• 2 2018 10 Auttajakurssilta turvaa arkeen 11 Hjälparkurs ger tryggare vardag 20 Pluspiste lievittää pelkoja 24 Ensikoti auttaa elämän alkuun 22 Mira Luoti laittaa hyvän kiertoon Asiaa myös verenluovuttajille! Kadonneen jäljillä 16 Keskeytynyt etsintä painaa mieltä 19 Avbruten efterspaning tynger sinnet
• Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Huoletonta matkailua! Bekymmersfri semesterresa! Päivitystä vaatekaappiin! En liten uppdatering i garderoben! Heijastava reppu Pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Väreinä harmaa/valkoinen, punainen/valkoinen ja lime/valkoinen. Reflekterande ryggsäck Axelremmarna är vadderade, rymmer 15 l. Färgalternativ grå/vit, röd/vit och lime/vit. 39 € Lippis Kevyt kesälippis, sivupaneelit verkkoa, takana tarrasäätö. Keps Lätt sommarkeps med sidopaneler av nättyg, storleksjustering med kardborreband. 13 € Punaisen Ristin paita Paidassa Punaisen Ristin tuotetunnus. Materiaali luomupuuvilla, mallina ladyfit ja unisex, koot XS-XXXL Röda Korset-tröja Tröja med Röda Korsets logotyp. Materialet organiskt bomull, modell ladyfit och unisex, storlek XS-XXXL 28 € T-paita tekstillä Materiaali 100% puuvilla, mallina ladyfit ja unisex, koot XS-XXXL T-skjorta med text Materialet 100% bomull, modell ladyfit och unisex, storlek XS-XXXL 28 € Huppari Lämmin ja rento huppari, mallina ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Varm och skön hoodie, modell ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Silkkimakuupussi Kevyt ja kätevä ottaa mukaan matkalle. Koko 90 x 220 cm, paino 140 g. Lisää värejä verkkokaupassa. Sidensovpåse Lätt och behändig att ta med på resa. Storlek 90 x 220 cm, vikt 140 g. Fler färger i webbutiken. 44 € Reddie-laastari Pahvipakkaus sisältää 4 laastaria. Reddie-plåster Pappförpackningen innehåller 4 plåster. 1,50 € OSTAMALLA AUTAT! Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Reddie-paidat Pirteän väriset, laadukkaat puuvillapaidat. Koot 2–14 vuotiaille. Reddie-tröjor Bomullströjor av hög kvalitet och i pigga färger. Storlekar för 2–14 åringar. 24 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Uutuus! Nyhet! Uutuus! Nyhet!
• Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Ilahduta kortilla! Gläd med ett kort! Vaikuttavat lahjat – Betydelsefulla gåvor Värityskortit Pakkaus sisältää 6 erilaista värityskorttia ja 6 värikynää. Kort att färglägga Förpackningen innehåller 6 olika kort + 6 färgpennor. 6 € Lisää Vaikuttavia lahjoja verkkokaupassa. Fler Betydelsefulla gåvor i webbutiken. Onnittelukukat Pakkaus sisältää 6 taitekorttia ilman tekstiä sekä kuoret. Gratulationsblommor I förpackningen innehåller 6 olika kort utan text och kuvert. 20 € Kesäkukat Pakkaus sisältää 8 erilaista korttia. Sommarblommor I förpackningen finns 8 olika kort. 9,60 € Terveyttä kasvimaalta Omavaraisuuden tukeminen on tehokkainta apua alueilla, joissa esimerkiksi kuivuus aiheuttaa nälänhätää. Tällä lahjalla perhe voi perustaa itselleen pienen kasvimaan turvatakseen monipuolisen ravinnonsaannin ja lastensa terveyden. Äitiyspakkaus katastrofin keskelle Äitiyspakkaus kannustaa katastrofin tai konfliktin keskellä elävää äitiä synnyttämään terveysklinikalla, jolloin sekä lapsiettä äitikuolleisuus pienenevät merkittävästi.Pakkaus sisältää muun muassa vauvan huovan, vaatteita, sideharsovaippoja ja saippuan. DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULLA GÅVA VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULLA GÅVA Hälsa från en trädgård Den mest effektiva hjälpen i områden där till exempel torkan förorsakar hungersnöd är att stöda självförsörjandet. Med din gåva kan en familj grunda en liten trädgård och på så sätt försäkra mångsidig näring och hälsa för sina barn. Moderskapsförpackning i mitten av en katastrof En moderskapsförpackning uppmuntrar en mamma som lever i mitten av en katastrof eller konflikt att föda på en hälsoklinik så att både barnoch mödradödligheten minskar betydligt. Förpackningen innehåller bland annat en babyfilt, en handduk, vik blöjor och en tvål. 10 € 17 €
• Nuoret tahtovat vaikuttaa MILLOIN MINÄ voin tulla mukaan vapaaehtoiseksi? Tämän kysymyksen kuulevat monet Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen tukikummit. He tukevat joskus vuosien ajan nuoria itsenäiseen elämään siirtymisessä. Monille, myös nuorelle, tie Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan alkaa, kun on itse saanut apua ja tukea. Keväällä julkaistu Nuorisobarometri kertoo, että suomalaiset nuoret ovat kiinnostu neita yhteiskunnasta ja vaikuttamisesta ja yhteiskunnalliset taidot koetaan tärkeiksi. Tähän haasteeseen yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä ei näytä tällä hetkellä vastaavan. Nuoret nimittäin kokevat, että näitä tärkeitä ja heitä kiinnostavia taitoja ei opita koulussa. Järjestötoiminta on loistava paikka op pia nä i tä taitoja. Nuorisobarometrin mu kaan mo ni on löytänyt sen jo: viidennes nuo rista osal lis tuu aktiivisesti jonkin vaikut ta maan pyr ki vän järjestön toimintaan ja suunta on kasvussa. Erilaisten nuorten saaminen mukaan järjestötoimintaan ei ole aivan helppo juttu. Nuorisobarometri osoittaa, että opiskelu ja järjestötoiminta käyvät käsi kädessä. Opinnoista putoaminen ei työnnä nuorta väistämättä syrjään, mutta se ohjaa nuoria loitommas järjestöjen ja muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen parista. Kun opiskelu vaikuttaa myös tulevaisuuden työmahdollisuuksiin, järjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa paljon. Punainen Risti kouluttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta miten tämä koulutus tavoittaisi ne nuoret, jotka ovat vaarassa ajautua ahdinkoon? Tässä Avun maailmassa on taas monta kiinnostavaa tarinaa. Anna lehti nuorelle sukulaisellesi tai tuttavallesi ja antaudu keskusteluun! Suomen Punaisella Ristillä on noin 80 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. Osoitelähteet: Suomen Punaisen Ristin jäsen-, yritysyhteistyöhenkilöja koulurekisterit. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Myanmarin pakolaisten pitkä tie kotiin Ketjureaktio kerää apua Syyriaan Veripalvelu tukee Nepalin verihuoltoa Ydinasekielto saa kannatusta 10 Auttajakurssilta turvaa arkeen 14 Porin Prisma panostaa turvallisuuteen 16 Kadonnutta ihmistä etsimässä 20 Pluspiste auttaa kyselemättä 22 Laulava luovuttaja Mira Luoti 24 Ensikoti auttaa elämän alkuun 26 Kriisityö kolahti Salli Saarelle 36 Vuosien takaa 38 Ristikko 39 Karoliina Linna auttaa verkossa 11 Hjälparkurs ger tryggare vardag 15 Beredskap i Prisma i Björneborg 19 På spaning efter en saknad 21 Pluspunkten bara hjälper 23 Mira Luoti sjunger och ger blod 25 Mödrahemmet hjälper i början 30 Krisarbete viktigt för Salli Saari 34 Kors och tvärs Lång väg hem efter flykt från Myanmar Kedjereaktionen hjälper i Syrien Blodtjänst stöder Nepals blodomsorg Arktis i beredskap för uppvärmning 36 Åren går 37 Korsord AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2018 25.4.2018 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitus/Redaktion: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Taitto: Karri Kuoppala Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Unga vill påverka NÄR KAN jag bli volontär? Det är en fråga som många får höra som stödpersoner på Röda Korsets skyddshus för unga. Volontärer arbetar ibland i flera års tid för att hjälpa unga i övergången till ett självständigt liv. En stor del av de människor – även ungdomar – som engagerar sig inom Röda Korsets frivilligverksamhet har fått impulsen till sitt engagemang då de själva har själv får hjälp och stöd. Den Ungdomsbarometer som publicerades under våren visar att finländska ungdomar är intresserade av det samhälle de lever i och av att påverka. Den utmaningen verkar ett av världens bästa skolsystem i dagsläget inte svara på: Ungdomarna upplever nämligen att de inte inhämtar de här viktiga och för dem intressanta kunskaperna i skolan. Frivilligorganisationer är däremot väldigt bra på att lära ut sådant. Enligt ungdomsbarometern har många redan hittat till organisationslivet: en femtedel av ungdomarna deltar aktivt i en påverkande organisation och den andelen ökar. Att få olika ungdomar att engagera sig i organisationsverksamhet är inte helt enkelt. Ungdomsbarometern visar att studier och organisationsverksamhet går hand i hand. Om man inte studerar betyder det inte automatiskt att man blir marginaliserad, men det gör att steget till organisationsfältet och övrigt påverkansarbete i samhället är längre. Eftersom studierna också påverkar möjligheterna till arbete i framtiden betyder det att organisationernas inflytande är stort. Röda Korset utbildar varje år tiotusentals människor, men hur ska vi se till att våra kurser når de ungdomar som riskerar att hamna i trångmål? I det här numret av Hjälpens värld finns igen många intressanta berättelser. Ge den här tidningen till en ung släkting eller bekant och låt samtalet börja! JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 ? Avun maailma Hjälpens värld 2/2018
• 26 / 30 KUN PAHA KOSKETTAA Kriisipsykologiasta tuli Salli Saaren elämäntyö. LJUS I MÖRKRET Krispsykologi blev ett livsverk för Salli Saari. 22 / 23 HYVÄ MIELI PIENELLÄ VAIVALLA Rankat kokemukset tekivät Mira Luodista auttajan. LITET BESVÄR GER GOTT HUMÖR Tunga erfarenheter gjorde Mira Luoti till hjälpare. 10 / 11 AUTTAMISTAITOA ARKEEN Punaisen Ristin viikolla opitaan ensiapua. HJÄLPKUNNANDE I VARDAGEN Under Rödakorsveckan lär vi oss hjälpa. 24 / 25 VAPAAEHTOISENA ENSIKODISSA Ensimmäinen vuosi on vauvan kehitykselle tärkein. FRIVILLIG I ETT MÖDRAHEM Första året är viktigast för ett barns utveckling. B E N JA M IN S U O M E L A M A T T I V A R T IA IN E N Finlands Röda Kors har cirka 80 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personal bistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. Adresskällor: Finlands Röda Kors medlems-, samarbetspersonsoch skolregister. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T P E T R I M U L A R I 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 5
• 6 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 PB avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2018 ilmestyy 3.9. Ristiin rastiin Taudit uhkaavat pakolaisia Bangladeshissa Punaisen Ristin Cox’s Bazaarin sairaalan johto siirtyi helmikuussa Suomen Punaiselle Ristille. YLI PUOLI miljoonaa rohingya-muslimia pakeni viime kesänä Myanmarin kiihtyneitä väkivaltaisuuksia naapurimaahan Bangladeshiin. Pakolaisvirta Cox’s Bazaarin alueen pakolaisleireille on nyt rauhoittunut, eikä suuria ihmismassoja ole enää liikkeellä. Pakolaisten seuraava koettelemus on kuitenkin jo alkanut. – Syklonija monsuunikausi aiheuttaa paljon huolta pakolaisissa, jotka asuvat leireillä ahtaissa ja hökkelimäisissä olosuhteissa. Epidemiariski kohoaa ja ripulitaudit lisääntyvät, Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Mari Laaksonen kertoo. Suomen ja Norjan Punaiset Ristit lähettivät lokakuussa Cox’s Bazaariin 60-paikkaisen sairaalan, jossa on valmiudet hoitaa mm. kirurgisia potilaita, sisätautipotilaita, synnyttäjiä sekä erityistä tukea vaativia potilaita kuten väkivallan uhreja. Alueen ainoan ympärivuorokautisesti päivystävän sairaalan johto siirtyi helmikuussa suomalaisille. – Tämän kokoluokan sairaala edellyttää paljon erikoisosaamista, kuten erikoislääkäreitä ja kirurgeja, ja sen pyörittäminen ympärivuorokautisesti vaatii paljon henkilökuntaa, jonka kokoamisesta me olemme nyt vastuussa. Sairaalaa pyöritetään yhteistyössä noin kymmenen muun Punaisen Ristin kansallisen yhdistyksen ja Bangladeshin Punaisen Puolikuun kanssa. Suomesta sairaalan tarpeisiin on lähetetty yli 70 avustustyöntekijää erityisesti lääkinnällisiin ja teknisiin tehtäviin. Suomen Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskus on toimittanut Cox’s Bazaariin lisäksi suuret määrät avustustarvikkeita kuten lääkkeitä, sairaalalaitteistoa ja telttoja. Bangladesh ja Myanmar ovat periaatteellisella tasolla sopineet pakolaisten paluusta kotiseudulleen, mutta käytännössä siihen on vielä pitkä matka. Jännitteet Myanmarin Rakhinen osavaltiossa olivat jo ennen viime syksyn inhimillistä katastrofia ajaneet noin 200 000 ihmistä pakolaisiksi Cox’s Bazaarin alueelle, jossa Bangladeshin Punainen Puolikuu on tehnyt avustustyötä kansainvälisen Punaisen Ristin tuella joulukuusta 2016 lähtien. – Moni pelkää palata Myanmariin viime vuoden väkivaltaisuuksien jälkeen. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että pakolaiset tarvitsevat apua leireillä vielä pitkään, Mari Laaksonen sanoo. Punaisen Ristin lisäksi pakolaisia avustavat lukuisat muut järjestöt kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, ruokaohjelma WFP, UNICEF, OXFAM sekä Lääkärit ilman rajoja. Punaisen Ristin sairaalan toimintaa rahoitetaan ulkoministeriön, Euroopan unionin ja Punaisen Ristin katastrofirahaston varoista. KIMMO HOLOPAINEN JARI HÄRKÖNEN MUNIR UZ ZAMAN / AFP PHOTO Yhä useampi uusi verenluovuttaja ojensi viime vuonna auttavan kätensä. Veripalvelu sai lisää uusia luovuttajia YHÄ USEAMPI ensikertalainen rohkaistui viime vuonna ryhtymään verenluovuttajaksi. Uusina luovuttajina rekisteröityi lähes 20 000 henkilöä, mikä on yli 1 000 enemmän kuin edellisvuonna. Useimmiten uusi luovuttaja on alle 25-vuotias, mutta ensikertalaisia löytyy kaikissa ikäryhmissä. Verenluovutuksen voi aloittaa vielä 59-vuotiaana, ja säännöllisesti verta luovuttava voi jatkaa auttamista jopa 70-vuotiaaksi. Veripalvelu tarvitsee jatkuvasti uusia verenluovuttajia turvatakseen verivalmisteiden tasaisen riittävyyden sairaaloissa nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti kaivataan veriryhmän Oeli kaikille sopivan ”hätäveren” luovuttajia. Lue lisää: www.veripalvelu.fi HAMINA TATTOO KUTSUU Suomen Punainen Risti on ensi kesänä erikois­ vieraana Hamina Tattoo 2018 ­tapahtumassa 30.7.–4.8. Sotilasmusii­ kistaan tunnettu Hamina Tattoo on kokonainen kaupunkifestivaali, jonka päänäyttämönä toimii Haminan upea linnoitus­ alue Bastioni. Lue lisää: www.hamina.fi/tattoo Myanmarin pakolaisten leirit Bangladeshissa ovat alttiita sadekauden synnyttämille tulville ja epidemioille.
• Kaikki tiet vievät kesäkuussa Turkuun SUOMEN PUNAINEN Risti valloittaa kesäkuussa Turun, kun kaupungissa pidetään 16.6. ensiavun SM-kilpailut ja 15.–17.6. valtakunnalliset Nuorten kesäpäivät. Samalla viikolla järjestetään myös Punaisen Ristin Satakunnan piirin pelastuspalveluleiri Bigpepa Porissa. Lapsille ja nuorille suunnattu Bigpepa jakaantuu perinteisesti neljään alaleiriin osallistujien iän mukaan. Uutuutena leirillä nähdään pelkästään ensi apuun keskittyvä EA-alaleiri, jonka 13–17-vuotiaista osallistujista kootaan kisajoukkueita osallistumaan ensiavun SMkisojen nuorten sarjaan Turkuun. Auttamisvalmius ja ensiaputaidot ovat vahvasti esillä myös Nuorten kesäpäivillä, jotka kokoontuvat Ruissalon leirintäalueelle. Kesäpäivät on tarkoitettu kaikille yli 13-vuotiaille, jotka haluavat oppia uutta, tutustua Punaiseen Ristiin ja pitää hauskaa hyvässä porukassa. Viikonlopun ohjelmassa on mm. koulutusta, ensiavun SM-kisoja, pelejä, leirinuotiota ja muuta kesään kuuluvaa. Lue lisää: www.punainenristi.fi 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 7 KANTASOLUREKISTERIN JÄSENMÄÄRÄ JATKAA KASVUA Vuosi 2017 oli uusien jäsenten määrässä mitattuna Kantasolu­ rekiste rin kaikkien aikojen paras, ja kiinnostus näyttää jatku­ van myös tänä vuonna. Maaliskuun loppuun mennessä Kanta solurekisteriin oli liittynyt lähes 3 700 uutta jäsentä. Kiitos rekisterin ennätyskasvusta kuuluu pitkälti niille kan­ tasolusiirrettä tarvitseville potilaille ja heidän omaisilleen, jotka julkaisivat sosiaalisessa mediassa vetoomuksia avusta. Kaik kiaan Kantasolu rekisterissä on jo 44 000 jäsentä. Lue lisää: www.veripalvelu.fi/kantasolurekisteri LEENA KOSKELA ANTTI KUROLA Ensiapuryhmät mittaavat voimiaan kesällä Turun SM-kisoissa. NUMEROT KERTOVAT 117 000 HENKEÄ luovutti viime vuonna verta yhteensä noin 200 000 kertaa. Tyypillisesti suomalainen käy luovuttamassa 1–2 kertaa vuodessa. LÄHDE: VERIPALVELUN TOIMINTAKERTOMUS 2017 Pyöräillen apua Syyriassa vammautuneille Punaisen Ristin Ketjureaktio-kampanja tukee kuntoutuskeskuksia Syyriassa. PUNAISEN RISTIN Ketjureaktio-kampanja kannustaa työmatkaja arkipyöräilyyn ja tekemään samalla hyvää toisille. Tänä vuonna keräyksen tuotoilla autetaan Syyrian sodan uhreja. – Sodassa eri syistä vammautuneiden ihmisten tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta se tiedetään, että terveydenhuoltoa ja vammaispalveluita tarvitsevien määrä Syyriassa kasvaa koko ajan, Suomen Punaisen Ristin Lähi-idän alue-edustaja Johanna Klinge sanoo. Vammautuneista suuri osa on lapsia ja nuoria. Punaisen Ristin kuntoutuskeskuksissa potilaat saavat fysioterapiaa, proteeseja, ortopedisiä apuvälineitä, kainalosauvoja, pyörätuoleja ja henkistä tukea. Apua tarvitaan Syyriassa vielä vuosia eteenpäin, vaikka taistelut vihdoin taukoaisivat. Punaisen Ristin Ketjureaktio järjestetään osana Pyöräilykuntien verkoston leikkimielistä Kilometrikisaa. Ketjureaktiossa pyöräilijöiden työnantajat, muut tukijat tai pyöräilijät itse lahjoittavat euron jokaisesta poljetusta 25 kilometristä avustustyöhön. Viime vuonna Ketjureaktioon osallistui 183 joukkuetta, jotka keräsivät yli 66 000 euroa Syyrian sodan uhrien auttamiseksi. Lue lisää: www.punainenristi.fi/ketjureaktio Ristiin rastiin Avun maailma 3/2018 ilmestyy 3.9. Ristiin rastiin EA KUVA Punaisen Ristin Ketjureaktio haastaa suomalaiset kohottamaan kuntoa ja tekemään samalla hyvää muille.
• 8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Ristiin rastiin Ristiin rastiin MIRVA HELENIUS KIMMO HOLOPAINEN Tilman Ruff ja Suomen ICANin Kati Juva iloitsevat ydinaseiden vastaisen työn saamasta tunnustuksesta. Ydinaseiden täyskielto saa kannatusta Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottanut Tilman Ruff kiittää Punaista Ristiä vahvasta tuesta. VUODEN 2017 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseiden kieltämistä ajavalle ICAN-kansalaisliikkeelle. Punainen Risti on yksi liikkeen yhteistyöjärjestöistä. Kymmenen vuotta sitten perustetun ICANin suursaavutus on ydinasekieltosopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa viime kesänä. Kieltosopimuksen puolesta äänesti 122 valtion enemmistö, vaikka ydinasevallat ja puolustusliitto Nato vastustivat sopimusta. Yksi rauhanpalkinnon vastaanottajista Oslossa oli professori Tilman Ruff , ICANin perustajiin kuuluva australialainen lääkäri. – Rauhanpalkinnon suurin arvo on sen ydinasekieltosopimukselle tuomassa näkyvyydessä. Nobel-komitean puheenjohtajan puheenvuoro Oslossa oli niin painokas puheenvuoro ydinaseita vastaan, että se olisi yhtä hyvin voinut tulla ICANin suusta, talvella Suomen Punaisen Ristin vieraana käynyt Ruff iloitsi. Vaikka kieltosopimuksen ratifiointiin on vielä matkaa, lopputulos on historiallinen. – Tämä on ensimmäinen sopimus, joka kieltää selväsanaisesti ydinaseet humanitaarisilla perusteilla, ja ensimmäinen kerta, kun aserajoituksista neuvotellaan ilman suurvaltojen myötävaikutusta ja kansalaisyhteiskunnalla on neuvotteluissa keskeinen rooli. Punaisen Ristin liikkeen kanta on jo pitkään ollut, että rajoitettukin ydinaseiden käyttö johtaisi katastrofaalisiin humanitaarisiin seurauksiin, joihin kansainvälisellä yhteisöllä ei ole voimavaroja vastata. Siviileille ja ympäristölle aiheuttamansa vahingon takia ydinaseiden käyttö olisi käytännössä miltei väistämättä myös sotarikos. – Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja koko liikkeen asiantuntemus näkyy vahvasti sopimuksen humanitaarisissa perusteluissa, Ruff kiittää. Uutta sopimusta on kritisoitu epärealistisuudesta, kun ydinasevallat ovat sen ulkopuolella ja kansainvälinen ilmapiiri on kireämpi kuin aikoihin. – Kun ilmapiiri on kiristynyt ja riskit kasvaneet, aseistariisuntaa tarvitaan päinvastoin enemmän kuin koskaan. Kylmän sodan aikana nähtiin, että tuloksia voidaan saavuttaa myös vaikeina aikoina, Ruff vastaa. Kukaan ei kuvittele, että kieltosopimuksella päästäisiin yhtäkkiä eroon ydinaseista, mutta se on askel oikeaan suuntaan ja kasvattaa ydinaseiden vastaista painetta. YK:n vanhan ydinsulkusopimuksen puitteissa edistystä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Suomi ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta eikä osallistunut sen valmisteluun YK:ssa. KIMMO HOLOPAINEN Veripalvelu tukemaan Nepalin verihuoltoa VERIPALVELU ON aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jolla tuetaan Nepalin Punaisen Ristin veripalvelutoiminnan kehittämistä. Punaisen Ristin paikalliset veripankit kär sivät isoja vahinkoja vuoden 2015 maanjäristyksissä, ja osa niistä tuhoutui kokonaan. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun hanke toteutetaan Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n alaisuudessa, ja se painottuu verenluovuttajien, henkilökunnan ja verivalmisteiden turvallisuuden sekä verenkeräysprosessin kehittämiseen. Katastrofiavun ohella Suomen Punainen Risti on tehnyt Nepalissa kehitysyhteistyötä yli 20 vuoden ajan. Veripalvelun osallistuminen kansainväliseen avustustoimintaan on kuitenkin harvinaisempaa: edellisen kerran Veripalvelu kehitti veripalvelutoimintaa Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen Thaimaassa vuosina 2008–2010. KENEN VUORO VOITTAA? PUNAISEN RISTIN valtakunnalliset arvonnat jatkuvat. Kaikki jäsenmaksunsa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet ovat automaattisesti mukana arvonnoissa, ja omia voittomahdollisuuksia voi vielä kohentaa kutsumalla Punaiseen Ristiin uusia jäseniä ja tekemällä uuden e-laskutussopimuksen. Maaliskuun palkintona olleen BR-Lelun 135 euron lahjakortin voitti Marika Myllynen Joensuusta. Kesäkuun palkintona on Falck Tieturvan lahjakortti ja Bumerang-avaimenperiä. Lue lisää: www.punainenristi.fi/jäsen Nepalin verihuolto kärsi vahinkoja vuoden 2015 maanjäristyksissä.
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 9 Ristiin rastiin Ristiin rastiin XXXX XXXX JOONAS BRANDT Viime vuoden arpajaisissa onni potkaisi Taru Auvista. Renault Meganen mukaan lähti myös Punaisen Ristin ensiapulaukku. Voittajalla on hymy herkässä Punaisen Ristin suurarpajaiset pyörähtävät käyntiin toukokuussa. VIIDEN EURON hintaiset Punaisen Ristin suurarvat postitetaan tuttuun tapaan viiden nipuissa, ja ne voi joko lunastaa itse tai myydä eteenpäin. Suurarpajaisten pääpalkintona on tällä kertaa Renault Megane Sport Tourer TCE 100 Zen -henkilöauto. Yhteensä arvat sisältävät peräti 105 053 voittoa, joten jokainen arpanippu sisältää keskimäärin ainakin yhden voiton. Viime vuonna päävoitto osui helsinkiläiselle Taru Auviselle , jonka onnenpotku jätti melkein sanattomaksi. – Epätodelliselta tuntuu, mutta kyllä tämä tarpeeseen tuli. Autolle on käyttöä ainakin mökkija laskettelureissuilla, mutta ihan ensimmäiseksi ajan kyllä ruokakauppaan! Auvinen sanaili vastaanottaessaan tuliterän Renault Meganen avaimet. Punaisen Ristin suurarpajaisten tuotoilla koulutetaan vapaaehtoisia auttamaan äkillisissä onnettomuustilanteissa. KIMMO HOLOPAINEN 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous NUMEROT KERTOVAT 1 113 000 ASIAKASTA kävi Punaisen Ristin Kontissa vuonna 2017. Kierrätystavaratalojen tuotot ohjataan Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen ja katastrofirahastoon. LÄHDE: SPR:N TOIMINTAKERTOMUS 2017
• Auttamistaitoa arkeen E nsimmäisenä vuorossa on tajuttoman potilaan ensiapu. Siihen tarvitaan vapaaehtoista esittämään tiedotonta. – Mie haluaisin käydä tuohon, Helmi Kononenko , 72, hihkaisee ja asettuu patjalle makaamaan. Kohta moni muukin oikaisee Kononenkon perässä hetkeksi pötköttelemään. Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat ohjeita: autettavan kanssa täytyy keskustella ja kokeilla, hengittääkö hän vai ei. Sen saa selville esimerkiksi kokeilemalla kämmenselällä suun ja nenän edestä, tuntuuko ilmavirta. – Tärkeää on nostaa leuka ylös. Muuten kieli jää alas kurkkuun tukkimaan hengityksen, Riitta Tähtiharju neuvoo. Meneillään on Punaisen Ristin ilmainen Auttajakurssi venäjänkielisille omaishoitajille Helsingin Malmin Inkerikeskuksessa. Elvyttämisen lisäksi kurssilla harjoitellaan muun muassa verenvuodon tyrehdyttämistä ja autettavan Viime vuonna suuren suo sion saaneet Punaisen Ristin maksuttomat Aut tajakurssit jatkuvat. Helsingin Malmilla ensiaputaitoja oppivat venäjänkieliset omais hoitajat. TEKSTI JENNI JESKANEN KUVAT BENJAMIN SUOMELA 10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 PUNAISEN RISTIN VIIKKO 3.–9.5. 1 Helmi Kononenko harjoittelee tajuttoman potilaan kääntämistä kylkiasentoon Riitta Tähtiharjun opastuksella. Helmi Kononenko övar att lägga en medvetslös patient i framstupa sidoläge efter Riitta Tähtiharjus anvisningar. 1
• suojaamista kylmältä. Lisäksi tutustutaan Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi-mobiilisovellukseen. Ensiaputaitoja omaishoitajille ovat tulleet opettamaan Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä Sari Oittinen sekä vapaaehtoiset Riitta Tähtiharju, Anneli Heino ja Jelena Forsbom . Inkerikeskuksen aulaan kokoontuneet kymmenkunta omaishoitajaa – kaikki naisia – kuuntelevat opastusta kiinnostuneina ja heittävät väliin kysymyksiä suomeksi ja venäjäksi. – Onko sillä väliä, kummalle kyljelle tajuton käännetään? Jelena Forsbomin mukaan puolella ei ole väliä, kumpi vain tuntuu auttajasta helpommalta. Naiset kääntelevät Impi Nikonovaa , 64, kyljeltä toiselle. Nauru säestää harjoitusta. Helmi Kononenko on tullut Auttajakurssille virkistämään muistiaan. Hän on eläkkeelle jäänyt lähihoitaja, joka nykyään hoitaa tuttuja vanhuksia ihan vain auttamisen ilosta. 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 11 Att kunna hjälpa i vardagen Röda Korsets avgiftsfria Hjälparkurser har blivit väldigt populära och de fortsätter även i år. I Malm har rysktalande närståendevårdare fått lära sig första hjälpen. TEXT JENNI JESKANEN FOTO BENJAMIN SUOMELA N u gäller det att ge hjärt-lungräddning till en medvetslös. Först behövs en frivillig som ska spela patient. Helmi Kononenko , 72, är den första som lägger sig ner och inom kort är det flera som ligger raklånga. Röda Korsets frivilliga ger anvisningar: tala med den ni hjälper, ta reda på om hen andas eller inte. Det kan man kontrollera till exempel med hjälp av en spegel. En spegel framför näsan och munnen blir immig av utandning. – Det är viktigt att lyfta upp hakan. Annars täpper tungan till luftvägarna, säger Riitta Tähtiharju . Den kurs som pågår är Röda Korsets Hjälparkurs för ryskspråkiga närståendevårdare på Inkerikeskus i Malm i Helsingfors. Kunskaper i första hjälpen lärs ut av Sari Oittinen , regional stödperson för närståendevårdare, samt volontärerna Riitta Tähtiharju, Anneli Heino och Jelena Forsbom . Ett tiotal närståendevårdare finns på plats i lobbyn på Inkerikeskus, som är ett centrum för ingermanländare. Deltagarna är alla kvinnor och de lyssnar intresserat på instruktionerna. Frågor ställs på både finska och ryska. Stöd för rysktalande behövs I februari förra året inledde Inkerikeskus projektet Omavene, som erbjuder rådgivning för ryskspråkiga närståendevårdare. Röda Korsets Hjälparkurs ingår i det projektet. Det finns ett behov av rådgivning på ryska, eftersom en stor del av rysktalande äldre i Finland bor hemma med familjen. Det hör till den ryska kulturen att man tar hand om anhöriga i hemmet. – Folk har fått veta att de kan få stöd för att sköta om sina närstående. Många är nu mitt i den process där läkare och socialbyrå bedömer behovet av stöd, berättar Inkerikeskus’ projektanställda Svetlana Teltevskaja . Pensionerade närvårdaren Helmi Kononenko hjälper fem äldre bekanta, men får ingen ekonomisk ersättning för sina insatser. Hon har också erfarenhet av att vara närståendevårdare med stöd. Kononenko flyttade till Finland från S:t Petersburg tillsammans med sin mamma för 21 år sedan. Mamman hann leva i sitt fosterland i tre år innan hon dog i cancer. Det föreslogs att Kononenkos mamma skulle flytta in på åldringshem. – Mamma grät och sa att hon vill vara hos mig. Hon skulle ha mått sämre om hon hade blivit omhändertagen av en främmande människa. I den ryska kulturen är man van att ta hand om äldre släktingar hemma, så ett åldringshem känns som en yttersta förnedring. Man vill inte avstå från kära föremål eller äta främmande mat. När man är med familjen får man också tala ryska. – När människor blir äldre återgår de ofta till sitt modersmål, även om de kan ha lärt sig lite finska, säger Teltevskaja. Mår bättre när närstående vårdar För fem år sedan flyttade Impi Nikonova , 64, till Finland från Petrozavodsk tillsammans med sin man och sin mamma. Orsaken var att de ville vara närmare dotterns familj. För tre månader sedan blev Nikonova närståendevårdare till modern, som drabbades av en hjärnblödning ett par veckor efter sin 95-årsdag. Före hjärnblödningen klarade sig mamman bra på egen hand, men sjukdomen gjorde att hon snabbt blev sämre. Redan i ambulansen på vägen till sjukhuset fattade Nikonova beslutet att sluta arbeta som vårdassistent och ta hand om sin mamma. Systemet med närståendevårdare förstod hon sig inte alls på i början, men en bekant uppmanade henne att ringa Inkerikeskus. – Här får jag lära mig nytt hela tiden. Som närståendevårdare behöver man mycket information, säger Nikonova. Frukterna av sitt arbete ser hon tydligt. Strax efter sin stroke var modern tvungen att använda rollator, men nu kan hon redan röra sig hemma utan hjälpmedel. Nikonova är övertygad om att mamman har återhämtat sig snabbare tack vare att hon fått vara hemma och tagits om hand av en anhörig. – Jag har sagt till mamma att vi aldrig sätter henne på anstalt. Den smärta som sjukdomen orsakar orkar man bättre med när man har en bekant människa vid sin sida. ? Det finns ett behov av rådgivning på ryska, eftersom en stor del av rysktalande äldre i Finland bor hemma med familjen. Det hör till den ryska kulturen att man tar hand om anhöriga i hemmet. RÖDAKORSVECKAN 3.–9.5 2 Omaishoitajat pääsevät kurssilla kokeilemaan Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovelluksen käyttöä. Närståendevårdare får under kursen testa Nödcentralsverkets 112 Suomi-mobilapplikation. 2
• – Haluaisin, että minulla olisi enemmän taitoja enkä unohtaisi kaikkia vanhoja tietoja, hän sanoo. Venäjänkieliselle tuelle on kysyntää Inkerikeskus aloitti viime vuoden helmikuussa Omavene-projektin, joka tarjoaa neuvontaa venäjänkielisille omaishoitajille. Punaisen Ristin Auttajakurssi järjestetään osana Omaveneen ohjelmaa. Aiempia teemoja ovat olleet muun muassa muistisairaudet ja omaishoitajille tarjottavat tuet. Venäjänkieliselle neuvonnalle on kysyntää, sillä suuri osa Suomen venäjänkielisistä vanhuksista asuu kotona perheensä luona. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että läheisistä pidetään huolta kotona. – Ihmiset ovat saaneet tietää, että voivat saada tukea läheisensä hoitamiseen. Monet ovat nyt prosessissa, jossa lääkäri ja sosiaalitoimisto arvioivat tuen tarpeen, Inkerikeskuksen projektityöntekijä Svetlana Teltevskaja selittää. Helmi Kononenko auttaa viittä iäkästä tuttavaansa vapaaehtoisesti, mutta ei saa työstään rahallista korvausta. Hän käy heidän kanssaan lääkärissä, kaupassa ja virastoissa sekä auttaa lääkkeiden ottamisessa. – En voi mennä ihmisen ohi, jos hänellä menee huonosti, Kononenko arvelee. Hänellä on kokemusta myös tuetusta omaishoitajan työstä. Kononenko muutti äitinsä kanssa Pietarista Suomeen 21 vuotta sitten. Äiti ehti elää juurillaan Suomessa kolme vuotta ennen kuin kuoli syöpään. Kononenkon äidille ehdotettiin muuttoa vanhainkotiin. Nauravaisen Kononenkon silmiin tulvahtavat kyyneleet, kun hän muistelee sitä. – Äiti sanoi itkien, että haluaa olla minun kanssani. Äiti olisi tuntenut olonsa huonommaksi, jos häntä olisi vieraassa maassa hoitanut vielä vieras ihminen. Kotona läheisyys säilyy. Turvalli sta arkea kaikille Punaisen Ristin viikolla muistutetaan auttamistaitojen merkityksestä ja opitaan ensiapua Auttajakursseilla. PUNAISEN RISTIN viikolla toukokuun alussa vahvistetaan jälleen arjen turvallisuutta. Kohderyhmänä ovat tänä vuonna erityisesti lapsiperheet. Kuka tahansa voi oppia auttamistaitoja. Pienikin lapsi voi oppia esimerkiksi kääntämään vanhempansa kylkiasentoon ja hälyttämään apua. Varautuminen ja harjoittelu auttavat toimimaan yllättävässä tilanteessa ja vahvistavat turvallisuudentunnetta kaikenikäisille. Auttamistaitojen harjoittelun voi ottaa perheessä myös hauskana yhteisenä tekemisenä: tutustutaan yhdessä ensiapulaukun sisältöön, tehdään testi oman kodin turvallisuudesta tai käydään perheille suunnattu ensiapukurssi. Ensiaputaitoja voi oppia esimerkiksi kaikille avoimilla Auttajakursseilla, joita Punaisen Ristin osastot tarjoavat ympäri maata. Viime vuonna Suomen Punaisen Ristin 140-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty Auttajakurssi on kaikenikäisille soveltuva, maksuton ensiavun pikakurssi. Suuren suosion saavuttaneet kurssit jatkuvat myös Punaisen Ristin viikon jälkeen. Auttamistaitojen ohella vapaaehtoiset esittelevät kampanjaviikon aikana Punaisen Ristin muuta toimintaa ja kutsuvat uusia tekijöitä mukaan hauskaan ja hyödylliseen harrastukseen. Punaisen Ristin viikkoa on vietetty järjestön perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5.1828 kunniaksi jo 1940-luvulta lähtien. Kampanjaviikon tapahtumia ja työtä turvallisemman arjen puolesta tukee Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani S-ryhmä. Tule mukaan: www.punainenristi.fi 12 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 3 Punaisen Ristin vapaaehtoinen Jelena Forsbom opastaa omaishoitaja sekä suomen että venäjän kielellä. Rödakorsvolontären Jelena Forsbom ger närståendevårdare instruktioner både på finska och på ryska. PUNAISEN RISTIN VIIKKO 3.–9.5. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että läheisistä pidetään huolta kotona. 3
• Tryggare vardag för alla Rödakorsveckan påminner om vikten av att kunna hjälpa. Hjälpa r kurser lär ut kunskaper i första hjälpen. I BÖRJAN av maj firas Rödakorsveckan traditionellt och än en gång är temat en tryggare vardag. I år är målgruppen framför allt barnfamiljer. Vem som helst kan lära sig att hjälpa. Även ett litet barn kan lära sig att till exempel lägga en förälder i framstupa sidoläge och slå larm. Beredskap och övning hjälper att handla rätt i en överraskande situation och stärker trygghetskänslan oberoende av ålder. I familjen kan man göra det till en rolig gemensam grej att öva upp hjälpberedskapen: man bekantar sig tillsammans med innehållet i en första hjälpen-väska, gör ett test om hur tryggt hemmet är eller går en familjekurs i första hjälpen. Kunskaper i första hjälpen kan man lära sig till exempel på de öppna Hjälparkurserna som rödakorsavdelningar ordnar på olika håll i landet. Hjälparkursen togs fram för att markera Finlands Röda Kors 140-årsjubileum förra året och är en avgiftsfri snabbkurs i första hjälpen. Kurserna har blivit en braksuccé och fortsätter även efter Rödakorsveckan. Vid sidan om hjälpkunskaper presenterar Röda Korsets frivilliga under kampanjveckan också övrig rödakorsverksamhet och bjuder in nya förmågor till en rolig och nyttig hobby. Rödakorsveckan firas kring Röda Korsets grundare, schweizaren Henry Dunants födelsedag 8 maj. Han föddes år 1828 och veckan har markerats sedan 1940-talet. Kampanjveckans evenemang och insatser för en tryggare vardag stöds av Röda Korsets huvudsamarbetspartner S-gruppen. Läs mer: www.rodakorset.fi Venäläisessä kulttuurissa iäkkäät vanhemmat on totuttu hoitamaan kotona, joten vanhainkoti tuntuu vihoviimeiseltä paikalta. Pitäisi luopua omista rakkaista tavaroista, ja ruokakin on erilaista kuin kotona. Omiensa parissa saa myös puhua venäjää, mikä on tärkeää. – Vanhetessaan monet palaavat äidinkieleensä, vaikka olisivatkin puhuneet vähän suomea, Teltevskaja tietää. Läheisen hoidossa jaksaa paremmin Impi Nikonovasta tuli äitinsä omaishoitaja kolme kuukautta sitten. Äiti sai aivoverenvuodon vain pari viikkoa 95-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Syntymäpäiviä oli juhlittu 14 sukulaisen kesken, äiti oli säteillyt. – Hän sanoi, että tuntuu kuin olisi syntynyt uudestaan. Nikonova muutti miehensä ja äitinsä kanssa Petroskoista Suomeen viisi vuotta sitten, koska halusi päästä lähemmäksi tyttärensä perhettä. Aivoverenvuodon jälkeen ennen niin omatoimisen äidin kunto huononi nopeasti. Nikonova päätti jo ambulanssissa matkalla sairaalaan jättää työnsä hoiva-avustajana ja ryhtyä hoitamaan äitiään. Omaishoitajasysteemiä hän ei ymmärtänyt aluksi ollenkaan, mutta tuttava neuvoi soittamaan Inkerikeskukseen. – Täällä olen oppinut koko ajan uutta. Omaishoitajalla täytyy olla paljon tietoa, miten nostaa potilas sängystä, miten tunnistaa tajuttomuus. Saan täältä paljon apua, Nikonova sanoo. Työnsä tulokset hän näkee selvästi. Aivoverenvuodon jälkeen äiti joutui aluksi kulkemaan rollaattorilla, mutta nyt kotona kävely sujuu jo ilman apuvälineitä. – Hän on päässyt meidän kanssa jo kirkkoonkin. Nikonova uskoo, että kotona olo ja läheisen hoiva ovat jouduttaneet paranemista. – Olen sanonut, että emme ikinä anna sinua mihinkään laitokseen. Sairauden aiheuttaman kivun kestää paremmin, kun vieressä on tuttu ihminen. ? 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 13 4 Impi Nikonova käy vuorollaan esittämään tajutonta potilasta. Helmi Kononenko tunnustelee sykettä. Det är Impi Nikonovas tur att spela medvetslös patient. Helmi Kononenko känner efter hennes puls. ”Äiti olisi tuntenut olonsa huonommaksi, jos häntä olisi vieraassa maassa hoitanut vieras ihminen.” RÖDAKORSVECKAN 3.–9.5 4
• miusryhmä. Porin toiseen Prismaan Mikkolassa perustettiin vastaava ryhmä vähän myöhemmin. Turvapassi jokaiselle S-ryhmän ja Suomen Punaisen Ristin turvallisuusyhteistyö alkoi vuonna 2004, kun Punaisen Ristin Satakunnan piiri tarjosi koulutusta Tikkulan ABC-aseman henkilökunnalle. Työpäivän mittainen turvallisuuskoulutus sisälsi ensiapua, paloturvallisuutta ja uhkatilanteisiin varautumista. Koulutuksen suorittaneet saivat todistukseksi Turvallisuuspassin, jonka nimi lyheni sittemmin Turvapassiksi. Tikkulan ABC:n pilotista kasvoi lopulta koko S-ryhmän kattava varautumismalli. – Nykyisin Turvapassin suorittaa vuosittain tuhansia s-ryhmäläisiä ympäri Suomea. Tavoitteena on, että kaikki S-ryhmän työntekijät suorittavat sen, Punaisen Ristin Satakunnan piirin terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö AnneMari Hakuni iloitsee. Pelkästään Satakunnan Osuuskaupassa Turvapassi-koulutuksen käy tänä vuonna ennätykselliset 135 työntekijää. Turvallisuus tehdään yhdessä Punaisen Ristin pilottikoulutuksesta Porissa kasvoi Turvapassi-malli koko S-ryhmän henkilökunnalle. TEKSTI TARMO TIKKA KUVAT JUHA SINISALO K un työkaveri Länsi-Porin Prismassa viilsi puukolla syvän haavan sormeensa, apuun hälytettiin päivittäistavaroiden tuoteryhmävastaava Niina Aaltonen . – Lääkekaapista ei löytynyt edes sideharsoa, joten paikkaustavarat haettiin myyntihyllystä ja hoidettiin homma. Infosin jälkeenpäin esimiestä, että kaappi pitää täyttää, Aaltonen kertoo ja saa ansaitut aplodit edellisviikon ripeästä toiminnastaan. Aaltonen kertaa tapausta Länsi-Porin Prisman ensiavun valmiusryhmän kuukausittaisessa harjoituksessa, jossa on tapana käydä ensin läpi tuoreet kuulumiset. Ryhmä toimii joukkojen johtajana onnettomuustai vaaratilanteissa. Niitä sattuu onneksi harvoin, sillä turvallisuus otetaan työpaikalla vakavasti. Länsi-Porin Prismassa vaaratilanteisiin on varauduttu marketin perustamisesta eli vuodesta 2010 alkaen. Samana vuonna perustettiin henkilökunnan val14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 1 Jonna Lamminen (vas.) ja Heli Ruoskanen tutustuvat defibrillaattoriin Tiina Hiidenoja-Sirénin ohjauksessa. Jonna Lamminen (t.v.) och Heli Ruoskanen får lära sig hur en defibrillator fungerar av Tiina Hiidenoja-Sirén. 2 Satu Salonen harjoittelee painesiteen sitomista Niina Aaltosen kämmeneen. Satu Salonen övar att lägga tryckförband på Niina Aaltonens hand. PUNAISEN RISTIN VIIKKO 3.–9.5. 1
• Suomen Punaisen Ristin ja sen pääyhteistyökumppanin S-ryhmän tavoitteet ja arvot kohtaavat myös turvallisuusyhteistyössä. Molemmille on tärkeää huolehtia sekä henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuudesta ja vahvistaa yleistä valmiutta hätätilanteiden varalle. Viesti henkilökunnalle Satakunnan Osuuskaupan työsuojelupäällikkö Sari Salo on saanut erityisen myönteistä palautetta Punaisen Ristin koulutusten käytännönläheisyydestä. – Palautteissa korostetaan, että esimerkiksi elvytystä ja alkusammutusta harjoitellaan kuin todellisessa tilanteessa. Harjoittelu lisää osaamista ja tuo rohkeutta toimia. Työnantajan näkökulmasta kyse on myös turvallisuusviestistä henkilökunnalle: tositilanteessa tiedetään, että paikalla on aina joku, joka osaa auttaa, eikä kukaan jää yksin, Salo sanoo. Turvallisuusviesti on sama kaikille osuuskaupan henkilöstöryhmille johtajista oppipoikiin. Länsi-Porin Prisman ensiapuharjoituksissa päivittäistavaraosastolla myyjänä työskentelevä Satu Lehtonen ottaa viestikapulan vastaan. Juuri nyt harjoitellaan työkaverin loukkaantuneen käden sitomista ja kolmioliinan käyttöä. – Näitä oppeja on hyvä kerrata. Varmuudesta syntyy automaatio, ja toiminta tulee tositilanteessa selkärangasta. Valmiusryhmässä opitut taidot seuraavat myös vapaa-ajalle, ja porukan leppoisa ilmapiiri ruokkii uusien asioiden työstämistä harjoitusten välillä. – Kahvipausseille tarinaa riittää pariksi viikoksi. Joku tuskailee, ettei saanut ilmaa menemään perille painelu-puhalTrygghet skapar vi tillsammans Röda Korsets pilotkurs i Björneborg blev Trygghetspass-utbildning för hela S-gruppens personal. TEXT TARMO TIKKA FOTO JUHA SINISALO N är en kollega i Prisma Länsi-Pori i Björneborg skar ett djupt sår i fingret var det Niina Aaltonen , ansvarig för dagligvarorna i butiken, som larmades. – Vi hade inte gasbinda i medicinskåpet, så vi tog det som behövdes ur försäljningshyllorna och klarade situationen. Efteråt instruerade jag chefen om att skåpet behöver påfyllning, säger Aaltonen och får en välförtjänt applåd för sitt snabba agerande. Det har gått en vecka sedan tillbudet när Aaltonen går igenom det som hände. Prisma Länsi-Poris beredskapsgrupp i första hjälpen har samlats till övning, men träffarna börjar med att man går igenom vad som har hänt sedan sist. Medlemmarna i gruppen leder trupperna i olycksoch farosituationer, men sådan inträffar sällan, för trygghet är något man tar på allvar på den här arbetsplatsen. I Prisma Länsi-Pori har man varit beredd på tillbud sedan stormarknaden öppnade år 2010. Samma år grundades personalens beredskapsgrupp. Det andra Prisma-varuhuset i Björneborg, Prisma Mikkola, fick en motsvarande grupp något senare. S-gruppens och Finlands Röda Kors trygghetssamarbete inleddes år 2004, då Satakunta rödakorsdistrikt erbjöd personalen vid Tikkula ABC-station utbildning. Trygghetsutbildningen varade i en arbetsdag och omfattade livräddande första hjälpen, brandsäkerhet och beredskap för hotfulla situationer. De som gick utbildningen fick intyget Trygghetspass. Pilotkursen för Tikkula ABC har sedan dess utvecklats till en beredskapsmodell som används i hela S-gruppen. – Idag går tusentals anställda inom S-gruppen Trygghetspass-utbildningen på olika håll i Finland. Målet är att alla anställda inom S-gruppen går kursen, säger en glad Anne-Mari Hakuni , chef för hälsa och välfärd inom Röda Korsets Satakunta distrikt. Det är frivilligt för S-gruppens anställda att höra till beredskapsgruppen för första hjälpen. Övningarna hålls på arbetstid och arbetspassen för gruppens medlemmar ordnas så att de inte hindrar någon från att medverka. Ur utbildarsynvinkel är instruerandet av anställda inom handeln inte annorlunda än andra arbetsgemenskaper. Samma undervisning gäller för första hjälpen i alla sammanhang, även om betoningarna kan variera en del. Tiina Hiidenoja-Sirén utbildar de anställda vid Prisma Länsi-Pori. Hon betonar vikten av mod och beredskap om en nödsituation uppstår i en stor affär. – Inom gruppen försöker vi skapa det mod som krävs att ta i situationen och leda hjälpinsatserna. Förutom kunskap i första hjälpen handlar det om att lära sig hur larmsystemet fungerar, hur man organiserar en efterspaning efter ett litet barn, hur man rätt bemöter en aggressiv kund och hur man ger psykiskt stöd, räknar hon upp. – Den här gruppen är så väl sammansvetsad att vi kan jobba avslappnat, berömmer Hiidenoja-Sirén. ? luselvytyksessä, ja toinen vitsailee, että tulipas tänään tehtyä kaunis paineside, Lehtonen kertoo. Ensiavun valmiusryhmään kuuluminen on S-ryhmän työntekijöille vapaaehtoista. Harjoitukset pidetään työajalla ja ryhmän jäsenten työt järjestetään niin, etteivät ne estä osallistumista. – Tämä perustuu puhtaasti omaan motivaatioon. Parhaimmillaan se näkyy ryhmän sisäisenä kemiana ja heijastuu koko työyhteisöön rauhoittavana turvallisuudentunteena. Toisaalta koulutuksen ansiosta myös omien lasten turvallisuutta on tullut ajateltua enemmän, Niina Aaltonen pohtii. Rohkeutta ja johtajuutta Ensiapukouluttajan vinkkelistä kaupan alan työntekijöiden opastaminen ei juuri eroa muista työyhteisöistä. Samat opit pätevät ensiaputehtävissä kaikkialla, vaikka pientä hienosäätöä voidaan tehdä. Länsi-Porin prismalaisia kouluttava Tiina Hiidenoja-Sirén korostaa rohkeuden ja valmiuden merkitystä suuressa myymälässä sattuvassa hätätilanteessa. – Koetamme luoda ryhmässä rohkeutta tarttua tilanteeseen ja johtaa auttamistyötä. Ensiavun lisäksi mukana on esimerkiksi hälytysjärjestelmään tutustumista, pikkulapsen etsinnän järjestämistä, aggressiivisen asiakkaan oikeanlaista kohtaamista ja henkisen tuen antamista, hän listaa turvallisuuspalettia. Tiiviin ryhmän kouluttaminen mahdollistaa myös yksilöllisen ohjaamisen. Toiveita otetaan vastaan, ja ne myös huomioidaan. – Porukka on hitsautunut niin hyvin yhteen, että voidaan mennä rennolla fiiliksellä, Hiidenoja-Sirén kehuu. ? 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 15 "Samat opit pätevät ensiaputehtävissä kaikkialla, vaikka pientä hienosäätöä voidaan tehdä." RÖDAKORSVECKAN 3.–9.5 2
• 16 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 ”Etsintöjä jatketaan niin pitkään, kun on toivoa ja tiedetään, mistä päin etsiä.” HELI HERNA 1
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 17 Kun kadonnut ei löydy, etsintä jatkuu ajatuksissa KÄ ÄNNÄ ? V apaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa auttaa poliisia noin 180 etsinnässä joka vuosi. Valtaosassa tapauksista kadonnut löytyy, mutta poliisi joutuu vuosittain keskeyttämään muutamia etsintöjä tuloksettomina. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoinen Heli Herna on ollut mukana useissa kymmenissä etsinnöissä maastoetsijänä, koiranohjaajana ja vapaaehtoisten johtajana. Hälytys tehtävään voi tulla milloin vain: kesken työpäivän, viikonloppuna, aamulla tai yöllä. – Kun saan Vapepan valmiuspäivystäjältä tehtävän tiedot ja poliisin numeron, soitan ensimmäiseksi poliisille ja kysyn valmistautumisen kannalta tarpeelliset tiedot tilanteesta ja viranomaisten jo suorittamista etsinnöistä. Siitä lähtien asia alkaa pyöriä mielessä ja katselen karttaa suunnitellen etsintöjä, Herna kertoo. – Etsintää edeltävä aika menee usein miettiessä sitä, mitä tehdään ja miten etsijät saadaan tehokkaimmin käyttöön. Vaikea päätös Etsintöjä jatketaan niin pitkään, kun on toivoa ja tiedetään, mistä päin etsiä. Poliisi päättää aina siitä, milloin tuloksettomat etsinnät on keskeytettävä. Toisinaan tiedetään jo etsimään lähtiessä, että kovin kiire on ohi. Kutsu tehtävään voi tulla pitkänkin aikaa sen jälkeen, kun katoaminen on tapahtunut, mutta poliisin pyynnöstä kadonnut yritetään vielä löytää. Vaikka kadonneen itsensä hyväksi ei ole enää mitään tehtävissä, omaisille läheisen löytymisellä on suuri merkitys. Heli Herna korostaa, että keskeyttäminen riippuu aina tilanteesta. – Jos tilanne on akuutti ja kateissa on vaikka lapsi, etsintöjä ei yleensä keskeytetä yöksikään, Herna kertoo. – Keskeytyspäätös on aina vaikea, ja vaikka ratkaisun tekee poliisi, usein he haluavat keskustella siitä myös Vapepan johdon kanssa. Entä jos? Kun etsijäjoukko lähtee kotiin ja johtopaikka hiljenee, hälytystilanne voi jatkua vapaaehtoisen mielessä vielä pitkään. – Kyllä se joskus jää askarruttamaan, Herna myöntää. – Sitä jää miettimään, olisinko voinut tehdä jotain toisin tai jäikö jotain tekemättä. Jos etsittävä on lapsi, on se minulle tilanteista pahin, kuten varmasti monelle muullekin äidille. Pelastuskoiran ohjaajana ja etsintärivissä monta kertaa kulkeneena Herna tietää, ettei huolellisinkaan etsijä toimi koneen tavoin. Aina on mahdollista, että jokin merkki maastosta on jäänyt huomaamatta tai että oma katse on suuntautunut juuri ratkaisevalla hetkellä väärään suuntaan. – Läheltäkin voi mennä ohi niin, ettei kadonnutta huomaa. Koiratkin ovat erehtyväisiä. Jos tuulen suunta kääntyy kesken etsinnän eikä ohjaaja ota sitä huomioon koiran ohjaamisessa, sen voi olla mahdotonta saada etsittävästä vainu. Kadonneen etsinnät päättyvät Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tehtävissä useimmiten etsittävän löytymiseen. Kun etsittävää ei löydykään, omaisten tuska on valtava. Kadonneen kohtalo jää usein painamaan myös vapaaehtoisen etsijän mieltä. TEKSTI SARI HÄKKINEN KUVAT JOONAS BRANDT 1 Heli Herna on ollut mukana kymmenissä kadonneen etsinnöissä ensin Punaisen Ristin ja sen jälkeen Helsingin Etsintäja Pelastuskoirien riveissä. Heli Herna har deltagit i flera dussin efterspaningsoperationer först med Röda Korset och sedan med föreningen Helsingfors sökoch räddningshundar.
• 18 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Tilanteelle päätös Punaisen Ristin psykososiaalisen tuen suunnittelijan Tuula Luoman mukaan vapaaehtoisen jaksamisen kannalta on tärkeää saada etsintätilanne päätökseen henkisesti. Ajan myötä monelle vapaaehtoiselle kehittyvät omat rutiinit, jotka helpottavat paluuta arkeen. Yksinkertaisimmillaan rutiinit voi vat tarkoittaa sitä, että kotiin palat tuaan pakkaa repun seuraavaa tehtävää varten, menee suihkuun ja soittaa kaverille. – Myös itsetuntemus on tärkeää: into kantaa pitkälle, mutta tehtävällä ei ole tarkoitus aiheuttaa vahinkoa itselleen. Jos tehtävä on liian lähellä omaa elämäntilannetta tai oma elämä ei ole tasapainossa, tehtävästä voi kieltäytyä, Luoma pohtii. Varsinkin silloin, kun katoaminen näkyy mediassa, omaan arkeen palaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Näkyvä tarina antaa tapahtumalle kasvot. – Jos huomaa, että etsintöjen päätyttyä ei osaa päästää irti ja vaikkapa 2 Vapepan vapaaehtoiset ja etsintä koirat harjoittelevat Vantaalla lentoaseman lähimaastossa. Frivilliga och hundar från Frivilliga räddningstjänster övar i terrängen nära flygfältet i Vanda. 3 Taitava pelastuskoira voi vastata etsinnässä kymmentä ihmistä, mutta erehtymätön sekään ei ole. En skicklig räddningshund kan motsvara tio människor under en efterspaning, men ofelbar är inte hunden heller. omat iltalenkit suuntautuvat kerran toisensa jälkeen etsintäalueelle, on hyvä miettiä, onko käsitellyt asiaa tarpeeksi. Kukaan ei kuitenkaan voi yksin pelastaa koko maailmaa. Hälytystilanteen jälkeen tehtävään osallistuneille vapaaehtoisille pyritään järjestämään purkukeskustelu, jossa jokainen kertoo omasta roolistaan ja tuntemuksistaan muille. Etsijälle etsinnän lopputulos voi tulla yllätyksenä. Jos etsitty löytyy huonossa kunnossa tai menehtyneenä, purkukeskustelu järjestetään heti. Tuula Luoma muistuttaa, että kadonneen etsinnässä on monenlaisia tehtäviä: etsijöiden lisäksi mukana on hyvin usein vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on tukea omaisia odotuksen pitkinä tunteina. Tunnemyrskyn keskellä olleet vapaaehtoiset tarvitsevat oman purkukeskustelunsa. Keskustelut ovat tärkeitä, sillä vaitiolovelvollisuuden takia tapahtumista ei voi jutella esimerkiksi kotona tai tuttujen kanssa. Kukin tekee parhaansa Jos etsittävä löytyy Vapepan työn jo päätyttyä, poliisi ottaa usein Vapepa-johtajaan yhteyttä ja kertoo kadonneen löytöpaikan. Yleensä käydään vielä kerran yhdessä läpi, miten etsinnöissä onnistuttiin ja olisiko jotain voitu tehdä toisin. Heli Herna kertoo tilanteen ratkettua lopputuloksen aina omille etsijöilleen. Varsinkin löytöpaikkaa lähimpänä etsineille on tärkeää tietää, löytyikö kadonnut omalta etsintäalueelta vai sen ulkopuolelta. Kun Vapepa-johtaja Herna palaa kotiin hälytystehtävän jälkeen, heti ovella odottavat omat koirat. Koirien hoitaminen ja ulkoiluttaminen auttavat palaamaan takaisin omaan arkeen. Herna käy kokemuksiaan läpi yleisellä tasolla myös tuttujen Vapepa-johtajien ja tilanteessa johtamiensa vapaaehtoisten kanssa. – Se auttaa, kun miettii, että tein siinä tilanteessa parhaani. ?
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 19 Sökandet fortsätter i tanken när man inte hittar en försvunnen I allmänhet slutar Frivilliga räddningstjänstens efterspaning efter en försvunnen person med att den saknade hittas. När den saknade förblir försvunnen är det väldigt tungt för de anhöriga. Den frivilliga som har deltagit i efterspaningen undrar också vad som har hänt. TEXT TIINA PIHA FOTO JUSSI VIERIMAA F rivilliga räddningstjänsten, även kallad Vapepa, bistår polisen i cirka 180 efterspaningar per år. I de allra flesta fallen hittas den saknade, men varje år tvingas polisen avbryta några spaningspådrag utan önskat resultat. Heli Herna är en av Frivilliga räddningstjänstens volontärer och har deltagit i flera dussin efterspaningar i terräng, med hund och som ledare för andra frivilliga. Larmet kan komma när som helst: mitt i en arbetsdag, under veckoslutet, på morgonen eller om natten. – När jag informeras om uppdraget av Vapepas beredskapsjour och får numret till polisen så ringer jag allra först polisen och ber om de uppgifter som behövs för att vi ska göra oss redo, bland annat information om vilka efterspaningar polisen redan har gjort. Från den stunden börjar det surra i huvudet och jag tittar på kartan och börjar planera uppdraget, berättar Herna. Ibland vet man redan när man börjar efterspaningen att den värsta brådskan är över. Uppdraget kan komma långt efter att någon har försvunnit, men polisen ber ändå om hjälp för att hitta den saknade. Även om inget mer finns att göra för att hjälpa den som försvann är det väldigt viktigt för de anhöriga att personen i fråga hittas. I allmänhet fortsätter spaningsarbetet så länge det finns hopp och man vet var man ska leta. Det är alltid polisen som fattar beslutet om när efterspaningen avbryts som resultatlös. – Men om situationen är akut och det till exempel är ett barn som saknas så brukar man inte ens avbryta spaningarna när det blir natt, säger Heli Herna. – Beslutet att avbryta är alltid svårt och även om det är polisen som fattar beslutet så vill de ofta diskutera det med Frivilliga räddningstjänstens ledning. Tänk om? När efterspanarna ger sig av hemåt kan larmsituationen fortsätta länge i huvudet på den frivilliga. – Visst blir man ibland och grunnar på det, medger Herna. – Man funderar av och an om man kunde ha gjort något annorlunda. Värst är det om den man letar efter är ett barn. Ingen är ofelbar, hur noga man än försöker vara. Det är alltid möjligt att man har missat ett tecken i terrängen eller att man hade blicken riktad åt fel håll i ett avgörande ögonblick. Enligt Tuula Luoma , planerare av Röda Korsets psykosociala stöd, är det viktigt att man mentalt lyckas avsluta efterspaningen för att man ska orka som frivillig. Med tiden utvecklar många volontärer sina egna rutiner för att återgå till vardagen. – Självkännedom är också viktigt: engagemang bär långt, men det är inte meningen att man gör sig själv illa. Om uppdraget kommer alltför tätt inpå det egna livet eller man inte har sitt liv i balans så kan man tacka nej, påpekar Luoma. – Om man mwärker att man inte kan släppa det hela när efterspaningen har avslutats och kvällspromenaden gång på gång går till spaningsterrängen så är det dags att ta sig en funderare. Kanske man inte har bearbetat händelsen ordentligt? Ingen kan rädda hela världen ensam. Efter ett larmuppdrag strävar man efter att ordna debriefing för de volontärer som har deltagit i uppdraget, så att var och en får tala om sin roll och berätta för de andra hur det kändes. Om den efterspanade hittas i dåligt skick eller har avlidit så ordnas eftersnacket omgående. Man gör sitt bästa Om den saknade hittas efter att Frivilliga räddningstjänsten har gjort sitt tar polisen ofta kontakt med Vapepaledaren och berättar var personen hittades. Tillsammans diskuterar man ett varv till hur efterspaningen lyckades. Heli Herna berättar alltid för sina efterspanare hur det hela slutade när man har facit på hand. I synnerhet för dem som spanade närmast den plats där personen hittades är det viktigt att få veta om den saknade fanns inom eller utanför det egna området. När Vapepaledaren Herna återvänder hem efter ett larmuppdrag väntar hennes hundar vid dörren. Att ta hand om hundarna och gå ut med dem hjälper henne att återvända till den egna vardagen. Herna diskuterar sina upplevelser på en mer allmän nivå också med bekanta Vapepaledare och de frivilliga hon har lett under uppdraget. – Det hjälper att tänka att man gjorde sitt bästa i just den situationen. ? 2 3
• 20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 A ina tiistai-iltaisin Punaisen Ristin aluetoimisto Jyväskylässä muuntautuu Pluspisteeksi, jonne kuka tahansa voi tulla tekemään hiv-pikatestin anonyymisti ja ilmaiseksi. Kun asiakas tulee Pluspisteelle, häntä vastassa on seksuaaliterveystyön vapaaehtoinen. Asiakas täyttää lomakkeen, jossa kysytään joitakin yleisiä kysymyksiä, mutta nimeä tai muita henkilötietoja ei tarvitse ilmoittaa. – Me emme kysele vaan otamme asiakkaan vastaan niillä ehdoilla, joilla hän haluaa tulla. Jos hän haluaa keskustella, ohjaamme ja opastamme tarvittaessa, Pluspisteen vapaaehtoinen Pirjo Hakola kertoo. Keskimäärin Pluspisteellä käy asiakkaita viisi tai kuusi illassa. Kävijät ovat esimerkiksi nuoria pareja, jotka haluavat aloittaa suhteensa puhtaalta pöydältä. – On tosi hyvä tulla varmistamaan, että kaikki on kunnossa, vapaaehtoinen Hannele Kivistö sanoo. Ovet auki asiak kaan eh doil la Punaisen Ristin Pluspisteellä ei udella turhia eikä syyl listetä ketään. Jyväskylän Plus pisteellä on takana jo 20 vuotta hiv-testausta, tukea ja tiedotustyötä. TEKSTI TUIJA SILJAMÄKI KUVAT PETTERI KIVIMÄKI 1 Hannele Kivistö näyttää, miten asiakkaalle kerrotaan hiv-testin tulos. Laminoitu opastaulu selkeine kuvituksineen helpottaa asiaa. Hannele Kivistö visar hur man berättar om resultatet i klient. Laminerade instruktioner med tydliga bilder gör det lättare. 2 Pirjo Hakola ja Hannele Kivistö ovat työskennelleet Pluspisteessä työparina jo kymmenen vuotta. Pirjo Hakola och Hannele Kivistö har jobbat som arbetspar på Pluspunkten i tio års tid. kävijä tuntee voivansa puhua vapaasti. – Kun kerron olevani terveydenhuollon ammattilainen ja vapaaehtoisenakin vaitiolovelvollinen, asiakas helpottuu silmin nähden. Kävijät ovat tyytyväisiä ja osaavat arvostaa työtämme. Heiltä saa ihanaa palautetta! Äärimmäisen harvoin, ehkä kerran viidessä vuodessa, hiv-pikatestin tulos on kuitenkin positiivinen. Silloin asiakkaalta otetaan suoniverinäyte, joka lähetetään tutkittavaksi Helsinkiin. Kaikki Pluspisteen vapaaehtoiset ovat henkisesti valmistautuneet tilanteeseen, jossa näyte osoittautuu positiiviseksi. Jokaiselle positiivisen näytteen antaneelle tarjotaan tilaisuus tukeen siihen saakka, kunnes lopullinen vastaus tulee. Tarvittaessa asiakas saa itselleen vapaaehtoisen tukihenkilön – vaikka testi olisikin negatiivinen. Toisinaan Pluspisteelle tulee varsinaisen asiakkaan seuraksi omainen, esimerkiksi ystävä tai puoliso. 1 Hakola ja Kivistö päivystävät Pluspisteellä työparina. Hakola liittyi vapaaehtoisrinkiin 2000-luvun alussa ja Kivistö hänen houkuttelemanaan 2008. Henkistä tukea tarvitaan Toimiston sivuhuoneessa toinen päivystäjä käy tekemässä asiakkaalle hiv-pikatestin. Se on sormenpäästä otettava verikoe, jonka tulos selviää saman tien. Suurin osa kävijöistä jännittää testiä. Joskus asiakas on niin hädissään, ettei sormenpäästä tahdo irrota pisaraa verta. – Testituloksen jälkeen asiakas on useimmiten valtavan helpottunut ja onnellinen. Toiset haluavat ihan halata, Kivistö kertoo. – Se ilahduttaa itseäkin. Myös Hakolan mielestä juuri sellaiset hetket tekevät työstä palkitsevaa. Joskus käy niin, että vasta helpottavan testituloksen jälkeen asiakas alkaa kertoa mieltään painavista asioista. Pluspiste saattaa olla ensimmäinen paikka, jossa
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 21 Siksi hiv pääsi niin monilla puhkeamaan aidsiksi. Vääriin käsityksiin hivistä törmää joskus vieläkin, eikä häpeä ole mihinkään kadonnut, Kivistö kertoo. – Tiedotusta ja näkyvyyttä tarvitaan edelleen. Aina kun on lehdessä ollut joku hiviin liittyvä kohuartikkeli, meillä tulee ruuhkaa, Hakola sanoo. Kivistö ja Hakola kokevat tekevänsä arvokasta kansanterveystyötä. Jyväskylän Pluspiste jalkautuu välillä kouluihin, rautatieasemalle, lentoasemalle ja erilaisiin tapahtumiin kertomaan hivin levinneisyydestä ja hiv-testin tärkeydestä. Vapaaehtoiset eivät tyrkytä mitään, vaan jakavat halukkaille esitteitä ja kondomeja. Usein ihmiset haluavat kuitenkin myös keskustella. Yläkoululaisille ja opiskelijoille tarjottava Kondomiajokortti on myös tärkeä Pluspisteen työmuoto. Kondomiajokortin suorittamista on käyty ohjaamassa opettajien täydennyskoulutuksessakin. – Saamme koko ajan uusia haasteita, uutta tietoa ja täydennyskoulutusta. Se pitää ajan hermolla, Kivistö iloitsee. Viime joulukuussa Maailman aids-päivänä Pluspisteen vapaaehtoiset sytyttivät Jyväskylän kävelykadulle 77 valkoista ja 5 punaista kynttilää silmukan muotoon aseteltuna. Jokainen kynttilä symboloi yhtä hiv-positiivista Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Punaiset kynttilät kuvastivat uusia, vuonna 2017 todettuja hiv-tartuntoja. Kynttilänliekit muistuttivat, että kehittyneistä lääkkeistä huolimatta hi-virus on yhä tärkeää löytää mahdollisimman varhain. ? – Joskus tulee äiti tai isä nuoren tueksi. Se kertoo hyvästä suhteesta, Kivistö tuumii. Joskus omainen tarvitsee itsekin tukea. Myös silloin Pluspisteellä ollaan valmiita auttamaan, sillä myös omainen voi saada tukihenkilön. Hakola ja Kivistö ovat iloisia voidessaan päivystää yhdessä. Vaikeissa tilanteissa on tärkeää voida jakaa kokemuksia. Kaikki Pluspisteen 15 vapaaehtoista tapaavat myös kerran kuussa vapaamuotoisen vertaistuellisen työnohjauksen merkeissä. – Mikään ei ole jäänyt painamaan mieltä, päinvastoin. Päällimmäisenä on hyvä mieli siitä, että voimme tarjota asiakkaille hyvän palvelun, Hakola sanoo. – Koskaan ei tule sellaista tunnetta, että apua, mitä minä nyt teen, kun työpari on tukena, Kivistö täydentää. Kansanterveyden puolesta Jyväskylän Pluspiste viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Viime vuonna Jyväskylän Pluspisteellä testautti itsensä 241 asiakasta, mikä tekee siitä maan toiseksi suosituimman Pluspisteen Turun jälkeen. Pluspisteen päivystysaikana toinen vapaaehtoisista vastaa puhelimen kautta tuleviin kyselyihin. Alkuaikoina puhelin soikin tiuhaan. Oli tiedonpuutetta, ennakkoluulojakin. Nykyisin ihmiset hakevat tietoa netistä, joten puhelimeen soitetaan enää harvoin. – Alkuaikoina ihmiset ajattelivat hivin olevan kuolemaksi. Pelättiin mennä testeihin, koska pelättiin leimautumista. Dörren är öppen på klienternas villkor På Röda Korsets hälsorådgivning ställer man inga onödiga frågor och binder inga tunga bördor för andra. Pluspunkten i Jyväskylä har erbjudit hivtest, stöd och information i 20 år. P å tisdagskvällar förvandlas Röda Korsets regionbyrå i Jyväskylä till en Pluspunkt, en hälsorådgivning dit vem som helst kan komma för ett snabbt hivtest, anonymt och gratis. När en klient kommer till hälsorådgivningen möts hen av en frivillig som specialiserat sig på sexualhälsoarbete. Klienten fyller i en blankett med allmänna frågor, men namn eller personuppgifter behöver man inte fylla i. – Vi ställer inte frågor, utan tar emot klienten på de villkor som hen själv är villig att ställa upp på. Om hen vill samtala med någon så ger vi råd och anvisningar enligt behov, säger Pirjo Hakola . Hakola och Hannele Kivistö utgör ett team på Pluspunkten. Hakola slöt sig till gruppen av frivilliga i början av 2000-talet och lockade med sig Kivistö år 2008. Snabbtestet för hiv görs genom att sticka klienten i fingerspetsen och resultatet får man direkt. Största delen av dem som kommer är spända inför testet. Ibland är någon så nervös att det är svårt att få en droppe blod ur fingerspetsen. – Efter testresultatet är de flesta klienterna väldigt lättade. Ibland vill de till och med ge mig en kram, berättar Kivistö. – Då blir jag också glad. Ytterst sällan, kanske en gång på fem år, är resultatet av hivtestet positivt. Då tas ett större blodprov som skickas till Helsingfors för undersökning. Alla volontärer på Pluspunkten har förberett sig för att kunna erbjuda psykiskt stöd i en situation där någons test visar sig vara hivpositivt. Vid behov får klienten också en personlig stödperson. Hakola och Kivistö är glada åt att kunna ha jour tillsammans. I svåra situationer är det viktigt att kunna tala om dem med någon. Alla de 15 frivilliga som får verksamheten att rulla på Pluspunkten träffas dessutom en gång i månaden för arbetshandledning under lediga former. – Inte har det blivit något som tynger mig. Det jag tar med mig är en bra känsla av att vi kan erbjuda klienter god service, säger Hakola. Jyväskyläs Pluspunkt firar 20-årsjubileum i år. Förra året lät 241 personer testa sig vid hälsorådgivningen i Jyväskylä, vilket innebär att Pluspunkten där är tvåa i Finland. Endast Pluspunkten i Åbo utförde fler test. Jyväskyläs Pluspunkt gör ibland också besök i skolor, på järnvägsstationen, på flygplatsen och på olika evenemang för att informera om hiv och dela ut kondomer. En viktig arbetsform är det Kondomkörkort som erbjuds elever i de högre klasserna och studerande. ? 2 ”Efter testresul­ tatet är de flesta klienterna väl­ digt lättade." HANNELE KIVISTÖ
• Laulaja Mira Luoti tietää, että auttamisesta saa hyvän mielen. Hän kannustaa myös läheisiään käymään luovuttamassa verta. Sångaren Mira Luoti vet att man mår bra av att hjälpa andra. Hon uppmuntrar nära och kära att också ge blod. Mira Luoti Ikä: 40 vuotta. Ammatti: Laulaja ja näyttelijä. Tuli tunnetuksi PMMP-yhtyeen solistina Paula Vesalan kanssa, soolouralla vuodesta 2016. Rooleja musikaaleissa ja kesäteatterissa. Perhe: Asuu Helsingissä kolmen lapsensa sekä puolison ja tämän kahden lapsen kanssa. Aina löytyy hetki aikaa luovuttaa Aina se jännittää, eikä pieni neulakammo aina kaan auta asiaa. Silti laulaja ja näyttelijä Mira Luoti luovuttaa verta aina uudestaan. TEKSTI SINI SARVANNE KUVA MATTI VARTIAINEN P örröiseen vaaleanpunaiseen takkiin ja isoihin kultaisiin korvakoruihin pukeutunut Mira Luoti kiiruhtaa sisään ravintolan lämpöön. Ulkona on kirpeä alkukevään päivä. Tapaaminen on sovittu Helsingin keskustan kasvisravintolaan, jossa Mira käy usein joogatuntinsa jälkeen. Jooga antaa Miralle mahdollisuuden pysähtyä hektisen ja välillä stressaavan arjen keskellä. – Jooga auttaa minua palautumaan. Saan aikaa itselleni ja samalla kuuntelen kehoani, Mira sanoo. Rauhoittuminen tulee tarpeeseen, sillä Miralla on meneillään työntäyteinen kevät. Takana ovat tiiviit Vain elämää -sarjan kuvaukset, ja työn alla on uusi sooloalbumi. Pian ovat alkamassa On kesäyö -kesäteatterinäytelmän harjoitukset ja keikat bändin kanssa. Lisäksi kotona odottavat 3-, 8ja 10-vuotiaat lapset. Täydestä kalenterista löytyy aina hetki aikaa myös muiden auttamiseen. Mira on ollut pitkään mukana Lastenklinikoiden Kummien toiminnassa. Hän harrastaa ystäväpiirissään lastenvaatteiden kierrätystä, tekee bändeineen hyväntekeväisyyskeikkoja ja käy säännöllisesti luovuttamassa verta. Ensikosketuksensa verenluovutukseen Mira sai aikoinaan kokkikoulussa, kun koulun liikuntasalissa järjestettiin verenluovutustilaisuus. Silloin hän huomasi, että veren luovuttaminen on helppo tapa tehdä hyvää. Siitä tuli tapa. Mira kokee verenluovutuksen matalan kynnyksen auttamisena. Mira kertoo käyvänsä luovuttamassa verta niin säännöllisesti kuin hänen epäsäännölliseen elämäänsä ja aikatauluunsa sopii. Sanomatalon veripalvelutoimisto Helsingin keskustassa osuu sopivasti työmatkan varrelle. – Aina kun olen menossa Sanomataloon työasioissa, päätän, etten saa lähteä sieltä luovuttamatta verta. En yleensä varaa aikaa, vaan menen paikan päälle, kun siltä tuntuu. Välillä odotus voi olla puolikin tuntia, mutta siinä voi lukea lehteä tai tehdä töitä odotellessa. Mira kehuu vuolaasti Veripalvelun henkilökuntaa. – On ollut ihana huomata, miten hyvin Veripalvelussa pidetään meistä luovuttajista huolta. Kaikki on tehty mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi niin ennen kuin jälkeen luovutuksen. Verenluovutuksen jälkeen Mira ottaa yleensä pari päivää kevyesti, eikä hänelle tulisi edes mieleen mennä joogaan. Hän haluaa antaa kehon palautua rauhassa, jotta voi luovuttaa uudestaankin. – Laitan usein kalenteriin muistutuksen seuraavasta käynnistä. Kolme kuukautta tuntuu menevän niin nopeasti. Aina veren luovuttaminen ei ole onnistunut, koska Miran hemoglobiini on ollut liian alhainen. Niin kävi esimerkiksi kerran, kun Mira sai erikseen pyynnön tulla luovuttamaan, sillä hänen veriryhmänsä verestä oli pulaa. – Lähdin saman tien, kun viesti tuli. 22 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018
• En sjungande givare Alltid känns det lite spänt och inte blir det bättre av att man har obehag för att bli stucken. Trots det ger sångaren och skådespelaren Mira Luoti blod om och om igen. TEXT SINI SARVANNE FOTO MATTI VARTIAINEN M ira Luoti är iklädd en fluffig rosa jacka när hon stiger in i restaurangen. Ute är det en kall vårdag. Vi har kommit överens om att träffas på en vegetarisk restaurang i centrala Helsingfors. Mira äter ofta här efter att hon har varit på yoga. – Yoga hjälper mig att varva ner och återhämta mig. Det ger mig tid för mig själv och jag kommer åt att lyssna till min kropp, säger hon. Det kan vara bra att varva ner då och då, för Mira jobbar intensivt under våren. Hon har precis avslutat filmningarna för serien Vain elämää, den finska versionen av Så mycket bättre, och jobbar nu med en ny soloplatta. Inom kort inleds övningarna av sommarteaterpjäsen On kesäyö och så ska hon på turné med sitt band. Hemma finns tre barn som är 3, 8 respektive 10 år gamla. Trots sin späckade kalender ser Mira till att hon har tid att hjälpa andra. Länge har hon varit med i Barnklinikernas Faddrars verksamhet. Barnkläder går vidare i vänkretsen, hon sjunger för välgörenhet och är en regelbunden blodgivare. Mira kom i kontakt med blodgivning när hon studerade till kock. Då ordnades blodgivning i skolans gymnastiksal. Det kändes som ett enkelt sätt att hjälpa och sedan dess har blodgivandet blivit en vana. Mira går och ger blod så regelbundet hennes oregelbundna tidtabell tillåter. Blodtjänstbyrån i Sanomahuset i centrala Helsingfors ligger ofta lämpligt till på vägen till eller från jobbet. Mira har idel beröm att ge Blodtjänsts personal. – Allt har gjorts så enkelt och trevligt som möjligt, både före och efter att man ger blod. Efter blodgivningen tar Mira det oftast lugnt ett par dagar. Hon vill ge kroppen tid att återhämta sig i lugn och ro. – Ofta skriver jag in följande blodgivning i kalendern genast. Tre månader gå så fort. Tunga upplevelser Mira har själv på nära håll fått se hur viktigt det blod som ges är. Hennes bror blev sjuk och dog i cancer för ett par år sedan. Under besöken på sjukhuset såg Mira hur ofta blodpåsen byttes ut. Sjukhuslivet blev dystert bekant även när familjens minsting Urho tvingades tillbringa långa tider på barnkliniken på grund av en hjärtsjukdom. De svåra erfarenheterna har gjort att Mira också har engagerat sig i stödverksamheten. Hon har bland annat samarbetat med Cancerstiftelsen. – Det är terapeutiskt för mig själv också att jag möter mina rädslor och talar om det jag har sett och upplevt. Trots att min egen bror dog i cancer är det viktigt att komma ihåg att det också finns överlevnadshistorier. När Mira tillbringade flera veckor på barnkliniken med Urho fick hon stöd och hjälp av andra mammor att klara av den första chocken. – Inom kort märkte jag att jag själv pratade med och hjälpte andra mammor i nöd. När något vänder upp och ner på livet så inser man att vi alla är här tillsammans. Små stora gärningar Torts att Mira Luoti länge har varit en offentlig person tänker hon inte på sig själv som en förebild för andra. Det är ändå viktigt för henne att uppmuntra andra att förverkliga sina drömmar och delta i hjälparbete. Att ge av sin egen tid för ett gott ändamål får en att må väldigt bra. Mira har också uppmuntrat familjemedlemmar och andra närstående att ge blod. – Grejen är inte att jag ger blod utan att du också ska göra det. Allt byggs upp av små gärningar. Aldrig vet man om just den där ena gången är den som räddar någons liv. Mira tycker att blodgivning är något man får vara stolt över. När hon ser en Blodtjänstreklam någonstans så vet hon att hon drar sitt strå till stacken. Någon gång har ett barn undrat över att mamma har en blodig papperstuss i armvecket och frågat vad som har hänt. – De var också med och hälsade på min bror på sjukhuset. När sjukskötaren kom för att byta blodpåse så sa jag att det är just därför jag också går och ger blod ibland. Det var ett exempel på att blodet går vidare till någon som behöver det. ? Mira Luoti Ålder: 40 år. Yrke: Sångare och skådespelare. Blev känd som solist i PMMP tillsammans med Paula Vesala; solokarriär sedan 2016. Roller i musikaler och på sommarteatrar. Familj: Bor i Helsingfors med sin partner, tre egna barn och två bonusbarn. Kun en sitten voinutkaan luovuttaa, minua ihan itketti. Omakohtaista kokemusta Mira on itse nähnyt läheltä, miten suuri merkitys luovutetulla verellä on. Hänen veljensä sairastui ja kuoli syöpään pari vuotta sitten. Sairaalassa käydessään Mira näki, miten usein veripussia vaihdettiin. Sairaalaelämä tuli rankalla tavalla tutuksi myös silloin, kun perheen kuopus Urho joutui viettämään pitkiä aikoja lastenklinikalla sydänsairauden vuoksi. Vaikeiden kokemuksien myötä Mira on halunnut olla mukana vertaistukityössä. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Syöpäsäätiön kanssa. – On myös itselleni terapiaa, että kohtaan omat pelkoni ja kerron, mitä olen nähnyt ja kokenut. Vaikka oma veljeni kuoli syöpään, on tärkeää muistaa, että on olemassa myös selviytymistarinoita. Kun Mira vietti Urho-poikansa kanssa lastenklinikalla viikkoja, hän sai alkushokissa muilta äideiltä tukea ja tsemppausta. – Pian huomasin myös itse puhuvani ja auttavani toisia hädissään olevia äitejä. Kun ihmisen elämässä tapahtuu jotakin mullistavaa, kaikki me olemme samalla viivalla. Kenenkään kokemus ei ole sen kauheampi tai vähäpätöisempi kuin oma. Pienet suuret teot Vaikka Mira Luoti on ollut pitkään julkisuudessa, hän ei osaa ajatella olevansa varsinainen roolimalli. Hänelle on kuitenkin tärkeää rohkaista muita toteuttamaan unelmiaan ja osallistumaan auttamistyöhön. Ajan antamisesta hyvään tarkoitukseen saa itselle valtavan hyvän mielen. Mira on patistanut myös läheisiään ja perheenjäseniään verenluovutukseen. – Ei se ole se juttu, että minä luovutan, vaan että mene sinäkin. Kaikki koostuu pienistä teoista. Ikinä ei voi tietää, vaikka juuri se yksi kerta olisi jollekin pelastus. Mira kokee verenluovutuksen myös asiana, josta saa olla ylpeä. Kun hän näkee Veripalvelun ilmoituksia kaupungilla, hän tietää antavansa oman panoksensa. Lapset ovat välillä ihmetelleet veritihkuista paperituppoa äidin käsivarressa ja kyselleet, mitä äidille on sattunut. – Hekin olivat mukana sairaalassa veljeäni katsomassa. Kun sairaanhoitaja tuli vaihtamaan veripussin, kerroin että tuon takia minäkin käyn välillä luovuttamassa. Että noin se veri hyödynnetään eteenpäin sitä tarvitseville. ? 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 23
• 24 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 1 Läheinen vuorovaikutus vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana voi määrittää koko loppuelämän suunnan. Växelverkan och närhet under ett barns första år kan påverka hela resten av livet. 2 Ensikodin vastaava ohjaaja Pipsa Tamminen sanoo, että vapaaehtoisten käynneillä on iso merkitys vauvojen hyvinvoinnille. Myrsky-poika leikkii Anneli Tervapuron sylissä. Mödrahemmets ansvariga ledare Pipsa Tamminen säger att volontärernas besök är väldigt viktiga för spädbarnens välmående. Pojken Myrsky leker i Anneli Tervapuros famn. mainitsematta – hymyilevät Myrsky-pojan leikeille. Anneli nostaa pojan syliinsä, ja lyhyen tuttavuuden jälkeen pikkuinen antaa jo suukkoja suu ammollaan. – Asiakkailla on nyt iltapalan laitto meneillään. Arkisin osallistumme kaikki aamulla kello 9 yhteiseen kokoontumiseen, aamukaikuun, jossa asiakkaat ja työntekijät kertovat oman päivänsä ohjelman. Tapaamisen lopuksi on vauvojen leikkihetki, Pipsa Tamminen kertoo. Jokainen ensikodin asiakas valmistaa ohjaajan tuella kerran viikossa lounaan. Aamupäivisin on kuntouttavia toimintoja, kuten perhetapaamisia tai vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta tukevaa tekemistä. Asiakkailla on päivittäin myös Apua elämän alkuun omaa aikaa hoitaa asioitaan tai nähdä vaikka ystäviä. Korvaamaton vuorovaikutus Punaisen Ristin vapaaehtoiset käyvät Vallilan ensikodilla kerran viikossa hoitamassa vauvoja, jotta vanhemmat saavat pitemmän hengähdyshetken. Vapaaehtoisten vierailuilla on myös vauvojen hyvinvoinnille tärkeä merkitys. Varsinkin alle vuoden ikäinen vauva kärsii, jos vanhempi ei ota lapseen riittävästi kontaktia. Läheisen vuorovaikutuksen puute vaikuttaa suoraan aivojen kehitykseen ja voi heijastua esimerkiksi ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä. – Masentunut äiti ei jaksa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, eikä vauvalla ole aikaa odottaa, että äiti paranee. Hermoradat syntyvät sylin ja huomion avulla, ja jos vanhempi ei tue vauvan kehitystä, hermoratoja ei synny. Jos aivot eivät kehity ensimmäisen vuoden aikana normaalisti, hermoratojen vahvistaminen vaatii paljon työskentelyä, eikä vauPunaisen Ristin Kallio-Käpylän osasto ja Helsingin ensikoti ovat tehneet yhteistyötä jo 30 vuoden ajan. Vapaaehtoiset antavat vauvoille jakamattoman huomionsa. TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT PETRI MULARI 1 A lle vuoden ikäinen Myrsky -poika hymyilee leveästi Helsingin ensikodin Triangeli-osaston leikkipaikalla. Samassa rakennuksessa Vallilassa toimii toinen ympärivuorokautinen osasto nimeltä Balanssi. Yläkerrassa on kolmas osasto vauvaperheiden terapeuttisia avopalveluita varten. – Jokaisessa yksikössä on yhteiset tilat ja jokaisella perheellä on oma huone. Asiakaspaikkoja on tällä osastolla seitsemän, mutta kaksi huonetta on nyt tyhjillään, vastaava ohjaaja Pipsa Tamminen esittelee paikkoja. Punaisen Ristin Kallio-Käpylän osaston vapaaehtoiset Anneli Tervapuro ja Anne – sukunimi jääköön ammatin takia
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 25 Hjälp med livsstart Rödakorsavdelningen KallioKäpylä och Helsingfors mödrahemmet har samarbetat i 30 års tid. Frivilliga ger bebisarna på mödrahemmet sin odelade uppmärksamhet. G ossen Myrsky har inte fyllt ett år, men ler brett på lekplatsen i avdelningen Triangeli på Helsingfors mödrahem. I samma byggnad i stadsdelen Vallgård finns en dygnet runt-avdelning till, Balanssi. I övre våningen finns en tredje avdelning för terapeutiska öppenvårdstjänster för spädbarnsfamiljer. Två frivilliga från den lokala rödakorsavdelningen ler åt Myrskys lekar. De är Anneli Tervapuro och Anne , vars efternamn må bli osagt på grund av hennes yrke. Anneli tar upp pojken i famnen och efter att de har bekantat sig med varandra en liten stund får hon en stor, blöt puss. Volontärerna besöker mödrahemmet en gång i veckan och tar hand om bebisar så att föräldrarna som har det kämpigt får dra andan en stund. Besöken är också viktiga för barnens välmående. I synnerhet barn under ett år far illa om föräldrarna inte tar kontakt med barnet tillräckligt. Bristen på närkontakt med en vuxen påverkar direkt hjärnans utveckling. – En mamma som är deprimerad orkar inte ha kontakt med sitt barn och bebisen har inte tid att vänta på att mamman mår bättre, konstaterar Pipsa Tamminen , ansvarig ledare på mödrahemmet. – Röda Korsets frivilliga kommer och ger bebisarna sin odelade uppmärksamhet. Klart att vi i personalen ger barnen uppmärksamhet, men det är värdefullt att andra också har med barnen att göra. Volontärernas insats är dessutom viktig för föräldrarna, påpekar Tamminen. Under Röda Korsets omsorgskväll kommer volontärerna till mödrahemmet före klockan 18. De kommer överens med föräldrarna om hurdan vård barnet behöver och sköter sedan om allt tills föräldrarna återvänder. Vårdpasset tar slut klockan 22. – I allmänhet ligger småttingarna redan och sover när föräldrarna kommer hem, berättar Anneli Tervapuro. Hon engagerade sig i mödrahemsverksamheten för 11 år sedan, Anne har hållit på ungefär 10 år längre. – Att hjälpa åldringar och barn har alltid legat mig nära om hjärtat, säger Anneli. Mödrahemmet i Helsingfors har haft det kärvt med ekonomin redan länge. En avdelning har man varit tvungen att stänga och även som bäst pågår samarbetsförhandlingar. – Verksamheten finansieras så att barnskyddet skriver en remiss åt klienten och så ger kommunen en betalningsförbindelse till mödrahemmet. Men de senaste åren har antalet betalningsförbindelser minskat avsevärt och de har varit för kortare perioder än förr, berättar Pipsa Tamminen. Trots det är det lika många nyblivna föräldrar som förr som har psykiska problem, som är bostadslösa eller som har problem med missbruk. Folk från mödrahemsföreningen har bland annat utbildat anställda vid Helsingfors stad om hur graviditeten och spädbarnstiden inverkar på barnets utveckling. – Det skulle vara viktigt för kommunerna att inse hur mycket dyrare det blir att ta ett barn ifrån sina föräldrar än att erbjuda familjen rejält med stöd genast i början. ? rion korjaaminen ole aina edes mahdollista, Tamminen kertoo. Ensikodin asiakkailla on usein traumaattisia kokemuksia omasta lapsuudestaan, eikä heillä ole kunnollista mallia kiintymyssuhteen muodostumisesta. – Punaisen Ristin vapaaehtoiset antavat vauvoille jakamattoman huomionsa eli juuri sitä, mitä jokainen meistä tarvitsee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Toki me henkilökuntaan kuuluvatkin annamme vauvoille huomiota, mutta on arvokasta, että heidän kanssaan on tekemisissä muitakin. Vapaaehtoisten panos on tärkeä myös vanhemmille, Tamminen kertoo. Punaisen Ristin hoitoiltana vapaaehtoiset tulevat ensikodille ennen kuutta. He sopivat vanhempien kanssa siitä, millaista hoitoa vauva tarvitsee, ja huolehtivat sen jälkeen kaikesta vanhempien paluuseen asti. Hoitovuoro päättyy kymmeneltä illalla. – Yleensä pikkuiset ovat jo nukkumassa, kun vanhemmat tulevat takaisin, Anneli Tervapuro kertoo. Hän lähti mukaan ensikotitoimintaan 11 vuotta sitten, Anne jo kymmenisen vuotta aikaisemmin. – Vanhusten ja vauvojen auttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Siinä ollaan tekemisissä elämän alussa ja lopussa, Anneli sanoo. Säästöt käyvät kalliiksi Helsingin ensikodin taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään vaikea. Vuonna 2014 Helsingin ensikodin toiminta uhkasi loppua kokonaan yt-neuvotteluiden jälkeen, ja vuoden 2016 tammikuussa yksi osasto suljettiin. Nyt ensikodissa on taas yt-neuvottelut käynnissä. – Toiminta pyörii niin, että asiakas saa lastensuojelun lähetteellä kunnan maksusitoumuksen ensikotiin. Viime vuosina sitoumuksia on myönnetty huomattavasti vähemmän, ja ne ovat olleet lyhytaikaisempia kuin ennen, Pipsa Tamminen kertoo. Mielenterveysongelmista, asunnottomuudesta tai päihdeongelmista kärsiviä tuoreita vanhempia on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin. Vanhempien ongelmana on usein myös sosiaalisen verkoston puuttuminen. – Viime aikoina asiakkaiden yksinäisyydessä on näkynyt samankaltaisia piirteitä kuin ensikodin perustamisen aikoihin 1940-luvulla. Vanhemmilla ei ole verkostoa. Ei omia vanhempia eikä muita sukulaisia auttamassa, ei välttämättä kavereitakaan. Ensikodissa on enimmillään 14 perhettä, eikä heitä käy moneen viikkoon juuri kukaan tapaamassa. Ensikotiyhdistyksen väki on käynyt kouluttamassa mm. Helsingin kaupungin työntekijöitä raskausja vauva-ajan merkityksestä lapsen kehitykselle. Päättäjät ymmärtävät jo aika hyvin, että päihdevanhemmat tarvitsevat apua, mutta vanhempien mielenterveysongelmista kärsivät perheet jäävät usein ilman tukea. – Kuntien olisi tärkeä tiedostaa, kuinka paljon kalliimmaksi tulee erottaa vauva vanhemmistaan kuin tarjota perheelle tiivistä apua heti alkuvaiheessa, Tamminen sanoo. ? ” Varsinkin alle vuoden ikäinen vauva kärsii, jos vanhempi ei ota lapseen riittävästi kontaktia.” PIPSA TAMMINEN 2
• 26 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Kun hätä on suurin, apu on lähellä ? Avustustyön tekijät Salli Saaren mukaan Suomessa toivutaan tehokkaan kriisityön ansiosta suuronnettomuuksista verrattain hyvin. Salli Saari säger att återhämtningen efter storolyckor i Finland är ganska god tack vare ett effektivt krisarbete.
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 27 KAAKKOIS-AASIAN TSUNAMI 2004: Vertaistukea omaisen menettäneille ”Maanjäristyksen aiheuttamat tsunamit tappoivat yli 230 000 ihmistä Intian valtameren alueella tapaninpäivänä 2004. Kuolleiden joukossa oli 179 suomalaista. Loukkaantuneita suomalaisia oli noin 250. Avasimme psykologien päivystävän puhelimen silloin valtioneuvoston pyynnöstä. Punaisen Ristin väkeä oli lentokentällä vastaanottamassa kotiin palaavia ryhmiä, ja Phuketiin lähetettiin väkeä tekemään kriisityötä. Organisoimme vertaistukitilaisuuksia omaisia menettäneille perheille. Kahden vuoden aikana järjestimme 20 viikonlopun kestävää vertaistukitilaisuutta. Se oli uusi tukityömuoto, ja hyvien kokemusten rohkaisemina jatkoimme sen kehittämistä. Myöhemmin sitä on hyödynnetty Norjan Utöyan heinäkuun 2011 verilöylyn kriisiterapiassa.” M/S ESTONIA 1994: Isku kollektiiviseen tajuntaan ”Matkustaja-autolautta Estonian uppoaminen syyskuussa 1994 matkalla Tallinnasta Tukholmaan oli käänne suhtautumisessamme kriiseihin. Onnettomuus tapahtui aluevesillämme ja suomalaiset johtivat pelastustoimia. Se läpäisi kollektiivisesti tajunnan, että sama olisi voinut tapahtua minulle. Haaksirikko oli ensimmäinen suuronnettomuus Punaisen Ristin kriisityöryhmän perustamisen jälkeen, ja olimme vasta omaksumassa toimintatapoja. Kaikki oli sekavaa, ihmisiä paljon, uhreja valtavasti. Huolehdimme Suomeen tuotujen psyykkisestä ensiavusta ja järjestimme kriisiapua suomalaisten menehtyneitten perheille.” TURUN JOUKKOPUUKOTUS 2017: Puhumisen voima on valtava ”Elokuussa 2017 Turun puukotusiskussa kuoli kaksi henkilöä ja loukkaantui kahdeksan. Punaisen Ristin valmiusryhmän 16 psykologia tuki vapaaehtoisia ja antoi apua kriisin kohdanneille. Työskentelimme hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Yhteistä heille oli tunne siitä, että he olisivat itsekin voineet kuolla tilanteessa. Turun sosiaalipäivystys järjesti kriisipuhelimen, johon osallistui myös Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Ryhmämme soitti takaisin vielä noin 70 henkilölle. Heistä 20:lle järjestettiin pienempinä ryhminä tapaamiset, joita varten kehitettiin uudenlainen ryhmäistuntomalli. Kaksi ryhmistä oli torimyyjille. Kuulluksi tulemisen ja puhumisen voima on valtava.” MUISTOJA KRIISITYÖSTÄ H E IK K I S A U K K O M A A / LE H T IK U V A , P E K K A R E IN IK A IN E N , JU S S I V IE R IM A A Maailmassa tapahtuu asioita, joita ei pitäisi. Ne jättävät meihin lähte mättömän muistijäljen, vaikka eivät suoraan meitä koskisi. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT JOONAS BRANDT S uomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän pitkäaikainen vetäjä Salli Saari muistuttaa, että hyvin usein mielenterveysongelmien takaa löytyy käsittelemättä jääneitä traumaattisia kokemuksia. – Esimerkiksi työkyvyttömyys saattaa johtua trauman aiheuttamasta masennuksesta. Sitä hoidetaan pillereillä ja mahdollisesti terapialla pureutumatta sen varsinaiseen aiheuttajaan, itse traumaan, Saari sanoo. Valmiusryhmän johtajan paikalta rivijäseneksi huhtikuussa siirtynyt Saari kertoo olleensa kiinnostunut ehkäisevästä mielenterveystyöstä opiskeluajoistaan lähtien. Nykyään paikan päällä annettavaa kriisiapua pidetään lähes itsestäänselvyytenä, ja sitä osataan pahan koskettaessa myös hakea. Kenenkään ei odoteta kestävän elämän synkimpiä hetkiä hammasta purren, pelkällä asenteella. Toisin oli vielä 1990-luvun alussa, kun Punaisen Ristin valmiusryhmä perustettiin. Tuolloin Suomen Psykologiliiton puheenjohtajana toiminut Saari osallistui Punaisen Ristin Helsingissä järjestämään katastrofipsykologian koulutukseen, jota tuli vetämään norjalainen psykologi Atle Dyregrov . Hän oli tuonut Yhdysvalloista Eurooppaan uudenlaisen kriisityömuodon, joka oli alun perin kehitetty lähinnä poliiseja, sairaanhoitajia ja palomiehiä varten. Ongelmiin käsiksi ennakolta Kriisityö on varhaista puuttumista puhtaimmillaan: ongelmat puretaan jo ennen niiden syntyä. – Katastrofipsykologia kolahti minulle heti. Se edusti uudenlaista ajattelua. Olennainen muutos entiseen oli tarjota ihmisille aktiivisesti apua tunteiden käsittelyyn sen sijaan, että he joutuisivat hakemaan sitä itse. Asiasta vakuuttuneena päätin koota asiantuntijaryhmän miettimään, miten katastrofipsykologista toimintamallia voisi toteuttaa Suomessa, Saari muistelee. Asiantuntijaryhmä päätteli, että Suomeen tarvitaan kaksiportainen kriisityön organisaatio. Työn onnistumisen kannalta katsottiin tärkeäksi, että pienemmät kriisit purettaisiin paikallisesti. Lisäksi tarvittiin oma yksikkö suuronnettomuuksia varten. Punaisen Ristin edustaja tarjosi siinä vaiheessa Punaista Ristiä yhdeksi taustaorganisaatioksi. Vuoden 1993 huhtikuussa Suomen Punainen Risti ja Suomen Psykologiliitto käynnistivät vapaaehtoisista psykologeista koostuvan valtakunnallisen päivystysrenkaan toiminnan. Muutaman vuoden jälkeen Suomen Psykologiliitto jäi pois organisaatiovastuusta ja vastuu siirtyi kokonaan Punaiselle Ristille. Nykyään valmiusryhmään kuuluu 25 psykologia eri puolilta Suomea. Estonian uppoaminen syksyllä 1994 antoi lopullisen sykäyksen kriisiryhmien perustamiselle, ja vuonna 1997 Suomessa oli jo kattava kriisiryhmien verkosto terveyskeskusten yhteydessä. Saari toteaa Estonian katastrofin osoittaneen, että vakava onnettomuus järkyttää aina myös silminnäkijöitä ja auttajia. Kansalaisten avuntarve oli valtava. Ihmisten oli siinä
• 28 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 tilanteessa helppo hyväksyä uusi toimintatapa. – Nykypäivänä tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että vielä muutama vuosikymmen sitten oletettiin kolarista vammoitta selvinneiden olevan ihan samanlaisia onnettomuuden jälkeen kuin sitä ennen, vaikka joku olisi kuollut viereen. Psyykkisten vammojen mahdollisuuteen on havahduttu vasta viime vuosikymmeninä. Akuutti kriisityö ratkaisee Saaren mukaan monia ehkäisevään mielenterveystyöhön liittyviä ongelmia. Se kohdistuu juuri niihin ihmisiin, joilla myöhemmän oirehtimisen riski on korkea ja tarve saada apua on suuri. Avun tarvitsijoiden yhteydenottoa ei jäädä odottamaan, vaan apua tarjotaan aktiivisesti. Mitä olisi voinut tapahtua? Ihminen ei reagoi pelkästään siihen, mitä hänelle itselleen on tapahtunut. Myös läheltä nähty kärsimys tai pelkkä tietoisuus siitä, mitä olisi voinut tapahtua, saattavat aiheuttaa mielen kuohuntaa. Joskus tarvitaan ulkopuolista tahoa pelkästään rauhoittamaan ja luomaan turvallisuuden tunnetta, kuten WTC:n kaksoistornien sortuminen 11. syyskuuta 2001 New Yorkissa osoitti. – Katastrofien myötä saimme paljon julkisuutta työllemme. Toisaalta saimme osaksemme myös kritiikkiä, vaikka aika iso osa kritiikistä tulikin ihmisiltä, jotka eivät oikeastaan tienneet, mitä kriisityössä tehdään, Salli Saari muistelee. Kriisityön kriitikot vetoavat usein niin sanottuun Cochrane-selvitykseen, jossa arvioidaan kriisiavusta tehtyjä tutkimuksia. Arvostelijat ovat olleet lähinnä psykiatreja, joiden erikoisalaa ovat psyykkiset häiriöt. Kriisityö taas lähtee siitä, että kenelle tahansa saattaa sattua jotain järkyttävää. Saari muistuttaa myös kriisityön kehittyneen alkuvuosistaan. – Keskusteluissa me autamme ihmisiä käsittelemään ajatuksia ja tunteita, joita järkyttävä kokemus herättää. Tavallaan tehostamme ihmisessä tapahtuvaa psyykkistä prosessia niin, että ihmisen omalle kontolle jää mahdollisimman vähän käsiteltävää. Yritämme saada ihmiset toipumaan niin, että he saisivat taas elämästään kiinni ja pystyisivät jatkamaan eteenpäin, jolloin ” Kuntien olisi tärkeä tiedostaa, kuinka paljon kalliimmaksi tulee erottaa vauva vanhemmistaan kuin tarjota perheelle tiivistä apua heti alkuvaiheessa.” PIPSA TAMMINEN Salli Saari sanoo nauttineensa valmiusryhmän johtamisen haasteista, mutta nyt vastuu on aika siirtää nuoremmille. Salli Saari har njutit av de utmaningar som det innebar att leda beredskapsgruppen, men det är dags att låta yngre ta över ansvaret.
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 29 myös seuraamukset ovat mahdollisimman vähäiset. Kriisityö on tapahtumien eri vaiheissa erilaista. Tarvitaan ammattilaista arvioimaan, mikä vaihe kulloinkin on menossa. Heittäytymiskyky ja rohkeus ovat myös tarpeen. Koskaan ei tiedä, mitä tulee vastaan. – Ennen kriisityön läpilyöntiä ajateltiin, että vain heikoilla on psyykkisiä ongelmia. Nyt tiedetään, että psyyke vaikuttaa ihan jokaisen ihmisen elämään ja käyttäytymiseen. Suomessa toivutaan todella hyvin suuronnettomuuksista ja päästään taas kiinni elämänsyrjään verrattuna maihin, jossa kriisityö on vielä vähäistä. Snookeria ja dekkareita Salli Saari jäi virallisesti eläkkeelle jo kuutisen vuotta sitten – tarkasta ajankohdasta hän ei ole ihan varma, koska se ei ole oleellista – mutta on edelleen aktiivinen ja kysytty kouluttaja ja luennoitsija alalla. – Voisi sanoa, että teen työtä puolipäiväisesti, Saari ehdottaa. Hän myöntää jättävänsä Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johdon hieman haikein mielin, vaikka jatkaakin ryhmässä ja toimii edelleen monen paikallisen kriisiryhmän työnohjaajana. – Vastuu on tuntunut mukavan haastavalta, mutta voin kyllä luopua siitä. Nyt on vielä tulossa tämä sote, eikä yhtään tiedä, mitä jatkossa tapahtuu. Uudet joukot vastatkoot siitä, että kriisityö säilyttää lunastamansa paikan! Entä miten ammattilainen itse jaksaa vuodesta toiseen inhimillisiä katastrofeja? – Meillä on ollut valmiusryhmässä aivan mahdottoman mukavaa porukkaa. Viime kesänä olimme Turussa torilla tapahtuneen joukkopuukotuksen jälkeen. Päivän päätteeksi menimme yhdessä syömään ja kävimme samalla läpi, millaisia asioita kukin oli päivän aikana hoitanut ja kokenut. Porukassa toimiminen on paljon helpompaa kuin yksin työskentely. Tuemme toisiamme, Saari sanoo. Hän vakuuttaa, etteivät karmeimmatkaan tapahtumat ole seuranneet häntä uniin – vaikka hän toisinaan painajaisia näkeekin. Ne liittyvät kuitenkin muunlaisiin tilanteisiin, kuten auton putoamiseen veteen. – Luulen, että pystyn jotenkin käsittelemään elämän karvaan todellisuuden valveilla niin, etteivät ihmisten kohtalot seuraa enää uniin, Saari miettii. Työn vastapainoksi hän on aina ollut intohimoinen penkkiurheilija. Hiihdon, yleisurheilun ja muut tutut lajit Saari seuraa jälkeenpäin vaikka tallenteelta, jos ei pääse television ääreen H-hetkellä. Yllättävää kyllä, yhdeksi suosikeistaan hän paljastaa Suomessa hieman vähemmän harrastetun mutta maailmalla huippusuositun snookerin. – Luen myös aika paljon, erityisesti dekkareita. Suomalaisista kirjailijoista pidän erityisesti Sirpa Kähkösen tuotannosta. Ulkomaisista tykkään Karin Fossumin dekkareista – oikein odotan, milloin häneltä ilmestyy taas uusi. ? SALLI SAARI Ikä: 74 vuotta. Ammatti: Psykologi, VTT, FL. Kriisija katastrofipsykologian asiantuntija ja kouluttaja. Suomen Mielenterveysseuran Pro salutate mentis -mitali vuonna 2007, Valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 2009. Punaisessa Ristissä: Perustajajäsen Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmässä suuronnettomuuksien varalle. Valmiusryhmän johtaja 1993–2018. P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R TO B E TA LT LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m en Pu n ain en R is ti/ Fin la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä sk i Tu n n u s/A vt als ko d : 50 16 74 3 Va st au slä h et ys / Sv ar sf ö rs än d els e Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! Falck Tieturvan lahjakortti ja Bumerang -avaimenperä Presentkort till Falck Tieturva och Bumerangnyckelringar Voita K U V A T: S P R :N A R K IS TO
• 30 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 BISTÅNDSARBETARE När nöden är som störst I världen händer sådant som inte borde få hända. Traumatiska händelser lämnar ett outplånligt minnesspår även om det inte är vi som drabbas direkt. TEXT MAARIT SEELING BILDER JOONAS BRANDT S alli Saari , mångårig medlem i Röda Korsets beredskapsgrupp av psykologer, påpekar att mentala problem ofta bottnar i traumatiska händelser som man inte har kunnat eller haft tillfälle att bearbeta. – Till exempel arbetsoförmåga kan bero på en depression som har orsakats av ett trauma. Depressionen vårdas med piller och terapi i stället för att ta itu med roten till problemet, själva traumat, säger Saari. I april avstod Saari från uppdraget som ledare för psykologgruppen, men hon fortsätter i gruppen. Hon säger att hon har varit intresserad av förebyggande mentalvårdsinsatser sedan studietiden. Idag är krishjälp närapå en självklarhet och folk förstår också att de behöver hjälp. Annat var det i början av 1990-talet, när Röda Korsets beredskapsgrupp grundades. Saari var då ordförande för Finlands Psykologförbund och deltog i en utbildning i katastrofpsykologi som Röda Korset ordnade i Helsingfors. Lärare var den norske psykologen Atle Dyregrov . Han hade importerat en ny slags krisarbetsform från USA till Europa. Metoden hade ursprungligen tagits fram för att hjälpa poliser, sjukskötare och brandmän. – Katastrofpsykologi gick genast hem hos mig. Det representerade ett nytt sätt att tänka. En väsentlig nyhet var att aktivt erbjuda människor hjälp att hantera sina känslor. Jag bestämde mig för att samla en expertgrupp för att fundera över hur den katastrofpsykologiska modellen kunde genomföras i Finland, minns Saari. UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? vuosijäsen (alle 29 v.) / årsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.fi/jasen rodakorset.fi/medlem 2 18 Henkilötietosi lisätään Suomen Punaisen Ristin jäsenrekisteriin, jonka perusteella saat paikallista ja valtakunnallista tietoa toiminnasta. Jäsenrekisterin tiedot ovat käytettävissä Punaisen Ristin keskustoimiston ja piiritoimiston työntekijöillä sekä paikallisen osaston vapaaehtoisilla. Lue lisää www.punainenristi.fi/tietosuoja. Dina personuppgifter införs i Finlands Röda Kors medlemsregister, utifrån vilket du får information om Röda Korsets lokala och riksomfattande verksamhet. Uppgifterna i medlemsregistret finns tillgängliga för Röda Korsets centralbyrås och distriktsbyrås anställda samt för de frivilliga vid lokalavdelningen. Läs mer: www.rodakorset.fi/dataskydd ANNAN LISÄKSI LUVAN LÄHETTÄÄ MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ JAG GER MITT SAMTYCKE OCKSÅ TILL MARKNADSFÖRINGSKOMMUNIKATION ? SÄHKÖPOSTILLA / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS.
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 31 TSUNAMIN I SYDOSTASIEN 2004: Kamratstöd till anhöriga ” ANNANDAG JUL 2004 dödades mer än 230 000 människor av de tsunamivågor som uppstod i Indiska oceanen som en följd av en jordbävning. Bland de döda fanns 179 finländare. Ungefär 250 finländare skadades. Statsrådet bad om det så vi öppnade en jourtelefon där man kunde tala med en psykolog. Röda Korset hade folk på flygfältet som tog emot de grupper som återvände hem och till Phuket skickades folk för krisarbete. Vi organiserade kamratstöds-träffar för de familjer som hade mist en eller flera anhöriga. Under två års tid ordnade vi sammanlagt 20 kamratstödsveckoslut. Det var då en ny stödarbetsform och senare har den modellen utnyttjats i kristerapin efter blodbadet på norska Utøya år 2011.” M/S ESTONIA 1994: Ett slag mot vårt kollektiva medvetande ” NÄR PASSAGERARFARTYGET Estonia sjönk i september 1994 på väg från Tallinn till Stockholm innebar det en vändning i hur vi förhåller oss till kriser. Olyckan inträffade på finskt vatten och det var finländare som ledde räddningsoperationen. Det fanns i vårt kollektiva medvetande att samma sak kunde ha hänt vem som helst av oss. Haveriet var den första storolyckan efter att Röda Korsets krisarbetsgrupp hade grundats. Allting var ett kaos, det var så många drabbade, så många offer. Vi skötte om den psykiska första hjälpen för dem som togs i land i Finland och organiserade krishjälp för familjerna till de finländska dödsoffren.” KNIVDÅDET I ÅBO 2017: Det finns en enorm kraft i att tala ”I KNIVDÅDET PÅ SALUTORGET i Åbo i augusti 2017 dödades två människor och sårades åtta. Sexton psykologer ur Röda Korsets beredskapsgrupp stöttade volontärerna och hjälpte krisdrabbade. Vi arbetade med människor av väldigt olika slag. Socialjouren i Åbo organiserade en jourtelefon som bemannades av bland annat frivilliga från Röda Korset. Vår grupp ringde dessutom upp ungefär 70 personer som hade ringt journumret. Vi ordnade smågruppsträffar för tjugo av dem och för det tog vi fram en helt ny gruppsessionsmodell. Två grupper var för torgförsäljare. Största delen kunde ändå fortsätta jobba som förut. Det finns en enorm kraft i att bli hörd och i att tala.” MINNEN AV KRISARBETE H E IK K I S A U K K O M A A / LE H T IK U V A , P E K K A R E IN IK A IN E N , JU S S I V IE R IM A A Kriisityön vastapainoksi Salli Saari harrastaa aktiivisesti penkkiurheilua. Ett stort intresse för idrott är en motvikt till krisarbetet i Salli Saaris liv. Expertgruppen kom till att Finland behöver en organisation för krisarbete i två nivåer: mindre kriser kunde hanteras med lokala krafter i krisgrupper i samband med hälsovårdscentralerna medan storolyckor skulle skötas av en enhet på riksnivå. I april 1993 startade Finlands Röda Kors och Finlands Psykologförbund en riksomfattande jourgrupp av frivilliga psykologer. Idag består beredskapsgruppen av 25 psykologer från olika delar av Finland. Vad kunde ha hänt? En människa regerar inte bara på vad som har hänt henne själv. Även lidande som vi har bevittnat på nära håll, eller helt enkelt vetskapen om vad som kunde ha hänt, kan få det att storma inombords. Salli Saari säger att Estoniaolyckan hösten 1994 en gång för alla bevisade att en allvarlig olycka alltid också chockar ögonvittnen och hjälpare. Behovet av hjälp var enormt. – Idag känns det nästan ofattbart att man förr tänkte sig att allt var precis som förr för någon som överlevde en bilolycka utan fysiska men, trots att den som hade suttit bredvid dem hade dött, säger Saari. – Nu vet vi att psyket påverkar precis varje människas beteende. I Finland är återhämtningen efter en storolycka väldigt bra jämfört med länder där krisarbete knappt finns. Snooker och deckare Officiellt gick Salli Saari i pension redan för ungefär sex år sedan – precis när det var är hon inte säker på, eftersom det inte är relevant – men hon är fortfarande en aktiv och efterfrågad utbildare och föreläsare inom sitt område. – Man kan väl säga att jag jobbar halvtid, föreslår hon. Men hur orkar man själv som yrkesmänniska hantera katastrofer år ut och år in? – Vi har haft ett fantastiskt fint gäng i beredskapsgruppen. Det är mycket lättare att jobba i grupp än att göra det ensam. Vi stöder varandra, säger Salli Saari. Som motvikt till arbetet har hon alltid varit en passionerad sportfantast. Saari följer bland annat med skidlöpning och friidrott och tittar på tävlingarna i efterhand om hon inte har möjlighet att se dem i direktsändning. En av hennes favoritgrenar är biljardspelet snooker. – Jag läser också en hel del, i synnerhet deckare. Av inhemska deckarförfattare gillar jag framför allt Sirpa Kähkönens produktion. Bland de utländska är Karin Fossum en favorit – jag riktigt väntar på att hon ska ge ut en ny deckare. ? SALLI SAARI Ålder: 74 år. Yrke: Psykologi, pol. dr., fil.lic. Expert på och utbildare inom krisoch katastrofpsykologi. Medaljen Pro salutate mentis av Föreningen för Mental Hälsa i Finland år 2007, Statens pris för informationsspridning år 2009. Inom Röda Korset: Grundande medlem i psykologernas beredskapsgrupp för storolyckor. Gruppens ledare 1993–2018.
• 32 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Hakemisto Hakemisto
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 33 Hakemisto Hakemisto S eu raa me itä m yö s Fac eb oo ki ss a! Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki | www.fennovoima.fi
• 34 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2018 utkommer den 3 september. Kors & tvärs JARI HÄRKÖNEN RÖDA KORSET Cykla hjälp till Syriens krigsskadade Röda Korsets kampanj Kedjereaktion stöder rehabiliteringscentraler i Syrien. RÖDA KORSETS kampanj Kedjereaktion uppmuntrar folk att ta cykeln till jobbet och cykla mer i vardagen – och samtidigt hjälpa andra. I år går kampanjintäkterna till att stöda rehabiliteringscentraler i krigshärjade Syrien. – Ingen vet exakt hur många människor som har skadats i kriget i Syrien, men det vet vi att antalet människor som behöver hälsovård och tjänster för att hantera funktionsnedsättningar ökar hela tiden, säger Johanna Klinge som är Finlands Röda Kors regionalrepresentant för Mellanöstern. En stor del av dem som har skadats i kriget är barn och ungdomar. Patienterna på Röda Korsets rehabiliteringscentraler får tillgång till fysioterapi, proteser, ortopediska hjälpmedel, kryckor, rullstolar och psykiskt stöd. Röda Korsets Kedjereaktion är en del av den lättsamma kilometertävlingen Kilometrikisa som cykelkommunernas nätverk ordnar. I Kedjereaktionen ger cyklisters arbetsgivare, övriga stödjare eller cyklisterna själva en euro till biståndsarbete för varje cyklad 25 kilometer. KIMMO HOLOPAINEN För många svårt sjuka patienter är en stamcellstransplantation det sista hoppet om bättring. HAMINA TATTOO KALLAR Finlands Röda Kors syns i sommar som specialgäst på evenemanget Hamina Tattoo 2018 30.7.–4.8. Militärmusikens Hamina Tattoo är en stadsfestival med Fredrikshamns fina befästningsområde Bas­ tionen som huvudscen. Läs mer: www.hamina.fi/tattoo VEMS TUR ATT VINNA? RÖDA KORSETS riksomfattande dragningar fortsätter hela året. Alla Röda Korsets medlemmar som har betalat sin medlemsavgift deltar automatiskt i vår utlottning. Man kan förbättra sina egna vinstchanser ytterligare genom att locka vänner och bekanta att bli medlemmar i Röda Korset och göra ett e-faktureringsavtal. Presentkortet på 135 euro till BR Toys som lottades ut i mars gick till Marika Myllynen från Joensuu. I nästa dragning i juni står ett presentkort från Falck Tieturva och tre Bumerang-nyckelringar på spel. Läs mer: www.rodakorset.fi/membership Många av dem som får hjälp i Syrien är barn. Antalet medlemmar i Stamcellsregistret fortsätter öka ÅR 2017 var ett rekordår för Stamcells registret om man ser till antalet nya medlemmar i registret. Inget tyder heller på att finländarnas intresse för att ansluta sig till registret håller på att falna. Patienter i behov av stam cellstransplantationer och deras anhöriga publicerade flera berörande upprop på sociala medier och tack vare dem fick registret mer än tre gånger de 4 000 nya medlemmar som Blodtjänst ställt upp som årsmål. Intresset verkar hålla i sig även i år, eftersom antalet nya medlemmar som registrerat sig före utgången av mars var närmare 3 700. Sammanlagt har stamcellsregistret redan cirka 44 000 medlemmar. Ett stamcellstransplantat från en frisk person i åldern 18–40 är den sista möjliga vårdformen för många allvarligt sjuka patienter. Transplantat används till exempel i vården av leukemi och andra allvarliga blodsjukdomar och transplantationer görs också internationellt. Tack till alla nya och gamla medlemmar – just du kan vara den enda rätta för någon!
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 35 Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2018 utkommer den 3 september. Kors & tvärs JOUNI PORSANGER BLODTJÄNST JA R I H Ä R K Ö N E N Jordskalvet år 2015 orsakade omfattande skador på Nepalesiska Röda Korsets lokala blodbanker. Blodtjänst förbättrar blodomsorgen i Nepal Nepalesiska Röda Korsets blodbanker drabbades svårt i den jordbävning som skakade landet år 2015. BLODTJÄNST HAR inlett ett treårigt projekt för att stöda utvecklingen av blodtjänstverksamheten i Nepalesiska Röda Korset. Röda Korsets lokala blodbanker orsakades stora skador i skalvet 2015 och en del av dem totalförstördes. Finlands Röda Kors Blodtjänsts projekt genomförs under Internationella rödakorsfederationen IFRC och tyngdpunkten ligger på att utveckla säkerheten för blodgivare, personal och blodpreparat samt processerna för att samla in blod. Nepal, som ligger i bergsmassivet Himalaya, är ett av världens fattigaste länder. Problem orsakas inte bara av jordbävningar utan också av översvämningar och jordskred. Vid sidan av katastrofhjälp har Finlands Röda Kors deltagit i utvecklingssamarbete i Nepal i över 20 års tid. Att Blodtjänst deltar i internationellt biståndsarbete sker däremot inte så ofta: förra gången var efter tsunamin i Sydostasien, då Finlands Röda Kors Blodtjänst deltog i utvecklandet av blodtjänstverksamheten i Thailand åren 2008–2010. IIRA HARTIKAINEN Röda Korset gör sig redo för arktiska utmaningar KLIMATFÖRÄNDRINGEN påverkar Arktis kraftigare än någon annan region på jorden. De nya farleder, fiskemöjligheter och outnyttjade naturresurser som ett allt tunnare istäcke frigör intresserar hela världen. Även turismen ökar. För att svara på de utmaningar som ett mer livligt Arktis innebär har Finlands Röda Kors inlett ett utvecklingsprojekt för arktisk beredskap i syfte att stärka Röda Korsets förmåga till insatser i samband med en storolycka i Arktis. Projektet är en del av det SARC-projekt som koordineras av Gränsbevakningsväsendet och som finansieras genom utrikesministeriets fond för samarbetet i Östersjön, Barentsområdet och det arktiska området. Ett led i projektet är att ta fram en utredning om de nationella rödakorsföreningarna i Arktis och deras förmåga till insatser i arktiska förhållanden. Förutom Finland gäller det Röda Korset i USA, Kanada, Island, Danmark, Norge, Sverige och Ryssland. Rödakorsföreningarna i Arktis utvecklar sitt beredskapssamarbete. VERKSAMHETEN I SIFFROR 1 113 000 KUNDER BESÖKTE Röda Korsets Kontti-varuhus år 2017. Intäkterna frånåteranvändningsvaruhusen går till att stöda Röda Korsetsverksamhet och till katastroffonden. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2017 BLODTJÄNST FICK FLER NYA GIVARE ALLT FLER MÄNNISKOR blev blodgivare förra året. Närmare 20 000 personer registrerade sig som nya givare, vilket är mer än 1 000 fler än året innan. Sammanlagt gav dryg 118 000 finländare blod cirka 200 000 gånger förra året. Ungefär fyra procent av alla finländare i blod givarålder ger alltså blod. Blodtjänst behöver ständigt nya blodgivare för att trygga en jämn tillgång till blodpreparat på våra sjukhus nu och i framtiden. I synnerhet behövs blod av blodgruppen Oeftersom man kan ge sådant blod till alla.
• 36 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 ? Vuosien takaa / Åren går KIMMO HOLOPAINEN 1948 Velvoittava muisto ”IHMISET OVAT veljiä, ihmisten täytyy pitää yhtä. Siinä Punaisen Ristin perustajan julistuksen ydin. Naapurini ei ole muuta kuin toinen minä, janoamassa oikeutta niin kuin minäkin, mutta hän on myös heikko niin kuin minäkin, altis puutteelle ja kurjuudelle. Samat syvät vaikuttimet hallitsevat kaikkia ihmisiä, kaikki ovat samaa alkuperää, kaikki tuomittu samaan loppuun.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 3–4/1948 Punaisen Ristin liiton kunniavarapresidentti Gustave A. Bohny kiteytti Henry Dunant’n perinnön puheessa, joka lähetettiin lehdistölle kaikkiin maihin. Toukokuun 8. päivänä alettiin viettää kaikkialla maailmassa rauhan työlle omistettua Punaisen Ristin päivää. 1948 Ett minne som förpliktar ”VI MÄNNISKOR är bröder, det gäller för oss att hålla ihop. Det är kärnan i det som Röda Korsets grundare förkunnade. Min nästa, min medmänniska är endast ett andra jag; han törstar efter rättvisa precis som jag, men han är också svag som jag; han lider av nöd och misär. Samma bevekelsegrunder styr oss alla, vi har alla samma ursprung och går samma öde till mötes.” FINLANDS RÖDA KORS 3–4/1948 Gustave A. Bohny, hedersmedlem i Internationella rödakorsfederationens presidium, sammanfattade Henry Dunants arv i ett tal som sändes till pressen i alla länder. Den 8 maj började man överallt i världen fira Rödakorsdagen för att markera fredsarbetet. O-negatiivinen on hätäverta, jota annetaan ensimmäisenä onnettomuuksissa ja leikkauksissa. Se voi pelastaa jokaisen. Jos et tiedä veriryhmääsi, tule luovuttamaan. Jokainen verenluovuttaja voi pelastaa hengen. veripalvelu.fi Millainen sankariveri sinussa virtaa?
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 37 OIKEA RATKAISU RISTIKKOON 4/2017. Lähetä ratkaisusi ristikkoon 2/2018 toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2018”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikkokilpailun 4/2017 voittajiksi arvottiin Merja Rajala Timolasta ja Jussi Airiainen Palokasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: HANNU NIITTYMÄKI KUVA JOONAS BRANDT Ristikko 2/2018 ?
• 38 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2017. Lösningarna på korsordet 2/2018 bör sändas inom maj under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2018”. Bland insändarna på korsordet 4/2017 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Merja Rajala från Timola och Jussi Airiainen från Palokka. Gratulerar! NIMI: OSOITE: V P A T I E N T K A S T A R A P O R A F A N E A S P F Ö R E N A Y T T E R P R O M A N E R E K S O S T E K R O R A T O R T E R E B I N T R Ö N N A R I T M E T I K A D A H A T W D O L D E J U T A S L I E R A Ä S S J A N M O D A L L E Ä R I L E N S P P A R O M A T I S K T S T R A M A D E P E R U K U R S L A R M A D E S ? Korsord 2/2018 SOLVEIG SJÖSTEDT KUVA PETTERI KIVIMÄKI VILL ARMÉ VARA SLÅ NED ATTACKER MONONEN SKREV OM MOR SPILLNING PERON PERU ÄVENTYR VIVÖREN ÄR HEMLIGA? SURHET TYDDE TECKEN KNEP MUSEUM ANTAL ORÄDD FÄRG MATRÄTT MORGONMAT? GÅR VILSE RARA GATA I PARIS ETT INDEX ORT HAR SULA GREKÖ LÄNGD GÖR VI GÄST DELSTAT I ÖST FÖRR KRAFT PCTRYCK TON TRÄ BOR I YEMEN BAD ÄR ENSAM TAPETDEL KUNG SÖTARE NOGA PÅ UNI FORM AV VARA DANS MED RÖTA LUGN DROTTNINGRIKE KNACKADE DÖRR MOT PER DONERAS 2XMAT BIT SON I OMAN ÄR EJ BOV? OKÄND Ne DYRBAR BOK BRISERAR ÄR VISS KROPP
• 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 39 Näkymätön auttaja Karoliina Linna toimii vapaaehtoisena Sekasin-chatissa, jonne nuoret voivat tulla juttelemaan mistä tahansa huolista.. TEKSTI JOHANNA SJÖHOLM KUVA JOONAS BRANDT Avun kasvo ? Miten päädyit chat-vapaaehtoiseksi? – Olen aina kokenut lasten ja nuorten auttamisen erityisen tärkeäksi. Aiemmin olin vapaaehtoisena Punaisen Ristin LäksyHelppi-kerhossa ja Nuorten turvatalon kriisimajoituksessa. Noin vuosi sitten kuulin, että turvatalolla voi auttaa nuoria myös verkossa. Ajattelin, että se olisi minun juttuni. Sekasin-chatissa nuoret voivat jutella mistä tahansa mieltä painavista asioista. Chat on auki joka päivä, ja päivystäjiä on eri puolilla Suomea. Espoossa me kokoonnumme muutaman vapaaehtoisen kesken Nuorten turvatalolle kerran viikossa. Jokainen keskustelee nuorten kanssa yksin, mutta tarvittaessa voimme purkaa ajatuksiamme keskenämme tai turvatalon työntekijän kanssa. Verkossa voin olla nuorelle tuki ja turva hetken ilman, että kerron itsestäni mitään. En yritä mukailla nuorten kirjoitustapaa, vaan pysyttelen itselleni tutussa kirjakielessä. Näkymättömänä voin olla neutraalimpi kuin kasvokkain. Millaisia keskustelut ovat? – Aloitettuani chatissa jännitin – mitä jos kirjoitan jotakin väärin? Kokemuksen myötä varmuus on lisääntynyt. Usein jo se merkitsee nuorelle paljon, että hänellä on joku, jolle voi purkaa tunteensa. Chatissa voi jutella pienistäkin murheista, mutta osalla nuorista tilanteet ovat rankkoja. Moni on kertonut minulle miettivänsä itsemurhaa. Erityisesti mieleen on jäänyt keskustelu vakavasti sairaan nuoren kanssa. Mitä voi vastata, kun toinen kertoo, ettei halua vielä kuolla? Joskus nuori haluaa jutella näennäisen merkityksettömistä aiheista. Uskon, että tällöin taustalla on yksinäisyyttä. Joskus taas keskustelija ei kerro, mikä häntä painaa. Silloin ei voi muuta kuin yrittää kysellä tilanteesta eri tavoin. Kaikkiin asioihin ole ratkaisua. Riittää, että kuuntelee ja kulkee hetken nuoren vierellä. Tehtäväni ei myöskään ole opettaa vaan tukea nuoria heidän omissa valinnoissaan. Mikä chat-vapaaehtoisuudessa on parasta? – Tämä on ollut palkitsevaa ja henkisesti kasvattavaa. Kokemus on tuonut myös perspektiiviä. Kaikilla on elämässään yläja alamäkiä. Parhaalta tuntuu, kun tietokoneen ruudulle ilmestyy punainen sydän ja nuori kiittää kuuntelemisesta. Silloin koen, että olen tehnyt jotakin hyvin ja oikein. Ehkä nuori, jota on autettu, muistaa saamansa avun vanhempana ja haluaa itsekin auttaa muita. 1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 39
• TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ Kannustamme lapsia ja nuoria liikkumaan. Siksi S-ryhmä rakentaa 100 Ässäkenttää eri puolille Suomea. Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi? #paraspaikka