AMMATTISISUSTAMISEN JA TILASUUNNITTELUN ERIKOISLEHTI
HINTA 9,20 EUR
4 / 2008
Toimisto- ja kokoustilat
14. 17. 1. 2009
connecting worlds competence in contract business
frankfurt@dfhk.fi www.heimtextil.messefrankfurt.com
Philips Valaistus täydellinen eko-partnerisi
Johtavana valaistusalan yrityksenä Philips tuo markkinoille jatkuvasti uusia innovatiivisia, erittäin energiatehokkaita tuotteita. Helpotamme haastettasi suunnitella ja toteuttaa taloudellisia, ekologisia valaistusjärjestelmiä ja pienempiä valaistuskokonaisuuksia. Tarjoamme stardardituotteita sekä projektiettä tukkubusinekseen ja suunnittelemme ja valmistamme projekteihin myös asiakaskohtaisia tuotteita. Philips on luotettava yhteistyökumppani. Vaihda siis kanssamme vihreään! www.philips.
Ein HDTV-Gerät, vernetzt wie ein Computer. Das ist Loewe Connect. Schließen Sie Ihr Handy oder Ihren MP3-Player an, greifen Sie per LAN oder W-LAN auf Ihren PC zu. Entdecken Sie, was nur Loewe und Sie können: auf www.loewe.de
Connect osaa asioita, joita et osannut televisiolta odottaa
Connect on varustettu Network Media Player ominaisuudella, joka mahdollistaa digitaalisten tiedostojen toistamisen esimerkiksi tietokoneen kiintolevyltä, digitaalikameroilta ja MP3-soittimilta. Connect voidaan kytkeä kodin tai toimiston tietoverkkoon jopa langattomalla WLAN-yhteydellä. Tervetuloa tutustumaan palvelevan jälleenmyyjäsi luo kuinka Loewe on luonut täysin uuden mediaympäristön LCD-televisioon.
Espoo: Musta Pörssi Jätti, Suomenoja . Helsinki: Audiostar, Haloradio, Helsinki Sound & Cinema, Kruunuradio . Hämeenlinna: TV-Sävel . Joensuu: Joensuun Kuva ja Ääni . Jyväskylä: JKL Audiocenter . Kuopio: Audiosavo . Kuusamo: Kalustetalo Tuovinen . Lahti: Lahden Viihdetaso . Lappeenranta: Laatusähkö . Mikkeli: MLI Audiocenter . Oulu: JJ Hi & Tuning . Rauma: Luxcenter . Tampere: Hihuone . Turku: Himesta, Musta Pörssi Jätti, Vihanto Paalupaikka . Vaasa: TV-Manu . www.loewe.
prointerior
4 / 2008
12 Työtilaa tiilen valtakunnassa
Varman uusi pääkonttori katselee rohkeasti merelle. Punatiilen värittämissä pinnoissa on tilaa suurille teräksien rytmittämille ikkunoille.
KUVA: VARMA/TUOMAS PIETINEN
22 Kolmas Ylioppilastalo rakentui ympäristön ehdoilla
Yksi mielenkiintoisimmista tehosteista on paikallaan valettu betoni, jonka pinta on jätetty käsittelemättömäksi.
PIIRROS: ARKKITEHTITOIMISTO BRUNOW & MANULA
30 Hienostuneesti viritetty kokonaisuus
Lahden Sibeliustalo on lunastanut paikkansa suomalaisten kongressi- ja konserttikävijöiden sydämissä. Vuoden 2007 lopulla tehtiin muutostöitä rannan puoleisessa Kongressisiivessä ja vuonna 2009 vallataan sisäpihalta lisätilaa Sibeliustalon ravintolan keittiötilojen laajennukselle.
KUVA: SIBELIUSTALO/JENNI LAHTINEN
46 Jäälohkareiden leikki
Opetushallituksen virastotalo on äänestetty monesti Helsingin rumimmaksi rakennukseksi. Perustelut julkisivun muutokseen tulivat kuitenkin toisaalta, uusi julkisivu eristää lämpöä paremmin ja siksi kyseessä on ensisijaisesti lisäeristys.
KUVA: RISTO VALKEAPÄÄ
6 prointerior 4 / 08
36 KOKOUSTILAT KUNTOON
58 DUERA 24H VALVOMOTUOLI
Decorat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Holma ja konseptisuunnittelija Margit Sjöroos suunnittelevat kokoustilojen toimivuutta ja viihtyvyyttä.
Perinteisesti vuorotyötuolit ovat paksuine pehmusteineen ja verhoiluineen muistuttaneet kaivurin istuimia.
42 DESIGNIA TOIMITILOIHIN
58 KAIKKI RIIPPUU KOUKUSTA
Toimitilasisustamiseen erikoistunut Modeo haluaa tuoda maamme toimistoihin lisää väriä, valoa, eloa ja korkealaatuista designia.
Vaatesäilytys on usein mattimeikäläisen ajatuksissa viimeinen julkisten tilojen sisustusta mietittäessä.
44 UPEAT PIERRE CARDIN MATOT VMCARPETIN MALLISTOSSA
62 SUOMALAISEN SAUNAN SUOSIO KASVUSSA MAAILMALLAKIN
Näyttäviä villamattoja kohteisiin, joihin halutaan jotain erilaista.
Sauna-Pakkanen Oy uskoo pystyvänsä lisäämään yksilöllisten saunaratkaisujen suosiota myös ulkomailla.
50 KINNARPS KOLMIO SÄVÄYTTÄÄ KEHÄ 1:LLÄ
Uusi toimitalo yhdistää innovatiivisen muotokielen ja energiatehokkuuden.
05 ESIPUHE
56 ÄLYKKÄÄT VALAISTUSRATKAISUT
Buckinghamin palatsin julkisivuvalaistus on vaihdettu LEDvalaistukseksi, joka vie nyt vain 10 prosenttia alkuperäisen julkisivuvalaistuksen tarvitsemasta energiasta.
4 / 08
prointerior 7
UUTTA JA UUDISTUVAA TOIMISTORAKENTAMISTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
8 prointerior 4 / 08
Salmisaari toukokuussa 2006.
Salmisaaressa hiilikasat vaihtuivat työpaikkakortteliin Alun perin Salmisaari oli Helsinginniemen länsipuolella sijaitseva oikea pieni saari, joka liitettiin Länsisataman alueeseen maantäytön avulla. Entinen saaren käyttötarkoitus muuttui 1950-luvun alussa, kun Helsingin Energia otti alueen käyttöönsä ja tontille sijoitettiin yrityksen voimalaitos. Tällä hetkellä rakennettavien ja tulevien toimistorakennusten kohdalla seisoivat voimalaitoksen jättimäiset hiilivarastot, joille löytyi uusi sijoituspaikka maanalaisista tiloista. Nyt Salmisaaren alueelle on nousemassa 100 000 kerrosneliömetriä toimitiloja noin 3 500 työpaikkaa varten. Pyrkimyksenä on tarjota yrityksille viihtyisää työympäristöä, jossa erilaisille ihmisten tarvitsemille palveluille on todellista sijaa. Uuden alueen on suunniteltu valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2011 mennessä. Toimistorakentamisen läheisyyteen on suunniteltu palveluja virkistäytymiseen ja ulkoiluun liittyen. Suurin yksittäinen hanke lienee 20 000 kerrosneliön suuruinen liikuntahalli, jonka sisään kätkeytyisi muun muassa kaksi harjoitusjäähallia. Salmisaaren kautta on mahdollisuus päästä virkistysreittejä pitkin Lapinlahteen. Salmisaaren alueesta toivotaan syntyvän viihtyisä ja uudenaikainen kaupunginosa, jolle meri antaa oman vahvan identiteettinsä. Merenrantaan on tarkoitus rakentaa venesatama sekä kaupunkilaisia houkutteleva rantabulevardi. Keilaniemestä rakennetaan osa tulevaisuuden innovaatioympäristöä Länsiväylän varrella sijaitseva Keilaniemi on Espoon kaupungin käyntikortti yritysmaailmalle. Keilaniemi rajoittuu pohjoisessa Otaniemen yliopistoalueeseen, lännessä naapurina on Tapiolan puutarhakaupunginosa. Keilaniemi on erityisen tunnettu suuryritysten pääkonttoreista. Alueen kehittyminen yritysmaailman leikkikentäksi alkoi 1970 -luvulla, jolloin Keilalahden rantaan kohosi vieläkin Suomen korkeimmaksi toimistorakennukseksi kutsuttu 20-kerroksinen nykyinen
TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT: VARMA/TUOMAS PIETINEN
Fortumin pääkonttori. Alueen eri suunnitelmissa on nähty idealuonnoksia toinen toistaan korkeammista rakennuksista. Perustelut ovat usein kuulostaneet samanlaisilta: alueelle halutaan luoda identiteetti läheisen meren ja rakennusten maamerkkimäisyy-
Pääkaupunkiseudulla toimistorakentaminen on ollut vilkasta. Uusia alueita on noussut logistisesti merkittäville paikoille ja jo olemassa olevia alueita on kehitetty vastaamaan alan kovaan kilpailuun. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilta löytyy useita toimistokeskittymiä, joille jokaiselle on pyritty luomaan oma vahva kilpailuvaltiksi muovautuva identiteetti.
den kautta. Alue kehittyy ja rakentuu edelleen, kun nykyiset ja uudet toimijat laajentavat toimintaansa. Suunnitelmissa on myös Keilaniemen alueen kytkeminen Tapiolaan ja Otaniemeen uusien rakennuksien avulla, kuten rakentamalla kerrostaloja Kehä I:n ja Karhusaarentien päälle. Espoon kaupunki näkeekin Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen muodostaman alueen ainutlaatuisena tulevaisuuden innovaatioympäristönä, jossa tulevaisuuden tekijöillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.
4 / 08
prointerior 9
Lentokenttäkaupungissa työskennellään ja asutaan Vantaalla sijaitseva Aviapoliksen alue on rakentumassa Helsinki-Vantaan-lentokenttäalueen ympärille. Kehittyvän alueen kilpailuvaltti onkin lentokentän läheinen sijainti, josta Aviapolis ammentaa omaa identiteettiään. Mainosteksteissä korostetaan aluetta erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan keskittymänä.
10 prointerior 4 / 08
Aviapolis mainostaa itseään pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvavana yritysalueena. Yritysalueen toteuttajina ovat Vantaan kaupunki, Finavia ja toistakymmentä yritystilojen- ja palveluiden tuottajaa. Lentokenttäkaupunkeja on pidetty kansainvälisesti nousevana trendinä. Aviapoliksen alueella on painotettu monipuolisen kaupunkirakenteen syntymistä, ja aluetta on rakennettu si-
MONIPUOLINEN Y H T E I S T Y Ö K U M P PA N I JULKISIIN TILOIHIN
SOHVAT PÖYDÄT VALAISIMET NOJATUOLIT ASIAKASTUOLIT TYÖTUOLIT TEKSTIILIT SÄNGYT MATOT . ADI HÅG ADEA ARTEK DRIADE AVARTE CALLIGARIS FRITZ HANSEN HT-COLLECTION VINCENT SHEPPARD LOUIS POULSEN WOODNOTES INTERFACE VIVERO PEDRO JUNET . Ja . . . . . . Paljon muuta . . . www.provepsalainen.com www.vepsalainen.com
Salmisaari helmikuussa 2008.
ten, että lentokenttäkaupungissa voi sekä asua että työskennellä. Tavoitteena on, että vuonna 2010 lentokenttäkaupungissa asuu 23 000 ihmistä.
VEPSÄLÄINEN OY PROJEKTIMYYNTI Yhteydenotot: pro@vepsalainen.com
Espoo Oulu Rovaniemi
12 prointerior 4 / 08
Taloja yhdistää silta.
TYÖTILAA TIILEN VALTAKUNNASSA
TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT: VARMA/TUOMAS PIETINEN
Vielä muutama vuosi sitten Helsingin Salmisaaressa seisoivat suuret kivihiilikasat. Mustanpuhuvasti ne toivottivat ohikulkijat tervetulleiksi. Nyt Länsiväylän päätyä komistavat punatiilen ja lasin värittämät toimistorakennukset.
4 / 08
prointerior 13
TERVETULOA RANTAKADULLE Salmisaaren alue on mie-
lenkiintoinen kohde. Se on osa Länsisataman aluerakentamisprojektia, jonka aikana Jätkäsaareen, Salmisaareen, Lapinlahteen, Munkkisaareen ja Eiranrantaan rakennetaan yhteensä 330 000 kerrosneliömetriä toimitilaa. Näistä Salmisaareen sijoitetaan noin 100 000 kerrosneliötä. Vuonna 2009 alueelle rakentuu lisäksi pienvenesatama ja liikuntahallin rakentamisen on luvattu alkavan kuluvana syksynä. Tavoitteena on luoda korkealaatuista rakennettua ympäristöä tehdas- ja voimalaitosmiljöön yhteyteen meren rannalle. Toimitila-alueen rakennukset noudattelevat korkeuksien ja koordinaatiston osalta Väinö Vähäkallion suunnitelmaa vuodelta 1940. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on punatiili, josta rakennetaan alueelle ulkoista identiteettiä. Ranta-alueesta halutaan urbaani tila, jossa kaupunkilaiset voivat kulkea aivan meren tuntumassa, pistäytyä kahviloissa ja hypätä veneen kyytiin venesatamasta. Työeläkeyhtiö Varman uudet toimitilat sijaitsevat Salmisaaressa ja ovat osa arkkitehti Tuomo Siitosen suunnittelemaa kahdeksasta rakennuksesta koostuvaa kokonaisuutta. Salmisaari sijaitsee erinomaisella paikalla kaupunkirakenteen kannalta, maisemat ovat hienot ja metro on lähellä. Alueen teollisen rakentamisen historia on muuttumassa moderniksi toimistorakentamiseksi. Kaupunkilaisille rakennetaan toriaukioita ja rantakatu, jonne paistaa ilta-aurinko, Siitonen kuvailee aluetta.
TIILTÄ JA TERÄKSEN RYTMIÄ Varman uusi pääkonttori kat-
selee rohkeasti merelle. Vesiraja on vain muutaman askeleen päässä. Punatiilen värittämissä pinnoissa on tilaa suurille teräksien rytmittämille ikkunoille. Rakennusmassat yhdistyvät lasisilla kappaleilla ja tuntuvat seisahtaneen katsomaan näkymiä. Levolliset massat muodostavat maamerkin Länsiväylän varrelle. Rakennusmassat jakautuvat toiminnoiltaan kahteen osaan. Rannan puolelle matalampaan osaan on sijoitettu yrityksen julkisemmat tilat, jotka pitävät sisällään auditorion, koulutus- ja neuvottelu- sekä aulatiloja. Rakennus kurkottaa lähemmäs merta kerros kerrokselta. Kauempana merestä, korkeammissa osissa, sijaitsee yksityisempi puoli, joka on pääasiallisesti rauhoitettu yrityksen työtiloiksi. Tilat ovat yleispäteviä ja tehokkaita. Suunnittelulla on haettu muunneltavuutta ja joustavuutta, myös tekniseen muunneltavuuteen on kiinnitetty huomiota, Siitonen toteaa. Julkisemman ja yksityisen puolen nivelessä on aulatila, jossa sijaitsee rakennuksen musta vastaanottotiski. Eri puolilla rakennusta mustaa on käytetty tehosteena, minkä voi nähdä viitteenä alueen historiasta. Rakennuksen ulkopuolelta löytyvät materiaalit jatkuvat sisätiloihin ja työntyvät jälleen ulos aulan
14 prointerior 4 / 08
Musta vastaanottotiski tervehtii sisäänastujaa rakennuksen aulatilassa.
4 / 08
prointerior 15
takaosasta. Myös aulatilan suorakaiteen malliset pelkistetyt kivialtaat kulkevat läpi rakennuksen. Sisätiloissa altaissa on vettä, jonka pinta muodostaa väreilemättömän suuren peilin. Sisustus on professori Yrjö Wiherheimon käsialaa. Tiilipintojen jatkuminen ulkoa sisätilaan on ollut lähtökohta sisustussuunnittelulle. Materiaalilla on oma sävynsä ja luonteensa. Näiden seuraksi on etsitty kokonaisuuteen sopivia muita elementtejä. Tiloista löytyy saarnia ja kiveä. Työtilojen värimaailma on rauhallinen, näihin tiloihin väriä tuovat ihmiset.
Työntekijöiden taukotilan bulevardin väreissä on kirpeyttä, Wiherheimo kertoo. Vaikka tilojen värisävyt ovat pääsääntöisesti rauhallisia, joitain läpikulkutiloja suunnittelija on halunnut nostaa esille tuomalla seinäpintoihin räväköitä värejä. Käytetty väripaletti on klassinen ja se kestää aikaa. Trendiajattelulla ei ole mitään tekemistä rakennuksen sisustuksen kanssa. Värimaailmaa mietittäessä suuri rooli on ollut myös rakennuksesta avautuvilla näkymillä. Ulkoa löytyvät
Taukotilan väriloistoa.
16 prointerior 4 / 08
4 / 08
prointerior 17
Tiilipinta jatkuu luonnollisesti ulkoa sisätilaan.
Ylimmistä kerroksista voi ihailla näkymiä ympäri Helsinkiä.
värit ovat läsnä sisätilassa, ja näin värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, Wiherheimo kuvailee.
MAISEMAT OSANA TYÖERGONOMIAA Toimistotilojen
sisustus on syntynyt Varman ja Iskun yhteistyössä, ja työergonomiaan on satsattu. Huomiota on kiinnitetty kalusteiden oikeanlaiseen mitoitukseen ja kalusteiden oikeiden säätöjen löytämiseen. Ihmisille hyvin sopiva työympäristö koostuu kuitenkin paljon muustakin kuin fyysisestä ergonomiasta. Siihen vaikuttavat muun muassa akustiikka, ilmanvaihto sekä tilan valaistus. Varman pääkonttorilta on loistavat maisemat. Sen ylimmistä kerroksista aukeaa näkymiä ympäri Helsinkiä. Myös työpaikan ympäristö ja näkymät vaikuttavat työergonomiaan, Wiherheimo kertoo.
18 prointerior 4 / 08
w w w.w a n h a s a t a m a . c o m
Tervetuloa tutustumaan toimitilajohtamisen uusimpiin ratkaisuihin. Varmista mukana olosi alan huippufoorumissa ja merkitse ajankohta kalenteriisi.
Tuottavat neliöt
Aika: Keskiviikko 4.2.2009 Paikka: Wanha Satama Pikku Satamakatu 35, 00160 Helsinki Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelmasta löydät osoitteesta www.wanhasatama.com
Ke s k i v i i k ko 4 . 2 . 2 0 0 9 Wa n h a S a t a m a
Yhteistyössä: Järjestäjä:
4 / 08
prointerior 19
SISÄÄNKÄYNTEJÄ-KIRJA AVAA OVET UPEISIIN SUOMALAISIIN SISÄTILOIHIN!
TERVETULOA VIERAILEMAAN presidentin kesäasunnossa,
100 vuotta sitten sisustetussa aateliskodissa, siivoojan luona Eduskuntatalossa, yhden huoneen loistohuvilassa tai vaikkapa kesämökissä, joka on myös silta. Toimittaja Sami Sykkö ja valokuvaaja Jaanis Kerkis ovat seitsemän vuoden ajan esitelleet Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Suomen kauneimpia ja oudoimpia koteja, kesäasuntoja sekä työtiloja. Nyt sarjasta on koottu kaunis kuvakirja. Sisäänkäyntejä-kirjassa on pieniä ja suuria kertomuksia suomalaisista kodeista ja niiden asukkaista. Muotoilijalegenda Eero Aarnio kertoo, millä menetelmällä hänen talonsa suunniteltiin, viihdemaailman monitoimimies Matti Kuusla paljastaa, miten hän sai ilmaiseksi Futuro-muovipallon kesämökikseen, ja munkki Hariton Tuukkanen kertoo, kuinka Jumala auttoi muuttamaan vanhan hevostallin kirkoksi.
20 prointerior 4 / 08
Kohteista on myös lyhyet englanninkieliset kuvaukset. Sisäänkäyntejä on myynnissä Helsingin Sanomien Mediakulmassa Sanomatalossa (Elielinaukio 1, Helsinki), Helsingin Sanomien verkkokaupassa HS.fi/kauppa sekä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa viikosta 43 alkaen. Sisäänkäyntejä Sami Sykkö Jaanis Kerkis Ovh 44 euroa
4 / 08
prointerior 21
Havainne alanäkymästä.
KOLMAS YLIOPPILASTALO RAKENTUI YMPÄRISTÖN EHDOILLA
TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT JA PIIRROKSET: ARKKITEHTITOIMISTO BRUNOW & MAUNULA
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntien ylioppilastalot sijaitsevat aivan keskustan tuntumassa. Sekä Vanha että Uusi ylioppilastalo seisovat Mannerheimintien alkupäässä. Kolmatta ylioppilastaloa rakennetaan toisaalle. Leppätalon nimekseen saanut rakennus sijaitsee Etu-Töölössä Leppäsuonkadulla.
22 prointerior 4 / 08
Julkisivut itään ja pohjoiseen.
Julkisivut länteen ja etelään.
4 / 08
prointerior 23
KIINTEISTÖ OY LEPPÄTALON rakennuttajina ovat Helsin-
Leppätalo nivoutuu ympäröivään rakennuskantaan luontevasti. Huomiota on kiinnitetty muun muassa rakennuksen mittakaavallisiin kysymyksiin. Maan alla rakennus on yhteydessä viereiseen Domus Academicaan. Rakennus pitää sisällään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestötiloja ja Helsingin kauppakorkeakoulun toimisto- sekä johtajakoulutiloja. VALOKUILUJA JA MAANALAISIA VESIMUODOSTELMIA Leppätalossa on kaksi maanpäällistä kerrosta ja kaksi maanalaista kerrosta. Lisäksi maanpäällisten kerrosten päällä on pieni paviljonkimainen kattokerros, jossa sijaitsevat saunatilat. Maanalaisiin tiloihin on tiputettu valoa valokuilun avulla. Tällä tavalla alakerran tiloihin on pyritty tuomaan maanpäällisten kerrosten tuntua. Valoaulan yllä leijuu suuri lieriö, joka luo aulaan dramaattista tilantuntua, Ojalammi kuvailee valon kulkua.
gin yliopiston ylioppilaskunnan HYY Kiinteistöt ja Helsingin Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö. Rakentaminen aloitettiin vuoden 2007 alussa ja valmista pitäisi olla vuoden 2008 loppuun mennessä. Uudisrakennuksessa uusia neliöitä on yhteensä noin kuusi tuhatta, rakennukseen kiinteästi sisäyhteydellä liittyvällä vanhalla puolella uusia neliöitä on yhteensä viisi ja puoli sataa, saneerattavia kellaritiloja liki viisi ja puoli tuhatta. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Pääarkkitehtina toiminut Pekka Ojalammi on saanut eteensä monia pulmia ratkaistavaksi. Projekti on ollut vaativa, kyseessä on ollut AA-luokan rakennus. Tulevan rakennuksen sijainti saneli paljon, rakennuspaikka oli tiivis ja tämän vuoksi on joiltain osin päädytty erikoisratkaisuihin. Rakennuksen etäisyydet viereisiin taloihin ovat pienet ja tästä syystä muun muassa valoaulan lasiseinissä jouduttiin käyttämään palolasia, arkkitehti kertoo.
24 prointerior 4 / 08
4 / 08
prointerior 25
Valokuilu työnalla.
Hanke on toteutettu projektinjohtopalvelu-urakkana, jossa työmaalta ostetaan eri kokonaisuuksia osaurakoina. Rakentaminen lähti käyntiin taloudellisessa suhdanteessa, jossa oli vaikea saada työlle tekijöitä. Tämän vuoksi hinnat olivat korkealla. Lopullisia rakennuskustannuksia voidaan arvioida vasta kun riittävä määrä eri osaurakoista on toteutunut. Myös rakentamisen aikana jouduttiin tekemään ratkaisuja, jotka olivat normaalia hintavampia. Tontilta löytyi maanalainen vesimuodostelma, joka piti padota. Projektinjohtopalvelu-urakka sallii onneksi nopeankin reagoinnin. Matkan aikana muun muassa suunnitelmia jouduttiin muuttamaan ja täydentämään, Ojalammi pohtii. Yllättävistä tilanteista johtuen rakennuskustannukset nousivat ja hankkeen aikana jouduttiin tekemään erilaisia kustannuksia pienentäviä muutoksia. Arkkitehtuurista ei kuitenkaan
26 prointerior 4 / 08
leikattu vaan säästöt saatiin aikaan valitsemalla edullisempia materiaaleja.
KARUA BETONIA SUURINA PINTOINA
Rakennuksen sisäpinnat ovat hyvin pitkälti perusmateriaaleja. Tarvittaviin kohtiin tehosteita on tuotu käyttämällä värejä. Yksi mielenkiintoisimmista tehosteista on paikallaan valettu betoni, jonka pinta on jätetty käsittelemättömäksi. Paikallaan valetun betonipinnan tekeminen työmaalla on vaativaa, valun aikana tapahtuneita virheitä ei voida piilotella. Valoaulan seinää valettaessa työmaalla tapahtui onnettomuus, henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Rakentuneesta seinäpinnasta on luettavissa kohta, jossa onnettomuus on tapahtunut. Jälkeä ei kuitenkaan haluttu peitellä vaan jäljen annetaan kertoa omaa tarinaansa. Virhe seinässä on osa rakennuksen historiaa, arkkitehti kuvailee.
Puhtaaksi valettua betonia on käytetty lisäksi maanalaisissa katoissa. Betonin materiaalin tuntua on haettu myös lattiamateriaaleissa, joihin on valittu suuria laattoja. Laattalattia kestää kulutusta. Valoaulassa ja luentosaleissa on käytetty öljyttyä tammiparkettia. Luonnollisen oloista, sisal-henkistä kokolattiamattoa on käytetty tiloissa, jotka vaativat parempaa akustiikkaa. Tällaisia ovat muun muassa avoimet työtilat. Muovimattoa on taas käytetty tiloissa, joissa on haluttu käyttää edullista lattiapintaa. Muovimattojen värimaailma on neutraali, Ojalammi selostaa. Leppätalon sisustussuunnittelijana on toiminut Jouni Leino, jonka kanssa yleisilmettä haettiin yhteisillä palavereilla ja arkkitehtonisen idean selventämisellä. Ojalammi on tyytyväinen lopputulokseen ja yhteistyönä syntyneisiin ratkaisuihin.
AVARUUTTA JA TILANTUNTUA
Pääarkkitehti Ojalammen mielestä rakennuksen paras paikka löytyy rakennuksen sisäänkäyntien keskeltä. Suosikkinäkymään sisältyy avaruutta, läpinäkyvyyttä ja tilantuntua. Leppätalon Mechelininkadun sekä Domuksen puoleisten sisäänkäyntien läheisyydessä sijaitsevat pienet aulat ja näiden väliin sijoittuu valokuilu. Tämän näkymän tuntumassa on oma mielipaikkani rakennuksessa, arkkitehti Ojalammi kuvailee. Leppätalon tai kolmannen ylioppilastalon nimestä on myös käyty keskustelua. Ylioppilaslehti kysyi lukijoiltaan vuoden 2008 alkukesästä ehdotuksia uudeksi nimeksi. Lukijat ehdottivat eri vaihtoehtoja kuten esimerkiksi Tertius, Uusin ylioppilastalo, Leppis ja Domus Libera. Osa ehdotuksista oli ottanut hieman humoristisemman lähestymistavan. Nähtäväksi jää mikä ehdotuksista on vahvimmilla valinnan hetkellä.
Domus-aukio.
4 / 08
prointerior 27
PARKETTI ROMANOFF OY ON YIT:N VUODEN YHTEISTYÖKUMPPANI
PARKETTI ROMANOFF on jo vuosia tehnyt menestykse-
kästä yhteistyötä YIT Asuntorakentamisen kanssa pääkaupunkiseudulla. YIT on useamman vuoden ajan arvioinut systemaattisesti yhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Arvioinnin pohjalta Parketti Romanoff Oy:lle on myönnetty kunniakirja vuoden 2008 parhaana yhteistyökumppanina. Parketti Romanoff Oy sai saman tunnustuksen myös vuonna 2005. Yhteistyökumppaneiden arviointi suoritettiin käymällä työmaakohtaisesti läpi toiminnan eri osa-alueet. Tämän jälkeen tehtiin yhteenveto ja noin sadan alihankkijan ja tavarantoimittajan joukosta YIT Asuntorakentaminen Kerrostalot Pääkaupunkiseutu valitsi Parketti Romanoff Oy:n vuoden 2008 parhaaksi yhteistyökumppaniksi. Valintaan vaikuttivat ennen kaikkea toimitusten laadukkuus
TALOTEKNIIKALLA KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ
INTEGROITU TALOTEKNIIKKA tuo merkittäviä kustannus-
ja häiriöttömyys, vuosikorjausten ripeä hoito sekä vaatimusten täyttäminen vaativassa gryndituotannon pintalaadussa. Lisäksi YIT koki, että Parketti Romanoff Oy on kyennyt vastaamaan kysyntään hyvin hallitun kapasiteettinsa ansiosta.
säästöjä ja lisää työn tuottavuutta. VTT:n tuore elinkaarilaskelma osoittaa, että Aren Sensusjärjestelmän kustannushyöty toimistorakennuksessa on useita miljoonia euroja 15 vuoden aikana. Sensus-talotekniikkajärjestelmä huolehtii kokonaisuudessaan toimistorakennuksen lämmityksestä, jäähdytyksestä, ilmanvaihdosta ja valaistuksesta. Laskelmissa on vertailtu perinteisen toimitalon ja Aren Sensus-järjestelmällä varustetun talon käyttöä, ominaisuuksia ja ympäristöarvoja sekä laskettu niiden kustannussäästöt 15 vuoden elinkaarelta. Rahalliset hyödyt voivat olla kaikkiaan yli 5 miljoonaa euroa, kun huomioidaan muun muassa sairaspoissaolot. Kustannukset alentuvat, sillä tiloja on helppo muunnella, lämmön ja sähkön kulutus on tavallista toimitaloa alhaisempaa ja jäähdytysenergiaa kuluu tavallista vähemmän. Lisätietoja: www.are.fi
28 prointerior 4 / 08
PERUSTELUT VALINNALLE:
Luotettava toiminnallisesti ja aikataulullisesti Työturvallisuusvelvoitteet on hoidettu Toiminnallaan ja tekemisellään helpottanut kohteiden luovutuksia sekä asiakaspalvelua Oma vahva brändi Tuonut aktiivisesti uusia tuotteita markkinoille Vuosikorjausvaiheen työt hoidettu mallikkaasti Pitkä monivuotinen yhteistyö näkyy molemmilla puolilla toiminnassa
Lisätietoja: Parketti Romanoff Oy, (09) 540 4430 www.parketti-romanoff.fi
Asta-Rakentaja 2009 -messuilla osut naulan kantaan.
Tuoteryhmät > Talopaketit ja valmistalot > Rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet > Työkalut, -varusteet, laitteet ja niiden vuokraus > Energiaratkaisut > LVIST > Ovet ja ikkunat > Kodinkoneet ja viihde-elektroniikka > Kunnat ja tonttitarjonta > Jäte- ja ympäristöhuolto > Rakennuttaminen > Viranomaiset > Kaavoitus > Tutkimus > Keittiöt > Kylpyhuoneet, saunat ja kiukaat > Takat > Pintamateriaalit > Parketit ja muut lattiamateriaalit > Ulkovalaisimet > Kodin turvallisuus > Remontointipalvelut ja entisöinti > Asuntokauppa ja kiinteistönvälitys > Rahoitus, kuntoarviointi ja vakuutukset > Suunnittelu-, neuvonta- ja koulutuspalvelut > Tiedotus ja julkaisutoiminta > Työnäytökset, tietoiskut
www.asta.
Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere www.tampereenmessut.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
13.15.2.2009
30 prointerior 4 / 08
HIENOSTUNEESTI VIRITETTY KOKONAISUUS
TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT: SIBELIUSTALO/SAMI LETTOJÄRVI
LAHDEN SIBELIUSTALO on lunastanut paikkansa suoma-
siivessä ja vuonna 2009 vallataan sisäpihalta lisätilaa Sibeliustalon ravintolan keittiötilojen laajennukselle. Sibeliusalo valmistui Lahden Vesijärven rantaan keväällä 2000. Samaisella paikalla lähes puolitoista vuosisataa aiemmin oli käynnistellyt teollista höyrysahaustoimintaa kauppias Carl J. Unonius ja hänen ruotsalainen rahoittajansa Knut Hj. Cas-
laisten kongressi- ja konserttikävijöiden sydämissä. Pääsalin akustiikkaa on ylistetty ja puisen rakennuksen toimivuus erilaisten tilaisuuksien näyttämönä on saanut kiitosta. Palkittu keskus elää ja kehittyy ajan mukana ja pyrkii vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Vuoden 2007 lopulla tehtiin muutostöitä rannan puoleisessa Kongressi-
Sisäänkäynti puiseen Sibeliustaloon tapahtuu satavuotiaan tiilisen puusepäntehtaan kautta.
4 / 08
prointerior 31
sel. Lahden Höyrysaha Osakeyhtiön historia ja perinteet antoivatkin oivallisen lähtökohdan uudisrakennuksen materiaaliksi. Uudisrakennus nostettiin valtakunnalliseksi puurakentamisen lippulaivaksi, josta muodostui Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen. Kaikkien uusien osien kantavana rakenteena on käytetty puuta. Rakennuksen teollinen historia sekä tiilirakennusten mutkaton estetiikka ja veden läheisyys ovatkin olleet erinomaisia suunnittelun lähtökohtia. Puisen kongressi- ja konserttikeskuksen arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat lisäksi kertoneet, että suunnittelun päällimmäisenä innoittavana lähteenä on ollut suomalainen metsä. Metsäläiset löysivät ravinnon ja raaka-aineen mäntyjen ja sammaleen luota, ja metsä liitti elämään muistojen ja tuoksujen kautta myyttisiä ajatuksia. Rakennuskompleksilla on kokoa 90 000 m³ ja se koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta sekä näitä sitovasta Metsähallista ja lasikäytävällä yhdistetystä Kongressisiivestä. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty hiekkatäytteisiä puuelementtejä ja lasia, sisätiloissa seinät ovat enimmäkseen pinnoitettua vaneria, jalkojen alla on parkettia ja päällystettyä betonilattiaa.
TILAA TÄYDELLISILLE SÄVELILLE Talon akustisesta suunnit-
telusta vastasi amerikkalainen Artec Consultant Inc. Salin kenkälaatikkomuodolla sekä ovaalin muotoisella yleisö- ja esiintymistilalla haettiin akustista optimiratkaisua, jota hienosäädettiin oikeanlaisella kalustuksella ja materiaalivalinnoilla. Pääsalin akustiikkaa voidaan säädellä salin katossa olevan katoksen, salin sivuilla sijaitsevien ovien ja kaikukammioiden verhoilla. Salin äänimaailmaa on pidetty äärimmäisen hienona. Tilojen tarjoamaa musiikinkuuntelukokemusta on verrattu mielleyhtymään, jossa kuulija pääsee matkalle jonkin mahtavan soittimen sisälle. Vuonna 2006 brittilehti Gramophonen musiikkikriitikko listasi kymmenen parasta suosikkikonserttitaloaan ympäri maailmaa ja nosti Sibeliustalon salin viiden parhaan joukkoon. Metsähalli yhdistää tehtaan uudisrakennuksen saliosaan. Hallin katossa tuikkii Sibeliuksen syntymähetken tähtikartta. Lämpiöksi ja suurten juhlien näyttämöksi muovautuva tila voi toimia juhla-areenana yli 1000 hengelle. Tänä vuonna 100-vuotias Puusepäntehdas on talon vanhin osa ja samalla Lahden vanhin säilynyt teollinen rakennus. Ankkurikadun puoleisesta siivestä tullaan pääsisäänkäynnin
Keväällä 2007 valmistuneet ranskalais-romanttiset urut viimeistelevät Pääsalin sekä akustisesti että visuaalisesti.
32 prointerior 4 / 08
Metsähallin katon tähtitaivaan tuike moninkertaisuus valtavissa sivuikkunoissa.
kautta lipunmyyntiin, naulakolle ja aulatiloihin, josta pääsee 250 hengen Puusepän Verstaaksi nimettyyn saliin. Toisessa kerroksessa on suojeltu 610 hengen Puusepän Sali, jota käytetään sekä kokous- ja näyttelytilana että rokkiklubina. Rannan puoleisessa osassa sijaitsevat 140 hengelle mitoitetut ravintolatilat ja toimistot. Siipien välisissä kerroksissa on harjoitus-, ryhmä- ja huoltotiloja, orkesterin pukuhuoneet sekä ylinnä 30 hengen Vip-saunakabinetti erillisine kokous- ja saunatiloineen. Kabinetista aukeaa mielenkiintoinen näkymä Metsähalliin, sen pylonien oksiston korkeudelta. Uusiutuneet tilat saivat nimensä Sibeliuksen Puusarjan mukaan Vuonna 2007 uudistunut kongressisiipi tarjoaa näköaloja Vesijärvelle. Muutoksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Mika Saarikangas Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:stä. Urakan suurin työ oli siiven päädyssä sijainneen avoterassin muuttaminen lämpimäksi huonetilaksi. Syntyneistä neliöistä muodostettiin päätyhuoneeseen lisää asiakaspaikkoja sekä kongressisiiven saniteettitilat ja kalustevarasto.
Remontin yhteydessä myös kalusteet uusittiin ja paneeliverhot vaihdettiin laskostettuihin kangasverhoihin. Puisten tilojen akustiikkaa parannettiin akustiikkalevyillä, jotka päällystettiin Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opiskelijoille järjestetyn suunnittelukilpailun voittajan Suvi Alalantelan tekstiilitaiteella. Voitokkaat tekstiilityöt Haapa, Honka, Pihlaja, Koivu ja Kuusi sijoitettiin Jean Sibeliuksen Puusarjan Op. 75 mukaisiin nimikkohuoneisiinsa. Sibeliustalossa järjestetään vuosittain noin 130 konserttia sekä noin 500 muuta tapahtumaa, pääosin kokouksia, juhlia ja näyttelyitä, joissa käy 140 000 henkeä vuodessa. Vuonna 2009 toteutettava laajennus tulee aivan välttämättömään tarpeeseen. Keittiötilojen laajennuksen myötä saadaan jonkin verran lisää varastotilaa. Puoli vuotta kestävän remontin aikana talo toimii kuitenkin täysin normaalisti, vieraat ruokitaan kokouksissa ja konserttikävijät saavat kahvinsa ja leivoksensa juomien kera kuten ennenkin.
Lähde: www.sibeliustalo.fi
4 / 08
prointerior 33
UUSIA TUULIA TOIMISTOTILOIHIN JA TYÖYMPÄRISTÖIHIN!
LUIN VIIME viikolla saksalaista AIT-lehteä (Arkitektur, Innen-
arkitektur und Technische Ausbau), jonka Sisustusarkkitehdit SIO saavat jäsenlehtenä eurooppalaisen järjestönsä ECIAn tilaamana. Lehti on saanut ammattilehtipalkinnon hyvästä ja laadukkaasta sisällöstään tänä vuonna. Viimeisen numeron teema (kaikki numerot ovat teemallisia) on Büro und Vervaltung / Office buildings. Siinä esitellään merkittävä joukko uutta toimistorakentamista ja -sisustamista Keski-Euroopasta. Artikkelissa myös todettiin ornamenttien ja kuvallisen koristelun tulleen takaisin vahvasti rakentamiseen ja sisustukseen. AIT:ssä kysyttiin sveitsiläiseltä suunnittelutoimistolta Camenzind Evolutionilta, miten hauskaa toimistotyö voi olla? Heidän asiakkaansa on Google-yhtiö, jonka työntekijät ovat osin vielä opiskelijoita, campukselta suoraan rekrytoituja osaajia. Heidän työympäristönsä vaatimustaso määrittyy uusilla arvoilla ja voisi sanoa sen hauskuudella ja rentoudella. Google on tilannut heiltä toimistotilojen suunnittelun Zürichin toimitiloihin samoin kuin Japanin, Chilen, Itävällan ja Saksan projekteille. Hyviä esimerkkejä, mitkä pitäisi saada myös Suomeen jonkun alan seminaarin luentoaineistoksi.
TOINEN MIELENKIINTOINEN foorumi on verkkotiedote, TOINEN MIELENKIINTOINEN sisustukseen keskittyvä,
Sisustusarkkitehti Lena Strömberg toimii SIO:n pääsihteerinä.
integroidaan ryhmätyössä yhtiöön. Muuttuvat, mielenkiintoiset tilat mahdollistavat nämä kohtaamiset.
laadukas ja kompakti designmessutapahtuma on Belgian Kortrijkin Interieur 08, jonka kotisivuilla voi tutkia messujen tarjontaa. Molempien em. tapahtumien pitäisi kuulua alan ammattilaisten ekskursioprojekteihin, Milanon ja tietysti Tukholman messujen rinnalla. Aasian messut, niin Kiinassa kuin Thaimaassa ja Malesiassa ovat kasvamassa ryminällä. On mielenkiintoista nähdä, mitkä niistä osoittautuvat pakolliseksi, ajan myötä. Meillä Habitare-messut muuttuvat jokavuotisiksi 2009 lähtien. Ahead designosasto haluaa kilpailla kansainvälisten messujen rinnalla. Tulee olemaan tärkeää linjata messujen vuosittainen erikoisteema, jotta Habitaren houkuttelevuus erityisesti näytteilleasettajien piirissä vastaisi huutoon. Julkikalustamisen Interiore-messujen yhdistäminen on mahdollisuus, kun Suomen messujen laajennus saadaan 2010 valmiiksi. Siihen mennessä toivottavasti nyt alkanut taantuma on osoittautunut lyhytaikaiseksi.
LENA STRÖMBERG SISUSTUSARKKITEHDIT SIO
Stylepark News & Stories. Se käsitteli viimeisessä pitkälti samoja teemoja mm. Kölnin Orgatec -messujen (julkisen sisustamisen tärkein vuorovuosin järjestettävä kv -tapahtuma) näytteilleasettajien näkökulmista. Verkosta löytyvä Vitran tj:n Hanns-Peter Cohnin haastattelu sai miettimään tulevaisuuden toimistoympäristön haasteita. Hänen mielestään vasta nyt on mahdollista suunnitella todellinen avokonttori, kun mobiili-langattomuus on toteutettavissa tulevaisuudessa. Sisustetaanko se työntekijöiden ehdoilla, sitä pohditaan artikkelissa. Erilaisista kalusteperheistä voidaan koota, ryhmätyön nimeen vannovan johtajan mukaan, kullekin mahdollisimman inspiroiva ja toiminnallinen kokonaisuus. Toimistot pienenevät, paljon työstä voidaan tehdä kotona, kahvilassa, matkalla, junassa, lentokoneessa. Silti Cohn piti pysyvää toimistoa tärkeänä kohtauspaikkana, missä työryhmiä kootaan eri tarkoituksiin varsinkin kansainvälisten projektien hallinnassa. Erimaalaiset, konsernien työntekijät kohtaavat ja
34 prointerior 4 / 08
ELLETT-PARKETIT TARJOAVAT EKOLOGISEN VAIHTOEHDON JALOPUUSTA VALMISTETUILLE LAUTAPARKETEILLE
PARKETTI ROMANOFF OY on tuonut markkinoille
oman parkettimalliston. ELLETT-tuotemerkillä myytävä mallisto sisältää sekä kolme- että yksisäleisiä lautaparketteja. Mallisto on ollut markkinoilla reilun vuoden, ja tuotevalikoima on nyt muotoutunut vastaamaan tämän päivän kysyntää. Tänä syksynä valikoima on täydentynyt ainutlaatuisella uutuudella: normaalia paksummalla lautaparketilla. Palace-sarjan leveät, 20mm paksut laudat on tehtaalla valmiiksi pintakäsiteltyjä. Jalopuupinnan paksuus on 6mm, kun se normaalissa lautaparketissa on n. 4mm. Paksun pinnan ansiosta lattia on hiottavissa useaan kertaan ja näin ollen se on erinomainen vaihtoehto myös julkisiin tiloihin. Lautaparkettivalikoima koostuu erilaisista sävytetyistä tammiparketeista. Sävytys tarjoaa ekologisen vaihtoehdon jalopuusta valmistetuille lautaparketeille. Lautaparkettien ulkonäköön tuovat ilmettä puolihimmeä lakkaus ja kevyt pintaharjaus. Tämän ansiosta pinta on mukavan ja pehmeän tuntuinen. Se muistuttaa öljyttyä lattiaa, mutta on lakkauksen vuoksi helppohoitoinen. ELLETT-malliston ideana oli luoda tuotteita, jollaisia ei markkinoilla vielä ole. Taustalla oli vahva näkemys siitä, mitä asiakkaat haluavat. Tämän pohjalta mallistoon on valittu parhaat mahdolliset sävyt ja pintakäsittelyt. Lisätietoja: www.parketti-romanoff.fi
Uusi, helppohoitoinen Al Capone matto antaa sisustukseen pehmeää tunnelmaa. Turvallinen EVAPOLYTEX-pohjaus pitää maton paikallaan jalan painon alla ja sopii kaikille lattiapinnoille. www.vm-carpet.fi
KOKOUSTILAT KUNTOON
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: SINI PENNANEN
NCC 3 talon suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä konseptisuunnittelija Margit Sjöroosin kanssa stressittömän työympäristön saavuttamiseksi.
36 prointerior 4 / 08
MODERNI KONTTORI-IHMINEN (Homo Officius) viettää
liian matala suhteessa henkilömäärään, jolloin kuvakenttä jää liian alas. Lisäksi valaistustapa on usein väärin toteutettu valaisintyypit tai valaisimien ryhmitys ovat ongelmallisia tai valomäärä on riittämätön. Samaten kaapelireitityksessä voi olla mojovia puutteita, projisointipinnat ja/tai monitorit on mitoitettu ja/ tai sijoitettu väärin jne. Suuremmissa kokoustiloissa puheäänen toisto on voitu pilata väärillä kaiutinvalinnoilla tai sijoittelulla. Erilaiset stressitekijät haittaavat keskittymistä ja muistia, heikentävät terveyttä ja kiristävät ilmapiiriä, muistuttaa puolestaan Margit Sjöroos. Lisäksi jos halutaan ihmisten esimerkiksi rentoutuvan, ei kannata laittaa vireystilaan runsaasti aktivoivia asioita tai liikaa ärsykkeitä tilaan, hän vinkkaa.
AV KRUUNAA KOKOUSHUONEEN Pekka Holma uskoo,
valveillaoloajastaan alati kasvavan siivun erilaisissa kokoushuoneissa. (Eikä aina kyseessä ole varsinaisesti valveillaoloaika.) Jos palaverista mielii saada kaikki tehot irti, ei neukkari voi olla mikä tahansa kanahäkki. Toimitusjohtaja Pekka Holma av-suunnittelutoimisto Decorat Oy:stä muistuttaa, että onnistunut kokoustila on useamman tekijän summa. Holma on vastannut satojen kokous- ja koulutustilojen av-suunnittelusta vuodesta 1993 lähtien. Toimiva mitoitus leveyden, pituuden ja korkeuden suhteen on luonnollisesti kaiken lähtökohta. Lisäksi viihtyisä sisustus kalusteet, tuolit, seinämateriaalit on avainasemassa, Holma aloittaa. Välttämättömyys on myös oikein toteutettu valaistus. Riittävästä ilmastoinnista tulee huolehtia ja melutason on pysyttävä alhaisena. Sitten mennään jo hiukan teknisemmälle puolelle: kaapelireitit tulee suunnitella ja toteuttaa huolella ja neuvottelupöydän sähköistäminen tehdä ajatuksen kanssa (230V, ATK, VGA / DVI yms. -liitännät). AV-esitysjärjestelmän tulee olla tarkoituksenmukainen ja helppokäyttöinen, Holma linjaa ja muistuttaa vielä tilakohtaisten käyttöohjeiden tärkeydestä.
että huolellisella suunnittelulla voidaan välttää monet murheet. Esimerkiksi tilan av-suunnittelijan tulisi toimia pääsuunnittelijan avustajana ja hyväksyä omalta osaltaan kaikki suunnitelmat. Myös rakennusaikaiset muutokset kannattaa hyväksyttää av-suunnittelijalla ja av-suunnittelijan tulee avustaa ja ohjata av-laite- ja kalustehankinnoissa, Holma toteaa ja lisää, että tällä tavalla toimimalla av-esitystila onnistuu varmasti. Siinä mielessä av-suunnittelijan rooli on ratkaiseva modernin, toimivan tilan kannalta. Ammattimaiset rakennuttajat nimeävätkin av-suunnittelijan mukaan suunnitteluryhmään yhtä aikaa arkkitehdin kanssa, Holma kertoo. Hänen mukaansa monikansalliset yritykset ovat oppineet panostamaan av-puoleen riittävästi, mutta myös eräät innovatiiviset pk-yritykset ovat kunnostautuneet tällä saralla.
MUUNNELTAVUUS VAKIONA Margit Sjöroos huomaut-
TURHA STRESSI POIS Konseptisuunnittelija Margit Sjö-
roos on tehnyt paljon työtä yritysten kanssa tuottavuutta ja hyvinvointia lisäävien toimistotilojen luomisessa. Sjöroosin kehittämä Stress Free Area -konsepti tähtää siihen, että konttorilla viihdyttäisiin uudella tavalla. Sjöroos näkee, että kokoustilojen ollessa kyseessä hyvinvointiin liittyvät seikat tulee aina huomioida muiden asioiden rinnalla. Siten on hyvä kiinnittää huomiota negatiivisten aistiärsykkeiden vähentämiseen ne vievät turhaan huomiota ja voimavaroja varsinaiselta asialta, koska niiltä on suojauduttava koko ajan sekä vireystilaan vaikuttaviin asioihin, Sjöroos toteaa. Lisäksi hän painottaa tilan perimmäistä funktiota ja sitä, miten tuota tehtävää voisi parhaiten tukea neurofysiologisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti nähtynä ja vieläpä fyysisen, digitaalisen ja mentaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta syntyvänä.
taa, että jos yrityksellä on kokoustiloja vain yksi, muunneltavuus on valttia. Tilan tulee olla myös riittävän neutraali, jotta sitä voi säädellä eri vireystiloihin. Tietenkin kokoustilan tulee myös tukea organisaation haluamaa viestiä, Sjöroos lisää. Jos kokoustiloja taas on useampi, ne voivat olla tunnelmaltaan ja toiminnoiltaan erilaisia sekä aktivoida erilaisiin vireystiloihin. Sjöroosin mukaan Suomessa on kiinnitetty hyvin huomiota kokoustilojen suunnitteluun etenkin teknisellä puolella, mutta erilaisia hyvinvointitekijöitä huomioidaan vielä liian vähän. Tilanne tosin on aika lailla sama myös kansainvälisesti katsoen. Ekologisia asioita osataan ottaa jo jonkin verran huomioon, mutta neurofysiologinen ja kulttuurinen sekä fyysisen, digitaalisen ja mentaalisen maailman yhteisvaikutus ja moniaistinen, monialainen suunnittelu ei ole vielä missään maassa pitkällä, Sjöroos toteaa.
VIKATIKKI POIKINEEN Mitkä sitten ovat ne pahimmat su-
denkuopat, joihin suunnittelija voi langeta neukkaria luonnostellessaan? Pekka Holma listaa tottuneesti niitä tavallisimpia: liian kapea huone ei jätä tilaa sivuilla ohittamiseen ja kirjoituspinnoilla työskentelemiseen; istumaväli on liian tiheä; tila on
4 / 08
prointerior 37
ULKOPUOLISET AKTIIVISET AURINKOSUOJAIMET VÄHENTÄVÄT JÄÄHDYTYSTEHON TARVETTA
TARKASTI SÄÄDELTY sisätilojen lämpötila voi parantaa
viihtyisyyttä olennaisesti. Samalla työntekijöiden vireys ja työteho työpaikoilla lisääntyvät. Auringonsuojaus on paljon muutakin kuin suojautumista suoralta auringonpaisteelta ja auringon lämpöenergialta, kertoo toimitusjohtaja Jukka Norrkniivilä Katve Solutions Oy:stä. Aurinkoisella säällä sisälämpötilat saattavat nykyaikaisissakin toimistorakennuksissa helposti nousta jopa +35 °C:n lukemiin. Suositusten mukaiset lämpötila-arvot ylitetään usein niin kotona kuin työpaikoillakin, Jukka Norrkniivilä huomauttaa. Rakennuksissa muodostuu lämpökuormaa pelkästään valaistuksesta, koje- ja laitekuormasta sekä ihmisistä niin paljon, että tarvitaan jäähdytystä. Kiinteistöautomatiikkakin voi ohjata kaihtimia
Stress free area® -ajattelun lisäksi NCC 3:n tiloissa on otettu käyttöön WorkPlace Management -menetelmä, jonka avulla hyödynnetään työskentely-ympäristöä yrityksen toiminnan tehostamisessa.
Ulkopuolinen automaattinen auringonsuojaus esimerkiksi erilaisilla kaihdinratkaisuilla parantaa Norrkniivilän mukaan sisäilman laatua. Kuorilasilla varustetuissa rakennuksissa, kuten Digia To-
VAADI HYVINVOINTIA! Hän kuitenkin uskoo, että moni-
wer -toimistotornissa Helsingissä, voidaan käyttää ulkopuolista sälekaihdinta välitilassa. Tällöin sisään tulevan lämmön määrä jää alle neljään prosenttiin, Norrkniivilä selostaa. Lämmönläpäisy hyvin suunnitellulla ulkopuolisella suojauksella on vain noin kymmenen prosenttia. Valonsäätö toimii automatiikkaohjauksella lähes portaattomasti. Kun ikkunoiden auringonsuojaus suunnitellaan hyvin, rakennuksen jäähdytystehon tarve vähenee noin kolmanneksella, Norrkniivilä arvioi. Koska ulkopuolinen suojaus toimii automatiikan ohjaamana, sen hyödyt voidaan ottaa huomioon rakennuksen ilmanvaihtoa, jäähdytystä ja sähköliitäntöjä mitoitettaessa.
alaisuuteen ja moniaistisuuteen ankkuroituva hyvinvointiajattelu tulee lisääntymään vielä rutkasti. Kaikki merkit viittaavat siihen. Maapallolla väkeä on yhä enemmän kaupungeissa ja sisäisiä ja ulkoisia stressitekijöitä tulee yhtä enemmän fyysisestä, digitaalisesta ja mentaalisesta maailmasta. Oma jaksaminen, turvallisuuden tunteen tukeminen ja keskittymisen edesauttaminen ovat jo nyt nousseet vahvasti esiin, Sjöroos pohtii. Lisäksi tilojen käyttäjät, asiakkaat ja työntekijät ovat yhä tiedostavampia, koulutetumpia ja osaavat jo vaatiakin lisää.
38 prointerior 4 / 08
A V -T IL O J E N J A E S IT Y S J Ä R J E S T E L M IE N S U U N N IT T E L U T O IM IS T O V u o d e m o n ito - A V -e - k a ik k - h a n k s ta -1 9 im itila a s ity s jä r ie n s u u in to je n 9 3 y li 1 6 s e k ä s a je s te lm ä n n itte lu a k o n s u lto 0 a u d ito to ja k o k t ja v a la lu e id e n in ti r io ta ja o u s tilo ja : is tu s tu k i
D e v e d e s k - e r ik o is k a lu s te e t
D e c o ra t O y
VIILUPÄÄTYISET ARKISTOHYLLYT
nykyaikaiseen toimistoon
SIIRTO- JA KIINTOHYLLYT PIIRUSTUSLAATIKOSTOT TOIMISTOKAAPIT
H e la s e n tie 5 P u h : 0 2 0 7 5 4 w w to im
7 , 9 5 5 0 w .d is to
0 4 7 0 V A R J A K K A , fa k s i P u h : 0 2 0 7 5 4 5 5 0 e c o ra t.fi @ d e c o ra t.fi
Metallivalmiste A. Laaksonen Oy
Pumppaamontie 32, 05800 Hyvinkää puh. 010 3970 300 fax 010 3970 310 info@ metallivalmiste-laaksonen.com www.metallivalmiste-laaksonen.com
Viisaasti energinen Are Sensus
Pidä huolta kiinteistössäsi työskentelevistä ihmisistä hyvinvointi takaa myös tuloksekkaat työpäivät
Are Sensus® on innovatiivinen talotekniikan kokonaisjärjestelmä, jossa energian säästö, hyvät sisäolosuhteet ja koko elinkaaren kestävä kustannustehokkuus yhdistyvät.
Are Sensus -järjestelmällä varmistat viihtyisyyden
yksilöllisesti säädeltävät olosuhteet raikas ja puhdas sisäilma työtilojen helppo muunneltavuus läsnäolon mukaan ohjautuva automatiikka
Energiatehokkaan kiinteistön ja viihtyisämmän työpäivän puolesta.
Arelta saat Sensus-järjestelmän suunnitteluineen ja toteutuksineen.
Kysy lisää! Soita valtakunnalliseen numeroomme 020 530 5500.
www.are.
4 / 08
prointerior 39
TOIMIVA HUONEAKUSTIIKKA AKUSTIIKKA TILAN VAATIMUSTEN MUKAAN
HYVÄN HUONEAKUSTIIKAN toteutus edellyttää, että sen
hän. Äänitason tulee siis laskea nopeasti, kun etäisyys puhujasta tai muusta äänilähteestä kasvaa.
KUN TIEDETÄÄN tilan toiminnan kannalta keskeiset akusti-
suunnittelussa otetaan huomioon tilan käyttötarkoitus ja mitä siellä tehdään. Tavoitteena voi olla alhainen melutaso, kuulemisen vaivattomuus tai musiikin hyvä sointi. Avotoimistoissa on tärkeää, että ääni ei leviä koko tilaan, kun taas konserttisalissa musiikin on kuuluttava selkeästi kaikille kuulijoille. Ecophonin uudessa Toimiva huoneakustiikka (Room Acoustic Comfort perustaksi. Toimivan huoneakustiikan luominen edellyttää, että tiedostamme usean eri tekijän vaikuttavan kuulokokemukseemme. Tilan akustiikan arviointi voidaan tehdä vain, kun tunnetaan riittävä määrä siihen vaikuttavia tekijöitä. Nämä huoneakustiikan tunnusluvut kuvaavat esimerkiksi jälkikaiuntaa, puheen selvyyttä, kuuloaistimuksen voimakkuutta ja leviämisvaimennusta. Tästä huolimatta huoneakustiikan suunnittelu tänään perustuu useimmiten vain jälkikaiuntaan. Tiloissa, joissa ihmiset työskentelevät ja keskustelevat, korkea äänitaso koetaan usein hyvin häiritsevänä. Korkea melutaso häiritsee keskustelua ja vaikuttaa negatiivisesti terveyteen, turvallisuuteen, tehokkuuteen, oppimiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Tämän vuoksi on tärkeää muistaa, että huoneakustiikkaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin jälkikaiunta-aika. Äänen voimakkuus, puheen selvyys ja leviämisvaimennus ovat tällaisia tekijöitä. Tilan käyttötarkoitus määrittelee näiden tärkeyden akustisessa suunnittelussa. Tässä joitakin esimerkkejä: Päiväkodeissa on tavoitteena alhainen äänitaso. Musiikkitiloissa on oikea jälkikaiunta ensiarvoisen tärkeä tekijä. Opetustiloissa puheen selvyys ja alhainen taustaäänitaso ovat tilan toimivuuden kannalta hyvin merkityksellisiä. Avotoimistoissa on äänen leviäminen minimoitava. Näin toisten työpisteiden äänet häiritsevät mahdollisimman vä40 prointerior 4 / 08
TM
set vaatimukset voidaan suunnitella ratkaisut, joilla päästään toimivaan lopputulokseen. Lyhyesti kuvattuna huoneakustiikan tunnuslukuihin on mahdollista vaikuttaa seuraavasti: Jälkikaiunta-aika Absorboivan materiaalin määrä ja sijoittelu Ääntä hajottavien esineiden, kuten huonekalujen ja hyllyjen määrä ja sijainti Huonetilan kokoja muoto Äänen voimakkuus (kuuloaistimuksen voimakkuus) Absorboivan materiaalin määrä Puheen selvyys Absorboivien ja heijastavien pintojen sijoittelu puhujan ja kuulijoiden välillä Taustamelutaso Leviämisvaimennus Absorboivan materiaalin määrä katossa ja seinässä Sermit työpisteiden välissä Tilan sisäkaton materiaalivalinnalla voidaan vaikuttaa kaikkiin huoneakustiikan tunnuslukuihin. Sisäkaton äänenvaimennusominaisuuksia kuvaa sen absorptioluokka (AE). Nämä luokat määritellään kansainvälisessä standardissa. Luokan A sisäkatto vaimentaa ääntä parhaiten. Tehokkaasti ääntä vaimentava (absorptioluokka A) materiaali vaikuttaa jälkikaiunta-aikaan, äänen voimakkuuteen, puheen selkeyteen ja leviämisvaimennukseen luoden oikein toimivan huoneakustiikan. Lisää tietoja toimivasta huoneakustiikasta löydät osoitteesta: www.ecophon.fi
) -ajattelussa otetaan ihmisten, tilan ja siel-
lä tapahtuvan toiminnan vuorovaikutus akustisen suunnittelun
Tilan ja sen akustiikan on tuettava siellä olevien ihmisten toimia. Toimiva huoneakustiikka yhdessä valaistuksen, sisäilman ja tilan ilmeen kanssa on luonnollinen osa hyvää sisäympäristöä. Esimerkiksi luokkahuoneessa on tärkeää, että kaikki kuulevat hyvin toisiaan ja että taustamelutaso on alhainen. Koulujen avotiloissa puheen erotettavuuden on oltava hyvä lyhyillä etäisyyksillä, mutta äänen on vaimennuttava nopeasti etäisyyden kasvaessa, jottei se häiritsisi kauempana olevia. Kuvan akustiikkakatto on toteutettu Ecophon Focus Dg -järjestelmällä.
4 / 08
prointerior 41
Neuvotteluhuoneeseen valittiin Hadi Teherani Interstuhlille suunnittelemat Silver 362X tuolit.
DESIGNIA TOIMITILOIHIN
TEKSTI: MIIA HAKKARAINEN KUVAT: MODEO
TOIMITILASISUSTAMISEEN ERIKOISTUNUT Modeo ha-
Janne halusi tilasta ilmeikkään ja puhuttelevan, sellaisen, että jo pelkästään siellä vierailu tuottaisi tilassa käyville ihmisille elämyksen. Yleiskuvaltaan toimistosta tuli lopulta voimakas mutta yksinkertainen, tilallista ilmettä haettiin puolestaan erilaisilla kontrasteilla niin väreissä kuin pintamateriaaleissakin. Suuri osa toimitiloihin tulleista kalusteista suunniteltiin Modeossa nimenomaan Mediakolmiota varten. Muun muassa vastaanottotiski sekä kaikki säilytyskalusteet ja pöydät erikoispiirrettiin Mediakolmiolle, Issakainen kertoo. Esimerkiksi työhuoneiden pöydät lovettiin huoneissa sijaitsevien pilarien mukaan, jolloin saatiin huoneiden neliöt mahdollisimman tarkkaan käyttöön ja samalla maksimoitua pöytien laskupinta. Eräs toimiston erikoispiirre on, että työtiloissa ei näy juurikaan roikkuvia johtoja. Tilasta haluttiin mahdollisimman pitkälle johdoton, joten työpisteiden yhteyteen suunniteltiin mustaksi petsatut saarnisermit, joiden sisällä on piilossa kaikki tekniikka.
luaa tuoda maamme toimistoihin lisää väriä, valoa, eloa ja korkealaatuista designia mainion esimerkin etenkin viimeksi mainitusta tarjoaa alkuvuonna valmistunut lappeenrantalaisen mainostoimisto Mediakolmion sisustus. Tärkeä osansa tavoitteen toteuttamisessa on myös Modeon uudistuneella myymälällä. Muotoilija Juha Vesto sekä sisustusarkkitehti Ilmari Issakainen arvioivat Mediakolmion kuuluvan ehdottomasti mielenkiintoisimpiin Modeon toteuttamiin projekteihin. Suunnittelijan kannalta projekti oli ihanteellinen, kun asiakkaan tahtotila oli niin laadullisesti kuin tyylillisestikin ihan katossa, Vesto toteaa. Myöskään resursseissa säästelty, vaan se mikä tuntui hyvältä ja tarpeelliselta toteutettiin.
TAVOITTEENA ILMEIKÄS, PUHUTTELEVA TILA Suunta-
viivat kohteen suunnitteluun antoi Mediakolmion toimitusjohtaja Janne Mäenpää, jolla oli vahva näkemys siitä, millaisen ilmeen hän yrityksen tiloihin halusi.
42 prointerior 4 / 08
Samaa, vähäeleistä linjaa jatkavat myös tilan säilytyskalusteet, jotka varustettiin kahvojen sijaan pomppusaranoilla.
PÄÄKALLOPAIKALLE PARASTA Neuvotteluhuone oli tila,
mediakolmion lopulliseen ilmeeseen suunnittelijat ovat varsin tyytyväisiä. Saimme kuitenkin luotua tilaan halutun ilmeen juuri niillä elementeillä, jotka meillä oli käytössä.
MYYMÄLÄ SUUNNITTELUTYÖN APUNA Onnistuneiden
johon panostettiin erityisesti Mediakolmion sisustusta suunniteltaessa. Pääkallopaikalle haluttiin vain parasta, joten neuvotteluhuoneeseen valittiin korkealaatuiset Interstuhl Silver -kalusteet, joissa jokainen detalji on viimeisen päälle mietitty. Esimerkiksi sarjan tuoleissa kaikki tekniikka on uniikkia, kuten rakenteisiin upotetut säätimet, Vesto kuvailee. Odottelutilojen aatelia edustavaan Lobby Loungeen valittiin puolestaan äärimmäisen lokoisat Stingray- eli rauskutuolit. Lobby Loungen läheisyydestä löytyy myös eräs Mediakolmion erikoisuuksista nimittäin rokkaavan karvainen efektiseinä. Efektiseinä toteutettiin käyttämällä luonnonvalkoiseen taittuvaa Elitis Natives -tapettia. Ideoita kohdetta varten syntyi siinä määrin, että niitä jäi lopulta ylikin. Vaikka joitain ideoita jäikin käyttämättä, niin projektien joukkoon miehet laskevat myös äskettäin uudistetun myymälänsä, jossa uutta on muun muassa Modeon pääbrändeille pyhitetty osio sekä työtuoliseinä, jolla on nähtävissä ja testattavissa jokainen valikoimaan kuuluva tuoli. Myymälä on Veston ja Issakaisen silmissä tärkeä jo siitäkin syystä, että paikan päällä yhteisen näkemyksen löytäminen asiakkaan kanssa on helpompaa. Vesto korostaakin myymälän tärkeyttä myös suunnittelutyön apuvälineenä: Suunnittelijan ja asiakkaan käsitykset vaikkapa siitä, mitä minimalismi on, saattavat olla hyvinkin erilaisia. Se, että osa tuotteista on täällä nähtävissä konkreettisesti paikan päällä, auttaa huomattavasti esimerkiksi mittakaavojen hahmottamisessa ja helpottaa myös yhteisen näkemyksen löytämistä.
Mediakolmiossa on rennon letkeä lounge-tila, joka vastaanottaa vieraat. Lounge-tilassa on kaksi Rausku -keinutuolia (Fredericia Stingray), jonka keinunnassa voit kuulla hiljaisuuden ja antaa aaltoliikkeen rentouttaa ja vallata kehosi.
4 / 08
prointerior 43
UPEAT PIERRE CARDIN MATOT VM-CARPETIN MALLISTOSSA
VM-CARPETIN MALLISTO on laajentunut upeil-
la Pierre Cardin design-matoilla. Materiaaliltaan suurin osa matoista on laadukasta villaa, joissakin malleissa materiaalina on käytetty myös ylellistä nahkaa. Mattoja on saatavana mm. koossa 125x200 cm, 170x250 cm (nahkamatolle 170x240 cm) ja 200x300 cm. NÄYTTÄVIÄ VILLAMATTOJA KOHTEISIIN, JOIHIN HALUTAAN JOTAKIN ERILAISTA Uusia tulokkaita mallistossa ovat myös näyttävät villamatot Zo, Taiga ja Tundra. Zo on valloittava nukkamatto, jonka nukka on pitkää, huovutettua villaa. Matto sopii katseen vangitsijaksi vaikkapa julkisen tilan aulaan. Taiga-maton elävä pinta syntyy paksun villakuteen väliin kudotuista huovutetuista villa-pampuloista. Tundra-matossa kuteena on käytetty huovutetusta villasta leikattuja suikaleita. Kuteen kierre antaa matolle näyttävyyttä ja ilmeikkyyttä. Luonnonläheiset värit takaavat villamattojen suosion. Nämä uudet villamatot ovat oikea valinta persoonalliseen, pehmeään ja näyttävään sisustukseen. RETRO KESTÄVÄ JA HELPPOHOITOINEN MATTO Retro on kestävä ja helppohoitoinen matto, jonka ominaisuudet täyttävät julkisen tilan kovat vaatimukset. EVAPOLYTEXpohjaus tekee matosta mukavan joustavan jalan alla. Pohjauksen ansiosta matto pysyy myös tukevasti paikoillaan jalan alla. Eteiseen, käytäville, julkisten tilojen auloihin, hotellihuoneisiin jne.
44 prointerior 4 / 08
Retro-matto on oivallinen valinta. Viidestä värivaihtoehdosta löydät muuhun sisustukseen sopivan värin. Kantattuna matosta saadaan määrämittaan sovitettu ja tarvittaessa Retroa voi käyttää myös kokolattiamattona. Maksimileveys on 4 metriä ja mattoa saa myös pyöreänä. VM-Carpetin mallistossa on myös muita uutuuksia kokolattiamatoiksi. Kysy tarvittaessa lisää. ESMERALDA TYYLIKÄS, HILLITTY, AJATON JA HELPPOHOITOINEN MATTO Esmeralda on valmistettu luonnonvalkoisesta villasta ja natur paperista. Villan osuus matosta 55% ja paperin 45%. Esmeralda on käsitelty likaa hylkiväksi. Maton tunnelma muuttuu kanttia vaihtamalla. Vaihtoehtoiset kanttausmateriaalit ovat chenille-, mikrokuitu-, aito nahka- tai keinonahkakantti. Maton EVAPOLYTEX-pohjauksen ansiosta matto pysyy hyvin paikoillaan jalan alla. Maksimi leveys on 4 metriä. VM-CARPET OY VM-Carpet Oy historia alkaa 35 vuoden takaa, kun Arto ja Aila Viita-aho perustivat 3 kutomakoneen mattokutomon Lappajärvelle Karvalan kylään. Nyt yritys jatkaa toimintaa toisessa sukupolvessa ja on kasvanut merkittäväksi toimijaksi niin Suomen kuin Pohjoismaidenkin markkinoilla. Kotimallisto on laajentunut viime vuosina myös julkisten tilojen mattoihin. Lisätietoja: Merja Sillanpää, merja.sillanpaa@vm-carpet.fi puh. 0207 414 281
Kaikki riippuu koukusta
www.olikosnaulakot.
Toimivat ripustus- ja säilytysratkaisut julkisiin tiloihin
Rajattomasti mahdollisuuksia
www.elfa.com www.elfa.com
4 / 08
prointerior 45
JÄÄLOHKAREIDEN LEIKKI
TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT: RISTO VALKEAPÄÄ
Uusi lasinen julkisivu pelaa valolla ja varjoilla. Kuviot korostavat meren läheisyyttä.
46 prointerior 4 / 08
OPETUSHALLITUKSEN VIRASTOTALON peruskorjaushan-
RUMA, RUMEMPI, HAKANIEMENRANTA 6 Arkkitehti
ke on loppusuoralla. Kun arkkitehtitoimisto SARC Oy sai työn suoritettavakseen, tuli projektin mukana enemmän kuin normaali suunnittelutehtävä. Rakennus oli äänestetty useasti Helsingin rumimmaksi rakennukseksi. Miten tehdä rumasta kaunista? Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Opetushallituksen virastotalon peruskorjaushankkeen tavoitteena on rakennuksen täydellinen tekninen ja kaupunkikuvallinen parannus. Peruskorjatut toimitilat valmistuvat vuoden 2008 lopussa. Pihatason alapuolelle rakennetaan pysäköintikerros. Asiakas-, palvelu-, koulutus-, ja ravintola- ja muut yhteistilat on keskitetty niille varattuun omaan kerrokseen. Lisäksi rakennuksessa on kuusi toimistokerrosta sekä katto-osastolle sijoitettu saunaosasto. Laajuudeltaan toimistotalo on 23 000 bruttoneliömetriä.
Antti-Matti Siikala Arkkitehtitoimisto SARC:sta pitää peruskorjaushanketta äärimmäisen kiinnostavana. Kohde on kaupunkikuvallisesti näkyvä ja kooltaan suuri rakennus, joka jää mieleen. Ja kaupunkilaisethan rakennuksen muistavat; Opetushallituksen virastotalo on äänestetty monta kertaa kaupungin rumimmaksi rakennukseksi. Vaikka rakennus on äänestetty monesti Helsingin rumimmaksi rakennukseksi, niin perustelut julkisivun muutokseen tulivat toisaalta. Teknisten syiden vuoksi julkisivun käsittelyä voitiin miettiä uudelleen reippaammin. Uusi julkisivu eristää lämpöä paremmin ja siksi kyseessä on ensisijaisesti lisäeristys, ei niinkään pelkkä ulkonäön kohennus, arkkitehti kertoo. Vuonna 1975 valmistuneen rakennuksen julkisivun perushahmo on edelleen luettavissa. Rakennuksen ulkoseinät olivat sandwich-elementtejä, joissa sisäkuori toimi kantavana raken-
teena. Ulompi betonirakenne voitiin poistaa ja korvata uudella materiaalilla. Julkisivujen ruutumaisuus saatiin säilymään, kun lasin takaa näkyy vanhan fasadin rytmi. Lasi oli luonteva valinta uudeksi julkisivumateriaaliksi. Rakennuksen uusi iho paljastaa alkuperäisen julkisivun perusidean. Lasi myös tukee rakennuksen kolmiulotteisuutta, se pelaa valolla ja varjolla. Tuntui herkulliselta kääriä kova betonirakennus lasilla, Siikala kuvailee.
Lomitettu kupariverkko tuo kontrastia vallitsevalle lasille.
48 prointerior 4 / 08
Suuri rakennus sulautuu ympäristöönsä.
sijulkisivuilla. Lisäksi rakennusta on muotoiltu ja jäsennelty. Massiivinen, lähes sata metriä pitkä rakennus on jaettu visuaalisesti kahtia. Runkoa on kavennettu koko korkeudelta ja uusi nivelosa tehty avoimeksi. Muutoksien avulla massaa on koetettu sulauttaa paremmin ympäristöön. Lasin lisäksi rakennuksessa on muitakin täysin uusia elementtejä. Rakennuksen päädyissä on lomitettuja kupariverkkoja, jotka ovat ikään kuin kalan suomuja. Kupariverkot antavat kontrastia vallitsevalle lasille. Aulatiloissa uutena materiaalina on musta kivi, Siikala kuvailee.
JÄÄLOHKAREITA NÄKYVISSÄ! Lasipintojen seikkailevat
kuviot ovat syntyneet tekstiilitaiteilija Outi Martikaisen kynästä. Kuviot ovat varta vasten kohteeseen suunniteltuja ja niiden avulla voidaan korostaa meren läheisyyttä. Printeissä voi nähMyös sisätila kätkee sisälleen tilallisia muutoksia. Uudistuneesta toimistorakennuksesta löytyy kerroskohtaisia kohtaamispaikkoja. Aulatilasta ei aiemmin nähnyt merelle. Parannuksien jälkeen arkkitehtuuri ja rakennuksen toiminnot tukevat toisiaan.
SUOMUT SUOJAAVAT RAKENNUKSEN PÄÄTYJÄ Suu-
dä jäälohkareiden leikkiä ja liikettä. Yhteistyö Outi Martikaisen kanssa on ollut antoisaa, sillä tekstiilitaiteilija ymmärtää työn teknisen toteutuksen. Kokonaisuus syntyy erikokoisista lasilevyistä, joiden paikat vaihtelevat, Siikala sanoo. Moni kaupunkilainen ei välttämättä tunnistaisi rakennusta entiseksi. Lähitulevaisuuden nähtäväksi jää, miten rakennus sijoittuu tulevissa rakennuksien välisissä kauneuskilpailuissa.
rin muutos rakennuksen habituksessa on tapahtunut uusilla la-
w w w.w a n h a s a t a m a . c o m
Tervetuloa tutustumaan uusiin innovatiivisiin tuotteisiin, materiaaleihin ja rakenteisiin. Varmista mukana olosi alan huipputapahtumassa ja merkitse ajankohta kalenteriisi. Aika: 21.22.1.2009
Pintaa syvemmältä
Paikka: Wanha Satama Pikku Satamakatu 35, 00160 Helsinki Ilmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan sekä tutustu ohjelmaan osoitteessa www.wanhasatama.com
21. 2 2 .1. 20 0 9 Wa n h a S a t a m a
Järjestäjä:
4 / 08
prointerior 49
KINNARPS KOLMIO SÄVÄYTTÄÄ KEHÄ 1:LLÄ
UUSI TOIMITALO YHDISTÄÄ INNOVATIIVISEN MUOTOKIELEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: KINNARPS OY
Toimistokalustamisen kokonaispalveluja tarjoava Kinnarps Oy rakentaa uuden toimitalon Kehä I -väylän varteen Helsinkiin. Rakennushanke käsittää nelikerroksisen näyttely- ja toimistorakennuksen, jonka kerrosala on yhteensä 2 436 neliömetriä. Kinnarps Kolmio -nimen saanut toimitalo valmistuu syksyllä 2009.
KINNARPS OY:N toimitusjohtaja Henrik Slotte kertoo, että
mäen kaaren tuntumassa. Sijainti näkyvällä paikalla Suomen vilkkaimpiin lukeutuvan liikenneväylän varrella tuo tuntuvasti lisäarvoa, Slotte uskoo. Liikenneyhteydet toimivat hyvin niin henkilöautolla, junalla kuin linja-autollakin, Slotte sanoo ja heittää, että ei veneilykään ole poissuljettu vaihtoehto Vantaanjoki juoksee kiinteistön ohi. Rakennus muodostuu kahdesta toisiinsa kietoutuneesta kolmiosta, joista se on saanut nimensäkin. Talon poikkeuksellisen muodon uskotaankin luovan toimisto- ja näyttelytiloihin mielenkiintoa ja jännitettä.
HÄTKÄHDYTTÄVÄN SELKEÄ Rakennuksen on suunnitellut
uuden toimitalon rakentamista ryhdyttiin suunnittelemaan kolmisen vuotta sitten. Pari vuotta etsimme tonttia ja nyt on suunnittelu ja käynnistys vienyt vajaan vuoden, Slotte toteaa. Muuton takana on selkeä syy: Haluamme tuoda päänäyttelymme lähemmäksi asiakkaitamme. Sen lisäksi pystymme paremmin esittämään kokonaisratkaisuja uudessa talossa.
VALOA JA TILAA Toimitusjohtajan mukaan uusi rakennus
tarjoaa valoisat ja avarat näyttelytilat tuotevalikoiman ja eri tavaramerkkien esille tuomiseen ja luo samalla edustavat puitteet asiakastapahtumille. Uuden toimitalon tarkempi sijainti on Rälssintiellä, Pukin50 prointerior 4 / 08
Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ja pääurakoitsijana toimii Rakennusliike V. Mättölä Oy.
Tontin muoto on kolmio ja siitä arkkitehti Petri Rouhiainen keksi kolmiomuodon talollekin, Slotte paljastaa. Rouhiainen pyrki suunnittelutyössään viestimään niitä samoja elementtejä, joita Kinnarps-huonekalut edustavat omassa laadussaan. Niinpä talon tulee olla kauniisti muotoiltu, toimiva ja selkeä jopa hätkähdyttävällä tavalla selkeä. Kinnarpsin talon muotokieli keräsi kehuja myös Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Taru Tyynilältä jo rakennuslupavaiheessa. Tyynilä on todennut Kinnarps Kolmion nostavan koko alueen imagoa.
VIHREITÄ LINJOJA Puhuttelevan designin lisäksi toinen Kin-
narps Kolmion vahvuus on energiatehokkuus. Rakennuksessa mm. käytetään tehokkaasti lämpökuormaa leikkaavia julkisivulaseja ja entistä parempaa julkisivuelementtien lämmöneristystä. Kolmiomaisen rakennuksen muoto ja julkisivuaukotusten suunta ottavat huomioon päivänkierron ja kesäisen auringonpaisteen siten, että sisälämpötilaa voidaan hallita optimaalisesti, Slotte kuvailee ja lisää, että julkisivulasit ovat markkinoiden energiatehokkaimmat. Kinnarps Oy:lle on myönnetty asianmukaiset laatu- ja ympäristösertifikaatit ja yritys on sitoutunut vastuullisen yritystoiminnan periaatteisiin. Noin puolet Kinnarps Kolmion neliöistä on varattu yksinomaan näyttelytilaksi. Arviolta 30 % tilasta on omassa käytössä mutta toimii tarvittaessa myös näyttelytilana. Loput 20 % on varastona ja henkilöstötilana.
PITKÄ ODOTUS Peruskiven muuraustilaisuutta Rälssintiellä
juhlittiin 8.9. Tilaisuudessa puhuivat mm. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä Suomen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom. Toimitusjohtaja Henrik Slotte kertoo, että yrityksen väki odottaa jo innolla seuraavaa syksyä, jolloin päästään muuttamaan uuteen taloon. Samalla hän uskoo, että yhtiö on täsmälleen oikeaan aikaan liikkeellä projektinsa kanssa: Nyt on oikea aika rakentaa, kun on matalasuhdanne. Me kinnarpsilaiset teroitamme kynnet ja valmistaudumme uuteen nousukauteen. Haluamme olla valmiit ja kunnossa kun nousukausi tulee 20092010, Slotte sanoo ja muistuttaa vanhasta viisaudesta, jonka mukaan investoinnit kannattaa tehdä matalasuhdanteen aikana. Kinnarps-konserni on Pohjoismaiden suurin ja kuuluu Euroopan johtaviin työympäristön kalustajiin. Toiminta ulottuu 27 maahan ja konsernin palveluksessa on noin 1 900 työntekijää. Kinnarps Oy:n liikevaihto on noin 12,3 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää tällä hetkellä noin 50 henkilöä.
Hiljaisuus on kultaa
Pergo lanseerasi maailman ensimmäisen laminaattilattian 30 vuotta sitten. Lattianpäällysteala koki vallankumouksen. Nyt teemme sen taas! Pergo Sense on maailman ensimmäinen SoftTech lattia; patentoitu menetelmä tekee lattiasta sekä hiljaisemman että mukavamman kävellä kuin tavanomainen lattia. Salaisuus piilee ääntä vaimentavassa, elastisessa rakennekerroksessa, joka on lisätty laminaatin kovan ja kestävän pinnan alle.
4 / 08
prointerior 51
LEDEILLÄ KAUNISTA, TASAISTA JA PUHTAAN VALKOISTA VALOA
Mitä valkoisempi pinta, sitä tärkeämpää on lajittelun tarkkuus.
LEDIT ALKAVAT vähitellen päästä salonkikelpoisen valon-
kauden ja värisävyn mukaan. Valmistuserässä on aina jonkin verran vaihtelua, ja nämä eriväriset ja luminanssiltaan erilaiset LEDit pitää lajitella tiettyihin ryhmiin. Lajittelusta huolimatta vaihtelua on saattanut esiintyä moduulissa tai valaisimessa, mutta nyt tähänkin on tullut parannusta.
OSRAM ON ensimmäisenä LED-valmistajana ottanut käyt-
lähteen asemaan, kun niiden suurimmat haasteet on ratkaistu. OSRAMin LED-valo on nykyisin puhtaan valkoista, ja valopisteet ovat keskenään kaikki saman värisiä. LEDien huima kehitysvauhti on kaikkien tiedossa ja niiltä odotetaan paljon jo lähivuosina. OSRAMilla LEDien tuotekehitykseen onkin todella satsattu, eikä pelkästään parempaan valontuottoon, vaan myös parempaan valon laatuun. Tuloksia on saatu nyt niin eri värilämpötilojen kuin tarkemman lajittelunkin saralla. Ajatus vanhoista siniseen vivahtavista LEDeistä on nyt siis syytä heittää romukoppaan, sillä OSRAMin uusi chip-levelcoating-tekniikka tuottaa kaunista, puhtaan valkoista valoa. Aikaisempaan verrattuna valo on laadultaan hyvin tasaista, enää valokeilassa ei ole enää havaittavissa sinistä keskiosaa ja keltaista ulkokehää. Paitsi että nykyisin kylmä valkoinen 5400 K on kaunista, puhtaan valkoista valoa, LEDien tuotekehitys on onnistunut vastaamaan myös lämpimän valkoisen valon tarpeeseen. Kohteisiin, joissa tarvitaan vain vähän valoa, tai pyritään tunnelmavalaistukseen, lämpimät hehku- ja halogeenilampun sävyt (2700 K ja 3300 K) sopivat erinomaisesti. Lämmin valkoinen valo korostaa täydellisesti lämpimän sävyisiä pintoja, ja sopii hienosti esimerkiksi puupintojen valaisuun.
LAJITTELU OMA TAITEENLAJINSA LEDien valmistuk-
töönsä astetta tarkemman lajittelumenetelmän, ns. fine-binningin, jonka ansiosta yhdessä tuotteessa on ainoastaan keskenään samanvärisiä LEDejä. Vanhaa jakoa värilämpötiloihin on tarkennettu entisestään siten, että esimerkiksi lämpimät valkoiset LEDit lajitellaan edelleen 24 eri alaryhmään, ja yhteen moduuliin käytetään LEDejä ainoastaan yhdestä ryhmästä. Ihmissilmä ei pysty havaitsemaan värieroa yhden ryhmän sisällä, joten enää ei tarvitse ihmetellä LEDejä, joista osa on kellertäviä, osa punertavia ja osa vihertäviä. Miksi lajittelua sitten tarvitaan? Tarkka lajittelu on ehdoton vaatimus muutamassa erikoistilanteessa, joissa LEDejä tyypillisesti käytetään. Tyypillinen tilanne on se, että LED-nauhan valopisteet ovat näkyvillä. Tällöin ihmissilmä on hyvin herkkä havaitsemaan värierot kahden näkyvissä olevan LEDin välillä. Toinen tilanne on seinänpesu; erityisesti vaaleilla pinnoilla värien vaihtelu korostuu selvästi. Voidaan sanoa, että mitä valkoisempi pinta, sitä kriittisempi se on LEDien lajittelun kannalta. Myös silloin, kun käytetään kohdevaloja ja valokeilat eivät sekoitu toisiinsa, on ehdottoman tärkeää, että valonlähteet ovat täysin homogeeniset värisävyltään.
sen haasteena on aina ollut binning, LEDien ryhmittely kirk52 prointerior 4 / 08
LOEWE GALLERY HALORADIO TARJOAA KORKEIMPIEN LAATUVAATIMUSTEN MUKAISET TUOTTEET KOTIIN JA TOIMISTOON
OLI KYSEESSÄ sitten puoleensavetävä kotiteatterijärjestelmä
varustettuna jättimäisellä taulutelevisiolla tai vaikkapa tyylikäs toimiston esittelytelevisio, vaativat asiakkaat saavat loistavan palvelun uudessa Loewe Gallery Haloradiossa. Valkoinen selkeästi jaoteltu esittelytila antaa vaikuttavan yleisnäkymän Loewe tuote-valikoimaan, joka on esitelty johdonmukaisesti ja korkealuokkaiselle tuotemerkille sopivalla tavalla. Itse tuotteiden tavoin myös Loewe Gallery Haloradio ilmentää korkealuokkaista tuotemerkkiä. Sen kirkkaat ja kevyet värit tukevat tuotteita sekä niiden materiaaleja ja värejä täydellisesti. Konsepti viestii ajattoman, tyylikkään ja funktionaalisen tuotemerkin päämäärää. Pääpaino on Loewen erityisellä ammattitaidolla korkealuokkaisten televisio- ja ääniratkaisujen mukautuksessa. Asiakas voi tuntea itsensä tervetulleeksi tutustumaan laadukkaaseen, juuri oikeita tuotteita sisältävään tuotemerkkiin. Asiantuntemus ja laadukas palvelu täydentävät hienostuneen Loewe Gallery kokemuksen. Liitettävyys on keskeinen osa Loewe Connect -tuotemallistoa. Tämän televisiomalliston avulla erilaisten multimedialaitteiden yhdistäminen on yksinkertaista. Esimerkiksi valokuvat, musiikki ja videot voidaan toistaa langattomasti toisessa huoneessa sijaitsevan tietokoneen kiintolevyltä. Parasta kaikessa on se, että toiminnot voidaan ohjata television omalla kaukosäätimellä. Connect on täydellinen kumppani tyylikkääseen toimistoon. Loewe Gallery -esittelytiloja on useissa merkittävissä kansainvälisissä kaupungeissa, kuten Kööpenhaminassa, Lontoossa, Pariisissa, Wienissä ja Milanossa. Lisätietoja: www.haloradio.fi, www.loewe.fi
4 / 08
prointerior 53
SENSE HERMAN MILLERIN UUSI KALUSTESARJA TOIMISTOIHIN
TYÖPISTE PITÄÄ pystyä kokoamaan ja muuntelemaan in-
tuitiivisesti, ilman työkaluja tai kokoamisohjeita, Tämä näkemys ohjenuoranaan sveitsiläinen Daniel Korb alkoi suunnittelemaan Herman Millerille uutta pöytäsarjaa. Tämän kolme vuotta kestäneen suunnittelutyön tuloksena syntyi SENSE, pöytäsarja, joka voitaan koota täysin ilman työkaluja. Kannet, jalat ja runko-osat liitetään toisiinsa heloilla, jotka suljetaan ja avataan käden käänteessä, nopeasti ja vaivattomasti, ja mikä tärkeintä, työkaluja ei todellakaan tarvita. Monet värivaihtoehdot ja runsas lisävarustevalikoima mahdollistavat sen, että jokainen voi suunnitella ja rakentaa itselleen parhaiten sopivan työpistekokonaisuuden, joka on lisäksi helposti muunneltavissa uusia tarpeita vastaavaksi. SENSE sarja toimii sekä yksittäisissä työpisteissä että ryhmätyöpisteissä. Ryhmätyöpisteet muodostetaan käyttäen 120 asteen kulmassa toisiinsa liitettäviä pöytätasoja ja niiden väliin sijoitettavia seinäkkeitä, joihin voidaan kiinnittää erilaisia lisävarusteita ja säilyttimiä.
54 prointerior 4 / 08
Yksinkertaisuus, muunneltavuus, helppous..., siinä avainsanat SENSE kalustesarjan suunnittelulle. ...it just makes SENSE Lisätietoja: www.ktinterior.fi
1959-2009
suomalaista muotoilua
Arsenal 1966
ÄLYKKÄÄT VALAISTUSRATKAISUT SÄÄSTÄVÄT ENERGIAA JA LUOVAT TUNNELMAA
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: PHILIPS
Buckinghamin palatsin julkisivuvalaistus on vaihdettu energiaa säästäväksi LED-valaistukseksi.
LED-VALAISTUKSEN TEKNOLOGIA on kehittynyt paljon.
laistukseksi, joka vie nyt vain 10 prosenttia alkuperäisen julkisivuvalaistuksen tarvitsemasta energiasta, Skov mainitsee. Muita tunnettuja LED-valaistuja nähtävyyksiä ovat muun muassa Lontoon maailmanpyörä, Philipsin pääkonttori Hollannissa ja Coloseum-halli Hong Kongissa. Skov uskoo, että LED yleistyy arkisemmissakin kohteissa. Parin vuoden kuluttua energiatehokkaat LED-ulkovalaisimet alkavat yleistyä. Joitakin 18W LED-Urbanline sarjan valaisimia on jo asennettu kulkukäytäville jo Suomessakin. Lähitulevaisuudessa on myös tulossa energiatehokkaam-
Tunable white -valaistuksen värilämpötilaa voidaan vaihdella lämpimästä (keltainen) kylmään (valkoinen) ja luoda erilaisia ilmapiirejä, kertoo Philips Lighting Nordicin segmenttipäällikkö SSL Nicholas Skov. Tulevaisuudessa valaistuksen älykkyys lisääntyy. Valaistus voi esimerkiksi seurata jalankulkijan liikkumista kaduilla. Myös energiatehokkaampia kotivalaisimia on tulossa.
LED-VALAISTUS SÄÄSTÄÄ ENERGIAA. Hiljattain
pia kotivalaisimia. Toimistoissa voidaan ja kannattaa käyttää rinnakkain LED-valaistusta ja perinteistä valaistustekniikkaa.
Buckinghamin palatsin julkisivuvalaistus on vaihdettu LED-va56 prointerior 4 / 08
VALAISTUKSEN OHJAUS LISÄÄNTYY Etähallintajärjestel-
kinoilta. Valaistuksessa tämä vaikuttaa voimakkaasti jo lähivuosina, ja tulevaisuudessa ehkä vieläkin enemmän. Sisävalaistuspuolelta voisin mainita, että loisteputkissa käytettävät magneettiset kuristimet tullaan aikanaan kieltämään, näillä näkymin ilmeisesti kahdeksan vuoden kuluttua, Juslén kertoo. Myös elohopealamput on huomioitu EUP-direktiivissä. Ne kiellettäneen 2015. Elohopealamppuja ei tekniikkana kielletä, mutta koska niiden valotehokkuus on alle sallittujen raja-arvojen, näin tulee käytännössä käymään, Juslén tarkentaa.
TIEVALAISTUKSEEN TEHOA JA ENERGIATEHOKKUUTTA EU:n Energiapalveludirektiivi puolestaan asettaa vaatimuk-
män avulla valaistusta voidaan ohjata sen mukaan, miten valoa tarvitaan. Ruuhka-aikana ja muina suurten liikennemäärien aikoina pidetään valotaso täysillä pimeänä vuodenaikana ja kun ruuhkaa ei ole, valotasoa voidaan pienentää ilman että turvallisuus tai tehokkuus liikenteessä kärsisi. Kun valaistusta pienennetään puoleen, myös päästöjä ja energiankulutusta voidaan vähentää samassa suhteessa. Etähallintajärjestelmä on ikään kuin ohjausväylä, joka on kaksisuuntainen. Se antaa meille tietoa valaistusratkaisusta, joka voi kattaa jonkin tien, kadun tai kaupungin osa-alueen. Moduulit yhdistävät valaisimet tai valaisinryhmät toisiinsa. Tietoa näistä valaisimista saadaan esimerkiksi internetin välityksellä. Valaisimia voidaan ohjata työpisteestä käsin ja antaa niille omia input-komentoja, selvittää aluemyyntipäällikkö Jani Suojanen Philips Oy:stä. Älykäs etähallintajärjestelmä pystyy huomioimaan esimerkiksi liikenne- ja sääolosuhteet ja ohjata valaisimia toimimaan niiden mukaisesti. Järjestelmä toimii myös toisin päin eli se antaa tietoa valaisimien kunnosta. Kun tiedetään, että valaisin tai lamppu on viallinen jossain päin kaupunkia, se voidaan yhdistää samaan huoltokeikkaan muiden lähellä sijaitsevien valaisimien huollon kanssa. Tämä optimoi huoltotoimintaa. Etähallinnan rinnalle on luotu stand-alone-systeemit, joissa valaisimen liitäntälaite ja sen tekniikka on integroitu omaksi ohjausjärjestelmäkseen. Liitäntälaite ohjaa valaisinta siten, että lamppu himmenee tietylle tasolle silloin, kun liikennemäärät ovat pienempiä eivätkä ihmiset tarvitse paljon valoa. Se säästää energiaa.
EU PAIMENTAA ENERGIANSÄÄSTÖÖN Koko maailmas-
sia energiatehokkaista ratkaisuista. Jäsenmaiden odotetaan edistävän energian säästöä. Tarvitaan tiedotusta ja taloudellisia kannustimia. Eri mailla on erilaisia lähestymistapoja. Suomi esimerkiksi on lähtenyt vapaaehtoisuuden tielle: on kehitetty vapaaehtoisia energiansäästösopimuksia, Juslén mainitsee. Tanskalaiset sen sijaan laativat lain, jonka mukaan tietynkokoisissa rakennuksissa on pakko tehdä energiakatselmointi. Jos siinä tulee energiansäästöön liittyviä korjausvaatimuksia, joiden takaisinmaksuaika on alle kaksi vuotta, niin ne on pakko toteuttaa. Myös tievalaistuksessa on Juslénin mukaan vielä paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Noin kolmasosa Euroopan teistä valaistaan nykyään energiatekniikaltaan heikolla tekniikalla. Vieläkin suuremmassa osassa tievalaistuksesta on parantamisen varaa. Tässä voidaan saavuttaa säästöjä ja pienentää samalla hiilidioksidipäästöjä. Mahdolliset säästöt Euroopan tievalaistuksessa ovat Juslénin laskelman mukaan noin kolme miljardia euroa vuotuisina sähkökuluina. Tämä vastaa 10 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä tai 45 miljoonaa tynnyriä öljyä vuodessa. Se on myös noin 15 voimalaitoksen vuosituotto. Tievalaistuksessa oranssit suurpainenatriumlamput olisi korvattava valkoista valoa tuottavilla monimetallilampuilla. Silloin säästyisi energiaa, mutta saataisiin myös parempi valon laatu ja onnettomuudet vähenisivät. Valkoinen valo parantaa turvallisuutta. Kun oranssin ja valkoisen valon valaistusteho on sama, valkoinen valo koetaan kirkkaammaksi. Alkuinvestointien suuruus voi olla yksi kynnyskysymys. Kuntien voi olla poliittisesti vaikeaa siirtää rahaa budjetin muilta sektoreilta ulkovalaistukseen energiansäästön takia, vaikka kuntien pitäisi olla edelläkävijöitä energiatehokkuuden edistämisessä, Juslén arvioi.
sa liki 20 prosenttia ja EU-maissa 14 prosenttia kaikesta tuotetusta sähköenergiasta käytetään valaistukseen. Mikäli uudet energiatehokkat valaistusratkaisut otettaisiin käyttöön esimerkiksi myymälöiden korostusvalaistuksessa, voitaisiin säästää merkittävästi energiaa. Ja kodinvalaistuksessa hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin säästää energiaa jopa 80 prosenttia. Samalla voitaisiin vähentää CO2-päästöjä aika paljon, esittää kehitysjohtaja Henri Juslén. Hän vastaa Mäntsälässä Philipsin T&K-toiminnoista ja teknisistä palveluista. EU:ssa valaistuksen sähkön törsäykseen on jo puututtu. Euroopan Unionin EUP-direktiivi (EUP = Energy-Using Products) koskee energiaa kuluttavia tuotteita. Direktiivin tarkoituksena on estää energiatehottomien tuotteiden pääsy markkinoille. Tuotteille asetetaan energiatehokkuuteen perustuvia rajaarvoja, jolloin huonoin tuotteisto saadaan leikatuksi pois mark-
4 / 08
prointerior 57
DUERA 24H -VALVOMOTUOLI
24-TUNNIN TYÖPISTEIDEN käyttö on ollut jatkuvassa kas-
KAIKKI RIIPPUU KOUKUSTA
TEKSTI: HALE OKKONEN
vussa ja samalla tietenkin niissä käytettävien työtuolien. Aiemmin 24-tunnin työtuoleja käytettiin paperikone- ja sahauslinjojen valvomoissa, mutta nykyisin on paljon muitakin työpisteitä, joissa on ympäri vuorokautinen käyttö: esim. hätäkeskukset, merivartiolaitokset, tullilaitos, lennonvalvomot jne. Näiden raskas käyttö ja käyttäjien ominaisuuksien suuret vaihtelut asettavat työtuolin kestolle ja ominaisuuksille suuret vaatimukset. Perinteisesti vuorotyötuolit ovat paksuine pehmusteineen ja verhoiluineen muistuttaneet kaivurin istuimia. Näillä malleilla ei ulkonäöllisesti enää ole yhteensopivuutta nykyaikaisiin kevyihin toimistoratkaisuihin. Tunnettu saksalainen työtuolivalmistaja Klöber GmbH on ratkaissut nyt kertaheitolla tämän puutteen uudella, kevyellä Duera 24h-työtuolillaan. Prioriteettina uuden työtuolin suunnittelussa on ollut mukavuus ja jatkuvan käytön mahdollisuus. Intuitiivisesti toimivat säädöt tekevät synkromekanismilla varustellusta tuolista miellyttävän, kevyesti ohjautuvan ja ruumiin liikkeisiin sopivan. Käyttömukavasti sijoiteltujen, selkeillä merkkikuvioilla varusteltujen säätökahvojen ansiosta tuolin säätö kehon mittojen ja painon mukaan on erittäin nopeaa. Selkänojan rakenne on perinteisestä poikkeava. 3D-kudottu verkko, päällystettynä 20 mm verhoilutyynyllä ja lisäksi säädettävällä ristiselän tuella, tukevat optimaalisesti käyttäjäänsä. Niskatuki tukee niskan lihaksia ja korkeus on säädettävissä, myös helposti jälkiasennettavissa samoin kuin vaateteline. Erittäin selkeälinjainen Duera 24h kuuluu Klöberin erinomaiseen Duera -työtuoliperheeseen, jota on kiitetty erittäin selkeästä design-linjasta palkinnolla, kehuttu vauhdikkaasta silhuetista yhdistettynä esteettisesti ergonomisiin elementteihin ja saanut Suomessakin jo lukuisia tyytyväisiä käyttäjiä. Lisätietoja: www.kimeika.fi
58 prointerior 4 / 08
VAATESÄILYTYS ON usein mat-
timeikäläisen ajatuksissa viimeinen julkisten tilojen sisustusta mietittäessä. Ammattilaiset kuitenkin tietävät, että toimistossa työskentelevällä aikuisella on aivan erilainen säilytystarve kuin esimerkiksi laitostyöntekijöillä. Tai että päiväkotilapsi tarvitsee naulakolta paljon enemmän kuin vaikkapa alakoululainen. Arkkitehtejä ja rakennusliikkeitä jo yli kymmenen vuoden ajan palvellut Olikos on toteuttanut mitä yksilöllisimpiä säilytysratkaisuja mm. kouluille, päiväkodeille, toimistorakennuksiin ja urheilukeskuksiin. Olikos Naulakot Oy on 1995 perustettu yritys, joskin naulakkoosaamista yritys on kartuttanut jo 70-luvulta lähtien kahdessa sukupolvessa. Isän kanssa olemme vetäneet Olikoksen tuotekehittelyn strategiaksi asiakaslähtöisyyden, toteaa toimitusjohtaja Jari Makkonen. Strategia toteutuukin Olikoksella kirjaimellisesti, sillä yrityksen kaikki julkisten tilojen malliston tuotteet on alun alkaen tuotu markkinoille eri asiakkaiden tilauksesta. Emme usko tuotesuunnitteluun tuotesuunnittelun vuoksi, vaan jokaisen säilytysratkaisun on oltava oikeasti ratkaisu säilytystarpeeseen. Tehdyistä toteutuksista olemme sitten valinneet parhaimmat pysyvästi mallistoomme. Ripustusratkaisut yksittäisistä koukuista aina koko julkisen tilan naulakkokokonaisuuteen ovat tulleet jäädäkseen Olikoksen tuotevalikoimaan asiakastarpeiden ansiosta. Lisäksi yritys toimittaa naulakoiden käyttöön liittyvät oheistarpeet huolehtien logistiikasta siten, että tilaaja saa naulakon haluamassaan muodossa, oikeaan paikkaan ja haluttuna aikana. Lisätietoja: www.olikosnaulakot.fi
Ex-Dono weave
Pelkistetyn kaunis Laadukas ja turvallinen M1-luokiteltu tekstiililattia.
Seinästä seinään ja kappalemattoina. Tilaa näytteet!
Puh. (09) 260 660/kohdemyynti, telefax: (09) 8011 227 www.orientoccident.fi, leena.oikarinen@orientoccident.fi
4 / 08
prointerior 59
HABITARE 09:N ECODESIGN-ERIKOISNÄYTTELYSSÄ NÄKYY SUUNNITTELIJAN EKOLOGINEN KÄDENJÄLKI
ENSI SYKSYNÄ järjestettävä Habitare 09 nostaa vihreät ar-
komailta. Kutsutuille suunnittelijoille on annettu vapaat kädet suunnitella ekologinen tuoli tai muu istumisen funktiota toteuttava tuote, joka voi olla täysin uusi, kokeileva ratkaisu, mallikappale tai jo tuotannossa oleva tuote. Kestävän kehityksen problematiikka haastaa niin suunnittelijat, valmistajat kuin kuluttajatkin ajattelemaan ekologisia arvoja ja toimintatapoja. Suunnittelija, jos kuka, on avainasemassa vaikuttaessaan tuotteiden tuotannossa käytettäviin toimintatapoihin ja materiaaleihin. Ekologinen ajattelutapa tuo eteen uusia haasteita, mutta samalla se antaa aivan uusia mahdollisuuksia. EcoDesign-näyttely pyrkii nostamaan esille näitä asioita ja herättämään keskustelua. Mukaan näyttelyyn on jo ilmoittautunut huikeat 67 suunnittelijaa. Joukossa ovat mm. italialainen arkkitehti ja muotoilija Matteo Thun, australialainen Pritzker-voittaja ja ekologisesti suunnitteleva arkkitehti Glenn Murcutt, japanilainen huonekalusuunnittelija Toskiyuki Kita, kansainvälisen sisustusarkkitehtien ja -suunnittelijoiden liiton (IFI) puheenjohtaja, intialainen Shrikant Nivasarkar, ranskalainen sisustussuunnittelija Bruno Borrione, ronskin huumorin ja innovatiiviset materiaalit yhdistävä saksalainen huonekalusuunnittelija Jerszy Seymour, Ruotsin johtaviin suunnittelijoihin lukeutuva Björn Dahlström, intialainen kulttuurin kulkuri ja suunnittelija Satyendra Pakhalé ja arvostettu ruotsalainen arkkitehti Åke Axelsson. Suomesta mukaan ovat ilmoittautuneet mm. muotoilija ja professori Eero Aarnio, vuoden 2008 nuori muotoilija Naoto Niidome, muotoilija Harri Koskinen, sisustusarkkitehti ja professori Simo Heikkilä, palkittu puuseppä Kari Virtanen, kansainvälisesti menestynyt huonekalumuotoilija ja arkkitehti Ilkka Suppanen, graafisen betonin isä, sisustusarkkitehti Samuli Naamanka, sisustusarkkitehti ja professori Yrjö Wiherheimo ja nuori huonekalusuunnitteluun erikoistunut suunnittelija Terhi Tuominen.
vot designmaailman keskiöön. Suomen suurimman huonekalu-, sisustus- ja designalan tapahtuman yhteydessä toteutettava kansainvälinen EcoDesign-erikoisnäyttely esittelee huippusuunnittelijoiden näkemyksiä siitä, miten ekologisuus voidaan ottaa huomioon tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa estetiikasta ja ergonomiasta tinkimättä. EcoDesign-erikoisnäyttelyn kuraattoriksi kutsuttiin pitkään suomalaisessa muotoilussa vaikuttanut ja kansainvälisesti ansioitunut huonekalumuotoilija, professori Yrjö Kukkapuro. Hän on vuorostaan kutsunut näyttelyyn kansainvälisiä huippusuunnittelijoita sekä nuoria lahjakkuuksia niin Suomesta kuin ul-
60 prointerior 4 / 08
Ole kuin kotonasi... Ole kuin kotonasi...
HINNAT ALKAEN
44 ¤/VRK
(ALV 0%)
CITYKOTI-asunnot ovat korkeatasoisesti saneerattuja, nimenomaan liikemiehille räätälöityjä huoneistohotelleja Helsingin ydinkeskustassa. Ne ovat edullinen, laadukas ja kodinomainen vaihtoehto hotelliasumiselle, oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäaikainen majoitus. HINNAT ALKAEN 44 EUR/VRK (ALV 0%). Korkean käyttöasteemme vuoksi tarjoamme yrityksellenne mahdollisuutta liittyä sähköisen CITYKOTI-tiedotteen postituslistalle. Täyttämällä lomakkeen yrityksenne saa ensimmäisenä reaaliaikaista tietoa vapautuvista asunnoistamme. Lisätietoja saa osoitteesta www.citykoti.com tai soittamalla numeroon 050-555 00 58
Osmo Color Öljyvaha puulattioille
Hyvin hankausta ja kulutusta kestävä, hengittävä pinta ei lohkeile tai halkeile Helppohoitoinen, vettähylkivä Erittäin riittoisaa: 1 litra riittää noin 12 m2:n kaksinkertaiseen käsittelyyn Tuotenumero 3032: väritön, silkinhimmeä Tuotenumero 3062: väritön, matta Tuotenumero 1101 pohjustukseen ja kovapuille Tutustu työohjeeseemme nro 7+
Yrityksen nimi: Kontaktihenkilö: puh./fax e-mail:
____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________
Voit faksata lomakkeen numeroon 09-685 65 77 tai lähetä tietosi suoraan osoitteeseen info@citykoti.com
Työohjeet:
www.osmocolor.com
Lisätiedot: Sarbon Woodwise Oy puhelin (019) 264 4200, s-posti: info@osmocolor.com
SUOMALAISEN SAUNAN SUOSIO KASVUSSA MAAILMALLAKIN
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: SAUNA-PAKKANEN OY
Jopa Skotlannissa ja Portugalissa kylvetään suomalaisissa saunoissa. Alkujaan viipurilainen, nykyisin Jyväskylässä toimiva Sauna-Pakkanen Oy uskoo pystyvänsä lisäämään yksilöllisten saunaratkaisujen suosiota myös ulkomailla. Yritys on ensimmäisenä kotimaisena lauteiden valmistajana saanut suomalaisen Avainlippu-tunnuksen.
SAUNA-PAKKANEN OY:N juuret juontavat yritykseen ni-
MONIPUOLISIA SAUNARAKENTEITA Marko Harjun mu-
meltä Pakkanen Oy, joka perustettiin Viipurissa vuonna 1924. Myöhempien vaiheiden jälkeen saunojen rakentaminen jatkui vuonna 2003 Jussi Pakkanen Ky:n nimellä. Tässä yrityksessä toimivat avainhenkilöinä Jussi Pakkanen ja Marko Harju. Syksyllä 2006 yritys siirtyi uusille omistajille, Jaskarin suvun omistaman Nerkoon Höyläämö Oy:n tytäryhtiöksi. Tällöin yrityksen nimi vaihtui Sauna-Pakkanen Oy:ksi. Yhtiön toiseksi osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi tuli Katri Hämäläinen, Sauna-Pakkasen markkinointipäällikkö Marko Harju kertoo. Nykyisin Sauna-Pakkanen Oy:llä on kahdeksan työntekijää sekä joitakin ulkopuolisia asentajia. Emoyhtiössä Nerkoon Höyläämö Oy:ssä työskentelee 40 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli noin 12 miljoonaa euroa.
62 prointerior 4 / 08
kaan Sauna-Pakkanen Oy pyrkii olemaan täyden palvelun saunatoimittaja. Varastosta löytyy kiukaita joka tarpeeseen. Niiden ohella toimitusohjelmaamme kuuluvat valaistus, lasiseinät, helat, karmilliset ovet sekä listat ja paneelit, Harju luettelee. Lauteet valmistetaan jokaista saunaa varten yksilöllisesti, juuri kyseiseen tilaan sopiviksi. Ne koostuvat tukirungosta sekä puhdistusta varten irrotettavista elementeistä. Lauteiden välit täytetään suojaristikolla, joka estää lapsia putoamasta lauteiden väliin. Paneelit toimitetaan sopivan mittaisiksi esisahattuina ja valikoituina, kutakin seinää varten erikseen niputettuina, Harju selostaa. Saunan valaistusratkaisut piirustuksineen ja tarvikkeineen
voivat myös kuulua kauppaan. Käytämme vain tunnetuimpien suomalaisten valmistajien saunakäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Toki saunatoimitus voi koostua pelkästä puutavarastakin, jos tilaaja niin haluaa. Toisaalta kaikki asennustyöt hoidetaan tarvittaessa. Harju korostaa, että puhdas sauna on luonnollinen osa saunomista. Näin ollen myös istuma- ja jalkatasot on mahdollista irrottaa saunan puhdistuksen ajaksi.
TUOTEKEHITYSTÄ JA NOPEAA TOIMINTAA Sauna-Pak-
kanen Oy:n merkittävimmät asennuskohteet vuonna 2008 olivat YIT-Rakennus Oy:n uudisrakennuksia. Pääkaupunkiseudulta Harju mainitsee erityisesti Merenkulkijanrannan Helsingin Lauttasaaressa tärkeänä kohteena. Lisäksi Levin Utsuvaaralla rakensimme saunoja yhteistyössä Suomen Laaturakenne Oy:n kanssa. Harjun mukaan Levi oli sikäli merkittävä asennuskohde, että siellä yritys pyrki kehittämään alalle uudenlaista muotoilua. Sauna-Pakkanen Oy:n tuotteet tunnetaan korkeasta laadusta ja nopeista toimituksista, Harju kehaisee. Toimitusaika saunoille on 12 viikkoa vuodenajasta riippumatta. Nopeat toimitukset perustuvat siihen, että yrityksellä on samat tavarantoimittajat vuodesta toiseen sekä oma tuotanto emme käytä valmistuksessa aliurakoitsijoita.
SAUNOJA MYYTY USEISIIN MAIHIN Sauna-Pakkanen
Uudessa laudemallistossa käytetään puumateriaaleina jättiläistuijaa ja tervaleppää.
Oy:n asiakkaita ovat muun muassa yksityiset saneeraus- ja uudisrakentajat, rautakaupat, rakennusliikkeet, taloyhtiöt sekä isännöitsijät. Yrityksen vienti on tähän mennessä ollut pienimuotoista. Ulkomaille olemme toimittaneet muutamia saunoja vuodessa. Kohdemaita ovat olleet USA, Skotlanti, Monaco, Portugali, Ranska, Saksa, Ruotsi, Norja ja Venäjä, Harju toteaa. Tätä nykyä Sauna-Pakkanen Oy markkinoi erityisesti Peaceful Wave -laudemallistoa, joka esiteltiin ensimmäistä kertaa FinnBuild 2008 -messuilla. Uuden mallin kehitystyö alkoi vuoden 2006 lopulla. Mallin toimivuutta testattiin puolitoista vuotta ennen sen markkinoille tuloa. Uuden mallin laudepuuna käytetään jättiläistuijaa ja tervaleppää. Olemme hakeneet tuotteelle mallisuojan, Harju kertoo yhtiön uutuustuotteesta. Harjun mukaan tämä mallisto tulee saamaan jatkoa uudenmallisista paneeleista sekä lasiovista, joita on odotettavissa markkinoille keväällä 2009. Yritys saanee uuden tuotteen myötä lisää asiakkaita niin kotimaasta kuin vientimarkkinoiltakin, Marko Harju uskoo. Sauna-Pakkanen Oy Varastotie 4 40250 Jyväskylä sauna@pakkanen.fi www.pakkanen.fi
4 / 08
prointerior 63
Suora reitti tehokkaaseen toimistoon
Kinnarps auttaa sinua sisustamaan koko toimiston. Työpisteet, neuvottelu- ja koulutustilat, vastaanotto- ja aulatilat sekä ruokala- ja kahvilatilat. Tehokkaassa ja inspiroivassa ympäristössä viihdytään ja tehdään tulosta. Otamme projektivastuun tarvekartoituksesta toimitukseen ja asennukseen asti. Lisäksi tarjoamme projektinjohto- ja rahoituspalvelua - helpottaaksemme työtäsi.
Kinnarps-myyntipisteet kautta maan: Helsinki Hamina Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kerava Kuopio Lahti Lappeenranta Maarianhamina Oulu Seinäjoki Tampere Turku Vaasa
Kinnarps Oy puh. 0207 561 200 www.kinnarps.fi