2 2017 18 Stunder utan rädsla Kati Partanen sköter barn från Mosul Hetki ilman pelkoa 14 Kati Partanen hoitaa Mosulin lapsia 19 Pertti Torstila: Pakolaisista uutta virtaa Suomelle 13 Under Rödakorsveckan gör vi nya hjälpare 22 Pyöräily parantaa kuntoa ja maailmaa 30 Isä, poika ja auttamisen henki Asiaa myös verenluovuttajille! 10 Punaisen Ristin viikolla tehdään uusia auttajia AVM1702_s1-21.indd 1 18/04/2017 14.27
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Mökille & veneeseen! Till stugan & båten! Päivitystä vaatekaappiin! En liten uppdatering i garderoben! Huppari Materiaali 70% puuvillaa ja 30% polyesteria, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Material 70% bomull och 30% polyester, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Periaatteet-paita Materiaali puuvilla, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Principerna-tröja Material bomull, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 28 € Reddie-paidat Pirteän väriset, laadukkaat puuvillapaidat. Koot 2–14 vuotiaille. Reddie-tröjar Bomullskjortor av hög kvalitet och i pigga färger. Storlekar för 2–14 åringar. 24 € Punaisen Ristin paita Materiaali luomupuuvillaa. Ladyfit XS-XXL, unisex S-XXXL. Röda Kors tröja Materialet organiskt bomull. Ladyfit XS-XXL, unisex S-XXXL. 28 € Palovaroitin Nano Ei patterinvaihtoa, sopii myös pieniin tiloihin kuten veneeseen tai asuntoautoon. Väreinä valkoinen ja matta-kromi. Brandvarnare Nano Inget batteribyte, passar också till mindre utrymmen såsom båt och husbil. Färger i vitt och matta-krom. 29 € Keittiöpyyhepakkaus (3 kpl) Kotimaiset pyyhkeet 100% puuvillaa, koko 50 x 70 cm. Väreinä vihreä-valkoinen sekä vaaleanpunainenvalkoinen. Kökshandduksförpackning (3 st.) Handdukarna är inhemska och av 100% bomull, storlek 50 x 70 cm. Färger grön-vit och rosa-vit. 9,50 € Sammutuspeitot Mausteet ja Home cooking Tehokas alkusammutusväline, jolla tukahdutat irti päässeen tulen turvallisesti ja nopeasti. Brandfiltar Mausteet och Home cooking Ett effektivt sätt att släcka en liten brand säkert och snabbt. 29 € Laukut sisältävät tärkeimmät tarvikkeet hätäensiapuun. Väskorna innehåller det viktigaste du behöver för första hjälpen. Joka kodin ensiapulaukku Första hjälpenväska för hemmet 30 € Veneilijän ensiapulaukku Första hjälpenväska för båtförare 56 € OSTAMALLA AUTAT! Uutta! Nyhet! SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 1 13.4.2017 9.39 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Huoletonta matkailua! Bekymmersfri semesterresa! Ilahduta kortilla! Gläd med ett kort! Silkkimakuupussi Kevyt ja kätevä ottaa mukaan matkalle. Koko 90 x 220 cm, paino 140 g. Lisää värejä verkkokaupassa. Sidensovpåse Lätt och behändig att ta med på resa. Storlek 90 x 220 cm, vikt 140 g. Fler färger i webbutiken. 42 € Matkailijan ensiapulaukku Mahtuu hyvin reppuun tai retkikassiin, voi kiinnittää myös vyöhön. Sisältää kaiken tarvittavan nopeaan hätäensiapuun. Resenärens första hjälpen-väska Ryms bra i ryggsäcken eller utflyktskassen, kan även fästas i bältet. Innehåller allt det väsentligaste för den livräddande första hjälpen. 23 € Cityreppu Kevyt ja pieneen tilaan menevä, väri musta. City-ryggsäck En lätt ryggsäck som inte tar mycket plats, färg svart. 19 € DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Onnittelukukatkorttipakkaus Pakkauksessa 6 taitekorttia kuorineen. Gratulationsblommorkortförpackning Förpackningen innehåller 6 vikta kort med kuvert. 20 € Uutta! Nyhet! Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Toilettipussi Valmistettu käyttämättömistä, käytöstä poistetuista keräysliiveistä, jokainen pussi on uniikki. Toalettpåse Tillverkad av oanvända och återkallade insamlingsvästar, så varje påse är unik. 12 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Uutta! Nyhet! Kesäkukat 8 korttia. Sommarblommor 8 kort. 4 € SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 2 13.4.2017 9.39 AVM1702_s1-21.indd 2 18/04/2017 14.27
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Mökille & veneeseen! Till stugan & båten! Päivitystä vaatekaappiin! En liten uppdatering i garderoben! Huppari Materiaali 70% puuvillaa ja 30% polyesteria, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Material 70% bomull och 30% polyester, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Periaatteet-paita Materiaali puuvilla, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Principerna-tröja Material bomull, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 28 € Reddie-paidat Pirteän väriset, laadukkaat puuvillapaidat. Koot 2–14 vuotiaille. Reddie-tröjar Bomullskjortor av hög kvalitet och i pigga färger. Storlekar för 2–14 åringar. 24 € Punaisen Ristin paita Materiaali luomupuuvillaa. Ladyfit XS-XXL, unisex S-XXXL. Röda Kors tröja Materialet organiskt bomull. Ladyfit XS-XXL, unisex S-XXXL. 28 € Palovaroitin Nano Ei patterinvaihtoa, sopii myös pieniin tiloihin kuten veneeseen tai asuntoautoon. Väreinä valkoinen ja matta-kromi. Brandvarnare Nano Inget batteribyte, passar också till mindre utrymmen såsom båt och husbil. Färger i vitt och matta-krom. 29 € Keittiöpyyhepakkaus (3 kpl) Kotimaiset pyyhkeet 100% puuvillaa, koko 50 x 70 cm. Väreinä vihreä-valkoinen sekä vaaleanpunainenvalkoinen. Kökshandduksförpackning (3 st.) Handdukarna är inhemska och av 100% bomull, storlek 50 x 70 cm. Färger grön-vit och rosa-vit. 9,50 € Sammutuspeitot Mausteet ja Home cooking Tehokas alkusammutusväline, jolla tukahdutat irti päässeen tulen turvallisesti ja nopeasti. Brandfiltar Mausteet och Home cooking Ett effektivt sätt att släcka en liten brand säkert och snabbt. 29 € Laukut sisältävät tärkeimmät tarvikkeet hätäensiapuun. Väskorna innehåller det viktigaste du behöver för första hjälpen. Joka kodin ensiapulaukku Första hjälpenväska för hemmet 30 € Veneilijän ensiapulaukku Första hjälpenväska för båtförare 56 € OSTAMALLA AUTAT! Uutta! Nyhet! SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 1 13.4.2017 9.39 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Huoletonta matkailua! Bekymmersfri semesterresa! Ilahduta kortilla! Gläd med ett kort! Silkkimakuupussi Kevyt ja kätevä ottaa mukaan matkalle. Koko 90 x 220 cm, paino 140 g. Lisää värejä verkkokaupassa. Sidensovpåse Lätt och behändig att ta med på resa. Storlek 90 x 220 cm, vikt 140 g. Fler färger i webbutiken. 42 € Matkailijan ensiapulaukku Mahtuu hyvin reppuun tai retkikassiin, voi kiinnittää myös vyöhön. Sisältää kaiken tarvittavan nopeaan hätäensiapuun. Resenärens första hjälpen-väska Ryms bra i ryggsäcken eller utflyktskassen, kan även fästas i bältet. Innehåller allt det väsentligaste för den livräddande första hjälpen. 23 € Cityreppu Kevyt ja pieneen tilaan menevä, väri musta. City-ryggsäck En lätt ryggsäck som inte tar mycket plats, färg svart. 19 € DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Onnittelukukatkorttipakkaus Pakkauksessa 6 taitekorttia kuorineen. Gratulationsblommorkortförpackning Förpackningen innehåller 6 vikta kort med kuvert. 20 € Uutta! Nyhet! Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Toilettipussi Valmistettu käyttämättömistä, käytöstä poistetuista keräysliiveistä, jokainen pussi on uniikki. Toalettpåse Tillverkad av oanvända och återkallade insamlingsvästar, så varje påse är unik. 12 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Uutta! Nyhet! Kesäkukat 8 korttia. Sommarblommor 8 kort. 4 € SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 2 13.4.2017 9.39 AVM1702_s1-21.indd 3 18/04/2017 14.27
Auttajia 140 vuotta TILASTOISSA MAAILMA näyttää hyvältä: väkivaltaan ja sairauksiin kuolevien ihmisten määrä on laskenut tasaisesti vuosisadasta toiseen. Epävarmuus ja turvattomuuden tunne eivät kuitenkaan seuraa lukuja. Pietarin ja Tukholman iskut ja tieto pitkittyneistä, monimutkaisista konflikteista vaikuttavat konfliktialueiden lisäksi meidän jokaisen arjessa. Kesäkuussa Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa Helsingissä hyväksyttävän tulevan Punaisen Ristin toimintalinjauksen valmistelussa keskeistä on reagointi epävarmuuden ja turvattomuuden tunteen lisääntymiseen. Toukokuussa 140 vuotta täyttävä Suomen Punainen Risti on tarjonnut suomalaisille mahdollisuuden vapaaehtoiseen auttamiseen perustamisestaan lähtien. Tänä vuonna tavoitteemme on, että jokainen lähes 500 osastostamme kouluttaa satavuotiaalle Suomelle uusia auttajia. Kävin itse juhlavuoden auttajakurssin (lue lisää s. 10) helmikuussa. Minulle suurin muutos oli, että auttamismahdollisuudet omassa ympäristössä tulivat hyvin konkreettisiksi. Kurssin jälkeen mietin päivittäin, osaisinko ja uskaltaisinko toimia, jos jotain oikeasti tapahtuisi. Halusin myös oppia lisää. Kesän yleiskokouksen tärkeimpiä tehtäviä on osoittaa järjestön suunta seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Mikä on Punaisen Ristin merkitys tulevaisuuden Suomessa? Merkityksemme korostuu, kun maailma on epävarma ja ennakoimaton. Meidän on ylläpidettävä auttamisvalmiutta, vahvistettava yhteisöjä ja vaikutettava rohkeasti inhimillisyyden puolesta. Mitä useamman ihmisen koulutamme ensiaputaitoiseksi, mitä useampi osallistuu työmme tukemiseen, sitä vahvemmin järjestönä vastaamme pyyntöön, kun apua tarvitaan. Yhteinen työ inhimillisyyden puolesta on yksi vastaus maailman epävarmuuteen. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Punainen Risti lisää apua Somaliaan Ystävänä voi toimia myös verkossa Yli 200 000 luovutti verta Perusta oma merkkipäiväkeräys! 10 Uusia auttajia isänmaalle 14 Taistelu Mosulista ei säästä ketään 19 Pertti Torstila katsoo eteenpäin 22 Pyöräily tekee hyvää 24 Terveyttä Suomen kansalle 28 Nuoret tahtovat vaikuttaa 30 Isä kasvatti pojastaan luovuttajan 32 Avustustyö avaa perspektiiviä 39 Ristikko 41 Mari Hakolan kolumni 45 Kysy Punaisesta Rististä 46 Vuosien takaa 47 Abdullah Al-Aani löysi paikkansa 13 Fosterlandets nya hjälpare 18 I Mosul skonar kriget ingen 21 Pertti Torstila ser framåt 23 Att cykla gör gott 27 Hälsa för hela folket 29 Unga vill påverka 31 Givandet går från far till son 36 Biståndsarbete ger perspektiv 38 Mari Hakolas kolumn 40 Korsord 42 Kors och tvärs Röda Korset ökar hjälpen i Somalia Vän kan man också vara online Över 200 000 gav blod 45 Fråga om Röda Korset 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2017 26.4.2017 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Saara Mansikkamäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, p. 020 701 2229 AD: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, p. 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000 Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Hjälpare i 140 år STATISTISKT SETT ser världen bra ut: antalet människor som dör av våld och sjukdomar har sjunkit stadigt sekel efter sekel. Men osäkerhet och otrygghet ser inte till några siffror. Attentat i S:t Petersburg och Stockholm och vetskapen att utdragna, invecklade konflikter rasar vidare påverkar även vår vardag. I arbetet med att bereda den strategi som ska godkännas vid Finlands Röda Kors ordinarie stämma i Helsingfors i juni har det centrala varit att reagera på den växande känslan av osäkerhet och otrygghet. I maj fyller Finlands Röda Kors 140 år och har sedan grundandet erbjudit finländarna en möjlighet till frivilliga hjälpinsatser. I år är vårt mål att var och en av våra nästan 500 avdelningar utbildar nya hjälpare för hundraårsjubilaren Finland. Jag gick själv jubileumsårets hjälparkurs (läs mer på s 13) i februari. För mig var den största förändringen att möjligheterna att hjälpa i den egna närmiljön blir väldigt konkreta. Efter kursen tänkte jag varje dag på om jag visste hur jag skulle göra och om jag skulle våga ingripa om något verkligen hände. Men jag ville också lära mig mer. Bland de viktigaste uppgifterna för sommarens stämma är att dra upp riktlinjerna för vår organisation under de närmaste tre åren. Vad ska Röda Korset betyda för Finland i framtiden? Vår betydelse framhävs när världen är osäker och oförutsägbar. Vi måste upprätthålla hjälpberedskapen, stärka samhällen och gemenskaper och modigt påverka för en medmänsklig värld. Ju fler människor vi utbildar i första hjälpen, ju fler deltar i att stöda vårt arbete, till exempel på ett Kontti-återanvändningsvaruhus eller genom att ge blod, desto starkare är vi som organisation när vi svarar på vädjan om hjälp. Vårt gemensamma arbete för mänsklighet och humanitet är ett svar på världens osäkerhet. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 ? Avun maailma Hjälpens värld 2/2017 AVM1702_s1-21.indd 4 18/04/2017 14.27
32 / 36 AVUSTUSTYÖSSÄ OPPII SUHTEELLISUUDENTAJUA Pirjoriitta VeltheimRaevaara on heikomman puolella. BISTÅNDSARBETE GER PERSPEKTIV Pirjoriitta Veltheim-Raevaara är på den svagares sida. 24 / 27 HOITOA, HUOLENPITOA JA VALISTUSTA Suomen terveydenhuoltoa rakentamassa. VÅRD, OMSORG OCH UPPLYSNING Så fick Finland sitt hälsovårdssystem. 10 / 13 OVET AUKI UUSILLE AUTTAJILLE Juhlavuoden ensiavun pikakurssi vetää väkeä. ÖPPET FÖR NYA HJÄLPARE Jubileumsårets kurs i första hjälpen lockar. 28 / 29 NUORILTA ODOTETAAN ROHKEITA AVAUKSIA Kankaanpäässä opittiin vaikuttamisen taitoja. FRÄSCHT TÄNKANDE VÄNTAS AV UNGDOMAR I Kankaanpää fick unga lära sig påverka. JU S S I V IE R IM A A S U O M E N P U N A IS E N R IS T IN K U V A -A R K IS TO Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi P E T T E R I K IV IM Ä K I JO H A N N A S JÖ H O L M Muistithan ilmoittautua Punaisen Ristin yleiskokoukseen 10.–11.6. Helsingissä? Kaikki jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan kokousta! 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1702_s1-21.indd 5 18/04/2017 14.27
6 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2017 ilmestyy 6. syyskuuta Ristiin rastiin PUNAINEN RISTI LÄHETTÄÄ lisää apua Somaliaan Yli 20 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikassa uhkaa nälänhätä. Suomen Punainen Risti vastaa avun tarpeeseen laajentamalla avustustoimintaansa Somaliassa. S omalia on yksi maailman köyhimmistä ja turvattomimmista maista, jonka asukkaista yli puolet on avun tarpeessa. Nopeasti heikentyneen humanitaarisen tilanteen taustalla ovat sekä Itä-Afrikkaa pitkään piinannut kuivuus että Somalian sisäiset levottomuudet. Suomen Punaisen Ristin apu Somalissa keskittyy ruokaan, puhtaaseen veteen ja terveyspalveluihin. – Tapasin Somaliassa ihmisiä, jotka eivät ole syöneet viikkoihin kunnolla. Monet naiset ja lapset ovat selkeästi aliravittuja. Vesi on usein likaista, ja se voi levittää tauteja. Tilanne on hyvin vakava joka puolella maata ja apua tarvitaan nopeasti, Suomen Punaisen Ristin alue-edustajana Itä-Afrikassa toimiva Terhi Heinäsmäki kertoo. Perheiden ahdinkoa helpottaakseen Suomen Punainen Risti jakaa 1 400 kotitaloudelle Somalimaan länsiosissa taloudellista apua. Avustusraha myönnetään kerran kuukaudessa kännykän kautta, ja se riittää tyydyttämään kuusihenkisen perheen ravinnontarpeen. Kolme kuukautta kestävä avustusoperaatio toteutetaan yhdessä Somalian Punaisen Puolikuun sekä Saksan, Norjan ja Iso-Britannian Punaisten Ristien kanssa. Avustusten kokonaisarvo on noin puoli miljoonaa euroa, josta satatuhatta tulee suomalaisilta lahjoittajilta. Suomen Punainen Risti auttaa ennestään kuivuudesta pahiten kärsineitä alueita Somalimaassa jakamalla ruokaa ja puhdasta vettä sekä tukemalla paikallisia terveyspalveluita. Saastuneen veden ja ruuan takia kolera leviää rajusti Somaliassa. Suomen Punainen Risti tukee alueella seitsemää pysyvää terveysklinikkaa ja kahta liikkuvaa klinikkaa. Somalian Punainen Puolikuu on maan toiseksi suurin terveyspalveluiden tarjoaja, jonka rooli korostuu vaikeina aikoina. Lisäksi Suomen Punainen Risti tukee kansainvälisen Punaisen Ristin työtä Puntmaassa ja Somalian keskija eteläosissa. Ulkoasiainministeriö rahoittaa työtä 2,4 miljoonalla eurolla. Punainen Risti on ainoa kansainvälinen järjestö, jolla on pääsy levottoman Somalian kaikkiin osiin. Kaikkiaan yli 20 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikassa kärsii vakavasta ruoan puutteesta. Suomen Punainen Risti tekee työtä Somalian lisäksi Keniassa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa, jossa ulkoasiainministeriö tukee kansainvälisen Punaisen Ristin työtä 2,1 miljoonalla eurolla. – Avun tarve on paljon suurempi kuin sen nykyinen rahoitus. Avustustyötä on mahdollista jatkaa ja laajentaa suomalaisten lahjoittajien tuella, Terhi Heinäsmäki sanoo. KIMMO HOLOPAINEN AAPO HUHTA LAHJOITA SOMALIAAN Katastrofirahaston tili FI06 2219 1800 0680 00, saaja Punainen Risti, viite 5209 H E IK K I V Ä Ä TÄ M Ö IN E N AVM1702_s1-21.indd 6 18/04/2017 14.27
Ystäväksi verkon välityksellä Tutkimusten mukaan jopa 15 prosenttia nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi ainakin silloin tällöin. Samaan aikaan nuoret viettävät entistä enemmän aikaa verkossa ja sosiaalisessa mediassa, josta haetaan yhä useammin myös seuraa yksinäisyyteen. Vastatakseen ilmiselvään tarpeeseen Suomen Punainen Risti käynnisti keväällä verkkoystävätoiminnan, jolla pyritään tavoittamaan niitä nuoria, joille kasvokkain kohtaaminen on syystä tai toisesta hankalaa. 18–29-vuotiaille suunnattu verkkoystävätoiminta mahdollistaa tuen saamisen myös pienemmillä paikkakunnilla, joilla ei ennestään ole ystävätoimintaa nuorille. Verkkoystävätoiminnassa vapaaehtoinen ystävä ja juttuseuraa kaipaava nuori käyvät kahdenkeskisiä, luottamuksellisia keskusteluja valitsemansa keskustelusovelluksen avulla. Helppoutensa ansiosta digitaalisen ystävätoiminnan toivotaan madaltavan kynnystä hakea apua. Kahdenvälisen verkkoystävätoiminnan lisäksi Punaisen Ristin vapaaehtoisen verkkoystävän kanssa voi jatkossa jutella myös Minecraft-pelimaailmassa, johon Punainen Risti avaa oman palvelimen. Lue lisää: www.punainenristi.fi 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 7 MARIA SANTTO HANNA LINNAKKO Verkon välityksellä Punaisen Ristin ystävänä voi toimia myös toisella paikkakunnalla asuvalle yksinäiselle. NUMEROT KERTOVAT 82 696 JÄSENTÄ KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Vuoden aikana järjestöön liittyi 4 485 uutta jäsentä, joista 1 310 oli alle 29-vuotiaita. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI Hyviä ratkaisuja rasismia vastaan Rasisminvastaisella viikolla tehtiin päätöksiä ja palkittiin edelläkävijöitä. P unaisen Ristin Rasisminvastaista viikkoa vietettiin 20.–26. maaliskuuta. YK:n rasisminvastaisen päivän aikaan 21. maaliskuuta järjestettävä kampanjaviikko kokosi sankoin joukoin väkeä yleisötapahtumiin ympäri maata. Rasisminvastaisella viikolla kerättiin tänä vuonna suomalaisilta rasisminvastaisia päätöksiä ja kannustettiin kertomaan niistä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #minäpäätän. Viikon aikana jaettiin jälleen myös Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat toiminnallaan edistäneet ihmisten yhdenvertaista kohtelua Suomessa. Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri valitsi Ennakkoluulottomaksi edelläkävijäksi Sunniva Draken , joka vastaanotti tunnustuksen Rasisminvastaisen viikon avajaistapahtumassa Helsingin Narikkatorilla. Drake on näkyvä ihmisoikeusaktivisti, joka on etsinyt ennakkoluulottomasti ratkaisuja maahanmuuton ja kotoutumisen haasteisiin myös työpaikallaan Espoon kaupunginkirjaston aluejohtajana. Espoon kaupunginkirjastossa saa palvelua peräti 11 eri kielellä, ja esimerkiksi lasten satutunteja pidetään useilla kielillä. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: eirasismille.fi Ristiin rastiin Avun maailma 3/2017 ilmestyy 6. syyskuuta Ristiin rastiin KERRO MUISTOSI PUNAISESTA RISTISTÄ! Tänä vuonna 140-vuotista taivaltaan juhliva Suomen Punainen Risti kutsuu kaikki ystävänsä muistelemaan menneitä. Onko sinun mieleesi jäänyt erityinen muisto Punaisesta Rististä, avun antamisesta tai sen saamisesta? Kerro se meille! Lähetä tarinasi osoitteeseen info@punainenristi.fi. Julkaisemme muistoja verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kerrothan viestissä nimesi, osastosi, tapauksen paikan ja ajankohdan sekä sen, haluatko julkaista tarinan nimelläsi. Voit myös lähettää muistoon liittyviä kuvia. Hyvää juhlavuotta! Rasisminvastaisen viikon avajaistapahtuma houkutteli Helsingin Narinkkatorille varsinkin nuorta yleisöä. H E IK K I V Ä Ä TÄ M Ö IN E N AVM1702_s1-21.indd 7 18/04/2017 14.27
Punainen Risti sai uudet MobilePaynumerot Punainen Risti on saanut uudet, helposti muistettavat MobilePaynumerot. Lahjoitus katastrofirahastoon menee jatkossa perille numerolla 1001, ja uutena vaihtoehtona on lahjoitus kotimaan toimintaan numerolla 2002. Mobile Pay on kännykkäsovellus, joka tarjoaa vaihtoehdon käteiselle ja verkossa tai tekstiviestillä maksamiselle. Lahjoituksesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. MobilePayn voi ladata älypuhelimeen App Storesta, Google Playsta tai Windows Storesta. Espoon veripalvelutoimisto muutti uusiin tiloihin Espoon veripalvelutoimisto avasi ovensa 10. huhtikuuta uusissa tiloissa kauppakeskus Ison Omenan palvelutorikerroksessa. Nyt toimisto on entistä keskeisemmällä paikalla ja lähempänä verenluovuttajia. Espoon toimisto on yksi Veripalvelun kymmenestä kiinteästä toimipisteestä. Vuonna 2016 Espoon veri palvelutoimistossa vieraili noin 5 000 luovuttajaa. Tavoitteena on nostaa kävijämäärä 180 verenluovuttajaan viikossa. – Toivon, että uudet ja entistä viihtyisämmät tilat innostavat yhä useampia espoolaisia verenluovutukseen, operatiivinen johtaja Maarit Kuusisaari-Bergström Veripalvelusta sanoo. JYRKI KOMULAINEN Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Ristiin rastiin Lahjoita lentopisteesi katastrofiapuun Finnair haastaa sekä oman väkensä että asiakkaansa tekemään hyvää Punaisen Ristin kautta. L entoyhtiö Finnair on Suomen Punaisen Ristin pitkäaikainen yhteiskumppani, ja myös yhtiön matkustajat on kutsuttu mukaan auttamaan. Finnair Plus -asiakkaat saavat lennoista kanta-asiakaspisteitä, joita voi lahjoittaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon osoitteessa finnairshop.com. Käyttämättä jäävät Plus-pisteet voi lahjoittaa myös ystävän tai perheenjäsenen nimissä, jolloin lahjoitus toimii esimerkiksi merkkipäivälahjana. Finnairin henkilökunta tekee tänä vuonna hyvää myös osallistumalla Ketjureaktio-pyöräilykampanjaan, jolla kerätään varoja Punaisen Ristin avustustyöhön Syyriassa. Finnair ja sen tytäryhtiö Finnair Cargo tekevät Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyötä myös katastrofitilanteissa. Viime vuosina yhtiöiden kuljetusja logistiikkapalveluja on tarvittu muun muassa avun kuljettamiseen Filippiinien hirmumyrsky Haiyanin ja Syyrian sisällissodan uhreille. Lisäksi Finnair on ylläpitänyt valmiutta lähettää matkaan Punaisen Ristin evakuointisairaalalla varustettu ambulanssilentokone, jos maailmalla tapahtuu erityisesti suomalaisia koskettava katastrofi. Parhaimmillaan avustusjärjestön ja yrityksen yhteistyö on silloin, kun yrityksen oma osaaminen tukee suoraan auttamistyötä – niin kuin Finnairin ja Punaisen Ristin tapauksessa. KIMMO HOLOPAINEN KOLAHTIKO POSTILUUKUSTA JÄSENMAKSUMUISTUTUS? Punaisen Ristin jäsenrekisteristä kysytään aika ajoin, miksi posti toi jäsenmaksusta muistutuksen, vaikka maksun pitäisi olla hoidettu. Yleensä selitys on se, että jäsenmaksu on maksettu puutteellisilla tiedoilla. Jokaisella Punaisen Ristin jäsenellä on henkilökohtainen viitenumero, jolla maksu ohjautuu perille. Oman viitenumeronsa voi tarkistaa viimeisestä laskusta tai kysyä osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. Finnair lastasi Punaisen Ristin apua Syyrian sodan uhreille Jordaniaan. JARKKO MIKKONEN MIKKO VÄHÄNIITTY Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Ristiin rastiin 8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 AVM1702_s1-21.indd 8 18/04/2017 14.27
Avaa oma keräys merkkipäiväksi! Punainen Risti on avannut palvelun, jonka kautta kuka tahansa voi perustaa oman nettikeräyksen. Tyylikkään keräys sivun kautta voi pyytää läheisiään ohjaamaan esimerkiksi syntymäpäivä-, häätai valmistujaismuistamiset itselleen tärkeään Punaisen Ristin avustuskohteeseen. Yksi nettikeräyksen ensimmäisistä testaajista oli Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö, joka avasi keräyksen Nuorten turvatalojen hyväksi. – Minulla osui samaan aikaan valmistujaisjuhlat ja syntymäpäivät. Krääsää on muutenkin tarpeeksi, joten pyysin ohjaamaan lahjaan varatut rahat mieluummin sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan, Rämö kertoo. – Keräyksen perustaminen ja siihen lahjoittaminen oli todella helppoa. Keräystavoitteeksi valitsin 1 500 euroa. Ihan siihen ei päästy, mutta lähelle kumminkin, ja kaikki kommentit tutuilta olivat tosi positiivisia. Palvelussa valitaan ensin lahjoituskohde ja avataan keräys, jonka jälkeen kutsua voi jakaa sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Lahjoitustilanne ja viestit näkyvät keräyssivulla saman tien. Lue lisää: oma.punainenristi.fi Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Ristiin rastiin JARI HÄRKÖNEN Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Ristiin rastiin SUOMALAISET LUOVUTTIVAT VERTA YLI 200 000 KERTAA Punaisen Ristin Veripalvelu keräsi vuoden 2016 aikana 204 503 yksikköä kokoverta kymmenessä kiinteässä toimipisteessään ja 1 176 verenluovutustilaisuudessa ympäri maata. Lisäksi verihiutaleita kerättiin Kivihaan veripalvelukeskuksessa yli 2 600 kertaa. Veren kerääminen mitoitetaan sairaaloiden tarpeen ja varastotasojen mukaan. Punasolujen käyttö vähenee parilla prosenttiyksiköllä vuodessa, joten myös verenluovutuksia oli vastaava määrä edellisvuotta vähemmän. Yhteensä verenluovutuksessa kävi vuoden aikana 132 182 eri henkilöä, joista verta luovutti 119 705. Uusia henkilöitä rekisteröityi verenluovuttajiksi yhteensä 18 927. Luovuttajien tyytyväisyys Veripalvelun asiakaspalveluun pysyi edellisvuosien tapaan korkealla tasolla: 93 prosenttia luovuttajista oli kokemukseensa erittäin tyytyväisiä. Veripalvelun tunnuslukuja: vuosikertomus.veripalvelu.fi AVM1702_s1-21.indd 9 18/04/2017 14.27
10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 T iedätkö, miten tajutonta käsitellään? Entä koska on oikea hetki soittaa hätäkeskukseen, kun vierasesine salpaa autettavan hengityksen? Jos et ole ihan varma, nämä ja monet muut ensiavun perusasiat selviävät Suomen Punaisen Ristin auttajakurssilla. Tunnin mittainen kurssi on Punaisen Ristin tämän vuoden uutuus, 140-vuotiaan järjestön lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman ensiaputaitoisin kansa. Pikakoulutuksessa ehtii tietenkin opetella vasta ensiavun alkeet, mutta sen pohjalle on hyvä rakentaa. – Jo ensiavun perusteiden tunteminen lisää kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Toivottavasti auttajakurssi herättelee ihmisiä käymään myös pitemmän ensiapukurssin, sanoo ensiavun ja terveydenhuollon ohjelmapäällikkö Minna RautaUudet auttajat esiin! Myrmidia Mörönen asettelee isosiskonsa Wolferiinan kylkiasentoon Minna Rautasen ohjeilla. Myrmidia Mörönen lägger sin storasyster Wolferiina i framstupa sidoläge enligt Minna Rautanens anvisningar. nen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiristä. Koska kynnys osallistua halutaan pitää mahdollisimman matalana, auttajakurssi on osallistujille maksuton. Kursseja järjestävät omilla alueillaan Punaisen Ristin paikallisosastot. Kertaus kannattaa Auttajakursseja järjestetään juhlavuoden loppuun asti, mutta erityisesti uusia auttajia innostetaan ensiapua oppimaan Punaisen Ristin viikolla 8.–14. toukokuuta. Turussa ensimmäiset kolme auttajakurssiryhmää koulutettiin jo helmikuussa 112-hätänumeropäivänä. Kurssille osallistuneet Susanne Rytkölä ja Essi Järviö saivat kuulla ilmaisesta kurssista Järviön työpaikan kautta. – Opiskelemme opettajiksi, ja lasten Suomen Punaisen Ristin uudella auttajakurssilla oppii ensiaputaitojen alkeet jo tunnissa. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi koottu kurssi on saanut vauhdikkaan alun. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA ? Punaisen Ristin viikko 8.–14.5. AVM1702_s1-21.indd 10 18/04/2017 14.27
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 11 Alkuinfon jälkeen Koivuaho jakaa ryhmän harjoittelemaan. Partiolaisporukkaa Merimaskun Reimareista naurattaa ensin, mutta pian puhelimet pannaan pois ja harjoitellaan vatsalleen tai selälleen tuupertuneen kääntämistä kylkiasentoon. Isokin ihminen kääntyy kyljelleen vaatteista vetämällä. Entä mistä tietää, hengittääkö tajuton? – Poskea vasten hengityksen tuntee hyvin, Kirsi Koivuaho neuvoo. Hätäkeskukseen on soitettava, jos tajutonta ei saa hartioista ravistelemalla hereille. Huivi riittää siteeksi Kun hätätilanne osuu kohdalle, on tärkeää toimia nopeasti. Oikeita välineitä ei useinkaan ole käsillä, mutta painesiteen haavaan tekee tarvittaessa vaikka kivestä ja kaulahuivista. Hopeapintainen avaruuslakana estää kehon jäähtymisen. Se on riskinä esimerkiksi eksymistapauksissa. Lakanasta muotoillaan kotilomainen suoja kehon ja pään ympärille. Tukehtumistilanteissa on aina kiire. Jos napakat iskut lapojen väliin eivät tuo riittävästi painetta rintaonteloon ja irrota vierasesinettä, tarvitaan Heimlichin otetta. Sitä ei koskaan saa tehdä ilman syytä, mutta auttajakurssilla opetetaan etsimään oikea kohta. Tunti kuluu opiskellessa nopeasti. Essi Järviö ja Susanne Rytkölä kokevat saaneensa auttajakurssilta itsevarmuutta ja uusia taitoja. – Nyt ainakin tietää, miten hengitystiet vapautetaan ja verenvuoto tyrehdytetään. Voi hyvin kuvitella, että tästä on vielä joskus hyötyä, naiset sanovat. KÄ ÄNNÄ ? kanssa toimiessa ensiaputaidot voivat tulla tarpeeseen, he sanovat. Juha Mörönen toi kurssille tyttärensä Wolferiinan ja Myrmidian . Työn ja harrastusten kautta ensiaputaitoja on jo koko perheellä, mutta Mörösen mukaan kertaus kannattaa. – On hyvä pitää sellainen viretila, että noin kerran vuodessa kertaa taitoja. Mörönen on kohdannut monenlaisia ensiaputilanteita katkenneen raajan hoidosta lähtien. Tytöt ovat oppineet ensiapua partiossa, ja myös he ovat tarvinneet taitojaan. – Partiossa kaverilta meni nilkka ja autoin häntä, Myrmidia kertoo. Hengitys on tärkein Auttajakurssilla opitaan tajuttoman ensiapu, suuren verenvuodon tyrehdyttäminen, vierasesineen poistaminen hengitysteistä ja lämmönhukan estäminen. Kouluttaja, Turun osaston vapaaehtoinen Kirsi Koivuaho kertoo perusteet ja näyttää avustajan avulla oikeat otteet. – Tärkeintä on kaikissa tilanteissa hengityksen turvaaminen, Koivuaho tähdentää. 1 Tanja Heikkilä sovittelee Vili Virtaselle Heimlichin otetta, jolla yritetään avata tukkeutuneet hengitystiet. Tanja Heikkilä provar greppet för heimlichmanövern på Vili Virtanen. Det används till att öppna luftvägarna. 2 Kirsi Koivuaho varmistaa Katja Kastmanin hengityksen taivuttamalla tämän päätä kevyesti taakse. Kirsi Koivuaho ser till att Katja Kastman kan andas genom att böja hennes nacke en aning. 1 2 AVM1702_s1-21.indd 11 18/04/2017 14.27
12 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Auttajakurssi leviää hyvin Vuoden alussa esitelty auttajakurssi on lähtenyt leviämään reipasta tahtia. Suomen Punaisen Ristin ensiavun ja terveyden koulutussuunnittelija Päivi Piili kertoo, että auttajakurssin koulutuspaketteja oli tilattu huhtikuun alkuun mennessä 118 kappaletta, ja määrä kasvaa koko ajan. – Osastot ovat ottaneet auttajakurssin innokkaasti vastaan. Materiaalien tilausmäärän perusteella olemme hyvässä vauhdissa – Suomen Punainen Risti kouluttaa tänä vuonna tuhansia uusia auttajia, Piili sanoo. Palaute auttajakurssin käyneiltä on ollut innostunutta. – Myönteinen palaute varmasti innostaa osastoja järjestämään uudenkin kurssin. Ihmiset ovat myös kyselleet osastoilta, milloin niissä järjestetään auttajakurssi ja miten pääsee mukaan. Minna Rautanen kertoo, että auttajakurssia on Varsinais-Suomen alueella pidetty esimerkiksi isoiskoulutuksen osallistujille ja omaishoitajille. Tulevia koulutuksia on sovittu runsaasti etenkin Punaisen Ristin viikolle. Osa koulutuksista on suunnattu ryhmille, osa on avoimia kenelle tahansa. Rautasen mukaan moni pienikin osasto on innostunut mahdollisuudesta järjestää auttajakurssi. – Auttajakurssi on juuri sellaista toimintaa, jota Punaisen Ristin pitää tarjota: matalan kynnyksen ilmaista koulutusta, johon ihmisten on helppo tulla, Rautanen sanoo. ? 3 Vakavammat haavat sidotaan painesiteellä, joka tyrehdyttää verenvuodon. Större sår förbinds med tryckförband som stoppar blödningen. 4 Vilma Mäntysalo käärii Inka Mäkelän lämmönhukkaa ehkäisevään avaruuslakanaan. Vilma Mäntysalo virar in Inka Mäkelä i en rymdfilt för att förhindra nedkylning. Opitaan uutta ja muistetaan vanhaa! PUNAISEN RISTIN VIIKKOA VIETETÄÄN TÄNÄ VUONNA JUHLATUNNELMISSA. Suomen Punainen Risti täyttää tänä keväänä 140 vuotta samalla kun itsenäinen Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan. Pyöreiden vuosien kunniaksi Punaisen Ristin viikolla toukokuussa koulutetaan tänä vuonna uusia auttajia lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle ja muistellaan Punaisen Ristin roolia kansakunnan historiassa. Punaisen Ristin viikkoa on vietetty järjestön perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5.1828 kunniaksi toukokuussa jo 1940-luvulta lähtien. Viime vuosina teemaviikolla on kampanjoitu erityisesti ensiaputaidon puolesta, ja panostus jatkuu tänä vuonna osastojen vapaaehtoisten järjestämillä auttajakursseilla. Auttajakurssi on juhlavuoden kunniaksi suunniteltu ensiavun pikakurssi, jonka aikana osallistujat oppivat mm. tyrehdyttämään verenvuodon, turvaamaan tajuttoman hengityksen ja auttamaan paleltumisvaarassa olevaa. Tunnin mittainen auttajakurssi on kävijöille ilmainen, ja kaikki osallistujat saavat kurssista todistuksen. Järjestön historian esittelyä varten osastoilla on käytettävissään kuvatauluista koostuva valokuvanäyttely, joka esittelee Punaisen Ristin työtä ihmisten auttamiseksi alkuvuosista nykypäivään. Punaisella Ristillä on ollut Suomen historiassa merkittävä rooli. Järjestön vaiheet ja muuttuvat tehtävät kertovat paitsi suomalaisten tarpeiden ja yhteiskunnan muutoksista, myös nuoren kansakunnan kasvusta köyhästä avuntarvitsijasta vauraaksi hyvinvointivaltioksi ja merkittäväksi kansainvälisen avun antajaksi. Auttajakurssien ja menneiden muistelemisen ohessa Punaisen Ristin viikon tapahtumissa ympäri maata suunnataan katse tulevaan, esitellään Punaisen Ristin toimintamuotoja ja tietenkin kutsutaan uusia vapaaehtoisia mukaan auttamaan – tehdään yhdessä tulevaisuuden Suomesta entistä parempi ja turvallisempi paikka elää meille kaikille! Lue lisää: www.punainenristi.fi Haave omasta sairaalasta toteutuu Punaisen Ristin uuden aikainen sairaala avattiin Helsingin Töölössä 1932. Sen rahoittamiseksi oli kerätty varoja lahjoituksil la ja arpajaisilla puheen johtaja Manner heimin johdolla. Kun toiminta siirtyi HYKS:lle 1958 sai raala oli Pohjoismaiden suurin ensiapupoliklinikka. 4 VARAUTUMISTA PAHAN PÄIVÄN VARALLE Ensiapupäivystys ja -ryhmät Ensiapupäivystykset käynnistyivät Turun mes suilla 1929. Samana vuon na saatiin myyntiin kuvan ensiapulaukku. Vuodes ta 1957 lähtien on pe rustettu ensiapuryhmiä paikallis osastoihin, teol lisuus ja liikelaitoksiin sekä kouluihin. Ne ylläpi tävät taitojaan harjoituk sissa ja päivystävät eri ta pahtumissa. Pitkäaikaista apua Lapualle Lapuan patruunatehtaan räjähdys nosti esiin hen kisen tuen merkityksen onnettomuuksista toipu misessa. Lapualta saatua oppia on sovellettu sen jälkeen esimerkiksi Sally Albatrossin ja Estonian onnettomuuksissa sekä kouluampumisten jälki työssä. Ensiaputaitoja kaikille vuodesta 1885 Ensiapukoulutuksen anta minen tavallisille ihmisille oli mullistava ajatus 1885. Uusi työturvallisuuslaki vuodelta 1930 avasi Pu naiselle Ristille työkentän ensiapuvälineiden tuotta jana ja niiden käytön kou luttajana. Kuvan lapset opettelevat käden sidon taa kouluun järjestetyllä rastiradalla. Kadonneita etsitään Punaisen Ristin koordinoima Vapaaehtoi nen pelastuspalvelu perustettiin vuonna 1964 viranomaisten ja järjestöjen yhteis työelimeksi. Sen hälytys ryhmiä on yli 1300 ja auttajien verkosto toimii koko maassa. Taitoja pidetään yllä säännölli sellä harjoittelulla. Puhdasta verta sairaaloille Punainen Risti otti vastuun Veripalve lusta vuonna 1948. Kuvassa verenluovu tusta Sipoossa 1955. Vakituiset veren luovuttajat ja jatkuva tutkimustyö ovat turvanneet sairaaloiden veren saannin. PUNAISEN RISTIN VARAUTUMINEN ON OLLUT VARAUTUMISTA SEKÄ SODAN VARALLE ETTÄ RAUHAN AIKAISIIN KRIISEIHIN. TEHTÄVÄNÄ ON OLLUT MYÖS PARANTAA IHMISTEN VALMIUKSIA KOHDATA ONNETTOMUUKSIA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄÄN . 3 4 AVM1702_s1-21.indd 12 18/04/2017 14.27
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 13 Nya hjälpare, stig fram! Finlands Röda Kors nya hjälparkurs lär ut grunderna i första hjälpen på en timme. Kursen utvecklades för att fira Finlands självständighets jubileumsår har fått en fartfylld start. TEXT ELINA TEERIJOKI FOTO JUSSI VIERIMAA V et du hur man hanterar en medvetslös person? Eller när man ska ringa larmcentralen när ett främmande föremål blockerar luftvägarna på den man ska hjälpa? Om du inte är riktigt säker kan du lära dig det här och mycket annat på Finlands Röda Kors hjälparkurs. Den timmeslånga kursen är en nyhet hos Röda Korset i år, en gåva från en 140 år gammal organisation till ett 100-årsfirande Finland. Målet är att göra finländarna till världens mest första hjälpen-kunniga folk. En snabbkurs hinner naturligtvis bara ta upp ABC i första hjälpen, men det ger en grund att bygga vidare på. – Redan det att man känner till grunderna ökar känslan av trygghet. Vi hoppas att hjälparkursen väcker folks intresse för en längre kurs i första hjälpen, säger Minna Rautanen , programchef för första hjälpen och hälsovård på Röda Korsets Egentliga Finlands distrikt. Man vill hålla tröskeln att delta i kursen så låg som möjligt, så den är helt gratis för deltagarna. Kurserna ordnas av Röda Korsets lokalavdelningar. Repetition lönar sig Hjälparkurser ordnas under hela jubileumsåret, men i synnerhet nya hjälpare uppmuntras att lära sig första hjälpen under Rödakorsveckan 8–14 maj. I Åbo utbildades de första tre hjälparkursgrupperna redan i februari i samband med 112-nödnummerdagen. Deltagarna Susanne Rytkölä och Essi Järviö fick höra om gratiskursen via Järviös jobb. – Vi studerar till lärare och när man jobbar med barn kan det vara bra att kunna första hjälpen, konstaterar de. Juha Mörönen kom på kurs tillsammans med sina döttrar Wolferiina ja Myrmidia . Arbete och hobbyer gör att hela familjen redan kan första hjälpen, men Mörönen konstaterar att upprepning är all inlärnings moder. – Det är bra att repetera sina kunskaper en gång om året. Mörönen har råkat ut för många första hjälpen-situationer, bland annat ett benbrott. Flickorna har lärt sig första hjälpen i scouterna och de har också haft nytta av sina kunskaper. – I scoutingen var det en kompis som stukade foten och jag hjälpte henne, berättar Myrmidia. Andningen viktigast På hjälparkursen lär man sig första hjälpen för en medvetslös, hur man stillar en större blödning, hur man avlägsnar ett främmande föremål ur luftvägarna och hur man förhindrar nedkylning. Kirsi Koivuaho , instruktör och rödakorsvolontär i Åbo, informerar om grunderna och visar med hjälp av en assistent hur man ska göra. – Det viktigaste i alla situationer är att se till att patienten kan andas, framhåller Koivuaho. Efter den inledande informationen delar Koivuaho upp deltagarna i grupper för att öva att lägga en medvetslös som ligger på mage eller på rygg i framstupa sidoläge. Även om det är en stor person går hen att vända genom att dra i kläderna. Och hur vet man om en medvetslös person andas? – Mot kinden känner man bra andetagen, tipsar Koivuaho. När en nödsituation uppstår är det viktigt att handla snabbt. Oftast har man inte rätt utrustning inom räckhåll, men ett tryckförband kan man vid behov lägga på ett sår genom att använda en sten och halsduk. En silvrig rymdfilt förhindrar nedkylning, vilket är en risk till exempel när någon har gått vilse. Filten formas till en kokong runt kroppen och huvudet på patienten. I en situation där någon håller på att storkna är det alltid bråttom. Om några bestämda klappar mellan skulderbladen inte ger tillräckligt tryck mot bröstkorgen och får det främmande föremålet att lossna krävs en heimlichmanöver. Den får man aldrig ta till utan orsak, men på hjälparkursen får man lära sig att hitta rätt ställe. En timme går snabbt när man lär sig. Essi Järviö och Susanne Rytkölä konstaterar att kursen har gett dem självsäkerhet och nya kunskaper. – Nu vet vi i alla fall hur vi ser till att luftvägarna är fria och stoppar en blödning. Jag kan bra tänka mig att jag har nytta av det här en dag, säger de. Hjälparkursen sprids Hjälparkursen lanserades i början av året och har spridit sig med god fart. Päivi Piili är utbildningsplanerare i första hjälpen och hälsa på Finlands Röda Kors och konstaterar att avdelningarna hade beställt 118 utbildningspaket för hjälparkursen fram till början av april och att antalet fortsätter att öka. – Avdelningarna har varit ivriga att ordna hjälparkurser. På basis av materialbeställningarna löper det bra: Finlands Röda Kors utbildar tusentals nya hjälpare i år, säger hon. Reaktionerna från dem som gått hjälparkursen har varit väldigt positiva. – Positiv respons lockar säkert avdelningarna att ordna fler kurser. På många orter har folk redan frågat avdelningarna när hjälparkurser ordnas och hur man kan anmäla sig. ? NYA KUNSKAPER OCH REPETITION! Rödakorsveckan firas i år i feststämning. Finlands Röda Kors fyller 140 år i år och det självständiga Finland firar 100-årsjubileum. För att markera jubileet utbildas nya hjälpare under Rödakorsveckan som en gåva till det 100-åriga Finland samtidigt som vi minns Röda Korsets roll i Finlands historia. Rödakorsveckan har firats i maj i samband med rödakorsrörelsens grundare Henry Dunants födelsedag 8.5.1828 sedan 1940-talet. Under de senaste åren har veckan inneburit en kampanj för kunskaper i första hjälpen och den satsningen fortsätter i år genom de hjälparkurser som rödakorsvolontärer i avdelningarna ordnar. Hjälparkursen är en snabbkurs i första hjälpen som har tagits fram inför jubileumsåret och som är gratis för deltagarna. Alla deltagare får ett intyg efter avlagd kurs. För att presentera vår organisations historia har avdelningarna tillgång till en fotoutställning som illustrerar Röda Korsets arbete för att hjälpa människor från organisationens begynnelse till idag. Röda Korset har spelat en viktig roll i Finlands historia. De olika skedena och uppgifterna i Röda Korsets historia vittnar inte bara om ändrade behov och förändringar i samhället, utan också om en ung nations uppväxt från hjälpbehövande till välfärdsland och till en givare av internationellt bistånd. Men Rödakorsveckan handlar inte bara om hjälparkurser och gamla minnen, utan vid evenemang runt om i landet den veckan har man blicken fäst vid framtiden och presenterar Röda Korsets verksamheter samtidigt som man bjuder in nya volontärer. Tillsammans gör vi framtidens Finland till en ännu bättre plats för oss alla! Läs mer: www.rodakorset.fi Rödakorsveckan 8–14.5 ? AVM1702_s1-21.indd 13 18/04/2017 14.27
14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 P ieni poika, arviolta neljän vanha, tuijottaa kämmenselkäänsä upotettua kanyyliä hiljaisena. Hänen veljensä huutaa äitiä. Poikien isä on kuollut. Lattialla sisääntuloaulan nurkassa istuu nainen ja itkee hysteerisenä. Ihmisen iho on onnettoman ohut suoja pommeja, ohjuksia ja luoteja vastaan. Miljoonakaupunki Erbil sijaitsee Pohjois-Irakissa, Mosulista 80 kilometriä itään. Se on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutuista kaupungeista. Maaliskuisen Erbilin arkisessa katuvilinässä mikään ei kieli, että vain tunnin ajomatkan päässä on käynnissä täysimittainen sota. Kaupungin länsilaidalla sijaitsevaan Rozhawan sairaalaan saapuu jatkuvana virtana Mosulissa loukkaantuneita. Petipaikoista on pulaa ja hoitohenkilökuntaa liian vähän. – Olen ollut täällä nyt kuukauden. Vaikka tämä on jo 12:s komennukseni Punaisen Ristin avustustyöntekijänä, tämä eroaa täysin kaikista aikaisemmista, Rozhawan sairaalassa sairaanhoitaToivon tällä puolen MOSULIN PIIRITYKSESTÄ SAAPUVIEN SIVIILIUHRIEN TARINAT KOETTELEVAT KOKENEENKIN AVUSTUSTYÖNTEKIJÄN JAKSAMISTA. TEKSTI JA KUVAT SAARA MANSIKKAMÄKI Kahden kuukauden ikäinen Rani-vauva sairaanhoitaja Kati Partasen hellässä huomassa. Mosulista saapuu paljon lapsipotilaita, joiden kanssa Partanen yrittää kiireestä huolimatta viettää rauhallisia hetkiä. Lilla Rani, 2 månader, tas varsamt om hand av sjukskötare Kati Partanen. Från Mosul anländer ett stort antal barnpatienter som Partanen trots brådskan på sjukhuset försöker hitta lugna stunder med. IRAKISSA AVM1702_s1-21.indd 14 18/04/2017 14.27
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 15 KÄ ÄNNÄ ? elää päivästä toiseen. Rozhawan sairaalassa potilaita on välillä jouduttu majoittamaan tilapäisesti kahdessa teltassa, jotka ICRC on pystyttänyt sairaalan takapihalle. Puolet potilaista on lapsia Sairaanhoitoon kohdistuva paine on seurausta Irakin pitkään jatkuneesta konfliktista. Mosulin kaupunki on kesästä 2014 lähtien ollut jihadistijärjestö ISISin vallassa, ja lokakuussa 2016 Irakin armeija kansainvälisine liittolaisineen aloitti operaation kaupungin vapauttamiseksi. Itä-Mosulissa valta on maaliskuussa jo vaihtunut, mutta Länsi-Mosulissa tilanne on siviilien kannalta edelleen äärimmäisen hankala. Tiet kaupunkiin ovat poikki eikä avustuskuljetuksia ole päästy tekemään. Tiheään asutulla alueella elää edelleen satoja tuhansia ihmisiä sodan keskellä ilman riittävää ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Ulos piiritetystä kaupungista pääsee vain henkensä kaupalla. Siitä huolimatta yli sadan tuhannen asukkaan arvioitiin maaliskuun puoliväliin mennessä onnistuneen pakenemaan Länsi-Mosulista. Mosulin, Erbilin ja Sheikhanin verrattain lyhyestä välimatkasta huolimatta haavoittuneiden kuljetus sairaalahoitoon kestää jopa vuorokauden. Matkalla on useita tarkastuspisteitä, joilla pysäytetään turvallisuussyistä kaikki ajoneuvot, jopa ambulanssit. Vakavimmin vammautuneille matka on liikaa. – Suurin murhe on lasten haavoittuminen, sairaanhoitaja Kati Partanen huokaa. Noin puolet Mosulista saapuvista uhreista on lapsia. Sotavammojen hoitamisen ohessa Partanen tekee kaikkensa pystyäkseen tarjoamaan potilaille psykososiaalista tukea. Varsinkin lapsipotilaiden pitäisi saada hetkeksi unohtaa traumaattiset kokemuksensa. Fyysinen ja psyykkinen toipuminen kulkevat käsi kädessä. – Kaiken tämän pahuuden, pahoinvoinnin ja surun keskellä meidän kaikkien täytyy pitää välillä hauskaa, niin Sairaanhoitaja Jarmo Villa nen hoitaa Lugmanin jalkaa. Lugman loukkaantui kotinsa tuhonneessa ohjusiskussa. Hän kantaa huolta Mosuliin jääneistä kuudesta lapsestaan, joihin hän ei ole kyennyt saamaan yhteyttä. Sjukskötare Jarmo Villanen ser till Lugmans fot. Lugman skadades i ett raket angrepp mot hans hem och oroar sig över sina sex barn som finns kvar i Mosul och som han inte har fått kontakt med. jana työskentelevä Kati Partanen sanoo. – Päivittäin kuulee potilaiden tarinoita, kuinka he ovat menettäneet omaisiaan, vaimojaan, lapsiaan, sisaruksiaan. Se on henkisesti erittäin raskasta. Rozhawan sairaalassa työskentelevä Partanen on osa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kirurgisia tiimejä, jotka on sijoitettu Mosulin lähellä oleviin Sheikhanin ja Erbilin kaupunkeihin tukemaan paikallista terveydenhuoltoa sotavammapotilaiden hoidossa. Avustustyöntekijät on koottu monista eri maista, mutta vetovastuussa on Suomen Punainen Risti. Suomen Punaisen Ristin lisäksi viime lokakuussa alkaneessa avustusoperaatiossa ovat mukana Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Saksan, Kanadan, Japanin ja Hongkongin Punaiset Ristit. Erbilin Rozhawan sairaalassa työskentelee vuoroissa kaksi viisihenkistä tiimiä, ja Sheikhanin sairaalassa yksi. Ryhmiin kuuluu kirurgeja, anestesialääkäreitä, leikkaussalisairaanhoitajia, sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja. Työpäivät venyvät pitkiksi, ja tilanne ”Kaiken tämän pahuuden, pahoin voinnin ja surun keskellä meidän kaikkien täytyy pitää välillä hauskaa.” KATI PARTANEN AVM1702_s1-21.indd 15 18/04/2017 14.27
16 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 potilaiden, omaisten kuin henkilökunnan. Jaksaakseen on pakko hellittää välillä, kokenut mielenterveysja traumahoitaja sanoo. Partasen valoisa ja lämmin asenne on tehnyt vaikutuksen moneen hoidettavaan. – Hän on minulle kuin äiti, sanoo sairaalassa molemmat jalat kipsissä makaava Abdul , 21. Hän oli pakenemassa Länsi-Mosulista, kun Abdulin edellä kulkenut veli astui miinaan. – Minä ja siskoni loukkaannuimme, veljemme kuoli. Mukana oli myös yksi hyvä ystävämme, hänen kohtalostaan en tiedä. Abdulin vanhemmat ovat edelleen Mosulissa. – Olen jutellut heidän kanssaan puhelimessa ja kertonut heille Katista. He ovat kiitollisia, että hän pitää minusta niin hyvää huolta. – I love you – rakastan sinua, Abdul sanoo englanniksi ja saa Kati Partasen hetkeksi häkeltymään. Maailma ei käännä selkäänsä irakilaisille Sairaanhoitaja Kim Asunta on Kati Partasen tavoin Irakissa kolmen kuukauden komennuksella. Komennus on hänelle ensimmäinen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä, mutta ei ensimmäinen kerta konfliktialueella. – Potilaat eivät aina välttämättä pysty sanoin välittämään kiitosta, mutta tapa jolla he katsovat tai koskettavat välittää viestin, Sheikhanin sairaalassa työskentelevä Asunta kertoo. Vaikka sota on lähellä, se on tavallaan osattava työntää mielestä töitä tehdessä. – Me näemme ja koemme täällä paljon raskaita asioita, mutta meillä on loistava tiimi ja puhumme mielen päälle jäävät murheet keskenämme läpi. Työn henkinen kuormittavuus tuntuu silti, kun ihmisiä parsitaan kasaan ympäripyöreitä päiviä. Kokemukset jäävät joskus jylläämään alitajuntaan, eikä tunteita välttämättä ehdi käsitellä vapaaajalla. Kati Partasen kanssa samassa tiimissä työskentelevällä anestesialääkäri Louis Fraserilla kokemukset ovat tulleet uniin. – Ottaa sydämestä nähdä, miten sota repii ihmisten elämän hajalle, hän sanoo. Toisaalta juuri siksi Fraser on Rozhawan sairaalassa. Vaikka ICRC:n kirurgiset tiimit tekevät työtä vuoroissa ja kelloa katsomatta, ne hoitavat vain pienen osan kaikista Mosulin taisteluissa haavoittuneista. Kansainvälisten avustustyöntekijöiden läsnäolo on kuitenkin viesti itsessään. – Minusta on tärkeää näyttää irakilaisille, että vaikka maailma on niin suuri, sen toisella puolellakin ihmiset välittävät heidän kärsimyksistään ja ovat valmiita tulemaan tänne auttamaan, Fraser pohtii. – Minä uskon, että sama veri virtaa meissä kaikissa. Yksi Rozhawan sairaalan osastolla makaavista potilaista on Omar , 17. Hänet kiidätettiin hoitoon Länsi-Mosulista, jossa hän asui sukulaistensa kanssa vierekkäisissä taloissa. Punaisen Ristin kirurgiset tiimit hoitavat aamusta iltaan Mosulissa vammautuneita. Japanilainen kirurgi Takuya Sugimoto viimeistelee sirpalevammoja saaneen miehen tikkauksia. Röda Korsets kirurgiska team sköter om krigsskadade från Mosul från morgon till kväll. Den japanske kirurgen Takuya Sugimoto lägger sista handen vid stygnen på en man som splitterskadats. ”Ottaa sydämestä nähdä, miten sota repii ihmisten elämän hajalle. Minä uskon, että sama veri virtaa meissä kaikissa.” LOUIS FRASER AVM1702_s1-21.indd 16 18/04/2017 14.27
AUTA IRAKIN TAISTELUJEN UHREJA Suomen Punainen Risti auttaa Irakin uhreja ja pakolaisia katastrofirahaston varoilla ja ulkoministeriön tuella. Voit tukea avustustyötä Irakissa lahjoittamalla Punaisen Ristin katastrofirahastoon. ? Lahjoita tilisiirrolla FI06 2219 1800 0680 00 (viite 5377) ? Lahjoita tekstiviestillä SPR15 numeroon 16499 (15 €) ? Lahjoita puhelin soitolla 0600 12220 (20,28 € + pvm) ? Lahjoita osoitteessa www.punainenristi.fi/lahjoita 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 17 – Yhtenä päivänä taivaalta putosi kolme ohjusta. Tuho oli valtava. Ainakin kymmenen perheenjäsentä on kuollut ja osa on kateissa, Omarin setä kertoo raivoaan pidätellen. Sairaanhoitaja Jarmo Villanen avaa japanilaisen kirurgin Takuya Sugimoton kanssa Omarin pään ympärillä olevat siteet. Alta paljastuu reikäinen kallo. Elämä Mosulissa kävi mahdottomaksi Kerrosta ylempänä viiden lapsen isä Nathem istuu teho-osaston ulkopuolella ja nojaa väsyneenä päätään käsiinsä. Hän kertoo, että elämä Mosulissa kävi lähes mahdottomaksi. – Kaikista yksinkertaisimmistakin asioista oli pulaa. Ruokaa ja puhdasta vettä ei enää ollut. Meidän täytyi repiä puista kuivia lehtiä ja polttaa niitä saadaksemme lämpöä. Nathem oli ulkona, kun perheen kotitaloon osui ohjus. Lapset ja vaimo olivat sisällä. Muut ovat jo toipumaan päin, mutta kolmivuotiaan Diman kunto on yllättäen heikentynyt ja tyttö makaa unessa teho-osastolla. Lapsi on niin pieni, että mahtuu lepäämään sängyllä poikittain. Nathem yrittää kertoa lisää perheensä kohtalokkaasta päivästä, mutta kyyneleet ottavat vallan. Sen sijaan hän osoittaa sanansa perhettään hoitaville avustustyöntekijöille. – Punaisen Ristin lääkärit ja hoitajat tekevät erittäin hyvää työtä. Perheeni on saanut heiltä erinomaista hoitoa. He eivät ole levänneet ennen kuin ovat varmistaneet, että ovat tehneet kaikkensa. He todella välittävät potilaistaan. Onni on herätä aamuun ilman sotaa Kati Partanen on tullut hyvin läheiseksi Nathemin perheen kanssa, ja lapset ovat kuntonsa kohennuttua tehneet hänelle piirustuksia. ”Kati, minun maailmani”, lukee yhdessä niistä. Partanen oli itse vielä lapsi, 10-vuotias, kun hän näki televisiossa Punaisen Ristin autosaattueen ajamassa auringonlaskun kajossa. Sillä hetkellä hän päätti, että jonakin päivänä hän on itse mukana. Niin myös tapahtui. – Minä olen oma itseni täällä. Minulle on annettu tällainen persoonallisuus ja käytän sitä hyväksi konfliktialueilla. Kaikesta tästä surusta huolimatta olen hirveän onnellinen kentällä, Partanen sanoo. Avustustyöntekijän komennuksen vaikein hetki koittaa usein vasta kotona. Oma perspektiivi muuttuu väkisinkin reissussa, ja arkipäiväiset murheet tuntuvat täysin toisarvoisilta. Tuttavat ja työtoverit eivät aina ymmärrä, mitä komennuksella on joutunut kohtaamaan. Edelliseltä komennukseltaan palattuaan Partanen istui aamukahvilla kotinsa parvekkeella, kun maailman eriarvoisuus ryöpsähti itkuksi. Kaikki oli niin hiljaista, että pelkkä linnunlaulu toi kyyneleet silmiin. – Haluaisin muistuttaa ihmisiä siitä, millainen onni on herätä aamulla omasta sängystä, kun ympärillä vallitsee rauha. Se on kaiken perusta. ? Yasserin, 11, hiukset jouduttiin leikkaamaan sairaalassa vammojen hoidon helpottamiseksi. Kati Partanen keksi piristää harmissaan ollutta poikaa askartelemalla hänelle huivin. Yasser, 11, fick håret klippt för att göra vården lättare. Kati Partanen piggade upp den besvikna pojken med att knåpa ihop en duk åt honom. AVM1702_s1-21.indd 17 18/04/2017 14.27
TA T U B LO M Q V IS T 18 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Sairaanhoitaja Kari Partanen nappasi syliinsä Thaerin, 10, joka loukkaantui veljensä Yasserin, 11, kanssa ohjuksen osuttua perheen kotitaloon Mosulissa. Sjukskötare Kari Partanen tar Thaer, 10, i famnen. Han och brodern Yasser, 11, skadades när en raket träffade deras hem i Mosul. HJÄLP OFFREN FÖR STRIDERNA I IRAK Röda Korset hjälper irakiska krigsoffer och flyktingar genom katastroffonden och med stöd från utrikesministeriet. Du kan stöda arbetet genom att ge ett bidrag till katastroffonden. ? Ge ett bidrag via bankgiro FI06 2219 1800 0680 00 (referens 5377) ? Ge ett SMSbidrag: Skicka SMS:et SPR15 till numret 16499 (15 €) ? Ge ett bidrag per telefon: ring 0600 12220 (20,28 € + lna) ? Ge ett bidrag på www.rodakorset.fi/ donationer R ozhawa-sjukhuset i västra Erbil tar emot en aldrig sinande ström av sårade. I Mosul, bara 80 kilometer från sjukhuset, rasar kriget för fullt. På sjukhuset är det brist på bäddplatser och knappt om personal. – Det här är min tolfte kommendering, men det har aldrig varit som här, säger Kati Partanen , som jobbar som sjukskötare på sjukhuset i Rozhawa. – Varje dag får vi höra våra patienter berätta om hur de har mist anhöriga. Fruar, barn, syskon. Det är oändligt tungt. Partanen hör till ett av Internationella rödakorskommittén ICRC:s kirurgiska team som har stationerats i städerna Sheikhan och Erbil för att bistå den lokala sjukvården. Biståndsarbetarna kommer från olika länder, men Finlands Röda Korset leder själva operationen. På Rozhawan-sjukhuset finns två team på fem personer och på sjukhuset i Sheikhan ytterligare ett team. Det tryck som sjukvården utsätts för är en följd av den konflikt som i flera års Där det finns liv finns det hopp När de civila offren berättar om belägringen av Mosul är det svårt även för en erfaren biståndsarbetare. tid har pågått i Irak. Sedan sommaren 2014 har Mosul kontrollerats av jihadiströrelsen Isis och i oktober 2016 inledde den irakiska armén med sina allierade en operation för att befria staden. Hälften av patienterna barn I östra Mosul ägde ett maktskifte rum i mars, men i västra Mosul är situationen väldigt svår för de civila. Vägarna till staden är avstängda och inga biståndstansporter tillåts passera. Hundratusentals människor bor i ett tättbefolkat område utan tillgång till tillräckligt med mat, vatten eller mediciner. – Den största sorgen är att barn blir sårade, suckar Kati Partanen. Ungefär hälften av de offer som kommer till sjukhuset från Mosul är barn. Vid sidan av vården av krigsskador gör Partanen vad hon kan för att erbjuda patienterna psykiskt stöd. I synnerhet barn behöver för en stund få glömma traumatiska upplevelser. – Mitt i allt det här hemska och all sorg måste vi alla få ta det lugnt emellanåt, säger hon med all sin erfarenhet av mentaloch traumavård. Men det är psykiskt påfrestande att jobba långa dagar och se folk sys ihop dagarna i ända. Anestesiläkaren Louis Fraser , som hör till samma team som Kati Partanen, bearbetar det han upplever i drömmar om nätterna. – Det känns i hjärtat att se hur kriget river sönder människors liv, säger han. Det är å andra sidan precis därför Fraser finns på sjukhuset i Rozhawa. – Jag tycker det är viktigt att visa för irakierna att människor på andra sidan joden bryr sig om deras lidande och är redo att komma hit för att hjälpa, säger Fraser. Livet i Mosul ohållbart En av patienterna på sjukhuset i Rozhawa är 17-årige Omar . Han kom till sjukhuset från västra Mosul, där hans släkt hade två hus vägg i vägg. – En dag kom det tre missiler från himlen. Förödelsen var enorm. Minst tio familjemedlemmar har dött och en del saknas, berättar Omars farbror, uppenbart arg. Sjukskötare Jarmo Villanen och den japanske kirurgen Takuya Sugimoto lossar på förbanden runt Omars huvud. Under bandagen finns en skalle med hål i. En våning upp sitter fembarnspappan Nathem utanför intensivvårdsavdelningen och lutar trött huvudet i händerna. Han berättar att livet i Mosul blev ohållbart. – Det var brist på allt, precis allt. Mat eller rent vatten fanns inte. Vi rev ner torra blad från träden och brände dem för att hålla oss varma. Nathem var ute när hans hem träffades av en raket. Barnen och hustrun var hemma. De andra mår redan bättre men treåriga Dima har plötsligt blivit sämre och ligger nu och sover på intensiven. Flickan är så liten att hon kan ligga tvärs över sängen. Nathem försöker berätta om familjens ödesdag, men tårarna tar över. – Röda Korset läkare och vårdpersonal är väldigt bra. De vilar inte förrän de har gjort sitt yttersta, berömmer han. SAARA MANSIKKAMÄKI S A A R A M A N S IK K A M Ä K I I IRAK AVM1702_s1-21.indd 18 18/04/2017 14.27
T uhannet ja tuhannet turvapaikanhakijat – siinä Pertti Torstilan puheenjohtajakauden ilot ja murheet, suuret ja pienet. Vielä keväällä 2015 hakijoita tuli vain muutama sata kuukaudessa, saman vuoden syksyllä heitä tuli 11 000 kuukaudessa. Nyt tulijoiden määrä on taas laskenut, mutta kotouttamistyössä ollaan vasta alussa. – Vaikka huomio on ollut turvapaikanhakijoissa, on hyvin tärkeää muistaa, että Punainen Risti ei ole yhden asian liike, Torstila huomauttaa. – Me toimimme läpi suomalaisen yhteiskunnan. Puheenjohtajan mukaan suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri on nyt aikaisempaa kylmempi. Taustalta löytyy eriarvoistumista ja yhteiskunnan eri ryhmien erkaantumista toisistaan, mikä on luonut maaperää koville asenteille ja muukalaisvastaisuudelle. Tunnustusta kentälle Puheenjohtajakautensa alussa syksyllä 2014 Torstila toivoi, että asenteiden koventumisen ja suvaitsemattomuuden tauti ei leviä. Ikävä kyllä juuri niin vaikuttaa tapahtuneen. Torstilan diagnoosin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole niin vakava kuin äänekkäistä oireista saattaisi kuvitella. Sosiaalisessa mediassa huutaa pieni vihainen joukko, mutta suomalaisten suuri hiljainen enemmistö on edelleen valmis ja halukas auttamaan. Kun vihapuhe syksyllä 2015 paisui sosiaalisessa mediassa, Suomen Punainen Risti sai muutamassa kuukaudessa Muuttunut maailma vaatii uutta otetta Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila sai Nälkäpäi vänä lahjoituksen Arto Mansalalta. Torstila on ehdolla toiselle puheenjohtajakaudelle Helsingin yleiskokouksessa. Röda Korsets ordförande Pertti Torstila fick ett bidrag av Arto Mansala under Hungerdagen. Torstila kandiderar till en andra ordförandeperiod vid stämman i Helsingfors. KÄÄNNÄ ? Pertti Torstilan kolmivuotiskausi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana on ollut täynnä isoja muutoksia. Torstilan mielestä järjestön tehtävä on kotimaan kiristyneen ilmapiirin vuoksi yhä kirkkaampi. TEKSTI HASSE HÄRKÖNEN TA T U B LO M Q V IS T 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 19 AVM1702_s1-21.indd 19 18/04/2017 14.27
10 000 uutta vapaaehtoista ja Nälkäpäivä-keräys tuotti ennätykselliset 4,2 miljoonaa euroa. – Suomalaisten rohkeus ja valmius auttaa hädänalaisia kaiken tämän paineen ja ihmisten omien vaikeuksien keskellä on lisännyt uskoani tulevaisuuteen, Torstila sanoo. Punaisen Ristin panos turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa on ollut merkittävä. Enimmillään Suomessa toimi 170 vastaanottokeskusta, joista 107 oli Punaisen Ristin vetämiä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto-operaatio on ollut Punaisen Ristin suurin ponnistus kotimaassa sitten sotavuosien. Valtiovalta yksin ei olisi tilanteesta selvinnyt. – Punainen Risti on saanut tunnustusta hyvin merkittävästä roolistaan ylimmältä poliittiselta taholta, puheenjohtaja sanoo. – Olen välittänyt kiitokset kentälle, koska sinne se kiitos kuuluu. Punaisella Ristillä on Suomessa tärkeä tehtävä. Torstilan mukaan on kuitenkin tärkeää pysyä tarkkana siitä, mikä on järjestön oikea rooli yhteiskunnassa. Hän on huolissaan kehityksestä, jossa viranomaisten resurssien vähentyessä odotukset kolmatta sektoria eli järjestöjä sekä neljättä sektoria eli järjestöihin kuulumattomia vapaaehtoisia kohtaan kasvavat entisestään. Viranomaisten tulee hoitaa lakisääteiset velvoitteensa eikä vastuu niistä saa valua kolmannen ja neljännen sektorin harteille. Järjestöt ovat valtiovallan tukena, eivät vastuussa suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta. Torstila puhuu normimaailman ja reaalimaailman kohtaamisesta, joka on tullut turvapaikanhakijakysymyksessä konkreettiseksi. Kansainväliset sopimukset ja muut vastaavat ylätason sitoumukset edustavat normimaailmaa, arjen tapahtumat reaalimaailmaa. – Suomessa niiden yhteensovittamisessa on pärjätty kohtuullisen hyvin. Sopimuksia ja sitoumuksia on noudatettu, vaikka politiikan arki hetkittäin ahdistaa. Viranomaisten ja Punaisen Ristin välit ovat Suomessa kunnossa toisin kuin joissain muissa Euroopan maissa. Muutoksia on ennakoitava Vasta alussa oleva suuri ja vaikea kotouttamistyö on Torstilan mukaan erinomainen esimerkki paitsi järjestöjen tukemasta viranomaisvetoisesta työstä myös muuttuneesta maailmasta. Vuoden 2017 Suomi on monikulttuurinen maa ja jatkossa monikulttuurisuus vain lisääntyy. Muuttuneeseen tilanteeseen voi reagoida kolmella tavalla. Voi lähteä karkuun, kääntää selkänsä ja sulkea silmänsä, tai kolmantena vaihtoehtona tehdä asioille jotain. Torstilan mukaan Punaisen Ristin väki edustaa kolmatta tapaa. – Meidän tulee järjestönä elää mukana yhteiskunnan muutoksessa ja pyrkiä reagoimaan muutoksiin ennalta, jotta voimme olla valtiovallan tukena oikealla tavalla, Torstila linjaa. – Punaisella Ristillä on Suomessa hyvin vahva pohja ja historia, mutta emme saa jäädä menneisyyden vangiksi. Turvapaikan saaneiden kotouttamisessa on kyse paitsi maahanmuuttajien integroimisesta suomalaiseen yhteiskuntaan myös suomalaisen yhteiskunnan integroimisesta uuteen tilanteeseen. Ne ovat Torstilan mukaan yhtä vaikeita tehtäviä. Uusista tulijoista pitää tehdä Suomea vahvistava tekijä. Vertailukohdan hän löytää karjalaisten siirtymisestä nyky-Suomen alueelle sodan seurauksena. Suomi sai valtavasti uutta voimaa heidän tulostaan, kun tulijat otettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos nykyiset tulijat eristetään, rakennetaan pohjaa ääriliikkeille. Ikääntyvät ovat voimavara Suuria toimintaympäristön muutoksia on muitakin: sosiaalija terveysuudistus, maakuntauudistus, väestön ikääntyminen, nuoriin liittyvät kysymykset, taloustilanteen kehittyminen. Ne kaikki vaikuttavat Punaiseen Ristiin. – Täyttä elämää eläkkeellä -projektimme on esimerkki siitä, miten järjestö osaa elää ajassa. Eläkeikäisten määrä kasvaa Suomessa, ja moni heistä haluaa ja jaksaa olla mukana eri alojen toiminnassa. Seniorit ovat voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle, eivät rasite. Punaisen Ristin voimia ja toimintakykyä on viime vuosina koeteltu kotimaassa, mutta järjestö on selvinnyt testistä hyvin. Torstila painottaa kotimaan kentän tärkeyttä, koska se on peruskivi, josta koko järjestön voima kumpuaa. Ilman vahvaa kotimaista pohjaa korkean profiilin kansainvälinen toimintakaan ei olisi mahdollista. – Valmiuksien kannalta on tärkeää, että Punainen Risti pysyy elinvoimaisena läpi Suomen eikä kartalle jää aukkoja. Paikallisosastojen merkitys on ratkaiseva. Kesän yleiskokouksen asialistalla on sääntöjen uudistaminen. Siinä yhdeksi tärkeäksi asiaksi Torstila näkee jäsenistön ja vapaaehtoisten välisen aidan madaltamisen. – Punaisen Ristin toiminnan kannalta järjestöön kuulumaton, aktiivinen vapaaehtoinen on meille jäsenistön rinnalla kullanarvoinen voimanlisä. Suorat yhteydet maailmalle Torstila sanoo keskittyneensä puheenjohtajakaudellaan ennen muuta Punaisen Ristin kotimaan kentän toimintaan, koska täällä hänellä on ollut eniten opittavaa. Kansainväliset asiat ja korkean tason neuvottelupöydät taas ovat perin pohjin tuttuja pitkältä diplomaattija ulkoasiainuralta. Työuran perua ovat myös suorat korkean tason yhteydet eri maiden Punaisten Ristien johtoon ja muihin kansainvälisiin toimijoihin. Esimerkiksi Yhdysvaltain Punaisen Ristin puheenjohtaja Bonnie McElveen-Hunter ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Peter Maurer ovat Torstilalle tuttuja ulkoministeriön ajoilta. – Kansainvälisestä kontaktiverkosta on ollut paljon hyötyä, koska pakolaiskriisi on koskettanut kaikkia Euroopan maita. Yhteydet avainpaikalla olevaan Unkariin tulevat suurlähettiläsajaltani, ja kevään aikana tapaamisia on vielä Itävallan ja Kyproksen johdon kanssa. Läheiset pohjoismaiset suhteet ovat itsestäänselvyys, Torstila sanoo. Kansainvälisesti suuri kysymys Punaiselle Ristille on maailman kriisiytyminen ja siihen liittyvä avunannon politisoiminen ja ehdollistaminen. Samalla avustustyötä tekeviin kohdistuu aikaisempaa enemmän uhkia ja vihaa eikä kansainvälisiä humanitaarisen oikeuden sääntöjä enää välttämättä noudateta. Puolueettomuus on kuitenkin järjestön uskottavuuden keskeinen perusta, josta ei Torstilan mukaan voida tinkiä. Kautensa alussa kolme vuotta sitten Torstila lupasi kiertää kotimaan kenttää niin paljon kuin suinkin ehtii. Onko lupaus pitänyt? – Olen vieraillut kaikissa 12 piirissä, muutamissa useampaan kertaan. Piirikäyntien yhteydessä olen käynyt myös paikallisosastoissa. Vierailujen myötä ihailuni kenttäväkeä kohtaan on vain kasvanut, Torstila sanoo. – Kolme vuotta puheenjohtajana alkaa olla takana, mutta tekemistä riittää. Haluan todella tehdä tätä työtä ja toivon, että saan yleiskokouksen luottamuksen jatkaa puheenjohtajana toisen kolmivuotiskauden. ? "Punaiseen Ristiin kuulumaton vapaaehtoinen on meille jäsenistön rinnalla kullan arvoinen voimanlisä." 20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 KUKA? PERTTI TORSTILA Syntynyt: 13.2.1946 Luonetjärvellä Perhe: puoliso Eva Torstila, kaksi aikuista lasta Uran varrelta: Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja 2014–, valtiosihteeri ulkoministeriössä 2006–14, Suomen suurlähettiläs Ruotsissa 2002–06, alivaltiosihteeri 2000–02, poliittisen osaston päällikkö 1996–2000, suurlähettiläs Unkarissa ja Kroatiassa 1992– 96, ulkoasiainhallinnon palveluksessa 1970–2014 Koulutus: VTK Helsingin yliopistosta 1970, Ranskan hallintokorkeakoulu ENA 1980–81 VEM? PERTTI TORSTILA Född: 13.2.1946 i Luonetjärvi Familj: hustrun Eva Torstila, två vuxna barn Plock i karriären: Finlands Röda Kors ordförande 2014–, statssekreterare vid utrikesministeriet 2006–14, Finlands ambassadör i Sverige 2002–06, understatssekreterare 2000–02, chef för UM:s politiska avdelning 1996–2000, ambassadör i Ungern och Kroatien 1992–96, har arbetat inom utrikesförvaltningen 1970–2014 Utbildning: Pol. kand vid Helsingfors universitet 1970, franska förvaltningshögskolan ENA 1980–81 AVM1702_s1-21.indd 20 18/04/2017 14.27
Förändrad värld kräver nytt grepp Pertti Torstilas treårsperiod som ordförande för Finlands Röda Kors har präglats av stora förändringar. Han anser att Röda Korsets roll är allt tydligare på grund av den skärpta atmosfären här hemma. TEXT HASSE HÄRKÖNEN T usentals och åter tusentals asylsökande – det är glädjeämnena och sorgerna, smått och stort, under Pertti Torstilas ordförandeperiod. Så sent som våren 2015 anlände bara några hundra asylsökande i månaden till Finland. Samma höst var antalet uppe i 11 000 i månaden. Den operation som sattes igång för att ta emot de asylsökande är Röda Korsets största satsning i Finland sedan krigsåren. Statsmakten ensam hade inte klarat av situationen. – Röda Korset har fått erkännande av den högsta politiska ledningen för sin insats. Jag har förmedlat det tack jag har fått till fältet, för det är där det hör hemma, säger Torstila. Ordförande påminner om att Röda Korset inte är någon ensaksrörelse, trots att de asylsökande har fått mycket uppmärksamhet. – Vi finns och verkar överallt i det finländska samhället. Enligt Torstila är samhällsatmosfären i i Finland kallare än förr. I bakgrunden finns ökande inkomstskillnader och att olika grupper i samhället har hamnat längre ifrån varandra. Det har skapat en grogrund för hårda attityder. – Finländarnas mod och beredskap att hjälpa nödlidande mitt i all den här pressen och de problem som människor har i sitt eget liv har stärkt min tro på framtiden, säger Torstila. Röda Korset har en viktig uppgift i Finland även framöver. Ordföranden konstaterar att det är viktigt att hålla koll på vad organisationens rätta roll i samhället är. Myndigheterna bör sköta sina lagstadgade åligganden och ansvaret för dem får inte slinka över på organisationer eller volontärer. Gäller att förutse förändringar Integreringen av asylsökande är ett stort arbete som bara har börjat och enligt Torstila är det ett ypperligt exempel inte bara på det myndighetsledda arbete som organisationerna kan bidra till, utan också på att världen har förändrats. Finland år 2017 är ett mångkulturellt land. Det finns tre sätt att reagera på den förändrade situationen. För det första kan man fly, för det andra kan man sluta ögonen, eller så kan man göra något åt saken. Torstila konstaterar att Röda Korset representerar det tredje alternativet. – Som organisation bör vi leva med i samhällets förändringar och sträva efter att reagera på förändringar på förhand, så att vi kan ge statsmakten ett lämpligt stöd, säger Torstila. När det gäller integrationen av dem som beviljas asyl handlar det inte bara om att hjälpa människor att bli hemmastadda i det finländska samhället, utan också om att göra det finländska samhället bekvämt med en ny situation. Båda delarna av ekvationen är lika svåra, anser Torstila. Nykomlingarna borde bli en faktor som gör Finland starkare. Torstila jämför med situationen då karelarna flyttade till det som idag är Finland som en följd av kriget. Finland fick en hel massa ny kraft när nykomlingarna blev en del av samhället. Om de som är nykomlingar idag isoleras skapar man bara en grogrund för extremism. Invandringen är inte heller den enda stora förändringen i Röda Korsets verksamhetsmiljö: socialoch hälsovårdsreformen, en åldrande befolkning, frågor kring ungdomen, den ekonomiska situationen och alltihop påverkar också Röda Korset. På senare år har Röda Korsets kraft och verksamhetsförmåga testats här hemma, men organisationen har klarat testet väl. Torstila betonar att det som händer på fältet i Finland är viktigt, eftersom det är den grund som hela organisationens kraft bygger på. Utan en stark inhemsk bas är det inte heller möjligt att ha en internationell verksamhet med hög profil. På agendan för sommarens stämma finns förnyandet av Röda Korsets stadgar. En viktig fråga i det sammanhanget är att sänka tröskeln mellan medlemmar och volontärer, konstaterar Torstila. Direkta kontakter till omvärlden Internationellt sett är kriserna i världen och den politisering och de villkor som nu kopplas till hjälpinsatser en stor fråga för Röda Korset. Samtidigt utsätts de som arbetar med bistånd för allt mer hot och respekten för den humanitära rätten urholkas. Torstila säger att neutraliteten även i framtiden är en hörnsten som Röda Korsets trovärdighet vilar på och något man aldrig kan ge avkall på. När Torstila tillträdde som ordförande lovade han resa runt i hemlandet så mycket han hinner. Har han hållit det löftet? – Jag har besökt alla 12 distrikt, några av dem fler än en gång. I samband med distriktsbesöken har jag också hälsat på i lokalavdelningar. De besöken har fått min beundran för folket på fältet att växa, säger han. – Tre år som ordförande har jag snart bakom mig, men det finns mycket kvar att göra. Jag vill göra det här jobbet och jag hoppas att jag får stämmans förtroende att fortsätta som ordförande en treårsperiod till. ? ”Röda Korset har fått erkännande av den högsta politiska ledningen för sin insats.” Helsinki kutsuu! Suomen Punaisen Ristin Helsingin yleiskokoukseen 10.– 11.6. on enää reilu kuukausi. Viimeinen hetki ilmoittautua yleiskokoukseen on 28.4. Samalla päättyy myös kokouksen ehdokasasettelu. Punaisen Ristin hallituksen virallinen kokouskutsu, yleiskokousasiakirjat sekä vaalitoimikunnan esitys luottamushenkilöiksi postitetaan osastoille ja piireille 12.5. mennessä. Helsingissä riittää yleiskokousviikolla Punaisen Ristin väelle paljon muutakin tekemistä, kun Kansalaistorilla vietetään koko viikko iloista Punaisen Ristin festivaalia järjestön 140-vuotisjuhlan kunniaksi. Koko perheen yleisötapahtuman ohjelma löytyy osoitteesta www.gimis.info – ja muistathan että kaikki Punaisen Ristin jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan myös itse yleiskokousta! Lue lisää ja seuraa yleiskokousta: rednet.punainenristi.fi/ yleiskokous2017 Helsingfors kallar! Det är bara en dryg månad till Finlands Röda Kors ordinarie stämma i Helsingfors 10–11.6. Sista dagen att anmäla sig till stämman är 28.4 och då avslutas också kandidatuppställningen för stämman. Finlands Röda Kors styrelses officiella möteskallelse, stämmodokumenten och valnämndens förslag till förtroendevalda postas till avdelningar och distrikt senast 12.5. I Helsingfors finns det mycket för Röda Korsets vänner att göra och se under stämmoveckan, eftersom det blir en rödakorsfestival på Medborgartorget hela den veckan för att markera organisationens 140-årsjubileum. Programmet för det familjevänliga publikevenemanget finns på www.gimis.info. Läs mer och följ med stämman: rednet.rodakorset.fi/ stamman2017 JU S S I V IE R IM A A 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 21 AVM1702_s1-21.indd 21 18/04/2017 14.27
22 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 P yöräilykuntien verkoston toimin nanjohtaja Matti Hirvonen kiireh tii aamutapaamiseen kotoaan Hel singin Herttoniemestä keskustaan. Mat ka taittuu pika pikaa polkupyörällä. – En laske kilometrimääriäni, vaikka Kilometrikisassa niitä toki tulee kirjat tua. Viime vuonna poljin kisan aikana nelisen tuhatta kilometriä. Sen perus teella vuotuiseksi määräksi tulisi 8 000– 9 000 kilometriä, Hirvonen arvioi. Hirvosten koko perhe lastentarhaikäi siä lapsia myöten pyöräilee. Kaksivuotias on juuri saanut ensimmäisen potkupyö ränsä. Haastavammat etapit lapset siir tyvät vanhempien turvallisessa kyydissä, toisinaan lasten kuljettamiseen suunni tellulla erityisrakenteisella pyörällä. Muualle Suomeen suuntautuville työ matkoille Hirvonen ottaa junaan mukaan taittopyörän, jolla jatkaa asemalta mat kaa määränpäähän. Pieneksi taittuva ja helposti koottava taittopyörä on helppo ottaa mukaan myös muihin joukkoliiken nevälineisiin. – Uudet ratkaisut madaltavat pyöräi lyn aloittamisen kynnystä entisestään. Esimerkiksi sähköpyörältä odotamme paljon. Pyörän akku toimii turvana, jos voimat loppuvat kesken matkan. Hollan nissa jo yli 20 prosenttia polkupyöristä on sähköavusteisia ja niiden määrä kas vaa jatkuvasti. Laji vahvassa nosteessa Lähes miljoona suomalaista harrastaa pyöräilyä, ja laji on toiseksi harrastetuin liikuntamuoto kävelyn jälkeen. Liikenne välineenä pyörä on nopein kulkupeli alle seitsemän kilometrin matkoilla. – Pyöräily on selvässä nosteessa, ja tietyt kaupungit toimivat siinä veturina. Monilla paikkakunnilla tehdään hartia voimin töitä pyöräilyn lisäämiseksi. Myös valtio on herännyt jollain tavalla talkoi siin, Hirvonen sanoo. Edelläkävijöiden joukkoon Hirvonen listaa muun muassa Oulun ja Joensuun, joissa talvipyöräilyn suosio nostaa luku ja. Tutkimusten mukaan talvipyöräily on myös luultua turvallisempaa. Oulussa jopa yli 20 prosenttia kaikista matkoista tehdään pyörällä. – Oulussa laadittiin jo 1970luvun alus sa kunnianhimoinen suunnitelma siitä, millaiset pyöräilyliikenteen väylät kau pungissa tulisi olla. Hyvän suunnittelun ansiosta pyörällä pääsee perille jopa no peammin kuin autolla, ja pyöräily on muutenkin tehty houkuttelevaksi vaih toehdoksi. Sama pätee Joensuussa. Myös Tampere ja pääkaupunkiseutu pääsevät kunnialistalle pyöräilymyöntei syydestään. Julkisen liikenteen palvelut luonnolli sesti vaikuttavat pyöräilyn suosioon. Pyörä alle ja menoksi! Pyöräily on enemmän kuin pelkkä liikuntamuoto. Monelle se on kokonainen elämäntapa. Pyörällä kuntoillaan, torjutaan ilmastonmuutosta – ja tehdään hyvää. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT LEENA KOSKELA Pyöräilykuntien ver koston toiminnan johtaja Matti Hirvonen puhuu pyöräilykulttuu rin puolesta. Matti Hirvonen är verksamhets ledare för nätverket av cykel kommuner och talar för cykelkultur. AVM1702_s22-48.indd 22 18/04/2017 14.51
PYÖRÄILYTAIDOT TESTIIN KANSALAISTORILLA Oletko himopyöräili jä vai sunnuntai p olkija? Punainen Risti ja Helsingin Polku pyöräilijät HePo ry. järjestävät Helsingin Kansalais torilla iloisen pyöräi lytapahtuman 7.6. klo 16–19 osana Punaisen Ristin yleis kokousviikon Gimis yleisötapahtumaa. Tapahtumassa voi kokeilla omia pyörän käsittely taitojaan taitoradalla ja kokeilla, miten hankalaa on ohjata nurin päin toimivaa pyörää. Yleisötapahtuman ohjelma: www.gimis.info 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 23 Upp på cykeln och iväg! Cykling är mer än en motionsform. För många är det en livsstil; det är i cykelsadeln de motionerar och motarbetar klimatförändringen – och gör gott. C ykelkommunernas förenings verksamhetsledare Matti Hirvonen skyndar sig till mötet i Hel singfors centrum från sitt hem i Hertonäs. Han tar cykeln, naturligt vis. – Jag räknar inte hur många ki lometer det blir, fast jag nog skriver upp den del som är i Kilometrikisa. På basis av den mängden blir det 8 000–9 000 kilometer per år, tror Hirvonen. Hela familjen Hirvonen, även barnen i dagisåldern, gil lar att cykla. Längre etapper får barnen skjuts av föräld rarna. När Hirvonen har arbetsresor på andra håll i Finland tar han med sig en vikbar cykel som är lätt att ha med i kollektivtrafiken. – Nya lösningar sänker tröskeln att börja cykla. Till ex empel elcykeln har vi stora förväntningar på. Cykelns bat teri ger en trygghet om orken tryter. I Nederländerna är mer än 20 procent av cyklarna redan elassisterade. Närmare en miljon finländare cyklar och efter prome nad är det vårt lands näststörsta motionsform. Som tra fikmedel är cykeln snabbast på sträckor under sju kilo meter. – Cyklandet genomgår ett tydligt upapsving och vissa städer driver på den utvecklingen. På många orter jobbar man hårt för att allt fler ska börja cykla, säger Hirvonen. Bland föregångarna nämner Hirvonen Uleåborg och Joensuu, där vintercyklandet höjer popularitetssiffrorna. Även Tammerfors och huvudstadsregionen får hedersom nämnanden. Som gren lämpar sig cykling både för motionsentusi aster som vardagsmotionärer. Att cykla utvecklar and ningsorganen och blodomloppet, hjälper att hålla vikten i styr, förbättrar muskelkonditionen och stärker hjärtat. För miljön skulle det också vara bättre om allt fler av oss bytte ratt mot styrstång. – I cyklandet finns många element som andra motions former inte erbjuder. Jag känner mig privilegierad som kan cykla till jobbet varje dag. På cykel ser man mera och sam tidigt får man motion. Det är också ett fint sätt att be kanta sig med sina hemtrakter, säger Hirvonen. Cykelkommunernas nätverk ordnar i år sin kilometer tävling Kilometrikisa 1.5–22.9. Den lättsamma tävlingen strävar efter att uppmuntra till bättre kondition och att ta cykeln till jobbet. Även i år är Röda Korsets insamling Kedjereaktionen en del av Kilometrikisa. Arbetsgivarna eller någon annan spon sor till dem som deltar i Kedjereaktionen donerar en euro till Röda Korset för varje cyklad 25kilometerssträcka. Do nationsmedlen används till hälsovårdsarbete i Syrien. ? Läs mer: www.rodakorset.fi/kedjereaktion Pääkaupunkiseudun kal taisissa asutuskeskuksis sa, joissa julkinen liikenne toimii hyvin, on haastavaa saada kaikkia innostu maan ympärivuotisesta pyöräilystä. – Pyöräilyn yleistymi nen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan kunnian himoisia virkamiehiä ja poliittista tahtotilaa. Pyö räilyyn on investoitava. Helsingissä on parin viime vuoden aikana käytetty vuotuisesta lii kennebudjetista noin 10 prosenttia pyö räilyn edistämiseen. Se on kansainväli sestikin vertailtuna hyvin. Suomi pyöräilyn kärkimaita Euroopan pyöräliiton ECF:n toissavuoti nen tutkimus osoitti, että Suomi on Eu roopan neljänneksi paras pyöräilymaa. Kärkikolmikon muodostavat Tanska, Hol lanti ja Ruotsi. Tutkimuksessa maat pisteytettiin vii den kriteerin perusteella: polkupyörän käyttäminen kulkuvälineenä, turvallisuus, pyörämatkailu, polkupyöräteollisuus sekä pyöräilyorganisaatiot. Tekesin laskelmi en mukaan pyöräilyn hyödyt Euroopas sa lasketaan jopa sadoissa miljardeissa euroissa. Lajina pyöräily sopii niin himoliikku jille kuin arkikuntoilijoille. Se kehittää hengitys ja verenkiertoelimistön kun toa, auttaa painonhallinnassa, parantaa lihaskuntoa ja vahvistaa sydäntä ja ve renkiertoelimiä. Pyöräily on myös ekologista, sillä se ei tuota päästöjä. Ympäristön kannalta olisi sitä parempi, mitä useampi saatai siin ratin takaa polkimille. – Pyöräilyssä on monia elementtejä, joista ei muissa liikuntamuodoissa kuin kävelyssä pääse nauttimaan. Itse tun nen olevani etuoikeutetussa asemassa päivittäin, kun voin pyöräillä töihin. Pyö rän selästä näkee enemmän ja samalla saa liikuntaa. Se on myös hyvä tapa tu tustua omaan kotiseutuun, Hirvonen kannustaa. Polkien maailma paremmaksi Suomen suurin pyöräilykampanja Kilo metrikisa poljetaan tänä vuonna 1.5.–22.9. Kilometrikisa on leikkimielinen kilpailu, jonka tavoitteena on kannustaa kunnon nostattamiseen ja työmatkapyöräilyyn. Osana Kilometrikisaa järjestetään jäl leen myös Punaisen Ristin Ketjureak tiokeräys. Ketjureaktiossa polkijoiden työnantaja tai muu tukija lahjoittaa yh den euron jokaisesta joukkueen polke masta 25 kilometristä Punaiselle Ristille. Tänä vuonna lahjoituksilla tuetaan terveystyötä Syy riassa. Kilometrikisan tämän vuoden uutuuksia ovat mi nuuttikisa ja kuntasarja. Minuuttikisa toteutetaan kilometrien kirjaamisen rinnalla. Tarkoituksena on madaltaa osallistumiskyn nystä, vaikka oma kunto ja välineet hieman arve luttaisivat. Viime vuonna Kilomet rikisaan osallistui 31 000 joukkuetta. Se oli kaikkien aikojen ennätys. – Emme ole asettaneet mitään viral lista tavoitetta, mutta hurraata huudam me, jos pääsemme 35 000 joukkueeseen, Matti Hirvonen sanoo. ? Lue lisää: www.punainenristi.fi/ketjureaktio "Uudet ratkaisut madaltavat pyöräi lyn aloittamisen kynnystä entises tään. Sähköpyöräl tä odotamme paljon.” MATTI HIRVONEN AVM1702_s22-48.indd 23 18/04/2017 14.51
24 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Suomen terveydenhuoltoa rakentamassa Vaikka Punaisen Ristin liike sai alkunsa sota ajan lääkintähuollon järjestämisestä, Suomen Punainen Risti on alkuvuosista lähtien vastannut kansakunnan muuttuviin tarpeisiin myös rauhan aikana. Järjestöllä on ollut iso merkitys suomalaisen terveydenhuollon ja kansanterveysajattelun muotoutumisessa. TEKSTI SAMI SALLINEN 1 ? Suomen Punainen Risti 140 vuotta: Koulutusta, hoitoa ja valistusta AVM1702_s22-48.indd 24 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 25 KÄ ÄNNÄ ? E nsiksikin wallitsee wielä tällä alal la taikuus ja kurjat ennakkoluulot Suomen kansassa, osaksi her raswäessäkin. Puoskarit ja noidat ja muut kupparit koettawat tätä nykyä tyydyttää maaseuduillamme tarpeen waatimuksia sairaanhoidosta ja tekewät usein päinwas toin kuin olisi tehtävä. Esiisiemme mel koinen rohdonteko ja lääkitystaito on nykyihmiseltä unhotuksiin joutunut.” Näin harmitteli Hämeen Sanomat etu sivullaan suuriruhtinaskunnan tervey denhuollon heikkoa tilaa perjantaina 4.12.1885. Samassa artikkelissa lehti mai nosti tulevaa Punaisen Ristin samaria laiskurssia. Tohtori R. Bartmanin kuuden luennon sarja oli suunnattu kaikille ny kyaikaisesta sairaanhoidosta kiinnostu neille. Kurssille tuli ilmoittautua paikal lisessa kirjakaupassa, ja se maksoi nel jä markkaa. Edellisenä keväänä Punainen Risti oli järjestänyt ensimmäiset ensiapukurssit rautatieläisille, palokuntalaisille ja polii seille, ja kaupunkien herras ja rouvas väki sai pian omat kurssinsa. Suurelle yleisölle suunnattu ensiapu koulutus oli aikanaan mullistava idea ja herätti suurta mielenkiintoa. Tositilan teissa onnistuneet elvytykset nousivat lehtien uutisiin, ja lääkärit kehuivat sai raaloihin tuotujen tapaturmauhrien saa maa ensiapua. Itsenäisen Suomen terveyshaasteet Suomen Punainen Risti perustettiin vuon na 1877 nimellä Suomalainen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten. Kansainvälisten esikuvien sa mukaisesti järjestö oli syntynyt so taajan tarpeisiin, mutta jo alussa Suo men yhdistyksen sääntöihin lisättiin lau se, että se auttaisi voimiensa mukaan katovuosien, kulkutautien ja onnetto muuksien uhreja myös rauhan aikana. Punaisella Ristillä oli Diakonissalai toksen ohella merkittävä rooli sairaan hoitajakoulutuksen käynnistämisessä Suomessa. Punaisen Ristin kustantama hoitajattarien koulutus alkoi vuonna 1880 yhteistyössä Helsingin yleisen sairaalan kanssa. Ensimmäisen kurssin 20 oppilaasta 15 sai päästötodistuksen. Hoitajattaret si toutuivat viideksi vuodeksi Punaisen Ris tin reserviin ollakseen käytettävissä so dan sattuessa. Vuonna 1889 laajeneva sairaanhoitajakoulutus siirtyi Helsingin uuteen kirurgiseen sairaalaan ja asteit tain Punaiselta Ristiltä maan virallisen lääkintälaitoksen vastuulle. Suomi oli itsenäistyessään köyhä ter veydenhuollon kehitysmaa. Vuoden 1918 kansalaissodan, nälän ja puutteen ra vistelemassa maassa oli suuria terveys ongelmia, joihin nuorella valtiolla ei ollut valmiutta tarttua. Helsingin ja Viipurin rikkaille oli tarjolla kansainvälisen tason terveyspalveluja, mutta monissa kunnis sa saattoi olla vain yksi lääkäri 10 000 asukasta kohti. Koko maassa oli 1920lu vun puolivälissä vain 1 500 sairaanhoi tajaa. – Kuolema oli aina läsnä. Jos perhees sä oli seitsemän lasta, oli melko varmaa, että vähintään yksi lapsista kuoli. Raja seudulla oli yleistä, että perheet menet tivät kaksi tai kolme lasta hinkuyskään, tuhkarokkoon, kurkkumätään, keuhko kuumeeseen, korvatulehdukseen tai ri puliin. Naisille vaaran paikka oli synnyt täminen. Vielä 1930luvulla yli 7 000 ih mistä kuoli tuberkuloosiin vuosittain, lääketieteen historian tutkija Helene Laurent kertoo. Tuon ajan valtiokäsitys oli erilainen kuin nykyään, eikä esimerkiksi Suomen perustuslaista löytynyt minkäänlaista mainintaa terveydenhuollosta. – Isommat järjestöt kuten Punainen Risti, Kenraali Mannerheimin Lastensuo jeluliitto ja Suomen Tuberkuloosin Vas tustamisyhdistys huolehtivat joistakin terveydenhuollon tehtävistä, mistä val tio ei siinä vaiheessa pystynyt ottamaan vastuuta – tai ei edes katsottu, että ne olisivat valtion tehtäviä. Vasta 1930lu vun puolivälissä alettiin kehittää uutta lainsäädäntöä, jotta perusterveyden huolto saataisiin järjestykseen. Valtio kuitenkin ohjasi ja rahoitti jär jestöjen toimintaa sekä vastasi esimer kiksi kouluterveydenhuollosta ja ruo kailusta. – Järjestöjen toiminta oli valtion hel lässä syleilyssä, ja paljon samoja henki löitä toimi molemmilla tahoilla. Mannerheim oli Punaisen Ristin ja nimikkoyh distyksensä johdossa, Laurent kuvaa. Sairasmajoja rajaseudun erämaakyliin Punaisen Ristin ensimmäinen iso rauhan ajan hanke oli sairasmajojen rakentami nen ItäSuomen syrjäisiin erämaakyliin. Mallia otettiin Ruotsista. Tohtori Martti Siiralan ja Kuopion läänin maaherran Gustav Ignatiuksen aktivismin tulokse na ensimmäinen sairasmaja avattiin Ilo mantsin Kuolismaahan syyskuussa 1926. Siinä oli neljä vuodepaikkaa, polikliiniset hoitotilat ja hoitajattaren asuintilat sekä kylän ensimmäinen puhelin. Sairasmajoista kirjaa valmistelevan tutkija Outi Patrosen mukaan hoitajan työ oli itsenäistä, monipuolista ja vaati vaa. – Terveyssisar kulki peninkulmien sä teellä talosta taloon neuvomassa pikku lasten hoitoa, hoitamassa sairaita, tar kastamassa asukkaiden vointia sekä tarjoamassa apua ja valistusta. Sairas majat sijoitettiin usein paikkakunnille, joilla oli laajoja metsätyömaita, ja sai rasmajalla saatettiin hoitaa myös työ mailla loukkaantuneita ja sairastuneita miehiä, Patronen kertoo. Jos kunnan kanssa oli sovittu, ter veyssisar hoiti myös koululaistarkastuk set ja toimi tuberkuloosikotien tarkas tajana. Hän piti terveyspakinoita ja esi tyksiä, järjesti ompelukerhoa ja vauvan vaatteiden kiertokoritoimintaa, jakoi kaupungeista lähetettyjä lahjoituksia ja myi lääkkeitä. Pitkien välimatkojen lisäksi haasteina olivat usein taikausko ja paikalliset hoi toperinteet. Asenteiden muuttaminen vei aikaa ja vaati luottamusta. – Siiralalle lähettämissään kirjeissä hoitajattaret kertovat, että heidän hoi tomääräyksiään noudatettiin, mutta ky läläiset käyttivät varmuuden vuoksi sa maan aikaan myös perinteisiä hoitokei noja. Esimerkiksi seinähirsien raosta otettiin "toukanjauhoa" ja hierottiin sitä lapsen ihottumaan. Sairasmajoja rakennettiin ennen tal visotaa kahdeksan. Monet tuhoutuivat maailmansodan aikana tai jäivät luovu tetulle alueelle, mutta uusiakin raken nettiin. Lähes kaikki sairasmajat lakkau tettiin 1950luvulla tai lunastettiin osak si kuntien terveydenhuoltoa. 1 Punaisen Ristin lentävä kolonna lähdössä rokotus matkalle Karjalan Salmissa vuonna 1918. Röda Korsets fly gande kolonn re do för en vaccine ringsfärd i Salmi i Karelen år 1918. 2 Anna Sofia Backman sitoutui vuoden 1880 sai raanhoitajakurssin todistuksessaan viideksi vuodeksi palvelukseen so dan sattuessa. Intyget för sjuk sjöterskekursen från år 1880 för binder Anna Sofia Backman att stå till tjänst i fem år om krig bryter ut. 2 AVM1702_s22-48.indd 25 18/04/2017 14.52
26 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Kansanterveystyö johtotähtenä Punaiselle Ristille avautui laaja työkent tä 1930luvulla ensiapuvarusteiden ja niihin liittyvän opetusmateriaalin ja kurs sien tuottajana, kun uusi työturvallisuus laki teki ensiapuvarusteet pakollisiksi työpaikoilla, kouluissa ja kulkuneuvoissa. Miehille pidettiin ensiapukursseja var sinkin metsätyömailla ja naisille järjes tettiin kotisairaanhoitokursseja. Sairaan hoitovälineiden lainaamotoiminta levisi 30luvulla koko maahan. Mannerheim otti näkyvän roolin Pu naisen Ristin varainkeruussa oman sai raalan rakentamiseksi. Euroopan moder neimpiin kuuluva 170paikkainen sairaa la toteutettiin yhteishankkeena Helsingin kaupungin kanssa ja vihittiin käyttöön 24.9.1932. Sairaalan siirtyessä osaksi Hel singin yliopistollista sairaalaa vuonna 1957 siellä oli yli 100 000 poliklinikka käyntiä vuodessa. Sotavuosina käynnistetty veripalve lutoiminta siirtyi Punaisen Ristin vastuul le vuoden 1948 alusta. Seuraavien vuo sikymmenten aikana Veripalvelusta ke hittyi vapaaehtoisten verenluovuttajien kansanliike, sairaaloiden luotettava kumppani ja kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos. Punaisen Ristin itsenäi senä yksikkönä toimivaa Veripalvelua johti 40 vuoden ajan professori H.R. Nevanlinna . Toisen maailmansodan jälkeen Suo men terveydenhuolto siirtyi entistä vah vemmin viranomaisten vastuulle. Punai sen Ristin päätehtäväksi määriteltiin kansanterveystyö ja toimintaa suunnat tiin erityisesti ehkäisevään ja avotervey denhuoltoon. Kotisairaanhoidon kurssien suosio oli huipussaan vuonna 1953, jolloin lähes 600 kurssille osallistui yli 11 000 oppilas ta. Kansaa valistettiin myös Punaisen Ristin piirien terveyspäivillä ja erilaisissa tilaisuuksissa. Maakunnissa esitettiin fil mejä – sellaisia kuin Hävittäkää rotat, Puhtaat vedet ja Lavantaudin vastustaminen – kymmenille tuhansille katsojil le vuodessa. Lisääntyvät liikenneturmat, työtur vallisuustoiminta ja suuronnettomuudet kuten Kuurilan junaonnettomuus vuon na 1957 korostivat ensiaputaitojen mer kitystä. Punaisen Ristin ensiapukurssit olivat erittäin suosittuja 1960luvun alus sa, ja kouluttajista oli pulaa. Järjestön tavoitteena oli tehdä ensiavusta kansa laistaito ja yhtenäistää koko maan en siapukoulutus. Myös sairaankuljetus nousi tärkeäksi työsaraksi, kun Punaisen Ristin ja Lää kintöhallituksen yhteinen tiedustelu pal jasti, että valtaosalla kunnista se oli ko konaan järjestämättä. Sävellahja ja mui den keräysten tuotoilla hankittiin hyvin varusteltuja sairaankuljetusautoja kun nille ja järjestön omaan käyttöön. Pu nainen Risti tuki myös sairaslentoja alu eilla, jotka olivat kelirikkoaikoina eris tyksissä, ja perusti ensiapuryhmiä osa na sairaankuljetusvalmiutta. Vuoden 1972 Kansanterveyslaki pyrki keskittämään kaikki terveydenhuollon palvelut kunnallisiin terveyskeskuksiin, mikä suuntasi Punaisen Ristin toimintaa yhä enemmän sosiaalityön piiriin. Järjes tön rooli ensiapukoulutuksen keskiössä kuitenkin vahvistui edelleen, kun Lää kintöhallitus hyväksyi Punaisen Ristin ensiapujärjestelmän yleisesti noudatet tavaksi malliksi vuonna 1976. Monipuolinen rooli myös jatkossa Suomen Punaisen Ristin 140vuotisesta historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten järjestön käynnistämää ter veydenhuoltotoimintaa on käytetty mal lina uudistuksille tai siirretty kuntien ja valtion alaisuuteen. Yksi hienoimpia niis tä on Punaisen Ristin työhön vuosikym meniksi omistautuneen ylilääkärin Richard Faltinin jo vuonna 1937 aloit taman huuli ja suulakihalkiohoidon siir tyminen Helsingin yliopistollisen sairaa lan alaiseksi vuonna 1985. – Punaisella Ristillä, muiden joukossa, on ollut tärkeä ja monipuolinen panos Suomen terveydenhuollon kehityksessä. Sen organisaation kautta on pystytty polkaisemaan toimintaa käyntiin. Kol mannella sektorilla on oma paikkansa terveydenhuollossa, koska se on not keampi ja reagoi nopeammin kuin valtion byrokratia. Toisaalta julkinen sektori voi tukea kansalaistoimintaa, Helene Lau rent arvioi. Hänen mielestään valtion ja kuntien ei tarvitse huolehtia kaikesta tulevai suudessakaan. – Maailma on nyt erilainen ja koulu tustaso on noussut paljon. Nykyään on enemmän ruohonjuuritason toimintaa, ja ollaan nousuvaiheessa sen suhteen, että politiikka alkaa taas kiinnostaa. Kan salaistoiminta nousee taas, kuten vuo den 1972 kansanterveyslain jälkeen. – Järjestöissä on aina ollut aatteen paloa: on tahdottu hyvää Suomen lap sille, rajaseudun väestölle tai ruotsinkie liselle väestölle. Aina taustalla on aktii visia ihmisiä, joilla on missio jonkin asian saamisesta kuntoon. ? Lähde: Gunnar Rosèn: Sata sodan ja rauhan vuotta – Suomen Punainen Risti 1877–1977 3 Apuhoitaja Ruusa Kiirikki työssään Kuhmon Lentiiran kylän sairasmajalla 1950luvun alussa. Hjälpsyster Ruusa Kiirikki arbetar på sjukstugan i byn Lentiira i Kuhmo i början av 1950talet. 4 Suomen Pu nainen Risti on panostanut ensi aputarvikkeisiin ja niihin liittyvään koulutukseen 1930luvulta läh tien. Finlands Röda Kors har satsat på första hjälpen utrustning och utbildning sedan 1930talet. ”Kolmannella sektorilla on oma paikkansa terveydenhuollossa, koska se on notkeampi kuin valtion byrokratia.” HELENE LAURENT 3 4 AVM1702_s22-48.indd 26 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 27 5 Äitilomaleirin osallistujat oppivat ensiaputaitoja Pu naisen Ristin Lapin piirin leirillä vuonna 1955. Deltagarna i Röda Korsets semester läger för mödrar i Lapplands distrikt år 1955 fick lära sig första hjälpen. F inlands Röda Kors grundades år 1877 under namnet Finska föreningen för sårade och sjuka krigares vård. I enlig het med sina internationella förebilder hade organisationen skapats för krigs tida behov, men i Finland lade man från början med en formulering i stadgarna om att hjälpa offer för missväxtår, epi demier och andra olyckor. Tillsammans med Diakonissanstalten var Röda Korset en viktig motor för den finländska sjukskötarutbildningen. Ut bildningen av sjuksköterskor inleddes år 1880 i samarbete med Allmänna sjukhu set i Helsingfors. Eleverna förband sig att i fem års tid ingå i en sjuksköterske reserv och stå till tjänst vid krig. De första kurserna i första hjälpen ordnade Röda Korset för järnvägare, brandsoldater och poliser våren 1885. En allmän första hjälpenutbildning var i tiden en revolutionär idé. När Finland blev självständigt var det som ett uland i fråga om hälsovården. Hälsoproblemen tornade upp sig efter Att bygga upp hälsovården Finlands Röda Kors har spelat en viktig roll för hälsovården i Finland och för utvecklingen av folkhälsotanken. inbördeskriget 1918 och det rådde svält och nöd. – Döden var ständigt närvarande. I gränstrakterna var det vanligt att två eller tre barn per familj strök med i epi demier. För kvinnorna var förlossningar farliga, berättar Helene Laurent , fors kare i ekonomi och socialhistoria. Synen på staten var på den tiden en annan än idag. I Finlands första grund lag nämns inte ens hälsovården. – Större organisationer som Röda Korset, Mannerheims Barnskyddsförbund och Föreningen för tuberkulosens be kämpande i Finland skötte om vissa häl sovårdsuppgifter som staten i det skedet inte kunde ta ansvar för – eller som man inte ens ansåg att staten skulle sköta. Lagstiftningen om primärvården började man utveckla först på 1930talet. Sjukstugor i gränstrakterna Röda Korset första stora fredstida pro jekt var att bygga ”sjukhärbärgen” i av lägsna ödemarksbyar i östra Finland. Den första av dem öppnades i Kuolismaa i Ilomants år 1926. Outi Patronen arbetar som bäst på en bok om sjukstugorna och säger att arbetet som sjuksyster i härbärgena var självständigt, mångsidigt och krävande. – Sjuksystrarna tog inte bara hand om gravida mödrar och andra patienter, utan gick också från hus till hus och kol lade upp hur invånarna mådde och er bjöd hjälp och information. Hon höll fö redrag om hälsa, organiserade syjuntor och utbyte av babykläder, delade ut do nationer från städerna och sålde medi ciner. På 1930talet öppnade sig ett omfat tande arbetsfält för Röda Korset som producent av första hjälpenutrustning och utbildning när en ny arbetarskydds lag gjorde första hjälpenutrustning obli gatorisk på arbetsplatser, i skolor och i färdmedel. Blodgivningsverksamheten överför des till Röda Korset 1948, men över hu vud taget tog myndigheterna efter kri gen allt tydligare över ansvaret för häl sovården i Finland. Röda Korset fick i stället allt mer arbeta för folkhälsan och insatserna inriktades i synnerhet på fö rebyggande arbete och öppenvård. Folkhälsolagen från 1972 strävade ef ter att centralisera alla hälsovårdstjäns ter till kommunala hälsovårdscentraler, vilket gjorde att Röda Korset allt mer gick in för socialarbete. Mångsidig roll i framtiden Finlands Röda Kors 140åriga historia uppvisar många exempel på att hälso vårdsverksamhet som organisationen har inlett blir en modell för reformer el ler direkt tas över av kommuner och stat. – Röda Korset har tillsammans med andra spelat en viktig och mångsidig roll i utvecklandet av hälsovården i Finland. Tredje sektorn har sin givna plats inom hälsovården, eftersom organisationer kan dra igång verksamhet smidigare än den statliga byråkratin, bedömer Helene Laurent. – Inom organisationsfältet har ideal alltid förekommit: man har önskat göra gott för barnen i Finland, folk i gräns trakterna eller den svenskspråkiga be folkningen. Alltid finns det aktiva människor bakom, människor som har en mission för att få en viss sak att fung era. ? SAMI SALLINEN Källa: Gunnar Rosèn: Hundra år av krig och fred – Finlands Röda Kors 1877–1977 5 Finlands Röda Kors 140 år ? AVM1702_s22-48.indd 27 18/04/2017 14.52
28 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 1 Emmi Lehikoi nen (vas.) ja Lee naMary Ylituomi kirjasivat post it lappusille ideoita Nälkäpäivän pai kallismarkkinoin tiin. Emmi Lehikoinen (t.v.) och Leena Mary Ylituomi skri ver upp idéer för lokal marknads föring av Hunger dagen på post itlappar. 2 Punaisen Ristin nuoret sisarjärjes töistä ympäri maa ilmaa vaihtoivat kokemuksia Kankaanpäässä. Rödakorsungdo mar från syster organisationer världen över ut bytte erfarenheter i Kankaanpää. Kankaanpäässä kokoon tunut Suomen Punaisen Ristin Nuorten vuosi kokous toivoi nuorten näkökulmaa vahvemmin mukaan osastojen pää töksentekoon. TEKSTI JA KUVAT JOHANNA SJÖHOLM K eilat paiskautuvat kolisten ku moon, kun pallo osuu niihin juu ri oikeasta kulmasta. Taputukset ja kannustushuudot radan taustalta ker tovat, että täällä osataan iloita toisen onnistumisesta. On maaliskuinen perjantaiilta, ja vii sikymmentä nuorta on kokoontunut Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän Sata kuntaan. Käynnissä on Punaisen Ristin valtakunnallinen Nuorten vuosikokous, jonka tarkoituksena on toimia nuorille väylänä vaikuttaa ja tuoda esille näke myksiään järjestössä. Virallisemman ko koustamisen ja työpajojen lisäksi ohjel massa on yhteistä hauskanpitoa kuten hohtokeilaamista. Muiden joukossa kaatoja tavoittelee Kalle Valkeakari , joka on tullut Kan kaanpäähän Vaasan kupeesta Sepänky lästä. 16vuotias Valkeakari on osallis tunut Punaisen Ristin tapahtumiin pie nestä pitäen, mutta järjestön nuoriso toiminta on hänelle vielä uutta. – Täällä vuosikokouksessa vaikuttaa kivalta, että saa tavata nuoria eripuolil ta Suomea. Samalla pääsee kuulostele maan ja oppimaan, miten päätöksiä teh dään, Valkeakari miettii. Nuoret kutsumaan nuoria Miten omia ideoita voi saada eteenpäin Punaisessa Ristissä? Miten nuoret huo mioidaan järjestön tulevassa toiminta linjauksessa, josta päätetään kesäkuun yleiskokouksessa Helsingissä? Lauan taina aamupäivällä kurssikeskuksen käy Nuorten ääni kuuluviin tävät ovat hiljaisia, mutta ryhmähuo neissa perehdytään järjestövaikuttami sen saloihin. Yhdessä työpajassa Emmi Lehikoinen , 24, ja Leena-Mary Ylituomi , 23, hahmottelevat vaaleanpunaisista ja vih reistä post it lappusista seinään tekstiä ”Moro”. Tarkoituksena on ideoida, miten lappusia voisi hyödyntää kekseliäästi Nälkäpäivän paikallismarkkinoinnissa. Kaksikko on sitä mieltä, että Nälkä päivä on yksi parhaita tapoja houkutel la Punaiseen Ristiin uusia tekijöitä – myös nuoria. – Kerääjäksi tuleminen on kiireiselle ihmiselle helppo tapa osallistua, Ylituo mi pohtii. Nuorten houkutteleminen mukaan järjestötoimintaan tuntuu Lehikoisesta ja Ylituomesta ikuisuuskysymykseltä, johon ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Le hikoinen uskoo, että avainasemassa ovat järjestössä jo toimivat nuoret. Teinin tai parikymppisen saa todennäköisemmin innostumaan, kun houkuttelija on itse 1 AVM1702_s22-48.indd 28 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 29 Ungdomens röst ska höras Röda Korsets Ungdomarnas årsmöte vill att ungas synpunkter bättre ska beaktas i beslutsfattandet i avdelningarna. K äglorna skramlar när de faller omkull efter att klotet har träffat dem precis i rätt vinkel. Uppmuntrande rop i bakgrunden signalerar att de här människorna för står sig på att glädjas åt andras framgångar. Det är en fredag kväll i mars och ett femtiotal röda korsunga har samlats på rehabiliteringscentret Kankaan pää i Satakunta. Det som pågår är Ungdomarnas årsmö te. Avsikten med årsmötet är att ge unga inom Röda Kor set en kanal att påverka och föra fram sin syn på saker och ting. Vid sidan av det mer officiella mötesprogrammet finns också trevlig samvaro, bland annat i form av glow bowling. På Kankaanpää funderar ungdomarna bland annat hur man kan få fram sina egna idéer inom Röda Korset och hur ungdomarna beaktas i organisationens nya strategi. I en verkstad diskuterar Emmi Lehikoinen , 24, och LeenaMary Ylituomi , 23, Hungerdagens marknadsfö ring. De tycker båda att Hungerdagen är ett av de bästa sätten att locka nya aktörer att engagera sig i Röda Kor set – även ungdomar. – Att ställa upp som insamlare är ett enkelt sätt att delta om man har mycket på gång, säger Ylituomi. Lehikoinen konstaterar att de ungdomar som redan är med i Röda Korset har en nyckelroll i att engagera andra unga. En tonåring eller ung vuxen är sannolikt mer intres serad om den som rekommenderar något själv är i samma ålder. – Jag kom själv med för tio år sedan när en kompis bad mig komma med på ungdomsläger. Ett av Ungdomarnas årsmötes mål är att göra de unga bekanta med praxis inom beslutsfattandet: hur får man ordet vid stämman, vad i all världen är ett initiativ, en kläm och en protokolljusterare? När man har koll på mötesru tinerna känns steget att påverka på andra håll inom Röda Korset inte lika stort. Veckoslutet avslutas med att årsmötets beslut klubbas igenom. Ett av besluten är att det här blir Finlands Röda Kors sista Ungdomarnas årsmöte. I stället ordnas Ungdo marnas stämma vart tredje år alltid inför hela organisa tionens ordinarie stämma. Idén är att kvalitet ersätter kvantitet och att man under de år som det inte är stäm ma i stället satsar på andra riksomfattande ungdomse venemang. Dessutom vädjar ungdomarna till Röda Korsets avdel ningar att de ska ta med flera ungdomar i sina styrelser och att de godkänner initiativet om att gendermångfald bättre ska beaktas inom organisationen framöver. Ung domarnas årsmöte föreslår också två ungdomskandidater till Röda Korsets styrelse. De är Kaisa Partanen , 23, från Tammerfors, och Sami Laitinen , 25, från Uleåborg. ? Läs mer: www.rodakorset.fi/unga suurin piirtein samaa ikäluok kaa. – Itsekin tulin kymmenen vuotta sitten mukaan, kun kaverini pyysi minua lähte mään nuorten leirille. Tilaa rohkeille avauksille Valkoinen naru on pyöritetty kuin hämähäkinseitiksi kah den männyn väliin. Kun työ pajat on käyty läpi, on aika haukata happea. Satakunnan piirin nuorten järjestämillä rasteilla osallistujat saavat muun muassa pähkäillä, mi ten puiden välissä risteilevis tä naruista pääsee läpi niitä koskettamatta. Ratkaisuna on yhteistyö. Kun yksi nostaa ja toinen ot taa vastaan, kolmas sujahtaa korkealla olevasta aukosta sujuvasti läpi. Yhteistyöstä haluaa puhua myös June Munyongani , 25. Hän on yksi kokouk sen kansainvälisistä vieraista, Punaisen Ristin vapaaehtoinen Zimbabwesta. – Kun nuoret tekevät omassa maas saan ja kansainvälisesti yhteistyötä, kaikki hyötyvät, Munyongani sanoo. Suomalaisia järjestösisariaan hän ha luaa kannustaa olemaan rohkeita. – Otetaan se rooli, jota meiltä nuo rilta odotetaan. Inspiroidaan ja tuodaan keskusteluun tuoreita näkökulmia. Nuorille oma yleiskokous Nuorten vuosikokouksen puheenjohta jana toimiva Emmi Lehikoinen kopauttaa puisen nuijan pöytään auditoriossa. Yksi kokouksen tavoitteista on tehdä nuoril le tutuiksi päätöksenteon käytäntöjä: kuinka kokouk sessa saa puheenvuoron, mitä ihmettä tarkoittaa aloi te, ponsi tai pöytäkirjan tar kastaja? Kun kokousrutiinit ovat hallussa, askel järjestön muille vaikuttajapaikoille ei tunnu niin suurelta. Toisena kokouspäivänä sunnuntaina on Nuorten vuo sikokouksen viimeisten pää tösten aika. Suurin muutos on se, että Kankaanpään kokous jää Suo men Punaisen Ristin viimei seksi Nuorten vuosikokouk seksi. Sen sijaan jatkossa järjestetään Nuorten yleis kokous kolmen vuoden välein aina ennen koko järjestön yleiskokousta. Ajatuksena on, että laatu korvaa määrän ja välivuosina panostetaan muihin valtakunnallisiin nuo risotapahtumiin. Nuoret päättävät muun muassa ve dota Punaisen Ristin paikallistasolle eli osastoihin, jotta ne ottaisivat enemmän nuoria mukaan hallituksiinsa, ja hyväk syvät aloitteen sukupuolten moninai suuden huomioimisesta järjestössä ai empaa paremmin – miksi esimerkiksi netin kautta vapaaehtoistoimintaan il moittautuessa on pakko valita sukupuo leksi joko mies tai nainen? Nuorten vuosikokous esittää Helsin gin yleiskokoukselle kahta nuorta ehdo kasta Punaisen Ristin hallitukseen. He ovat tamperelainen Kaisa Partanen , 23, ja oululainen Sami Laitinen , 25. Molem mat lupaavat ajaa päätöksenteossa eri tyisesti nuorten asiaa. ? Lue lisää: www.punainenristi.fi/nuoret Nuorten vuosiko kouksen ehdokkaat Suomen Punaisen Ristin hallitukseen ovat tamperelai nen Kaisa Partanen ja oululainen Sami Laitinen. Ungdomarnas års mötes kandidater till Finlands Röda Kors styrelse är Kaisa Partanen från Tammerfors och Sami Laitinen från Uleåborg. 2 AVM1702_s22-48.indd 29 18/04/2017 14.52
30 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Juri Haverinen ikuisti poikansa Oskarin ensim mäisen verenluo vutuksen. Jurille itselleen luovutus oli jo sadas kerta. Juri Haverinen knäppte en bild av sonen Oska ris första blodgiv ning. För Juri var det den hundrade blodgivningen. Oskari Haverisen täyt täessä 18 vuotta hänen isänsä, konkariluovuttaja Juri Haverinen haastoi poikansa luovuttamaan verta yhdessä. Auttami sen perinne siirtyi isältä pojalle. TEKSTI MIRKKA HELKKULA J uri Haverisen mukaan auttamisen kulttuuri ei synny käskemällä vaan esimerkin voimalla. – Muistan kuinka kuljin oman isäni mukana, kun hän kävi aikoinaan luovut tamassa verta Lahden kirkkovirastossa, Juri kertoo. – Olen itsekin ottanut omia lapsiani mukaan verenluovutukseen jo pieninä. On tärkeää, että he pääsevät kosketta maan veripussia ja hämmästelemään sen lämpötilaa. Mallia näyttämällä karsitaan parhaiten ennakkoluuloja ja myös eh käistään mahdollista neulakammon syn tymistä. Yhteiset reissut verenluovutukseen isän kanssa ovat jääneet mieleen myös Jurin vanhimmalle pojalle Oskari Haveriselle . – Luovutuspaikoilta on jäänyt mieleen iloinen ilmapiiri ja se, miten isä jutteli hyväntuulisesti muiden luovuttajien kans sa. Sekin on jäänyt mieleen, miten am mattitaitoista Veripalvelun henkilökunta on. Ajan myötä verenluovutusintoni on vain kasvanut ja minulle oli selvää, että luovutan verta heti kun voin, Oskari sa noo. Kun Oskarin 18vuotissyntymäpäivä lähestyi, Juri ehdotti pojalleen verenluo vutushaastetta: poika luovuttaisi verta ensimmäisen kerran samalla kun isä luo vuttaisi sadannen kerran. – Se tuntui hyvältä hetkeltä siirtää luovutusperinne eteenpäin minulle ja kannustaa myös muita nuoria luovutta maan. Sata ja yksi luovutusta Isän jalanjäljissä Luovutustilanteissa Juri Haverinen on aina kertonut lapsilleen, miksi veren luo vuttaminen on tärkeää. Yhdestä pussis ta saa avun kolme ihmistä. Isän mukaan Oskarissa on aina näky nyt halu auttaa toisia. Myös porukkaan kuuluminen on pojalle tärkeää. – Voisi sanoa, että Oskarilla on sosi aalisuus ja vastuun kantaminen verissä. Me opetamme toinen toisiamme. Oska ri opettaa minua valokuvauksessa ja teknologian käytössä. Minä taas olen opettanut häntä esimerkiksi ajamaan autoa. Meillä on myös koko perheen yh teisiä harrastuksia kuten triathlonit. – Toivon, että Oskari pyrkii myös tu levaisuudessa tekemään asioita, jotka hän kokee tärkeiksi. Toivon, että hän kokisi vapaaehtoistoiminnan mukavaksi harrastukseksi. – En kuitenkaan halua antaa lapsille ni kuvaa, että esimerkiksi verenluovutus olisi jotenkin pakollista. Luovuttaminen AVM1702_s22-48.indd 30 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 31 SINÄKIN VOIT PELASTAA ELÄMÄN! Yksi verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta kerralla ja voi pelastaa verival mistetta tarvitsevan potilaan hengen. Tietoa verenluovu tuksesta saat Veri palvelun maksutto masta luovuttajain fosta numerossa 0800 5801 ja osoitteesta www.veripalvelu.fi, jossa voit myös varata ajan veren luovutukseen silloin kun sinulle parhai ten sopii. Testaa voitko luovuttaa: sovinkoluovuttajaksi.fi Hundra och en blodgivning När Oskari Haverinen fyllde 18 år utmanade veteranblodgivaren Juri Haverinen sin son att komma med och ge blod. J uri Haverinen konstaterar att en kultur av givande inte uppstår med order utan genom exemplets kraft. – Jag minns att jag följde med min pappa i tiden när han gav blod på kyrkoherdesämbetet i Lahtis, säger Juri. – Jag har själv tagit med mina barn till blodgivningen från att de var små. Det är viktigt att de får känna på blod påsen och bli förvånade över hur varm den är. Att föregå med exempel är det bästa sättet att motverka fördomar och förebygga en eventuell rädsla för att bli stucken. De gemensamma utfärderna till blodgivningen tillsam mans med pappa har också fastnat i minnet på Juris älds te son Oskari Haverinen . – Det jag minns från blodgivningarna är den positiva atmosfären och att pappa glatt pratade med de andra givarna, säger Oskari. När Oskaris 18årsdag närmade sig föreslog Juri en blodgivningsutmaning för honom: sonen skulle ge blod för första gången på samma gång som pappan gav blod för hundrade gången. – Det kändes som ett bra tillfälle att låta traditionen gå vidare till mig och också uppmuntra andra unga att ge blod. Pappa säger att Oskari alltid gärna har hjälpt andra människor. – Man kan väl säga att Oskari har det i blodet att vara social och ansvarskännande. Oskari själv säger att han bland annat har lärt sig att respektera andra tack vare sin far. – Jag är stolt över min pappa och jag vill gå i hans fot spår och hjälpa. Han har gjort fina hjälpsatsningar för Stamcellsregistret och Cancerstiftelsen också. Det var meningen att far och son skulle ge blod tillsam mans så fort Oskari hade fyllt 18, men en förkylning tving ade dem att flytta fram blodgivningen ett par veckor. – Vi gick och gav blod så fort det var möjligt. På sam ma gång gick jag också med i Stamcellsregistret, säger Oskari. Själva blodgivningen gick fint, berättar han. Det var en positiv upplevelse och han är säker på att han gör om det. Enligt Juri Haverinen är den bästa belöningen för att man hjälper andra vetskapen om att man har gjort gott. – Att ge blod gör att man blir på gott humör. Största delen av alla friska människor kan ge blod. I mitt fall skul le det vara dumt att inte vara med, säger Juri. En gång har han fått en annan ”belöning” för att han gav blod. Det hände i Lahtis på 90talet. – Jag lämnade bilen på en parkeringsplats i närheten, betalade parkeringsavgiften och gick och gav blod. När jag återvände hade jag fått parkeringsböter – jag hade av misstag parkerat på fel ställe! Jag råkade få tag på chefen för parkeringsmyndigheten. Jag berättade att jag hade betalat för parkeringen, att jag var studerande och hade varit och gett blod. Chefen tog parkeringsboten och rev sönder den. ? Testa om du kan ge blod: www.kanjagdonera.fi perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, ei vätkä kaikki voi edes luovuttaa verta. Oskari itse kertoo oppineensa isältään muun muassa toisten kunnioittamista. – Isä on aina tosi iloinen ja kannus tava. Harvoin edes näen häntä pahalla päällä, ainakaan pidempää aikaa. Viime syksynä hän opetti minua ajamaan au toa. Nuorempana kävimme myös yhdes sä Lapissa vaeltamassa. Meille on luon tevaa toimia yhdessä. – Olen ylpeä isästäni ja haluan seu rata hänen jalanjälkiään auttamisessa. Hän on tehnyt hienoja auttamistem pauksia myös Kantasolurekisterin ja Syöpä säätiön puolesta. Haaste eteenpäin Isän ja pojan ensimmäinen yhteisluovu tus oli tarkoitus toteuttaa heti Oskarin täytettyä 18 vuotta, mutta flunssa siirsi luovutusta muutamalla viikolla. – Menimme luovuttamaan heti kun se oli mahdollista. Liityin saman tien myös Kantasolurekisteriin, Oskari kertoo. Itse verenluovutus sujui Oskarin mu kaan vallan mainiosti. Mukavasta koke muksesta jäi olo, että käymään mennään toistekin. – Tällaiset pienet teot eivät ole mi nulta pois. Auttaminen tarkoittaa minul le sitä, että helpotan asioita toisille ih misille ja saan heidät voimaan paremmin. Se kannattaa, vaikka itselle tulisi het kellisesti vähän heikompi olo. – Olen jo haastanut pari kaveria mu kaan luovuttamaan verta ja liittymään Kantasolurekisteriin, sillä sinne etsitään varsinkin nuoria. Toivon olevani esimerk kinä myös nuoremmille sisaruksilleni. Hyvä palaa antajalle Juri Haverisen mukaan paras palkinto toisten auttamisesta on oma tieto siitä, että on tehnyt hyvää. – Siihen perustuu myös verenluovu tus: siitä saa hyvän mielen. Verenluovu tus sopii suurimmalle osalle peruster veistä ihmisistä. Minun tapauksessani olisi hölmöä olla olematta mukana, Juri sanoo. Yhden kerran hän on kuitenkin saa nut verenluovutuksesta myös toisenlai sen "palkinnon". – Se tapahtui Lahdessa opiskeluaika na 1990luvulla. Jätin autoni läheiselle parkkipaikalle, maksoin pysäköintimak sun ja menin luovuttamaan verta. – Kun palasin takaisin, olin saanut parkkisakon, sillä olin laittanut autoni vahingossa väärään kohtaan. Satuin saa maan pysäköintiviraston johtajan kiinni. Kerroin maksaneeni pysäköinnistä ja ol leeni opiskelijana tekemässä hyvää luo vuttamalla verta. Johtaja otti pysäköin tivirhemaksun ja repi sen. Voi olla, että oikeasti olisin ansainnut sakon. Uskon kuitenkin, että elämässä hyvä palautuu usein antajalleen. ? ”Johtaja otti pysäköintivirhemaksun ja repi sen. Voi olla, että oikeasti olisin ansainnut sakon. Uskon kuitenkin, että hyvä palautuu usein antajalleen.” JURI HAVERINEN AVM1702_s22-48.indd 31 18/04/2017 14.52
32 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Aina heikomman puolella PIRJORIITTA VELTHEIM-RAEVAARA HALUSI AVUSTUSTYÖNTEKIJÄKSI JO NUORENA Nykyisin Pirjoriitta Velt heim Raevaara kes kittyy vapaaehtoistyöhön kotimaassa. Komennus kokemuksistaan hän on käynyt kertomassa koululaisille. Idag fokuserar Pirjoriitta VeltheimRaevaara främst på frivilligarbete i hemlan det. Hon har också berät tat om sina upplevelser från rödakorskommende ringar i skolor. ? Avustustyön tekijät AVM1702_s22-48.indd 32 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 33 M ene ihmeessä, kyllä me pärjä tään. Näiden sanojen saatte lemana jämsäläinen Pirjoriitta ”Tiitta” Veltheim-Raevaara haki Punai sen Ristin kansainvälisten avustustyön tekijöiden koulutukseen syksyllä 1987. Kahden lapsen äiti oli aina haaveillut työskentelystä ulkomailla, mutta häntä mietitytti, miten perhe suhtautuisi asiaan. Päätöksentekoa helpotti erityisesti kymmenvuotiaan kuopuksen kannustus. Jos kutsu kaukomaille kävisi, VeltheimRa evaara tiesi voivansa lähteä hyvillä mielin. Kutsu kävi jo muutaman kuukauden kuluttua. Sudanissa riehui sisällissota, jonka uhreille Punainen Risti oli perus tanut sairaalan naapurimaa Kenian puo lelle. Sairaalaan tarvittiin kokenut leik kaussalihoitaja, joka voisi myös koulut taa paikallista henkilökuntaa. Kenian Lokichogio sijaitsi tiettömän taipaleen takana, eikä sairaalassa ollut aluksi edes nukutuslääkäriä. Kun hieno ja välineitä ei ollut, avustustyöntekijöi den piti käyttää kekseliäisyyttään. Vauhtiin päästyään ensikertalainen huomasi nauttivansa työstä. – Ensimmäinen paikka ratkaisee, jää kö avustustyöhön koukkuun. Minulle kokemus oli todella hieno. Ajattelin, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä. Kolmen vuosikymmenen aikana Velt heimRaevaara on pakannut laukkunsa lähes kaksikymmentä kertaa. Hän on hoitanut sotien ja maanjäristyksen uh reja, kiertänyt etiopialaisissa vankilois sa, rakennuttanut vessoja ja ollut mu kana kehittämässä sairaaloiden toimin taa. – Aina olen lähtenyt matkaan innos ta piukeana, hän sanoo. Jaksamisesta pitää huolehtia Jyväskylässä kasvanut VeltheimRaevaa ra päätti lukion jälkeen opiskella sairaan hoitajaksi sukulaisensa esimerkin innoit tamana. 1960luvun lopussa hän asettui Jämsään, jossa oli uusi aluesairaala. Nelikymppisenä VeltheimRaevaaras ta alkoi tuntua, että aika saattaisi olla kypsä avustustyöhön lähtemiselle. Hän halusi auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja nähdä, kuin ka pärjäisi vaativissa olosuhteissa. Humanitaarinen työ vaatii tekijältään luotettavuutta, joustavuutta ja pitkäpin naisuutta mutta myös kykyä luoviin rat kaisuihin. Hyötyä on myös huumorinta justa, sillä se auttaa jaksamaan rankko ja kokemuksia. VeltheimRaevaaralle vaikeinta on ol lut lasten kärsimyksen kohtaaminen. Esimerkiksi Afganistanin sodassa hänen tiiminsä joutui tekemään miinojen silpo mille lapsille paljon amputaatioita. – Oma tyttäreni oli silloin suunnilleen samanikäinen, joten samastuin potilai siin voimakkaasti. Työnteossa tunteisiin ei saa mennä liikaa mukaan, mutta asioi ta miettii jälkeenpäin. VeltheimRaevaaran mieltä kevensi vät keskustelut, joita avustustyöntekijät kävivät iltaisin keskenään. Työstä palau tumista edistivät myös riittävä uni sekä kirjojen lukeminen ja musiikki. – Työn vastapainoksi täytyy tehdä jotain muutakin. Jos levosta ei huolehdi, väsyneenä voi tehdä virheitä. Kenttäsairaalassa työskentelevillä avustustyöntekijöillä ei periaatteessa ole työaikoja. Kokenut sairaanhoitaja ei ollut moksiskaan siitä, että valmiudessa oli oltava myös yöllä. – Olen minä Suomessakin päivystä jänä lähtenyt juoksujalkaa leikkaussaliin. Joskus myös kutsu komennukselle tulee nopealla aikataululla. Veltheim Rae vaaran mieleen on jäänyt juhannus aatto mökillä. Punaisella Ristillä oli ollut vaikeuksia tavoittaa häntä, koska kän nyköitä ei vielä ollut. Lopulta lomalainen sai sanan univormupukuisen palopäälli kön tuomana. – Soitin Punaiseen Ristiin ja kysyin, saanko käydä ensin juhannussaunassa. Lähtö oli lopulta vasta parin päivän pääs tä. Jemenissä meni koko kesäloma, mut ta ei harmittanut yhtään! Vauvojen kohtalo kosketti Pitkällä avustustyöntekijän uralla on tul lut vastaan asioita, joita hyvinvointival tion asukkaan on vaikea kuvitella. Kun VeltheimRaevaara parikymmen tä vuotta sitten hoiti Etiopiassa tuber kuloosia sairastavia vankeja, hän ei saa nut valita nopeinta ja tehokkainta hoi tomuotoa. Paikallisten viranomaisten mielestä se olisi ollut tuhlausta, koska hoidettavat olivat vain vankeja. Hoito viivästyi myös korruptioongel man takia. Tullin työntekijät vaativat tu berkuloosilääkkeistä rahaa, mihin Punai nen Risti ei tietenkään suostunut. Lo pulta lääkkeet vanhenivat tulliviranomais ten käsiin. Se tuntui turhauttavalta. Afganistanissa VeltheimRaevaara näki, millaisten vaivojen kanssa moni kehitysmaan asukas joutuu elämään. – Vatsaan haavoittuneilla oli matoja, joita piti kauhoa kourakaupalla pois ma halaukusta ja suolistosta, ennen kuin pystyimme tekemään työmme. Surullisimmat ihmiskohtalot Velt heimRaevaara kohtasi Kosovon sodas sa. Hän työskenteli sairaalassa, jossa serbien raiskaamat albaanitytöt kävivät synnyttämässä. Koska nuoret äidit eivät voineet palata kotiin aviottoman lapsen kanssa, he jättivät vauvansa sairaalaan. Verkkokalvoille piirtynyt muisto saa VeltheimRaevaaran liikuttumaan kyy neliin. – Lapsia makasi lastenosaston sän gyissä kuin halkoja. Paikalliset hoitajat panivat tuttipullon sängynlaitaa vasten eivätkä koskaan ottaneet vauvoja syliin. Lapset olivat täysin ilmeettömiä. VeltheimRaevaara ilmoitti, että käy täntöjen on muututtava. Hän painotti, miten tärkeää kosketus on etenkin vas tasyntyneelle. Avustustyöntekijät syöt tivät vauvoja sylissä ja kävivät hoivaa massa lapsia myös vapaaajalla. – Muutos, joka lapsissa tapahtui, oli uskomaton. He saivat ilmeitä ja alkoivat nauraa. Muutoksen nähtyään myös paikalli nen henkilökunta ymmärsi, että lapsis ta on huolehdittava paremmin. Meillä on velvollisuus auttaa Kurjuutta ja kärsimystä nähnyt osaa ar vostaa sitä, että elämän perusasiat ovat kunnossa. VeltheimRaevaarasta on usein Kun Pirjoriitta VeltheimRaevaara pääsi hoitamaan sodassa haavoittuneita, hän tiesi löytäneensä paikkansa. Seuraavina vuosikymmeninä tie vei useille kriisialueille mutta myös kehitysapuprojekteihin, joissa hän kehitti sairaaloiden toimintaa. TEKSTI MINNA HOTOKKA KUVAT PETTERI KIVIMÄKI KÄ ÄNNÄ ? AVM1702_s22-48.indd 33 18/04/2017 14.52
34 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 AFGANISTAN 1989: Ankara talvi koetteli "TÄSSÄ KUVASSA olen lentoken tällä joko lähdössä Afganistaniin tai tulossa sieltä. Vieressäni on sveitsi läinen kollegani. Työskentelin Afga nistanissa tammikuusta maaliskuu hun 1989, koska maassa oli alkanut neuvostojoukkojen vetäytymisen jälkeen sisällissota. Toimin leikkaus salihoitajana osana suomalaista kirurgista tiimiä. Työ oli rankkaa, koska miinaan astuneita oli paljon. Pisin työpäivä kesti 20 tuntia. Talvi oli kylmä eikä lämmitystä ollut, joten vesijohdot jäätyivät. Lopulta saimme huoneisiimme lämmittimet, jotka toimivat bensalla. Polttoainetta sai vain yhden kanisterin viikossa. Muistan, kuinka istuin huoneessani pipo päässä ja hanskat kädessä! Saappaissa käytimme paikallisten kutomia pitkiä sukkia, joita toin kotiin tullessani sukulaisillekin." KENIA 1987: Ihmisten aurinkoisuus teki vaikutuksen "ENSIMMÄINEN komennukseni suuntautui Keniaan, jossa hoidin Sudanin sodan uhreja. Sairaalan oli vasta rakentanut Sveitsin Punainen Risti. Meitä oli alkuun vain kaksi hoitajaa ja lääkäri. Lisäksi oli paikal lista henkilökuntaa, lähinnä poikia, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa. He pystyivät esimerkiksi valvomaan anestesiaa. Afrikka on maanosa, josta pidän eniten. Siellä ihmiset ovat niin avoi mia, iloisia ja optimistisia, vaikka asiat olisivat huonosti. Potilaiden kanssa saatoimme laskea leikkiä hoidon ohessa. Ensimmäisenä aamu na tuntui vähän hämmentävältä, kun töihin kävellessämme vastaan tuli alastomia miehiä, jotka tervehtivät meitä." KUWAIT 1991: Apua ei tarvittukaan "PERSIANLAHDEN sodassa kuuluin viisihenkiseen arviointiporukkaan, joka meni katsomaan, millaista apua Kuwaitissa tarvitaan. Meillä oli mukanamme kenttäsairaala. Kun pääsimme perille, näimme pommi tusten jälkiä ja palavia öljylähteitä. Öljysavu oli niin voimakasta, että oli melkein kuin yö. Keikka oli erikoinen. Uutisissa oli näytetty kuvia, joissa näkyi sai raaloiden tuhottuja lastenosastoja ja keskoskaappeja. Se ei ollutkaan totta vaan propagandaa. Kun kävimme sairaaloissa, huomasimme, et tei apuamme tarvita. Ilmoitimme, ettei avustustyöntekijöitä kannata lähettää paikalle. Kenttäsairaala lähetettiin myöhemmin Irakin kurdialueelle, jossa se varmasti tuli parempaan tarpeeseen." tuntunut hankalalta sopeutua ko mennuksen jälkeen suomalaiseen arkeen. – Täällä ihmiset valittavat ja ha luavat aina enemmän ja enemmän. Tulee mieleen, että voi kun tietäi sitte millaista jossain muualla on! VeltheimRaevaaraa surettaa, että niin moni länsimaalainen on kadottanut suhteellisuudentajun sa. Pakolaisten ottamista vastus tetaan sillä perusteella, ettei aut tamiseen ole varaa tai että he kui tenkin tekevät jotain pahaa. – Täällä on vaikea kuvitella, mil laista on asua Irakin Mosulissa ja pelätä koko ajan henkensä edestä. VeltheimRaevaara vastustaa kehitysyhteistyörahoista leikkaa mista. Hänen mielestään rikkaalla hyvinvointivaltiolla on velvollisuus auttaa niitä, joilla on asiat huo nommin. Toki meilläkin on huo noosaisuutta, mutta meikäläinen köyhyys on aivan erilaista kuin ke hitysmaissa. Suomessa ei tarvitse pelätä kuolemaa huonon hygienian aiheuttamiin tauteihin. Asenteiden kiristyttyä moni epäilee, että kriisi tai kehitysapuun varatut rahat valuvat kankkulan kaivoon. VeltheimRaevaara on omin silmin todistanut, että ainakin Punaisen Ristin kautta apu menee perille. – Olen nähnyt, miten sairaaloiden toiminta muuttuu, kuin ka henkilökunnan koulutus kantaa tulosta, ja mitä paremmat välineet saavat aikaan. Punaisessa Ristissä käytännön työtä helpottaa aina yhteistyö paikallisen sisarjärjestön kanssa. Voimaa ja oppia komennuksilta Monipuoliset avustustyötehtävät ovat opettaneet Veltheim Rae vaaralle tiukoissa tilanteissa selviytymistä ja vastoinkäy misten käsittelyä. Samalla hän on päässyt tutustumaan eri laisiin kulttuureihin ja oppinut suvaitsevaisuutta. Esimerkiksi muslimimaissa hänen piti omaksua paikalliset pukeutumistavat ja hyväksyä se, ettei nainen voinut puhu tella miehiä yhtä suoraviivaisesti kuin länsimaissa. – Miehiä kohtaan piti olla joustava ja sovitteleva. Sairaa loiden henkilökuntaa opettaessa piti sanoa aika diplomaat tisesti, jos toiminnassa oli korjattavaa. Voisi ajatella, että raskas avustustyö uuvuttaisi avustus työntekijän nopeasti. VeltheimRaevaara sanoo, että hän on ammentanut voimaa myönteisestä palautteesta ja toipuvien potilaiden elämänilosta. – Vaikka potilaille tehtiin amputaatioita, heidän asenteen sa oli optimistinen. Harvoin keikoilla näki masentuneisuutta. VeltheimRaevaaran viimeisimmästä komennuksesta tulee pian kuluneeksi kolme vuotta. – Aikansa kutakin. Olen saanut olla monessa mukana, ja täytyyhän nuortenkin päästä tekemään tätä työtä. Toimettomaksi VeltheimRaevaara ei silti ole jäänyt. Hän toimii aktiivisesti Punaisen Ristin Jämsän osastossa, jossa hän muun muassa kuuluu hallitukseen ja työskentelee vapaaeh toisena terveyspisteellä. – Joskus on viikkoja, että on joka päivä jotain vapaaehtois työtä. Onneksi olen eläkkeellä! ? MUISTOJA MAAILMALTA P IR JO R IIT TA V E LT H E IM -R A E V A A R A N K O T IA LB U M I PIRJORIITTA VELTHEIMRAEVAARA Ikä: 74 vuotta. Ammatti: Leikkaus ja anestesiasairaan hoitaja, hygieniahoitaja. Yli 30 vuotta Jämsän aluesairaa lan leikkausosaston ja väli nehuollon osastonhoitaja na. Jäi eläkkeelle 2003. Avustustyöntekijänä: Leikkaussalihoitajana ja kehitysyhteistyötehtävissä vuodesta 1987. Vapaaehtoisena: Jämsän osaston varapuheenjoh taja ja sihteeri, ystävä palvelun yhdyshenkilö, terveyspisteen ja eläke ikäisten kerhon vetäjä sekä kotouttamis työryhmän jäsen Perhe: Aviomies, kaksi tytärtä ja viisi lastenlasta. S u o m e n P u n a is e n R is tin k u va a rk is to AVM1702_s22-48.indd 34 18/04/2017 14.52
Punainen Risti on ollut mukana Suomen kaikissa ratkaisevissa kohtalon vaiheissa: sotien ja suur onnetto muuksien keskellä, mutta myös hyvinä päi vinä. Vuosien varrella tehtävät ovat muuttuneet tarpeiden mukaan, mutta työn perusta on edelleen sama – halu ottaa vastuuta heikommista. On vapaaehtoisten ja tukijoiden ansiota, että Punai sen Ristin työ turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistä miseksi jatkuu vielä tänä päivänäkin. Kiitos tuestasi. Suomen Punainen Risti koulutti koko 1940luvun ajan apusisaria sairaan hoitajien avuksi. Apusisaret työskentelivät aluksi sota sairaaloissa ja vanki leireillä, ja sittemmin esimerkiksi kotihoidossa. Löydä oma tapasi auttaa: punainenristi.fi S u o m e n P u n a is e n R is tin k u va a rk is to AVM1702_s22-48.indd 35 18/04/2017 14.52
36 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Pirjoriitta VeltheimRaevaara toivoo, että ihmiset asettuisivat maailman hädänalaisten asemaan ja kantaisivat kortensa kekoon vaikka lahjoittamalla rahaa keräyksiin. Pirjoriitta VeltheimRaevaara önskar att människor ska föreställa sig hur det är att vara nödlidande och dra sitt strå till stacken till exempel genom att ge ett bidrag till em insamling. F ar iväg du, vi klarar oss nog. Med de orden klingande i öronen sökte Pirjoriitta ”Tiitta” Veltheim-Raevaara till Röda Korsets biståndsarbetarkurs hös ten 1987. Hon var då en tvåbarnsmor som länge hade drömt om att jobba ut omlands, men som undrade hur familjen skulle ta det. Stödet från det yngre bar net, då tio år, gjorde beslutet lättare. Ett par månader senare kom budet att hon skulle ut på sin första kommen dering. Inbördeskrig rasade i Sudan och Röda Korset hade grundat ett sjukhus i grannlandet Kenya för att hjälpa offren. En erfaren operationssköterska behöv des på sjukhuset för att utbilda lokal personal. Sjukhuset låg mitt i ingenstans och i början fanns där inte ens en anestesi läkare. I brist på fin utrustning fick bi ståndsarbetarna använda sin uppfin ningsrikedom och efter att ha kommit igång märkte novisen att hon njöt av jobbet. – Den första kommenderingen avgör om man fastnar för biståndsarbete. För mig var det en fin upplevelse. Jag tänkte Alltid på den svagares sida När Pirjoriitta VeltheimRaevaara fick sköta människor som sårats i krig visste hon att hon hade hittat sin plats. att det här är det jag vill hålla på med. Under tre decennier har Veltheim Rae vaara packat väskorna nästan tjugo gånger. Hon har vårdat krigs och skalv offer, rest runt i etiopiska fängelser, byggt dass och varit med och utvecklat arbetet på flera sjukhus. Gäller att tänka på hur man orkar VeltheimRaevaara är uppvuxen i Jyväs kylä. Efter gymnasiet utbildade hon sig till sjukskötare och i slutet av 1960talet blev hon Jämsäbo. När hon hade fyllt 40 började hon känna att tiden var mogen för biståndsarbete. Hon ville hjälpa och se hur hon skulle klara av krävande för hållanden. Humanitärt arbete kräver att man är pålitlig, flexibel och har tålamod – men också har förmåga att hitta på kreativa lösningar. Humor är en fördel, eftersom det hjälper en att orka vidare. För VeltheimRaevaara har det svå raste varit mötet med barns lidande. Till exempel i kriget i Afghanistan var man tvungen utföra amputationer på många minskadade barn. Tunga människoöden bevittnade Velt heimRaevaara också i kriget i Kosovo. Hon arbetade på ett sjukhus dit alban ska flickor som hade våldtagits av serber kom för att föda. Mammorna kunde inte återvända hem med ett utomäktenskap ligt barn, så de lämnade barnen på sjuk huset. – I sängarna på barnavdelningen låg barnen på rad som vedträn. Den lokala vårdpersonalen lutade nappflaskorna mot sängkanten och tog inte barnen i famn. Bebisarna gjorde inga miner alls. VeltheimRaevaara meddelade be stämt att den praxisen skulle ändras. Hon betonade hur viktigt det är för ett nyfött barn att få beröring. Biståndsar betarna visade hur man matar en bebis i famnen och tog också hand om barnen på sin fritid. – Förändringen i barnen var otrolig. De började göra miner och skratta. Efter att ha sett det ändrades också de lokala anställas inställning till barnen. Vi har en skyldighet att hjälpa När man har sett hemskheter och lidan de förstår man att uppskatta det som finns och fungerar. VeltheimRaevaara har ofta upplevt det svårt att anpassa sig till vardagen i Finland efter en kom mendering utomlands. – Här klagar folk och vill ha mer och mer. Jag får lust att säga ”Om ni bara visste”. Varför är man aldrig nöjd med något här? Hon sörjer att många västerlänningar har tappat sitt sinne för proportioner. Man motsätter sig mottagandet av flyk tingar med argumentet att man inte har råd att hjälpa dem eller att de gör något illa om man tar emot dem. – Här är det säkert svårt att förestäl la sig hurdant det är att bo t.ex. i Mosul i Irak och hela tiden vara i dödsfara. VeltheimRaevaara motsätter sig ock så nedskärningarna i utvecklingsbistån det. Vi i välfärdsländer har en skyldighet att hjälpa dem som har det sämre ställt. – Röda Korsets hjälp går åtminstone fram, det har jag sett med egna ögon. MINNA HOTOKKA P E T T E R I K IV IM Ä K I PIRJORIITTA VELTHEIMRAEVAARA Ålder: 74 år. Yrke: Operations och anestesisköter ska. Arbetade som avdelningssköterska på operationsav delningen och den steriltekniska verk samheten på regi onsjukhuset i Jämsä i över 30 år. Gick i pension år 2003. Biståndsarbete: Operationssköterska i krigsområden och på utvecklingsbi ståndsuppdrag från och med år 1987. Volontären: Ak tiv i rödakorsavdel ningen i Jämsä, är avdelningens vice ordförande och se kreterare, kontakt person för vänverk samheten och leder pensionärsklubben. Familj: Make, två döttrar och fem barnbarn. ? Biståndsarbetare AVM1702_s22-48.indd 36 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 37 X X X K O T IA LB U M I P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R TO B E TA LT Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m e n P u n ain e n R is ti/ Fin la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä sk i Tu n n u s/A vt als ko d : 50 16 74 3 V as ta u slä h e ty s/ Sv ar sf ö rs än d e ls e Voita Falck Tieturvan lahjakortti ja Bumerangavaimenperä! Vinn ett presentkort till Falck Tieturva och Bumerang-nyckelringar! Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! jasenlomake_avunmaailmaan_2017_2.indd 1 04/04/2017 12.29 AFGHANISTAN 1989: Den hårda vintern var en prövning "PÅ DEN HÄR BILDEN är jag på flygfältet antingen på väg till Af ghanistan eller på väg därifrån. Bredvid mig är min schweiziska kollega. Jag jobbade i Afghanis tan från januari till mars 1989, för efter att de sovjetiska trupperna drog sig bort bröt inbördeskrig ut i landet. Jag var operationssköterska i ett finländskt kirurgiskt team. Arbetet var tungt, för det var många som hade trampat på minor. Den längsta arbetsdagen var 20 timmar lång. Vintern var kall och uppvärmning fanns inte, så vattenledningarna frös. Till slut fick vi bensindrivna värmare till våra rum. Man fick bara en dunk bränsle i veckan. Jag minns att jag satt på mitt rum med mössa på huvudet och handskar på händerna. I stövlarna hade vi långa sockor som lokalbefolkningen hade stickat. Sådana hade jag med mig till släkten när jag kom hem." KENYA 1987: Glada människor gjorde intryck "MIN FÖRSTA kommendering gick till Kenya, där jag vårdade offer för kriget i Sudan. Sjukhuset hade nyligen byggts av Schweizis ka Röda Korset. Först var vi bara två sköterskor och en läkare. Dessutom fanns det lokala an ställda, främst pojkar som kunde läsa och skriva. De kunde till ex empel övervaka anestesin. Afrika on den världsdel jag tycker bäst om. Människorna där är så öppna, glada och optimistiska – även när det är illa ställt. Vi kunde skämta med patienterna vid sidan av vården. Den första morgonen kändes det förbryllande när vi på vägen till jobbet möttes av nakna män som hälsade på oss." KUWAIT 1991: Hjälpen behövdes inte "UNDER KRIGET i Persiska viken hörde jag till en utvärderingsgrupp på fem personer som reste till Kuwait för att se hurdan hjälp som behövdes. Vi hade ett fältsjukhus med oss. När vi kom fram såg vi spår efter bombardemang och oljekällor som stod i brand. Röken från oljan var så kraftig att det nästan var mörkt som på natten. Det var ett annorlunda uppdrag. På teve hade vi sett bilder där man såg förstörda barnavdelningar på sjukhus och trasiga kuvöser. Men det var inte sant, utan propaganda. Vi besökte sjukhusen och såg att vår hjälp inte behövdes. Vi meddelade att det inte lönar sig att skicka bi ståndsarbetare dit. Senare skickades fältsjukhuset till kurdområdet i Irak, där det säkert behövdes mycket mer." MINNESBILDER AV VÄRLDEN P IR JO R IIT TA V E LT H E IM -R A E V A A R A S H E M A LB U M AVM1702_s22-48.indd 37 18/04/2017 14.52
Inga specialvolontärer INTE SPECIALBEHOV utan mänskliga behov! Med de orden avslutas en video om ungdomar med utvecklingsstörning. På vide ofilmen berättar ungdomarna att de behöver ”studier, jobb, möjlig heter, kompisar och en gnutta kärlek”. Och så frågar de om de här behoven är specialbehov eller samma som andra har. Var och en av oss vet svaret på den frågan. Eftersom våra behov likadana är det speciellt att en person med en utvecklingsstörning av något slag hela tiden ska sorteras under specialdetena och speci aldetandra. När ett barn föds med en utvecklingsstörning blir föräldrarna föräldrar till ett special barn eller rent av specialföräldrar. Barnet växer upp och blir en ung person med specialbehov, går kanske i en specialskola, omfattas av specialtjänster och placeras i en specialgrupp i hobbyverksamheten. En utvecklingsstörning är en egenskap av många, inte något som definierar en människas hela personlighet. Personer med utvecklings störningar har olika intressen, styrkor och förmågor. En utvecklings störning är en störning som påverkar förståelse och konceptuellt tänk ande. Störningen gör att många behöver stöd i vardagen, men hurdant stöd och hur mycket varierar enormt från person till person. Alla har rätt till delaktighet och medborgarskap. Eftersom Finland har ratificerat FN:s konvention om rättigheter för personer med funk tionsnedsättning är det nu hög tid att se till att de rättigheterna också förverkligas. Ett steg mot delaktighet är att man i samband med fri tidshobbyer får vara del av vanliga grupper och delta i frivilligverksam het tillsammans med andra som är intresserade av samma saker eller är i samma ålder. Att frivilligverksamhet är populärt är något som är kännetecknande för Finland. Att engagera sig i frivilligverksamhet är ett sätt att vara delaktig i vårt samhälle. Även personer med utvecklingsstörning är och vill vara en del av frivilligaktörernas gemenskap. ATT PERSONER med utvecklingsstörning deltar i frivilligverksamhet är inte i sig något nytt eller speciellt. Ändå ser man lätt i det allmänna attitydklimatet att en person med en funktionsnedsättning ska bli om händertagen eller mål för välgörenhet. Personer med utvecklingsstör ningar vill själva inte vara volontärer med utvecklingsstörning, utan volontärer. Till exempel inom Röda Korset. När man har frågat personer med utvecklingsstörning vad de får ut av att engagera sig i frivilligverksamhet har svaren låtit bland annat så här: ”att hjälpa gör att jag blir på gott humör”, ”jag får förverkliga mig själv och lära mig nya saker”, ”jag får nya vänner och erfarenheter” och ”jag slipper sitta hemma och vara sysslolös”. Det är ungefär sam ma svar som man får av volontärer utan funktionsnedsättning. För mig personligen är Röda Korset en viktig organisation och jag är ständig medlem. Den viktigaste hobbyverksamheten i min barndom och ungdom har säkert haft en stor inverkan på hur jag tänker och le ver mitt liv. Av Röda Korsets principer betonar till exempel humanitet och enhet att verksamheten på alla nivåer är öppen och gemensam för alla. I Röda Korset möts olika människor och accepterar och respekte rar varandra, för att sedan jobba sida vid sida. Röda Korsets lokala verksamhet behöver inga specialgrupper för personer med utveck lingsstörning, eftersom alla volontärer med alla sina egenheter kan arbeta tillsammans och delta i gemensam verksamhet. MARI HAKOLA Skribenten är arbetslivsexpert på De Utvecklingsstördas Stödförbund. DE SOM SKRIVER I DEN HÄR SPALTEN ÄR EXTERNA KOLUMNISTER SOM VI HAR BJUDIT IN UTIFRÅN, VILKET INNEBÄR ATT DERAS ÅSIKTER INTE NÖDVÄNDIGTVIS REPRESENTERAR FINLANDS RÖDA KORS SYN. ? Kolumn BILD JENNY LUCANDER UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG ? SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.fi/jasenyys rodakorset.fi/membership 2 17 jasenlomake_avunmaailmaan_2017_2.indd 2 04/04/2017 12.29 AVM1702_s22-48.indd 38 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 39 OIKEA RATKAISU RISTIKKOON 4/2016. Lähetä ratkaisusi ristikkoon 2/2017 toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2017”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikkokilpailun 4/2016 voittajiksi arvottiin Martti Erämetsä Espoosta ja Solveig Rabb Mustasaaresta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: RISTIKON LAATIJA HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 2/2017 ? AVM1702_s22-48.indd 39 18/04/2017 14.52
40 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 ? Korsord 2/2017 KORSORDET SKAPAT AV SOLVEIG SJÖSTEDT P L Y K T A R Y O R A L M A M A T I R A K P O A E D E R A S E M E S T E R D E N O P A K E T S P O R R A S P R O L O G E N N O E A K N E A N E A S E T A R N O R E U T V K A M E E R M U S E A L R A D I O K A N A L E R O K S L Y S T A T I S T O S K U L D I D E Å S R O A S P A K E T E R A DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2016. Lösningarna på korsordet 2/2017 bör sändas inom maj under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2017”. Bland insändarna på korsordet 4/2016 utlottades två FRKprodukter. Lotten föll denna gång på Martti Erämetsä från Esbo och Solveig Rabb från Korsholm. Gratulerar! NAMN: ADRESS: AVM1702_s22-48.indd 40 18/04/2017 14.52
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 41 PALSTAN KOLUMNISTIT OVAT PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUTTUJA KIRJOITTAJIA, EIVÄTKÄ HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLTTÄMÄTTÄ EDUSTA JÄRJESTÖN KANTAA. E i erityistarpeita vaan inhimillisiä tarpeita! Tä hän sloganiin päättyy eräs video kehitysvam maisista nuorista. Videolla nuoret kertovat tarvitsevansa ”opintoja, työtä, mahdollisuuk sia, kavereita ja vähän rakkautta”. Ja kysyvät, ovatko nämä tarpeet erityisiä vai samanlaisia kuin muilla. Jo kainen meistä tietää vastauksen. Kun tarpeemme ovat samoja, on erikoista, että kehitysvam maisen henkilön koko elämää leimaa sana "erityinen". Kun ke hitysvammainen lapsi syntyy, hänen vanhemmistaan tulee erityislapsen vanhempia tai jopa erityisvanhempia, lapses ta kasvaa erityistä tukea tar vitseva nuori, hän käy ehkä erityiskoulussa, kuuluu erityis palveluiden piiriin ja vapaaajan harrastuksissakin hänet sijoi tetaan erityisryhmään. Kehitysvamma on ihmisen yksi ominaisuus, eikä se mää ritä koko persoonallisuutta. Kehitysvammaisilla henkilöillä on kullakin omat kiinnostuk sensa kohteet, vahvuutensa ja taitonsa. Kehitysvamma on vamma ymmärryksen ja käsit teellisen ajattelun alueella. Vammasta johtuen moni tarvitsee arjessaan tukea, mutta mil laista ja kuinka paljon vaihtelee suuresti henkilöstä riippuen. Osallisuus ja kansalaisuus ovat kaikkien perusoikeuksia. YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin jälkeen nyt on yhdes toista hetki huolehtia, että ne myös aidosti toteutuvat vam maisten henkilöiden elämässä. Yksi askel kohti osallisuutta on vapaaajan harrastuksissa olla osana tavallisia ryhmiä, osal listua samanlaisista asioista kiinnostuneiden tai saman ikäis ten vapaaehtoisten toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan suosio on yksi suomalaisuutta ku vaava asia. Osallistumista vapaaehtoistoimintaan voi pitää yh tenä tapana olla osallinen suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kehitysvammaiset ihmiset ovat ja haluavat olla osa vapaaeh toistoimijoiden yhteisöä. Kehitysvammaisten ihmisten osallistuminen vapaaehtois toimintaan ei sinänsä ole mikään uusi tai ihmeellinen asia. Kui tenkin yleinen asenneilmasto asettaa edelleen kehitysvam maisen henkilön helposti vain hoivan tai hyväntekeväisyyden kohteeksi. Kehitysvammaiset ihmiset itse haluavat astua ulos kohderyhmän roolista toimijoiksi, vaikuttajiksi ja yhdenvertai siksi kansalaisiksi. He eivät halua olla kehitysvammaisia va paaehtoisia, vaan vapaaehtoisia. Vaikkapa Punaisen Ristin toi minnassa. Kun kehitysvammaisilta henkilöiltä on kysytty, mitä vapaa ehtoistoimintaan osallistuminen heille antaa, vastauksina on saatu esimerkiksi: ”auttaminen tuo hyvän mielen”, ”voi toteut taa itseänsä ja oppia uutta”, ”saa uusia ystäviä ja kokemuksia” ja ”ei tarvitse jäädä kotiin työttömänä”. Vastaukset lienevät samanlaisia kuin vammattomien vapaaehtoisten vastaukset. Toisaalta kahden eri ihmisen vastaukset ovat yhtä erilaisia kuin vammattomillakin – syyt osallistua vapaaehtoistoimintaan vaihtelevat. Punainen Risti on itselleni henkilökohtaisesti tärkeä järjes tö, ja olen sen ainaisjäsen. Lapsuuteni ja nuoruuteni tärkeim mällä harrastuksella on varmasti ollut vahva vaikutus omaan ajatteluuni ja elämääni. Järjestön periaatteista esimerkiksi in himillisyys ja ykseys korostavat sitä, että Punaisen Ristin toi minta on joka tasollaan kaikille avointa ja kaikille yhteistä. Pu naisen Ristin toiminnassa erilaiset ihmiset kohtaavat, hyväk syvät ja kunnioittavat toisiaan sekä toimivat yhdessä. Punaisen Ristin toiminnassa ei tarvita erityisryhmiä kehi tysvammaisille, kun kaikki vapaaehtoiset erilaisuuksineen mah tuvat saman pöydän ympärille yhteiseen toimintaan. MARI HAKOLA Kirjoittaja on työelämän asiantuntija Kehitysvammaisten Tukiliitossa. Ei niin erityisiä vapaaehtoisia ”Yleinen asenne ilmasto asettaa kehitysvammaisen edelleen helposti vain hoivan tai hyvän teke väisyy den kohteeksi. Kehitys vammaiset itse haluavat olla vapaaehtoisia.” KUVITUS JENNY LUCANDER Kolumni ? AVM1702_s22-48.indd 41 18/04/2017 14.52
42 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 Kors & tvärs Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Kors & tvärs HANNA LINNAKKO AAPO HUHTA Somaliska Röda Halvmånens volontär Yasin Bashir Bahnaan drar upp vatten åt kvinnorna i byn Hara Adan. Mer än hälften av invånarna i Somalia lider av livsmedelsbrist på grund av den utdragna torkan. Mer hjälp till torkans offer i Somalia Mer än 20 miljoner människor i Östafrika hotas av hungersnöd. Finlands Röda Kors utvidgar sin verksamhet i Somalia. B akom den snabbt försämrade humanitära si tuationen i Somalia finns både den utdragna torkan i landet och interna oroligheter. – I Somalia träffade jag människor som inte har ätit ordentligt på flera veckor. Ofta är vattnet smutsigt och kan sprida sjukdomar. Situationen är ytterst allvarlig i samtliga delar av landet, säger Terhi Heinäsmäki , Finlands Röda Kors regionala representant i Östafrika. För att hjälpa familjer ger Finlands Röda Kors ekonomiskt bistånd till 1 400 hushåll i västra So maliland. Biståndspengen beviljas en gång i mån aden via mobiltelefon och räcker till mat för en familjs på sex personer i en månad. Biståndsope rationen pågår i ett halvår och genomförs i sam arbete med Somaliska Röda Halvmånen samt rö dakorsorganisationerna i Tyskland, Norge och Storbritannien. Biståndets sammanlagda värde är cirka en halv miljon euro. Finlands Röda Kors hjälper i de delar av Soma liland som redan tidigare hade lidit värst av torkan genom att dela ut livsmedel och rent vatten samt stöda de lokala hälsovårdstjänsterna. Dessutom stöder Finlands Röda Kors interna tionella Röda Korsets arbete i Puntland och mel lersta och södra Somalia. Utrikesministeriet finan sierar insatserna med 2,4 miljoner euro. KIMMO HOLOPAINEN KORS & tvärs Hjälpens värld 3/2017 utkommer den sjätte september. Hjälpens värld nu också som digitaltiding: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs FICK DU EN PÅMINNELSE OM MEDLEMSAVGIFTEN PÅ POSTEN? Röda Korsets medlemsregister får då och då frågan varför posten har kommit med en påminnelse om medlemsavgiften trots att den är betald. I allmänhet är förklaringen att medlemsavgiften har betalats med ofullständiga uppgifter. Varje medlem i Röda Korset har ett eget referensnummer som gör att betalningen registreras korrekt. Sitt eget referensnummer kan man kolla på senaste faktura eller fråga efter på adress jasenrekisteri@rodakorset.fi. GE ETT BIDRAG TILL SOMALIA Katastroffondens konto FI06 2219 1800 0680 00, mottagare Röda Korset, referens 5209 Vän via webben Undersökningar visar att upp till 15 pro cent av ungdomarna känner sig ensam ma åtminstone då och då. Samtidigt tillbringar unga allt mer tid online och på sociala medier. För att svara på ett uppenbart behov drog Finlands Röda Kors under våren igång vänverksamhet på webben. Verksamhetsformen strä var efter att nå ut till de ungdomar som av någon anledning tycker det är be svärligt att mötas IRL, ansikte mot an sikte. Webbvänskapsverksamheten är riktad till unga i ådern 18–29 år och gör det möjligt för ensamma personer att få stöd även på små orter, där det inte redan finns vänverksamhet för unga. Webbvänskapsverksamheten går ut på att en frivillig rödakorsvän och en ung person i behov av kontakt för kon fidentiella samtal på tumanhand via den samtalsapp de har valt. Den digita la vänverksamheten är enkel att använ da, vilket man hoppas sänker tröskeln för ensamma att söka hjälp. Förutom individuell webbvänskap kan man i framtiden också samtala med Röda Korsets frivilliga vänner via spelet Minecraft i och med att Röda Korset öppnar en egen Minecraftserver. Läs mer: www.rodakorset.fi Onlinevän kan man vara oberoende av var man befinner sig. VERKSAMHETEN I SIFFROR 82 696 MEDLEMMAR HÖRDE i årsskiftet till Finlands Röda Kors. Under årets lopp anslöt sig 4 485 nya medlemmar till Röda Korset. Av dem var 1 310 under 29 år. KÄLLA: RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER H E IK K I V Ä Ä TÄ M Ö IN E N AVM1702_s22-48.indd 42 18/04/2017 14.53
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 43 Kors & tvärs Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Kors & tvärs JARI HÄRKÖNEN MARIA SANTTO Sunniva Drake tog emot Röda Kors Helsingfors och Nylands distrikts utmärkelse för sina insatser mot diskriminering under Veckan mot rasism i Helsingfors. Goda lösningar mot rasism Under veckan mot rasism fattades många goda beslut och föregångare fick pris. R öda Korsets vecka mot rasism firades i år 20– 26 mars. Kampanjvveckan, som sammanfaller med FN:s dag mot rasism den 21 mars, lockade gott om folk till publikevenemang runt om i lan det. Under veckan mot rasism samlade man i år in beslut att motarbeta rasism och uppmanade folk att berätta om det t.ex. via sociala medier med taggen #jagbestämmer. Under veckan delades också rödakorsdistriktens Fördomsfri föregång arepris till personer och samfund som genom sitt agerande har bidragit till likabehandling i Finland. Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikt valde Sunniva Drake till Fördomsfri föregångare. Hon mottog utmärkelsen vid öppningsevenemang et för Veckan mot rasism på Narinken i Helsing fors. Drake är en synlig människorättsaktivist som fördomsfritt på sitt arbete som distriktschef för bibliotekstjänsterna i Esbo stad har jobbat för att hitta lösningar på utmaningar i samband med in vandring och integration. Esbo stadsbibliotek ger service på hela 11 språk och till exempel sagostun der för barn ordnas också på flera språk. KIMMO HOLOPAINEN Läs mer: motrasism.fi Finländarna gav blod mer än 200 000 gånger Röda Korsets Blodtjänst samlade under år 2016 in 204 503 enheter helblod vid sina tio fasta insam lingsplatser och 1 176 blodgiv ningar runt om i landet. Trombo cyter samlades dessutom in mer än 2 600 gånger på blodtjänst centret i Stenhagen i Helsingfors. Sammanlagt gav 132 182 olika personer blod under året. Antalet nya givare var 18 927. Blodtjänst dimensionerar blod givningen enligt sjukhusens be hov och lagersituation och mins kade insamlingen av blod med några procent som planerat. In samlingen av blod var jämnare och lagret av röda blodkroppar motsvarade målnivån bättre än föregående år. Precis som under året innan var givarna nöjda med Blodtjänsts kundservice: hela 93 procent av givarna var mycket nöjda med sin upplevelse. Fler nyckeltal: vuosikertomus.veripalvelu.fi > på svenska Blodgivare berömmer Blodtjänsts kundservice. VERKSAMHETEN I SIFFROR 493 AVDELNINGAR HÖRDE i årsskiftet till Finlands Röda Kors. Avdelningarna driver Röda Korsets frivilligverksamhet på lokal nivå och utgör ett nätverk av hjälpare som täcker hela Finland. KÄLLA: RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER DELA MINNEN OM RÖDA KORSET! I år firar Finlands Röda Kors sitt 140årsjubileum och inbjuder därför alla sina vänner att tillsammans minnas hur det var förr. Har du något speciellt minne om Röda Korsets verksamhet, om att ge eller ta emot hjälp? Dela det med oss! Skicka in din berättelse till adressen info@rodakorset.fi. Vi publicerar minnen på webben och i sociala medier. Kom ihåg att ange ditt namn, din avdelning, var och när det hände och om du vill publicera berättelsen under eget namn. Du kan också skicka in foton som har anknytning till minnet. KORS & tvärs Hjälpens värld 3/2017 utkommer den sjätte september. Hjälpens värld nu också som digitaltiding: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs H E IK K I V Ä Ä TÄ M Ö IN E N AVM1702_s22-48.indd 43 18/04/2017 14.53
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 45 Hakemisto Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset ? KANTASOLULUOVUTUS Kantasolurekisterissä on yli 32 000 jäsentä. Miksi tarvitaan lisää? Ihmisen kudostyyppijärjestelmä on niin moni muotoinen, että noin 15 prosentille kantasolu hoitoa tarvitsevista potilaista ei löydy täydelli sesti sopivaa siirrettä. Siksi kantasolurekisteriin tarvitaan mahdollisimman paljon jäseniä, erityisesti nuoria, joiden luovuttamilla siirteillä hoidon tulos on kaikkein paras. Lue lisää: soluista elämää.fi MATTI KORHONEN, YLILÄÄKÄRI, VERIPALVELU JÄSENASIAT Miksi sain muistutuksen Punaisen Ristin jäsenmaksusta, vaikka olen jo maksanut? Vastaus on helppo selvittää, koska lähetit kopion maksutosit teesta: et ole käyttänyt maksaessasi henkilökohtaista viite numeroa, jonka löydät esimerkiksi edellisestä laskusta. Koska nimesi on yleinen, emme ole pystyneet varmasti kohdista maan maksua oikealle jäsenelle. Maininta ”jäsenmaksu” viestikentässä ei riitä, vaan tarvitaan viite tai vähintään jäsen numero. Viitenumeron voi aina tarkistaa osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. KIRSI LEHTINEN, PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI STAMCELLSDONATION Stamcellsregistret har över 32 000 medlemmar. Varför behövs det flera? Människans vävnadstypssystem är så mångfacetterat att det inte går att hitta en donator vars vävnader är en exakt match för cirka 15 procent av dem som behöver stamcellsbehandling. Därför behövs så många människor som helst i stamcellsregist ret, i synnerhet ungdomar, eftersom transplantat från yngre gi vare ger bästa vårdresultatet. Läs mer på blodtjanst.fi/stamcells registret. MATTI KORHONEN, ÖVERLÄKARE, BLODTJÄNST MEDLEMSFRÅGOR Varför fick jag en påminnelse om Röda Korsets medlemsavgift, fast den är betald? Svaret är lätt att ge eftersom du skickade en kopia av ditt be talningsverifikat: vid betalningen har du inte använt det indivi duella referensnummer som du hittar t.ex. på föregående fak tura. Eftersom ditt namn inte är unikt har vi inte med säkerhet kunnat bokföra betalningen på rätt medlem. Att skriva ”med lemsavgift” i meddelandefältet räcker inte, utan referens eller åtminstone medlemsnummer bör anges. Referensnumret kan du enkelt kolla hos jasenrekisteri@rodakorset.fi. KIRSI LEHTINEN, RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER v sotien uhreja Lahjoita yhden työpäivän palkka kehitys yhteis työlle ja osallistut sodista toipuvien maiden kansan terveyden edistämiseen. Työpäivä maailmalle 2017 Osallistu ja haasta ystävätkin mukaan osoitteessa: www.lsv.fi/tyopaivamaailmalle Poliisihallituksen rahankeräysluvan numero ja myöntämispäivä: RA/2016/426, myöntämispäivä 25.8.2016. Toimeenpanoaika ja -alue 1.1.2017-31.12.2018 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. TPM2017_Avun_Maailma.indd 2 14.2.2017 16.49 AVM1702_s22-48.indd 45 18/04/2017 14.53
46 avun maailma hjälpens värld 2 / 2017 ? Vuosien takaa / Åren går KIMMO HOLOPAINEN Ihmisyydestä tinkimättä ”PUNAISEN RISTIN HISTORIA antaa terä vän lähikuvan monista kansamme kohta lon vaiheista. Tapahtumien etulinjassa toi mivalla Punaisella Ristillä on toisaalta ollut eturivin havainnoitsijan asemat, toisaalta sillä on kansainvälisen tehtävänsä mukai sesti ollut velvollisuus pyrkiä arvioimaan tilanne kiihkottomasti ja tasapuolisesti ja toimimaan sen mukaan. On esiintynyt sel laisiakin vaiheita, jolloin sen ihmisyyden nimissä on ollut asetuttava yleistä mieli pidettä vastaan. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin harvoja ja niidenkin aikana on yleensä tuntunut kansan hiljaisen enem mistön hyväksyminen ja tuki.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 4/1977 Gunnar Rosén punnitsi Suomen Punaisen Ristin historiaa järjestön täyttäessä 100 vuotta 7.5.1977. Samat sanat sopivat erin omaisesti tähän kevääseen Suomen Punai sen Ristin viettäessä 140vuotisjuhlaansa. Utan avkall på humaniteten ”RÖDA KORSETS HISTORIA ger en skarp närbild av många skeden i vårt folks öden. Röda Korset som verkat i händelsernas centrum har därför å ena sidan haft en utmärkt möjlighet att följa med händel serna, och har å andra sidan i enlighet med sina internationella uppgifter varit skyldig att försöka analysera situationen sansat och opartiskt och handla därefter. Det har uppstått sådana situationer då det i mänsk lighetens namn varit tvunget att sätta sig emot den allmänna opinionen. Det har dock hänt mera sällan och det förefaller som folkets tysta majoritet under sådana tider gett det sitt godkännande och stöd.” FINLANDS RÖDA KORS 4/1977 Gunnar Rosén vägde Finlands Röda Kors historia när organisationen fyllde 100 år 7.5.1977. Samma ord passar ypperligt i vår när Finlands Röda Kors firar sitt 140årsjubileum. O-negatiivinen on hätäverta, jota annetaan ensimmäisenä onnettomuuksissa ja leikkauksissa. Se voi pelastaa jokaisen. Jos et tiedä veriryhmääsi, tule luovuttamaan. Jokainen verenluovuttaja voi pelastaa hengen. veripalvelu.fi Millainen sankariveri sinussa virtaa? AVM1702_s22-48.indd 46 18/04/2017 14.53
2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 47 Hyvä kiertoon Irakilainen Abdullah AlAani, 28, haki ja sai turvapaikan Suomesta. Kotoutumista ja kielen oppimista vauhdittaa toiminta Punaisen Ristin Laajasalon osastossa TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA JARKKO MIKKONEN Avun kasvo ? Miten päädyit pakolaiseksi Suomeen? – Olen syntynyt Bagdadissa Irakissa. Siellä oli sota ja perhettämme häirittiin, koska isäni oli ollut kor keassa asemassa Saddam Husseinin hallinnossa. Siksi lähdin ensin opiskelemaan Venäjälle. Opiskelin Kazanin yliopistossa insinööriksi, ensin neljä vuotta kandidaatiksi ja sitten kaksi maisteriksi. Kun val mistuin 2014, palasin vähäksi aikaa Irakiin, mutta siellä tilanne oli sama kuin ennen. Silloin tulin Suo meen ja hain turvapaikkaa, jonka sain viime vuonna. Miten tutustuit Punaiseen Ristiin? – Kun odotin päätöstä turvapaikasta, asuin vastaan ottokeskuksessa Helsingissä. Siellä ei ollut mitään tekemistä. Kuulin ystäviltäni, että saan teh dä vapaaehtoistyötä, ja menin Punaisen Ristin kan sainväliseen klubiin. Siellä tapasin Laajasalon osas ton puheenjohtajan Teemu Väisäsen ja aloin tehdä hänen kanssaan vapaaehtoistyötä osastossa. En nen Suomeen tuloa en ollut mukana Punaisessa Ristissä, mutta tunsin kyllä järjestön ja tiesin mitä se tekee eri maissa. Mitä kaikkea teet vapaaehtoisena? – Käyn vastaanottokeskuksissa ja toimin maahan muuttajille tulkkina kun tarvitaan. Olemme Teemun kanssa käyneet maahanmuuttajien koulutuksissa kertomassa Punaisesta Rististä ja kutsumassa lisää vapaaehtoisia mukaan. Tilaisuuksissa Teemu puhuu englantia ja minä käännän arabiaksi ja venäjäksi. Osastossa meillä on monikulttuurinen kerho, jossa olen mukana. Siellä tehdään kaikenlaista – pela taan, puhutaan suomea, laitetaan ruokaa. Lisäksi olen käynyt ensiapukurssin ja Punaisen Ristin nuo risodelegaattikurssin. Vuoden alusta minut valittiin Laajasalon osaston vara puheenjohtajaksi. Mitä vapaaehtoistyö antaa sinulle? – Tykkään tehdä vapaaehtoistyötä, koska Punaisel le Risti auttaa ihmisiä. Minusta toisten auttaminen on velvollisuus. On myös monta muuta syytä. Olen saanut suomalaisia ystäviä, oppinut lisää suomea ja saanut mukavaa tekemistä. Toivottavasti siitä on hyötyä myös työnhaussa nyt, kun olen saanut oleskeluluvan ja insinöörin tutkintoni on hyväksyt ty Suomessa. Suomi on auttanut minua paljon an tamalla minulle turvapaikan. Minä haluan antaa ta kaisin oppimalla nopeasti suomea ja tekemällä töi tä tässä maassa. 2 / 2017 hjälpens värld avun maailma 47 AVM1702_s22-48.indd 47 18/04/2017 14.53
Tuemme Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Yhteinen tehtävämme SPR:n kanssa on arjen turvallisuuden edistäminen perheissä. Se sopiikin osuuskaupalle, jolla on reilut kaksi miljoonaa asiakasomistajaa ympäri Suomea. Haluamme vahvistaa ihmisten omia auttamistaitoja, olemmehan osa suomalaisten arkea ja elämää joka päivä. Ihan tavallisia arjen sankareita AVM1702_s22-48.indd 48 18/04/2017 14.53