• Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Ystäviä liikkeellä Vänner i rörelse 1 2021 Verensiirto voi pelastaa jo kohdussa Blodtransfusion räddar barn i livmodern Ilmastotoimien aika on nyt Tukikummi on turvallinen aikuinen Evakuointikeskus peräkärryssä AVM1_alkuosa_painoon.indd 1 AVM1_alkuosa_painoon.indd 1 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Koronan jäljet näkyvät pitkään KORONAEPIDEMIAN AIKANA suomalaiset ovat liikkuneet enemmän luonnossa, ja siksi myös kadoksiin on joutunut entistä useampi. Viranomaiset tarvitsivat Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan apua kadonneiden etsinnöissä selvästi aiempia vuosia useammin. Vuoden 2020 aikana hälytyksiä kertyi reilusti yli 500, joista noin puolet oli etsintöjä. Vapepa-verkoston hälytysryhmien listoilla on 11 000 vapaaehtoista kymmenistä järjestöistä ja yhdistyksistä. 30 000 vapaaehtoistuntia vuoden aikana on valtava panos, jonka arvoa ei mitata pelkästään rahassa. Samoilla rakennusaineilla, auttamishalulla, yhteistyöllä ja osaamisella, vastaamme myös muihin koronaepidemian seurauksiin. Punainen Risti on jo vuosien ajan seurannut kyselytutkimuksien avulla suomalaisten kokemuksia yksinäisyydestä. Ystävänpäivän alla julkaistava tutkimus osoittaa, että korona näyttää lisänneen erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyttä. Vaikutukset tulevat näkymään pitkään. Ystävätoiminnan kurssit voi suorittaa myös verkossa, joten mukaan pääsee helpommin kuin koskaan. Punaisen Ristin avustustyö maailmalla on jatkunut pandemian aikana entistä haastavammissa olosuhteissa. Jemenissä toimivassa koronahoitokeskuksessa Punainen Risti pyrkii lievittämään pandemian ja maailman vakavimman humanitaarisen kriisin yhteisvaikutuksia. Kiitos osallistumisestasi Punaisen Ristin avustustoimintaan! Suomen Punaisella Ristillä on noin 74 000 jäsentä, noin 450 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Lisää vapaaehtoisia koronatyöhön Punainenristi.fi uudistui Kontti-ketjun verkkokauppa auki Forssan osastossa tapahtuu 8 Ystävä valaisee päivän 12 Välittäjä yhdistää ystävät 14 Evakuointikeskus peräkärryssä 16 Lisäverta jo kohdussa 20 Tukikummi kuuntelee nuorta 22 Ilmastotekoja tarvitaan nyt 29 Ristikko 46 Vuosien takaa AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2021 3.2.2021 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Akseli Muraja Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Coronan kastar långa skuggor UNDER CORONAEPIDEMIN har finländarna rört sig mer i skog och mark. Därför har fler också gått vilse. Under fjolåret behövde myndigheterna klart mer hjälp av Frivilliga räddnings-tjänstens volontärer för att leta efter personer som gått bort sig. Under år 2020 var antalet larm långt över 500 och av dem var ungefär hälften efterspaningsuppdrag. I Frivilliga räddningstjänstens nätverk ingår 11 000 frivilliga från flera dussin organisationer och föreningar. 30 000 frivilligtimmar under ett år är en enorm insats som inte kan mätas endast i pengar. Samma byggmaterial – hjälpvilja, samarbete och kunnande – använder vi också till att svara på coronaepidemins övriga följder. Röda Korset har redan i flera års tid genom en enkätundersökning följt med finländarnas upplevelser av ensamhet. Undersökningen som publiceras inför vändagen visar att coronan har ökat ensamheten i synnerhet bland ungdomar och unga vuxna. Det kommer vi att känna av i flera år. Kurser i vänverksamhet kan man gå även online, så det är lättare än någonsin att engagera sig. Röda Korsets hjälparbete ute i världen har fortsatt under pandemin under allt mer krävande förhållanden. På en coronavårdscentral i Jemen arbetar Röda Korset för att lindra följderna av pandemin i kombination med världens allvarligaste humanitära kris. Tack för att du deltar i Röda Korsets hjälparbete! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs Frivilliga deltar i coronajobb Rodakorset.fi förnyades Kontti öppnar webbutik Online mot rasism 34 En vän gör dagen ljusare 37 Förmedlare för samman vänner 38 Tilläggsblod i livmodern 40 Nu behövs klimatgärningar 44 Svensk resumé En stödfadder hör den unga Evakueringscentral på släp 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM1_alkuosa_painoon.indd 2 AVM1_alkuosa_painoon.indd 2 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 22 ILMASTOKRIISI EI PARANE JUHLAPUHEILLA Humanitaarisen avun korjausvelka uhkaa karata hallitsemattomiin. 20 TUKIKUMMI ON TURVALLINEN OLKAPÄÄ Nuorten turvatalon vapaaehtoinen tukikummi Pirjo antaa aikaa nuorille. 16 BABYPUUROA ÄIDIN VATSASSA Nurmijärveläinen Hyryn perhe kiittää verenluovuttajia. 14 KOKOAAN SUUREMPI PERÄKÄRRY Punaisen Ristin uudet evakuointikeskukset nostavat valmiutta koko maassa. E LI N A M A N N IN E N Finlands Röda Kors har cirka 74 000 medlemmar, 450 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T O LL IV IE R G IR A R D E E V A A N U N D I AVM1_alkuosa_painoon.indd 3 AVM1_alkuosa_painoon.indd 3 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 4 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2021 ilmestyy 28.4. HELSINGIN JA VANTAAN kaupungit ovat pyytäneet Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten apua koronatartuntojen jäljitykseen ja rokotusten järjestämiseen. Vapaaehtoiset koulutetaan yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa. Punainen Risti vastaa myös muiden järjestöjen kautta tulevien vapaaehtoisten vastaanotosta ja koulutuksesta. – Vapaaehtoisia on haettu kahteen eri tehtävään. Tartuntajäljityksessä vapaaehtoiset toimivat puhelimitse tukien ammattilaisten työtä. Rokotuksissa vapaaehtoiset opastavat rokotukseen saapuvia ja varmistavat, että jokaisella tulijalla on maski. Lisäksi he tukevat ammattilaisia rokotuksen jälkitarkkailussa, Niina Hirvonen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiristä kertoo. Vapaaehtoiset avustavat sosiaalija terveydenhuollon viranomaisia erityisesti ruuhkahuippujen aikana. Vapaaehtoisilla ei korvata ammattilaisten työtä, johon kaupungit ovat rekrytoineet satoja lisätyöntekijöitä. Esimerkiksi potilastietokantojen kanssa vapaaehtoiset eivät ole tekemisissä. – Kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, kun tavoitteena on rokottaa mahdollisimman nopeasti suurin osa koko väestöstä. Punainen Risti on valmis auttamaan viranomaisia koko maassa, jos apua pyydetään. Mukaan kaivataan myös aivan uusia vapaaehtoisia, ja kannustamme kaikkia kiinnostuneita ilmoittautumaan mukaan, Punaisen Ristin kotimaan valmiuden päällikkö Aki Pihlaja sanoo. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin koronatyö laajenee Vapaaehtoiset avuksi koronajäljityksessä ja rokotusjärjestelyissä. B E N JA M IN S U O M E L A /P U N A IN E N R IS T I PUNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ja työntekijät tukevat viranomaisten koronatyötä. Viime vuonna harjoiteltiin jo varasairaalan pystyttämistä Helsinkiin. Hyvä Joulumieli ylitti tavoitteensa Kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi järjestetty Hyvä Joulumieli -keräys tuotti odotuksiakin enemmän. Lahjoitusten ansiosta Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto pystyivät jakamaan joulun alla peräti 4 000 ruokalahjakorttia suunniteltua enemmän. Lahjakortteja jaettiin kaikkiaan 25 000. – Koronakriisin vuoksi apua tarvitsevien perheiden määrä on kasvanut, joten mahdollisuus jakaa lisää lahjakortteja oli iloinen yllätys. Kortin saaneet kertovat usein olevansa siitä kiitollisia ja iloisia, ja ihan samoja tunteita tällainen keräystulos herättää myös järjestäjien sydämissä, Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kiittää. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä Ylen kanssa. Keräyksen kumppaneita ovat Lidl, S-ryhmä ja Kesko. K R IS T IIN A H E M M IN K I Autetaan taas yhdessä -kampanja innosti VeriRyhmiä Veripalvelu haastoi jälleen loppuvuodesta työpaikkoja, yhdistyksiä, oppilaitoksia, opiskelijaja harrasteryhmiä ja ystäväporukoita auttamaan potilaita yhteisvoimin. Kampanjaan osallistui yli 2 000 rekisteröitynyttä VeriRyhmää, jotka luovuttivat verta yhteensä lähes 6 400 kertaa. Ryhmien luovutuskäynnit toteutettiin korona-aikana yksilöajanvarauksina. Vähintään viisi luovutuskäyntiä tehneiden ryhmien kesken arvotut palkintolahjakortit voittivat Eläketurvakeskus, Granhultsskolan ja Hagelstamska skolan, Jyväskylän yliopiston Ynnä ry sekä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 4 AVM1_alkuosa_painoon.indd 4 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 5 K IM M O H O LO P A IN E N Uusi Punainenristi.fi on julkaistu SUOMEN PUNAISEN RISTIN uudistetut kotisivut avattiin tammikuun alussa. Sivut palvelevat tutussa osoitteessa punainenristi.fi suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa rodakorset.fi. Englanninkieliset sivut jatkavat toistaiseksi ennallaan osoitteessa redcross.fi, mutta myös ne on tarkoitus uudistaa vuoden 2021 aikana. Uusi punainenristi.fi on suunniteltu palvelemaan erityisesti uusia vapaaehtoisia, jotka etsivät tietoa Punaisesta Rististä, apua tarvitsevia sekä lahjoittajia. Sivuilta löytyy tietoa myös jäsenille, rahoittajille ja muille yhteistyökumppaneille. Kotisivujen suunnittelussa on pyritty selkeyteen ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimiseen. Myös toimivuutta mobiililaitteilla, saavutettavuutta, tietoturvaa ja hakukoneoptimointia on parannettu. Vanhoilta sivuilta tuttua ajankohtaisosastoa ei sivuilta enää löydy, sillä Punaisen Ristin uutiset ja kuulumiset kerrotaan jatkossa suoraan järjestön muissa kanavissa mm. sosiaalisessa mediassa. Punaisen Ristin tiedotteet julkaistaan kotisivuilla edelleen. Linkit muihin Punaisen Ristin palveluihin kuten verkkokauppoihin, vapaaehtoisten Oma-verkkopalveluun ja RedNetiin löytyvät uuden sivuston alalaidasta. Samasta paikasta löytyy myös Palaute-linkki, jonka kautta voi lähettää palautetta ja kysymyksiä sivustosta – tervetuloa tutustumaan Punaisen Ristin uusiin kotisivuihin! KIMMO HOLOPAINEN Kotisivut on tehty palvelemaan erityisesti uusia käyttäjiä. KONTIN VERKKOKAUPPA AUKI HELMIKUUSSA Punaisen Ristin Kontin-ketjun verkkokauppa avataan helmikuun aikana. Verkkokaupan valikoimiin kuuluu astioita, sisustustuotteita, kirjoja, tallenteita ja asusteita kuten koruja ja laukkuja. Kontin verkkokauppa myy myymälöiden tapaan lahjoituksena saatuja tuotteita, joilla kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin avustustoimintaan. Kontin verkkokauppa: sprkontti.fi Turvallisuuspalkinto koronavapaaehtoisille Vuoden 2020 Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinto on myönnetty Punaisen Ristin Helsingin osastojen korona-tilannekeskuksen vapaaehtoisille. Palkinnon vastaanottivat joulukuussa Tom Granqvist, Roope Siirtola, Janne Leskinen, Jennina Niemi, Ella Kaarna ja Karoliina Pilli-Sihvola (kuva yllä). Tilannekeskuksen vapaaehtoisten ydinryhmään kuuluivat myös Oona Simolin, Janita Tasa, Susanna Monni, Emil Ehnström, Anna Ruusila, Veronica Kronlund, Elena Murto ja Pekka Hirvonen. Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinnot jakaa vuosittain Turvallisuus ja Riskienhallinta -lehti yhteistyössä yli 25 alan organisaation kanssa. Ensimmäisen kerran tunnustukset jaettiin vuonna 2015. Nälkäpäivän tuotto yli kahden miljoonan Viime syksyn Nälkäpäivä-keräyksen tulos nousi eri lahjoitustapojen tilitysten jälkeen 2 071 199 euroon. Vaikka tuotto jäi jonkin verran aiemmista vuosista, sitä voi hyvällä syyllä sanoa erinomaiseksi, koska keräys järjestettiin poikkeuksellisissa oloissa keskellä koronaepidemiaa. Kiitos vielä kerran kaikille kerääjille ja lahjoittajille! PUNAISEN RISTIN kotisivut päivitettiin palvelemaan erityisesti uusia vapaaehtoistehtäviä etsiviä sekä apua ja tietoa hakevia. LE E N A K O S K E L A E M IL IA K A N G A S LU O M A FI N N IS H S EC U R IT Y A W A R D S 73 449 JÄSENTÄ kuului vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Uusia jäseniä järjestöön liittyi vuoden aikana 2 703 henkeä. LÄHDE: SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI AVM1_alkuosa_painoon.indd 5 AVM1_alkuosa_painoon.indd 5 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin PUNAISEN RISTIN HALLITUS on myöntänyt Forssan osastolle parhaan kasvattajaosaston palkinnon. Tunnustus jaetaan kerran kolmessa vuodessa osastolle, joka on kunnostautunut lasten ja nuorten saamisessa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Forssan osastossa nuoret osallistuvat kaikkeen toimintaan ja saavat vastuuta myös Punaisen Ristin piirissä, nuorisotoimikunnassa ja yleiskokouksessa. Forssan osasto tekee ahkeraa yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa ja on panostanut vuodesta 2015 paljon nuorten maahanmuuttajien toimintaan. Heistä moni onkin jäänyt pysyvästi osaston vapaaehtoiseksi. – Palkinto oli hieno yllätys, emme tosiaan osanneet odottaa, että tällaisen pienen osaston työ huomioitaisiin näin, Forssan osaston sihteeri Mari Sääksi kiittää. Sääksi kertoo, että toiminnan käännekohta oli turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen avaaminen Forssaan 2015. Poikkeuksellinen pakolaistilanne herätti forssalaiset auttamaan. – Tuntui, että kaikki halusivat silloin mukaan. Meille tuli valtavasti väkeä ja uutta toimintaa ihmisten kiinnostuksen mukaan. Meillä on ollut arjen apua pakolaisten kanssa, läksykerhoa, polkupyörän korjausta, lentopalloa... Meillä on pidetty periaatteena, että kaikenlaista saa harrastaa Punaisen Ristin alla ja kaikki ovat tervetulleita ja samanarvoisia. – Pyrimme myös siihen, että kaikki tekevät yhdessä: nuoret ja vanhat, paikalliset ja maahanmuuttajat. Siinä voittavat kaikki, osasto saa tekijöitä, ihmiset tutustuvat toisiinsa, maahanmuuttajat oppivat kieltä. Parhaan kasvattajaosaston palkinto on matka Geneveen tutustumaan Punaisen Ristin liittoon ja komiteaan. Se toteutetaan, kun koronatilanne sen sallii. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin paras kasvattaja on Forssa Forssan osastossa pidetään aidat matalina ja ovet auki kaikille. P U N A IS E N R IS T IN FO R S S A N O S A S TO KUTEN KUVASTA näkyy, Forssan osasto on kunnostautunut erityisesti lasten ja nuorten saamisessa mukaan Punaiseen Ristiin. Kantasolurekisteri kaipaa lisää nuoria miehiä Kantasolurekisteriin liittyi viime vuonna 3 844 uutta jäsentä. Miesten osuus on harmillisesti laskusuunnassa, sillä vain joka neljäs uusi liittyjä oli mies. Miehiä suositaan luovuttajina, sillä heidän kantasolunsa sopivat hyvin sekä naisettä miespotilaille. Kantasolurekisteri toimi viime vuonna poikkeuksellisissa oloissa koronaviruksen aiheuttamien maahantuloja matkustusrajoitusten vuoksi. Kolme neljästä suomalaisesta potilaasta saa tarvitsemansa siirteen ulkomaiselta luovuttajalta. Kaikki elintärkeät siirteet saatiin kuitenkin toimitettua ajallaan. Yhteensä Kantasolurekisteri välitti viime vuonna 21 siirrettä suomalaisille potilaille ja 31 siirrettä Suomesta ulkomaille. Tarkista tuoreet käytännöt ennen verenluovutusta Verenluovuttajien turvallisuudesta pidetään huolta myös poikkeusaikana. Verenluovutukset tapahtuvat ajanvarauksella, ja luovutustilaan pääsevät vain verenluovuttajat. Koronapandemian aikana luovutussoveltuvuuteen ja verenluovutuksen käytäntöihin liittyvät ohjeistukset voivat muuttua nopeastikin. Tarkistathan aina ajantasaiset käytännöt ennen verenluovutukseen tuloa osoitteesta veripalvelu.fi/korona. 2 578 JÄSENTÄ kuului vuodenvaihteessa Punaisen Ristin Tampereen osastoon, joka on Suomen suurin paikallisosasto. Kaikkiaan osastoja on 448. LÄHDE: SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI V E R IP A LV E LU TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! • • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2021 11.–15.5.2021 Salo, Lehmirannan lomakeskus AVM1_alkuosa_painoon.indd 6 AVM1_alkuosa_painoon.indd 6 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• Ota kantaa rasismia vastaan! RASISMINVASTAISTA VIIKKOA vietetään jälleen 15.–21. maaliskuuta. Kampanja keskittyy koronatilanteen vuoksi verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Rasisminvastaisen viikon viesti on tämä vuonna, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä. Helpoin tapa osallistua kampanjaan on käyttää ääntään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #rasisminvastainenviikko tai #veckanmotrasism. Rasisminvastaisen viikon tavoitteena on vaikuttaa pitkällä tähtäimellä asenteisiin niin, että rasismi yhteiskunnassa vähenee. Punainen Risti osallistuu kampanjaan jakamalla ohjeita rasisminvastaisiin tekoihin ja vaikuttamiseen. Lisäksi Punaisen Ristin piirit jakavat viikon aikana Ennakkoluuloton edelläkävijä Jokaisella meistä on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä. -tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta yhdenvertaisuuden puolesta. Rasisminvastaista viikkoa vietetään vuosittain viikolla 12, jolle osuu YK:n kansainvälinen rasisminvastainen päivä 21.3. Punainen Risti tekee työtä rasismia vastaan, sillä rasistinen ajattelu on vastoin järjestön perusperiaatteita. Punaisen Ristin tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa sekä edistää ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. Punainen Risti pyrkii lievittämään inhimillistä kärsimystä ainoastaan avun tarpeen, ei koskaan kansallisuuden, uskonnon ja varsinkaan ”rodun” perusteella. KIMMO HOLOPAINEN E E V A A N U N D I TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! • • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2021 11.–15.5.2021 Salo, Lehmirannan lomakeskus AVM1_alkuosa_painoon.indd 7 AVM1_alkuosa_painoon.indd 7 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 8 Ystävänpäivä 2021 MARJA VÄÄNÄNEN auttaa Elli Väänästä ulos lähdössä ja huolehtii, että Ellillä on lämpimästi päällä. Ulkoilu on Ellille tärkeää. AVM1_alkuosa_painoon.indd 8 AVM1_alkuosa_painoon.indd 8 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 9 KÄÄNNÄ ? Kuopiolaisten Marja Väänäsen ja Elli Väänäsen kuusi vuotta sitten kadunkulmasta alkanut ystävyys on matkan varrella syventynyt niin, että se kestää poikkeusajankin. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT AKSELI MURAJA K un Marja Väänänen , 72, sopii tapaamista Kuopion keskustassa asuvan Elli Väänäsen , 86, luokse, hän tietää mitä on vastassa. – Siellä se aurinko paistaa. Tuntuu aina hyvälle mennä Ellin luo. Ovi käytävään on raollaan. Elli istuu keittiössä ja katsoo hymyillen tulijaan. Vaikka ystävykset eivät ole koronaepidemian vuoksi voineet halata kohta vuoteen, katse ja kehon eleet kertovat lämmöstä. Kuusi vuotta sitten löytynyt ystävyys merkitsee Marjalle ja Ellille paljon. – Ei tarvitse olla yksin, Elli sanoo. Pehmeä tammikuun aurinko valaisee Ellin keittiön, kun ystävykset vaihtavat kuulumisia. – Tässä me usein istumme ja puhumme. Jostain se jutun juuri vain alkaa, Marja kuvailee. Ellin luona paistaa aurinko MARJAN VIERAILU on Ellille aina viikon kohokohta. Jutun juurta riittää aina. AVM1_alkuosa_painoon.indd 9 AVM1_alkuosa_painoon.indd 9 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 10 Marja on aina viihtynyt ihmisten seurassa. Kun hän seitsemän vuotta sitten oli jäämässä eläkkeelle jalkahoitajan ja kosmetologin työstä, hän päätti lähteä vapaaehtoiseksi Punaisen Ristin ystävätoimintaan. – Mies hoitaa meillä taloudenpidon. Minulla on aikaa, Marja kertoo. – Oman ajan antaminen yksinäiselle ei ole minulta mistään pois. Tapaamiset vaihtuivat soittoihin ja huoleen Kun koronaviruksen leviäminen alkoi viime vuoden maaliskuussa sulkea Suomea, myös Marjan ja Ellin ystävyys muuttui etäsuhteeksi. Tavata ei uskaltanut. – Niiden kuukausien aikana soittelimme paljon, Marja kertoo. Ellin jaksaminen valvotti Marjaa. – Olin niin huolissani. Joskus Elli puhui, miten hän kuolee yksinäisyyteen. Myöhemmin keväällä Marja soitti Ellin Helsingissä asuvalle pojalle. Keskustelun lopputuloksena poika kannusti Marjaa jatkamaan äitinsä tapaamisia koronarajoitukset huomioiden. Niin Marjalla kuin pojallakin oli kova huoli siitä, miten Elli jaksaa yksin. Koronariski oli sittenkin pienempi paha, varsinkin kun Marja ja hänen miehensä kuuluvat hekin ikänsä puolesta riskiryhmään ja noudattavat tarkasti koronaohjeita. – Elämme melkein karanteenissa itsekin. Marja pysyy myös tehokkaasti ajan tasalla koronaepidemian kehittymisestä, sillä tytär puolisoineen työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYSissä. Ystävätoimintaa käsitöiden sijasta Ulkona tammikuun kirpeä pakkanen on kivunnut seitsemään asteeseen. – Meidän pakkasrajamme on kymmenen astetta, Marja sanoo ja auttaa ulkovaatteita Ellin päälle. – Ulos pääseminen on minulle hyvin tärkeää, Elli hymyilee. Marjan tuttavat ovat seuranneet kiinnostuneina naisten ystävyyttä. – Kun he sitten valittavat, että olisipa jotain muutakin tekemistä kuin sukkien kutomista, sanon aina, että ystävätoiminta on upea harrastus. – Olen koettanut kannustaa siihen suuntaan, että mahdollisimman moni innostuisi toiminnasta. ”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä”, julistaa punaisella langalla kirjottu ristipistotyö kahvilan tummaksi lakatulla pöydällä. Sanat ovat peräisin 1800-luvulla eläneen tasa-arvotaistelijan Minna Canthin kynästä. Minna Canthin perinneyhdistyksen Kanttilan popup-kirjakahvila Kauppakeskus Minnassa on vakiintunut Marjan ja Ellin kantapaikaksi. Lahjoitushuonekaluilla sisustettu kahvila esittelee Kuopion mahtinaisen elämäntyötä. – Istumme tässä, puhumme ja seuraamme mitä ympärillä tapahtuu, Marja kertoo. Koronapandemia on kuitenkin pakottanut miettimään kulkureittejä. Ylimääräisiä riskejä ei oteta. – Katsomme aina, että emme joudu ihmisvilinään tai ruuhkaan. Menemme sellaisiin paikkoihin, joissa saamme olla rauhassa. Kanttilan kahvilassa turvaväleistä on tälläkin kertaa helppo huolehtia. Elli ja Marja ovat hiljaisen iltapäivän ainoat asiakkaat. Ystävä on iso osa elämää ja arkea – Kylläpä se Ellin Mersu vetää, Marja kommentoi ystävänsä kiivasta tahtia rollaattorin ohjaksissa. Välillä Marja pysähtyy korjaamaan Ellin kaulaliinaa ja huolehtii, että tällä on lämmin. Viikoittain Ellin luona käy yksityinen kotipalvelu, joka hoitaa kauppaostokset ja siivouksen. – Ei Elli paljon apua kaipaa. Hän lämmittää itse ruuan ja huolehtii kodin askareista, Marja kehuu ja katsahtaa Elliin. – Olet niin tervekin. Jos ei olisi osteoporoosia, olisit kuin nuori tyttö! Marja tapaa Elliä vähintään kerran viikossa. – Usein soitan lenkiltä, että nyt tulisin käymään. ”Olin niin huolissani. Joskus Elli puhui, miten hän kuolee yksinäisyyteen.” Ystävänpäivä 2021 YSTÄVYKSET ISTUVAT lepuuttamaan jalkoja kahvilan sohvalle. – Toisen läsnäolo riittää, emme me tarvitse sen ihmeempää, Marja sanoo. AVM1_alkuosa_painoon.indd 10 AVM1_alkuosa_painoon.indd 10 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• – Niin, ja minä aina toivon, että kävisit vielä useammin, Elli sanoo. Marja auttaa Elliä erilaisissa arjen asioissa. Seuraavalla viikolla on tulossa lääkärireissu. – Tiedostan, että teen paljon ja olen iso osa Ellin arkea. Mutta se sopii minulle hyvin. Viikonloput Marja kuitenkin pyhittää lapsenlapsilleen. Silloin tyttären 9ja 5-vuotiaat pojat pitävät Marjan liikkeessä. – Olen sanonut Ellille, että ne pienet menevät kaiken edelle, mutta muuten olen käytettävissä. Elli jäi leskeksi kymmenen vuotta sitten. Hänen poikansa asuu perheineen Helsingissä melkein 400 kilometrin päässä, joten mummolassa ei noin vain poiketa. – Jouluna me näimme, mutta sitä ennen oli pitkä tauko, Elli kertoo. Ihmeellinen kohtaaminen Paluumatkalla Marja ja Elli pysähtyvät hetkeksi ihailemaan pakkaspäivän kauneutta. Marja miettii, mistä hyvä ystävyys syntyy – mitkä asiat yhdistävät Marjaa ja Elliä. – Meitä yhdistää maalla vietetty lapsuus. Muistot ajasta, jolloin maailma oli toisenlainen. Kuuden vuoden ajalta on kertynyt rakkaita muistoja. – Ehkä se kaikkein mieleenpainuvin muisto on kuitenkin meidän kohtaamisemme, Marja pohtii Ellin nyökkäillessä vieressä. Ystävykset ovat juuri nyt sattumalta korttelin päässä paikasta, jossa he kohtasivat ensimmäisen kerran. Marja oli tuolloin matkalla tapaamaan nyt jo edesmennyttä ystäväänsä Helviä , kun hän kiinnitti kadunkulmassa huomiota epätoivoisen oloiseen naiseen, joka oli uuvahtanut kuumassa kesäpäivässä eikä jaksanut liikkua. – Saatoin Ellin sisälle kotiinsa ja vaihdoimme puhelinnumeroita. Jo samana iltana naiset soittivat toisilleen. Pari päivää myöhemmin Marja ilmoitti Punaisen Ristin Kuopion osastoon, että hänellä on nyt Helvin lisäksi toinen ystävä, Elli. ? MARJAN JA ELLIN talviajan vakioreitti kulkee Kuopion keskustan halki. Kesäisin ystävykset kiertävät läheistä Valkeisen lampea. Alkuvuoden tarjoukset -kuparimaski Kupari sisällä, taudinaiheuttajat ulkona ? Kirurginen tyypin IIR suu-nenäsuojain ? Suojaimen sisin ja uloin kerros on päällystetty kuparioksidilla ? Käyttötarkoitus: Terveydenhoitohenkilöstölle, potilaille ja kuluttajille suojaamaan bakteereilta, viruksilta ja roiskeilta ? Hygieeninen kuparin antimikrobisten ominaisuuksien ansiosta Muistathan myös sisäisen suojan ? Ajankohtaisella ImmiFlex Complete vegan capsulen vaikuttavilla aineilla on 6 virallista EU:n terveysväitettä normaalin vastustuskyvyn edistämiseen! ? A-, C-, D-vitamiini, sinkki, seleeni ja folaatti edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. E-vitamiini edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. ImmiFlex Complete sisältää kaiken tämän lisäksi myös vahvan annoksen (450mg) Beeta-1,3/1,6-glukaania. Tässä tuotteessa on yhdessä kapselissa kaikki mitä tarvitaan vastustuskyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. ImmiFlex Complete ? Nämä tarjoukset saatavilla ainoastaan tilaamalla verkkokaupasta osoitteesta: www.terveyskauppaulpukka.fi tai soittamalla asikaspalveluumme puh. 0400 195 691. Asiakaspalvelumme on avoinna ti-to klo 11–18. Tilauksen voi tehdä myös sähköpostilla: asiakaspalvelu@terveyskauppaulpukka.fi ? Tilauksen voi maksaa kaikilla yleisimmillä debittai credit-korteilla sekä Klarna-maksutavoilla. ? Tilaukset toimitetaan postitse (postimaksu 5,90 €). Kahden (2) tuotteen tilaaja saa tilauksen postikuluitta koodilla SPR-ETU . ? Tarjoukset ovat voimassa 30.4.2021 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tilaa nyt Tervetuloa ostoksille! Hyvinvointisi tueksi www.immitec.fi 19 90 /1 kpl + postim. 5,90 79 90 /5 kpl paketti ilmainen toimitus 19 90 /1 kpl + postim. 5,90 35 90 /2 kpl ilmainen toimitus AVM1_alkuosa_painoon.indd 11 AVM1_alkuosa_painoon.indd 11 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 12 rinä it-alan yrityksessä. Punaisen Ristin toiminta tuli hänelle tutuksi jo lapsena. Hän oli mukana Vähänkyrön ensiapuryhmässä, johon hänen äitinsäkin kuului. Seinäjoelle muutettuaan Lahdenmaa lähti mukaan ystävätoimintaan ja toimi vuosia iäkkään ihmisen ystävänä aina tämän kuolemaan saakka. P unaisen Ristin Seinäjoen osastossa ryhdyttiin puolitoista vuotta sitten toteuttamaan ystävävälitystä tiimityönä. Kun Elisa Lahdenmaata , 36, kysyttiin ystävävälittäjäksi, hän ehdotti, että tehtävään otettaisiin samalla pari muutakin vapaaehtoista. Välittäjä yhdistää ystävykset – Ystävävälitys olisi ollut liian kuormittavaa yhdelle. On järkevää jakaa vapaaehtoistyö useamman ihmisen kesken, Lahdenmaa sanoo. Tehtävien jakaminen on arvokasta erityisesti työikäisille vapaaehtoisille, jotka joutuvat sovittelemaan yhteen monia aikatauluja. Lahdenmaa työskentelee päivisin toimistosihteePunaisen Ristin ystävätoiminnan tärkeä taustavoima ovat vapaaehtoiset ystävävälittäjät, jotka toimivat linkkinä ystävää tarvitsevien ja vapaaehtoisten ystävien välillä. Seinäjoella välitystä toteuttaa kolmen hengen tiimi. TEKSTI OUTI RANTALA KUVA TIMO AALTO Ystävänpäivä 2021 TUIJA ISOAHO ja Elisa Lahdenmaa etsivät ystäviä yksinäisille Seinäjoella. Välittäjätiimin kolmas jäsen on Miisa-Maria Haapoja. AVM1_alkuosa_painoon.indd 12 AVM1_alkuosa_painoon.indd 12 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 13 – Meistä tuli oikeasti hyvät ystävät. Kävin joka toinen keskiviikko hänen luonaan. Monesti aikaa kului paljon enemmän kuin se kaksi tuntia, josta oli sovittu. Ystävävälittäjä toimii ystäviksi haluavien ja ystävää tarvitsevien yhdistäjänä. Välittäjät etsivät ”matcheja” eli toisilleen sopivia ystävyksiä. – Oma Punainen Risti -sivuston kautta löytyvälle lomakkeelle kirjataan esimerkiksi harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, ikä, asuinalue ja käytännön asioita kuten esimerkiksi, miten laajalla alueella vapaaehtoinen on valmis liikkumaan. Kone ehdottaa sitten sopivia yhdistelmiä, mutta me teemme valinnan. Seinäjoen ystävävälittäjät Lahdenmaa, Tuija Isoaho ja Miisa-Maria Haapoja vastaavat yhteydenottopyyntöihin, kirjaavat tiedot, kartoittavat, haastattelevat ja tapaavat vapaaehtoisia ystäviä ja ystäväasiakkaita sekä tekevät sopimukset heidän kanssaan. – Ystävää tarvitsevat erityisesti iäkkäät ihmiset. Yksinäisyys on suurin syy siihen, miksi Punaisen Ristin ystävävälitykseen otetaan yhteyttä. Yhteydenottaja voi olla myös yksinäisen ihmisen läheinen, Lahdenmaa kertoo. Jokaisella on oma roolinsa Työ sujuu, kun ystävävälitys on hyvin roolitettu. – Minä pidän ystävävälityksen puhelinta mukanani. Hoidan puhelut iltaisin, ja päivällä puhelut on käännetty Miisa-Marialle. Yhteydenottajat jättävät yleensä ääniviestin tai lähettävät tekstiviestin. Me soitamme heille takaisin, Tuija Isoaho kertoo. 48-vuotias Isoaho työskentelee fysioterapeuttina. Hän on ollut Punaisen Ristin toiminnassa mukana vuodesta 1990, jolloin hän liittyi Kemissä opiskellessaan ensiapuryhmään. Ystävätoimintaan Seinäjoen osaston hallituksessakin toiminut Isoaho lähti syksyllä 2019, kun ystävävälitys aloitti uudella toimintatavalla. – Tämä tapa tehdä vapaaehtoistyötä sopii parhaiten tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni, Isoaho perustelee. Nykyinen kolmikko on toiminut yhdessä syksystä 2020, jolloin Haapoja liittyi ryhmään pois jääneen vapaaehtoisen tilalle. Syksyn aikana hän on urakoinut ystäväkorttien tiedot sähköiseen järjestelmään. Haapoja on 25-vuotiaana AMK-sosionomina Seinäjoen nuorimpia ystävätoiminnan vapaaehtoisia. Valtaosa on keski-ikäisiä tai vanhempia. Välittäjän tehtävän lisäksi Haapoja toimii ystäväryhmän ohjaajana. – Minusta on tärkeää, että vapaaehtoisia ystäviä huomioidaan. Kokoontumisissa vaihdetaan kuulumisia ja ideoita, keskustellaan mahdollisista ongelmista ja mietitään yhdessä ratkaisuja. Haapoja innostui vapaaehtoistyöstä 18-vuotiaana. – Ajattelin, että ryhtyisin ystäväksi jollekin ikäihmiselle, mutta en tiennyt, mitä kautta se onnistuisi. Juuri kun olin miettinyt tätä, kotiovelleni tuli Punaisen Ristin esittelijä ja kannusti ottamaan yhteyttä ystävävälitykseen. Uudenlaisia avuntarvitsijoita Seinäjoen ystävävälittäjät kokoustavat kerran kuussa ja muun muassa käyvät läpi viimeksi kuluneen kuukauden yhteydenotot ja muut ajankohtaiset asiat sekä suunnittelevat tulevia tapaamisia. – Keväällä 2020, kun olimme saaneet toimintamme hyvään alkuun, tulivat voimaan koronarajoitukset. Soittelimme vapaaehtoisille, mutta heistä useimmat olivat jo ehtineet ottaa ystäväasiakkaisiinsa yhteyttä, Lahdenmaa kiittää ripeitä ja oma-aloitteisia vapaaehtoisia. Välittäjä yhdistää ystävykset Koronaepidemian vuoksi ystävien yhteydenpito jäi puhelinyhteyksien varaan. Kun rajoituksia välillä lievennettiin, osa tapaamisista saattoi jatkua kasvomaskeja käyttäen ja turvavälejä noudattaen. – Koronan aikana ikäihmisten yksinäisyys on korostunut. Olen havainnut sen myös omassa työssäni, jossa hoidan vanhempia ihmisiä, Isoaho pohtii. – On ilmaantunut aivan uusia ystävän tarvitsijoita, kun itsenäisesti liikkumaan tottuneet riskiryhmäläiset ovat joutuneet yhtäkkiä jäämään kotiin, Haapoja lisää. Vapaaehtoisina ystävinä toimii sekä naisia että miehiä. Varsinkin miehiä tarvittaisiin toimintaan lisää, joten Seinäjoella suunniteltiin syksylle 2020 miesten ystäväkurssia. Se jouduttiin kuitenkin koronan takia siirtämään tulevaisuuteen. Koronan takia ystävävälityksessä on myös mietitty uusia tapoja ihmisten turvalliseen kohtaamiseen. Haapojan tehtävänä on ollut kehittää ulkoilutoimintaa. – Moni kaipaa kaveria ulkoiluun. Meidän on tänä keväänä tarkoitus käynnistää ulkoiluystävätoiminta uudeksi, pysyväksi toimintamuodoksi, jos osallistujia on riittävästi. Erityinen ilonaihe Seinäjoen ystävävälittäjille on ollut se, että vuoden 2020 lopussa alueen vapaaehtoisten ystävien määrä ohitti ystävää tarvitsevien määrän. ”Koronan aikana ikäihmisten yksinäisyys on korostunut. Olen havainnut sen myös omassa työssäni.” Ystävä tuo iloa Y stävätoiminta on yksi Suomen Punaisen Ristin kotimaan toiminnan peruskivistä. Tuoreimpien tilastojen mukaan ystävätoimintaan osallistuu noin 7 700 vapaaehtoista 314 Punaisen Ristin paikallisosastossa ympäri Suomea. Perinteisin ystävätoiminnan muoto on parimuotoinen ystävätoiminta, jossa koulutettu vapaaehtoinen toimii pitkäaikaisena ystävänä yhdelle ihmiselle, tavallisesti ikäihmiselle. Punaisen Ristin vapaaehtoisia toimii myös nuorten, sairaiden, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja vankien tukena. Punaisen Ristin ystävätoiminnan alla pyörii monenlaista ryhmätoimintaa muun muassa ikäihmisille, laitospotilaille ja maahanmuuttajille. Viime vuosina suosiotaan on kasvattanut netin välityksellä tapahtuva verkkoystävätoiminta. Suosittuja ovat myös erilaiset piristäjäja saattajapalvelut, jotka eivät edellytä vapaaehtoiselta pitkäaikaista sitoutumista. Punaisen Ristin ystävätoimintaa juhlistetaan vuosittain ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Ystävänpäivän tapahtumia ei tänä vuonna koronaepidemian vuoksi järjestetä. Toiminta kuitenkin jatkuu viruksesta huolimatta, suurelta osin verkon ja puhelimen välityksellä, mutta jatkuu joka tapauksessa, ja kenties tärkeämpänä kuin koskaan. Ystävänpäivä on oivallinen hetki tutustua ystävätoimintaan, vaikka ei olisi aiemmin toiminut vapaaehtoisena. Tehtäviä on monenlaisia, ja vapaaehtoistoiminta antaa paljon myös tekijälleen. Lisätietoja ystävätoiminnasta saa ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon. Parhaat valmiudet ystävänä toimimiseen saa suorittamalla Punaisen Ristin ystäväkurssin, joita järjestetään myös verkkokursseina. ? Lue lisää: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi AVM1_alkuosa_painoon.indd 13 AVM1_alkuosa_painoon.indd 13 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 14 rit, pöytiä ja tuoleja, sähköä tuottava aggregaatti, lämpöpuhallin, valaisin, työkalupakki ja niin edelleen. – Tämä painaa 1 300 kiloa, mikä on juuri sen verran, että sitä voi vetää tuollaisella Caddylla. Lenkeistä peräkärryn voi ripustaa helikopteriin ja viedä sen kohteeseen vaikkapa Rajavartioston Super Pumalla. Tarvittaessa materiaalit voi myös pakata kopterin kyytiin. Hyvin harjoitellut neljän hengen ryhmä saa Halosen mukaan evakuointikeskuksen pystyyn varttitunnissa. Nyt ei yritetä kiirehtiä vaan opetellaan huolellisesti kaikki työvaiheet. Päivän tiimiin kuuluvat Halosen lisäksi Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Marko Korhonen sekä seitsemän vapaaehtoista. Kaikilla on hengityssuojaimet kasvoillaan ja tuhdisti vaatetta päällä. Alustuksen jälkeen Halonen starttaa harjoituksen. – Aletaan hommiin, niin tulee lämmin! Alumiinisten telttakaarien avaamisessa ja lukitsemisessa paikoilleen on omat niksinsä. Halonen neuvoo rauT uuli yltää puuskissa jopa 20 metriin sekunnissa. Lämpötila on pakkasen puolella. Sää on raaka – eli juuri täydellinen valmiusharjoitukseen. Tampereella Myllypuron varastohallin pihassa seisoo ihan tavallinen perävaunu, joka on kytketty Punaisen Ristin piirien ajopelinä tuttuun Volkswagen Caddyyn. Ulkonäkö pettää: kyseessä ei ole mikä tahansa peräkärry vaan uusi EEC-yksikkö, jonka kätköistä löytyy väliaikainen evakuointikeskus. Aamupäivän harjoitusta vapaaehtoisille vetää evakuointikeskusten suunnittelija Jussi Halonen . Tehtävä on simppeli: puretaan materiaalit peräkärrystä, pystytetään niistä evakuointikeskus ja yritetään saada se lämpimäksi. Sitten sama päinvastoin eli puretaan teltta ja pakataan materiaalit takaisin kärryyn. Lopuksi Halonen toppuuttelee vapaaehtoisia innostumasta liikaa. – Muistakaa, että tämä ei ole näytös vaan harjoitus. Tehdään rauhassa. Teltta pystyyn Halonen esittelee suunnittelemansa EEC-yksikön. Peräkärryn kätköistä löytyy yllättävän iso arsenaali tavaraa: kaksi Savotan tähän tarkoitukseen kehittämää alumiinirunkoista telttaa, kahdeksan petiä, 40 makuualustaa, parikymmentä huopaa, kahdet paaPunaisen Ristin uusi, liikuteltava evakuointikeskus testattiin kunnon puhurissa Tampereella. Pienet peräkärryt avaavat isoja mahdollisuuksia: nostavat maanlaajuista valmiutta, aktivoivat yhteistyötä viranomaisten kanssa ja innostavat vapaaehtoisia. TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVAT JOONAS BRANDT Aina valmiina PUNAISEN RISTIN uusi EEC-yksikkö eli väliaikainen evakuointikeskus mahtuu yhteen peräkärryyn. Hyvin harjoitellut neljän hengen ryhmä saa keskuksen pystyyn varttitunnissa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 14 AVM1_alkuosa_painoon.indd 14 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 15 hallisesti vaihe vaiheelta ja tarvittaessa näyttää mallia, mutta antaa vapaaehtoisten tehdä itse. Vaikka puhuri riepottelee telttakangasta ja pakkanen kangistaa sorminäppäryyden, kukaan ei jupise saati kiroile. Kaikki hoitavat omat tehtävänsä, ja haasteet kuitataan huumorilla. – Mä en olekaan aikaisemmin lentänyt kuin lentokoneella, tokaisee Tiina Kivelä , kun tuulenpuuska tempaisee hänen pitämäänsä telttanarua. Reilun tunnin päästä teltta on saatu harjakorkeuteen. Apua sinne missä tarvitaan Ideaa liikuteltavista evakuointiyksiköistä alettiin valmiuskoordinaattori Korhosen mukaan haudutella jo nelisen vuotta sitten. Kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteydessä viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli parantaa maanlaajuista suuronnettomuusvalmiutta. Jos saaristossa sattuu haveri, maakuntakaupungissa kerrostalopalo tai keskellä korpea lentoturma, onnettomuuspaikalta ei välttämättä löydy mitään tilaa, johon evakuoitavat ihmiset voisi nopeasti koota. – Suuronnettomuuksissa pystytään aika tehokkaasti hoitamaan niin sanotut punaiset potilaat, jotka vaativat kriittistä hoitoa. Paikalle kuitenkin jää jopa tuntien ajaksi porukkaa, jota ei voida välittömästi evakuoida. Tällaisilla yksiköillä voidaan tukea heidän selviytymistään, Korhonen kertoo. EEC-yksikköjä on nyt rakennettu 15 kappaletta. Syyskuusta 2020 lähtien niitä on alettu sijoittaa Kalkun logistiikkakeskuksesta ympäri maata. Monessa piirissä yksiköt on varastoitu paikallisen pelastuslaitoksen tai VPK:n tiloihin. Tosipaikan tullen pelastustoimella on lyhyempi vasteaika kuin vapaaehtoisilla, jotka lähtevät tehtäviin useimmiten kotoa. Heillä on myös voimakasta vetokalustoa, jolla saadaan peräkärry nopeasti kohteeseen kelissä kuin kelissä. Vapaaehtoiset tulevat sitten paikalle pystyttämään teltan ja tukemaan viranomaisia heidän pyyntöjensä mukaan. Korhonen korostaa, että kun evakuointikeskukset on nyt saatu käyttöön, niistä on tärkeä myös kertoa viranomaisille. Alueellisesti se jää käytännössä piirien vastuulle. – Meidän täytyy kertoa ja yhteisissä harjoituksissa näyttää, että meillä on kapasiteettia, josta on viranomaisille hyötyä. Onnistunut harjoitus Yksi nykäisy, toinen, kolmas. Neljännellä käynnistysnarun vedolla aggregaatti hörähtää käyntiin ja alkaa puksuttaa sähkövirtaa. Halonen kytkee sen italialaisvalmisteiseen lämpöpuhaltimeen, jota kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. Sekin herää henkiin. Nopean testin perusteella lämmittimen toiminnassa on vielä toivomisen varaa. Koska sisätelttaa ei ole pystytetty, hyytävä tuuli puhaltaa lämmön nopeasti harakoille. Juuri tällaisia kokemuksia eri olosuhteissa järjestettävistä harjoituksista pyritäänkin saamaan. Evakuointikeskusten kehitystyö jatkuu, ja arvokkainta on käyttäjiltä saatu palaute. Halonen järjestää EEC-yksiköille aina käyttöönottokoulutuksen. Siihen osallistuu piiristä yleensä 5–9 henkilöä. Kun ydinryhmä saa oppinsa, he voivat kouluttaa ympärilleen lisää vapaaehtoisia. Näin kasvaa vähitellen EEC-pooli eli valmiudessa olevien vapaaehtoisten reservi. Nyt evakuointikeskuksen pystyttämisestä on saatu kokemusta taas yhden harjoituksen verran. Vapaaehtoisten on aika purkaa ja pakata teltta. Ensiapuryhmässä, koulutusja valmiusryhmässä sekä vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa mukana oleva Tiina Mäkelä on tyytyväinen tiiminsä suoritukseen. – Kaikki sujui oikein mallikkaasti. Näissä on aina hyvää porukkaa mukana. Tyytyväinen on myös kouluttaja Halonen. – Tämä oli ensimmäinen testi vähän kovemmissa oloissa. Sitä olen koulutuksissa Ahvenanmaalla ja rannikollakin sanonut, että eivät ne laivat plägässä kaadu. Haveri tulee usein juuri silloin, kun on hirveä keli ja säkkipimeä yö. Kokoaan isompi kärry Kun harjoitus on ohi, Halonen nauraa niin, että halli kaikuu. – Pieni härpäkkeen näköinen vehje, mutta sen ego on valtava! Halosen heitto viittaa siihen, että vaikka EEC-yksiköt ovat yksinkertaistettuna vain peräkärryihin pakattuja telttoja, ne avaavat kokoaan laajempia mahdollisuuksia. Niiden pelkkä olemassaolo on esimerkiksi piristänyt viranomaisyhteistyötä. – Harjoituksissa on ollut Rajavartiolaitoksen kavereita, poliiseja tarkkailemassa, VPK:n kundeja ja meidän vapaaehtoisia. Pelastuslaitoksiltakin vastaanotto on ollut tosi positiivinen. Koska Suomessa on onneksi suuronnettomuuksia aika harvoin, yksikköjä voidaan käyttää myös muihin tehtäviin. Niitä on jo hyödynnetty muun muassa koulutuksissa ja ensiapupisteinä. – Hämeen piiri käytti näitä koulujen päättäjäisjuhlissa Rosendahlin puistikossa. Toinen oli selviämisasema ja toinen ensiapuasema. Se herätti paljon kiinnostusta, että onpa teillä hyvät puitteet huolehtia nuorisosta. Tästä saadaan helposti vaikka ensiapupiste festareille tai Jukolan viestiin. Tärkein mahdollisuus ei liity itse materiaaliin vaan ihmisiin. Käyttökoulutus ja harjoitukset luovat piireihin uutta toimintaa ja innostavat vapaaehtoisia. Halosen mukaan EEC-yksikköjä saaneiden piirien valmiuspäälliköt ovat olleet tyytyväisiä. – Kun vapaaehtoiset saavat uusia tehtäviä, se motivoi. On ollut nastaa, että harjoituksissa on näkynyt paljon myös nuorempaa väkeä. ? ”Pieni härpäkkeen näköinen vehje, mutta sen ego on valtava.” 1 Peräkärryn kätköistä purkautuu yllättävä tavarapaljous: kaksi telttaa, kahdeksan petiä, 40 makuualustaa, kahdet paarit, kalusteita, aggregaatti, lämmityslaitteet ja valaisimet – ja paljon muuta. 2 Kun evakuointikeskus sijoitetaan Punaisen Ristin piiriin, sille järjestetään aina käyttöönottokoulutus. Kun avainhenkilöt ovat saaneet oppinsa, he kouluttavat ympärilleen lisää vapaaehtoisia. 1 2 AVM1_alkuosa_painoon.indd 15 AVM1_alkuosa_painoon.indd 15 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 16 Kohdunsisäisiä verensiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin kymmenelle odottavalle äidille. Yleisimmin syynä on sikiölle muodostuva henkeä uhkaava anemia, joka johtuu äidin tuottamista vasta-aineista. Nurmijärvellä asuvan Hyryn perheen pienimmät tarvitsivat verensiirtoja jo kohdussa. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT ELINA MANNINEN S ikiön tai vastasyntyneen hemolyyttinen tauti eli niin sanottu rhesus-tauti aiheutti vielä 1970-luvulle tultaessa valtaosan kohtukuolemista ja oli merkittävä syy vastasyntyneiden kuolemiin. Mikäli odottavan äidin ja sikiön veriryhmän välillä vallitsee epäsopivuus, äidin puolustusjärjestelmä voi alkaa tuottaa vasta-aineita sikiön punasoluja vastaan. Yleisin on tilanne, jossa äiti on veriryhmältään RhD-negatiivinen ja sikiö RhD-positiivinen. Tällöin äidin puolustusjärjestelmä voi alkaa tuottaa anti-D-vasta-ainetta eli äiti on vaarassa immunisoitua. Ensimmäinen raskaus ei yleensä vielä aiheuta ongelmia, mutta jos veriryhmäepäsopivuus toistuu myöhemmissä raskauksissa, sikiö on vaarassa saada äidin verenkierBabypuuron pelastamat KIITOLLINEN PERHE. Ilman verenluovuttajia ja Suomen korkeatasoista sairaanhoitoa nurmijärveläisen Hyryn perheessä ei olisi nyt kuutta reipasta lasta. rossa syntyviä vasta-aineita istukan kautta. Nämä vasta-aineet saattavat alkaa hajottaa sikiön punasoluja. Lievimmillään sikiön hemolyyttinen tauti on oireeton, ja hoidoksi riittää synnytyksen käynnistäminen pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Taudin vaikein muoto voi kuitenkin edelleen johtaa hoitamattomana sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan tai vammautumiseen. Nurmijärveläisten Chelsea ja Leo Hyryn kuusilapsisessa perheessä on kolme vauhdikasta koululaista ja kolme leikki-ikäistä tenavaa. Chelsean kaksi ensimmäistä raskautta sujuivat hyvin siitä huolimatta, että kaikki lapset perivät isältään RhD-positiivisen veriryhmän äidin ollessa RhD-negatiivinen. – Kun odotin esikoistamme Benjaminia , Suomessa ei vielä annettu anti-D-suojausta raskauden aikana vaan ainoasAVM1_alkuosa_painoon.indd 16 AVM1_alkuosa_painoon.indd 16 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 17 KÄÄNNÄ ? taan sen jälkeen. Minulle alkoi kuitenkin muodostua vasta-aineita jo odotuksen loppuaikana, joten anti-D-suojauksesta ei olisi ollut enää synnytyksen jälkeen hyötyä. Benjaminin kanssa kaikki meni silti hyvin. Seuraavaa lastamme Oliveria odottaessani vasta-aineet alkoivat kuitenkin nousta kriittiselle tasolle, Chelsea kertaa reilun kymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Hän oli molempien raskauksien aikana neuvolan ja äitiyspoliklinikan tehostetussa seurannassa. Oliverin anemian riskiä arvioitiin ultraäänikuvauksella. Sikiön keskimmäisen aivovaltimon verenvirtauksen huippunopeudesta voidaan päätellä, tarvitaanko lisäverta jo ennen syntymää. Oliverin kohdalla sitä ei lopulta tarvittu, mutta hän sai kaksi verensiirtoa pian syntymänsä jälkeen. Kun Hyryn perheeseen vuonna 2012 alettiin odottaa kolmatta poikaa, tilanne oli jo paljon huonompi. Ensimmäiseen kohtuun kajoavaan toimenpiteeseen piti ryhtyä heti, kun sikiö saavutti pikkukeskosen eloonjäämisen rajana pidetyn noin 24 raskausviikon iän. Toimiva seulonta mahdollistaa hoidon Rhesus-taudin kansallinen seulontaohjelma on jo 50-luvulta asti tähdännyt siihen, että hoitoa vaativa sikiön anemia pystytään löytämään ajoissa. Veripalvelun rooli on ollut työssä merkittävä, sillä Veripalvelussa on jo yli 30 vuoden ajan tehty kaikkien raskaana olevien naisten veriryhmäja veriryhmävasta-ainetutkimukset. Veripalvelu myös koordinoi riskiraskauksien seurantaa ja hoitoa neuvoloissa sekä erikoissairaanhoidossa. Vuodesta 2014 kaikille RhD-negatiivisille äideille, joiden sikiö on RhD-positiivinen, on annettu jo raskausaikana sekä heti synnytyksen jälkeen rutiininomainen anti-D-suojaus. Anti-D-pistos ehkäisee tehokkaasti immunisoitumista, mutta siitä huolimatta se tapahtuu pienelle osalle äideistä. Vaikeimmissa tapauksissa hoitokeino on tällöin kohdunsisäinen verensiirto, johon joutui myös Chelsea Hyry. Se on erikoisosaamista vaativa korkean riskin toimenpide, joka kuitenkin osaavissa käsissä yleensä onnistuu. Ilman hoitoa sikiö kuolisi tai lapsi vammautuisi pysyvästi. Siirtoja tehdään Suomessa Helsingin Naistenklinikalla ja Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa noin 10–15 odottavalle äidille vuodessa. Toimenpiteen aluksi sikiölle annetaan tarvittaessa rauhoittavaa lääkettä pieneen reisilihakseen, ettei kovasti liikkuva vauva aiheuttaisi riskiä hoidon onnistumiselle. – Huone oli täynnä lääkäreitä ja hoitajia, enkä ollut saanut syödä mitään, sillä minut oltiin valmiudessa viemään heti keisarileikkaukseen, mikäli tulisi komplikaatioita, Chelsea muistelee ensimmäistä koitostaan. Itse toimenpiteessä ohut, vain aavistuksen sikiön verisuonta pienempi neula viedään tarkassa ultraääniohjauksessa äidin vatsapeitteiden läpi napanuoran laskimoon. Aluksi mitataan sikiön lähtöhemoglobiini. ENSILUMEN HURMAA. Benjamin, 11, näyttää Owenille, 5, mallia pulkalla temppuilusta. ENKELEITÄ MATKASSA. Lukas, 7, oli lapsista ensimmäinen, joka tarvitsi luovutettua verta jo kohdussa. VENLA JA POJAT. Leo ja Chelsea Hyry lastensa Owenin, Benjaminin, Theodoren, Lukaksen, Venlan ja Oliverin kanssa. ”Oliveria odottaessani vasta-aineet alkoivat nousta kriittiselle tasolle.” AVM1_alkuosa_painoon.indd 17 AVM1_alkuosa_painoon.indd 17 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 18 Pienimmillään siirrettävä punasolumäärä, niin sanottu ”babypuuro”, on vain 4–5 millilitraa ja enimmillään noin puoli desilitraa, riippuen siitä, missä vaiheessa raskautta siirto tehdään. Kyseessä on Veripalvelun erikoisvalmiste, jota varten luovuttaja kutsutaan yleensä erikseen verenluovutukseen. Toimenpiteen lopuksi mitataan vielä sikiön loppuhemoglobiini, jonka perusteella suunnitellaan seuraava siirto. Raskausimmunisaation hoidossa kohdunsisäinen punasolusiirto joudutaan aluksi toistamaan 1–2 viikon välein. – Olihan se pelottava kokemus, mutta silloin oli vain pakko toivoa parasta ja katsoa eteenpäin, Chelsea sanoo. Synnytys käynnistettiin heti, kun merkittäviä keskosuuteen liittyviä ongelmia ei enää ollut odotettavissa. Lukas syntyi lopulta viiden verensiirron jälkeen kolmikiloisena raskausviikolla 36. Raskausimmunisaatio ei katoa Naistenklinikan lääkäreistä ja hoitajista tuli tuttuja ja osastosta kuin toinen koti Hyryn pariskunnalle, sillä perhe on kasvanut Lukaksen jälkeen vielä kolmella lapsella. Raskausimmunisaatio ei kerran muodostuttuaan katoa äidin immunologisesta muistista, joten myös Owen , Venla ja Theodore ovat tarvinneet verensiirtoja kohdussa köllötellessään. Yhteensä Chelsea on ollut siirrossa 20 kertaa. – Joka kerta on pelottanut, että kun viimeksi meni hyvin, niin nyt varmaankin käy jotakin. Mutta onneksi lopputulos on joka kerta ollut onnellinen, eikä mitään pysyviä ongelmia ole jäänyt, Chelsea iloitsee. Pojilla ja Venlalla riittää energiaa, ja isommat lapset ovat myös päässeet hieman jyvälle siitä, mitä äidin kasvavalle vatsalle aina välillä on tehty. – Erityisesti nyt nuorimmaisen odotusaikana lapset tiesivät, että menen verensiirtoon. Toimenpiteen jälkeen he halusivat aina nähdä mahani, sillä se oli desinfiointiaineen jäljiltä keltainen. Myös pistoskohdat, joita saattoi olla viidestä kuuteen, kiinnostivat kovasti, Chelsea hymyilee. Itse hän oli siirtojen jälkeen aina todella väsynyt. Syömättömyys, pitkä toimenpide ja korkea stressitaso ilmenivät ylimääräisinä supisteluina, ja perheenäidin piti ottaa seuraavat päivät hyvin rennosti. Kansainvälistä vertaistukea Rankat kokemukset ovat nousseet kunnolla pintaan oikeastaan vasta synnytysten jälkeen. Koska kohdunsisäiset verensiirrot ovat äärimmäisen harvinaisia, ei kohtalotovereita ollut, ja neuvolassakin asia oli melko tuntematon. Lisäksi haastetta toivat isompien lasten hoitojärjestelyt sairaalassaolon aikana. Viimeisimmässä raskaudessa tarjolla oli onneksi kotihoidon apua. – Silloin oli vain pakko mennä eteenpäin, mutta edelleen kärsin siitä uupumuksesta, jonka alituinen huoli syntymättömien lasten selviytymisestä aiheutti. Facebookista Chelsea löysi lopulta maailmanlaajuisen tukiryhmän, joka auttoi ymmärtämään, ettei hän olekaan ainoa odottava äiti laatuaan. Se vain vahvisti kiitollisuutta Suomen terveydenhuoltoa kohtaan. Erityiskiitokset menevät Naistenklinikan taitaville lääkäreille ja osaavalle henkilökunnalle. – Kaikissa maissa sikiöiden verensiirtoja ei tehdä lainkaan, vaan jotkut kohtalotoverini joutuvat matkustamaan ulkomaille asumaan raskausajaksi saadakseen hoitoa. Meiltä matkaa sairaalaan oli 45 kilometriä. – Iso kiitos myös verenluovuttajille, joita kuuluu meidänkin lähipiiriimme. Nämä lapset ovat suuri lahja. ”Silloin oli vain pakko toivoa parasta ja katsoa eteenpäin.” Suomalaisen äitiyshuollon suursaavutus Vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin liittyvä kuolleisuus ja neurologinen vammautuminen ovat lähes hävinneet Suomesta. Kyseessä on yksi äitiyshuoltomme suurimmista saavutuksista, jonka mahdollisti 1960-luvun Veripalvelun lääkäreiden kaukonäköisyys, intohimo tutkimustyöhön ja rohkea panostus ongelman ratkaisemiseksi. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT PUNAISEN RISTIN KUVA-ARKISTO AVM1_alkuosa_painoon.indd 18 AVM1_alkuosa_painoon.indd 18 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 19 Nosto VASTASYNTYNEEN VERENVAIHTO. Ennen kuin kohdunsisäiset verensiirrot tulivat mahdollisiksi, vastasyntyneet rhesus-lapset yritettiin pelastaa verenvaihdolla heti syntymän jälkeen. Harri Nevanlinna suoritti alkuvuosina verensiirrot itse. NEUVOLANÄYTTEITÄ. Veripalvelun laboratoriossa tutkitaan vuodessa yhteensä noin 65 000 neuvolanäytteen veriryhmävasta-aineet. FI N L A N D IA K U V A V E R IP A LV E LU S ekä raskausimmunisaatioiden ehkäisyn että immunisaatioraskauksien hoidon edellytys on hyvin toimiva seulonta. Suomessa seulontaa on tehty 1950-luvulta lähtien Kansanterveyslaitoksen toimipisteissä ympäri maan, kunnes se vuonna 1990 keskitettiin Veripalveluun. Viime vuonna vietettiinkin neuvolanäytetutkimusten 30-vuotisjuhlavuotta Veripalvelussa. Keskitetyn seulonnan etuja ovat laadun ja hinnan lisäksi reaaliaikainen tiedonkulku immunisoituneita äitejä hoitaviin yksiköihin sekä konsultaatioapu ja tuki synnytyssairaaloille yhä harvinaisemmaksi käyvästä taudista. Suojausohjelma ei ole aukoton Veripalvelun ensimmäinen johtaja Harri Nevanlinna oli erityisen kiinnostunut vastasyntyneiden hemolyyttisestä taudista. Raskaudenaikainen Rh-immunisaatio oli ollut hänen väitöskirsiin, joissa arvioidaan kohdunsisäisten punasolusiirtojen tarvetta. – Erityisesti toistuviin siirtoihin liittyy riskejä, mutta hoitamattomana sikiö kuolisi joka tapauksessa. Nyt noin 95 prosenttia jää henkiin siirron ansiosta. Näillä lapsilla esiintyy kuitenkin enemmän neurologista pitkäaikaissairastavuutta, lääkäri Susanna Sainio kertoo. Erikoisvalmiste yhteistyöllä Sikiöiden saamat punasolut, ns. babypuuro, on erikoisvalmiste, joka etenee Veripalvelun prosessissa omaa kiireellistä linjaansa. Verenluovutuksen palveluyksiköstä soitetaan mahdollisille sopiville luovuttajille ja heidän kanssaan sovitaan luovutusajankohdasta. Luovuttaja löytyy yleensä ongelmitta, ja hänelle myös kerrotaan, mihin tarkoitukseen valmiste tulee. Valmiste on tehtävä 96 tunnin sisällä luovutuksesta, ja sillä on vain 9 tuntia käyttöikää. Babypuuro on aina O-ryhmää, jotta se sopii sikiölle, jonka ABO-veriryhmää ei vielä tiedetä. Osa vastasyntyneistäkin tarvitsee vielä toistuvia punasolutankkauksia. Tilanne korjaantuu yleensä kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana äidin vasta-aineiden hävittyä vauvan verenkierrosta. Suurin osa immunisoituneista äideistä on suomalaissyntyisiä, mutta poikkeuksiakin on. Niistä tapauksista on jäänyt Susanna Sainion mieleen erityisen koskettavia kohtaloita. – Se lämmittää kyllä sydäntä, kun ulkomaalaistaustainen nainen, jonka kaikki edelliset lapset ovat kuolleet kohtuun tai vastasyntyneinä, saa meillä Suomessa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden päästä hoidon piiriin ja saa elävän, terveen lapsen. ? Suomalaisen äitiyshuollon suursaavutus jansa aihe, ja 60-luvulla kansainvälisen tutkimustiedon lisäännyttyä Nevanlinna innostui aiheesta uudestaan. Tutkimusryhmät USA:ssa ja Englannissa olivat todistaneet, että verenluovuttajien plasmasta valmistettavalla anti-D-immunoglobuliinilla voidaan estää RhD-negatiivisten äitien immunisoituminen. Suomessa aloitettiin vuonna 1969 kansallinen Rh-suojausohjelma, ja rhesus-taudin esiintyvyys väheni murto-osaan. Aluksi anti-D-pistos annettiin synnytyksen jälkeen. Vuodesta 2014 kaikille RhD-negatiivisille äideille, joiden sikiö on RhD-positiivinen, on annettu jo raskausaikana rutiininomainen anti-D-suojaus. Siitä huolimatta pieni osa äideistä immunisoituu, ja seuraavissa raskauksissa voi tulla ongelmia. Osa äideistä myös tuottaa muuta kuin anti-D-vasta-ainetta, jolloin immunisoitumisen estämiseksi ei ole lääkettä. – Sen takia kansallinen seulontaohjelma on edelleen tarpeen. Keskitetty seulontaohjelmamme sekä hoitopolku yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa on kansainvälisestikin todella uniikki, kertoo kohdunsisäisistä verensiirroista Veripalvelussa vastaava erikoislääkäri Susanna Sainio . 50 000 äidin näytteet vuodessa Helsingin Naistenklinikalla tehtiin ensimmäinen verensiirto sikiön napanuoran laskimoon vuonna 1985. Nykyään kohdunsisäisen verensiirron saa Suomessa vuosittain 10–15 naista. Keskimäärin siirtoja tehdään 3–4 kertaa raskauden edetessä, joten verivalmisteita tehdään noin 60 vuodessa. Miten nämä kymmenen naista sitten löydetään? – Veripalvelu tutkii kaikilta odottavilta äideiltä viikoilla 8–12 veriryhmän ja vasta-aineet. Noin 13 prosenttia äideistä on RhD-negatiivisia, ja heidän vasta-aineensa tutkitaan vielä kahdesti raskauden edetessä. Sikiölle mahdollisesti haitallisia vasta-aineita löytyy noin 350 äidiltä, mukaan lukien RhD-positiiviset naiset, mutta valtaosa heistä ei tarvitse muuta kuin neuvolaseurantaa, kertoo neuvolanäytetutkimuksista vastaava biologi Malla Kuosmanen . Noin 50–60 äideistä joutuu korkeiden vasta-ainepitoisuuksien vuoksi äitiyspoliklinikan seurantaan. Veripalvelun veriryhmäasiantuntija tai lääkäri osallistuvat säännöllisiin kokoukAVM1_alkuosa_painoon.indd 19 AVM1_alkuosa_painoon.indd 19 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 20 ta vaan. Juttua olisi riittänyt loputtomiin. – Meidän oli helppo jutella toistemme kanssa. Pirjo oli iloinen ja hymyilevä, Lumikki kuvailee ensitapaamista. Samoin koki myös Pirjo. – Alusta asti tuntui siltä, kuin olisimme tavanneet jo aiemmin. Nykyään kaksikko juttelee ”ihan kaikesta”. Joskus heitä puhututtavat K ummi on henkilö, johon voi tukeutua. Luotettava aikuinen. Yleensä kummi saadaan kasteen yhteydessä, mutta kummi voi tulla elämään myös aikuistumisen kynnyksellä, Punaisen Ristin Nuorten turvatalon tukikummitoiminnan kautta. Kun Lumikki , 17, tapasi ensimmäistä kertaa tukikumminsa Pirjon , 69, oli Se turvallinen aikuinen kesäkuinen päivä. Lumikki oli toivonut, että kummi edustaisi vanhempaa sukupolvea, mutta muuta hän ei tulevasta kummistaan ennakkoon tiennyt. Oodi-kirjaston edessä Pirjoa odottaessaan Lumikki mietti: Miten tapaaminen sujuisi? Löytyisikö yhteistä puhuttavaa? Kaksikko siirtyi kirjastolta kahvilaan. Pian tunti oli jo hurahtanut, tuosNuorten turvatalon tukikummi on mukana nuoren itsenäistymisen vaiheissa. Lumikilla ja hänen tukikummillaan Pirjolla on ikäeroa yli viisikymmentä vuotta, mutta yhteistä tekemistä ja puhuttavaa on riittänyt alusta asti. TEKSTI HEIDI NUMMI KUVAT EEVA ANUNDI LUMIKKI PÄÄTYI itsenäistymisen tuen asiakkaaksi pari vuotta sitten muuttaessaan pois kotoa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 20 AVM1_alkuosa_painoon.indd 20 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 21 perhe tai opiskelu, joskus tapetilla on maailman tilanne. Tärkeintä on luottamus toiseen: mistä tahansa voi puhua tai olla puhumatta. Myös yhteinen tekeminen löytyi luontevasti, kumpikin kun on kiinnostunut taiteesta. Kesällä ja alkusyksystä koronarajoitusten suhteen oli vielä vapaampaa, ja silloin kaksikko kierteli taidemuseoissa. Tapaamisten yhteydessä käydään aina myös syömässä jossain yhdessä valitussa paikassa. Lumikki ja Pirjo pitävät molemmat etnisestä ruoasta, ja tukikummiuden aikana on ehditty kokeilla jos jonkinlaista ravintolaa. Välillä ravintolan valinnassa on onnistuttu, välillä taas ei. Yhtä kaikki: yhteisiä kokemuksia on kertynyt, ja se on tärkeintä. – Ja jälkkärijätskit syödään aina, meillä on sellainen tapa! Pirjo lisää. Tapaamisissa ei turhaan kytätä kelloa. Jos meneillään on oikein kiinnostava museokierros tai hyvä keskustelu, saattaa hurahtaa kolmekin tuntia. Tapaamisten välillä viestejä vaihdetaan WhatsAppissa. Toisinaan lähetellään hauskoja kuvia, toisinaan linkitetään ajankohtaisia asioita. Ja vaihdetaan kuulumisia, tietysti. Ikäeroa kaksikolla on yli viisikymmentä vuotta. Se ei kuitenkaan ole ollut ongelma. Päinvastoin. Kun Lumikilta ja Pirjolta kysyy, mikä heitä yhdistää, vastaus tulee nopeasti: avoimuus. – On ollut hienoa nähdä, miten ystävyys voi syntyä silloinkin, kun ollaan aivan eri ikäluokkaa. Näin sukupolvien välinen kuilu katoaa, sanoo Pirjo, joka on itse ehtinyt jo isoäidin ikään. Kaikille asioille voi tehdä jotain Lumikki ja Pirjo tapaavat kerran kuussa, kuten tukikummitoimintaan kuuluu. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tukevat kummisuhdetta lähtökohtaisesti vuoden ajan, mutta tapaamisia voidaan jatkaa pitempäänkin. Tilannetta punnitaan aina tapauskohtaisesti, ja nuori ja hänen tukikumminsa tapaavat säännöllisesti myös turvatalon työntekijän kanssa. Lumikille erityisen tärkeää on ollut se, miten joustavaa ja monipuolista apua turvatalo on tarjonnut. – Jos elämässä on hankala tilanne tai jokin mietityttää, tänne voi aina soittaa. Kynnys ottaa yhteyttä on matala, ja työntekijät ovat kaikki tosi mukavia. Turvatalot tukevat nuoria monin tavoin, ja niiden toiminta on aina asiakkaan näköistä. Yhteydenoton syynä saattavat olla esimerkiksi yksinäisyys, ongelmat ihmissuhteissa tai itsenäistymisen haasteet. Osa nuorista etsii keskusteluapua, osa tilapäistä majoitusta. Joku tulee korjaamaan vuorokausirytmiään, joku taas etsii apua omilleen muuttamisessa. Samalla tukea saavat myös nuoren läheiset. Kaikille asioille voi tehdä jotain, kuuluu Nuorten turvatalon motto – ei ole sellaista elämäntilannetta, josta ei voisi ottaa yhteyttä. Turvatalot ovat auki vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Apu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Riittää, kun ottaa yhteyttä. Lumikki itse päätyi turvatalon asiakkaaksi muutama vuosi sitten. – Etsin omaa asuntoa ja sain pian huomata, että alaikäisenä asunnon saaminen on hyvin vaikeaa. Silloin koulun kuraattori suositteli yhteydenottoa Nuorten turvataloon. Pian järjestettiin tapaaminen, jossa Lumikki pääsi juttelemaan yhdessä vanhempiensa, kuraattorin ja Punaisen Ristin työntekijän kanssa. Tapaamisen jälkeen asiat lähtivät sujumaan. Oma asunto löytyi, ja myöhemmin mukaan astui tukikummi Pirjo. Juuri näin itsenäistymisen tuki toimii: kun nuori saa asunnon, pyritään tämän elämään takaamaan joku sellainen aikuinen, jonka kanssa nuori voi olla säännöllisesti tekemisissä. Pirjo antaa kiitosta turvatalon joustavuudesta ja helposta tavoitettavuudesta, samoin siitä miten tiiviisti turvatalot pitävät yhteyttä kouluihin. – Voisin liputtaa tämän toiminnan puolesta vaikka missä barrikadeilla! Tämä on todella tärkeä palvelu. Monilla nuorilla on suuri tarve löytää ensimmäinen oma koti, jossa he voivat alkaa elää itsensä näköistä elämää. Pienellä vaivalla hyvä kiertämään Pirjo on ollut mukana Nuorten turvatalon toiminnassa jo yli kuusi vuotta. Hän löysi aikoinaan ilmoituksen paikallislehdestä ja lähti saman tien mukaan. – Jäin eläkkeelle ja totesin, etten viihdy pelkästään kotona neljän seinän sisällä. Näin eläkeläisenäkin haluan olla aktiivinen ja osallistua yhteiskuntaan. Nuorten turvatalot tarjoavat apua viidellä paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tuki on vain puhelinsoiton päässä. Halutessaan yhteyden voi ottaa myös netin Sekasin-chatin kautta. Pirjo kannustaa eläkeläisiä – ja muunkin ikäisiä – ryhtymään tukikummiksi nuorelle. – Tämä vie vain muutaman tunnin kuukaudessa, kyllä ihmisellä yleensä sen verran aikaa on. Tässä pääsee laittamaan hyvän kiertämään, ja tästä saa itsekin paljon irti. Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Yhteisissä tapaamisissa iso joukko kummeja ja nuoria pääsee viettämään aikaa yhdessä brunssin tai vaikka kuplajalkapallon pelaamisen merkeissä. – Tämä on mahtava yhteisö. Pidämme huolta toisistamme, Pirjo sanoo. Kun koronatilanne hellittää, Lumikki ja Pirjo aikovat jatkaa taideharrastustaan. Sitä odotellessa kaksikko suuntaa taas ravintolaan vaihtamaan kuulumisia – ja sen jälkeen mennään jätskille.. ? "Voisin liputtaa tämän toiminnan puolesta vaikka missä barrikadeilla!" 1 2 1 Pirjo lähti turvatalon vapaaehtoiseksi jäätyään eläkkeelle kuusi vuotta sitten. 2 Pirjo ja Lumikki tapaavat kerran kuussa ja käyvät samalla yhdessä syömässä. Ennen koronaa kaksikko kierteli paljon myös taidemuseoissa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 21 AVM1_alkuosa_painoon.indd 21 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 22 Ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin humanitaarinen kriisi, jonka vaikutuksiin vastaaminen on meidän jokaisen velvollisuus. TEKSTI PEKKA REINIKAINEN KUVA RENÉ SCHULTHOFF Y K:n pääsihteeri António Guterres varoitti joulukuun alussa Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa pitämässään puheessa, että maailman biologinen monimuotoisuus on romahtamassa ja apokalyptiset metsäpalot, tulvat ja hirmumyrskyt uhkaavat muodostua ”uudeksi normaaliksi”. Pääsihteerin mukaan koko ihmiskunnan ensisijaisen tavoitteen pitäisi olla ”solmia rauha luonnon kanssa”. Luonnon ekosysteemien hajoamisen taustalla on biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen yhdistelmä. Vaikutukset tuntuvat kaikilla humanitaarisen toiminnan osa-alueilla. Terveyskriiseihin, nälänhätiin ja konflikteihin johtavat katastrofit yleistyvät. Ne puolestaan lisäävät pakolaisuutta, joka synnyton juuri nyt Aika toimia AVM1_alkuosa_painoon.indd 22 AVM1_alkuosa_painoon.indd 22 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 23 KÄÄNNÄ ? "Avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy, ja kuilu humanitaarisen avun tarpeen ja rahoituksen välillä kasvaa jatkuvasti." tää taas uusia haasteita ja kriisejä. Guterresin mukaan niin humanitaarisen avun kustannukset kuin apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvavat dramaattisesti, ellei toimenpiteisiin ryhdytä kiireellisesti. YK:n hätäaputoimiston OCHA:n laskelmien mukaan joka 33:s maapallon asukas tarvitsee humanitaarista apua jo tänä vuonna. Avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja samaan aikaan kuilu humanitaarisen avun tarpeen ja toteutuneen rahoituksen välillä on jatkuvasti kasvanut. Humanitaarisen avun tarve on vuodesta 2002 yli nelinkertaistunut 9,2 miljardista dollarista 38,8 miljardiin vuonna 2020, mutta pelkästään viime vuonna tarpeesta 21,5 miljardia dollaria jäi kattamatta. OCHA:n mukaan humanitaarista apua on jäänyt saamatta vuodesta 2012 lähtien jo yhteensä 83,3 miljardin dollarin edestä. Tätä kuilua tarpeiden ja todellisuuden välillä on nimitetty ”humanitaariseksi korjausvelaksi”. Periaatteessa humanitaarinen korjausvelka on kuin mikä tahansa muukin velka. Velkaa voi olla ja se voi jopa lisääntyä, mutta jossakin vaiheessa kasvava velkataakka uhkaa muuttua kestämättömäksi. Jos velka kasvaa hallitsemattomasti, lopulta koittaa hetki, kun raha ei riitä enää edes ”korkojen maksuun”. Kysymys kuuluu, miten paljon humanitaarista korjausvelkaa ihmiskunta kestää, ennen kuin kriisit ja konfliktit heijastevaikutuksineen karkaavat käsistä? Muutoksen nopeus ylittää ennusteet Suomalaisen Petteri Taalaksen vetämä Maailman meteorologinen järjestö WMO on varoittanut, että ilmasto näyttää lämpenevän nopeammin kuin Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on ennustanut. WMO:n mukaan peruuttamattomien muutosten torjumiseen tarvitaan nopeita, systeemisiä muutoksia vuoteen 2030 mennessä. Osittain peruuttamattomien muutosten aikakausi on jo alkanut. Napajäätiköt sulavat sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla merkittävästi vanhoja ennusteita nopeammin. Grönlannin mannerjäätikkö sulaa kesäkaudella enemmän kuin se talvella uusiutuu. Etelämantereella mannerjään läntinen osa sulaa ennustettua nopeammin, sen sijaan itäisellä puoliskolla uutta jäätä muodostuu vielä riittävästi. Tutkijoiden raportit Arktikselta ja Antarktikselta kertovat lämpenemisen kiihtyvän kolminkertaisella nopeudella muuhun planeettaan verrattuna. Polaarialueiden lämpeneminen tuntuu kauas. Se synnyttää joillakin alueilla kuivakausia, toisaalla tulvia sekä lämpöaaltoja. Napa-alueiden lämpenemisen dramaattisin seuraus saattaa lopulta olla sen vaikutus merivirtoihin. Esimerkiksi Suomen säätä lauhduttava Golf-virta on heikentynyt jo 1950-luvulta lähtien. Keskimääräisen lämpenemisen ohella huomiota vaativat äärilämpötilat. Avustusjärjestö Caren raportin mukaan jopa puolet maailman väestöstä asuu vuonna 2070 alueilla, jotka uhkaavat muuttua lähes asumiskelvottomiksi äärimmäisten lämpötilojen vuoksi. YK:n pääsihteerin Guterresin mukaan olemme etenemässä kohti katastrofaalista 3–5 asteen lämpötilan nousua jo tällä vuosisadalla. WMO:n viime syksynä julkistaman raportin mukaan seuraukset – äärimmäinen kuumuus, metsäpalot, tulvat ja hurrikaanit – vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista ollaan jäämässä kauas. Epäonnistumisen seuraukset kuormittavat humanitaarisen avun ekosysteemiä, joka on jo valmiiksi jännitetty äärimmilleen. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan konfliktien ja katastrofien vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneita ja pakolaisia on tällä hetkellä noin 80 miljoonaa. Ilmastonmuutoksen suorat ja välilliset seuraukset saattavat nostaa määrän tulevaisuudessa satoihin miljooniin, joidenkin hahmotelmien mukaan yli miljardiin ihmiseen. Riittääkö ruoka? Entä vesi? Mikäli nykysuuntaus jatkuu, maailmassa on YK:n maatalousjärjestön FAO:n mukaan 840 miljoonaa nälkäistä vuonna 2050. Ilmaston ääri-ilmiöt ajoivat 34 miljoonaa ihmistä ruokakriisiin jo vuonna 2019. International Food Policy ReILMASTOKRIISIN UHRIT? Pieni syyrialaispakolainen veti perässään vesikanisteria Azraqin pakolaisleirillä vuonna 2015. Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos oli osasyyllinen Syyrian sisällissotaan, koska vuosien kuivuus romahdutti maataloustuotannon ja johti levottomuuksiin. AVM1_alkuosa_painoon.indd 23 AVM1_alkuosa_painoon.indd 23 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 24 "Todennäköisin syy ilmastonmuutoksesta johtuvaan konfliktiin tulevaisuudessa on taistelu vedestä." JA R K K O M IK K O N E N /F IN N IS H R E D C R O S S search Instituten IFPRI:n mukaan ilmastonmuutos lisää nälkäisten joukkoa vajaalla 100 miljoonalla ihmisellä. Leedsin yliopiston Science Daily -lehdessä julkaiseman tutkimuksen mukaan viljelyskasvien satojen väheneminen näyttää etenevän ennusteitakin nopeammin. Science-lehden julkaiseman arvion mukaan ilmaston lämpeneminen kahdella asteella vähentää maailman vehnäsatoa lähes puolella, riisisatoa vajaalla viidenneksellä ja maissisatoa lähes kolmanneksella pelkästään tuhohyönteisten leviämisen vuoksi. Miljoonien ruokaturva on uhattuna. Ennusteet puhtaan veden riittävyydestä ovat ainakin yhtä synkkiä. Arvovaltainen ilmastosopeutumista edistävä Global Commission on Adaptation ennustaa vuosittain vähintään kuukauden ajan vakavasta vesipulasta kärsivien määrän räjähtävän vuoteen 2050 mennessä nykyisestä 3,6 miljardista 5 miljardiin ihmiseen. Yli puolen maapallon väestöstä ennustetaan kärsivän merkittävästä vesipulasta vuoteen 2040 mennessä. Vesistressistä kärsivien maiden joukkoon kuuluvat myös maailman väkirikkaimmat valtiot Intia ja Kiina. Himalajan vuoriston jäätiköiden sulaminen muuttaisi yksinään usean miljardin ihmisen elämää. Vettä olisi alueen mahtavissa jokiuomissa jatkossa joko aivan liikaa tai ei lainkaan tarpeeksi, hyvin harvoin sopivasti. On arvioitu, että todennäköisin syy ilmastonmuutoksesta johtuvaan konfliktiin tulevaisuudessa on nimenomaan taistelu puhtaan veden rajallisesta resurssista. Tarpeet lisääntyvät, resurssit eivät YK:n hätäaputoimiston OCHA:n 2021 Global Humanitarian Overview -julkaisun mukaan 235,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee kuluvan vuoden aikana eri syistä humanitaarista apua. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton IFRC:n arvion mukaan vuoteen 2050 mennessä vuosittain noin 200 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua pelkästään ilmastoon liittyvistä syistä. Selvää on, että apua tarvitsevien määrä kasvaa nykyisestä. Muutos voi jopa olla räjähdysmäisen nopea. Koronapandemia on osoittanut, miten dramaattisesti globaalikin tilanne voi muuttua. Koronavirukseen liittyy myös toinen, häkellyttävä huomio. Samaan aikaan kun pandemia kasvatti kolmanneksella humanitaarisia tarpeita, apuun osoitetut varat vähenivät lähes miljardilla dollarilla. Samaan aikaan kehittyneet maat syytivät triljoonia dollareita kotimaiseen koronaelvytykseen. Ilmastonmuutos heijastusvaikutuksineen koskettaa myös humanitaarista avustustyötä perinteisesti rahoittaneita kansakuntia kuten OECD-maita. Kun osa niiden voimavaroista sitoutuu kotimaisiin ilmastohankkeisiin, lisääntyviin humanitaarisiin tarpeisiin kohdistetaan pahimmassa tapauksessa entistä niukemmin resursseja. Se merkitsisi humanitaarisen korjausvelan kiihtyvää kasvua – jopa murtumapisteen yli. Ilmastonmuutoksen suorat ja välilliset seuraukset vaikuttavat myös ihmisten terveyteen. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan esimerkiksi lämpöhalvaus, malaria ja ripuli saattavat tulevaisuudessa vaatia satoja tuhansia kuolonuhreja vuodessa. Ilmaston lämpeneminen levittää taudinaiheuttajia kantavia hyönteisiä, mikä kasvattaa globaalia tautikuormaa. Itäisessä Afrikassa on arvioitu, että kahden asteen lämpeneminen lisää malarialle altistuvien määrää 40–80 miljooTUMMIA PILVIÄ HORISONTISSA. Hirmumyrsky Haiyan tuhosi Taclobanin kaupunkia Filippiineillä vuonna 2013. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan voimistavan sään ääriilmiöitä edelleen. AVM1_alkuosa_painoon.indd 24 AVM1_alkuosa_painoon.indd 24 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 25 KÄÄNNÄ ? O LL IV IE R G IR A R D / IF R C A A P O H U H TA / FI N N IS H R E D C R O S S R E N É S C H U LT H O FF S A A R A M A N S IK K A M Ä K I / FI N N IS H R E D C R O S S nalla ihmisellä. Neljän asteen lämpötilan nousu nostaisi altistuvien määrää jo 70–170 miljoonalla. Nature-julkaisun mukaan myös vakavien metsäpalojen todennäköisyyden odotetaan kasvavan 35 prosentilla. Palot ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina Pohjoisja Etelä-Euroopassa, Venäjällä, Australiassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Metsäpalot ja metsien hakkaaminen ruoantuotannon tarpeisiin synnyttävät kaiken lisäksi noidankehän: kasvavat päästöt nostavat lämpötilaa ja luovat tulelle entistäkin alttiimmat olosuhteet, ja lisääntyvät tulipalot synnyttävät massiivisia päästöjä lämmittäen ilmastoa edelleen. Niin vaikea ongelmavyyhti kuin ilmastonmuutos onkin, se on vain yksi ihmiskunnan tulevina vuosikymmeninä kohtaamista haasteista. Erilaisia riski-indeksejä tarkastellessa useat Afrikan maat ovat säännönmukaisesti heikoimmin sijoittuvien joukossa. Osa niistä löytyy käytännössä aina indeksien häntäpäästä riippumatta siitä, tarkastellaanko maiden tilannetta talouden, terveyden, väestönkehityksen, ruokaturvan vai valtion haurauden ja demokratian näkökulmasta. Samaan aikaan Afrikan ennustetaan olevan viimeinen väestöräjähdykseen valmistautuva manner. YK:n pessimistisimmän väestöennusteen mukaan Afrikan yhteenlaskettu väestö kasvaisi nykyisestä 1,3 miljardista 4,5 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Pelkästään Nigeriassa ennustetaan olevan vuonna 2100 lähes 800 miljoonaa asukasta. Moniongelmaiseen Afrikkaan kohdistuu kohtuuttomia paineita. Ainakin Euroopasta katsottuna Afrikka on joka tapauksessa lähinaapuri, jonka kehityksestä olisi syytä olla mitä suurimmassa määrin kiinnostunut. Uuden jälleenrakennuksen aika Vaikka haasteet saattavat näyttää musertavilta, vielä ei ole aika heittää kirvestä kaivoon. Amerikkalaisen Forbes-lehden arvion mukaan ihminen tuotti pelkästään vuosien 2016–2017 aikana 90 prosenttia kaikesta siitä datasta, jonka ihmiskunta oli koko kymmenien tuhansien vuosien historiansa aikana tuottanut. Suurin osa tästä ”tiedosta” on tietenkin hyödyttömiä nollia ja ykkösiä miljardien älylaitteiden ja internetin syövereissä, mutta myös hyödyllisen tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Se tarkoittaa sitä, että ihmiskunnan pitäisi keskimäärin pystyä ratkomaan yhä enemmän ongelmia yhä nopeammin. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on yhteistyössä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n kanssa kehitetty menetelmä, jolla proteiinia voidaan valmistaa ilmasta eroteltavasta hiilidioksidista. Teknologian pohjalta syntynyt yritys Solar Foods Oy kertoo irtautuneensa täysin ravinnontuotannon perinteisistä tuotantoedellytyksistä. Energiayhtiö ST1:n Mika Anttosen ja Cargotecin suuromistajan Ilkka Herlinin startupin Q-Powerin koelaitos puolestaan valmistaa vedystä ja hiilidioksidista polttoainetta, biometaania. Mainitut kotimaiset esimerkit ovat vain jäävuoren huippu. Uusia teknisiä ja tieteellisiä läpimurtoja tehdään kaikkialla maailmassa, ja osa oivalluksista tulee helpottamaan ihmiskunnan kamppailua ilmastonmuutosta vastaan. Vuoteen 2100 mennessä käsissämme voi olla ratkaisuja, joita emme tänään osaa edes kuvitella. Moni tärkeä toimija on jo ottanut haasteen vastaan. Esimerkiksi maailman ylivoimaisesti suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Kiina ilmoitti hiljattain aikovansa leikata päästöjään nopeassa aikataulussa tavoitteenaan hiilineut2 1 3 4 1 Liikaa vai liian vähän? Vuosien kuivuus Somalimaassa surmasi karjan ja jätti alueen paimentolaiset hätäavun varaan. Toisaalla ilmastonmuutos synnyttää massiivisia tulvia. 2 Ilmasto liikuttaa ihmistä. Maailmassa on noin 80 miljoonaa pakolaista. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät joukkoa sadoilla miljoonilla. 3 Lämpö tappaa. Ennätyskuumuus ja tuhohyönteiset tekivät selvää hirssipellosta Burkina Fasossa. 4 Taistelu resursseista. Azraqin pakolaisleiri vuonna 2015. On arvioitu, että tulevaisuudessa ihmisiä ajaa pakolaisiksi taistelu vedestä. AVM1_alkuosa_painoon.indd 25 AVM1_alkuosa_painoon.indd 25 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• 26 "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ihmiskunnan historian suurin urakka." YHTEINEN ONGELMA. Ilmastonmuutos koskettaa lopulta niin rikkaita kuin köyhiä. Historiallisen rajujen maastopalojen hehku sulatti BMW:n keulan Kaliforniassa Yhdysvalloissa 2018. S T E FA N O R IG A T E LL I raalius vuoteen 2060 mennessä. Monet yritykset kilvoittelevat pyrkiessään kohti hiilineutraaliutta. Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt muuttavat kulutustottumuksiaan ja vaikuttavat esimerkiksi yritysten päätöksiin. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa kasvipohjaiset ruokatuotteet kaupan hyllyllä. Valikoiman räjähdysmäinen kasvu kertoo todellisesta muutoksesta ihmisten käyttäytymisessä. Tulevaisuuden haasteisiin valmistautumista on Suomessa joskus verrattu sotien jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii radikaaleja muutoksia kaikkeen inhimilliseen toimintaan ruoanja energiantuotannosta liikkumiseen ja rakentamiseen. Tämän uuden jälleenrakennuksen yhteydessä aukeavat ihmiskunnan historian suurimmat urakat. Pelkästään energiatalouden rakentaminen kestävälle pohjalle vaatii valtavan määrän työtä. Aika toimia on juuri nyt Mitä tämä kaikki sitten merkitsee humanitaarisen työn ja Punaisen Ristin näkökulmasta? Koska ilmastonmuutos on suorine ja välillisine seurauksineen mitä suurimmassa määrin humanitaarinen kriisi, se on väistämättä myös kaikkien humanitaarista työtä tekevien tahojen asia. Järjestöt eivät pysty yksin ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita, mutta ne voivat tukea hallitusten, toisten järjestöjen, yritysmaailman ja tavallisten kansalaisten pyrkimyksiä ongelmien ratkaisemiseksi. Järjestöt voivat tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tulevaisuuden näkymistä. Epätoivon lietsomisen sijaan humanitaarinen yhteisö voi nostaa esiin niitä positiivisia mahdollisuuksia, joita väistämättömät muutokset ihmiskunnalle avaavat. Kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen pitää puhua humanitaarisen yhteisön toimintakyvyn ja resurssien puolesta, kun hätäavun ja ennaltaehkäisevän työn tarpeet jäävät jälkeen resursseista. Tasapainoilu hallitun ja hallitsemattoman kehityksen välillä jatkuu. Koronapandemia on näyttänyt, millaiseen sekasortoon huono valmistautuminen globaaleihin kriiseihin johtaa. Toisaalta se on myös osoittanut, että varsinkin rikkaimmilta mailta löytyy valtavia voimavaroja, kun tilanne on tarpeeksi vakava. Enää pitäisi oivaltaa, että ilmastonmuutokseen valmistautumisen suhteen se on sitä juuri nyt. Suomen Punaisen Ristin ilmastostrategia korostaa yhteisvastuuta M aailman suurimpana humanitaarisena toimijana Punainen Risti haluaa olla vahvasti mukana vastaamassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja pyrkiä hillitsemään sitä omalta osaltaan. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton IFRC:n strategia 2030 nostaa ilmastonmuutoksen keskeiseksi globaaliksi haasteeksi. – Suomen Punaisen Ristin ilmastotavoitteet ovat selkeät. Varaudumme kotimaassa ja kansainvälisessä toiminnassamme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ja sopeudumme toteutuviin riskeihin. Varaudumme vaikutusten aiheuttamiin humanitaarisiin seurauksiin, ja vastaamme syntyviin katastrofitilanteisiin, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski sanoo. – Yksi vaikuttamistyömme keskeinen kohde on pyrkimys lisätä kaikkein köyhimmille maille suunnattua ilmastorahoitusta. Painopisteenä on lisäksi kyetä ohjaamaan ilmastoviisasta rahoitusta sinne, missä käytännön toimenpiteet ratkaisevat toiminnan tuloksen: paikalliselle tasolle, yhteisöihin, Saarikoski tarkentaa. Ilmastonmuutoksen uhkien ja ratkaisujen tulee näkyä rahoituksessa, ja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumista pitää tukea nykyistä voimakkaammin. Rahoitusta tulee myös ohjata oikeudenmukaisesti maille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka aiheuttavat vain murto-osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Rikkaiden teollisuusmaiden täytyy täyttää Pariisin sopimuksen ilmastorahoitussitoumuksensa. Köyhissä maissa ilmastonmuutos koettelee usein sellaisten ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia, jotka ovat vähiten ”syyllisiä” ongelmiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat valmiiksi heikoimmilla olevat ihmiset, kuten maataloudesta riippuvaiset kausityöläiset ja pienviljelijät, joiden toimeentuloa lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöt kurittavat. – Suurin osa maailman köyhistä on naisia, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksetkin ovat sukupuolittuneita. Köyhyys altistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta vaikuttaessaan ihmisten elinkeinoihin ja toimeentuloon ilmastonmuutos myös kasvattaa köyhyyseroja, Tiina Saarikoski kuvaa. Paras tulos saavutetaan, kun humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö toimivat yhdessä. Rahoituksen pitäisi mahdollistaa nopea siirtyminen kehitystyöstä katastrofiapuun ja takaisin tarpeen mukaan. – Päivittäisen työmme osalta Suomen Punainen Risti laajentaa vuonna 2018 alkanutta WWF:n Green Office -ohjelmaa koko järjestön kattavaksi ympäristöohjelmaksi. Huomioimme toimintamme ilmastovaikutukset matkustamisesta ja hankinnoista aina kansainvälisen katastrofiavun operaatioihin. Tavoitteenamme on olla ilmastoneutraali vuoteen 2030 mennessä. ? AVM1_alkuosa_painoon.indd 26 AVM1_alkuosa_painoon.indd 26 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
• K u va t: M a rja a n a M a lk a m ä k i, V ill e P a lo n e n , B e n ja m in S u o m e la LÄMMIN KIITOS TUKIJOILLEMME, ETTÄ OLITTE 2020 Ilman tukijoita ja yhteistyökumppaneita ei olisi apua. AVM1_loppuosa_painoon.indd 27 AVM1_loppuosa_painoon.indd 27 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 TALVEN JÄSENETUNA -15% kaikista sammutuspeitteistä* Edun saat syöttämällä etukoodikenttään MFCJNH3F. Tutustu koko valikoimaan www.punaisenristinkauppa.fi. VINTERNS MEDLEMSFÖRMÅN -15% på alla brandfiltar* Förmånen får du genom att mata in koden MFCJNH3F i förmånskodsfältet. Bekanta dig med hela urvalet www.punaisenristinkauppa.fi. *Tarjous voimassa 31.3.2021. saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.3.2021. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. UUTTA! Sähköiset Vaikuttavat lahjat ja kortit Kätevät ja nopeat sähköiset kortit nyt verkkokauppamme valikoimassa. Voit lähettää sähköisiä kortteja ystäville tai sukulaisille näppärästi muutamalla klikkauksella. Ystävä yksinäiselle Suomessa 25 € Ystävänpäiväkortti 1 € Tilaa heti ekortti.punaisenristinkauppa.fi NYTT! Elektroniska Betydelsefulla gåvor och kort Behändiga och snabba elektroniska kort finns nu i vår webbutiks urval. Du kan enkelt genom några klick skicka elektroniska kort till vänner eller släktingar. En vän till en ensam i Finland 25 € Vändagskort 1 € Beställ genast ekortti.punaisenristinkauppa.fi 25 € Huhta Maskkangasmaskit Vettä hylkivä, pestävä ja uudelleen käytettävä antibakteerinen ja helposti hengittävä kasvomaski. Pakkaus sisältää 3 kangasmaskia. Vattenavstötande, tvättoch återanvändbar, antibakteriell ansiktsmask som är lätt att andas igenom. Förpackningen innehåller 3 tygmasker. alk. 22€ Sos-rannekkeet SOS-ranneke sisältää vedenkestävän tietoliuskan, johon voit kirjoittaa omat ja läheisesi yhteystiedot, mahdolliset krooniset sairaudet ja lääkitystarpeet sekä allergiat. Uudistetut rannekkeet ovat siroja ja mukavia ranteessa. Ruostumatonta terästä (stainless steel). Venyvä ranneke 42€ (koot 18 cm ja 16,5cm) Palaranneke 49€ (koot 19,5 cm ja 17,5 cm) 21 € 49 € 42 € SOS-armband SOS-armbandet har en inforemsa, där du kan skriva dina egna och dina närståendes kontaktuppgifter, eventuella kroniska sjukdomar och medicineringsbehov samt allergier. De förnyade armbanden är smidiga och bekväma i användning. Rostfritt stål (stainless steel). Töjbart armband 42 € (storlekar 18 cm och 16,5 cm) Länkarmband 49 € (storlekar 19,5 cm och 17,5 cm) I € AVM1__2021_omailmo_1s.indd 28 AVM1__2021_omailmo_1s.indd 28 22.1.2021 10.17 22.1.2021 10.17 AVM1_loppuosa_painoon.indd 28 AVM1_loppuosa_painoon.indd 28 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 29 Lähetä ratkaisusi ristikkoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2021”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2020 voittajiksi arvottiin Eero Koskinen Vaskiosta ja Bernt Åkerback Bergöstä. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: RISTIKON 3/2020 OIKEA RATKAISU. RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 1/2021 OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 TALVEN JÄSENETUNA -15% kaikista sammutuspeitteistä* Edun saat syöttämällä etukoodikenttään MFCJNH3F. Tutustu koko valikoimaan www.punaisenristinkauppa.fi. VINTERNS MEDLEMSFÖRMÅN -15% på alla brandfiltar* Förmånen får du genom att mata in koden MFCJNH3F i förmånskodsfältet. Bekanta dig med hela urvalet www.punaisenristinkauppa.fi. *Tarjous voimassa 31.3.2021. saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.3.2021. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. UUTTA! Sähköiset Vaikuttavat lahjat ja kortit Kätevät ja nopeat sähköiset kortit nyt verkkokauppamme valikoimassa. Voit lähettää sähköisiä kortteja ystäville tai sukulaisille näppärästi muutamalla klikkauksella. Ystävä yksinäiselle Suomessa 25 € Ystävänpäiväkortti 1 € Tilaa heti ekortti.punaisenristinkauppa.fi NYTT! Elektroniska Betydelsefulla gåvor och kort Behändiga och snabba elektroniska kort finns nu i vår webbutiks urval. Du kan enkelt genom några klick skicka elektroniska kort till vänner eller släktingar. En vän till en ensam i Finland 25 € Vändagskort 1 € Beställ genast ekortti.punaisenristinkauppa.fi 25 € Huhta Maskkangasmaskit Vettä hylkivä, pestävä ja uudelleen käytettävä antibakteerinen ja helposti hengittävä kasvomaski. Pakkaus sisältää 3 kangasmaskia. Vattenavstötande, tvättoch återanvändbar, antibakteriell ansiktsmask som är lätt att andas igenom. Förpackningen innehåller 3 tygmasker. alk. 22€ Sos-rannekkeet SOS-ranneke sisältää vedenkestävän tietoliuskan, johon voit kirjoittaa omat ja läheisesi yhteystiedot, mahdolliset krooniset sairaudet ja lääkitystarpeet sekä allergiat. Uudistetut rannekkeet ovat siroja ja mukavia ranteessa. Ruostumatonta terästä (stainless steel). Venyvä ranneke 42€ (koot 18 cm ja 16,5cm) Palaranneke 49€ (koot 19,5 cm ja 17,5 cm) 21 € 49 € 42 € SOS-armband SOS-armbandet har en inforemsa, där du kan skriva dina egna och dina närståendes kontaktuppgifter, eventuella kroniska sjukdomar och medicineringsbehov samt allergier. De förnyade armbanden är smidiga och bekväma i användning. Rostfritt stål (stainless steel). Töjbart armband 42 € (storlekar 18 cm och 16,5 cm) Länkarmband 49 € (storlekar 19,5 cm och 17,5 cm) I € AVM1__2021_omailmo_1s.indd 28 AVM1__2021_omailmo_1s.indd 28 22.1.2021 10.17 22.1.2021 10.17 AVM1_loppuosa_painoon.indd 29 AVM1_loppuosa_painoon.indd 29 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• Korsord 1/2021 KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet bör sändas inom mars under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 1/2021”. Bland insändarna på korsordet 3/2020 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Eero Koskinen från Vaskio och Bernt Åkerback från Bergö. Gratulerar! NAMN: ADRESS: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 3/2020. F A R B E T A R I R A R A V Ö R D A R I L L A I Ä L E N E N A R T I S T A V L Ö N I N G T A N A K A I N E D A S I S T A L G L E R F O G A T B L I D A R P A M E L A N A R V A L P L O S N I P E K A L I B R E R A D E P D E N T R O T Y L Å N M A G E A S A V I A S K N O T S Y L E N T A M A N S A M L I N G SES I BANK UTDÖDA DJUR AFRIKAN FÖRR JA I ÖST ÖBOR VIRVEL BERGNYMFER TILLRÄCKLIGT YTA VEDHUS TRÄD GILLAR MYNT KAN ORÅD GER/ FÅR RK /KV PÅ BIL I OSLO KÅRE 23.7 FÖR BÅTAR SKINN I DYNA PÅ HUS KORTA HISTORIER ÄMNE -BOK TON LIBANON SÖTT GRAIN VATTRA HUVUDSTAD ÄR MARDRÖM VÅRDAS SNUBB -LADE LUGN FÖR KONST SUDDA UT TVÅ LIKA I RAMSA MAN SPÅ KASSERAR KAJAN RULLE FÖRE VERB ÄR EN HÖGER RYA EJ ANVÄND RÖNTGEN ENÄR FRI BARNSLIG FOTGER FÅR DEN ROAR 100KG SKALL KORT EJ JR KÄND BRUSET STORA SPEL SVÄRS SKAPARE AVM1_loppuosa_painoon.indd 30 AVM1_loppuosa_painoon.indd 30 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 31 Kors & tvärs 34 Vänskap ger glädje 38 Tilläggsblod i livmodern 40 Klimatförändringen syns här och nu Röda Korsets corona-arbete växer Frivilliga hjälper med coronaspårning och vaccineringsarrangemang. JO O N A S B R A N D T S täderna Helsingfors och Vanda har bett volontärer i Finlands Röda Kors att hjälpa med spårning av coronasmitta och organiseringen av vaccineringar. De frivilliga hjälparna utbildas i samarbete med Helsingfors och Vanda. Röda Korset ansvarar också för mottagning och utbildning av volontärer från andra organisationer. – Man har bett om frivilliga för två olika uppgifter. De volontärer som jobbar med smittspårning gör det via telefon och bistår yrkesmänniskor i det arbetet. Vid vaccineringarna guidar de frivilliga människor som kommer för att vaccineras och ser till att alla som kommer bär munskydd. Dessutom bistår de yrkesmänniskor i observationsskedet efter vaccineringen, berättar Niina Hirvonen från Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikt. Frivilliga bistår myndigheterna inom socialoch hälsovården i synnerhet när antalet klienter är som störst. De frivilliga ersätter inte yrkesmänniskornas insatser. För det arbetet har städerna rekryterat hundratals tilläggsanställda. Till exempel patientdatabaser har volontärerna inte något att göra med. – Det är frågan om en exceptionell situation, eftersom målet är att vaccinera största delen av hela befolkningen inom så kort tid som möjligt. Röda Korset är redo att bistå myndigheterna i hela landet om vi blir tillfrågade. Helt nya frivilliga behövs också för den här uppgiften och vi uppmanar alla intresserade att anmäla sig, säger Aki Pihlaja , Röda Korsets chef för beredskapen i hemlandet. KIMMO HOLOPAINEN RÖDA KORSETS frivilliga och anställda bistår myndigheternas coronainsatser. Vid Tavastehus centralsjukhus ställde man i fjol upp tält för att hjälpa till med mottagningen av patienter. AVM1_loppuosa_painoon.indd 31 AVM1_loppuosa_painoon.indd 31 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 32 Kors & tvärs Hjälpens värld nr 2/2021 utkommer den 28 april FINLANDS RÖDA KORS förnyade webbplats öppnades i början av januari. Den svenska adressen är samma rodakorset.fi som tidigare och på finska är adressen också punainenristi.fi som förut. Den engelska webbsajten på redcross.fi har inte fått det nya utseendet än, men även de sidorna kommer att förnyas under år 2021. Nya rodakorset.fi har planerats med nya frivilliga, hjälpbehövande och givare i åtanke. Det ska vara lätt för nykomlingar att hitta information om Röda Korset. På sajten finns också information till medlemmar, finansiärer och övriga samarbetspartners. Målet har varit att skapa en lättfattlig webbplats som väl beaktar olika användargruppers behov. Den nya sajten fungerar också bättre än tidigare på mobila apparater och såväl tillgänglighet som datasäkerhet och sökmotoroptimering har förbättrats. Aktuellt-avsnittet som fanns på den gamla sajten finns inte längre, eftersom Röda Korsets nyheter och planer hädanefter presenteras direkt i organisationens övriga kanaler, bland annat på sociala medier. Röda Korsets pressmeddelanden kommer fortsättningsvis att publiceras på webbplatsen. Länkar till övriga rödakorstjänster som webbutiken, de frivilligas Oma-nättjänst och RedNet är lätta att hitta längst nere på sidan. Där finns också en Respons-länk som man kan använda för att skicka respons eller frågor om sajten – välkommen att bekanta dig med Röda Korsets nya webbplats! Nya Rodakorset.fi har publicerats Webbplatsen har byggts upp i synnerhet med tanke på nya användare. RÖDA KORSETS webbplats har uppdaterats för att bättre tjäna människor som söker nya frivilliguppdrag och dem som vill ha hjälp eller information. Jul i sinnet överträffade sitt insamlingsmål Insamlingen Jul i sinnet för att bistå mindrebemedlade barnfamiljer i hemlandet överträffade sitt mål. Tack vare de inkomna bidragen kunde Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund inför jul dela ut hela 4 000 fler livsmedelspresentkort än man hade planerat. Sammanlagt delades 25 000 presentkort ut. – På grund av coronakrisen har antalet behövande familjer ökat, så att det var möjligt att dela ut fler presentkort var speciellt positivt i nuläget. De som får ett presentkort berättar ofta att de är tacksamma och glada och precis samma känslor väcker ett sådant insamlingsresultat här hos oss som ordnar insamlingen, konstaterar Röda Korsets generalsekreterare Kristiina Kumpula. Hungerdagen inbringade över två miljoner Efter att intäkterna för de olika donationsformerna hade bokförts ökade resultatet av höstens Hungerdagsinsamling till 2 072 200 euro. Trots att summan är något lägre än tidigare år kan man med fog säga att det var ett strålande resultat, eftersom insamlingen ordnades under exceptionella förhållanden mitt i coronaepidemin. Tack till alla som deltog i insamlingen! Vi hjälps åt-kampanjen engagerade BlodGrupper Blodtjänst utmanade igen i slutet av fjolåret arbetsplatser, föreningar, skolor, studerandeoch hobbygrupper samt vängrupper att hjälpa patienter tillsammans. I kampanjen deltog över 2 000 registrerade BlodGrupper, som sammanlagt gav blod närmare 6 400 gånger. Under coronaepidemin genomfördes gruppernas givarbesök med individuella tidsbokningar. Presentkort lottades ut bland de grupper som hade gett blod minst fem gånger och BlodGrupperna från Frivilliga räddningstjänsten, Granhultsskolan och Hagelstamska skolan samt Pensionsskyddscentralen och föreningen Ynnä ry vid Jyväskylä universitet hade turen på sin sida. K R IS T IIN A H E M M IN K I KIMMO HOLOPAINEN K IM M O H O LO P A IN E N AVM1_loppuosa_painoon.indd 32 AVM1_loppuosa_painoon.indd 32 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 33 33 33 E E V A A N U N D I Ta ställning mot rasism! VECKAN MOT rasism firas igen 15–21 mars. Kampanjen genomförs på grund av coronaläget främst online och på sociala medier. Budskapet under Veckan mot rasism är i år att alla har rätt att bli bemötta som individer. Det lättaste sättet att delta i kampanjen är att använda sin röst på sociala medier med hjälp av taggarna #veckanmotrasism eller #rasisminvastainenviikko. Målet med Veckan mot rasism är att på lång sikt påverka attityder för att minska rasismen i vårt samhälle. Röda Korset deltar i kampanjen genom att dela anvisningar för antirasistiska gärningar och påverkansarbete. Dessutom delar Röda Korsets distrikt under veckan ut utmärkelsen Fördomsfri föregångare för förtjänstfullt agerande för likabehandling. Veckan mot rasism firas årligen under vecka 12, då FN:s internationella dag mot rasism, 21.3, infaller. Röda Korset motarbetar rasism, eftersom rasistiskt tänkande är mot organisationens principer. Röda Korset har som mål att skydda liv, hälsa och människovärde samt att främja samförstånd, vänskap, samarbete och bestående fred mellan människor. Röda Korset strävar efter att lindra människors lidande enbart på basis av behovet av hjälp, utan att någonsin beakta nationalitet eller religion och i synnerhet inte ”ras”. Vare och en av oss har rätt att bli bemött som individ. Trygghetspris till coronavolontärer Trygghetspriset Finnish Security Awards 2020 har getts till de frivilliga som grundade Röda Korsets Helsingforsavdelningars coronasituationscentral. Utmärkelsen mottogs av Janne Leskinen, Tom Granqvist, Roope Siirtola, Jennina Niemi, Ella Kaarna och Karoliina Pilli-Sihvola. De frivilliga tog själva initiativ till att organisera sig för att hjälpa i våras, då coronaviruset började spridas i Finland. Efter att situationscentralen hade inrättats organiserade de frivilliga bl.a. utdelning av mediciner till äldre i samarbete med Helsingfors-hjälpen, som organiseras av Helsingfors stads och de lokala församlingarna. Stamcellsregistret efterlyser unga män Förra året fick stamcellsregistret 3 844 nya medlemmar. Andelen män är däremot beklagligt nog på väg neråt, eftersom bara var fjärde av de nya medlemmarna var man. Män är dessutom att föredra som givare, eftersom deras stamceller lämpar sig väl både för manliga och kvinnliga patienter. Stamcellsregistret arbetade förra året under exceptionella omständigheter på grund av inreseoch resebegräsningarna som infördes på grund av coronan. Tre av fyra finländska patienter får det transplantat de behöver av utländska givare. Trots begränsningarna kunde alla livsviktiga transplantat levereras i tid. Sammanlagt förmedlade Stamcellsregistret 21 transplantat till finländska patienter och 31 transplantat från Finland till andra länder. 73 449 MEDLEMMAR hörde vid årsskiftet till Finlands Röda Kors. Under året fick Röda Korset 2 703 nya medlemmar. KÄLLA: FINLANDS RÖDA KORS MEDLEMSREGISTER KONTTIS WEBBUTIK ÖPPNAS I FEBRUARI Röda Korsets Kontti-kedja lanserar sin webbutik under februari. I webbutikens sortiment ingår kärl, inredningsprodukter, böcker, inspelningar och accessoarer som smycken och väskor. Precis som Kontti-affärerna säljer webbKontti donerade produkter för att samla in pengar till Finlands Röda Kors biståndsverksamhet. Konttis webbutik: sprkontti.fi KIMMO HOLOPAINEN VI HAR ALLA våra fördomar, men det är inte det som gör en rasist. I allmänhet hjälper kunskap mot fördomar. JO O N A S B R A N D T LE E N A K O S K E L A AVM1_loppuosa_painoon.indd 33 AVM1_loppuosa_painoon.indd 33 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 34 Vändagen 2021 MARJA VÄÄNÄNEN hjälper Elli Väänänen när de ska gå ut och ser till att Elli är varmt klädd. Att komma ut är viktigt för Elli. AVM1_loppuosa_painoon.indd 34 AVM1_loppuosa_painoon.indd 34 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 35 N är Marja Väänänen , 72, kommer överens om att träffas hos Elli Väänänen , 86, vet hon vad som väntar henne hos väninnan i centrum av Kuopio. – Där skiner solen. Det känns alltid bra att hälsa på hos Elli. Dörren till gången står på glänt. Elli sitter i köket och möter den som stiger in med ett leende. Trots att de två vännerna inte på närmare ett år på grund av coronaviruset har kunnat utbyta en kram vittnar blickar och kroppsspråk om värme. Vänskapen som fick sin början för sex år sedan betyder mycket för Marja och Elli. – Man slipper vara ensam, säger Elli. Den mjuka januarisolen lyser upp hennes kök när väninnorna träffas och börjar samtala. – Här sitter vi ofta och pratas vid. Alltid hittar vi något att tala om, säger Marja. Marja har alltid trivts med andra människor. När hon för sju år sedan stod i beråd att gå i pension från jobbet som fotvårdare och kosmetolog bestämde hon sig för att bli volontär i Röda Korsets vänverksamhet. – Hos oss sköter gubben hushållet. Jag har tid, säger Marja. – Att ge av min tid till en ensam människa är inget jag förlorar på. Träffar byttes i samtal och oro När coronaviruset började spridas i mars förra året och Finland stängde ner blev även Marjas och Ellis vänskap en distansrelation. De vågade inte träffas. – Under de månaderna talade vi mycket i telefon, säger Marja. Oron om hur Elli skulle orka höll Marja vaken om nätterna. – Jag var så orolig. Elli sa ibland att hon dör av ensamhet. Senare under våren ringde Marja till Ellis son, som bor i Helsingfors. Samtalet slutade med att sonen uppmuntraHos Elli skiner solen Kuopioborna Marja Väänänen och Elli Väänänen blev bekanta i ett gathörn för sex år sedan och med åren har vänskapen vuxit sig så stark att den håller även i exceptionella tider. TEXT MILLA BOUQUEREL BILDER AKSELI MURAJA de Marja att fortsätta att hälsa på hans mamma, med beaktande av coronabegränsningarna. Liksom Marja var han orolig över hur Elli skulle orka på egen hand. Coronarisken var det mindre onda, tyckte de, i synnerhet som Marja och hennes man också var gamla nog att höra till riskgruppen och följde coronabestämmelserna noga. – Vi lever nästan i karantän vi också. Marja håller sig dessutom effektivt à jour med utvecklingen i coronaläget, eftersom hennes dotter med man jobbar på Kuopio universitetssjukhus KYS. Vänverksamhet i stället för handarbete Utomhus lättar kylan och termometern visar på sju minusgrader. – Vår köldgräns går vid tio grader, säger Marja och hjälper Elli att ta på sig ytterkläderna. – Det är så viktigt för mig att få komma ut, ler Elli. Marjas bekanta har intresserat följt med de två kvinnornas vänskap. – När de sedan klagar över att de vill ha något annat att göra än att sticka strumpor så säger jag alltid att vänverksamhet är en fin hobby. – Jag har försökt uppmuntra folk för att få så många som möjligt intresserade av den här verksamheten. ”Handarbete är ej för alla qvinnor”, förkunnar ett korsstygnsbroderi i röd tråd på kaféets mörklackerade bord. Det är ett citat av Minna Canth som kämpade för jämställdhet på 1800-talet. Minna Canth-föreningen Kanttilas popup-bokkafé i köpcentret Minna har blivit Marjas och Ellis stamställe. Kaféet är inrett med donerade möbler och presenterar Kuopios stora dotters livsverk. – Här sitter vi och pratar och följer med vad som händer omkring oss, säger Marja. Coronapandemin har ändå tvingat damerna att fundera på hur de tar sig till kaféet. De undviker alla onödiga risker. FÖR ELLI är Marjas besök veckans höjdpunkt. De har alltid mycket att prata om. VÄND ? AVM1_loppuosa_painoon.indd 35 AVM1_loppuosa_painoon.indd 35 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 36 – Vi ser alltid till att vi inte hamnar i en folksamling eller att det är rusningstid. Vi går till sådana platser där vi får vara i fred. Även den här gången är det lätt att hålla avstånd på Kanttilas kafé. Elli och Marja är de enda kunderna under en lugn eftermiddag. En vän är en viktig del av livet – Ellis Merca har fart idag, kommenterar Marja när vännen susar fram med sin rollator. Ibland stannar Marja för att justera Ellis halsduk och se till att hon har det varmt. Varje vecka får Elli besök av en privat hemtjänst som sköter shopping och städning. – Inte behöver Elli mycket hjälp. Hon värmer maten själv och sköter om sysslor i hemmet, berömmer Marja och ser på Elli. – Frisk är du också. Om det inte var för osteoporosen skulle du vara som en ung flicka! Marja hälsar på Elli minst en gång i veckan. – Ofta ringer jag när jag är ute och går och föreslår att jag ska hälsa på. – Jo, och jag hoppas alltid att du ska komma ännu oftare, säger Elli. Marja hjälper Elli med olika vardagssysslor. Nästa vecka finns ett läkarbesök inprickat. – Jag är medveten om att jag gör en hel del och att jag är en stor del av Ellis vardag. Men det passar mig bra. Veckosluten har Marja ändå reserverat för sina barnbarn. Då bestämmer hennes dottersöner på 9 respektive 5 år Marjas program. – Jag har sagt till Elli att de små liven går före allt annat, men annars står jag till tjänst. Elli blev änka för tio år sedan. Hennes son bor i Helsingfors med sin familj så det går inte att bara sticka sig in hos farmor när avståndet är 400 kilometer. – Vi sågs vid jul, men före det var det en lång paus, säger Elli. Ett unikt möte På vägen hem stannar Marja och Elli upp för att beundra vinterdagens skönhet. Marja funderar över vad som gör att god vänskap uppstår – vad det är som förenar henne och Elli. – Vi har båda vuxit upp på landet. Vi har minnen av en tid då världen var annorlunda. De har också minnen från de sex år som de har känt varandra. – Kanske det mest minnesvärda ögonblicket ändå är när vi träffades första gången, funderar Marja och Elli nickar instämmande. De två vännerna befinner sig av en händelse bara ett kvarter från den plats där de träffades för första gången. Marja var då på väg för att träffa sin nu avlidna vän Helvi , när hon lade märke till en kvinna i ett gathörn. Kvinnan verkade olycklig, det var en het sommardag och hade tagit ut sig så hon inte orkade komma ur fläcken. – Jag följde Elli hem och vi bytte telefonnummer. De ringdes redan samma kväll. Ett par dagar senare meddelade Marja Röda Korsets avdelning i Kuopio att hon nu har en vän till utöver Helvi, nämligen Elli. ? Vändagen 2021 V änverksamheten är en av grundpelarna i Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet. Enligt färsk statistik deltar ungefär 7 700 volontärer i 314 rödakorsavdelningar runt om i Finland i vänverksamheten. Den mest traditionella formen av vänverksamhet är parverksamheten, där en utbildad frivillig långsiktigt är rödakorsvän och stödperson för en människa, i allmänhet en äldre person. Röda Korsets frivilliga är också stöd för unga, sjuka, personer med handikapp, mentalvårdskonvalescenter, invandrare och fångar. Inom Röda Korsets vänverksamhet finns många slags gruppverksamhet för bland annat äldre, patienter på anstalt och invandrare. Under de senaste åren har den webbaserade vänverksamheten blivit allt mer populär. Olika uppiggaroch följeslagartjänster är också populära. De kräver inte att den frivilliga förbinder sig för lång tid. Röda Korsets vänverksamhet firas årligen på vändagen, den 14 februari. På grund av coronaepidemin kan vändagsevenemang inte ordnas i år, men verksamheten fortsätter ändå trots viruset, till stor del via webb och telefon. Huvudsaken är i alla fall att den fortsätter, för nu är den kanske viktigare än någonsin. Vändagen är ett ypperligt tillfälle att bekanta sig med vänverksamheten även om man inte har varit volontär tidigare. Det finns många olika uppgifter och frivilligverksamhet ger den frivilliga väldigt mycket. Mer information om vänverksamheten får man genom att ta kontakt med rödakorsavdelningen på den egna orten eller med närmaste distriktsbyrå. De bästa förutsättningarna för att vara en vän får man genom att gå Röda Korsets vänkurs. Vänkurser ordnas även online. Läs mer: rodakorset.fi/bli-frivillig KUVATEKSTII Kuvateksti Vänskap ger glädje DE TVÅ vännerna tar en kaffe och vilar fötterna. – Att vi är här tillsammans räcker, vi behöver inte något mer, säger Marja. MARJAS OCH ELLIS standardrutt om vintern går genom Kuopio centrum. Om somrarna går de gärna en tur runt den närbelägna dammen Valkeinen. ”Jag var så orolig. Elli sa ibland att hon dör av ensamhet.” AVM1_loppuosa_painoon.indd 36 AVM1_loppuosa_painoon.indd 36 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 37 Förmedlare för samman vänner I rödakorsavdelningen i Seinäjoki började man för ett och ett halvt år sedan sköta vänförmedlingen som teamarbete. När Elisa Lahdenmaa , 36, blev tillfrågad om hon kunde ställa upp som vänförmedlare föreslog hon att man på samma gång skulle få med ett par andra frivilliga att sköta uppgiften. – Vänförmedlingen hade varit alltför betungande för en person. Det är vettigt att dela upp frivilligarbetet på flera människor, säger Lahdenmaa. Att dela på en uppgift är en bra idé i synnerhet för frivilliga i arbetslivet, eftersom de ska passa ihop tidtabeller av olika slag. Om dagarna jobbar Lahdenmaa som byråsekreterare på ett företag i IT-branschen. Hon blev bekant med Röda Korsets verksamhet redan som barn. Hon var med i första hjälpen-gruppen i Lillkyro och det var hennes mamma också. Efter att ha flyttat till Seinäjoki gick Lahdenmaa med i vänverksamheten och var själv rödakorsvän åt en äldre person. Vänförmedlaren för samman dem som vill bli vänner och dem som är i behov av en vän. Förmedlarna försöker ”matcha” vänner som passar bra ihop. – På blanketten på Oma Röda Korset fyller man bland annat i sina hobbyer och intresseområden, ålder, bostadsområde och praktisk information som hur stort område man är redo att röra sig inom som volontär. Datorn föreslår sedan lämpliga kombinationer, men vi fattar besluten, berättar Lahdenmaa. Vänförmedlarna i Seinäjoki – Lahdenmaa, Tuija Isoaho och Miisa-Maria Haapoja – svarar på kontaktförfrågningar, bokför informationen, kartlägger, intervjuar och träffar frivilliga vänner och vänklienter och gör upp avtalen med dem. – Många äldre människor är i behov av vänner. Ensamhet är den största orsaken till att man tar kontakt med Röda Korsets vänförmedling. Den som tar kontakt kan också vara en anhörig till en ensam person, säger Lahdenmaa. Var och en har sin roll Arbetet löper smidigt när vänförmedlingen har rollerna klara. – Jag har vänförmedlingens telefon med mig. Jag sköter samtalen om kvällarna och under dagen ringer det hos Miisa-Maria. I allmänhet lämnar de som tar kontakt ett meddelande på telefonsvararen eller skickar ett SMS. Sen ringer vi upp dem, berättar Tuija Isoaho. Isoaho, 48, är fysioterapeut och har varit med i Röda Korsets verksamhet sedan år 1990. I vänverksamheten har hon engagerat sig sedan hösten 2019, då vänförmedlingen började jobba på sitt nya sätt. – Det här sättet att göra frivilligarbete passar bäst i mitt nuvarande livsskede, förklarar Isoaho. De tre vänförmedlarna har samarbetat sedan hösten 2020, då Haapoja kom med som ersättare för en annan frivillig. Under hösten har hon fört in informationen på vänkorten i ett elektroniskt system. Haapoja är 25 år, socionom och en av de yngsta volontärerna inom vänverksamheten i Seinäjoki. De flesta är i medelåldern eller äldre. Haapoja är inte bara vänförmedlare utan leder också vängruppen. – Jag tycker det är viktigt att man också ger de frivilliga vännerna uppmärksamhet. Vid träffarna hör vi hur det går och utbyter idéer, talar om eventuella problem och funderar tillsammans på lösningar, säger Haapoja. Hjälpbehövande av nytt slag Vänförmedlarna i Seinäjoki har möte en gång i månaden och då går de bland annat igenom den senaste månadens kontakter och övriga aktuella frågor och planerar kommande träffar. – Våren 2020, när vi hade fått en bra start på vår verksamhet, kom coronabegränsningarna. Vi ringde upp våra volontärer, men de flesta av dem hade redan hunnit vara i kontakt med sina vänklienter, säger Lahdenmaa. På grund av coronaepidemin fick kontakten mellan vännerna skötas per telefon. När begränsningarna emellanåt lättade kunde en del träffar genomföras med munskydd och trygga avstånd. – Ensamheten bland äldre har accentuerats under coronan. Jag har märkt det i mitt eget jobb också, eftersom jag har hand om äldre människor, funderar Isoaho. – Nya människor har visat sig vara i behov av vänner när personer som tillhör riskgrupper som är vana att röra sig självständigt har tvingats bli hemma, tillägger Haapoja. Både män och kvinnor är frivilliga vänner. I verksamheten behövs framför allt fler män, så i Seinäjoki hade man planerat en vänkurs för män för hösten 2020. På grund av coronan flyttades kursen framåt. Coronan har också fått vänförmedlingen att fundera över nya sätt att träffas tryggt. Haapoja har fått i uppdrag att utveckla motionsverksamhet. – Många saknar någon att gå på promenad med. Under våren har vi tänkt dra igång motionsvänverksamhet som en ny, permanent form av verksamhet, om vi bara får tillräckligt med folk. Ett speciellt glädjeämne för vänförmedlarna i Seinäjoki har varit att antalet frivilliga vänner i slutet av år 2020 passerade antalet personer i behov av en vän. ? En viktig bakgrundskraft för Röda Korsets vänverksamhet är de frivilliga vänförmedlarna, länken mellan dem som behöver en vän och de frivilliga vännerna. I Seinäjoki sköts förmedlingen av ett team på tre personer. TEXT OUTI RANTALA BILD TIMO AALTO TUIJA ISOAHO och Elisa Lahdenmaa söker efter vänner åt ensamma i Seinäjoki. MiisaMaria Haapoja är den tredje i förmedlarteamet. ”Ensamheten bland äldre har accentuerats under coronan.” AVM1_loppuosa_painoon.indd 37 AVM1_loppuosa_painoon.indd 37 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 38 I Finland görs blodtransfusioner i livmodern i samband med ett tiotal graviditeter per år. I allmänhet är orsaken att fostret har drabbats av livshotande anemi som orsakas av antikroppar som mamman utvecklar. De yngsta barnen i familjen Hyry i Nurmijärvi behövde blodtransfusioner redan i livmodern. TEXT IIRA HARTIKAINEN FOTO ELINA MANNINEN H emolytisk sjukdom hos foster och nyfödda, så kallad Rhesussjukdom, orsakade så sent som i början av 70-talet största delen av de fall där fostret var dödfött och var också en betydande orsak till dödsfall bland nyfödda. Om det råder konflikt mellan den gravida moderns och fostrets blodgrupper kan mammans immunförsvar börja producera antikroppar mot fostrets erytrocyter. Vanligast är en situation där mammans blodgrupp är RhD-negativ och fostret RhD-positivt. Då kan mammans immunförsvar börja producera anti-D-motkroppar vilket innebär att mamman löper risk att immuniseras. I allmänhet orsakar den första graviditeten inte problem, men om blodgruppskonflikten upprepas i senare graviditeter löper fostret risk att via moderkakan utsättas för de antikroppar som uppstår i moderns blodomlopp. Antikropparna kan börja bryta ner fostrets erytrocyter. I de lindrigaste fallen är fostrets hemolytiska sjukdom helt symptomfri. I sin svåraste form kan sjukdomen obehandlad leda till döden eller invaliditet för fostret eller den nyfödda. Räddade av babygröt Paret Chelsea och Leo Hyry i Nurmijärvi har sex livliga barn: tre i skolåldern och tre i lekåldern. Chelseas två första graviditeter förlöpte väl trots att alla barnen har ärvt sin fars RhD-positiva blodgrupp, medan mamman är RhD-negativ. – När jag väntade Benjamin , vårt första barn, började jag utveckla antikroppar i slutet av graviditeten. Trots det gick allt bra. När jag väntade vårt följande barn, Oliver , började antikropparna närma sig kritiska nivåer, berättar Chelsea om hur det gick för drygt tio år sedan. Under båda graviditeterna följdes situationen noga upp på både rådgivning och moderskapspoliklinik. Olivers risk för anemi bedömdes med hjälp av ultraljudsundersökning. Tilläggsblod behövdes till slut inte före förlossningen, men Oliver fick två blodtransfusioner kort efter födseln. När familjen Hyry år 2012 började vänta en tredje son var situationen värre. Det första ingreppet i livmodern gjordes när fostret var ungefär 24 veckor, alltså så fort man bedömde att barnet hade en chans att överleva. VENLA OCH hennes bröder. En familjebild av Leo och Chelsea Hyry med de sex barnen Lukas, Theodore, Oliver, Venla, Owen och Benjamin. AVM1_loppuosa_painoon.indd 38 AVM1_loppuosa_painoon.indd 38 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 39 En stor seger för finländsk mödravård EN FÖRUTSÄTTNING för såväl förebyggandet av graviditetsimmunisering och vården av immuniseringsgraviditeter är välfungerande screening. I Finland har man sedan 1950-talet sållat patienter vid Folkhälsoinstitutets lokaliteter runt om i landet, tills verksamheten år 1990 centraliserades till Blodtjänst. Blodtjänsts roll i vården av immuniseringssjukdomar har även i övrigt varit betydande. Blodtjänsts första direktör Harri Nevanlinna var speciellt intresserad av hemolytisk sjukdom hos nyfödda och han skrev i tiden sin doktorsavhandling om Rh-immunisering under graviditeten. Immuniseringen av RhD-negativa mammor kan förebyggas med hjälp av anti-D-immunoglobulin som framställs av plasma från blodgivare. I Finland inleddes år 1969 det nationella Rh-skyddsprogrammet och förekomsten av Rhesussjukdom minskade till en bråkdel. Sedan år 2014 har man på rutin gett alla RhD-negativa mödrar vars foster är RhD-positiva antiD-skydd redan under graviditeten. Trots det immuniseras en liten del av mammorna. En del mammor producerar också andra än anti-D-antikroppar. – Därför behövs det nationella screeningprogrammet fortfarande. Vårt centraliserade screeningprogram och vår vårdstig tillsammans med vår specialsjukvård är även i en internationell jämförelse helt unik, berättar specialistläkare Susanna Sainio som på Blodtjänst ansvarar för transfusioner i livmodern. Blodtjänst utreder blodgrupp och antikroppar för alla gravida mödrar under vecka 8–12. Årligen får 10–15 kvinnor i Finland intrauterina blodtransfusioner. Den första transfusionen till en ven i fostrets navelsträng gjordes på Kvinnokliniken i Helsingfors år 1985. En del av de nyfödda behöver dessutom tanka erytrocyter flera gånger. I allmänhet rättas situationen till under de tre första månaderna efter förlossningen i och med att moderns antikroppar försvinner ur barnets blodomlopp. ? Fungerande screening möjliggör vård Det nationella screeningprogrammet för Rhesussjukdom har sedan 1950-talet siktat på att identifiera anemi hos foster så att vård kan ges i tid. Sedan år 2014 har man redan under graviditeten och genast efter förlossningen gett anti-D-skydd till alla RhD-negativa mödrar vars foster är RhD-positiva. Anti-D-sprutan förebygger effektivt immunisering, men en liten andel graviditeter drabbas trots behandlingen. I de fallen går vården ut på blodtransfusion i livmodern och det var det som Chelsea Hyry fick genomgå. Det är ett högriskingrepp som kräver specialistkunnande. I Finland utförs ingreppet på 10– 15 mammor per år, antingen på Kvinnokliniken i Helsingfors eller på Uleåborgs universitetscentralsjukhus. – Rummet var fyllt av läkare och sjukskötare och inget hade jag fått äta, eftersom det hela tiden skulle vara beredskap att göra kejsarsnitt om det blev komplikationer, berättar Chelsea om den första intrauterina åtgärden. Själva ingreppet går ut på att en tunn nål, bara en aning tunnare än fostrets blodkärl, med noggrann ultraljudsstyrning förs in genom moderns buk till en ven i navelsträngen. Det handlar om att överföra en liten mängd så kallad ”babygröt”, från 4–5 milliliter till högst ungefär en halv deciliter erytrocyter. Mängden avgörs i vilket skede av graviditeten transfusionen görs. Babygröten är ett specialpreparat som Blodtjänst framställer och där givarna i allmänhet kallas skilt till blodgivning. Vid vården av graviditetsimmunisering måste den intrauterina erytrocyttransfusionen först upprepas med 1–2 veckors mellanrum. – Visst var det en skrämmande upplevelse, men i den situationen var man bara tvungen att hoppas på det bästa och blicka framåt, säger Chelsea. Förlossningen sattes igång så fort risken för betydande prematurproblem var över. Lukas föddes till slut efter fem blodtransfusioner i graviditetsvecka 36 och vägde tre kilo. Graviditetsimmunisering går inte om Läkarna och den övriga personalen på Kvinnokliniken blev bekanta och avdelningen som ett andra hem för paret Hyry, eftersom de har fått ytterligare tre barn efter Lukas. Owen , Venla och Theodore har också behövt blodtransfusioner i mammas mage. Sammanlagt har Chelsea varit på transfusion 20 gånger. – Varje gång har jag varit rädd och tänkt att det gick bra förra gången, så nu händer nog någonting. Men till all tur har det slutat lyckligt varje gång, säger hon. Att det har varit tungt har hon egentligen märkt av mest först efter förlossningen. Eftersom intrauterina blodtransfusioner är ytterst sällsynta har hon inte haft någon ödeskamrat att tala med och även på rådgivningen var behandlingen rätt okänd. Via Facebook hittade Chelsea till slut en global stödgrupp. Det bara ökade den tacksamhet hon kände för hälsovården i Finland. Ett speciellt tack vill familjen rikta till de skickliga läkarna och kunniga skötarna på Kvinnokliniken. – Ett stort tack också till alla blodgivare, av dem har vi också i vår närmaste krets. De här barnen är en stor gåva. BLODBYTE FÖR en nyfödd. Innan intrauterina blodtransfusioner blev möjliga försökte man rädda nyfödda rhesusbarn genom att göra ett blodbyte genast efter förlossningen. ”Man var tvungen att hoppas på det bästa och blicka framåt.” FI N L A N D IA K U V A AVM1_loppuosa_painoon.indd 39 AVM1_loppuosa_painoon.indd 39 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 40 Det är just nu vi ska agera När klimatet förändras är det i allra högsta grad en humanitär kris. Vi måste alla reagera på följderna av klimatförändringen. TEXT PEKKA REINIKAINEN KUVA JARKKO MIKKONEN MÖRKA MOLN vid horisonten. Tyfonen Haiyan spred förödelse i staden Tacloban i Filippinerna år 2013. Klimatförändringen gör att extrema väderfenomen blir mer extrema. AVM1_loppuosa_painoon.indd 40 AVM1_loppuosa_painoon.indd 40 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 41 F N:s generalsekreterare António Guterres varnade i början av december i ett anförande vid Columbia University i USA för att den biologiska mångfalden i världen håller på att kollapsa och att apokalyptiska skogsbränder, översvämningar och stormar hotar att bli det ”nya normala”. Enligt generalsekreteraren borde hela mänskligheten ha som första mål att ”sluta fred med naturen”. De naturliga ekosystemens sönderfall förklaras av en kombination av klimatförändring och utarmning av den biologiska mångfalden. Effekterna syns inom alla den humanitära verksamhetens delområden. Det blir allt vanligare med katastrofer som leder till hälsokriser, hungersnöd och konflikter. Det leder i sin tur till att allt fler blir flyktingar, vilket sedan ger upphov till nya utmaningar och kriser. Guterres säger att både kostnaderna för humanitärt bistånd och antalet människor i behov av hjälp ökar dramatiskt om vi inte fort skrider till åtgärder. FN:s kontor för samordning av humanitär hjälp OCHA har räknat ut att var 33:e invånare på jorden kommer att behöva humanitärt bistånd redan i år. Antalet hjälpbehövande har ökat år för år samtidigt som klyftan mellan behovet av humanitär hjälp och den realiserade finansieringen har vuxit. Enligt OCHA har människor blivit utan humanitär hjälp till ett värde av 83,3 miljarder dollar sedan år 2012. Den här klyftan mellan behov och verklighet kallas för finansieringsunderskottet för humanitärt bistånd. I princip är finansieringsunderskottet för humanitärt bistånd som vilken annan skuld som helst. Man kan vara skuldsatt och skulden kan till och med öka, men i något skede hotar skuldbördan att bli ohållbar. Om skulden ökar okontrollerat kommer till slut ett ögonblick när pengarna inte ens räcker till att ”betala räntorna”. Frågan är alltså ett hur stort finansieringsunderskott för humanitärt bistånd som mänskligheten klarar av innan kriser och konflikter och allt det de för med sig springer oss ur händerna? Förändringshastigheten snabbare än prognoserna Meteorologiska världsorganisationen (WMO), som leds av finländaren Petteri Taalas , har varnat att klimatet verkar bli varmare snabbare än internationella klimatpanelen IPCC har förutspått. Enligt WMO krävs snabba, systemiska förändringar före år 2030 för att förhindra oåterkalleliga förändringar. Delvis har perioden av oåterkalleliga förändringar redan börjat. Polarisarna smälter på både norra och södra halvklotet och de gör det betydligt snabbare än tidigare prognoser förutsåg. Att det blir varmare kring polerna har konsekvenser långt borta. I vissa områden ger det upphov till torrperioder, på andra håll översvämningar och värmeböljor. Utöver att medeltemperaturen stiger bör man också fästa uppmärksamhet vid extremtemperaturer. Enligt en rapport från biståndsorganisationen Care kan upp till hälften av världens befolkning år 2070 bo i regioner som hotar att bli nästan obeboeliga på grund av extrema temperaturer. Enligt FN:s generalsekreterare Guterres är vi på väg mot en katastrofal höjning av medeltemperaturen på 3–5 grader redan under det här seklet. Enligt en rapport som WMO publicerade i höstas påverkar följderna – extrem hetta, skogsbränder, översvämningar och orkaner – miljontals människors liv. Vi är långt ifrån de mål som slogs fast i klimatavtalet i Paris år 2015. Följderna av ett misslyckande belastar det humanitära biståndets ekosystem som redan nu är pressat till sitt yttersta. FN:s flyktingorgan UNHCR uppger att det nu finns cirka 80 miljoner människor som har flytt sina hemtrakter på grund av konflikter och katastrofer. De direkta och indirekta följderna av klimatförändringen kan få den siffran att öka till hundratals miljoner i framtiden. Enligt vissa scenarier kan antalet människor på flykt stiga till över en miljard. Räcker maten till? Och vattnet? Extrema klimatfenomen orsakade livsmedelskriser som drabbade 34 miljoner människor redan år 2019. Om den nuvarande trenden håller i sig kommer upp till 840 miljoner människor att gå hungriga år 2050, uppger FN:s jordbruksorganisation FAO. Brittiska University of Leeds har i en undersökning som publicerades av tidningen Science Daily visat att odlingsväxters skördar minskar snabbare än prognoser har varnat för. Enligt en bedömning i tidskriften Science minskar en ökning av medeltemperaturen på två grader världens veteskörd med närmare hälften, risskörden med en knapp femtedel och majsskörden med närmare en tredjedel. Miljoner människors livsmedelstrygghet är alltså hotad. Prognoserna om hur det rena vattnet ska räcka till är lika dystra. Ansedda Global Commission on Adaptation som arbetar med hur vi kan anpassa oss till den pågående klimat”Mänskligheten måste sluta fred med naturen.” VÄND ? AVM1_loppuosa_painoon.indd 41 AVM1_loppuosa_painoon.indd 41 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 42 förändringen förutspår att antalet människor som lider av allvarlig vattenbrist minst en månad om året exploderar från nuvarande 3,6 miljarder människor till 5 miljarder människor fram till år 2050. Bland de länder som lider av vattenstress finns också Indien och Kina, världens mest folkrika länder. Om glaciärerna i Himalayamassivet smälter förändras flera miljarder människors liv. Mängden vatten i de stora floderna i den delen av världen blir då antingen vara alldeles för stor eller alldeles för liten, sällan lämplig. De direkta och indirekta följderna av klimatförändringen påverkar också människors hälsa på andra sätt. Världshälsoorganisationen WHO uppger att till exempel värmeslag, malaria och diarré i framtiden kan orsaka hundratusentals dödsoffer per år. Enligt publikationen Nature väntas också sannolikheten för allvarliga skogsbränder öka med 35 procent. Skogsbränder och avverkning av skog för att göra plats för livsmedelsproduktion ger dessutom upphov till en ond cirkel: ökade utsläpp höjer temperaturen och skapar ännu gynnsammare förhållanden för bränder. Hur svår problemhärvan som går under namnet klimatförändring än är så är det bara en av de utmaningar som mänskligheten kommer att stå inför under de närmaste decennierna. När man ser på olika riskindex placerar sig flera länder i Afrika regelbundet bland dem som har det sämst ställt. En del av dem finns i praktiken alltid i slutändan av alla index, oberoende av om man mäter ekonomi, hälsa, befolkningsutveckling, livsmedelstrygghet eller statsmaktens och demokratins stabilitet. Samtidigt förutspås Afrika vara den sista kontinenten som gör sig redo för en befolkningsexplosion. Enligt FN:s mest pessimistiska befolkningsprognos kommer Afrikas sammanlagda befolkning att öka från nuvarande 1,3 miljarder till 4,5 miljarder år 2100. Behoven ökar, resurserna gör det inte Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC bedömer att situationen år 2050 är den att ungefär 200 miljoner människor per år kommer att behöva hjälp bara av klimatrelaterade orsaker. Klart är åtminstone att antalet hjälpbehövande ökar. Förändringen kan till och med vara explosivt snabb. Coronapandemin har visat hur snabbt situationen kan förändras även globalt. En annan frapperande observation är också förknippad med coronaviruset. Samtidigt som pandemin gjorde att de humanitära behoven ökade med en tredjedel minskade de medel som anvisades för bistånd med närmare en miljard dollar. Det skedde samtidigt som utvecklade länder satsade triljoner dollar på inhemsk coronastimulans. Klimatförändringen och allt den återspeglar sig på berör också länder som traditionellt har finansierat humanitärt bistånd, till exempel OECD-länderna. När en del av deras resurser är bundna i inhemska klimatprojekt betyder det i värsta fal att en mindre mängd medel används till att åtgärda växande humanitära behov. Det innebär i så fall att det humanitära finansieringsunderskottet växer i ökande takt. Dags för en ny återuppbyggnad Men trots att utmaningarna verkar förkrossande stora är det inte dags att slänga yxan i sjön. Den amerikanska tidskriften Forbes har räknat ut att människan under åren 2016– 2017 producerade 90 procent av all den information som mänskligheten hade producerat fram tills dess under tiotusentals års existens. Största delen av den informationen är förstås onyttiga nollor och ettor i miljarder smarta apparater och på webben, men också mängden nyttig kunskap ökar exponentiellt. Nya tekniska och vetenskapliga framsteg och genombrott sker överallt i världen och en del av de insikterna kommer att underlätta mänsklighetens kamp mot klimatförändringen. Många viktiga aktörer har redan tagit sig an utmaningen. Till exempel Kina, världens största källa till koldioxidutsläpp, meddelade nyligen att man kommer att minska sina utsläpp i snabb takt och siktar på kolneutralitet före år 2060. Många företag tävlar för att bli kolneutrala. Enskilda individer och samhällen förändrar sina konsumtionsvanor och påverkar till exempel företags utsläpp. Arbetet med att göra sig redo för framtidens utmaningar har ibland i Finland jäm”Der är inte dags att kasta yxan i sjön.” FÖR MYCKET eller för litet vatten? Åratal av torka har fått brunnarna att sina i nordöstra Kenya, så nomaderna i regionen är beroende av nödhjälp. På andra håll orsakar klimatförändringen stora översvämningar. JA K O B D A LL /D A N IS H R E D C R O S S JA R K K O M IK K O N E N /F IN N IS H R E D C R O S S AVM1_loppuosa_painoon.indd 42 AVM1_loppuosa_painoon.indd 42 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 43 SOM VÄRLDENS största humanitära aktör vill Röda Korset aktivt och kraftfullt vara med och reagera på följderna av klimatförändringen och bidra till att motarbeta förändringarna. Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC:s strategi 2030 lyfter fram klimatförändringen som en central globala utmaning. – Finlands Röda Kors har tydliga klimatmål. Vi gör oss beredda på följderna av klimatförändringen i hemlandet och i vår internationella verksamhet och vi anpassar oss efter de risker som förverkligas. Vi förbereder oss på de humanitära följderna av konsekvenserna av att klimatet förändras och vi svarar på de katastrofsituationer som uppstår, säger Tiina Saarikoski , Finlands Röda Kors chef för internationellt biståndsarbete. – Ett av de centrala målen för vårt påverkansarbete är strävan att öka den klimatfinansiering som är riktad till de allra fattigaste länderna. Ett tyngdpunktsområde är dessutom att kunna rikta klimatsmart finansiering där de praktiska åtgärderna avgör resultatet av verksamheten: på den lokala nivån, i lokalsamhällen, specificerar Saarikoski. Hot och lösningar i fråga om klimatförändringen bör synas i finansieringen och i synnerhet anpassning till klimatförändring är något man borde stödja mer än man gör i nuläget. Finansieringen borde också styras på ett rättvist sätt till de länder som drabbas allra mest av klimatförändringen, trots att de orsakar bara en bråkdel av utsläppen av växthusgaser i världen. De rika industriländerna måste leva upp till de löften om klimatfinansiering de gav i Parisavtalet. I fattiga länder drabbar klimatförändringen ofta sådana människor och samhällen som är minst ”skyldiga” till problemen. Mest utsatta är de människor som redan har det svårt, som säsongsarbetare som är beroende av jordbruk och småbrukare vars utkomst försvåras av högre temperaturer och extrema väderfenomen. – Största delen av de fattiga i världen är kvinnor, så följderna av klimatförändringen har könade konsekvenser. Fattigdom gör att man är utsatt för följderna av klimatförändringen, men då den påverkar människors utkomst och uppehälle leder förändringarna också till ökade inkomstklyftor, säger Tiina Saarikoski. Det bästa resultatet når man då humanitärt bistånd och utvecklingssamarbete sker i samråd. Finansieringen borde möjliggöra snabba övergångar från utvecklingsarbete till katastrofhjälp och tillbaka enligt behov. – I vårt dagliga arbete utvidgar Finlands Röda Kors WWF:s Green Office-program, som inleddes år 2018, till att bli ett miljöprogram för hela organisationen. Vi beaktar klimatinverkan av vår verksamhet från reser och inköp till internationella katastrofhjälpsoperationer. Vårt mål är att vara klimatneutrala före år 2030. ? Finlands Röda Kors klimatstrategi betonar det gemensamma ansvaret förts med återuppbyggnadstiden efter krigen. Anpassningen till klimatförändringen kräver radikala förändringar i all mänsklig verksamhet, från livsmedelsoch energiproduktion till transport och byggnation. Vi står framför den mänskliga historiens största uppgift. Eftersom klimatförändringen med direkta och indirekta följder i största grad är en humanitär kris är det också något som angår alla som sysslar med humanitärt arbete. De humanitära organisationerna kan inte på egen hand lösa framtidens utmaningar, men de kan bistå regeringar, andra organisationer, företagsvärlden och vanliga medborgare i deras insatser för att lösa problem. Organisationerna kan producera kunskap om följderna av klimatförändringen och våra framtidsutsikter. I stället för att mana till förtvivlan kan det humanitära samfundet lyfta fram de positiva möjligheter som oundvikliga förändringar för med sig för mänskligheten. Den internationella rödakorsrörelsen måste tala för det humanitära samfundets arbetsförmåga och resurser, när behovet inom nödhjälp och förebyggande arbete inte får de resurser de behöver. Balansgången mellan den kontrollerade och okontrollerade utvecklingen fortsätter. Coronapandemin har visat vilket kaos dålig beredskap inför globala kriser kan leda till. Samtidigt har den också visat att i synnerhet de rikare länderna har enorma resurser när situationen är tillräckligt allvarlig. Nu gäller det bara att inse att det är precis vad den är i fråga om arbetet med att hantera klimatförändringen. ”Klimatförändringen drabbar ofta människor som är minst ’skyldiga’ till problemen.” KLIMATET SÄTTER människor i rörelse. Volontärer från Grekiska Röda Korset hjälpte flyktingar som anlände till ön Lesbos år 2015. Enligt prognoserna kommer följderna av klimatförändringen att driva hundratals miljoner människor på flykt. AVM1_loppuosa_painoon.indd 43 AVM1_loppuosa_painoon.indd 43 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• 44 Resumé E n fadder är en person man kan lita på. En vuxen att räkna med. De gudföräldrar man får vid dopet kallas också faddrar, men en fadder kan man också få när man står i beråd att bli vuxen, genom fadderverksamheten vid Röda Korsets skyddshus för unga. Det var en dag i juni som Lumikki , 17, för första gången träffade sin stödfadder Pirjo , 69, Lumikki hade sagt att hon vill att hennes fadder representerar en äldre generation, men något mer visste hon inte på förhand. När Lumikki väntade på Pirjo utanför biblioteket Ode undrade hon hur mötet skulle gå. Hittar vi något som vi kan tala om? De två gick från biblioteket till ett kafé. I ett huj hade det gått en timme. – Det var lätt för oss att prata. Pirjo var så glad och log hela tiden, minns Lumikki. Samma upplevelse hade Pirjo. – Från första början kändes det som om vi hade träffats tidigare. Idag talar de om precis allt. Ibland gäller det familj eller studier, ibland är det situationen i världen som dryftas. Det viktigaste är förtroendet: man kan tala om vad som helst, eller låta bli. En gemensam sysselsättning var också lätt att hitta, eftersom båda två är intresserade av konst. När coronabegränsningarna i somras och under början av hösten var friare besökte de museer tillsammans. I samband med att de träffas går de också alltid och äter. Lumikki och Pirjo tycker båda om exotisk mat och under fadderperioden har de hunnit testa restauranger av många slag. – Och så blir det alltid glass till efterrätt! tillägger Pirjo. Låg tröskel Lumikki och Pirjo träffas en gång i månaden, det är kutym i fadderverksamheten. Mellan träffarna håller de kontakt via WhatsApp. Utgångsläget är att De ungas skyddshus stödjer fadderrelationen i ett års tid, men man kan fortsätta att träffas även efter det. Den "Det gör gott att låta de goda gå vidare." En trygg vuxen Den som är De ungas skyddshus’ stödperson och fadder erbjuder stöd när en ung människa blir självständig. Åldersskillnaden mellan Lumikki och hennes stödfadder Pirjo är över 50 år, men de två har mycket att prata om och göra tillsammans. TEXT HEIDI NUMMI FOTO EEVA ANUNDI unga och hens fadder träffas också regelbundet tillsammans med en av skyddshusets anställda. För Lumikki har det varit speciellt viktigt att skyddshuset har kunnat erbjuda hjälp flexibelt och mångsidigt. – Om man är i en svår situation eller grubblar över något så kan man alltid ringa skyddshuset. Verksamheten i samband med De ungas skyddshus skräddarsys alltid enligt klienten. Orsaken till att man tar kontakt kan vara ensamhet, problem i relationer eller utmaningar kring att bli självständig. En del unga vill ha samtalshjälp, andra tillfällig inkvartering eller hjälp med att flytta till eget. Även den ungas anhöriga får stöd. Det finns alltid något man kan göra. Så lyder mottot för De ungas skyddshus. Det finns alltså ingen sådan situation i livet som man inte kan ta upp med skyddshuset. Om man vill kan man också ta kontakt via chatten Sekasin. Lumikki själv blev klient hos skyddshuset för några år sedan. – Jag letade efter en bostad och märkte snabbt att det är svårt att få en bostad när man är minderårig. Då rekommenderade skolkuratorn att hon skulle ta kontakt med De ungas skyddshus. Inom kort ordnades en träff där Lumikki deltog tillsammans med sina föräldrar, kuratorn och en anställd vid Röda Korset. Efter träffen gick allt smidigt. Lumikki kunde flytta hemifrån och lite senare kom faddern Pirjo med i bilden. Ge det goda vidare Pirjo har varit med i De unga skyddshus’ verksamhet i över sex år. Hon engagerade sig efter att ha sett en annons i en lokaltidning. – Jag gick i pension och konstaterade att jag inte trivs med att bara sitta hemma. Jag vill vara igång och aktiv i samhället även som pensionär. De ungas skyddshus finns på fem orter: Esbo, Helsingfors, Tammerfors, Vanda och Åbo. Pirjo uppmuntrar pensionärer – och människor i andra åldrar också – att bli stödpersoner och faddrar åt unga. – Det här tar bara några timmar i månaden, nog har man i allmänhet så mycket tid. Det gör gott att låta de goda gå vidare och det ger en själv så mycket. ? SKYDDSHUSETS STÖD för unga som vill bli självständiga erbjuder en trygg vuxen för den unga att hålla kontakt med. AVM1_loppuosa_painoon.indd 44 AVM1_loppuosa_painoon.indd 44 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• Hakemisto Alltid redo Röda Korsets nya flyttbara evakueringscentraler testades i en vinterstorm i Tammerfors. TEXT JANNE FLINKKILÄ V inden viner i över 20 sekundmeter i byarna och temperaturen är under noll. Vädret är brutalt – med andra ord perfekt för en beredskapsövning. På gården till en lagerbyggnad i Myllypuro i Tammerfors står en släpvagn bakom en Volkswagen Caddy. Men det är inte vilken släpvagn som helst, utan Röda Korsets nya EEC-enhet, en tillfällig evakueringscentral. Övningens leds av Jussi Halonen , mannen som har utvecklat evakueringscentralerna. I släpvagnen finns en överraskande omfattande arsenal av utrustning: två tält med aluminiumstomme, åtta bäddar, 40 liggunderlag, ett tjugotal filtar, två bårar, bord och stolar, ett aggregat som kan producera el, en varmluftsblåsare, lampa, en verktygsback och så vidare. – Alltihopa väger bara 1 300 kilo. Släpvagnen kan du hänga på en helikopter och föra till den plats där materialet behövs med Gränsbevakningsväsendets Super Puma, säger Halonen. Enligt honom kan ett fyrapersonersteam som har övat ordentligt ställa upp en evakueringscentral på en kvart. Hjälp där hjälp behövs Röda Korsets beredskapskoordinator Marko Korhonen säger att man började spåna kring en flyttbar evakueringsenhet för fyra år sedan. Utvecklingsarbetet gjordes i samråd med myndigheterna. Avsikten var att förbättra beredskapen inför en storolycka. Om en olycka inträffar i skärgården eller ett plan störtar mitt i ödemarken så finns det inte nödvändigtvis någon lokal där man kan samla dem som ska evakueras. – I Finland kan man ganska effektivt ge vård till patienter i behov av livräddande vård. Men på en olycksplats finns det också de människor som inte genast kan evakueras och de ska kanske vara där i flera timmar. Med enheter av den här typen kan man underlätta situationen för dem, förklarar Korhonen. Sammanlagt 15 EEC-enheter har sammanställts och de har placerats på olika håll i landet i Röda Korsets distrikt. I många distrikt lagras enheterna i räddningsväsendets eller FBK:s lokaliteter. När det gäller levererar räddningsväsendet släpvagnen till den plats där den behövs. Frivilliga tar sig dit och bygger upp enheten och bistår myndigheterna. Halonen ordnar alltid utbildning om hur man tar i bruk evakueringscentralerna. I utbildningen deltar i allmänhet 5–9 personer som sedan kan utbilda fler frivilliga. På så sätt ökar reserven av volontärer som är redo att rycka ut. – Det här var vår första övning i lite sämre förhållanden. Under kursen har jag sagt att det inte är i stiltje som fartyg kapsejsar. Olyckan inträffar oftast just när vädret är som värst och natten beckmörk, säger Halonen. ? "Evakueringsenheter förbättrar beredskapen inför en storolycka." AVM1_loppuosa_painoon.indd 45 AVM1_loppuosa_painoon.indd 45 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• ”SOTA VAIKUTTAA vahvasti lapsen henkiseen kehitykseen. Vaikutusten luonne riippuu lapsen henkisestä ja ruumiillisesta yleiskunnosta ja kokemusten laadusta. Vanhemmista ja ystävistä eroon joutuminen pahentaa tilannetta. Alle 6-vuotiaat ovat yleensä haavoittuvimpia. He ovat riippuvaisia vanhemmistaan, eivätkä he pysty yksin vähentämään ahdistustaan. Uutiskuvat näyttävät kuolleiden vanhempiensa äärellä apaattisina seisovia lapsia. He eivät syö, puhu tai leiki. He odottavat, että vanhemmat heräävät pitämään heistä jälleen huolta.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1991 Suomen Punainen Risti -lehti kertoi 30 vuotta sitten kauhuista, joita sodan jalkoihin joutuneet lapset joutuvat kokemaan väkivallan uhreina ja pakkovärvättyinä lapsisotilaina. Vuosien takaa ? Åren går Sodan lapset Krigets barn ”KRIG PÅVERKAR barnets mentala utveckling. Hurudan inverkan är beror på barnets psykiska och fysiska allmänkondition och hurudana upplevelser barnet utsätts för. Situationen förvärras om barnet kommer ifrån sina föräldrar och vänner. Barn under 6 år är i allmänhet mer sårbara. De är beroende av sina föräldrar och kan inte på egen hand lindra sin ångest. Nyhetsbilder visar apatiska barn bredvid sina döda föräldrar. De äter inte, de pratar inte, de leker inte. De väntar på att deras föräldrar vaknar och börjar ta hand om dem igen.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1991 Finlands Röda Kors medlemstidning berättade för 30 år sedan om de hemskheter som barn i krig upplever som våldsoffer och tvångsvärvade barnsoldater. Mitä kuuluu? Pieni kysymys, jolla voi olla valtavan suuri merkitys. Ympärillämme on lukemattomia tarinoita yksinäisyydestä, korona-aikana entistäkin enemmän. Tuleeko mieleesi joku, jolta ei ehkä ole pitkään aikaan kysytty, mitä kuuluu? Ilahduta soittamalla tai lähettämällä viesti! Haastamme mukaan kaikki suomalaiset ystävänpäiväviikonloppuna 13.–14.2. #mitäkuuluu #nähdääntoisemme punainenristi.fi/nahdaan Nähdään – toisemme. O-negatiivinen on hätäverta, jota annetaan ensimmäisenä onnettomuuksissa ja leikkauksissa. Se voi pelastaa jokaisen. Jos et tiedä veriryhmääsi, tule luovuttamaan. Jokainen verenluovuttaja voi pelastaa hengen. veripalvelu.fi Millainen sankariveri sinussa virtaa? AVM1_loppuosa_painoon.indd 46 AVM1_loppuosa_painoon.indd 46 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• Mitä kuuluu? Pieni kysymys, jolla voi olla valtavan suuri merkitys. Ympärillämme on lukemattomia tarinoita yksinäisyydestä, korona-aikana entistäkin enemmän. Tuleeko mieleesi joku, jolta ei ehkä ole pitkään aikaan kysytty, mitä kuuluu? Ilahduta soittamalla tai lähettämällä viesti! Haastamme mukaan kaikki suomalaiset ystävänpäiväviikonloppuna 13.–14.2. #mitäkuuluu #nähdääntoisemme punainenristi.fi/nahdaan Nähdään – toisemme. AVM1_loppuosa_painoon.indd 47 AVM1_loppuosa_painoon.indd 47 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26
• Ole läsnä. Ole ystävä! LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä yksinäisyyttä vastaan. lahitapiola.fi AVM1_loppuosa_painoon.indd 48 AVM1_loppuosa_painoon.indd 48 26.1.2021 14.26 26.1.2021 14.26