Avun Maailma 02/2022 - Lehtiluukku.fi

Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Muumit kertovat yksinäisyydestä Mumindalen lär oss om ensamhet Ukrainan hätä herätti maailman Ukrainas öde fick folk att hjälpa 2 2022 AVM2_2022_alkuosa.indd 1 AVM2_2022_alkuosa.indd 1 19.4.2022 15.27 19.4.2022 15.27
Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Ukrainan kohtalo koskettaa HELMIKUUN ALUSSA Suomen Punaisella Ristillä oli kaksitoista vastaanottokeskusta. Huhtikuun puoliväliin mennessä vastaanottokeskuksia, hätämajoituksia ja yksityismajoittujien palvelupisteitä oli toiminnassa jo 27 ja niiden palvelujen piirissä lähes kahdeksan tuhatta suojaa hakevaa. Vapaaehtoisemme työskentelevät ukrainalaisten pakolaisten tukena ympäri maata. Jo yli kaksikymmentä avustustyöntekijäämme on osallistunut Punaisen Ristin liikkeen yhteiseen operaatioon, jolla saadaan apua sodan jalkoihin joutuneille Ukrainassa ja lähialueilla. Toteutamme nyt sitä erityistä tehtävää, joka Punaisella Ristillä on. Autamme hädässä olevia ja tuemme viranomaisia poikkeuksellisessa tilanteessa. Mitä vaikeammat ajat, sitä enemmän merkitystä on sillä, että me tavalliset ihmiset nousemme auttamaan. Suomalaisten auttamisenhalu on ollut valtavaa. Punaisen Ristin rinnalla toimii iso joukko ihmisiä, organisaatioita ja viranomaisia. Inhimillisyyden vaaliminen on erityisen tärkeää juuri tällaisissa tilanteissa. Tämä tavoite yhdistää kaikkia auttajia. Yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan erityisesti vastaanottokeskusten, alueen osastojen ja muiden avustustoimintaa tekevien tahojen kesken. Ukrainan kriisi on järkyttänyt suomalaisia poikkeuksellisen vahvasti. Vapaaehtoistyölle on nyt ennätysmäärä tekijöitä, kun tuhannet uudet ihmiset ilmoittautuvat mukaan Punaisen Ristin toimintaan. Samanlainen auttajien hyöky koettiin syksyllä 2015. Monet silloin aloittaneet ovat nykyään vapaaehtoistoimintamme tukipilareita. On jälleen uuden auttajasukupolven vuoro etsiä oma tapansa osallistua ja vahvistaa Punaista Ristiä. Jokainen uusi vapaaehtoinen jättää oman jälkensä Suomen Punaisen Ristin tarinaan – kiitos ja tervetuloa! Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Rasisminvastaisen viikon palkitut Punainen Risti valmiusharjoitukseen Voiko Ukrainaan luovuttaa verta? Ketjureaktio käynnistyy vappuna 6 Ukrainalle virtaa apua 10 ICRC on puolueeton välittäjä 12 Katastrofit esillä Heurekassa 16 K60-kerho kylässä Kalkussa 18 Yksinäisyyttä Muumilaaksossa 24 Kantasolurekisteri 30 vuotta 26 Kansainvälisen avun vuosi 2021 28 Ensiapukouluttajat kurssilla 29 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Avun kasvo Mika Vilpo AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2022 27.4.2022 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Marko Kokic / IFRC Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 85 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Ukrainas öde berör I BÖRJAN AV FEBRUARI hade Finlands Röda Kors tolv flyktingförläggningar. I mitten av april var antalet verksamma förläggningar, nödinkvarteringar och servicepunkter för privatinkvarterade redan uppe i 27 och närmare 8 000 personer som sökte skydd omfattades av deras tjänster. Våra volontärer arbetar runt om i landet för att stödja ukrainska flyktingar. Mer än tjugo av våra biståndsarbetare har redan deltagit i rödakorsrörelsens gemensamma operation för att hjälpa drabbade människor i Ukraina med närområden. Nu lever vi ut det speciella uppdrag som Röda Korset har. Vi hjälper nödställda och bistår myndigheterna i exceptionella situationer. Ju svårare tider, desto viktigare är det att vi vanliga människor ställer upp för att hjälpa. Finländarnas hjälpvilja har varit enorm. Sida vid sida med Röda Korset verkar ett stort antal människor, organisationer och myndigheter. Att försvara humanitära värderingar är speciellt viktigt i situationer som den här. Det är ett mål som förenar alla hjälpare. Samarbete för ett gemensamt mål behövs i synnerhet inom förläggningsverksamheten, berörda avdelningar och andra parter som är engagerade i biståndsverksamhet. Ukrainakrisen har inneburit en chock för många finländare. Tusentals nya människor har anmält sitt intresse att hjälpa till Röda Korset och fler frivilliga än för kan delta i arbetet. En likadan flodvåg av hjälpare upplevde vi hösten 2015. Många som då engagerade sig är idag stöttepelare inom vår frivilligverksamhet. En ny generation av hjälpare ska igen hitta sitt sätt att engagera sig och stärka Röda Korset. Varje ny frivillig lämnar sitt spår i Finlands Röda Kors historia – tack och välkomna! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs Det internationella biståndsåret 2021 Utmärkelser under veckan mot rasism Beredskapsövning under Rödakorsveckan Kan man ge blod till Ukraina? 34 Bistånd strömmar till Ukraina 36 ICRC är en neutral medlare i krig 38 Ensamhet i Mumindalen 44 Svensk resumé Katastrofer på tapeten på Heureka K60-klubb kollade Kalkku 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM2_2022_alkuosa.indd 2 AVM2_2022_alkuosa.indd 2 14.4.2022 18.46 14.4.2022 18.46
18 MUUMILAAKSO KUISKII TARINOITA YKSINÄISYYDESTÄ Tove Janssonin ja Punaisen Ristin aloittama yhteistyö jatkuu. 24 KANTASOLUREKISTERI TÄYTTÄÄ 30 VUOTTA Luuydinrekisterit saivat alkunsa pikkupojasta, jota ei voitu pelastaa. 6 SODAN KAUHUT PALASIVAT EUROOPPAAN Kansainvälinen Punainen Risti kokosi voimansa Ukrainan avuksi. 12 KATASTROFIN KUVIA JA ÄÄNIÄ HEUREKASSA Uutuusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja vakavaa pohdittavaa. O A N A B A R A / D R K Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T JA R I H Ä R K Ö N E N M O O M IN C H A R A C T E R S AVM2_2022_alkuosa.indd 3 AVM2_2022_alkuosa.indd 3 14.4.2022 18.46 14.4.2022 18.46
4 E E V A A N U N D I JA R K K O M IK K O N E N Ristiin rastiin Avun maailma 3/2022 ilmestyy 14. syyskuuta VALTAKUNNALLISTA RASISMINVASTAISTA viikkoa vietettiin tänä vuonna 21.–27. maaliskuuta. Tuttuun tapaan kampanjaviikolla jaettiin Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia yhteisöille, ryhmille ja yksittäisille ihmisille, jotka ovat edistäneet inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkittujen joukossa korostuivat tällä kertaa erityisesti nuorten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Tunnustuksia myöntävät Suomen Punaisen Ristin piirit. Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri myönsi tunnustuksen turkulaiselle HangFlow ry:lle. HangFlow toimii aktiivisesti yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta, muun muassa mahdollistamalla kaikille yhdenvertaista vapaa-ajan viettoa sekä turvallisia tiloja. Järjestössä on panostettu erityisesti nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyden tukemiseen. Helsingin ja Uudenmaan piirissä palkittiin Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö ry:n Mentoring for Future -hanke. Hankkeessa vapaaehtoiset ohjaajat kannustavat eri taustoista tulevia nuoria tavoittelemaan ammatillisia unelmiaan. Yläkouluikäisille ja lukiolaisille on järjestetty muun muassa työpajoja, seminaareja ja webinaareja. Länsi-Suomen piiri valitsi tunnustuksen saajaksi Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry:n Kokkolan toimipisteen, joka tarjoaa matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksia ja kohtaamispaikkoja maahanmuuttajataustaisille nuorille. Myös yksityishenkilöitä palkittiin työstä yhdenvertaisuuden eteen. Punaisen Ristin Hämeen piiri myönsi Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen Joonas Kivirannalle , joka on kehittänyt Hervannan yhteisökeskus L8:aa Tampereella. Yhteisökeskus L8 kokoaa saman katon alle kaupungin sosiaalityön ja järjestöjen matalan kynnyksen palveluita sekä kansalaistoimintaa. Oulussa tunnustuksen sai Monikulttuurikeskus Villa Victorin suunnittelija Mia Lindberg , joka on koordinoinut Oulun Rasisminvastaisen viikon suunnitteluverkostoa ja Oulu Loves Me -tapahtumaa. KIMMO HOLOPAINEN Ennakkoluulottomat edelläkävijät on palkittu Punainen Risti jakoi Rasisminvastaisella viikolla tunnustuksia yhdenvertaisuuden edistäjille. Voiko Ukrainaan luovuttaa verta? Ukrainassa tarvitaan suuria määriä verivalmisteita loukkaantuneiden hoidossa, ja moni suomalainenkin on tarjoutunut luovuttamaan verta Ukrainaan. Verivalmisteiden lähettäminen Suomesta Ukrainaan ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista eikä järkevää. Verivalmisteet pyritään aina saamaan katastrofialueelle mahdollisimman läheltä, sillä verivalmisteilla on hyvin vaativat kuljetusja säilytysolosuhteet. Lisäksi toiselta kielialueelta tulevien verivalmisteiden erilaiset merkinnät vaikeuttaisivat niiden turvallista käyttöä kentällä. Edullista hostellimajoitusta jäsenille Tiesitkö, että Suomen Punaisen Ristin jäsenenä majoitut edullisemmin hostelleissa Suomessa ja maailmalla? Punainen Risti on Suomen Hostellijärjestön jäsenjärjestö, joten kaikki jäsenet saavat automaattisesti 10 prosentin majoitusalennuksen Suomen hostelleissa. Oikeus alennukseen osoitetaan paikan päällä jäsenkortilla tai kotimaan hostellikortilla, jonka voi tilata maksutta osoitteesta www.hostellit.fi. Punaisen Ristin jäsenet voivat ostaa alennuksella myös kansainvälisen hostellikortin, jolla saa vähintään 10 prosentin alennuksen kaikissa Hostelling International -verkoston majoituspaikoissa ympäri maailmaa. MENTORING FOR FUTURE -hanke järjesti uratarinoista valokuvanäyttelyn. Siihen kävivät tutustumassa järjestö aktiivit Salaado Qasim (vas.) ja Faisa Qasim. Avustustyöstä omin sanoin Suomen Punainen Risti aloitti alkuvuodesta Avustustyöntekijänä maailmalla -podcastin, jossa avustustyöntekijät kertovat omin sanoin työstään maailman katastrofija konfliktialueilla. Punaisen Ristin avustustyöntekijäreserviin kuuluu noin 700 eri alojen ammattilaista, jotka työskentelevät mm. terveydenhuollon, logistiikan ja taloushallinnon parissa. Podcast-sarjan jaksot ovat kuunneltavissa Spotify-suoratoistopalvelussa, ja ne löytyvät helposti esimerkiksi haulla ”Suomen Punainen Risti”. SAARA PIHLAJA kertoo avus tustyöstään Podcastissa. . AVM2_2022_alkuosa.indd 4 AVM2_2022_alkuosa.indd 4 14.4.2022 17.34 14.4.2022 17.34
5 JU S S I V IE R IM A A JU U S O N O R O N K O S K I K IM M O H O LO P A IN E N Suoja 2022 huipentaa Punaisen Ristin viikon PUNAISEN RISTIN viikolla 2.–8. toukokuuta kampanjoidaan tuttuun tapaan ensiaputaitojen ja turvallisen arjen puolesta. Kampanjaviikon huipennuksena toimii tällä kertaa Punaisen Ristin valtakunnallinen valmiusharjoitus Suoja 2022. Viranomaisten avustaminen suuronnettomuuksissa ja yhteiskunnan häiriötilanteissa kuuluu Suomen Punaisen Ristin perustehtäviin. Auttamisvalmiutta ylläpidetään jatkuvalla suunnittelulla, koulutuksella ja harjoittelulla. Kolmen vuoden välein järjestetään valtakunnallinen valmiusharjoitus, johon osallistuu koko Punaisen Ristin lisäksi suuri joukko yhteistyökumppaneita. Suoja 2022 -valmiusharjoituksen aiheena on toiminta evakuointitilanteessa. Evakuointi on yksi tyypillisimmistä tilanteista, johon viranomaiset pyytävät apuvoimia Suomen Punaiselta Ristiltä. Tositilanteessa suuren ihmismäärän evakuointiin voidaan joutua esimerkiksi tulipalon, vesiliikenneonnettomuuden tai vaarallisen aineen leviämisen vuoksi. Punainen Risti varautuu tukemaan viranomaisia mm. evakuoitavien rekisteröinnissä, ensija ruokahuollossa, majoituksen järjestämisessä sekä ensiavun ja henkisen tuen tehtävissä. Suoja 2022 -harjoituksia järjestetään ympäri Suomea sekä käytännön harjoituksina että simulaatioina koronatilanteen huomioiden. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin viikkoa vietetään valmiusharjoituksen merkeissä. SUURARVALLA TUKEA VAPAAEHTOISILLE Punaisen Ristin Suurarpajaiset käynnistyvät 2. toukokuuta. Kuusi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan viiden nipuissa Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itselleen tai myydä ne eteenpäin. Arpoja lähetetään 600 000 kappaletta, ja ne sisältävät yhteensä 120 098 voittoa. Pääpalkintona on tällä kertaa Toyota Yaris Hybrid -henkilöauto. Suurarpajaisten tuotot käytetään Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen. PUNAISEN RISTIN valtakunnallisen valmiusharjoituksen aiheena on tällä kertaa evakuoinnin järjestäminen. Vesillä sattuneen onnettomuuden jälkeistä evakuointia harjoiteltiin myös Turussa 2014. Veriveljet kannustavat miehiä luovuttamaan Suomen verenluovuttajista vain 40 prosenttia on miehiä, joten lisää tarvitaan. Jyväskylässä miehiä on houkuteltu luovuttajiksi Veriveljet-kampanjalla, jonka kasvoina toimivat ensihoitaja ja somepersoona Iiro Nahkamäki, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, laulaja Tommi Soidinmäki, ammattijääkiekkoilija Niko Seppälä ja mysteerihahmo John Smith. Veriveljet ovat puhuneet verenluovutukseen liittyvistä ennakkoluuloista, murtaneet myyttejä ja rohkaisseet miehiä luovuttamaan. Veriveljiä voi seurata Instagramissa tunnisteella @veriveljetkampanja. MIESPUOLISIA verenluovuttajia kaivataan lisää. . KETJUREAKTIOON osallistuminen kohottaa sekä kuntoa että mieltä. . Ketjureaktio käyntiin vappuna Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja alkaa jälleen 1. toukokuuta. Ketjureaktio järjestetään tuttuun tapaan osana Suomen suurinta pyöräilykampanjaa Kilometrikisaa, joka on kaikille avoin, leikkimielinen pyöräilykilpailu. Punaisen Ristin Ketjureaktiossa erilaiset työja kaveriporukat kohottavat kuntoaan pyöräilemällä ja keräävät samalla varoja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Tänä vuonna apu kohdistetaan kuivuudesta kärsivään Itä-Afrikkaan. Lue lisää ja ilmoittaudu: kilometrikisa.fi Järjestäjä: Suomen Punainen Risti • Käytännön toimeenpanija: Tavara-arpa ry • Arpajaiset järjestetään Poliisihallituksen 16.2.2022 myöntämällä luvalla RA/2022/221 • Luvan voimassaoloaika ja arpojen myyntiaika on 2.5.–1.11.2022 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta • Koneellinen arvonta on suoritettu kaikkien myynnissä olleiden arpojen kesken • Voittojen määrän ja sekoituksen on valvonut Helsingin poliisin edustaja Tavara-arpa ry:n tiloissa • Arpoja on myynnissä yhteensä 600 000 kpl, voittoja on yhteensä 120 098 kpl ja voittojen yhteenlaskettu arvo on 1 263 068 euroa. Voitot on lunastettava 2.1.2023 mennessä. Arpajaisten tuotto käytetään Suomen Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen. Voita ja auta. Pääpalkintona Toyota Yaris Hybrid Huvudvinsten är Toyota Yaris Hybrid Vinn och hjälp. Arrangör: Finlands Röda Kors • Anordnare i praktiken: Tavara-arpa ry • Lotteriet arrangeras med tillstånd som beviljats den 16.2.2022 av Polisstyrelsen RA/2022/221 • Tillståndet är i kraft och lotterna säljs 2.5–1.11.2022 i hela landet utom på Åland • Maskinell lottning har utförts bland alla lotter som är till försäljning • Vinsternas antal och blandning har övervakats av en representant av Helsingfors polis härad i Tavara-arpa ry:s lokaliteter • Sammanlagt 600 000 lotter finns till försäljning, antalet vinster är sammanlagt 120 098 st. och vinsternas sammanlagda värde är 1 263 068 euro. Vinsterna skall lösas ut senast 2.1.2023. Intäkterna från lotteriet används till att stöda Finlands Röda Kors verksamhet. 6€ 6€ Suurarpa 2022 Storlott 2022 Suosiiko onnetar sinua? Suomen Punaisen Ristin arvat tuovat onnea muillekin kuin voittajille. Niiden tuotoilla koulutamme vapaaehtoisia, jotta heillä on valmius auttaa äkillisissä onnettomuustilanteissa – mm. katastrofitilanteissa. LE E N A K O S K E L A Har du turen på din sida? Finlands Röda Kors lotter sprider glädje även bland andra än dem som vinner. Intäkterna används till att utbilda volontärer så att de ska vara redo att hjälpa i plötsliga olyckssituationer bl.a. vid katastrofer. 14 164 VAPAAEHTOISTA teki viime vuonna vapaaehtoistyötä Suomen Punaiselle Ristille. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTOT 2021 AVM2_2022_alkuosa.indd 5 AVM2_2022_alkuosa.indd 5 14.4.2022 17.34 14.4.2022 17.34
6 Ukrainan sota Punainen Risti kokosi voimansa Ukrainan avuksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan laukaisi Euroopan suurimman humanitaarisen kriisin sitten toisen maailmansodan. Suomen Punainen Risti osallistuu kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioon ukrainalaisten auttamiseksi. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN UKRAINAN pakolaisia odottamassa Korczowan linja-autoasemalla Puolassa matkan jatkumista länteen. V enäjää ei voi järjellä käsittää, se täytyy tuntea, sanoi kirjailija Fjodor Dostojevski aikoinaan. Ei Venäjän suuri kärsimyksen kuvaaja ehkä ihan tätä tarkoittanut, mutta helmikuun 24. päivän aamuna lainaus tuli kutsumattakin mieleen. Toki varoituksia oli kuultu läntisiltä tiedustelulähteiltä jo viikkoja, mutta järki ei tahtonut niitä uskoa. Ei, siitäkään huolimatta, että Ukraina ja Venäjä olivat olleet Itä-Ukrainan separatistialueilla käytännössä sotatilassa vuodesta 2014 ja Krimin niemimaan miehityksestä alkaen. Ei, vaikka Venäjä oli kaikessa rauhassa koonnut valtavan hyökkäysvoiman valmiuteen Ukrainan rajoille. Ei, koska eihän kukaan johtaja voi olla niin kylmä, että syöksisi Euroopan täysimittaiseen sotaan vuonna 2022 – eihän? O A N A B A R A / D A N IS H R E D C R O S S AVM2_2022_alkuosa.indd 6 AVM2_2022_alkuosa.indd 6 19.4.2022 16.06 19.4.2022 16.06
7 7 ITALIAN Punainen Risti evakuoi Ukrainan Lvivissä erityisen haavoittuvia ryhmiä kuten liikuntaesteisiä. Siihen maailma torstaina 24. helmikuuta kuitenkin heräsi, kun Venäjän joukot olivat ylittäneet Ukrainan rajat samaan aikaan useasta suunnasta. Kaikista vaaran merkeistä huolimatta se oli järkytys – ja valtava pettymys. Naamiot oli riisuttu, jäljellä olivat vain sodan kylmät kasvot, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiteytti. Maailma tuomitsi Venäjän hyökkäyksen ankarasti, mutta eivät sanat eivätkä pakotteet Venäjän sotakonetta pysäyttäneet. Se tehtävä jäi yksin ukrainalaisille. Alkujärkytyksestä toivuttuaan Ukraina kävi vastarintaan suurta naapuriaan vastaan niin kuin vain olemassaolostaan taisteleva kansakunta pystyy. Se kesti Venäjän ensimmäisen rynnistyksen, se kesti viikon, kesti toisen. Ukrainan tueksi ryhmittyneet länsimaat ryhtyivät aseistamaan sitkeää puolustajaa kiihtyvällä tahdilla. Huhtikuun puoliväliin tultaessa sotaa oli takana yli 50 päivää, eikä nopeaa ratkaisua – ei sotilaallista eikä poliittista – ollut enää näköpiirissä. Näkyvissä olivat vain suursodan kauhut, joiden ehdittiin jo Euroopassa toivoa painuneen historian hämärään: kymmenet tuhannet kuolleet ja haavoittuneet, palaneet kaupungit ja tuhoutuneet kodit, loputtomat pakolaisvirrat, viattomat uhrit ja joukkohaudat. Euroopan laajuinen kriisi Sotatapahtumien varjossa Venäjän hyökkäys laukaisi humanitaarisen kriisin, jonka veroista ei ole nähty Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Heti sodan ensimmäisenä päivänä noin 80 000 ukrainalaista oli paennut sotaa naapurimaihin, ja seuraavana päivänä jo 180 000. Huhtikuun puoliväliin mennessä Ukrainan pakolaisia oli ympäri Eurooppaa 4,9 miljoonaa. Kipeimmin apua kaivattiin Ukrainan sisällä, jossa miljoonat ihmiset olivat jääneet sodan jalkoihin. Tarvittiin ruokaa, vettä, lääkNopeaa ratkaisua Ukrainan kriisiin ei ole näköpiirissä A N E T T E S E L M E R -A N D R E S E N / IF R C PUNAISEN RISTIN avustustyöntekijät Ari Mäntyvaara (vas.) ja Jari Kymäläinen johtivat avustussaattueen Ukrainaan. S U O M E N P U N A IN E N R IS T I keitä ja majoitustarvikkeita maansisäisille pakolaisille, tarvittiin terveyspalveluita ja evakuointien järjestämistä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 asti, mutta konfliktin kiihtyminen täysimittaiseksi sodaksi nosti avuntarpeen aivan uudelle tasolle. Siihen vastaamiseen valjastettiin nopeasti koko kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen voimavarat. Kuten sodissa ja aseellisissa selkkauksissa aina, vetovastuu suuroperaatiossa kuuluu ICRC:lle, jonka työtä Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC ja kansalliset Punaisen Ristin yhdistykset tukevat. Huhtikuun puoliväliin mennessä Ukrainaan ja sen naapurimaihin oli toimitettu jo 1 700 tonnia avustustarvikkeita, ja Ukrainan lähialueille oli perustettu kolme ICRC:n logistiikkakeskusta huolehtimaan avustustarvikkeiden jakelusta. Ukrainan sisällä komitealla oli noin 600 avustustyöntekijää jaettuna 10 alueelliseen ryhmään. Niiden tehtäviin kuuluvat muun muassa Ukrainan Punaisen Ristin kenttätyön tukeminen, avustuskuljetusten koordinointi, erilleen joutuneiden perheenjäsenten yhdistäminen sekä neuvotteleminen osapuolten välillä siviilien evakuoinneista ja sotavankien vaihdosta. Tuhannet Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja työntekijät avustivat Ukrainan pakolaisia myös naapurimaissa Puolassa, Romaniassa, Unkarissa ja Moldovassa, jotka vastaanottivat suurimman osan taisteluja paenneista. Paikalliset Punaiset Ristit jakoivat pakolaisille muun muassa ruokaa ja vettä sekä tarjosivat hätämajoitusta, terveyspalveluita ja psykososiaalista tukea. Avustusoperaation taloudellinen mittakaava hakee vertaistaan. Ukrainan kohtalo herätti niin hallitukset kuin tavalliset kansalaiset ympäri maailmaa tukemaan Punaisen Ristin avustustyötä ennätyksellisillä summilla. IFRC esitteli huhtikuun puolivälissä kaksivuotisen avustusohjelman ukrainalaisten auttamiseksi. Ohjelman kustannuksiksi arvioitiin noin 1,2 miljardia euroa, jolla on määrä auttaa 3,6 miljoonaa ihmistä. Kustannuksia jakamaan oli ilmoittautunut yli 50 Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallista yhdistystä tukijoineen. Punaisen Ristin avustusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin avuntarvitsijoihin kuten yksin jääneisiin alaikäisiin, lapsiperheisiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Välittömän humanitaarisen avun ohella suunnitelmiin kuuluu suoraa taloudellista apua elinkeinonsa menettäneille ukrainalaisille. Suomi heräsi auttamaan Ukrainalaisten hätä sai myös suomalaiset liikkeelle. Suomen Punaisen Ristin hätäapukeräys Ukrainan auttamiseksi katastrofirahaston kautta oli huhtikuun puoliväliin mennessä tuottanut yhteensä yli 21 miljoonaa euroa. Punaisen Ristin osastojen vapaaehtoiset järjestivät lipaskeräyksiä yli 200 paikkakunnalla, jotka tuottivat hätäapukeräykseen noin 1,3 miljoonaa euroa. Punaisen Ristin kautta auttoi myös Suomen ulkoministeriö, joka ohjasi maaliskuun alussa kolme miljoonaa euroa hätäapua ICRC:n työhön Ukrainassa. Jo aiemmin helmikuussa ulkoministeriö oli myöntänyt miljoona euroa rahoitusta kansainvälisen Punaisen Ristin työhön Ukrainassa. Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät matkustivat kriisialueelle maaKÄÄNNÄ ? AVM2_2022_alkuosa.indd 7 AVM2_2022_alkuosa.indd 7 19.4.2022 16.06 19.4.2022 16.06
8 Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 KEVÄÄN JÄSENETUNA SILKKIMAKUUPUSSIT * -15 % Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN22. Tutustu värivalikoimaan punaisenristinkauppa.fi/fi/ silkkimakuupussi *Tarjous voimassa 31.5.2022 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.5.2022. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. alennettu jäsenetuhinta 40,80€ norm.48 € 15% 8 € Kassi Väska PAKKAA MÖKKIREISSULLE MUKAAN Packa med på stugutflykten 2,55 € Vedenpuhdistustabletit Vattenreningstablett 25 € Avainpiilo Nyckelgömma 26 € Sammutuspeite Brandfilt 15,90 € Jemma-juomapullo flaska 10,90 € Monitoimiavaaja Multifunktionsöppnare PIRISTYSTÄ KOTIIN, VÄRIÄ JUHLAKATTAUKSEEN Olemme aloittaneet yhteistyön perinteikkään kotimaisen kynttilävalmistajan kanssa. Desicon kauniit kynttilät tehdään käsityönä Fiskarsin ruukissa laadukkaista raaka-aineista. Olemme valinneet Punaisen Ristin mallistoon iloisia värejä piristämään päivääsi. Pigga upp hemmet, sätt färg på festdukningen Vi har inlett samarbete med en traditionsrik inhemsk ljustillverkare. Desicos vackra ljus görs som handarbete vid Fiskars bruk av högklassiga råvaror. Till Röda Korsets kollektion har vi valt glada färger för att pigga upp din dag. 12,90 € Kevätkimppu Vårlig kronljus bukett 9,90 € Pöytäkynttilä Bordsljus 9,90 € Hyttyskynttilä Myggljus Tilaa Punaisen Ristin kaupan kampanjakirje osoitteessa punaisenristinkauppa.fi, niin olet mukana Muumiystävätpussilakanasetin arvonnassa ja kuulet ensimmäisten joukossa myös muista tulevista Muumiuutuuksistamme! Arvonta suoritetaan 1.6.2022. Beställ Rödakorsbutikens kampanjbrev på adressen punaisenristinkauppa.fi/se/, så är du med i utlottningen av ett Muminvännerpåslakanset och får också bland de första höra om våra andra Muminnyheter som är på kommande! Utlottningen sker 1.6.2022. Muumi-pussilakana påslakan 59,95€ Vårens sovpåsar i siden* -15 % Förmånen får du genom att mata in koden SPRJASEN22 i förmånskodsfältet. Bekanta dig med färgurvalet punaisenristinkauppa.fi/se/sovpase AVM2_2022_omailmo_1s.indd 28 AVM2_2022_omailmo_1s.indd 28 11.4.2022 12.47 11.4.2022 12.47 liskuun alussa. Logistiikan asiantuntijat osallistuivat kansainvälisen Punaisen Ristin materiaaliavun varastoinnin, kuljetuksen ja jakelun järjestämiseen logistiikkakeskuksessa Puolassa. Suurin osa kansainvälisen Punaisen Ristin materiaaliavusta Ukrainaan pyritään hankkimaan tehokkaasti ja taloudellisesti lähialueilta, mutta tarvikkeita lähetettiin myös Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksen varastoista. Maaliskuun alkupäivinä Tampereen Kalkusta lähtenyt saattue toimitti kriisialueelle 1 000 perhetelttaa, 4 950 huopaa ja 1 520 patjaa yhteensä 450 000 euron arvosta. Kansainvälisen Punaisen Ristin operaation tueksi matkaan lähti myös yksi katastrofivalmiuden logistiikkayksikkö henkilökuntineen. Yksikkö toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja Punaisen Ristin kanssa varmistaen avustuskuljetuksia Puolasta Ukrainaan ja avun jakelua Ukrainassa erityisen haavoittuvassa asemassa oleville sodan uhreille. Huhtikuun puolella Kalkusta toimitettiin Ukrainan Punaisen Ristin käyttöön kipeästi kaivattuja lääkintätarvikkeita kuten potilasmonitoreja, pulssioksimetrejä ja sideharsoja noin 500 000 euron arvosta. Suoran materiaaliavun lisäksi Suomen Punainen Risti osallistui ICRC:n lääkehankintoihin 500 000 eurolla. Matkaan lähti myös lisää Punaisen Ristin avustustyöntekijöitä, joita oli huhtikuun puolivälissä työskennellyt Ukrainassa ja lähialueilla jo yli 20. Apua tarvitaan vuosien ajan Maaliskuun mittaan avuntarve kasvoi myös Suomessa, kun Ukrainan pakolaisia alkoi saapua maahan. Suomen Punainen Risti ryhtyi avustamaan viranomaisia vastaanotossa Maahanmuuttoviraston pyynnöstä. Yhteistyötä tehtiin myös muiden viranomaisten kuten Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin kanssa. Punaisen Ristin vapaaehtoisia ja henkilökuntaa päivysti Helsingin ja Turun satamissa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä poliisilaitoksilla. Tulijoita tuettiin muun muassa tarjoamalla ruokaa ja juomaa, hygieniapaketteja, henkistä tukea ja neuvontaa käytännön kysymyksissä. Tarjolla oli myös henkisen tuen materiaalia ukrainaksi ja venäjäksi. Maahanmuuttoviraston toivomuksesta Suomen Punainen Risti perusti myös valtakunnallisen infopisteen koordinoimaan Ukrainan kriisistä kärsivien auttamista. Huhtikuun puolivälissä Suomeen oli rekisteröitynyt noin 17 000 kansainvälistä suojelua hakenutta ukrainalaista. Suomen Punainen Risti oli kasvattanut vastaanottokeskustensa ja hätämajoitusyksiköidensä määrän 22:een, minkä lisäksi toiminnassa oli viisi palvelupistettä yksityisesti majoittuville. Punaisen Ristin majoituspalvelujen piirissä oli noin 8 000 pakolaista, minkä lisäksi muuta apua ja tukea oli tarjottu noin 6 000 Suomeen saapuneelle. Apua oli tarjolla myös Ukrainan sodasta järkyttyneille suomalaisille. Punaisen Ristin henkisen tuen aineistoja jaettiin verkossa erityisesti lasten ja nuorten tukemiseksi ahdistavien tapahtumien keskellä. Vapaaehtoisten keskusteluapua tarjottiin ystävätoiminnan asiakkaille, Sekasin-chatissa sekä Nuorten turvataloilla. Järkyttävistä tapahtumista seurasi myös jotain positiivista, kun suomalaiset jälleen kerran osoittivat tiukassa paikassa sydämensä suuruuden. Lukemattomat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt osallistuivat keräyksiin Ukrainan auttamiseksi. Moni halusi myös lahjoittaa tavaraa ja toimia. Pelkästään Suomen Punaiselle Ristille oli huhtikuun puoliväliin mennessä tarjoutunut yli 5 000 henkeä auttamaan vapaaehtoisina Ukrainan pakolaisia. – Avuntarjouksia on tullut niin paljon, että ehdimme tuskin vastata niihin kaikkiin. Tehokkain tapa auttaa Punaisen Ristin kautta on edelleen lahjoittaminen katastrofirahastoon, josta toimitamme apua koordinoidusti ja tehokkaasti eniten tarvitseville, Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen sanoo. – Kaikki apu on tarpeen. Ukrainan humanitaarinen kriisi on niin syvä, että tukea tarvitaan vielä vuosien ajan. ? SUOMEN PUNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ottivat vastaan Ukrainan pakolaisia Helsingin Länsisatamassa. Suomalaiset osoittivat jälleen sydämensä suuruuden V IL LE P A LO N E N AVM2_2022_alkuosa.indd 8 AVM2_2022_alkuosa.indd 8 19.4.2022 16.06 19.4.2022 16.06
9 Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 KEVÄÄN JÄSENETUNA SILKKIMAKUUPUSSIT * -15 % Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN22. Tutustu värivalikoimaan punaisenristinkauppa.fi/fi/ silkkimakuupussi *Tarjous voimassa 31.5.2022 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.5.2022. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. alennettu jäsenetuhinta 40,80€ norm.48 € 15% 8 € Kassi Väska PAKKAA MÖKKIREISSULLE MUKAAN Packa med på stugutflykten 2,55 € Vedenpuhdistustabletit Vattenreningstablett 25 € Avainpiilo Nyckelgömma 26 € Sammutuspeite Brandfilt 15,90 € Jemma-juomapullo flaska 10,90 € Monitoimiavaaja Multifunktionsöppnare PIRISTYSTÄ KOTIIN, VÄRIÄ JUHLAKATTAUKSEEN Olemme aloittaneet yhteistyön perinteikkään kotimaisen kynttilävalmistajan kanssa. Desicon kauniit kynttilät tehdään käsityönä Fiskarsin ruukissa laadukkaista raaka-aineista. Olemme valinneet Punaisen Ristin mallistoon iloisia värejä piristämään päivääsi. Pigga upp hemmet, sätt färg på festdukningen Vi har inlett samarbete med en traditionsrik inhemsk ljustillverkare. Desicos vackra ljus görs som handarbete vid Fiskars bruk av högklassiga råvaror. Till Röda Korsets kollektion har vi valt glada färger för att pigga upp din dag. 12,90 € Kevätkimppu Vårlig kronljus bukett 9,90 € Pöytäkynttilä Bordsljus 9,90 € Hyttyskynttilä Myggljus Tilaa Punaisen Ristin kaupan kampanjakirje osoitteessa punaisenristinkauppa.fi, niin olet mukana Muumiystävätpussilakanasetin arvonnassa ja kuulet ensimmäisten joukossa myös muista tulevista Muumiuutuuksistamme! Arvonta suoritetaan 1.6.2022. Beställ Rödakorsbutikens kampanjbrev på adressen punaisenristinkauppa.fi/se/, så är du med i utlottningen av ett Muminvännerpåslakanset och får också bland de första höra om våra andra Muminnyheter som är på kommande! Utlottningen sker 1.6.2022. Muumi-pussilakana påslakan 59,95€ Vårens sovpåsar i siden* -15 % Förmånen får du genom att mata in koden SPRJASEN22 i förmånskodsfältet. Bekanta dig med färgurvalet punaisenristinkauppa.fi/se/sovpase AVM2_2022_omailmo_1s.indd 28 AVM2_2022_omailmo_1s.indd 28 11.4.2022 12.47 11.4.2022 12.47 AVM2_2022_alkuosa.indd 9 AVM2_2022_alkuosa.indd 9 14.4.2022 17.38 14.4.2022 17.38
10 P unaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on joutunut Ukrainan kriisissä poikkeuksellisen rajun arvostelun kohteeksi. Varsinkin konfliktin ensimmäisten viikkojen aikana useilla sosiaalisen median alustoilla levisi väitteitä, että Punainen Risti olisi osallistunut ukrainalaisväestön pakkosiirtoihin Venäjälle. Komiteaa syytettiin Venäjän myötäilystä, ja esimerkiksi ICRC:n puheenjohtajan Peter Maurerin vierailu Moskovaan tuomittiin monissa kommenteissa kovin sanoin. Inhimillisyyden puolella Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on joutunut Ukrainan kriisissä oikomaan paljon väärää tietoa. Punaisen Ristin tehtävä on kuitenkin kirkas. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Jopa Ukrainan parlamentti vetosi julkisesti Punaisen Ristin kansainväliseen komiteaan, että se ei mahdollistaisi ukrainalaisten kyydityksiä Venäjälle eikä avaisi toimistoa rajan taakse Venäjän Rostoviin. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ryhtyi oikomaan selkeästi vääriä väitteitä, mutta seurasi muuten keskustelua pitkään sivusta. Se ei ole ICRC:n kohdalla lainkaan epätyypillistä, vaan pikemminkin normaali käytäntö. Komitea toimii sodissa ja konflikteissa Geneven sopimusten erityisellä mandaatilla, ja sitä sitoo vaatimus ehdottomasta puolueettomuudesta. ICRC onkin lausunnoissaan usein korostetun varovainen ja pyrkii mieluummin vaikuttamaan suoraan päättäjiin julkisuudelta piilossa. Lopulta raja kuitenkin ylittyi. ICRC tuli julkisuuteen poikkeuksellisella viestillä: komitea tuomitsi laajamittaisen ja järjestelmällisen disinformaatiokampanjan, jonka kohteeksi se oli joutunut Ukrainan kriisin yhteydesPUNAISEN RISTIN kansainvälisen komitean ICRC:n asiantuntijat keräsivät aineistoa Butshan kylässä venäläisten vetäydyttyä. . A LY O N A S Y N E N K O / IC R C AVM2_2022_alkuosa.indd 10 AVM2_2022_alkuosa.indd 10 15.4.2022 13.41 15.4.2022 13.41
11 sä. Kampanjan ilmeisenä tarkoituksena oli epäluottamuksen kylväminen Punaista Ristiä kohtaan. – ICRC:tä koskevat virheelliset väitteet ja syytökset voivat aiheuttaa mittavaa vahinkoa avun tarpeessa oleville ihmisille. Lisäksi ne voivat vaarantaa henkilökuntamme turvallisuuden kentällä, ICRC:n pääjohtaja Robert Mardini lausui. – Tällaista ei mitenkään voida hyväksyä. Humanitaarisen työn puolueettomuutta ja tasapuolisuutta täytyy kunnioittaa. ICRC:n yksiselitteinen velvollisuus on avustaa ja suojella aseellisten konfliktien uhreja riippumatta siitä, keitä tai missä he ovat. Siihen, kuka tai ketkä disinformaatiokampanjan takana olivat, ICRC ei ottanut kantaa. Pelkkä spekulaatiokin olisi voinut vaarantaa puolueettomuuden osapuolten silmissä – ja sitä kautta humanitaarisen avun perillepääsyn sitä tarvitsevien luokse. Tärkeintä on, että ICRC saa jatkossa tehdä työnsä rauhassa. Vuoropuhelu pelastaa henkiä Verkossa kiertäneet väitteet ja huhut poikivat jonkin verran kysymyksiä myös Suomen Punaiselle Ristille. Useimmat niistä ovat Punaisen Ristin periaatteiden pohjalta helppoja vastata. Punainen Risti ei pakkosiirrä eikä evakuoi ketään väkisin, ei Ukrainassa eikä muualla maailmassa. Sen sijaan Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC neuvottelee Ukrainassa – kuten muissakin aseellisissa selkkauksissa – kaikkien osapuolten kanssa muun muassa siviilien vapaaehtoisten evakuointien turvallisesta järjestämisestä ja humanitaarisen avun toimittamisesta. ICRC muistuttaa osapuolia myös Geneven sopimusten velvoitteesta suojella siviileitä, haavoittuneita sotilaita ja sotavankeja. Kansalliset Punaisen Ristin yhdistykset kuten Suomen Punainen Risti tukevat ICRC:n työtä, mutta vetovastuu sodissa ja selkkauksissa on aina komitealla Geneven sopimusten mukaisesti. Ukrainassa ICRC on ollut läsnä vuodesta 2014. Huhtikuun puolivälissä komitealla oli maassa henkilökuntaa 10 paikkakunnalla koordinoimassa humanitaarisen avun toimituksia ja järjestämässä evakuointeja. Lääkkeitä, ruokaa ja muita avustustarvikkeita oli toimitettu yli 700 000 kiloa. Koska avun toimittaminen perustuu humanitaarisen tarpeen arviointiin, ICRC voi avustaa kriisin uhreja myös Venäjän federaation alueella. On inhimillisesti hyvin ymmärrettävää, että Ukrainan kriisin kaltaisessa tilanteessa jakolinjat ovat syvät. Katkeruus ja suoranainen viha kasvavat väkivallan jatkuessa päivä päivältä. ICRC ja koko kansainvälinen Punainen Risti ovat kuitenkin sitoutuneet puolueettomuuteen. Kyllä, ICRC:n puheenjohtaja Maurer kävi Moskovassa keskustelemassa Ukrainan tilanteesta, mutta sitä edeltävällä viikolla hän vieraili Kiovassa. ICRC:n tehtävä on toimia humanitaarisena välittäjänä aseellisissa selkkauksissa, ja se on mahdollista vain käymällä vuoropuhelua kaikkien osapuolten kanssa. Niin toimii humanitaarinen diplomatia. Kuka määrittelee sodan? Äärimmäisessä tilanteessa jopa sanavalinnoilla voi olla suuri merkitys. Punaista Ristiä on kritisoitu Ukrainan kohdalla myös siitä, että tilanteesta puhutaan konfliktina tai kriisinä, ei sotana – jota Venäjä kiistää käyvänsä. Sekin on inhimillisesti ymmärrettävää. Konflikti on kuitenkin kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa käsite, joka viittaa kaikkiin aseellisiin selkkauksiin, oli niiden osapuolina valtioita tai muita aseellisia ryhmittymiä. Kriisi taas tavoittaa sen laajemman humanitaarisen katastrofin, jonka Venäjän toimet Ukrainassa ovat aiheuttaneet. Sen vaikutukset ulottuvat jo nyt miljoonina pakolaisina koko Eurooppaan, ja ruoan ja polttoaineiden hintojen nousun myötä todennäköisesti pian koko maailmaan. Ja toisaalta: kun sotaa ei ole virallisesti julistettu, sotatilan toteaminen kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan periaatteessa YK:n turvallisuusneuvostolle. Tällaista päätöslauselmaa se voi tuskin saada aikaan, kun konfliktin osapuolella on päätöksiin veto-oikeus. YK:n yleiskokous kuitenkin tuomitsi Venäjän hyökkäyksen ja vaati sen välitöntä vetäytymistä määräenemmistöllä äänin 141–5. Poliittiset toimijat voivat sanavalinnoillaan ottaa kantaa, mutta niin ei voi toimia ICRC, joka yrittää puhua inhimillisyyden puolesta, kun ympärillä puhuvat aseet. Se ei ole puolten valitsemista, vaan Punaisen Ristin velvollisuus – sanoi sydän mitä tahansa. ? Vaikka aseet puhuvat, ICRC puhuu inhimillisyyden puolesta ICRC:N EVAKUOINTISAATTUE sai lopulta luvan kuljettaa tuhansia siviilejä turvaan Sumyn kaupungista. . ICRC SEURAA puolueettomana tarkkailijana Geneven sopimusten noudattamista sodissa ja aseellisissa selkkauksissa. . IC R C AVM2_2022_alkuosa.indd 11 AVM2_2022_alkuosa.indd 11 15.4.2022 13.41 15.4.2022 13.41
12 ”Kun tietää mistä on kyse, ei pelota niin paljon” Heurekan Katastrofien keskellä -näyttelyssä pääsee harjoittelemaan kriisinkestävyyttä. Lapsille näyttely tarjoaa sekä taide-elämyksiä, pelejä että vakavampaa pohdittavaa. TEKSTI PI MÄKILÄ KUVAT JOONAS BRANDT AVM2_2022_alkuosa.indd 12 AVM2_2022_alkuosa.indd 12 14.4.2022 18.54 14.4.2022 18.54
13 KÄÄNNÄ ? VIDEOTAIDETEOKSET ovat lasten mielestä Katastrofien keskellä -näyttelyn kiehtovinta antia. Veden voimaa esittelevän taideteoksen keskellä voi kuvitella olevansa meren pohjassa tai hyökyaaltojen armoilla. AVM2_2022_alkuosa.indd 13 AVM2_2022_alkuosa.indd 13 14.4.2022 18.54 14.4.2022 18.54
14 M etalliset Punaisen Ristin logoilla varustetut laatikot vetävät hiljaiseksi. Päällekkäin pinotuissa laatikoissa on katastrofivalmiusyksiköiden terveysasema, jollainen kuljetettiin Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen Sri Lankaan. Seinällä riippuvasta opastaulusta selviää, että laatikoiden sisälle mahtuu niin lääkkeitä, generaattori, vuodepaikkoja kuin tietoliikennetarvikkeitakin – käytännössä kokonainen sairaala, joka voidaan lähettää kriisialueelle nopealla aikataululla. Heurekan Katastrofien keskellä -näyttelyyn tutustumassa olevat Amalia Savin , 11, Vilja Suontausta , 11 ja Aarni Suontausta , 9, pohtivat hiljaa, onkohan samanlaisia terveysasemia parhaillaan Ukrainassa. – On kyllä aika kumma, että ne kaikki tavarat mahtuvat noin pieniin laatikoihin, Aarni pohtii. Vieressä nököttävät Zimbabwessa käytössä olleet vedenpuhdistuslaitteet. Veden puhdistaminen tuntuu ajatuksena vielä kummallisemmalta, kun on kotona tottunut siihen, että hanasta tulee aina puhdasta ja hyvänmakuista vettä. – Se on outo ajatus, kun Suomessa on puhdasta vettä jo valmiiksi. Mutta ehkä täälläkin voidaan joskus tarvita vedenpuhdistusta, jos vaikka mökillä ei saakaan järvestä puhdasta vettä. Tai ehkä Ukrainan sodassa tarvitaan tällaisia laitteita, jos siellä ei vesihanat toimi, Amalia miettii. Heurekassa parhaillaan esillä olevassa Katastrofien keskellä -näyttelyssä pääsee pohtimaan kriisinkestävyyttä erilaisilla pelimäisillä näyttelykohteilla, ja luonnonvoimien vaikutuksiin voi tutustua tositarinoiden kautta. Etenkin tarinat ja aiheen ajankohtaisuus saavat näyttelyn tuntumaan lastenkin mielestä todelliselta ja tärkeältä. Katastrofivalmiusyksikön terveysaseman ja vedenpuhdistuslaitteiston lisäksi esillä on runsaasti erilaisia aidossa käytössä olleita esineitä. Erityisesti Australiassa maastopalojen keskelle jääneessä talossa ollut ämpäri ihmetyttää Aarnia. – Onko se varmasti ämpäri? Se näyttää vähän kypärältä. Miten se on voinut sulaa noin? Ämpäri on sulanut kuumuuden voimasta lähes muodottomaksi, joten kysymykset ovat varsin aiheellisia. Aarniin tekee vaikutuksen erityisesti se, että ämpäri on aito: sillä on ihan oikeasti yritetty sammuttaa taloa. – Se on tosi hassu ajatus. En voi oikein käsittää sitä. Luulin, että ämpäri on ollut jossain laavassa tai tulivuorenpurkauksessa, kun se on sulanut noin, hän miettii. Kiehtovaa ja jännittävää Vaikka katastrofitilanteiden pohtiminen vetää kaverukset välillä vakavaksi, niiden miettiminen on lasten mielestä kiehtovaa, jopa hauskaa. Näyttelyä kiertäviin tunneleihin on rakennettu erilaisia luonnonvoimia esittäviä videotaideteoksia. Unkarilaisen valoja videotaiteilija László Zsolt Bordosin suunnittelemat teokset esittelevät hämärissä käytävissä tulvan, maanjäristyksen, myrskyn ja maastopalon voimaa. Lapset juoksevat käytävästä toiseen useamman kerran. Välillä on kuitenkin pysähdyttävä ihmettelemään ja kuuntelemaan. Viljan mielestä käytävät ovat kiehtovia ja ehdottomasti näyttelyn parasta antia. – Niissä on aika jännittävää. Luonnonilmiöt tuntuvat ehkä jopa vähän pelottavilta, varsinkin pimeässä. Aidoilta ne ainakin tuntuvat. Voimakasta myrskyä kuvaavassa videotaideteoksessa lattia ja seinät tuntuvat tärisevän ja liikkuvan tuulen voimasta, vaikka efekti on saatu aikaan valojen, peilien ja seinäkankaiden avulla. Kolmikko päättää kokeilla myrskysäätä makaamalla maassa. Aarni pohtii, tuntuukohan maanjäristyskin samalta. Kysymykseen on helppo hakea vastaus viereisestä tilasta. Maanjäristystä esittävä videoteos ei sentään tärise, mutta äänimaailma vetää aikuisenkin hiljaiseksi. – Ihan kuin olisi oikeassa maanjäristyksessä, Aarni huudahtaa. Pisimpään lapset jäävät ihmettelemään veden voimaa esittävää videoteosta. Aaltojen kohinan keskellä näyttää hetkittäin siltä, että itsekin päätyisi veden syvyyksiin ja hetken kuluttua taas takaisin pinnalle. – Tätä katsoessa tuntuu siltä, että on välillä syvyyksissä ja eri puolella maailmaa. Onkohan tuo vesi makeaa vai suolaista vettä? Amalia miettii. – Tästä näkee, että vesi voi olla kyllä aika voimakas. Aallot iskevät tosi kovaa, Vilja jatkaa. Mitä jos joutuisi itse sellaiseen? Kun sään ääri-ilmiöitä ja luonnonvoimia on ihmetelty tarpeeksi, lapset kokeilevat näyttelyyn sijoiteltuja erilaisia toiminnallisia pelejä ja tehtäviä. Lasten suosikkipeliksi valikoituu meripelastusta simuloiva peli, jossa helikopteria ohjataan yhteistyössä onnettomuuden uhrien – tässä tapauksessa metallikuulien – pelastamiseksi. – Se oli yllättävän vaikeaa. Pelastamiseen tarvittiin meitä kaikkia, ja helikopteria oli hankala ohjata. Yksi siirsi helikopteria, toinen laskeutui sopivalle korkeudelle, ja minä liikutin sitä edestakaisin, Vilja kertoo. Amalia uppoutuu hetkeksi pohtimaan varautumista ja kotivaran merkitystä. Siinä auttaa peli, jossa voi valita itse, mitä ottaisi mukaan selviytymispakkaukseen kriisin kohdatessa. – Oli hauskaa ja samalla vähän outoa miettiä, mitä tapahtuisi, jos joutuisi itse sellaiseen tilanteeseen. Toisaalta olen joskus ennenkin miettinyt, mitä kannattaisi ottaa mukaan, jos Suomeen tulisi sota tai joku tulva, hän sanoo. Hätätilanteeseen on hyvä varautua Kesken näyttelyyn tutustumisen kaiuttimista pamahtaa hätäkuulutus. Lattialle ilmestyy oranssi kolmio, ja rauhallinen ääni kertoo, että kyseessä on näyttelyyn kuuluva harjoitustilanne. Kertojaääni ohjeistaa näyttelykävijät painamaan kaikkia näyttelystä löytyviä punaisia nappeja. Lapsia ei tarvitse kahta kertaa kehottaa. Hetkessä kolmikko on juossut näyttelyn läpi ja painanut varmasti joka ikistä nappia. Viljan mielestä tehtävä oli hauska. – Meillä on ollut koulussa vähän samanlainen harjoitus, hän sanoo. Myös Amalialle hätätilanteeseen varautuminen on tuttua koulusta. – Yhtenä päivänä harjoiteltiin sellaista, että koululle tuli vaarallista kaasua. Meidän piti lukittautua sisään luokkiin, eikä käytäviin saanut mennä. Hätäkuulutus tuntui lapsista vähän jännittävältä, mutta kuitenkin tarpeelliselta. "Onko se varmasti ämpäri? Miten se on voinut sulaa noin?" AVM2_2022_alkuosa.indd 14 AVM2_2022_alkuosa.indd 14 14.4.2022 18.54 14.4.2022 18.54
xxxxx 15 – Se oli hyvä, kun siinä annettiin selkeät ohjeet. Hätätilanteita varten on hyvä harjoitella, koska sitten jos jotain tapahtuu, tietää mitä pitää tehdä eikä ylläty. Tieto lievittää pelkoa Moni vitriineissä esillä olleista esineistä puhuttaa lapsia vielä kotimatkallakin. Australian Punaisen Ristin vapaaehtoisten neulomat huolinallet ihmetyttivät näyttelyssä, mutta jälkikäteen ajateltuna idea hätätilanteeseen joutuneille lapsille annettavista leluista kuulostaa hyvältä. Australian Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat neuloneet huolinalleja jo vuosien ajan. – On kiva, että lapset saavat jonkun palkinnon siitä, että ovat selvinneet tilanteesta. Se tuottaa varmaan iloa, Amalia sanoo. Toisaalta katastrofien pohtiminen tuntuu pelottavalta – ja vähän kummalliseltakin. – Suomessa meillä ei ole oikein mitään tällaista. Ei ole maanjäristyksiä tai hirmumyrskyjä. Se on aika outoa, Aarni pohtii. – Kuitenkin ympäri maailmaa katastrofialueilla on samanlaisia lapsia kuin itsekin on. On vaikea kuvitella, miltä niistä lapsista tuntuu. Katastrofit varmasti pelottavat ihan samalla tavalla kuin itseäkin pelottaisi, Amalia lisää. Lapset ovat yhtä mieltä siitä, että katastrofeihin ja luonnonvoimiin tutustuminen oli mukavaa ja tarpeellista. – Kun asioista tietää vähän enemmän ja tietää miten pitää toimia, asiat eivät tunnu enää niin pelottavilta, Amalia summaa. ? 1 2 3 1 Meripelastusta simuloivan pelin avulla pääsee opettelemaan pelastustaitoja. Viljan (vas.) ja Amalian mielestä helikopterin liikuttaminen osoittautuu yllättävän hankalaksi. 2 Heurekassa pääsee testaamaan myös kotivarataitojaan pelaamalla. 3 Maastopaloihin ja tulen voimaan tutustuminen tuntuu lapsista jännittävältä, mutta samalla hauskalta. Kriisinkestävyys ja luonnonvoimat tutuksi T iedekeskus Heurekan Katastrofien keskellä -näyttelyssä yleisö rakentaa yhdessä resilienssiä eli kriisinkestävyyttä pelimäisissä kohteissa ja kokee luonnonvoimat audiovisuaalisina taideteoksina. Näyttelyssä tutustutaan luonnonvoimien vaikutuksiin tositarinoiden kautta ja kuljetaan läpi katastrofin eri vaiheiden. Tilateosten videoprojisoinnit on suunnitellut unkarilainen valoja videotaiteilija László Zsolt Bordos, jonka teoksia on nähty aiemmin Suomessa Lux Helsingissä. Katastrofien keskellä -näyttelyn sisältöä on ollut suunnittelemassa laaja joukko asiantuntijoita muun muassa Suomen Punaisesta Rististä. Näyttelyn muita yhteistyökumppaneita ovat Hankenin Humanitaarisen logistiikan instituutti, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, 72 tuntia -varautumishanke, Helsingin Sanomat sekä Maaja vesitekniikan tuki ry. Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tukenut näyttelyä taloudellisesti. Näyttely on esillä syyskuuhun 2023 saakka. Lue lisää: www.heureka.fi AVM2_2022_alkuosa.indd 15 AVM2_2022_alkuosa.indd 15 14.4.2022 18.54 14.4.2022 18.54
16 Kielletty alle 60-vuotiailta I loisen väriset graffitit peittävät pitkän käytävän seiniä. Punaisen Ristin hankintasuunnittelija Tarja Huilla johdattaa vierailijat syvemmälle logistiikkakeskuksen uumeniin. Jonon viimeiset kääntyvät vielä epäröiden katsomaan taakseen – osaako täältä varmasti ulos? Marketta Mäki kertoo haaveilleensa jo kauan tutustumiskäynnistä Kalkkuun. Kun Punaisen Ristin vapaaehtoinen Henri Backman käynnisteli Tampereen osastossa viime syksynä K-60-ryhmän toimintaa ja kyseli ehdotuksia ohjelmaksi ja vierailukohteiksi, Mäelle oli selvää, että tänne pitää tulla mahdollisimman pian. – Mutta silloin emme tietenkään tienneet, millaiseen maailmantilanteeseen vierailumme osuu, Mäki huomauttaa. Vierailupäivänä taistelut Ukrainassa ovat jatkuneet jo 21 päivää. Edellisenä päivänä Kalkusta on lähtenyt viisi rekkaa kohti Puolaa viemään tarvikkeita Ukrainan pakolaisille. Kyytiin oli lastattu 1 000 telttaa, 4 950 huopaa ja 1 520 makuualustaa. Parhaillaan Kalkussa kootaan henkilökohtaisia avustuspaketteja toimitettaviksi Suomen vastaanottokeskuksiin, joihin majoitetaan Ukrainan pakolaisia. – Meillä on ollut täällä noin 30 vapaaehtoista pakkaamassa. Jos haluatte tulla mukaan, niin laittakaa ruksi nimilistaan, Huilla muistuttaa vieraita. Heikki Paalijärveä kiinnostaisi osallistua pakkaustyöhön, mutta hän epäröi, jos työ on fyysisesti raskasta. Huilla täsmentää, että paketteihin pakataan vuodevaatteita, ruokailuvälineitä ja ruoanvalmistusvälineitä – nuoremmat vapaaehtoiset kyllä nostelevat raskaat laatikot. Vanhempien sotamuistot mielessä Punaisen Ristin avustustyön laajuus ja tarve konkretisoituu kaikille, kun miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Sota nostaa monen K-60-ryhmäläisen mieleen myös omien vanhempien sotamuistot. Ryhmäläiset ovat jo sen ikäisiä, että useimpien isät ja äidit joutuivat talvija jatkosodassa joko lähtemään evakkoon tai sotatoimiin rintamalla. Kierroksen jatkuessa Tarja Huilla muistuttaa, että alun perin sotien aikaan ammustehtaaksi tehty logistiikkakeskus on rakennettu Kalkunvuoren kallion sisään. TodisTampereen osaston K-60-ryhmä pääsi vierailulle Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskukseen, jossa pakattiin kiivaasti apua Ukrainaan. TEKSTI IITA KETTUNEN KUVAT LAURA VESA ESKO MÄKI ihastelee kansainvälisen Punaisen Ristin tunnuksissa olevaa nelivetoa, joka lähtee kenttäsairaalan tai terveysaseman mukana katastrofialueelle. AVM2_2022_alkuosa.indd 16 AVM2_2022_alkuosa.indd 16 14.4.2022 18.54 14.4.2022 18.54
17 "Nyt vasta tajuan, kuinka suurta tämä homma on!" VERIPALVELUTOIMISTOT palvelevat luovuttajia koronan vuoksi vain ajanvarauksella. teeksi hän näyttää vieraille erään oven takana olevan kallioon louhitun onkalon. Sen sisälle on rakennettu nelikerroksinen rakennus. – Logistiikkakeskuksen kallioon rakennetulla puolella on tilaa noin 2 000 neliötä ja erillisessä rakennuksessa vielä noin 1 700 neliötä. Lisäksi meillä on kauempana kaupungissa 1 700 neliön varasto. Kaikkialla on paljon tavaraa, ja hyllyjen välissä on liikuttava varoen. – Onkohan täällä rottia, ryhmässä kuiskutellaan. Huilla rauhoittelee, että kaikki kuivamuona on pakattu huolellisesti alumiinilaatikoihin, joten nisäkäsvaaraa ei ole. Kolmannessa kerroksessa Huilla esittelee vieraille Punaisen Ristin kuuluisat terveysasemat, kenttäsairaalat ja pakolaisteltat, joita toimitetaan Kalkusta maailman pahimmille katastrofialueille. Heikki Paalijärvi on vaikuttunut siitä, miten tukevarakenteisia teltat ovat ja miten hyvin ne on varusteltu. – Kävin kerran tuollaisessa teltassa, ja se oli kuin yksiöön olisi astunut, siellä oli kaikki mitä asunnossa tarvitsee, Paalijärvi hämmästelee. Monipuoliset avustustehtävät Huilla kertoo, että asuinteltta on tarkoitettu viidelle hengelle. Terveysasemat ja kenttäsairaalat lähtevät täältä lähes omavaraisina, ja paikan päällä ne tarvitsevat vain polttoainetta, paikallista henkilökuntaa sekä jonkinlaisen vesilähteen. – Kenttäsairaala vastaa varustukseltaan ja toiminnoiltaan suomalaista aluesairaalaa ja terveysasema suomalaista terveyskeskusta. Täysin varustellun terveysaseman hinta on noin 500 000 euroa ja kenttäsairaalan noin 1,5 miljoonaa euroa. Heikki Engström ihmettelee, miten kaikki kenttäsairaalan toiminnot voidaan saada niin pieneen tilaan. – Täällä tehdään mahtavaa työtä. Nyt vasta tajuan, kuinka suurta tämä homma kaikkineen on ja kuinka paljon se vaatii työvoimaa ja rahaa, Engström sanoo. – Minunkin silmäni avautuivat ihan eri lailla sille, miten monipuolista avustustyö oikeasti on, Paalijärvi jatkaa. Henri Backman tietää kertoa, että katastrofialueella toimivat henkilöt lääkäreitä myöten tekevät kaikkea tavaroiden kantamisesta lähtien. Avustustyöntekijäksi haluavalla tulee olla sopiva ammattikoulutus ja vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Kaikki avustustyöntekijät suorittavat myös viikon mittaisen Punaisen Ristin peruskoulutuksen. – Täällä Kalkussa koulutetaan peruskurssin lisäksi avustustyöntekijät katastrofivalmiusyksiköihin, Huilla lisää. Ystäviä ja mielekästä tekemistä Marketta Mäki työskenteli itse aikoinaan hoitoalalla. – Olisin halunnut lähteä 90-luvulla Kosovoon Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi, mutta olin valitettavasti jo silloin kaksi vuotta liian vanha. Mäki kertoo työskennelleensä 1970-luvulla yleishoitajana Helsingin Tehtaankadulla, jossa toimi Punaisen Ristin huulija suulakihalkiolasten puheopetus ja hammashoitola. Myöhemmin Mäki työskenteli hoitajana ja opettajana eri puolilla Suomea. Vuosikymmeniä hän toimi työn ohessa vapaaehtoisena Punaisessa Ristissä. Kokemusta Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnasta on myös Päivi Kortemaalla , joka on ollut alusta asti mukana K-60-kerhon toiminnassa. – Länsi-Tampereen alueella kaivattiin uutta toimintaa, kun Lielahden osasto yhdistyi Tampereen osastoon. K-60-kerho on ollut hyvä lisä ystävätoimintaan, koska moni kaipaa mielekästä tekemistä työvuosien jälkeen, Kortemaa sanoo. Ryhmän käynnistäjä Henri ”Henkka” Backman kertoo, että tapaamisiin osallistuu tavallisesti 10–20 henkeä. Porukkaa on tullut mukaan puskaradion ja sosiaalisen median kautta. Ryhmän vanhimmat jäsenet alkavat olla 80-vuotiaita, mutta kaikki ovat Backmanin mukaan reippaassa kunnossa. Backman itse on varsin juureva Punaisen Ristin vapaaehtoinen. Hän lähti mukaan ensiaputoimintaan suoritettuaan varusmiespalveluksen lääkintäpuolella. Sieltä aktiivinen nuorimies imaistiin mukaan nuorisotoimintaan, paikallisosaston hallitukseen, valtakunnalliseen nuorisotoimikuntaan ja kohta jo Punaisen Ristin valtuustoon. Lopulta Backman toimi kolme vuotta Suomen Punaisen Ristin hallituksessa varapuheenjohtajana. – Kun yksi polku on päättynyt, niin aina on avautunut uusi, Henkka kuvaa. – Punaisen Ristin toiminta on niin laajaa ja monipuolista, että tekemistä löytyy aina. Elantonsa ensihoitajana ansaitseva Backman ehti jo pitää pari välivuotta Punaisen Ristin toiminnasta, kunnes kypsyi ajatus kerhon perustamisesta yli 60-vuotiaille. K-60-ryhmään hän on enemmän kuin tyytyväinen. Porukka on innokasta, ja ohjelmaa ideoidaan enemmän kuin ehditään toteuttaa. – Olen sanonut, että vedän tätä ryhmää niin kauan, että pääsen itse kerholaiseksi. Olen nyt 42, Backman nauraa. ? KUIVAMUONAT on pakattu alumiinilaatikoihin, joten varastossa ei ole nisäkäsvaaraa. TUOTEVALIKOIMAAN syventyneinä Henri Backman (vas.), Heikki Engström, Heikki Paalijärvi, Päivi Kortemaa, Orvo Salmela, Alli Halonen, Marketta Mäki, Esko Mäki, Erja Vehkakoksi ja Tarja Huilla. AVM2_2022_alkuosa.indd 17 AVM2_2022_alkuosa.indd 17 14.4.2022 18.54 14.4.2022 18.54
18 Mitä muumit voivat kertoa meille yksinäisyydestä? VALO JA LÄMPÖ houkuttelevat yksi näistä Mörköä. Vai edustaako Mörkö jotain, joka uhkaa niitä? AVM2_2022_alkuosa.indd 18 AVM2_2022_alkuosa.indd 18 14.4.2022 17.47 14.4.2022 17.47
19 KÄÄNNÄ ? Mitä muumit voivat kertoa meille yksinäisyydestä? Oikeastaan kaiken, vastaa Tove Janssonin tuotantoon perehtynyt tutkijatohtori Sanna Tirkkonen. Yksinäisyys, ulkopuolisuus ja niiden voittaminen ovat kantavia teemoja Janssonin klassikkoteoksissa, jotka voivat tarjota inspiraatiota myös Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. TEKSTI SANNA TIRKKONEN KUVITUS MOOMIN CHARACTERS Y ksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet kuuluvat Tove Janssonin (1914–2001) teosten keskeisiin teemoihin. Yksinäisyyttä käsitellään aivan erityisesti saturomaanissa Muumipappa ja meri , mutta ulkopuolelle jäämisen ja oman paikan löytäm isen te emat toist uvat myös mon is sa mu is sa muumitarinoissa. Janssonin teoksissa jopa eloton luonto viittaa yksinäisyyteen: Muumilaakson karttaa rajaavat vaikeakulkuiset Yksinäiset vuoret, hattivatit kokoontuvat yksinäisellä saarella, ja Muumipapan seikkailuja todistaa yksinäinen kuu. Muumipapassa ja meressä Mörön yksinäisyys jäädyttää maan ja sumentaa maiseman värit. Yksinäisyys on sana, jonka merkityksen ajattelemme helposti ymmärtävämme. Tieteellisessä tutkimuksessa yksinäisyyden määritelmästä ei kuitenkaan ole täyttä yksimielisyyttä. Määrittelyllä on merkitystä, koska siitä riippuu, millaisena ilmiönä yksinäisyyttä lähestytään, miten se tunnistetaan ja millaisilla keinoilla sitä yritetään selättää. Yksinäisyyden tutkimuksessa tehdään tavallisesti erottelu koetun yksinäisyyden, sosiaalisen eristyneisyyden, ulkopuolelle jäämisen ja yksinolon välillä. Näistä yksinolo voi olla neutraali tai jopa mieluisa, rauhallinen ja luova tila. Varsinainen yksinäisyys sen sijaan on kokemusta merkityksellisten suhteiden puuttumisesta epämieluisalla, jopa kärsimystä aiheuttavalla tavalla. Tällainen kokemus voi olla joko ohimenevää tai pitkäkestoista. Yksinäisyyttä voi tuntea sekä eristyksissä että toisten ympäröimänä, esimerkiksi koulussa, kotona tai hoivakodissa. Olennaisinta ei ole kontaktien määrä vaan se, millaiseksi suhde toisiin ihmisiin koetaan. Yksinäisyys ei myöskään ole vain yksilön ongelma – jo ajatus yksinäisyydestä olettaa toiset ihmiset, joihin ei löydy merkityksellistä yhteyttä. Yksinäisyys ei välttämättä näy ulospäin. Tove Janssonin tuotannossa yksinäisyyttä käsitellään luonnollisesti kaunokirjallisin keinoin. Teoksista voi kuitenkin tunnistaa yksinäisyyden muotoja, joita myös tieteessä tutkitaan. Osa Janssonin henkilöhahmoista on yksin, koska heillä ei ole ketään, toiset taas siksi, että yhteys lähellä oleviin tuntuu olevan poikki. Muumilaakso tunnetaan paikkana, jossa ovet ovat aina auki monenlaisille kulkijoille ja jossa kaiken keskiössä on mitä kotoisin perhe. Kuitenkin jo Janssonin keskushahmo Muumipeikko – Tove Janssonin oma alter ego – pohtii jatkuvasti omaa suhdettaan ympäröivän maailman normeihin ja hyväksyntään, usein etäältä tarkkaillen. Muumipapan ulkopuolelle jääminen Muumitarinoista esimerkiksi Hattivattien salaisuuksia voi tulkita kertomuksena Muumipapan yrityksestä päästä mukaan porukkaan, joka jättää hänet ulkopuolelleen. Papan seikkailut hattivattien saarella tutkailevat myös laajemmin suhdetta vapauden ja sitoutumisen, hyvän yksinolon ja tarvituksi tulemisen välillä. Hattivattien seurassa vapaudenkaipuu kääntyy alun innostuksen jälkeen irrallisuuden tunteeksi. Ulkopuolisuudentunne ja yksinäisyys kulkevat käsi kädessä: kun Muumipappa tapaa hattivatit tarinan alkupuolella, hetkeä sävyttää ”yksinäinen kuu”, joka valaisee koko ympäristön aivan omanlaisellaan valolla. Vapaudenkaipuussaan pappa lähtee hattivattien mukaan päätyen yksinäiselle saarelle, jota Jansson kuvaa myös apeaksi. Mutta mikä oikeastaan tekee saaresta niin yksinäisen? Se sijaitsee keskellä merta ja on vain kallioinen luoto, mutta se on myös täynnä sähköisiä hattivatteja, niitä jännittäviä otuksia, joiden joukkoon Muumipappa on pitkään kaivannut. Kertomuksen alussa ne edustavat hänelle täydellistä vapautta. Sen sijaan muut Muumilaakson asukkaat puhuvat väheksyen hattivateista, joiden huhutaan elävän huonoa elämää – jyrkkä ristiriita idylliseen perhearkeen. Hattivattien kautta Jansson kuvaa Muumipapan vuorovaikutusyrityksiä ympäristössä, joka toisaalta kiehtoo ja vetää puoleensa, mutta jossa ei kuitenkaan ole kotonaan. Hattivatit löytävät toisensa kuin salatusta yhteisymmärryksestä, mutta Muumipappa ei pysty luomaan niiden kanssa vastavuoroista suhdetta. Toisaalta hän on myös helpottunut, ettei hattivateille tarvitse puhua eikä selittää mitään niin kuin perheenjäsenille kotona, sillä niillä ei ole korvia eikä pienintäkään kiinnostusta toisia kohtaan. Lopulta hattivatit kuitenkin kulkevat vain tyhjin silmin kohti Muumipapalle tuntemattomia päämääriä. Olennaisinta on, että hattivatteihin ei saa minkäänlaista kontaktia. Niiltä puuttuvat kaikki persoonalliset piirteet, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia ja inhimillisiä. Hattivattien kanssa ei voi edes riidellä, koska ne eivät tunne mitään eivätkä ole mistään mitään mieltä. Ne eivät pahoita mieltään, suutu eivätkä pety, mutta ne eivät myöskään iloitse eivätkä pidä kenestäkään. Hattivateilta puuttuu yksilöllisyys, joka tekee meistä erityisiä – ja samaan MUUMIEN LUOJA Tove Jansson (1914–2001) teki taiteilijana monipuolisen ja mittavan uran. . AVM2_2022_alkuosa.indd 19 AVM2_2022_alkuosa.indd 19 14.4.2022 17.47 14.4.2022 17.47
20 aikaan haavoittuvaisia. Niiltä puuttuu kaikki se, joka mahdollistaa syvän, inhimillisen suhteen. Tove Jansson näyttää sanovan, että hattivateilta puuttuu samalla jopa vapaus – sellainen todellinen vapaus, jonka läheiset ihmissuhteet tekevät mahdolliseksi. Kalastajan kroonistunut yksinäisyys Janssonin tarinoista varsinkin klassikkoromaani Muumipappa ja meri havainnollistaa, miten monella eri tavalla yksinäisyyttä voi kokea. Kirjassa muumiperheen jäsenet ovat kaikki yksinäisiä omalla tavallaan. He käyvät läpi kriisiä perheen sisällä ja yrittävät sopeutua elämään uusissa olosuhteissa. Tarinan alussa Muumipappa tuntee olevansa turha ja tarpeeton. Muut puuhastelevat puutarhassa omiaan, mutta papalle perhe-elämän arki näyttää tyhjänpäiväiseltä. Hän kaipaa jotain tietämättä oikein itsekään mitä. Muumipapan kaipauksella ei ole varsinaista kohdetta tai tarkkaa syytä, mutta tunne nousee esiin ärtymyksenä ja ärähdyksinä asioista, jotka näyttävät muille perheenjäsenille mitättömiltä. Purkaukset eivät auta helpottamaan mielialaa, jota vasten Muumipappa tulkitsee arkisia tapahtumia. Psykologiassa tunnetta, jolla ei ole varsinaista, selkeää kohdetta, kutsutaan usein eksistentiaaliseksi tunteeksi. Myös yksinäisyys voi olla eksistentiaalinen tunne. Tällaiseen yksinäisyyteen ei liity selkeää kaipauksen kohdetta – vain tunne, että sosiaaliset suhteet eivät ole toivotulla tolalla. Muumipappa yrittää ratkaista oman kriisinsä muuttamalla perheensä karulle majakkasaarelle. Maisemanvaihdos ei kuitenkaan poista ikäviä tunteita, vaikka saarta riepottelevat myrskyt pakottavat kohtaamaan ne uusilla tavoilla. Muumipapassa ja meressä muumiperheen jäsenet kokevat yksinäisyyttä toistensa seurasta huolimatta, mutta saarella he tapaavat myös kalastajan, joka on konkreettisesti yksin. Täydellisessä eristyksessä hän on odottanut laivoja saapuvaksi neljä vuotta, mutta kukaan ei ole tullut. Kalastaja on tilanteensa murtama, ja meri runnoo häntä mennen tullen. Hän ei ole tottunut puhumaan kenellekään eikä vastaa, kun häntä yritetään puhutella. Yksinäisyydessään hän on erkaantunut muille tavanomaisista kommunikaation tavoista, ja ne ovat käyneet hänelle miltei mahdottomiksi. Hänestä saa otetta. Kun Muumipappa turhautuu kalastajan reagoimattomuuteen, hän ärähtää tälle, että kalastaja on kuin ”merikasvi tai varjo”. Muumipapan ja meren kalastajan tilaa voi kutsua tahattomaksi yksinäisyydeksi. Se ei millään muotoa ole hänen omassa kontrollissaan. Yksinäisyystutkimus kuitenkin osoittaa, että tahattomaan yksinäisyyteen liittyy voimakasta häpeää ja kokemuksia hylätyksi, torjutuksi, unohdetuksi, ei-toivotuksi ja tarpeettomaksi tulemisesta. Kalastajan yksinäisyys on ”yksinäisyyttä ilman toisia”, jossa omat teot eivät tule merkityksellisiksi kenellekään toiselle eivätkä liity mihinkään itseä suurempaan, toisten ihmisten kokonaisuuteen. Kalastajan kohtalossa näkyy yksinäisyyden kaikkein piinaavin muoto, johon on myös vaikeinta puuttua. Pitkittyessään ja kroonistuessaan yksinäisyydestä tulee kuin linssi, jonka värittämänä yksinäinen näkee itsensä ja ympäristönsä, toiset ihmiset ja suhteensa heihin. Tällaisesta syvästä yksinäisyydestä ei enää murtauduta yksilön omin voimin, ”reipastumalla” tai ”ottamalla itseään niskasta kiinni”, vaan siihen vaikuttaminen vaatii sekä yhteisöllisen että yhteiskunnallisen tason toimia. Pikku Myyn toimelias yksinäisyys Muumilaakson asukkaista Pikku Myy näyttää Muumipapassa ja meressä puuhastelevan mitä mieleen juolahtaa, mutta yksinäisyyden teemat näkyvät myös "Hattivateilta puuttuu kaikki se, mikä tekee meistä inhimillisiä" KLOVHARUN PIENI kalliosaari oli Tove Janssonille kesäparatiisi ja inspiraation lähde. AVM2_2022_alkuosa.indd 20 AVM2_2022_alkuosa.indd 20 14.4.2022 17.47 14.4.2022 17.47
21 KÄÄNNÄ ? hänen osassaan. Kirjasta selviää, että Pikku Myy on hylätty lapsi, joka on tottunut selviytymään. Hylätyksi tulemisen kokemukseen liittyvän selviytymisen lisäksi Pikku Myyn voi nähdä käsittelevän yksinäisyyden ja itsenäisyyden suhdetta. Pikku Myy on Muumipapan ja meren hahmoista ainoa, joka ei ilmaise kärsivänsä perhettä ahdistavasta tilanteesta mitenkään. Hän ratkaisee pienet ristiriidat suoraviivaisesti asettumatta toisten asemaan, tappaa muurahaiset surutta paloöljyllä ja yrittää jatkuvasti voittaa Muumipeikon kinasteluissa. Pikku Myyn selviytymiskeinoihin kuuluu, että hän on jatkuvasti valppaana ja perillä siitä, mitä muiden perheenjäsenten välillä tapahtuu. Hän on aina muita edellä tilanteen tulkitsemisessa ja sanoo suoraan sen, mistä muut olisivat mieluummin vaiti. Kirjan loppupuolella Pikku Myy hakeutuu omiin oloihinsa vetäytyneen kalastajan seuraan ja roikkuu herkeämättä tämän kintereillä, vaikka kalastaja ei näytä merkkiäkään vastavuoroisesta kiinnostuksesta. Pikku Myy muistuttaa lukijalle, ettei yksinäisyys välttämättä ole vetäytynyt tai passiivinen tila. Yksinäisyystutkijat ovatkin huomauttaneet, että yksinäisyyteen voi liittyä jopa vaatimus poikkeuksellisesta aktiivisuudesta, jolla pyritään saamaan kontaktia toisiin ihmisiin arkisimmissakin tilanteissa. Kokemus merkityksellisten sosiaalisten suhteiden puuttumisesta tuottaa jatkuvaa painetta olla yhteydessä toisiin, vaikka se ei johtaisi mihinkään syvempään. Pikku Myyn ja Muumipapan tarinoissa voi nähdä myös yksinäisyyden tarkastelua suhteessa aggressioon ja vihan tunteeseen. Tutkimuksessa niiden yhteyteen on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota kuin esimerkiksi yksinäisyyden ja masennuksen suhteeseen. Muumimamman yksinäisyys lähisuhteessa Muumipapassa ja meressä yksinäisyyden ja masennuksen välistä yhteyttä voi tarkastella Muumimamman tarinan kautta. Muumimamman yksinäisyys on kytköksissä sekä puolisoiden väliseen kohtaamattomuuteen että Muumilaakson elämän ikävöimiseen. Samanlaisia tunteita voi kokea kuka tahansa, joka käy läpi lähisuhteisiin liittyvää kriisiä tai esimerkiksi muuttaa uudelle paikkakunnalle. Muumimamma on yksinäinen uudessa ympäristössä, jonne on vaikea asettua. Samaan aikaan Muumipappa on täysin uppoutunut omiin ongelmiinsa, joiden rinnalla oma puoliso jää näkymättömäksi. Tarinan alkupuolella Muumimamma yrittää pysyä positiivisena, mutta joutuu pettymään. Saarella ei voi tehdä asioita, jotka olivat tärkeitä Muumilaaksossa. Muumimamma yrittää istuttaa kukkia, mutta ne eivät elä kallioisessa maaperässä. Siinä missä Muumipappa koki puuhastelun Muumilaaksossa merkityksettömäksi, Muumimamma tuntee saarella olevansa väärässä paikassa. Taltuttaakseen ikävystymisensä Muumimamma alkaa sahata halkoja, mutta tekee sen sellaisella vimmalla, että päätyy kasvattamaan haloista muurin ympärilleen. Henkilökohtaisessa kirjeenvaihdossaan Tove Jansson on kertonut käyneensä Muumipapan ja meren kirjoittamisen aikoihin läpi suhdettaan omaan äitiinsä Signe Hammarsten-Janssoniin (1882–1970), joka tuntui tuolloin etäisemmältä kuin koskaan. Kirjeissään Jansson kuvasi äitinsä yksinäisyyttä, heikkoa vointia ja sitä, miten äiti tunsi vanhana olevansa vain toisten tiellä ja syrjässä kaikesta. Romaanissa Muumimamman vointi alkaa parantua, kun hän löytää päiviinsä merkityksellistä sisältöä. Hän alkaa maalata majakan seiniin kaikkia niitä asioita, joita hän Muumilaaksosta ikävöi. Luova prosessi auttaa häntä käsittämään, mitä kaikkea hän itse asiassa kaipaa – maalauksen edistyminen antaa ikävän kohteelle hahmon. Samalla Muumimamma alkaa tunnistaa negatiivisia tunteitaan. Hän kykenee myöntämään haluavansa kotiin viheliäiseltä saarelta. Hänen ei tarvitse olla aina se, joka pitää yllä kaikille mukavaa tunnelmaa. Ikävää tarpeeksi käsiteltyään Muumimamman suhde saareen alkaa hiljalleen muuttua. Hän alkaa suunnitella koko saaren maalaamista, ja lopulta luova prosessi auttaa häntä suuntautumaan jälleen tulevaan ja sellaiseen maailmaan, joka voi olla koko perheelle yhteinen. Muumipeikko ja lähisuhteiden vaikeus Useissa Muumikirjoissa Muumipeikko kaipaa Nuuskamuikkusta, odottaa hänen paluutaan ja ilahtuu hänen kirjeistään. Tarinoissa esitetään hyväksyvästi, että Nuuskamuikkunen tarvitsee retkiään, lähtee talveksi pois ja palaa aina keväällä. Silti Muumipeikko kokee olevansa yksin Nuuskamuikkusen poissa ollessa. Kuten moni lukija tietää, Nuuskamuikkusessa on paljon samaa kuin "Pikku Myy muistuttaa, että yksinäisyys ei ole aina passiivinen tila" AVM2_2022_alkuosa.indd 21 AVM2_2022_alkuosa.indd 21 14.4.2022 17.47 14.4.2022 17.47
22 Janssonin nuoruudenrakkaudessa Atos Wirtasessa (1906– 1979). Yksinäisyyden kokemukseen liittyykin toisinaan menetys – merkittävä ihmissuhde, joka on joskus ollut, mutta on nyt poissa. Myös tutkimuksessa on käsitelty parisuhteen ja sen muodostamisen ongelmia suhteessa yksinäisyyteen. Muumipapassa ja meressä Muumipeikko etsii rakkautta ja itsenäisyyttä perheestään. Hän pohtii läpi koko tarinan yksinäisyyden pelkoaan ja hyväksytyksi tulemista. Janssonin kirjeenvaihdosta ystäviensä kanssa tiedämme, että hän käsitteli samanaikaisesti konfliktia oman äitinsä kanssa, koska äidin oli vaikea hyväksyä Janssonin suhdetta Tuulikki Pietilään (1917–2009). Muumikirjoista Taikatalvi kertookin Tuutikin kohtaamisesta, rakastumisesta, kaapeissa olevista otuksista ja siitä, kuinka Jansson ei halunnut enää elää salattua elämää. Muumipeikon yksinäisyys saarella liittyy paitsi perheen ristiriitoihin, myös niihin vastuksiin, joita uusi suhde kohtaa ahtaassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Muumipeikkokin kantaa salaisuutta. Hän hakeutuu iltaisin yksin rannalle odottamaan ihmeellisiä merihevosia, joita ympäröivät sateenkaaret. Hän kokee pakahduttavaa tarvetta kertoa merihevosista jollekin, mutta muut perheenjäsenet keskittyvät vain omiin huoliinsa. Muumipeikko uskoo, että häntä ja merihevosia yhdistää rakkaus kaikkeen kauniiseen. Hän kuvittelee, kuinka kävisi merihevosten kanssa runollisia ja viisaita keskusteluja. Henkilökohtaisissa kirjeissään Tove Jansson kuvasi Tuulikki Pietilää lähes samoin sanoin. Merihevosten odottaminen kiteyttää myös Muumipeikon pelon: hän pelkää sellaista rakkautta, josta ei voi kertoa ja jota edes oma perhe ei voi ymmärtää. Kun merihevoset viimein saapuvat, ne vain nauravat kimeällä äänellä ja nimittelevät Muumipeikkoa. Muumipeikon yksinäisyys onkin kytköksissä satutetuksi tulemisen välttämiseen, pelkoon siitä, että merihevosten ulkoinen koreus ei vastaakaan niiden sisäistä todellisuutta. Kun Muumipeikko odottaa rannalla merihevosia, paikalle saapuu myös tarinaa varjostava Mörkö, joka jäädyttää kaiken ympärillään. Muumien Mörön on joskus tulkittu symbolisoivan tiedostamatonta, mutta Mörön voi tulkita kuvaavan myös yksinäisyyttä itseään. Jo matkalla majakkasaarelle Muumipeikko yrittää puhua äidilleen Möröstä ja yksinäisyydestä, mutta Muumimamma vastaa hänelle vain, ettei asiasta kannata puhua, koska silloin Mörkö vain kasvaa. Kun koko perhe lopulta löytää toisensa uudelleen ja alkaa voida paremmin, Mörön lohduton hahmokin alkaa tanssia ja huojutella hameitaan – edes maa sen alla ei enää jäädy. Yrittäessään lähestyä Mörköä Muumipeikko on koettanut koko ajan kohdata oman yksinäisyyden pelkonsa. Pienin askelin ulos yksinäisyydestä Muumiperheen yksinäisyys Muumipapassa ja meressä on ohimenevä kriisi, mutta kaikkien kohdalla näin ei tietenkään ole. Kaikilla ei ole perhettä tai läheisiä, joiden puoleen kääntyä. Tove Janssonin teoksista esimerkiksi Muumilaakson marraskuu käsittelee sitä, miten luoda uusia kontakteja, kun läheisiin ei voi tukeutua. Yksinäisyys tuleekin ymmärtää laajana sosiaalisena ongelmana, jonka vakavuuteen vaikuttaa olennaisesti se, miten ihmisten väliset suhteet – esimerkiksi asuminen, hoiva ja työelämä – on yhteiskunnassa järjestetty. Yksinäisyyteen liittyy edelleen myös paljon häpeää, ja sen kokeminen vaikuttaa salakavalasti siihen, miten ihminen näkee omat mahdollisuutensa olla toisten seurassa ja tulla hyväksytyksi. Tästä syystä esimerkiksi järjestöjen yksinäisyyttä ehkäisevässä toiminnassa on hyvä muistaa, että yksinäisyyttä lievitetään usein parhaiten sellaisella toiminnalla, joka ei liikaa alleviivaa osallistujien yksinäisyyttä tai kaipuuta toisten ihmisten seuraan, vaan tarjoaa matalalla kynnyksellä mahdollisuuksia merkitykselliseen tekemiseen – ja samalla toisten kohtaamiseen. Syvästäkin yksinäisyydestä on mahdollista murtautua ulos, mutta ei ehkä ilman apua. Siitäkin Muumipappa ja meri tarjoaa mallin. Tarinan lopulla yhteyden jälleen löytänyt Muumiperhe lähestyy saaren yksinäistä kalastajaa ja alkaa viettää aikaa hänen luonaan. Alkuun kalastajan on vaikea olla muumien seurassa, mutta muumit antavat hänelle aikaa ja hyväksyvät hänet juuri sellaisena kuin hän on. Vähitellen Muumiperheen läsnäolo ja lämpö saavat kalastajan ulos kuorestaan ja muistamaan, kuka hän oikeastaan olikaan – ja unohdetun majakan valo loistaa jälleen. ? Lähteet: Jansson, Tove: Muumilaakson marraskuu (1970), Muumipeikko ja pyrstötähti (1968), Muumipappa ja meri (1965), Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1962), Taikurin hattu (1956), Taikatalvi (1957) Kirjoittaja on Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijatoh tori, joka työskentelee vierailevana tutkijana Heidelbergin yliopistoklinikalla Saksassa. Hän voitti vuonna 2019 Koneen Säätiön Vuoden Tiedekynä palkinnon Psykoterapialehden artikkelistaan Yksinäisyyden tunteet Tove Janssonin teok sessa Muumipappa ja meri. "Mörkö vain kasvaa, kun siitä puhutaan" TOVE JANSSONIN piirtämä omakuva muumihahmojen sa ympäröimänä. AVM2_2022_alkuosa.indd 22 AVM2_2022_alkuosa.indd 22 14.4.2022 17.47 14.4.2022 17.47
23 YKSINÄISYYDEN JA ULKOPUOLISUUDEN tunteet ja niistä selviytyminen ovat kantavia teemoja monissa Tove Janssonin (1914–2001) klassikkoromaaneissa. Ne ovat myös Suomen Punaisen Ristin kotimaan auttamistyön sydämessä, mutta Muumeilla ja Punaisella Ristillä on paljon muutakin yhteistä. Itse asiassa Tove Janssonin yhteistyö Punaisen Ristin kanssa alkoi jo ennen Muumien syntyä, kun kuvataiteilijana uraa luonut Jansson piirsi järjestölle postikortteja 1930–1940-luvuilla. Myöhemmin yhteistyö laajeni, ja esimerkiksi 1964 Jansson suunnitteli Punaiselle Ristille esitteen toiminnasta lapsille ja nuorille. Muumeista tuttujen hahmojen tähdittämä aineisto sisälsi muun muassa lukujärjestyksen koululaisille. ”Se on suuri yhdistys, joka on päättänyt yrittää auttaa kaikkia, jotka ovat vaikeuksissa – sairaita tai nälkäisiä tai yksinäisiä ihmisiä, tapaturmien uhreja tai sodissa haavoittuneita”, Jansson kuvaili Punaista Ristiä esitteessä Nuuskamuikkusen suulla. Muumien ja Punaisen Ristin yhteinen taival sai pitkän tauon jälkeen jatkoa, kun Moomin Characters lähti pari vuotta sitten tukemaan Punaisen Ristin Lukukuu-kampanjaa. Alakouluikäisille suunnattu kampanja kannustaa lapsia lukemaan ja samalla tukemaan Punaisen Ristin auttamistyötä yhdessä aikuisen lukukummin kanssa. Sittemmin yhteistyö on laajentunut vauhdilla. Tänä vuonna Muumit olivat mukana Punaisen Ristin ystävänpäivän kampanjassa, jota varten tuotetut Ystävyyden yhtälö -kortit keräsivät valtavasti kiitosta. Muumit seikkailevat jatkossa myös monenlaisissa tuotteissa Punaisen Ristin kotimaan toiminnan hyväksi. Finlayson ennätti jo alkuvuodesta julkaista ABC Muumiystävät ja Muumiaakkoset -kodintekstiilisarjat, joiden kuosit perustuvat Tove Janssonin Punaiselle Ristille 1960-luvulla piirtämiin kuvituksiin. Osa tuotoista ohjataan Punaisen Ristin yksinäisyyden vastaiseen toimintaan. Muumiaakkoset-tuotteita myydään S-ryhmän liikkeissä sekä Finlaysonin ja Punaisen Ristin verkkokaupoissa, ja ne ovat vain parissa kuukaudessa tuottaneet merkittävän summan Punaisen Ristin auttamistyöhön. Lisää ilouutisia Moomin Charactersin ja Punaisen Ristin yhteisestä auttamistyöstä on luvassa pian! ? KIMMO HOLOPAINEN Muumit ja Punainen Risti auttavat yhdessä Tove Janssonin Punaisen Ristin kanssa aloittama yhteistyö jatkuu jälleen! TOVE JANSSONIN 1960luvun kuvitus kertoi lapsille Punaisesta Rististä. AVM2_2022_alkuosa.indd 23 AVM2_2022_alkuosa.indd 23 14.4.2022 17.47 14.4.2022 17.47
24 Alussa oli pieni poika ja äidin hätä Veripalvelun ylläpitämä Kantasolurekisteri täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Maailman ensimmäinen luuydinrekisteri Anthony Nolan sai nimensä pikkupojalta, jota ei voitu pelastaa. TEKSTI SATU GRÖNLUND KUVAT VERIPALVELU, ANTHONY NOLAN V uonna 1971 Britanniassa syntyi pieni poika, joka sai nimekseen Anthony Nolan . Anthonylla todettiin pian syntymänsä jälkeen hyvin harvinainen veritauti Wiskott-Aldrickin oireyhtymä. Ennuste oli erittäin huono, mutta sairauteen oli olemassa lupaava hoitomuoto, 1960-luvulla kehitetty luuydinsiirto. Sen yrittäminen edellytti kuitenkin täsmälleen sopivan luovuttajan löytämistä, eikä kukaan Anthonyn perheestä ja suvusta soveltunut luovuttajaksi. Anthonyn äiti Shirley Nolan ei lannistunut, vaan alkoi kampanjoida sopivan luovuttajan löytämiseksi tuntemattomista. Etsintää helpottamaan perustettiin vuonna 1974 luuydinrekisteri Anthony Nolan Bone Marrow Register, johon alettiin koota vapaaehtoisten luovuttajien tietoja siltä varalta, että juuri heidän kudostyyppinsä soveltuisi Anthonyn kaltaiselle potilaalle. Vuosien etsinnästä huolimatta Anthonylle ei koskaan löydetty sopivaa luovuttajaa, ja hän menehtyi seitsemänvuotiaana vuonna 1979. Anthonyn perintö jäi kuitenkin elämään, sillä hänen nimeään kantavasta rekisteristä tuli suunnannäyttäjä luuydinja sittemmin kantasolurekistereille ympäri maailmaa. Tänä päivänä kansainvälisissä kantasolurekistereissä on yli 30 miljoonan luovuttajaehdokkaan tiedot, ja niiden välittämät siirteet ovat pelastaneet kymmeniä tuhansia pieniä ja vähän suurempiakin potilaita. Suomi sai oman rekisterinsä 30 vuotta sitten 1992, kun Kantasolurekisteri perustettiin Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun yhteyteen. Veripalvelun Kantasolurekisteri toimii samalla periaatteella kuin esikuvansakin. Rekisteriin kuuluminen ja kantasolujen luovuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kantasolurekisteriin liittyjä lupautuu auttamaan ketä tahansa potilasta, lasta tai aikuista, kotimaasta tai ulkomailta. Soveltuvaa luovuttajaa etsitään aina ensisijaisesti kudossoveltuvuuden perusteella. Päätös liittyä kantasolurekisteriin kannattaa tehdä huolellisesti harkiten. Jos avunpyyntö osuu omalle kohdalle, kysymys on siirrettä odottavan potilaan kannalta usein elämästä ja kuolemasta. Lue lisää ja liity: www.kantasolurekisteri.fi ANTHONY NOLAN ja hänen äitinsä Shirley 1970luvun alussa. AVM2_2022_loppuosa.indd 24 AVM2_2022_loppuosa.indd 24 14.4.2022 17.54 14.4.2022 17.54
25 KÄÄNNÄ ? Kudos sopivuus ratkaisee Kantasolusiirteen onnistumisessa oleellista on, että luovuttajan ja potilaan kudostyypit sopivat tarkasti yhteen. Erilaisia kudostyyppejä on satojatuhansia, joten aina sopivaa luovuttajaa ei löydy suurestakaan rekisteristä. Sisarus vai tuntematon? Aluksi kantasolusiirteitä tehtiin vain sisarusten välillä, koska sisarusten kudostyypit muistuttavat toisiaan. Kantasolurekisterit toivat mahdollisuuden hoitoon myös potilaille, joille ei löydy luovuttajaa lähipiiristä. Nykyään jo kolme neljästä luovuttajasta löytyy rekisterien kautta. 60 000 jäsentä Veripalvelun Kantasolurekisteriin kuuluu noin 60 000 henkeä. Kaksi kolmasosaa jäsenistä on naisia. Rekisteriin voi liittyä kuka tahansa 18–35-vuotias, perusterve ihminen. Pulaa nuorista miehistä Kantasolurekisteriin kaivataan lisää erityisesti nuoria miehiä. Koska miehet ovat keskimäärin naisia kookkaampia, heiltä saadaan helpommin kerättyä tarvittava määrä kantasoluja. Raskaudet ja imetykset eivät myöskään muodosta miesten kohdalla luovutusesteitä. Kansainvälinen verkosto Maailmanlaajuinen, tehokas yhteistyö mahdollistaa avun mahdollisimman monelle. Kun sopiva luovuttaja löytyy toisesta maasta, kuriirit huolehtivat siirteen kuljettamisesta potilaalle. Kantasolut säilyvät siirtokelpoisina vain 24 tuntia. Kaksi tapaa luovuttaa Kantasoluja voidaan kerätä joko verenkierrosta tai luuytimestä. Neljä viidestä kantasoluluovutuksesta tapahtuu nykyään verenkierrosta. Eri tavoin kerätyt siirteet toimivat hieman eri tavoin, ja keräystapa valitaan ensisijaisesti potilaan tarpeiden perusteella. Miksi kantasolusiirto? Kantasolusiirto on usein pahan laatuista veritautia sairastavan potilaan viimeinen toivo. Yleisin kantasolusiirrolla hoidettava tauti on leukemia. Kantasolusiirteen avulla parantuu 50–70 prosenttia aikuisista potilaista ja jopa 60–90 prosenttia lapsista. Yhä useampi saa avun Alkuaikoina Kantasolurekisteri välitti vuosittain vain muutamia siirteitä, mutta tänä päivänä määrä on jo 130–150 vuodessa. Yhteensä kantasolurekisteristä on löytynyt sopiva luovuttaja 760 potilaalle. Suomalaisista potilaista 75 prosenttia saa siirteen ulkomailta. AVM2_2022_loppuosa.indd 25 AVM2_2022_loppuosa.indd 25 14.4.2022 17.54 14.4.2022 17.54
26 Suomen Punaisen Ristin apu maailmalle 2021 Ilmastonmuutos, konfliktit ja koronapandemia lisäsivät avuntarvetta vuonna 2021. Punainen Risti vastasi tarpeeseen lähettämällä apua ja avustustyöntekijöitä maailman kriisialueille. Myös pitkäaikaista kehitysyhteistyötä jatkettiin. TEKSTI TEIJA LAAKSO PUNAISEN RISTIN apua tarvittiin Afganistanissa. . Tukea väkivallan keskelle M onet pitkään kyteneet kriisit kärjistyivät viime vuonna. Suomen Punainen Risti on tukenut pitkään konflikteista ja köyhyydestä kärsivää Afganistania. Vuonna 2021 maa ajautui yhä syvempään kriisiin konflikti kiihtymisen ja vallankaappauksen seurauksena. Kun kansainvälinen rahoitus loppui äkillisesti, myös monien peruspalveluiden, kuten terveyspalveluiden, saanti vaikeutui. Jo vuonna 2020 alkanut kuivuus pahensi ruokapulaa. Yli puolet afganistanilaisista kärsii akuutista ruuan puutteesta, ja noin 3,5 miljoonaa ihmistä on paennut maan sisällä. Suomen Punainen Risti ohjasi kansainvälisen Punaisen Ristin työhön Afganistanissa yli 2,5 miljoonaa euroa ulkoministeriön ja katastrofirahaston varoja. Maahan toimitettiin ruokaa, käteisapua kuivuudesta kärsiville perheille, hygieniapakkauksia, talvivarusteita sekä kotitaloustarvikkeita. Lisäksi tuettiin sairaaloita, klinikoita ja liikkuvia terveysyksiköitä ja maksettiin terveydenhuollon työntekijöiden palkkoja. Myös Etiopiassa ja Myanmarissa sisäinen konflikti pahensi humanitaarista kriisiä. Molemmissa maissa Suomen Punainen Risti ohjasi osan suunnitelluista kehitysyhteistyövaroista henkeä pelastavaan humanitaariseen apuun. Myanmarissa lievitettiin poliittisen kriisin seurauksena syntynyttä ruokapulaa sekä tuettiin ensiapuja perusterveyspalveluita. Etiopiassa puolestaan toimitettiin peittoja, patjoja ja keittiöpakkauksia pakolaisille Benishangul-Gumuzin alueella. Välimerellä autettiin siirtolaisia Yli 2 000 siirtolaista katosi Välimerellä vuonna 2021. Kansainvälinen Punainen Risti ja SOS Mediterranee -järjestö lähettivät merelle partioimaan Ocean Viking -aluksen, joka pelasti kolmella eri partiointimatkalla 557 ihmistä. Suomen Punainen Risti tuki operaatiota katastrofirahastostaan. Avustustyöntekijöiden joukossa oli muun muassa suomalainen kätilö Arja Savolainen. – Tämä työ on ollut poikkeuksellisen konkreettista ja hetkessä tapahtuvaa, Savolainen sanoo. Kenttäsairaala Haitiin Haitissa tapahtui 14. elokuuta voimakas maanjäristys, joka surmasi 2 200 ihmistä ja aiheutti laajaa tuhoa jo valmiiksi köyhässä maassa. Kymmeniä tuhansia rakennuksia ja muuta infrastruktuuria tuhoutui, joukossa sairaaloita ja terveyskeskuksia. Suomen Punainen Risti lähetti maahan kenttäsairaalan, joka otti syksyn aikana vastaan yli 5 400 potilasta ja hoiti toistasataa synnytystä. Sairaalassa työskenteli 61 avustustyöntekijää teknikoista kliiniseen henkilökuntaan. Kansainvälinen apu 2019–2021 (milj. euroa) 2019 2020 KEHITYSYHTEISTYÖ HUMANITAARINEN APU 2021 SPR:n kansainvälisen avun rahoitus 2019–2021 (milj. euroa) 2019 2020 ULKOMINISTERIÖ EUROOPAN UNIONI SUOMEN PUNAINEN RISTI 2021 26 M EE R A B D U LL A H / A FG H A N R ED C R E S C E N T T IIN A LE IN O N E N T H O R IR G U D M U N D S S O N / IF R C 11,0 17,6 12,4 10,4 26,8 24,9 10,4 10,7 12,2 1,9 7,3 1,6 17,8 21,4 22,2 SPR:n avustustyöntekijät ulkomailla 2019: 227 2020: 168 2021: 191 AVM2_2022_loppuosa.indd 26 AVM2_2022_loppuosa.indd 26 14.4.2022 18.15 14.4.2022 18.15
27 Ilmastotyötä monella tavalla I lmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Suomen Punainen Risti tukee ilmastonmuutoksen ehkäisyä ja siihen sopeutumista ympäri maailman. Vuonna 2021 jatkettiin yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tavoitteena on auttaa eri maita varautumaan paremmin katastrofeihin muun muassa tuomalla yhteisöt parempien sääpalveluiden ja ennakkovaroitusjärjestelmien piiriin. Erityisen paljon ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein köyhimpiin. Vuonna 2021 Punainen Risti tuki ulkoministeriön rahoituksella Keniassa ilmastoviisaan maanviljelyn hanketta, jossa muun muassa kasvatetaan puuntaimia ja viljellään vaihtoehtoisia viljelykasveja. Vuoden aikana jaettiin esimerkiksi tuhansia mangopuun siemeniä viljelijäryhmille. KENIASSA OPETELTIIN ilmastoviisasta viljelyä. Lasten nälkää torjuttiin Burundissa Burundissa yli puolet alle 5-vuotiaista lapsista on aliravitsemuksen takia pienikokoisia. Suomen Punainen Risti tukee EU:n varoin hanketta, jossa mm. tutkitaan lapsia säännöllisesti aliravitsemuksen varalta ja annetaan heidän vanhemmilleen ohjeistusta hyvästä ruokavaliosta. Hankkeessa parannetaan ruokaturvaa myös laajemmin esimerkiksi tukemalla vihannesten viljelyä. Vuodesta 2020 alkaen yli 102 000 alle 5-vuotiasta lasta on päässyt keskusten järjestämiin ravitsemusseulontoihin. Rokotteita Afrikkaan Suomen Punainen Risti jatkoi viime vuonna tukeaan kansainvälisen Punaisen Ristin työlle koronapandemiaa vastaan. Kansainvälinen Punainen Risti jakaa koronarokotteita kuudessa Afrikan maassa, ja Suomen Punainen Risti on mukana operaatiossa Keniassa. Samalla annetaan tietoa. – Yritämme vaikuttaa kylän vanhimpiin, uskonnollisiin johtajiin ja muihin vaikutusvaltaisiin ihmisiin. Olen itse ollut radiossa kertomassa rokotuksen tärkeydestä ja vastaamassa huhuihin ja ennakkoluuloihin, Kenian Punaisen Ristin aluetyöntekijä Mary Kariuki kertoi. Naisten terveys paranee Vuonna 2021 Suomen Punainen Risti jatkoi työtä etenkin naisten seksuaalija lisääntymisterveyden parantamiseksi. Herkkiä aiheita lähestytään eri maissa eri tavoin, esimerkiksi mielipidejohtajien ja miespuolisten yhteisön jäsenten avulla. Keniassa avainasemassa ovat terveysvapaaehtoiset. Vuonna 2021 he tekivät 15 433 kotikäyntiä, joilla kerrottiin raskaana oleville ja imettäville äideille esimerkiksi synnytykseen valmistautumisesta, äitiysneuvolakäyntien tärkeydestä ja anemian hoitamisesta. 3 748 naista ohjattiin seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden piiriin. Nopeaa apua taifuunista kärsineille Taifuunit kurittavat Filippiinejä käytännössä joka vuosi. Vuoden 2021 lopulla maata runteli poikkeuksellisen voimakas taifuuni Rai, joka aiheutti rankkasateita, tulvia ja maanvyörymiä ja tuhosi rakennuksia. Varautumisella oli katastrofin jälkihoidossa tärkeä rooli, sillä ihmisiä ehdittiin evakuoida taifuunin tieltä ja apua saatiin jaettua nopeasti. Suomen Punainen Risti lahjoitti 100 000 euroa katastrofirahastostaan tuhoista kärsivien tukemiseksi. Paikallinen ja kansainvälinen Punainen Risti jakoivat muun muassa vettä, hygieniapakkauksia, ruokaa ja suojia. Myös Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät osallistuivat avun koordinointiin. 27 A M IZ E R / IF R C P H IL IP P IN E R E D C R O S S A A P O H U H TA A A P O H U H TA A A P O H U H TA AVM2_2022_loppuosa.indd 27 AVM2_2022_loppuosa.indd 27 14.4.2022 18.15 14.4.2022 18.15
28 Ensiaputaitoja eteenpäin Ensiavun ja terveystiedon kouluttajan pätevyys avaa alan ammattilaisille uusia työmahdollisuuksia. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA SARI KATAINEN T unnelma Punaisen Ristin koulutustilassa Helsingin Hietaniemenkadulla on innostunut. Yksi lähiopetuspäivä on taas pulkassa, ja Ensiavun ja terveystiedon kouluttajan (ETK) pätevyys askelta lähempänä 28 kurssilaiselle. – Koronan takia jouduimme siirtämään koulutuksen lähijaksoja kahdesti, joten sitä ihanampaa oli vihdoin päästä harjoittelemaan kasvotusten, Punainen Risti Ensiapu Oy:n koulutussuunnittelija Pilvi Kyrönlahti kertoo. – Vaikka lähikoulutuspäivät ovat tiiviitä ja täynnä asiaa, osallistujat olivat innostuneita ja jaksoivat upeasti kannustaa toisiaan. Yllätyksenä ammattilaisten korkea motivaatio ei toki tullut. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajan peruskoulutuksen laajuus on 15 opintopistettä, ja se antaa pätevyyden toimia ensiavun, terveyden edistämisen ja tapaturmien ehkäisyn kouluttajana. Osallistujilta vaaditaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin pohjakoulutusta. ETK:n peruskurssi koostuu kahdesta verkkojaksosta ja kahdesta lähijaksosta Helsin”Ensiavun pitäisi olla kansalaistaito” ETK-KURSSILAISET kertaavat potilaan asettamista kylkiasentoon. – Täällä on samanhenkisiä ihmisiä ja rento ilmapiiri, jossa on hyvä oppia. Työtarpeiden vuoksi kurssille on matkustanut myös Maikki Kuivala Haukiputaalta Oulun yläpuolelta. – Aloitin sairaanhoitajana 2000-luvun alussa. Nykyinen työnantajani on terveydenhuollon välineistöä myyvä yritys, joka on Punaisen Ristin sopimuskumppani. ETK-koulutuksen suoritettuani voin toimia töissä myös ensiapukouluttajana, Kuivala sanoo. Koulutuksen sisältöä hän kehuu positiiviseksi yllätykseksi. – Olin ajatellut, että koulutus on pitkälti ensiaputaitojen kertaamista, mutta painotus olikin selkeästi opettamisessa muille. Ensiaputaitojen tärkeydestä Maikki Kuivalalla on tuoretta kokemusta. – Kolmisen viikkoa sitten törmäsin Kemin Prismassa elottomaan potilaaseen. Ennen kuin minä satuin paikalle, kukaan ei ollut pysähtynyt auttamaan, vaikka vaimon mukaan vanha mies oli kaatunut suorilta jaloilta! – Se oli niin järkyttävää, että kirjoitin siitä moneen paikkaan, ja MTV3 teki aiheesta jutun. Ohi ei kerta kaikkiaan voi kävellä. Vähintään pitää jäädä hälyttämään apua, jos ei muuta osaa. Ensiavun pitäisi olla kansalaistaito! ? Lue lisää: ensiavunkouluttajat.fi gissä. Verkkojaksojen aikana perehdytään ajantasaisiin ensiapuohjeisiin ja Punaisen Ristin ensiapukurssien sisältöihin. Lähiopetuksessa painopiste on pedagogiikassa eli ensiavun opettamisessa toisille. Tunneilla käsitellään muun muassa palautteen antamista, vuorovaikutusta sekä ensiapukurssien räätälöintiä erilaisille kohderyhmille. Yhteensä koulutus kestää noin kolme kuukautta. ETK-kursseja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Pakettiin sisältyy kolmen vuoden käyttöoikeus kaikkiin Punaisen Ristin ensiapuohjelmien koulutusmateriaaleihin. – Valtaosa kurssin suorittajista osallistuu koulutukseen työnantajan toiveesta. ETK-kouluttajia tarvitaan muun muassa oppilaitoksissa ja ensiapukoulutusta tarjoavissa yrityksissä. Mukana on usein myös Punaisen Ristin osastojen vapaaehtoisia, Pilvi Kyrönlahti kertoo. Älä kulje ohitse! Kurssilaisten palaute vahvistaa Kyrönlahden arviot oikeiksi. – Työskentelen Ammattiopisto Spesiassa, ja sinne tarvittiin ensiavun kouluttajaa, joten päätin ilmoittautua, järvenpääläinen Mikaela Sandelin kertoo. Lähiopetusjaksoa hän kiittelee erinomaiseksi kokemukseksi. AVM2_2022_loppuosa.indd 28 AVM2_2022_loppuosa.indd 28 19.4.2022 12.20 19.4.2022 12.20
29 29 Lähetä ratkaisusi ristikkoon toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2022”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 4/2021 voittajiksi arvottiin Pertti Karhu Kerimäeltä ja Gudrun Mårtenson-Nylund Helsingistä. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 4/2021 OIKEA RATKAISU. Ristikko 2/2022 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) AVM2_2022_loppuosa.indd 29 AVM2_2022_loppuosa.indd 29 14.4.2022 17.56 14.4.2022 17.56
Korsord 2/2022 Lösningarna på korsordet bör sändas inom mai under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2022”. Bland insändarna på korsordet 4/2021 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Pertti Karhu från Kerimäki och Gudrun Mårtenson-Nylund från Helsingfors. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2021. F R I S S K Å L A L U T A Ä R I T U T A R P U M A K O M P R S K O R K A L A H A R I S T Ö R A T O L E R A N T A R E K G R U S A D E K O R E A L E M B R A L F A D A L N A N T I T R E I D E E R A L G A L K A I R O B O E S T S B N A R S T A T I S K A P A N A G E L A A R R I D N G A L L E R I N A V E T A P E L S I N KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT KAN PLANTERAS DE HAR STÄD ÄR PURPUR KORT TITEL HAR CYKEL EJ ÄTEN BÖR MAT VARA BOLAG TEMPEL A A PASSA FÅ SYN PÅ KAN SOL GE TÄT GER TORKA OFTA FATEN FÖR ROAR AVSKUREN RÖNTGEN JOD 3,14 BLIR BLÅST SKARP DIADEMEN HJÄLPER OSAMS RÖR OSS ALLA NR 10 EJ NÄMND RAR I FLORAN MITT I MATOS KYLER LYOR GUD TYRANN SNURRAR FÖR VATTEN GRANNAR ROCK DASKAS SER HAVET SKEN FIN BIL KAN VI VARA GUD I ROM AUN SKRIORT BRAGD FÖR DRYCK DA VINCI ÄR STELNAD MAN SKAMLÖSA KAN SPELAS ÄGA NÄMNA AREAL ÖB ORT VISAR SIG VASSBÅT PÅSAR 30 (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) AVM2_2022_loppuosa.indd 30 AVM2_2022_loppuosa.indd 30 14.4.2022 17.56 14.4.2022 17.56
31 Kors & tvärs 34 Hjälp till ukrainare 38 Ensamhet i Mumindalen 44 Resumé M E E R A B D U LL A H / A FG H A N R E D C R E S C E N T Behovet av hjälp ökade år 2021 Klimatförändring, konflikter och corona gjorde att behovet av internationellt bistånd ökade. RÖDA KORSETS och Röda Halvmånens hjälp behövdes i Afghanistan förra året. FINLANDS RÖDA KORS använde sammanlagt 24,9 miljoner euro till humanitärt bistånd och 10,4 miljoner euro till utvecklingsprogram år 2021. Utrikesministeriets andel av finansieringen av Finlands Röda Kors internationella bistånd var 22,2 miljoner euro. Europeiska unionen bidrog till finansieringen med 1,6 miljoner euro. Många utdragna konflikter förvärrades under år 2021. Finlands Röda Kors fortsatte sitt stöd till Afghanistan, som efter en kupp hamnade i en allt djupare humanitär kris. Mer än hälften av människorna i Afghanistan lider av livsmedelsbrist och ungefär 3,5 miljoner afghaner är interna flyktingar. Finlands Röda Kors hjälpte Afghanistan med 2,5 miljoner euro från utrikesministeriet och ur katastroffonden. Pengarna användes till livsmedelsbistånd, hygienförpackningar och vinterutrustning samt kontantbidrag för familjer som drabbats av torkan i landet. Även i Etiopien och Myanmar förvärrades pågående humanitära kriser av interna konflikter. I båda länderna riktade Finlands Röda Kors in en del av sina biståndssamarbetspengar till livräddande humanitärt bistånd. Naturkatastrofer drabbade bland annat Haiti och Filippinerna under år 2021. Finlands Röda Kors skickade ett fältsjukhus till Haiti för att hjälpa offren för den kraftiga jordbävning som skakade landet i augusti. På sjukhuset fick ungefär 5 400 patienter vård och över 100 barn föddes där. Sammanlagt 61 biståndsarbetare jobbade på fältsjukhuset. Filippinerna drabbades i slutet av året av en ovanligt förödande tropisk storm, Rai, som orsakade ösregn, översvämningar och jordskred och förstörde byggnader. Finlands Röda Kors beviljade 100 000 euro till Filippinerna ur katastroffonden. Pengarna användes till att förse stormoffer med bland annat rent vatten, hygienförpackningar, mat och inkvarteringsutrustning. Att coronapandemin fortsatte gjorde också att hjälpbehovet ökade runt om i världen. Finlands Röda Kors gav ekonomiskt stöd till ett internationellt rödakorsprojekt som delade ut coronavaccin i sex afrikanska länder. I genomförandet av vaccinprojektet deltog Finlands Röda Kors i Kenya. TEIJA LAAKSO AVM2_2022_loppuosa.indd 31 AVM2_2022_loppuosa.indd 31 19.4.2022 15.39 19.4.2022 15.39
32 Kors & tvärs Hjälpens värld 3/2022 utkommer den 14 september. E E V A A N U N D I JA R K K O M IK K O N E N VECKAN MOT rasism firades i år under ledning av Finlands Röda Kors 21–27 mars. Precis som tidigare delades utmärkelsen Fördomsfri föregångare till samfund, grupper och individer som har främjat humanitet och likabehandling i det finländska samhället. Trenden bland årets pristagare var ett engagemang till förmån för ungas välbefinnande och likabehandling och arbete mot utslagning. Utmärkelserna beviljas av Finlands Röda Kors distrikt. Röda Korsets Egentliga Finlands distrikt beviljade utmärkelsen till föreningen HangFlow ry från Åbo. HangFlow arbetar aktivt för likabehandling och mångfald bland annat genom att möjliggöra likabehandling i fråga om hobbyer och trygga rum. Föreningen har i synnerhet satsat på att stödja välbefinnande och mental hälsa bland unga. I Helsingfors och Nylands distrikt gick utmärkelsen till föreningen Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö ry:s projekt Mentoring for Future. I projektet uppmuntrar handledare unga med olika bakgrund att arbeta för att nå sina professionella drömmar. Inom ramen för projektet har man bland annat ordnat workshops, seminarier och webbinarier för unga i högstadieoch gymnasieåldern. Västra Finlands distrikt valde Specialvårdorganisationernas förbund EHJÄ rf:s verksamhetsställe i Karleby, som erbjuder mötesplatser och verksamhetsmöjligheter med låg tröskel för unga med invandrarbakgrund. Även privatpersoner belönades för sitt arbete för likabehandling. Röda Korsets Tavastlands distrikt beviljade Fördomsfri föregångare-utmärkelsen till Joonas Kiviranta , som har utvecklat gemenskapcentret L8 i Hervanta i Tammerfors. Gemenskapcentret L8 samlar lågtröskeltjänster inom stadens socialarbete och organisationer samt medborgarverksamhet under samma tak. I Uleåborg gick utmärkelsen till Mångkulturcentret Villa Victors planerare Mia Lindberg , som har koordinerat planeringsnätverket bakom Veckan mot rasism i Uleåborg samt evenemanget Oulu Loves Me. KIMMO HOLOPAINEN Fördomsfria föregångare har igen utsetts Under Veckan mot rasism delade Röda Korset ut erkännanden för insatser som har gjorts för att främja likabehandling. Kan man ge blod till Ukraina? I Ukraina behövs stora mängder blodpreparat i vården av sårade. Många finländare har därför erbjudit sig att ge blod till Ukraina. I praktiken är det ändå inte möjligt eller vettigt att skicka blodpreparat från Finland till Ukraina. I katastrofområden strävar man alltid efter att få blodpreparat från närmaste möjliga källa, eftersom transportoch förvaringskraven för blodpreparat är väldigt krävande. Dessutom är det svårare att i fält tryggt använda blodpreparat från ett annat språkområde på grund av att markeringarna är olika. Förmånliga hotellnätter för medlemmar Visste du att du som medlem i Finlands Röda Kors bor billigare på vandrarhem i Finland och utomlands? Röda Korset är medlem i Hostelling International Finland, så alla rödakorsmedlemmar har rätt till tio procents rabatt på vandrarhem i Finland. Rätten till rabatten visar man genom att visa upp sitt medlemskort på vandrarhemmet eller med ett hostellkort för Finland som man kan beställa avgiftsfritt på adressen www.hostellit.fi. Medlemmar i Finlands Röda Kors får också rabatt på organisationens internationella hostellkort som ger rätt till en rabatt på minst tio procent i alla Hostelling International-nätverkets vandrarhem. MENTORING FOR FUTURE-projektet ordnade en fotografiutställning kring karriärval. Organisationsaktiva Salaado Qasim (t.v.) och Faisa Qasim bekantar sig med utställningen. Biståndsarbete med egna ord Finlands Röda Kors inledde i början av året en finsk podcast med rubriken Avustust yöntekijänä maailmalla (ung. Biståndsarbetare ute i världen), där biståndsarbetare med egna ord berättar om sitt arbete i världens katastrofoch konfliktområden. Till Röda Korsets biståndsarbetarreserv hör ungefär 700 yrkeskunniga personer inom olika områden. De arbetar bland annat inom hälsovård, logistik och ekonomiförvaltning. Poddarna finns på Spotify och du hittar dem till exempel genom att söka på ”Suomen Punainen Risti”. SAARA PIHLAJA berättar om sitt biståndsarbete i en finsk podd. AVM2_2022_loppuosa.indd 32 AVM2_2022_loppuosa.indd 32 19.4.2022 15.39 19.4.2022 15.39
33 33 33 JU S S I V IE R IM A A JU U S O N O R O N K O S K I K IM M O H O LO P A IN E N Rödakorsveckan kulminerar i Skydd 2022 UNDER RÖDAKORSVECKAN 2–8 maj blir det som flera år tidigare en kampanj för kunskaper i första hjälpen och vardagstrygghet. Kampanjveckan kulminerar i år i Röda Korsets riksomfattande beredskapsövning Skydd 2022. Att bistå myndigheter i samband med storolyckor och vid störningar i samhället hör till Finlands Röda Kors grundläggande uppgifter. Hjälpberedskapen upprätthålls genom kontinuerlig planering, utbildning och övning. Med tre års mellanrum ordnas en riksomfattande beredskapsövning som engagerar inte bara hela Röda Korset utan också ett stort antal samarbetspartners. Beredskapsövningen Skydd 2022 fokuserar på hur man agerar i en evakueringssituation. Evakuering är en av de vanligaste situationer som myndigheterna ber Röda Korset hjälpa till med. I en verklig situation kan man vara tvungen att evakuera ett stort antal människor på grund av en eldsvåda, en fartygsolycka eller för att ett farligt ämne har spridit sig. Röda Korset förbereder sig att bistå myndigheterna bl.a. med att registrera evakuerade, sköta första omsorg och bespisning, ordna inkvartering samt i uppgifter kring första hjälpen och psykiskt stöd. Skydd 2022-övningar ordnas runt om i Finland både som praktiska övningar och som simuleringar med tanke på coronaläget. KIMMO HOLOPAINEN Beredskapsövning genomförs under Rödakorsveckan. STORLOTTERI STÖDJER FRIVILLIGA HJÄLPARE Röda Korsets Storlotteri drar i gång igen den andra maj. Lotterna kostar sex euro styck och postas i buntar på fem lotter till Röda Korsets medlemmar och stödjare. Mottagarna kan lösa in lotterna eller sälja dem vidare. I år skickar man ut 600 000 lotter som sammanlagt berättigar till 120 098 vinster. Huvudvinsten den här gången är en personbil av modell Toyota Yaris Hybrid. Intäkterna från Storlotteriet används till att stödja Finlands Röda Kors verksamhet. DEN HÄR GÅNGEN har Röda Korsets riksomfattande beredskapsövning evakuering som tema. En evakueringsövning ordnades också i Åbo 2014. Blodbröder uppmuntrar män att ge blod Av blodgivarna i Finland är bara 40 procent män. I Jyväskylä har man lockat män att ställa upp som givare med kampanjen Veriveljet, alltså Blodbröder, som inleddes i höstas. Kampanjens ansikten är akutvårdaren och influeraren Iiro Nahkamäki, riksdagsledamoten Sinuhe Wallinheimo, sångaren Tommi Soidinmäki, proffshockeyspelaren Niko Seppälä och mysteriemannen John Smith. I kampanjen har blodbröderna talat om fördomar kring blodgivning, tagit kål på myter, berättat om hur viktiga blodprodukter är och uppmuntrat andra att testa att ge blod. FLER MÄN behövs som blodgivare. KEDJEREAKTIONEN förbättrar kondition och humör. Kedjereaktionen börjar vid Valborg Röda Korset cykelkampanj Kedjereaktion inleds igen den första maj. Kedjereaktionen ingår som förut i Finlands största cykelkampanj Kilometrikisa (Kilometerkampen), som är en lättsam cykeltävling som är öppen för alla. I Röda Korsets Kedjereaktion höjer olika arbetsoch kompisgrupper kondisen genom att cykla och samlar samtidigt in medel till insatser mot klimatförändringen. I år riktas hjälpen till Östafrika, som lider av svår torka. Läs mer och anmäl dig: kilometrikisa.fi Järjestäjä: Suomen Punainen Risti • Käytännön toimeenpanija: Tavara-arpa ry • Arpajaiset järjestetään Poliisihallituksen 16.2.2022 myöntämällä luvalla RA/2022/221 • Luvan voimassaoloaika ja arpojen myyntiaika on 2.5.–1.11.2022 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta • Koneellinen arvonta on suoritettu kaikkien myynnissä olleiden arpojen kesken • Voittojen määrän ja sekoituksen on valvonut Helsingin poliisin edustaja Tavara-arpa ry:n tiloissa • Arpoja on myynnissä yhteensä 600 000 kpl, voittoja on yhteensä 120 098 kpl ja voittojen yhteenlaskettu arvo on 1 263 068 euroa. Voitot on lunastettava 2.1.2023 mennessä. Arpajaisten tuotto käytetään Suomen Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen. Voita ja auta. Pääpalkintona Toyota Yaris Hybrid Huvudvinsten är Toyota Yaris Hybrid Vinn och hjälp. Arrangör: Finlands Röda Kors • Anordnare i praktiken: Tavara-arpa ry • Lotteriet arrangeras med tillstånd som beviljats den 16.2.2022 av Polisstyrelsen RA/2022/221 • Tillståndet är i kraft och lotterna säljs 2.5–1.11.2022 i hela landet utom på Åland • Maskinell lottning har utförts bland alla lotter som är till försäljning • Vinsternas antal och blandning har övervakats av en representant av Helsingfors polis härad i Tavara-arpa ry:s lokaliteter • Sammanlagt 600 000 lotter finns till försäljning, antalet vinster är sammanlagt 120 098 st. och vinsternas sammanlagda värde är 1 263 068 euro. Vinsterna skall lösas ut senast 2.1.2023. Intäkterna från lotteriet används till att stöda Finlands Röda Kors verksamhet. 6€ 6€ Suurarpa 2022 Storlott 2022 Suosiiko onnetar sinua? Suomen Punaisen Ristin arvat tuovat onnea muillekin kuin voittajille. Niiden tuotoilla koulutamme vapaaehtoisia, jotta heillä on valmius auttaa äkillisissä onnettomuustilanteissa – mm. katastrofitilanteissa. LE E N A K O S K E L A Har du turen på din sida? Finlands Röda Kors lotter sprider glädje även bland andra än dem som vinner. Intäkterna används till att utbilda volontärer så att de ska vara redo att hjälpa i plötsliga olyckssituationer bl.a. vid katastrofer. 14 164 VOLONTÄRER engagerade sig i frivilligarbete för Finlands Röda Kors under förra året. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSSTATISTIK 2021 AVM2_2022_loppuosa.indd 33 AVM2_2022_loppuosa.indd 33 19.4.2022 15.39 19.4.2022 15.39
34 Hungerdagen 23–25.9 D et går inte att förstå Ryssland, man måste känna det, ska författaren Fjodor Dostojevskij ha sagt. Det var inte nuläget han tänkte på, men på morgonen den 24 februari var det svårt att inte tänka på det citatet. Varningar hade underrättelsekällor i väst kommit med i veckor, men förståndet ville inte acceptera dem, trots att Ukraina och Ryssland i praktiken varit i krig i separatistområdena i östra Ukraina sedan år 2014 och ockupationen av Krimhalvön. Det var ofattbart, för ingen ledare kunde väl vara så iskall att han driver in Europa i ett fullskaligt krig år 2022 – eller? Men det var den verkligheten som världen vaknade till torsdagen den 24 februari. De ryska trupperna hade gått in i Ukraina samtidigt från flera olika håll. Trots alla varningstecken blev det en enorm chock. Masken är kastad Röda Korsets samlade krafter hjälper Ukraina Rysslands anfall mot Ukraina innebar början på den största humanitära krisen i Europa sedan andra världskriget. Finlands Röda Kors deltar i internationella Röda Korsets biståndsoperation för att hjälpa ukrainarna. TEXT KIMMO HOLOPAINEN Kriget i Ukraina UKRAINSKA Röda Korset har delat ut vatten och mat till stadsbor som har sökt sig till bombskydd i tunnelbanan. och vi ser krigets kalla ansikte, sammanfattade republikens president Sauli Niinistö . Världen fördömde det ryska angreppet i kraftiga ordalag, men varken ord eller sanktioner satte stopp för Rysslands krigsmaskin. Den uppgiften var ukrainarnas. Efter att ha hämtat sig från den första chocken gick Ukraina till försvar så som bara en nation som kämpar för sin överlevnad kan. Ukrainarna höll ut mot den första ryska anstormningen, höll ut en vecka, höll ut två. Västländerna hade ställt upp bakom Ukraina och började beväpna försvaret i allt snabbare takt. I mitten av april hade kriget varat i över 50 dagar och någon snabb lösning – varken militär eller politisk – var längre i sikte. Det vi såg var i stället de hemskheter som följer med ett storskaligt krig, något som man i Europa hade M A K S Y M T R E B U K H O V / LB .U A AVM2_2022_loppuosa.indd 34 AVM2_2022_loppuosa.indd 34 19.4.2022 16.04 19.4.2022 16.04
35 35 KÄÄNNÄ ? hoppats att var förpassat till historien: tiotusentals döda och sårade, brända städer och förstörda hem, ändlösa flyktingströmmar, oskyldiga offer och massgravar. En kris som berör hela Europa I skuggan av kriget gav det ryska anfallet upphov till en humanitär kris som är större än något vi har sett i Europa sedan andra världskriget. Fram till mitten av april hade 4,9 miljoner ukrainska flyktingar sökt skydd på olika håll i Europa. Mest akut är behovet av hjälp inom Ukrainas gränser, där miljontals människor lider i ett land i krig. Interna flyktingar behöver mat, vatten, mediciner och inkvarteringsutrustning, men också hälsovårdstjänster och organiserad evakuering. Internationella rödakorskommittén ICRC har verkat i Ukraina sedan år 2014, men när konflikten eskalerade till ett storkrig växte också behovet av hjälp till en helt ny nivå. För att svara på det behovet har hela den internationella rödakorsrörelsens resurser snabbt engagerats. Som alltid när det rör sig om krig och väpnade konflikter är det ICRC som har ansvar för den enorma operationen, medan Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen och nationella rödakorsföreningar bidrar med stöd. I mitten av april hade 1 700 ton biståndsmateriel levererats till Ukraina och dess grannländer och i Ukrainas närområden hade ICRC inrättat tre logistikcentraler för att ta hand om strömmen av bistånd. Inom Ukraina hade kommittén cirka 600 biståndsarbetare indelade i 10 verksamhetsgrupper. De hade hand om att ge stöd till Ukrainska Röda Korsets fältarbete, koordinera biståndstransporter, återförena familjemedlemmar som hamnat isär och att förhandla med parterna om evakuering av civila och utbyte av krigsfångar. Tusentals rödakorsvolontärer och anställda bistår ukrainska flyktingar också i grannländerna Polen, Rumänien, Unger och Moldavien, de länder som har tagit emot största delen av dem som flydde undan striderna. De lokala rödakorsföreningarna har bland annat delat ut mat och vatten till flyktingarna, erbjudit nödinkvartering, hälsovårdstjänster och psykosocialt stöd. Ukrainas öde har väckt både regeringar och vanligt folk runt om i världen att stödja Röda Korsets biståndsarbete med rekordstora summor. I mitten av april presenterade IFRC ett tvåårigt biståndsprogram för att hjälpa ukrainarna. Kostnaderna för programmet beräknades till cirka 1,2 miljarder euro. För den summan ska 3,6 miljoner människor få hjälp. KostnaderNågon snabb lösning på krisen i Ukraina är inte i sikte na fördelas mellan de mer än 50 nationella rödakorsoch rödahalvmåneföreningar med stödjare som har anmält sig. Röda Korsets biståndsprogram fäster speciell uppmärksamhet vid att bistå hjälpbehövande som är speciellt sårbara, bland annat minderåriga som har blivit ensamma, barnfamiljer, äldre och personer med funktionsnedsättning. Vid sidan av akut humanitär hjälp omfattar planerna också direkt ekonomiskt bistånd till ukrainare som har mist sitt uppehälle. Finland vill hjälpa Ukrainarnas nöd har också fått finländarna på fötter. I mitten av april hade Finlands Röda Kors nödhjälpsinsamling för att hjälpa Ukraina inbringat mer än 21 miljoner euro. Via Röda Korset hjälper också Finlands utrikesministerium, som i början av mars anslog tre miljoner euro i nödhjälp till ICRC:s arbete i Ukraina. De första av Finlands Röda Kors biståndsarbetare reste till krisområdet i början av mars. Logistikexperter har deltagit i arbetet med att organisera lagring, transport och distribution av Röda Korsets materiella hjälp på en logistikcentral i Polen. Största delen av internationella Röda Korsets materiella hjälp till Ukraina strävar man efter att effektivt och ekonomiskt köpa i närområden, men förnödenheter har också skickats från Finlands Röda Kors logistikcentrals lager. En biståndskonvoj från Kalkku i Tammerfors levererade till exempel i början av mars 1 000 familjetält, 4 950 filtar och 1 520 liggunderlag till ett värde av 450 000 euro till krisområdet. För att bistå internationella Röda Korsets operation har man också skickat iväg en logistikenhet för katastrofberedskap med personal. Enheten samarbetar med lokala myndigheter och Röda Korset för att trygga biståndstransporter från Polen till Ukraina och utdelning av bistånd till krigsoffer i speciellt utsatt ställning i Ukraina. I april skickade man medicinsk utrustning från Kalkku till Ukrainska Röda Korset till ett värde av cirka 500 000 euro. Dessutom deltog Finlands Röda Kors i ICRC:s uppköp av läkemedel med 500 000 euro. Fler biståndsarbetare från Röda Korset har också rest iväg. I mitten av april hade över 20 biståndsarbetare från Finlands Röda Kors arbetat i Ukraina med närområden. Hjälp behövs i flera års tid Under mars ökade behovet av hjälp också i Finland, i takt med att ukrainska flyktingar började anlända. På MigraPOLSKA Röda Korset är på plats på stationen i Przemysl före ett tåg med ukrainska flyktingar anländer. LEO NURMINEN (t.v.) och Pertti Mäkelä packar biståndsmateriel i Kalkku i Tammerfors. L A U R A V E S A P O LIS H R E D C R O S S AVM2_2022_loppuosa.indd 35 AVM2_2022_loppuosa.indd 35 19.4.2022 16.04 19.4.2022 16.04
36 I nternationella rödakorskommittén ICRC har i samband med Ukrainakrisen blivit utsatt för ovanligt mycket kritik. I synnerhet under de första veckorna av konflikten förekom det på flera sociala medier påståenden om att Röda Korset skulle ha deltagit i tvångsförflyttningar av ukrainsk befolkning till Ryssland. Kommittén anklagades för att stryka Ryssland medhårs och till exempel ICRC:s ordförande Peter Maurers besök i Moskva fördömdes i hårda ordalag. Till och med Ukrainas parlament vädjade offentligt till Internationella rödakorskommittén om att kommittén inte skulle möjliggöra förflyttning av ukrainare till Ryssland eller öppna en byrå i Rostov på ryska sidan om gränsen. Internationella rödakorskommittén vidtog åtgärder för att rätta till påståenden som var uppenbart felaktiga, men följde i övrigt länge med diskussionen utan att blanda sig i den. Ett sådant agerande är inte alls ovanligt för ICRC, utan snarare normal praxis. I krig och konflikter arbetar kommittén med det specialmandat som Genèvekonventionerna ger och är bunden av ett absolut krav på neutralitet. ICRC är ofta ytterst försiktigt i sina utlåtanden och strävar hellre efter att påverka beslutsfattare direkt, utanför det offentliga rummet. Till slut överskreds ändå en gräns. ICRC kom ut med ett ovanligt meddelande: Kommittén fördömde den omfattande och systematiska desinformationskampanj som den hade blivit utsatt för i samband med Ukrainakrisen. Avsikten med kampanjen var helt klart att sprida misstro mot Röda Korset. – Felaktiga påståenden och anklagelser om ICRC kan leda till omfattande skada för människor i behov av hjälp. Dessutom kan de äventyra vår personals säkerhet i fält, konstaterade ICRC:s generaldirektör Robert Mardini . – Det här är helt oacceptabelt. Humanitära insatsers neutralitet och opartiskhet måste respekteras. Det är ICRC:s entydiga plikt att bistå och skydda offer för väpnade konflikter, oberoende av vem och var de är. Vem som låg bakom desinformationskampanjen tog ICRC inte ställning till. Redan att spekulera i den frågan skulle kunna äventyra kommitténs neutralitet i parternas ögon – och därmed göra det svårare att få fram humanitärt bistånd till behövande. Det viktigaste är att ICRC framöver får göra sitt jobb i fred. Dialog räddar liv Påståenden och rykten online resulterade i ett antal frågor även till Finlands Röda Kors. De flesta av dem är enkla att besvara på basis av Röda Korsets principer. Vi tar ställning för humanitet Internationella rödakors kommittén ICRC har tvingats rätta ovanligt mycket felinformation i samband med krisen i Ukraina. Men ICRC:s uppgift är tydlig. TEXT KIMMO HOLOPAINEN tionsverkets begäran började Finlands Röda Kors bistå myndigheterna vid mottagningen. Röda Korsets volontärer och anställda har hållit jour i hamnarna i Helsingfors och Åbo, på Helsingfors-Vanda flygplats och på polisstationer. De nyanlända har fått stöd bland annat i form av mat och dryck, hygienpaket, psykiskt stöd och rådgivning i praktiska frågor. Material för psykiskt stöd erbjuds också på ukrainska och ryska. Efter en förfrågan av Migrationsverket har Finlands Röda Kors dessutom inrättat en riksomfattande infopunkt för att koordinera hjälpen till dem som drabbas av krisen i Ukraina. I mitten av april hade cirka 17 000 ukrainare som hade ansökt om internationellt skydd registrerat sig i Finland. Finlands Röda Kors hade utökat antalet flyktingförläggningar och nödinkvarteringsenheter till 22. Dessutom hade man fem serviceenheter för dem som inkvarteras privat. Röda Korsets inkvarteringstjänster omfattade ungefär 8 000 flyktingar. Hjälp erbjuds också finländare som har chockats av kriget i Ukraina. Röda Korsets material för psykiskt stöd har delats online i synnerhet för att ge stöd till barn och unga i situationer som skapar ångest. Samtalshjälp med frivilliga erbjuds till klienterna inom vänverksamheten, på chatten Sekasin och på De ungas skyddshus. De upprörande händelserna har också en positiv följd i att finländarna än en gång har visat sitt stora hjärta i en svår situation. Otaliga privatpersoner, företag och samfund har deltagit i hjälpen till Ukraina. Många vill inte bara donera pengar, utan också material och tid. I mitten av april hade mer än 5 000 personer kontaktat bara Finlands Röda Kors för att erbjuda sig att ställa upp som frivilliga för att hjälpa flyktingar från Ukraina. – Vi har fått så många erbjudanden om hjälp att vi knappt förmår att svara på dem alla. Det mest effektiva sättet att hjälpa via Röda Korset är fortfarande att ge bidrag till katastroffonden, så vi kan leverera hjälp koordinerat och effektivt till dem som är mest i behov av den, säger Röda Korsets chef för internationellt katastrofbistånd Marko Korhonen . – Men all hjälp behövs. Den humanitära krisen i Ukraina är så djup att hjälp kommer att behövas i flera år framöver. xxxxx FINLANDS RÖDA KORS har skickat tält, liggunderlag och filtar ur sina lager till Ukraina. Finländarna har än en gång visat sitt stora hjärta L A U R A V E S A AVM2_2022_loppuosa.indd 36 AVM2_2022_loppuosa.indd 36 19.4.2022 16.04 19.4.2022 16.04
37 Röda Korset tvångsförflyttar ingen och evakuerar ingen mot deras vilja, inte i Ukraina och inte någon annanstans i världen heller. Däremot förhandlar Internationella rödakorskommittén ICRC i Ukraina – och i samband med andra väpnade konflikter – med alla parter, bland annat om hur man tryggt kan ordna en frivillig evakuering av civila och om leveranser av humanitärt bistånd. ICRC påminner också parterna om att Genève-konventionerna ålägger dem att skydda civila, sårade soldater och krigsfångar. De nationella rödakorsföreningarna, bland dem Finlands Röda Kors, stödjer ICRC:s arbete, men i krig och konflikter är det alltid kommittén som sköter jobbet, i enlighet med Genèvekonventionerna. I Ukraina har ICRC varit närvarande sedan år 2014. I mitten av april hade kommittén personal på 10 orter för att koordinera leveranser av humanitärt bistånd och organisera evakueringar. Mer än 700 000 kilo läkemedel, mat och övrigt biståndsmaterial har levererats till behövande. Eftersom leveranserna av humanitärt bistånd bygger på en utvärdering av behovet kan ICRC hjälpa offer för krisen också på ryskt område. Det är mänskligt sätt förståeligt att skiljelinjerna är djupa i en situation som krisen i Ukraina. Bitterheten och till och med hatet växer för varje dag som våldet fortsätter. ICRC och hela det internationella Röda Korset har ändå förbundit sig vid neutralitet. Visst, ICRC:s ordförande Maurer besökte Moskva för att diskutera situationen i Ukraina, men veckan innan besökte han Kiev. ICRC:s uppgift är att vara en humanitär medlare i väpnade konflikter och det är möjligt enbart genom att föra en dialog med alla parter. Det kallas humanitär diplomati. Vem avgör när det är krig? I en extrem situation har till och med ordval en betydelse. Röda Korset har i samband med Ukraina också kritiserats för att man hänvisar till situationen där som en kris och inte som ett krig – när Ryssland förnekar att det är ett krig. Det är också mänskligt förståeligt. Begreppet konflikt är ändå det ord som används i internationell humanitär lagstiftning om alla väpnade konflikter, vare sig de är mellanstatliga eller utkämpas mellan andra väpnade grupperingar. Ordet kris pekar i sin tur på den bredare humanitära katastrof som Rysslands agerande i Ukraina har orsakat. Följderna av den sträcker sig redan nu med miljontals flyktingar till hela Europa och i och med en höjning i livsmedelsoch bränslepriserna sannolikt snart till hela världen. Och samtidigt: om krig inte officiellt har utlysts är det enligt internationell rätt i princip FN:s säkerhetsråd som slår fast när en situation definieras som ett krig. En sådan resolution är knappast att vänta när en av parterna i konflikten har vetorätt. Politiska aktörer kan genom sina val av ord ta ställning, men det kan inte ICRC, som strävar efter att ta ställning för humanitet när vapnen talar. Det är inte att vara partisk, utan det är Röda Korsets skyldighet – oberoende av vad hjärtat säger. ? "ICRC strävar efter att ta ställning för humanitet när vapnen talar" STADEN i total förödelse. ICRC:s team besökte staden Irpin utanför Kiev efter ryska trupper hade lämnat området. AVM2_2022_loppuosa.indd 37 AVM2_2022_loppuosa.indd 37 19.4.2022 16.04 19.4.2022 16.04
38 E nsamhet och utanförskap är centrala teman i Tove Jansson (1914–2001) verk. Ensamhet tar hon upp i synnerhet i Pappan och havet , men även de andra muminberättelserna arbetar med teman som utanförskap och hur man hittar sin egen plats. I Janssons värld kan även livlös materia peka på ensamhet: I utkanten av Mumindalen finns de svårframkomliga Ensliga bergen, hatifnattarna samlas på en enslig ö, och Muminpappans äventyr bevittnas av en ensam måne. I Pappan och havet är Mårran så ensam att det får marken att frysa och landskapet blir dimmigt. Ensamhet är ett ord som vi lätt tänker att vi förstår. Men i den vetenskapliga forskningen har man inte nått fullt samförstånd om en definition på ensamhet. En definition är viktig, för den avgör hur det fenomen man studerar ser ut, hur man identifierar det och vilka metoder man tar till för att råda bot på det. I ensamhetsforskning gör man i allmänhet skillnad mellan upplevd ensamhet, social isolering, utanförskap och att vara ensam. Att vara ensam, i betydelsen för sig själv, kan vara neutralt eller till och med behagligt; ett lugnt och kreativt tillstånd. Egentlig ensamhet, att man känner sig ensam, är däremot en upplevelse av att man saknar betydelsefulla relationer på ett obehagligt sätt; det kan till och med orsaka lidande. Den upplevelsen kan vara tillfällig eller långvarig. Ensamhet kan man uppleva både när man är isolerad och när man är omgiven av andra, till exempel i skolan, hemma eller på ett vårdhem. Det viktiga är inte mängden kontakter, utan hur man upplever sin relation till andra människor. Ensamhet är inte heller bara ett problem för individen – redan tanken på ensamhet innefattar att det finns andra människor som man inte har en betydelsefull kontakt med. I Tove Janssons produktion behandlas temat ensamhet naturligtvis med skönlitterära metoder, men i hennes böcker går det att identifiera olika former av ensamhet som också studeras vetenskapligt. En del av Janssons figurer är ensamma för att de inte har någon, medan andra är ensamma för att kontakten till dem som finns nära verkar ha brustit. Mumindalen är känd som en plats där dörrarna står öppna för figurer och knytt av olika slag. Och i centrum finns en hemtrevlig familj. Ändå funderar Tove Janssons Ensamhet i Mumindalen Vad säger Mumindalen oss om ensamhet? Egentligen allt, svarar postdoc-forskaren Sanna Tirkkonen som har studerat Tove Jansson produktion. Ensamhet, utanförskap och att övervinna dem är bärande teman i Tove Janssons klassiska böcker. De kan också erbjuda inspiration för Röda Korsets frivilligverksamhet. TEXT SANNA TIRKKONEN BILDER MOOMIN CHARACTERS centrala figur Mumintrollet – hennes eget alter ego – ständigt på sin relation till världen omkring sig och dess normer och vad som anses acceptabelt, ofta på avstånd och som observatör. Ensamhet syns inte alls alltid utåt. Muminpappans utanförskap Av muminberättelserna kan man till exempel se Hatifnattarnas hemlighet som en berättelse om Muminpappans försök att höra till, men ändå bli utanför. Pappans äventyr på hatifnattarnas ö tar också upp teman som att binda sig eller vara fri, att trivas med ensamhet och att behövas. Tillsammans med hatifnattarna byts Muminpappans längtan efter frihet efter en ivrig start i en känsla av avskildhet. Utanförskapet och ensamheten går hand i hand: när Muminpappan träffar hatifnattarna i början av historien belyses situationen av en ”så ensam måne” som lyser upp hela omgivningen med sitt särskilda ljus. I sin frihetslängtan ger sig pappan av hatifnattarna och besöker öar som Jansson beskriver som ensamma, sorgsna eller ödsliga. Men vad är det egentligen som gör en ö ödslig? Den sista ön ligger långt ute i havet och är bara ett LJUS OCH VÄRME lockar ensamma Mårran. Eller är Mårran ett hot mot ljus och värme? AVM2_2022_loppuosa.indd 38 AVM2_2022_loppuosa.indd 38 14.4.2022 18.09 14.4.2022 18.09
39 39 KÄÄNNÄ ? klippigt skär, men den är också full av elektriska hatifnattar, de spännande varelser som Muminpappan länge har längtat efter. I början av berättelsen representerar de hans idé om fullständig frihet. De andra invånarna i Mumindalen talar i sin tur ringaktande om hatifnattarna och säger att de lever dålighetsliv – i bjärt kontrast till den idylliska familjevardagen. Genom hatifnattarna beskriver Tove Jansson Muminpappans försök till interaktion i en miljö som samtidigt fascinerar och attraherar, men där pappan ändå inte hör hemma. Hatifnattarna finner varandra som i en djup konspiration, men Muminpappan kan inte gå in i en ömsesidig relation med dem. Samtidigt känner han lättnad över att inte behöva tala med eller förklara något för hatifnattarna, i motsats till familjen där hemma, eftersom hatifnattarna varken har öron eller minsta intresse för andra. Till slut fortsätter hatifnattarna ändå med bleka ögon mot ett mål som Muminpappan inte känner till. Det väsentliga är att man inte får någon som helst kontakt med hatifnattarna. De saknar alla personliga drag, allt det som gör oss unika och mänskliga. Man kan inte ens gräla med en hatifnatt, eftersom de saknar känslor och inte har någon särskild inställning till någonting. De blir inte upprörda, inte arga eller besvikna, men de blir inte heller glada eller bryr sig om någon. Hatifnattarna saknar det individuella, det som gör oss speciella – och också sårbara. Se saknar allt det som möjliggör en djup, mänsklig relation. Tove Jansson verkar säga att hatifnattarna till och med på samma gång saknar frihet – den verkliga frihet som nära relationer möjliggör. Fyrvaktarens kroniska ensamhet Muminboken Pappan och havet visar i sin tur att det finns många olika slag av ensamhet. I boken är alla i muminfamiljen ensamma på sitt sätt. De genomgår en kris inom familjen och försöker anpassa sig till ett liv under nya förhållanden. "Hatifnattarna saknar alla personliga drag, allt det som gör oss unika" AVM2_2022_loppuosa.indd 39 AVM2_2022_loppuosa.indd 39 14.4.2022 18.09 14.4.2022 18.09
40 I början av berättelsen känner Muminpappan sig onödig. De andra sysslar med sitt i trädgården, men för pappan känns familjelivet trivialt. Han längtar efter något, utan att själv veta vad. Muminpappans längtan har inget specifikt mål eller någon tydlig orsak, men känslan kommer till uttryck i irritation över sådant som de andra i familjen tycker är småsaker. De utbrott han får gör inte stämningen bättre när han tolkar vardagen. Inom psykologin kallas en känsla som inte har ett tydligt mål ofta för en existentiell känsla. Även ensamhet kan vara en existentiell känsla. Det är ensamhet som är inte förknippad med ett tydligt mål för den längtan man känner – det är bara en känsla av att ens sociala relationer inte är som de ska. Muminpappan försöker lösa sin kris genom att flytta familjen till en karg ö med en fyr. Det nya landskapet tar inte bort de svåra känslorna, även om de stormar som piskar ön tvingar pappan att möta dem på nya sätt. I Pappan och havet upplever muminfamiljens medlemmar ensamhet trots att de är i varandras sällskap, men på ön träffar de också fyrvaktaren som de tror att är en fiskare. Han är alldeles konkret ensam. I fyra år har han i fullständig isolering väntat på att båtar ska komma, men ingen har kommit. Han har blivit bruten av sin situation. Han är inte van att tala med någon och har svårt att svara på tilltal. I sin ensamhet har han gått sin egen väg, lämnat vanliga sätt att kommunicera tills kommunikation har blivit något nästan omöjligt. Man får inte grepp om honom. Muminpappan blir så frustrerad på att fyrvaktaren aldrig reagerar att han beskriver honom som en skugga. Man kan säga att fyrvaktaren i Pappan och havet är oavsiktligt ensam. Han har inte kontroll över sin egen situation. Ensamhetsforskning visar ändå att ofrivillig ensamhet är kopplad till skam och känslan av att vara övergiven, avvisad, bortglömd, oönskad och att man inte behövs. Fyrvaktarens ensamhet är ”ensamhet utan andra”, en ensamhet där det man gör inte blir betydelsefullt för någon annan och inte är kopplat till något större än en själv, till en gemenskap med andra människor. Fyrvaktarens öde illustrerar också den värsta formen av ensamhet, en form som samtidigt är svår att åtgärda. När ensamhet är långvarig och kronisk blir det som en lins som färgar allt den ensamma ser, såväl det egna jaget och omgivningen som andra människor och relationen till dem. Ur en sådan djup ensamhet kan man inte ta sig av egen kraft, genom att ”gaska upp sig” eller ”ta sig själv i kragen”, utan det krävs åtgärder på såväl gemenskaps nivå som inom samhället omkring en. Lilla Mys aktiva ensamhet Av invånarna i Mumindalen verkar Lilla My i Pappan och havet sysselsätta sig med det som faller henne in, men även i henne syns ensamhetstemat. Boken avslöjar att Lilla My är ett övergivet barn som har vant sig att klara sig på egen hand. Förutom upplevelsen av att ha blivit övergiven kan man se Lilla My som ett sätt att bearbeta balansen mellan ensamhet och självständighet. Lilla My är den enda av figurerna i Pappan och havet som inte alls klagar över att hon drabbats av den situation familjen befinner sig i. Rättframt löser hon små konflikter utan att sätta sig i någons ställning, sorglöst dödar hon myrorna med fotogen och ständigt försöker hon bräcka Mumintrollet i minsta dispyt. Till Lilla Mys överlevnadsknep hör att hon ständigt är på sin vakt och håller sig à jour med vad som händer mellan de övriga familjemedlemmarna. "Ur en djup ensamhet kan man inte ta sig av egen kraft" TOVE JANSSON (1914–2001) tillsammans med sin yngre bror Lars Jansson (1926– 2000). Han fortsatte teckna muminserierna efter henne. AVM2_2022_loppuosa.indd 40 AVM2_2022_loppuosa.indd 40 14.4.2022 18.09 14.4.2022 18.09
41 Hon är alltid ett steg före i att läsa situationen och talar högt också om sådant som de andra hellre skulle ha hållit tyst om. Lilla My påminner läsaren om att ensamhet inte nödvändigtvis är ett tillbakadraget eller passivt tillstånd. Ensamhetsforskare har påpekat att ensamhet till och med kan vara kopplad till en aktivitet utöver det normala som ett sätt att försöka få kontakt med andra människor även i vardagliga situationer. Upplevelsen av att man saknar betydelsefulla sociala relationer skapar ständigt en press att ta kontakt med andra, även om det inte leder till något djupare. I det Tove Jansson skriver om Lilla My och Muminpappan kan man också se att hon granskar ensamhet i relation till aggression och ilska. Forskning har fäst betydligt mindre uppmärksamhet vid den kopplingen än till exempel vid kopplingen mellan ensamhet och depression. Muminmammans ensamhet i en nära relation I Pappan och havet illustreras sambandet mellan ensamhet och depression av berättelsen om Muminmamman. Mammans ensamhet är kopplad både till en brist på kontakt mellan henne och Muminpappan och till att hon saknar sitt liv i Mumindalen. Sådana känslor kan vem som helst uppleva om man genomgår en kris i en nära relation eller till exempel flyttar till en ny ort. Muminmamman är ensam i en ny omgivning som hon har svårt att rota sig i. Samtidigt är Muminpappan så helt fördjupad i sina egna problem att Muminmamman blir helt osynlig för honom. I början av berättelsen försöker Muminmamman vara positiv, men blir besviken. På ön går det inte att göra sådant som var viktigt för henne i Mumindalen. Muminmamman försöker plantera blommor, men de trivs inte i den karga jorden. Medan Muminpappan kände sig onödig i Mumindalen känner Muminmamman att hon är på fel ställe på ön. För att råda bot på sin saknad börjar Muminmamman såga ved, men gör det med sådan frenesi att hon bygger en mur av ved omkring sig. I sin privata brevväxling har Tove Jansson berättat att hon vid den tid hon skrev Pappan och havet hade arbetat på sin relation till sin mamma Signe Hammarsten-Jansson (1882–1970), som just då kändes mer fjärran än någonsin. I sina brev beskriver Jansson sin mammas ensamhet, dåliga hälsa och hur mamman kände att hon på ålderns höst bara var i vägen och vid sidan om allting. I romanen börjar Muminmamman må bättre när hon hittar något meningsfullt att fylla sina dagar med. På väggarna i Hon börjar måla allt det hon saknar i Mumindalen på väggarna i fyren. Den kreativa processen hjälper henne att förstå allt det hon de facto saknar – i takt med att väggmålningen fortskrider får saknaden form. Samtidigt börjar Muminmamman identifiera sina negativa känslor. Hon kan erkänna att hon vill resa hem från den förskräckliga ön. Hon behöver inte alltid vara den som bjuder de andra på trevlig stämning. Till slut hjälper den kreativa processen henne att igen rikta in sig på framtiden och på en värld som kan vara gemensam för hela familjen. "Lilla My påminner att ensamhet inte nödvändigtvis är ett passivt tillstånd" DEN UNGA bildkonstnären Tove Jansson arbetar i sin ateljé i Gardesstaden i Helsingfors. KÄÄNNÄ ? AVM2_2022_loppuosa.indd 41 AVM2_2022_loppuosa.indd 41 14.4.2022 18.09 14.4.2022 18.09
42 Mumintrollet och svåra nära relationer I flera av muminböckerna saknar Mumintrollet Snusmumriken, väntar på att han ska återvända och blir glad åt hans brev. Berättelserna presenterar på ett accepterande sätt att Snusmumriken behöver sina vandringar, att han ger sig i väg över vintern och alltid återvänder när våren kommer. Ändå känner Mumin sig ensam när Snusmumriken är borta. Många läsare känner till att Snusmumriken har lånat många drag av Tove Janssons ungdomskärlek Atos Wirtanen (1906–1979). Den upplevda ensamheten är ibland förknippad med en förlust – man har en gång haft ett viktigt förhållande, men nu är det borta. Forskning har också tagit fasta på frågan om parförhållanden, problem med parbildning och ensamhet. I Pappan och havet söker Mumintrollet kärlek och självständighet från sin familj. Genom hela berättelsen tänker han på sin rädsla för att vara ensam och sitt behov av acceptans. Av Janssons brev till sina vänner vet vi att hon samtidigt bearbetade en konflikt med sin mamma, eftersom mamman hade svårt att acceptera hennes förhållande till Tuulikki Pietilä (1917–2009). Trollvinter är den muminbok som handlar om mötet med Too-ticki, om förälskelse, om knytt i skåp och hur Jansson inte längre ville hemlighålla sitt liv. Mumintrollets ensamhet på ön är inte bara kopplad till konflikter i familjen, utan också med det motstånd som hennes nya relation möter i en trång samhällsatmosfär. Även Mumintrollet bär på en hemlighet. Om kvällarna går han ensam ner till stranden för att vänta på de vackra sjöhästarna som är omgivna av regnbågar. Han känner ett starkt behov att berätta om sjöhästarna för någon, men de andra i familjen är bara inriktade på sina egna bekymmer. Mumintrollet tror att han och sjöhästarna förenas av kärleken till allt som är vackert. Han föreställer sig att han skulle föra poetiska och kloka samtal med dem. I sina personliga brev beskriver Tove Jansson Tuulikki Pietilä nästan på samma sätt. Väntan på sjöhästarna sammanfattar också Mumins rädsla: han är rädd för en kärlek man inte kan tala om och som inte ens hans egen familj kan förstå. Men när sjöhästarna äntligen kommer skrattar de bara åt honom och retas. Mumintrollets ensamhet är de facto kopplad till ett försök att undvika att bli sårad och en rädsla för att sjöhästarnas yttre skönhet inte motsvarar deras inre verklighet. När Mumintrollet väntar på sjöhästarna på stranden dyker också Mårran upp och fryser ner allt omkring sig. Mårran har ibland tolkats som en symbol för det omedvetna, men Mårran kan också ses som en illustration av ensamheten själv. Redan på vägen till ön med fyren försöker Mumin tala med sin mamma om Mårran och ensamhet, men Muminmamman svarar bara att man inte ska tala om en mårra, för annars växer hon. När hela familjen till slut finner varandra igen och börjar må bättre börjar också Mårrans tröstlösa figur dansa av glädje och flaxa med kjolarna – inte ens marken fryser under henne längre. I Mumintrollets försök att närma sig Måran är det hela tiden sin egen ensamhetsrädsla han möter. Små steg ut ur ensamheten Muminfamiljens ensamhet i Pappan och havet är en förbigående kris, men för alla är det naturligtvis inte så. Alla har inte en familj eller närstående att vända sig till. Av Tove Janssons böcker tar till exempel Sent i november upp hur man kan skapa nya kontakter när man inte kan förlita sig på sina nära och kära. Ensamhet ska förstås som ett omfattande socialt problem, och hur allvarligt det problemet är påverkas på ett väsentligt sätt av hur våra relationer till andra människor – till exempel boende, omsorg och arbetsliv – har ordnats i samhället. Det finns fortfarande mycket skam kopplat till ensamhet och skamkänslor påverkar lömskt hur vi ser våra egna förutsättningar att vara med andra människor och bli accepterade. Därför gäller det för frivilligorganisationer att i sitt arbete för att förebygga ensamhet komma ihåg att ensamhet ofta bäst lindras genom sådan verksamhet som inte alltför mycket understryker deltagarnas ensamhet eller behov av andra människors sällskap, utan som med låg tröskel erbjuder möjlighet att engagera sig i något betydelsefullt – och samtidigt träffa andra människor. Det är möjligt att bryta sig ur även djup ensamhet, men det går inte nödvändigtvis utan hjälp. Också det ger Pappan och havet en modell för. När Muminfamiljen i slutet av berättelsen har hittat varandra igen närmar de sig den ensamma fyrvaktaren och börjar tillbringa tid med honom. I början har han svårt med sällskap, men muminfamiljen ger honom tid att vänja sig vid att sitta vid kaffebordet och accepterar honom precis sådan som han är. Efterhand lockar muminfamiljens närvaro och värme fyrvaktaren ur sitt skal och får honom att minnas vem han egentligen är – och ljuset från den bortglömda fyren lyser igen. ? Källor: Jansson, Tove: Trollkarlens hatt (1956), Trollvinter (1957), Det osynliga barnet och andra berättelser (1962), Pappan och havet (1965), Kometen kommer (1968), Sent i november (1970) Skribenten är postdoc-forskare vid Jyväskylä och Helsingfors universitet och gästforskare vid Universitätsklinikum Heidelberg i Tyskland. År 2019 tilldelades hon Konestiftelsens pris Vuoden Tiedekynä (Årets vetenskapspenna) för sin artikel Yksinäisyyden tunteet Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri (Ensamhetskänslor i Tove Janssons verk Pappan och havet) i tidskriften Psykoterapia. "Man ska inte tala om en mårra, för annars växer hon" TOVE JANSSONS självporträtt omgiven av muminfigurer. AVM2_2022_loppuosa.indd 42 AVM2_2022_loppuosa.indd 42 14.4.2022 18.10 14.4.2022 18.10
43 ENSAMHET OCH UTANFÖRSKAP och hur man hanterar sådana känslor är bärande teman i många av Tove Janssons (1914–2001) klassiska muminböcker. Samma teman är centrala i Finlands Röda Kors hjälparbete i hemlandet, men mumintrollen och Röda Korset har också mycket annat gemensamt. De facto började Tove Janssons samarbete med Röda Korset redan innan mumintrollet blev till, i och med att Jansson i början av sin bildkonstnärskarriär skapade postkort för Röda Korset på 1930–1940-talen. Senare utvidgades samarbetet och till exempel 1964 tog hon fram en broschyr om Röda Korsets verksamhet för barn och unga. Materialet med karaktärer från Mumindalen innehöll bland annat en läsordning för skolelever. “Det är en stor förening som beslutat sig för att försöka hjälpa alla som har det svårt – folk som är sjuka eller hungriga eller ensamma, och som folk som har råkat ut för olyckshändelser eller blivit sårade i krig”, berättar Snusmumriken om Röda Korset i Tove Janssons broschyr. Efter en längre paus återförenades mumintrollen och Röda Korset när Moomin Characters för några år sedan gav sitt stöd till Röda Korsets kampanj Bokmånad. Kampanjen som är riktad till elever i de lägre skolklasserna uppmuntrar barn att läsa och samtidigt stödja Röda Korsets hjälparbete tillsammans med vuxna läsfaddrar. Sedan dess har samarbetet utvidgats med fart. I år deltog mumintrollen i Röda Korsets vändagskampanj och ekvationskorten som visar att vänskap gör att 1+1 blir mer än 2 fick ett positivt mottagande. Framöver kommer mumintrollen att synas på många produkter som säljs till förmån för Röda Korsets verksamhet i hemlandet. Finlayson har redan lanserat hemtextilier med Mumin ABC och Muminvänner, där mönstren bygger på illustrationer som Tove Jansson gjorde för Röda Korset på 1960-talet. En del av intäkterna går till Röda Korsets arbete mot ensamhet. Mumin ABC-produkterna säljs i S-gruppens affärer samt i Finlaysons och Röda Korsets webbutiker och på bara några månader har de inbringat en betydande summa för Röda Korsets hjälparbete. Flera glada nyheter om hjälpsamarbete mellan Moomin Characters och Röda Korset är att vänta inom kort! ? KIMMO HOLOPAINEN Mumintrollen och Röda Korset hjälper tillsammans Samarbetet som Tove Jansson inledde med Röda Korset fortsätter! SNUSMUMRIKEN STEKER plättar i en illustration Tove Jansson gjorde för Röda Korset på 1960-talet. AVM2_2022_loppuosa.indd 43 AVM2_2022_loppuosa.indd 43 14.4.2022 18.10 14.4.2022 18.10
44 Resumé LÅDORNA I METALL med Röda Korsets emblem på väcker till eftertanke. Det som står där, prydligt staplade på varandra, är katastrofberedskapsenheter som tillsammans blir en hel hälsovårdscentral. En sådan uppsättning skickades till Sri Lanka efter annandagstsunamin. En instruktionstavla på väggen visar vad som finns i lådorna: mediciner och generator, bäddplatser och utrustning för datakommunikation – i praktiken ett helt sjukhus. Amalia Savin , 11, Vilja Suontausta , 11, och Aarni Suontausta , 9, har kommit till Heureka för att se utställningen Mitt i katastrofen. Nu funderar de om det finns sådana hälsovårdsstationer i Ukraina just nu. – Det är lite skumt att så mycket ryms i så små lådor, tycker Aarni. Strax intill står vattenreningsutrustning som har varit i bruk i Zimbabwe. Att vatten behöver renas känns helt främmande som tanke när man är van vid att vattnet som kommer ur kranen hemma alltid är rent. Utställningen Mitt i katastrofen på Heureka tar upp frågan om resiliens, alltså hur ett samhälle klarar av en katastrof. Besökarna Kunskap gör att rädslan lättar Utställningen Mitt i katastrofen på Heureka erbjuder upplevelser, aktiviteter och mycket att tänka på. TEXT PI MÄKILÄ FOTO JOONAS BRANDT får bekanta sig med naturkrafter och katastrofer genom verkliga berättelser och det finns många element som påminner om spel. Innehållet i utställningen har planerats av ett stort antal experter, bland annat från Finlands Röda Kors. Barnen i testgruppen tycker att utställningen känns både verklig och viktig tack vare berättelserna och att temat är så aktuellt. Speciellt imponerande är den ungerska ljusoch videokonstnären László Zsolt Bordos audiovisuella konstverk. Videokonstverken finns i tunnlar som går genom utställningsområdet och de illustrerar styrkan i översvämningar, jordbävningar, stormar och skogsbränder. Amalia, Vilja och Aarni springer flera gånger från en tunnel till en annan och stannar då och då i förundran för att lyssna. – Det är ganska spännande i tunnlarna. Naturfenomenen känns kanske till och med lite skrämmande, säger Vilja. Äkta känns de i alla fall. I videoverket som illustrerar en kraftig storm verkar golv och väggar skaka och röra på sig av vindens kraft, fast effekten har skapats med hjälp av belysning, speglar och väggtyger. Videoverket om jordbävningar skakar inte, men ljudbilden där får även en vuxen att tystna. – Det är helt som om man hamnade i en riktig jordbävning, ropar Aarni. Han är också imponerad av en hink som någon på riktigt har försökt använda till att släcka ett brinnande hus i samband med skogsbränderna i Australien. Hettan har gjort att hinken helt har bytt form. – Den ser lite ut som en hjälm. Hur har den kunnat smälta så där? Man skulle tro att hinken har varit i lava eller ett vulkanutbrott. När barnen har tillfredsställt sin nyfikenhet angående extrema väderfenomen och naturens krafter provar de på de spel och uppgifter som ingår i utställningen. Barnen talar om upplevelsen på vägen hem. Alla tre är överens om att det var roligt och nyttigt att bekanta sig med katastrofer och naturkrafter. – I Finland har vi ingenting som är så där. Inga jordbävningar eller tropiska stormar, säger Aarni. – Men i katastrofområden runt om i världen finns det ändå likadana barn som vi. De blir säkert rädda av katastroferna precis som man skulle bli rädd själv, tillägger Amalia. – Men katastrofer känns inte lika skrämmande längre, nu när man vet hur man ska göra i en sådan situation. Utställningen Mitt i katastrofen pågår i Heureka fram till september 2023. ? Läs mer: www.heureka.fi LÁSZLÓ ZSOLT BORDOS’ video konstverk hör till de starkaste upplevelserna på utställningen Mitt i katastrofen. "Hur har den kunnat smälta så där?" AVM2_2022_loppuosa.indd 44 AVM2_2022_loppuosa.indd 44 14.4.2022 18.11 14.4.2022 18.11
Hakemisto Förbjudet för under 60-åringar NÄR RÖDAKORSVOLONTÄREN Henri Backman drog igång en vängrupp för över 60-åringar i Tammerfors i höstas frågade han vad folk ville ha för program. Marketta Mäki hade sitt förslag färdigt. Hon hade redan i många år drömt om att få besöka Röda Korsets logistikcentral i Kalkku. På grund av coronan var dörrarna i Kalkku länge stängda för utomstående, men i mars gick det äntligen att ordna ett besök för K-60-gruppen. Beklagligtvis var tidpunkten väldigt träffande i fråga om internationellt bistånd: dagen innan hade fem långtradare med materiel från Kalkku kört i väg mot Polen för att bistå flyktingar från Ukraina. Ombord fanns 1 000 tält, 4 950 filtar och 1 520 liggunderlag. Även biståndspaket för flyktingar i Finland var i görningen. – I höstas kunde vi verkligen inte gissa i vilket världsläge vi skulle göra det här besöket, konstaterar Marketta Mäki. Under rundturen får besökarna också bekanta sig med Röda Korsets hälsovårdsstationer, fältsjukhus och flyktingtält – allt sådant som skickas iväg från Kalkku till världens katastrofområden. Det finns så mycket varor på lager att det gäller att röra sig försiktigt mellan hyllorna. – Det är ett fantastiskt jobb som görs här. Det är först nu jag fattar vilket omfång det här jobbet har och hur mycket arbete och pengar som krävs, säger Heikki Engström . Rundturen är lyckad. I K-60-klubbens vårprogram ingår också besök av en geriatriker och en intressebevakare samt andra utfärder. Päivi Kortemaa har varit med i K-60-klubbens verksamhet från första början. – Det behövdes ny verksamhet i västra Tammerfors när Lielahden osasto gick samman med Tampereen osasto. K-60-gruppen har varit ett bra tillskott till vänverksamheten, för många behöver en meningsfull sysselsättning efter åren på jobb, säger Kortemaa. Gruppens primus motor Henri ”Henkka” Backman säger att det i allmänhet är 10–20 personer som deltar i klubbträffarna. Folk har hittat gruppen tack vare djungeltelegrafen och sociala medier. De äldsta medlemmarna i gruppen är kring 80, men alla är i gott skick och fulla av entusiasm, säger Backman – och det samma gäller också honom själv, mångårig frivillig som han är. – Jag har sagt att jag fortsätter hålla i den här gruppen så länge att jag själv får bli medlem. Nu är jag 42, skrattar Backman. ? IITA KETTUNEN L A U R A V E S A HENRI BACKMAN presenterade Röda Korsets fältsjukhus för K60klubben. AVM2_2022_loppuosa.indd 45 AVM2_2022_loppuosa.indd 45 14.4.2022 18.11 14.4.2022 18.11
”TANSKA ON Ruotsin tavoin vastaanottanut suuret määrät suomalaisia pienokaisia lepäämään ja virkistymään rauhallisemmissa ja paremmissa oloissa kuin mitä sotaakäyvä maamme nyt voi nuorimmalle polvelleen tarjota. Mitä lämpimimmällä hellyydellä ovat tanskalaiset kodit suhtautuneet pieniin suomalaisiin turvatteihinsa huolehtien heistä kaikin tavoin.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 2/1942 Suomen Punainen Risti kertoi suomalaisista sotalapsista Pohjoismaissa. Tasan 80 vuotta myöhemmin Euroopassa vaeltavat jälleen miljoonat pakolaiset, tällä kertaa Ukrainasta. Vuosien takaa ? Åren går Turvaan sodan jaloista Barn får skydd mot krigets fasor ”DANMARK HAR liksom Sverige tagit emot ett stort antal finländska småbarn så att de får vila upp och hämta sig i lugnare och bättre förhållanden än vad vårt land i krig just nu kan erbjuda sina yngsta medborgare. De danska hemmen har tagit emot sina små finländska skyddslingar med utsökt värme och omtanke och ger dem all slags omsorg.” FINLANDS RÖDA KORS 2/1942 Medlemstidningen Suomen Punainen Risti berättar om de första finländska krigsbarnen i Danmark. Exakt 80 år senare är miljoner flyktingar igen på vandring genom Europa, den här gången från Ukraina. • Spotify • Apple Podcasts • Google Podcast • Podigee • Youtube KUUNTELE: MITÄ verenluovutuksessa tapahtuu? MIHIN rautaa tarvitaan? KANTASOLUREKISTERI ja pahin paikka, johon lastenlääkäri voi joutua? MILLAISTA hoitoa rajun onnettomuuden yhteydessä annetaan ja miten siitä toivutaan? Nämä ja paljon muuta Hengenpelastajat-podcastissa! AVM2_2022_loppuosa.indd 46 AVM2_2022_loppuosa.indd 46 14.4.2022 18.11 14.4.2022 18.11
Avun kasvo MIKA VILPO neuvoo, että Vapepaan ovat tervetulleita kaikki auttamisesta kiinnostuneet. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.vapepa.fi. Ammattiosaamista harrastukseen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan vuoden vapaa ehtoinen Mika Vilpo johtaa ja kouluttaa vapaaehtoisia. TEKSTI TARMO TIKKA KUVA KATRI LEHTOLA 47 Miltä tuntui valinta Vuoden vapaaehtoiseksi pelastajaksi 2021? – Uskomattomalta. Arvostan tunnustuksen todella korkealle, ja on mukava nähdä, että työ yhteisen hyvän eteen noteerataan. Vuoteen 2020 osui monta tapahtumaa, jotka varmaan edesauttoivat tunnustuksen saamista. Kehitin esimerkiksi korona-auttamiseen järjestelmän vapaaehtoisten rekrytointiin ja tehtävienhallintaan. Lisäksi rakensin laajojen auttamistilanteiden tilannekuvajärjestelmää, jota testattiin esimerkiksi öljyntorjuntaharjoituksessa. Kuinka päädyit mukaan Vapepaan? – Ensimmäinen kosketus Vapepaan oli alle kouluikäisenä, kun esitin etsintäharjoituksissa kadonnutta. Kun harrastukseksi myöhemmin löytyi Punaisen Ristin ensiapuryhmätoiminta, liityin hälytysryhmään. Kouluttautumisen ja oman mielenkiinnon kautta päädyin viestitehtäviin ja vähitellen osaksi johtoryhmää hälytyksissä. Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu? – Toimin operatiivisena avustustilanteiden johtajana ja kouluttajana. Suunnittelen yhdessä viranomaisen kanssa toimintaa ja vastaan vapaaehtoisten toiminnasta tehtävän aikana. Valmiuskouluttajana pidän esimerkiksi etsintäkursseja ja koulutan uusia vapaaehtoisia harrastuksen pariin. Siviilissä työskentelen IT-konsulttina julkisten pilvipalveluiden parissa. Harrastaminen on työlle hyvää vastapainoa, vaikka välillä sitä löytää itsensä harrastuksessakin IT-järjestelmää toteuttamasta. Vaikuttaako Ukrainan tilanne Vapepaan? – Ukrainan kriisi vaikuttaa toki kaikkeen toimintaan. Vapepassa on mukana monia järjestöjä, jotka oman perustehtävänsä kautta varautuvat auttamaan Suomeen saapuvia pakolaisia. Vapepa voi avustaa viranomaisia esimerkiksi ensihuollon tehtävissä turvapaikanhakijoiden rekisteröimispaikoilla ja järjestelykeskuksissa. Ukrainan tilanne ei meillä Suomessa aiheuta suoranaista varautumistarvetta, mutta aina on hyvä pitää kotivaraa ja varautua esimerkiksi pitempiin sähkökatkoihin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 72 tuntia -ohjeisiin kannattaa aina tutustua! ? AVM2_2022_loppuosa.indd 47 AVM2_2022_loppuosa.indd 47 14.4.2022 18.11 14.4.2022 18.11
Ilmoita joukkueesi yritys tai kaveriporukka mukaan osoitteessa kilometrikisa.fi Sinä pyöräilet Luonto kiittää Yrityksesi lahjoittaa 1 € / poljettu 25 km Punainen Risti kohdistaa lahjoitusvarat alueille, joilla ilmastonmuutoksesta kärsitään eniten CO2 päästöt vähenevät 4,25 kg/ 25 km, kun auto jää kotiin 1 € 4,25 kg 25 km Poljetaan yhdessä ilmastonmuutosta vastaan! Kisa starttaa toukokuussa. Ilmoita joukkueesi yritys tai kaveriporukka mukaan osoitteessa kilometrikisa.fi AVM2_2022_loppuosa.indd 48 AVM2_2022_loppuosa.indd 48 14.4.2022 18.11 14.4.2022 18.11