• POR PPPPO POR POR PO PO PORR POR POR PPO PPO POR PPORR PPORR PO POR ORROM O OM OM OM OM OMI OMI OM M OMI O OM O O O O O OM M M EES EES ESS ESS ESS EES ES ESSS EEES EEES ESS EESS 6/2 66/2 6/ 6/2 /22 6/2 6/222 6 222 6/2 66/2 /22 /22 6/2 // 6/ 01 014 1144 14 014 0144 0144 01444 114 14 14 114 00144 11111111111111 6/2014
• PPOROM MIEES 6/20114 22 Myymälä p. 0207 433 570 Varaosat p. 0207 433 573 Huolto p Huolto p. p p o o o o 0207 980 210 0207 980 21000 00 00 00 99888 99 00 00 00 00 11 22 77 22 p p o o tt o o u uolto p. ll H H 0207 433 573 araosat p raosat p. V 0207 433 570 y y älä p. mälä M ää ää
• PPOROM MIEES 6/20114 11 81. vuosikerta KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.? p. 0400 633 159 TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila ILMOITUKSET, TILAUKSET, PERUUTUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET tarja.konstig@paliskunnat.? p. 0400 633 159 PAINOPAIKKA Erweko Oy Rovaniemi/Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2800 POROMIES 1/2015 AINEISTO: 23.1.2015 mennessä. VARAUKSET: p. 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Seppo Leinonen 6/2014 JOULURAUHAA! Joulurauhan julistus on kautta historian ollut keskeinen osa eurooppalaista jouluperinnettä. Keskiajalla joulurauha oli lakisääteinen 20 päivän jakso, joka alkoi jouluaattona ja päättyi nuutinpäivään. Tuona aikana laittomuuksista rangaistiin ankarammin kuin muulloin. Vaikka laki ei enää tunne raskauttavia asianhaaroja joulunaikaisesta rötöstelystä, on joulurauhan julistuksella edelleen suuri symbolinen merkitys. Historian tarina kertoo, että ensimmäisen maailmansodan aikaan tuhannet sotilaat laskivat rintamalla aseensa ja kerääntyivät ei-kenenkäänmaalle viettämään yhdessä joulua. Historian kautta katsoen huomaa, miten joulurauhan merkitys on elänyt aikakautensa elämän mukana. Nykyjoulu sisältää mittaamattomasti mahdollisuuksia tempautua ympärillä vellovan kiireen ja kulutushysterian pyörteisiin. Viimeistään joulukuun alussa ihmiset alkavat kilvan ostaa, paketoida ja koristella kotejaan aasialaisten lasten rakentamilla muovipalloilla ja sähkövaloilla. Käsitys kauneudesta kummastuttaa, jos sitä pysähtyy hetkeksi miettimään. Jos kulutusmanian imun kykenee välttämään, voi hidastaa ja hiljentyä tarkastelemaan maailmaa ja elämää. Mihin olemme matkalla? Miten omat toimemme vaikuttavat asioiden ja ylipäänsä elämän kulkuun? Voimmeko osaltamme tehdä maailmasta tai ainakin lähiympäristöstämme kaikille paremman? Mitä jos nauttisimme tähdistä ja revontulista? Entä jos sytyttäisimme alumiinikippojen ja sähkövaloketjujen sijasta luonnontulia? Muistaisimme läheisiämme paikallisilla käsitöillä tai palveluilla? Mitä jos tuhlaisimme luonnonvarojen sijasta empatiaa, rakkautta ja ystävyyttä? Mitä jos elvyttäisimme aidot jouluperinteet, joulurauhan hengessä? Tai ainakin unohtaisimme jouluksi keskinäiset kähinät? Julistetaan täten joulurauha kaikelle poroväelle, kehottamalla kaikkia tätä rauhaa kunnioittamaan sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään. Joulun aikaan älköön kukaan hätyytelkö kanssaeläjiään millään toiselle epämieluisalla konstilla. Olkoon jokainen porollinen toisensa lähimmäinen, ojentakoon auttavan kätensä kaikille kairoilla ja tuntureilla kulkeville ja rakentakoon keskenään rauhan. Rauhaisaa Joulua!
• SIM
• 44 PPO OROMIIESS 6/2014 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 18.2.2015 6//2014 1 ...... PÄÄKIRJOITUS 6 ...... SELITYKSIÄ Jukka Knuuti 7 ...... POROTALOUDEN TULEVAISUUS Anne Ollila 10 .... PORONHOITOALUEELLA ON NYT 54 PALISKUNTAA Anna-Leena Jänkälä 13 .... PORONHOITAJAT SAAMASSA PYSYVÄN SIJAISAPUJÄRJESTELMÄN 1.1.2015 14 .... HELLE EI HELLI POROA Sauli Laaksonen 18 .... AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ PORONHOIDOSSA JA MAANKÄYTÖSSÄ Päivi Soppela ja Jouko Kumpula 20 .... AJANKOHTAISTA Anne Ollila 29 .... LAPIN LÄMPIMÄNÄ PITÄJÄ Heikki Tuomi-Nikula 32 .... POROT ÄLYKKÄÄSTI AUTOJEN NAVIGAATTOREIHIN Matti Seimola ja Juho Parikka 34 .... MITEN HINNOITTELET PORONLIHAN? Anna-Riikka Lavia 35 .... PORONLIHAKOULU: JOULUPAISTI Hannu Pekkala ja Tapani Koski 42 .... TÖISSÄ PY:SSÄ: LAURA KURRI 46 46 .... NEUVONTA MUISTUTTAA 48 48 .... VAUVAONNITTELUT, KIITTÄEN 49 .... POROKILPAILUJA OKILPAILUJA 50 .... POROMIESTEN NENÄPÄIVÄ ROMIESTEN NENÄPÄIV Veli-Pekka Ollila ja Sanna Marjomaa Veli-Pekka Ollila ja Sanna Marjom 52 .... KIITOKSET HYVINVOINTITEOISTA KIITOKSET HYVINVOINTITE Tero Leppäne ro Leppänen 54 .... LÄHTÖ ILMOITUSHINNAT 2015 KERTAILMOITUKSET (l x k mm) 2/1 420 x 297* 720 € 1/1 210 x 297* 424 € 1/2 175 x 133 256 € 1/4 114 x 98 134 € 3 palstaa 175 mm 2,05 € x korkeus mm 2 palstaa 114 mm 1,37 € x korkeus mm 1 palsta 53 mm 0,76 € x korkeus mm (Minimiveloitus 40 €/ilmoitus.) VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297* 2480 € 1/1 210 x 297* 1290 € 1/2 175 x 133 645 € 1/4 114 x 98 376 € 3 palstaa 175 mm 4,90 € x korkeus mm 2 palstaa 114 mm 3,76 € x korkeus mm 1 palsta 53 mm 1,97 € x korkeus mm (Minimiveloitus 120 €/ilmoitus/vuosi.) * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi on 30€/h. Varaukset tarja.konstig@paliskunnat.? tai 0400 633 159 ** **
• PPOROM MIEES 6/20114 55 TIEDOTTEET Nyt voit lukea lehtesi myös netissä. esi m Kädessäsi oleva lehti on ensimmäihti on nen verkossa julkaistu Poromies-lehti a julkaistu Por Tämä numero on ilmaiseksi kaikkien mä numero on ilmaise ettavissa. Linkki näköislehteen löyluettavissa. Linkki näköis tyy Paliskuntain yhdistyksen etusityy Paliskuntain yhdist vulta (www.paliskunnat.? ) kohdasta www.paliskunna Poromies-näköisleh mies-näköislehti. Paperilehden tilaajat voivat lukea perilehden tilaajat digilehden ilmaiseksi vuoden 2015 maisek ajan. Tilaajat löytävät omat henkilölöytä kohtaiset tilaajatunnuksensa lehden ajat takakannen osoitelohkosta seuraavasta lehdestä alkaen. Päästäksesi lukemaan digilehteä, rekisteröidy lehtiluukku.? :ssä. Sivustolta löydät rekisteröitymisohjeet. Käyttäjätunnus on henkilökohtainen. Ensimmäisellä lukukerralla tilaaja liittää tilaajatunnuksen käyttäjätunnukseensa. Voit ostaa myös pelkän digilehden joko vuosikertana tai irtonumerona numerosta 1/2015 alkaen. Vuosikerran hinta on 20 € ja irtonumeron 5 €. Lehden ostaminen tapahtuu joko www.paliskunnat.? etusivun linkistä tai www.lehtiluukku.? -sivuilta. Toivomme kärsivällisyyttä, mikäli kaikki ei heti toimi kuten Strömsössä. Teemme parhaamme tarjotaksemme uuden kanavan lehden lukemiselle. POROMIES-LEHTI ON NETISSÄ Porotalouden ja luontaiselinkeinojen raontaiseli hoituslain mukaisten tukien haku on päätn tukien h tynyt joulukuun 7. päivänä. Tämän jälkeen päivänä. T tulleisiin hakemuksiin ei enää myönnetä ksiin ei enää myönnetä tukea. Haun päättyminen koskee myös paättyminen koskee myös paliskuntien investointitukia. Sen sijaan asunestointitukia. Sen sijaan asun torakentamisen tukien haku jatkuu. misen tukien haku jatkuu Elinkeinon aloittamiseen on myönnetty nkeinon aloittamiseen aloitustukea EU:n osarahoittamana vuosia aloitustukea E n osarah 2007–2013 koskeneesta Manner-Suomen 2007–2013 koskenees aaseudun kehittämisohjelmasta. Ohmaaseudun kehittä jelman varat eivät ole enää käytettävissä jelman varat eivät vuonna 2015. Uuden, kautta 2014–2020 5 U koskevan maaseutuohjelman varat eivät ole vielä käytettävissä. Investointituet on myönnetty kokonaan kansallisista varoista. Koska myös EU:n valtiontukisäännöt on uudistettu, tukia ei voida myöntää, ennen kuin investointitukijärjestelmä vastaa uusittuja valtiontuen sääntöjä. Jo jätetyt hakemukset käsitellään pääosin vuoden 2014 aikana. Haku on tarkoitus avata mahdollisimman pian vuoden 2015 alkupuolella. Lisätietoja maaja metsätalousministeriöstä: lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa, p. 0295 162 252 maatalousneuvos Esko Juvonen, p. 0295 162 271 etunimi.sukunimi@mmm.? POROJA LUONTAISELINKEINOTILOJEN ALOITUSJA INVESTOINTITUKIEN HAKU PÄÄTTYNYT
• 66 PPO OROMIIESS 6/2014 SELITYKSIÄ Teksti Jukka Knuuti Kuva Tarja Konstig Siitä on jo aikaa, kun poroelo on viimeksi palkinut rauhassa laidunmaillaan. Taakse jäävän syksyn tunnusmerkkinä on ollut porojen pysyminen laitumillaan eikä rauhatonta massaliikehdintää ole ollut havaittavissa. Hajallaan ja laajoja pinta-aloja laiduntavaa eloa on ollut vaikea koota erotuksiin. Syksyn vähälumisuus ja vaihtelevat lähes plussan puolella olevat lämpötilat heijastusvaikutuksineen (sumut ja pälvet) ovat vaikeuttaneet porojen kokoamista ja erotuksien pitämistä. Tämä ei yksin ole syy siihen, että syksyn teurastuotto on jäämässä ennakoitua pienemmäksi. Jalostajat ovat olleet hämmennyksen vallassa, koska kaiken piti olla niin sanotusti kunnossa. Nyt puhutaan enää viimevuotisesta teurastasosta – eikä kaikin paikoin edes siitäkään. Jalostajat ovat suunnanneet katseitaan ulkomaille, mutta lujassa tuntuvat olevan porot sielläkin. Alhaiseen tuottoon liittyvät tietysti alueelliset petokannat, laiduntilanteet, sääolosuhteet unohtamatta porojen terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä. Lista on tai siitä saa pitkän, mutta sorrummeko selittelyyn, kun vika on aina jossain muualla. Tarvitsemmeko itsekriittistä pohdiskelua asioiden syistä ja seurauksista? Päättyvä kalenterivuosi on ollut rekisteröityjen maasuurpetovahinkojen osalta laskusuunnassa, kun vertaamme sitä kahteen edelliseen vuoteen arviolta noin kolmannes vähemmän. Hyvä niin. Vahinkojen määrään vaikuttavat erityisesti ahman tekemät vahingot, sillä lähes kaksi vahinkoa kolmesta on ahmojen aiheuttamia. Porotalous odottaakin paljon uudelta ahman hoitosuunnitelmalta. Toivomme siltä konkreettisia toimenpiteitä vahinkojen vähentämisen suhteen. Olkoonkin, että sudet ovat puheenaiheena enenevissä määrin poronhoitoalueen ulkopuolisessa
• PO OROMIESS 6/20144 77 Poronhoitoa on totuttu ajattelemaan pitkälti kulttuurin kautta. Tämä onkin hyvin ymmärrettävää: on vaikeaa edes ajatella pohjoisia alueita ja kulttuureja ilman poroa ja poronhoitoa. Poro on erityisesti Arktisen alueen karuihin oloihin jalostunut eläin, ainoa laatuaan. Ei siis ihme, että porosta ja poronhoidosta on vuosisatojen saatossa hioutunut aito pohjoisen kulttuurin sielu. Viimeisten vuosikymmenten saatossa olemme oppineet ajattelemaan ja hyödyntämään poroa hyvin myös elinkeinomielessä, ihmisten taloudellisen toimeentulon lähteenä. Nykypäivän poronhoito Suomessa on elävä ja kehittyvä elinkeino. Poro tarjoaa maassamme toimeentulon lähteen vuosittain noin 10 000 ihmiselle ja avaa POROTALOUDEN TULEVAISUUS lukuisia uusia mahdollisuuksia Arktisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa. Poron taloudellinen hyödyntäminen osataan meillä maailman parhaiten ja edellytykset elinkeinon edelleen kehittämiselle ovat mainiot. Kehittämisen kolmen kärjestä löytyvät poronliha, poromatkailu ja poronnahka. Poroelinkeinon päätuote on poronliha. Poronlihan laatutyötä on tehty systemaattisesti pitkään. Jalostuksen saralla on kehitetty ansiokkaasti uusia tuotteita samalla kun perinteisiä on hiottu laatuportaissa kohti huippua. Ainoina lihatuotteina Suomessa Lapin Poron lihalle, Lapin Poron kuivalihalle ja Lapin Poron kylmäsavulihalle on saatu EU:n nimisuojat. Poro on maamme laadukkain ja yksinTeksti Anne Ollila Kuva Py mediassa, niin kyllä ainakin itärajan ja Kainuun paliskunnissa susia tuntuu riittävän. Paliskunnat ovat hakeneet vahinkoperusteisia poikkeuslupia susien metsästämiseksi ja saaneet niitä, ja jopa onnistuneet niiden toimeenpanossa. Uusia tuntuu kuitenkin aina ilmaantuvan eikä loppua näy. Nähdäkseni Riistakeskus tekee kaikkensa lupa-asioiden joustavan käsittelyn suhteen. Ongelma on tietysti lupa-asioiden sitominen metsästyslainsäädäntöön, etenkin kun haetaan vahinkoperusteista poikkeuslupaa. Voiko poikkeuslupa olla vahvempi kuin ennen mainittu metsästyslaki? Tätä tulee kysyä oikeusoppineilta. Joulun lisäbudjetissa ministeriö esitti menestyksellisesti vuoden 2013 petokorvausten loppusumman korvaamista vahingonkärsijöille. Rahat ovat vahingonkärsijöiden tileillä ensi vuoden alkukuukausien aikana. Ensi vuoden valtion talousarviossa ei petomomentille ole varattu sen enempää kuin nytkään. Olemme vielä hieman epävarmoina tulevasta petokorvausten tasosta sekä valtion roolista viimeisenä maksajana. Valtion kiristyvä taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa myös lisätalousarvioin maksettuihin korvauksiin. Asiaa tulee seurata. Joulu on perinteinen suomalainen rauhallinen jakso alkutalven puolivälissä. Joulun aikaan myös porotalous voi rauhoittua ja olla osana mystistä juhlaa. Joulun odotusta sekä hyvää uutta vuotta kaikille.
• 88 PPO OROMIIESS 6/2014 kapipoon. Suomalaisesta poronnahkasta on tulossa hyvää vauhtia maailmanluokan hitti. Kolmas edelleen kasvava porotalouden taloussektori on matkailu. Suomessa poromiehet itse ovat rakentaneet toimivan ja suureen suosioon nousseen porotilamatkailukonseptin, joka rikastaa osaltaan merkittävästi koko pohjoisen matkailutoimintaa. Matkailutilat ww ww ww ww ww ww w ww w w w ww ww ww w. w. w. w. w w. w w w w w w. w jo jo jo jo jjo jo jo jooo j ul ul ul ul ull ul ul uluk uk uk uk uk uk uk uk uk u ka ka ka ka ka ka ka kka kaaa ccccccc .c .c .c .c .cccc .c .com om om om om om om om om om m m m m m m m m m m m m m m m m oom oom om om om om om om m m m m m m m om m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m oom om om m m m m kertaisesti paras lihatuote, joka itsestään selvästi nostetaan myös Suomessa vierailevien ”suurten herrojen”, eli valtiovieraiden ja maailmantähtien lautasille. Poronliha on poromiehen pääasiallinen tulonlähde ja lihanjalostus keskeisin yksittäinen poroon kytkeytyvä elinkeinosektori. Suuri osa lihanjalostuksen ketjuista on poromiesten omissa käsissä, mikä osaltaan tukee poron tuottajahinnan suotuisaa kehitystä. Suurin kehityksen moottori on kuitenkin tuote itsessään: poro on parasta. Kysyntä ylittää tarjonnan. Liha ei ole ainoa lähde porotalouden rahavirroissa. Viime vuosina nopeimmin kasvanut tuotesektori on nahka. Tälläkin sektorilla on helppo huomata, miten perinteet ja perinteiset käsityöt ja niihin kytkeytyvä kulttuuri tulee ensimmäisenä mieleen poronnahkatuotteita ajateltaessa. Nykypäivänä poronnahka on kuitenkin kysytty ja haluttu materiaali myös maailman muotiteollisuudessa. Poronnahka on erittäin pehmeää, mutta silti lujaa ja kestävää. Nahkatalojen mukaan poronnahka on tuotteena ainutlaatuinen maailmassa. Se on Arktisten olojen muokkaama kokonaisuus, eikä vastaavaa nahkaa ole etsinnästä huolimatta muualta löydetty. Poronnahka nähdään eettisenä, ekologisena ja eksoottisena materiaalina, jonka rajattu saatavuus tekee siitä erityisen kiinnostavan ja halutun. Parin viime vuoden aikana poronnahkaa ovat tuotteissaan suosineet muun muassa huippumuotitalot Ralph Lauren, Luis Vuitton ja Armani. Poronnahkaa on nähty maailmantähtien yllä Oscar-gaalassa, American Music Awardseissa ja Golden Globesissa. Raptähti Snoop Dogg pukeutuu poronnahwww.katriniskanen.com
• PO OROMIESS 6/20144 99 INDY VOYAGEUR UUTUUS! POHJOISMAISELLE POROMIEHELLE! INDY 550 VOYAGEUR 155” ES Sh. 9 990 € +tk POLARISSSS-KA KA KA KAUP UP UP UPPI PP AAAAATTTT LA LA LA L PI PI PI P SS SS SS SSA: A: A: A POLARISS KA KA KAAUP UPPPPPIAAT LA LA LA L PI PI PI P SS SSSA: A: A: A: IV I ALO Ivval al allon on on AAAAut uuttoo 016 666662 62 62 33346 46 46 46 •••• KKKIT ITTTTI TTILÄ LÄ LÄ KKKon on onev evvvuo uo uokr kr krauu aussss TiTiTimp mpp mpur ur urriiii Oy Oy Oy Oy 01 01 01 016666 35 35 35 353333 67 67 67 677777 •••• MU MU MU MUON ON ON ONIO IO IO IO Mu Mu Mu Muon on on onio io ionnn Konnep epis i te te te 016 55532 33 22221 • RANUA TTTTar ar ar arvi vi v kekeesk skuss uss 01 01 016666 35 35 355555 10 10 1046 46 466 •••• RO RO ROOVA VA VA VANI NI NIIEM EM EM E III TTTar ar arvi vi vike ke keke ke ke k sk sk skkus us us us 01 01 01 016666 36 36 36 366666 29 29 29 2911 •••• SO SO SO SODA DA DA DANK NK NK NKYL YL YL YLÄÄÄÄ Ha Ha Ha HaKa Ka KKa MMMMot otttor or or o sss 00040 40 7771 77 6620 2 9 POLARIS.fi INDY 600 VOYAGEUR 144” ES Sh. 12 290 € +tk TEE TE TERV RRR ETUL UL UL U OA OA OA KKKKOE OE OE O AJ AJ AJOL OL OL OLLE LE LE LE!!! ovat useimmiten oikeita porotiloja, joissa matkailijat pääsevät tutustumaan poroon, poronhoitoon ja perinteiseen porokulttuuriin sekä kokemaan erilaisia poroteemaisia elämyksiä, kuten poroajeluja. Poro on poikkeuksetta kolmen kärjessä, kun Lapin keskeisimpiä vetovoimatekijöitä matkailijagallupeissa kysellään. Poroon kytkeytyvissä rahavirroissa mitattuna matkailu on jo noussut lihasektorin rinnalle, ehkä ohikin. Matkailu kehittyy ja sen eteen tehdään edelleen systemaattista laatutyötä. Poron taloudellisen hyödyntämisen monipuoliset mahdollisuudet eivät rajoitu lihaan, nahkaan ja matkailuun. Myös muut porosta saatavat hyödykkeet kiinnostavat meillä ja maailmalla. Poron sarvi ja luu ovat monipuolisesti hyödynnettyjä sivutuotteita, joiden kehitystyötä on tehty laajalla skaalalla lääketieteestä matkamuistomyymälään. Poron rasva ja maito ovat monenlaisissa kosmetiikkaja luontaistuotealan kehittelyissä mukana. Teurastuksen sivutuotteet käyvät kaupaksi eläinruokatuotantoon. Allergisten koirien määrä kuuluu maailmassa koko ajan kasvavan, mikä avaa poron teurasjätteille aivan uudenlaiset markkinat. Poro kun ei allergisoi. Sama tekijä lisää myös ihmisten ravintona käytettävien poronlihatuotteiden kysyntää jo nykyisellään. Tänä syksynä julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan poron ekonomia Suomessa ja Ruotsissa tarkoitti vuonna 2013 yhteensä 15 000 työpaikkaa ja 1,3 miljardia euroa. Suomen osuus tästä on kaksi kolmasosaa. Suomessa jokainen tuotettu poronlihakilo tarkoittaa siis reilua 400 euroa. Meillä osataan poron taloudellinen hyödyntäminen jo nykyisellään ainakin paljon naapuria paremmin. Silti meillä riittää rutkasti kehitettävää tuleville vuosille. Huipputuotteemme tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä!
• 10 POROM MIES 6/20014 Edellisen kerran paliskuntakarttaan on tehty muutoksia vuonna 1994, jolloin Kallion ja Pyhäjärven paliskunnat yhdistyivät. Tämän poronhoitovuoden alussa muutoksia on saatu edellistenkin vuosikymmenten edestä. Mäntyjärven paliskunta lopetti toimintansa. Alue jaettiin Pudasjärven Livon ja Niemelän paliskuntien kesken. Pikaisella yhteenliittymällä poistettiin kartoista myös Jokijärven paliskunta, kun Jokijärven ja Taivalkosken paliskunnat yhdistyivät. Mäntyjärven paliskunnan prosessi oli pitkä, kivinen ja valituksia täynPORONHOITOALUEELLA ON NYT 54 PALISKUNTAA Paliskuntarajoihin voidaan tehdä muutoksia, mikäli ne ovat poronhoidon organisoinnin kannalta tarpeen. nä. Ensimmäisen kerran yritettiin koko paliskunnan yhdistämistä Pudasjärven Livon kanssa. Tämän kariuduttua niukasti aloitettiin yhdistymisneuvottelut muiden naapuripaliskuntien kanssa. Neuvottelujen tuloksena päästiin sopimukseen paliskunnan jakamisesta Niemelän ja Pudasjärven Livon paliskuntien kesken. Esitys Lapin aluehallintovirastolle (Lapin AVI) tehtiin syksyllä 2012. Lopullinen päätös asialle saatiin valitusten jälkeen Korkeimmasta hallintooikeudesta keväällä 2014. Taivalkosken ja Jokijärven yhdistymisessä ei aikailtu kun TaivalkosTeksti Anna-Leena Jänkälä
• PO OROMIESS 66/2014 111 ken poroisäntä Mika Käsmä pisti tuulemaan. Päätös yhdistymisestä tehtiin paliskuntien kevätkokouksissa toukokuussa 2014 ja Lapin AVI:sta saatiin päätös paliskunnan rajojen muuttamisesta 25.6.2014. Uuden Taivalkosken paliskunnan perustava kokous pidettiin syyskuun 12. päivä. Koska kesä on yleensä niin kirjanpidollisesti kuin muutenkin paliskunnan hallinnossa hiljaista aikaa, päätti kokous yksimielisesti, että uusi, yhdistynyt Taivalkosken paliskunta aloittaa toimintansa takautuvasti 1.6.2014 eli kuluvan poronhoitovuoden alusta lukien. Lopullista paliskuntien yhdistymispäätöstä edelsi toki useiden vuosien harkinta-aika. Puhe Taivalkosken ja Jokijärven paliskuntien yhdistämisestä oli alkanut jo vuosikymmeniä sitten, mutta tositoimiin päästiin poroisäntä Käsmän mukaan vasta kolmisen vuotta sitten. Pari viimeistä poronhoitovuotta tehtiin tiivistä yhteistyötä. Raja-alueilla porotöitä pyrittiin tekemään yhdessä ja työmiesten käyttöä paliskuntien välillä helpotettiin. Erityisesti Taivalkosken paliskunta käytti Jokijärven paliskunnan poromiehiä omalla alueellaan poronhoitotöissä ”vuokratyöläisinä”. Teurastuksia oli hoidettu yhdessä jo vuosia – olihan kumpikin paliskunta osakkaana Pudasjärven teurastamossa. Sekä Taivalkosken että Jokijärven paliskunnassa on käytössä kiintiöjärjestelmä. Kummankin paliskunnan poromäärät ovat kuitenkin alle suurimman sallitun. Yhdistymisen myötä avautuu mahdollisuus kasvattaa porokarjaa ja saada näin poroelinkeino tuottavammaksi. Myös työvoiman riittävyys ja poroelinkeinon jatkuvuus alueella haluttiin turvata. Vaikka paliskunnilla on paljon yhteistä, niin varsinkin poronhoitotöiden toteutustavoissa on alueellisia eroja. Tätä poronhoitotöiden yhteensovittamista tullaan varmasti tekemään lähivuosien aikana. Näiden jo toteutuneiden muutosten lisäksi Lapin AVI:ssa on vireillä Näkkälän paliskunnan jakaminen pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Asia on tätä juttua kirjoitettaessa lausuntokierroksella, joten Lapin AVI:n päätöstä odotellaan vielä tovi. Näiden jo toteutuneiden muutosten johdosta maaja metsätalousministeriö on antanut uuden asetuksen paliskuntien suurimmista sallituista poromääristä. Asetuksen muutos toteutettiin teknisenä muutoksena eli lukuja muutettiin vain paliskuntamuutosten osalta. Niemelän paliskunnan suurin sallittu poromäärä on nyt 1 900 eloporoa, Pudasjärven Livon 2 100 ja Taivalkosken 2 500 eloporoa. NIEMELÄ Nro 35 Suurin sallittu 1400 Pinta-ala 829 km2 Poronomistajia 44 Eloporoja 1235 Teuraita 381 Vasa% 46 PUDASJÄRVEN LIVO Nro 51 Suurin sallittu 1500 Pinta-ala 1 502 km2 Poronomistajia 43 Eloporoja 1483 Teuraita 601 Vasa% 49 MÄNTYJÄRVI Nro 40 Suurin sallittu 1100 Pinta-ala 653 km2 Poronomistajia 20 Eloporoja 495 Teuraita 175 Vasa% 49 TAIVALKOSKI Nro 48 Suurin sallittu 1600 Pinta-ala 1 394 km2 Poronomistajia 41 Eloporoja 1538 Teuraita 717 Vasa% 58 JOKIJÄRVI Nro 47 Suurin sallittu 900 Pinta-ala 888 km2 Poronomistajia 50 Eloporoja 731 Teuraita 275 Vasa% 55 PALISKUNNAT LUKUINA 2013–2014 ODOTATKO POROMIESTÄSI KOTIIN? ONKO HÄN TAAS MYÖHÄSSÄ? Tilaa Garmin gps, jonka saa kelkkaan/ mönkijään kiinni, sekä kartat, niin hän löytää nopeasti luoksesi suorinta tietä! Tilauksen ovat tehneet Kuukkaan, Livon, Isosydänmaan ja Narkauksen palkiset. Hyvä alennus myös pienimmistä eristä! LAPIN GPS-MITTA OY 040 5921069/ jukka.ylitalo@lapingps.inet. ja löydät nopeammin perille
• 12 POROM MIES 6/20014 Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. 040 566 9472 Pakkaselle kyytiä! Nyt talvivarustus vakiovarusteena 52 terää! vvaakkiioovvaarruusstteeeennaa,, 5522 tteerrääää!! MEILTÄ MYÖS PAALISILPPURIVUOKRAUS Jeantil PR 2000 Paalisilppureiden kuningas R Raskkaan s j arjjan amm tt attililaii isilllle!! Vu Vuok okra ra a -aik ikaa jo jo j pa pa p 6600 kk kk kuukausierä 220,00 € aalv lv 00% % € Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup. Kasvun voimaa ja kuntoa poroille! Poro-Elo -rehut sisältävät ainutlaatuisen Progut®-lisän, joka tukee porojen suoliston hyvinvointia. Lisäruokinta Poro-Elo -rehuilla parantaa vasojen elinvoimaisuutta ja turvaa porojen hyvän kasvun pienemmällä rehumäärällä. Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: Poro-Elo 1 • Runsaasti sulavia kuituja sisältävä tasapainoinen täydennysrehu Poro-Elo 2 Plus •Tehokas täydennysrehu intensiiviseen ruokintaan Lisätietoa myyjältäsi Agrimarketista. www.suomenrehu.? www.agrimarket.?
• PO OROMIESS 66/2014 133 Melan suunnitelman mukaan sijaisapuhakemuksen voi ensi vuonna tehdä lomakkeella, sähköpostitse tai jopa tekstiviestillä. Sijaisapuun oikeutettu poronhoitaja p Esityksen mukaan sijaisapuun on jatkossakin oikeutettu poronhoitaja, jolla on pakollinen MYEL-vakuutus ja vähintään 50 lukuporoa. Myös samassa taloudessa asuvan alle 18-vuotiaan lapsen omistamat porot otetaan huomioon. Työkyvyttömyyseläkkeellä tai täyden eläkkeen suuruisella kuntoutustuella oleva poronhoitaja ei voi saada sijaisapua. Mistä sijaisapu hankitaan? Ensi vuoden alusta lähtien poronhoitaja voisi hankkia sijaisavun vain ennakkoperintärekisteriin merkityltä yrittäjältä tai yritykseltä. PORONHOITAJAT SAAMASSA PYSYVÄN SIJAISAPUJÄRJESTELMÄN 1.1.2015 Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen toistaiseksi voimassa olevaksi laiksi poronhoitajien sijaisavusta. Uutta lakiesityksessä on, että vuoden 2015 alusta lähtien sijaisapuoikeutta on haettava Melasta aina etukäteen ennen kuin sijainen aloittaa työt. Sijaisen palkkaaminen työsuhteeseen ei olisi enää mahdollista. Poronhoitajan perheenjäsen tai perheenjäsenen yritys ei myöskään voisi toimia sijaisena. Sen sijaan toinen poronhoitaja tai esimerkiksi poronhoitajan yli 18-vuotias lapsi voi jatkossakin toimia sijaisena, jos hänellä on Y-tunnus ja voimassa oleva merkintä ennakkoperintärekisterissä. Sijaisapukorvaus 17 euroa tunnilta p Korvausta maksettaisiin sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella enintään 7 päivältä vuodessa ilman lääkärintodistusta. Jos sijaisapua tarvitaan useampana päivänä, korvaushakemukseen pitää liittää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Korvausta on haettava viimeistään sijaisapua seuraavan kalenterikuukauden aikana. Sijaisapukorvaukseksi vuonna 2015 ehdotetaan enintään 17 euroa tunnilta. Korvausta voi saada enintään 150 tunnilta. Korvaushakemuksen tekee sijaisapua hakenut poronhoitaja, mutta korvaus maksetaan suoraan sijaisen yritykselle sijaisuuden toteuduttua. Hae sijaisapua aina etukäteen Melasta p p Postitse: Mela, PL 16, 02101 Espoo Sähköpostitse: porosijaisapu@ mela.? Tekstiviestillä: tekstiviestipalvelun puhelinnumero perustetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisätietoja poronhoitajien sijaisavusta antavat poronhoitoalueen Mela-asiamiehet Nina Maarit West 029 435 2664 ja Jarno Ronkainen 029 435 2662. Nina Maarit palvelee myös saamenkielellä.
• 14 POROM MIES 6/20014 Pohjoiset eläinlajit ovat sopeutuneet selviytymään suurista, vuodenaikojen välisistä lämpötilavaihteluista, jotka voivat olla jopa 80 100 ?C. Kuumuus voi kuitenkin olla haitallista. Ilmaston muutos ja kohoavat keskilämpötilat monine seurauksineen asettavat poron kestokyvyn ja sopeutumisen koetukselle. Kuluneena kesäHELLE EI HELLI POROA 10.11.1895 Päivälehti no 262: ”Pororutto näyttää viime kevään ja kesän aikana raiwonneen ainakin Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa. Kuinka suurta tuhoa se oikeastaan on tehnyt, ei vielä tiedetä suunnillekaan. Waan että se paikoin Kuusamossa on tappanut suuren joukon siitosvaatimia ja enimmät vasat”. Teksti ja kuvat Sauli Laaksonen
• PO OROMIESS 66/2014 155 nä esiintyi paikoin porojen kuolemiin johtaneita sairastapauksia, joilla voi olla yhteys poikkeuksellisen lämpimään kesään. Myös vatsakalvomadon (Setaria tundra) runsasta esiintymistä lähes vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen on raportoitu. Kylmyys Kylmät, arktiset talvet edellyttävät porolta eristävää karvapeitettä, kykyä pörhistää karvoja ja supistaa ihon verisuonia ruumiin korkean lämpötilan säilyttämiseksi. Poron elintoiminnot hidastuvat talvella jopa 45 % kesänaikaisesta, mikä säästää energiaa kehon keskeisimmille toiminnoille. Pötsissä ja maksassa tapahtuva aineenvaihdunta ja lihasten supistuminen tuottavat myös lämpöä. Poro ottaa jopa 70 % lämmöstä talteen nenäkuorikoissa ja henkitorvessa niin, että uloshengitysilma on pakkasella vain noin 6 ?C eli 33 astetta poron ruumiinlämpöä alhaisempi. Samalla sisäänhengitysilma lämpenee ja kostuu. Kylmällä ilmalla porot voivat supistaa raajoihinsa johtavia verisuonia ja antaa pääosin kalvoista ja jänteistä koostuvien raajojensa jäähtyä jopa 2 ?C asteeseen, jolloin lämpötilaero kehon kanssa voi olla liki 40 ?C. Raajoista laskimoissa palaava veri lämpenee myös lämmön johtumisen avulla viereisten valtimoiden verestä. Porot voivat lämmitellä jalkojaan vetämällä ne karvapeitteensä ja kehon suojiin maatessaan jolloin koskematon lumi eristää ja antaa suojaa. Poron raajaluiden ytimet sisältävät runsaasti öljyhappoa (46–57 %), jonka sulamispiste on alhainen, noin 15 ?C. Sen on arveltu toimivan ”pakkasnesteenä” helpottaen raajojen verenkiertoa kovilla pakkasilla. Pikkuvasoilla tärkeä lämmöntuottaja on ruskea rasva ja se pystyy tuottamaan myös jonkin verran lämpöä lihasvärinän, vapisemisen, avulla heti syntymän jälkeen. Kaikkien sopeutumiskeinojensa avulla poron onkin todettu selviävän hyvin yli 52 asteen tyynessä pakkasessa. Tuuli lisää lämmönhukkaa huomattavasti, kun lämmin ilmapatja aluskarvojen välistä poistuu. Karvan kastuminen tai ulkoloisten aiheuttamat muutokset karvapeitteessä voivat heikentää eristävyyttä ja paleltumista. Märkyys tai ääripakkaset yhdistettynä kovaan viimaan ja ravinnon puutteeseen voivat johtaa poron menehtymiseen. Erityisen vaarallista on karvapeitteen ryytyminen eli jään muodostuminen, jolloin eristävyys heikkenee. Hyvä ravitsemustila lisää kylmän sietoa. Helle Kuluneen kesän sää oli poronhoitoalueella poikkeuksellinen. Alkukesä oli kylmä, kesäkuun ollessa 1-1,5 ?C astetta kylmempi verrattuna 30 vuoden keskiarvoon ja Koillismaalla se oli vielä kylmempi. Heinäkuussa sää muuttui, se oli koko poronhoitoalueella 2,5–4 ?C pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Länsiosissa, Rovaniemeltä länteen ja pohjoiseen heinäkuun keskilämpötila oli huikeat 18–19 ?C.. Elokuukin oli vielä erittäin lämmin, 1,5–2 ?C keskiarvolämpötiloja korkeampi. Myös edellinen kesä oli koko poronhoitoalueella 1–2,5 astetta pitkäaikaiskeskiarvoja lämpimämpi. Kohonneiden keskilämpötilojen on todettu vaikuttavan haitallisesti arktisten alueiden hirvieläinpopulaatioihin. Helteinen kuuma sää voi koetella poroa kovemmin kuin kylmyys. Kuumuus aiheuttaa elimistön stressiä ja nestehukkaa. Poron lämpö voi kuumina kesäpäivinä nousta 39,5–41 ?C:een, ja vielä korkeammaksi rasituksen yhteydessä. Jo yli 20 ?C nouseva lämpötila aiheuttaa vasoille lämpöstressiä. Vaikka poron karvapeite on kesällä ohuempi ja karvanlähdön aikaan lähes olematon, ei poro pysty poistamaan ihon kautta rasituksessa syntyvää lisälämpöä koska sillä on vähän hikirauhasia. Nenäkuorikkojen laaja Pitkään jatkuvat helteet stressaavat poroja ja altistavat ne sairauksien puhkeamiselle.
• 16 POROM MIES 6/20014 pinta-ala sekä runsaasti verisuonitettu henkitorvi ovat tärkeitä lämmön haihduttajia. Nenäkuorikoiden kautta tapahtuu myös aivojen viilentäminen erityisen verenkierron ohjausmekanismin avulla. Helteen stressiä lisää usein lämpimiin säihin liittyvä runsas räkkä ja sen aiheuttama liikkumistarve. Räkkäaikana kiusallisten verta imevien ja loishyönteisten esiintymishuiput osuvat päällekkäin. Samaan aikaan ajoittuu myös porojen lähes totaalinen karvanvaihto altistaen ne vertaimevien tai purevien hyönteisten armoille. Vertaimevät hyönteiset ovat merkittävin ja tehokkain erilaisten taudinaiheuttajien, virusten, bakteerien ja loisten, välittäjä eläimillä. On esitetty, että esimerkiksi poro saattaa yhden tunnin aikana joutua noin 8.000 hyttysen hyökkäyksen kohteeksi, mikä aiheuttaa noin 125 gramman päivittäisen verenhukan, joka voi vasoilla johtaa anemiaan. Hyttysten aiheuttama kiusa vähenee uuden karvan kasvaessa. Mäkäräiset kiusaavat erityisesti tyynellä säällä aamuisin ja iltaisin, hyökäten nivusiin, silmäluomiin ja peräukon seudulle ja poro kärsii niistä kovin. Puremat aiheuttavat helposti erilaisia tulehduksia mm. silmäluomiin. Paarmat, kurmu ja saulakka, pistoja rähmäkärpäset ovat aktiivisia auringon paistaessa, yleensä yli 15 ?C lämmössä. Poroja kiusaavat myös pienet polttiaiset, jotka ovat aamuja ilta-aktiivisia jo yli viiden asteen lämpötiloissa, mutta aktiivisimmillaan 13–17 ?C lämpötiloissa. Helle sekä räkkä aiheuttavat porossa monenlaisia käyttäytymismuutoksia ja suojautumisreaktioita. Porot voivat paeta räkkää aukeille, tuulisille alueille tai tuntureiden lumilaikuille, joitakin hyönteisiä täytyy piileskellä varjoisilla paikoilla, osasta voi päästä karkuun ravisteluin, raaputuksin, kuopimisin tai rajuin syöksyin ja jatkuvalla liikkumisella. Tuoreet hiekkakuopat ovat erityisen suosittuja räkkäajan piilopaikkoja. Yksi tyypillinen räkän aiheuttama poron käyttäytymismalli on liemuaminen. Porot kerääntyvät pienelle alueelle tiheäksi ryhmäksi, maaten, liikkuen ja virtsaten alueen niin että aluskasvillisuus tuhoutuu. Joskus porot tokkauntuvat alueille, joissa ruokailuja juomismahdollisuudet ovat huonot, mikä entisestään heikentää tilannetta. Voimakas räkkä ja sen välttämiseen käytettävä energia alentavat porojen kasvua ja kuntoa ja aiheuttavat verenhukkaa etenkin nuorille eläimille, jopa shokkia ja kuolemia. Räkkä vaikuttaa vasojen kasvuun myös epäsuorasti vähentämällä emän maidon tuotantoa. Poro joutuu olemaan jatkuvassa liikkeessä paetessaan räkkää. Sanotaankin, että porolla täytyy olla hyvät jalat selvitäkseen räkkäajasta. Syömiseen ja märehtimiseen käytettävä aika pienenee 10–40 % ja loppu aikaa kuluu juoksemiseen. Viileänä, vähäräkkäisenä kesänä ruokailuun liittyvä aika voi olla 80 %. Räkän vaikutuksesta poron yleiskunto heikkenee ja erilaiset sairaudet voivat yleistyä. Kuuma sää ja rasitus lisäävät huomattavasti veden tarvetta. Rasituksessa kohonnutta kehon lämpöä haihdutetaan läähättämällä, hengitystiheys nousee jopa kymmenkertaiseksi, jolloin nenäkuorikot ohitetaan ja ilma virtaa suoraan keuhkoihin eikä kostu samalla tavalla. Tämä yhdessä kuivuvien limakalvojen kanssa altistaa poron hengitystiesairauksille, kuten esimerkiksi kuoliobakteerien aiheuttamille tulehduksille. Helle ja räkkä alentavat monin tavoin poron vastustuskykyä ja avaavat reittejä taudinaiheuttajille poron elimistöön. Porot ovat Jos sairaus on puhjennut porokarjassa, on sairaiden eristäminen tärkeää. Varhain aloitettu hoito voi pelastaa poron. Ensioireiden havaitseminen on tärkeää; vaatimaton silmän rähmiminen, ”jakauksen” syntyminen poskeen, lisääntynyt syljen eritys ja heinän roikkuminen sekä pienet haavaumat suun limakalvoilla.
• PO OROMIESS 66/2014 177 tiiviissä ryhmissä, jolloin tartuntapaine kasvaa entisestään. Tällöin taudinaiheuttajat, jotka eivät vaikuta normaalikuntoisiin poroihin, voivat aiheuttaa niille sairauksia, jopa joukkosairastumisia. Tällainen sairaus on kuoliobakteeritauti eli nekrobasilloosi, jonka pääasiallisin aiheuttaja on Fusobacterium-bakteerit, mutta siihen liittyy usein myös muita bakteereita. Tauti esiintyy kolmessa muodossa, päänja suunalueen märkivinä tulehduksina (usein tituleerataan suutaudiksi), märkivinä tulehduksina rintatai vatsaontelossa sekä sorkkamuotona (sorkkamätä). Rintaja vatsaontelon alueella esiintyessään tauti on salakavala, ja usein poro kuolee ilman, että ulkoisia merkkejä havaitaan. Sorkkamuotoa, slubboa tai pahkuratautia, on viime vuosisadan alkuvuosina esiintynyt suurta tuhoa aiheuttavina epidemioina. Nykyään kuoliobakteerisairautta todetaan yleisimmin kevättalvisin lisäruokinnan yhteydessä, jolloin se usein yhdistetään karkeaan rehuun tai suutautiviruksiin. Myös kasveissa ja rehuissa esiintyvien homemyrkkyjen on arveltu olevan taudin taustalla. Tänä kesänä tautiin kuolleita poroja on kuitenkin tavattu normaalia enemmän, samoin kun taudista parantuneita poroteurastuksen yhteydessä. Taudin ehkäisy kesällä on vaikeaa. Sitä kannattaa kuitenkin yrittää pyrkimällä hajottamalla liian tiiviit porotokat ja ohjaamaan ne varovasti alueille, joissa ravintoa ja raikasta vettä on riittävästi saatavilla. Kaikkea ylimääräistä poroja rasittavaa toimintaa tulee välttää. Talvella ehkäisyyn kuuluu olennaisena osana huolehtia hyvästä ruokintahygieniasta ja rehun laadusta. Karkeaa, korsiintunutta tai jäätynyttä rehua ei tule tarjota. Porojen osastoimisesta niin, että kon? ikteja ei synny, sekä riittävästä puhtaan lumen tai veden saannista huolehditaan. Sairaat eristetään heti muista. Alueen oma eläinlääkäri on paras asiantuntija ja mitä nopeammin hoito ja mahdollinen näytteenotto aloitetaan, sen parempi on lopputulos. Korkeiden, yli 14 ?C, kesän keskilämpötilojen on todettu suosivan myös vatsakalvomadon esiintymistä. Erityisesti jos näitä kesiä on kaksi peräkkäin. Vatsaontelossa asuva loinen aiheuttaa monenlaista kiusaa poroille altistaen ne myös muille sairauksille. Setaria tundra -loinen on herkkä ivermektiinille. Tärkeää olisi loislääkitä porot kattavasti, jotta loisen mahdolliset terveyteen kohdistuvat vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi ja loisen kantajia jäisi ensi kesälle mahdollisimman vähän. Kolmas poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin yhdistetty tauti on pasteurelloosi, joka joskus aiheuttaa poroilla epidemioita ja johon voi liittyä korkeaa kuolleisuutta. Pasteurella-bakteeri elää terveidenkin porojen hengityselimissä. Kun poikkeukselliset olosuhteet, esimerkiksi pitkään jatkuva helle, rasittavat eläintä, voi tauti puhjeta. Jos joukkokuolemia havaitaan, on aina otettava yhteys alueen kunnaneläinlääkäriin taudin syyn selvittämiseksi. Kevennyksenä 23.1.1907 Kauppalehdessä julkaistu uutinen poroa koskevan eläinlääketieteen kehittymisestä: ”Varokaa poronpaisteja! Näinä päivinä on Ruotsin puolella rajan otettu takavarikkoon useita kymmeniä Lapista tuotuja poronpaisteja, jotka eläinlääkärin lausunnon mukaan ovat myrkytettyjä. Syynä lihan myrkyllisyyteen kuuluu olevan, että porot vähää ennen teurastamista ovat syöneet sopuleita, joita syksyllä oli runsaasti liikkeellä ylimäissä. Sopulien syönti se oli viime talvena syynä suureen pororuttoon, joka useissa paikoin tappoi poroja satamäärin tietää Tornion Uutiset”. Kirjoittaja on poroeläinlääkäri, hirvieläinsairauksien dosentti ja Metsästäjän terveysopin kirjoittaja
• Lappilaisena yrityksenä ja pohjoisen erityisolojen tuntijana Wild hallitsee kylmäpukeutumisen. Yhdessä kotimaisten tutkimuslaitosten kanssa Wild on suunnitellut työpukineita, joiden vuotuinen käyttöaika on pitkä ja jotka ovat mukavat käyttää suurissa säänvaihteluissa, pakkasissa, viimoissa ja sateissa. Wild-työpukineissa pukineen ja ihon välinen ilmakerros säilyttää kehon oman lämmön ja kankaan pintakäsittely torjuu viiman ja kosteuden. Monet Wild-pukineen yksityiskohdat lisäävät niiden monikäyttöisyyttä ja työskentelymukavuutta. Wild-kylmäpukineisiinluottavat mm. Ilmatieteen laitoksen etelänaparetkikunta ja Metsähallituksen luonnossa työskentelevä henkilöstö. Paljon lisätietoa tarjoavat Wild-nettisivujen kylmäpukeutumisen opaskirjaset. Katso ja lue! Poromiehelle huippuvaruste Alusasut PersonalCarealusasujärjestelmän WORK-alusasu soveltuu erityisen hyvin poromiesten alusasuksi. asutttttttt aresuu u ous ussssss---asuksi. Käsineet PROTECTORsormikkaat, nahkaa, kiinteä vuori PRO-kelkkakintaat, nahkaa, irrotettava vuori Työjalkineet Thinsulatevuoratut, täyskumiset Pro Icesafarikengät. Täyskumiset PROsafarikengät, huipputuote myös pakkasella. Lämpö säilyy ihon ja vaatteen välisessä ilmakerroksessa. Pukineen käyttäjällä on miellyttävä olla. VIIMA JA KOSTEUS WILD kankaan moderni rakenne Wild-pukineessa viima ja kosteus pysähtyvät pintasivelyltyyn pintaan ja kalvokerrokseen. Modernien kankaiden ansiosta vanukerroksen ei tarvitse olla työskentelyä hankaloittavan paksu. Äärisääolot Välikausi Talvikausi WILD työpukine kaikkina vuodenaikoina Wild-mallistossa on oikea pukine vuodenkierron kaikkiin säihin. Wild-työpukineiden kylmänkestävyys osoitetaan tähtiluokituksen avulla vaihteluvälin ollessa 1–6 tähteä PINTAKERROS • SIVELY KALVO VANUKERROS VUORIKERROS ILMAKERROS IHO WILD LAPLAND PRODUCTS OY • Korkeantie 26 • 95420 Tornio • puh. 0207 120 170 • fax 016 449 790 • Työpukineiden nettikauppa Ammattilaisten kylmäpukineet py y yyttä ja työ ö ös s s s sk ke en ntte elly ymumm. Ilma-a ja ntelevä ettijaset. WILD W WILLD tö ki Wild-jälleenmyyjät Pohjois-Suomessa KOLARI Rautia LEVI Rautia ENONTEKIÖ St 1 IVALO Tuovilan Gummi Extra-piste SODANKYLÄ Rautia ROVANIEMI Koneliike Korteniemi Tarttis Oy Hovimäki IKH KEMIJÄR VI Tuovi Rengas Oy Urheilu Sivakka Ky KUUSAMO Kuusamon Tärppi KUHMO Pääkkönen & Piirainen
• eet Legendaarisen Arctic Star ”hopeahaalarin” (iso kuva) pohjalta on suunniteltu kaksiosainen huippupuku Arctic Zone (alla). Combi Work (musta-oranssi) on kelkkailijoiden suuri suosikki. Kelkkapukujen turvallisuusnäkökohdat ovat tuoneet varovärituotteet myös ammattimaisen kelkkailun/poronhoidon piiriin. Kaikki lämpimät työpukineet ja varusteet. Tutkitut ja testatut tuotteet. eauöotteett n/poron-imät työpukisteet. Tutkitut uotteet. Cold Protect W ear R INNOPLUS
• 220 POROM MIES 6/20014 AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ PORONHOIDOSSA JA MAANKÄYTÖSSÄ Teksti Päivi Soppela, Arktinen keskus, Lapin yliopisto ja Jouko Kumpula, RKTL Rovaniemellä pidettiin 20-21. lokakuuta pohjoismainen porotalousseminaari, jonka pääteemana oli poronhoito ja muu maankäyttö poronhoitoalueella eri Pohjoismaissa. Tutkimusseminaari kokosi Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen satapäisen joukon tutkijoita, opettajia, opiskelijoita, viranomaisia ja poronhoitoväkeä. Pohjoismaisen porotalousseminaarin osallistujia yhteiskuvassa Arktikumin ’putken’ päässä. Pohjoismaiden lisäksi osallistujia oli Britanniasta, Grönlannista, Saksasta, Tanskasta, Tsekkoslovakiasta ja Unkarista. Kuva Veli Kouri.
• PO OROMIESS 66/2014 211 Seminaarissa ‘Reindeer herding and land use management – Nordic perspectives’ keskusteltiin poronhoidosta ja maankäytöstä eri tieteenalojen ja toimijoiden näkökulmista ja esiteltiin uusinta tutkimustietoa. Tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta tutkimuksen, hallinnon ja käytännön välillä. Kaksipäiväisen seminaarin aikana kuultiin pohjoismaisilta tutkijoilta 18 suullista ja 16 posteriesitystä. Pääpuhujina oli kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita ja asiantuntijoita. Lisäksi kutsupuheenvuoroja pitivät tai paneelikeskusteluun osallistuivat YM:n ja MMM:n edustajat sekä porotaloutta ja poronhoitoalueen maankäyttöä edustavat eri tahot. Maanantain esitykset käsittelivät muun muassa porotalouden lainsäädännöllistä asemaa maankäyttäjänä ja eri maankäyttömuotojen kuten metsätalouden ja tuulivoiman sekä petoeläinten vaikutuksia poronhoitoon. Myös poronhoidon sopeutumista muuttuvaan ympäristöön, laidunkysymyksiä ja ruokintaa käsiteltiin monipuolisesti. Yksi istunnoista esitteli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja RKTL:n kehittelemää porotalouden paikkatietojärjestelmää ja miten sitä voidaan hyödyntää maankäytön ja porotalouden yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Vastaava järjestelmä on kehitteillä myös Ruotsin saamenkylissä. Keskustelua herättivät poronhoidon tarpeiden huomioon ottaminen ja tietojärjestelmän hallintaja oikeuskysymykset. Tiistaina kuultiin, miten ilmastoja laidunolosuhteiden muutokset vaikuttavat porokantoihin ja mitkä ovat poronhoidon sopeutumiskeinot erilaisiin muutoksiin. Kysyttiin myös, onko poronhoidon aina sopeuduttava ja pohdittiin, mitkä ovat kestävän ja tuottavan poronhoidon haasteet, miten poron perimä vaikuttaa tuotantoon ja voitaisiinko poron laidunkiertoa yhteistoimin kehittää Pohjois-Kalotilla. Posteriesitykset esittelivät mm. eri ympäristömuutosten vaikutuksia porolaitumiin ja poronhoitoon sekä porojen ja poronhoitajien hyvinvointia ja poromatkailua. Seminaarin päätteeksi käytiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin porotalouden ja maankäytön kestävää hallinnointia, jossa haasteena on toimivien vuorovaikutusja toimintamallien löytäminen eri toimijoiden ja tahojen välille. Paneeliin osallistui eri hallinnon alojen, tutkimuksen ja porotalouden edustajia: Ruusa Degerman, ELYkeskus; Eero Helle, RKTL; Pekka Aikio, Saamelaisporonhoitajien yhdistys; Sunna-Marie Pentha, Norjan ruokaja maatalousministeriö; Matti Särkelä, Py; Veli-Matti Talvela, MMM ja Annette Löf, Uumajan yliopisto. Panelisteja yhdistivät huoli laidunmailla tapahtuvista muutoksista ja poromäärien hallinnasta sekä poronhoidon kannattavuudesta kaikissa Pohjoismaissa. Vilkasta keskustelua herättivät myös poronhoidon säätely ja ehdotukset laidunkierron tehostamisesta, jopa valtioiden rajoja ylittäen, porotalousyrittäjyys sekä käytännön poronhoidon ja keskushallinnon välisen kommunikaation lisääminen. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Lapin yliopiston Arktinen keskus, RKTL, SYKE, Paliskuntain yhdistys ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Taustaorganisaationa oli pohjoismaisten maataloustutkijoiden yhdistyksen (NJF, Nordisk Förening för Jordbruk) porotalousjaosto. Seuraava seminaari järjestetään vuonna 2016 Ruotsissa. Rovaniemen seminaarin tarkempi ohjelma osoitteesta: www.ulapland.? /njf2014 Tutkija Annette Löf Uumajan yliopiston Saamentutkimuksen keskuksesta piti avausluennon kestävän poronhoidon haasteista ja hallinnon ja politiikan rooleista Ruotsin poronhoidossa. Kuva Päivi Soppela. Seminaarin pääkoordinaattori Päivi Soppela, Rangifer-lehden päätoimittaja Eva Wiklund ja NJF:n porojaoksen johtaja Birgitta Åhman tauolla posterien keskellä. jp j j j Kuva Hans-Göran Olofsson.
• 222 POROM MIES 6/20014 AJANKOHTAISTA Teksti Anne Ollila Kuva Laura Kurri Paliskuntien tuottoperustelaskelmat tarkistettiin ja veroneuvottelut pidettiin tuttuun tapaan lokakuun lopussa. Neuvottelun tuloksena tehtiin Valtioneuvostolle esitys porotalouden puhtaan tuoton arvoksi vuoden 2014 verotusta varten. Oman käytön verottomaksi kilohinnaksi esitettiin 8 €/kg. Oman käytön hinta on varovaisuusperiaatteella arvioitu poronlihan luovutushinta. Omaan käyttöön saa verottomana ottaa tuotteita enintään 850 € edestä, eli poronlihan osalta 106,25 kg. Poronhoitovuonna 2013–2014 eloon luettuja poroja oli 190 776, todellisen eloluvun jäädessä 186 776 poroon. Todellinen eloluku saadaan kun erotuksissa eloon luetuista poroista vähennetään luetut, tuhoutuneet porot. Ennakkoarviomme teurasmäärän laskusta pitivät valitettavan hyvin paikkansa: teuraita saatiin 71 580. Tämä on noin 20 000 edellisvuotta vähemmän. Kahdeksalla paliskunnalla oli jonkin verran ylilukua. Huolestuttavampia ovat kuitenkin ne paliskunnat, joilla luku on selvästi alle suurimman sallitun. ”Alilukupaliskuntia”, joilla luku oli yli 1 000 eloporoa alle suurimman sallitun, oli kaikkiaan kahdeksan. Huomattavan suuria porolukujen vajauksia oli myös useissa muissa paliskunnissa. Lokakuussa käytiin vuotuinen neuvottelu Liikennevakuutuskeskuksen kanssa auton alle jääneiden porojen korvausarvoista. Korvaus määritetään kilohinnan, keskipainon ja siitoskertoimen avulla. Kilohintana
• PO OROMIESS 66/2014 233 käytetään myyntiin menneiden teuraiden keskihintaa kolmen vuoden keskiarvona. Hyvä poronlihan hinta nostaa myös korvausarvoja, mutta nykyisen nopean noususuhdanteen vuoksi tämä tapahtuu viiveellä. Niinpä kilohinta jää nyt selvästi alle ajantasaisen teurashinnan. Lopetusasetuksen mukaisen tentin on suorittanut tähän mennessä jo peräti 523 poromiestä. Kiitokset Lapin ammattiopistolle ja SAKK:lle tehokkaasta tenttien järjestämisestä. Viime kesä helteineen ja kuivine kausineen oli poroille monin paikoin erityisen ankara. Joillakin alueilla porot ovat sairastaneet normaalia enemmän ja paikallisesti poikkeuksellista hävikkiä on myös havaittu. Asiasta pidetään palaveri asiantuntijoiden kanssa joulukuussa. Maankäyttö Syksy on ollut kiireistä maankäytön asioiden parissa erityisesti verkostoitumisja tiedottamistyön kannalta. Sitran vetämän Kestävän kaivostoiminnan verkoston ydinryhmän vierailu Palojärven paliskunnan erotuksissa lokakuun alkupuolella oli verkoston jäsenille mieleenpainuva ja tärkeä tapahtuma. Yksi hyödyllinen keino tiellä kohti kestävämpää ja huomioonottavampaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä on ennakkoluulojen hälventäminen ja tiedon molemminpuolinen lisääminen. Verkoston yhteistyö etenee ja työryhmätyöskentelyssä kehitellään kaivannaisalalle erityisesti poronhoitoa paremmin huomioivia vastuullisuuden indikaattoreita sekä paikallisesti kestävämpiä toimintamalleja. Brysselissä oli 14.–15.10. Arctic Futures symposium, joka kokosi yhteen eri alojen tutkijoita, poliittisia päättäjiä, ylikansallisia yrityksiä ja muita. intressiryhmiä keskustelemaan arktisesta alueesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Pidimme tilaisuudessa esitelmät poronhoidon taloudellisesta merkityksestä sekä muun maankäytön poronhoidolle asettamista ajankohtaisista haasteista. Samantyyppiset ongelmat ja haasteet koskettavat ja siten yhdistävät poronhoitoja muita paikallisyhteisöjä koko arktisella alueella. Tällaisten tilaisuuksien parasta antia on luoda yhteistyökuvioita, kuulla toisten kokemuksista ja oppia niistä sekä pyrkiä soveltamaan näitä oppeja kotiympäristössä. Rovaniemen Arktisessa keskuksessa järjestettiin pohjoismaiden poroseminaari lokakuun lopussa. Arktisessa keskuksessa järjestettiin marraskuussa tutkijoista sekä muista asiantuntijoista, poliittisista päättäjistä ja kansalaisjärjestöistä koostuva ilmastonmuutokseen ja arktisen alueen erityiskysymyksiin keskittynyt keskusteleva seminaari. Kävimme tilaisuudessa kertomassa ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista poronhoitoon. Tilaisuudessa pohdittiin lisäksi uusia hallinnollisia keinoja, joilla voitaisiin paremmin tukea ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista sekä vaikutusten minimoimista. Suomen luonnonsuojeluliiton Kaivannaisten maailmantalous -kehitysviestintähankkeen kanssa on tehty yhteistyötä. Tavoitteena on tuoda entistä paremmin näkyviin mineraalien ja kaivannaisten maailmanlaajuisesti kasvavan kulutuksen vaikutuksia niin paikallisesti kuin globaalisti ja syventää kansalaisten ymmärrystä kaivoksiin liittyvistä kestävyyskysymyksistä. Hanke toteutetaan seminaarien sarjana, joista ensimmäinen järjestettiin Savukoskella 29.11. otsikolla Rata erämaahan – Onko Sokli ItäLapin tulevaisuus? Lokakuussa meillä suoritettiin PEFC-serti? oinnin auditointi, jota varten keräsimme palautteet paliskunnista koskien Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen välisen yhteistyösopimuksen toteumista kuluneen vuoden aikana. Paliskunnissa erityistä huomiota kiinnitettiin maiden myyntiin,
• 224 POROM MIES 6/20014 vuokraukseen tai vaihtoihin. Paikoin tiukkaa palautetta tuli edelleen myös metsämaiden muokkauksista. Pyhä-Kallion paliskunnan ja puolustusvoimien neuvottelut Rovajärven ampuma-aluetta koskevan sopimuksen uudistamiseksi jatkuvat kuluvan vuoden loppuun. Toistaiseksi yhteisymmärrykseen pysyvämmästä sopimuksesta ei ole päästy. Paliskuntain yhdistys lähestyi asian tiimoilta puolustusministeriötä ja ministeri Haglundia suoraan asian ratkaisemiseksi. Ministeriöltä odotetaan tiukempaa ohjausta puolustusvoimien suuntaan. Puolustusministeriön resurssipoliittinen osasto vastasi esitykseemme marraskuun alussa todeten, että neuvotteluosapuolten näkemykset asiaa koskevista Metlan ja RKTL:n tutkimuksista eroavat toisistaan. Tämän johdosta puolustusministeriö on katsonut tarpeelliseksi hankkia tutkimuksista ministeriön tutkimusyksiköltä ulkopuolisen riippumattoman tieteellisen analyysin ja arvion, jonka arvioidaan valmistuvan kesään 2015 mennessä. Neuvotteluja osapuolten kesken jatketaan tämän selvityksen valmistuttua. Työ ja elinkeinoministeriön kaivoshankkeiden YVA-opas valmistunee ensi vuoden alussa. Oppaan käsikirjoitusta on hiottu tiiviissä ohjausryhmätyöskentelyssä. Luonnonsuojelualueiden (Urho Kekkosen kansallispuisto, Käsivarren ja Kemihaaran erämaa-alue, Mallan, Sompion ja Kevon luonnonpuisto sekä Posion Mustarinnantunturin Natura-alue) hoitoja käyttösuunnitelmiin on otettu aktiivisesti osaa. Eritasoisia kaavaprosesseja on myös seurattu normaalisti ja lausunnoilla sekä kannanotoilla otettu prosesseihin kantaa. Ylitornion Reväsvaaran tuulivoimahankkeen YVA on etenemässä ohjelmavaiheesta selostusvaiheeseen. Lohijärven porojen GPS-seuranta alueella nykytilan luotettavaksi kartoittamiseksi on aloitettu tänä syksynä. Seurantaa jatketaan tuulivoimaloiden mahdollisen pystyttämisen ajan ja sen jälkeen vielä pari vuotta. GPS-seurannoista saadaan arvokasta tietoa porojen reagoimisesta tuulivoimaloihin. Lisäksi käynnissä on luontotyyppien parantamistyö LuTu, jonka tunturien asiantuntijaryhmässä olemme mukana. Ryhmässä keskustellaan laajasti tunturien luontotyypeistä, tunturiluonnon tilasta ja sen edistämisestä. Keskustelun ytimessä on ollut eri vaikutusten merkitys jäkälikköjen kulumisessa ja luontotyyppien tilassa. Metsähallituksen ja RKTL:n kanssa on keskusteltu elinympäristöjen tilan edistämisestä (ELITE-työ). Poronhoito vaikuttaa luontoon ja elinympäristöihin positiivisesti, negatiivisesti ja neutraalisti. Poronhoidon lisäksi esimerkiksi muu maankäyttö ja ilmastonmuutos vaikuttavat erilaisten luontotyypTimo Helle (vas.) toimi Sokli-seminaarin puheenjohtajana. Keskustelevassa seminaarissa puhuivat mm. paneelissa istuneet Niko Lakela/ hotelli Samperin Savotta, Anne Ollila/Py, Aila Ryhänen/Itä-Lapin kuntayhtymä, Leena Suopajärvi/Lapin yliopisto ja Asko Suikkanen/Lapin yliopisto.
• PO OROMIESS 66/2014 255 pien tilaan. Metsähallituksen kanssa on keskusteltu pienialaisista suojelualueista, joissa porojen ruokintaa ei ole suotavaa tehdä. Alueiden rajaaminen ja paikantaminen maastossa on kuitenkin haasteellista, joten suunnittelutyö jatkuu. Tarkoituksena on saada paliskuntien käyttöön kartat alueista, joilla ruokintaa tulee välttää. Porojen ruokintaan liittyviä kiistoja on ollut pitkään Inarissa ja erityisesti Paatsjoen alueella. Hallituksen kokouksessa (4/2014) saimme tehtäväksemme ryhtyä etsimään kiistaan ratkaisua. Olemme käynnistäneet asian selvittelyn pohtimalla mahdollisia ratkaisukeinoja yhdessä Ely:n ympäristöpuolen ihmisten kanssa. Tulevana talvena teemme asian tiimoilta maastokäyntejä alueille, joilla erimielisyyksiä on esiintynyt. Niihin kutsutaan mukaan kiistan osapuolet. Tavoitteena on selvittää, mistä kiistoissa on kyse ja miten ne voidaan ratkaista. Poroesteaidat Suomi-Norja sopimusneuvottelut on saatu päätökseen ja uusi sopimus rati? oitu ja allekirjoitettu joulukuussa molempien maiden asianosaisten ministerien toimesta. Nyt ovat vuorossa valtiosopimuksen voimaansaattamiseen liittyvät menettelyt, jotka kestänevät tovin. Sopimus astuu voimaan näiden rati? ointimenettelyjen jälkeen. Porolaidunten kunto ja kestävä käyttö Porolaidunten kunto ja kestävä käyttö herättävät säännöllisesti keskustelua. Porolaidunten tilaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan kiitettävän aktiivisesti eri tahojen toimesta. Tutkimus on tarpeellista ja tarjoaa elinkeinon käyttöön tietoa laidunten tilasta. Siihen kytkeytyy kuitenkin myös merkillinen sivujuoni, jonka motiivit jaksavat poroihmistä ihmetyttää. Mielipidevaikuttamiseen pyrkivien henkilöiden (mukaan lukien pari vanhempaa tutkijaa) kansalaisaktiivisuus mielipidekirjoittelun muodossa on tähän tematiikkaan liittyen suorastaan hämmästyttävän vireää. Porolaidunten tila on tutkimusten mukaan monin paikoin heikko. Tähän tosiasiaan poromiehet ovat vastanneet ruokkimalla poroja siellä, missä tämä on tarpeen. Toisaalta poroja lisäruokitaan yleisesti sielläkin, missä ne pärjäisivät kohtuudella pelkillä luonnonlaitumilla. Ruokinnalla pystytään pitämään porot erittäin hyväkuntoisina sekä parantamaan ja vakioimaan vasatuottoa. Poronhoito on paitsi elämäntapa, myös elinkeinotoimintaa, jonka jatkuvuuden kannalta taloudellinen tulos on erittäin tärkeä. Poromiehellä jos kellä on siis motiivit kohdillaan sekä laidunten tilan parantamisessa että porojen pitämisessä hyväkuntoisina. Jäkälää ei taida elämisensä perustana poronhoitoalueella hyödyntää juuri muu kuin poromies. Tutkimuksissa tehdään tyypillisesti vertailuja jäkälikköjen kuntoon vaikuttavien tekijöiden kesken. Yhteiskuntatieteilijälle on täysin päivänselvää, että aika ja paikka asettavat tutkimuksille aina omat rajansa, jotka puolestaan asettavat rajansa tieteellisten totuuksien esittämiselle. Muutamalla luonnontieteilijällä tämä elämän perustotuus tuntuu usein kausaalisuhteiden metsästyksen huumassa unohtuvan täysin. Kun tutkitaan porolaitumiin vaikuttavia tekijöitä, pitää huomioida kulloisessakin tilanteessa vaikuttavien tekijöiden kokonaisuus. Yksinkertaistetuilla koeasetelmilla ja niistä tehtävillä kausaalipäätelmillä ei useimmiten ole mahdollista tehdä järjellisiä yleistyksiä. Lukuisten vuosikymmenien kestoisiin koeasetelmiin pohjaavien seurantatutkimusten nojalla voi varmasti yleisellä tasolla todeta, että porot syövät jäkälää ja syöty jäkälä on lyhyempää kuin syömätön. Sen sijaan esimerkiksi hiljattain julkaistussa Metlan tutkimuksessa esitetty tulkinta metsätalouden porolaidunnusta vähäisemmästä vaikutuksesta jäkälikköihin on jo auttamatta ontuva yksinkertaistus. Jokainen asiasta kiinnostunut voi vaikka kunnonkohotusmielessä kipaista lenkillä jollain lähialueensa auratulla jäkäläkankaalla katsomassa, kumpi kaivaa jäkäliköt perusteellisemmin: metsätalouden aura vai poro. Lisäksi voi pohtia, kumman jäljiltä jäkälikön kasvulle jää otollisemmat edellytykset tuleville vuosikymmenille. Tutkijoiden olisi vähintäänkin aiheellista täsmentää, millaisesta metsätaloustoimesta tarkalleen ottaen on kyse kulloinkin rakennetussa asetelmassa ja mitä muita porolaidunnukseen vaikuttavia tekijöitä kyseisillä koealueilla on olemassa. Sen tutkijat ovat ilman muuta oikein oivaltaneet, että laidunkierron ohjaamisella voidaan vaikuttaa laidunten tilaan. Tämän me tosin tiesimmekin jo. Suomessa jokainen paliskunta on laatinut toimintansa suunnittelua ja ohjausta varten porotaloussuunnitelman, jonka yksi keskeinen osa-alue on laidunkierto. Sen tehostettua suunnittelua ja ohjausta on toteutettu useissa paliskunnissa varsin hyvällä tuloksella. Tämä
• 226 POROM MIES 6/20014 on toimiva ja hyväksi havaittu tapa optimoida laidunten käyttö, mikäli paliskunnan alueen muun maankäytön, ihmistoiminnan ja petopaineen asettamat reunaehdot sen mahdollistavat. Koska tällä poronhoitoalueen pallonkolkalla on muitakin kuin poroja, porojen laidunnus on kuitenkin väistämättä toteutettava kunkin alueen olosuhteiden asettamissa raameissa. Paliskuntien porotaloussuunnitelmien päivitystyö on käynnissä parhaillaan. Jotta laidunkierrolla voitaisiin optimaalisesti vaikuttaa jäkälikköjen tilaan, tulisi poronhoito huomioida paljon nykyistä laajemmin ja paremmin kaikessa poronhoitoalueen maankäytön suunnittelussa. Kaikki porolaitumilla tapahtuva toiminta vaikuttaa aina ja väistämättä tavalla tai toisella porolaitumiin, mikä on laidunten kestävän käytön kannalta äärimmäisen tärkeää huomata. Hyvällä suunnittelulla voidaan välttää tarpeettomien haittojen aiheuttaminen ja huomioida väistämättä aiheutuvat haitat ennakkoon asianmukaisin ratkaisuin. Laidunkierron kannalta olennaisia huomioitavia tekijöitä ovat kaikenlaisten teollisten maankäyttöhankkeiden lisäksi muun muassa tieverkot, kaupungit ja kylät, viljelykset, metsästys ja matkailutoiminta. Pedot Susikannan hoitosuunnitelman valmistelu etenee. Poronhoitoalueen työryhmä oli aiheen tiimoilta koolla marraskuun alussa. Tilaisuudessa keskusteltiin susikannan hoidon mahdollisuuksista ja tavoitteista poronhoitoalueella. Poro on sudelle helppo saalis, minkä vuoksi sudet ja porot eivät ole toimiva yhtälö samoilla laidunmailla. Joku vertasi tilaisuudessa asiaa osuvasti ketun pitämiseen kanatarhassa: kaikki eläimet eivät kykene tarkoituksenmukaiseen rinnakkaiseloon, eikä villieläintä voi pyytää tappamaan kohtuudella ja vain nälkäänsä. Niinpä susikantaa on Suomessa hoidettava poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella, mikä myös tutkijoiden mukaan riittää hyvin elinvoimaisen susikannan ylläpitoon Suomessa. Susikannan hoitosuunnitelmatyössä etsitään toimivia uusia käytäntöjä kannanhallintaan ja suden hyväksyttävyyden lisäämiseen muualla Suomessa. Ohjattu, hallittu ja luvanvarainen sudenmetsästys lienee paras ja toimivin keino huolehtia suden ihmisarkuuden säilyttämisestä sekä salametsästyspaineen hillinnästä poronhoitoalueen eteläpuolella. Poronhoitoalueen osalta suurempia muutoksia susikannan hoitoon ei ole odotettavissa. Nykykäytäntö toimii kohtuullisen hyvin. Sulan maan aikana susien vapaa liikkuminen on luonnon sanelema tila, jonka hallintaan ei juuri ole keinoja. Niinpä sudet geeneineen vaeltavat vapaasti valtioiden välillä, turvaten myös riittävän geneettisen vaihdon eri maissa elävien susien kesken. Ahmakannan hoitosuunnitelman toteutukseen liittyen odotellaan ministeriöstä ahma-asetusta piakkoin. Ahmoja on päästävä sekä poistamaan että siirtämään vielä tämän talven lumilla. Ilvesvahingot ovat olleet edelleen kasvussa poronhoitoalueella monin paikoin. Poistolupia ilvekselle saa, mutta niiden käytön tehostamisessa olisi paljon parannettavaa. Ilveksen metsästykseen liittyen poroihmisten ja metsästäjien välinen tiedonvaihto ja yhteistyö olisi kehittämisen arvoinen asia, Kuva Anne Ollila.
• PO OROMIESS 66/2014 277 1. Lausunto Lapin liitolle maakuntakaavojen M-1 -aluemerkinnöistä, 3.10.2014 2. Lausunto maaja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain muuttamisesta, maaja puutarhatalouden kansallisten tukien lain muuttamisesta sekä laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta, 7.10.2014 3. Lausunto maaja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esitysluonnoksesta HE 141/2014 vp laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta, 17.10.2014 4. Lausunto maaja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esitysluonnoksesta HE 177/2014 vp laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja maaja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 §:n muuttamisesta, 17.10.2014 5. Esitys Liikennevakuutuskeskukselle porojen ohjekorvausarvoista vuodelle 2015, 23.10.2014 6. Lausunto Metsähallitukselle Mallan luonnonpuiston hoitoja käyttösuunnitelman luonnoksesta, 23.10.2014 7. Lausunto maaja metsätalousministeriölle Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen uudistamisesta, 27.10.2014 8. Lausunto maaja metsätalousministeriölle poromääräasetuksen 1§:n muutoksesta, 27.10.2014 9. Lausunto Sodankylän kunnalle koskien Kakslauttasen pysäköintija levähdysaluetta, 30.10.2014 10. Lausunto Rovaniemen kaupungille Meltauksen osayleiskaavaehdotuksesta, 31.10.2014 11. Esitys puolustusministeriölle Rovajärven ampuma-alueen aiheuttamat vahingot ja haitat sekä niiden asianmukainen korvaaminen PyhäKallion paliskunnalle, 4.11.2014 12. Vastaus maaja metsätalousministeriölle kyselyyn eläinkilpailuista ja niiden valvonnasta, 7.11.2014 13. Lausunto maaja metsätalousministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykse stä laiksi metsästyslain 33 §:n muuttamisesta, 10.11.2014 14. Lausunto maaja metsätalousvaliokunnalle laeiksi maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta (HE 195/2014 vp), 11.11.2014 15. Lausunto maaja metsätalousministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maatilojen neuvontajärjestelmästä, 12.11.2014 16. Lausunto Metsänomistajien liiton Pohjois-Suomi ry:lle PEFC-serti? oinnista poronhoitoalueella, 12.11.2014 17. Lausunto Metsähallitukselle Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoitoja käyttösuunnitelmasta, 12.11.2014 18. Lausunto Lapin ELY-keskukselle Reväsvaaran tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 17.11.2014 19. Lausunto sosiaalija terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 239/2014 vp eduskunnalle laeiksi poronhoitajien sijaisavusta ja maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta, 18.11.2014 Annetut lausunnot ja muut esitykset 3.10?17.11.2014 jotta ilveskannan ja sen myötä ilveksen aiheuttamien vahinkojen kasvu saataisiin poronhoitoalueella hallintaan. Myös havaintojen ilmoittaminen Tassuun on erittäin tärkeää. Karhulle saamme onneksemme näin Joulun alla toivottaa kauniita unia. Kauden hyvät teot Organisoimme Nenäpäiväkeräyksen Rovaniemen Lordiaukiolla 7.11. Keräys onnistui kivasti ja rahaa saatiin kokoon kehitysmaiden lapsille. Kiitos kaikille mukana olleille! Paliskuntain yhdistys on Reilu työpaikka ja näin mukana tekemässä Rovaniemestä Reilua kaupunkia. Olemme sitoutuneet käyttämään reilun kaupan tuotteita tarjoiluissamme. Lokakuussa toteutimme poroerotusvierailun yhteydessä reilun kahvitauon. Kimmo Pallari RoiFotosta huolehti Nenäpäivän kaverikuvauksesta Lordiaukiolla ja Riitta Putula kuvien tulostuksesta liikkeessä. Kuva Tarja Konstig.
• K-MAATALOUS A AA A A A KKKKKKKKO O KKKKKKKK-MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A A AA A A A A A A A A A A ATA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA A A A AL L L L L L L L S S US US US US US US OU OU OU O O O O LO O O O O O O O LO O O O O O O O O O O O O O O O A A A A TA TA A A TA TA TA TA T T T T T A A A A M M M M K-M KK-M KKK--M M M M K K MA MA MA MA L L K K A A A A U U M M K K US US US US US US US US US US US US US US US US KK-M -MA MAA AATA TALOUS US www.k-maatalous.? K-MAATALOUS TORNIO • Puh. 050-389 0821 K-MAATALOUS OULU • Puh. 010 8350 280 K-MAATALOUS KEMIJÄRVI • Puh. 010 286 6770 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. 020 7528 260 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. 020 740 1040 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. 050-301 2596 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. 010 346 6260 Ä K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. 040-566 2939 Hinnat ovat voimassa 31.12.2014 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Josilac ® classic • Tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon, rehun ka-pit. 25-40 %. • Yhdellä 150 g pussilla tekee rehua 25 tn. Biologiseen säilöntään! N Ny Ny Ny Ny Ny Ny Ny Nyyttttttt t ENNAKKOHINTAAN ! ens ens ens ns nsss kk ik ik ik ik i k i u aud aud aud aud aud uddeel el ell ell elllleee! Josilac Josilac ® combi combi • Esikuivatun säilörehun n tekoon kun rehun ka-p pit. on 30-45 %. • Yhdellä 150 g pussilla tekee rehua 50 tn. NETTOHINTA! 1.140,(alv0%) + toim.kulut 250K takalana Mekaanisella teränja rungon käännöllä Olemme Suomen suurimpia PORONREHUMYYJIÄ tilaa talven rehut meiltä! K-maatalous myy laadukkaat moottorija lämmityspolttoaineet edullisesti Tilaa heti. Uutuus ! 12.690,(alv 0%) + toim.kulut , 9.990,(alv 0%) + toim.kulut , Vahvat ja kustannustehokkaat kotimaiset V h t j k t t h kk t k ti i t maansiirtovaunut lavan pohja Optim 650 erik.terästä stä MULTIVA TRM 16 UUTUUS! • 16 tn, 9,2 m3 ja viljakorok. 18,9 m • 2-napajarrut ja hydr. takalaita, 550/45-22,5 -renk. k. • Max. halk. 37cm puille • Iso 7 tn halk.sylinteri • Teräketjukatkaisu • Pyörösahanterällä ja hydr.halkaisulla, 5,5 tn sylinteri • Halk.terän kork. pikasäätö, tait. poistokuljetin 3,2 m H 27 OH 3.990,alv 0% + toim.kulut 27 TR 227 22227 277777 27 22222777 22222277 2277 2227 2222277 227 2222222227 27 222227 2222227 27 22227 27 227 227 27 27 27 27 27 TTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTR R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Expert 37 kampa njahint a sis. Hakkilif t 371 puunnos timen käyttövvvv äääääääääääääää venttiilillä 6.990,alv 0% + toim.kulut Expert 37 E pert 37 5.600,alv 0% + toim.kulut Leppä 250 HS poikittaisruuvilinko Vama tielana 3000 P2 • Tienhoidon monitoimikone talviseen polanteen poistoon ja kesäiseen soratien hoitoon NETTOHINTA! NETTOHINTA! 23.990,(alv0%) + toim.kulut NO NO NO NO NO N NO NO NO N N NO NO NO NO O O N NO N N NO NO O N N R R RC R RC R R R AR A A A A A60 60 660 60 60 Kotimainen, kestävä ja ketteK Ko K Ko K timain ääääävvv äv ävv ävääääääääääääää jjjjjja jja ja jaa ja kkkkkkkkkkkkketttttt et et et et etttttttte te te tte tenen keeest st st sttt sttttääääääääääää rämpi pienkuormain • Tarjous sis. moottorilämmittimen, vakaajan, HD kauhan 120 cm. LLLLiisssäävvaarusttei e ta joka lähttööööönnn! n!!! www.norcar.? NYT ON ENNAKKOKAUPAN AIKA! 9.990,(alv0%) + toim.kulut. Raj.erä. NOKKA 2051P + MV615 metsäkuormainpkt. NO NO OKK KK KK KK KKA A A A 20 20 2051 51 51P P M M M MV66 V615 115 m ttt et äää säkkkk ormaiiiin kkk pktttt • 2-VIPU-ohjauksella • Ulottovuus 5,1m, nostokyky 4m 370kg • Kantav. 6500 kg, 2 karikkapr. MULTIVA TRM13 UUTUUS! • 13 tn, 500/50-17 renk., 7,3 m3, viljakorok. 14,5 m3 4.210,alv 0% + toim.kulut Vama alueaura EA3200/3440 VVVa Vama ma aalu llueaa eaura EA EA32 3200 000/3 //3 /344 444400 • Sama hinta valitse sinulle sopiva työleveys 4.890,alv 0% + toim.kulut Nyytt m m myyyö össs L Le ea a asssiing ng rra ah h ho o oitu u uk ksse ella a, essim m.. 3 37 7 70 0€ € €///k k kk k k (a (allvv0 0% % %))
• Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin. www.ultracom.? Ultracomin kuolleisuuslähetin aite, jonka t i i Läh ti
• PO OROMIESS 66/2014 311 Vastaus on yksinkertainen: porolla tullaan toimeen. Poro on se, joka elättää perheitä, kyliä, pitää yllä palveluita ja ennen muuta pitää erämaan elävänä. Meillähän on taipumus innostua uusista asioista – ja samalla vähätellä jo olemassa olevaa tai vanhaa. Mainio esimerkki tulee metsästä. Kun elektroniikkateollisuus mullisti Suomeakin, metsiä ja metsäteollisuutta ryhdyttiin vähättelemään. Tuntui, kun vihreä kulta olisi muuttunut Nokialandiassa arvottomaksi risukoksi. Näytti siltä, että jopa metsäteollisuus itsekin uskoi siihen ja tappoi tehtaitaan. Toinen huimaava innoittaja on ollut kaivosteollisuus. Kun metallien suhdanteet olivat korkealla, lähes joka pitäjään suunniteltiin kaivoksia. Luontoa ja siihen liittyvien elinkeinojen puolustajia leimattiin kehityksen vastustajiksi. LAPIN LÄMPIMÄNÄ PITÄJÄ Teksti Heikki Tuomi-Nikula, Lappilaiset Kylät ry Kuva Tarja Konstig Miten on käynyt? Elektroniikan osuus on enää murto-osa sen lyhyen loiston päivistä. Metsä sen sijaan on taas arvossaan. Se uusiutuu, tuottaa, ja kun metsäteollisuuskin oppii uusille tavoille varmistuu se, että puujalan varassa Suomen talous kestää kauas tulevaisuuteen. Kaivosteollisuus ei kaadu Talvivaaraan, mutta kaikki saivat siitä opetuksen. Luontoa ei voi käsitellä miten hyvänsä. Ja malmin hintojen lasku ja sen aiheuttama kaivosinnostuksen jäähtyminen kertoo, että täältä ollaankin hakemassa nopeita pikavoittoja enemmän kuin kestävän kehityksen toimintaa. Tämä on hyvä päättäjien pitäjissä tiedostaa . Mitä tehdäänkin, tehdään luonnon ehdoilla. Porotalouden äänen pitää olla voimakas, sillä poro ja sen laidunmaat oikein hoidettuna on kuin metsä: se antaa leipää isältä pojalle niin pitkään kun elo hyvin hoidetaan. Lappi on siitä erikoinen erämaa, että se on asuttu laitoja myöten. Meillä on yli 500 kylää isompien taajamien ympärillä. Kylissä eletään pääosin samoista asioista kuin on aina eletty: sillä, minkä luonto antaa. Porolla on siinä aivan keskeinen asema. Olisikin mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa selvitettäisiin poroelinkeinon vaikutus Lapin lämpimänä pitämiseen. Montako kylää ja jopa kokonaista kuntaa hiljenisi, jos poroja ei olisi? Saattaisi olla, että tutkimuksen tulos antaisi poroväelle entistä paremmat edellytykset oman elinkeinonsa puolustamiseen, sillä siinä nähtäisiin, miten merkittävää Lapin lämpimänä pitäminen on kaikelle muulle täällä tehtävälle työlle aina maanpuolustusta myöten. PUHEENVUORO Jokainen ensi kertaa pitkin Lappia ajeleva kysyy itseltään toisenkin kerran yksinäisen talon tai kylän nähdessään: Millä ihmeellä täällä oikein tullaan toimeen? Keitä täällä asuu?
• 332 POROM MIES 6/20014 Muutos tähän on tullut yllättäen. Viimeisen vuoden aikana Suomessa on myyty 17 000 uutta autoa sekä 25 000 erillisnavigaattoria, joissa on poroista varoittava ominaisuus. Uusien autojen osalta luku kasvaa yli 30 % vuosivauhtia. Näiden lisäksi varoitukset löytyvät älypuhelinsovelluksista, joita on tarjolla Applen ja Androidin älypuhelimiin sekä tabletteihin. Miten porot mahtuvat navigaattoriin? p Porokolareista kerätään paljon tietoa, joista osa on reaaliaikaista ja osa perustuu lyhyen aikavälin kolarihistoriaan. Näiden tuloksePOROT ÄLYKKÄÄSTI AUTOJEN NAVIGAATTOREIHIN Vielä muutama vuosi sitten saattoi joku haaveilla poroista varoittavista laitteista kuten navigaattoreista, mutta silloin asia tuntui vielä kaukaiselta. na syntyy tarkkaa ja hyödyllistä tietoa, jonka avulla voidaan lisätä merkittävästi tielläliikkujien turvallisuutta. Tieto on arvokasta erityisesti, kun se tavoittaa autoilijat ajoissa. Tämän tekee mahdolliseksi VTraf? c -liikennetietopalvelu yhdessä Paikkatieto Online Oy:n tuottaman porokolaritiedon kanssa. Porokolarien historiatiedot päivittyvät joka päivä ja ne välitetään V-Traf? cille, joka paikantaa tiedon automaattisesti oikealle tielle ja jakaa sen suoraan kaikkiin tietoa hyödyntäviin kanaviin. Autojen navigaattoreihin tieto liikkuu pääosin RDS-TMC:n avulla, joka Matti Seimola ja Juho Parikka, Mediamobile Nordic Oy:n V-Traf? c -liikennetietopalvelu Kuva Tarja Konstig hyödyntää radion apukantoaaltoa datan siirrossa. Tieto näkyy ja kuuluu symboleina ja äänihälytyksinä autoilijan navigaattorin näytöllä. Navigaattorit yleistyvät kovaa vauhtia ja ne eivät ole enää ylellisyysvaruste vaan pikemminkin merkittävä turvallisuusvaruste. Tämä tosin edellyttää sitä, että navigaattorin kartta näyttää jatkuvasti dynaamista, reaaliajassa muuttuvaa tietoa, jolloin navigaattorista on hyötyä tutullakin reitillä. Volkswagen-verkostomme kautta on saatu pohjoisesta hyvää palautetta porovaroituksista. Kaikkia poroja ei tietenkään kerrota navigaattorin näytöltä, mutta suurim
• PO OROMIESS 66/2014 333 Porovaroitukset näkyvät kelivaroitusten ja muiden liikennetapahtumien ohella selkeästi niin älypuhelimessa kuin auton navigaattoreissa. vien navigaattorien yhteydessä. Tällä hetkellä V-Traf? c -liikennetietoa tukevia merkkejä ovat mm. Mercedes-Benz, Toyota, Volkswagen, Seat, Audi, Volvo, Opel, Skoda, Lexus ja Subaru sekä irrallisnavigaattoreista mm. Garmin. Palvelu on elinikäinen, eikä aiheuta lisäkustannuksia auton hankinmat riskipaikat selviävät ilmeisen luotettavasti. V-Traf? c -palvelusta on hyötyä sekä etelässä että pohjoisessa autoileville, ja Volkswagenin Discover Media sekä Discover Pro -laitteet näyttävät nämä tiedotteet loogisesti ja selvästi, kertoo Volkswagenin tuotepäällikkö Toni Nieminen VV-Autosta. V-Traf? c RDS-TMC -liikennetieto on saatavilla aina palvelua tukenan jälkeen. Navigaattorien lisäksi porotiedot päivittyvät V-Traf? c -liikennekartoille Internetissä (Autoliitto, Radio Nova, Gasum, VTraf? c.? ), V-Traf? c -älypuhelinsovelluksiin (vtraf? cNordic: Apple ja Android), Radio Novan, Iskelmän ja Radio Cityn studioihin sekä VTraf? cin Twitteriin (vtraf? cNordic). Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv uv Kuvv Kuv Kuv u Kuv Ku Ku Kuv K Kuuvv K Kuu K a M aM a M a M aM a M a M a M a M a M a M a M a M aM aM M aM aM M a M M a M M M M M M M M M a M M Mika ika ika ika ika ika ika ika ika ka ika iika k ika ikaa kka ikkkka ika ka ka ka kka ika ka kaaa Ka Ka Ka Ka Ka Ka K Ka Ka Ka Ka Ka Ka K Ka Ka Ka Ka K Ka K Ka Ka Ka Ka Ka Kaaavak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vak vakk ak vak vak akk vak vak vaak a va vva vaa vvaaak akka ka ka ka ka ka kka ka ka ka ka ka ka ka ka kka ka kka ka ka ka ka ka kaa kaa ka kaaa
• 334 POROM MIES 6/20014 Erotusten alkaessa pitkän linjan poronlihanjalostaja Pentti Juotasniemen puhelin alkaa piristä. Moni kysyy neuvoa poronlihan ja jalosteiden hinnoitteluun. Pentti toteaa, että oikeaa hintaa ei voi käydä etsimässä markettien hyllyjen reunasta, vaan hinnan määrittelyn täytyy lähteä leikkuusaannoista ja oman tekemisen kustannuksista. Tällä hetkellä hinnoitellaan liikaa niin, että käydään marketissa katsomassa poronlihatuotteiden hintoja ja katsotaan, pystynkö minä vielä halvemmalla myymään. Hinnoittelun tulisi perustua siihen, mitä saantoja saadaan mistäkin ruhonosasta. Poronlihan tuotannosta koituvista kustannuksista täytyy olla itselleen rehellinen, jos toiminnasta haluaa kannattavaa. Tavoitteena tulee olla se, että sillä porohomman lisäksi rahoittaa muutakin toimintaa, esimerkiksi perheen toimeentuloa ja lasten MITEN HINNOITTELET PORONLIHAN? Poronlihan hinta on jokasyksyinen puheenaihe. koulunkäyntiä. Lihanmyynti ei saa olla sitä, että sillä tehdään hyväntekeväisyyttä ja hommataan rahat muualta. Pentti korostaa, että toiminnalle tulisi uskaltaa asettaa tulostavoite. Yksinkertaisesti mietitään, mitä asetetaan tulostavoitteeksi, ja hinnoitellaan tuotteet sen mukaan. Sitten mietitään voidaanko myydä tuotteet niillä tulostavoitteiden mukaisilla hinnoilla. On syytä miettiä myös, mitä tuotteita kannattaa myydä ja mille kohderyhmälle. Asiakkaiden tulee olla sellaisia, jotka ovat valmiita siitä poronlihasta maksamaan. Pentti Juotasniemi on laatinut poronlihan hinnoittelua varten työkalun, jonka voi ladata www.poroverkko.? -palvelusta koneelleen ja ottaa omaan käyttöönsä. Työkalun rinnalla on mahdollisuus kuunnella audiotiedostona lyhyt ohjeistus työkalun käyttöön. Lisäksi Poroverkko-palvelusta löytyy video, jossa Pentti kertoo kokemuksiaan ja ajatuksiaan poronlihan hinnoittelusta. Pentiltä saa opastusta taulukon käyttöönotossa joko sähköpostitse pentti.juotasniemi@gmail.com tai numerosta 0400 907 819. Poronlihan hinnoittelumateriaalia voivat hyödyntää niin suoramyyjät kuin pienjalostajatkin. Materiaalin löydät osoitteesta www.poroverkko.? , ajankohtaista-osiosta hakusanalla ”hinnoittelu”. Teksti ja kuva Anna-Riikka Lavia, iPOROtiedotushanke
• PO OROMIESS 66/2014 355 Joulukinkun sijasta joulupöydän kunkku voi olla poronpaisti. PORONLIHAKOULU JOULUPAISTI Poronpaisti voidaan valmistaa kuten joulukinkku. Näin valmistettu paisti on täyslihatuote, joka sisältää vain poronlihaa, vettä ja suolaa, sekä vähän sokeria. Lisätty vesimäärä poistuu tuotteesta kypsennyksen aikana. Lihan valinta Paistiksi valitaan kokonainen paisti, josta on poistettu potka. Tämä putkiluupaisti on siistitty pintarasvoista ja vertymistä. Suolaus tai pintamaustaminen Paisti joko suolataan suolaliuoksella tai maustetaan pintamausteilla. Paistista saa mehukkaamman suolaliuoksella. Se on hyvä suolata esimerkiksi neularuiskulla. Paistin sisälle pyritään saamaan tasaisesti noin 25 % paistin painosta neljä prosenttista suolaliuosta. Suolaliuos sisältää vettä, suolaa ja sokeria. Teollisuudessa käytetään lisäksi fosfaattia vedensidontaa parantamaan ja aromeja tuomaan paistiin makua. Paistin olisi hyvä antaa tasaantua vielä 1–2 vuorokautta jääkaapissa (ihanteellisin 0–5 o C), jotta suolaliuos menee paistin jokaisen kalvon väliin ja lopputuote on tasalaatuinen. Poronpaistin suolaus suolaruiskulla. Paistin voi myös pintamaustaa hieromalla pintaan suolaa ja pippuria. Paistin on hyvä olla noin +10 o C, jotta lihasnesteet pysyvät paremmin paistin sisällä. Kuivumista voi estää myös paistamalla pinnan kiinni kuumalla pannulla ennen uuniin laittoa. Paistin kypsennys Kuumenna uuni +100 asteeseen ja laita paisti joko paistopussissa tai uunivuoassa kuumaan uuniin. Paistoaika on noin tunti per kilo ja sisälämpötila +60 o C. Jos et paista paistin pintaa kiinni pannulla, laita paisti ensin +150 asteiseen uuniin 30 minuutiksi. Laske sitten uunin lämpö +100 asteeseen ja kypsennä paistin sisälämmöksi +60 o C, jolloin paisti on sisältä punertavaa. Jos haluat paistin kypsäksi, paista se sisälämmöltään +70 C. Joulupaistia voit syödä sellaisenaan tai valmistaa siitä aterian lisukkeineen. Toivotamme Poromies-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2015! Lisätietoja: Elintarvikeopettaja Hannu Pekkala hannu.pekkala@lao.? tai Tuotekehittäjä Tapani Koski tapani.koski@lao.? SUOLALIUOS PORONPAISTILLE VESI 9,55 KG SUOLA 0,40 KG SOKERI 0,05 KG YHTEENSÄ 10,00 KG
• Uusi BLIND MAX HDTM lumicamopuku METSÄSTYSPUKU AIDOLLA LUMICAMO HD -KUVIOLLA! TALVIMETSÄSTYKSEEN KETTUJA JÄNISJAHTIIN va vasttaa aa ava va va v tt 62 62 2 29 9 9 € € E E ET T TU U 430 € 199€ vain ta tai alk. ilk 12 € / kk 12 €/kk HUIPPUUUTUUS! PARASTA KÄYTTÖMUKAVUUTTA AINUTLAATUISELLA CAMO-KUVIOLLA O€ KAUPAN PÄÄLLE! Blind Max HDTM lumicamopipo ja TouchScreen älypuhelinhanskat Arvo yht. 49,80 € UUTTA CAMO-KUVIOLLA MONIPUOLISET OMINAISUUDET PARAS KÄYTTÖMUKAVUUS OPTIMOITU CAMOVÄRI RAIN-STOP® -KALVO Talvimetsästykseen suunniteltu lumicamopuku, joka hyödyntää uusinta kalvoteknologiaa, pintakäsittelyä ja materiaaleja. Henkselihousuissa korkea selkäosa sekä lumilukot lahkeissa. PUVUSSA HENKSELIHOUSUT! TILAUKSET www.retkitukku.? tai PUHELIMITSE p. 040 828 1000 ark klo 9-17 OSTA NYT – MAKSA HELMIKUUSSA! KORKO 0%
• MOUNT HUNTER PRO ja BLIND MAX HDTM SNOW pakattavat untuvatakit HUIPPU-UUTUUS! Erittäin korkealuokkaiset ja lämpimät Alaska Mount Hunter Pro ja Blind Max HD TM Snow untuvatakit talvimetsästykseen ja vapaaaikaan. Kiinteä huppu, korkea kaulus ja hihojen lumilukot suojaavat tehokkaasti kylmältä. Pakattavaa untuvatakkia on helppo kuljettaa mukana takin kuljetuspussissa. Alaska untuvatakki päällä ei varmasti tule kylmä ääriolosuhteissakkaan! Koot: XXS-4XL UUTUUS! HUIPPUTEKNISET PAKATTAVAT ALASKA UNTUVATAKIT! PAKATTAVISSA PIENEEN TILAAN EXTRA-LÄMMIN UNTUVATÄYTE Huippu-uutuus! 149€ vain vastaavat 329 € tai alk. 9 € / kk 8 mm neopreeni lämmittää ja siirtää kosteuden pois iholta. 100 % vedenpitävä varren yläosaan asti! Korkea varsi (38 cm, koko 42). Joustavan varren ansiosta saapas on helppo pukea ja riisua. Lämmin neopreenivuori – optimaalinen käyttölämpötila-alue -30° – +10° C Edistyksellinen FootShape™ -leikkaus – huippuhyvä istuvuus. Extra-pehmuste akillesjänteelle ja muotoiltu kantakuppi Pitävä urakuviointi, rullaava ja kylmyyttä eristävä ExtraGrip™ -ulkopohja. Luonnollisempi tuntuma ja joustavuus Tekninen 3-kerrospohjarakenne takaa optimaalisen kiertojäykkyyden ja vaimennuksen myös pitkillä kävelymatkoilla Kärjessä, kannassa ja sivuilla vahvikekumiseos suojaa ja vahvistaa jalkineen rakennetta Materiaali: varren yläosa joustavaa neopreenia, alaosa kengän rakennetta tukevaa luonnonkumiseosta KEVYT JA LÄMMIN TALVISAAPAS KOVAAN KÄYTTÖÖN! ALASKA LITE neopreeni lämpösaapas Huippuluokan neopreeni lämpösaapas metsästykseen! Ainutlaatuinen lämmin 8 mm neopreenivuori. Vaelluskengän pohjarakenne takaa erinomaisen kiertojäykkyyden sekä rullaavan askeleen. Kärjen ja kannan vahvikekumiseos suojaa kenkää. 100 % vedenpitävä varren yläosaan asti. Koot: 39-47 100% VEDENPITÄVYYS TAKUU 89€ vain SHOKKITARJOUS! vas astaavat 14 va astaa taavat vat 14 149 9 € 9 € 9 ET ETU U U 60 € Lämmin 8 mm neopreeni – pakkasenkesto -30° C -30°C MAX. + TILAAJAETU YLI 100 € OSTOKSESTA! Katso kaikki tilaajaedut ja ohjeet verkkokaupassa www.retkitukku.? /tilaajaedut O€ O€ Alk.
• 440 POROM MIES 6/20014 OSTA NYT – MAKSA HELMIKUUSSA! KORKO 0% BURREL X-1000 LED-otsalamppu HUIPPU-UUTUUS! Järisyttävän tehokas CREE XM-L2 LED -otsalamppu, 4 eri valotehoa. Toimii 1x 18650 -akulla. 59€ LYÖMÄTÖN HINTA norm. 129 € 129 € SUPERTARJOUS! 1000lm 105m SUPERTARJOUS! NITECORE P12 LED-tehovalaisin Kevyt ja pieni LED-valaisin. Uskomaton 950 lm valoteho. Pituus 139 mm ja paino 88 g. Toimii 1x 18650 -akulla. 59€ LYÖMÄTÖN HINTA norm. 129 € 129 € 950lm 220 m 54% ALE 54% ALE BURREL – TEKNIIKAN MAAILMAN TESTIVOITTAJA 2014! Valikot 249€ vain tai tai t alk. k i llkk 14 14 € / k 14 14 €/ €/ kk k HUIPPUUUTUUS! RAJOITETTU ERÄ! SMS-ETÄOHJAUS + KUVANPYYNTÖ! 100 nopeimmalle 8 GB muistikortti, paristot ja asennuspalvelu vain 29,90 € (norm 49,00 €) Toimitus 100 % käyttövalmiina. BURREL TILAAJAETU ASENNUSPALVELU 0€ 17/2014 TESTIVOITTAJA Edullinen kuvien lähetys MMS (puhelin) tai GPRS (s-posti) Erittäin tarkat HD kuvat ja videot. Etäohjaus + kuvanpyyntö! Toimii kaikilla operaattoreilla ja sähköposteilla! BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera HUIPPU-UUTUUS! Markkinoiden monipuolisimmat etäohjaustoiminnot kuten kuvanpyyntö, paristojen tilan tarkistus ja liiketunnistimen herkkyyden säätö etänä tekstiviestillä. Ensimmäinen riistakamera, jossa ainutlaatuinen FullHD 1080p videokuvaus! Ulkoisen tehoantennin ansiosta toimii myös katvealueilla. Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai puhelimeen (MMS). Soveltuu hyvin myös valvontakameraksi! 90 / kk // RAJATON RAJATON R R R RAJATON N N KUVIEN N N N LÄ LÄ LÄ LÄ ÄH ÄH ÄHETY ETY ETYS( S( S (SP SP S-POST OST OST TI)I) VAIN NITECORE i2 älylaturi 18650 -tehoakut CR123 paristo 1500 mAh 2490 Tarjous! vain 390 vain 1990 Tarjous! alk. Tarjous! TILAUKSET www.retkitukku.? tai PUHELIMITSE p. 040 828 1000 ark klo 9-17
• PO OROMIESS 66/2014 411 TILAUKSET TAI PUHELIMELLA Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Erinomaiset ravintoainekoostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. Tilaa kätevästi netistä tai puhelimella. Meiltä myös laadukkaat täysravinnot pentukoirille. Kotiintoimitus € yli 2 säkin toimituksissa! Lihaa 51 % Lihaa 44 % 3190 /15kg vain 3490 /15kg vain Aktiivisten koirien suosituin Valio-täysravinto! Kanaa 51 %, korkea proteiini-, energiaja vitamiinipitoisuus. Korkea energiapitoinen puristeruoka! Sulaa entistä paremmin, jolloin ravinto, aineet imeytyvät nopeasti ja tehokkaasti. 2490 /15kg vain Lihaa 30 % Kevyt ja lihaisa perusruoka. Erinomainen täysravinto koirille esimerkiksi lepokauden ajaksi. 2990 /15kg vain Lihaa 44 % Suunniteltu pitkäkestoista raskasta työtä tekeville koirille! Korkea proteiinija hiilihydraattipitoisuus nopeuttavat palautumista. SÄÄSTÄ 1 €/SK SÄÄSTÄ 2 €/SK SÄÄSTÄ 3 €/SK SÄÄSTÄ 4 €/SK – SOITA! TILAA ENEMMÄN MAKSA VÄHEMMÄN! N N N N N NO O O OP P P PE E E EA A A A TTTTO O O OIIIIM M M MIIIITTTTU U U US S S S S S K K K KOTIPIHAAN N N 3333-5 ARKIPÄIVÄÄ Ä Ä Ä Ä MESTARIKOIRIEN RUOKANA TÄYSRAVINTO! ” Hyvälle koiralle paras täysravinto! Valio-ruokasarjasta on helppo valita eri vuodenaikoina koiralleni parhaiten soveltuva ruoka, jossa kaikki ravintoaineet kuten proteiinit ja rasvat ovat aina sopivassa suhteessa koiran tarpeisiin. Hirvimestari 2010 ja 2011 Jämptlanninpystykorva Martinmäen Lucky Luke Valio-täysravinnot vastaavat koirieni ravitsemuksellisiin vaatimuksiin ja ovat auttaneet menestymään kerta toisensa jälkeen. Valio -ruoista löytyyy riittävä määrä proteiineja ja energiaa pitkäkestoiseen suoritukseen. ” Moninkertaisesti Kuninkuushaukuissa ja Tappisarvessa kilpailleet Mäkisuon Karu M-11 ja Kuorikan Raju Valio-ruoalla on ollut tärkeä merkitys koirieni terveyden, näyttelykunnon, haukkukokeiden ja metsästyksen menestyksessä jo yli vuosikymmenen ajan. ” Kasvattajamestari 2013 Erkki Antila Valio-ruoka on auttanut Ricoa menestyksessä ja päivittäisessä hyvinvoinnissa. Ruoka maistuu hyvin ja sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet. ” Ajokuningas 2011 ja 2012 M. 11-12 X X Hakatien Rico Lepokaudelle! Jahtikaudelle! Jahtikaudelle! Huippu-uutuus Jahtikaudelle!
• 442 POROM MIES 6/20014 LAURA KURRI TÖISSÄ PY:SSÄ Tällä palstalla esitellään yhdistyksen työntekijät, jotta uudet tulisivat tutuksi ja vanhat entistä tutummiksi. Se taisi olla ylä-asteella kun päätin, että haluan ’’isona’’ työskennellä porojen parissa. Siitä tähän päivään on jo kulunut hyvä tovi, mutta porotalous on onneksi vieläkin pysynyt osana elämääni. Työskentelen Paliskuntain yhdistyksessä porotalousneuvojaharjoittelijana. Työ on kiinnostavaa ja joka päivä vastaan tulee jotain uutta porotalousasiaa. On mahtavaa olla työssä, jossa voin hyödyntää tietämystäni, saamenkieltä ja ennen kaikkea omaa kokemusta. Omassa palkisessani Poikajärvessä meitä nuorempia poronomistajia on useampia. Erityisesti nuorempana porotöissä viihtyi erikoisen hyvin, jos työkaveriksi sattui toinen nuori. Toki vanhemmilta poromiehiltä oppii ja kuulee paljon viisauksia ja hyödyllisiä neuvoja, hauskoja muisteluita unohtamatta. Monet neuvot ovat tulleet ajan kanssa hyvään käyttöön, ja niitä onkin silloin osannut arvostaa erityisen paljon. Erityisesti mieleeni on painunut eräs aikaa sitten kuulemani hieman väritetty tarina paleltumista ja pudonneista varpaista. Sen tarinan jälkeen en ole vahingossakaan ollut alipukeutunut talvella. Olen asunut koko ikäni pohjoisessa ja viihdyn täällä. Olen opiskellut Rovaniemellä logistiikkaa ja Pudasjärvellä hevostaloutta. Vapaa-aikani kuluu perheen, hevosharrastuksen ja käsitöiden parissa. Erityisesti perinteiset käsityöt ovat lähellä sydäntäni. Käsitöitä tehdessä mieli lepää ja aika kuluu mukavasti ympäri vuoden. Olen ollut onnekas, kun olen päässyt olemaan osallisena monenkirjavissa porotöissä ympäri poronhoitoaluetta. Olen aika liikkuvaista sorttia ja kuljen ahkerasti ympäri pohjoista. Yhtenä aamuna olen kotona poroja ruokkimassa, toisena Norjan puolella peskin tekoa opettelemassa. Luonnollisestikin nuorten asiat ja porotaloudessa selviäminen kiinnostavat minua ja on hienoa huomata, että yhä useampi nuori kulkee mukana porotöissä ja haluaa säilyttää elinkeinon. Porotaloudessa näkeekin selvästi monen sukupolven työn. Perimätieto on arvokasta alalla, jolla his
• PO OROMIESS 66/2014 433 toria ja tulevaisuus kulkevat tiiviisti käsikädessä. Vaikka kehitys tuo mukanaan monia uusia toimintatapoja, on hyvä pitää mielessä myös jo vanhat hyväksi todetut tavat. Näin porotalous säilyy rikkaana ja monipuolisena. Vaikka muutosten tuulet ovat puhaltaneetkin voimakkaasti ja aiheuttaneet välillä rankkojakin muutoksia, ovat poromiehet ja ennen kaikkea porot sopeutuneet uusiin oloihin. Tämä todistaa mielestäni kiistatta sen, että porotalous on vahva selviytyjä, jolla on tulevaisuus. Ollaan ylpeitä itsestämme, työstämme ja elinkeinostamme. Toivon oppivani työvuoteni aikana paljon uutta ja tutustuvani uusiin ihmisiin ympäri poronhoitoaluetta. VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA YM. NAHKATUOTTEITA YM. NAHKATUOTTEITA WWW.POROTARVIKE.FI WWW.POROTARVIKE.FI TERVETULOA TUTUSTUMAAN TUOTTEISIINI TAI SOITA JA TILAA, LÄHETÄN MYÖS RAHTINA K. Välitalo, p. 040 556 9825 Nikuntie 5, 99100 Kittilä TUOTTEITA SAA NYT TUOTTEITA SAA NYT MYÖS VAALAJÄRVELTÄ MYÖS VAALAJÄRVELTÄ Anna-Liisa Seppälä, p. 0400 760 277 Anna-Liisa pp p. 0400 760 277 Pajulantie 11, 99710 Vaalajärvi e 11, 99710Va
• Keskusväylä 7, Rovaniemi p. 016 366 291 Avoinna ma–pe 9–17, la 10–14 www.tarvikekeskusoy.? VARASTOSSA MYÖS MUITA ARCTIC CAT -MALLEJA NOPEAAN TOIMITUKSEEN, OTA YHTEYTTÄ KONEMYYJIIMME! JÄREÄ VINSSI BRONCO GEN II 33500 Kuituköydellä 260€ + mahd. kiinnike KOTIMAISET MÖNKIJÄN LUMILINGOT NYT MEILTÄ! Voidaan asentaa lähes kaikkiin maastomönkijöihin. Linko nähtävissä liikkeessämme, tule tutustumaan! 3990€ Hinta asennettuna PARIREKI ovh 685€ 495€ TALOUSREKI ovh 557€ 349€ PARIREKI M8000 153" SP ES 14.940€ + tk 300€ Limited Edition 2014 oranssi M8000 153” SP 14.210€ + tk 300€ 2014 valkoinen Syville hangille suunniteltu moottorikelkka. ProClimb-runko on erityisesti suunniteltu vähentämään jään ja lumen kertymistä. Konepeitto ja konsoli ohjaavat lunta pois kelkasta aerodynaamisesti. Vakiona mm. sähköpakki, kahvanja peukalonlämmittimet sekä säädettävä teleskooppiohjaustanko, ES-mallissa myös sähköstartti. TTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUULLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLEEEEEEEEEEEEEEEEE VVVVVVVVVVVVVVVVVVVAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAM M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M MAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAANNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! NYT UUSI M8000 ALLE! NYT VAiN 14.990€ + tk 300€ RMK 800 NORDIC 155" Limited Edition Uutuusmalli pohjoisen freeride-kelkkailuun! Varusteltuna mm. Walker Evans Piggyback Clicker -kaasuiskunvaimennuksella ja tehokkaammalla jäähdytyksellä. 14.390€ + tk 300€ RMK 800 NORDIC 155" Li it Indy 550 Voyageur 155” Uutuus! Polariksen taittoperätelastolla varustettu uutuusmalli sopii sekä syvään lumeen että reen vetoon. Vakiovarusteina sähköstartti ja -pakki, tilava tavarateline, korkea tuulilasi, peilit, tukeva etupuskuri ja syvänlumen sukset. 9.990€ + tk 300€ dEdition RMK800 Assault155" Limited Kevyt (197 kg) ja ketterä RMK on kuin kotonaan umpisessa. Siinä on huippuluokan Walker Evans Clicker -kaasuiskunvaimennus sekä todella pitävä 38x394x5,4 cm:n Competition-telamatto. KYSY VAIHTOTARJOUS KONEMYYJILTÄMME, TARJOA ROHKEASTI KELKKAASI TAI MÖNKIJÄÄSI VAIHDOSSA! 15 KPL ERÄ!
• PUHELINNUMEROT: Konemyyjät: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari P. 044 347 8058 Huolto/töiden vastaanotto (ark.): Matti 040 351 3612 Varaosamyyjät: Kalle 044 724 8783 Rami 0400 867 874 Ville 044 512 2774 Ajovarusteet: Jenni 044 758 9908 Laadukkaat ja luotettavat Yamaha generaattorit 5 vuoden takuulla! t 5 vuoden taku EF1000iS Tarjous 990€ 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 90 0€ € € € € € € € € € € € € € EF2000iS Tarjous 1490€ 111111111114 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 49 9 9 9 9 9 9 9 9 90 0€ € € € € € € € € € € € € € € € € EF2400iS 2110€ 2 Meiltä myös alkuperäisvaraosat ja merkkihuolto! Yamaha Grizzly 700 EPS WTHC Ohjaustehostin Vinssi Meiltä heti toimitukseen! 2014 uutuusmalli! 11.990€ + tk 300€ Kimpex Click’n'Go Pikakiinnitys Leveys 152 cm Voidaan asentaa lähes kaikkiin merkkeihin Mönk?än puskulevysarja 650€ € Hinta asennettuna Viking VK540 8.990€ + tk 300€ Legendaarinen työjuhta! Tehokas ja toimintavarma ilmajäähdytteinen 2-tahtimoottori, sähköstartti vakiona. Kaksi vaihdetta eteen sekä pakki. RS Viking Pro SR Viper M-TX 153" 13.690€ + tk 300€ 15.190€ + tk 300€ Raskaan taakan vetäjien valinta! Täysiverinen työkelkka tukevalla teräsrungolla ja tehokkaalla 120 hv nelitahtimoottorilla. Kaksi vaihdetta eteen sekä pakki. Omien polkujensa kulkijalle! Solakka ja keveä, ajoltaan ketterä SR Viper on parhaimmillaan vaativassa maastossa. Moottorina suorituskykyinen 1049 cc nelitahtimoottori. SR SR SR SR SR SR SR V V V V V V Vip ip ip ip ip ip ip p p per er e er er er er er err M M M M M M M M M M M-T -T -T T -T -T -T -TX X X X X X X X 16 16 16 16 16 16 16 162 2 2 2 2 2 2 2 2 2""""""" 15.690,+ t +t + t + t +tkk 3 k 3 kk 00€ 00€ 00€ € Syvän lumen valloittaja!
• NEUVONTA MUISTUTTAA 446 POROM MIES 6/20014 ALKUVUODEN 2015 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ • 31.1. Paliskunnan vuosi-ilmoitus Verohallintoon • Helmikuussa selvitys porotalouden tuloista 2014 ja ALV-lomakkeet poronomistajille sekä poroja varaporoisäntien koulutuspäivä. PORONHOITAJIEN SIJAIS HOITAJIEN SIJAISAPU Sijaisapu-järjestelmä muuttuu vuoSijaisapu-järjestelmä muuttuu v 2015 alussa. Katso tarkemmat den 201 ot s. 13 tiedo en 2014 lopulla toteutuneiden Vuode pujen osalta hakemus pitää sijaisapu ttää viimeistään 31.1.2015. jättää viim OMAN KÄYTÖN HINTA 8 €/KG OMAN KÄYTÖN HIN maan käyttöön otetun poronOmaan käyttöön otetun lihan verottomaksi hinnaksi on ihan verottomaksi hinnak poronhoitovuodelle 2014-2015 ronhoitovuodelle 2014-20 esitetty 8 €/kg. Omaan käyttöön etty 8 €/kg. Omaan käyttöö saa ottaa tuotteita 850 € edestä eli taa tuott poronlihan osalta 106,25 kg. Jo puolet porokolareista tallennetaan tarkan sijaintitiedon puolet porokolareista tallennetaan tarkan sijaintitiedon kanssa. Hyvä Te! ssa. Hyvä Te! Tarvitsemme kaikista porokolareista tarkan sijaintitiedon. tsemme kaikista porokolareista tarkan sijaintitiedon. Katso Poromieslehdestä 4/2014 s. 52–53 ohjeet. Tarkan sijainmieslehdestä 4/2014 titiedon tallentaminen on tärkeää, kun kartoitetaan pahimpia entamin porokolarialueita. Muistathan tallentaa vahinkoilmoitukset ePoita. M roon mahdollisimman pian ilmoituksen saatuasi! mma ePORO-TALLENTA TALLENTAJA MUISTA ilmoi aa Poromies-lehdelle uusi osoi eesi jos muutat! Porot tulisi loislääkitä ainoastaan injektiona annettavalla lääkkeellä eläinlääkärin toimesta. Pastana annettavaa loislääkettä ei suositella käytettäväksi poroille. Lue lisää s. 14–17. POROJEN LOISLÄÄKINTÄ RAHASTONHOITAJAT Vuosi-ilmoitus edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja palkkioista tulee toimittaa viimeistään tammikuun loppuun mennessä Verohallintoon Paperilomakkeella annettava ilmoitus lähetetään postitse lomakkeella ilmoitettuun osoitteeseen. Jos työnantaja on kalenterivuoden aikana työllistänyt yli 15 työntekijää, vuosi-ilmoitustiedot on annettava sähköisesti. Myöhässä tai väärällä tavalla annetusta vuosi-ilmoituksesta Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun. palkka.? -ohjelmaa käyttävien paliskuntien ei tarvitse antaa vuosi-ilmoitusta. OIKEUSTAPAUKSIA POROVAHINGOISTA Minja Mäkelä tekee selvitystä poronhoitoon liittyvästä vahingonkorvauskäytännöstä tuomioistuimissa. Jos tiedossanne on oikeustapaus, jossa poro on tehnyt vahinkoa tai porolle on aiheutunut vahinkoa, laittakaa sähköpostia osoitteeseen: makela.minja@gmail.com ATK-KOULUTUSTOIVEET Lähetä tietoa koulutustarpeistasi ja -toiveista yhdistyksen IT-asiantuntijalle aarre.jortikka@paliskunnat.?
• PO OROMIESS 66/2014 477 Sodankylän poroteurastamolla kehitellään teurastuksen sivutuotteiden talteenottoa ja myyntiä. Tarkoituksena olisi, ettei porosta menisi hukkaan mitään. Tämä teurastuskausi kehitellään ja ensi kesänä tehtävät rakennemuutokset mahdollistavat täysimääräisen talteenoton, mukaan luettuna veri. TEURASTUKSEN SIVUTUOTTEIDEN TALTEENOTTO WIDETRAK LX PO PO PO POOLA LA LA LA L RI RI RI RR SSSS KA KA KA KA KAUP UP UP UPPI PI PI PIAA AA AA AATTTTTT LA LAA LA LA LA L PPI PI PI PISS SS SS SS SSA: A: A: A: AA PPO PO PPPOLA LA LA LAAARI RI RI R SS KA KA KAAAAUP UP UPPI PI PIAA AA AAT TT LA LA LAPI PIISS SS SSAAA: IV IV IV IIV IVVAL AL AL AL AL AL ALLOOOOOOOO Iv Iv Iv Ivvv Ival aal al a onn on oon on on AAAAAut ut ut utt ut u oooo 000016 16 16 16 66666662 62 62 62 66 33333346 466 46 44 •••• KKKKKIT IT ITTTTTI TI TI TTTTI TILÄ LÄ LÄ LÄ LÄÄÄÄÄ KKKKKKKon on on on on on on onev ev ev ev evv e uo uo uo uo uoo uo u kr kr kr kkrau au au au au ausssss TiTTiTiiTTmp mp mp mp mp mp m m ur ur ur ur uuuuuu iiii Oy Oy Oy Oy Oy OOy 01 01 01 011 011666666 35 35 35 35 33 3333 67 67 67 677777 ••••• MU MU MU MU MU M ON ON ON ONNIO IO IO IO I MMu Mu Mu Muon on on on on o io io io io iio i nnnn KKKKKKKon on on on onn onnep ep ep ep epp ep e is is isss i te te te te tee te 00000016 16 16 16 116 16 16 555532 32 322 322 2222221 21 211 21 21 221 21 2111 •••••••• RA RA RA RA RA RA RANU NU NU NU NU NU N AAAAAA TTTTTar ar ar ar ar ar ar arvi vi vi viii vv ke ke ke ke keke ke kee kkk sk sk skk sk skus us us uus us 01 01 01 011 01 0166666 35 35 35 35 333 555555 10 10 10 10 10046 446 466 46 46 ••••• RRO RO ROO ROOVA VA VVA VA VAANI NI NI NIEM EM EM EEM EEE IIIII TTTTar ar ar arrrrvi vi vi vi vi v ke ke kee ke ke ke keeke ke ke ke keee k sk sk sk sk sk skus us us uus uu 01 01 01 00 6666666 36 36 36 3666 36666666666 29 229 29 29 29 29991111111 •••••• SO SO SO SSO S DA DA DA DDDA DDANK NK NK NKK NKKKYL YL YL YL YL YL YLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ha Ha Ha Ha Ha Ha H KKa Ka Ka Ka KKaa MMMMMMMot ott oot ot oot otor or or orrr orrrrrrr o sssssss 00000040 40 40 40 4000 44 77777771 71 771 71111 66666666620 20 220 20 2009999999 POLARIS.fi KESTÄVÄ, LUOTETTAVA JA HUOLETON! POLARIS.fi KESTÄVÄ J WIDETRAK LX ES VAIN 7 490 € +tk Sh Sh Sh S Sh Sh Sh h h... 8 8 8 8 8 8 8 8 99 99 99 99 99 99 9 99 99 9 9 9 99 90 € € € € € € € € € € € € +++++++++tttk tk tk tk ttk tkk tkk tk tk t € € € € € € € € LI LI LI LI LI LI L SÄ SÄ SÄ SÄ SÄ SÄ SSSÄÄKS KS KS KS KS KS KS KS KSSSIIIIII I IS IS IS IS ISS ISSS IS I OOOOOOOOOOO TA TA TA TA TA TA TTA TA TTA TA TA TAAKA KA KA KA KA KA KA KAA KA KA KA KAA KK BO BO BO BO BO BO BO BO BBBOOO BO BO BO BO B XI XI XI XI XI XI XII XI XI XI XI XXI ((((((((((((24 24 24 24 24 24 24 24 24 2244 24 249 9 9999 9 9 999 999 €) €) €) €) €) €) €) €) €) €) €) €) €€) KA KA KA KA KA KA KA KA KA KA KAAAAUP UP UP UP UP UP UP UPPAN AN AN AAAN AN ANN AN ANN PPPPPPPPÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄÄ ÄÄÄ ÄÄ ÄÄ LL LL LL LL LL LL LL LLL LLL LLE! E! E! E! E! E! E!! (33 (3 (33 (3 (33331. 1111. 1 12 12 12 12 12 12 12 12.22 .2 .22 .2 .201 01 01 011 01 01 01 44 4 4 4 4444 sa ssssa sa sa sa s ak ak ak ak ak akkka ka ka kka ka ka ka kaaaa)))))))) OSTETAAN PORON LEIKKUUJÄÄNTEET Ns. 3-luokan tuotteet: liharoippeet, sisäelimet, mahat (pestynä), keuhkojen osuus leikkuujätteen painosta max. 30 %, ei luita. Nämä 3-luokan tuotteet pakattuina 20–30 kg elintarvikelihasäkkeihin. Säkit joko pakattuina laatikoihin tai jäädytettyinä sellaisenaan lavalle. Lavat pakattava siten, että kaikki tuotteet mahtuvat ns. lavapohjan sisään. Ostohinta 1,2 €/kg, alv %. YHTEYSTIEDOT Harri Mikkola, 044 55 99 465 tai harri.mikkola@hurjabarf. www.hurjabarf. Selkämäenkatu 1, 33720 Tampere HURJAbarf OSTETAAN PORON LEIKKUUJÄÄNTEET
• 448 POROM MIES 6/20014 KIITTÄEN Suuret kiitokseni Teille ystävät, poronaiset ja -miehet eri palkisilta ja monista ettoporukoista sekä kaikki yhteistyökumppanit teitte päivästäni ikimuistoisen. Sain vasta sunnuntaina lahjat avattua. Ei tarvitse enää kylmässä kärvistellä, sillä minut vaatetettiin päästä varpaisiin. Loppui tylsillä puukoilla sohiminen sekä huonojen viinojen juonti. Sain myös monta hienoa taideteosta ja upeita kukkasia. Kiitokset Teille kaikille runsaista tuomisista, mutta tärkeimpiä olitte Te itse. Yhteensattumien vuoksi Helka ei voinut ottaa Teitä vastaan kanssani, vaan joutui keittiöön töihin, siitä pahoittelumme. Toivottavasti viihdyitte juhlassani yhtä hyvin kuin itse viihdyin. Kiittäen ja näkemisiin. Veikko 50 v. POROPIIKA ALAKYLÄN PALKISEEN Lokakuun 15. päivänä 2014 näki päivänvalon Siiri Maria Hangasvaara. aa Piikalla oli pittuutta syntyeshän 47 cm ja painoa 3265 g. Ylpeät vanhemmat Jaana ja Vellu ONNITTELUT Vuoden 2015 alusta alkaen vain rekisteröityneet viejät saavat viedä eläviä eläimiä ja eläimistä saatuja tuotteita Suomesta EU:n ulkopuolelle. Uutta viejärekisteriä ylläpitää Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Rekisteröitymisvaatimus on uusi ja perustuu kansalliseen eläintautilakiin. Vaatimus koskee kaupallista vientiä. Yksityishenkilöiden viemät tuliaiset tai esimerkiksi lemmikkieläimen kuljettaminen ulkomaille näyttelyihin eivät vaadi rekisteröitymistä. Viejät voivat rekisteröityä maksutta Eviran verkkosivuilla. Rekisteröityminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen vientitapahtumaa. j i i tit ht Lisätietoja: ylitarkastaja Eeva-Liisa Taskinen p. 040 823 5961 Neuvontasähköposti (elävien eläinten ja eläimistä saatujen tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle): viejarekisteri@evira.? ELÄINTEN JA ELÄINTUOTTEIDEN VIENTI EU:N ULKOPUOLELLE VAATII REKISTERÖITYMISEN
• PO OROMIESS 66/2014 499 JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä www.facebook.com/Pyporokilpailut 28.2.–1.3. Porocup osakilpailu Rovaniemi Järjestäjä LC Rovaniemi Ounasvaara. Yhteyshenkilö Erkki Orre 0400 239 315. 6.–8.3. Porocup osakilpailu Luosto Järjestäjä Pyhä-Luosto Porocup ry. Yhteyshenkilö Asko Autio 0400 193 871 14.–15.3. Porocup osakilpailu/kultakelloajot Taivalkoski Järjestäjä Team Kopero. Yhteyshenkilö Jouko Turpeinen 050 441 2174 20.–22.3. Porocup osakilpailu Äkäslompolo Järjestäjä Jounin kauppa ja Ylitornion kilpaporo. Yhteyshenkilöt Heikki Syväjärvi 050 501 5025 ja Sampo Kaulanen 044 316 0579. 28.–29.3. 63. Porokuninkuusajot, Inari Järjestäjä Paliskuntain yhdistys Yhteyshenkilösirpa.valkama@paliskunnat.? pp tai 0400 378 504 POROCUP 2015 KILPAILUKALENTERI LC Rovaniemi Ounasvaara järjestää LC Rovaniemi Ounasvaara järjestää Rovaniemellä Mäntyvaarassa 28.2.-1.3.2015 POROCUP OSAKILPAILU Lauantai 28.2. klo 11.00 • kilpailun avaus • kuuman sarjan alkuerät • yleisen sarjan alkuerät • karsinta-ajot (porot ilmoitett ava etukäteen) POROTANSSIT POHJANHOVISSA 28.2. Sunnuntai 1.3. klo 11.00 • kilpailun avaus • yleisen sarjan välierät • kuuman sarjan välierät • yleisen sarjan fi naali • kuuman sarjan fi naali ILMOITT AUTUMISET TT TT jouko.alasuutari@lappset.com / 040 540 4551 tai Veikko Hiukka 0400 692 988 maanantaihin 23.2.2015 klo 16.00 mennessä. Norjalaisten/ruotsalaisten ilmoitt autumiset ehdottomasti sähköpostilla. tt DavviData
• 550 POROM MIES 6/20014 POROMIESTEN NENÄPÄIVÄ Teksti Veli-Pekka Ollila ja Sanna Marjomaa, LAO Metsäruusun toimipiste Kuvat Laura Kurri ja Tarja Konstig Poromiesten Nenäpäivä -tempaus järjestethin Rovaniemelä Lordiaukiolla marraskuun ekana perjantaina, eli seittemäs päivä. Punanenäiset Aatu ja Rovaniemen matkailu ja markkinoinnin Salla Tauriainen. Sää oli loppujen lopuksi aivan kelvollinen, vaikka välillä tihkutti ja ulkotyöläisiä piti virhessä hyinen pohjoistuuli. Tempauksessa ihmiset saivat käyvä kaverikuvassa Petteri Punakuonon kans. Punakuonon virkaa hoiteli ansiokkaasti poropojat Aatu ja Tilikku. Kuvauksen taustaseinän Lao teetti opiskelijoilhaan. Tempauksen laitto alulle Paliskuntain yhistys, joka kutsu mukkaan hommaa toteuttamhan meijjät, Laon porokoululaiset (1LUO13PH). Mukaan saatiin myös julkkisporo Aatu ja omistajansa Pia. Lisäksi saimma lainhan matkailuporo Tilikkua napapiiriltä. Yhteistyössä meijjän kansa toimi valokuvaamo Roifoto, jonka kuvaaja hoiti hienojen kuvien ottamisen ammattimaisesti. Kuvan sai hakea Roifotosta itele ilmaseksi. Kuvan otto makso 2 € tai sai myös
• lahjottaa suuremman summan keräyslippaaseen. Kuvia sai kuka vain ottaa myös omilla kameroilla. Tuotto lahjoitettiin lyhentämättömänä keräykseen kehitysmaiden lasten hyväksi. Tällä hetkellä poromiestiimin keräyssumma on 1060 €, johon tarvis vielä paljon lisää! Kerräykseen voipi osallistua vuojen loppuun saakka osoitteessa: http://nenapaiva.? /tiimit/101803 pp Kiitos vielä kaikille tempaukseen osallistuneille sekä lahjoittajille! Olimme luppautuneet huolehtimmaan päivän ajan Nenäpäivän poroista. Kuvassa Tilikku meijjän kans. Joulupukki kävi morjestamassa Aatua.
• 52 POROMIES 6/2014 Koulutuksia on järjestetty pariskunnille, perheille ja yksittäisille poromiehille ja –naisille sekä muille sidosryhmille yhteensä 60 eri kertaa. Koulutuksissa ja tiedotustilaisuuksissa on ollut noin 800 osallistujaa. Hankkeen tilaisuudet ovat tavoittaneet poroihmisiä 49 paliskunnasta. Hyvinvointiviikonlopuilla on ollut mukana liki 250 poroihmistä. Toimintakykymittauksissa, kävelytesteissä ja kuntokoulutuksissa on ollut noin 50 kunnon parantajaa. Ensiaputaitoja ja päivityksiä taitoihinsa on saanut noin 150 poromiestä ja –naista. Paliskuntien työhyvinvointitoimintaa on edistetty paliskuntien itse nimeämien työhyvinvoinnin yhdyshenkilöiden avulla. 34 paliskuntaa on valinnut itselleen yhdyshenkilön. Yhdyshenkilöitä on koulutettu yksin ja yhteistyökoulutuksissa yhdessä työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Yhdyshenkilöt ovat kehittäneet poromiesten työterveyshuoltotoimintaa alueen työterveysyksikköjen kanssa. Yhdyshenkilöt ovat osallistuneet myös muihin paliskunnan työhyvinvointia ja työturvallisuutta edistäviin toimiin. Poronhoitoalueelle syntynyt yhdyshenkilöverkosto on resurssi, jota paliskuntien kannattaa hyödyntää elinkeinon kehittämistyössä. Poroihmiset ovat saaneet tietoa sosiaalija terveyspalvelujen mahdollisuuksista toimeentulotai muissa tukea vaativissa tilanteissa. Sosiaalija terveydenhuollon väkeä on puolestaan koulutettu tuntemaan poroelinkeinoa ja poromiehen työn arkea. KIITOKSET TYÖHYVINVOINTITEOISTA Lapin ammattikorkeakoulun ja Paliskuntain yhdistyksen yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa vuonna 2010 aloittamat poroväen hyvinvointikoulutushankkeet ovat nyt jouluna 2014 paketissa.
• POROMIES 6/2014 53 Tukinettiin perustetulla Poroelämää-verkkokeskustelupalstalla voi käydä keskustelua kaikesta poroelinkeinoon liittyvästä. Anna tukea, ota sitä vastaan ja ota myös kantaa ajankohtaisiin poroasioihin. Palstalla on vieraillut tuhansia kävijöitä. Poroväen lisäksi hankkeiden tapahtumissa on käynyt myös Korvatunturin työntekijöitä. Tontut pyysivät tiedottamaan, että koko poronhoitoalueen väki ansaitsee kiitoksen kuluneista hankevuosista. Suuri osa on ollut läsnä tapahtumissa ja loput hengessä mukana. Erityistä kiltteyttä ovat osoittaneet Sattasniemen ja Kemin-Sompion väki. Tontut aikovatkin suunnata Joulupukin kanssa ahkerista työhyvinvointipaliskunnista ensimmäiseksi Sattasniemeen, sitten koukkaavat takaisin päin Kemin-Sompioon, sieltä n apapiirin tuntumaan Narkaukseen, Isosydänmaalle ja kohti pohjoista Ivalon kautta Muotkatunturiin, Sallivaaraan, Näkkälään, ja sitten loppujen paliskuntien kautta takaisin Korvatunturille. Korvatunturilla aikoo käydä myös hankeväki. Tarkoituksena on käydä vakoilemassa Joulupukin työpajojen työhyvinvointitoiminnan laadun salaisuuksia seuraavia hankehakuja silmällä pitäen. Pukkihan tulee joka joulu, tontut ovat tehneet lahjat toivomusten mukaan ja Petteri-poro ei petä, perille saavutaan aina. Lapin AMKin työhyvinvointiväki toivot taa Ratkiriemukasta Joulua koko poroväelle JA RATKIRIEMUKASTA JOULUA
• 554 POROM MIES 6/20014 Lokakuun alkupäivien pakkasaamuna aurinko kultaa kuuraisen maan ja kaikissa varvuissa ja marjan lehdissä valo taittuu ja säihkyy lailla satojen erikokoisten timanttien. Juhani oli lähtenyt varhain aamulla liikkeelle, ollen jo päivän suikatessa mettässä. Oli hirvenpyynnin aika. Hän liikkui mahdollisimman äänettömästi, koska tiesi elukoittenkin olevan samoilla seuduilla. Edessään avautui harvahko mäntymetsä, joka oli täynnä aamuauringon valoa, vain vähäinen tuulenvire idästä ja hiljaisuutta kuin temppelissä. Metsämies kuulosteli, katseli ja kiikaroi. Siirtyi muutaman sata metriä tarkkaillen mahdollisia jälkiä, jotka kertoisivat miehelle kaiken. Maasto alkoi viettää rinteeksi ja rinteen alla virtasi puro, Kortumaoja. Kaikilla näillä ojilla, puroilla ja pienillä joilla oli nimensä. Piti vain tarpeeksi liikkua mettissä, että LÄHTÖ oppi tunnistamaan olinpaikkansa. Kymmeniä vuosia oli Juhanikin kulkenut ja tuttujahan kairanpaikat ja nimet olivat. Kortuma-oja oli siltä kohdalta reilut kaksi metriä leveä. Puron ylitystä suunnitellessaan Juhani kokeili yöllisen pakkasen tekemää jääkantta, joka oli arviolta muutaman sentin vahvuinen. Toisella jalalla sitä varovasti kokeiltuaan ja samalla vanhaa sanontaa kerraten, että ´sielä mis on vettä, sielä on jäätä ja sielä mis ei ole vettä, ni sielä ei ole jäätä´ hän arvioi kahden kolmen askeleen nopeaa harppausta, ettei jää ehtisi murtua allansa, kun toinen törmä olisi jo kenkien alla. Mutta ottaessaan ensimmäistä harppausta, jää murtuikin ja Juhani kaatui eteenpäin rikkoen jääkannen kohdaltaan. Purossa oli jään alla vettä vajaa metri, puron ylittäjän jalat tapasivat pohjan ja hän kastuneena vettä pärskien kahlasi vastarannalle. Ensimmäisenä asiana kiikkuessaan törmälle mielen valtasi hätäännys, kuinka paljon reppu haukkasi vettä, kastuivatko tulitikut ja pyssy? Saatuaan repun olkapäiltään ja todettuaan kamppeet sen sisällä kuivahkoiksi kastunut puronylittäjä teki nopean arvioinnin omasta tilastaan. Huopakumisaappaat olivat täynnä vettä ja vaatteet rinnuksia myöten kastuneet. Kokeneena mettämiehenä hän tiesi, että nuotion tekeminen pikavauhtia olisi seuraava liike tässä onnettomassa tapauksessa. Paikka löytyikin ison vanhan juurakon tyveltä ja hakatessaan kirveellä juurakonsarvista sälöjä ja vuollessaan kiehisiä, hän tunnisti rinnassaan säteilevän kivun. Vaikka tulta sytyttäessä kipu jo hellittikin, niin parinkymmenen metrin päästä toista juurakkoa tulille haalatessaan pitikin haukkoa henkeä. Tuntui kuin ei saisi tarpeeksi ilmaa keuhkoihin. Raken
• PO OROMIESS 66/2014 555 nettuaan nuotion hyvälle mallille Juhani viritti kevyen laavukankaan muutaman ruoteen päälle saaden näin lämmön viipymään vähäsen pidempään tulistelijan ympärillä. Loikoiltuaan havujen päällä laavukankaan suojassa ja kuivatellessaan vaatteitaan hän mietti tilannettaan ja päättikin kuivattelun valmistuttua jäädä yöksi tähän asentopaikkaan. Tulistelutarvikkeista ei tässä paikassa ollut pulaa. Juurakoitakin oli kolmenkymmenen metrin säteellä useita, joten ei muuta kuin valmistelemaan yöpymistä. Iltatoimien ja reppuevhän ja polttopuun hommauksen jälkeen rojotulilla makoilevan mettämiehen valtasi jo raukeus. Tulilla tuohatessaan viimeisetkin märät vaatteet olivat kuivuneet, ainoastaan kumisaappaiden huopavuoret olivat märät, mutta eiköhän nekin aamuun mennessä johonkin määrään kuivuisi. Taivaalla aukesi nappikauppa ja koska oli uudenkuun syntymäaika, oli revontulten vuoro näkyä. Siinä maatessaan havujen päällä ja katsellessaan tähtitaivasta ja pohjoistaivaalta hiljalleen yli taivaankannen matkaavia revontulia, tuli yhtäkkiä mieleen se päivällinen rintakipu ja se tunne, ettei saa hengitettyä. No, eipä sitä osannut enempää päätellä, mikä se oli. Pääasia, ettei nyt ollut mitään vaivaa ja jos kerran kuolema tulee, niin en minä sitä pelkää, tulisi vain kerralla… näihin mietteisiin Juhani tulille nukahti. Nouse sinä jo ylös, että pääshän lähtemhän, kuuli Juhani tulien takaa sanottavan. Äänessä oli jotakin tuttua. Ylösnoustessaan sen mitä hän näki, olisi varmaankin tavallisessa elämässä järkyttänyt sydän kyllä löi muutaman hetken nopeasti vaan sitten rauhoittui. Puhuja tulien takana oli Juhanin isä, kolmekymmentäkahdeksan vuotta aiemmin kuollut Jalmari. Juhani kuuli oman äänensä kysyvän, että minne met olemma lähössä? Isä vastasi, että tuonne met lähemmä ja viittasi kädellään Peskiseljän suuntaan. Juhani siirtyi sukkasillaan kenkiensä luokse ja sanoi, että menee vähän aikaa ko saapi märjät huovat kenkien sisään ja sitte kengät jalkaan, johon isä vastasi, ettei sielä tartte kumisaaphaja, ei minullakaan ole. Juhani astui askeleen isäänsä kohti, jolloin hän siirtyi tulien valon rajaan, jossa oli kaksi valjastettua ajokasta ahkiot perässään. Juhani siinä jälleen vähän hätäntyyneenä huomauttamaan, että pitäähän minun kamphet läjätä ja reppu laittaa mukaan, jolloin isä vähän hoputti, ettei niitä tarvita. Juhani vastasi hänelle, että tännekkö minä sitte pyssyni ja kampheni jätän ja löyänkö minä net, jos kerkiää tuisku tulla, johon isä vastasi, ettemmä met tule takasin. Pitäskö se kuiten lähtökahvit keittää, vesiki olis valmiina pannussa, Juhani ehdotti. Siihen isä vastasi, että sielä perillä keitto oottaa, meijän pitäs lähtiä. Jos Juhanille olisi tämmöstä rapasuussa lähtöä esitetty tavallisessa elämässä, niin varmasti olisi tullut paniikki, mutta nyt tilanne tuntui olevan aivan toinen. Ei ollut minkäänlaista paniikkia eikä hätäännystä. Juhani siirtyi tulilta porojen luokse: nämähän ovat tuttuja härkiä, mistä ne nyt tähän löyty? Isä vain nauroi, ettei ne hukassa ole olleetkaan. Isällä ittellä oli ajokkaana iso suivakkohärkä ja minulle oli varattu musiikkihärkä Tulinuppa. Se, jonka Juhani pienenä poikana oppi tietämään, että se muutaman sata metriä menee hyvin ja sitten se pyörähtää päin ja hyökkää koparoimaan ahkiota ja ajajaa. Juhani sanoi isälle, että miksi Tulinuppa on minulla, sehän pieksää minut aivan kohta, johon isä vain nauroi ja sanoi piettiön parantaneen tapansa. Sitten koitti se lähdön hetki, Juhani sanoi isälle, että se oja on kyllä melko pahalla mallilla, siinä saattaa kastua. Siihen isä vain hihkaisi, että yli vaan että heilahtaa, nyt mennään ja äläkä katto takas! Lähettiin liikkeelle ja ennen sitä ojaa jo tuntui että ilmassako sitä menhän, kuusen latvat alkoivat jo jäämään ahkion laijan alapuolelle Peskiseljän kohalla. Kiellosta huolimatta Juhani katsoi taakseen ja näki Suopattivaaran laijassa hiipuvan tulen, josta pakkastaivaalle nousi hienoinen savukiehkura. Pitkän hangan mies
• 556 POROM MIES 6/20014 POROMIES-lehden palvelukortti YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Inkeri Kesti, taloussihteeri 0400 192 118 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Sanna Hast 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 Laura Kurri, harjoittelija 040 575 4445 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS p. 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.? SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.? kirjaamo@paliskunnat.? p p NEUVONTA-SIVUSTON TUNNUKSET anna-leena.jankala@paliskunnat.? tai aarre.jortikka@paliskunnat.? jp jp KUTUHARJU Koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen 016 672 748 p 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN UUSI OSOITE PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2015 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN TILAAN POROMIES-LEHDEN 1.1.2015 ALKAEN TOISTAISEKSI 20 €/VUOSI AJALLE 1.1.-31.12.2015 20 €/VUOSI
• PO OROMIEES 6/201444 577
• PO OROMIEES 6/201444 588 Ultracom Poro-GPS Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. www.ultracom.? yt, kestävä ja ihj l id