Avun Maailma 04/2023 - Lehtiluukku.fi

4 2023 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Toivo suojaa mieltä kriisissä Kristiina Kumpula eläkkeelle: ”Punaisen Ristin perusta on vahva” Kristiina Kumpula går i pension: ”Röda Korsets grund står stadigt” Veripalvelun sydän sykkii Vantaalla Blodtjänsts hjärta slår i Vanda AVM4_2023_alkuosa.indd 1 AVM4_2023_alkuosa.indd 1 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
Ruutitynnyri syttyi jälleen GAZAN JA ISRAELIN uudelleen leimahtanut konflikti herättää syvää huolta. Monet nuoret kohtaavat nyt ensi kertaa uutiset raketti-iskuista ja vastahyökkäyksistä, ja vanhemmat sukupolvet tunnistavat väkivallasta kertovat otsikot vuosikymmenten ajalta. Miksi emme löydä ratkaisua tilanteeseen? Miksi ihmiset joutuvat elämään väkivallan ja pelon alla sukupolvesta toiseen, monet koko elämänsä ajan? On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki konfliktien osapuolet noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta, jonka keskeinen tavoite on suojella haavoittuvassa asemassa olevia siviilejä. Siviilien ja humanitaarisen avustustyön suojeleminen on konfliktin osapuolten vastuulla. Suojeltuihin siviileihin kohdistettu väkivalta on aina tuomittavaa, riippumatta siitä kuka on tekijä. Rauha on tahdon asia. Martti Ahtisaaren sanat vaativat paljon, mutta hän oli aina myös toiveikas: rauha on mahdollinen. Ahtisaari korosti, että on elintärkeää, että kansainvälinen yhteisö ja konfliktin osapuolet työskentelevät yhdessä kärsimyksen päättämiseksi ja rauhanpolun rakentamiseksi. Vaikka Punaisella Ristillä ei ole välineitä konfliktien päättämiseen, työllämme on merkitystä matkalla kohti rauhaa. Rauhan ensimmäiset askeleet otetaan jo konfliktin aikana. Punainen Risti pyrkii ylläpitämään keskusteluyhteyttä osapuolten välillä vaikeissakin tilanteissa. Rajoittamalla julmuuksia ja kärsimystä osapuolet voivat vähentää vihaa, joka on esteenä ratkaisun löytymiselle. Palestiinan Punainen Puolikuu ja Israelin Magen David Adom toimivat taukoamatta siviilien auttamiseksi, vaikka molempien yhdistysten avustustyöntekijöitä on kuollut työtehtävissään. Suomen Punainen Risti tukee katastrofirahastostaan kansainvälisen komitean kautta myös sisarjärjestöjemme työtä. Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Hyvää Joulumieltä lapsiperheille Lippaisiin 800 000 euroa Nälkäpäivänä Verenluovutusbussi lähti liikkeelle Humanitaarisen avun tarve kasvaa 6 Kristiina Kumpula luottaa tulevaan 10 Yhteisökummi tulijan tukena 12 Hädässä tarvitaan myös ruokaa 16 Verihuollon sydän on Vehkalassa 19 Elli Aaltosen kolumni 20 Kontti on ennätysvauhdissa 22 Toivo kantaa kriisin keskellä 26 Kurssilta alkoi 30 vuoden ystävyys 31 Ristikko 46 Vuosien takaa AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2023 16.11.2023 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Leena Koskela Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Krutdurken antändes igen ATT KONFLIKTEN i Gaza och Israel har blossat upp igen väcker djup oro. Många unga möter nu för första gången nyheter om raketangrepp och motanfall, medan äldre generationer känner igen de våldstunga rubrikerna från tidigare decennier. Varför hittar vi ingen lösning på situationen? Varför tvingas människor leva med våld och rädsla från generation till generation, många hela sina liv? Det är oerhört viktigt att alla parter i konflikter följer internationell humanitär rätt. Det centrala målet för krigets lagar är att skydda civila i sårbara situationer. Det ankommer parterna i konflikten att skydda civila och det humanitära biståndsarbetet. Våld mot skyddade civila ska alltid fördömas, oberoende av vem som begår brottet. Fred är en fråga om vilja. Martti Ahtisaaris ord kräver mycket, men han var också alltid en optimist: fred är möjligt. Ahtisaari betonade att det är livsviktigt att det internationella samfundet och parterna i en konflikt tillsammans arbetar för att göra slut på lidande och bygga en väg till fred. Även om Röda Korset inte har verktyg för att avsluta konflikter är det arbete vi utför av betydelse på vägen mot fred. De första stegen mot fred tas nämligen redan under en pågående konflikt. Röda Korset strävar efter att upprätthålla en dialog mellan parterna, även under svåra förhållanden. Genom att begränsa grymheter och lidande kan parterna minska på det hat som kan stå i vägen för en lösning. Palestinska Röda Halvmånen och israeliska Magen David Adom arbetar oavbrutet för att hjälpa civila, trots att anställda vid båda de nationella föreningarna har dött i arbetet. Via Kommittén stöder Finlands Röda Kors också våra systerorganisationers insatser genom katastroffonden. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 33 Kors och tvärs Jul i sinnet för barnfamiljer 800 000 euro i bössorna under Hungerdagen Blodgivningsbussen startade Behovet av humanitärt bistånd ökar 36 Kristiina Kumpula blickar framåt 39 Elli Aaltonens kolumn 40 I en nödsituation behövs även mat 42 Blodtjänst hjärta slår i Veckals 44 Svensk resumé Rekordfart i Kontti Samhällsfaddrar hjälper nykomlingar 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM4_2023_alkuosa.indd 2 AVM4_2023_alkuosa.indd 2 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
20 KONTTI LAITTAA HYVÄN KIERTÄMÄÄN Punaisen Ristin kierrätysketju kulkee kohti ennätyksiä. 10 KUN KAUPASSA KÄYNTIKIN ON UUTTA Vapaaehtoiset yhteisökummit auttavat kiintiöpakolaiset alkuun. 12 SOPPATYKKI TÄYTTÄÄ VATSAN JA SYDÄMET Oulun muonitusryhmä taipuu moneen tarpeeseen. 22 TOIVO KANTAA PAHIMMAN YLI Eija Palosaari ja Nina Lyytinen tukevat kriisien uhreja. V E S A R A N TA Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi LE E N A K O S K E L A T IM O H E IK K A L A K O N T T I ? KÄÄNNÄ ? AVM4_2023_alkuosa.indd 3 AVM4_2023_alkuosa.indd 3 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
4 V IL LE S A L M IN E N S U H A IB S A LE M / R E U T E R S Ristiin rastiin Avun maailma 1/2024 ilmestyy 8. helmikuuta. PUNAISEN RISTIN ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi käynnistyi jälleen 16. marraskuuta. Kampanjan tavoitteena on tänä vuonna kerätä 1 540 000 euroa, jolla voidaan jakaa jouluksi lahjakortti 22 000 perheelle. Hyvä Joulumieli -lahjakortin arvo on 70 euroa, ja sillä voi ostaa ruokatarvikkeita ja välttämättömiä taloustarvikkeita Keskon, S-ryhmän ja Lidlin myymälöistä. Lahjakortin myöntämisperusteena on perheen vaikea taloudellinen tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, ylivelkaantumisen, pienituloisuuden tai kriisitilanteen vuoksi. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on lahja, eikä sitä voi hakea itse. Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton osastot ja paikallisyhdistykset etsivät apua tarvitsevia perheitä yhdessä muun muassa seurakuntien, neuvolan, sosiaalitoimen ja muiden järjestöjen kanssa. Kampanja järjestetään vuonna 2023 jo 27. kerran, ja se päättyy joka vuosi jouluaattoon. Hyvän Joulumielen voi kuitenkin lahjoittaa koska tahansa. Kampanja-ajan ulkopuolella tehdyt lahjoitukset käytetään seuraavan joulun lahjakortteihin. Keräyksen järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdessä Ylen kanssa. KIMMO HOLOPAINEN Joulumieli kotimaan lapsiperheille Kampanjan tavoitteena on tänä vuonna jakaa perheille 22 000 lahjakorttia. HYVÄ JOULUMIELI -kampanja ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä joulun alla. Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 800 000 euroa Tänä vuonna 28.–30. syyskuuta järjestetty Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti Punaisen Ristin katastrofirahastoon noin 800 000 euroa. Keräyksen kokonaistulos näyttää kohoavan jälleen yli kahteen miljoonaan, mutta lopullinen tulos täsmentyy myöhemmin, kun kaikki lokakuun loppuun mennessä tehnyt lahjoitukset on saatu kirjattua. – Kiitos kaikille Nälkäpäivän lipaskeräykseen osallistuneille vapaaehtoisille ja lahjoittajille! Keräykseen osallistui kaikenikäisiä pienistä lapsista ikäihmisiin ympäri Suomea. 800 000 euroa vain muutamassa päivässä on upea saavutus, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen kiittää. GAZAN siviilejä autetaan Punaisen Ristin katastrofirahastosta. Humanitaarisen avun tarve kiihtyy Humanitaarisen avun tarve maailmassa on suurempi kuin koskaan. YK:n arvion mukaan avun tarpeessa oli jo kesällä noin 360 miljoonaa ihmistä, ja viime kuukausina humanitaarinen katastrofi on seurannut toistaan. Afrikan nälkäkriisin ja Afganistanin ja Ukrainan kaltaisten pitkäkestoisten kriisien lisäksi apua on tarvittu Marokon maanjäristyksessä, Libyan tulvissa ja Armeniassa. Viimeisimpänä listaan lisättiin lokakuussa Israel ja Gazan alue, kun palestiinalaisjärjestö Hamasin ja Israelin välinen konflikti kiihtyi jälleen. Suomen Punainen Risti auttaa kriisialueilla katastrofirahaston varoilla osana kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioita. Marokon maanjäristyksen uhreille myönnettiin 100 000 euroa, Libyan tulvien uhreille 150 000 euroa ja Armenian pakolaisille 120 000 euroa. Afganistanin lokakuisen maanjäristyksen jälkeen maahan ohjattiin lisää varoja 200 000 euroa. Israelissa ja Gazassa Suomen Punainen Risti osallistuu avustustyöhön 200 000 eurolla, minkä lisäksi Egyptiin lähetetään katastrofivalmiusyksikkö koordinoimaan hätäapua Gazaan. Veripalvelun uusi mobiilisovellus julkaistu Veripalvelun uusi mobiilisovellus tuo verenluovutustiedot helposti luovuttajien saataville. Ensivaiheessa sovelluksesta löytyvät muun muassa tiedot seuraavasta mahdollisesta luovutusajankohdasta, aiemmista luovutuksista, hemoglobiiniarvoista ja veriryhmästä. Sovelluksessa voi myös etsiä lähimmät verenluovutuspisteet, ja sen kautta pääsee verenluovutuksen ajanvaraukseen sekä täyttämään luovuttajan terveyskyselyn. – Tämä on odotettu uudistus, sillä luovuttajat ovat toivoneet helppoa tapaa päästä tarkistamaan omat luovutustietonsa. Tulevaisuudessa sovellus tarjoaa myös nopean keinon kommunikoida veritilanteesta suoraan luovuttajille, Veripalvelun johtaja Pia Westman kertoo. Veripalvelun sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupoista. AVM4_2023_alkuosa.indd 4 AVM4_2023_alkuosa.indd 4 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
? KÄÄNNÄ ? Ketjureaktio tuotti lähes 90 000 euroa Punaisen Ristin pyöräilykampanja Ketjureaktio tuotti lähes 90 000 euroa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien auttamiseksi. Tarkka tulos täsmentyy myöhemmin, kun kaikki mukana olleet joukkueet ja työnantajat ovat tehneet lahjoituksensa. Ketjureaktion voiton vei Neste Espoon joukkue, jonka jäsenet pyöräilivät yhteensä 90 536 kilometriä. Lahjoitussummaa kilometreillä kertyi upeat 3 621 euroa. Toiseksi sijoittui CGI Suomen joukkue 75 630 kilometrillä ja kolmanneksi Packaging Materials Cyclers 68 251 kilometrillä. V E R IP A LV E LU M A R E K S A B O G A L V IL LE P A LO N E N Verenluovutusbussi lähti liikkeelle VERENLUOVUTUSTA VARTEN suunniteltu linja-auto on Veripalvelulta uudenlainen tapa madaltaa kynnystä luovuttamiseen ja tulla lähelle verenluovuttajia. Verenluovutusbussi aloitti kiertämisen pääkaupunkiseudulla marraskuussa, ja siihen pitää varata aika samaan tapaan kuin muihinkin Veripalvelun toimipisteisiin ja verenluovutustilaisuuksiin. Verenluovutusbussi käy esimerkiksi kauppakeskuksissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Bussin sisälle mahtuu luovuttamaan neljä henkilöä kerrallaan, ja itse luovutusprosessi on samanlainen kuin muuallakin. Bussi ei liiku luovutusten aikana. Verenluovutusbussi mahdollistaa luovutukset paikoissa, joista ei aiemmin ole löytynyt sopivia luovutustiloja. Samalla veren luovuttaminen tulee mahdolliseksi esimerkiksi yrityksissä, joissa ei riitä tarpeeksi luovuttajia yrityksen omissa tiloissa järjestettävää luovutustilaisuutta varten. Joustavuudessaan bussi on myös osa Veripalvelun huoltovarmuutta. Ensiluovutus ei ole toistaiseksi mahdollista Verenluovutusbussissa, mutta verenluovutuksesta kiinnostuneet voivat silti varata ajan ja tulla tutustumaan luovutusprosessiin. Käynnillä suoritetaan tällöin luovutussoveltuvuuden arviointi ja otetaan verinäyte veriryhmän määrittämistä varten. IIRA HARTIKAINEN Lue lisää: verenluovutusbussi.fi Verta voi nyt pääkaupunkiseudulla luovuttaa perinteisten luovutuspaikkojen lisäksi Verenluovutusbussissa. 75 VUOTTA VERIPALVELUTOIMINTAA Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuoden teemana on ollut erityisesti luovuttajien arvostaminen sekä toiminnan uudistuminen Suomen verihuollon tarpeiden mukaisesti. Helsingin Pikku-Finlandiassa järjestettiin syyskuussa juhlaseminaari, johon kokoontui Veripalvelulle tärkeitä kumppaneita sairaaloista, tutkimusyhteisöistä, valtionhallinnosta sekä muista järjestöistä ja yhteisöistä. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa tutkimustietoa siitä, mistä kumpuaa inhimillinen halu auttaa toista ihmistä. VERENLUOVUTUSBUSSI helpottaa luovutusten järjestämistä esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Joulun suuri tukikonsertti aatonaattona Suomen Punainen Risti ja World Vision toteuttavat yhdessä Nelosen kanssa jouluna suuren hyväntekeväisyyskonsertin. Joulun suuri tukikonsertti nähdään Nelosella 23.12. kello 20. Mukana konsertissa ovat muun muassa Suvi Teräsniska, Tuure Kilpeläinen, Hassan Maikal, Irina ja Haloo Helsinki! Tapahtumalla kerätään varoja globaalin nälkäkriisin uhrien auttamiseksi ja luodaan uskoa parempaan huomiseen. Nelonen esittää konsertista useita uusintoja välipäivinä ja uudenvuoden jälkeen. JOULUN suuressa tukikonsertissa esiintyy mm. Haloo Helsinki! KETJUREAKTION tuotoilla tuetaan mm. Eswatinin maanviljelijöitä. 7 198 VAPAAEHTOISTA osallistui viime vuonna Punaisen Ristin ystävätoimintaan. Monimuotoisesta toiminnasta tukea sai 23 644 henkeä. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTO 2022 5 AVM4_2023_alkuosa.indd 5 AVM4_2023_alkuosa.indd 5 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
6 "Irtiotto vaatii aikansa 36 vuoden jälkeen." XXXX xxxxx Nälkäpäivä 28.–30.9. Sydänten pääsihteeri Kristiina Kumpulan piti alun perin tulla Suomen Punaiseen Ristin muutamaksi kuukaudeksi, mutta toisin kävi. Lähes 40 vuotta myöhemmin hän jää pääsihteerinä eläkkeelle hyvillä mielin. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEENA KOSKELA O n siitä aikaa. Vuonna 1987 Suomessa kauhisteltiin Jumalan teatteria ja rajoitettiin sienten ja marjojen syöntiä Tšernobylin laskeuman jäljiltä. Tasavallan presidenttinä istui Mauno Koivisto , ja auton takapenkillä sai vielä matkustaa ilman turvavyötä. Maailmalla Neuvostoliitto oli voimissaan, ainakin ulospäin. Hämmästystä tosin herätti, miten länsisaksalainen Mathias Rust onnistui läpäisemään Neuvostoliiton ilmapuolustuksen ja laskeutumaan pienkoneella Punaiselle torille. Jaetussa Berliinissä Ronald Reagan vaati Mihail Gorbatšovia repimään alas Berliinin muurin. Samana syksynä Helsingin Tehtaankadulla Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston ovesta astui sisään 31-vuotias hallintotieteiden maisteri Kristiina Kumpula . Hänellä oli takanaan teatteritieteiden opintoja, ja valmistumisensa jälkeen hän oli työskennellyt tutkimusavustajana professori Olli Mäenpään tutkimushankkeessa. Nyt hänet oli valittu Punaisen Ristin kansainvälisyyskasvatuksen sihteeriksi. Punaisesta Rististä Kumpula ei tiennyt etukäteen oikein mitään, mitä nyt yksi tuttu oli ollut järjestössä töissä. Ihmisoikeudet ja kansainvälisyys kuitenkin kiinnostivat, samoin järjestömaailma. Työssään Kumpula ideoi ja kehitti kansainvälisyyskasvatusta yhdessä Punaisen Ristin osastojen ja piirien kanssa tarjottavaksi kunnille ja kouluille. Hän välitti suomalaisille nuorille kirjeenvaihtokavereita Kaffasta, joka oli tuolloin Suomen Punaisen Ristin kummipiiri Etiopiassa, ja kirjoitti Punaisen Ristin lehteen nuorten ja kansainvälisyyskasvatuksen kuulumisista – muuan muassa. Kumpulan pestin piti alun perin olla vain muutaman kuukauden mittainen. Työ imaisi kuitenkin mukaansa niin, että työ kansainvälisyyskasvatuksen parissa jatkui lopulta vuoteen 1995 asti. Sen jälkeen Kumpula nimitettiin ensin pakolaisja maahanmuuttotyön suunnittelijaksi, sitten järjestöpäälliköksi vuonna 1997 ja ohjelmajohtajaksi vuonna 2000. Suomen Punaisen Ristin virkaa tekeväksi pääsihteeriksi Kumpula nousi syksyllä 2003, kun pääsihteeri Markku Niskala kutsuttiin Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n pääsihteeriksi Genèveen. Vakituiseksi pääsihteeriksi Kumpula nimitettiin seuraavana vuonna. Siitäkin on jo melkein 20 vuotta. Vuosien mittaan Kristiina Kumpulan nauravaiset kasvot ovat käyneet tutuiksi käytännössä kaikille Suomen Punaisen Ristin sisällä ja monille muille sen ulkopuolella, kun hän on edustanut järjestöä lukemattomissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja puheenvuoroissa. Mutta aikansa kutakin. Lokakuussa Kumpula jätti viestikapulan seuraajalleen Eero Rämölle , ja vuodenvaihteesta alkaen hän on virallisesti eläkeläinen. On pakko esittää se kysymyksistä kliseisin: miltä nyt tuntuu? – Ei oikeastaan vielä miltään, Kumpula hymyilee. – On se tietysti aikamoinen ajatus, mutta kun on ollut samassa työpaikassa 36 vuotta, niin kyllä irtiottokin vaatii aikansa. En nyt sano, että jalka on oven välissä, mutta katse säilyy Punaisessa Ristissä varmasti pitkään. – Lisäksi on tietysti työtovereihin liittyvää haikeutta. Kun on tottunut työskentelemään isossa työyhteisössä upeiden ihmisten kanssa, ero toisenlaiseen arkeen on tietysti valtava. Yhteisen asian ääreen Eläkkeen kynnyksellä on hyvä hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin. Miten nykyinen Suomen Punainen Risti eroaa siitä järjestöstä, johon nuori Kristiina Kumpula tuli töihin 1987? – Keskustoimistolle ainakin oli helppo tulla töihin, ilmapiiri oli kiva ja kaikki tunsivat toisensa hyvin, koska väkeä oli paljon vähemmän. Pääsihteerinä oli Pär Stenbäck , Kumpula muistelee. – Olin itse siihen aikaan harvinaisempi tapaus, koska tulin taloon projektityöntekijänä. Nykyisin tuntuu, että melkein kaikki työskentelevät jossain hankkeessa. Se johELÄKELÄISENÄ Kristiina Kumpula aikoo panostaa lukemiseen ja liikuntaan. Järjestötoimintakin jaksaa yhä kiinnostaa. Kumpula on jo lupautunut toimimaan vapaaehtoisena kouluttajana. AVM4_2023_alkuosa.indd 6 AVM4_2023_alkuosa.indd 6 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
7 ? KÄÄNNÄ ? 7 KÄÄNNÄ ? ehtoisuus vielä erityisesti korostuu. Kumpulan mukaan Punaisen Ristin toiminta on vuosikymmenten varrella selvästi ammattimaistunut. Toimihenkilöt ovat entistä rautaisempia oman alansa asiantuntijoita. Hierarkkisuus on vähentynyt, mutta kokonaan siitä ei ole päästy eroon. Tärkeimmäksi uudistukseksi vuosien varrelta Kumpula nostaa 90-luvun alun yleiskokousuudistuksen. Siinä osastot saivat oikeuden lähettää yleiskokoukseen suoraan omat edustajansa. Se oli iso askel järjestödemokratialle. – Se on osoittautunut niin viisaaksi päätökseksi kuin olla voi. Osastojen ja jäsenistön ääni kuuluu nykyään paljon paremmin, Kumpula sanoo. – Uudistusten myötä yleiskokouksen päätöksillä on aivan erilainen painoarvo. Aiemmin ne olivat lähinnä suosituksia, nyt toimintalinjaus on koko järjestön yhdessä hyväksymä asiakirja. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on paljon vahvempaa. Demokratian vahvistuminen on kirkastanut myös identiteettiä. Yhteinen näkemys järjestön perustehtävästä on vahvistunut: Punainen Risti on valmiusjärjestö, joka on aina valmiina auttamaan. Se on yhteinen tavoite, jota kaikki toimintamuodot ja järjestöyksiköt tukevat kukin tavallaan. tuu varmasti osittain ajattelutavan muutoksesta, mutta ennen kaikkea hankerahoituksen lisääntymisestä. Ensimmäisen tehtävänsä suurimpana antina Kumpula pitää työskentelyä osastojen kanssa. Kansainvälistymiskasvatus oli 80-luvulla uutta, ja työtä oli tehty lähinnä keskustoimistolla. Kumpulan tehtävänä oli innostaa osastoja kansainvälisyystoimintaan. – Se oli hyvää oppia kansalaisjärjestön toiminnasta. Vapaaehtoisia voi tukea ja kannustaa, mutta ei määräillä. Jos vapaaehtoiset lähtevät liikkeelle, siinä on voimaa muuttaa maailmaa, mutta jos innostusta ei synny, mitään ei tapahdu. Punaisessa Ristissä vapaaAVM4_2023_alkuosa.indd 7 AVM4_2023_alkuosa.indd 7 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
8 KRISTIINA KUMPULA iloitsee järjestödemokratian vahvistumisesta Punaisessa Ristissä. Myös aito kaksikielisyys on hänestä arvokasta: – Uskon vakaasti, että se on osaltaan auttanut meitä huomioimaan toiseutta ja ihmisten erilaisia tarpeita. AVM4_2023_alkuosa.indd 8 AVM4_2023_alkuosa.indd 8 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
9 KÄÄNNÄ ? – Olemme entistä enemmän yhteisen asian äärellä. Se on strategisesti iso asia. Toiminta keskiöön Koko suomalainen yhteiskunta on muuttunut 40 vuodessa paljon, ja se näkyy myös kansalaisjärjestöissä. Punaisessa Ristissä toiminta on aiempaa monimuotoisempaa ja vapaaehtoispohja on laajempi. Kristiina Kumpulan mukaan erilaisten ihmisryhmien tavoittamiseen on panostettu paljon, mutta siinä ole täysin onnistuttu. – Se säilyy isona kysymyksenä, jos me haluamme jatkossakin olla ”koko kansan Punainen Risti”, Kumpula muistuttaa. Suomea on sanottu järjestöjen luvatuksi maaksi, eikä tilanne ole siinä suhteessa juuri muuttunut. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä yli 100 000 yhdistystä ja yhteisöä, ja uusia rekisteröidään pari tuhatta vuodessa. Punaisen Ristin jäsenmäärä oli korkeimmillaan 1980-luvulla, jolloin 200 000 jäsenen raja ylittyi kolmena vuonna peräkkäin. Tällä hetkellä jäsenmäärä on reilut 70 000. Mistä se kertoo? – Minusta se kertoo ennen kaikkea ajattelutavan muutoksesta. 1980-luvulla ihmiset kiinnittyivät enemmän rakenteisiin kuin toimintaan. Kuuluminen Punaiseen Ristiin oli merkityksellistä itsessään, ja ihmiset maksoivat siitä muutaman kympin jäsenmaksun vuodessa, Kumpula pohtii. – Tänä päivänä ihmisiä kiinnostavat enemmän merkitykset ja toiminta. Jos katsotaan vaikka viime vuosikymmenten suuria katastrofeja – esimerkiksi Kaakkois-Aasian tsunamia, vuoden 2015 pakolaiskriisiä tai koronaa –, niin joka kerta meille on ilmoittautunut suuri joukko ihmisiä, jotka ovat halunneet auttaa Punaisen Ristin kautta. Osa on liittynyt jäseniksi, osa ei, ja moni on jäänyt sivuun tilanteen mentyä ohi. Punaiselle Ristille trendi on Kumpulan mukaan haaste ainakin kahdesta syystä. Miten pystyisimme pitämään kiinni tällaisista liikkuvista vapaaehtoisista? Kykenemmekö tarjoamaan heille merkityksellistä tekemistä, kun alkuperäinen tilanne on ohi? Toinen kysymys on, miten osastoissa riittää väkeä. Paikallisuus on Punaisen Ristin vahvuus, ja erityisen tärkeä koko maan kattava osastoverkosto on valmiuden ja viranomaisyhteistyön kannalta. – Punaisella Ristillä on erityinen, viranomaisia avustava tehtävä, ja sen vuoksi meillä pitää olla jokaisella paikkakunnalla edustaja, joka voi toimia viranomaisten kanssa. Tämä on ilman muuta yksi kysymys, jota tulevaisuudessa pitää miettiä. Kenties ratkaisu ovat osastojen yhteiset toimintaryhmät tai piiristä johdetut toiminnot, kenties joku muu. – Viime kädessä kaikki lähtee siitä, että meillä on jatkossakin hyvää ja näkyvää toimintaa, joka koskettaa ihmisiä. Me voimme tarjota ihmisille alustan tehdä ja vaikuttaa, mutta emme voi vaatia kiinnittymistä juuri Punaiseen Ristiin. Kaikkia tarvitaan Jäsenmäärällä on merkitystä Punaisen Ristin vaikuttavuuden ja valmiuden kannalta, mutta Kumpulan mielestä sitä ei pidä korostaa liikaa. Tärkeämpi mittari ovat toimivat vapaaehtoiset. – Uskon, että Punaista Ristiä arvioidaan tulevaisuudessa enemmän vapaaehtoisten kuin jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrällä. Olemme jo nyt tilanteessa, jossa kaikki vapaaehtoisina toimivat eivät ole jäseniä, ja toisaalta merkittävä osa jäsenistä ei ole mukana toiminnassa. Molemmat ovat tapoja tukea Punaista Ristiä, ja molemmat ovat arvokkaita. Toinen kysymys, josta on kannettu huolta 1980-luvulta lähtien, on nuorten määrä järjestössä. Pula tulevaisuuden tekijöistä on usein esitetty uhkana toiminnan jatkuvuudelle. Kumpula on osittain eri mieltä. – Nuorisokysymys ei ole tulevaisuuden kysymys, vaan se on ihan tätä päivää, Kumpula painottaa. – On totta, että me emme ole kovin hyvin onnistuneet puhuttelemaan nuoria, ja se on ilman muuta haaste. Me emme kuitenkaan voi muuttua nuorisojärjestöksi vain nuorisotoiminnan itsensä vuoksi. Toiminnan pitää lähteä Punaisen Ristin missiosta. – Olennainen kysymys on, miten me voisimme tarjota tekemisen paikkoja erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille? Minusta kyse on kansalaisten moninaisuuden huomioimisesta, ja jos me emme siihen taivu, niin miten elinvoimainen järjestö me oikeastaan olemme? Haastaminen on hyväksi Viime vuosina on puhuttu paljon yhteiskunnan polarisaatiosta ja asenneilmapiirin kovenemisesta. Myös Suomen Punainen Risti on joutunut rajun arvostelun – muutaman kerran jopa suoranaisten hyökkäysten – kohteeksi varsinkin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanoton yhteydessä. Kristiina Kumpula huomauttaa, että vaikka keskusteluilmapiiri on toki kiristynyt, itse kysymykset ovat ikivanhoja: Kenelle apua annetaan? Meneekö apu perille? Miksei kotimaassa auteta enemmän? – Satunnaisista ylilyönneistä huolimatta minusta on oikeastaan hyvä asia, että meitä välillä haastetaan. Sellaiset asiat kuten avun kohdentaminen ovat isoja eettisiä ja periaatteellisia kysymyksiä, joita meidän kannattaa itsekin aika ajoin miettiä. Loppujen lopuksi kyse on aina valinnoista, Kumpula pohtii. – Meidän valintamme lähtevät Punaisen Ristin tehtävästä, periaatteista ja tietotaidosta, ja minusta me olemme onnistuneet perustelemaan päätöksemme yleensä hyvin. Kumpulan mukaan myös enemmistö suomalaista tuntuu ymmärtävän hyvin Punaisen Ristin puolueettoman, humanitaarisen tehtävän. Punaisen Ristin velvollisuus on auttaa ensisijassa niitä ihmisiä, jotka ovat suurimmassa hädässä. Joskus se vaatii menemistä paikkaan, jossa valtaa näyttää pitävän itse paholainen, mutta sinne on mentävä silti, koska siellä on ihmisiä, joita kukaan muu ei auta. – Toinen asia on sitten se, että kiristyneessä ilmapiirissä auttamista on yritetty politisoida ja pakottaa humanitaarisia toimijoita ottamaan kantaa poliittisiin kysymyksiin. Sen taustalla on minusta poliittisen järjestelmän toimimattomuus. Kun ratkaisuja ei synny, niitä toivotaan humanitaarisilta toimijoilta. Punainen Risti ei tietenkään voi sanoa siihen muuta kuin että poliittiset päätökset kuuluvat poliittisille päätöksentekijöille, Kumpula sanoo. – Ei tämä keskustelu minua vielä vapisemaan ole saanut. Enemmistö ihmisistä ymmärtää hyvin, ettei Punainen Risti voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Me täytämme vain sitä tilaa, jossa on tarve puolueettomalle, humanitaariselle avulle. – Ajattelen jopa niin, että Punainen Risti on usein julkisen kritiikin kohteena siksi, että meidän työmme on niin merkityksellistä ja vaikuttavaa. Huolestuttavampaa olisi, jos me olisimme yhdentekeviä. Vaikutusvaltaisilta toimijoilta pitääkin aina saada kysyä, teettekö te oikeita valintoja ja millä perusteella. Periaatteet kirkkaana Kaiken kaikkiaan Kristiina Kumpula sanoo astuvansa syrjään oikeaan aikaan ja hyvällä mielellä: Suomen Punainen Risti on organisaationa hyvässä kunnossa ja perusta on vahva. Järjestö jää hyviin käsiin. – Haasteita ja muutostarpeita tietysti on, kuten koko kansalaisyhteiskunnalla, mutta ei mitään tulipaloja. Enemmän kysymys on sen pohtimisesta, mihin suuntaan järjestöä tästä lähdetään viemään – uusi pääsihteeri, uudet mahdollisuudet. Sitä Kumpula pitää tärkeänä, että Punainen Risti pysyy myös tulevina vuosikymmeninä avoimena ja laajapohjaisena kansalaisjärjestönä, jossa riittää kaikenlaisille ihmisille tilaa toimia. Erimielisyyttäkään ei pidä pelätä, sillä ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia. Hyvänä ohjenuorana toimivat Punaisen Ristin periaatteet. – Me emme saa kääriytyä omiin kupliimme ja kuvitella, että kun olemme kavereillemme kivoja, kaikki menee hyvin. Punaisen Ristin pitää pystyä kuulemaan myös se toinen ja kolmaskin ääni. Punaisen Ristin periaatteet tarjoavat niin vahvan arvoperustan, että me pystymme kyllä vastaamaan myös oman kuplamme ulkopuolelle. ? "On hyvä asia, että meitä välillä haastetaan." AVM4_2023_alkuosa.indd 9 AVM4_2023_alkuosa.indd 9 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
10 10 J os äidinkieli sattuu olemaan keninnmugalu ja uusi koti sijaitsee Kajaanissa, niin tavalliseen arkeen kiinni pääseminen ei ole ihan helppo juttu. Jokainen asiaa epäilevä voi matkustaa Kongoon ja kokeilla suoriutua asioista suomeksi, Savon murteesta puhumattakaan. Kajaanissa uusien asukkaiden kotoutumista helpotetaan Punaisen Ristin koordinoiman yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen kautta. Siinä tulijoiden tukena ovat vapaaehtoiset yhteisökummit, jotka tuntevat paikkakunnan ja suomalaisen kulttuurin. Monella heistä on myös omakohtaista kokemusta maahanmuutosta ja kotoutumisesta Suomeen, mutta välttämätöntä se ei ole. Yksi Kajaanin nuorista yhteisökummeista on kongolainen Aime Mukeshimana . Oma saapuminen Kainuuseen tammikuussa 2023 on hänellä vielä tuoreessa muistissa. – Kun tulin Kajaaniin, kaikki oli uutta. Piti opetella, kuinka kuljetaan bussilla, kuinka asioidaan kaupassa, Mukeshimana muistelee. – Vaikeinta on kuitenkin ollut saada kontaktia paikallisiin ihmisiin. Afrikassa voit aina mennä juttelemaan vieraidenkin ihmisten kanssa. Se helpottaa elämää uudessa paikassa, kun on edes joku, jonka kanssa voit jutella ja jolta kysellä neuvoja. Kajaanin lisäksi yhteisölähtöistä kotoutumisen tukea harjoitellaan 14 muulla paikkakunnalla. Yhteisökummit toimivat ryhmissä ja saavat tehtävään valmennuksen sekä tukea hankkeen työntekijöiltä. Hankkeen kautta tuettavat ovat Suomeen saapuvia kiintiöpakolaisia. Mukana uusien kajaanilaisten elämän helpottamisessa on myös kantasuomalaisia vapaaehtoisia, esimerkiksi Tuula Kärnä Variskankaan Martoista. – Minä olen ajatellut sen niin, että jos joutuisi itse pakenemaan kotiseudultaan, niin olisi mukavaa, jos otettaisiin avoimesti vastaan uudessa paikassa. Sen takia lähdin mukaan, Kärnä toteaa. Tärkeintä on halu auttaa Pari kuukautta Aime Mukeshimaa aiemmin uuteen kotikaupunkiinsa saapunut Dorene Ingabire Mazima muistelee ensimmäistä kosketustaan marraskuiseen Suomeen. – Oli outoa, kun maassa oli lunta. Kaikki ihmiset olivat sisällä, oli pimeää. Pelkäsin kysyä neuvoja keneltäkään. Siihen oli vaikea tottua, Mazima tunnustaa. Vajaan vuoden jälkeen tilanne on toinen, vaikka englanti toki sujuu yhä suomea paremmin. – Lähdin mukaan Punaisen Ristin yhteisökummiksi, koska halusin auttaa toisia perheitä. He eivät tunne kaupunkia, mutta minä tunnen nyt. Nautin siitä, että pystyn auttamaan, Mazima kertoo. Nuorista kongolaisista Alfred Bandy on asunut Kajaanissa jo 1,5 vuotta. Suomikin sujuu kohtuudella, mutta välillä keskustelu kääntyy englantiin. – Kielen lisäksi vaikeaa on ollut löytää ystäviä. Suomalaiset haluavat tehdä asioita yksin, eivätkä he mielellään ala jutella, Bandy sanoo. Myös hän on iloinen päästessään auttamaan kiintiöpakolaisia. – Muistan, miten vaikeaa minulla oli täällä aluksi, joten haluan auttaa, että muilla olisi helpompaa. Chantal Ateten ja Valence Mugishan viisihenkinen perhe on Kajaaniin saapumisensa jälkeen saanut tukea yhteisökummeilta. Perhe pakeni Kongosta Sambiaan vuonna 2020. Kolme vuotta myöhemmin uusi elämä Kajaanissa on alkutaipaleella. Perheen vanhin, täysi-ikäinen tytär Grace on vasta aloittanut suomen kielen opinnot, joten Mazima toimii tulkkina. – Me emme tienneet Kajaanista ja Suomesta yhtään mitään ennen tänne tuloa, Grace myöntää. Syksyllä Suomeen tulleella perheellä on nyt perusasiat kunnossa. Yhteisökummit ovat auttaneet heitä arjessa eteenpäin. Yhteisökummi auttaa alkuun Yhteisölähtöisen kotoutumisen hanke tasoittaa kiintiöpakolaisten tietä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. TEKSTI PEKKA MOLIIS KUVAT TIMO HEIKKALA VAPAAEHTOINEN yhteisökummi Qurban Naseri auttaa Farid Zedigiä sovittamaan takkia. Kummit neuvovat tulijoille mm. edulliset ostospaikat. "Kielen lisäksi vaikeaa on löytää ystäviä." AVM4_2023_alkuosa.indd 10 AVM4_2023_alkuosa.indd 10 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
11 ? KÄÄNNÄ ? – Kaikki on nyt hyvin, paitsi tämä sää. On niin hirveän kylmä, perhe ihmettelee ja saa koko porukan nauramaan. Elämä on paljon hauskempaa, kun on ystäviä ympärillä – myös kylmässä ja pimeässä. Monitaitoinen putkimies Lähtömaasta riippumatta yhteisökummien puheesta paistaa läpi, että omat kokemukset ovat kannustaneet heitä lähtemään tulokkaiden avuksi. Tämä on tilanne myös afganistanilaisen Qurban Naserin kohdalla. Hän saapui Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana vuonna 2015. – Meillä oli silloin helpompaa, koska asuimme vastaanottokeskuksessa. Kiintiöpakolaisilla ei ole ohjaajia apunaan, vaan heidän pitää selvitä omin päin. – Tykkään auttaa ihmisiä. Olen ollut apuna ostamassa kodinkoneita ja hankkimassa puhelimia. Samoin olen käynyt uusien tulijoiden kanssa kaupassa, kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksessa, Naseri luettelee. Suomeen tulonsa jälkeen Naseri on hankkinut itselleen ammatin ja saanut vakituisen työpaikan. Siitä on käytännön hyötyä myös yhteisökummina. – Olen putkimies, joten olen asentanut auttamilleni perheille esimerkiksi pesukoneita ja muita laitteita. Yhteisökummina Qurban Naseri on tukenut loppukesästä Kajaaniin saapuneen Farid Zedigin perhettä. Vaikka Zedigi puhuu englantia, apu on otettu kiitollisena vastaan. – Qurban on auttanut meitä paljon. Oli suuri helpotus, kun pystyimme asioimaan hänen kanssaan omalla kielellä, Farid Zedigi vakuuttaa. Zedigi joutui pakenemaan Afganistanista sukulaisineen vuonna 2022, kun Taliban-liike palasi maassa valtaan. Hän oli työskennellyt kaadetun hallinnon aikana oikeuslaitoksen palveluksessa, joten pakeneminen oli ainoa vaihtoehto. Matka Suomeen kulki Iranissa sijainneen pakolaisleirin kautta. Nyt Zedigin viisihenkinen perhe nauttii elämästä rauhallisessa Kajaanissa. Kolmesta alle 10-vuotiaasta lapsesta kaksi on perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja nuorin päiväkodissa. – Elämä on sujunut täällä hyvin. Olemme saaneet levätä ja aloittaa suomen kielen opiskelun. Olen opiskellut 20 vuotta elämästäni, mutta haluan opiskella myös täällä. Ehkä lakia tai liiketaloutta, joita olen opiskellut aiemminkin. Töitä voisin tehdä esimerkiksi kääntäjänä tai tietokoneiden parissa. Marraskuun lopulla Zedigin suku Kajaanissa kasvaa yhä, kun hänen veljensä perheineen pääsee turvaan. – Sitten minä voin vuorostani neuvoa heitä. Ehkä tulevaisuudessa pystyn ostamaan auton ja kuljettamaan heitä ympäri Kajaania. Hyvät käytännöt elämään Viime tammikuussa käynnistynyt yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Hankkeen suunnittelijana Kajaanissa toimivan Juha Tervon mukaan tavoite on, että matkan varrella kerätyt opit hyödyttävät kajaanilaisia pitemmälle tulevaisuuteen. – Toivomme, että hyvät käytännöt jäävät elämään esimerkiksi yhteistyökumppanimme Kajaanin työvoimayhdistyksen toiminnassa. Hankkeessa kehitetyillä toimintatavoilla ei ole paljon merkitystä, jos ne eivät jää paikallistasolla elämään, Tervo muistuttaa. – Vaikka tämä hanke on suunnattu kiintiöpakolaisille, kokemukset ja toimintamallit ovat käytettävissä kaikkien muidenkin ryhmien kotoutumisen tukemiseen. Hankkeen päätoteuttajana toimii Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto, ja sitä rahoittaa EU. Kumppaneina hankkeessa ovat mukana mm. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), kirkkohallitus, Punaisen Ristin Oulun, Länsi-Suomen, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen piirit sekä lukuisat paikalliset toimijat ja yhdistykset. ? YHTEISÖKUMMIT Tuula Kärnä ja Aime Mukeshimana auttavat Kongosta perheensä kanssa paennutta Gracea tulkitsemaan pakkausselostetta. "Kaikki on nyt hyvin, paitsi tämä sää." AVM4_2023_alkuosa.indd 11 AVM4_2023_alkuosa.indd 11 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
12 OULUN VAPAAEHTOISTEN muonitusryhmän pääkokkina häärää Heikki Ylisiurua (oik). Juha Siltakoski hämmentää kanapataa. AVM4_2023_alkuosa.indd 12 AVM4_2023_alkuosa.indd 12 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
? KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? 13 L aitoskeittiössä tuoksuvat paistuvasta kanasta pannulle herahtavat nesteet. Kolme paistinpannua tirisee liesillä yhtä aikaa, ja kananpalasia hämmentää kolme kokkia. – Ei tee mieli enää tämän vuoden aikana laittaa kanaa, Kaisu Haakana sanoo paistinpannun äärellä ja nauraa. – Onneksi me juuri alkuviikosta tehtiin, vastaa Helena Törölä . Sivupöydällä odottaa paistamista pino kanan fileesuikalerasioita. Yhteensä kypsennettävänä on 28 kiloa kanaa, josta valmistuu hedelmäistä kanapataa Asunnottomien yönä tarjottavaksi. Kastellin kirkon keittiössä hääräävät Haakana, Törölä ja Pauliina Daalsgaard kuuluvat Oulun piirin muonitusryhmään, joka perustettiin puolitoista vuotta sitten. Muonitusryhmä on lajissaan Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen, mutta toiveissa on, että vastaavia ryhmiä perustettaisiin jatkossa muuallekin Suomeen. Kaikki lähti soppatykistä Kirkon pihalle pystytetyn teltan suojissa puhisee soppatykki. Kattilaa hämmentää pitkällä kauhalla Heikki Ylisiurua. Punaisen Ristin Oulun piirin Ruokaa ja osallisuutta -hankkeen suunnittelija Pia Jylänki ja sosiaalitoiminnan suunnittelija Mira Carlenius ihastelevat vieressä aurinkoisena valjennutta syysaamua. Kolmikko sai idean muonitusryhmästä vajaa pari vuotta sitten Oulun seurakunnan Soittoruokala-tapahtumassa. Seurakunnan soppatykkitarjoilua seuratessa heillä tuli puheeksi, kuinka myös innokas kotikokki Ylisiurua osaa valmistaa ruokaa soppatykillä. – Meillä on ollut reserviläisten puulla lämmitettävä soppatykki käytössä hirvipeijaisissa, Ylisiurua kertoo. Carlenius oli hankkinut Punaisen Ristin varastoon oman soppatykin osana sosiaalija terveysministeriön Ruokaa ja apua -hanketta. Alkoi kehkeytyä ajatus siitä, kuinka ruoka voitaisiin saada osaksi valmiustoimintaa. Kriisin tullessa ruoalle on aina tarvetta. Esimerkiksi Yhteisen aterian ja asian äärellä Kun hätä tulee, tarvitaan myös ruokaa. Punaisen Ristin Oulun piirin muonitusryhmä on vuoden ajan muonittanut tarvitsevia soppatykin avulla. Asunnottomien yössä maistui kanapata. TEKSTI JENNI RÄINÄ KUVAT VESA RANTA AVM4_2023_alkuosa.indd 13 AVM4_2023_alkuosa.indd 13 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
14 etsinnöissä vapaaehtoisten muonitus on vaatinut erikseen huolehtimista. – On sitten tilattu esimerkiksi pitsaa, Carlenius sanoo. Carlenius ja Jylänki siirtyivät tuumasta toimeen ja alkoivat etsiä vapaaehtoisia uuteen muonitusryhmään. Vapaaehtoisia löytyi hyvin, lähemmäs neljäkymmentä. Ryhmäläisille järjestettiin hygieniakoulutusta ja Martat pitivät heille ruokakursseja. Maanpuolustuskoulutusyhdistys puolestaan järjesti soppatykkikoulutuksen. Ideana on, että muonitusryhmän toiminta pyörii nykyisen hankkeen päätyttyä itseohjautuvasti vapaaehtoisten voimin. – Mutta nämä ovat meidän bossit, Ylisiurua sanoo ja viittaa Jylänkiin ja Carleniukseen. – Ei, kyllä vapaaehtoiset ovat meidän bosseja, Pia Jylänki painottaa. Ruokaa huumorin voimin Keittiöön on tuotu vakuumiin pakattuja esikypsennettyjä perunoita. Kanan paistourakka kuitenkin jatkuu vielä. Ruiskaus rypsiöljyä, pannullinen paloja ja kypsennystä. Pannua hämmentävä Kaisu Haakana kertoo, kuinka muonitusryhmän vapaaehtoisten haku tuli hänelle kuin tilauksesta. – Mieheni kuoli kaksi vuotta sitten, eikä minulla ollut harrastuksia. Hain netin kautta jotakin tilalle. Vapaaehtoistyö on vastannut odotuksia. – Olen saanut uusia ystäviä ja lähden toimintaan aina mielelläni mukaan. En halua olla sohvaperunana. Kaisu Haakana ja Helena Törölä laskeskelevat, että muonitusryhmässä vapaaehtoisena toimiminen vie heiltä kuukaudessa 10–15 tuntia. Kerran viikossa he jakavat ammattiopiston hävikkiruokaa. Joka toinen viikko on ruokakassien jakelu, jonka ohessa valmistetaan soppatykillä kävijöille ruokaa. Lisäksi joskus voi tulla hälytys tai olla erityisiä tapahtumia kuten nyt Asunnottomien yö. Mira Carleniuksen laskelmien mukaan soppatykki on pöhissyt reilun vuoden aikana jo miltei sata kertaa. – Täällä ne minun enkelit paistelee kanoja, tokaisee keittiöön astuva Heikki Ylisiurua ja nappaa mukaansa kaksi ämpäriä. Toinen on täynnä pilkottuja punaisia paprikoita, toinen keltaisia. Törölä, Haakana ja Ylisiurua kertovat, että yhdessä on mukava työskennellä. Muonitusryhmän yhteishenki on hyvä ja huumoria riittää. Välillä jutut ovat niin hurjia, että Heikki Ylisiurua joutuu laittamaan kädet korvilleen. – Ne naiset, ne naiset. Olen itse ujo maalaispoika, hän väittää. Mutta nyt on aika kiirehtiä. Vielä useampi litra keittoa pitää ehtiä keittää ennen kuin Asunnottomien yön tapahtuma Oulun keskustassa alkaa. Kaupunki kuuluu kaikille Oulun keskustan Rotuaarin aukiota hellii aurinkoinen sää. Esiintymislavalla paikalliset poliitikot pitävät puheita ja kertovat, kuinka kaupunki kuuluu kaikille. Viimeksi kesäkuussa Oulussa käytiin kiivasta keskustelua aiheesta, kun kaupunki poisti ydinkeskustassa sijaitsevalta Kauppurienaukiolta penkit. Syyksi kerrottiin alueella liikkuneiden ihmisten kokema turvattomuus. Aukiosta oli muodostunut paikka, jossa syrjäytyneet ja päihdeongelmaiset viettivät aikaa. Ruokakojulla on vielä väljää. Kojun vieressä jaetaan naisille ja miehille hygieniapakkauksia sekä tarjotaan mahdollisuus taidevalokuvien katsomiseen iPadin näytöltä. Helena Törölä istuu penkillä ja juttelee nuoren tapahtu"Kyse ei ole rahasta vaan tahdosta." OULUN MUONITUSRYHMÄN puuhanaiset Pia Jylänki (vas.) Oulun piiristä ja vapaaehtoinen Kaisu Haakana. AVM4_2023_alkuosa.indd 14 AVM4_2023_alkuosa.indd 14 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
15 ? KÄÄNNÄ ? makävijän kanssa. Muonitusryhmän jäsenistä moni on kouluttautunut myös henkisen tuen vapaaehtoiseksi. Ruokakojun vieressä istuu kolme miestä, jotka nautiskelevat keittoa kertakäyttölautasilta. – Erittäin hyvää. Tähän osattu laittaa mausteita, Pete kehuu. Ukrainalainen lähihoitajaopiskelija Miroslava Abbasova on ensimmäistä kertaa tutustumassa tapahtumaan. Hän kehuu lämminhenkistä tunnelmaa. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Abbasova aikoo seuraavaksi kouluttautua sairaanhoitajaksi ja suuntautua vanhustyöhön. – Mutta myös ensihoidon tehtävät kiinnostavat. Niitä taitoja on tämän ajan maailmassa hyvä osata. Niille voi tulla yllättävääkin tarvetta, hän pohtii. Myös muonitusryhmä on valmiina tuleviin kriiseihin. Ryhmän voi hälyttää paikalle vapaaehtoisen pelastuspalvelun OHTO-hälytysjärjestelmän kautta. Pieni askel syrjäytymiseen Kanapata höyryää, ja vapaaehtoiset kutsuvat ihmisiä rohkeasti syömään. Kojun edessä rollaattorinsa penkillä istuu Pertti . – Hyvä että tässä tapahtumassa huomioidaan niitä, joilla ei mitään ole. Suomen elintasolla ei pitäisi olla enää yhtään asunnotonta. Kyse ei ole rahasta vaan tahdosta. Asunnottomien päivän tapahtuma juuri keskustassa tuntuu tärkeältä. Pertti pohtii, että myös ruoka-avustuksia voisi joskus jakaa keskustassa. – Jakelupisteet ovat jossakin kaukana, jonne ei pääse tällä kärryllä. Joskus voisi olla tarve hakea jotakin, mutta kaupungin laitamille on mahdoton päästä. Helena Törölä pyörähtää takaisin ruokakojulle hymyillen. Hän pohtii, kuinka joillakin voi olla kynnys ottaa vastaan ilmainen ruoka-annos. – Mutta meillä ajatuksena on ehkä ruoan tarjoamistakin enemmän, että näistä asioista tullaan tietoisiksi ja pysähdytään keittolautasen ajaksi asian äärelle. Me olemme samanlaisia ihmisiä kaikki. Törölän mukaan on tärkeää ymmärtää, miten pienen askeleen päässä asunnottomuus voi olla. Esimerkiksi yllättävä työttömyys, avioero tai sairaus voivat toimia ratkaisevana sysäyksenä. Keittolautaselle saapuneella Annalla on tästä kokemusta. Pari vuotta sitten sairastetun infarktin jälkeen asunnottomuus oli jo lähellä. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus pelasti Annan eteenpäin. – Tämä tapahtuma antaa kasvot sille, ettei työttömyys tai sairaus ole oma valinta. Keittolautanen on tyhjä ja maistui hyvälle. Muonitusryhmän soppatykkiruoat ovat Annalle tuttuja Kastellin ruokakassien jakelusta. – Siellä on aina tosi hyvä ruoka. Nämä naiset täällä ovat ihania, hän viittaa muonitusryhmän vapaaehtoisiin. Kotoisaa ihmisvilinää Ruokakojun takaosassa odottavat teräksisissä lämpösäiliöissä seuraavat keittoannokset. Yhden lämpösäiliön vieressä istuu Kaisu Haakana, joka tarkkailee aukion vilinää. – Tykkään, että on ihmisiä ympärillä. Olen ollut asiakaspalvelussa aiemmin töissä. Tämä on kotoisaa, hän kertoo. Ennen eläköitymistään Kaisu työskenteli sairaalahuoltajana ja sitä ennen pankissa. Eläkeläisen arjessa sosiaalista hyörinää ei enää ollutkaan. Mutta nyt sitä jälleen on. Myös auttaminen tuntuu hyvältä. Tapahtumissa ja jakelupisteillä kävijöistä on tullut ajan mittaan tuttuja. Helena Törölä miettii, että hänestä tuntuu usein, ettei hän edes ole tapahtumissa auttamassa. – En ajattele tätä hyväntekeväisyytenä vaan sellaisena asiana, jonka tekemisestä tulee itselle hyvä mieli. Saan enemmän kuin annan. ? 1 Vapaaehtoisuustyön projektiluontoisuus viehättää Helena Törölää, Kaisu Haakanaa ja Pauliina Daalsgaardia. Toisin kuin työelämässä, työt eivät seuraa kotiin. Mukaan saa tulla silloin kun pääsee. 2 Asunnottomien yön esiintymislavalla poliitikot pitävät puheita ja kertovat, kuinka kaupunki kuuluu kaikille. 3 Miroslava Abbasova tutustui Asunnottomien yöhön ensimmäistä kertaa. Lämmin tunnelma teki ukrainalaiseen vaikutuksen. 4 Kaikki muonitusryhmän jäsenet eivät osallistu ruoanlaittoon, vaan osa tehtävistä liittyy esimerkiksi teltan kasaamiseen ja tarvikkeiden kuljettamiseen. 1 2 3 4 AVM4_2023_alkuosa.indd 15 AVM4_2023_alkuosa.indd 15 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
16 Verihuolto sai uuden sydämen Vantaan Vehkalassa sykkii ainutlaatuinen Suomen sydän: Veripalvelun uusissa toimitiloissa verenluovuttajien lahjasta tuotetaan kirjaimellisesti elämää eli potilaiden tarvitsemia verituotteita. TEKSTI NINA PINJOLA / MEDIAFOCUS KUVAT MATTI RAJALA O n lokakuinen perjantaiaamu Vantaan Vehkalassa. Veripalvelun uusien toimitilojen punertavat seinät hehkuvat syksyisessä auringossa, ja pisaraliput liehuvat tangoissa. Korkeat lasiseinät pitävät huolta, että luonnonvaloa riittää myös rakennuksen korkeassa sisääntuloaulassa ja työskentelytiloissa. Juuri nyt osa henkilökunnasta istuu aamukahvilla. Kaikkiaan Vehkalan verikeskuksessa työskentelee noin 300 työntekijää. Jotkut tekevät arkisin työtä kahdessa vuorossa, toiset öisinkin. Elinluovutusten ja verensiirtohoitojen laboratoriotutkimuksia varten Vehkalassa on päivystys 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Punaisen Ristin Veripalvelu vastaa koko maan verihuollosta eli järjestää verenluovutukset, testaa luovutetun veren, tuottaa siitä verivalmisteita sekä varastoi ja jakelee ne sairaaloille. Vuosittain verivalmisteita tarvitsee noin 40 000 potilasta. Vehkala tuottaa väsymättä verituotteita niin onnettomuuden uhreille, syöpäsairaille kuin synnytyksessä verta menettäneille äideillekin. Täällä tehdään myös edistyksellistä tutkimustyötä sekä esimerkiksi kaikki raskaana olevien äitien neuvolanäytetutkimukset. Synergiaa ja muunneltavuutta Veripalvelun viimevuotinen muutto Helsingin Kivihaasta Vantaan Vehkalaan on nostanut koko toiminnan uudelle tasolle. Tilat on suunniteltu alusta alkaen tarpeen mukaan, ja prosessien sujuvuus etenkin laboratorios35 VUOROKAUTTA säilyviä punasoluja tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttävät äidit sekä keskoset. AVM4_2023_alkuosa.indd 16 AVM4_2023_alkuosa.indd 16 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
17 ? KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? sa ja varastossa on hiottu niin vaikuttavaksi, että vieraita saapuu ulkomaita myöten siihen tutustumaan. – Sisälogistiikka ja logistiikka ovat kumpikin parantuneet todella paljon. Yhteistyö eri toimintojen välillä on tiivistynyt, ja saamme siitä synergiaetuja, Veripalvelun viestintäja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen iloitsee. – Aiemmin meillä oli sokkeloiset ja isot tilat vajaassa käytössä. Hyvällä suunnittelulla tarvittavan kokonaispinta-alan määrä väheni noin puoleen aiemmasta, mikä vaikuttaa myös kustannuksiin. Kivihaassa 1970-luvulta asti toiminut Veripalvelu halusi uusista tiloista helposti muunneltavat, sillä niiden on tarkoitus palvella pitkälle tulevaisuuteen. Huomiota kiinnitettiin etenkin toimintavarmuuteen sekä uuden teknologian ja tekniikan hyödyntämiseen. Myös työergonomia ja työntekijöiden jaksaminen on huomioitu monin tavoin. Esimerkiksi valaistusja ääniergonomiaa on parannettu, ja rakennuksessa on henkilöstöravintola, taukotilat sekä tilavat pukuja pesuhuoneet esimerkiksi pyöräileviä työntekijöitä ajatellen. Jopa työvaatteiden huoltoa varten on oma älyvarastonsa. Toimivuus ratkaisee Veripalvelu on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta, joten myös sijainnilla on merkitystä. Vehkala sijaitsee kätevästi valtaväylien, lentokentän ja Kehäradan varrella. – Koska Veripalvelusta toimitetaan valmisteet kaikkiin Suomen sairaaloihin, meiltä täytyy olla nopeat kuljetusyhteydet joka suuntaan, Toiviainen kertoo. Veripalvelusta lähtee joka päivä lukuisia maantiekuljetuksia, ja lentokuljetuksiakin viikoittain. Sujuvuus alkaa jo Vehkalaan saavuttaessa. Tavaraa tuoville kuriireille on oma vastaanotto-ovi ja rekoille oma lastauslaiturinsa. Kun varasto, tuotanto ja laboratorio ovat nyt kaikki samassa kerroksessa, koko prosessi pystytään hoitamaan todella jouhevasti. – Veren kuljetus talon sisällä tapahtuu kuljettimilla, eikä juuri mitään tarvitse enää nostella tai kuskata rullakoilla talon sisällä. Myös laboratorion puolella koko prosessi on suunniteltu ajatellen sujuvuutta ja manuaalisen työn vähentämistä. Henkilöstö on itse ollut mukana suunnittelutyössä. Vehkalan rakentamisen kaikissa vaiheissa on noudatettu LEED Silver -ympäristösertifikaattia. Se näkyy monissa ratkaisuissa. Esimerkiksi kylmäja pakkashuoneissa on lauhdelämmön talteenotto ja ikkunoissa aurinkosuojaus, joka vähentää jäähdytystarvetta. Innovatiivisista ratkaisuistaan huolimatta uusi rakennus on Veripalvelulle sittenkin ”pelkkä kuori”. Päämäärä on verituotteita tarvitsevien potilaiden ja heitä hoitavien sairaaloiden palveleminen mahdollisimman tehokkaasti. Varasto vailla kiireen tuntua Vehkalan 800 neliön suuruisessa varastossa massiiviset hyllyt kohoavat lähes kattoon asti. Neliöitä on vain kolmannes aiemmasta, sillä uusi teknologia mahdollistaa tilan hyödyntämisen seitsemän metrin korkeuteen asti. – Tavoitteena oli automatisoida kaikki mahdollinen, ja hienosti se onnistuikin, varastopäällikkö Mikko Tuononen myhäilee tyytyväisenä. Veripalvelun kuusihenkinen varastotiimi sai itse suunnitella tilojen toiminnallisuuden. Raskaita töitä ei käytännössä enää ole, sillä alipainenostimet huolehtivat nostamisesta. – Uudistus oli napakymppi. Nyt me saamme keskittyä itse työhön, kun ei tarvitse ravata ympäriinsä kuskaamassa tavaraa rulSUOMALAISTEN luovuttama veri kuljetetaan styrox-laatikoissa Vantaan Vehkalaan, jossa siitä valmistetaan verituotteita sairaaloiden potilaille. VARASTOTYÖNTEKIJÄ Onni Paajanen poimii uuden varastoautomaatin tiskille poimimaa pientavaraa. LABORATORIOTYÖNTEKIJÄ Joona Koskensuu tarkkailee nukleiinihappojen osoituslaitteen toimintaa. VERITUOTTEIDEN valmistus on monivaiheinen ja tarkka prosessi, jossa turvallisuus varmistetaan moneen kertaan. "Tavoite oli automatisoida kaikki mahdollinen." AVM4_2023_alkuosa.indd 17 AVM4_2023_alkuosa.indd 17 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
18 lakoilla. Kiireen tuntu ja stressi ovat poissa. Varaston ylpeyden aihe ovat kaksi varastoautomaattia. Onni Paajanen näyttää, miten helppoa pientavaran löytäminen on. Kun varastoautomaattiin on syötetty tieto siitä, mitä tavaraa halutaan, laite hakee sen ja antaa keräilytiskille. – Toinen hieno uudistus ovat tuotannon ja varaston väliset läpivirtaushyllyt. Niiden kautta varasto pystyy syöttämään tavaraa tuotantoon oikeassa aikajärjestyksessä, Tuononen kertoo. Suomessa luovutetaan päivittäin 700– 800 pussia verta, ja kaikki ympäri Suomea kerätty veri päätyy Vehkalaan. Rekoille ja kuriireille varatulta lastauslaiturilta luovutettua verta sisältävät punaiset styrox-laatikot tai jääkaappia muistuttavat kuljetuskaapit siirretään varastoon. – Teemme varhain aamulla lähetysten esitarkastuksen, ja lähetämme veret rullarataa pitkin tuotantoon. Siellä työt voidaan aloittaa heti, koska heidän ei tarvitse enää osallistua lastin purkuun, Tuononen sanoo. Kahdeksan aikoihin aamulla tuotannosta alkaa tulla varastoon kokoverestä eroteltua plasmaa. Varastossa se pakastetaan -30 asteessa, minkä jälkeen plasmapussit viedään kylmähuoneen kautta säilytykseen. Pakastetun plasman noutaa myöhemmin lääkeyhtiö Takeda, joka valmistaa siitä lääkkeitä esimerkiksi vasta-ainepuutosten, verenvuototaudin ja vaikeiden palovammojen hoitoon. Laboratorio tutkii veren Verituotteiden turvallisuus on Veripalvelulle ensiarvoisen tärkeä asia. Kaikki luovutettu veri tutkitaan Vehkalassa infektioiden varalta laboratoriotesteillä. – Jos verta luovutetaan tänään jossain päin Suomea, niin huomenna kello 13 mennessä kyseisen veren laboratoriotulosten tulee olla valmiina, jotta voimme antaa valmiin verituotteen käytettäväksi sairaaloille. Siksi aloitamme tutkimusprosessit jo yöllä, laboratoriopäällikkö Sirpa Virolainen kertoo. Automaatiota hyödynnettiin virustutkimuksissa jo Kivihaassa, mutta Vehkalan uudessa laboratoriossa sen käyttöä voitiin laajentaa kaikkien näytteiden kylmäsäilytykseen. – Työ on selkiintynyt, ja monet käsin tehtävät työvaiheet ovat jääneet pois. Nyt huippuammattilaisemme voivat keskittyä paremmin omiin tehtäviinsä. Vehkalassa kaikki laboratoriotoiminnot sijaitsevat samassa tilassa. Etu on suuri verrattuna vanhaan Kivihakaan, jossa laboratoriot olivat kolmessa kerroksessa ja työntekijät kulkivat portaita edestakaisin. – Työkiertokin on lisääntynyt, kun yhä useampi on halunnut opetella erilaisia työtehtäviä ja vaihdella niitä yli tiimirajojen. Järjestely lisää turvallisuutta myös sairastapauksia ajatellen. Työvälineetkin ovat Vehkalassa entistä tehokkaammassa käytössä, kun kaikki laboratoriot ja biopankki käyttävät samaa varastohuonetta. Kivihaassa osastovarastoja oli viisi. – Varasto täyttää ja labra käyttää, Virolainen kiteyttää. – Kaikki ketjun lenkit pelaavat nyt hyvin yhteen. Sairaaloiden tarpeen mukaan Vehkalan varastosta alkavan rullaradan toinen pää löytyy tuotannon puolelta. – Parasta näissä uusissa tiloissa on juuri kaikkien oleellisten toimintojen keskittyminen lähekkäin. Kun varasto on seinän takana, se pystyy toimittamaan meille paitsi veret myös kaikki muut tarvittavat materiaalit läpiantohyllyjen kautta, tuotantopäällikkö Sari Rope kertoo. Verituotteiden valmistus on monivaiheinen ja tarkka prosessi. Rullarataa pitkin saapuneet veripussit pääsevät ensin noin 25 minuutin ajaksi sentrifugiin. Se on eräänlainen linko, joka pyörii 3 900 kierrosta minuutissa ja saa veren eri komponentit asettumaan keskipakoisvoiman ansiosta eri kerroksiin. Seuraavaksi veripussin matka jatkuu automaattierottelijoihin, joissa kokoverestä erotellaan punasolut, plasma ja trombosyytit. Yhden luovuttajan verestä riittää apua monelle potilaalle. 35 vuorokautta säilyviä punasoluja tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttävät äidit sekä keskoset. Valmis trombosyyttivalmiste taas säilyy vain viisi vuorokautta. Trombosyyttejä eli verihiutaleita tarvitaan esimerkiksi syöpäpotilaille ja onnettomuuksien uhreille. Kolmas eroteltu osa, plasma eli verineste, lähtee pakastettavaksi varastoon. Sairaalat tilaavat potilailleen verivalmisteita kellon ympäri päivystävän Veripalvelun tilauskeskuksen kautta. Kuljetuksia lähtee Vehkalasta pitkin päivää ja toisinaan yölläkin. Yleisimpien verivalmisteiden lisäksi tehdään myös monenlaisia erikoisvalmisteita sairaaloiden tarpeiden mukaan. – Tärkeintä on, että potilaat saavat tarvitsemansa avun, Rope lupaa. ? TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Sari Rope kiittää valoisia ja muunneltavia tiloja, joissa kaikki toiminnot ovat lähekkäin. "Kaikki ketjun lenkit pelaavat nyt hyvin yhteen." AVM4_2023_alkuosa.indd 18 AVM4_2023_alkuosa.indd 18 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
19 ? KÄÄNNÄ ? ? Uudistumisen aika Elämme seuraavat kolme vuotta niukkuuden aikaa. Järjestöavustukset pienenevät, sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät huono-osaisuutta, ja ihmiset elävät monenlaisen turvattomuuden keskellä. LOKAKUUN ENSIMMÄISENÄ päivänä vietettiin kansalaisvaikuttamisen päivää, joka oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös liputuspäivä. Liputus on tärkeä, symbolinen viesti kansalaistoiminnan arvostuksesta. Niillä yhteiskunnilla, jotka pystyvät hyödyntämään kansalaistensa inhimillisen pääoman, luottamuksen ja luontaisen halun yhteistyöhön, on parhaat edellytykset menestyä. Tämä on tutkittua tietoa. Meillä Suomen Punaisessa Ristissä yksi tärkeä kansalaisvaikuttamisen muoto on yleiskokous. Me olemme demokraattinen järjestö, jossa kenttäväki ja heidän edustajansa luottamuselimissä päättävät, miten menemme eteenpäin. Kiitokset vielä kerran kaikille teille Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisille ja työntekijöille, jotka teitte mahdolliseksi Joensuun yleiskokouksen kesäkuussa! Yleiskokouksen päätöksistä tärkein oli Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Uusi toimintalinjaus meille on tärkeä strateginen asiakirja. Päätavoitteemme ovat, että apu löytyy läheltä, että kaikki voivat olla mukana hyvinvoivassa yhteisössä, ja että oma toimintamme vahvistaa luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Nämä kolme kärkeä pohjautuvat vakaasti Punaisen Ristin arvoihin. Niiden jälkeen toimintalinjaus edellyttää konkreettisia tekoja valmiuden ja varautumisen vahvistamiseksi, ilmastoja ympäristökestävyyden edistämiseksi, verkkoauttamisen ja psykologisen tuen lisäämiseksi sekä panostuksia koulutukseen yksinäisyyden, syrjäytymisen ja rasismin vähentämiseksi. Alkavalla kolmivuotiskaudella yleiskokous tahtoi vahvistaa erityisesti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista vapaaehtoistoimintaa. MEILTÄ LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ toimivilta odotetaan nyt muutosta. Tuulettamisen tarvetta on erityisesti järjestöhallinnon toimintatavoissa. Punaisen Ristin perustehtävä on ihmisten auttaminen. Meidän tehtävämme luottamustoimissa kaikilla tasoilla on edistää tämän tehtävän toteutumista ja karsia siltä esteitä. Yksinkertaistaen: kaikki byrokratia, joka ei palvele vapaaehtoistoimintaa ja auttamistyötä, on turhaa. Uusi yleiskokouskausi on meille mahdollisuus uudistua, ja siihen tehtävään meidän on tartuttava niin hallituksessa ja valtuustossa, keskustoimistossa, piireissä kuin osastoissakin. Uudistumisen mahdollistajia olemme me kaikki luottamustehtävissä sekä tietenkin uusi pääsihteerimme Eero Rämö joukkoineen. Käynnistetään siis heti työ toimintatapojemme uudistamiseksi niin, että kokonaisuus palvelee parhaalla mahdollisella tavalla toimintalinjauksen tavoitteita: vapaaehtoistoimintaa, nuorten osallistumista, ilmastokestävyyttä ja kestävää taloutta. ELÄMME SEURAAVAT kolme vuotta niukkuuden aikaa. Järjestöavustukset pienenevät, sosiaaliturvan lukuisat leikkaukset lisäävät huono-osaisuutta, ja ihmiset elävät monenlaisen turvattomuuden keskellä. Hallitusohjelma vannoo kuitenkin suurta arvostusta kansalaisjärjestöille. Järjestöt mainitaan monessa kohtaa viranomaistoiminnan tukena, vapaaehtoisina toimijoina ja viimesijaisina auttajina. On tärkeää, että järjestöjen merkittävä rooli tunnistetaan myös uusilla hyvinvointialueilla. Järjestöt tarjoavat palveluja, asiantuntijuutta, vertaistukea ja lukemattomia matalan kynnyksen toimintoja, jotka lisäävät juuri sitä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, jota Joensuun yleiskokouskin korosti. PUNAISEN RISTIN voima on sen vapaaehtoissa, jäsenissä ja tukijoissa. Vapaaehtoisena toimiminen ja jäsenyys ovat kannanotto työmme ja arvojemme puolesta. Punainen Risti toimii kansallisesti ja kansainvälisesti helpottaen inhimillistä hätää ja edistäen terveyttä ja hyvinvointia. Suomen Punaisessa Ristissä tämän auttamistyön tärkeä mahdollistaja on jälleen syys-lokakuussa järjestetty Nälkäpäivä-kampanja. Varojen keräämisen lisäksi Nälkäpäivä toimii muistutuksena siitä, että apua tarvitaan edelleen ja kasvavassa määrin. Samalla tavalla pian alkava Hyvä Joulumieli -keräys muistuttaa meitä siitä, että jokainen lapsi ja jokainen lapsiperhe ansaitsee ainakin hetken hengähdyksen arkipäivän niukkuudesta – edes jouluna. ? Kolumni Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. AVM4_2023_alkuosa.indd 19 AVM4_2023_alkuosa.indd 19 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
20 KRIISIPSYKOLOGIT Nina Lyytinen (vas.) ja Eija Palosaari ovat osallistuneet kymmenien suuronnettomuuksien jälkihoitoon. Ilman toivoa ei ole mitään Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän Eija Palosaari ja Nina Lyytinen tietävät, että toivo on välttämätön osa kriisistä selviytymistä. Joskus siitä täytyy kuitenkin uskaltaa päästää irti. TEKSTI PÄIVI TOLONEN KUVAT LEENA KOSKELA K aksi kokenutta kriisipsykologia istuutuu Punaisen Ristin keskustoimiston neuvotteluhuoneessa. On syksyinen iltapäivänä, ikkunan takana tihuuttaa vettä ja ilta pimenee jo. Hetki tuntuu kieltämättä teemaan sopivalta – Eija Palosaari ja Nina Lyytinen ovat nimittäin paikalla keskustelemassa toivosta, valosta pimeyden keskellä. Palosaari ja Lyytinen ovat olleet työnsä puolesta vuosien varrella mukana useiden suuronnettomuuksien jälkihoidossa. Molemmat osallistuivat sekä vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamin että Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien kriisityöhön. Vanhempana konkarina Palosaari aloitteli Punaisen Ristin suuronnettomuuksiin keskittyneessä psykologien valmiusryhmässä Estonian upotessa 1994, kun vastikään 30 vuotta täyttänyt ryhmä oli toiminut vasta vuoden verran. Nina Lyytinen liittyi valmiusryhmän vahvuuteen vuonna 2011 työskenneltyään sitä ennen melkein 10 vuotta kriisityöntekijänä. Palosaaren ja Lyytisen mukaan toivo on keskeisessä osassa uhrien tukemisessa traumaattisessa kriisissä, esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa, omassa tai läheisen vakavassa sairastumisessa tai yllättävän kuoleman tai väkivallanteon yhteydessä. – Toivo rakentuu siitä, että ihminen uskaltaa kohdata vaikeita asioita ja tunteita, kuten esimerkiksi surua, kiukkua, vihaa ja pettymystä. Niiden läpikäymisen kautta syntyy aito toivo ja usko siihen, että vaikeasta tilanteesta voi selviytyä, Lyytinen kuvailee. Toivoon kuuluu olennaisena osana halu selvitä. Ihminen ei luovuta, vaan jaksaa tehdä töitä oman ja toisten ihAVM4_2023_alkuosa.indd 20 AVM4_2023_alkuosa.indd 20 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
21 ? KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? AVM4_2023_alkuosa.indd 21 AVM4_2023_alkuosa.indd 21 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
22 misten selviytymisen eteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisen pitäisi selviytyä yksin. – Pitää uskaltaa pyytää ja myös ottaa vastaan apua. On rohkeutta pyytää tukea läheisiltään ja tarvittaessa myös ammattilaisilta. Uusi päivä luo toivoa Eija Palosaaren mukaan kriisityön perusperiaatteena on tukea ihmisessä itsessään jo olevia, elämää kannattelevia voimia. – Kriisityössä ei pyritä tuomaan ihmiseen ulkopuolisia, vieraita voimia, vaan kannustamme häntä luottamaan omaan itseensä. Jos kriisityöntekijä määrittelee ihmiselle, millaista oikea toivo on, ei synny aitoa, kannattelevaa toivoa. – Kriisityöntekijä ei voi määritellä, millaista on riittävä toivo, vaan ihminen tekee itse sen, minkä pystyy. Kun hän muistaa päässeensä vaikeasta tilanteesta yli aiemminkin, se lisää uskoa selviytymiseen, Nina Lyytinen sanoo. Hän palasi vastikään Libanonista, jossa hän osallistui palestiinalaispakolaisten kriisityöhön. Lyytisen mukaan he määrittelivät toivon yksinkertaisesti ja kauniisti: Toivo on sitä, että herään aamulla, olen elossa ja uusi päivä voi alkaa. – Jos me kriisipsykologit sanoisimme, että se ei riitä, me vain veisimme heiltä toivon, Lyytinen sanoo. Toivoa voi olla myös liikaa Eija Palosaari muistelee 50 vuotta sitten kuulemaansa tarinaa antiikin Kreikasta. Siinä jumalat olivat vihaisia ihmisille ja lähettivät rangaistukseksi vitsauksia, kuten nälänhätää, sotia ja onnettomuuksia. Viimeisenä ja pahimpana vitsauksena he langettivat toivon. – Toivo esti jumalten ajatusten mukaan kärsimyksen katkaisemisen. Toivoa voi olla ihmisen tasapainon ja mielenterveyden kannalta myös liikaa, hän pohtii. Ihminen voi jäädä toivon loukkuun esimerkiksi, kun läheinen katoaa tai joutuu onnettomuuden uhriksi, ja olosuhteista päätellen vaikuttaa selvältä, että tämä on menehtynyt. Jos tällaisessa tilanteessa vain jatkaa toivomista ja etsimistä, se voi auttaa pitämään oman mielen kasassa, mutta samalla toivo voi estää jatkamisen eteenpäin, oman elämän elämisen. – Jos vierellä on ammattilainen, hänen tehtävänsä on pysäytellä ihmistä lempeästi, ettei tämä jäisi kiinni turhan toivon luomiin epärealistisiin uskomuksiin, Palosaari sanoo. Esimerkiksi lapsensa menettänyt saattaa toivoa omaa kuolemaansa, jotta saisi elää lapsensa kanssa tuonpuoleisessa. – Tällainen ajatus on aluksi ihan ymmärrettävä, mutta sen tulisi jäädä väliaikaiseksi. Kriisityöntekijän tehtävänä on kannatella ihmistä surussaan ja kuljettaa häntä hienovaraisesti kohti toivoa ja valoa. Itse asiassa se on aikamoista hienosäätöä, missä kohdin ihmistä voi alkaa tukea konkreettisesti, Palosaari ja Lyytinen pohtivat. Kriisityö tapahtuu hetkessä Palosaaren mukaan jo Estonian uppoamisen aikaan Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmälle kirkastui, että he olivat tekemisissä pitkälti toivon kanssa. Monet ihmiset toivoivat ja uskottelivat aluksi itselleen, että menehtyneet läheiset olisivat elossa. Se oli osa psyykkistä prosessia ja auttoi ihmistä jaksamaan ja kannattelemaan itseään. – Vähitellen todellisuus sitten avautui, ja ihminen kohtasi tapahtuneen. Menetys olisi ollut välittömästi liian raastava. On olemassa myös hyvää epärealistista toivoa, jonka tehtävänä on kannatella ja suojata mieltä, kunnes se on valmis kestämään totuuden. Kun kriisityön prosessi etenee suotuisasti, suru ja ahdistus saavuttavat jossakin kohtaa tasapainon toivon ja uuden elämän kanssa. – Kun niitä on suunnilleen yhtä paljon, ihminen kykenee aloittamaan uuden arjen. Hänen onnen hetkensä lisääntyvät ja menneiden tapahtumien muisteleminen vähenee. Tarkoitus ei kuitenkaan ole koskaan unohtaa kokonaan, Palosaari kuvaa. Kriisityön perusasioihin kuuluu, että työntekijä käyttää käsillä olevaan hetkeen sopivaa, ymmärrettävää kieltä. – Kun kriisityöntekijä on lukenut oppikirjansa ja sisäistänyt lukemansa, hänen pitää vielä osata kääntää asiat arkikielelle. Autettavaa ei saa ikinä jättää yksin pohtimaan, että ”mitähän se tuolla oikein tarkoitti”, Lyytinen ja Palosaari painottavat. Kriisityö eroaakin esimerkiksi terapiatyöstä siinä, että siinä keskitytään käsillä olevaan hetkeen ja sen luomiin tuntemuksiin, ei niinkään ihmisen menneisyyteen. Eija Palosaari ? ? Psykologi ja psykoterapeutti ? ? Psykologien valmiusryhmän jäsen vuodesta 1994 ? ? Suomen Psykologiliiton Vuoden psykologi 2008 "Liialliseen toivoon voi myös jäädä loukkuun." AVM4_2023_alkuosa.indd 22 AVM4_2023_alkuosa.indd 22 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
23 ? KÄÄNNÄ ? Kun ihminen uskaltaa jakaa sopivasti traumaattisen kokemuksen aiheuttamia tunteita muiden saman kokeneiden kanssa, hän oppii, että omat tunteet ovat ymmärrettäviä ja sallittuja. – Näin ihminen ei ole yksin tunteidensa kanssa. Se lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja toivoa selviytymisestä, Lyytinen sanoo. Kriisityöntekijälle itselleen on tärkeää, että toisen tuskaan ei pidä hukkua. Myötätunto kuuluu asiaan, mutta omaa turvallista todellisuutta ei saa kadottaa – traumaattisen kriisin uhria kykenee auttamaan vain pysymällä itse rauhallisena ja erillisenä. Suru sulatellaan pois Akuutin kriisityön perusteet syntyivät Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Sen kolme perusteesiä ovat ajoitus, saatavuus ja toivo. Teesit olivat käänteentekeviä ja mullistavia verrattuna perinteiseen terveydenhuoltotyöhön, jossa ihminen hakeutuu sairaana lääkärin vastaanotolle. – Kriisityössä mennään uhrin luokse suoraan kentälle eikä odoteta, että hän varaa ajan ja pääsee parin kuukauden päästä vastaanotolle, Palosaari sanoo. Punaisen Ristin kriisityössä on tänä päivänä viisi teesiä. Niitä ovat turvallisuuden luominen ja vahvistaminen, rauhallinen läsnäolo, ihmisen kohtaaminen, yksilön ja yhteisön voimavarojen vahvistaminen kriisin keskellä sekä sosiaalisen yhteistyön edistäminen. – On tärkeää, että ihmisellä on läheisiä tai muita tukihenkilöitä, joille voi vaikka soittaa saadakseen tukea ja vahvistusta toivoonsa selviytyä, Lyytinen ja Palosaari sanovat. Akuutin kriisityön tullessa Suomeen 1990-luvulla keskityttiin yleensä keskusteluapuun. Kuluneiden 30 vuoden aikana tietotaito on kuitenkin kehittynyt. Nykyisin ymmärretään paremmin myös kehollisia reaktioita. Työssä käytetään paljon myös niin sanottuja sulattelemismenetelmiä. – Aluksi keskustellaan, ja sitten ihminen kuvailee tarinaansa piirtämällä. Piirrosten teemat kehittyvät vähitellen tarinan syventymisen myötä. Kokemusta puretaan pikkuhiljaa, ja voimakkain reaktio ikään kuin sulaa pois. Ihminen pystyy näin säätelemään, miten paljon hän tarinaansa kertoo. Kokemusta ei tarvitse räjäyttää kerralla pois, mikä voisi olla liian ahdistavaa. Menetelmä päättyy toivon kokemukseen, eli siihen millaisena ihminen näkee itsensä tulevaisuudessa, Lyytinen kuvailee. Kriisiryhmän työskentelylle on aina ominaista keskittyneisyys ja rauhallinen tunnelma. Työntekijä rauhoittaa itsensä aina ennen työtehtävän alkua, keskittyy ja tekee sen jälkeen parhaansa. – Jos on itse ylivirittyneessä tilassa, homma ei toimi. Tehtävänä elää Pitkäkestoisen kriisityön aikana psykologin on tärkeää pitää huolta myös itsestään. Lyytinen muistelee, kuinka Jokelan kouluampumisen yhteydessä kriisityöntekijät sopivat heti aluksi, miten he huolehtisivat toistensa jaksamisesta. – Kysyimme toisiltamme, oletko nukkunut tai ehtinyt syödä. Välillä söimme yhdessä Eijan luona hänen miehensä laittamaa ruokaa. Ne olivat tärkeitä hetkiä, koska saatoimme olla vähän aikaa rauhallisessa, kodinomaisessa tilassa. Itse asiassa työntekijät puhuivat toisilleen pitkälti samoja asioita kuin kriisin uhreille. Jos kollega ei ollut saanut nukuttua, pohdimme miten häntä voisi auttaa. Jos kriisityöntekijällä on kriisi päällä omassa elämässään, on useimmiten viisainta pitää työstä taukoa. – Minulla esimerkiksi on kaksi läheistä luottohenkilöä, joilla on lupa sanoa, jos näytän käyvän ylikierroksilla tai olen liian stressaantunut. Minä en suutu siitä, Palosaari myhäilee. Kun yksityinen ihminen kokee avioeron, menettää läheisensä tai vaikkapa rakkaan lemmikkinsä, oma menetys voi tuntua pahemmalta kuin maailman sodat ja pandemiat. – Silloin on lupa kokea omaa surua, ja sitä pitääkin kokea. Se auttaa itsessään eteenpäin ja luo taas kerran mahdollisuuden toivoon, Lyytinen sanoo. Palosaaren mukaan myös ihmisen ajantaju muuttuu kriisin myötä. Elämä ei enää rakennu joulun ja lomien kaltaisista rajapyykeistä, vaan sitä jaksottavat esimerkiksi menetetyn läheisen kuolinja syntymäpäivät. – Vuosipäivät ovat hyviä hetkiä surra, mutta ne ovat myös hetkiä iloita hyvistä muistoista. Kun aika kuluu, alkaa suru vähitellen hellittää ja muut asiat saavat elämässä tilaa. – Hänen, joka jää eloon, tarkoitus on loppujen lopuksi elää – vaikka pitäisi yllä toisen muistoa. ? Nina Lyytinen ? ? Psykologi ja kouluttaja ? ? Psykologien valmiusryhmän jäsen vuodesta 2011 ? ? Suomen Psykologiliiton Vuoden psykologi 2023 "Vaikeimpien tunteiden kanssa ei pidä jäädä yksin." AVM4_2023_alkuosa.indd 23 AVM4_2023_alkuosa.indd 23 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
24 P unaisen Ristin Kontti-ketju kerää varoja Punaisen Ristin auttamistoimintaan myymällä lahjoituksena saatuja tavaroita. Ketjun 12 second-hand-myymälän ja verkkokaupan tuloksesta 2/3 ohjataan Punaisen Ristin kotimaan toimintaan ja 1/3 katastrofirahastoon. Kontin varastot palvelevat myös kansainvälistä vaateapua osana Suomen Punaisen Ristin kokonaisvalmiutta. Tärkeä osa Kontin toimintaa on ollut alusta lähtien sosiaalisen vastuun kantaminen työllistymisen markkinoilla. Työllistämisen kentällä kuluva vuosi on ollut muutosten aikaa. Esimerkiksi palkkatukilainsäädäntöä on uudistettu, ja valmisteilla on suuria muutoksia työllisyyden hoitoon. Kontti on kuitenkin pystynyt vastaamaan kysyntään hyvin ja pystyy jatkossakin tarjoamaan ratkaisuja niin tukityötä tarvitseville kuin työllisyyden hoidosta vastaaville viranomaiskumppaneille. Suosituin second-hand Second-handin ja kierrätyksen suosio on kasvanut viime vuosina vahvasti sekä Suomessa että maailmalla. Kehitys on näkynyt myös Kontissa, joka nousi Kaupan liiton tutkimuksessa* Suomen suosituimmaksi second-hand-kaupaksi. Kontti oli suosituin ostospaikka kaikkien yli 30-vuotiaiden naisten keskuudessa ja alle 30-vuotiaissakin toiseksi suosituin. Myös suurin osa miehistä mainitsi kyselyssä Kontin joko suosituimpana tai toiseksi suosituimpana kierrätetyn tavaran myyjänä. Kontin ketjupäällikkö Tiina Laurila kiittää menestyksestä ennen kaikkea lahjoittajia, asiakkaita sekä kaikkia niitä Punaisen Ristin työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka tekevät panoksellaan menestyksen mahdolliseksi. – Rikomme tänä vuonna ilmeisesti jälleen myyntiennätyksemme, kun yli 4,5 miljoonaa tuotetta kulkee Kontin kautta uuteen kotiin. Tätä työtä on antoisa tehdä, Laurila sanoo. Samaa mieltä on Kontti-ketjun uusi johtaja Ella Suojalehto , joka valittiin pitkään Konttia luotsanneen Sari Nikkolan seuraajaksi viime vuoden marraskuussa. – Ensimmäinen vuoteni Kontissa on ollut upea. On vaikea kuvitella toista näin merkityksellistä ja antoisaa Kontti kulkee kohti ennätystä Päättyvä vuosi on ollut Punaisen Ristin Kontissa uusien kokemusten aikaa. Matkalla näyttävät rikkoutuvan myös aiemmat myyntiennätykset. TEKSTI ENNI SALOVAARA TÖÖLÖN OSASTON ja Helsingin Kontin iloisia kerääjiä Töölöntorilla. E N N I S A LO V A A R A AVM4_2023_alkuosa.indd 24 AVM4_2023_alkuosa.indd 24 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
25 KÄÄNNÄ ? ? työpaikkaa, Suojalehto kehuu. Aiemmin mm. paperiteollisuuden automaatioprojektien sekä kunnallisten sosiaalija terveyspalvelujen parissa työskennellyt Suojalehto näkee Kontin tulevaisuuden kirkkaana. – Second-handin suosio jatkaa kasvuaan, kun kuluttajakäyttäytyminen muuttuu kestävämpään ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Kontin kaltaisille toimijoille on edelleen kasvava tarve. Julkisuudessa on tänä vuonna keskusteltu paljon tavaroiden lyhyestä elinkaaresta ja sen tuomista ongelmista. Sanan ”pikamuoti” eteen on liitetty sellaisia liitteitä kuin ”ultra” ja ”hyper”. Tätä keskustelua seurataan tarkasti myös Kontissa, jossa lähtökohtana on pidentää tavaroiden ja vaatteiden käyttöikää. Kun tarvitsemansa löytää kierrätettynä, se on ekologisempi vaihtoehto kuin uuden ostaminen. Itselle tarpeettomaksi jäänyt, ehjä ja puhdas tavara kannattaa mieluummin lahjoittaa eteenpäin kuin heittää roskiin. Osastot mukana tapahtumissa Kontti-ketjussa on juhlittu tänä vuonna myös pyöreitä vuosia. Porin Kontin täyttäessä 20 vuotta keväällä juhlissa nähtiin muun muassa Kontti-löytöjen tuunauksia sekä vinkkejä kierrätyssisustukseen ja -muotiin. 20 vuotta tuli keväällä täyteen myös Rovaniemen Kontilla, mutta juhlia vietettiin myymäläuudistuksen vuoksi vasta syksyllä. Syntymäpäiväjuhlien järjestämisessä ison työn tekivät Punaisen Ristin paikalliset vapaaehtoiset, jotka toivat paikalle esimerkiksi soppatykin, nallesairaalan ja terveyspisteen. Kontin ja Punaisen Ristin osastojen yhteistyötä on tehty myös ystävänpäivänä, Henryn päivän kahveilla, Nälkäpäivänä ja yleiskokouksessa. Yhteistyö on tärkeää esimerkiksi valmiuden ja varautumisen näkökulmasta, jotta Punaisen Ristin eri yksiköiden toimijat tutustuvat toisiinsa. Yhdessä tekeminen ja tempaukset vievät myös Punaisen Ristin viestiä paikallisesti eteenpäin. Kontit ja osastot voivat järjestää yhdessä myös Kontti-keräyksiä. Esimerkiksi Helsingissä Töölön osasto on toteuttanut Helsingin Kontin kanssa jo useita tavaraja vaatekeräyksiä. Kontin väki on osallistunut tänä vuonna muutenkin innolla erilaisiin tapahtumiin, kun niihin on vihdoin koronavuosien jälkeen päästy. Porissa Kontti oli mukana SuomiAreenan Kansalaistorilla Satakunnan piirin kanssa, ja Joensuussa päästiin pitkästä aikaa mukaan Joen yö -kaupunkifestivaaliin. Pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Vantaan Kontti-myymälät yhdistivät voimansa Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin kanssa Maailma kylässä -festivaaleilla. Syksyn Habitare-messuille Kontti on osallistunut monena vuonna myyjänä, mutta tänä vuonna ketju esittäytyi Suomen ammattijärjestäjät ry:n kanssa yhteisellä osastolla. ? * Kaupan liiton tutkimus (KantarTNS 2023) 'Second hand, recommerce, vertaiskauppa, uusiokauppa: Kiertokauppa ilmiönä ja kiertokaupan markkina Suomessa' ja kuluttajakysely. VAPAAEHTOISET olivat suurena apuna Rovaniemen Kontin syntymäpäivillä. KONTIN kautta päätyy joka vuosi miljoonia tuotteita uuteen kotiin. Kontti tekee hyvää ? ? Kontti-ketjuun kuuluu 12 isoa myymälää, pieni outlet sekä verkkokauppa. ? ? Kontin kautta uuteen kotiin päätyy tänä vuonna arviolta noin 4,5 miljoonaa tuotetta. ? ? Kontin tuloksesta 2/3 menee Punaisen Ristin kotimaan apuun ja 1/3 katastrofirahastoon. ? ? Tervetuloa jokavuotisille kiitoskahveille Kontti-myymälöihin torstaina 14.12.! Lue lisää ja tule ostoksille: sprkontti.fi E N N I S A LO V A A R A S A N N A N IS K A -G R Ö N R O O S Tule mukaan auttamaan! L ahjoittamalla ja ostamalla Kontista olet osa Punaisen Ristin avun ketjua. Kierrättäminen tekee lisäksi hyvää ympäristölle. Myös Punaisen Ristin osastot voivat tehdä yhteistyötä Kontin kanssa joko osallistumalla yhteisiin tapahtumiin tai järjestämällä paikkakunnalla keräyksen Kontin kanssa. Lahjoituksia kaivataan erityisesti tammi-helmikuussa, joka on perinteisesti hiljaisempaa aikaa. Kontti tarjoaa keräyksen järjestämiseen myös markkinointitukea – yhteistyöllä päästään parhaaseen tulokseen! Vaikka et asuisi Kontti-kaupungissa, voit aina tukea toimintaa myös jakamalla tietoa – vaikkapa seuraamalla Konttia somessa @sprkontti! AVM4_2023_alkuosa.indd 25 AVM4_2023_alkuosa.indd 25 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
26 Kivat ideat jouluun Punaisen Ristin kaupasta! Verkkokaupan valikoimassa on paljon joulukortteja, tässä niistä muutamia: Joulupostikorttipakkaus 6 korttia tekstillä Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. T200150 Julkortsförpackning 6 kort med text på finska. Virpi Pekkalan joulukorttipakkaus 6 taitekorttia kahdella eri kuva-aiheella sekä blanco kuoret. Korteissa teksti ruotsiksi "God Jul och Gott Nytt År". Saatavana vain ruotsinkielisenä. T1100358 Virpi Pekkalas julkortsförpackning 6 vikbara kort med två olika bildmotiv och blancokuvert. Korten har texten ”God Jul och Gott Nytt År”, finns endast på svenska. Joulupostikorttipakkaus postimerkillä 6 erilaista korttia, ei tekstiä. T1100351 Julkortsförpackning med porto betalt 6 olika kort, ingen text. Sähköiset joulukortit Punaisen Ristin sähköinen joulukortti on kätevä ja nopea tapa lähettää joulutervehdys. Se ehtii perille, vaikka jouluaattoaamuna ja ilman postimerkkiä! Elektroniska julkort Röda Korsets elektroniska julkort är ett enkelt och snabbt sätt att skicka en julhälsning. Det hinner fram till och med på julaftonsmorgonen och dessutom utan frimärke! Trevliga idéer för julen från Röda Korsets butik! Webbutiken har ett stort urval av julkort, här några: Taviokuurna oksalla P300191 Paperikuuset P300192 10 € 24 € 10 € 1 € /kpl AVM423_OMAILMO_4s.indd 27 AVM423_OMAILMO_4s.indd 27 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 V apaaehtoistyöstä puhutaan helposti hyväntekeväisyytenä, jossa joku auttaa ja joku toinen saa avun. Punaisen Ristin toiminnassa tällainen näkökulma usein vielä korostuu. Ei se toki väärin ole, mutta vapaaehtoisuudessa on myös toinen puoli: mitä harrastus antaa tekijälle itselleen. Vapaaehtoistoiminnasta saa hyvän mielen, ja se tarjoaa mahdollisuuden oppia monenlaisia taitoja. Hyvin moni löytää toiminnasta myös ystäviä, parhaimmillaan eliniäksi. Näin kävi Punaisen Ristin ensiaputoiminnan ryhmänjohtajakurssilla numero 60. Heinolassa Nynäsin koulutuskeskuksessa toukokuussa 1993 tavanneet kurssilaiset ovat pitäneet yhtä jo yli 30 vuotta. Kurssille osallistuneet Antti Tuominen , 75, ja Eija Suuronen , 67, tuntuvat itsekin hiukan ihmettelevän, miten siinä niin kävi. – Jotenkin se vain lähti. Ensimmäisen kerran kokoonnuttiin jo samana syksynä, Tuominen tuumailee. – Kai se oli samanhenkinen porukka. Etukäteen tuttuja ei ollut varmaan kenelläkään, koska me olimme kaikki eri puolilta Suomea. Pohjoisin oli Kittilästä, joku tuli Kuusamosta, suurin osa täältä etelämpää. Minä olin Varsinais-Suomesta Koski Tl:n osaston ensiapuryhmästä. Eija Suuronen edusti ryhmänjohtajakurssilla Pohjois-Savon Nilsiän osastoa. – Muistan hyvin, miten hirveän hauskaa meillä oli sillä kurssilla. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, Suuronen muistelee. – Kurssin vetäjät olivat yhtä innostuneita kuin me. Pääkouluttajana toimi myöhemmin Satakunnan piirin valmiuspäälliköksi noussut Kari Petäjä . – Sekin varmaan vaikutti, että sää oli toukokuussa 1993 käsittämättömän upea, lämmin ja aurinkoinen. Punaisen Ristin koulutuskeskus, Nynäsin vanha kartano, henki sellaista vanhaa aikaa. Se tuntui kuin olisi ollut lomalla. Rentoa yhdessäoloa Punaisen Ristin ryhmänjohtajakurssilla opiskellaan ensiavun, henkisen tuen ja ensihuollon hälytystehtävissä ja vapaaehtoisten johtamisessa tarvittavia taitoja. Viimeisten kurssien järjestysnumerot menevät jo yli sadan, mutta tuskin yhdelläkään on syntynyt samanlaista henkeä kuin ryhmänjohtajakurssilla 60. – Meitä oli kurssilla 24 osallistujaa, joista vain pari jättäytyi suoraan pois ryhmätapaamisista. He olivat suurteollisuuden palveluksessa ja kävivät kurssin työn puolesta, porukan tilastonikkari Antti Tuominen kertoo. Vuosien varrella RJK60 on pyrkinyt kokoontumaan kahdesti vuodessa. Tapaamisia on järjestetty eri puolilla Suomea, jotta kaikki pääsisivät ainakin joskus mukaan. – Etelässä olemme kokoontuneet Helsingin edustalla Vallisaaressa ja Isosaaressa ja pohjoisessa Levillä pariinkin otteeseen. Olemme käyneet Kuusamossa, Sulkavan soudussa, Rymättylässä ja Merikarvialla – ja kaikkialla siltä välillä, Eija Suuronen nauraa. – Aluksi tapaamisissa myös harjoiteltiin ensiapua, mutta pikkuhiljaa se jäi pois. Tärkeintä on nykyisin mukava tekeminen ja yhdessäolo. Sauna on aina pakollinen. Kurssin 30-vuotisjuhla järjestettiin aiempien pyöreiden vuosien tapaan toukokuussa Nynäsissä. Viikonlopun aikana joogattiin, laitettiin ruokaa ja katseltiin vanhoja valokuvia 30-vuotiselta yhteiseltä taipaleelta. Pihamaalle istutettiin puu edesmenneiden ryhmäläisten muistoksi. Sekä Antti Tuominen että Eija Suuronen tekivät pitkän vapaaehtoisuran Punaisessa Ristissä. Tuominen toimi ensiaputoiminnan lisäksi parikymmentä vuotta Koski Tl:n osaston hallituksessa ja puheenjohtajana. Suuronen kouluttautui ryhmänjohtajan lisäksi kadonneiden etsintään ja opiskeli etsintäkouluttajaksi asti. Nilsiän lisäksi hän oli mukana toiminnassa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Laukaassa. Suuronen jäi vähitellen toiminnasta syrjään perheen kasvamisen myötä. Tuominen osallistuu enää harvakseltaan. – Ikä tässä rupeaa painamaan – ja laiskuus, Tuominen vitsailee. Ystävyys kuitenkin pysyy. Onnea ryhmänjohtajakurssi 60 ja hyvää matkaa kohti 40ja 50-vuotisjuhlia! ? Ikuiset ystävät Punaisen Ristin ryhmänjohtajakurssi 60 on pitänyt yhtä jo 30 vuotta, eikä loppua näy. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA TOMMI MATTILA RJK60 ryhmäkuvassa. Takarivissä vasemmalta Marja-Leena Heikkerö, Saara Ronkainen, Marko Ojaniemi, Antti Tuominen, Matti Kokoi, Sakari Puttonen, Esa Mälkinen ja Erkki Uusitalo. Keskirivissä Kirsi Sihvonen, Eija Suuronen, Kristiina Vanha-Viitakoski, Irja Määttänen ja Timo Suuronen. Edessä Jarmo Raitila, Vesa Autio, Arja Mäkinen ja Päivi Polvi. ”Kurssi tuntui kuin lomalta.” AVM4_2023_alkuosa.indd 26 AVM4_2023_alkuosa.indd 26 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
? KÄÄNNÄ ? Kivat ideat jouluun Punaisen Ristin kaupasta! Verkkokaupan valikoimassa on paljon joulukortteja, tässä niistä muutamia: Joulupostikorttipakkaus 6 korttia tekstillä Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. T200150 Julkortsförpackning 6 kort med text på finska. Virpi Pekkalan joulukorttipakkaus 6 taitekorttia kahdella eri kuva-aiheella sekä blanco kuoret. Korteissa teksti ruotsiksi "God Jul och Gott Nytt År". Saatavana vain ruotsinkielisenä. T1100358 Virpi Pekkalas julkortsförpackning 6 vikbara kort med två olika bildmotiv och blancokuvert. Korten har texten ”God Jul och Gott Nytt År”, finns endast på svenska. Joulupostikorttipakkaus postimerkillä 6 erilaista korttia, ei tekstiä. T1100351 Julkortsförpackning med porto betalt 6 olika kort, ingen text. Sähköiset joulukortit Punaisen Ristin sähköinen joulukortti on kätevä ja nopea tapa lähettää joulutervehdys. Se ehtii perille, vaikka jouluaattoaamuna ja ilman postimerkkiä! Elektroniska julkort Röda Korsets elektroniska julkort är ett enkelt och snabbt sätt att skicka en julhälsning. Det hinner fram till och med på julaftonsmorgonen och dessutom utan frimärke! Trevliga idéer för julen från Röda Korsets butik! Webbutiken har ett stort urval av julkort, här några: Taviokuurna oksalla P300191 Paperikuuset P300192 10 € 24 € 10 € 1 € /kpl AVM423_OMAILMO_4s.indd 27 AVM423_OMAILMO_4s.indd 27 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 AVM4_2023_alkuosa.indd 27 AVM4_2023_alkuosa.indd 27 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
Lahja voi olla myös aineeton En gåva kan också vara immateriell Hyvien tekojen joulukalenteri Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Saatavana vain suomeksi. T200632 Julkalender för goda gärningar När du köper de goda gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Finns endast på finska. T200632 Vaikuttavat lahjat Betydelsefulla gåvor Äitiyspakkaus katastrofin keskelle, e-kortti Moderskapsförpacking i mitten av en katastrof FI Ystävä yksinäiselle Suomessa, e-kortti En vän till en ensam i Finland Lämpimät huovat perheelle, e-kortti Varma filtar till en familj FI Martta Wendelinin Joulukalenteri T200060 Martta Wendelins Julkalender T200060 Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri 2024 on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. T1150200 Martta Wendelins nostalgiska årskalender 2024 är en gåva som alla blir glada över att få. T200938 Kaunis kattaus kruunaa joulupöydän En vacker dukning fulländar julbordet Verkkokaupastamme löydät nämä ja paljon muuta kodin joulutunnelman luomiseen tai lahjaksi! I vår webbutik hittar du det här och mycket annat för att skapa julstämning eller för att ge som gåva! Kalavati Kalanmuotoinen 3-osainen tarjoilukulho T200864 Fiskfat Ett fiskformat serveringskärl i tre delar T200864 Punatulkkukoristeet 4 kpl pakkaus, posliinia. Koko: 3 x 7 cm T200872 Dekorativa domherrar Förpackning med 4 st., porslin. Storlek: 3 x 7 cm T200872 ABC Muumisetti lahjapakkauksessa, muki + vati 15 cm T200712 Muminset mugg+tallrik 15 cm T200712 ABC Muumimukit 2 kpl lahjapakkauksessa 0,3 l T200713 Muminmuggar 2-pack 0,3 l ABC T200713 Kynttiläkimppu Ilo Ljusbukett Ilo/Glädje T200834 Pöytäkynttilä Toivo Bordsljus Toivo/Hopp T20083 Uusi! Yhdessä-kynttilälahjapakkaus Pakkauksessa 15 kruunukynttilää, 3 eri punaista sävyä. T200952 Tillsammans-presentförpackning med ljus Förpackningen innehåller 15 kronljus i tre olika röda nyanser. T200952 Kaari soihtu plasmasytytin USB-ladattava T200942 Kaari Soihtu-plasmatändare USB-laddbar T200942 Sammutuspeitteet Fauna T200870 Foxy T200869 Brandfiltar Nuotiolla-tulitikut puisessa rasiassa T200837 Vid lägereldentändstickor i träask T200837 35 € 14 € 17 € 28 € 26 € Lahjakassi koko:26 x 12 x 32 Punatulkku T200895 Metsän eläimet T200894 Presentkasse storlek 26 x 12 x 32 Domherre T200895 Skogens djur T20089 17 € /kpl 25 € /kpl 30 € /kpl 2 ,90 € 9 ,90 € 7 ,90 € 14 ,90 € 10 ,90 € 29 ,90 € 34 ,50 € 34 ,50 € 44 ,80 € 49 ,80 € Aineeton lahja voi olla joulun tärkein lahja. Lähetä Vaikuttava lahja joulutervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin. Se ehtii perille vielä aattoaamunakin. En immateriell gåva kan vara den viktigaste julgåvan. Skicka en betydelsefull gåva med en julhälsning direkt till mottagarens e-post. Den hinner fram till och med ännu på julaftonsmorgonen. Tarjous! Lahjasetti 2 kpl kotimaista taottua kynttilänjalkaa + kruunukynttiläpakkaus Ilo (yksittäin ostettuna 42,70 €) T200924 Gåvoset, 2 st. inhemska smidda ljusstakar + kronljusförpackningen Ilo/ Glädje. T200924 AVM423_OMAILMO_4s.indd 28-29 AVM423_OMAILMO_4s.indd 28-29 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 AVM4_2023_alkuosa.indd 28 AVM4_2023_alkuosa.indd 28 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
29 ? 29 Lahja voi olla myös aineeton En gåva kan också vara immateriell Hyvien tekojen joulukalenteri Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Saatavana vain suomeksi. T200632 Julkalender för goda gärningar När du köper de goda gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Finns endast på finska. T200632 Vaikuttavat lahjat Betydelsefulla gåvor Äitiyspakkaus katastrofin keskelle, e-kortti Moderskapsförpacking i mitten av en katastrof FI Ystävä yksinäiselle Suomessa, e-kortti En vän till en ensam i Finland Lämpimät huovat perheelle, e-kortti Varma filtar till en familj FI Martta Wendelinin Joulukalenteri T200060 Martta Wendelins Julkalender T200060 Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri 2024 on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. T1150200 Martta Wendelins nostalgiska årskalender 2024 är en gåva som alla blir glada över att få. T200938 Kaunis kattaus kruunaa joulupöydän En vacker dukning fulländar julbordet Verkkokaupastamme löydät nämä ja paljon muuta kodin joulutunnelman luomiseen tai lahjaksi! I vår webbutik hittar du det här och mycket annat för att skapa julstämning eller för att ge som gåva! Kalavati Kalanmuotoinen 3-osainen tarjoilukulho T200864 Fiskfat Ett fiskformat serveringskärl i tre delar T200864 Punatulkkukoristeet 4 kpl pakkaus, posliinia. Koko: 3 x 7 cm T200872 Dekorativa domherrar Förpackning med 4 st., porslin. Storlek: 3 x 7 cm T200872 ABC Muumisetti lahjapakkauksessa, muki + vati 15 cm T200712 Muminset mugg+tallrik 15 cm T200712 ABC Muumimukit 2 kpl lahjapakkauksessa 0,3 l T200713 Muminmuggar 2-pack 0,3 l ABC T200713 Kynttiläkimppu Ilo Ljusbukett Ilo/Glädje T200834 Pöytäkynttilä Toivo Bordsljus Toivo/Hopp T20083 Uusi! Yhdessä-kynttilälahjapakkaus Pakkauksessa 15 kruunukynttilää, 3 eri punaista sävyä. T200952 Tillsammans-presentförpackning med ljus Förpackningen innehåller 15 kronljus i tre olika röda nyanser. T200952 Kaari soihtu plasmasytytin USB-ladattava T200942 Kaari Soihtu-plasmatändare USB-laddbar T200942 Sammutuspeitteet Fauna T200870 Foxy T200869 Brandfiltar Nuotiolla-tulitikut puisessa rasiassa T200837 Vid lägereldentändstickor i träask T200837 35 € 14 € 17 € 28 € 26 € Lahjakassi koko:26 x 12 x 32 Punatulkku T200895 Metsän eläimet T200894 Presentkasse storlek 26 x 12 x 32 Domherre T200895 Skogens djur T20089 17 € /kpl 25 € /kpl 30 € /kpl 2 ,90 € 9 ,90 € 7 ,90 € 14 ,90 € 10 ,90 € 29 ,90 € 34 ,50 € 34 ,50 € 44 ,80 € 49 ,80 € Aineeton lahja voi olla joulun tärkein lahja. Lähetä Vaikuttava lahja joulutervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin. Se ehtii perille vielä aattoaamunakin. En immateriell gåva kan vara den viktigaste julgåvan. Skicka en betydelsefull gåva med en julhälsning direkt till mottagarens e-post. Den hinner fram till och med ännu på julaftonsmorgonen. Tarjous! Lahjasetti 2 kpl kotimaista taottua kynttilänjalkaa + kruunukynttiläpakkaus Ilo (yksittäin ostettuna 42,70 €) T200924 Gåvoset, 2 st. inhemska smidda ljusstakar + kronljusförpackningen Ilo/ Glädje. T200924 AVM423_OMAILMO_4s.indd 28-29 AVM423_OMAILMO_4s.indd 28-29 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 AVM4_2023_alkuosa.indd 29 AVM4_2023_alkuosa.indd 29 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Joulun ihanimmat pehmeät paketit Punaisen Ristin kaupasta Julens ljuvligaste mjuka paket från Röda Korsets butik Heijastavat rukkaset aikuisille Pehmeä ja lämmin fleecevuori. Vahvistettu kämmenosa. Koot: 7-11 Reflekterande handskar för vuxna Mjukt och varmt fleecefoder. Förstärkt handflata. Storlekar: 7-11 Joulun jäsenetuna Marimekon Unikko -tuotteet -25 % Julens medlemsförmån Marimekkos Unikkoprodukter -25 % Kylpypyyhe (40 €) T200686 Pannulappu (14 €) T200865 Badhandduk (40 €) T200686 Pannlapp (14 €) T200865 Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN2023. *Tarjous voimassa 31.12.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN2023 i rabattkodsfältet. *Erbjudandet är i kraft till 31.12.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Uutta! Avun askel -saunatekstiilit Kudottu kaunis Avun askel -kuvio, 75 % kierrätyspuuvilla 25 % polyesteri Laudeliina 150 x 50 cm T200922 Pefletit 2 kpl 60 x 50 cm T200923 Heijastavat rukkaset lapsille Kaksi väriä, pinkki ja lime, sisällä pehmeä lämmin vuori. Koot: 3-4 v, 5-6 v Reflekterande handskar för barn Två färger, pink och lime, mjukt och varmt foder. Storlekar: 3-4 år, 5-6 år Nytt! Hjälpens steg -bastutextilier Vackert vävt Hjälpens steg-mönster, 75 % återvunnen bomull, 25 % polyester Lavduk 150 x 50 cm T200922 Sittdukar 2 st., 60 x 50 cm T200922 Merinovillapanta, pipo, tuubihuivi tai ranteenlämmittimet useita värejä Merinoullpannband, tubhalsduk eller handledsvärmare många färger Muumisukat aikuisille ja lapsille Muminstrumpor för vuxna och barn Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. 10 ,50 € 9 ,90 € koko 40-45 9 ,90 € koko 26-42 6 ,90 € koko 33-35 19 ,90 € 30 € 16 ,90 € 21 ,90 € 21 ,90 € AVM423_OMAILMO_4s.indd 30 AVM423_OMAILMO_4s.indd 30 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 AVM4_2023_alkuosa.indd 30 AVM4_2023_alkuosa.indd 30 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
31 ? KÄÄNNÄ ? 31 Lähetä ratkaisusi ristikkoon joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2023”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 2/2023 voittajiksi arvottiin Matti Hekkala Himangalta ja Carina Nordman-Byskata Petolahdesta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 2/2023 OIKEA RATKAISU. Ristikko 4/2023 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Joulun ihanimmat pehmeät paketit Punaisen Ristin kaupasta Julens ljuvligaste mjuka paket från Röda Korsets butik Heijastavat rukkaset aikuisille Pehmeä ja lämmin fleecevuori. Vahvistettu kämmenosa. Koot: 7-11 Reflekterande handskar för vuxna Mjukt och varmt fleecefoder. Förstärkt handflata. Storlekar: 7-11 Joulun jäsenetuna Marimekon Unikko -tuotteet -25 % Julens medlemsförmån Marimekkos Unikkoprodukter -25 % Kylpypyyhe (40 €) T200686 Pannulappu (14 €) T200865 Badhandduk (40 €) T200686 Pannlapp (14 €) T200865 Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN2023. *Tarjous voimassa 31.12.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN2023 i rabattkodsfältet. *Erbjudandet är i kraft till 31.12.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Uutta! Avun askel -saunatekstiilit Kudottu kaunis Avun askel -kuvio, 75 % kierrätyspuuvilla 25 % polyesteri Laudeliina 150 x 50 cm T200922 Pefletit 2 kpl 60 x 50 cm T200923 Heijastavat rukkaset lapsille Kaksi väriä, pinkki ja lime, sisällä pehmeä lämmin vuori. Koot: 3-4 v, 5-6 v Reflekterande handskar för barn Två färger, pink och lime, mjukt och varmt foder. Storlekar: 3-4 år, 5-6 år Nytt! Hjälpens steg -bastutextilier Vackert vävt Hjälpens steg-mönster, 75 % återvunnen bomull, 25 % polyester Lavduk 150 x 50 cm T200922 Sittdukar 2 st., 60 x 50 cm T200922 Merinovillapanta, pipo, tuubihuivi tai ranteenlämmittimet useita värejä Merinoullpannband, tubhalsduk eller handledsvärmare många färger Muumisukat aikuisille ja lapsille Muminstrumpor för vuxna och barn Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. 10 ,50 € 9 ,90 € koko 40-45 9 ,90 € koko 26-42 6 ,90 € koko 33-35 19 ,90 € 30 € 16 ,90 € 21 ,90 € 21 ,90 € AVM423_OMAILMO_4s.indd 30 AVM423_OMAILMO_4s.indd 30 2.11.2023 11.22 2.11.2023 11.22 AVM4_2023_alkuosa.indd 31 AVM4_2023_alkuosa.indd 31 7.11.2023 16.22 7.11.2023 16.22
Lösningarna på korsordet bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2023”. Bland insändarna på korsordet 2/2023 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Matti Hekkala från Himango och Carina Nordman-Byskata från Petalax. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2023. B K R A M G O D A I S A R N A S I S A G K T A S S I G A R E T A S E M T R G E N R L I L L A M Y N E R E A L E O N A R D O A N A T L J A N A R E D A R E S K A L A D E L E K E R A L Y D E R A T A M O T S E K O A L A M I E E T S A R E N A S T R O N O M L E R A N E O Å A R B O N T S M Å R V I B R A RK KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT FÅGLAR TIDEVARV BOR I KLOSTER VILA MÅNGA RAR Ö I VÄST ARG ?, B, C FÄSTA SKALLADE HOPFOGADE VAR NERO BUSUNGE SNATTADE TRO PEKAS UT KÖPFEST GUD KYLER FLÖJT JOBBA VET HUR BÖCKERNA STAD SJUNGER BRÖA SKER VID SPRÅK SES SEGRARE PÅ GÖR VI I EKA NARR TORG GATA I PARIS ÄGA 2023 FÅGEL SERIE BOLAG EJ DIT SPELPLANEN HÖG TURK TRO SÖTA KAN VI BEGÅ KRÄVER SYRE GAS BIFLOD SLÖA RK ÄH! KÖ ANTILOP SMILA EJ UPP CERIUM SIST I BREVET HAN ÄLTAR LUGN I BÅT? ETT EX TILL HÖGTID HANDLA PUTS MOSES BROR 32 (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) Korsord 4/2023 AVM4_2023_loppuosa.indd 32 AVM4_2023_loppuosa.indd 32 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
33 Kors & tvärs 39 Vi drar åt svångremmen 40 Soppkanonen går het i Uleåborg 42 Blodtjänst hittade nytt hem V IL LE S A L M IN E N KAMPANJEN Jul i Sinnet hjälper mindre bemedlade barnfamiljer vid jul. Jul i sinnet för minde bemedlade barnfamiljer Kampanjmålet är att i år kunna dela ut 22 000 presentkort. RÖDA KORSETS och Mannerheims Barnskyddsförbunds gemensamma insamling Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet drog igen igång den 16 november. I år har kampanjen som mål att samla in 1 540 000 euro så att man kan dela ut presentkort till 22 000 familjer till jul. Ett Jul i sinnet-presentkort är värt 70 euro och kan användas till att köpa livsmedel och förnödenheter i Keskos, S-gruppens och Lidls affärer. Grunden för att beviljas ett presentkort är att familjens ekonomi är pressad till exempel på grund av arbetslöshet, sjukdom, överskuldsatthet, låga inkomster eller en krissituation. Jul i sinnet-presentkort är en gåva och det går inte att ansöka om ett själv. Röda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds avdelningar och lokalföreningar tar reda på behövande familjer bland annat i samarbete med församlingar, rådgivning, socialtjänst och andra organisationer. Kampanjen ordnas redan för 27:e gången år 2023 och varje år avslutas den på julafton. Det går ändå att ge ett bidrag till Jul i sinnet när som helst under året. Bidrag som kommer in utanför kampanjtiden används till presentkort följande jul. Under årens lopp har Jul i sinnet-insamlingen spridit glädje i hundratusentals barnfamiljer i Finland. Samtidigt har frågan om fattiga barnfamiljer fått synlighet i den offentliga debatten och beslutsfattarna har gjorts medvetna om problemet. Insamlingen ordnas av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med Yle. KIMMO HOLOPAINEN AVM4_2023_loppuosa.indd 33 AVM4_2023_loppuosa.indd 33 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
34 Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2024 utkommer den 8 februari. JO O N A S B R A N D T B O LD T JÄ N S T HUNGERDAGENS BÖSSINSAMLING, som i år ordnades 28–30 september, inbringade cirka 800 000 euro till Röda Korsets katastroffond. Det slutliga saldot för Hungerdagskampanjen klarnar senare, när alla bidrag som har getts före slutet av oktober och till exempel företagsbidrag har bokförts. – Tack till alla frivilliga och givare som deltog i Hungerdagens insamling med bössor! I insamlingen deltog folk i alla åldrar, från småbarn till seniorer runt om i Finland. Tack vare dem kunde vi på ett par dagar få in ungefär 800 000 euro till katastroffonden för att kunna hjälpa nödlidande, säger Finland Röda Kors medelsanskaffningschef Sirpa Solehmainen . Under Hungerdagen samlar vi in obundna medel till Röda Korsets katastroffond så att Finlands Röda Kors har snabb beredskap att hjälpa katastrofoffer både i hemlandet och utomlands. Den senaste tiden har hjälp behövt till exempel i Afghanistan, i skalvområdet i Marocko, i översvämningsdrabbade Libyen samt i Israel och på Gazaremsan. I Finland används katastroffondsmedel bland annat till att hjälpa offer för plötsliga olyckor och till att upprätthålla beredskapen att spana efter försvunna personer samt till uppgifter inom psykiskt stöd. KIMMO HOLOPAINEN Hungerdagens bössinsamling inbringade 800 000 euro Det sammanlagda resultatet av insamlingen som pågick till slutet av oktober väntas igen överstiga två miljoner euro. ILIESHA PERERA anmälde sig som Hungerdagen-insamlare i Helsingfors för att hjälpa krisoffer. Information om hiv tillhör alla Världsaidsdagen firas igen den första december. I år är budskapet under temadagen, som har lanserats av FN, att rätt till information om HI-viruset är en människorättsfråga. I Finland hör Hivpoint, Positiiviset ry, Pro-tukipiste, Befolkningsförbundet och Finlands Röda Kors till kommittén för Världsaidsdagen. Information om hiv når i dagsläget inte alls alla människor på lika grunder – inte ens i ett land som Finland. Brist på information försvårar förebyggande av smitta och omsorg om sexualhälsa till exempel bland invandrare. Många av dem kommer från länder där sexualundervisningen är bristfällig och det förekommer diskriminering till exempel mot personer som bär på HI-viruset eller tillhör sexuella minoriteter. De organisationer som utför hivarbete vill satsa ännu mer än tidigare på att producera flerspråkigt material, så att så många som möjligt ska få tillgång till korrekt information på sitt språk. BLODTJÄNSTS app finns till för blodgivarna. Ny mobilapp för blodgivare Blodtjänsts nya mobilapp gör det lätt för blodgivare att få information om blodgivning. I det första skedet av apputvecklingen ger appen bland annat information om när man kan ge blod nästa gång, när man tidigare har gett blod samt data om hemoglobinvärden och blodgrupp. I appen kan man också söka efter närmaste blodgivningsplatser och den vägen kan man gå in till blodgivningens tidsbeställning och fylla i givarens hälsoenkät. – Det här är en efterlängtad nyhet, för givarna har frågat efter ett enkelt sätt att kolla sina egna givaruppgifter. I framtiden ska appen också möjliggöra snabb kommunikation om blodläget direkt till givarna, säger Blodtjänsts direktör Pia Westman. Appen Veripalvelu går att ladda gratis i appbutikerna. Tillsvidare fungerar appen endast på finska. AVM4_2023_loppuosa.indd 34 AVM4_2023_loppuosa.indd 34 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
35 35 35 35 Kedjereaktionen inbringade närmare 90 000 euro Röda Korset ordnar varje sommar cykelkampanjen Kedjereaktionen och i år inbringade den närmare 90 000 euro. Den exakta summan klarnar senare, när alla lag och arbetsgivare som har deltagit i kampanjen har gjort sina donationer. Segern i Kedjerekationen gick till laget Neste Esbo, vars medlemmar tillsammans cyklade 90 536 kilometer. Det innebar ett bidrag på hela 3 621 euro. Tvåa blev CGI Finlands team med 75 630 kilometer och bronset gick till Packaging Materials Cyclers med 68 251 kilometer. B LO D T JÄ N S T M A R E K S A B O G A L V IL LE P A LO N E N Blodgivningsbuss i huvudstadsområdet EN BUSS som har designats för blodgivning är Blodtjänsts nya sätt att sänka tröskeln för att ge blod och se till att man finns nära blodgivarna. Blodgivningsbussen började röra sig i huvudstadsregionen i november och precis som Blodtjänsts andra verksamhetsställen och blodgivningsevenemang ska man boka tid för blodgivning i bussen. Blodgivningsbussen besöker till exempel köpcentrum, skolor och arbetsplatser. I bussen kan fyra personer åt gången ge blod och själva donationsprocessen är likadan som på andra ställen. Bussen rör inte på sig under blodgivningar. Blodgivningsbussen gör det möjligt att ordna blodgivning på platser där det tidigare inte har funnits lämpliga lokaliteter för blodgivning. Samtidigt blir det möjligt att ordna blodgivningar till exempel på företag som inte har tillräckligt många givare för ett blodgivningsevenemang i företagets lokaliteter. Genom sin flexibilitet är bussen också en del av Blodtjänsts försörjningsberedskap. Tillsvidare är det inte möjligt att ge blod för första gången i Blodgivningsbussen, men de som är intresserade av blodgivning kan ändå boka tid och komma och bekanta sig med givningsprocessen. I samband med besöket görs då en bedömning om man lämpar sig som blodgivare och det tas ett blodprov för att bestämma besökarens blodgrupp. IIRA HARTIKAINEN Läs mera: verenluovutusbussi.fi (endast på finska) Förutom på traditionella blodgivningsplatser kan man nu också ge blod i en buss. 75 ÅR AV BLODTJÄNSTVERKSAMHET År 2023 hade det gått 75 år sedan Finlands Röda Kors Blodtjänst inledde sin verksamhet. Ett tema för Blodtjänsts jubileum har varit uppskattningen för givarna och hur verksamheten har förnyats i enlighet med Finlands blodomsorgs behov. I Lilla Finlandia i Helsingfors ordnades i september ett jubileums seminarium som samlade Blodtjänsts viktiga samarbets parter från sjukhus, forskningsgrupper, statsförvaltningen samt andra organisationer och samfund. Precis som för 75 år sedan är det blod som blodgivare ger fortfarande viktigt för att rädda patienters liv och förbättra deras livskvalitet. BLODGIVNINGSBUSSEN gör det lättare att ge blod till exempel på skolor och på arbetsplatser. Stor julkonsert samlar bidrag 23 december Finlands Röda Kors och World Vision gör tillsammans med tv-kanalen Fyran en stor välgörenhetskonsert till jul. Julens stora stödkonsert visas på Fyran kl. 20 den 23 december. På konserten uppträder bland annat Suvi Teräsniska, Tuure Kilpeläinen, Hassan Maikal, Irina och Haloo Helsinki! Evenemanget samlar in medel för att hjälpa offren för den globala hungerkrisen och bidrar till en tro på en bättre morgondag. Fyran visar konserten i flera repriser under mellandagarna och efter nyår. PÅ JULENS stödkonsert uppträder bl.a. Haloo Helsinki! INTÄKTERNA från Kedjereaktionen hjälper jordbrukare I Eswatini. 7 198 FRIVILLIGA verkade i Finlands Röda Kors vänverksamhet i Finland förra året. Verksamheten har många former och genom den fick 23 644 personer stöd. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSSTATISTIK 2022 AVM4_2023_loppuosa.indd 35 AVM4_2023_loppuosa.indd 35 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
36 D et var inte igår. År 1987 förfasade sig Finland över Guds teater och intaget av svamp och bär begränsades efter nedfallet från Tjernobyl. Republikens president hette Mauno Koivisto och i baksätet på en bil fick man åka utan säkerhetsbälte. Utomlands var Sovjetunionen starkt, åtminstone utåt. Det var förbryllande att västtyske Mathias Rust kunde passera genom det sovjetiska luftvärnet och landa på Röda torget i Moskva. I ett delat Berlin krävde Ronald Reagan att Michail Gorbatjov skulle riva Berlinmuren. Samma höst steg Kristiina Kumpula , 31 år och förvaltningsmagister, in genom dörren till Finlands Röda Kors centralbyrå på Fabriksgatan i Helsingfors. Senast hade hon studerat teatervetenskap och arbetat som forskningsassistent i ett projekt som leddes av professor Olli Mäenpää . Nu hade hon blivit vald till sekreterare i fostran till internationalism på Röda Korset. Av Röda Korset visste Kumpula på förhand så gott som ingenting, utom att en bekant hade jobbat där. Mänskliga rättigheter och det internationella intresserade henne däremot, liksom organisationsvärlden. Kumpula bollade idéer och utvecklade fostran till internationalism tillsammans med avdelningar och distrikt inom Röda Korset för att erbjuda sådant till kommuner och skolor. Hon förmedlade unga finländare brevvänner i Kaffa, som då var Finlands Röda Kors fadderdistrikt i Etiopiska Röda Korset, och skrev om fostran till internationalism och ungdomsfrågor i Röda Korsets tidning. Bland annat. Uppskattad generalsekreterare Kristiina Kumpula skulle jobba på Finlands Röda Kors i ett par månader. Det blev lite mer än så: Efter närmare 40 år går hon glad i hågen i pension som generalsekreterare. TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO LEENA KOSKELA I början hette det att uppdraget skulle vara i några månader, men det förlängdes. Arbetet engagerade så till den grad att Kristiina Kumpula fortsatte arbeta med fostran till internationalism ända till 1995. Efter det utsågs hon först till planerare för flyktingoch invandrararbete och sedan till organisationsdirektör år 1997 och programdirektör år 2000. Tjänsteförrättande generalsekreterare för Finlands Röda Kors blev Kumpula hösten 2003, när generalsekreterare Markku Niskala kallades till Genève för att bli generalsekreterare för Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC. Följande år utsågs Kumpula till generalsekreterare. Det är nästan 20 år sedan dess. Under årens lopp har Kristiina Kumpulas glada ansikte i praktiken blivit bekanta för alla inom Finlands Röda Kors och för lika många utanför organisationen, eftersom hon har representerat Röda Korset vid otaliga evenemang, seminarier och inlägg. Men allt har sin tid. I oktober lämnade Kumpula över stafettpinnen till sin efterträdare Eero Rämö och från och med årsskiftet är hon officiellt pensionär. Det är dags för den klyschigaste frågan: Hur känns det? – Egentligen känns det inte alls än, ler Kumpula. – Klart att det är en ganska stor omställning, men när man har jobbat på samma ställe i 36 år så tar det sin tid att komma loss. Jag säger inte att jag fortfarande har en fot i dörren, men blicken kommer nog säkert att vara fäst vid Röda Korset länge än. – Sen finns det förstås ett vemod som är kopplat till arbetskamraterna. När man har varit van att jobba i en stor arbetsgemenskap med härliga människor så blir skillnaden till en annorlunda vardag självfallet enorm. En starkare identitet Inför pensionen är en lämplig stund att stanna upp och ta en titt bakåt. Hur skiljer sig dagens Finlands Röda Kors från den organisation som den unga Kristiina Kumpula började jobba på år 1987? – Det var åtminstone lätt att börja jobba på centralbyrån, atmosfären var trevlig och alla kände varandra väl, för antalet anställda var mycket mindre. Pär Stenbäck var generalsekreterare då, säger Kumpula. – Själv var jag en mer udda fågel på den tiden, eftersom jag kom till huset som projektanställd. I dag känns det som att så gott som alla jobbar inom något projekt. Delvis handlar det säkert om ett annat sätt att tänka, men framför allt är det en fråga om finansiering. I efterhand tycker Kumpula att den största behållningen med hennes första uppdrag inom Röda Korset var att hon fick arbeta med avdelningarna. På 80-talet var fostran till internationalism något nytt och man hade mest sysslat med det på centralbyrån. Kumpulas uppgift var att engagera avdelningarna att arbeta med globala frågor. – Det var ett bra sätt att lära sig om hur en frivilligorganisation fungerar. Man kan ge stöd och uppmuntran till volontärer, men inte order. Om folk frivilligt sätter sig i rörelse så har det potential att förändra världen, men om folk inte är engagerade så händer ingenting. Inom Röda Korset betonas frivilligheten dessutom speciellt. Kumpula säger att Röda Korsets arbete under de gångna decennierna helt tydligt har blivit mer professionaliserat. De anställda är allt hårdare experter och specialisera”I dag hörs medlemmarnas röst bättre.” AVM4_2023_loppuosa.indd 36 AVM4_2023_loppuosa.indd 36 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
37 VÄND ? de på sina områden. Hierarkierna har man inte helt kommit ifrån, men det tänket har minskat. Den viktigaste reform som Kumpula har upplevt är stämmoreformen i början av 90-talet. Då fick avdelningarna rätt att direkt skicka egna företrädare till stämman. Det var ett viktigt steg för organisationsdemokratin. – Det har visat sig vara ett oändligt klokt beslut. I dag hörs avdelningarnas och medlemmarnas röst mycket bättre, säger Kumpula. – Genom reformerna har också stämmans beslut en helt annan tyngd. Tidigare var de närmast rekommendationer, nu är verksamhetsstrategin ett dokument som hela organisationen tillsammans har godkänt. Vi förbinder oss till gemensamma mål på ett mycket starkare sätt. Enligt Kumpula har en starkare demokrati också varit bra för organisationens identitet. Den gemensamma visionen om organisationens basuppgift har stärkts: Röda Korset är en beredskapsorganisation som alltid är redo att hjälpa. Det är ett gemensamt mål som alla verksamhetsformer och organisationsenheter på sina respektive sätt bidrar till. – Det handlar allt mer om det som är gemensamt. Strategiskt sett är det en stor sak. Verksamheten i fokus Hela det finländska samhället har förändrats mycket på 40 år och det syns även i det civila samhället. Inom Röda Korset finns det större variation i verksamheten och frivilligunderlaget har vuxit. Enligt Kristiina Kumpula har man satsat mycket på att nå olika grupper, utan att lyckas till hundra procent. – Det kvarstår som en stor fråga om vi även i fortsättningen vill vara ”hela folkets Röda Korset”, säger hon. Finland har beskrivits som föreningarnas förlovade land och på den punkten har inte mycket förändrats. I föreningsregistret finns det för närvarande 100 000 föreningar och samfund. Varje år registrerats ett par tusen till. Finlands Röda Kors medlemsantal var som högst på 1980-talet, då gränsen på 200 000 medlemmar sprängdes tre år i rad. I dag är antalet medlemmar bara drygt 70 000. Vad vittnar det om? – Jag tycker det framför allt vittnar om en ändring i tankesätt. På 1980-talet tog folk mer fasta på strukturer än verksamhet. Att höra till Röda Korset var betydelsefullt i sig och för det betalade man en medlemsavgift på några tior per år, säger Kumpula. – I dag är människor mer intresserade av betydelse och verksamhet. Om man till exempel ser på de senaste decenniernas stora katastrofer – som tsunamin i Sydostasien, flyktingkrisen år 2015 eller coronapandemin – så har en stor grupp människor varje gång anmält sig till oss för att de vill hjälpa via Röda Korset. En del har blivit medlemmar, andra inte, och många har stigit undan igen efter att situationen är över. För Röda Korset är den här trenden en utSOM PENSIONÄR vill Kristiina Kumpula ge sig själv tid att läsa och motionera. Organisationsverksamheten lockar fortfarande och Kumpula har redan lovat ställa upp som frivillig utbildare vid behov. AVM4_2023_loppuosa.indd 37 AVM4_2023_loppuosa.indd 37 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
38 maning av minst två orsaker, säger Kumpula. Hur ska vi kunna hålla fast vid de här mobila volontärerna? Kan vi erbjuda dem meningsfull sysselsättning när den ursprungliga situationen har passerat? En eventuellt ännu större fråga är hur folk i avdelningarna ska räcka till. Det lokala är Röda Korsets styrka och för beredskapen och samarbetet med myndigheterna är det speciellt viktigt att ha ett nätverk av avdelningar som täcker hela landet. – Röda Korset har ett speciellt uppdrag att bistå myndigheterna och därför behöver vi ha en representant på varje ort, någon som kan samarbeta med myndigheterna. Det här är helt klart en fråga som man måste tänka på i framtiden. Lösningen kan vara att avdelningarna har gemensamma verksamhetsgrupper eller funktioner som styrs från distriktet, eller något annat. – I sista hand utgår allt från att vi även framöver har bra och synlig verksamhet som berör människor. Vi kan erbjuda folk en plattform att göra och påverka, men vi kan inte kräva att de ska förbinda sig just vid Röda Korset. Alla behövs Antalet medlemmar har betydelse för Röda Korsets genomslag och beredskap, men Kumpula tycker inte det är något man ska betona alltför mycket. En viktigare måttstock är aktiva volontärer. – Jag tror att Röda Korset i framtiden kommer att bedömas mer enligt antalet frivilliga än antalet medlemmar som har betalat sin medlemsavgift. Vi befinner oss redan nu i en situation där alla som är frivilliga inte är medlemmar, samtidigt som en betydande del av medlemmarna inte är med i verksamheten. Det är olika sätt att stödja Röda Korset, och båda är värdefulla. En annan fråga som man har oroat sig över sedan 1980-talet är antalet unga inom organisationen. En brist på framtidens aktiva har ofta presenterats som en hot mot en fortsatt verksamhet. Kumpula är ändå delvis av annan åsikt. – Frågan om ungdomar är inte en framtidsfråga, utan en fråga som gäller här och nu, betonar hon. – Det är sant att vi inte har lyckats väldigt väl med att tilltala unga och det är helt klart en utmaning. Men vi kan inte förvandla oss till en ungdomsorganisation bara för ungdomsverksamhetens skull. Verksamheten ska utgå ifrån Röda Korsets mission. – Den väsentliga frågan är hur vi kan erbjuda tillfällen till engagemang för olika människor i olika åldrar? Jag tycker det handlar om att beakta mångfalden och om vi inte klarar av det, hur livskraftig är vi riktigt som organisation då? Gör gott att bli utmanad De senaste åren har det talats mycket om polariseringen i samhället och att attitydklimatet har blivit hårdare. Även Finlands Röda Kors har utsatts för hård kritik – ett par gånger direkta angrepp – i synnerhet i samband med mottagningen av asylsökande och flyktingar. Kristiina Kumpula påpekar att debattklimatet visserligen har skärpts, men att själva frågorna är hur gamla som helst: Vem ska få hjälp? Når hjälpen fram? Varför hjälper man inte mera här hemma? – Trots tillfälliga överdrifter tycker jag egentligen att det är bra att vi blir utmanade. Frågor som vart hjälpen riktas är stora etiska och principiella spörsmål och vi borde fundera på dem själva också då och då. I slutändan är det alltid en fråga om val, säger Kumpula. – Våra val utgår från Röda Korsets uppdrag, principer och kunnande, och jag tycker att vi i allmänhet har lyckats motivera våra beslut väl. Enligt Kumpula verkar merparten av finländarna också förstå Röda Korsets humanitära uppdrag som neutral aktör. Det är Röda Korsets plikt att i första hand hjälpa de människor som lider den största nöden. Ibland kräver det att man tar sig till ställen där den som har makten verkar vara en djävul, men ändå måste man ge sig av dit, eftersom där finns människor som ingen annan hjälper. – En annan fråga är sen att man i ett spändare klimat har försökt göra politik av hjälpandet och tvinga humanitära aktörer att ta ställning i politiska frågor. Bakom det tror jag det ligger en dysfunktionalitet i det politiska systemet. När man inte får lösningar till stånd vill man att humanitära aktörer ska fixa situationen. Till det kan Röda Korset naturligtvis inte säga något annat än att politiska beslut ska fattas av politiska beslutsfattare, säger Kumpula. – Sen tänker jag också att Röda Korset ofta får utstå mer offentlig kritik för att vårt arbete är så viktigt och gör skillnad. Det skulle vara mer oroväckande om det kvittar vad vi gör. Inflytelserika aktörer måste man alltid kunna fråga om de gör rätt val och på vilka grunder. Principerna håller Kumpula säger att hon stiger åt sidan vid rätt tid och glad i hågen: Finlands Röda Kors som organisation är i gott skick och grunden är stark. Organisationen är i goda händer. – Förstås det finns utmaningar och förändringsbehov, precis som i hela det civila samhället, men inga eldsvådor. Det handlar mer om att fundera över vartåt man vill leda organisationen i nuläget – en ny generalsekreterare innebär nya möjligheter. Kumpula tycker det är viktigt att Röda Korset även under kommande decennier förblir en öppen frivilligorganisation med bred grund, en del av det civila samhället där det finns plats för människor av alla slag att engagera sig. Man behöver inte vara rädd för att ha olika åsikter, för folk har olika utgångspunkter. Ett gott rättesnöre är Röda Korsets principer. – Vi får inte linda in oss i våra egna bubblor och föreställa oss att allt går bra bara vi är trevliga mot våra kompisar. Röda Korset måste kunna höra andra röster, till och med tredje röster. Röda Korsets principer utgör en så stark värdegrund att vi nog klarar av att ge svar till dem som finns utanför vår bubbla. ? KRISTIINA KUMPULA gläder sig åt att gräsrotsdemokratin stärkts inom Röda Korset. En genuin tvåspråkighet är också något värdefullt: – Jag tror bestämt att det har hjälpt oss att ta andra i beaktande och se människors olika behov. ”Det är bra att vi blir utmanade då och då.” AVM4_2023_loppuosa.indd 38 AVM4_2023_loppuosa.indd 38 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
39 En tid av förnyelse De nästa tre åren drar vi åt svångremmen. Organisationsbidragen minskar, nedskärningarna i socialskyddet ökar utsattheten och människor lever med många slags osäkerhet och otrygghet. DEN FÖRSTA OKTOBER firade vi medborgarinflytandets dag, som i år också för första gången var en flaggdag. Att vi flaggar för medborgarinflytande är en viktig, symbolisk signal om att det är något vi uppskattar. Forskning visar att de samhällen som klarar av att utnyttja sina medborgares mänskliga kapital, förtroende och naturliga vilja till samarbete har de bästa förutsättningarna för framgång. Hos oss i Finlands Röda Kors är en viktig form av medborgarinflytande vår ordinarie stämma. Vi är en demokratisk organisation, där folk på fältet och deras representanter i förtroendeorgan fattar beslut om hur vi går framåt. Tack än en gång till alla er frivilliga och anställda inom Finlands Röda Kors som i juni möjliggjorde ordinarie stämman i Joensuu! DET VIKTIGASTE av besluten vid stämman var Finlands Röda Kors verksamhetsstrategi för de närmaste tre åren. Den nya strategin är för oss ett viktigt dokument som stakar ut vartåt vi vill röra oss. Våra huvudmål är att hjälpen finns nära, att alla är delaktiga i ett välmående samhälle och att vår egen verksamhet stärker förtroendet i det finländska samhället. De här tre punkterna har en stadig grund i Röda Korsets värderingar. Efter dem förutsätter strategin konkreta handlingar för att stärka beredskapen, främja klimatoch miljöhållbarhet, ge mer hjälp via webben och psykologiskt stöd samt att vi satsar på utbildning för att minska ensamhet, utslagning och rasism. Under den begynnande treårsperioden ville stämman speciellt stärka delaktighet och gemenskap samt lokal frivilligverksamhet. Vi som har förtroendeuppdrag förväntas nu bidra till förändring. I synnerhet i hur vi arbetar med organisationsförvaltning behövs nya, friska vindar. Röda Korsets grunduppgift är att hjälpa människor. Vår uppgift i förtroendeorgan på alla nivåer är att bidra till det uppdraget och riva hinder. För att säga det riktigt enkelt: all byråkrati som inte tjänar frivilligverksamhet och hjälparbete är onödig. DEN NYA STÄMMOPERIODEN är ett tillfälle för oss att förnyas och det är en uppgift vi ska ta oss an såväl i styrelsen och fullmäktige som på centralbyrån, i distrikten och i avdelningarna. Alla vi som är förtroendevalda och naturligtvis vår nya generalsekreterare Eero Rämö och hans team är de människor som ska möjliggöra förnyelsen. Låt oss alltså direkt dra igång arbetet för att förnya våra sätt att arbeta så att helheten på bästa möjliga sätt tjänar verksamhetsstrategins mål: frivilligverksamhet, engagemang bland unga, klimathållbarhet och en hållbar ekonomi. De nästa tre åren drar vi åt svångremmen. Organisationsbidragen minskar, flera nedskärningar i socialskyddet ökar utsattheten och människor lever med många slags osäkerhet och otrygghet. Regeringsprogrammet bedyrar ändå en stor uppskattning för det civila samhällets organisationer. Organisationerna nämns på flera håll som stöd för myndighetsarbetet, som frivilliga aktörer och som sistahandshjälpare. Det är viktigt att organisationsfältets betydande roll också erkänns i de nya välfärdsområdena. Organisationer erbjuder tjänster, expertis, kamratstöd och otaliga lågtröskeltjänster som bidrar till precis den delaktighet och gemenskap som också betonades vid stämman i Joensuu. RÖDA KORSETS kraft sitter i våra frivilliga, medlemmar och stödjare. Att ställa upp som frivillig och att vara medlem är ett ställningstagande för det arbete vi utför och för våra värderingar. Röda Korset agerar nationellt och internationellt för att lindra mänskligt lidande och främja hälsa och välmående. Inom Finlands Röda Kors är Hungerdagen, som igen ordnades i september–oktober, en viktig kampanj som möjliggör våra hjälpinsatser. Förutom att vi samlar in medel under Hungerdagen är den en påminnelse om att hjälp fortfarande behövs. På samma sätt påminner insamlingen Jul i sinnet, som snart drar igång, oss om att varje barn och varje barnfamilj förtjänar åtminstone en stunds respit från vardagens sparkrav – ens vid jul. ? Kolumn Elli Aaltonen Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors, arbetslivsprofessor vid Tammerfors universitet och doktor i samhällsvetenskaper. AVM4_2023_loppuosa.indd 39 AVM4_2023_loppuosa.indd 39 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
40 Gemensam sak och måltidsgemenskap När nöden är stor behövs också mat. Röda Korsets Uleåborgs distrikts bespisningsgrupp sköter matservicen för behövande med hjälp av ett fältkök. Under De bostadslösas natt lät sig kycklinggrytan väl smaka. TEXT JENNI RÄINÄ BILDER VESA RANTA I storköket doftar det stekt kyckling. Det puttrar parallellt i tre stekpannor på tre spisar och det står tre kockar och vaktar över kycklingfräset. – Inte har jag lust att laga mer kyckling i år, skrattar Kaisu Haakana vid en av stekpannorna. – Tur att vi gjorde det tidigare i veckan, svarar Helena Törölä . På ett sidobord står en hel hög askar med filéstrimlor av kyckling och väntar på att stekas. Sammanlagt ska kockarna tillreda 28 kilo kyckling för den kycklinggryta med frukt som ska serveras på De bostadslösas natt. Haakana, Törölä och Pauliina Daalsgaard som står och lagar mat i köket i Kastellis kyrka hör till Uleåborgs distrikts bespisningsgrupp. Gruppen grundades för ett och ett halvt år sedan och är den första i sitt slag i Finlands Röda Kors. Det finns ändå en förhoppning om att liknande grupper ska bildas även på andra håll i Finland. Allt började med en soppkanon I ett tält på kyrkans gård puttrar det som i Finland brukar kallas soppkanon och i Sverige heter kokvagn. Heikki Ylisiurua blandar om i grytan med en lång slev. Intill honom står Pia Jylänki , planerare för Röda Korsets Uleåborgs distrikts projekt Mat och delaktighet, och socialverksamhetsplanerare Mira Carlenius och förundrar sig över den soliga höstmorgonen. Trion fick idén till en bespisningsgrupp för knappt två år sedan vid Uleåborgs församlings evenemang Soittoruokala (ung. Mat och musik). När de såg församlingen servera mat ur en soppkanon kom de att tala om att Ylisiurua, som är intresserad av matlagning, också har lärt sig hur man lagar mat i ett fältkök av den typen. Carlenius hade skaffat en soppkanon till Röda Korsets lager som ett led i socialoch hälsovårdsministeriets projekt Mat och hjälp till alla. En tanke om hur man kunde göra mat till en del av beredskapsverksamheten började gro. När en kris inträffar behövs det alltid mat. Till exempel i samband med efterspaningsuppdrag har bespisningen för de frivilliga som deltar krävt en separat insats. MIROSLAVA ABBASOVA från Ukraina studerar till närvårdare och deltog för första gången i De bostadslösas natt. Den varma stämningen gjorde henne glad. AVM4_2023_loppuosa.indd 40 AVM4_2023_loppuosa.indd 40 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
41 Carlenius och Jylänki gick från tanke till handling och började höra sig för efter folk som var intresserade av en ny bespisningsgrupp. Det resulterade i närmare 40 frivilliga. Gruppens medlemmar fick hygienutbildning och Marthorna höll kurser för dem. Försvarsutbildningsföreningen ordnade i sin tur utbildning i matlagning i soppkanon. Idén var att bespisningsgruppens verksamhet efter det nuvarande projektet ska vara självgående och fortsätta med frivilliga krafter. – Men de här är våra bossar, säger Ylisiurua och visar på Jylänki och Carlenius. – Nejdå, de frivilliga är nog våra bossar, säger Pia Jylänki bestämt. Mat med humor Kaisu Haakana som står vid kycklingpannan säger att frågan om frivilliga till bespisningsgruppen kom som på beställning för henne. – Jag miste min man för två år sedan och hade inga hobbyer. På nätet sökte jag efter någonting att göra och genom det här har jag fått nya vänner. Jag ställer alltid gärna upp. Jag vill inte bli en soffpotatis. Kaisu Haakana och Helena Törölä räknar ut att de sätter 10–15 timmar i månaden på att vara frivilliga i bespisningsgruppen. En gång i veckan delar de ut svinnmat vid yrkesinstitutet. Varannan vecka ordnas utdelning av matkassar och i samband med det serveras besökande mat ur soppkanonen. Dessutom kan det ibland komma ett larm eller något specialevenemang som den här gången De bostadslösas natt. Törölä, Haakana och Ylisiurua säger att det är trevligt att jobba ihop. Vi-andan i bespisningsgruppen är god och humor har de gott om. Ibland är snacket så vilt att Heikki Ylisiurua får lägga händerna för öronen. – De kvinnorna, de kvinnorna. Själv är jag en blyg gosse från landsbygden, påstår han. Men nu börjar det bli bråttom. Det ska lagas flera liter soppa innan evenemanget De bostadslösas natt börjar i centrum av Uleåborg. Staden tillhör alla Solen skiner på Rotuaari-torget i centrala Uleåborg. På scenen håller lokala politiker tal och säger att staden tillhör alla. Senast i juni fördes det en livlig debatt om den saken i Uleåborg, då staden lät plocka bort de bänkar som fanns vid Kauppurienaukio i kärncentrum. Den orsak som angavs var att folk som rört sig i området hade känt sig otrygga. Skvären hade blivit en plats där utslagna och personer med missbruksproblem tillbringade sina dagar. Tillsvidare är det gott om plats vid matserveringen. Helena Törölä sitter på en bänk och pratar med en ung evenemangsbesökare. Av bespisningsgruppens medlemmar har många också utbildat sig till frivilliga inom psykiskt stöd. Intill matståndet sitter tre män och äter soppa ur engångstallrikar. – Väldigt gott. Det här är väl kryddat, berömmer Pete . Närvårdarstruderande Miroslava Abbasova från Ukraina berömmer den varma stämningen på evenemanget. Abbasova har bott i Finland i sju år och tänker fortsätta studera till sjukskötare med inriktning på arbete med äldre. – Men arbete inom akutvården intresserar också. Det är kunskaper som är bra att ha i dagens värld, säger hon. Bespisningsgruppen är också redo för framtida kriser. Gruppen kan larmas till en plats genom Frivilliga räddningstjänstens larmsystem OHTO. Ett litet steg till utslagning Kycklinggrytan ångar och de frivilliga uppmanar folk att modigt komma och få sig en portion mat. Framför matståndet sitter Pertti på sin rollator. – Det är bra att det här evenemanget tänker på dem som inte har någonting. Med Finlands levnadsstandard borde det inte finnas en enda som är bostadslös längre. Det handlar inte om pengar utan om vilja. Att evenemanget De bostadslösas dag ordnas just i centrum känns viktigt. Pertti säger att man också kunde dela ut livsmedelsbidrag i centrum någon gång. – Utdelningsplatserna är någonstans långt borta, på ställen jag inte kan ta mig till med den här kärran. Ibland kunde man ha behov av något, men det är omöjligt att komma sig till utkanterna av staden. Helena Törölä återvänder till serveringen med ett leende. Hon funderar över att det kan finnas en tröskel att ta emot en gratis portion mat. – Men vi har tanken att det kanske till och med mer än att servera mat handlar om att bli medveten om de här frågorna och att man stannar upp vid den saken så länge det tar att äta en portion soppa. Vi är människor allihop. Törölä säger att det är viktigt att förstå hur kort steget till bostadslöshet kan vara. Den avgörande knuffen kan till exempel vara en överraskande arbetslöshet, en skilsmässa eller att man blir sjuk. Mysigt med vimmel I matståndets bakre del väntar följande sopportioner i varma förvaringskärl av stål. Bredvid dem sitter Kaisu Haakana och följer med vimlet på torget. – Det här tycker jag om, att det är folk omkring en. Jag har tidigare jobbat inom kundservice, säger hon. Innan Haakana gick i pension jobbade hon inom sjukhusservice. Före det jobbade hon på en bank. Som pensionär föll det sociala vimlet bort. Men nu har det återvänt. Det känns också bra att hjälpa. De personer som deltar i evenemang och besöker utdelningarna har med tiden blivit bekanta. Helena Törölä säger att hon ofta känner att hon inte ens är med på evenemangen som hjälpare. – Inte ser jag det här som välgörenhet, utan som något som får mig själv att må bra. Jag får mer än jag ger. ? ”Det handlar inte om pengar utan om vilja.” HEIKKI YLISIURUA (t.h) är huvudkock i bespisningsgruppen i Uleåborg. Juha Siltakoski rör om i kycklinggrytan. PIA JYLÄNKI (t.v.) och Mira Carlenius gjorde bespisningsberedskapen till en del av Röda Korsets beredskap i Uleåborgs distrikt. AVM4_2023_loppuosa.indd 41 AVM4_2023_loppuosa.indd 41 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
42 D et är en fredag morgon i oktober i Veckals i Vanda. Höstsolen värmer väggarna på Blodtjänsts nya lokaliteter och droppflaggorna vajar på sina flaggstänger. Höga glasväggar gör att det finns gott om naturlig belysning såväl i byggnadens höga entréhall som i arbetsrummen. Just nu dricker en del av personalen på morgonkaffe. Sammanlagt jobbar ungefär 300 anställda på blodcentret i Veckals. En del jobbar i två skift på vardagar, andra jobbar även nattetid. På grund av laboratorieundersökningar för organdonationer och blodtransfusionsvård är det jour 24/7 varje dag året om i Veckals. Röda Korsets Blodtjänst ansvarar för blodomsorgen i hela Finland. Det betyder att det är Blodtjänst som organiserar blodgivningar, testar blodet och tillverkar blodpreparat av det, och också sköter lagring och distribution till sjukhusen. Blodtjänsts flyttade från Stenhagen i Helsingfors till Veckals förra året och det har lyft hela verksamheten till en ny nivå. Lokaliteterna har från början till slut planerats efter Blodtjänst behov och processerna har gjorts så smidiga i synnerhet i laboratoriet och lagret att besökare kommer från andra länder för att bekanta sig med huset. – Logistiken har blivit väldigt mycket bättre. Samarbetet mellan olika funktioner har blivit tätare och det ger oss synergier, säger Blodtjänsts kommunikationsoch personalchef Willy Toiviainen . – Tidigare jobbade vi i en labyrint som var större än vi behövde. Med god planering kunde vi minska den totala yta vi behöver till ungefär hälften av det tidigare, vilket också påverkar kostnaderna. Blodtjänst hade verkat i Stenhagen sedan 1970-talet och man ville att de nya lokaliteterna skulle vara enkla att variera, eftersom det är meningen att de ska tjäna långt in i framtiden. Man fäste speciell uppmärksamFinlands blodomsorgs nya hjärta I Veckals i Vanda slår ett unikt hjärta i Finland: i Blodtjänsts nya lokaler produceras något som bokstavligen betyder livet, nämligen blodprodukter som tillverkas av den gåva som blodgivare ger. TEXT NINA PINJOLA / MEDIAFOCUS BILDER MATTI RAJALA ÅRLIGEN behöver cirka 40 000 patienter blodpreparat från Blodtjänst. AVM4_2023_loppuosa.indd 42 AVM4_2023_loppuosa.indd 42 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
43 het vid funktionssäkerhet och utnyttjandet av nya teknologier. Även personalen involverades i planeringsarbetet. Arbetsergonomi och hur de anställda orkar har beaktats på flera sätt. Till exempel ljusoch ljudergonomin har förbättrats och i byggnaden finns en personalrestaurang, pausrum och rymliga omklädningsoch tvättrum med tanke på anställda som till exempel cyklar till jobbet. Till och med arbetsklädsvården har ett eget smartlager. Blodtjänst utgör en viktig del av Finlands försörjningsberedskap, så även läget är viktigt. Veckals ligger behändigt nära huvudvägar, flygfält och Ringbanan. Lager utan brådska Lagret i Vecklax är 800 kvadratmeter stort och de massiva hyllorna sträcker sig nästan till taket. Antalet kvadratmeter har minskat till en tredjedel av det tidigare, eftersom ny teknologi gör det möjligt att utnyttja rummet till sju meters höjd. – Avsikten var att automatisera allt som går att automatisera, och det har lyckats fint, myser lagerchef Mikko Tuononen . Blodtjänsts lagerteam på sex personer fick själv planera hur lagret skulle fungera. I praktiken har man eliminerat alla tunga jobb med hjälp av vakuumlyftar. – Förnyelsen blev en fullträff. Nu får vi fokusera på själva jobbet när vi inte behöver springa omkring och flytta på saker och ting med rullcontainers. Känslan av brådska och stress är borta. Lagrets stolthet är två lagerautomater. Onni Paajanen visar hur enkelt det är att hitta enskilda produkter. Man matar in informationen om vad man vill ha i lagerautomaten, som då letar upp varan och levererar den till insamlingsdisken. I Finland doneras dagligen 700–800 påsar blod och allt det blod som samlas in runt om i landet levereras till Veckals. Lastbryggan är reserverad för lastbilar och kurirer. Därifrån flyttas röda cellplastlådor eller transportskåp som påminner om kylskåp till lagret. – Tidigt på morgonen gör vi en förhandsgranskning av leveranserna och skickar blodet längs rullbanan till produktionen. Där kan arbetet inledas direkt, för de behöver inte längre delta i lossning av lasten, säger Tuononen. Vid åttatiden på morgonen börjar produktionen leverera plasma till lagret. Plasman har separerats ur helblod och i lagret fryses den ner till -30 grader och lagras. Senare avhämtas plasman av läkemedelsbolaget Takeda, som använder den till att tillverka mediciner för vård av bland annat antikroppsbrister, blödningssjukdomar och svåra brännskador. Allt blod undersöks Att blodprodukterna är trygga är av största vikt för Blodtjänst. Allt det blod som blodgivare ger undersöks för infektioner i laboratoriet i Veckals. – Om någon ger blod någonstans i Finland i dag så ska laboratoriesvaren för det blodet vara klara före klockan 13 imorgon, så att vi kan ge en färdig blodprodukt till sjukhusen för användning. Därför inleder vi undersökningsprocesserna redan under natten, säger laboratoriechef Sirpa Virolainen . Automation utnyttjades i virusscreening redan i Stenhagen, men i det nya labbet i Veckals kunde automatiseringen utvidgas till kallförvaringen av alla prover. – Arbetet har blivit mer fokuserat och många arbetsskeden som gjordes för hand har fallit bort. Nu får våra skickliga proffs koncentrera sig mera på sina egna uppgifter. I Veckals finns alla laboratoriefunktioner på samma ställe. Det är en stor fördel jämfört med Stenhagen, där laboratorierna var fördelade på tre olika våningar och de anställda gick upp och ner i trapporna. – Det har också ökat på vår arbetsrotation i och med att allt fler har önskat lära sig olika arbetsuppgifter och variera dem över teamgränserna. Det är något som ökar tryggheten också med tanke på sjukdomsfall. Färdigt för sjukhusen Om rullbanan i Veckals börjar i lagret så slutar det på produktionssidan. – Det bästa med de här nya lokaliteterna är att alla väsentliga funktioner finns nära varandra. När lagret finns bakom väggen kan det leverera inte bara blod utan också allt annat vi behöver med genomlöpning, säger produktionschef Sari Rope . Tillverkning av blodprodukter sker noggrant i en process i flera skeden. Blodpåsarna som har anlänt på rullbandet placeras först i en centrifug. I cirka 25 minuter snurrar påsarna i 3 900 varv i minuten medan centrifugalkraften fördelar blodets komponenter i olika skikt. Följande anhalt på blodpåsens färd är automatseparatorerna, som skiljer röda blodkroppar, plasma och trombocyter ur helblodet. De röda blodkropparna tål att förvaras i 35 dygn och de behövs av till exempel operationspatienter, olycksoffer, mammor i samband med förlossning och prematurer. Färdigt trombocytpreparat går i sin tur att förvara bara fem dygn. Trombocyter eller blodplättar behövs för till exempel cancerpatienter och olycksoffer. Den tredje komponenten som har separerats, blodplasman, skickas till lagret för nedfrysning. Sjukhusen beställer blodpreparat för sina patienter via Blodtjänsts beställningscentral, som har jour dygnet runt. Förutom de vanligaste blodpreparaten framställs många olika specialpreparat enligt sjukhusens beställningar. Längs med dagen och ibland om natten avgår transporter från Veckals – helt enligt vad patienterna och de sjukhus som vårdar dem behöver. ? TILLVERKNING av blodprodukter i Vehkala sker noggrant i en process i flera skeden. LAGERARBETARE Riitta Karttunen vid den automationsbana som går mellan lager och produktion. ”Förnyelsen blev en fullträff.” AVM4_2023_loppuosa.indd 43 AVM4_2023_loppuosa.indd 43 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
44 Resumé RÖDA KORSETS Kontti-kedja samlar in medel till Röda Korsets biståndsverksamhet genom att sälja varor som givare donerat. Av inkomsterna från kedjans 12 second hand-affärer och webbutik styrs 2/3 till Röda Korsets verksamhet i hemlandet och 1/3 till katastroffonden. Konttis lager betjänar också både internationellt klädesbistånd och första omsorgen i hemlandet som en del av Finlands Röda Kors helhetsberedskap. En viktig del av Konttis verksamhet har från första början varit att axla ett socialt ansvar inom sysselsättningsmarknaden. Året 2023 har bjudit på förändringar på den punkten. Lagstiftningen kring lönestöd har förnyats och stora förändringar bereds som bäst inom sysselsättningsområdet. Kontti har ändå klarat av att svara på efterfrågan och strävar även framöver efter att erbjuda såväl lösningar för dem som behöver stödarbete som samarbetsmöjligheter för de myndigheter som ansvarar för sysselsättningen. Mest populära second hand Att köpa begagnat och återanvända har under de senaste åren blivit mer populärt både i Finland och ute i världen. Den utvecklingen har märkts av även i Kontti, som i en undersökning som Finsk handel låtit Kontti på väg mot rekord Det här året har varit ett år av förändring inom Röda Korsets Kontti-verksamhet. Samtidigt verkar det bli ett år av försäljningsrekord. TEXT ENNI SALOVAARA göra i år visade sig vara Finlands mest populära second hand-butik. För den prestationen tackar Konttis kedjechef Tiina Laurila alla givare, kunder och de rödakorsanställda och -frivilliga som med sina insatser gjort framgången möjlig. – I år ser det ut som att vi igen kommer att slå vårt försäljningsrekord: mer än 4,5 miljoner produkter hittar ett nytt hem via Kontti. Det är givande att göra det här jobbet, säger Laurila. Det samma tycker Kontti-kedjans nya chef Ella Suojalehto , som utsågs att efterträda långvariga Kontti-lotsen Sari Nikkola i november förra året. – Mitt första år på Kontti har varit fantastiskt. Det är svårt att tänka sig ett annat jobb som är lika givande, säger Suojalehto. Hon tror att Kontti har en ljus framtid. – Second hand blir allt mer populärt i takt med att konsumenternas beteende förändras och blir mer hållbart och miljövänligt. För aktörer som Kontti finns ett växande behov. Avdelningarna deltar i evenemang I år har Kontti-kedjan firat jämna år. När Kontti i Björneborg fyllde 20 i våras markerades det bland annat med stylade Kontti-fynd och tips för återanvändningsinredning och -mode. Även i Rovaniemi fyllde Kontti 20 år och under de festligheterna gjorde Röda Korsets lokala frivilliga en stor insats. Bland dragplåstren vid Kontti fanns en soppkanon, ett nallesjukhus och en hälsopunkt. Kontti och Röda Korsets avdelningar har också samarbetat i samband med vändagen, Henrydagskaffe och Hungerdagen. Samarbetet är viktigt bland annat med tanke på beredskapsaspekter, så att aktörer vi olika rödakorsenheter blir bekanta med varandra. Att göra saker och ting tillsammans och satsa på evenemang sprider också Röda Korsets budskap lokalt. Kontti-varuhus och avdelningar kan tillsammans också ordna Kontti-insamlingar. Till exempel i Helsingfors har Tölö avdelning organiserat flera pryloch klädesinsamlingar i samarbete med huvudstadens Kontti. Kontti kan också erbjuda marknadsföringshjälp för insamlingar. Under det här året har Kontti-varuhusen deltagit i många olika evenemang när det igen har blivit möjligt efter coronaåren. Kontti i Björneborg deltog i Finlands Arenans Medborgartorg tillsammans med Satakunta distrikt och i Joensuu kunde Kontti efter en längre paus delta i stadsfestivalen Joen yö. I huvudstadsregionen gick Kontti-affärerna i Helsingfors, Esbo och Vanda samman med Helsingforsoch Nylands distrikten i samband med festivalen Världen i byn. På höstens Habitare-mässa presenterade Kontti sig på Professional Organizers-avdelningen. Ett av Konttis fokusområden i år har varit: att donera till Kontti är ett enkelt sätt att hjälpa Röda Korset att hjälpa! ? GLADA INSAMLARE från Röda Korsets avdelning i Tölö och Helsingfors Kontti på Tölö torg. VARJE ÅR hittar miljontals produkter ett nytt hem via Kontti. ”Att donera till Kontti är ett enkelt sätt att hjälpa.” E N N I S A LO V A A R A AVM4_2023_loppuosa.indd 44 AVM4_2023_loppuosa.indd 44 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
45 SAMHÄLLSFADDER Dorene Ingabire Mazima hjälper Chantal Atete (t.v.) och hennes dotter Grace att hitta rätt i en finländsk butik. OM DITT modersmål är keninnmugalu och ditt nya hem finns i Kajana så är det inte alldeles enkelt att komma igång med vardagen. Var och en som betvivlar det kan resa till Kongo och försöka klara sig på finska där, för att inte tala om savolaxisk dialekt. I Kajana gör man det lättare för nya invånare att bli hemmastadda genom ett pilotprojekt i samhällsbaserad integration som Röda Korset koordinerar. Inom projektet får nykomlingarna stöd av frivilliga samhällsfaddrar som känner till orten och hur man lever i Finland. Många av dem har också själv erfarenhet av invandring och integration i Finland, men det är inte nödvändigt. En av de unga samhällfaddrarna i Kajana är Aime Mukeshimana från Kongo. Hon minns bra hur det kändes att anlända till Kajanaland i januari 2023. – När jag kom till Kajana var allt nytt. Jag måste lära mig hur man åker buss, hur man handlar i en butik, berättar Mukeshimana. – Det svåraste har ändå varit att få kontakt med människorna här. I Afrika kan man alltid gå och prata med folk, även främmande människor. Det gör livet lättare på ett nytt ställe, att det finns någon som du kan prata med och fråga om råd. Minst lika kylslagen var den första kontakten med den nya hemstaden för Dorene Ingabire Mazima , som anlände till Kajana ett par månader före Mukeshimana. – Det var konstigt att det var snö på marken. Alla människor höll sig inomhus, det var mörkt. Jag var rädd att fråga någon om råd. Det var svårt att vänja sig, erkänner Mazima. Efter ett knappt år är situationen en annan, även om engelskan fortfarande löper bättre än finskan. – Jag gick med som samhällsfadder i Röda Korset för jag vill hjälpa andra familjer. De känner inte till staden, men det gör jag nu. Jag njuter av att kunna hjälpa, säger hon. Allt är bra, utom vädret Bland dem som har fått stöd av samhällsfaddrarna finns Chantal Atetes och Valence Mugishas familj på fem personer. Familjen flydde från Kongo till Zambia år 2020. Tre år senare har de börjat ett nytt liv i Kajana. Familjens äldsta barn, den fullvuxna dottern Grace har precis börjat studera finska, så Mazima agerar tolk. – Vi visste ingenting alls om Kajana och Finland innan vi kom hit, säger Grace. Familjen anlände till Finland i höstas och har nu allt i skick. Samhällsfaddrarna har hjälpt dem att komma igång med vardagen. – Allt är bra, utom vädret här. Det är så kallt, förundrar sig familjen och alla skrattar. Livet är mycket roligare med vänner omkring en – även om det är kallt och mörkt. God praxis ska spridas Förutom i Kajana testar man att stödja samhällsbaserad integration på 14 andra orter. Samhällsfaddrarna jobbar i grupp och får handledning samt stöd av de anställda inom projektet. De som får stöd genom samhällsbaserad integration är kvotflyktingar som kommer till Finland. Projektet drog igång i januari och fortsätter till och med slutet av år 2025. I Kajana jobbar Juha Tervo med att planera pilotprojektet. Han säger att målet är att det man under projektets gång lär sig ska gagna Kajanabor långt i framtiden. – Vi hoppas att god praxis ska leva kvar till exempel i verksamheten hos vår samarbetspartner, arbetskraftföreningen Kajaanin työvoimayhdistys. De arbetssätt som tas fram inom projektet är inte av stor betydelse om de inte lever kvar på lokal nivå, påpekar han. – Trots att det är projektet är inriktat på kvotflyktingar kan man använda sig av erfarenheter och verksamhetsmodeller för integration av alla andra grupper också. Huvudaktör i pilotprojektet i samhällsbaserad integration är Finlands Röda Kors centralbyrå och det finansieras av Europeiska unionen. Partners i projektet är bland annat yrkeshögskolan Humak, Kyrkostyrelsen, rödakorsdistrikten Uleåborgs, Västra Finlands, Egentliga Finlands och Sydöstra Finlands distrikt samt många lokala aktörer och föreningar. ? Resumé Samhällsfadder hjälper i början Ett projekt i samhällsbaserad integration hjälper kvotflyktingar att bli en del av det finländska samhället. TEXT PEKKA MOLIIS BILDER TIMO HEIKKALA AVM4_2023_loppuosa.indd 45 AVM4_2023_loppuosa.indd 45 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
”PUNAINEN RISTI ei voi jäädä odottamaan sitä, että poliittinen ratkaisu on saatu aikaan ja rauha solmittu. Ihmisiä on autettava jo ennen sitä. Siksi meidän kannaltamme on elintärkeätä, että Geneven sopimuksia noudatetaan. Sellaistakin on epäilty, että koko humanitaarinen oikeus asetetaan kyseenalaiseksi. Se olisi mittaamattoman suuri takaisku.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 5/1993 Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Markku Niskala vetosi siviilien suojelun ja humanitaarisen avun puolesta konflikteissa. 30 vuotta sitten puhuttivat varsinkin Jugoslavian ja Somalian sodat. Vuosien takaa ? Åren går Humanitaarinen oikeus koetuksella Humanitär rätt sätts på prov ”RÖDA KORSET kan inte vänta på att en politisk lösning har nåtts och fred har slutits. Människor behöver hjälp före det. Därför är det livsviktigt för oss att Genèvekonventionerna efterlevs. Det har till och med framförts kritik som ifrågasätter hela den humanitära rätten. Det vore ett omätligt stort bakslag.” FINLANDS RÖDA KORS 5/1993 Finlands Röda Kors generalsekreterare Markku Niskala vädjade för skydd av civila och humanitärt bistånd i konflikter. För 30 år sedan var det i synnerhet krigen i Jugoslavien och Somalia som väckte debatt. Lataa verenluovuttajan oma sovellus. Saat luovutustietosi suoraan puhelimeesi! Sovellukset löydät Google Playsta ja App Storesta. Saako teillä luovuttaa verta työajalla? Lue lisää ja tule mukaan: veripalvelu.fi/ tyopaikkasertifikaatti AVM4_2023_loppuosa.indd 46 AVM4_2023_loppuosa.indd 46 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
Hakemisto AVM4_2023_loppuosa.indd 47 AVM4_2023_loppuosa.indd 47 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21
punainen punainen Joulu on Punainen on paitsi rakkauden ja joulun, myös hädän ja vaaran väri. Tänäkin jouluna moni tarvitsee apua konfliktien, luonnonkatastrofien ja muiden kriisien keskellä. Monelle Suomessa hätä on hiljaista – musertavaa yksinäisyyttä. Jouluna se on syvimmillään. Muista tänä jouluna heitä, jotka ovat hädän keskellä. Lahjoita katastrofirahastoon. Tuellasi Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat siellä, missä avun tarve on suurin. Rahankeräyslupa RA/2020/1407/9.11.2020 ja ÅLR 2022/8376/31.10.2022 Tai lahjoita osoitteessa punainenristi.fi Lähetä viesti SPR30 numeroon 16499 (30 €) AVM4_2023_loppuosa.indd 48 AVM4_2023_loppuosa.indd 48 7.11.2023 16.21 7.11.2023 16.21