• 2 2020 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Suomi on avustustyön suurvalta Finland är en biståndsstormakt Punainen Risti auttaa koronakriisissä Röda Korset hjälper i coronakrisen Nuorten turvatalot 30 vuotta Pertti Torstila: Maailma tarvitsee yhteistyötä Pieni vaiva, iso apu ASIOINTIAPUA RISKIRYHMILLE Litet besvär, stor hjälp Riskgrupper får hjälp med ärenden 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 1 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 1 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• Auttaa voi myös etänä VAIN REILU KUUKAUSI SITTEN lapsiperheessämme opeteltiin entistä ahkerampaa käsienpesua. Koulu oli vielä auki ja arki tavallista. Katsoessani kolmasluokkalaista kopioimassa THL:n sivulta pitkää ohjelistaa iloiseksi seinätauluksi ymmärsin, että alkamassa oli kriisi, jonka seurauksia ei voinut mitenkään ennustaa. Nyt olemme eläneet poikkeusoloissa jo viikkojen ajan. Vaikka Punaisen Ristin valmiutta on rakennettu myös tartuntatautien varalta, koronaviruspandemia on hankala, koska niin paljon arjen auttamisestamme perustuu kohtaamiseen ja yhdessäoloon. Juuri kun monet kaipaavat läsnäoloa ja kohtaamista, tapaamisia pitää välttää. Punaisen Ristin toiminta on sopeutunut tilanteeseen siirtymällä verkkoon ja etäyhteyksien päähän. Monet vapaaehtoistehtävät ovat muuttaneet rajoitusten vuoksi muotoaan, ja eristys on tuonut uusia apua tarvitsevia. Toimimme koronakriisissä ympäri Suomen tarjoten ruokaja asiointiapua, toimittamalla apua sairaaloille, antamalla henkistä tukea puhelimitse ja verkossa, varmistamalla verenluovutustoiminnan jatkumisen sekä jakamalla tietoa verkossa ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä. Koronaviruksen riskiryhmään kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat. Vahvat suomalaisen yhteiskunnan rakenteet, joilla nyt taistelemme virusta vastaan, rakentuvat näiden ihmisten ahkeroinnin varaan. Vapaaehtoisilta kuuluukin sellaista viestiä, että tämä ikäluokka ei ole tottunut istumaan ja odottamaan, että asiat ratkeavat. Myös riskiryhmiin kuuluvat voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan turvallisesti ja helposti etänä, puhelimen tai netin avulla. Etsi oma koulutuksesi Oma-verkkopalvelussa osoitteessa vapaaehtoiset.punainenristi.fi. Suomen Punaisella Ristillä on noin 76 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Punaisen Ristin viikko etänä Tunnustusta edelläkävijöille Suurarvalla apua kotimaahan Veripalvelu on hyvä työpaikka 6 Koronakriisi herätti auttamishalun 8 Pandemia iskee heikoimpiin 9 Punaisen Ristin maine vaarassa 12 Turvatalolla ei jäädä yksin 14 Nuorten turvatalot 30 vuotta 17 Verenluovutus poikkeusoloissa 18 Kotivara kuntoon 20 Pyöräillen parempaan maailmaan 22 Avustustyön pieni suurvalta 28 Terveyttä Tadzhikistanin tytöille 31 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Farnaz Fereidooni pysäyttää kadulla AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2020 29.4.2020 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Det går att hjälpa på distans FÖR BARA EN DRYG MÅNAD SEDAN övade sig vår barnfamilj på flitigare handtvätt. Skolan var fortfarande öppen och vardagen som vanligt. När jag tittade på tredjeklassaren som skrev av en lång instruktionslista från Institutet för hälsa och välfärd THL:s webbplats och gjorde en affisch av det insåg jag att vi stod inför en kris vars följder var omöjliga att överblicka. Nu har vi levt med undantagsförhållanden i flera veckors tid. Trots att Röda Korsets beredskap har byggts upp även med tanke på smittsamma sjukdomar är coronavirusepidemin besvärlig, eftersom så mycket av våra hjälpinsatser i vardagen bygger på möten och att vara tillsammans. Precis när många saknar närvaro och kontakter ska vi undvika att träffas. Röda Korsets verksamhet har anpassat sig till situationen genom att gå online och jobba på distans. Många frivilliguppgifter har bytt form på grund av begränsningarna och distanseringen har skapat nya hjälpbehövande. I coronakrisens Finland erbjuder vi matoch ärendehjälp, vi levererar bistånd till sjukhus, vi ger psykiskt stöd per telefon och på webben, vi tryggar blodgivningsverksamheten och sprider information online och till exempel på Helsingfors-Vanda flygfält. Till riskgrupperna för coronaviruset hör i synnerhet personer över 70 år. De starka samhällsstrukturer som vi i Finland nu sätter in emot viruset bygger på precis de här människornas insatser. Från frivillighåll får vi nu höra att det inte är en åldersgrupp som är van att sitta och vänta att saker och ting löser sig. Men även de som hör till riskgrupper kan på distans delta i frivilligarbete tryggt och enkelt, antingen per telefon eller via webben. Hitta din egen utbildning på Oma-webbtjänst på adressen oma.rodakorset.fi. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 34 Kors och tvärs Rödakorsveckan på distans Utmärkelser för föregångare Storlotten hjälper i hemlandet Blodtjänst är en bra arbetsplats 36 Coronakrisen väckte viljan att hjälpa 37 Pandemin drabbar de allra svagaste 38 Liten är stor på bistånd 40 Röda Korsets anseende i fara 43 Svensk resumé Blodgivning under undantagsförhållanden Hemförrådet i skick Hälsa för flickor i Tadzjikistan 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 2 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 2 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 28 TABUJA VASTAAN TADZHIKISTANISSA Nargisa Hojaeva puhuu kuukautisista tytöille ja pojille punastelematta. 9 HÄDÄLLE EI SAA KÄÄNTÄÄ SELKÄÄ Pertti Torstilan puheenjohtajakausi venyy koronan takia jatkoajalle. 22 KANSAINVÄLISEN AVUN JÄTTILÄINEN Suomen Punaisen Ristin henkilöreservi täyttää 50 vuotta. 12 ASIAKKAASTA VAPAAEHTOISEKSI Sade sai apua Nuorten turvatalolta ja palasi auttamaan muita. P U N A IS E N R IS T IN K U V A -A R K IS TO Finlands Röda Kors har cirka 76 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi P E T R I M U L A R I S A K A R I P IIP P O E M IL IA K A N G A S LU O M A 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 3 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 3 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 4 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2020 ilmestyy 16. syyskuuta PUNAISEN RISTIN VIIKKOA on vietetty järjestön perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5. kunniaksi jo 1940-luvulta. Tällä kertaa Punaisen Ristin vapaaehtoisten oli tarkoitus kampanjoida ensiaputaitojen ja kotien turvallisuuden puolesta järjestämällä lapsiperheiden auttajakursseja ja tapahtumia perheille esimerkiksi kirjastoissa, kerhoissa ja neuvoloissa. Eräs 0,00007–0,00009 millimetrin mittainen hiukkanen päätti kuitenkin toisin. Tai eihän se oikeasti mitään päättänyt. Viruksilla ei ole tahtoa. Ne vain ovat. Ja alkavat vimmatusti kopioitua sattuessaan sopiviin olosuhteisiin. Joka tapauksessa kaikki julkiset kokoontumiset on koronavirusepidemian takia peruttu. Punaisen Ristin viikon tapahtumia ja kursseja ei voi järjestää. Paitsi että voi: etänä! Ei siis anneta eristyksen lannistaa, vaan kampanjoidaan 4.–10. toukokuuta ensiaputaitojen ja turvallisuuden puolesta kotoa käsin: jaetaan ensiapuohjeita, opetusvideoita ja turvatietoa sosiaalisessa mediassa, omilla ja Punaisen Ristin osastojen sivuilla! Herätellään keskustelua ja haastetaan mukaan tutut ja tuntemattomat, yksin elävät ja perheet! Sillä nyt jos koskaan on oikea hetki laittaa kodin turvallisuusasiat kuntoon, kun kotona vietetään aikaa enemmän kuin koskaan. Kodin turvallisuuden tarkastuslistoja ja opetusvideoita löytyy esimerkiksi osoitteesta Kotitapaturma.fi. Sivustolta löytyy myös näppärä turvallisuustesti – haasta tututkin kokeilemaan, miten pienet asiat vaikuttavat arjen turvallisuuteen! Kattavat ensiapuohjeet vaikka keittiön tai mökin seinälle tulostettavaksi löytyvät osoitteesta www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet. Kaikki Suomen Punaisen Ristin opetusvideot niin ensiavusta kuin koronaviruksen ehkäisystäkin näet osoitteessa www.youtube.com/suomenpunainenristi. Hyvää Punaisen Ristin etäviikkoa – ei jätetä ketään yksin! Lue lisää: www.punainenristi.fi KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin viikko turvallisesti kotona Koronavirus voi peruuttaa Punaisen Ristin viikon tapahtumat, mutta ei sen ajatusta. JO O N A S B R A N D T KORONAEPIDEMIA estää tapahtumien ja koulutusten järjestämisen, joten panostetaan Punaisen Ristin viikolla tällä kertaa turvallisuuteen ja ensiaputaitoihin kotona. Punaiselta Ristiltä tukea etäkouluun Suomen Punaisen Ristin uusi oppimateriaalipalvelu soveltuu erinomaisesti myös etäopiskelun tueksi. Maksuttomassa palvelussa on tarjolla aineistoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja se soveltuu useiden eri aineiden opetukseen. Palvelun aihealueita ovat esimerkiksi sodan säännöt, ensiapu ja terveys, yhdenvertaisuus sekä ystävyys. Oppimateriaalipalvelun käyttö ei vaadi opiskelijoilta rekisteröitymistä, mutta opettajat saavat kirjautumalla käyttöönsä lisäohjeet sekä tehtävien mallivastaukset. Lue lisää: www.sproppimateriaalit.fi Arpaonnea ja auttamisen iloa! Punaisen Ristin suurarpajaiset käynnistyvät taas toukokuun alussa. Kuusi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan viiden nipuissa Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itselleen tai myydä ne eteenpäin. Arpoja lähetetään tänä vuonna 500 000 kappaletta, ja ne sisältävät yhteensä 100 113 voittoa. Pääpalkinto on Peugeot 208 Allure -henkilöauto. Arpajaistuotoilla tuetaan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Punainen Risti mukana Oil Spill -hankkeessa Suomen Punainen Risti osallistuu Turun yliopiston koordinoimaan Oil Spill -hankkeeseen, jossa on mukana yhteensä 13 kumppania Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Punaisen Ristin lisäksi Suomesta osallistuvat Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Neste ja Suomen ympäristökeskus. Punaisen Ristin tehtäviä hankkeessa ovat koulutusten ja harjoitusten suunnittelu sekä yhteistyön kehittäminen pelastuslaitosten kanssa. Vapaaehtoisille tarjotaan lisäksi mahdollisuuksia kouluttautua ja osallistua öljyonnettomuuksien torjuntaan Itämeren alueella. Oil Spill -hanke jatkuu kesäkuun loppuun 2021 asti. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 4 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 4 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 126 POTILAALLE toimitettiin viime vuonna siirre Veripalvelun Kantasolurekisterin kautta. Siirteistä 105 oli verenkierrosta kerättyjä kantasoluja. LÄHDE: VERIPALVELUN TOIMINTAKERTOMUS 2019 5 M IR V A H E LE N IU S M IK A LE V A L A M P I Tunnustusta yhdenvertaisuuden puolustajille KOHTAAMINEN vähentää ennakkoluuloja. Sanna Piippo (oik.) kertoi itsestään Amjad Sherille, Sahar Hashimille ja Anni Helkovaaralle Vain ihmisiä -kohtaamiskahvilassa Jyväskylässä viime keväänä. SUOMEN PUNAISEN RISTIN vetämää valtakunnallista Rasisminvastaista viikkoa vietettiin tänä vuonna 16.–22. maaliskuuta. Viikon päämääränä on vaikuttaa ihmisten asenteisiin niin, että rasismille olisi entistä vähemmän sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. – Eritaustaisten ihmisten luonnollinen kanssakäyminen on tehokas keino vähentää rasismia, joten haluamme Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksilla nostaa esiin tahoja, jotka huomioivat yhdenvertaisesti erilaiset ihmiset esimerkiksi rekrytoinnissa, koulutuksessa, kulttuuritarjonnassa ja vapaaehtoistoiminnassa, Janette Grönfors Suomen Punaisesta Rististä kertoo. Tänä vuonna Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen saivat mm. Oulun kaupungin pääkirjasto, Joensuun kaupunginteatterin Polkuja teatteriin -hanke, Sininauhasäätiön vapaaehtoiset, ravintolaketju Hesburger, Tokmannin Pieksämäen myymälä, koulutuskeskus WinNova Satakunnassa, kauppakeskus Revontuli ja sen entinen päällikkö Hanne Martimo Rovaniemellä sekä Hämeessä sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia puolustanut Olli Soini . Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia jaetaan vuosittain yhteisöille, yrityksille ja yksittäisille ihmisille, jotka edistävät toiminnallaan inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Punainen Risti jakoi Rasisminvastaisella viikolla tunnustuksia Ennakkoluulottomille edelläkävijöille. LI N U S LI N D H O L M BUMERANG PALAUTTAA KADONNEET AVAIMET Oletko joskus hukannut avaimesi? Kukapa ei! Tiesithän, että Bumerang-avainturvan kautta rekisteröidyt avaimet löytävät helposti tiensä takaisin oikealle omistajalle. Suomen Punaisen Ristin verkkokaupasta hankittuun Bumerang-avainturvapakettiin sisältyy henkilökohtainen turva-avaimenperä ja 12 kuukauden palautuspalvelu, jonka toteuttaa Punaisen Ristin yhteistyökumppani Falck Oy. Bumerang-avainturvan tuotoilla tuetaan Punaisen Ristin kotimaan toimintaa. Lue lisää: www.punaisenristinkauppa.fi Oikaisu Avun maailman 1/2020 juttuun verenluovutustilaisuuksista oli päässyt livahtamaan ikävä nimivirhe: sivun 24 kuvassa Leena Waxlaxin (vas.) rinnalla seisoo tietenkin Sari Swanljung, ei Aila Skogberg! Veripalvelu on yksi parhaista työpaikoista Vuosittainen Great Place to Work -tutkimus valitsi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun jälleen yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista. Veripalvelun sijoitus helmikuussa julkaistulla listalla oli 14. keskisuurten työpaikkojen sarjassa. Vuonna 2019 sijoitus oli 21:s. – Sijoittuminen parhaiden työpaikkojen joukkoon kertoo vahvasta yrityskulttuurista ja systemaattisesta kehittämisestä. Veripalvelu on onnistunut konkretisoimaan strategiansa, yhdistämään sen osa-alueet toiminnan tavoitteisiin ja tekemään niistä totta henkilöstön avulla, arvioi Great Place to Workin yrityskulttuurin asiantuntija Joni Sarpo. – Pitkäjänteinen satsaus työyhteisömme osaamiseen, työkykyyn, jaksamiseen ja hyvinvointiin on kannattanut. Meille on syntynyt yhdessä tekemisen kulttuuri. Olemme uskaltaneet tarttua ennakkoluulottomasti vaativiin kehityshankkeisiin, ja niistä on tullut kaikkien yhteistä omaisuutta, Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä sanoo. KIMMO HOLOPAINEN 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 5 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 5 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 6 H uhtikuun aamu Helsingin Siltamäen ostoskeskuksella on hiljainen. Koronaepidemia on tyhjentänyt kadut satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuun ottamatta. Hallituksen ohjeistus on tiukka: etätöitä ja etäkoulua, ei kokoontumisia, mahdollisimman vähän kontakteja muihin ihmisiin, ettei salakavala virus leviä. Niko Lavikainen on kuitenkin tullut Kannelmäestä tapaamaan Seija Sireniä tämän kotikulmille. Lavikainen ja Siren tervehtivät toisiaan oikeaoppisesti turvavälin päästä, ja Siren jättää tummansinisen ostoskärrynsä Lavikaiselle. Ostoskärryssä on valtakirja, kanta-asiakaskortti ja kaupan lahjakortti. Ostoslistan Siren on lähettänyt etukäteen verkossa. Lavikainen on Punaisen Ristin Pohjois-Helsingin osaston vapaaehtoinen, joka on tullut hoitamaan koronaviruksen riskiryhmään kuuluvan Sirenin ostokset hänen puolestaan. Lavikainen ilmoittautui vapaaehtoiseksi saman tien, kun Suomeen julistettiin poikkeustila 18. maaliskuuta. – Aavistin, että uusia vapaaehtoisia tarvitaan pian. Olen nuori ja terve enkä kuulu riskiryhmään. Minulla on aikaa. Olen ollut verenluovuttajana vuosia, ja aika harvoin tulee ylipäätään sanottua avunpyyntöihin ei. Vapaaehtoiseksi lähteminen tuntui luontevalta, Lavikainen kertoo. Seija Siren sai yhteyden Punaiseen Ristiin Facebookin Suutarilassa tapahtuu -ryhmän kautta. Ryhmässä puhuttiin epidemiasta ja muun muassa kaupassa käymisestä. Keskustelussa oli mukana Pohjois-Helsingin osaston varapuheenjohtaja Nea Asula , johon Siren otti yhteyttä. Lavikaiselle kauppareissu Sirenin puolesta on ensimmäinen laatuaan, mutta hän on ehtinyt jo sitä ennen käydä satamassa jakamassa tietoa saapuville matkustajille ja auttanut osaston korona-avun suunnittelussa. Kaupassa ostoskoriin kertyy muun muassa jauhoja, neljän viljan hiutaleita, munia, maitoa ja rahkaa. Kun ostokset on tehty, Lavikainen pirauttaa Sirenin tulemaan vastaan. Sekä Lavikainen että Siren suhtautuvat poikkeustilanteeseen tyynesti. Lavikainen täyttää päivänsä vapaaehtoistöillä, Siren arkiaskareilla. – Pyöritän ruokahuoltoa ja ulkoilen koiran kanssa. Luen kirjoja ja katson elokuvia. Netissä on esillä taidemuseoiden kokoelmia, joista olen löytänyt ihania tauluja. Niitä katsellessa tulee hirveän hyvä olo, Siren sanoo. Avun vastaanottamista hän ei pidä vaikeana, sillä siihen on hyvä syy. – Jos olisin siinä tilanteessa, että voisin itse olla vapaaehtoinen, niin varmaan olisin. Mutta se, mitä minun kuuluu nyt tehdä, on pysyä kotona. Läsnäoloa etänä Niko Lavikaisen Seija Sirenille tarjoama asiointiapu on vain yksi esimerkki monista tavoista, joilla Suo"Olen nuori ja terve. Tuntui luontevalta lähteä vapaaehtoiseksi." Punainen Risti auttaa suomalaisia selviämään koronaepidemian yli. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT Yhdessä virusta vastaan men Punainen Risti auttaa koronakriisissä. Punainen Risti on seurannut epidemian etenemistä sen alkuvaiheista lähtien. Kun koronavirus alkoi levitä Suomessa, Punainen Risti alkoi jakaa tietoa epidemian torjunnasta yhteistyössä viranomaisten kanssa. Poikkeusoloissa jaksamista tukemaan Punainen Risti avasi LähiTapiolan tuella ilmaisen auttavan puhelimen, jossa soit1 Punaisen Ristin vapaaehtoiset pystyttivät Hyvinkään sairaalalle telttaa triageyksikköä varten maaliskuussa. 2 Niko Lavikainen lähti vapaaehtoiseksi auttaakseen riskiryhmiin kuuluvia koronakriisissä. 1 2 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 6 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 6 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 7 KÄÄNNÄ ? tajien huolia ja murheita auttaa purkamaan yli sata koulutettua henkisen tuen vapaaehtoista. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi määrätyt liikkumisja kokoontumisrajoitukset vaikuttavat moniin Punaisen Ristin perustoimintoihin. Useat niistä kuitenkin jatkuvat verkon ja puhelimen välityksellä. Vapaaehtoisten ystäväkäynnit ja ryhmätoiminnot on turvallisuussyisteltat kohteeseen työntekijöiden ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Triage-yksiköiden pohjana on Suomen Punaisen Ristin suunnittelema evakuointikeskus. Sairaanhoitopiirien pyytäessä Punaisen Ristin Tampereen logistiikkakeskuksella on valmius toimittaa lisää yksiköitä kaikkialle Suomeen. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu toimittaa sairaaloille verivalmisteita epidemian aikana normaalisti. Verenluovutuksissa on kuitenkin otettu käyttöön pandemiavarautumistoimet. Verta luovuttamaan tullaan ajanvarauksella, ja luovutuspisteissä noudatetaan erityisiä hygieniaja turvallisuusohjeita. Välittämisen voimaa Vaan ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, sanotaan. Historiallisen pandemian aiheuttama poikkeustilanne on herättänyt myös välittämistä ja halua auttaa. Punaisen Ristin osastoille on ilmoittautunut joukoittain uusia vapaaehtoisia, jotka ovat tahtoneet auttaa esimerkiksi kotinsa vangeiksi jääneitä riskiryhmäläisiä. Vapaaehtoiset ovat jakaneet tietoa koronaviruksesta lentokentillä ja satamissa, toimineet riskiryhmien kauppaja apteekkiavussa sekä päivystäneet Punaisen Ristin omissa ja viranomaisten puhelinpalveluissa ja chateissa. Punaisen Ristin huhtikuun puolivälissä avaama koronakeräys on kerännyt runsaasti lahjoituksia katastrofirahastoon, ja monet suomalaisyritykset ovat tahtoneet tukea Punaisen Ristin koronapandemian vastaista työtä Suomessa ja maailmalla. Tunnustusta tehdystä työstä on tullut myös valtiovallalta, jonka Suomi toimii -kampanjan avaukseen Punainen Risti kutsuttiin yhdessä Mieli ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Erityismaininnan ansaitsee Lauri Tähkän säveltämä ja Timo Kiiskisen sanoittama hyväntekeväisyyskappale Uuden edessä , jonka tuotot ohjataan Punaisen Ristin kautta koronavirusepidemiasta kärsivien auttamiseen kotimaassa. Yli 150 musiikkialan ammattilaisen yhdessä toteuttama kappale ja siihen tehty video keräsivät jo ensimmäisen viikon aikana YouTubessa yli puoli miljoonaa kuulijaa. Kuten laulussa sanotaan: ollaan yhdessä – tai ainakin yhtä sydämessä! Lue lisää: koronavirus.punainenristi.fi tä keskeytetty, joten vapaaehtoiset pitävät yhteyttä ystäviinsä puhelimen ja viestien välityksellä. Myös ystävätoiminnan verkkokoulutusta on lisätty. – Vapaaehtoiset soittelevat ja vaihtavat kuulumisia sekä auttavat asiakkaita tarvittaessa löytämään lisää tukea. Punainen Risti kannustaa kaikkia muitakin huolehtimaan ympärillään olevista ja etenkin sellaisista henkilöistä, joilla ei ole läheisiä ja jotka muutenkin kokevat yksinäisyyttä, Punaisen Ristin ystävätoiminnan koordinaattori Maaret Alaranta kertoo. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat edelleen tilapäismajoitusta nuorille, kunhan heillä ei ole flunssaa tai koronavirukseen viittaavia oireita. Nuorten muu tukeminen ja keskusteluapu tapahtuvat pääasiassa verkossa ja puhelimitse. Nuorten turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät myös Sekasin-chatissa, jonka yhteydenottojen määrä on kasvanut koronakriisin aikana. – Nuoret ja perheet tarvitsevat tukea arjen ongelmiin ja huoliin entistä enemmän, kun koulut ja oppilaitokset on suljettu. Kotioloissa vietetään rajoitusten vuoksi tavallista enemmän aikaa, jolloin myös ristiriidat saattavat kärjistyä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat asunnottomat nuoret, Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää sanoo. Muista Punaisen Ristin perustoiminnoista Kontti-tavaratalot ovat toistaiseksi kiinni, ja ensiapukoulutusta järjestetään vain verkko-opetuksena. Verkon välityksellä toimii myös LäksyHelppi-kerhoja sekä omaishoitajien tukiryhmiä. Apua sairaaloille Suomen Punaisella Ristillä on erityinen tehtävä tukea viranomaisia yhteiskunnan valmiudessa ja varautumisessa. Tässä tehtävässä käytettävissä ovat myös Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan hätäapuyksiköt ja muu välineistö, jota käytetään tavallisesti katastrofeissa maailmalla. Maaliskuun aikana Punainen Risti toimitti Raaseporin sairaalalle, Hämeenlinnan keskussairaalalle, Hyvinkään sairaalalle ja Maarianhaminan keskussairaalalle yhteensä neljä triage-yksikköä potilaiden vastaanottoa ja hoidon kiireellisyyden arviointia varten. Sairaanhoitopiirit korvaavat tilaamansa yksikön kustannukset Punaiselle Ristille, joka toimittaa ja pystyttää Historiallinen pandemia herättää myös halua auttaa. 3 Seija Siren lähetti ostoslistansa etukäteen verkossa. Niko Lavikainen tarkistaa, että kaikki on kunnossa. 3 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 7 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 7 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 8 K iinan Wuhanissa joulukuussa tunnistettu uusi SARS-CoV-2-koronavirus on yllättänyt maailman kerta toisensa jälkeen. Virus leviää salakavalasti oireettomien tai lieväoireisten sairastuneiden välityksellä, mutta sen aiheuttama COVID-19-sairaus johtaa osalla potilaista hengenvaaralliseen oireyhtymään. Maailman terveysjärjestö WHO julisti COVID-19:n maaliskuun 11. päivä pandemiaksi eli maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Viruksen leviämistä on eristysja hygieniatoimilla onnistuttu hidastamaan, mutta ei pysäyttämään. Rokotetta ja lääkettä virusta vastaan kehitetään kuumeisesti, mutta matka on pitkä. Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan koronapandemia on vakavin hengitystieviruksen aiheuttama uhka ihmiskunnalle sitten vuoden 1918 espanjantaudin, joka vaati lopulta kymmeniä miljoonia uhreja. Sairastumiset ovat kaiken lisäksi pandemian aiheuttamista vahingoista vain jäävuoren huippu. Suurimmat vahingot vakavat epidemiat aiheuttavat aina niissä maissa, joiden terveydenhuolto on muutenkin heikko ja jotka jo ennestään kärsivät köyhyyden, konfliktien tai ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Terveyden lisäksi vaarassa ovat hauraat elinkeinot. Apua Afrikkaan ja Aasiaan Suomen Punainen Risti osallistuu Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n hätäapuvetoomukseen pandemian hillitsemiseksi katastrofirahaston varoista ja ulkoministeriön tuella. Tämän vuoden kehitysyhteistyövaroista 1,6 miljoonaa euroa suunnataan koronaviruksen torjuntaan Suomen Punaisen Ristin kumppanimaissa BuPandemia iskee kaikkein heikoimpiin rundissa, Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Keniassa, Malawissa ja Zimbabwessa, Nigerissä, Sierra Leonessa ja Somaliassa. Terveystyötä tuetaan Afrikassa myös Sahelin alueella. Aasiassa sisarjärjestöjen työtä tuetaan Afganistanissa, Myanmarissa ja Nepalissa. Suomen Punaisen Ristin tuella on koulutettu Afrikassa ja Aasiassa tuhansia vapaaehtoisia terveyden ja hygienian vahvistamiseen sekä epidem ioiden ehkäisyyn. Koronaepidemian aikana vapaaehtoiset jakavat oikeaa tietoa, tukevat viranomaisia tautitapausten seulonnassa, avustavat kotihoidossa ja karanteenissa olevia ihmisiä sekä tarjoavat psykososiaalista tukea. Pakolaisten tilanne heikoin Suomen ulkoministeriö on myöntänyt kansainvälisen Punaisen Ristin hätäapuvetoomukseen miljoona euroa. Varat kohdistetaan pääasiassa Libanoniin, jonka terveydenhuoltojärjestelmä on pahasti ylikuormittunut Lähi-idän konfliktien ja suuren pakolaismäärän seurauksena. Libanonista on hakenut turvaa noin 1,5 miljoonaa syyrialaista ja noin 300 000 palestiinalaista pakolaista. Punaisen Ristin tavoitteena Libanonissa on säästää ihmishenkiä ja vahvistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuutta, hyvinvointia ja toimeentuloa. Avustustyössä tuetaan sairastuneiden hoitoa, jaetaan terveystietoa sekä parannetaan vesihuoltoa, sanitaatiota ja hygieniaa erityisesti pakolaisten keskuudessa. Osalla varoista hankitaan avustustarvikkeita. Pakolaiset ja siirtolaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa myös Euroopan rajoilla. Heidän auttamisekseen Suomen Punainen Risti ohjaa katastrofirahastosta 100 000 euroa Kreikkaan ja Turkkiin. Kreikassa varoilla vahvistetaan perusterveyspalveluja ja ehkäistään koronaviruksen leviämistä pakolaisleireillä jakamalla hygieniapakkauksia ja desinfioimalla tiloja. Leirien tiivis asuminen, puutteellinen terveydenhuolto, riittämättömät saniteettitilat ja huono hygienia nostavat merkittävästi epidemiariskiä. Osa tuesta suunnataan Turkin Punaiselle Puolikuulle, joka tarjoaa Kreikan vastaisella rajalla psykososiaalista tukea etenkin lapsille, tukee pakolaisten ja siirtolaisten terveyspalveluita ja jakaa ensiapupakkauksia. Suomen Punainen Risti on lähettänyt myös avustustyöntekijöitään koordinoimaan Punaisen Ristin kansainvälistä operaatiota koronaviruksen hillitsemiseksi. ? Suomen Punainen Risti osallistuu koronaviruksen torjuntaan Afrikassa, Aasiassa ja Euroopan rajoilla. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Korona uhkaa köyhissä maissa terveyden lisäksi hauraita elinkeinoja. OPASTUSTA oikeaoppiseen käsienpesuun Keniassa. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset kaikkialla maailmassa taistelevat pandemiaa vastaan. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 8 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 8 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 9 KÄÄNNÄ ? P ertti Torstila valittiin Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi Turun yleiskokouksessa 2014. Kahden kolmivuotiskauden jälkeen viestikapula oli määrä ojentaa uudelle puheenjohtajalle Vaasan yleiskokouksessa kesäkuussa. Toisin kuitenkin kävi. Koronavirusepidemia pakotti siirtämään yleiskokouksen syksyyn. – Me olimme jo tekemässä yhteenvetoa kuluneesta kolmivuotiskaudesta ja valmistautumassa kesäkuun yleiskokoukseen, kun koronavirus iski. Totesimme, että ei tässä sitten oltukaan ihan vielä loppusuoralla, ja hihat käärittiin uudelleen. Taistelu pandemiaa Koronakriisi pakotti siirtämään Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksen syksyyn. Puheenjohtaja Pertti Torstilan hallitus sai jatkoajan, ja hihat käärittiin torjumaan koronaviruksen uhkaa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT EMILIA KANGASLUOMA vastaan on nyt koko Punaisen Ristin ykkösasia, Torstila sanoo. Koronavirusepidemian saavutettua Suomen maaliskuun alussa Punaisen Ristin voimavarat suunnattiin kriisissä auttamiseen. Kotimaassa Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja henkilökunta auttavat ihmisiä selviämään epidemian yli muun muassa tarjoamalla ruokaja asiointiapua, henkistä tukea sekä jakamalla oikeaa tietoa viruksen torjunnasta. Viranomaisia on tuettu toimittamalla sairaaloille triage-yksiköitä hoidon kiireellisyyden arviointiin. Maailmalla Suomen Punainen Risti tukee koronaviruksen vastaista työtä Punaisen Ristin liiton IFRC:n ja komitean ICRC:n kautta. Vakavat epidemiat aiheuttavat aina suurinta tuhoa siellä, missä terveyspalvelut ovat muutenkin heikoimmat. Koronaviruspandemia selätetään lopulta, se on selvä, viimeistään rokotteen valmistuttua. Sitä ennen menetetään kuitenkin paljon ihmishenkiä. Pandemian jättimäiset talousvaikutukset aiheuttavat nekin paljon kärsimystä. Pertti Torstila sanoo koronakriisin muistuttavan vuoden 2015 pakolaiskriisiä Euroopassa. Molemmista uhkakuvista oli varoitettu toistuvasti. – Kuitenkin pandemia yllätti maailman taas kerran, aivan kuten pakolaisInhimillisyys kantaa SUOMEN PUNAISEN RISTIN puheenjohtaja Pertti Torstila ja hänen puolisonsa Eva Torstila piipahtivat syksyllä Pälkäneellä Nälkäpäivän synnyinsijoilla. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 9 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 9 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 10 kriisi yllätti Euroopan 2015. Varautuminen maailmalla on ollut riittämätöntä. Ikävästä aiheesta on katse käännetty pois. Pandemia ei synnyttänyt yhteistä globaalia tahtotilaa viruksen voittamiseksi. Maat ovat kääntyneet sisäänpäin ja hakeneet omia ratkaisuja. Toki on nähty myös ihmisyyden parempia puolia: yhteisöllisyyttä, välittämistä ja auttamishalua. Moni on halunnut auttaa Suomen Punaisen Ristin kautta ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi ja lahjoittamalla. – Suomalaisten käyttäytymisessä näkyy vastuullisuus, yhtenäisyys ja luottamus yhteiskuntamme kykyyn toimia oikein ja selvitä koronakriisistä. En lähde vertailemaan Suomen toimintaa muihin maihin, mutta uskon, että reseptimme on toimiva – ja Punaisella Ristillä on kokonaisuudessa tärkeä rooli, Torstila sanoo. Puheenjohtajakaudellaan Torstila on toiminut näkyvästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi. – Punainen Risti oli viranomaisten vankka tuki pakolaisten vastaanotossa vuosina 2015–2016, ja olemme sitä nyt käynnissä olevassa pandemiassa. Molemmista kriiseistä käy selväksi, että viranomaistyö saa järjestöja kansalaistoiminnasta tärkeän, usein ratkaisevan lisän. Valtioneuvoston käynnistämä Suomi toimii -kampanja on hieno todiste valtiojohdon arvostuksesta työllemme. Punaisen Ristin valmius on tulosta pitkäjänteisestä varautumisesta ja koulutuksesta. Kriisin hetkellä se nousee näkyviin. Maailma kriisiytyy nopeasti Ennen valintaansa Punaisen Ristin johtoon Pertti Torstila teki pitkän uran ulkoministeriön palveluksessa suurlähettiläänä ja viimeksi valtiosihteerinä. Puheenjohtajana hän on ilmaissut painavasti huolensa maailman kriisiytymisestä ja sen vaikutuksista humanitaariseen työhön. – Maailmalla syntyy uusia kriisejä nopeammin kuin vanhoja kyetään ratkaisemaan. Vaikka esimerkiksi meillä Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on tilapäisesti laskenut, kansainvälisesti pakolaistilanne ei ole helpottanut, päinvastoin, Torstila sanoo. Kansainvälisessä politiikassa puhaltavat huolestuttavat tuulet. Kansallismielinen populismi on nousussa, ja kansainvälinen sopimuspohjainen järjestys natisee liitoksissaan. Kuitenkin juuri nyt yhteistyötä kaivattaisiin kipeämmin kuin koskaan esimerkiksi ilmastomuutoksen vaikutusten hallitsemiseksi. – Poliittisten päättäjien neuvottomuuden edessä avustusjärjestöihin kohdistuvat odotukset kasvavat, ja samaan aikaan humanitaarista työtä on entistä vaikeampi pitää erillään poliittisesta todellisuudesta. Vaarana on avustustyön politisoituminen tavalla, joka on ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, Torstila kuvaa. – Kun vääränlainen kansallismielisyys ja sitä ruokkiva populismi yhdistyvät muukalaisvastaisuuteen ja ilmastonmuutoksen seurauksiin, yhdistelmä on vaarallinen. Tällaisessa ilmapiirissä Punainen Ristikin on aikamoisessa ristitulessa. Maailmalla on nähty viime vuosina tilanteita, joissa humanitaarisen avun perillepääsy on estetty tai sille on asetettu ehtoja. Ambulansseja on tulitettu ja avustustyöntekijöitä surmattu. Avustustyön puolueettomuus ja riippumattomuus ovat kuitenkin Punaiselle Ristille ehdoton periaate, josta ei pidä tinkiä. – Euroopassakin on nähty, kuinka Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset sotketaan politiikkaan. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n presidentti Peter Maurer on aiheellisesti ilmaissut huolensa siitä, että tällainen kehitys uhkaa koko Punaisen Ristin liikkeen mainetta. – Ilmapiirin kiristyminen johtaa helposti siihen, että kotimaan ja kansainvälisen avuntarpeen välinen ristiriita kasvaa. Suhteellisuudentaju katoaa, eikä ymmärretä, että auttamalla toisia autamme myös itseämme. Punainen Risti on kansainvälinen liike, jossa on kyettävä näkemään omia rajoja kauemmas, Torstila muistuttaa. Vaikeita haasteita, joihin ei löydy vastaukseksi yhtä viisasten kiveä. Punaisen Ristin liikkeen sisäistä yhteistyötä pitäisi tiivistää, vaikka vetoa on päinvastaiseen suuntaan. Punaisen Ristin periaatteet on joka tapauksessa pidettävä kirkkaina. On puhuttava väsymättä sen puolesta, että Geneven sopimuksiin ja humanitaariseen oikeuteen kirjatut arvot ovat jotain äärettömän arvokasta – ne ovat ihmiskunnan suursaavutuksia, joita ei saa siirtää syrjään lyhytnäköisen poliittisten voittojen tavoittelun tieltä. Hädälle ei käännetä selkää Yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt viimeisten vuosien aikana myös Suomessa. Pertti Torstila on kantanut huolta lisääntyneestä vastakkainasettelusta, mutta näkee ajassa paljon hyvääkin. Suomalaisten enemmistö on osoittanut seisovansa inhimillisyyden puolella. Pakolaiskriisin keskellä syksyllä 2015 Punainen Risti sai kahdessa viikossa 10 000 uutta vapaaehtoista, ja Nälkäpäivä-keräys tuotti ennätykselliset 4,2 miljoonaa euroa. – Turvapaikanhakijoiden vastaanotto oli minulle vahva todistus ihmisten auttamishalusta. Vaikka ilmapiiri kärjistyi, Punaisen Ristin väki ja tukijat näyttivät inhimillisyyden ja välittämisen voiman. Punainen Risti on kyennyt säilyttämään suomalaisten luottamuksen, Torstila sanoo. – Sosiaalisen median vihapuheen takana on pieni, äänekäs vähemmistö. Inhimillisyyden puolustaminen vaa"Punainen Risti on liike, jossa on nähtävä omia rajoja kauemmas." ENTISENÄ VALTIOSIHTEERINÄ Pertti Torstila tuntee kansainvälisen politiikan. Kehitys käy vaaralliseen suuntaan, sillä yhteistyötä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 10 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 10 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 11 SUOMEN PUNAISEN RISTIN hallitus päätti ylimääräisessä kokouksessaan 30. maaliskuuta siirtää järjestön yleiskokouksen syksyyn koronavirusepidemian vuoksi. Alun perin kesäkuuksi Vaasaan kutsuttu yleiskokous järjestetään 5.–6. syyskuuta. Suomen Punaisen Ristin sääntöjen mukaan yleiskokous pitää järjestää joka kolmas vuosi kesäkuun 20. päivään mennessä. Käynnissä olevan epidemian ja siihen liittyvien kokoontumisrajoitusten vuoksi sekä osallistujien turvallisuuden takaamiseksi järjestön hallituksella ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin kokouksen siirtäminen. Punaisen Ristin tärkein tehtävä on elämän ja terveyden suojeleminen. Yleiskokouksen siirtämisellä varmistetaan tapahtuman turvallisuuden lisäksi se, että järjestön kaikki voimavarat voidaan suunnata väestön ja viranomaisten auttamiseen epidemian taltuttamisessa. Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa osastoilla on yksi äänivaltainen edustaja jokaista alkavaa 200 jäsentä kohden. Edustajien määrä perustuu edellisen vuoden lopun jäsenmäärään. Lisäksi jokaisella Punaisen Ristin piirillä on yksi piirihallituksen valitsema äänivaltainen edustaja, joka on yleiskokouksen vaalitoimikunnan jäsen. Jokaisella Suomen Punaisen Ristin henkilöjäsenellä on oikeus läsnäoloon yleiskokouksessa. Järjestön hallitus kuitenkin suosittelee, että yleiskokoukseen osallistuvat tällä kertaa vain äänivaltaiset edustajat, sillä epidemian jatkuminen vielä syksyllä vaikuttaa varsin todennäköiseltä ja kokousjärjestelyjen muutokset vaativat paljon työtä. Epidemian jatkuessa myöskään yleiskokouksen oheis ohjelmaa ei järjestetä. Uusimmat yleiskokousuutiset: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2020 tii päättäväisyyttä, ja sitä kyllä rohkealla väellämme riittää. Kyse ei ole vain siitä, mitä mieltä olemme maahanmuutosta tai pakolaisista, vaan siitä, että kadotamme oman ihmisyytemme, jos katsomme poispäin ja annamme kaiken vain tapahtua. – Vihapuhe ja vastakkainasettelu ovat saaneet osan suomalaisista suhtautumaan kielteisesti koko kansainväliseen yhteistyöhön. Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa kaukaisetkin kriisit tulevat kuitenkin lopulta myös kotiovelle. Pakolaiset ja koronavirusepidemia ovat tästä kova muistutus. Koronaviruksen aiheuttaman jatkoajan jälkeen Pertti Torstila jättää puheenjohtajuuden seuraajalleen Vaasan yleiskokouksessa hyvillä mielin. – Kuluneet vuodet ovat olleet Suomen Punaisessa Ristissä myös sisäisten uudistusten aikaa. Piirien ja keskustoimiston yhteistyötä on tiivistetty, Veripalvelun asema vahvistettu, uusia Kontti-tavarataloja on avattu, ja ensiapukoulutus on keskitetty omaan yhtiöönsä. Viestinnässä on siirrytty vahvasti digiaikaan. Se on epäilemättä ollut vanhemmalle väelle nuoria vaikeampaa, mutta uudistua pitää – elävä toiminta puskee kuohuihin ja uuteen aikaan. Mieleenpainuvimmiksi kokemuksiksi puheenjohtaja nostaa pienen miettimisen jälkeen kotimaan kiertämisen. Antoisimpia ovat olleet matkat eri puolille Suomea piireihin ja osastoihin, vapaaehtoisten pariin. – Koska olen tehnyt työurani ulkopolitiikan saralla, vasta näillä vierailuilla minulle avautui Punaisen Ristin valtakunnallinen merkitys. Me todella olemme läsnä ja autamme kaikkialla Suomessa. Ihaillen seurasin myös avustustyöntekijöidemme työtä Nepalin maanjäristysalueella ja Syyrian pakolaisleireillä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen apu on maailman ehdotonta eliittiä, mutta on hyvä muistaa, että sen mahdollistaa vahva toiminta kotimaassa. – Kuluneet kuusi vuotta ovat olleet minulle kunnia ja oppimatka, josta olen hyvin kiitollinen. Luovutan puheenjohtajan tehtävät seuraajalleni toteamalla, että vaikka maailma on pahasti sekaisin, ilman Punaista Ristiä se olisi paljon pahempi paikka elää. ? Suomen Punaisen Ristin yleiskokous on siirretty järjestettäväksi Vaasassa 5.–6. syyskuuta. Kutsu yleiskokoukseen "Ilman Punaista Ristiä maailma olisi paljon pahempi paikka elää." Tervetuloa vaikuttamaan Vaasaan! Päivitetty yleiskokousaikataulu ? Hallituksen toimintalinjausluonnoksen kommentointi päättyy 30.6.2020. ? Viimeinen ilmoittautumispäivä yleiskokoukseen on 5.7.2020. ? Yleiskokoukselle tehtävät aloitteet on jätettävä hallitukselle viimeistään 5.7.2020. ? Ehdokasasettelu yleiskokouksen henkilövaaleihin päättyy 24.7.2020. ? Viralliset kokouskutsut osastoille ja piireille lähetetään viimeistään 7.8.2020. ? Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Vaasassa 5.–6.9.2020. LI N U S LI N D H O L M 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 11 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 11 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 12 K eväinen valo tulvii ikkunoista sisään, kun päivä vaihtuu illaksi. Helsingin Nuorten turvatalolla tunnelma on lämmin ja vastaanottavainen. Sade , 25, käpertyy istumaan talon olohuoneen isoon nojatuoliin. – Se tunne, kun ei ole yksin, vaikka muuttaa omilleen, hän sanoo. Sade itsenäistyi jo 17-vuotiaana lukion toisella luokalla. Hän ei kuitenkaan joutunut tekemään sitä yksin, sillä apuna oli Nuorten turvatalon itsenäistymisen tuki (ITU). – Kun olin muuttanut omilleni, lohduttauduin välillä sillä, että voin aina halutessani mennä turvikselle yöksi. Sinne sai myös soittaa, jos tarvitsi neuvoja ihan mihin asiaan tahansa, Sade kertoo. Henkilökohtaisia asioita Sateen matka turvatalolla alkoi noin vuosi ennen omaan kotiin muuttamista, kun hänen äitinsä otti yhteyttä lastensuojeluun. Äidin ja tyttären välit olivat tulehtuneet, ja heistä molemmista tuntui, että ulkopuolinen apu olisi nyt tarpeen. – Meidän piti saada joku paikka, jossa voisimme keskustella kolmannen osapuolen kanssa niin, ettei välillemme tulisi riitoja. Suhteemme oli vaikea teini-ikäni takia, mutta myös vanhempieni ero kahdenkymmenen vuoden avioliiton jälkeen oli rankka koko perheelle. Minulla on kaksi 9–11-vuotiasta sisarusta, Sade kertoo. Lastensuojelusta heidät kuitenkin ohjattiin Nuorten turvatalon asiakkaiksi. Turvatalon tarjoamissa keskusteluissa Sade ja hänen äitinsä kävivät läpi samoja haasteita, joita kohdataan monessa muussakin perheessä. – Olin aika vaikea teini. Join salaa, en tullut kotiin sovittuna aikana ja soitin suutani äidilleni. Sain myös itkukohtauksia. JälkikäNuoret tarvitsevat joskus apua itsenäistymiseen ja rankkojen asioiden käsittelyyn. Helsinkiläinen Sade tuli Nuorten turvatalolle ensin asiakkaaksi – ja palasi vapaaehtoiseksi auttamaan muita. TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT PETRI MULARI Nuorten turvatalot 30 vuotta Kaikkea ei pidä kantaa yksin teen olen ymmärtänyt, että osa käytöksestäni johtui äitini ja isäni erosta. Keskusteluissa Sade kertoi myös sellaisista omista henkilökohtaisista asioistaan, joista oli muuten vaikea puhua vanhemmille. – Kerroin esimerkiksi olevani biseksuaali, ja vaikka äitini on hyvin suvaitsevainen, hänen oli aluksi vaikea ymmärtää sitä. Viikko turvatalolla Jossain vaiheessa keskusteluissa tuli puheeksi Sateen itsenäistyminen. – Meille sanottiin, että oman asunnon hankkiminen saattaisi parantaa välejämme, Sade kertoo. Se kuulosti hyvältä ratkaisulta, ja prosessi lähti nopeasti käyntiin. Itsenäistymisen alussa Sade majoittui viikoksi Helsingin Nuorten turvatalolle. – Harjoittelimme arkisten asioiden hoitamista, kuten kaupassa käyntiä, ruoanlaittoa SADE SAI turvatalolta apua mieltä painaviin asioihin ja tukea itsenäistymiseen. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 12 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 12 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 13 ja arjen aikatauluttamista. Minulle nämä asiat olivat jo aika tuttuja, mutta tein niitä silti mielelläni, Sade kertoo. Turvatalolla oli muitakin nuoria, ja vapaa-aikana he katsoivat leffaa ja pelasivat lautapelejä. – Vietimme paljon aikaa yhdessä. Se toi kivaa yhteisöllisyyden tunnetta. Ensimmäisen viikon jälkeen Sade vietti aikaa poikaystävänsä luona ja oli turvatalolla enää satunnaisia öitä. Puolessa vuodessa hänelle löytyi oma asunto. Käytännön asioiden lisäksi Sade sai turvatalolta tukea moniin mieltä painaviin asioihin. Sade kävi itsenäistymisen alussa joka viikko juttelemassa turvatalolla, ja keskusteluapu jatkui omilleen muuttamisen jälkeen. – Puhuimme sellaisista asioista, joista en voinut kertoa äidilleni tai muille läheisilleni. Muistan hyvin, millainen olo minulla oli silloin ja mitä ajatuksia kävin läpi. Jutteluapu oli hyvä asia. Sateella oli turvatalon kautta myös vapaaehtoinen tukikummi. Tukikummi on luotettava aikuinen, joka antaa aikaansa nuorelle noin vuoden kestävän suhteen aikana. – Me pidämme vieläkin yhteyttä viestein. Joskus myös tapaamme, ja viimeksi näimmekin marraskuussa. Vakavia keskusteluja Sade oli murtunut, kun itsenäistymisen tuki hänen osaltaan loppui. – Ajattelin, etten voi olla ilman turvista. Sitten aloitinkin itse vapaaehtoisena tukikummina toiselle nuorelle. Kummisuhde 17-vuotiaan kanssa alkoi nuoren kokemasta yksinäisyydestä. – Teen hänen kanssaan ihan arkisia asioi”Puhuimme asioista, joista en voinut kertoa äidilleni.” ta: käymme ostoksilla, syömässä tai kahvilla. Olen ystävä hänelle, Sade kuvaa. Vaikka virallinen tukikummius on nyt loppumassa kumminuoren täyttäessä 18 vuotta, se ei tarkoita sitä, että he eivät voisi enää nähdä. – Kumminuoreni kysyikin minulta yhtenä päivä, voidaanko me vielä pitää yhteyttä. Se tuntui siltä, että olen varmasti tehnyt hänen kanssaan jotain oikein. Kummiuden lisäksi Sade päivystää turvatalolla vapaaehtoisena. – Tykkään olla täällä, koska paikka tuntuu kodilta. Vapaaehtoistoimintaan kuuluu turvatalon arjen pyörittämistä: kaupassa käymistä, ruoanlaittoa ja pyykinpesua. – Juttelemme myös nuorten kanssa esimerkiksi silloin, kun syömme yhdessä iltapalaa, Sade kertoo. Joskus keskustelut ovat kevyempiä ja liittyvät vaikka televisio-ohjelmaan, mutta myös vakavista asioista jutellaan. – Nuoret ovat valveutuneempia kuin minä olin heidän ikäisenään. Tietoa on niin paljon helpommin saatavilla kuin vaikka vain vuosikymmen sitten. Usein nuoret haluavat purkaa jotain maailmalla tapahtuvaa asiaa, Sade sanoo. Toisaalta Sade on huomannut sosiaalisen median huonot puolet. – Nuoret ovat sulkeutuneempia kuin ennen. Kun me pelasimme ja katsoimme leffoja yhdessä, nyt nuoret ovat mieluiten omassa rauhassa kännyköillään. Maltti auttaa Turvatalolta saatu tuki auttoi Sadetta itsenäistymisessä, ja myös tyttären ja äidin suhde kehittyi parempaan suuntaan. – Kun muutin omilleni, välimme äitini kanssa paranivat täysin. Emme ole riidelleet sen jälkeen kuin satunnaisia kertoja. Näemme usein ja puhumme puhelimessa. Voin nyt kertoa äidilleni ihan kaikesta. Sade opiskelee nykyään Tallinnan yliopistolla kansainvälistä lakia ja tekee siinä sivussa töitä. Vaativa arki vaatii tasapainottelua, ja Sade käy edelleen juttelemassa terapeutin kanssa mielen isoista asioista. Nuoruuden tunnemyrskyt ovat kuitenkin takanapäin. Sade neuvookin nuoria malttamaan mielensä. – Kyllä se olotila helpottaa ajan myötä. On myös tärkeää pyytää apua ja puhua ongelmistaan, raskaita asioita on turha yrittää kannatella yksin. Turvikselle voi tulla koska tahansa! TURVATALON tiloissa vietetään aikaa myös yhdessä toisten nuorten kanssa. SADE ja Nuorten turvatalojen viestintää tekevä Anni Heinonen Helsingin turvatalon keittiössä. Vapaaehtoiseksi nuorten tueksi? Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat tukea missä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Ammattilaiset ja vapaaehtoiset päivystävät turvataloilla ympäri vuorokauden. Myös Punaisen Ristin ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n koordinoima Sekasin-chat tarjoaa nuorille matalan kynnyksen tukea. Palvelu on ollut nuorten keskuudessa erittäin suosittu, ja esimerkiksi vuonna 2019 chattiin tuli 136 000 yhteydenottoa. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan koko ajan lisää, ja Sekasin-chatissa voi toimia verkkovapaaehtoisena myös kotoa käsin. Jos siis vapaaehtoistyö nuorten parissa kiinnostaa, ota yhteyttä alueesi Punaiseen Ristiin tai lähimpään Nuorten turvataloon! Lue lisää: punainenristi.fi KÄÄNNÄ ? 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 13 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 13 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 14 Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää nostaa vuosien varrelta esiin 10 trendiä, jotka muokkaavat nuorten elämää ja koko yhteiskuntaa. Vaikka moni asia nuorten elämässä on mullistunut, turvatalotoiminnan arvot ja merkitys pysyvät. TEKSTI LEENA SUURPÄÄ KUVA MARIA SANTTO Nuorten turvatalot 30 vuotta Tukea, turvaa ja toimintaa N uorten turvatalojen 30-vuotisen auttamistyön ytimessä ovat taito ja halu kuunnella nuoria ja heidän läheisiään. Turvatalolla nuorella on oikeus olla ainutkertainen yksilö, yhteisön jäsen ja arvokas kansalainen. Arjen pienimmistä pulmista maailman suurimpiin, turvatalolla ongelmia ratkotaan yhdessä nuorten kanssa. Nuoruuden määritelmiä on yhtä monta kuin nuoria. Kolmekymppisinä Punaisen Ristin Nuorten turvatalotkin ovat nyt nuorisolain mukaan aikuisia. Aikuisuus ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi kokeilla uutta, erehtyä ja oppia. Tämä pätee yhtä hyvin nuoruuteen kuin turvatalotoimintaan. Nuoret ovat valtaväestö Turvatalotoiminnassa avainasemassa on nuorten elämäntilanteiden, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen. Ilman oikeaa tietoa ja uteliaisuutta nuorten elämästä ja ajatuksista heitä on vaikea kohdata ja auttaa. Viimeisten 30 vuoden aikana nuorten osuus maapallon väestöstä on kasvanut huimasti. Lapset ja nuoret ovat ihmiskunnan enemmistö, jonka hyvinvoinnista huolehtimisen pitäisi olla kaiken toiminnan ja päätöksenteon ytimessä. Nuorista peräti 90 prosenttia asuu globaalissa etelässä. Nuoret ovat myös yksi globaalisti liikkuvimmista ikäryhmistä. Tämä näkyy myös meillä Suomessa. Suuri osa ulkomailta Suomeen muuttavista on nuoria, puhuimme sitten turvapaikanhakijoista tai töihin, opiskelemaan tai perhettä perustamaan tulevista. Nuorten turvataloilla paikallisuus ja globaalisuus kohtaavat päivittäin. Monikielinen arki Kävellessäni kotikaupungissani Helsingissä kuulen yhä useammin vieraita kieliä. Lähitulevaisuudessa noin joka neljäs vastaantulija Helsingissä puhuu jo muuta kieltä kuin suomea. Kieli on tärkeä osa kulttuuria ja nuorten ja perheiden arkea. Kieli vaikuttaa myös siihen, miten nuori osaa ja uskaltaa ilmaista tarvitsevansa tukea. Nuorten mukana maasta toiseen kulkevat arvot, maailmankuvat ja asenteet tuovat myös turvataloille monikulttuurisen ja -arvoisen ilmapiirin. Turvatalojen dialoginen työote saa monikielistyvässä Suomessa erityisen arvon. Vastavuoroisuuteen perustuva auttaminen tarkoittaa paitsi monikielisyyden ja sen mahdollisuuksien tunnistamista, myös sellaista kielenkäyttöä, josta nuoret voivat ja haluavat tunnistaa itsensä ilman leimoja ja luokitteluja. Turvataloilla mietitään nuorten kanssa yhdessä, mitä esimerkiksi turvallinen tila ja toimiva tuki erilaisille nuorille ja perheille tarkoittavat. Perheet monimuotoistuvat Myös perherakenteissa ja -käytännöissä on tapahtunut 30 vuoden aikana isoja muutoksia. Perheet ovat yhä monimuotoisempia, ja samaan aikaan perhetausta vaikuttaa entistä enemmän siihen, millaiset eväät nuori saa elämälleen niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin henkisesti. Turvatalot ovat 30 vuoden ajan tehneet sinnikkäästi töitä sen eteen, että nuoren oikeus perheeseen tai ainakin yhteen turvalliseen aikuiseen toteutuisi. Nuoria on läpi vuosikymmenten autettu osana perhettä tai muuta lähiyhteisöä. Tämä lähtökohta on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempi perheen käsitteen laajentuessa entisestään. Samalla se haastaa meidät etsimään uusia perhetyön muotoja. Kasvava paine itsenäistyä Suomessa nuoret muuttavat pois kotoa eurooppalaisittain varhain, keskimäärin noin 22-vuotiaana. Kulttuuriimme on iskostunut paine itsenäistyä nuorena. Nuorten turvataloilla tämä näkyy siinä, että yhä useampi nuori kaipaa tukea itsenäistymiseen. Nuorisotutkijat kuvaavat nykypäivän nuoria pakkovalinnan sukupolveksi: nuorten pitää tehdä yhä aikaisemmin koko elämänsä kannalta olennaisia valintoja esimerkiksi koulussa, mutta samaan aikaan taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus jatkuvat yhä pidemmälle aikuisuuteen. Näennäinen valinnanvapaus luo myös eriarvoisuutta. Toimeentulotukien käyttö ja taloudellinen riippuvuus vanhemmista kasvavat, samoin pikavipit ja helpot luotot. Sukupolvet ylittävä köyhyys ja arjen heikot taloudelliset taidot ovat yhä useammin nuorten arkipäivää. Turvataloilla itsenäistyvien nuorten tukemiseen on panostettu viime vuosina muun muassa Kotipolku-toiminnan kautta. Itsenäistyvien nuorten kokonaisvaltaisen ja kiireettömän tukemisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Epävarman tulevaisuuden edessä nuoret tarvitsevat paljon muutakin kuin ohjausta koulutukseen ja työelämään. Nuorilla pitää olla oikeus etsiä oma polkunsa rauhassa ja ilman kohtuutonta painetta. Ei meistä kukaan aikuistu yhdessä yössä täyttäessään 18 vuotta. Ystävät suojaavat syrjäytymiseltä Vuosittain julkaistava valtakunnallinen Nuorisobarometri on 1990-luvulta lähtien toistanut samaa sanomaa: toisin kuin yhteiskunnallisen keskustelun perusteella voisi kuvitella, nuorille syrjäytyminen merkitsee ennen kaikkea syrjäytymistä luottamuksellisista sosiaalisista suhteista, erityisesti ystävyyssuhteista. Turvallisuus, yhteenkuuluvuus, yhdessä tekeminen ja sosiaaliset taidot "Ei meistä kukaan aikuistu yhdessä yössä täyttäessään 18 vuotta." 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 14 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 14 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 15 ovat kuuluneet 30 vuoden ajan listauksen kärkeen, kun nuorilta itseltään on kysytty eväitä hyvään elämään. Luottamuksellisten ystävyyssuhteiden puuttuminen on erityisen vahingollista nuorille, koska heidän elämänsä on muutenkin murrosvaiheessa ja suhde lähiyhteisöön ja koko yhteiskuntaan vasta muotoutumassa. Herkimmin yksin jäävät ne nuoret, joiden voimavarat selviytyä arjessa ja löytää kiinnekohtia yhteiskuntaan ovat heikoimmat. Nuorten turvatalojen auttamistyön lähtökohtana on kohdata ja auttaa nuoria osana heidän lähiyhteisöjään, mistä olemme saaneet nuorilta ja heidän läheisiltään paljon kiitosta. Palautteiden perusteella nuoret kokevat turvatalon tuen lujittaneen heidän suhteitaan sekä läheisiin että koko yhteiskuntaan. Verkko on nuorten oma tila Digitalisaatio on yksi suurimmista muutoksista nuorten elämässä turvatalojen 30-vuotisella taipaleella. Verkko on tämän päivän nuorten katu, oma tila, josta haetaan toisten seuraa, ajanvietettä, tietoa ja apua. Nuorten turvatalot lähtivät pari vuotta sitten mukaan järjestöjen yhteiseen verkkopalveluun Sekasin-chattiin, jota turvatalot koordinoivat yhdessä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa. Tämä ainutlaatuinen, järjestöjen yhdessä toteuttama tukipalvelu on muutamassa vuodessa saavuttanut suuren suosion nuorten parissa. Viime vuonna nuoret ottivat palvelun kautta yhteyttä 136 000 kertaa, ja järjestöjen vapaaehtoiset kävivät nuorten kanssa 21 000 keskustelua. Nuorten tavoittamisessa on olennaista, että auttajat toimivat myös verkossa. Kokemukset verkkoauttamisesta osoittavat, että verkon kautta tavoitetaan sellaisiakin nuoria, jotka jäisivät muuten avun ulkopuolelle. Digitalisaatio laajentaa auttamisen ympäristöjä jatkossakin. Verkossa kohdataan ja tue taan tulevaisuudessa yhä useammin myös nuorten perheitä ja muita lähiyhteisöjä. Turvallinen arki muutoksessa Nuorten elämä ja sen mukana Nuorten turvatalojen arki on 30 vuodessa muuttunut entistä globaalimmaksi, monikulttuurisemmaksi ja digitaalisemmaksi. Maapallon kutistuminen on ristiriitainen asia. Älypuhelimen kautta nuorten taskussa ovat kaikki maailman mahdollisuudet, mutta myös globaalit ongelmat, joiden käsittelyyn nuoret tarvitsevat tukea. Yli 10 000 nuorta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeestä, 140 maasta, nimesi viime vuonna kokouksessaan maailman suurimmaksi humanitaariseksi haasteeksi ilmastokriisin. Ilmastonmuutos on yksi eniten turvattomuuden tunnetta nuorten keskuudessa aiheuttavista ilmiöistä myös Suomessa, ja huoli tulevaisuudesta on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Globaalien kysymysten käsittely lisääntyy myös Nuorten turvataloilla. Jokainen nuori on kansalainen Läpi 30 vuoden Nuorten turvatalot ovat pyrkineet kohtaamaan nuoret vastuullisina kansalaisina riippumatta heidän elämäntilanteestaan, voimavaroistaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Tavoitteena on ollut muistuttaa nuorille itselleenkin, että vaikka arki koettelisi itsetuntoa ja elämänhallintaa, he ovat arvokkaita kansalaisia, joille kuuluvat myös kansalaisten oikeudet. Nuorten kiinnostus politiikkaan on juuri nyt ennätyskorkealla. Samaan aikaan poliittinen vaikuttaminen eriytyy rankasti muun muassa nuoren koulutustaustan mukaan, ja samanlainen eriytyminen näkyy muussaKUVATEKSTI kuvateksti tähän kuvateksti tähän "Jokainen nuori on arvokas kansalainen, jolle kuuluvat myös kansalaisen oikeudet." KÄÄNNÄ ? NUORTEN turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää tahtoo valaa nuoriin uskoa itseensä ja koko ympäröivään maailmaan. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 15 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 15 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 16 Veripalvelussa on jo vuosia varauduttu toimimaan koronakriisin kaltaisessa pandemiassa. Verta on kerättävä myös poikkeusoloissa, jotta potilaille riittää verivalmisteita. TEKSTI SANNA KETTUNEN KUVA JARI HÄRKÖNEN Verenluovutus jatkuu pandemian aikana kin kansalaisja harrastustoiminnassa. Kaikilla nuorilla on oikeus saada tukea paitsi yksilöinä ja perheidensä jäseninä, myös kansalaisina. Turvatalot tukevat nuorten kansalaisuutta puhumalla nuorten puolesta, muistuttamalla nuorten arvosta ja puolustamalla heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa. Myytti yksilökeskeisistä nuorista Nuoren ikäpolven yksilökeskeisyys on sitkeässä istuva myytti. Todellisuudessa niin tutkimukset kuin turvatalojen havainnot kertovat, että esimerkiksi nuorten kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan on pikemminkin kasvussa kuin vähenemässä. Viimeaikaisten selvitysten mukaan nuoret ovat kaikista ikäryhmistä halukkaimpia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, kunhan heitä vain pyydetään ja rohkaistaan mukaan. Turvataloilla vapaaehtoistoiminta on 30 vuodessa monimuotoistunut ja kasvanut. Muutaman vapaaehtoisen ryhmästä on kasvanut yli 500 aktiivisen vapaaehtoisen joukko, josta noin puolet on nuorisolain mukaan itsekin nuoria. Vapaaehtoiset toimivat nuorten tukena myös turvatalojen ulkopuolisessa arjessa ja verkossa. Nuorten vapaaehtoistoimintaan lähtemiseen vaikuttavat hyvin samanlaiset seikat kuin turvatalolle tulemiseen muutenkin: nuoret tahtovat päästä mukaan nopeasti ja helposti. He haluavat vapaaehtoisina tehdä merkityksellisiä asioita yhdessä toisten kanssa, joustavasti ja oman tilanteensa mukaan. Nuorten tulevaisuus Millainen sitten on nuorten tulevaisuus? Kuluneiden 30 vuoden aikana nuoret ovat alkaneet pohtia tulevaisuutta oman elämänsä lisäksi entistä enemmän koko maailman tulevaisuuden perspektiivistä. Yhteiskuntatieteilijöiden mukaan ihmiskunnan yhteisten ”suurten kertomusten” aika on ohi, usko jatkuvaan edistykseen on rapistunut. Uhkakuvia riittää: ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, lajien katoaminen. Tämän päivän nuoret saavat maailmasta tietoa enemmän kuin koskaan ennen, eikä se kaikki suinkaan vahvista uskoa tulevaisuuteen. Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla me haluamme luoda toivoa ja luottamusta, vahvistaa nuorten kykyä kuvitella toisenlainen tulevaisuus ja rohkaista heitä katsomaan eteenpäin. Olemme onnistuneet työssämme, kun nuori tuntee pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, lähiympäristöönsä, yhteiskuntaan – ja koko maailmaan. Nuorten turvatalojen vanha motto on ajankohtainen myös tänään: Kaikille asioille voi tehdä jotain. ? "Turvatalojen motto on yhä ajankohtainen: Kaikille asioille voi tehdä jotain." SAIRAALAT tarvitsevat verituotteita potilailleen myös pandemian aikana. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 16 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 16 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 17 K oronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi verivalmisteiden käyttö vähenee sairaaloissa, kun kiireettömiä leikkauksia siirretään ja voimavarat keskitetään koronapotilaiden hoitamiseen. Silti pandemiankin aikana sairaaloissa tarvitaan verivalmisteita esimerkiksi onnettomuuksien uhreille, syöpäpotilaille, synnyttäjille ja keskoslapsille. Verenluovuttajia tarvitaan koko ajan. Verivalmisteita saavien potilaiden kannalta tärkeää on, että luovuttajat ovat terveitä. Koronavirus on mietityttänyt luonnollisesti myös verenluovuttajia. Epidemian vallitessa luovuttajien turvallisuudesta huolehditaan tehostetusti. – Veripalvelu toimii myös poikkeusoloissa, sillä sairaalat tarvitsevat aina verivalmisteita. Epidemian aikana vältämme tartuntariskejä monilla eri toimenpiteillä, Veripalvelun vastaava lääkäri Johanna Castrén kertoo. Koronavirusepidemian aikana verenluovutuksessa noudatetaan pandemiavarautumistoimia. Verenluovutukseen tullaan vain ajanvarauksella, eikä luovutustilaan päästetä muita kuin verenluovuttajia. Lasten ja saattajien mukanaolo ei ole tällä hetkellä aikana mahdollista. Verenluovuttajilta varmistetaan heti saapuessa, ettei heillä ole flunssan oireita, ja kaikki luovuttajat ohjataan pesemään tai desinfioimaan kädet. Luovutustiloissa yhtä aikaa olevien henkilöiden määrää rajoitetaan, ja muihin ihmisiin pidetään turvaväli. Tiloja myös puhdistetaan tehostetusti. Tartuntoja veriteitse ei havaittu Parasta aikaa maailmaa ravistelevan pandemian aiheuttaja on SARS-CoV-2-koronavirus, jonka aiheuttama tauti COVID-19 kehittyy osalla sairastuneista hengenvaaralliseksi keuhkokuumeeksi. Tässä vaiheessa tiedetään, että virus tarttuu hengitystie-eritteistä. Nykytiedon valossa tartuntariski kasvaa vähintään 15 minuutin lähikontaktissa sairastuneen kanssa ja esimerkiksi samassa taloudessa asuvien kesken. Veripalvelutoiminnan kannalta tärkeä tieto on se, että veriteitse koronavirustartuntoja ei ole todettu. Muidenkaan tunnettujen koronavirusten, kuten SARSja MERS-epidemian aiheuttaneiden virusten, ei ole havaittu tarttuvan veren välityksellä. – Verta voi luovuttaa, jos ja kun tuntee itsensä terveeksi ja täyttää muut voimassa olevat luovutusedellytykset, Johanna Castrén sanoo. Flunssaisena verta ei kuitenkaan voi luovuttaa. Jos on sairastanut minkä tahansa kuumeisen hengitystietulehduksen, verenluovutuksessa on pidettävä kahden viikon tauko, joka lasketaan parantumisesta. Sama kahden viikon varoaika pätee myös koronaviruksesta parantuneisiin. – Hengitystietulehduksena korona ei ole sen kaltainen, että sairastaneelle aiheutuisi siitä pitkäaikainen luovutuseste. Toki, jos joutuu tehohoitoon ja sairaalaan, luovutuksen varoaika pitenee kolmeen kuukauteen. Myös matkustaminen aiheuttaa rajoituksia verenluovutukseen. Kaikille EUja EFTA-maista tai Britanniasta Suomeen palanneille on koronaepidemian aikana asetettu poikkeuksellisesti 14 vuorokauden mittainen varoaika. Varoaika on yhtä pitkä kuin Suomen hallituksen ohjeistama ”karanteenia vastaava tilanne”, ja sen laskeminen alkaa paluusta Suomeen. Matkailu tai oleskelu EUtai EFTA-maiden tai Britannian ulkopuolella aiheuttaa aina vähintään 28 vuorokauden varoajan. Koska koronavirusten ei ole todettu tarttuvan veriteitse, niitä ei ole tarkoituksenmukaista tutkia luovuttajilta. Riittää, että luovuttamaan tullaan terveenä ja täysin oireettomana. – Veripalvelu testaa verenluovuttajia vain niiden taudinaiheuttajien osalta, jotka ovat VERIPALVELUN LABORATORIO toimii Helsingin Kivihaassa kellon ympäri viikon jokaisena päivänä. Laboratoriossa voidaan milloin tahansa tutkia sairaaloiden lähettämiä näytteitä ja etsiä potilaille verivalmisteita. Verenluovuttajalta otetaan veripussin lisäksi aina kolme näyteputkea, jotka analysoidaan ennen kuin verivalmisteita toimitetaan sairaaloihin. Ensimmäisenä verestä tutkitaan veriryhmä. Luovuttaja saa tietää oman veriryhmänsä toisella luovutuskerralla. Verenluovuttajilta tutkitaan myös punasoluvasta-aineita, joita muodostuu esimerkiksi verensiirtojen tai raskauden yhteydessä. Verta ei voi luovuttaa, jos siinä on verensiirtojen kannalta merkityksellisiä vasta-aineita. Osalta luovuttajista voidaan tutkia myös muita veriryhmäominaisuuksia, joiden avulla voidaan löytää erityisille potilasryhmille sopivaa verta. Tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi syöpäpotilaat ja henkilöt, joilla on erittäin harvinainen veriryhmä. Jokaisesta luovutetusta veripussista tutkitaan myös HI-virus, hepatiittivirukset A, B ja C, syfilisbakteeri ja parvovirus. Jos testeissä ilmenee viitteitä tartunnasta, luovuttajalta pyydetään toinen näyte tuloksen varmistamiseksi ja hänet ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. ? tarpeellisia luovuttajan soveltuvuuden ja verivalmisteiden turvallisuuden kannalta. Pandemiaryhmä seuraa tilannetta Veripalvelussa toimii oma pandemiaryhmä, joka seuraa aktiivisesti epidemiatilannetta ja on laatinut epidemiaa varten pandemian aikaisen varautumissuunnitelman. Suunnitelmassa on otettu huomioon esimerkiksi veren tarpeen väheneminen ja henkilökunnan mahdollinen sairastuminen. – Varautumissuunnitelmassa kartoitetaan tarvikkeet ja niiden riittävyys sekä käydään läpi tehostetut hygieniaohjeet henkilöstölle, Veripalvelun erikoislääkäri Susanna Ekblom-Kullberg sanoo. Pandemiaryhmä kokoontui edellisen kerran tiheästi sikainfluenssaepidemian aikana 2009– 2010. Samalla luotiin suunnitelmat, joita nyt hyödynnetään. Pandemiaryhmä seuraa tilannetta ja ohjeistuksia sekä Suomessa että maailmalla. – Meillä on hyvä yhteistyö kansainvälisten kollegojemme kanssa. Kun tämä pandemia on ohi, edessä on varmasti jälleen paljon pohdintaa siitä, miten voimme varautua entistä paremmin tuleviin epidemioihin. Koronavirukset eivät nykytiedon mukaan tartu veriteitse. Luovutettu veri tutkitaan tarkasti 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 17 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 17 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 18 Punainen Risti järjesti Paimiossa omaishoitajille koulutuksen kotivarasta helmikuussa – vain hetkeä ennen kuin koronakriisi osoitti rajulla tavalla, miten äkisti arki myös Suomessa voi häiriintyä. Pelastusalan ja Punaisen Ristin toive on, että jokainen kotitalous selviytyisi hätätilanteessa omillaan 72 tunnin ajan. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA varautuminen kriisitilanteeseen. Ämpäri, kanisteri tai muu vesiastia on tärkeä osa varautumista, sillä vedenjakelu saattaa katketa esimerkiksi saastumisen tai sähkökatkon vuoksi. Ihminen ei pärjää kauan ilman vettä. Sitä kuluu paitsi juomiseen, myös hygieniaan ja ruoanvalmistukseen, eikä lemmikkienkään tarpeita saa unohtaa. Sen varaan ei kannata laskea, että kaupassa riittää hätätilanteessa pullovettä. Silti vain harvalla on varastossa veden säilyttämiseen ja kuljettamiseen tarvittavia astioita. – Vettä pitäisi olla varastossa sangollinen tai kaksi vuorokaudessa perheenjäsentä kohti, kertoo keskustelua T äällähän jaetaan ilmaisia ämpäreitä! Punaisissa astioissa on kansi ja Punaisen Ristin sekä Tokmanni-kauppaketjun logot. – Ämpäreitä jäi Nälkäpäivästä yli, paljastaa Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin omaishoidon toiminnan suunnittelija Jaana Paasonen . Tokmanni lahjoitti ämpärit alun perin viime syksyn Pisara-valmiusharjoitukseen ja Nälkäpäivään. Ajatus ilmaisista ämpäreistä voi tuntua huvittavalta, mutta tässä tapahtumassa ämpärillä on paikkansa. Toivontupaan on kokoontunut paimiolaisia omaishoitajia 72 tuntia -keskusteluun, jonka aiheena on kotitalouden Kotivara kolmeksi vuorokaudeksi 1 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 18 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 18 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 19 vetävä Jari Peri Punaisen Ristin Paimion osastosta. Kerralla kolmeksi päiväksi Viranomaisten ja järjestöjen yhdessä laatima varautumissuositus kotitalouksille on 72 tuntia. Varautuminen on osa valtakunnallista huoltovarmuussuunnitelmaa, kertoo Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEKistä. – 72 tuntia on se aika, joka kotitalouden olisi selviydyttävä ilman yhteiskunnan palveluja kriisitilanteen tullen. Sen kuluessa viranomaiset pystyvät järjestämään huollon, esimerkiksi juuri vedenjakelun, Räsänen kertoo. Huoltovarmuus-sana voi tuoda mieleen sodan tai muun äärimmäisen kriisitilanteen, mutta yhteiskunnan toiminnot voivat häiriintyä pienemmistäkin asioista. Varsinais-Suomessa muistetaan esimerkiksi Nousiaisten vesikriisi, jossa jätevesija käyttövesiputkien sisältö sekoittuivat putkirikon seurauksena. Tuorein esimerkki poikkeustilanteesta on tietenkin maailmanlaajuiseksi levinnyt koronavirusepidemia, joka on häirinnyt talouden toimitusketjuja ja saanut suomalaisetkin hamstraamaan ruokaa ja päivittäistavaroita. Suositusten mukaan kotivaraan kuuluu veden lisäksi ruokaa vähintään 72 tunniksi. Mitään erityistä huoltovarmuusostoslistaa ei ole, vaan ohje on hankkia kotiinsa sellaisia hyvin säilyviä elintarvikkeita, joita taloudessa muutenkin syödään. Periaatteessa kotivarasta käy se, että hankkii kaupasta kerralla muutaman päivän ruoat. Jos sähköt katkeavat, kylmässä säilyttämisen lisäksi myös ruoan valmistaminen käy vaikeaksi. Tärkeä osa kotivaraa ovatkin sellaisenaan syötävät runsasenergiset ruoat kuten rusinat, pähkinät ja erilaiset patukat. Kauppa ei aina auta Paimiossa keskustelua vetävä Jari Peri on Punaisen Ristin vapaaehtoinen, joka on käynyt SPEKin järjestämän 72 tuntia -koulutuksen ja vetänyt aiemminkin muutaman tilaisuuden aiheesta erilaisille ryhmille. Tilaisuuksista ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi taloyhtiöt ja harrastusporukat. Paimion omaishoitajat ovat iäkästä väkeä, ja monella heistä on kokemusta vaikkapa ruoan säilyttämisestä ajalta ennen jääkaappia. – Meillä oli kaivo jääkaappina ensimmäiset yhdeksän vuotta, kertovat Toivontuvan keskusteluun osallistuneet Jukka ja Ritva Mäkilä . Jari Peri muistuttaa, että lähimmäistenkin tilanne kannattaa kriisissä tarkistaa. – Kriisissä on muistettava varsinkin yksin asuvat lähimmäiset. Vanhuksia pitää auttaa, minkä voi, vaikkapa kantamalla heille sitä vettä, Peri sanoo. SPEKin Sanna Räsänen kertoo, että tutkitusti huonoimmin yhteiskunnan palvelujen katkeamiseen ovat varautuneet nuoret kaupunkilaiset. He ovat tottuneet 24/7-yhteiskuntaan, jossa kauppa on aina auki ja kortilla voi maksaa. – Mutta häiriötilanne haittaa nopeasti myös kauppojen toimintaa kuten logistiikkaa, rahaliikennettä ja elintarvikkeiden kylmäketjuja. Kauppaan ei ehkä pääse, tai siellä ei ole enää tarvittavia elintarvikkeita. Mieti asiat valmiiksi Ruoka ja juoma ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta kotitalouksien varautumiseen kuuluu muutakin. Olennaista on tiedostaa, että kriisitilanne saattaa joskus tulla, ja suunnitella valmiiksi, miten silloin toimii. Juuri tätä ajatustyötä 72 tuntia -keskustelutilaisuuksilla herätellään. Esimerkiksi vessanpöntön voi huuhdella yleensä kerran vedenjakelun katkettua, mutta nykyisin suositellaan, ettei kerrostaloissa huuhdeltaisi katkotilanteessa lainkaan. Miten wc-asiat sitten vesikatkon aikana hoidetaan? – Virittämällä riuku tontin rajalle? eräs keskustelijoista ehdottaa toisten iloksi. Ratkaisu on kieltämättä luova, mutta ei suositeltava. Parempi ja hygieenisempi ratkaisu on muovipussi, joka viritetään pönttöön, suljetaan käytön jälkeen ja hävitetään sekajätteenä. Koti myös viilenee nopeasti varsinkin kylmänä vuodenaikana, jos lämmitysjärjestelmä lakkaa toimimasta. Jos asunnossa on toimiva tulisija, polttopuita kannattaa pitää varastossa, se auttaa sekä lämpötaloudessa että ruoanvalmistuksessa. Jos tulisijaa ei ole, apuun tulevat makuupussit, viltit ja toisten ihmisten läheisyys. 72 tuntia -esitteessä neuvotaan lisäksi sulkemaan ovia ja oleskelemaan yhdessä huoneessa, jotta lämpö ei karkaisi. Kun sähköt eivät toimi, tarvitaan myös taskulamppua ja sen varaparistoja. Puhelinta varten on hyvä olla ladattuna varavirtalähde. Viranomaistiedotus kulkee tekstiviesteinä ja radion kautta, joten jos puhelimesta loppuu akku, pattereilla toimiva radio on edelleen hyvä olemassa. – Kaikkihan me toivomme, ettei häiriötilanteita tulisi, mutta tilanteesta toipuukin nopeammin, kun homma on pysynyt hallussa, Sanna Räsänen muistuttaa. Kotivara kuntoon V iranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille häiriöja kriisitilanteiden varalle on 72 tuntia. Ainakin siksi aikaa jokaisesta kodista pitäisi löytyä vettä, ruokaa ja tarpeelliset lääkkeet. Tärkeää on myös tietää, mistä ja miten saa oikeaa tietoa tilanteesta. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle, mutta ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Hyvin varautunut ihminen pystyy auttamaan myös läheisiään ja naapureitaan. ? Lue lisää: 72tuntia.fi 1 2 3 Huonoiten palvelujen katkeamiseen ovat varautuneet nuoret. 1 Punaisen Ristin omaishoidon tuen suunnittelija Jaana Paasonen toi Paimion omaishoitajien varautumiskoulutukseen ilmaisia ämpäreitä. 2 Pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Punainen Risti kampanjoivat 72 tunnin kotivaran puolesta. 3 Tokmannin Punaiselle Ristille lahjoittamiin ämpäreihin voi varastoida vettä sähkökatkon aikana. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 19 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 19 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 20 P olttoaineyhtiö Neste osallistui viime vuonna ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin Ketjureaktio-kampanjaan. Vuosittain Kilometrikisa-pyöräilykampanjan yhteydessä järjestettävässä Ketjureaktiossa kerättiin varoja eteläisen Afrikan ja Tadzhikistanin vuoristoseudun ilmastonmuutoksesta kärsivien alueiden auttamiseksi. – Olemme tukeneet Suomen Punaisen Ristin toimintaa jo pitkään, joten meille oli luonnollista jatkaa sitä myös Ketjureaktion kautta, Neste Oyj:n vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen kertoo. – Nesteen visiona on luoda tuleville sukupolville elinvoimaisempi maapallo. Ilmastonmuutos on valtava globaali haaste, johon vastaamiseksi tarvitaan monenlaisia ratPunaisen Ristin Ketjureaktiokampanja kannustaa vaihtamaan auton polkupyörään, kohentamaan kuntoa ja torjumaan samalla ilmastonmuutosta. Mukana talkoissa on myös polttoaineyhtiö Neste. TEKSTI MAARIT SEELING KUVA KIMMO HOLOPAINEN Pyörällä maailma paremmaksi MINJA TIMPERI liittyi Nesteen Ketjureaktiojoukkueeseen kesken viime kauden. Pyöräily virkisti ja nosti kuntoa, ja aikaakin säästyi. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 20 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 20 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 21 kaisuja. Haluamme olla mukana kehittämässä ja tarjoamassa vastuullisia vaihtoehtoja ja kannustaa työntekijöitämme tekemään ilmastoystävällisempiä valintoja myös vapaa-ajallaan. Neste tarjoaa työntekijöilleen myös mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä työaikana. Viime jouluna yhtiön väkeä nähtiin esimerkiksi vapaaehtoisina Punaisen Ristin Nuorten turvatalolla ja lipaskerääjinä Hyvä Joulumieli -kampanjassa. Puhtaan ilman puolesta Työmatkapyöräilyyn kannustaminen kiinnostaa yrityksiä ennen kaikkea pyöräilyn kiistattomien terveysvaikutusten vuoksi. Kilpailu hyvistä työntekijöistä kovenee ja omista halutaan pitää huolta. Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -kampanjan järjestämästä Kilometrikisasta onkin reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut maan suosituin pyöräilykampanja. Myönteinen muutos arkiliikunnassa jatkuu monella myös kisan jälkeen. Kisaaminen ja toisten haastaminen Ketjureaktio-kampanjaan koetaan hauskaksi tavaksi tehdä hyvää ja toteuttaa samalla yritysvastuuta. Nesteen yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Minja Timperi oli viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana polkemassa hyvää yhtiön Espoon joukkueessa. – Kuulin kilpailusta turhan myöhään ja liityin joukkueeseen vasta heinäkuun lopussa. Onneksi osallistuminen oli mahdollista myös kesken kauden. Minulle ehti kertyä määräaikaan mennessä noin 500 kilometriä. Pyöräilin päivittäin töihin lähes kahden kuukauden ajan, Timperi iloitsee. Loppujen lopuksi Timperi saavutti pyöräilemällä myös ajallista säästöä. – Totesin, että pääsen polkemalla perille jopa nopeammin kuin julkisilla tai omalla autolla – jota minulla ei tosin edes ole. Nopeimmillaan olin töissä 23 minuutissa ovelta ovelle laskettuna, kun julkisia käyttäen aikaa kuluu 35–45 minuuttia. Ajansäästö oli mielestäni huomattava. Timperi kertoo kuntonsakin parantuneen kahden kuukauden aikana. – Olin paljon pirteämpi ja energisempi kuin tavallisesti. Raitis ilma työpäivää ennen ja heti sen jälkeen teki tehtävänsä. Pyöräily sekä herätti aamulla että rentoutti työpäivän jälkeen. Pyöräily lisäsi selvästi työhyvinvointiani. Kunnonkohotusta työmatkalla Timperin työmatka yhteen suuntaan on pyöräteitä pitkin noin kahdeksan kilometriä. Yhteenlaskettuna pyöräilykilometrejä kertyi päivittäin juuri sopivasti. Parasta oli, kun pienen etsimisen jälkeen löytyi mukava reitti Helsingin Keskuspuiston läpi ja sen jälkeen merenrantaa sivuten Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta Keilaniemeen. Kauniissa maisemissa mielikin lepäsi. – Harrastan aika paljon muutakin liikuntaa. Pyöräilykautena muut lajit saivat jäädä vähemmälle, koska en jaksanut lähteä muiden harrastusten pariin heti kotiin pyöräiltyäni. Toisaalta en myöskään stressannut siitä. Olin joka tapauksessa saavuttanut päivän liikuntatavoitteeni, Timperi naurahtaa. Hän kertoo aikovansa osallistua Kilometrikisaan ja Ketjureaktioon myös tänä vuonna – ja tällä kertaa heti kauden alusta. – Tavoitteeni on vähintään tuplata viime vuoden kilometrit. Pyöräilyssä yhdistyy monta hyvää asiaa: liikunta, hyvä mieli ja tunne siitä, että on tehnyt ilmastoystävällisen valinnan. Tunsin osallistuvani yhteisiin talkoisiin. Enemmän kuin riittävästi Ketjureaktion viime vuoden ilmastonmuutosteema kiinnosti ennätysmäärää yrityksiä ja pyöräilijöitä. Yritysjoukkueiden määrä nousi edellisvuoden 189 joukkueesta 235:een. Nesteeltä kisaan osallistuivat Neste Espoo, Porvoo, Naantali, Kotka, Terminaalit ja Palokunta. Yhteensä Nesteen joukkueet polkivat komeat 87 396,2 kilometriä, joka vastaa 15 207 kilon vähennystä hiilidioksidipäästöihin fossiilisella polttoaineella kulkevan auton käyttöön verrattuna. – Tavoitteemme oli saavuttaa 15 000 kg hiilidioksidivähennys, ja siihen pääsimme hienosti. Olimme myös luvanneet tuplata lahjoitussumman Punaiselle Ristille, jos raja ylittyy, joten loppusummaksi kertyi lopulta hieman vajaat 7 000 euroa, Salla Ahonen kertoo. Yhtiönä Nesteellä on Ahosen mukaan kaksi kunnianhimoista ilmastotavoitetta. Ensimmäinen niistä on vähentää asiakkaiden kasvihuonekaasupäästöjä uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen avulla vuosittain vähintään 20 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Neste on jo nyt maailman suurin jätteistä ja tähteistä jalostetun uusiutuvan polttoaineen valmistaja. Toiseksi yhtiö pyrkii vähentämään oman tuotantonsa hiilijalanjälkeä nopeammin kuin EU:n ilmastoja energiatavoitteet velvoittavat. Ketjureaktiossa yhtiön tavoitteena on tänä vuonna vielä suurempi hiilidioksidipäästövähennys kuin viime kerralla. – Meillä on paljon innokkaita työmatkapyöräilijöitä, ja haluamme kannustaa yhä useampia osallistumaan – se kohottaa kuntoa, edistää terveyttä ja vähentää päästöjä. On hienoa nähdä, että niin moni nesteläinen osallistuu myös vapaa-ajallaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja on valmis tekemään arjessa kestävämpiä valintoja. Ketjureaktio-keräykseen osallistuminen on helppo tapa tukea samalla Punaisen Ristin arvokasta työtä, Ahonen summaa. Pyörällä maailma paremmaksi Ketjureaktio kutsuu P unaisen Ristin Ketjureaktio-kampanja on osa arkipyöräilyyn kannustavaa Kilometrikisaa, joka on kaikille avoin, leikkimielinen pyöräilykilpailu. Tänä vuonna jo 12. kertaa käytävän Kilometrikisan järjestävät Pyöräilykuntien verkosto ry. ja Suomi Pyöräilee -kampanja. Punaisen Ristin Ketjureaktiossa nostetaan kuntoa pyöräilemällä ja tehdään samalla hyviä tekoja. Yrityksille suunnatussa kampanjassa pyöräilijöiden työnantaja lahjoittaa euron jokaisesta joukkueensa polkemasta 25 kilometristä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Ketjureaktioon voi osallistua myös esimerkiksi harrastustai kaveriporukalla. Jokainen poljettu kilometri on itsessään ilmastoteko, sillä 25 kilometriä pyöräilyä vähentää hiilidioksidipäästöjä keskimäärin neljä kiloa autoiluun verrattuna. ? Lue lisää: punainenristi.fi/ketjureaktio "Nesteen visio on elinvoimainen maapallo tuleville polville." "Pyörällä pääsen töihin nopeammin kuin autolla." 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 21 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 21 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 22 A lussa oli katastrofi. Niin alkaa moni tarina Punaisesta Rististä, eikä tämäkään kertomus tee poikkeusta. Koko kansainvälinen Punaisen Ristin liike sai alkunsa Henry Dunant’n kokemuksista Solferinon taistelukentillä. Ensimmäinen maailmansota toimi alkusysäyksenä Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n, silloisen Kansojen liigan, perustamiselle, ja toisen maailmansodan jälkimainingeissa laadittiin edelleen voimassa olevat Geneven sopimukset. Tällä kertaa katastrofin nimi oli Biafra. Britannian vallasta itsenäistynyt Nigeria suistui sisällissotaan 1967, kun maan kaakkoisosan etninen ryhmä ibot irtautui Nigeriasta ja julisti oman valtionsa, Biafran tasavallan syntyneeksi. Seurasi kaksi ja puoli vuotta kestänyt sisällissota, Jättiläinen Suomen Punaisen Ristin kansainvälisten avustustyöntekijöiden henkilöreservi täyttää toukokuussa 50 vuotta. Siihen kuuluu 1 200 on eri alojen ammattilaista – enemmän kuin millään muulla avustusjärjestöllä. Se on saavutus, josta on oikeus olla ylpeä. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT PUNAISEN RISTIN KUVA-ARKISTO 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 22 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 22 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 23 jonka aikana Nigerian hallituksen joukot saartoivat Biafraa. Tuloksena oli humanitaarinen katastrofi. Biafran nälänhätä järkytti koko maailmaa, kun televisio toi kuvat nälkään kuolevista lapsista olohuoneisiin. Biafralaisten henkireiän muodostivat ilmakuljetukset, jotka toivat maahan ruokaa ja lääkkeitä yön pimeyden turvin. Ilmasiltaan osallistui noin 30 avustusjärjestöä ja eri maiden hallituksia. Joukossa oli useita Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä, myös Suomen Punainen Risti, jotka toimivat muodollisesti Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n alaisuudessa. Kaikki ei kuitenkaan sujunut kuten piti. Biafran opetukset Vasta siirtomaavallan alta vapautunut Nigeria ei tervehtinyt kansainvälistä Punaista Ristiä puolueettomana auttajana. Länsivallat ja Neuvostoliitto huseerasivat öljyrikkaan Nigerian sisällissodan taustalla, eikä maata johtanut sotilashallitus tehnyt eroa ”eurooppalaisten herrakerhojen” välillä. Jopa puolueettomuuttaan julistanut Sveitsi – Punaisen Ristin kotimaa – jäi kiinni aseiden myynnistä Nigeriaan. Punaisen Ristin korkein edustaja, sveitsiläinen diplomaatti karkotettiin Nigeriasta, ja sotilashallitus vaati kaikkien avustuslentojen alistamista valvontaansa. Kesäkuussa 1969 Nigerian armeija ampui alas ICRC:n DC-7-kuljetuskoneen surmaten kolme avustustyöntekijää. Punaisen Ristin apu oli torjuttu tylyimmällä mahdollisella tavalla. Vielä sodan päätyttyä Biafran katoamiseen maailmankartalta 1970 – ja miljoonan biafralaisen kuoltua nälkään ja tauteihin – Nigerian sotilasjohtaja Yakubu Gowon tuomitsi länsimaiset avustusjärjestöt ja niiden mukana Pohjoismaiden Punaiset Ristit, jotka hänen mukaansa olivat vain pitkittäneet sotaa ja lisänneet kärsimyksiä. Syytökset olivat ennenkuulumattomia. ”Miksei kolmen demokraattisen, vauraan ja Afrikkaan ’hyväsydämisesti’ suhtautuvan Pohjoismaan apu kelvannut? Eikö punaristilippu, kärsivien ihmisten pyyteettömän auttajan perinteellinen tunnuskuva, enää avannutkaan tietä hädänalaisille alueille?” Veikko J. Pajunen kysyi Suomen Punainen Risti -lehdessä keväällä 1970. Analyysin lopputulema oli karu: maailma oli muuttunut niin nopeasti, että Punainen Risti ei ollut pysynyt perässä. Siirtomaavallan purkautuminen toisen maailmansodan jälkeen oli synnyttänyt kymmenittäin uusia valtioita Aasiassa ja Afrikassa. Monista niistä puuttui paikallinen Punaisen Ristin yhdistys kokonaan tai se oli heikko. Useat niistä olivat siirtomaaisäntien perustamia eivätkä nauttineet valtaväestön luottamusta. Punainen Risti oli liian eurooppakeskeinen, liian elitistinen – liian valkoinen. Jopa tuoreet Geneven sopimukset paljastivat rajallisuutensa. Uudet valtiot kyllä liittyivät niihin, mutta sopimukset oli laadittu valtioiden välisiin sotiin, ei maiden sisäisiin konflikteihin, joita nyt puhkesi ympäri kolmatta maailmaa. Punaisen Ristin oli pakko uudistua. ICRC perusti heti sodan päätyttyä uuden ulkoisen kehityksen osaston, jonka tehtävänä oli tehdä Punaista Ristiä tunnetuksi kolmannen maailman maissa ja perehtyä niiden olosuhteisiin ja tarpeisiin. Kansallisten yhdistysten kehittämiseen panostettiin, ja Geneven sopimusten uudistustyö alkoi. LÄÄKÄRI Inari Listo tutki pientä potilasta Suomen Punaisen Ristin kenttä sairaalassa Cox's Bazaarin pakolaisleirillä Bangladeshissa 2017. SUOMALAISET avustustyöntekijät rakensivat perustuksia aavikolle pystytettävää kenttäsairaalaa varten Jordaniassa 2013. Sairaalassa hoidettiin Syyrian sisällissodan uhreja. Biafra osoitti, että Punainen Risti ei ollut pysynyt maailman muutosten tahdissa. KÄÄNNÄ ? E M IL IA K A N G A S LU O M A M IK K O V Ä H Ä N IIT T Y 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 23 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 23 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 24 24 Kansainvälisessä avustustyössä Punaisen Ristin liikkeen sisäistä yhteistyötä tiivistettiin. Avustusoperaatiot tapahtuivat jatkossa yhä useammin yhden lipun – ICRC:n tai IFRC:n – alla. Koulutus käyntiin Muuttuneen poliittisen toimintaympäristön lisäksi Biafra paljasti toisenlaisen puutteen: Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden koulutus oli käytännössä olematonta. Niin Suomen Punainen Risti kuin muutkin kansalliset yhdistykset värväsivät avustustyöntekijänsä perinteisesti vapaaehtoisista, joilla oli tehtävään soveltuva koulutus. Varsinaiseen avustustyöhön perehdyttävää koulutusta ei ollut, vaikka kansainvälinen toimintaympäristö muuttui koko ajan haastavammaksi. Suomen kannalta Biafran tapahtumat osuivat poliittisesti kiinnostavaan aikaan. Suurvaltojen kylmän sodan puristuksissa Suomi pyrki asemoimaan itsensä puolueettomien maiden ryhmään. Rauhanturvatehtävät ja toiminta kansainvälisissä järjestöissä tulivat keskeiseksi osaksi puolueettomuuspolitiikkaa. Henki oli otollinen myös Suomen Punaisen Ristin kehittämiselle. Järjestön pääsihteerinä toimi tuolloin Kai J. Warras ja hänen apulaispääsihteerinään Gunnar Rosén . Voimakaksikolla oli tiiviit yhteydet Geneveen, josta rohkaistiin pohjoismaisia yhdistyksiä suunnittelemaan avustustyöntekijöiden koulutusta. Suomi nosti avustustyöntekijöiden koulutuksen esille Pohjoismaiden Punaisten Ristien koulutusseminaarissa jo alkuvuodesta 1969. Yhdistykset sopivat avustustyöntekijöiden valmiusreservin rakentamisesta, ja koulutusohjelman suunnittelu käynnistyi. Jokainen maa huolehti peruskurssien järjestämisestä itse yhdessä sovitun ohjelman puitteissa, mutta jatkokoulutus toteutettiin yhdessä. Maailman ensimmäinen kansainvälisten avustustyöntekijöiden peruskurssi järjestettiin Suomen Punaisen Ristin keskustoimistolla Helsingin Tehtaankadulla toukokuussa 1970. Ensimmäisellä kurssilla oli noin 30 osallistujaa, jotka valittiin pääosin jo aiemmin Punaisen Ristin tehtävissä maailmalla olleista avustustyöntekijöistä. Suurin osa oli taustaltaan lääkäreitä tai sairaanhoitajia. Kurssin jälkeen osallistujista muodostettiin 12 hengen valmiusryhmä, jonka jäsenet sitoutuivat olemaan valmiina lähtemään katastrofitai kriisialueelle missä tahansa maailmalla muutaman päivän varoitusajalla. ”Reservin muodostaminen ei ilmeisesti tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin. Kansainvälisen Punaisen Ristin pyynnöstä kolme sen jäsenistä on jo Jemenissä avustamassa avun organisoimisessa puolelle miljoonalle nälänhädän uhrille. Kolme muuta on mukana 10-henkisessä Jordanian lääkintäryhmässä, johon vielä tarvittiin täydennystä reservin ulkopuoleltakin”, Gunnar Rosén raportoi Suomen Punainen Risti -lehdessä. Ensimmäinen yhteispohjoismainen jatkokoulutus pidettiin jo samana kesänä Tanskassa, jossa edustettuina olivat myös Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja liitto. Avustustyöntekijöiden koulutus ja reservin perustaminen osoittivat nopeasti voimansa. Suomen Punaisen Ristin katastrofiapuvalmius vahvistui ja avustustyöntekijöiden määrä nousi nopeasti. Se pantiin merkille myös Genevessä, josta kysyttiin yhä useammin Suomen mahdollisuutta osallistua komitean ja liiton avustusoperaatioihin maailmalla. Käytännöllisiä ohjeita Avustustyöntekijöiden peruskurssi uusittiin seuraavina vuosina, ja koulutuksesta tiedotettiin ammattilehdissä. Valintaperusteiksi koulutukseen listattiin hyvä ammattitaito lääkintä-, huolto-, kuljetustai muissa katastrofitoimintaan liittyvissä tehtävissä, hyvä terveys sekä vähintään tyydyttävä englannin tai ranskan kielen taito. Lisäksi edellytettiin Punaisen Ristin periaatteiden tuntemista ja niihin sitoutumista. 1 2 3 Maailman ensimmäinen avustustyöntekijöiden peruskurssi järjestettiin Helsingissä 1970. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 24 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 24 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 25 Kolmannelle kurssille 1972 osallistunut turkulainen Ritva Tuohiniemi haki koulutukseen nähtyään ilmoituksen Sairaanhoitaja-lehdessä. – Olin käynyt sairaanhoitajakoulun 60-luvun lopussa ja erikoistunut ensiapukirurgiseksi sairaanhoitajaksi. Punainen Risti oli minulle kotoa tuttu, ja tein siitä lopputyönikin. Mahdollisuus päästä ulkomaille kiinnosti myös, ei siihen aikaan matkusteltu maailmalla, Tuohiniemi, 75, kertoo. Lähes 50 vuoden takaiset päivät Tehtaankadulla Tuohiniemi muistaa niin kirkkaasti, että ihmettelee sitä itsekin. Jopa vanhat luentomuistiinpanot ovat tallessa. – Keskustoimiston yläkerrassa oli silloin pitkämatkalaisille vierashuoneet, joissa asuttiin koulutuksen ajan, torstaista sunnuntaihin. Muistan, miten pääsihteeri Kaj Warras avasi kurssin, johon osallistui melkein koko keskustoimiston henkilökunta. Koulutukseen kuului luentoja kehitysavusta ja Punaisen Ristin hankkeista, taloudesta, tiedotusvälineiden kanssa toimimisesta, terveydestä ja henkilökohtaisesta valmistautumisesta vieraisiin olosuhteisiin, jopa pukeutumisesta. – Rokotukset ja hampaat kuntoon ennen lähtöä, käytä lierihattua tai hellekypärää auringossa, ei paljasta ihoa näkyviin, työasu ja siisti matka-asu erikseen, Tuohiniemi kertaa. – Hyviä, käytännöllisiä ohjeita. Kurssilla tehtiin paljon harjoituksia ja ryhmätöitä. Ongelmanratkaisukykyä testattiin simuloimalla yllättäviä tilanteita, joita komennuksella voi tulla vastaan. – Ne olivat intensiivisiä päiviä. Sellainen tunne tuli, että jyvät poimittiin akanoista. Viimeisen päivän henkilökohtaisessa keskustelussa sitten ilmoitettiin, voiko liittyä reserviin, Tuohiniemi muistelee. Tuohiniemi läpäisi seulan. Ensimmäinen komennus 1974 vei hänet lääkintäryhmän mukana Kyprokselle. Myöhemmin matka jatkui muun muassa Libanoniin kenttäsairaalaan, Thaimaahan hoitamaan Kambodzhan pakolaisia ja Somaliaan taltuttamaan koleraepidemiaa. Lopulta Tuohiniemi päätyi Punaisen Ristin palkkalistoille myös Suomessa, kun hänet nimitettiin 1990 Turkuun perustetun vastaanottokeskuksen johtajaksi. – Joskus olen miettinyt, että kaikki lähti siitä pienestä henkilöreservin lehti-ilmoituksesta 70-luvun alussa. Jos en olisi sitä huomannut, olisin luultavasti elänyt aika erilaisen elämän. Vahvuutena ihmiset Vuoden 1975 alussa reservissä oli jo yli 100 avustustyöntekijää: lääkäreitä, sairaanhoitajia, jakeluja kuljetusasiantuntijoita sekä monen alan yleisavustustyöntekijöitä. Reserviä käytettiin niin katastrofiaputoiminnassa kuin kehitysyhteistyötehtävissä. Työtä tukivat osaltaan 60-luvulla perustetut Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto, josta avustustyöntekijöiden palkat maksettiin, sekä Punaisen Ristin katastrofivarasto – nykyinen logistiikkakeskus – Tampereen Kalkun kaupunginosassa, josta lähetettiin lahjoituksina ja keräysvaroilla saatua vaate-, tavaraja lääkeapua maailmalle. Kalkusta lähtivät maailmalle myös Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaalat, joista ensimmäiset rakennettiin yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa jo 1970-luvulla Kyprokselle ja Libanoniin. Kokonaisen kenttäsairaalan kuljettaminen pienissä osissa katastrofialueelle ja kokoaminen paikan päällä oli mittava projekti, jossa koulutettujen avustus4 1 Suomen Punaisen Ristin ensimmäiset koulutetut avustustyöntekijät lähtivät Jemeniin ja Jordaniaan kesällä 1970. Kuvassa lääkintäryhmä Jordaniassa. 2 Suomen Punaisen Ristin Kar-Airilta vuokraama rahtikone kuljetti apua Biafraan. Koneen kapteeni Aimo Juhola miehistöineen 1968. 3 Avustustyöntekijöitä terveyskasvatustyössä Nigeriassa 1960-luvun lopulla. 4 Suomen Punaisen Ristin apulaispääsihteeri Gunnar Rosén kentällä Keniassa 1971. 5 Sairaanhoitaja Ritva Tuohiniemi taltutti koleraepidemiaa Somaliassa 1984. KÄÄNNÄ ? "Jos en olisi huomannut sitä pientä ilmoitusta, elämäni olisi luultavasti ollut aika erilainen." 5 P U N A IS E N R IS T IN K U V A -A R K IS TO 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 25 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 25 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 26 työntekijöiden reservi osoitti jälleen voimansa. 1980ja 90-luvuille tultaessa henkilöreservi kasvoi ja monipuolistui edelleen. Samaan aikaan kävi yhä selvemmäksi, ettei Suomesta ollut järkevää lähettää suuria määriä avustustarvikkeita kaukaisiin maihin. Suomen Punaisessa Ristissä tehtiin strateginen päätös keskittyä katastrofiavussa henkilöapuun ja korkeaan osaamiseen. – Suomesta ei kannata lähettää maailmalle lentokoneellista huopia, kun niitä saa lähempää halvemmalla. Meidän vahvuutemme on ammatillisesti osaavissa, koulutetuissa ihmisissä, jotka tuntevat Punaisen Ristin toimintatavat, silloinen katastrofiavun päällikkö Laila Lahti kuvasi myöhemmin Suomen Punaisen Ristin lehdelle. Käännekohdaksi hän nosti Suomessa 1987 järjestetyn kansainvälisen kenttäkirurgian seminaarin. – Se toi meille valtavasti mainetta kansainvälisesti. Suomalaiset lähetettiin maailmalla kaikkein pahimpiin paikkoihin, koska luottamus meidän ammattitaitoomme ja koulutukseemme oli niin vahva. Osaavien ammattilaisten varusteisiin kannatti myös panostaa. 1990-luvun puolivälissä Suomen, Britannian ja Ruotsin Punaiset Ristit ryhtyivät yhdessä suunnittelemaan entistä helppokäyttöisempiä, moduuleista koostuvia hätäapuyksiköitä, jotka saivat nimen Emergency Response Unit eli ERU. Suomalaisten vastuulla oli kevyt ja nopeasti koottava kenttäsairaalayksikkö, johon liitettiin englantilainen logistiikkayksikkö ja ruotsalainen vesija sanitaatioyksikkö vedenpuhdistamista ja jätehuoltoa varten. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa katastrofivalmiusyksiköiden valikoima oli laajentunut jo viestiliikenneja tiedotusyksiköllä, pesulalla sekä kenttäkeittiöllä. Kokonainen kenttäsairaala mahtui noin 800 kuljetuslaatikkoon, jotka painoivat enimmillään 60 kiloa. Sairaala saatiin lähtövalmiiksi alle vuorokaudessa, ja perillä kohteessa sen kokoaminen sujui niin nopeasti, että ensimmäiset potilaat voitiin ottaa vastaan alle vuorokaudessa. Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen katastrofiapu ei ollut enää ainoastaan ammattitaitoista, vaan myös maailman nopeinta. Ei minä, vaan me Viimeisten 30 vuoden aikana koulutettujen avustustyöntekijöiden määrä on yli kolminkertaistunut ja koulutustarjonta entisestään monipuolistunut. Kahdesti vuodessa järjestettävä peruskurssi tunnetaan nyt IMPACT-koulutuksena, ja sille hakee noin 350 eri alojen ammattilaista. Kilpailu on kovaa, sillä suomalaisia osallistujia hyväksytään kurssille vain 25. Peruskurssille voi hakea, kun takana on tehtäviin soveltuva koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Lisäksi vaaditaan mm. 25 vuoden ikää ja riittävää kielitaitoa – sekä työhön sopivaa luonnetta. Avustustyöntekijän pitää kyetä sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, sietää epävarmuutta ja haastavia olosuhteita sekä tulla toimeen vieraassa ympäristössä. – Koulutuksen lähtökohta on se, että jokainen vastaa oman erikoisalansa osaamisesta, oli se sitten lääketiede tai logistiikka. Sen jälkeen Punainen Risti opettaa, miten sitä työtä voi tehdä puskassa ja vaikeissa olosuhteissa. Oma ammattitaito on se peruspalikka, jonka päälle Punaisen Ristin koulutus rakentaa, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi kuvaa. Oman peruskurssinsa 1980-luvun alussa suorittanut Löövi tuli Punaiseen Ristiin 70-luvun lopulla nimenomaan koulutussuunnittelijaksi, ensin kehittämään kadonneiden etsintää, sitten ryhmänjohtajakoulutusta ja lopulta avustustyöntekijöiden koulutusta. Menestyksen avaimen hän tiivistää yhteen sanaan: me. – Koulutuksessa ei ole tärkeintä opetussuunnitelman sisältö vaan se, että tehdään yhdessä, opitaan toisiltamme ja tunnetaan toisemme – ollaan ”me”, Löövi sanoo. Löövi lainaa englanninkielistä sanontaa ”hit the ground running”. Kun ryhmä avustustyöntekijöitä saapuu katastrofialueelle, jossa ihmisillä on hirvittävä hätä, työn pitää sujua heti. Se ei ole mahdollista ilman vahvaa yhteishenkeä ja sitä, että kaikki tietävät täsmälleen mitä tehdä. Siihen pääsemiseksi on harjoiteltava paljon, harjoiteltava yhdessä, ja harjoiteltava mahdollisimman käytännönläheisesti. – Koulutuksessa pyritään simuloimaan todellisia tilanteita niin paljon kuin mahdollista, ja harjoitukset perustuvat aina kokeneempien kokemuksiin kentältä. Löövin mukaan suomalaiset avustustyöntekijät tunnetaan maailmalla ammattitaidon ja yhteistyötaitojen lisäksi monipuolisesta osaamisesta. Sekin on tietoinen valinta. – Avustustyöntekijöitä ei saa koskaan kohteeseen kovin montaa, joten monialaisuus on erittäin arvokasta. Reservissä on paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet mukaan erikoisalansa asiantuntijoina, mutta kouluttautuneet lisäksi mui"Suomalaiset lähetettiin pahimpiin paikkoihin, koska luottamus oli niin vahva." 1 Suomen Punaisen Ristin suurin kansainvälinen avustusoperaatio suuntautui Haitiin maanjäristyksen jälkeen 2010. 2 Kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi valvoi avustustarvikkeiden saapumista Cebun saarella Filippiineillä 2013. Hirmumyrsky Haiyan oli tehnyt alueella valtavaa tuhoa. 3 Sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja Leena Railimo-Saares on tällä hetkellä yksi reservin pisimmän uran tehneistä avustustyöntekijöistä. Vuonna 1971 peruskurssin suorittanut Railimo-Saares terveys työssä Haitissa 2012. 1 2 JA R K K O M IK K O N E N A R I R Ä S Ä N E N 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 26 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 26 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 27 hin tehtäviin. Meillä viestinnän asiantuntija voi heittää kuutamokeikkaa vedenpuhdistuksessa, ja siihen suorastaan rohkaistaan, Löövi nauraa. Kielitaito kantaa edelleen Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden henkilöreservin täyttäessä toukokuussa 50 vuotta yhden sen pisimmistä urista on tehnyt sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja Leena Railimo-Saares , 75, joka osallistui kaikkien aikojen toiselle peruskurssille 1971. Komennukset neljällä vuosikymmenellä ovat vieneet Railimo-Saareksen monta kertaa maapallon ympäri. Viimeiseksi niistä jäi ebolaoperaatio Kongossa 2018 – ainakin toistaiseksi. – Vielä viime vuonna olin kaksi kertaa lähtövalmiudessa, mutta ehkä se on hyväksyttävä, että alkaa olla jo nuorempien aika, Railimo-Saares tuumaa. – Käyn edelleen puhumassa avustustyöstä nuorille, ja lisäksi on aina Punaisen Ristin kotimaan toiminta Heinolan osastossa, jossa voin olla mukana. Peruskurssin todistus Railimo-Saareksella on edelleen tallessa – allekirjoittajina Punaisen Ristin puheenjohtaja, kenraali A.E. Martola ja kurssin johtaja Gunnar Rosén. Parhaiten koulutuksesta on jäänyt mieleen innostava ilmapiiri – ja lopun pieni pettymys, kun häntä ei valittu Bangladeshin itsenäisyyssodan avustusoperaatioon lähtevään ryhmään. – Vaikka näin jälkikäteen ymmärrän oikein hyvin, että sinne haluttiin vähän kokeneempia hoitajia. Avustustyö on Railimo-Saareksen mukaan muuttunut vuosikymmenten varrella loppujen lopuksi varsin vähän. Yhteistyö paikallisen Punaisen Ristin kanssa on sujunut aina erittäin hyvin, ja suomalaisten osaamista on arvostettu. – Suurin muutos on ehkä viestinnässä, joka on nopeutunut valtavasti. Kun olin Mauritaniassa ruoka-apuprojektissa 1984, ainoa yhteydenpitoväline oli paperi ja kynä. Kaikki tilattiin kirjeellä pääkaupungista, ja kuorman saapuminen sinne puskaan kesti viikon. Nopeus on tänä päivänä ihan toista. – Samasta syystä työ oli alkuaikoina itsenäisempää. Kun välineitä ohjeiden kysymiseen ei ollut, tilanteet piti ratkaista itse. Sitä korostettiin myös koulutuksissa, että ongelmanratkaisu on osa ammattitaitoa. Nykypäivänä päätökset tehdään enemmän yhdessä. Puhuessaan avustustyöstä nuorille Railimo-Saares antaa aina yhden neuvon: oli ala mikä hyvänsä, kielitaitoon kannattaa satsata, eikä pelkkä englanti riitä maailmalla. – Ainakin minut kielitaito on vienyt moniin unohtumattomiin paikkoihin. Suomen Punaisen Ristin henkilöreservin juhlavuonna sen vahvuuteen kuuluu noin 1 200 eri alojen ammattilaista. Se on enemmän kuin yhdelläkään sisarjärjestöllä Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeessä ja enemmän kuin millään muulla avustusjärjestöllä. Suomen Punainen Risti on avustustyöntekijöiden koulutuksen edelläkävijä ja henkilöavun jättiläinen – aika hyvin pieneltä pohjoismaiselta yhdistykseltä. ? "Koulutuksessa tärkeintä ei ole opetussuunnitelma vaan se, että opitaan ja tehdään yhdessä." 3 Z A R A JÄ R V IN E N 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 27 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 27 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 28 Kuukautisista on vaikea puhua, jos aihetta ympäröi häpeä. Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun vapaaehtoinen Nargisa Hojaeva on yksi niistä nuorista naisista, jotka rikkoivat hiljaisuuden omassa kotikylässään. TEKSTI SARI HÄKKINEN KUVAT SAKARI PIIPPO S e aamu, kun kahdeksasluokkalainen Nargisa Hojaeva heräsi ja huomasi verta lakanoissaan, oli samanlainen kuin kaikki muutkin aamut. Sellaisina aamuina tadzhikistanilaisen Halkarfin kylän tytöt tavallisesti lakaisevat pihan, auttavat äitiään aamupalan teossa ja kantavat vettä kotiin. Myös Nargisa peseytyi, palmikoi hiuksensa, pukeutui koulupukuun ja asetteli päähänsä värikkäästi kirjotun pyöreän koulupäähineen. humanitaarisen avun merkeissä ja sodan päätyttyä vesijärjestelmien rakentamisessa ja terveystyössä. Työtä tehtiin Rashtin laaksossa, maaseudun köyhissä vuoristokylissä lähellä Kirgisian rajaa. Uskonnollisesti ja kulttuurisesti hyvin konservatiivisella seudulla naisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan terveyteensä ja valintoihinsa ovat kapeat. Valtaosa kotitöistä kuuluu naisille ja tytöille: he pyykkäävät, tiskaavat, laittavat ruokaa, kantavat vettä, polttopuita ja hiiliä sekä hoitavat lapset, talon, kasvimaan ja eläimet. Talvella lunta on usein vyöryiksi asti ja pakkanen voi kiristyä neljänkymmenen miinusasteen tuntumaan. Naiset pesevät kylmässä vedessä sekä vaatteensa että itsensä. – Kylmässä ja kosteassa ilmassa naisten kuukautissuojat eivät kuivu eivätkä bakteerit kuole. Usein siteitä kuivatetaan piilossa esimerkiksi eläinsuojissa. Monet naiset kärsivät jatkuvista tulehduksista, Tadzhikistanissa työskennellyt Suomen Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Hannele Virtanen kertoo. – Kuukautisiin liittyy myös häpeän leima. Monet tytöt eivät tule kuukauKuukautisista tytöltä tytölle – Sinä aamuna en tiennyt, mitä tehdä ja mistä oli kyse. Pesin käteni ja kasvoni ja lähdin kouluun. Olin onnekas, koska koulupukuni oli punainen eikä kukaan huomannut mitään. Hänen palatessaan kotiin äiti oli kuitenkin huomannut veriset lakanat. – Äidin ensimmäinen kysymys oli, onko minulla kipuja. En kuitenkaan kertonut hänelle mitään, vaan otin kipulääkkeitä, vähän antibiootteja ja kaikkea muutakin, mitä apteekista sain käsiini, Hojaeva muistelee. Saatuaan tietää lääkkeistä äiti kielsi niiden käytön ja neuvoi, millaisia siteitä pitäisi käyttää – pieniä päivällä ja isoja yöllä. – Ensimmäisten kuukautisten tullessa olin hysteerinen. Etukäteen äiti ei ollut kertonut minulle mitään, nyt 20-vuotias Hojaeva kertoo. Kuukautiset 40 asteen pakkasessa Tyttöjen kuukautishygienian edistäminen ei ollut alun perin Suomen Punaisen Ristin ja Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun yhteistyösuunnitelmissa. Sisarjärjestöt olivat tehneet tuloksekasta yhteistyötä Tadzhikistanin sisällissodasta asti 1990-luvulta, ensin 1 2 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 28 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 28 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• 29 tisten aikana ollenkaan kouluun. Jos tytöllä jää joka kuukausi väliin kahdesta viiteen koulupäivää, siitä tulee vuodessa viikkoja tai kuukausia. Pahimmillaan jopa neljännes koulusta voi jäädä väliin. Silloin tyttö tippuu koulutuksesta pois. Asia puheeksi punastelusta huolimatta Tutustuttuaan naisten tilanteeseen yhteistyön väliarvioinnissa Virtanen päätti ottaa kuukautiset puheeksi paikallisten kollegoidensa kanssa. Hän oli vastikään palannut Afrikasta, jossa Punainen Risti oli saanut aikaan hyviä tuloksia jakamalla tietoa kuukautishygieniasta. – Aiheen esille nostamiseen tarvittiin valtavasti luottamusta. Yhteistyötä oli tehty jo pitkään ja meillä oli yhteistyökumppanina Punaisen Puolikuun terveyshankkeen vetäjä, jota arvostettiin kylissä valtavasti. Kuitenkin jopa hän sanoi alussa joutuvansa keskittymään, jotta ei punastuisi, kun aiheesta keskustellaan, Virtanen kertoo. Paikallisen Punaisen Puolikuun väki piti parhaana ottaa asia ensimmäisenä esille kylien uskonnollisten johtajien kanssa. – Se ihmetytti minua aluksi. Meille oli toki tuttua, että monista asioista pitää keskustella ensin heidän kanssaan, mutta että naisten kuukautisistakin, Virtanen muistelee. – Menimme siis moskeijaan. Siellä sanottiin, että asia on tärkeä ja että se on ilman muuta otettava terveysohjelmaan mukaan. Sen jälkeen työntekijät keskustelivat vielä muiden miesten, vanhojen naisten, nuorten naisten ja opettajien kanssa. Viimeisen tapaamisen Virtanen järjesti sairaalan naispuolisen gynekologin kanssa. – Hän huokaisi helpotuksesta, että onpa hyvä, että otatte tämän aiheen huomioon. Hän kertoi, että vastaanotolle saapui jatkuvasti naisia tulehdusten vuoksi. Hän neuvoi vielä liittämään koulutukseen ohjeen silittää kuukautissuojat pesun jälkeen, jotta siteistä saadaan bakteerit pois. Kuukautiset tutuksi tytöille ja pojille Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset ryhtyivät jakamaan kuukautistietoa kouluissa. Yksi tehtävään valituista tytöistä oli Nargisa Hojaeva. – Kun vanhempi tyttö koulusta selitti minulle, että kahdeksasja yhdeksäsluokkalaisille tytöille pitäisi järjestää koulutus näistä aiheista, se oli alussa minullekin shokki. Täällä syrjäseudulla näistä aiheista puhuminen on todella vaikeaa, Hojaeva muistelee. Tadzhikistanin Punainen Puolikuu tuotti Suomen Punaisen Ristin tuella kuukautishygieniasta kertovan tietolehtisen, joka oli Rashtissa ensimmäinen laatuaan. Tyttöjen pyynnöstä siihen ei liitetty kuvia, sillä he pelkäsivät poikien hihittelyä. Aiheesta kiinnostunut Hojaeva kuitenkin perehtyi lehtiseen ja hankki vielä lisätietoa YouTubesta ja Punaisen Puolikuun naispuoliselta vapaaehtoiselta. Valmistelusta huolimatta ensimmäinen tietoisku ei mennyt putkeen. – Ensimmäisenä päivänä kolme tytöistä kieltäytyi kokonaan osallistumasta. He vain poistuivat paikalta. Toiset piilottivat kasvonsa ja sulkivat lehtiset. Koulutusten jatkaminen vaati nuorilta vapaaehtoisilta tahdonvoimaa ja sitkeyttä. Kouluissa pidettiin tärkeänä, että tietoa jaettaisiin sekä tytöille että pojille, jotta pojat voisivat tukea tyttöjä tärkeässä asiassa. Samalla kun tytöt järjestivät nuoremmilleen tietoiskuja koululla, Punaisen Puolikuun miespuoliset vapaaehtoiset ottivat asian puheeksi moskeijassa miesten kesken. – Monissa yhteisöissä miehillä on taloudellinen valta, Hannele Virtanen toteaa. – Naiset tarvitsevat rahaa voidakseen ostaa hygieniatarvikkeita tai materiaaleja niihin. Rahaa ei saa, jos miehet eivät pidä asiaa tärkeänä. Pieniä askelia tasa-arvon suuntaan Muutos tapahtui vähitellen. Se, että tytöille kerrottiin heistä itsestään, oli uutta. Vähitellen tytöt alkoivat kuunnella, sitten kysellä. Muutamat tulivat jopa pyytämään vapaaehtoisilta neuvoja. – Kun hiljalleen aloimme kertoa asiasta ja sanoimme, että olemme kaikki samaa sukupuolta ja että meille on tärkeää lisätä heidän tietojaan, jotta heille ei tulisi vaikeuksia tulevaisuudessa, tyttöjä alkoi kiinnostaa, Hojaeva kertoo. Hän on tyytyväinen, että on pystynyt jakamaan tietoa niin monelle. Tiedoista on ollut hyötyä myös omassa perheessä. – Kun oman siskoni kuukautiset alkoivat, hän ujosteli äidiltä kysymistä ja kysyi asiasta mieluummin minulta. Hänkin on jakanut tietoa oman luokkansa tytöille. Myös koulun pojat ovat lopettaneet hihittelyn. Tytöt uskaltavat tulla kouluun myös kuukautisten aikana eikä tietolehtisiä tarvitse enää piilotella pojilta. – Olemme onnistuneet murtamaan hiljaisuuden muurin. Nyt tytöt voivat puhua kuukautisista avoimesti. Samalla saimme vietyä sukupuolten tasa-arvoa täällä yhden askeleen eteenpäin, Hojaeva iloitsee. ? "Olemme rikkoneet hiljaisuuden muurin." Terveyttä Tadzhikistanin vuoristokyliin S uomen Punainen Risti ja Tadzhikistanin Punainen Puolikuu toteuttivat Tadzhikistanissa terveyshankkeen vuosina 2015–2018. Työtä rahoitti Punaisen Ristin kansainvälinen liiton IFRC:n yhteistyökumppani Land Rover. Terveyshankkeessa vahvistettiin ihmisten terveystaitoja sekä parannettiin sanitaatiota ja puhtaan veden saatavuutta. Hanke tavoitti Rashtin laaksossa reilun kolmen vuoden aikana yli 39 000 ihmistä, joista noin 4 500 oli koululaisia. 1 Halkarfin yläkoululaiset oppivat ensiapua Punaisen Ristin ohjauksessa. Taidoille on tarvetta, sillä kylän nuoret esimerkiksi paimentavat karjaa jyrkillä rinteillä. 2 Kun Punaisen Puolikuun vapaaehtoinen Nargisa Hojaeva kuuli, että hänen pitäisi alkaa opettaa kuukautisterveyttä koulussa, ensireaktio oli shokki. Vähitellen vaietusta aiheesta puhuminen kävi helpommaksi. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 29 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 29 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
• OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 VAIKUTTAVAT LAHJAT BETYDELSEFULLA GÅVOR Terveyttä kasvimaalta Omavaraisuuden tukeminen on tehokkainta apua alueilla, joissa esimerkiksi kuivuus aiheuttaa nälänhätää. Sinun antamallasi lahjalla perhe voi perustaa itselleen pienen kasvimaan turvatakseen monipuolisen ravinnonsaannin ja lastensa terveyden. Hälsa från en trädgård Den mest effektiva hjälpen i områden där till exempel torkan förorsakar hungersnöd är att stöda självförsörjandet. Med din gåva kan en familj grunda en liten trädgård och på så sätt försäkra mångsidig näring och hälsa för sina barn. 10 € Hygieniapaketti pakolaisperheelle Pakolaisleireillä olosuhteet ovat haastavat, eikä kunnon peseytymismahdollisuuksia aina ole. Hyvällä hygienialla voidaan kuitenkin ehkäistä monia tarttuvia tauteja. Sinun lahjasi avulla perhe saa hygieniapaketin ja mahdollisuuden puhtaampaan elämään. Hygienpaket för en flyktingfamilj Förhållandena i ett flyktingläger är krävande och det finns inte alltid ordentlig möjlighet till att tvätta sig. Med god hygien kan man dock förhindra många smittsamma sjukdomar. Med hjälp av din gåva får en familj ett hygienpaket och möjlighet till ett renare liv. 12 € UUDISTUNEET SOS-RANNEK KEET FÖRNYADE sos-armband Välitä osanottosi tai onnittelusi Punaisen Ristin tekstauspalvelun kautta. Punaisen Ristin osanottoja onnitteluadressien tekstauspalvelu sisältää adressin, tekstauksen ja adressin toimituksen. Adressit postitetaan kirjeenä 2–3 arkipäivän sisällä tilauksesta. Sänd din kondoleans eller gratulation genom Röda Korsets textningstjänst. Röda Korsets textningstjänst för kondoleansoch gratulationsadresser innehåller adress, textning och leverans av adressen. Adresserna postas som bre inom 2–3 vardagar från beställningen. 28 € SOS-ranneke sisältää tietoliuskan, johon voit kirjoittaa omat ja läheisesi yhteystiedot, mahdolliset krooniset sairaudet ja lääkitystarpeet sekä allergiat. Uudistetut rannekkeet ovat siroja ja mukavia ranteessa, mutta lippaissa isosti ja selkeästi lukeva SOS ilmaisee, että rannekkeet pitävät sisällään elintärkeitä tietoja. Ruostumatonta terästä (stainless steel). venyvä ranneke 42€ ( koot 18 cm ja 16,5cm) palaranneke 49€ (koot 19,5 cm ja 17,5 cm) SOS-armbandet har en inforemsa, där du kan skriva dina egna och dina närståendes kontaktuppgifter, eventuella kroniska sjukdomar och medicineringsbehov samt allergier. De förnyade armbanden är sirliga och sitter bekvämt om handleden, men SOS som står stort och tydligt på bössorna är ett uttryck för att armbanden innehåller livsviktig information. Rostfritt stål (stainless steel). töjbart armband 42 € (storlekar 18 cm och 16,5 cm) länkarmband 49 € (storlekar 19,5 cm och 17,5 cm) 49 € 42 € AVM2_painoon_omailmo_30.indd 30 AVM2_painoon_omailmo_30.indd 30 17.4.2020 11.03 17.4.2020 11.03
• 31 Lähetä ratkaisusi ristikkoon toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2020”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 4/2019 voittajiksi arvottiin Elvi Vuorelainen Tampereelta ja Gudrun Snellman Pietarsaaresta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: RISTIKON 4/2019 OIKEA RATKAISU. RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 2/2020 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 31 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 31 22.4.2020 8.21 22.4.2020 8.21
• 32 Korsord 2/2020 KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet bör sändas inom mai under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2020”. Bland insändarna på korsordet 4/2019 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Elvi Vuorelainen från Tammerfors och Gudrun Snellman från Jakobstad. Gratulerar! NAMN: ADRESS: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2019. O Å S K Å D A R E T U K A N E R P E G A S S V A R A D E S R E P A R E R A A R E N N O G M U R A R S Ä L I T A L I E N E A R I O A S E R A L A M O E O R T G E R D L E K A R D I G E R E G E T N A A S E N A T R I B A D N M D Ö S S A K E S O V E L K V I T T O A S A R U R A N A R A R G N A T A R E T E G E G N A H E M S Å T A FÅRMAN BARNS LIGARE FÖRSTÅR SYRE GRIPANDE VISAR SMIL ÄGIRS MAKA PUBDRYCK TANKSPRIDD ANNO DOMINI ÖRIKE LEDA MUSIKER MUSKETÖR AS? EN FRODE BETALMEDEL HAR KANALER YTA FÖR MUSIK USADEL OSIS DIKT SPÄNT FÄSTER FOR BACH LÅT HAKE KAMELTYP TVÅ OOOO SKARP KAN STEKAS MINISTER BJÖRN FÅGLAR TANKE HALVGRÄS LERGÖK? GARN GER MJÖLK MAN FINNS FÖR VÅGOR FÖR KVINNOR LEN GUD TA SLUT LOPPET KORA RIKE KAN MAN ÅL DANSK Ö KVÄVE AV SMET KAN PARTER ÖVERDRIVET MÖ MIRÓ HAR MAN HÄST STOR STAD TORPET? 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 32 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 32 22.4.2020 8.21 22.4.2020 8.21
• Kierrätyskassi Kierrätyskassi on valmistettu Suomessa käytöstä poistuneista banderolleista. Materiaali on hengittävää ja kuivuu nopeasti. Koko: 33 x 39 cm. Återvunnet väska Väskan är tillverkad i Finland av banderoller användas i Röda Korsets händelse. Materialet andas och torkar snabbt. Storlek: 33 x 39 cm. Raikas tiskiliinapakkaus Pakkauksessa 2 tiskiliinaa. Materiaali 100 % kompostoituvaa puuvillaselluloosaa. Painoväri on elintarvike kelpoinen painoväri. Förpackning med fräscha disktrasor Förpackningen innehåller två disktrasor. Material 100 % komposterbar bomullscellulosa. Tryckfärgen är livsmedelsduglig tryckfärg. "Ajattelen sinua"-korttipakkaus Pakkaus sisältää 6 erilaista korttia. "Ajattelen sinua"-kortförpackning Förpackningen innehåller 6 olika kort. 18 € Reddie-laastaripakkaus OTA 5 MAKSA 3! Lasten Reddie-laastari pahvikotelossa, sisältää 4 laastaria. 2,85€/5 pakkausta (ovh 0,95€/pakkaus). Reddie-plåsterförpackning TA 5 BETALA FÖR 3! Barnens Reddie-plåster med fodral, innehåller 4 plåster. 2,85€/5 förpackning (Rek 0,95€/förpackning). Bumerang avainturva palauttaa kadonneet avaimet! Rekisteröityneet avaimet palautuvat omistajalleen turva-avaimenperästä löytyvän tunnistenumeron avulla. Kadonneiden avainten löytäjä postittaa avaimet annettujen ohjeiden mukaisesti Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppanille Falck Oy:lle. Falck palauttaa avaimet omistajalleen. Hinta sisältää avaimenperän ja 12 kk palautuspalvelun. Bumerang nyckeltrygghet gör att nycklarna hittar hem igen! Registrerade nycklar returneras till sina ägare tack vare ID-koden på Bumerangnyckelringen. Upphittaren postar nycklarna enligt anvisning till Finlands Röda Kors samarbetspartner Falck Oy. Falck returnerar nycklarna till ägaren. innehåller 12 månaders returservice från registreringstidpunkten. Vesitiivis reppu Mukana säilytyspussi. Tilavuus 15 l. Valmistettu kierrätetyistä muovipulloista. Repussa on säädettävät olkahihnat ja erillinen vetoketjullinen tasku edessä Vattentät ryggsäck Förvaringspåse medföljer. Volym 15 l. Tillverkad av återvunna plastflaskor. Ryggsäcken har reglerbara axelband och framtill en separat ficka med dragkedja. TARJOUS! ERBJUDANDE! OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lippis Kevyt kesälippis, jossa sivupaneelit verkkoa ja takana tarrasäätö. Heijastimet lipassa ja sivuissa. Keps Lätt sommarkeps med sidopaneler av nättyg, storleksjustering med kardborreband. Reflexer på skärm och sidor. 13 € Silkkimakuupussi Koko 90 x 220 cm. Paino 140 g. Käsinpesu. Sovpåse i siden Storlek 90 x 220 cm. Vikt 140 g. Handtvättas. 7 € 19 € 2,85 € 6 € 19 € 48 € AVM2_painoon_omailmo_33.indd 33 AVM2_painoon_omailmo_33.indd 33 17.4.2020 11.04 17.4.2020 11.04
• 34 Kors & tvärs CORONAEPIDEMIN hindrar evenemang, men vad gör det? Vi kan satsa på trygghet och första hjälpen hemma under Rödakorsveckan. Rödakorsveckan i trygghet hemma SEDAN 1940-TALET har man firat Rödakorsveckan i maj, kring Röda Korsets grundare schweizaren Henry Dunants födelsedag 8.5. I år var det meningen att rödakorsvolontärer skulle föra kampanj för kunskaper i första hjälpen och trygghet i hemmet genom att ordna hjälparkurser för barnfamiljer och evenemang för familjer till exempel på bibliotek, i klubbar och på rådgivningar. En liten partikel på 0,00007–0,00009 millimeter bestämde att det inte skulle bli så. Fast inte var det ju den som fattade några beslut. Virus har ingen vilja. De bara är. Och börjar frenetiskt multiplicera sig när förhållandena är rätt. I vilket fall som helst har alla offentliga sammankomster inställts på grund av coronavirusepidemin. Rödakorsveckans evenemang och kurser kan inte hållas. Fast de kan de visst – på distans! Så vi ska inte låta isoleringen göra oss nedslagna, utan hemifrån föra kampanj för kunskaper i första hjälpen och för trygghet 4–10 maj: vi ska sprida första hjälpen-anvisningar, undervisande videofilmer och trygghetskunskap via sociala medier, på våra egna och rödakorsavdelningarnas sidor! Vi väcker debatt och utmanar alla och envar att vara med, vare sig de bor ensamma eller har familj! För nu om någonsin är det ju läge att få fason på tryggheten i hemmet, eftersom vi tillbringar mer tid hemma än tidigare. Kontrollistor för trygghet hemma och instruktionsvideofilmer finns bland annat på webbplatsen Kotitapaturma.fi. På finska finns där ett behändigt trygghetstest – utmana bekanta att kolla hur små saker som påverkar deras trygghet i vardagen! Täckande första hjälpen-anvisningar att skriva ut och fästa på köksväggen eller ha t.ex. på stugan finns på www.rodakorset.fi under ”Lär dig första hjälpen”. Alla Finlands Röda Kors undervisningsfilmer om såväl första hjälpen som förebyggande av coronaviruset finns på adressen www. youtube.com/suomenpunainenristi. Välj ”spellistor” för att enkelt hitta de svenska filmerna. God Rödakorsvecka på distans – Lämna ingen ensam! Läs mer: www.rodakorset.fi KIMMO HOLOPAINEN Coronaviruset kan ställa in evenemangen under Rödakorsveckan, men inte tanken bakom den. JO O N A S B R A N D T Hjälpens värld nr 3/2020 utkommer den 16 september Röda Korset hjälper med skolgång på distans Finlands Röda Kors nya läromedelstjänst lämpar sig ypperligt som stöd för distansstudier. I den avgiftsfria tjänsten finns material på finska, svenska och engelska och materialet lämpar sig för undervisning inom flera ämnen. Temaområden i tjänsten är bl.a. krigets lagar, första hjälpen och hälsa, jämlikhet och vänskap. Eleverna behöver inte registrera sig för att använda läromedelstjänsten, men lärare får genom att logga in tillgång till mer detaljerade anvisningar och modellsvar för uppgifterna. Läs mer: www.sproppimateriaalit.fi Fru Fortuna och hjälpandets glädje! Röda Korsets storlotteri drar igång igen i början av maj. Lotterna kostar sex euro styck och postas i buntar på fem lotter till Röda Korsets medlemmar och stödjare. Mottagarna kan lösa in lotterna eller sälja dem vidare. I år släpper man 500 000 lotter som sammanlagt berättigar till 100 113 vinster. Huvudvinsten är en personbil av modell Peugeot 208 Allure. Intäkterna från lotteriet används till att stödja Röda Korsets volontärverksamhet i Finland. Röda Korset är med i projektet Oil Spill Finlands Röda Kors deltar i projektet Oil Spill som koordineras av Turun yliopisto och som engagerar 13 samarbetspartners från Finland, Sverige, Danmark, Estland, Lettland och Litauen. Från Finland deltar förutom Röda Korset Egentliga Finlands räddningsverk, Neste och Finlands miljöcentral. Röda Korsets uppgift i projektet är att planera utbildningar och övningar samt utveckla samarbetet med räddningsverken. Frivilliga erbjuds dessutom möjlighet att utbilda sig och delta i oljebekämpning i samband med oljeolyckor inom Östersjöområdet. Projektet Oil Spill pågår till slutet av juni 2021. S U S A N N A K E K K O N E N 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 34 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 34 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• MÄNNISKOR med olika bakgrund träffades vid möteskaféer i samband med Röda Korsets kampanj Människor emellan. Bilden är från ett evenemang i Jyväskylä i våras. VECKAN MOT RASISM firades i år under ledning av Finlands Röda Kors 16–22 mars. Avsikten med veckan är att påverka folks attityder så att det finns mindre och mindre plats för rasism i samhället i Finland. – Naturligt samröre med människor med olika bakgrund är ett effektivt sätt att motverka rasism, så vi vill med Fördomsfri föregångare-utmärkelserna lyfta fram aktörer som på lika villkor beaktar olika människor vid till exempel rekr y tering, utbildning, kulturutbud och frivilligverksamhet, säger Janette Grönfors från Finlands Röda Kors. I år gick Fördomsfri föregångare-utmärkelsen till bland annat Uleåborgs stads huvudbibliotek, Joensuu stadsteaters projekt Polkuja teatteriin, volontärerna inom Sininauhasäätiö (Blå bandet), restaurangkedjan Hesburger, Tokmannis butik i Pieksämäki, utbildningscentralen WinNova i Satakunta, köpcentret Revontuli och dess tidigare chef Hanne Martimo i Rovaniemi samt i Tavastland Olli Soini som har försvarat regnbågsminoriteternas rättigheter. Utmärkelserna Fördomsfri föregångare delas årligen ut till samfund, företag och enskilda individer som genom sitt agerande främjar medmänsklighet och jämlikhet. KIMMO HOLOPAINEN Röda Korset delade ut utmärkelser till Fördomsfria föregångare under Veckan mot rasism. Erkännande för kamp för jämlikhet M IR V A H E LE N IU S BUMERANG RETURNERAR FÖRSVUNNA NYCKLAR Har du någon gång tappat dina nycklar? Vem har inte gjort det! Du vet väl att nyckeltrygghetstjänsten Bumerang gör det enkelt att returnera upphittade nycklar till ägaren. I Bumerangnyckeltrygghetspaketet som man kan köpa i Finlands Röda Kors webbutik ingår en individuell nyckelbricka och returservice i 12 månader. Servicen sköts av Finlands Röda Kors samarbetspartner Falck Oy. Intäkterna från Bumerang nyckeltrygghet används till att stödja Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet. Läs mer: www.rodakorsbutiken.fi 126 PATIENTER genomgick förra året transplantationer tack vare Blodtjänsts Stamcellsregister. I 105 fall gällde transplantationen stamceller som hade skördats ur givarens blod. KÄLLA: BLODTJÄNSTS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2019 M IK A LE V A L A M P I LI N U S LI N D H O L M Rättelse I artikeln om blodgivningar i Hjälpens värld 1/2020 hade ett förargligt namnfel slunkit med: på bilden på sidan 38 har Leena Waxlax (t.h.) sällskap av Aila Skogberg, inte Sari Swanljung! Blodtjänst är en av landets bästa arbetsplatser Den årliga undersökningen Great Place to Work valde igen Finlands Röda Kors Blodtjänst till en av Finlands bästa arbetsplatser. I kategorin för medelstora arbetsplatser tog Blodtjänst en 14 plats i rankingen som publicerades i februari. År 2019 var Blodtjänst på plats 21. – Att vara med bland de bästa arbetsplatserna vittnar om en stark företagskultur och systematiskt utvecklingsarbete. Blodtjänst har lyckats konkretisera sin strategi, förena dess delområden med målen för verksamheten och förverkliga dem med hjälp av sina anställda, bedömer Joni Sarpo, expert på företagskultur hos Great Place to Work. – Vi har gjort en långsiktig satsning på kunnande, arbetsförmåga, ork och välmående inom vår arbetsgemenskap och det har lönat sig. Vår arbetskultur säger att vi gör det här tillsammans. Vi har fördomsfritt vågat ta tag i krävande utvecklingsprojekt och de har blivit allas gemensamma egendom, konstaterar Blodtjänsts direktör Martti Syrjälä. 35 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 35 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 35 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 36 D et är stilla i Brobacka köpcentrum i Helsingfors den här morgonen i april. Coronaepidemin har tömt gatorna sånär som på några hundägare. Regeringens anvisningar har varit tydliga: Ha så få kontakter som möjligt med andra för att förhindra att det förrädiska viruset sprids. Trots det har Niko Lavikainen kommit från Gamlas för att träffa Seija Siren i hennes hemkvarter. Lavikainen och Siren hälsar på varandra på avstånd, som sig bör i coronatider, och Siren ställer fram sin mörkblåa shoppingkärra så Lavikainen kan ta den. I kärran finns en fullmakt, hennes kundkort och ett presentkort till butiken. Shoppinglistan har Siren skickat elektroniskt på förhand. Lavikainen är volontär i rödakorsavdelningen i norra Helsingfors, Pohjois-Helsingin osasto, och han har kommit för att handla för Siren som hör till riskgruppen för coronaviruset. Lavikainen anmälde sig som frivillig så fort undantagsförhållanden infördes i Finland den 18 mars. – Jag hade på känn att nya frivilliga skulle behövas inom Röda Korset hjälper finländarna att klara sig över coronavirusepidemin. TEXT KIMMO HOLOPAINEN kort. Jag är ung och frisk och hör inte till någon riskgrupp. Det kändes naturligt att ställa upp, säger han. Det här butiksbesöket är Lavikainens första butiksuppdrag, men tidigare har han hunnit sprida information till anländande passagerare i hamnen samt hjälpa till med planeringen av avdelningens coronahjälp. I köpkorgen lägger han bland annat mjöl, ägg, mjölk och kvarg. När han är klar i butiken ringer han till Seija Siren. Båda tar undantagssituationen lugnt. Den ena fyller dagen med frivilliguppdrag, den andra med vardagssysslor. – Jag sköter matlagning och går ut med hunden. Jag läser böcker och ser på filmer, berättar Siren. Att ta emot hjälp tycker hon inte är svårt. Hon har en bra orsak till det. – Om situationen var sådan att jag själv kunde ställa upp som frivillig skulle jag antagligen göra det. Men nu är det min uppgift att hållas hemma. Närvaro på distans Den hjälp med att uträtta ärenden som Niko Lavikainen erbjöd Seija Siren är bara ett exempel på de många sätt som Finlands Röda Kors hjälper under coronakrisen. När coronaviruset började spridas i Finland satte Röda Korset igång med att i samarbete med myndigheterna sprida information om hur man kan motverka epidemin. För att hjälpa människor att orka med den exceptionella situatioGemensam kamp mot viruset RÖDAKORSVOLONTÄREN Niko Lavikai nen levererar Seija Sirens inköp till huset hon bor i eftersom hon hör till riskgruppen. JO O N A S B R A N D T 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 36 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 36 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 37 nen öppnade Röda Korset med stöd från LokalTapiola en hjälplinje där frivilliga som har fått utbildning i att ge psykiskt stöd erbjuder samtalsstöd till dem som ringer. De rörelseoch samlingsbegränsningar som har införts för att förhindra att coronaviruset sprids påverkar också många av Röda Korsets basfunktioner. Till exempel frivilliga rödakorsvänners besök och gruppträffar har av säkerhetsskäl avbrutits, men våra volontärer håller kontakt med sina vänner per telefon och meddelanden. De ungas skyddshus erbjuder fortfarande tillfällig inkvartering för unga, förutsatt att de inte är förkylda eller har symptom som tyder på coronavirus. Övrigt stöd och samtalshjälp för unga sköts i huvudsak online och per telefon. Volontärer har också jour på chatten Sekasin, där antalet kontakter har ökat under coronakrisen. Av övriga rödakorsfunktioner håller Kontti-varuhusen tillsvidare stängt och utbildning i första hjälpen ordnas endast online. Hjälp till sjukhus Finlands Röda Kors har ett speciellt uppdrag att ge myndigheterna stöd för att ge samhället beredskap. Till förfogande står även Röda Korsets nödhjälpsenheter för internationellt bistånd och övrig utrustning som i allmänhet används i samband med katastrofer ute i världen. Under mars levererade Röda Korset sammanlagt fyra triage-enheter till Raseborgs sjukhus, Tavastehus centralsjukhus, Hyvinge sjukhus och Ålands centralsjukhus i Mariehamn för mottagning av patienter och utvärdering av vårdbehovet. Sjukvårdsdistrikten ersätter kostnaderna för den enhet de har beställt till Röda Korset, som levererar och ställer upp tälten på önskad plats med hjälp av anställda och utbildade volontärer. Om sjukvårdsdistrikten ber om det har Röda Korsets logistikcentral i Tammerfors beredskap att leverera fler enheter vartsomhelst i Finland. Styrkan i vår omsorg Inget ont som inte för något gott med sig, heter det. Den undantagssituation som den här historiska pandemin har orsakat har också resulterat i omsorg och vilja att hjälpa. Stora mängder nya frivilliga har anmält sig till Röda Korsets avdelningar för att hjälpa till exempel personer i riskgrupper som sitter isolerade i sina hem. Frivilliga har spridit information om coronaviruset på flygfält och i hamnar, gått till butiken och apoteket för personer i riskgrupper samt hållit jour på Röda Korsets egna och myndigheternas telefonjour och chattar. Den coronainsamling som Röda Korset öppnade i mitten av april har fått in rikligt med bidrag till katastroffonden och många finländska företag har önskat stödja Röda Korsets arbete mot coronapandemin både här hemma i Finland och ute i världen. Ett specialomnämnande förtjänar också välgörenhetslåten Uuden edessä . Lauri Tähkä har skrivit musiken och Timo Kiiskinen texten till låten och intäkterna går till Röda Korsets coronahjälp i Finland. Låten och videon blev verklighet genom ett samarbete mellan mer än 150 musikproffs och redan under den första veckan fick den en halv miljon lyssnare på YouTube. Som det heter i låttexten: Vi är tillsammans – eller åtminstone enade i våra hjärtan! "Jag är ung och frisk. Det kändes naturligt att ställa upp." Finlands Röda Kors deltar i kampen mot coronaviruset i Afrika, Asien och vid Europas gränser. INTERNATIONELLA RÖDA KORSET bedömer att den pågående coronapandemin är det gravaste hot ett virus som sätter sig på luftvägarna har utgjort mot mänskligheten sedan spanska sjukan år 1918. De största skadorna orsakar epidemier alltid i de länder där hälsovården redan i början av krisen är utsatt och där fattigdom, konflikter eller följderna av klimatförändringen redan orsakar problem. Finlands Röda Kors deltar i Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC:s nödhjälpsappell för att få bukt på pandemin ur katastroffondens medel och med stöd från utrikesministeriet. Av årets utvecklingssamarbetsmedel riktas 1,6 miljoner euro till arbete mot coronaviruset i Finlands Röda Kors partnerländer Burundi, Sydsudan, Etiopien, Kenya, Malawi och Zimbabwe, i Niger, Sierra Leone och Somalia. Hälsoarbete får också stöd i Sahel-området i Afrika. I Asien får våra systerorganisationers insatser i Afghanistan, Myanmar och Nepal stöd. Med stöd från Finlands Röda Kors har man utbildat tusentals frivilliga att stärka hälsa och hygien samt förebygga epidemier i Afrika och Asien. Under coronaepidemin sprider volontärer korrekt information, bistår myndigheterna i urskiljande av fall av smitta, hjälper människor som vårdas hemma eller befinner sig i karantän samt erbjuder psykosocialt stöd. Finlands utrikesministerium har beviljat en miljon euro till internationella Röda Korsets nödhjälpsappell. Medlen styrs i första hand till Libanon, där hälsovårdssystemet är svårt överbelastat på grund av konflikterna i Mellanöstern och ett stort antal flyktingar. Flyktingar och migranter är speciellt utsatta även vid Europas gränser. När man bor tätt, hälsovården är bristfällig, sanitetsutrymmena otillräckliga och hygienen dålig ökar epidemirisken avsevärt. För att hjälpa flyktingar ger Finlands Röda Kors 100 000 euro ur katastroffonden till Grekland och Turkiet. I Grekland används medlen till att stärka primärvården och förebygga spridning av coronaviruset i flyktingläger genom att dela ut hygienpaket och rengöra lokaliteter. En del av stödet går till Turkiska Röda Halvmånen som hjälper flyktingar vid gränsen mot Grekland. ? Pandemin hotar dem som är allra svagast ANVISNINGAR för korrekt handtvätt i Kenya. Röda Korsets nationella föreningar bekämpar pandemin överallt i världen. V IC TO R O G A LL E / IF R C 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 37 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 37 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 38 Finlands Röda Kors personreserv av internationella biståndsarbetare fyller 50 år i maj. I reserven ingår 1 200 proffs på olika områden – mer än någon annan biståndsorganisation har. TEXT KIMMO HOLOPAINEN D en här historien börjar med en katastrof vid namn Biafra. För en kort tid var Biafra en stat som bildades när nordöstra Nigeria förklarade sig självständigt år 1967. Efter självständighetsdeklarationen följde två och ett halvt år av inbördeskrig då nigerianska regeringstrupper belägrade Biafra. Resultatet var en humanitär katastrof och den hungersnöd som bröt ut i Biafra chockade omvärlden. En livlina för invånarna var de lufttransporter som försåg landet med mat och mediciner. I luftbron till Biafra deltog flera nationella rödakorsföreningar, bland dem Finlands Röda Kors, som formellt opererade under Internationella rödakorskommittén ICRC. Allt gick ändå inte som det var tänkt. Nigeria, som nyligen hade blivit fritt från kolonialt styre, såg inte Röda Korset som en neutral hjälpare. Röda Korsets högsta representant, en schweizisk diplomat, blev utvisad från Nigeria och militärstyret krävde att alla biståndstransporter skulle ske under dess överinsyn. I juni 1969 sköt Nigerias armé ner ICRC:s DC-7fraktplan och dödade tre biståndsarbetare. Röda Korsets hjälp hade avvisats på grövsta möjliga sätt. Händelserna i Biafra visade att världen hade förändrats och att Röda Korset inte hade hängt med. Flera dussin nya stater uppstod när kolonialmakterna steg åt sidan i Asien och Afrika. Många av de nya länderna saknade ett lokalt Röda Korset eller så var den lokala föreningen väldigt svag och saknade majoritetsbefolkningens förtroende. Efter kriget började ett omfattande reformarbete som gjorde Röda Korset känt i länderna utanför Europa och stärkte de nationella föreningarna. Biståndsutbildning sätter igång Men Biafra avslöjade också en annan brist. Såväl Finlands Röda Kors som andra nationella föreningar värvade i allmänhet sina biståndsarbetare bland volontärer med lämplig utbildning. Någon utbildning för själva biståndsarbetet fanns i praktiken inte. Generalsekreterare för Finlands Röda Kors på den här tiden var Kai J. Warras och biträdande generalsekreterare var Gunnar Rosén . De utgjorde en kraftduo med täta kontakter till Genève och de blev uppmuntrade att utveckla biståndsarbetarutbildningen. Vid ett utbildningsseminarium i början av år 1969 kom de nordiska rödakorsföreningarna på finskt initiativ överens om att bygga upp en beredskapsreserv av biståndsarbetare. Varje land skulle själv ordna grundkurser inom ramen för ett gemensamt program och efter grundkurserna var fortbildningen sedan gemensam. Världens första grundkurs för internationella biståndsarbetare ordnades på Finlands Röda Kors centralbyrå på Fabriksgatan i Helsingfors i maj 1970. Ett trettiotal personer deltog, främst ett urval av biståndsarbetare som redan hade arbetat för Röda Korset. Största delen av dem var läkare eller sjukskötare. Grundkursen för biståndsarbetare hölls igen följande år. I den tredje kursen år 1972 deltog Ritva Tuohiniemi från Åbo. Biafra visade att världen hade förändrats. En liten biståndsjätte 1 2 Z A R A JÄ R V IN E N 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 38 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 38 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• Hon sökte sig till kursen efter att ha sett en annons i fackbladet Sairaanhoitaja. – Jag hade gått sjuksköterskeskolan i slutet av 60-talet och specialiserat mig som akutkirurgisk vård. Röda Korset var bekant för mig hemifrån och möjligheten att få resa utomlands kändes intressant, på den tiden reste man inte som nu, säger Tuohiniemi, 75. Dagarna på Fabriksgatan för nästan 50 år sedan minns Tuohiniemi så tydligt att hon själv är förvånad. I utbildningen ingick föreläsningar om utvecklingsbistånd och Röda Korsets projekt, om ekonomi och arbetet med massmedia, om hälsa och hur man personligen kunde förbereda sig på främmande förhållanden. – Vaccin och tänder ska vara i skick innan man far, använd hatt med brätte eller tropikhjälm i solen, blotta inte huden för solen, ha skilda arbetskläder och snygga kläder att resa i , repeterar Tuohiniemi. – Det var bra och praktiska råd. I kursen ingick en hel del övningar och grupparbeten. Problemlösningsförmågan testades genom att simulera överraskande situationer som man kan hamna i under en kommendering. – Det var intensiva dagar. Man kände att agnarna sållades från vetet. Ritva Tuohiniemi klarade urvalet. Hennes första kommendering gick år 1974 till Cypern tillsammans med en medicinsk grupp. Senare fortsatte färden bland annat till ett fältsjukhus i Libanon, till Thailand för att ta hand om flyktingar från Kambodja och till Somalia för att bekämpa kolera. Människor är styrkan Reserven av biståndsarbetare visade snabbt sin kraft. Finlands Röda Kors katastrofberedskap stärktes och antalet biståndsarbetare ökade med fart. Utbildat folk fick också utvecklingssamarbetsuppgifter. På 1980och 90-talen blev det allt tydligare att det inte längre var vettigt att skicka stora mängder biståndsmateriel från Finland till fjärran länder. Inom Röda Korset fattades det strategiska beslutet att inom katastrofbiståndet fokusera på personbistånd och kunnande. Under de senaste 30 åren har antalet utbildade biståndsarbetare mångdubblats och utbildningsutbudet har blivit allt mer mångsidigt. Grundkursen som ordnas två gånger om året går nu under namnet IMPACT-utbildning. Man kan söka till grundkursen när man har någon annan lämplig utbildning bakom sig och minst tre år av arbetserfarenhet. Dessutom krävs det att man är minst 25 år gammal, har tillräckliga språkkunskaper och förmåga att anpassa sig till situationer som förändras snabbt, krävande omständigheter och en främmande miljö. – Utgångspunkten för utbildningen har från början varit att var och en ansvarar för sitt kunnande inom sin egen specialitet, vare sig det gäller medicin eller logistik. Röda Korset lär ut hur det arbetet kan göras i bushen och under svåra förhållanden, förklarar Kalle Löövi , Finlands Röda Kors chef för internationell biståndsverksamhet. Nyckeln till framgång sammanfattar han i ett ord: vi. – Det viktiga i utbildningen är inte innehållet i läroplanen utan det att vi gör det tillsammans, vi lär oss av varandra och vi känner varandra – att vi är ett ”vi”, säger Löövi. Löövi använder det engelska uttrycket ”hit the ground running”. När en grupp biståndsarbetare anländer till ett katastrofområde ska arbetet löpa genast. Det är inte möjligt utan en stark samhörighet och utan att alla vet precis vad de ska göra. – Inom utbildningen strävar vi efter att simulera verkliga situationer så mycket som möjligt och övningarna bygger alltid på erfarenheter från fältet. Löövi säger att finländska biståndsarbetare ute i världen är kända inte bara för sin yrkeskunskap och samarbetsförmåga utan också för ett mångsidigt kunnande. Bakom det ligger också ett medvetet val, eftersom man aldrig kan skicka väldigt många biståndsarbetare till ett mål. – I reserven finns många människor som har gått med som experter på sitt specialområde, men som hos oss har utbildat sig till andra uppgifter också. Det uppmuntrar vi verkligen. När Finlands Röda Kors personreserv fyller 50 år i maj hör ungefär 1 200 yrkesmänniskor inom olika branscher till reserven. Det är mer än en enda systerorganisation inom rödakorsoch rödahalvmånerörelsen. Finlands Röda Kors är en föregångare inom utbildning av biståndsarbetare och en jätte på personbistånd. Det är inte så illa för en liten nordisk förening. ? 39 3 4 1 Hälsofrämjande insatser i Haiti år 2012: sjuksköterskan Lee na Railimo-Saares, 75, deltog i den andra grundkursen år 1971 och har gjort en av de längsta karriärerna inom reserven. 2 Inari Listo (t.v.) och norska Gunnhildur Arnadottir på sjukhuset i Cox’s Bazaar i Bangladesh 2017. Det nordiska samarbetet är en styrka även i internationellt biståndsarbete. 3 Kalle Löövi, långvarig chef för Finlands Röda Kors internationella bistånd, i Iran år 1990. 4 Ritva Tuohiniemi (t.h.) gick grundkursen år 1972 och ingick i en medicinsk grupp som hjälpte under Cypernkriget år 1974. E M IL IA K A N G A S LU O M A R Ö D A K O R S E T S B IL D A R K IV R Ö D A K O R S E T S B IL D A R K IV 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 39 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 39 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 40 Coronakrisen tvingade Finlands Röda Kors att flytta sin ordinarie stämma till hösten. Det innebär ett förlängt mandat för ordförande Pertti Torstilas styrelse, som nu jobbar för att motarbeta coronaviruset. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER EMILIA KANGASLUOMA P ertti Torstila valdes till Finlands Röda Kors ordförande vid stämman i Åbo 2014. Efter två treårsperioder var det meningen att han skulle ge över till en ny ordförande vid stämman i Vasa i juni. Så gick det inte. På grund av coronavirusepidemin måste stämman flyttas till hösten. – Vi höll redan på att göra en sammanfattning av den gångna treårsperioden och göra oss redo för ordinarie stämman i juni när coronaviruset slog till. Vi konstaterade att vi alltså inte var riktigt klara än och kavlade upp ärmarna på nytt. Kampen mot pandemin är nu hela Röda Korsets första prioritet, säger Torstila. När coronavirusepidemin kom till Finland i början av mars sattes Röda Korsets resurser in på att hjälpa i krisen. I Finland hjälper Röda Korsets frivilliga och anställda människor att klara sig över epidemin bland annat genom att erbjuda matoch ärendehjälp samt psykiskt stöd och genom att sprida korrekt information om hur man bekämpar viruset. Myndigheterna har fått stöd genom att man har levererat triage-enheter för utvärdering av vårdbehov till sjukhus. Ute i världen stödjer Finlands Röda Kors arbetet mot coronaviruset genom Rödakorsoch rödahalvmåneförbundet (IFRC) och Kommittén (ICRC). Svåra epidemier orsakar alltid den värsta förödelsen där hälsovårdstjänsterna är svaga även annars. Vi kommer att besegra coronaviruspandemin, det är klart, senast när ett vaccin har utvecklats. Men före det kommer vi att förlora många människoliv. De enorma ekonomiska följderna av pandemin kommer också att orsaka stort lidande. Humanitet ett bärande värde "Kampen mot pandemin är nu Röda Korsets första prioritet." I SAMBAND med Hungerdagen förra året besökte Finlands Röda Kors ordförande Pertti Torstila och hans hustru Eva Torstila insamlingens födelseort Pälkäne. 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 40 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 40 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 41 SOM TIDIGARE statssekreterare har Pertti Torstila breda kunskaper inom internationell politik. Nu går utvecklingen åt fel håll: samarbete behövs mer än någonsin. Pertti Torstila säger att coronakrisen påminner om flyktingkrisen i Europa 2015. Båda situationerna hade föregåtts av många varningar. – Ändå tog pandemin igen världen på säng, precis som flyktingkrisen överraskade Europa år 2015. Den internationella beredskapen har varit otillräcklig. Man har vänt bort blicken från ett ovälkommet ämne. Pandemin har inte resulterat i en gemensam global satsning för att knäcka viruset. I stället har världens länder vänt sig inåt och sökt sina egna lösningar. Naturligtvis har vi också fått se mänsklighetens bättre sidor: gemenskap, omsorg och vilja att hjälpa. Många vill hjälpa via Finlands Röda Kors och har anmält sig som frivilliga och gett bidrag. – Finländarnas beteende uttrycker ansvarskänsla, enhet och förtroende för vårt samhälles förmåga att handla rätt och klara av coronakrisen. Jag vill inte jämföra Finlands agerande med andra länder, men jag tror att vi har ett fungerande recept – och Röda Korset som helhet har en viktig roll, säger Torstila. Under sin ordförandeperiod har Torstila arbetat synligt för att utveckla tryggheten i samhällets som helhet. – Röda Korset var ett robust stöd för myndigheterna när vi tog emot flyktingar åren 2015–2016 och vi är det nu under den pågående pandemin. Båda kriserna visar att myndigheternas agerande får ett viktigt, ofta avgörande, tillskott i organisationsoch frivilliginsatser. Kampanjen Finland fixar det som statsrådet har dragit igång visar att statsledningen uppskattar det vi gör. Röda Korsets beredskap är resultatet av långsiktigt arbete och utbildning och nu ger det avkastning. Världen är i kris Innan Pertti Torstila blev vald till Röda Korsets ordförande gjorde han karriär på utrikesministeriet som ambassadör och senast som statssekreterare. Som ordförande har han med kraft uttryckt sin oro över att världen är i kris och hur det påverkar det humanitära arbetet. – Det uppstår nya kriser i världen snabbare än vi klarar av att lösa de gamla. Även om vi här i Finland till exempel ser en tillfällig nedgång i antalet asylsökande så har flyktingläget internationellt sätt inte lättat, tvärtom, säger Torstila. I den internationella politiken är det oroväckande vindar som blåser. Nationalistisk populism är på uppgång och den internationella ordningen som bygger på avtal knakar i fogarna. Ändå är behovet av samarbete nu mer akut än någonsin till exempel för att stävja inverkan av klimatförändringen. – Inför politiska beslutsfattares rådlöshet ökar förväntningarna på biståndsorganisationerna och samtidigt är det allt svårare att hålla humanitärt arbete isär från den politiska verkligheten. En risk är att biståndsarbetet politiseras på ett sätt som står i konflikt med Röda Korsets principer, betonar Torstila. – När nationalism av fel sort och den populism som uppmuntrar det tänkandet kombineras med främlingsfientlighet och följderna av klimatförändringen blir det en farlig blandning. I en sådan atmosfär hamnar Röda Korset också i skottlinjen. Under senare år har vi sett situationer då man har förhindrat humanitära biståndsleveranser eller ställt villkor för att leveranserna ska få passera. Ambulanser har utsatts för beskjutning och biståndsarbetare har dödats. Att biståndet är neutralt och självständigt är ändå absoluta principer för Röda Korset, något man inte kan tumma på. – Även i Europa har vi sett att nationella rödakorsföreningar bli indragna i politiken. Internationella rödakorskommittén ICRC:s president Peter Maurer har med fog uttryckt sin oro över att en sådan utveckling hotar hela rödakorsrörelsens anseende. – Att atmosfären blir hårdare leder lätt till en växande konflikt mellan hjälp i hemlandet och det internationella hjälpbehovet. Man tappar sinnet för proportioner och förstår inte att vi hjälper oss själva också genom att hjälpa andra. Röda Korset är en internationell rörelse där man måste klara av att se utanför det egna landets gränser, framhåller Torstila. Det är svåra utmaningar och det finns inget enkelt, heltäckande svar. Det interna samarbetet inom rödakorsrörelsen borde bli tätare, men i stället finns en tendens till motsatsen. Röda Korsets principer måste vi i alla fall hålla fast vi. Det gäller att oförtröttligt tala för att de värderingar som är inskrivna i Genèvekonventionerna och den humanitära rätten är något oändligt värdefullt – de hör till mänsklighetens största steg, sådant som man inte får ge avkall på till förmån för kortsiktiga politiska poäng. Vi kan inte vända nöden ryggen Också i Finland har samhällsatmosfären blivit kärvare under de senaste åren. Pertti Torstila har oroat sig över ökade motsättningar, men ser samtidigt mycket gott i den här tiden. Största delen av finländarna har visat sig flagga för humanitet. Mitt i flyktingkrisen hösten 2015 fick Finlands Röda Kors 10 000 nya volontärer på två veckor och insamlingen Hungerdagen inbringade rekordsumman 4,2 miljoner euro. – För mig var mottagandet av asylsökande ett starkt vittnesmål om folks vilja att hjälpa. Trots att stämningen blev tillspetsad visade Röda Korsets människor och stödjare vilken styrka som finns i humanitet och medmänsklig omsorg. Röda Korset har klarat av att behålla finländarnas förtroende, säger Torstila. – Bakom hatpratet på sociala medier finns en liten, högljudd minoritet. Att försvara humanitära värderingar kräver beslutsamhet och det har våra modiga människor nog. "Inom Röda Korset måste man se utanför det egna landets gränser." Humanitet ett bärande värde KÄÄNNÄ ? 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 41 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 41 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 42 FINLANDS RÖDA KORS styrelse fattade vid ett extrainsatt möte den 30 mars beslutet att flytta ordinarie stämman till hösten på grund av coronavirusepidemin. Ursprungligen skulle stämman ha hållits i Vasa i juni, men i stället hålls stämman den 5–6 september. Enlig t Finlands Röda Kors stadgar ska ordinarie stämma hållas vart tredje år före den 20 juni. På grund av den pågående epidemin, de samlingsbegränsningar som gäller på grund av epidemin och för att trygga deltagarnas säkerhet hade styrelsen ändå inget annat alternativ än att flytta fram stämman. Röda Korsets viktigaste uppgift är att skydda liv och hälsa. Genom att flytta ordinarie stämman till hösten ser man till att evenemanget är tryggt men också att alla Röda Korsets resurser nu kan fokuseras på att hjälpa befolkning och myndigheter att få bukt på epidemin. Vid Finlands Röda Kors ordinarie stämma har varje avdelning en röstberättigad företrädare för varje påbörjat antal av 200 medlemmar. Antalet representanter bygger på antalet medlemmar i slutet av föregående år. Dessutom har varje rödakorsdistrikt en röstberättigad representant som utses av distriktsstyrelsen och som är medlem i stämmans valnämnd. Varje personmedlem i Finlands Röda Kors har rätt att närvara vid stämman. Styrelsen rekommenderar ändå att endast röstberättigade representanter deltar i stämman den här gången, eftersom det är sannolikt att epidemin fortgår under hösten och de ändrade stämmoarrangemangen kräver mycket arbete. Om epidemin fortgår ordnas inte heller det kringprogram som brukar åtfölja stämman. De senaste stämmonyheterna: rednet.rodakorset.fi/stamman2020 Finlands Röda Kors ordinarie stämma har flyttats och hålls i Vasa 5–6 september. Kallelse till stämman Välkommen att påverka i Vasa! Uppdaterad stämmotidtabell ? Tiden för kommentarer till strategiutkastet som styrelsen lagt fram går ut 30.6.2020. ? Sista anmälningsdagen till ordinarie stämman är 5.7.2020. ? Initiativ till ordinarie stämman ska lämnas till styrelsen senast 5.7.2020. ? Kandidatnomineringen till personvalen under ordinarie stämman avslutas 24.7.2020. ? Officiella möteskallelser skickas till avdelningar och distrikt senast 7.8.2020. ? Finlands Röda Kors ordinarie stämma i Vasa 5–6.9.2020. LI N U S LI N D H O L M Det handlar inte bara om vad vi tänker om invandring eller flyktingar, utom om att vi mister vår egen mänsklighet om vi vänder bort blicken och bara låter allt ske. – Hatprat och konfrontationstänkande har fått en del finländare att förhålla sig negativt till allt vad internationellt samarbete heter. Men i en värld av växande ömsesidigt beroende når även avlägsna kriser våra dörrar förr eller senare. Flyktingar och coronavirusepidemin är en påminnelse om det. Efter den tilläggstid som coronaviruset har orsakat lämnar Pertti Torstila vid gott mod över ordförandeklubban till sin efterträdare vid stämman i Vasa. – De år som har gått har också varit en tid av interna förnyelser inom Röda Korset. Samarbetet mellan distrikten och centralbyrån har blivit tätare, Blodtjänsts ställning har blivit starkare, vi har öppnat nya Kontti-varuhus och första hjälpen-utbildningen har samlats i ett skilt bolag. I kommunikationen har vi gjort ett tydligt kliv till det digitala. Det har utan tvivel varit svårare för de äldre än för dem som är yngre, men att förnya sig är ett måste – levande verksamhet går upp i vind och styr mot nya tider. Frågan om vilken ordförandetidens mest minnesvärda upplevelse har varit funderar Torstila på en stund, men lyfter sedan fram resorna i hemlandet: att få träffa frivilliga i distrikt och avdelningar på olika håll i Finland. – Eftersom jag har jobbat inom utrikespolitiken var det först de här besöken som visade mig Röda Korsets landsomfattande betydelse. Vi är faktiskt närvarande och hjälper överallt i Finland. Det var också med beundran som jag följde med våra biståndsarbetares arbete i jordbävningsområdet i Nepal och flyktinglägren i Syrien. Finlands Röda Kors internationella bistånd hör till den absoluta världseliten, men det är bra att komma ihåg att det som möjliggör de insatserna är vår starka verksamhet här hemma. – De här sex åren har varit en stor ära för mig och en lärorik resa som jag är väldigt tacksam över. Jag ger över ordförandeskapet till min efterträdare och kan konstatera att det är mycket som är allvarligt på tok i världen, men utan Röda Korset skulle det vara mycket värre. ? "Även avlägsna kriser når våra dörrar förr eller senare." 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 42 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 42 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• 43 Resumé Nargisa Hojaeva är frivillig i Tadzjikistans Röda Halvmåne och berättar om mens och hygien i skolan i sin hemby. TEXT SARI HÄKKINEN BILD SAKARI PIIPPO F rån början var det inte tänkt att samarbetet mellan Finlands Röda Kors och Tadzjikistans Röda Halvmåne skulle omfatta främjande av menshygien bland flickor. De två organisationerna har samarbetat sedan inbördeskriget i Tadzjikistan på 1990-talet, först kring humanitärt bistånd och efter att kriget tog slut kring byggandet av vattenledningar och folkhälsa. Arbete pågick i Rashtdalen, i fattiga bergsbyar nära gränsen till Kirgizistan. Området är väldigt konservativt både religiöst och kulturellt, vilket ger kvinnorna i regionen begränsade möjligheter att påverka sin hälsa och sina val. Största delen av sysslorna i hemmet sköts av kvinnorna: de sköter barn, hus, trädgårdsland och husdjur. Efter att ha bekantat sig med kvinnornas livssituation bestämde sig Finlands Röda Kors hälsovårdsrådgivare Hannele Virtanen för att ta upp frågan om mens med sina lokala kolleger. Före stationeringen i Tadzjikistan hade Virtanen jobbat i Afrika, där Röda Korset hade nått goda resultat genom att sprida information om menshygien. – I Tadzjikistan är mensen förknippad med en kraftig skamstämpel. Många flickor går inte till skolan alls när de har mens. Om en flicka missar mellan två och fem skoldagar varje månad blir det flera veckor eller månader per år. I värsta fall kan en flicka missa en fjärdedel av sin skolgång. Då blir det så att hon inte får utbildning, säger Virtanen. – Många kvinnor lider också av ständiga infektioner. När luften är kall och fuktig torkar inte mensskydden, så bakterierna dör inte. Ofta torkas bindorna utom synhåll, till exempel i djurstall. Information till flickor och pojkar Det har inte varit lätt att ta upp ett ämne man traditionellt tiger om. På det lokala Röda Korset tyckte man att det bästa var att ta upp frågan med byarnas religiösa ledare. – Det kändes förbryllade för mig i början. Men i moskén meddelade man att det här är någonting viktigt och att det självklart ska vara en del av hälsovårdsprogrammet, minns Virtanen. När samtal hade förts med alla parter började Röda Halvmånens volontärer sprida information om mens i skolorna. Med stöd från Finlands Röda Kors producerade Tadzjikistans Röda Halvmåne ett informationsblad om menshygien. Det var det första i sitt slag i Rasht. En av Röda Halvmånens frivilliga var Nargisa Hojaeva från byn Halkarf. – När en äldre flicka i skolan berättade för mig att flickor i åttonde och nionde klassen borde få utbildning om det här så var det en chock för mig också till en början. Här i avsides trakter är det väldigt svårt att tala om de här sakerna, minns Hojaeva. Samtidigt som flickorna informerade sina yngre skolkamrater tog Röda Halvmånens manliga volontärer upp kvinnohälsa bland männen i moskén. Det var viktigt, eftersom det är männen som fattar besluten om pengar i familjerna. I skolorna fick även pojkarna information, så att de skulle kunna stödja flickorna i den här viktiga frågan. Ett litet steg för jämställdhet Förändringen skedde stegvis. Att flickorna själva fick information om något som gällde dem var nytt. Undan för undan lärde sig flickorna lyssna utan att rodna och sedan ställa fler frågor. – När vi började tala om det här och sade att vi alla är flickor och kvinnor och att det är viktigt för oss att de får veta mer så att de ska slippa besvär i framtiden blev de intresserade, berättar Hojaeva. Nu vågar flickorna gå i skola även under mensen och man behöver inte gömma informationsmaterialet längre. – Vi har lyckats bryta muren av tystnad. Nu kan flickorna tala öppet om mens. Samtidigt har vi här tagit ett steg närmare jämställdhet mellan könen, framhåller Hojaeva. ? SKOLELEVER i byn Halkarfi lär sig första hjälpen under ledning av Tadzjikistans Röda Halvmåne. Finlands Röda Kors stödjer folkhälsoarbete i Tadzjikistan. Flickor talar om mens med varandra "Vi har lyckats bryta muren av tystnad." 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 43 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 43 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• PÅ GRUND av coronapandemin minskar användningen av blodpreparat på sjukhus, eftersom icke-brådskande operationer flyttas framåt och resurserna fokuseras på att sköta coronapatienter. Trots det behövs blodpreparat på sjukhus även under en pandemi, till exempel för olycksoffer, cancerpatienter, föderskor och prematurer. – Blodtjänst arbetar även under undantagsförhållanden för sjukhus behöver alltid blodpreparat. Under en epidemi undviker man smittrisk genom flera olika åtgärder, berättar Blodtjänsts ansvariga läkare Johanna Castrén . Under coronavirusepidemin ska man alltid boka tid till blodgivning och inga andra personer än blodgivare släpps in i rummet där man ger blod. Antalet personer som får vistas i rummet vid samma tidpunkt begränsas och man håller skyddsavstånd till andra människor. Rengöringen av lokaliteterna tappas också upp. Bakom pandemin finns coronaviruset SARS-CoV-2, som orsakar sjukdomen covid-19. Den orsakar en livsfarlig lunginflammation hos en del av dem som insjuknar. Via blod har man inte konstaterat fall av smitta av coronaviruset och inte heller vet man om att andra kända coronavirus smittar via blod. – Man kan ge blod om man känner sig frisk och uppfyller övriga givarkriterier som är i kraft, säger Castrén. Om man är förkyld får man inte ge blod. Om man har haft en infektion i luftvägarna med feber ska man hålla en tvåveckorspaus i blodgivandet efter att man har tillfrisknat, oberoende av vad som orsakade insjuknandet. Samma karenstid på två veckor gäller också dem som har tillfrisknat från covid. Resor leder också till begränsningar i blodgivningen. För alla som återvänder till Finland från EUoch EFTA-länder eller Storbritannien har man infört en ny karenstid på 14 dygn. Resor till eller boende i länder utanför EU eller EFTA-området eller Storbritannien leder alltid till en karens på 28 dygn. Eftersom coronavirus inte har konstaterats smitta via blod är det inte ändamålsenligt att testa givare för coronavirus. – Blodtjänst testar givare bara för sådana sjukdomsalstrare som krävs för att klarlägga givarens lämplighet och att blodpreparaten är trygga. SANNA KETTUNEN RÖDA KORSETS BLODTJÄNST fortsätter arbeta under coronakrisen, men tidsbeställning gäller för blodgivning och speciella hygienregler har införts. HEMFÖRRÅD FÖR TRE DYGN FINLANDS RÖDA KORS och Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK har redan i flera års tid arbetat för att varje hushåll ska ha ett hemförråd med vatten, mat och behövliga mediciner för 72 timmar. – 72 timmar är den tid som ett hushåll borde klara sig utan samhällstjänster i en krissituation. På den tiden kan myndigheterna organisera service, berättar kommunikationsexpert Sanna Räsänen på SPEK. Hushållens beredskap är en del av den riksomfattande planeringen för försörjningsberedskap. Trots att ordet försörjningsberedskap kan föra tankarna till krig eller andra extrema situationer kan samhällsfunktionerna störas av mindre händelser. I Egentliga Finland minns man till exempel den vattenkris i Nousis som orsakades av ett trasigt rör och ett aktuellt exempel på en undantagssituation är naturligtvis coronavirusepidemin som har orsakat störningar i leveranskedjorna inom ekonomin och fått även finländarna att hamstra mat och dagligvaror. – En störning kan snabbt orsaka problem i butikernas verksamhet inom logistik, penningtrafik eller kylförvaringen av livsmedel. Kanske man inte kan ta sig till butiken eller så finns där inte det man behöver. Förutom mat och vatten hör mycket annat till beredskap. Om elen går behöver man till exempel ficklampa och reservbatterier och en powerbank för mobilen. Myndigheterna informerar via SMS och radio, så en batteridriven radio är också bra att ha. Det är viktigt att vara medveten om att en krissituation kan uppstå och vara förberedd på det. En person som är väl förberedd kan också hjälp andra! ? Läs mer: 72tuntia.fi/sv ELINA TEERIJOKI Blodtjänst har beredskap för arbete i samband med en pandemi som coronakrisen. Givare behövs hela tiden JAANA PAASONEN undervisade närståendevårdare i beredskap i Pemar i februari. JU S S I V IE R IM A A E LI N A M A N N IN E N Resumé De kända coronavirusen smittar inte via blod. 44 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 44 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 44 21.4.2020 21.35 21.4.2020 21.35
• Hakemisto 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 45 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 45 22.4.2020 8.23 22.4.2020 8.23
• ”ILMAN SAASTUMISEN ehkäisemisessä kohdataan ympäristön suojelun vaikea näkökulma: ongelma on täysin kansainvälinen. Saastunut ilma ei pysähdy valtioiden rajoille odottamaan lupaa saapua naapurivaltioon. Kaikkialla maapallon ilmakehässä olevista saasteista voidaan mainita tärkeimmiksi radioaktiiviset aineet, erilaiset lentopölytyksistä aiheutuneet ympäristömyrkyt kuten DDT sukulaisineen sekä jatkuvasti lisääntyvä muovin hajoamistuotteiden saasteryhmä.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 2/1970 Olli Paasivirta kantoi huolta ilmakehän saastumisesta. Puoli vuosisataa myöhemmin DDT:n kaltaiset ympäristömyrkyt on saatu kuriin kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta ihmiskunnan päästöt lämmittävät ilmakehää kiihtyvällä vauhdilla. Vuosien takaa ? Åren går ”I FRÅGA OM förebyggande av luftföroreningar står vi inför en svår aspekt av miljöskyddet: problemet är helt internationellt. Förorenad luft stannar inte vid en statsHengittäminen on epäterveellistä Att andas är ohälsosamt gräns för att invänta tillstånd att byta luftrum. De viktigaste av alla föroreningar som finns i jordens atmosfär är radioaktiva ämnen; olika miljögifter som spridits från flygplan, som DDT och dess släktingar; och den allt mer ökande föroreningsgrupp som består av nedbrytningsämnen från plast. FINLANDS RÖDA KORS 2/1970 Olli Paasivirta oroade sig över föroreningar i atmosfären. Ett halvt sekel senare har vi genom samarbete fått bukt på miljögifter som DDT, men utsläpp värmer upp atmosfären i ökande takt. Veripalvelu toimii myös poikkeusoloissa, jotta potilaille saadaan joka päivä verivalmisteita. Palvelemme tällä hetkellä ensisijaisesti ajanvarauksella. Näin pystymme tasaamaan samaan aikaan paikalla olevien verenluovuttajien määrää ja huolehtimaan paremmin luovuttajien turvallisuudesta. Ajanvaraus: www.veripalvelu.fi 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 46 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 46 22.4.2020 8.23 22.4.2020 8.23
• Iranilainen Farnaz Fereidooni, 26, kutsuu suomalaisia Punaisen Ristin kuukausilahjoittajiksi Helsingissä. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN Miten päädyit varainhankkijaksi Suomen Punaiseen Ristiin? – Olen kotoisin Iranista, josta tulin opiskelemaan laskentatoimea Oulun yliopistoon 2016. Hain opiskelupaikkaa myös Italiasta, ja olisin päässyt sinnekin, mutta valitsin Suomen, koska se tuntui kiinnostavammalta. Kun olin viime vuonna suorittanut lopputyötä vaille kaikki kurssit, muutin Helsinkiin etsimään työtä tutkielman teon oheen. Aloitin face-to-face-varainhankkijana ensin Unicefilla ja siirryin sieltä Punaiselle Ristille. Millaista työtä feissaaminen on? – Se oli aluksi haastavaa, mutta totuttuani olen nauttinut siitä. Työ on tavallaan numeropeliä, mitä enemmän saat ihmisiä pysähtymään ja juttelemaan, sitä useampi ryhtyy kuukausilahjoittajaksi. Säällä on iso merkitys. Kauniilla säällä suomalaiset jäävät mieluummin keskustelemaan ja ovat paremmalla tuulella. Työkieleni on englanti, mutta se ei ole ongelma, koska suomalaiset puhuvat erittäin hyvin englantia. Suomalaisia sanotaan ujoiksi, mutta pikemminkin ongelma on se, että ihmiset ovat liian kiireisiä. Yritän miettiä luovia tapoja saada ihmiset pysähtymään, saatan esimerkiksi kehua heidän kenkiään tai hymyään. Ulkonäön tai iän perusteella en ar vioi ketään, kunhan ihminen ei ole humalassa. Kuka tahansa voi ryhtyä lahjoittajaksi. Miten ihmiset suhtautuvat Punaiseen Ristiin? – Useimmat kiittelevät tärkeästä työstä. Ehkä yksi viidestäkymmenestä sanoo jotain negatiivista, kuten että ei usko isoihin organisaatioihin tai että ei lahjoittaminen kuitenkaan auta mitään. Teemme feissaamista myös ovelta ovelle. Se on erilaista kuin julkisilla paikoilla, koska ikinä ei tiedä, millainen ihminen oven avaa. Aika usein käy niin, että kuulet jonkun olevan kotona, mutta ovea ei avata. Sekin on ihan ok. Millainen ihminen sopii feissariksi? – Tässä työssä täytyy olla sosiaalinen, kovin ujo tai introvertti tuskin viihtyy. Pitää uskaltaa lähestyä ihmisiä reippaasti ja hyväksyä se, että moni ohittaa sinut kuin ei huomaisikaan. Minua se ei haittaa yhtään, koska se ei kohdistu minuun henkilönä, se on jokaisen oma valinta. Persoona on tärkein, työn oppii tekemällä. ? 47 Kuka tahansa voi olla lahjoittaja TAKATALVI YLLÄTTI Farnaz Fereidoonin työpaikalla Helsingin Kampissa. Avun kasvo 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 47 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 47 22.4.2020 8.23 22.4.2020 8.23
• TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ S-ryhmä tukee monipuolisesti kulttuuria, liikuntaa ja yhteistä hyvää koko Suomessa! Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 48 2104_AVM2_loppuosa_painoon.indd 48 22.4.2020 8.23 22.4.2020 8.23