Avun Maailma 4/2015 - Lehtiluukku.fi

SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 4 2015 34 Punainen Risti päivystää Saami Ski Racessa 39 Röda Korsets jour under Saami Ski Race Flyktingkrisen berörde i Finland 16 Pieni leukemiapotilas tarvitsee verta 28 Pakolaiskriisi saavutti Suomen 14 Auttajat rajan takaa Hjälpare bortom gränsen Avun maailma on myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. Nälkäpäivän ennätystulos 4 000 000 EUROA!
K u v a t: P e tt e ri K iv im ä k i, N o o ra K e ro , M ir v a H e le n iu s Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyö yritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.?/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan regina.lauren@punainenristi.?, 020 701 2199 tai eeva.arrajoki@punainenristi.?, 020 701 2274. APUA SINUN AVULLASI. KOTONA JA KAUKANA. Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. YHTEISTYÖKUMPPANI, LÄMMIN KIITOS ETTÄ OLIT www.ifolor.fi
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. … ja yli 2 miljoonaa muuta suomalaista olemme mukana auttamassa ja tukemassa Suomen Punaisen Ristin toimintaa. Jokainen teko merkitsee ja siksi onkin hienoa, että olet mukana tukemassa hyvää asiaa! Jatketaan yhdessä hyvän asian tukemista. Sinä, minä …
Auttaminen koituu kaikkien hyväksi SUOMI EI OLISI SELVINNYT tänä syksynä tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ilman Suomen Punaisen Ristin valmiutta toimia tilanteessa. Elokuun alussa Suomen Punaisella Ristillä oli kuusi vastaanottokeskusta, lokakuun lopussa vastaanottokeskuksia ja hätämajoituksia oli 77. Osastoissamme toimivien vapaaehtoisten, jäsenten ja lahjoittajien voimin olemme toteuttaneet sitä erityistä tehtävää, joka Punaisella Ristillä on. Autamme hädässä olevia ja tuemme viranomaisia poikkeuksellisessa tilanteessa. Työmme turvapaikanhakijoiden auttamiseksi on saanut osakseen myös kritiikkiä. Joillekin on syntynyt kuva, että Punainen Risti voi vaikuttaa siihen, keitä tänne tulee ja paljonko. Kansainväliset sopimukset velvoittavat viranomaisia kunnioittamaan ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa. Perimmäinen syy siihen, että ihmiset hakevat turvapaikkaa Suomesta, on kotija naapurimaiden kestämätön humanitaarinen tilanne. Kun sitä ei ratkaista, on seuraukset hoidettava myös täällä Suomessa. Turvapaikanhakijoiden humanitaarinen auttaminen koituu koko yhteiskunnan hyväksi. Kiitos teille, jotka olette olleet mukana! Suomen Punainen Risti on tänäkin syksynä jatkanut työtään myös yksinäisten vanhusten ja tuen tarpeessa olevien nuorten parissa. Olemme lähettäneet maailmalle enemmän avustustyöntekijöitä kuin mikään muu Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kansallinen yhdistys. Kohta käynnistyvällä Hyvä Joulumieli -keräyksellä autetaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä. Autettavia on enemmän, mutta niin on auttajiakin. Tänä syksynä tuhannet uudet vapaaehtoiset ovat liittyneet Suomen Punaiseen Ristiin. Toivon, että jokainen löytää oman tapansa auttaa. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastro?en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastro?rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.? veripalvelu.? RISTIIN RASTIIN / KORS & TVÄRS 7 Nälkäpäivä teki hurjan ennätyksen. 7 Häftigt Hungerdagsrekord. 8 Vain elämää -tähdet vapaaehtoisina. 8 Vain elämää-stjärnor som volontärer. 10 Valmius testissä Barents Rescuessa. 10 Barents Rescue testade beredskapen. 12 Äkkilähtö tulee ensi vuonna. 12 Blixtstart nästa år. AVUN TARINOITA / HJÄLPENS HISTORIER 14 Pakolaiskriisi mullisti Suomen. 16 Flyktingkrisen chockade Finland. 22 Pelko seuraa pakolaista. 25 Att ?y är att vara rädd. 26 Lukijatutkimuksen tuloksia. 27 Vår läsarenkät gav svar. 28 Aisha toipuu leukemiasta. 30 Aisha väg tillbaka från leukemi. 32 Vaikeavammaiset oppivat ensiapua. 33 Funktionsnedsättning och första hjälpen. 34 Ensiapua yli valtionrajojen. 39 Första hjälpen över statsgränsen. 45 Taistelu ebolaa vastaan jatkuu vielä. 45 Kampen mot ebola är inte över. 46 Myanmarissa rakennetaan rauhaa. 48 Fredsbygge i Myanmar. LOPUKSI / TILL SIST 49 Ristikko 50 Korsord 54 Vuosien takaa – Åren går 55 Valtteri Kinaret auttaa pakolaisia. AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2015 11.11.2015 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Jouni Porsanger Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.?, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.? Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.? Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaus hinta/ Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@ punainenristi.? Levikki noin 100 000. ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Att hjälpa gagnar alla FINLAND SKULLE INTE HA KLARAT av mottagningen av asylsökande under hösten utan Finlands Röda Kors beredskap. I början av augusti hade Finlands Röda Kors sex förläggningar, i slutet av oktober var antalet förläggningar, mottagningsenheter och nödinkvarteringar 77. Tack vare volontärerna i våra avdelningar, tack vare våra medlemmar och givare har vi klarat av Röda Korsets speciella uppdrag: Vi hjälper nödställda och vi bistår myndigheterna i exceptionella situationer. Vårt arbete för att hjälpa asylsökande har också rönt kritik. Vissa människor har fått för sig att Röda Korset kan påverka vem som kommer hit och hur många de är. I verkligheten är det så att internationella fördrag förpliktigar myndigheterna att respektera människors rätt att söka asyl. Den grundläggande orsaken till att människor kommer till Finland för att ansöka om asyl är att den humanitära situationen i deras hemland och grannländerna är ohållbar. Om den situationen inte löses får vi ta följderna också här i Finland. Humanitär hjälp till asylsökande är ett arbete som utförs för hela vårt samhälle. Tack till er som har varit med! Hjälp behövs också på andra håll. Även den här hösten har Finlands Röda Kors fortsatt sitt arbete bland ensamma åldringar och ungdomar i behov av stöd. Vi har skickat ut fler biståndsarbetare i världen än någon annan nationell rödakorseller rödahalvmåneförening. Genom insamlingen Jul i sinnet, som snart drar igång, hjälper vi barnfamiljer i trångmål. Antalet människor i behov av hjälp har ökat, men det har också antalet hjälpare. Under hösten har tusentals nya volontärer, medlemmar och stödjare slutit sig till Finlands Röda Kors. Jag hoppas att alla hittar sitt sätt att hjälpa. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015 Avun maailma Hjälpens värld 4/2015
32/33 OPPIMISEN ILOA Kehitysvamma ei ole este ensiavun oppimiselle. GLÄDJE ATT LÄRA SIG Utvecklingsstörning inget hinder för fhj-kurs. 7/7 KIITOS KUN OLIT PAIKALLA! Nälkäpäivä tuotti yli neljä miljoonaa euroa. TACK FÖR ATT DU FANNS PÅ PLATS! Hungerdagen inbringade över fyra miljoner euro. 22/25 PAKOMATKAN PÄÄTEPYSÄKKI Ahmad ja Shams päätyivät Bagdadista Ruukkiin. ÄNTLIGEN FRAMME Ahmads och Shams väg från Bagdad till Ruukki. 28/30 AISHAN PUHTI PALASI Leukemiapotilas tarvitsee monenlaisia verivalmisteita. FART IGEN PÅ AISHA En leukemipatient behöver många slags blodpreparat. V E S A R A N T A T A T U B L O M Q V IS T Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.? blodtjanst.? JA R I H Ä R K Ö N E N JA N N E R U O T S A L A IN E N Vain elämää Goes Punainen Risti Nelosella tänä perjantaina kello 20.00! 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 5
Ristiin rastiin Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.? > Avun maailma Jäsenmaksu hoituu e-laskulla Suomen Punaisen Ristin jäsenmaksun voi nykyään hoitaa e-laskulla. Sähköinen laskutussopimus tehdään omassa verkkopankissa, ja sitä varten tarvitaan henkilökohtainen viitenumero, joka löytyy edellisestä jäsenmaksulomakkeesta. Mikäli oma viitenumero on hukassa, sitä voi kysyä omasta piiritoimistosta tai sähköpostilla osoitteesta jasenrekisteri@ punainenristi.fi. Punainen Risti suosittelee kaikille verkkopankkia käyttäville jäsenilleen siirtymistä e-laskuun, sillä paperiton laskutus säästää ympäristöä ja vähentää samalla laskutuskuluja. Kun teet sopimuksen nyt, vuoden 2016 jäsenmaksu hoituu tammikuussa e-laskuna. Betala medlemsavgiften per e-faktura Nu kan du betala Finlands Röda Kors medlemsavgift per e-faktura. Du gör upp ett e-faktureringsavtal i din egen webbank och för att sluta avtalet behöver du ett personligt referensnummer. Du hittar det på föregående medlemsavgiftsblankett. Om du inte hittar ditt eget referensnummer kan du kontakta din distriktsbyrå eller skicka e-post till jasen rekisteri @ rodakorset.fi. Röda Korset rekommenderar att alla som använder webbanktjänster övergår till att använda e-faktura, eftersom pappersfri fakturering är skonsam för miljön och samtidigt minskar på faktureringskostnaderna. Om du gör e-faktureringsavtalet kan du behändigt betala din medlemsavgif t för 2016 per e-faktura i januari. LUMINA IMAGES Luovutettu veri on monille elinehto, koska verta ei voi korvata keinotekoisesti. Perustakaa tekin työtai kaveriporukalla oma VeriRyhmä! För många är det donerade blodet ett livsvillkor, eftersom blod inte kan framställas artificiellt. Var med och grunda en BlodGrupp! SOK ojentaa auttavat kätensä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnassa SOK:ssa tiedetään, että Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes tuhat verenluovutusta. Verta tarvitaan leikkauksissa, synnytyksissä, syövän ja vakavien sairauksien hoidossa, onnettomuuksien uhreille, keskosille ja vanhuksille. Veri on potilaalle elinehto. – Sik si olemme p erust ane et SOK:n yksiköihin omia VeriRyhmiä eli säännöllisesti verta luovuttavia työporukoita. Työntekijät saavat käydä kaksi kertaa vuodessa luovuttamassa verta työajalla Punaisen Ristin Veripalvelussa, kertoo hankkeen ideoinut SOK:n kehityspäällikkö Mika Hovi. S-r yhmä sponsoroi palkinnot m y ö s t ä m ä n v u o d e n Ve r i R y h mä-kampanjaan Iso Käsi Elämälle. Pääpalkintona on rentouttava saunailta koko porukalle Sokos Hotellissa. – VeriRyhmän perustaminen on meille uusi tapa tehdä yhteistä hyvää ja vahvistaa yhteistyötämme Punaisen Ristin kanssa. Haastamme verenluovutukseen myös osuuskaupat ja omistajat. Kuka tahansa voi ottaa SOK:sta mallia ja perustaa oman luovuttajaporukan ystävien tai työkavereiden kanssa. – Arvostamme SOK:n esimerkkiä ja toivotamme kaikki työja harrastusporukat tervetulleiksi VeriRyhmä-toimintaan. Vastalahjaksi saatte taatusti hyvän mielen, rohkaisee yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala Veripalvelusta. Lue lisää: www.veripalvelu.fi/ ryhmat SOK ger blodgivare high five Centrallaget för Handelslagen i Finland (SOK) vet att närmare tusen blodgivningar behövs i Finland varje vardag. Blod behövs i samband med operationer, förlossningar, vård av cancer och andra allvarliga sjukdomar, för olycksoffer, prematurer och åldringar. Blod är livsviktigt för patienterna. – Därför har vi skapat egna BlodGrupper i SOK:s enheter, alltså grupper på arbetsplatsen som regelbundet ger blod. De anställda får gå till Röda Korsets Blodtjänst och ge blod på arbetstid två gånger per år, berättar SOK:s utvecklingsdirektör Mika Hovi. S-gruppen är också sponsor för årets BlodGruppskampanj High Five Fö r L i v e t . H u v u d v i n s te n ä r e n bastukväll för hela gruppen på ett Sokos Hotell. – Att grunda BlodGrupper är ett nytt sätt för oss att arbeta för det gemensamma bästa och stärka vårt samarbete med Röda Korset. Vi utmanar också andelslagen och våra ägare att ge blod, fortsätter Hovi. Vem som helst kan ta efter SOK och skapa en egen givargrupp med kompisar eller kolleger. – Vi uppskattar SOK:s exempel och välkomnar alla grupper i BlodGrupp-verksamheten. I gengäld blir ni garanterat på gott humör, uppmuntrar Blodtjänsts koordinator för samfundsmarknadsföring Kaisu Maijala. Läs mer: www.blodtjanst.fi/grupper Vapaaehtoiset luovuttajat auttavat Suomessa vuosittain noin 50 000:ta potilasta. Frivilliga blodgivare hjälper ungefär 50 000 patienter i Finland varje år. JARI HÄRKÖNEN Veripalvelun aukioloajat muuttuvat Kuopiossa ja Oulussa Oulun ja Kuopion veripalvelutoimistot saavat uudet aukioloajat vuoden alusta. Kuopion toimisto on jatkossa avoinna maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin. Päivittäinen aukioloaika pitenee tunnilla. Keskiviikkoisin ja torstaisin järjestetään verenluovutustilaisuuksia Eteläja Pohjois-Savon suurimmissa kaupungeissa sekä Pohjois-Karjalan alueella. Oulun toimisto uusitaan, ja se on suljettu remontin ajan alkuvuodesta.Uudistetuissa tiloissa pääsee luovuttamaan verta keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Toimistoille voi yhä varata verenluovutusajan. Varaa aika verenluovutukseen: www.ajanvaraus.fi/veripalvelu Blodtjänsts öppettider i Kuopio och Uleåborg ändras Från och med nyår inför blodtjänstbyråerna i Uleåborg och Kuopio nya öppettider. I Kuopio håller byrån hädanefter öppet tre dagar i veckan: måndagar, tisdagar och fredagar. De dagliga öppettiderna förlängs med en timme. Onsdagar och torsdagar ordnar personalen blodgivningar i de större städerna i Södra och Norra Savolax samt i Norra Karelen. Byrån i Uleåborg renoveras och medan arbetet pågår i början av året håller byrån stängt. När de förnyade lokaliteterna öppnas kommer man att kunna ge blod onsdagar, torsdagar och fredagar. Det går fortfarande också att bok tid för att ge blod på byrån. Boka tid här: www.ajanvaraus. fi/veripalvelu 2 000 VERIRYHMÄN RAJA meni rikki tänä syksynä! VeriRyhmät ovat erilaisia työ-, kaverija harrastusporukoita, jotka luovuttavat säännöllisesti verta Punaisen Ristin Veripalvelussa. p p 2 000 BLODGRUP PER passerades i år! BlodGruppe rna är olika arbets-, kompisoch hobby grupper som regelbundet ger blod hos Röda Korsets Blodtjänst. 6 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.? > Avun maailma Kors & tvärs Ristiin rastiin Hungerdagen slog alla rekord Flyktingkrisen fick finländarna att hjälpa. FINLANDS Röda Kors Hungerdagsinsamling inbringade i år över fyra miljoner euro. Resultatet är det överlägset bästa under de 35 år insamlingen har ordnats. Röda Korsets medelanskaffningschef Anna Laurinsilta tror att det är den exceptionella situationen i hemlandet som förklarar pangresultatet. Det rekordstora antalet asylsökande och den offentliga debatten har fått människor att vilja hjälpa. – Folk har varit ovanligt aktiva både som insamlare och som givare. Jag tror att det samtidigt var ett ställningstagande för en medmänsklig behandling av asylsökande, säger Laurinsilta. Hungerdagen har inbringat mer än tre miljoner euro bara två gånger tidigare. Senast det hände var år 1992, då kriget i Balkan rasade, och den första gången var år 1984, då hungersnöden i Etiopien krävde hundratusentals liv. Företag har också bidragit till insamlingen som aldrig förr. Till exempel HOK Elanto donerade 110 000 euro, medan stiftelsen ME-säätiö donerade 100 000 euro. – Många andra bidrog också med osedvanligt stora summor. Det har varit tydligt att företagen också har insett att situationen i samhället nu är speciell och vill vara med och hjälpa. Under Hungerdagen samlar Röda Korset in bidrag till katastroffonden. Pengarna har inte öronmärkts för något givet ändamål, utan används till att hjälpa offer för naturkatastrofer och konflikter världen över. Insamlingsmedlen används också till att hjälpa i Finland. – Med hjälp av bidragen upprätthåller vi hjälpberedskapen och frivilligverksamhet bl.a. på asylförläggningar. Volontärer bistår också myndigheterna för att asylsökande IBRAHIM MALL A ska integreras i det finländska samhället så fort som möjligt, konstaterar Röda Korsets organisationsdirektör Marita Salo . Pengar som samlas in under Hungerdagen används också till utvecklingssamarbete och till att hjälpa stater att förbereda sig på naturkatastrofer. KIMMO HOLOPAINEN – Haluan kiittää suomalaisia lahjoittajia, kun he tukevat Syyrian Punaisen Puolikuun toimintaa. Työmme paikan päällä ei voisi jatkua ilman tukeanne, sanoo ensiavun vapaaehtoinen Hawi Al-Matni. – Jag vill tacka de finländska bidragsgivarna för stödet till den Syriska Röda Halvmånen. Vårt arbete kan inte fortsätta utan ert stöd, säger Hawi Al-Matni, frivillig inom första hjälpen. 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 7 Pakolaiskriisi sai suomalaiset auttamaan. PUNAISEN RISTIN NÄLKÄPÄIVÄ-KERÄYS tuotti tänä vuonna yli neljä miljoonaa euroa. Tulos on 35. kertaa järjestetyn keräyksen historian selvästi paras. Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta arvelee, että huipputuloksen takana on poikkeuksellinen tilanne kotimaassa. Ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden määrä ja sitä seurannut julkinen keskustelu herättivät ihmiset auttamaan. – Ihmiset lähtivät poikkeuksellisen aktiivisesti sekä lipaskerääjiksi että lahjoittamaan. Uskon, että se oli samalla kannanotto turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta, Laurinsilta sanoo. Nälkäpäivä on tuottanut yli kolme miljoonaa euroa vain kahdesti aiemmin, viimeksi vuonna 1992, kun käynnissä oli Balkanin sota, ja sitä ennen vuonna 1984, kun Etiopiassa oli satoja tuhansia uhreja vaatinut nälänhätä. Myös yritykset kantoivat kortensa kekoon ennennäkemättömällä tavalla. Esimerkiksi HOK Elanto lahjoitti Nälkäpäivä-keräykseen 110 000 euroa ja ME-säätiö 100 000 euroa. – Monet muutkin lahjoittivat poikkeuksellisen suuria summia. Selvästi myös yritykset ymmärsivät yhteiskunnallisen tilanteen erityisyyden ja halusivat olla mukana auttamassa. Nälkäpäivänä kerätään lahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Varoja ei ole korvamerkitty mihinkään, vaan niillä autetaan luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja eri puolilla maailmaa. Lahjoituksilla autetaan myös Suomessa. – Lahjoitusten avulla ylläpidetään auttamisvalmiutta ja vapaaehtoistoimintaa muun muassa vastaanottokeskuksissa. Vapaaehtoiset ovat myös viranomaisten tukena kotouttamassa turvapaikanhakijoita mahdollisimman nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, Punaisen Ristin järjestöjohtaja Marita Salo kertoo. Nälkäpäivänä kerätyillä varoilla tehdään myös kehitysyhteistyötä ja autetaan valtioita varautumaan luonnonkatastrofeihin. KIMMO HOLOPAINEN Nälkäpäivä rikkoi kaikki ennätykset ” Folk har varit ovanligt aktiva både som insamlare och som givare. ” ANNA LAURINSILTA
Ristiin rastiin Kors & tvärs Avun maailma 1/2016 ilmestyy 3. helmikuuta. Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela ei epäröinyt hetkeäkään, kun häntä pyydettiin mukaan ohjelmaan. Sångaren och låtskrivaren Anssi Kela tvekade inte en sekund när han blev ombedd att delta i programmet. TEEMU ULLGRÉN 8 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015 Vain elämää ystävyyden asialla Suosikkisarjan tähdet tutustuvat tällä kertaa ystävätoimintaan. NELOSEN SUUREN suosion saavuttaneen Vain elämää -sarjan tähdet tutustuvat erikoisjaksossa Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. Vain elämää Goes Punainen Risti -ohjelma toteutetaan nyt toista kertaa, ja siinä ovat mukana Pauli Hanhiniemi , Anssi Kela , Kaija Koo , Maarit , Jukka Poika ja Maija Vilkkumaa . Juontajana toimii Pauli AaltoSetälä . Vain elämää Goes Punainen Risti -jaksossa artistit tutustuvat tällä kertaa ystävätoimintaan. Samalla he muistelevat omaa kauttaan Vain elämää -sarjassa ja esittävät ohjelmasta tuttuja kappaleita. Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela ei epäröinyt hetkeäkään, kun häntä pyydettiin mukaan. Hän tutustuu ohjelmassa neljän vapaaehtoisen opastuksella nuorten ystävätoimintaan. – Olen erityisen vaikuttunut siitä, kuinka matalan kynnyksen toimintaa Punaisen Ristin ystäväpalvelu on. Sen avulla esimerkiksi nuoret voivat kehittää sosiaalisia taitojaan, mikä on äärimmäisen tärkeää, Kela pohtii. Hän on tukenut Punaisen Ristin toimintaa usein myös lahjoittajana. – Punainen Risti on luotettava järjestö ja toimija niin Suomessa kuin maailmallakin. Itse koen vaikuttamistyön ehkä jopa biisientekoa tärkeämpänä. Haluan omalla panoksellani auttaa, oli kyseessä sitten konsertti tai tiedon välittäminen omien verkostojeni kautta, Kela sanoo. Päivä Punaisen Ristin nuorten kanssa osoitti Kelalle, että vapaaehtoistyö on ennen kaikkea hauskaa ja palkitsevaa, eikä siihen tarvita pennin pyörylää. – Suomessakin on paljon ihmisiä, joilla ei välttämättä ole varaa tehdä rahalahjoitusta, mutta vapaaehtoistyö voi olla joissain tilanteissa rahalahjoitustakin arvokkaampaa. Auttamisesta saa itsellekin hyvän mielen. Vain elämää Goes Punainen Risti -ohjelmassa kannustetaan tietenkin myös katsojia lähtemään mukaan auttamaan. Eri mahdollisuuksia esitellään Punaisen Ristin nettisivuilla osoitteessa punainenristi.fi/vainelamaa. KIMMO HOLOPAINEN ” Itse koen vaikuttamistyön ehkä jopa biisintekoa tärkeämpänä. Haluan omalla panoksellani auttaa. ” ANSSI KELA Nelosella 13.11. klo 20.00 Vain elämää för vänskap Stjärnor i populär TV-serie bekantar sig med vänverksamheten. Stjärnorna i Nelonens populära TV-program Vain elämää bekantar sig i ett specialavsnitt med Röda Korsets frivilligverksamhet. Det är andra gången Vain elämää har ett Vain Elämää Goes Punainen Ristiavsnitt och i år deltar Pauli Hanhiniemi, Anssi Kela, Kaija Koo, Maarit, Jukka Poika och Maija Vilkkumaa i avsnittet. Programledare är Pauli Aalto-Setälä. I Vain elämää Goes Punainen Risti bekantar sig artisterna den här gången med Röda Korsets vänverksamhet. Samtidigt minns de sin egen säsong i serien och framför låtar som är bekanta från programmet. Sångaren och låtskrivaren Anssi Kela tvekade inte en sekund när han blev ombedd att delta. Tillsammans med fyra volontärer bekantar han sig med vänverksamhet för unga. – Jag är speciellt imponerad över hur låg tröskel det är till Röda Korsets vänverksamhet. Det ger t.ex. ungdomar möjlighet att utveckla sin sociala förmåga, vilket är oändligt viktigt, funderar Kela. Han har ofta stött Röda Korsets arbete som givare. – Själv upplever jag att påverkansarbete kanske till och med är viktigare än att göra låtar. Jag vill göra det jag kan för att hjälpa, vare sig det gäller en konsert eller att förmedla information via mina nätverk, säger Kela. En dag med Röda Korsets unga visade för honom att frivilligarbete framför allt är roligt och kräver inte att man har pengar. – I Finland finns det många människor som inte nödvändigtvis har råd att ge ett penningbidrag, men att ställa upp som frivillig kan i vissa situationer vara mycket mer värdefullt. Programmet Vain elämää Goes Punainen Risti uppmuntrar naturligtvis också tittarna att själv engagera sig och hjälpa. Vilka olika möjligheter som finns presenteras på Röda Korsets webbplats på adressen punainenristi.fi/vainelamaa (på finska). KIMMO HOLOPAINEN Vain elämää Goes Punainen Risti på Nelonen 13.11 kl. 20.00
Hjälpens värld 1/2016 utkommer den 3 februari. Äkkilähdössä yläkoululaiset ja heidän perheensä "evakuoidaan" kouluihin. I Blixtstart ”evakueras” elever i klasserna 7-9 och deras familjer till elevernas skolor. ANNA SNICK ARS Äkkilähtö 2016 Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen valmiusharjoitus on saanut nimekseen Äkkilähtö 2016. Harjoitus järjestetään yläkouluissa ympäri maata lauantaina 1.10.2016. Äkkilähdössä yläkouluikäiset nuoret ja heidän perheensä ”evakuoidaan” kouluihin, joissa Punaisen Ristin osastot järjestävät toiminnallisia rastitehtäviä, roolipelejä ja tietoiskuja. Harjoituksessa testataan osastojen kykyä toimia evakuointitilanteessa viranomaisten apuna ja vahvistetaan koulujen kriisivalmiutta. Samalla nuoret ja heidän perheensä oppivat tärkeitä taitoja. Äkkilähtö 2016 -harjoituksen RedNet-sivut avattiin lokakuun lopussa ja osastojen ilmoittautuminen alkaa marraskuussa. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi Blixtstart 2016 Finlands Röda Kors riksomfattande beredskapsövning som ordnas nästa år har fått namnet Blixtstart 2016. Övningen ordnas i högstadieskolor i hela landet lördagen 1.10.2016. I Blixtstart-övningen ”evakueras” ungdomar i högstadieåldern tillsammans med sina familjer till sina skolor, där Röda Korsets avdelningar bjuder på aktivitetsprogram, rollspel och information. Övningen testar avdelningarnas förmåga att bistå myndigheterna i en evakueringssituation och stärker skolornas krisberedskap. Samtidigt får ungdomarna och deras familjer lära sig mycket viktigt. Blix tstar t 2016-övningens RedNet-sidor öppnades i slutet av oktober. Avdelningarna har november på sig att anmäla sig. Läs mer: rednet.rodakorset.fi Ensiapu voi pelastaa hengen. Siksi on tärkeää vaikuttaa nuorten asenteisiin. Första hjälpen kan rädda ett liv. Därför är det viktigt att påverka unga människors inställningar. TATU BLOMQVIST Ensiapuoppia autokouluun Suomen Punainen Risti ja Suomen Autokoululiitto tiivistävät yhteistyötään liikenneopettajien ensiapukoulutuksessa. Liikenneopettajat voivat jatkossa suorittaa heille räätälöidyn ensiavun kouluttajakoulutuksen, joka antaa lisävalmiuksia opettaa autokouluun kuuluvaa Auttaminen liikenneonnettomuudessa -oppituntia. Tunnin t arkoituk sena on opettaa ajokorttia suorittavalle perusensiaputaidot, ja se kuuluu kaikkien ajokorttia suorittavien harjoitteluvaiheeseen. Ensiapuopetus ei lisää autokoulun eikä ajokorttia suorittavan kustannuksia. – Ajokorttia suorittavat henkilöt ovat usein nuoria, joiden liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin voidaan vielä vaikuttaa. Ensiaputaitojen ja auttamisvalmiuden parantaminen tässä ryhmässä on kaikkien yhteinen etu, sanoo Autokoululiiton erityisasiantuntija Rami Lamminen. Första hjälpen i bilskolan Finlands Röda Kors och Finlands Bilskoleförbund ökar sit t samarbete i första hjälpen-utbildningen av trafiklärare. Trafiklärarna kan hädanefter avlägga en skräddarsydd utbildarutbildning i första hjälpen. Kursen ger dem specialkunskap att lära ut den lektion i första hjälpen vid en trafikolycka som ingår i bilskolan. Avsikten med lektionen är att lära ut personer som tar körkort grundläggande första hjälpen-kunskaper och lektionen ingår i övningsskedet för alla som avlägger körkort. Första hjälpen-undervisningen ingår i utbildningen på ett sätt som inte ökar kostnaderna för varken den som tar körkort eller bilskolan.
Ristiin rastiin Kors & tvärs Arvokasta oppia suuronnettomuudesta Suomen Punainen Risti pystytti evakuointisairaalan Barents Rescue -suurharjoituksessa. KITTILÄÄ KOHTASI syyskuun lopulla suuronnettomuus. Pitkään jatkuneet rankkasateet aiheuttivat tulvia, jotka puolestaan aiheuttivat maanvyöryjä, liikenneonnettomuuksia ja katkoivat liikenneyhteyksiä. Kaiken kukkuraksi Kittilän kultakaivoksella syttyi tulipalo. Lapin pelastuslaitoksen voimavarat eivät enää riittäneet, joten apuun hälytettiin pelastusja lääkintähenkilökuntaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä sekä Suomen Punainen Risti. Tällä kertaa kyseessä oli onneksi keksitty skenaario ja Barents Rescue 2015 -pelastusharjoitus, mutta hätä olisi hyvin voinut olla todellinen. Sitä varten Barentsin alueen maat harjoittelevat joka toinen vuosi viranomaisyhteistyötä ja pelastustoimia suurharjoituksessa. Isännöintivuorossa oli tällä kertaa Suomi. Punainen Risti harjoitteli Barents Rescuessa evakuointisairaalan toimintaa. Kyseessä on perinteistä kenttäsairaalaa kevyempi yksikkö, joka on valmis lähtemään Tampereen Pirkkalan lentokentältä muutaman tunnin sisällä hälytyksestä. Määränpäässä sairaala on toimintavalmiudessa parissa tunnissa. Evakuointisairaalan tarkoitus on yksinkertaisimmillaan pitää potilaat hengissä: antaa kiireisin hoito, estää lisävammojen syntyminen ja siirtää potilaat eteenpäin sairaaloihin tai terveyskeskuksiin mahdollisimman nopeasti. Harjoituksen aikana evakuointisairaalassa hoidettiin 94 kaivos-, veneja bussionnettomuudessa loukkaantunutta potilasta. Harjoituksessa sairaalassa työskenteli Punaisen Ristin avustustyöntekijöitä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Rovaniemen keskussairaalan henkilökuntaa sekä kuuden hengen tiimi norjalaisia lääkintäalan ammattilaisia. Ammattilaisten lisäksi evakuointisairaalassa päivysti 20 ensiapukoulutetun vapaaehtoisen joukko. – Harjoitus oli erittäin onnistunut. Saimme arvokasta kokemusta monen eri toimijan välisestä yhteistyöstä. Oppia tullaan hyödyntämään sairaalan varustelun ja henkilöstön koulutuksen kehittämisessä, Punaisen Ristin lääkintäsuunnittelija Virpi Teinilä kertoo. Myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu osallistui Barents Rescue -harjoitukseen muun muassa etsimällä kadonneita ja auttamalla onnettomuuspaikkojen liikenteenohjauksessa. Kaikkiaan harjoitukseen osallistui 900 pelastusja lääkintäalan ammattilaista ja vapaaehtoista. Punaisen Ristin ja Vapepan väkeä oli mukana yli 200. NOORA JUSSIL A Barents Rescue -harjoitukseen osallistuu runsas joukko pelastusja lääkintäalan ammattilaisia sekä vapaaehtoisia. I övningen Barents Rescue deltar ett stort antal räddningsoch vårdpersonal tillsammans med volontärer. ARI RÄSÄNEN 10 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015 ” Harjoitus oli erittäin onnistunut. Saimme arvokasta kokemusta monen eri toimijan välisestä yhteistyöstä. ” VIRPI TEINILÄ Värdefulla insikter om storolyckor Finlands Röda Kors byggde upp ett evakueringssjukhus vid storövningen Barents Rescue. I slutet av september drabbades Kittilä av en storolycka. Utdragna störtregn orsakade översvämningar som i sin tur ledde till jordskred, trafikolyckor och kapade trafikförbindelser. Dessutom bröt en eldsvåda ut i guldgruvan i Kittilä. Lapplands räddningsverks resurser räckte inte längre till, så hjälp larmades i form av räddningsoch vårdpersonal från Finland, Sverige, Norge och Ryssland, samt Finlands Röda Kors. Det är för att se till att allt funge r a r n ä r d e t g ä l l e r s o m B a rents-länderna övar myndighetssamarbete och räddningsåtgärder i en storövning vartannat år. I år var det Finlands tur att stå värd för övningen. Röda Korset övade evakueringssjukhusarbete i samband med Barents Rescue. Ett evakueringssjukhus är lättare än ett traditionellt fältsjukhus och kan skickas iväg från Birkala flygfält i Tammerfors inom några timmar från ett larm. Syftet med ett evakueringssjukhus är helt enkelt att hålla patienterna vid liv och skicka patienterna vidare till sjukhus eller hälsovårdscentraler så fort som möjligt. Under övningen tog evakueringssjukhuset emot och gav vård till 94 patienter. – Vi fick värdefull erfarenhet av samarbete mellan flera olika aktörer. Vi kommer att utnyttja det vi har lärt oss i utvecklingen av sjukhusets utrustning och i utbildningen av personalen, berättar Röda Korsets medicinska planerare Virpi Teinilä . Frivilliga räddningstjänsten deltog också i Barents Rescue-övningen bland annat genom att leta efter saknade personer och genom att bistå med trafikstyrningen vid olycksplatserna. Sammanlagt deltog 900 yrkesmänniskor och volontärer inom räddning och vård i övningen. Mer än 200 frivilliga och anställda på Röda Korset och Frivilliga räddningstjänsten var med. NOORA JUSSIL A
Hyvä Joulumieli tavoittelee ennätystä Tänä vuonna jo 19. kertaa järjestettävä Hyvä Joulumieli -keräys tuo ruokaa kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytiin. Keräys käynnistyy perjantaina 20.11. ja jatkuu jouluaattoon. Hyvä Joulumieli -keräykseen lahjoitetut varat käytetään 70 euron lahjakortteihin, joilla vähävaraiset tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita jouluksi. Keräyksen järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, jotka valitsevat lahjakortin saajat yhteistyössä esimerkiksi neuvolan, sosiaalitoimen ja diakoniatyön kanssa. Hyvä Joulumieli -keräyksen tulos oli viime vuonna upeat 1 569 037 euroa. Ennätystuloksen rohkaisemana jaettavien lahjakorttien määrä on nostettu 22 000:een ja keräystavoite 1 540 000 euroon. – Tavoite on kova, mutta ei mahdoton. Olen huomannut, että poikkeuksellisen moni on viime kuukausina korottanut ääntään nimenomaan suomalaisten auttamisen puolesta. Toki Punainen Risti tekee sitäkin työtä koko ajan, mutta tässä on nyt konkreettinen tilaisuus näyttää, ettei se auttamishalu ole pelkkää puhetta, Avun maailma -lehden toimittaja Kimmo Holopainen ehdottaa. Hyvä Joulumieli -keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Kampanjan kumppaneita ovat K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl. Jul i sinnet siktar på rekord I år ordnas insamlingen Jul i sinnet för 19:e gången. Insamlingen som ger mindre bemedlade barnfamiljer mat på julbordet inleds fredagen den 20 november och pågår fram till julafton. Bidragen till insamlingen Jul i sinnet används till presentkort på 70 euro som barnfamiljer som är mindre bemedlade eller som annars har hamnat i en svår livssituation kan använda till att köpa mat inför jul. Insamlingen ordnas av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund. Organisationerna väljer ut mottagarna av presentkorten i samarbete med t.ex. rådgivning, socialtjänst och diakoni. Förra året inbringade insamlingen Jul i sinnet fina 1 569 037 euro. Uppmuntrade av det rekordet har antalet presentkort i år höjts till 22 000 och insamlingsmålet till 1 540 000 euro. – Det är ett tufft mål, men inte omöjligt. Jag har märkt att ovanligt många den senaste tiden har höjt sin röst med krav om hjälp till just finländare. Naturligtvis är det något Röda Korset gör hela tiden, men här finns nu ett konkret tillfälle att visa att den hjälpviljan inte bara är tomt prat, föreslår Kimmo Holopainen, redaktör för Hjälpens värld. Insamlingen Jul i sinnet genomförs i samarbete med Yles morgon-tv, Yle Radio Suomi och Yle Radio Vega. Kampanjpartners är K-matbutikerna, S-gruppen och Lidl. Lahjoita Hyvä Joulumieli! Keräystilille FI17 1596 3000 2020 20 viestillä ”HJM” Keräyspuhelimella 0600 16555 (10,01 €/puhelu + pvm) Tekstiviestillä ”HJM” numeroon 16499 (10 €/viesti) Ge ett Jul i sinnet-bidrag! Till insamlingskontot FI17 1596 3000 2020 20, skriv ”HJM” i meddelandefältet Via insamlingsnumret 0600 16555 (10,01 €/samtal + lna) Skicka SMS:et ”HJM” till nummer 16499 (10 €/SMS). Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro POL-2014-6944/30.7.2014. Keräysaika 30.7.2014– 31.12.2015 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro ÅLR 2014/9086/3.12.2014. Tillstånd till penninginsamling: Polisstyrelsens tillstånd nr POL-2014-6944/30.7.2014. Insamlingstid 30.7.201431.12.2015 i hela landet utom Åland. Ålands landskapsregering, tillstånd nr ÅLR 2014/9086/3.12.2014. P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R T O B E T A L T Som medlem deltar du i vår utlottning! Be också din bekant att bli medlem– dina vinstmöjligheter förbättras! LEIKKA A KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. S u o m e n P u n a in e n R is ti/ F in la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä s k i T u n n u s /A v ta ls k o d : 5 1 6 7 4 3 V a s ta u s lä h e ty s / S v a rs fö rs ä n d e ls e Voita iPad mini! Vinn en iPad mini! Jäsenenä osallistut arvontaamme! Pyydä tuttusikin jäseneksi – voittomahdollisuutesi paranevat!
Kors & tvärs Ristiin rastiin UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER vuosijäsen / årsmedlem 20 € nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: aikuiset / vuxna 10 € nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.?/jasenyys rodakorset.?/membership 2 1 5 ILOV IR TA T U K EE P U N A I S TA R I S T I Ä Uusi kotimainen sähköyhtiö Ilovirta tavoittelee menestystä yhdistämällä sähkön ja hyväntekeväisyyden. Ilovirran sähkösopimukseen kuuluu hyväntekeväisyysosuus, jolla asiakas voi lahjoittaa valitsemalleen järjestölle 1, 3 tai 5 euroa kuukaudessa. Yksi kumppaneista on Suomen Punainen Risti. – Halusimme kumppaneiksi tunnettuja, hyvämaineisia ja suuria järjestöjä, ja Punainen Risti on ainutlaatuinen toimija niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, sanoo Ilovirran liiketoimintapäällikkö Annukka Toiva nen. Ilovirran Punaiselle Ristille lahjoittamat varat jaetaan tasan katastrofirahaston ja kotimaassa ikäihmisten parissa tehtävän työn kesken. FUJI T S U U U R A S T I K E TJ U R E A K T I O S S A Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanjan lahjoituslaskuri py s äht yi t änä vuonna 67 708 euron kohdalle. Lopullinen tulos selviää myöhemmin tilitysten valmistuttua. Ketjureaktioon osallistui tällä kertaa 157 joukkuetta, joista eniten kilometrejä keräsi Fujitsun joukkue: 129 836,6 kilometriä. Lahjoitusta kehitysmaiden auttamiseksi Fujitsun kilometreillä kertyi komeat 5 193 euroa. S U U N T O AU T TA A N E PA L I A Urheiluinstrumentteja valmistava Suunto Oy on tuonut markkinoille Suunto Ambit3 Peak Nepal Edition GPS-kellon, jonka myynnistä saaduilla varoilla tuetaan Punaisen Ristin jälleenrakennustyötä Nepalin maanjäristyksen jälkeen. Tuotot jaetaan Suomen Punaisen Ristin ja kymmenen muun Nepalissa auttavan kansallisen yhdistyksen kesken. – Nepalissa tapahtuvan jälleenrakennustyön tukeminen on Suunnon kiitollisuudenosoitus alueelle, joka on tarjonnut niin paljon vuorikiipeilystä kiinnostuneille, Suunnon toimitusjohtaja Mikko Moilanen sanoo. – Punainen Risti oli meille luotettava kumppani, koska se on toiminut Nepalissa jo pitkään. Ei rasismille! -hanke tarttuu arjen rasismiin ja ehkäisee vihapuheen lisääntymistä. Mot rasism!-projektet tar tag i vardagsrasism och motarbetar hatprat. EEVA ANUNDI Oletko kokenut rasismia? Ei rasismille! -hanke on avannut matalan kynnyksen ohjausja neuvontapalvelun rasismia kohdanneille ihmisille. Ilmoita rasismista -verkkopalvelun tarkoituksena on neuvoa, ohjata ja tarjota tarvittaessa vertaistukea rasismin kohteeksi joutuneille. Palvelu toimii suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Suomen Punainen Risti kokoaa palvelun kautta ilmoitetuista kokemuksista vuosittain raportin, jonka tarkoituksena on kartoittaa Suomessa esiintyvää rasismia. Tutkimusten mukaan rasismia kokeneet jättävät asian usein ilmoittamatta poliisille jopa räikeimmissä tapauksissa. Lue lisää: eirasismille.fi Har du upplevt rasism? Mot rasism!-projektet har öppnat en handledningsoch rådgivningstjänst för personer som har upplevt rasism. Webbtjänsten Anmäl rasism vill ge råd, handledning och vid behov erbjuda kamratstöd till personer som har drabbats av rasism. Tjänsten finns på finska, svenska och engelska. Finlands Röda Kors bokför de upplevelser som anmäls via tjänsten och sammanställer årligen en rapport för att kartlägga den rasism som förekommer i Finland. Forskning visar att människor som utsätts för rasism ofta låter bli att anmäla det till polisen även om det är frågan om grov rasism. Läs mer: motrasism.fi
P al ve lu n ta rj oa ja t: L äh iT ap io la K es k in äi n en V ak u u tu sy h ti ö, Lä h iT ap io la Ke sk in äi ne n He nk ivak uutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt ja Dextra. PARANET PIAN LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaana voit soittaa maksutta TerveysHelppiin, jossa Lääkärikeskus Dextran ammattilaiset luunmurtumiin, kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa saat heti ajan erikoislääkärille ja korvausasiasi vireille. Kuntoudut nopeammin, kun hoito hoidetaan alusta asti oikein. lahitapiola.?/terveyshelppi SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA, SOITA EN AN TA T A T U B L O M Q V IS T Ilmaisen mobiilisovelluksen avulla ajantasaiset ensiapuohjeet kulkevat aina kätevästi mukana. Med hjälp av vår mobilapp har du första hjälpen-anvisningar med dig hela tiden. Lämmin teko joulun jälkeen Moni verenluovuttaja haluaa joulun aikaan antaa lahjan tuntemattomalle potilaalle. Verenluovutukseen tullaan usein joulunpyhien alla. Veripalvelu toivoo, että verenluovuttajia riittäisi tasaisesti joka arkipäivä. Myös tammikuussa tarvitaan verta, joten jos et kiireiltäsi ehdi joulukuussa, tule tammikuussa – tämä lahja ei ole koskaan myöhässä. Veripalvelutoimistot ovat avoinna joulupyhien jälkeisenä sunnuntaina 27.12. klo 11–17, paitsi Lahden ja Espoon toimistot klo 12–17. Sunnuntaina järjestetään myös verenluovutustilaisuus Itäkeskuksessa ja Torniossa. Toimistot ovat kiinni 24.–26.12., 1.1. sekä 6.1. Veripalvelun aukioloajat: www.veripalvelu.fi Varmt efter jul Kring jul vill många blodgivare traditionellt ge en gåva till en okänd patient. Ofta kommer man för att ge blod inför julhelgen. Blodtjänst föredrar ändå en jämn ström med blodgivare alla vardagar. Även i januari behövs blod, så om du har fullt upp i december kan du gärna komma i januari – den här gåvan kommer aldrig för sent. Blodtjänstbyråerna håller öppet efter julhelgerna på söndagen den 27 december kl. 11–17, utom byråerna i Lahtis och Esbo som håller öppet kl. 12–17. Den söndagen ordnas också blodgivningar i Östra centrum och i Torneå. Byråerna håller stängt 24–26.12, 1.1 samt 6.1. Blodtjänsts öppettider: www.blodtjanst.fi Punainen Risti jo 72 000 laitteessa Suomen Punaisen Ristin mobiilisovellusta on ladattu jo yli 72 000 kertaa. Toissa vuonna julkaistu sovellus tuo kännykkään tai tablettiin ensiapuohjeet, Punaisen Ristin uutiset ja paljon muuta hyödyllistä. Yhteistyössä Mobile Meansin kanssa toteutettu sovellus on saatavilla Windows-, Androidja iOS-alustoille. Ilmainen sovellus löytyy mm. Googlen, Microsoftin ja Applen sovelluskaupoista hakusanalla "Punainen Risti". Röda Korset redan på 72 000 apparater Finlands Röda Kors mobilapp har redan laddats ner över 72 000 gånger. Appen ger första hjälpen-anvisningar, Röda Korsets nyheter och mycket annat matnyttigt på din mobiltelefon eller surfplatta. Appen, som har skapats i samarbete med Mobile Means, finns att få för Windows-, Androidoch iOS-apparater. Gratisappen hittar du i Googles, Microsofts och Apples appbutiker genom att söka på ”Punainen Risti”.
Turvapaikanhakijat Pakolaiskriisi kosketti Suomea TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄN VOIMAKAS KASVU SAI SUOMALAISET LIIKKEELLE. SUOMEN PUNAISESSA RISTISSÄ SE KÄYNNISTI RAUHANAJAN SUURIMMAN AVUSTUSOPERAATION KOTIMAASSA. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN 14 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
K Ä ÄNNÄ Turvapaikanhakijat J ÄLKIVIISAUS ON HELPPOA. Mutta silti. Varoitusmerkit olivat näkyvissä, jos vain tahtoi katsoa. Samaan aikaan kun Suomessa valmistauduttiin viime huhtikuun eduskuntavaaleihin, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pääsihteeri António Guterres varoitti Syyrian sisällissodan aiheuttaman humanitaarisen kriisin tulleen käännekohtaan. Naapurimaihin paenneiden syyrialaisten määrä lähestyi neljän miljoonan rajaa. Heidän auttamiseensa varatut resurssit laahasivat toivottomasti jäljessä tarpeesta. Guterres väänsi rautalangasta: pelkästään Libanonissa oli niin paljon syyrialaisia pakolaisia, että väkilukuun suhteutettuna tilanne oli sama kuin jos Saksaan olisi saapunut 22,5 miljoonaa pakolaista. Tilanne oli täysin kestämätön. Samaa viestiä humanitaariset järjestöt olivat toistaneet jo pitkään. Kansainvälinen Punainen Risti oli useaan kertaan vedonnut kansainväliseen yhteisöön Syyrian pahenevan kriisin ratkaisemiseksi. Inhimillinen hätä oli saavuttanut katastrofaaliset mittasuhteet. Muuta vaihtoehtoa kuin merkittävä panostus humanitaariseen apuun ei kerta kaikkiaan ollut. Eikä kysymys ollut vain Syyriasta. Myös sadat tuhannet irakilaiset pakenivat naapurimaihin äärijärjestö Isisiä, joka piti otteessaan laajoja alueita Pohjois-Irakissa. Huhtikuun lopussa Euroopan unionin johtajat kokoontuivat Välimeren siirtolaiskriisin vuoksi Brysseliin hätäkokoukseen. Uutiset kymmenien ja satojen siirtolaisten hengen vaatineista veneturmista olivat muuttuneet lähes jokapäiväisiksi. Välimerellä oli menehtynyt alkuvuoden aikana yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin autolautta Estonian haaksirikossa. Kipukynnys oli ylittynyt, jotain täytyi tehdä. Ratkaisuksi EU-johtajat päättivät kolminkertaistaa rajavalvontaoperaatioiden rahoituksen. Lisäksi neuvoteltiin 5 000 Välimeren yli tulleen pakolaisen vapaaehtoisesta jakamisesta EU-maiden kesken. Poliittista keskustelua pakolaiskriisistä hallitsivat ”laittoman siirtolaisuuden” torjuminen ja taistelu ihmissalakuljetusta vastaan. EU:ssa pohdittiin salakuljettajien alusten upottamista lähtösatamiinsa. Kaiken keskellä UNHCR sekä ihmisoikeusja avustusjärjestöt yrittivät muistuttaa, että ihmisillä on kansainvälisten sopimusten mukaan laillinen oikeus hakea turvaa. Nuori turvapaikanhakija pakolaisleirillä Kreikkaan kuuluvalla Lesboksen saarella. Valtaosa EU:n alueelle tulevista pakolaisista saapuu Kreikan, Unkarin tai Italian kautta. En ung asylsökande i ett flyktingläger på den grekiska ön Lesbos. Merparten av flyktingarna som anländer till EU kommer via Grekland, Ungern eller Italien. THOMAS ANDRE SY VERTSEN 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 15
Keskustelua pussin pohjalla Toukokuun alussa mediassa kauhisteltiin netin keskusteluryhmiä, joissa salakuljettajat markkinoivat hengenvaarallista Välimeren ylitystä jopa lapsiperheille. Eräässä Facebook-ryhmässä kuvituksena oli Silja Linen sinivalkoinen risteilyalus. Se oli tyrmistyttävän kaukana todellisuudesta vuotavissa, liian täyteen ahdetuissa veneissä. Yhtä kaukana kuin Välimeren pakolaiskriisi keväisestä Suomesta. Turvapaikanhakijoita oli kyllä saapunut Suomeen alkuvuodesta aiempia vuosia enemmän, mutta määrät olivat silti varsin pieniä. Huhtikuun loppuun mennessä turvapaikkaa Suomesta oli hakenut 1 354 henkilöä. Se oli 38 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Maahanmuuttovirasto arvioi toukokuussa, että turvapaikanhakijoita saattaisi tulla vuoden loppuun mennessä jopa 5 000. Se tuntui paljolta, sillä enemmän turvapaikanhakijoita oli nähty vain kerran, vuonna 2009, jolloin turvapaikkahakemuksen jätti Suomeen 5 988 henkeä. Toukokuun lopussa Suomi sai Juha Sipilän (kesk.) johtaman uuden hallituksen, jonka muodostivat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Ohjelmansa maahanmuuttoa käsittelevässä kohdassa hallitus tuomitsi rasismin, mutta kannusti avoimeen keskusteluun maahanmuutosta. Hallitus linjasi teettävänsä riippumattoman selvityksen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassa, osallistuvansa kansainväliseen taakanjakoon säilyttämällä pakolaiskiintiön edellisvuosien tasolla ja nopeuttavansa turvapaikkahakemusten käsittelyä ja hylättyjen hakijoiden palautuksia. Politiikan kommentaattorien mukaan maahanmuuttoasioissa näkyi vahvasti ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen nousseiden perussuomalaisten kädenjälki. Linjausten piti tyydyttää puolueen voimakasta ”maahanmuuttokriittistä siipeä”, joka oli jo vuosia kampanjoinut humanitaarista maahanmuuttoa eli turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamista vastaan. Hallituksen linja pääsi nopeasti testiin, kun pakolaiskriisi Etelä-Euroopassa kärjistyi. Pakolaisia saapui myös uusia reittejä, joista nopeimmin kasvoi läntisen Balkanin reitti. Siirtolaisia entisen Jugoslavian alueelta ja Albaniasta oli jo kauan pyrkinyt Makedonian ja Serbian kautta Unkariin ja siitä pidemmälle Eurooppaan, mutta yhä useampi tulijoista oli nyt Turkin kautta saapuvia Lähi-idän ja Afganistanin pakolaisia. Ja heitä oli paljon, kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia muutamassa kuukaudessa. Ke s äkuuss a EU -maat sopi v at jo 40 000 turvapaikanhakijan jakamisesta eri jäsenvaltioihin helpottaakseen kasvavaa painetta Italiassa ja Kreikassa. Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunnassa perussuomalaisten ministerit kirjasivat pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Perussuomalaisten mukaan kaavailluissa turvapaikanhakijoiden siirroissa voitiin edetä vain vapaaehtoisuuden pohjalta, ja siirrot piti sisällyttää Suomen pakolaiskiintiöön. Suomessa oli totuttu olemaan Euroopan ”pussin p o h j a”, v iim ein e n nurkka lännen kaut ta saapuville, ja se näkyi myös pakolaiskeskustelussa. Vielä alkukesällä Suomessa väännettiin aivan vakavissaan kättä siitä, onko pakolaiskiintiön kantaluku 750 vai 1 050. Euroopasta kantautuvat uutiset eivät vieläkään koskeneet meitä. Rauhanajan suurin operaatio Samaan aikaan Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi verkkaista kasvuaan. Turvapaikkahakemuksen jätti kesäkuussa 770 henkeä. Maahanmuuttovirasto päivitti ennusteensa vuoden loppuun mennessä tulevista turvapaikanhakijoista 8 000 henkeen. Maahanmuuttovirasto oli jo huhtikuussa ollut yhteydessä Suomen Punaiseen M EDAN VI I FINLAND förberedde oss på riksdagsvalet i april varnade António Guterres , generalsekreterare för FN:s flyktingorgan UNHCR, för att den humanitära kris som inbördeskriget i Syrien orsakade hade nått en vändpunkt. Antalet människor som hade flytt från Syrien till grannländerna närmade sig fyra miljoner. De resurser som hade reserverats för att hjälpa dem räckte inte till för att täcka det enorma behovet. Guterres förklarade det enkelt: bara i Libanon fanns det så mycket flyktingar att det i förhållande till befolkningstalet var som om Tyskland hade fått ta emot 22,5 miljoner flyktingar. Hundratusentals irakier flydde också till grannländerna undan extremiströrelsen Isis, som hade tagit över stora delar av norra Irak. Situationen var ohållbar. Samtidigt haglade nyheterna om olyckor på Medelhavet tätt: så gott som varje dag hade en båt med migranter kapsejsat och tiotals eller hundratals människor hade dött. Den offentliga debatten om flyktingkrisen vid Europas yttre gränser handlade ändå om att motarbeta ”illegal migration” och bekämpa människosmuggling. I början av maj förfärades folk i Finland över diskussionsgrupper på webben där smugglare gjorde reklam – till och med för barnfamiljer – för livsfarliga färder över Medelhavet. Illustrationen i en av Facebook-grupperna var ett av Silja Lines kryssningsfartyg. Det var förstummande långt från verklighetens läckande, överbelastade båtar. Lika långt som flyktingkrisen vid Medelhavet från ett vårvarmt Finland. Visserligen hade Finland under början av året tagit emot något fler Flyktingkrisen kom till Finland Sensommarens ökning i antalet asylsökande överraskade alla och ledde till Finlands Röda Kors största biståndsoperation här hemma. Tulijamäärän kasvaessa Tornion Lappiahalli muutettiin hätämajoitustilaksi. Tornioon avattiin syyskuun lopulla myös järjestelykeskus, jossa kaikkien Ruotsin kautta tulevien turvapaikanhakijoiden piti rekisteröityä ennen ohjaamistaan eteenpäin. När antalet asylsökande som kom till Finland ökade omvandlades Lappia-hallen i Torneå till nödinkvartering. I slutet av september öppnades också en flyktingsluss i Torneå. Där måste alla asylsökande som anländer från svenska sidan registrera sig innan de styrs vidare. ” Vielä alkukesällä Suomessa väännettiin aivan vakavissaan kättä siitä, onko pakolaiskiintiön kantaluku 750 vai 1 050. ” JARKKO MIKKONEN Turvapaikanhakijat 16 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Ristiin. Kasvavalle turvapaikanhakijoiden joukolle oli järjestetty lisäpaikkoja Punaisen Ristin ennestään ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin Rovaniemellä, Kemissä, Mänttä-Vilppulassa, Kristiinankaupungissa ja Turussa, mutta nyt nekin paikat olivat täynnä. Uusia majoitustiloja tarvittiin nopeasti. Punaisen Ristin piirit etsivät omilla alueillaan vastaanottotoimintaan ja hätämajoitukseen soveltuvia tiloja. Ensimmäisenä ovet avasi Punkalaitumen toimipiste heinäkuun puolivälissä. Heinäkuun lopussa turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi selvään nousuun. Jos tulijoita oli aikaisemmin ollut joitakin kymmeniä päivässä, nyt heitä oli satoja. Uutta oli myös suunta, josta Suomeen saavuttiin. Valtaosa tulijoista ylitti rajan Haaparannasta Tornioon matkattuaan maata pitkin Ruotsin poikki. Sekalaisilla kyydeillä he olivat kulkeneet koko Euroopan halki hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Heinäkuun mediakohun sytytti silti perussuomalaisten maahanmuuttokriittiseen siipeen kuuluva kansanedustaja Olli Immonen , joka julkaisi kuun viimeisellä viikolla Facebookissa taistelujulistuksen ”monikulttuurista painajaista” vastaan. Immonen pahoitteli sotaisia sanavalintojaan jälkikäteen, mutta purkauksen yhteys kiihtyvään pakolaiskriisin ei jäänyt epäselväksi. Tapausta seurannut julkinen keskustelu synnytti Suomessa ennennäkemättömän vastareaktion. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Porissa järjestettiin vain parin päivän varoitusajalla Meillä on unelma -mielenosoituksia, jotka keräsivät yli 15 000 osallistujaa. Viesti oli selvä: tämän maan polttavin ongelma ei ole monikulttuurisuus, vaan järjetön viha sitä kohtaan: rasismi. Se oli vasta alkua. Elokuussa Suomen Punainen Risti perusti uusia majoitusyksiköitä kiihtyvällä vauhdilla. Ovensa avasivat Ruukin, Harjavallan ja Tornion vastaanottokeskukset, ja Rovaniemen ja Oulun vastaanottokeskuksiin liitettiin uusia majoitustiloja. Tunnusteluja ja neuvotteluja vastaanot tokeskusten perustamisek si käytiin samanaikaisesti kymmenillä paikkakunnilla. Urakka oli iso, mutta Punainen Risti ei joutunut töihin kylmiltään. Viranomaisten avustaminen yllättävässä ja laajamittaisessa maahantulossa oli tilanne, johon oli varauduttu vuosia. Sitä oli harjoiteltu Punaisen Ristin valtakunnallisessa valmiusharjoituksessa 2006, ja siihen oli rakennettu valmiutta MAVA – Järjesasylsökande än tidigare år, men siffrorna var trots allt rätt låga. Migrationsverket bedömde att antalet asylsökande i slutet av året kunde vara uppe i hela 5 000. Det kändes som mycket: fler asylsökande än så hade Finland upplevt bara år 2009, då 5 988 personer ansökte om asyl. I slutet av maj fick Finland en ny regering under ledning av Juha Sipilä (C). Regeringspartier tillsammans med centern blev sannfinländarna och samlingspartiet. I regeringsprogrammets avsnitt om invandring fördömde regeringen rasism, men uppmuntrade till öppen diskussion av invandringsfrågor. Regeringen meddelade att man låter göra en oberoende utredning om invandringens kostnader och inverkan på samhället, att man axlar sitt internationella ansvar genom att bibehålla flyktingkvoten på tidigare års nivå och att man påskyndar behandlingen av asylansökningar och utvisningen av dem som fått avslag. Politiska kommentatorer sade att sannfinländarna, som nu för första gången hade regeringsansvar, hade satt en tydlig prägel på invandringspolitiken. Formuleringarna var tänkta att hålla partiets mäktiga ”invandringskritiska falang” nöjd. Den största operationen i fredstid Redan i april tog migrationsverket kontakt med Finlands Röda Kors. Tilläggsplatser för den ökande skaran asylsökande hade ordnats vid Röda Korsets förläggningar, men även tilläggsplatserna började tryta. Rödakorsdistrikten sökte inom sina områden efter lokaliteter som skulle lämpa sig för mottagningsverksamhet och nödinkvartering. I slutet av juli började antalet asylsökande öka kraftigt. Merparten av nykomlingarna tog sig över gränsen från Haparanda till Torneå efter att har rest landvägen genom Sverige. De hade tagit sig genom hela Europa med diverse olika transportmedel för att till slut ansöka om asyl i Finland. Månadens mediestorm orsakades ändå av riksdagsman Olli Immonen , som tillhör den invandrarkritiska gruppen av sannfinländarna, när han publicerade en stridsförklaring mot en ”mardröm vid JARKKO MIKKONEN Punaisen Ristin kansainvälinen avustustyöntekijä Eeva Matsuuke jakoi ohjeita Ruotsista saapuville turvapaikanhakijoille Tornion matkakeskuksessa. Röda Korsets internationella biståndsarbetare Eeva Matsuuke delar ut anvisningar till asylsökande som anländer från Sverige på resecentrum i Torneå. K Ä ÄNNÄ Turvapaikanhakijat 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 17
töjen tehtävät maahantulovarautumisessa -hankkeessa vuosina 2013–2014. Sy yskuun alussa valtakunnallisen vastaanotto-operaation koordinaatio keskitettiin Punaisen Ristin tilannekeskukseen Helsingissä. Henkilökuntaa rekrytoitiin vastaanottokeskuksiin ja lisävoimia saatiin Punaisen Ristin kansainvälisen avun henkilöreservistä ja vapaaehtoisista. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja kuntien kanssa. Tulijoita oli niin paljon, että Turussa ja Joutsenossa turvapaikanhakijoita jouduttiin majoittamaan Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Kalkusta toimitettuihin pakolaistelttoihin. Syyskuun puolivälissä Punaisen Ristin majoitusyksikköjä oli käytössä jo 20, ja kuun loppuun mennessä 56. Majoituspaikkojen määrä ylitti 10 000 rajan. Käynnissä oli Suomen Punaisen Ristin rauhanajan suurin avustusoperaatio kotimaassa. – Punainen Risti kykeni reagoimaan todella nopeasti. Ilman Punaisen Ristin valmiutta tilanne olisi ollut viranomaisille huomattavasti vaikeampi, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen kiittää. – Koska Punaisella Ristillä on pitkä kokemus vastaanottotoiminnasta, uusien yksiköiden käynnistämisessä voitiin hyödyntää olemassa olevien yksiköiden kokemusta ja osaamista. Erittäin tärkeä tuki on ollut myös Punaisen Ristin vapaaehtoisten verkosto. Vastaavan valmiuden ylläpito olisi viranomaisille mahdotonta. Ilmapiiri kiristyy Suomeen tuli syyskuun aikana lähes 11 000 turvapaikanhakijaa, väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon kuin Ruotsiin ja Saksaan. Maahanmuuttoviraston arvio vuoden aikana saapuvista turvapaikanhakijoista oli korkeimmillaan 50 000 henkeä. Tulijamäärät tasaantuivat myöhemmin, mutta murros oli tapahtunut. Vain muutamaa kuukautta aiemmin kaukaiselta tuntunut pakolaiskriisi oli tullut ryminällä Suomeen. Kaikki eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita turvapaikanhakijoiden hädästä. Keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa hämmästeltiin, miksi enemmistö tulijoista oli nuoria miehiä, joista monella oli älypuhelin ja päällään merkkivaatteet. Kiihkeimmissä puheenvuoroissa turvapaikkaa hakevia miehiä nimiteltiin pettureiksi ja pelkureiksi, koska olivat lähteneet pakoon sen sijaan, että olisivat jääneet puolustamaan perhettään ja maataan. Argumentit olivat tuttuja jo aiemmista pakolaisuusaalloista, ja ne osoitettiin yksi toisensa jälkeen ontoiksi: Älypuhelin ei ole esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa merkki rikkaudesta, vaan yhtä arkinen yhteydenpitoväline kuin meillä Suomessa. Nuoret miehet ovat monesti nimenomaan perheidensä valinta ainoaksi lähtijäksi, koska matka Eurooppaan on kallis ja vaarallinen. Lisäksi he ovat usein suurimmassa vaarassa kotimaassaan, koska taistelevat ryhmittyvät pakottavat nuoria namnet multikulturalism” på Facebook. I efterhand beklagade Immonen sina krigiska formuleringar, men kopplingen mellan utbrottet och den växande flyktingkrisen var tydlig. Den offentliga debatt som följde på händelsen resulterade ändå i en i Finland unik motreaktion: i Helsingfors, Tammerfors, Uleåborg och Björneborg ordnade man med bara ett par dagars varsel Vi har en dröm-demonstrationer som samlade mer än 15 000 deltagare. Budskapet var tydligt: det här landets stora problem är inte mångkultur, utan det besinningslösa hatet mot mångfalden – rasismen. Men det var bara början. I augusti grundade Finlands Röda Kors nya inkvarteringsenheter i ökande takt. Sonderingar och förhandlingar om att grunda förläggningar och mottagningsenheter fördes parallellt på flera dussin orter. Det var ett enormt arbete, men Röda Korset var redo. Att bistå myndigheterna när ett stort antal flyktingar plötsligt anländer är trots allt något vi har byggt upp en beredskap för. I början av september centraliserades samordningsarbetet för den riksomfattande mottagningsoperationen till Röda Korsets situationscentral i Helsingfors. Personal rekryterades till förläggningarna och tilläggskrafter fanns i form av såväl Röda Korsets personreserv för internationellt bistånd som volontärer. I mitten av september drev Röda Korset redan 20 inkvarteringsenheter och i slutet av månaden var de 56. Antalet inkvarteringsplatser passerade 10 000 och operationen hade blivit Finlands Röda Kors största biståndsoperation i hemlandet i fredstid. Reaktion och motreaktion Under september anlände närmare 11 000 asylsökande till Finland. Därefter jämnade antalet som anlände ut sig, men förändringen var ett faktum. Den flyktingkris som hade känts så avlägsen bara några månader tidigare hade kommit till Finland och det med besked. Alla var ändå inte övertygade om att de asylsökande led nöd. På sociala medier förundrade sig folk över att merparten av nykomlingarna var unga män som i många Turun vastaanottokeskukseen majoitettu Karrar Abdalsalamalamvi kulutti aikaansa luonnoslehtiöön piirrellen. Karrar Abdalsalamalamvi har inkvarterats på förläggningen i Åbo och fördriver tiden med att teckna. ” Ilman Punaisen Ristin valmiutta tilanne olisi ollut viranomaisille huomattavasti vaikeampi. ” JUSSI VIERIMA A Turvapaikanhakijat 18 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Turvapaikanhakijat H e n k e ä ja m a jo it u s p a ik k a a A n ta l p e rs o n e r/ p la ts e r 25000 20000 15000 10000 5000 N e t is s ä il m o it t a u t u n e e t u u d e t v a p a a e h to is e t N y a v o lo n tä re r s o m a n m ä lt s ig v ia w e b b e n 1000 800 600 400 200 viikkonumero / veckonummer 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 19 V H V V V V V V V H H H H H V V V V V V H H H V H H H V V V V V V H H H H H H V V V V V V H H V V V H H H H H H V H H V V V H H H H V PUNAISEN RISTIN VASTAANOTTOTOIMINTA 30.10. / RÖDA KORSETS MOTTAGNINGSARBETE 30.10 Majoituspaikkoja kaikkialla maassa Inkvarteringsplatser i hela landet LAPIN PIIRI LAPPLANDS DISTRIKT OULUN PIIRI ULEÅBORGS DISTRIKT SAVO-KARJALAN PIIRI SAVOLAX-KARELENS DISTRIKT LÄNSI-SUOMEN PIIRI VÄSTRA FINLANDS DISTRIKT KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI SYDÖSTRA FINLANDS DISTRIKT HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS DISTRIKT HÄMEEN PIIRI TAVASTLANDS DISTRIKT SATA KUNNAN PIIRI SATAKUNTA DISTRIKT POHJANMAAN RUOTSINKIELINEN PIIRI ÖSTERBOTTENS SVENSKA DISTRIKT AHVENANMAAN PIIRI ÅLANDS DISTRIKT H V Vastaanottokeskus Förläggning Hätämajoitus Nödinkvartering V Vastaanottokeskus ennen 1.7. Förläggning före 1.7 VARSINAISSUOMEN PIIRI EGENTLIGA FINLANDS DISTRIKT TURUNMAAN PIIRI ÅBOLANDS DISTRIKT Punainen Risti ylläpiti lokakuun lopussa 77 majoitusyksikköä, joissa oli yhteensä 13 920 vuodepaikkaa. Varsinaisia vastaanottokeskuksia toiminnassa oli 45 ja hätämajoitusyksiköitä 32. Neuvotteluja uusien yksiköiden perustamiseksi on edelleen käynnissä usealla kymmenellä paikkakunnalla, sillä majoituspaikoista on edelleen kova pula. Vuoden alusta alkaen Suomesta oli hakenut turvapaikkaa kaikkiaan 24 553 henkeä. Röda Korset hade i slutet av oktober 77 inkvarteringsenheter med sammanlagt 13 920 bäddplatser. Antalet verksamma förläggningar var 45 och antalet nödinkvarteringsenheter 32. Förhandlingar om att inrätta nya enheter pågår fortfarande på flera dussin orter, eftersom det fortfarande råder brist på inkvartering för asylsökande. Sedan början av året har sammanlagt 24 553 människor ansökt om asyl i Finland. L ÄHDE: SPR:N TIL ANNEKESKUS GRAFIIKK A: PAUL A TOMMIL A, C ARITA LEHTNIEMI Turvapaikanhakijoiden lähtömaat 2015 De asylsökandes ursprungsländer 2015 L ÄHDE: MA AHANMUUT TOVIRASTO / K ÄLL A: MIGRATIONSVERKET 69 % IRAK / IRAK 12 329 IRAKILAISTA ON HAKENUT TURVAPAIKKAA SUOMESTA (TIL ANNE 30.9.) Noin joka neljäs Eurooppaan saapunut irakilainen pakolainen on hakeutunut Suomeen. Kaikkiaan irakilaisia pakolaisia on maailmassa 4,1 miljoonaa, josta lähes 90 prosenttia on maansisäisiä pakolaisia. L ÄHDE: UNHCR, IOM 10 % SOMALIA / SOMALIA 5 % AFGANISTAN / AFGHANISTAN 4 % ALBANIA / ALBANIEN 2 % SYYRIA / SYRIEN 10 % MUUT / ÖVRIGA 12 329 IRAKIER HAR ANSÖKT OM ASYL I FINLAND (FRAM TILL 30.9). I Europa har ungefär var fjärde flykting från Irak sökt sig till Finland. Sammanlagt finns det 4,1 miljoner irakiska flyktingar i världen. Av dem befinner sig närmare 90 procent i Irak. K ÄLLOR: UNHCR, IOM Turvapaikanhakijat, paikat ja uudet vapaaehtoiset Asylsökande, platser och nya volontärer L ÄHDE: MA AHANMUUT TOVIRASTO, SPR K ÄLL A: MIGRATIONSVERKET, FRK 3.9. 722 henkeä ilmoittautuu SPR:n vapaaehtoiseksi. 3.9 722 personer anmäler sig som volontärer till FRK. Turvapaikanhakijat Asylsökande SPR:n majoituspaikat FRK:s inkvarteringsplatser Uudet vapaaehtoiset Nya frivilliga 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 V H 2.9. Uutiskuvat Välimereen hukkuneesta Alan-pojasta leviävät maailmalle. 2.9 Bilderna av lilla Alan, drunknad i Medelhavet, sprids världen över. 24.9. Lahden Hennalan mielen osoitus ja Kouvolan polttopullo isku. 24.9 Demonstration i Hennala i Lahtis och brandbombsattentat i Kouvola. 16.9. Juha Sipilä kehottaa tv-puheessa auttamaan Punaisen Ristin kautta. 16.9 Juha Sipilä uppmanar i sitt TV-tal folk att hjälpa via Röda Korset.
fall till och med hade smarttelefoner. På olika håll i Finland ordnades demonstrationer mot planerade förläggningar. Man krävde att gränserna skulle stängas. Atmosfären blev spändare även på andra håll i Europa. Ungern stängde sina yttre gränser med ett taggtrådsstängsel och gränskontroller återinfördes vid EU:s inre gränser. Enligt EU:s Dublinförfarande ska en ansökan om asyl behandlas i det EU-land den sökande först anländer till. Italien, Grekland och Ungern hade ändå lämnats alltför ensamma med den bördan. Folk föstes vidare under kaotiska förhållanden. EU:s asylsystem hade gått sönder. Samtidigt var nyheterna från Europa som tagna ur en annan verklighet. I Österrike uppdagades en lastbil med lik som människosmugglare hade lämnat efter sig. I Ungern besköt säkerhetsstyrkor flyktingar med vattenkanoner och tårgas. Flyktingkrisen fick sin visuella symbol i ett fotografi av en liten pojke på en sandstrand i Turkiet. Gossen med ansiktet i vattenlinjens blöta sand var treårige Alan , kurd från den syriska staden Kobane. Han hade drunknat den andra september, när den båt han och hans familj åkte i kapsejsade. I slutet av september kastade en grupp på cirka 50 demonstranter i Hennala i Lahtis stenar och fyrverkeripjäser på en buss med asylsökande familjer. Samma natt kastade någon en brandbomb mot dörren på en nödinkvarteringsenhet för asylsökande i Kouvola. Våldsdåden fördömdes på bred front, men den riktigt kraftiga reaktionen syntes inte utåt. Den ägde rum i folks hjärtan. Ju mer synlighet extrema åsikter och gärningar fick, desto mer ville vanliga finländare hjälpa. Nya rekord Finlands Röda Kors ansvarar för mer än tre fjärdedelar av förläggningar och asylsökande och har också fått sin beskärda del av hatiska utbrott. Förläggningar och volontärer har utsatts för trakasserier, till och med Kontti-kedjans insamlingslådor har blivit nerklottrade. Men den tysta majoriteten har också visat var den står. miehiä riveihinsä ja pitävät heitä uhkana. Ilmapiiri kiristyi myös muualla Euroopassa. Unkari sulki ulkorajansa piikkilanka-aidalla, ja rajatarkastuksia palautettiin EU:n sisärajoille. EU:n Dublinin sääntöjen mukaan turvapaikkahakemus kuuluisi käsitellä siinä maassa, johon hakija ensimmäisenä saapuu. Italia, Kreikka ja Unkari oli kuitenkin jätetty liian yksin. Pakolaisia työnnettiin eteenpäin kaaoksen vallassa. EU:n turvapaikkajärjestelmä oli rikki. Samaan aikaan uutiset Euroopasta olivat kuin toisesta todellisuudesta. Itävallasta löydettiin ihmissalakuljettajien kuorma-auto täynnä ruumiita. Unkarissa turvallisuusjoukot ampuivat pakolaisia vesitykeillä ja kyynelkaasulla. Pakolaiskriisin symboliksi nousi valokuva, jossa pieni poika makasi hiekkarannalla Turkissa, aivan vesirajassa, kasvot märkään hiekkaan painautuneina. Hän oli kolmevuotias syyrialainen kurdi Alan , joka hukkui 2. syyskuuta perhettään kuljettaneen pakolaisveneen kaaduttua merenkäynnissä. Reaktio ja sen vastareaktio Tulijamäärien kasvaessa eri puolilla Suomea järjestettiin mielenilmauksia paikkakunnille kaavailtuja vastaanottokeskuksia vastaan. Torniossa vaadittiin rajojen sulkemista turvapaikanhakijoilta. Irvokkain näytelmä nähtiin syyskuun lopulla Lahden Hennalassa, jossa puolen sadan mielenosoittajan ryhmä heitteli turvapaikanhakijaperheitä kuljettanutta linja-autoa ilotulitteilla ja kivillä. Tapaus ylitti jopa kansainvälisen uutiskynnyksen, koska yksi mielenosoittajista oli pukeutunut valkoisen rodun ylivaltaa saarnaavan Ku Klux Klanin kaapuun. Samana yönä Kouvolassa heitettiin polttopullo turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen oveen. Väkivallanteot tuomittiin laajasti, mutta suurimmat liikkeet eivät näkyneet julkisuudessa. Ne tapahtuivat sydämissä. Mitä enemmän äärimmäiset mielipiteet ja teot saivat näkyvyyttä, sitä enemmän tavalliset ihmiset halusivat auttaa. Pakolaiset toivotettiin tervetulleiksi muutaman päivän varoitusajalla kokoon kutsutuissa Suomi Says Welcome -kansalaistapahtumissa, jotka keräsivät tuhansia osallistujia suurissa kaupungeissa Helsingistä Rovaniemelle. Vastaanottokeskuksiin tulvi vapaaehtoisia ja lahjoitustavaraa. Suomen Punainen Risti huolehti yli Pakolaiskriisin saapuminen Suomeen herätti ihmisissä halun auttaa. Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavarataloissa koettiin ennennäkemätön tulva vaateja tavaralahjoituksia, joita toimitettiin eteenpäin vastaanottokeskuksiin. Att flyktingkrisen har nått Finland har väckt människors hjälpvilja. En strid ström av klädesoch pryldonationer till Röda Korsets Kontti-återanvändningsvaruhus har levererats vidare till förläggningar runt om i landet. JUSSI VIERIMA A Turvapaikanhakijat 20 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Bara under den andra veckan i september anmälde sig mer än 3 000 personer som rödakorsvolontärer och vecka ut och vecka in har antalet nya frivilliga överstigit 1 000. En överväldigande majoritet av dem har uttryckligen önskat hjälpa med mottagning och integration av asylsökande. Röda Korsets medlemstal har börjat växa. Jämfört med tiden före flyktingkrisen har antalet nya medlemmar varit tiooch tjugofalt fler. Insamlingen Hungerdagen inbringade det bästa resultatet någonsin under sin 35-åriga historia: över fyra miljoner euro. Marita Salo , som är chef för Röda Korsets insatser för att ta emot asylsökande, vill tacka alla dem som under se senaste månaderna har gett Röda Korset sitt stöd som volontärer och givare eller inom sina egna arbetsuppgifter. – Det har känts fint att se hur en exceptionell situation har fått hela Röda Korset att arbeta för ett gemensamt mål. Det här har varit ett talko som kräver insatser från alla: frivilliga, anställda och dem i internationella biståndsreserven, säger Salo. – Situationen har varit enormt krävande och inte är det över än. Även om antalet asylsökande nu har minskat så kommer människor fortfarande till Finland och orsakerna till att folk blir flyktingar har inte försvunnit. Vi måste också förbereda oss på att antalet asylsökande kan öka igen. Röda Korset och i synnerhet våra volontärer bistår myndigheterna också i arbetet med att hjälpa de asylsökande som beviljas uppehållstillstånd att bli hemmastadda i Finland. Det finns mycket arbete kvar att göra. Men den tysta majoriteten av finländarna har valt sin sida och den sidan är ingen extremistsida. Det är samma sida som Röda Kor set st år p å: humanitetens sida. ” Ju mer synlighet extrema åsikter och desto mer ville ” kolmesta neljäsosasta vastaanottokeskuksista ja turvapaikanhakijoista ja sai osansa myös vihanpurkauksista. Vastaanottokeskuksia ja vapaaehtoisia lipaskerääjiä häirittiin, jopa Kontti-ketjun keräyslaatikoita sotkettiin. Ne olivat kuitenkin yksittäistapauksia. Hiljainen enemmistö äänesti teoillaan. Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi ilmoittautui yksistään syyskuun toisen viikon aikana yli 3 000 henkeä, ja 1 000 uuden vapaaehtoisen raja rikkoutui viikko toisensa jälkeen. Ylivoimainen enemmistö heistä tahtoi auttaa nimenomaan turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja kotoutumisessa Suomeen. Luvut olivat monikymmenkertaisia verrattuna pakolaiskriisiä edeltävään aikaan. Suomen Punaisen Ristin jäsenmäärä kääntyi nousuun. Uusia jäseniä liittyi pelkästään verkon kautta syyskuussa 1 185 henkeä. Se on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaiken huipuksi Nälkäpäivä-keräys tuotti koko 35-vuotisen historiansa parhaan tuloksen, yli neljä miljoonaa euroa. Punaisen Ristin osalta turvapaikanhakijoiden vastaanottoa johtava Marita Salo kiittää kaikkia niitä, jotka ovat viiPunaisen Ristin vapaaehtoisten panos on tärkeä myös tulijoiden kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Elina Tommila (oik.) ja Nina SimbergKoulumies pitivät leikkituntia lapsille Punavuoren vastaanottokeskuksessa. Röda Korsets volontärers insats är viktig även när det gäller att integrera alla nykomlingar i det finländska samhället. Rödakorsvolontärerna Elina Tommila (t.h.) och Nina Simberg-Koulumies håller i trådarna under en lekstund för barn på mottagningsenheten i Rödbergen i Helsingfors. me kuukausina antaneet tukensa Punaiselle Ristille vapaaehtoisina, lahjoittajina ja omissa työtehtävissään. – On ollut hienoa nähdä, miten poikkeuksellinen tilanne on saanut koko Punaisen Ristin puhaltamaan yhteen hiileen. Näissä talkoissa on tarvittu kaikkia, niin vapaaehtoisia, työntekijöitä kuin kansainvälisen avun reserviläisiä, Salo sanoo. – Tilanne on ollut hyvin haastava, eikä se ole vieläkään ohi. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrät ovat nyt laskeneet, heitä saapuu Suomeen edelleen, eivätkä pakolaisuuden syyt ole poistuneet mihinkään. Meidän täytyy varautua myös siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä kääntyy uudestaan nousuun. Punainen Risti ja erityisesti vapaaehtoiset ovat viranomaisten apuna myös kotouttamassa niitä turvapaikanhakijoita, jotka lopulta saavat jäädä Suomeen. Työtä on vielä paljon jäljellä, eikä kukaan väitä, että se olisi aina ongelmatonta tai hauskaa. Varmaa on vain se, että pakolaiskriisin vaikutukset tuntuvat Suomessa pitkään. Suomalaisten hiljainen enemmistö on kuitenkin näyttänyt puolensa, eikä se puoli ole mikään ääripää. Se on sama puoli, jolla Punainen Risti seisoo – inhimillisyyden puoli. LEENA KOSKEL A Turvapaikanhakijat 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 21
Pelko seuraa pakolaista N ELIKYMPPISELL Ä irakilaismiehellä Ahmadilla oli kotikaupungissaan Bagdadissa oma ambulanssi. Kun pommi-isku osui ensimmäisen kerran lähelle, hän oli ambulanssinsa ratissa. Toisella kertaa hän oli juuri sulkemassa kotioveaan, kun lähikortteleissa räjähti. Räjähdykset eivät kuitenkaan olleet syy, miksi Ahmad ja hänen 9-vuotias tyttärensä Shams pakenivat Suomeen. Suuremmat ongelmat alkoivat silloin, kun yksi Bagdadissa taistelevista militanteista ryhmistä alkoi vaatia Ahmadia liittymään riveihinsä. Hänen ambulanssinsa herätti luottamusta ja olisi siksi erityisen hyvä kulkuneuvo kidnappauksissa. – Ambulanssilla pelastetaan ihmisiä, ei vahingoiteta, Ahmad parahtaa. Kun hän kieltäytyi, hänet pahoinpideltiin. Rikosilmoitus paikallisella poliisilaitoksella ei tuottanut tulosta. Painostus jatkui entistä uhkaavampana, joten Ahmad päätti paeta nuorin tytär mukanaan. Jos kaikki menisi hyvin, loput perheestä, vaimo ja kaksi tytärtä, tulisivat perässä. Määränpääksi valittiin Suomi. Kyyti ostettiin Kreikasta eteenpäin salakuljettajilta. Ahmad painaa päänsä alas, ja vieressä istuva Shams katsoo isäänsä hiljaa. Matka kuorma-auton tavaratilassa kesti kuukauden. Makedonia, Unkari, Saksa, Ruotsi. Tavaratilassa ajan taju katosi jo ensimmäisten päivien aikana. Matkareitin Ahmad tietää ainoastaan salakuljettajilta kuulemansa perusteella. Hän jututti heitä kerran päivässä, öisin, kun matkustajat pääsivät ulos hetkeksi jaloittelemaan ja tekemään tarpeensa. Ruoaksi oli pääosin perunalastuja ja tölkkilimuja. Matka oli raskas erityisesti Shamsille. 1 SUOMEN PUNAISEN RISTIN TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOKESKUS RUUKISSA SIJAITSEE KESKELLÄ HILJAISUUTTA, POHJOISPOHJALAISTEN PELTOAUKEIDEN KESKELLÄ. SINNE ON KULJETTU RASKAS JA VAARALLINEN MATKA. TEKSTI JUHA-PEKKA HONKANEN KUVAT VESA RANTA Turvapaikanhakijat 22 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
lä asioimassa ja hakemassa apua. Huoneisto on siisti, mutta edelleen lähes tyhjä. Verhot ikkunassa, kattolamppu, vuode ja vuodevaatteet. Ikkunalaudalla Shamsin ainoat lelut, apinaja pupu-pehmolelut. Ei muuta. Kesken haastattelun Ahmad painaa kasvot käsiinsä, pyyhkii silmänsä ja kertoo: Militantit olivat huomanneet pian, että Ahmad oli paennut. Uhkailijat olivat sanoneet hänen vaimolleen, että ellei Ahmad palaa, toinen tytöistä viedään ja vangitaan, kunnes Ahmad tulee takaisin. – Perheeni pääsi pakenemaan ja he asuvat nyt toisessa kaupungissa. Muut lapset aloittivat syksyllä koulun, mutta minun tyttöni joutuvat olemaan piilossa. Pelko varjostaa elämää Ruukissa. Ahmad sanoo olevansa hyvin turhautunut siihen, ettei hänen turvapaikkahakemuksensa käsittely etene. Hän sanoo, että tuntuu siltä kuin hän ei edes olisi Suomessa. Yhtäältä hän on erittäin kiitollinen kaikesta saamastaan avusta, toisaalta hyvin väsynyt. Ahmad sanoo olevansa masentunut eikä juuri poistu rivitalohuoneistosta. Päivisin hän huolehtii tyttärestään ja laittaa ruokaa. – Kaikkein raskainta on syyllisyys siitä, että minun takiani koko perheeni joutuu elämään pelossa. Elämä pelkkää odottamista Ruukin vastaanottokeskus sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Perinnerakennusten rajaama pihapiiri on rauhallinen. Pyykkiä laitetaan kuivumaan, tupakkapaikalta nousee savu, valkoinen pikkubussi tuo uusia asukkaita pääovelle. Paikka on tuttu vastaanottokeskuksen johtajalle Sirpa Kalliolle . Hän aloitti työskentelyn Ruukissa kesällä 1993 harjoittelijana ja pakolaissihteerin sijaisena. Tuolloin vastaanottokeskus oli ollut toiminnassa puolen vuoden ajan. Asukkaina oli pääasiassa angolalaisia, zairelaisia ja somalialaisia turvapaikanhakijoita. Nyt Ruukissa asuu pääosin irakilaisia. Kallio sanoo, että valtaosa heistä on hyvin traumatisoituneita joko kokemuksistaan Irakissa tai vaarallisella matkalla. – On äärimmäisen traumaattista menettää joko kotinsa, kotimaansa tai perheensä. Osa näistä ihmisistä on menettänyt ne kaikki yhdellä kertaa. Ahmadin epävarmuuden jakaa nykyisistä asukkaista moni. – Epävarmuus pelottaa, sillä etukäteen ei voi tietää, kestääkö käsittely – Tietysti hän oli huolissaan ja itkeskeli. En voinut tehdä paljon muuta kuin pitää häntä sylissäni, yrittää rauhoittaa ja sanoa, että tämä on kohta ohi. Sitten olikin viimeinen yö kuorma-autossa. Matkustajat, joitakin kymmeniä paenneita, tulivat Rovaniemelle. Ahmad ja Shams löysivät aamuyön tunteina tiensä poliisiasemalle. Kuudelta aamulla heidät huomattiin. Poliisit päästivät isän ja pienen tytön sisälle, vaikka asema ei ollut vielä auki. Siellä Ahmad kuulusteltiin nopeasti, tiedot kirjattiin ylös ja heidät ohjattiin majoituspaikkaan. Siellä odotti vuode, ruokaa, vaatteita ja pieni määrä rahaa. Viiden päivän jälkeen Ahmadille sanottiin, että Ruukin vastaanottokeskuksessa on paljon lapsia ja Shamsin olisi parempi olla siellä. – Suomalaiset ovat olleet meille todella ystävällisiä. Olemme saaneet paljon apua, Ahmad kiittää. Pelko seuraa Suomeen Ahmad ja Shams ovat nyt asuneet rivitalokaksiossa Ruukin taajamassa noin kuukauden ajan. Osa turvapaikanhakijoista asuu Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksessa, toiset käyvät sielK Ä ÄNNÄ ” Pidin toisella kädellä kiinni veneestä ja vauvasta. En tiennyt jäämmekö henkiin. ” MOFAK MAHMOOD 1 Hanin Alii, Mofak Mahmood ja pikku-Ali odottavat, että pääsevät jatkamaan elämäänsä omin voimin. Hanin Alii, Mofak Mahmood och lilla Ali väntar på att få kunna gå vidare i livet på egna villkor. 2 Ei ainoastaan aikuisia. Perinnerakennusten ympäröimä Ruukin vastaanottokeskus on monen pikkulapsen uusi koti. Inte bara vuxna. För många barn är “hemma” nu förläggningen i Ruukki med sina många anrika byggnader. 2 Turvapaikanhakijat 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 23
kaksi viikkoa vai kaksi vuotta. Meidän tehtävämme on auttaa ihmiset tämän vaiheen yli, Kallio sanoo. Lokakuussa 2014 suljettu Ruukin vastaanottokeskus avattiin uudestaan elokuussa 150-paikkaisena. Pian paikkoja tuli sata lisää. Nyt vuodepaikkoja on vastaanottokeskuksessa 80 ja ”kylillä” eli Ruukin taajamassa 170. Alkusyksyn ajan vastaanottokeskuksessa on keskitytty siihen, että jokainen tulija saa sillä hetkellä tarvitsemansa avun: ensiapuluontoista sairaanhoitoa, vaatteita, ruokaa ja asuinpaikan. Sirpa Kallio kertoo, että vastaanottokeskuksen käyttöönotto ja laajentaminen on vaatinut pitkiä työpäiviä. Ennen hän tunsi jokaisen asukkaan. Nyt hän on ehtinyt jutella vasta muutaman kanssa. – On tärkeää, että turvapaikanhakijat otetaan yksilöinä vastaan ja heitä kuunnellaan. Odotan itse kovasti, että pääsen tutustumaan heihin. Nyt on päästy jo arjessa eteenpäin. Ohjelmaan kuuluu, että jokaisella aikuisella on kaksi kielikurssituntia viikossa. Tur vapaikanhakijoista 46 henkeä on 6–16-vuotiaita lapsia ja nuoria. He aloittavat maahanmuuttajaluokalla Ruukin koulussa noin viikon kuluttua kuntaan saavuttuaan. – Heille koulu on turvapaikka rankoista asioista. Siellä pääsee tavallaan hengähtämään siitä masennuksesta ja ahdistuksesta, mitä kotona voi olla. Aikuisten lakisääteiseen työtoimintaan kuuluu puutöitä, siivousta ja lasten kerhojen vetämistä. Aiempina vuosina ulkopuoleltakin on tullut työtehtäviä, kuten kauppojen hyllyjen järjestelyä. Suurin osa ajasta on kuitenkin toimetonta. Se näkyy turhautumisena. Ammattiurheilijalle kaikki ovat samanarvoisia Mofak Mahmood , 23, näyttää keltaista muistilappua, jossa on suomalaisen miehen nimi ja puhelinnumero. Se johtaa raahelaiselle painisalille. Mofak odottaa kuumeisesti, että saisi sinne yhteyden, mutta yhteinen kieli puuttuu. Mofak on ammattiurheilija, Irakin mestari painissa. Hän joutui lähtemään vaimonsa Hanin Aliin , 22, ja 13 kuukauden ikäisen poikansa Alin kanssa Bagdadista. Mofak on sunnimuslimi, joskaan ei kovin kiinnostunut uskonnollisista asioista. – Olen urheilija ja vain sillä on merkitystä. Minulle kaikki ovat samanarvoisia ja tulen kaikkien kanssa toimeen. Se ei kuitenkaan sopinut muille, hän sanoo. Omassa yhteisössä ei katsottu hyvällä riippumattomuutta eikä sitä, että hän vietti aikaansa shiiamuslimien kanssa. Kaiken lisäksi hänen sukunimensä ansiosta levisi huhu, että hän olisi sukua Saddam Husseinin tiedonantajalle. Uhkaukset kiristyivät. Perhe päätti lähteä. Mofak näyttää älypuhelintaan, jolla hän pitää mahdollisimman tiiviisti yhteyttä velipuoleensa. Ruudulla on kuva ruhjeilla olevasta, sidotusta miehen kädestä. Fundamentalistit olivat kuulleet lähtöaikeista ja menneet etsimään Mofakia hänen äitinsä luota. Kun miestä ei löytynyt, etsijät pahoinpitelivät hänen velipuolensa. Viimeisin viesti tuli Make3 Raahelainen Vezire on yksi vastaanottokeskuksen arvokkaista vapaaehtoisista, jotka huolehtivat muun muassa lahjoitusvaatteiden lajittelusta. Vezire från Brahestad är en förläggningens värdefulla volontärer som bland annat ser till att donerade kläder sorteras. 4 Shams ja Ahmad asuvat Ruukin taajamassa, mutta poistuvat harvoin kotoaan. Shams och Ahmad bor i tätorten Ruukki, men håller sig mest hemma. 3 doniasta. Velipuoli oli joutunut jättämään kotinsa ja matkalla Suomeen. – Tietysti hän on sitä mieltä, että ilman minun ongelmiani häntä ei olisi hakattu eikä hän olisi joutunut lähtemään, Mofak sanoo. Veljen reitti myötäilee Mofakin ja hänen perheensä matkaa. Kuten kymmenet tuhannet turvapaikanhakijat, Mofak, Hanin ja Ali ylittivät Välimeren kumiveneellä. Lähellä Kreikan saaristoa he joutuivat veden varaan ja jäivät roikkumaan veneestä pelastusliivit yllään. – Pidin toisella kädellä kiinni vauvasta ja toisella kädellä veneestä. En tiennyt, jäämmekö henkiin. Perhe pelastettiin Kreikkaan kuuluvalle saarelle, mistä matka jatkui Ateenaan ja edelleen sekalaisilla bussija junakyydeillä Rovaniemelle. Nyt he asuvat Ruukissa samassa asunnossa kolmen muun perheen kanssa. Juokseminen auttaa kestämään Mofak tekee joka aamu juoksulenkin. Se ylläpitää hänen kuntoaan ja auttaa jaksamaan turvapaikkapäätöksen odottelua. Yhdessä asuvat perheet kuluttavat aikaansa esimerkiksi pelaamalle domi” Pidin häntä sylissäni, yritin rauhoittaa ja sanoa, että on kohta ohi. ” AHMAD 4 Turvapaikanhakijat 24 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
F ÖRLÄGGNINGEN I RUUKKI i Norra Österbotten stängdes i oktober 2014 och öppnades på nytt i augusti med plats för 150 personer. Idag har förläggningen 80 bäddplatser och ”i byn”, alltså i tätorten Ruukki, finns ytterligare 170 platser. Den nuvarande förläggningschefen Sirpa Kallio började jobba på i Ruukki redan sommaren 1993, först som praktikant och vikarie för flyktingsekreteraren. Då var det angolanska, zairiska och somaliska asylsökande som bodde här. Idag är det främst irakier som bor i Ruukki och Kallio konstaterar att största delen av dem är svårt traumatiserade. – Det är extremt traumatiskt att mista sitt hem, sitt fosterland eller sin familj. En del av de här människorna har mist alla tre på en gång. – Osäkerheten är skrämmande, för på förhand kan man inte veta om processen tar två veckor eller två år. Vår uppgift är att hjälpa människor att klara sig över det här skedet, säger Kallio. Att utvidga förläggningen har krävt långa arbetsdagar. Förr kände Sirpa Kallio alla invånarna. Nu har hon bara hunnit tala med några av dem. – Det är viktigt att vi tar emot varje asylsökande som individ och att vi lyssnar på dem. Av de asylsökande i Ruukki är 46 personer barn och unga i åldern 6–16 år. De går i invandrarklass i skolan i Ruukki. – För barnen är skolan en fristad från allt tungt. Där får de koppla loss från den depression och ångest som ofta finns hemma. Livet går ut på att vänta Irakiska Ahmad och hans nioåriga dotter Shams bor i en radhustvåa som hör till förläggningen i Ruukki. De flydde från sitt hem i Bagdad när en av de militanta grupperna i staden började pressa Ahmad att ansluta sig till dem. Ahmad var ambulansförare och de ville använda ambulansen till kidnappning. – Men en ambulans ska rädda människor, inte göra dem illa, suckar Ahmad. Han vägrade och blev misshandlad. När påtryckningarna fortsatte bestämde Ahmad sig för att ta sin yngsta dotter med sig och fly. Om allt gick bra skulle hustrun och de två äldre döttrarna följa efter. De valde Finland som destination och anlitade smugglare för färden vidare från Grekland. En månad tillbringade far och dotter i bagageutrymmet på en lastbil. En gång i dygnet fick de komma ut. De levde i huvudsak på chips och läsk. För Shams var resan speciellt tung. – Jag kunde inte göra mycket annat än hålla henne i famnen, försöka lugna henne och säga att det snart är över. Mitt under intervjun gömmer Ahmad ansiktet i händerna, men torkar sedan tårarna och berättar att militantgruppen strax hade märkt att han hade flytt. De hotade att ta en av döttrarna som gisslan som Ahmad inte återvänder. – Min familj flydde till en annan stad. De andra barnen började skolan på hösten, men mina flickor är tvungna att hålla sig gömda. Ahmad säger att han är frustrerad över att hans asylansökan inte har behandlats än. Samtidigt är han tacksam för all den hjälp han har fått. Han går inte just ut ur radhustvåan. Det enda han gör är tar hand om sin dotter, lagar mat – och väntar. Alla lika värda Även Mofak Mahmood , 23, och hans hustru Hanin Alii , 22, samt deras 13 månader gamla son Ali har flytt från Bagdad och bor nu på förläggningen i Ruukki. Mofak är sunnimuslim, men säger att han inte är speciellt intresserad av trosfrågor. Det tyckte man inte var lämpligt hemma i Bagdad. Inte heller var det bra att han var vän med shiamuslimer. Påtryckningarna ökade och familjen beslöt sig för att fly. – Jag är yrkesidrottare och för mig är alla lika värda. Men det passade inte andra, säger Mofak, som är irakisk mästare i brottning. Han tar fram sin telefon och visar en bild av en misshandlad arm. Fundamentalisterna hade fått höra att Mofak tänkte sticka och försökte få tag på honom hos hans mamma. I brist på Mofak misshandlade de sedan hans halvbror i stället. Liksom tiotusentals andra asylsökande tog sig Mofak, Hanin och Ali över Medelhavet i en gummibåt. Nära Grekland hamnade de i vattnet. – Med ena handen höll jag i båten och med den andra höll jag i bebin. Familjen räddades och fördes till en grekisk ö. Därifrån fortsatte färden än med buss, än med tåg, ända till Finland. I Ruukki delar de bostad med tre andra familjer och håller sig mest på förläggningens område. Mofak och Hanin säger att de är tacksamma över all hjälp, men att de allra helst skulle klara sig själva. Hanin är utbildad tradenom och hoppas kunna får arbete inom branschen. Mofak säger att han kanske kunde bli brottningstränare. Men utan ett beslut om asyl får drömmarna vänta. Med rädslan som sällskap Röda Korsets förläggning i Ruukki ligger i ett öppet åkerlandskap, mitt i tystnaden. De som bor där har en lång och farlig resa bakom sig. TEXT JUHA-PEKKA HONKANEN BILDER VESA RANTA noa. Pikku-Alillekin on leikkikavereita. Mofak ja Hanin sanovat olevansa kiitollisia kaikesta avusta, mutta mieluiten he tulisivat toimeen omillaan. Hanin on koulutukseltaan tradenomi ja toivoo saavansa aikanaan oman alan töitä Suomesta. Mofak pohtii, että hänestä voisi tulla painivalmentaja. Ehkä täällä oltaisiin kiinnostuneita Irakin mestarin opeista. Niin kauan kuin turvapaikkapäätöstä ei ole tehty, unelmat saavat odottaa. Vastaanottokeskuksen nurmialue on kuurassa. Mofak ja Hanin valikoivat Alille lämmintä ulkohaalaria vaatevarastolla. He sanovat, että heille kaikkein tärkeintä Suomessa on turvallisuus. Silti he eivät käy kävelyretkillä edes kodin lähellä. Mofak arvelee, että pelko on yhä alitajuisesti läsnä, ja ympäröivä kulttuuri on vieras. Toistaiseksi hän on käynyt ulkona lähinnä juoksemassa. Vastaanottokeskuksen ohjaajat ovat luvanneet auttaa saamaan yhteyden Raahen painisalille. Sinne pääsisi bussilla Ruukin keskustasta. Todellinen tutustuminen Suomeen voisi alkaa. Haluatko auttaa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita? Punaisen Ristin kautta voit osallistua ryhtymällä vapaaehtoiseksi tai lahjoittamalla Konttiin tai katastrofirahastoon. Lue lisää: www.punainenristi.fi Turvapaikanhakijat 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 25
S ELVITIMME monen vuoden tauon jälkeen lukijatutkimuksella Avun maailman lukijoiden ajatuksia lehdestä. Tutkimus toteutettiin syyskuun aikana sähköpostikyselynä, joka lähetettiin Punaisen Ristin jäsenrekisteristä ja Veripalvelun rekisteristä poimituille lukijoille. Vastauksia kertyi komeat 2 644 kappaletta. – Vastausprosentti oli yli 12, mikä on sähköpostitse toteutetussa kyselyssä hyvä tulos. Vastausten määrä oli riittävän suuri, että tuloksia voidaan pitää luotettavina. Myös avointa palautetta tuli runsaasti. Kaikki tämä jo kertoo, että lehti on lukijoille tärkeä, kertoo Jari Pekkinen kyselyn käytännön toteutuksesta vastanneesta Infontain Oy:stä. Tutkimuksessa kartoitettiin Avun maailma -lehden lukemista sekä lukijoiden ajatuksia lehdestä. Lisäksi kysyttiin mm. muiden Punaisen Ristin viestintäkanavien seuraamista ja pyydettiin ehdotuksia lehden parantamiseksi. Avun maailman sisällölle lukijat antoivat kouluarvosanan 8 ja ulkoasulle 8-, mikä on vertailukelpoisiin lehtiin nähden hyvä arvosana, vaikka parantamisen varaa toki jäi. Avointen vastausten perusteella eniten kehittämistä on lehden ulkoasun selkeydessä. Sisällön suhteen Avun maailmaan toivottiin enemmän erilaisten näkökulmien esiintuomista. Tavallisten ihmisten ääniä Lukijoilta kysyttiin myös, mistä tai kenestä he haluaisivat lehdestä lukea. Aihealueista vastaajat kertoivat lukevansa mieluiten avunsaajien tarinoita Suomesta ja maailmalta sekä Punaisen Ristin kansainvälisten avustustyöntekijöiden ja vapaaehtoisten haastatteluja. Avoimissa vastauksissa eniten mainintoja keräsivät humanitaarisissa kysymyksissä profiloituneet vaikuttajat kuten Elisabeth Rehn , Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen sekä tasavallan presidentti ja Punaisen Ristin suojelija Sauli Niinistö , mutta moni ilmoitti haluavansa kuulla myös esimerkiksi Juha Sipilän ja Timo Soinin ajatuksia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja järjestöjen asemasta Suomessa. Mainintoja saivat lisäksi monet kiinnostavat, vähemmän tunnetut nimet kuten YK:n pääsihteerin ruotsalainen erityisedustaja Margareta Wahlström ja niin ikään ruotsalainen lääketieteen professori ja Gapminder-säätiön perustaTarinan voimalla AVUN MAAILMA KYSYI LUKIJOILTAAN, MITÄ MIELTÄ HE OVAT LEHDESTÄ. TULOSTEN PERUSTEELLA PAPERISELLE PUNAISEN RISTIN LEHDELLE ON TARVETTA VIELÄ PITKÄÄN. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN ja Hans Rosling . Useimmat vastaajat kaipasivat kuitenkin tunnettujen nimien sijasta tavallisten ihmisten – niin auttajien kuin avun tarvitsijoiden – tarinoita. Lehti kertoo tarinoita Vastaajien mielestä Avun maailma antaa ajankohtaisen ja hyvän kuvan Punaisen Ristin toiminnasta, jutut ovat ammattitaitoisesti ja hyvin kirjoitettuja, ja melkein puolet lukijoista palaa lehden pariin vielä ensimmäisen lukukerran jälkeen. Yli 60 prosenttia lukijoista pitää Avun maailmaa erittäin tai melko tärkeänä tietokanavana Punaisen Ristin asioissa. Odotetusti paperilehteä pitävät tärkeimpänä iäkkäämmät lukijat nuorempien korostaessa enemmän sähköisiä kanavia kuten Punaisen Ristin nettisivuja ja Facebookia. Vastaajista 77 prosenttia ilmoitti lukevansa Avun maailman lukijatutkimuksessa kysyttiin lukijoiden mielipidettä numerosta 3/2015. Lehden luetuin juttu oli tarina Punaisen Ristin ensihuollosta Helsingin Vuosaaren tulipalossa. Hjälpens världs läsarundersökning frågade vad läsarna tyckte om nummer 3/2015. Den mest lästa artikeln var berättelsen om Röda Korsets första omsorg efter en eldsvåda i Nordsjö i Helsingfors. lehdestä vähintään itseään kiinnostavat jutut, ja peräti 95 prosenttia kertoi ainakin selailevansa lehden läpi. Alle 30-vuotiaista lukijoistakin 61 prosenttia ilmoitti lukevansa lehdestä ainakin itseään kiinnostavat jutut. – Kaiken kaikkiaan tulokset vahvistavat, että Punaisen Ristin painetulle lehdelle on edelleen oma paikkansa, vaikka digitaaliset kanavat ovat kasvussa, Jari Pekkinen arvioi. – Lehden tehtävänä on kertoa pitempiä tarinoita, koskettaa ja liikuttaa, mennä syvemmälle kuin kiivastahtisessa digiviestinnässä on luontevaa. Eri viestintäkanavat täydentävät toisiaan. Lukijatutkimuksen tuloksia hyödynnetään Avun maailman ja koko Suomen Punaisen Ristin viestinnän kehittämisessä entistä paremmaksi. Kiitos kaikille vastaajille ja varsinkin avoimen palautteen ja juttuehdotusten lähettäjille – alamme toteuttaa toiveitanne heti ensi vuoden ensimmäisestä numerosta alkaen! 26 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Kysymyksiä ja vastauksia Avun maailman toimittaja Kimmo Holopainen vastaa tavallisimpiin palautteisiin. "Lehdessä on liikaa ruotsia." – Ruotsin kielen osuus lehdessä on tavallisin negatiivinen palaute suomenkielisiltä lukijoilta, ja se on ihan ymmärrettävää. Suomen Punainen Risti on kuitenkin enemmän kuin vain vapaaehtoisjärjestö, se on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka täytyy palvella molemmilla virallisilla kielillä. Aiemmin Punaisen Ristin lehdestä julkaistiin erikseen suomenja ruotsinkielinen painos, mutta kahdesta lehdestä luovuttiin säästösyistä. Sitä paitsi Suomen Punaisessa Ristissä on todella paljon upeita ruotsinkielisiä vapaaehtoisia ja osastoja! "Lehti on sekavan oloinen." – Vaikutelma johtuu varmasti pitkälti kaksikielisen aineiston sijoittamisesta rinnakkain. Se on kuitenkin tarkkaan harkittua. Näin samaan sivumäärään mahtuu paljon enemmän asiaa kuin toistamalla samoja kuvia ja juttuja erillisillä suomenja ruotsinkielisillä sivuilla. Samalla saamme mukaan ainakin lyhyen tiivistelmän toisella kielellä melkein kaikista jutuista. Yritetään saada lehdestä jatkossa selkeämpi ja rauhallisempi. "Lehdessä on liikaa mainoksia." – Avun maailma saa ulkopuolisten ilmoitusten julkaisemisesta tuloja, joilla katetaan tuntuva osa lehden tuotantokustannuksista. Sillä on iso merkitys, koska näin säästämme Punaisen Ristin viestintään kohdennettuja, aika rajallisia varoja. "Lehti on halvan tuntuinen." – Miten kalliin tuntuinen lehti voi olla, jos se on ilmainen? Avun maailma kuuluu Punaisen Ristin jäsenyyteen, minkä lisäksi lehteä jaetaan esimerkiksi uusille verenluovuttajille, VeriRyhmien vetäjille, kouluille ja Punaisen Ristin kumppaneille. Pyrimme pitämään kustannukset matalina, minkä vuoksi esimerkiksi tukevammat ja kiiltävät paperilaadut eivät oikein tule kysymykseen. Eivätkä ne oikein Punaisen Ristin tyyliin sopisikaan. "Lehdessä pitäisi olla juttuja kaikista osastoista." – Suomessa on noin 500 Punaisen Ristin osastoa, mutta lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, joten osastojen läpikäymiseen menisi juttu per lehti 125 vuotta. Valintoja on pakko tehdä. Pyrimme nostamaan esiin tekijöitä eri puolilta maata. Helpoiten esiin nousevat osastot, joiden toiminnassa on jotain uutta tai poikkeuksellisen innostavaa. E FTER EN PAUS på flera år gjorde vi en läsarundersökning för att ta reda på vad Hjälpens världs läsare tycker om tidningen. Enkäten gjordes per e-post under september och vi fick in hela 2 644 svar. – Svarsprocenten var över 12, vilket är ett gott resultat för e-postenkäter. Antalet svar var också tillräckligt stort för att vi ska kunna anse svaren vara tillförlitliga, och många svarade dessutom på de öppna frågorna. Redan det här vittnar om att tidningen är viktig för läsarna, säger Jari Pekkinen från Infontain Oy, som skötte det praktiska kring undersökningen. Innehållet i Hjälpens värld gav läsarna skolvitsordet 8, medan utseendet fick 8-, vilket är ett gott vitsord i jämförelse med liknande tidningar, även om det också ger plats för förbättring. På basis av de öppna svaren är det i första hand tydligheten i layout och utseende som vi behöver jobba på. I fråga om innehållet framfördes önskemålet att flera olika synvinklar skulle ges plats i tidningen. Läsarna tillfrågades också vem eller vad de vill läsa om i Hjälpens värld. Av tidningens ämnesområden uppgav läsarna att de helst läser berättelser om människor som har fått hjälp, vare sig de finns i Finland eller ute i världen, samt intervjuer med Röda Korsets internationella biståndsarbetare och volontärer. I de öppna svaren nämndes mest påverkare som profilerat sig i humanitära frågor, som Elisabeth Rehn , Martti Ahtisaari och Tarja Halonen samt republikens president Sauli Niinistö . Även intressanta men mindre kända namn nämndes, bland annat FN:s generalsekreterares särskilda sändebud Margareta Wahlström och en annan svensk, medicine professorn och grundaren av stiftelsen Gapminder Hans Rosling . Enkätdeltagarna anser att Hjälpens värld ger en bra och aktuell bild av Röda Korsets arbete, artiklarna är proffsigt och väl skrivna och nästan hälften av läsarna återvänder till tidningen efter en första läsning. – Överlag bekräftar resultatet att det fortfarande finns ett behov av en tryckt tidning från Röda Korset, trots att de digitala kanalerna ökar, bedömer Jari Pekkinen. – En tidnings uppgift är att berätta längre historier, att beröra och gå in på djupet, att ge mera än den snabba digitala kommunikationen. Olika kommunikationskanaler kompletterar varandra. Huvudvinsten i läsarundersökningen, en iPad Mini-surfplatta, går till Heli Sairio , medan Anneli Orbinski , Petteri Kaipainen , Kati Annika Hirvonen , Kaisa Klemetti och Raili Gästgivar får Röda Korsets reflexryggsäck. Första hjälpen-väskor vann Sirpa Herronen , Tuula Tynjä , Mari Neva-Keturi , Mika Leino och Tiina Aarnipuro . Läsarundersökningens resultat kommer att utnyttjas till att förbättra Hjälpens världs och Finlands Röda Kors informationsarbete ytterligare. Tacka till alla som deltog i enkäten! Berättelser ger kraft Hjälpens värld frågade läsarna vad de tycker om sin tidning. Lukijatutki muksen palkinto arvonta iPad Mini: Heli Sairio Punaisen Ristin heijastinreppu: Anneli Orbinski, Petteri Kaipainen, Kati Annika Hirvonen, Kaisa Klemetti ja Raili Gästgivar Punaisen Ristin ensiapulaukku: Sirpa Herronen, Tuula Tynjä, Mari Neva-Keturi, Mika Leino ja Tiina Aarnipuro Mistä aiheesta haluaisit lukea? Lähetä juttuvin kki: avunma ailma@ punaine nristi.fi 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 27
L UONTO PUSKI VEHRE Y T TÄ ja elämää, oli kevät 2014. Autoa ajanut Elina Halme-Chowdhury vilkaisi kalvennutta, nääntyneen näköistä ja jälleen nukahtanutta tytärtään Aishaa . Yhtäkkiä hän tajusi. – Sanoin silloiselle aviomiehelleni, että tuo lapsi ei ole terve. Virallinen diagnoosi tuli vasta kuukautta myöhemmin. Jälkikäteen ajateltuna Aishan oireilu oli hyvin tyypillistä akuutille lymfoblastiselle leukemialle (ALL), lasten yleisimmälle verisyövän lajille. Ensin alkoi korvatulehduskierre, jota säesti sahaava kuume. Pienistä tälleistä tuli suuria mustelmia eikä verenvuoto satunnaisista haavoista tahtonut tyrehtyä. Äiti ja tytär ravasivat terveyskeskuksessa ja päivystyspoliklinikallakin, mutta selvää syytä Aishan oireisiin ei keksitty. Antibioottikuurit seurasivat toisiaan. Vähitellen Aisha väsähti entistä enemmän. – Vaikka Aisha veti kahdet päiväunet, hänen kasvonsa kalpenivat ja silmänaluset muuttuivat mustiksi. Ruokakaan ei maistunut ja 3-vuotissynttäreillään päivänsankari koko ajan nukkui tai itki sylissäni, Halme-Chowdhury muistelee. Lopulta muuan Korson sairaalan päivystyspoliklinikan lääkäri ymmärsi otattaa Aishasta laajan verenkuvan. Se paljasti päälaelleen keikahtaneet veriarvot. Valkosolujen määrä oli tapissa, kun taas punasoluja ja verihiutaleita eli trombosyytteja puuttui paljon. Kiukkua, pettymystä ja tiedontarvetta Tulosten selvittyä koko perhe lähti kiireesti kotoaan Lastenklinikalle. Siellä aloitettiin heti yöllä sytostaattien eli solunsalpaajien tiputus ja aamulla Aisha nukutettiin katetrin laittoa varten. – Kerroin Aishalle, että hän on kipeä ja tarvitsee hoitoa tullakseen taas terveeksi. Päivä päivältä me vanhemmat kerroimme tytölle hieman lisää sairaudesta. Samalla otimme vastaan hänen kiukkuaan ja pettymystään, HalmeChowdhury toteaa. – Aluksi Aishaa harmitti erityisesti eristyksissä oleminen. Sittemmin Aisha protestoi ja kyseenalaisti kaikenlaista lääkkeiden ottamisesta lähtien. Se puolestaan pakotti minut selvittämään leukemiaan liittyviä asioita ja selittämään niitä hänelle. Lastenklinikalla Halme-Chowdhury otti tavakseen kysellä niin kauan, että ymmärsi vaikkapa veren viitearvojen merkitykset. Aishan ensimmäinen sairaalajakso kesti neljä ja puoli viikkoa. Äiti nukkui joka yö lattialla tyttärensä sairaalasängyn vieressä. Veren väri oli kiinnostavinta Hoidon toisessa vaiheessa Aisha ja hänen äitinsä tulivat joka kolmas viikko sairaalaan neljäksi tai viideksi päiväksi. Tyttö sai sytostaatteja vuorokauden verran, jonka jälkeen niitä huuhdeltiin pois elimistöstä. Samoihin aikoihin selvisi, että Aisha sairastaa sellaista leukemiaa, jonka uusimisriski on tavallista suurempi. Myöhemmin syksyllä hoitojaksojen väli piteni kahteen kuukauteen. Kesästä syksyyn Aishalle annettiin punasoluja kahdeksan kertaa, trombosyyttejä eli verihiutaleita seitsemästi ja kerran jääplasmaa. Uusia punasoluja hän tarvitsi sairauden hävittämien tilalle, trombosyyttejä verenvuotojen vähentämiseksi ja jääplasmaa, jotta veri hyytyisi paremmin. Verivalmisteisiin Aisha suhtautui mutkattomasti: ennen kaikkea häntä kiinnostivat niiden värit. Aishan veri paranee Nelivuotias Aisha tykkää tekemisestä ja menemisestä. Leukemia on kuitenkin ajoittain hidastanut tytön vauhtia. TEKSTI VESA VILLE MAT TIL A / MEDIAFOCUS OY KUVAT JARI HÄRKÖNEN JA VESA VILLE MAT TIL A K E S KO S E T TA RV I T S E VAT TA N K K AU S TA Leukemiaa sairastavien lasten lisäksi etenkin keskoset ja heti syntymänsä jälkeen leikkaukseen joutuvat vauvat tarvitsevat verivalmisteita. Keskoset ovat Suomessa suurin verensiirtojen tarvitsijaryhmä. Punasolut ja verihiutaleet valmistetaan samalla tavalla niin vauvoille kuin vaareille. Keskosille kuitenkin esimerkiksi tavallinen punasolupussi jaetaan kolmeen pienempään pussiin. Tavoitteena on altistaa keskosia mahdollisimman harvoille verenluovuttajille. – Tehohoitojaksonsa aikana keskoset tarvitsevat toistuvasti verta. Useimmiten annamme heille punasoluja vain 15 millilitraa kiloa kohden, sanoo vastasyntyneiden sairauksiin erikoistunut lastenlääkäri Irmeli Nupponen . Nupponen työskentelee Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikalla. Siellä toimiva Suomen suurin vastasynt yneiden teho hoito-osasto hoitaa vuosittain puolensataa alle kilon painoisena ja noin 150 alle puolitoistakiloisena syntynyttä lasta. – Lähes kaikki alle kilon painoiset keskoset tarvitsevat punasoluja jossain vaiheessa. Keuhkojen toiminta ja veren hapetus vaativat vereltä hemoglobiinia, mikä puolestaan edellyttää punasoluja veressä Nupponen kertoo. Verivalmisteiden käyttöä ja verenK Ä ÄNNÄ 28 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
siirtojen tarpeellisuutta mietitään tänä päivänä hyvin tarkasti. Niinpä esimerkiksi punasolujen käyttö on kaikissa ikäryhmissä vähentynyt 20–30 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Keskosilla vähennystä on vielä enemmän. – Fysiologinen tietämys on lisääntynyt ja kaikilta toimenpiteiltä vaaditaan tieteellistä näyttöä, Nupponen selittää. – Sitten kun olen terve, haluan mennä Ruotsinlaivalle, Aisha on ilmoittanut äidilleen Elina Halme-Chowdhurylle. Pallo merta odotellessa voi onneksi tehdä kaikkea muuta mukavaa. – När jag är frisk vill jag åka Sverigebåt, har Aisha meddelat mamma Elina HalmeChowdhury. I väntan på bollhavet finns det till all tur mycket annat att göra. . n Lue lisää tai tule verenluovuttajak si: www.ve ripalvel u.fi 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 29
D ET VAR EN GRÖNSKANDE vårdag 2014. Medan hon körde kastade Elina Halme-Chowdhury en blick på sin bleka, tunna flicka som hade somnat igen. Då klack det till i henne. – Jag sa till min dåvarande man att flickan inte är frisk. Den officiella diagnosen fick vi först en månad senare. I efterhand kan man se att Aishas symptom var typiska för akut lymfatisk leukemi (ALL), den form av blodcancer som är vanligast bland barn. Det började med en serie öroninflammationer. Små smällar gjorde stora blåmärken och det var svårt att få småsår att sluta blöda. Mor och dotter var ofta på hälsovårdscentralen och på jourpolikliniken också, men någon klar orsak till Aishas symptom kom ingen på. – Fast Aisha sov dagsömn två gånger om dagen, blev hon blekare och allt mörkare under ögonen. På sitt treårskalas sov hon hela tiden, eller så grät hon i min famn, minns Halme-Chowdhury. Till slut kollade en läkare på jourpolikliniken på sjukhuset i Korso Aishas fullständiga blodbild. Antalet vita blodkroppar var på topp, medan det var brist på röda blodkroppar och blodplättar, alltså trombocyter. Ilska och behov av information När resultatet stod klart for hela familjen skyndsamt iväg till Barnkliniken. Där fick Aisha genast på natten cytostatikadropp, alltså cellgifter, och på morgonen sövdes flickan och en kateter lades in. – Jag berättade för Aisha att hon är sjuk och behöver få vård för att bli frisk. Varje dag berättade vi lite mera om sjukdomen för henne. Samtidigt tog vi emot hennes ilska och besvikelse, säger Halme-Chowdhury. – Först var hon speciellt sur över att vara isolerad. Senare ifrågasatte Aisha allt möjligt, bland annat om hon måste ta sina mediciner. Det tvingade mig att ta reda på en massa om leukemi, så att jag kunde förklara det för henne. Den första sjukhusperioden varade i fyra och en halv vecka. De nätterna sov Elina Halme-Chowdhury på golvet bredvid sin dotters säng. Under den andra vårdperioden var Aisha och hennes mamma på sjukhuset fyra-fem dagar var tredje vecka. I ett dygn fick flickan cytostatika och efter det skulle cellgifterna sköljas ur kroppen. Senare på hösten blev det längre mellan vårdpassen, hela två månader. Under våren, sommaren och hösten fick Aisha flera blodtransfusioner: åtta gånger röda blodkroppar, sju gånger trombocyter och en gång Octaplas. Nya röda blodkroppar, erytrocyter, behövdes i stället för dem som leukemin hade förstört, medan trombocyterna minskade blödningarna och Octaplas-plasman hjälpte blodet att koagulera. Sommaren 2015 började Aisha må betydligt bättre. Hon gick upp i vikt och håret växte. Mot slutet av året minskar Aishas medicinering också och hon kan ta det mesta oralt. Trots det måste hon fortsätta att undvika allmänna platser. Dagis får hon inte gå i. Aisha vet att hon har en blodsjukdom som tar tid att bota, om allt går bra blir hon friskförklarad när hon är fem och får börja i förskolan. Tills dess är Aisha hemma med mamma. Halme-Chowdhury är i praktiken Aishas närståendevårdare och har också ensam vårdnaden om storebror Adi , 7 år. – Ett barns personlighetsdrag stabiliseras först vid femårsåldern, så den här sjukdomen kommer oundvikligen at t påverka Aisha, säger Halme-Chowdhury, som studerar till psykolog. – Nu vet Aisha att fokus i familjen ligger på henne – och hon har också lärt sig att utnyttja det. Jag måste hjälpa henne att förstå att alla i framtiden inte kommer att dansa efter hennes pipa. Mest blod till prematurer Förutom barn med blodcancer är det framför allt prematurer och spädbarn som opereras genast efter förlossningen som behöver blodpreparat. I Finland är prematurer den största gruppen patienter som behöver blodtransfusioner. Röda blodkroppar och blodplättar framställs på samma sätt oberoende av om mottagaren är ett spädbarn eller en åldrig. För prematurer delas en vanlig påse erytrocyter i tre mindre påsar, så att de utsätts för så få blodgivare som möjligt tidigt i livet. – Under den intensiva vårdperioden behöver prematurer få blod flera gånger. De flesta av dem ger vi bara 15 milliliter erytrocyter per kilogram, berättar pediatriker Irmeli Nupponen , som har specialiserat sig på neonatalvård. – Så gott som alla prematurer som väger under ett kilo vid födseln behöver erytrocyter i något skede. Nupponen jobbar på Barnkliniken vid Helsingfors universitets centralsjukhus, där Finlands största intensivvårdsavdelning för nyfödda finns. Idag överväger man väldigt noga när blodpreparat ska användas och om en blodtransfusion behövs. Användningen av erytrocyter har minskat med 20–30 procent i samtliga åldersgrupper under de senaste 10 åren och bland prematurer är minskningen ännu större. Aishas blod blir friskare Fyraåriga Aisha gillar att vara i farten, även om leukemin ibland har tvingat henne att dra ner farten. TEXT VESA VILLE MAT TIL A / MEDIAFOCUS OY BILDER JARI HÄRKÖNEN OCH VESA VILLE MAT TIL A – Aisha kysyi, miksi pussissa ja letkussa on punaista ja välillä keltaisempaa ainetta. Selitin sen olevan verta, jota hän tarvitsee vahvistuakseen – ihan niin kuin lääkettä. Hän tyytyi siihen. – Pidän hyvänä, että esimerkiksi hemoglobiinin sallitaan mennä aika alhaiseksi ennen kuin punasoluja ryhdytään siirtämään. Se vähentää siirrosta mahdollisesti aiheutuvia riskejä, vaikka kokonaisuus tietysti aina ratkaisee, HalmeChowdhury tuumii. Toipuminen edistynyt hyvin Kesän 2015 aikana Aishan voinnissa tapahtui selvä käänne parempaan. Paino nousi ja hiuksetkin kasvoivat. Loppuvuodesta Aishan lääkitys kevenee enimmäkseen suun kautta annettavaksi. Silti yhä edelleen hänen pitää välttää yleisiä tiloja eikä päiväkotiin ole asiaa. Aisha tietää sairastavansa verisairautta, jonka hoitaminen vie aikaa. Jos kaikki menee hyvin, hän saa viisivuotiaana terveen paperit ja aloittaa sitten eskarinsa muiden lasten tapaan. Siihen asti Aisha on tiiviisti kotona äitinsä kanssa. Halme-Chowdhury on käytännössä Aishan omaishoitaja ja myös tämän seitsemänvuotiaan Adi -isoveljen yksinhuoltaja. Arjen pyörittämisessä viittä vaille valmis psykologi joutuu usein soveltamaan omaa erikoisosaamistaan. – Lapsen persoonan piirteet vakiintuvat vasta viisivuotiaana. Sairaus siis väistämättä jollain tapaa muovaa Aishaa. – Nyt Aisha tietää olevansa perheen keskipiste – ja on oppinut myös käyttämään sitä hyväkseen. Minun pitää työstää tyttöä siihen, etteivät kaikki jatkossa aina pompi hänen mielensä mukaan, Halme-Chowdhury toteaa. Elina Halme-Chowdhury on Aishan omaishoitaja vielä vajaan parin vuoden verran. Sitten Aisha aloittaa eskarin. Elina Halme-Chowdhury är Aishas närståendevårdare i ett par år till. Sen får Aisha börja i förskolan. 30 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Lidl on mukana Hyvä Joulumieli -keräyksessä. Ole sinäkin! Lahjoita 10 euroa joko soittamalla 0600 16555 (10,01 € + pvm/mpm) tai lähettämällä viesti HJM numeroon 16499 (10 €). Voit myös tehdä lahjoituksen suoraan tilille FI17 1596 3000 2020 20. Keräys järjestetään 20.11.–24.12.2015, ja sen ideana on tukea kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.
M ENOSSA ON Suomen ensimmäinen vaikeavammaisille henkilöille tarkoitettu Intti tutuksi -leiri. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajat perehdyttävät osallistujia sotilastaitoihin ja intin arkeen Pekonrannan leirikeskuksessa Alajärven Lehtimäellä. MPK:n kumppaneina ovat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, KehitysvammaisEnsiaputietoa inttileiriltä Aijai. Pahannäköinen haava, mutta sellainen tulee, kun kirves lipsahtaa sääreen. Taitaa jäädä retkinuotio tekemättä. Mitäs nyt tehdään, pohtii kuusi vaikeavammaista miestä. Onneksi tämä on harjoitus. TEKSTI TUULA PURANEN KUVAT JANNE RUOTSALAINEN kuuntelemassa ensiapukouluttaja Jukka Laihosolaa . Ennen ensiapuharjoitusta miehet ovat siirtyneet Kehitysvammaisten Tukiliiton Malikkeen monitoimirattaisiin ja maastopyörätuoleihin. Malike tulee sanoista ”matkalle, liikkeelle, keskelle elämää”, ja sen tavoitteena on mahdollistaa toimintavälineiden avulla vaikeavammaisten ihmisten osallistuminen kaikkeen, mihin muutkin. – Intti tutuksi -leirillä olemme mahdollistamassa vaikeavammaisten henkilöiden osallistumista leirin ohjelmaan, Malikkeen koulutussuunnittelija Anssi Helin kertoo. Leirin ensiapuvastaava, sairaanhoitaja Jukka Laihosola tuuraa rasteilla ensiapukouluttaja Maija Haanpäätä , jolla on monivuotinen kokemus Intti tutuksi -leireistä ja kehitysvammaisten ihmisten koulutuksesta. Haanpää suunnitteli ensiapurastit yhdessä Jukka Laihosolan ja kurssin johtajan Riitta Laihosolan kanssa. – Neuvottelimme esimerkiksi siitä, miten harjoitukset toteutetaan vaikeavammaisten leirillä ja kuinka rasteja elävöitetään haavamaskeilla ja tekoverellä, Jukka Laihosola kertoo. Se nuotiosta, piirakasta ja saunasta Haavamaskit ja tekoveri toimivat. Ensimmäisellä rastilla näyttää aidosti pahalta. MPK:n kouluttaja Helena Hannu on pilkkonut puita nuotioon ja iskenyt kirveellä sääreensä kivuliaan haavan. Käteenkin on sattunut. Mitäs tehdään? Miikka Heikkinen , Martti Mäkinen , Keijo Pulkkinen , Tommi Vuolle , Eero Miettinen ja Juha Laaja seuraavat avustajineen tarkasti Jukka Laihosolan opetusta. Helena Hannu on selinmakuulla, kun Jukka Laihosola näyttää, miten ki1 2 ten Tukiliiton Malike sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Leirille osallistuu kuusi vaikeavammaista miestä. He käyttävät pyörätuolia, ja kullakin on oma avustaja. Metsässä liikkuminen tavallisella pyörätuolilla on usein mahdotonta, vaikka toinen ihminen auttaisi. Siinä he nyt kuitenkin istuvat, metsän keskellä, puoliringissä 32 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
2 Kyy on purrut Riitta Laiho solaa ja Jukka Laihosola opettaa, miten tilanteessa pitää menetellä. Leiriläiset pääsivät metsäisille rasteille maastopyörätuoleissa, monitoimirattaissa ja akkukäyttöisellä ajoalustalla, jota kuvassa käyttää Eero Miettinen (oik.) Malikkeen koulutussuunnittelijan Anssi Helinin tuella. Riitta Laihosola har blivit biten av en huggorm och Jukka Laihosola berättar vad rätt första hjälpen är. Lägerdeltagarna fick besöka kontroller i off road-rullstolar, terränggående vagnar och – som Eero Miettinen här till höger assisterad av Anssi Helin från Malike – en transportplatta på larvfötter. Första hjälpenkunskap på mili-läger Inte ens ett svårt handikapp är ett hinder för utbildning i första hjälpen. F INLANDS FÖRSTA Bekant med milin-läger för personer med grava funktionsnedsättningar pågår på Pekonranta lägergård i Lehtimäki i Alajärvi. I lägret deltar sex rullstolsburna män vars funktionsnedsättningar innebär att de behöver assistent. På Bekant med milin-läger (fi. Intti tutuksi) ger utbildare från Försvarsutbildningsföreningen (MPK) utbildning i militärkunskap och information om vardagen inom försvaret. MPK:s samarbetsparter är Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliittos Malike-verksamhet och Eskoo samkommun. Ett av ämnesområdena under lägret är första hjälpen. Första hjälpen-ansvarig är sjukskötare Jukka Laihosola , som har planerat lägrets första hjälpen-kontroller tillsammans med kursledaren Riitta Laihosola och första hjälpen-instruktör Maija Haanpää . Vid den första kontroller spelar försvarsutbildare Helena Hannu en person som har drabbats av en olycka i samband med vedhuggning och fått ett stort sår i vaden och ett sår i handen. Vad gör man? Miikka Heikkinen , Martti Mäkinen , Keijo Pulkkinen , Tommi Vuolle , Eero Miettinen och Juha Laaja följer noga med Jukka Laihosolas undervisning. Helena Hannu ligger på rygg och Laihosola visar hur den skadade handen och benet placeras i högläge. Keijo Pulkkinen frågar hur länge extremiteterna ska hållas högt. – Tills blödningen upphör, svarar Jukka Laihosola. Efter första hjälpen kan patienten lugn i sinnet vänta in ambulansen. Det är lika så bra, för av jämrandet av döma behövs hjälparna redan vid nästa kontroll. – Oj oj, nu blir det ingen paj till kvällsmaten, sörjer Riitta Laihosola och försöker rastlöst fortsätta plocka blåbär. Men det borde hon inte göra, för hon har blivit biten av en huggorm. Jukka Laihosola påminner om att det är viktigt att hålla sig lugn och inte röra på sig, så att giftet inte sprids. När kontrollerna är avklarade har deltagarna fått lära sig en hel del första hjälpen-kunskaper. Maija Haanpää är chef för Försvarsutbildningsföreningens utbildningsoch stödenhet i Södra Österbotten och har många års erfarenhet av utbildning för personer med utvecklingsstörning. Hon är också Finlands Röda Kors första hjälpen-instruktör. Enligt Haanpää är ett gravt handikapp inget hinder för utbildning i första hjälpen. – Vi kan förstås inte tänka oss att människor med grava funktionsnedsättningar kan agera helt självständigt i en första hjälpen-situation, men det är viktigt att ha en insikt om hur enkla saker som kan hjälpa en medmänniska. Det inte bara förmågan till inlärning trots en utvecklingsstörning som gör intryck på Haanpää, utan också den stora glädje som deltagarna får uppleva i framgångens stund. – Det är en sådan lycka och glädje att få på ett tryckförband eller lägga en medvetslös i framstupa sidoläge! För en utbildare är det den stora belöningen. Punaiseen Ristiin sain teini-ikäisenä, kun menin mukaan Jalasjärven osaston ensiapuryhmään, Haanpää kertoo. Haanpään mukaan kehitysvamman voi huomioida ensiavun opettamisessa monella tavalla. Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille vaikeampia kuin muille, koska kehitysvamma on vamma ymmärtämisja käsityskyvyn alueella. – Käytetään yksinkertaisia käsitteitä ja toistoja, mutta ennen kaikkea tehdään paljon harjoituksia itse. Haanpää muistuttaa, ettei vaikeavammaisuus ole ensiapukoulutuksen este, ja myös vaikeavammaisten ihmisten kouluttaminen on tärkeää. – Tietysti vamma tuo toimintakykyyn omat rajoitteensa, emmekä voi ajatella, että vaikeavammaiset ihmiset voisivat toimia ensiaputilanteessa täysin omatoimisesti, hän sanoo. – On kuitenkin tärkeää, että heillä on käsitys siitä, miten yksinkertaisillakin asioilla ihmistä voi auttaa. Jo laastarin laittaminen haavalle on perustaito. Kun Haanpää tapaa kouluttamiaan kehitysvammaisia ihmisiä, he kertovat usein koulutuksen antamien tietojen ja taitojen käyttämisestä eri tilanteissa. – Eräs henkilö näytti arpea sormessaan ja kertoi, että hän hoiti puukon tekemää haavaa niin kuin kurssilla on neuvottu. Toinen kouluttamani henkilö kertoi, että kun hän sai palovamman, hän oli heti muistanut, että sitä pitää viilentää vedellä. Kouluttajana Haanpää vaikuttuu paitsi kehitysvammaisten ihmisten oppimisesta, myös heidän onnistumisen riemustaan. – Voi sitä onnen ja ilon määrää, kun saadaan paineside paikoilleen tai tajuton kylkiasentoon! Se on kouluttajalle kaikkein suurin palkinto. peä käsi ja jalka asetetaan kohoasentoon. Keijo Pulkkinen kysyy, kuinka kauan niitä on pidettävä koholla. – Kunnes verenvuoto loppuu, Laihosola vastaa. Lopulta potilas on saanut tarvitsemansa ensiavun ja voi odottaa ambulanssia turvallisin mielin. Hyvä niin, sillä valituksesta päätellen porukkaa tarvitaan jo toisaalla. – Voi voi, nyt ette saa piirakkaa illalla, Riitta Laihosola murehtii varvikossa ja pyrkii rauhattomana jatkamaan mustikoiden poimintaa. Ei pitäisi, sillä häntä on purrut kyy käteen. Jukka Laihosola muistuttaa, että on tärkeää pysyä rauhallisena ja liikkumatta, jotta myrkky ei leviä elimistöön. Jos mukana on kyypakkaus, sen voi käyttää ohjeiden mukaan. Seuraavaksi leiriläiset kohtaavat Timo Lepänhaaran , MPK:n kouluttajia hänkin. Hän esittelee onnettomana käsivarteen tullutta palovammaa: saunan lämmittäminen ei mennyt ihan niin kuin piti. Jukka Laihosola näyttää oikean ensiavun ja neuvoo pitämään kättä koholla sydämen yläpuolella turvotuksen välttämiseksi. Rasteilla on tullut paljon tietoa ja käytännön esimerkkejä ensiavusta. Jukka Laihosola ohjeisti rasteille lähdettäessä, että hän näyttää ensin, miten toimitaan, ja sitten jokainen saa kokeilla itse, jos haluaa. Leiriläiset valitsivat kuuntelemisen ja katselemisen, mutta harjoituksen lopussa jokainen laastaroi kuvitteellisen haavan avustajan kädestä. Toistoja ja tekemistä MPK:n Etelä-Pohjanmaan koulutusja tukiyksikön päällikkönä työskentelevä Maija Haanpää on myös Suomen Punaisen Ristin ensiapuopettaja. – Pidän edelleen Punaisen Ristin ensiapukoulutuk sia. Ensikosketuk sen 1 Maija Haanpää vaihtaa kuulu misia Keijo Pulkkisen kanssa kaikkien aikojen ensimmäisellä vaikeavammaisten henkilöiden Intti tutuksi -leirillä. Keijo haluaisi osallistua leirille uudestaankin, Maijalla on niistä kymmenen vuoden kokemus. Maija Haanpää och Keijo Pulkkinen utbyter erfarenheter under det allra första Bekant med milin-lägret för personer med grava handikapp. Keijo skulle gärna delta i ett läger till, Maija har tio års erfarenhet av lägerliv. 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 33
Rajattomat auttajat Suomen Punaisen Ristin Enontekiön osasto ja Norjan Punaisen Ristin Kautokeinon osasto huolehtivat yhteisvoimin Saami Ski Racen ensiapu päivystyksestä ja huollosta. Kilpailu hiihdetään Enontekiön Hetasta Norjan Kautokeinoon. Yhteistyötä on tarkoitus lisätä, vaikka EU:n ulkoraja ja erot resursseissa luovat omat haasteensa. TEKSTI JENNI LEUKUMA AVA ARA KUVAT JOUNI PORSANGER T ILANNE HUHTIKUISENA torstai-iltana saa hien kihoamaan otsalle. Kuudetta kertaa järjestettävä Saami Ski Race on tarkoitus hiihtää Enontekiön Hetasta Norjan puolelle Kautokeinoon, mutta lauha sää on tehnyt tepposet. Latualue järvineen on Norjan puolella niin vetistä mössöä, ettei sinne uskalla hiihtäjiä päästää. – Tämä tarkoittaa lisätöitä ja pitkää päivää kaikille. Katoma, pysymäkö hengissä, kilpailun Suomen puolen johtaja Jaana Laakso naurahtaa Hetan koulukeskuksessa, jonne Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat kokoontuneet pähkäilemään tulevan lauantain kisajärjestelyjä. On epävarmaa, pääsevätkö hiihtäjät lainkaan käymään Norjan puolella. Se olisi kiusallista, koska tapahtumaa on markkinoitu nimenomaan kansainvälisenä ja EU:n rajan ylittävänä hiihtokilpailuna. Myös vapaaehtoisia on paikalla kahden puolen rajaa. Norjan puolelta kokousta on tullut kuuntelemaan Kautokeinon osaston vapaaehtoinen Åge Mikalsen . Vieressä istuvat Enontekiön osaston Minna Näkkäläjärvi ja Olli Lehto . Punaisen Ristin väelle Saami Ski Race tarkoittaa ensiapupäivystystä, huoltopisteiden ylläpitoa ja tarvittaessa vaikkapa sauvojen vaihtopalvelua. Hiihtoreitillä on pitkiä taipaleita, joilla hiihtäjien luokse pääsee vain moottorikelkalla. Pehmentynyt lumi ei kuitenkaan välttämättä kanna kelkkoja. Tilanne mietityttää etenkin Suomen puolen vapaaehtoisia, koska kilpailun maali on jo päätetty siirtää Hettaan. 34 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
K Ä ÄNNÄ Tämän vuoden Saami Ski Racen ylivoimainen suosikki Petter Eliassen hidasti hörpätäkseen Minna Näkkälä järven ojentamaa juomaa. Petter Eliassen, förhandsfavoriten i årets Saami Ski Race, saktar in för att sörpla i sig den dryck som Minna Näkkäläjärvi räcker fram. Dán jagi Saami Ski Race man Minna Näkkäläjärvi 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 35
Edestakainen reitti tarkoittaa kaksinkertaista työmäärää huoltopisteellä Näkkälässä, noin 30 kilometrin päässä Hetan kirkonkylältä, koska pidempien matkojen hiihtäjät pyyhältävät huoltopisteen ohi kahteen kertaan. Onneksi paikalliset ovat pohjoisimmassa Lapissa tottuneet elämään luonnon ehdoilla. Pelastava yöpakkanen Kilpailupäivän aamuna aurinko häikäisee, ja lumi natisee kengän alla lupaavasti. Pakkanen on kiristynyt edellisyönä sen verran, että ladun pitäisi kestää muuttumatta sohjoksi. Sillä on merkitystä myös ensiapupäivystyksen kannalta. Jos lumi ei kantaisi moottorikelkkaa, tukikohtia pitäisi olla useampia. Nyt ensiapu kulkee kelkan selässä. Viittä vaille yhdeksältä kuningasmatkan hiihtäjät alkavat olla asemissa. Maratonmatka on tällä kertaa noin 80 kilometriä perinteisen 90 kilometrin sijaan. Muutamia osallistujia se harmittaa, mutta kaunis kevätaamu antaa paljon anteeksi. Paikalle on tullut kolmisensataa hiihtäjää. Eturiviin asettuu tiikeriraitaiseen hiihtopukuun pukeutunut kisan ennakkosuosikki, norjalainen maailmanluokan hiihtäjä Petter Eliassen . Kun ryhmä on syöksynyt ladulle, Enontekiön osaston puheenjohtaja Samuli Näkkälä ja lääkäriksi lupautunut Ilkka Piisi höräyttävät Punaisen Ristin moottorikelkalla perään. Hiihtäjien sivakoidessa kohti Norjaa on hetki aikaa selvittää Punaisen Ristin kansainvälistä toimintaa Suomineidon käsivarressa ja päässä. Kieli yhdistää Punaisen Ristin Lapin piirissä toimii 24 osastoa 22 kunnassa. Pohjoisimmat ovat Enontekiön ja Inarin osastot, ja toimintaa on myös Utsjoella. Ryhmissä puhutaan sekä suomea että saamea. Norjan suuntaan yhteistyö on tähän mennessä tarkoittanut lähinnä Saami Ski Racen päivystyksen jakamista, mutta yhteistyötä on tarkoitus tiivistää ja laajentaa. Yhteistyömahdollisuuksia on jähmeyttänyt jonkin verran se sama seikka, joka maratonhiihtokilpailusta tekee ainutlaatuisen: EU:n raja. Jos esimerkiksi Suomen puolen Punainen Risti saa projektirahoitusta, sen valumista EU:n ulkopuolelle ei välttämättä katsota hyvällä. Toisaalta Norjan puolella Punaisella Ristillä on paremmat taloudelliset resurssit. Lisäksi on tietysti kielikysymys. Pohjoissaamea taitaville raja Suomen ja Norjan välissä on lähes olematon. Esimerkiksi Kautokeinossa, joka on yksi saamelaisalueen keskuspaikoista, pohjoiss a a m e o n k ä y t e t y i n k i e l i . M y ö s Pohjois-Ruotsissa pärjää monin paikoin saamen kielellä, ja yli valtiorajojen itseään voi aina yrittää tehdä ymmärretyksi ”skandinaaviskaksi”. Osa norjalaisista ymmärtää lisäksi suomea. Pohjoissaamea puhuvat Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat arvokas apu esimerkiksi viime syksynä ja talvena Utsjoella, kun saamelaislukiossa tapahtui traaginen puukotus. Vapaaehtoisia Utsjoelta, Enontekiöltä ja Inarista oli kriisija keskusteluapuna tapahtuman aikoihin sekä oikeudenkäynnissä. Eivätkä Lapin rajat tietenkään vain Norjaan rajoitu. Länsirajalla yhteistyötä ovat viritelleet ainakin Kolarin ja Ruotsin Pajalan paikallisyhdistykset. Siellä toiminta on painottunut enemmän ystävätoimintaan. Näkkälä valmiina Näkkälän lähes puuttoman paljakan horisontissa alkaa näkyä liikettä. Kärjessä sivakoi odotetusti mies tiikerin asussa, Norjan Eliassen. – Nyt niitä alkaa tulla, ollaanko valmiita? kuuluu useammankin punatakkisen vapaaehtoisen suusta. Minna Näkkäläjärvi ja hänen poikansa Áilu siirtyvät valmiusasemiin muovimukien kanssa. Punaisen Ristin organisoiman huoltopisteen pöydillä on rivissä appelsiineja, rusinoita, banaaneja, keksejä, mustikkakeittoa ja energiajuomaa. Lentokeliä hyödyntävä Eliassen ei ehdi herkkuja edes vilkaista, mutta hänen perässään hiihtäjä toisensa jälkeen kaartaa tankkaamaan. Numerolla 207 kisaava Heidi Korva tuiskahtaa polvilleen huoltopisteen vieressä, mutta ehtii ylös ennen ensiapupäivystäjien apua. Sitten silmät osuvat huoltopisteen tarjontaan. – Wau! Tässähän pitää maistella vähän kaikkea! Korvan matka on sujunut rattoisasti. – Mahtavasti on mennyt, me ollaan täällä ihan laturetkimeiningillä. Kohta tosin pitää kai alkaa väistellä vastaantulijoita. Korva asettelee sauvat menokuntoon ja työntää vauhtia – mutta kiusaus iskee vielä kerran. Hän peruuttaa pöydän ääreen. 1 Isak Ole M. Hetta Norjan Kautokeinon osastosta partioi hiihtoreitin varrella moottorikelkalla. Isak Ole M. Hetta från rödakorsavdelningen i norska Kauto keino patrullerar skidrutten på snöskoter. 2 Olli Lehto (vas.), 10-vuotias Áilu Näkkäläjärvi, Tiina Korkalo ja Juha Pitkänen valmistautuivat hiihtäjien tuloon Näkkälän huoltopisteellä. Olli Lehto (t.v.), 10-åriga Áilu Näkkäläjärvi, Tiina Korkalo och Juha Pitkänen gör sig redo för skidlöparnas ankomst vid underhållspunkten i Näkkälä. känen ráhkkanedje 1 2 3 36 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
– Otan vähän leipää matkaevääksi. Kyllä sitä nyt jaksaa! Korvan mainitsema vastaantuleva liikenne herättää pientä huolta myös ensiapuryhmässä. Vauhdissa eri suuntaan hiihtävät saattavat ottaa osumaa. – Tämä onki nyt vähän erilainen souvvi, mutta ei tästä ressiä tule. Se on vähän niin, että jos meillä tullee ressi, se tullee adressi, Riika-Liisa Vieltojärvi sanoo. Vieltojärvi muodostaa Saami Ski Racen ensiapuryhmän yhdessä Päivi Hyypiän kanssa. Loput Näkkälään tulleista kahdeksasta vapaaehtoisesta keskittyvät juomaja ruokatarjoiluun. Norjalainen hiihtäjä, vanhempi herra, kysyy närästyslääkettä. Sitä ei valikoimasta löydy. – Tyvärr inte, pahoittelee Minna Näkkäläjärvi. Hiihtäjä jatkaa silti matkaa. Huoltopisteen lähistöllä on myös laavu, jossa kaasulämmitin, porontaljat, kelkkahaalarit sekä harmaat ja ruskeat viltit odottavat hiihtäjiä. – Kyllä ne useimmiten on hiertymiä ja kylmettymiä, joita täällä hoidetaan, vapaaehtoinen Olli Lehto kertoo. Aiempina vuosina laavussa on lämmitetty kylmettyneitä hiihtäjiä ja hoidettu hiertymiä. Nyt laavu saa olla tyhjillään. Yhtäkkiä alkaa kuulua moottorikelkkojen pärinää niin etelästä kuin pohjoisestakin. Norjan puolelta paikalle saapuu kaksi kelkkaa, Hetan suunnasta yksi. Norjalaisten karvalakkien alta paljastuvat Åge Mikalsenin ja Isak Ole M. Hettan kasvot. Kuin valtiomiehet he kättelevät kolmannella kelkalla paikalle saapuneet Samuli Näkkälän ja Ilkka Piisin. Tilannekatsaus osoittaa, että kaikki on kunnossa. Piisin toppatakin taskussa majaileva stetoskooppi on saanut olla rauhassa. Miehet hörppäävät kahvit ja vaihtavat kuulumisia. Pientä ystävällismielistä kateutta ja naljailua herättävät Norjan Punaisen Ristin paremmat varusteet. Naapurilla on jopa satelliittipuhelimet. Jonkin ajan kuluttua Hetta ja Mikalsen pyöräyttävät kelkat kohti Norjan rajaa ja hiihtäjien kääntymispaikkaa. Auringon lämmittämä lumi antaa ajoittain kelkan alla periksi, mutta kelkkailu onnistuu silti. Kymmenen kilometrin matkalla miehet tarkkailevat hiihtäjiä. Jos hiihtäjän tahti alkaa hiipua tai meno kangistua, he hiljentävät kohdalla ja odottavat hiihtäjiltä jonkinlaista merkkiä. Suurin osa nostaa peukun pystyyn tai vilkuttaa iloisesti. Kukaan ei ole keskeyttämisaikeissa. Rekikyytiä väsähtäneille Norjan rajapyykki on noin puolitoista metriä leveä ja himpun alle kaksi metriä korkea reikä aidassa. Pisimmät hiihtäjät joutuvat painamaan niskaa kyyryyn alittaessaan porttiin punaisilla huomionauhoilla teipatun ylävaijerin. Kyseessä on vanha postireitti, jota on kuljettu lähinnä porokyydillä. Portin vieressä vahtia pitävät Kautokeinon puolen vapaaehtoiset MaritAnne Gaup , Arne Malin ja Robert Hetta . – Kaikki on mennyt oikein hyvin. Aurinko paistaa ja sää on mahtava, Gaup sanoo hymyillen. Edellisvuonna ei ollut yhtä auvoista. Sankka lumipyry ja hyytävä tuuli aiheuttivat useita keskeyttämisiä. Osa hiihtäjistä piti puolipakolla kantaa Punaisen Ristin rekeen. 3 Kaverukset Maria Waldén (vas.) ja Kristiina Muurimäki tankkasivat huoltopisteellä iloisissa tunnelmissa. Vännerna Maria Waldén (t.v.) och Kristiina Muurimäki är på gott humör under sin underhållspaus. Movttegis olb4 Pisimmälle 80 kilometrin lenkille lähdettiin odotetusti norjalaisen pitkien matkojen erikoismiehen Petter Eliassenin komennossa. Som väntat är det långdistansspecialisten Petter Eliassen som går upp i täten i 80-kilometersloppet. ” Nyt niitä alkaa tulla! Ollaanko valmiita? ” VAPA AEHTOINEN PUNAISEN RISTIN HUOLTOPISTEELL Ä 4 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 37
– Vaikka ihmiset olisivat niin väsyneitä, että jo hourailevat, sisu ei meinaa antaa periksi keskeyttää, Mikalsen kertoo sujuvalla suomella. Norjan väellä on mukanaan Snowbulance, sininen kuomullinen kuljetusreki, jolla voi kuljettaa enintään kaksi ihmistä jatkohoitoon. Se on nyt ensimmäistä kertaa mukana. Snowbulancessa on defibrillaattori ja muita ensiaputarvikkeita. Iltapäivästä tuuli alkaa hieman yltyä, mutta edelleen suurin riski taitaa olla aurinkoon tottumattoman nenän ja poskipäiden palaminen. Hiihtäjät nautiskelevat maisemista ja ruoasta. Mutta on täällä ainakin yksi, joka kaipailee apua. Järvenpääläinen Kristiina Muurimäki tankkaa evästä Norjan puolella ja kyselee, puhuuko joku svenskaa, engelskaa tai suomea. Muurimäki itse on kunnossa, mutta sauvasta on irronnut sompa. – Mietin, löytyisikö sauvalle ensiapua, lähinnä jeesusteippiä, Muurimäki pohtii. Kautokeinon Punaisen Ristin osastolla ei valitettavasti ole antaa sauvalle apua. Matka jatkuu. Kello 12.45 Åge Mikalsen pysäyttää moottorikelkan, kaivaa toppahaalarin rintataskusta kännykän ja tihrustaa sitä kirkkaassa auringonpaisteessa. Tarkoitus on soittaa rajapyykille ja ilmoittaa viimeisen hiihtäjän rintalapun numero. – Toivottavasti tässä on kenttää. Se ei aina ole varmaa, Mikalsen sanoo. Puhelin tuuttaa, sitten kuuluu vastaus, ja Mikalsen saa kuitattua tilanteen. Samaan aikaan Muurimäki ja hänen ystävänsä Maria Waldén heiluttavat kättä vieressä kulkevalla ladulla. Kadonnut sompa on löytynyt. Näkkälän huoltopisteellä Muurimäki vaihtaa silti Päivi Hyypiän tarjoamaan varasauvaan. – Eihän tämä ihan meidän palveluihin kuulu, mutta kaikkea tehdään, Hyypiä sanoo. Kun viimeinenkin hiihtäjä on käynyt Norjan rajalla, Norjan Punaisen Ristin väki tulee Näkkälän huoltopisteelle. Tunnelma on iloinen. Säiden tarjoamista sudenkuopista selvittiin, ja hiihtäjät pääsevät vammoitta maaliin. Viimeiset hiihtäjät juovat vielä rauhassa mustikkakeittoa ja syövät huoltopisteen eväitä. Viidenkymmenen kilometrin taivalta taittava espoolainen Merja Alanne kiittelee Punaisen Ristin vapaaehtoisia. – On se teillä aikamoinen homma seisoa täällä koko päivä. Helppohan se meillä on kun saadaan vaan hiihtää ja palvelu toimii näin hyvin! Alanne sanoo ja saa vapaaehtoisten huulet nykimään. Katseet alkavat jo kääntyä tulevan kevään maratonhiihtoon. Silloin suunnitelmat muuttuvat taas, sillä Saami Ski Race hiihdetään ensimmäistä kertaa toiseen suuntaan, Kautokeinosta Hettaan. Ensiapuryhmät ja huoltoporukat sopivat saman tien tapaamisen laavulle seuraavan kisan jälkeen. Olli Lehto (vas.) ja Åge Mikalsen vaihtoivat kuulumisia Näkkälässä. Norjalaisten tuliterää Snowbulance-sairaankuljetusrekeä ei onneksi tarvittu. Olli Lehto (t.v.) och Åge Mikalsen fick sig en pratstund i Näkkälä. Norrmännens sprillans nya Snowbulance-sjuktransportsläde behövdes till all tur inte. ja Åge Mikalsen lonohalaiga ságaid ” On se teillä aikamoinen homma. Helppohan se meillä on kun saadaan vaan hiihtää ja palvelu toimii näin hyvin! ” MERJA ALANNE 38 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
N ÄR SAAMI SKI RACE ordnas för sjätte gången är det meningen att loppet ska starta i Hetta i Enontekis och ha målgång i Kautokeino på norska sidan. Problemet är att det är osedvanligt varmt i april. Spåret på norska sidan har töat alldeles för mycket: i stället för is och snö har man bara sörja att bjuda på. Några dagar före lördagens tävling är det fortfarande osäkert om skidlöparna ens kan göra en avstickare till Norge. Det är inte bra: Saami Ski Race marknadsförs specifikt som en gränsöverskridande skidtävling. Till slut förkortas rutten, men inte så mycket: med start i Hetta fortsätter de tävlande till Norge, där de svänger för att återvända till Hetta. På tävlingsdagens morgon är solen bländande, men snön knakar lovande under kängorna. En kall natt har gjort att skidspåret kan väntas tåla tävlingen utan större problem. Vädret är av betydelse också för rödakorsarna som ansvarar för första hjälpen-jouren under Saami Ski Race och sköter underhållet för skidlöparna på båda sidor om gränsen. Om snön bär en snöskoter är det lättare för förstahjälparna att röra sig. Fem i nio står deltagarna i loppet redo. Cirka trehundra skidlöpare är på plats. I första led står förhandsfavoriten iklädd tigerrandig skiddräkt: norrmannen Petter Eliassen , som är en skidlöpare i världsklass. När gruppen har gett sig ut i spåret surrar ordförande för rödakorsavdelningen i Enontekis Samuli Näkkälä och läkaren Ilkka Piisi iväg efter dem på Röda Korsets snöskoter. I Näkkälä finns en av Röda Korsets underhållspunkter för de tävlande och där har man radat upp apelsiner, russin, bananer och kex samt muggar med blåbärssoppa och energidryck. Eliassen har inte tid att ens titta på läckerheterna när han susar förbi, men efter honom kommer skidlöpare efter skidlöpare och laddar upp. Heidi Korva som har tävlingsnummer 207 halkar ner på knäna, men tar sig upp igen innan förstahjälparna är framme. Sen får hon ögon allt som har dukats fram. – Wow! Här måste man ju smaka på lite av allt! Skidlöpningen har gått bra för henne. – Det har varit strålande, vi har inställningen att vi bara är ute på en skidtur. Intill serveringen finns också ett vindskydd där en gasvärmare, renfällar, skoteroveraller samt gråa och bruna plädar väntar på skidlöparna. Men ingen har behov av vindskyddet. Strax hörs ljudet av snöskotrar från både norr och söder. Under de norska pälsmössorna Gränslösa hjälpare Finlands Röda Kors avdelning i Enontekis och Norska Röda Korsets avdelning i Kautokeino har tillsammans hand om första hjälpen-jour och underhåll under Saami Ski Race, skidloppet som går från Hetta till Kautokeino. TEXT JENNI LEUKUMA AVA ARA BILDER JOUNI PORSANGER Norjan Punaisen Ristin Arne Malin (vas.) ja Isak Ole M. Hetta odottivat hiihtäjiä valtionrajalla. Norska Röda Korsets Arne Malin (t.v.) och Isak Ole M. Hetta väntar på skidlöparna vid riksgränsen. tittar Åge Mikalsen och Isak Ole M. Hetta fram. Båda kommer från rödakorsavdelningen i norska Kautokeino. Som statschefer skakar de hand med Samuli Näkkälä och Ilkka Piisi, det tredje snöskotermanskapet som kommer till platsen. En situationsgenomgång visar att allt står väl till. Männen dricker en kopp kaffe och pratar en stund innan de styr mot norska gränsen och den plats där de tävlande vänder om mot Finland igen. Språket förenar Finlands Röda Kors Lapplands distrikt har 24 lokalavdelningar i 22 kommuner. Längst i norr finns Enontekis och Enare avdelningar, och verksamhet finns det också i Utsjoki. I verksamhetsgrupperna talas det både finska och samiska. Samarbetet med Norge har hittills främst handlat om de gemensamma jourinsatserna i samband med Saami Ski race, men det är meningen att samarbetet ska bli tätare och mer omfattande. Förutsättningarna för samarbete försvåras en aning av samma faktum som gör den här maratonskidtävlingen så unik: EU:s yttre gräns. Om Röda Korset i Finland får projektfinansiering är det inte sagt att det uppskattas att pengarna delvis används utanför EU. Å andra sidan har Röda Korset i Norge bättre ekonomiska resurser. Sen finns förstås också språkfrågan. För dem som talar nordsamiska är gränsen mellan Finland och Norge så gott som obefintlig, eftersom nordsamiska är det förhärskande språket bland annat i Kautokeino, en av centralorterna i Sameland. I kommunikationen över statsgränserna kan man också alltid försöka göra sig förstådd på ”skandinaviska”. En del norrmän förstår dessutom finska. Nordsamisktalande rödakorsvolontärer var en värdefull hjälp till exempel hösten 2014 när en tragisk knivhuggning inträffade i det samiska gymnasiet i Utsjoki. Frivilliga från Utsjoki, Enontekis och Enare ställde upp som krisoch samtalshjälp i samband med händelsen och under rättegången efteråt. Slädskjuts för trötta skidlöpare Norska gränsen markeras av rengärdet mellan de två länderna. Där får skidlöparna passera igenom en halvannan meter bred och nästan två meter hög öppning. Intill porten står volontärerna Marit-Anne Gaup , Arne Malin och Robert Hetta från Kautokeino. – Allt har gått riktigt bra. Solen skiner och vädret är strålande, ler Gaup. Förra året var det inte lika skönt. Ett snöoväder och kall blåst gjorde att många var tvungna att avbryta tävlingen. En del av skidlöparna fick motvilligt bäras till Röda Korsets släde. – Trots att folk är så trötta att de yrar så gör ”sisun” att det är svårt att ge efter och avbryta, berättar Mikalsen på klingande finska. Norrmännen har med sig en Snowbulance, ett släp för snöskotern med blå hytt som kan användas till att transportera högst två personer till vård. Det är första gången Snowbulancen är med. Ombord finns en defibrillator och övrig första hjälpen-utrustning. Under eftermiddagen blåser det upp en aning, men den största riskfaktorn verkar fortfarande vara att bränna näsa och kinder i vårsolen. Skidlöparna njuter av landskapet och maten. När även den sista skidlöparen har kurvat tillbaka från Norge kommer Norska Röda Korsets volontärer till servicepunkten i Näkkälä. Stämningen är på topp. Alla deltagarna tar sig skadefria i mål. Blickarna vänder sig redan till maratonskidloppet följande vår. Då är allt igen annorlunda, eftersom man då för första gången skidar Saami Ski Race åt andra hållet, från Kautokeino till Hetta. 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 39
D geardde lágiduvvo SaaPetter Eliassen Rájetkeahtes veahkkit TEAKSTA JENNI LEUKUMAVA ARA JA GOVAT JOUNI PORSANGER Juha Pitkänen ja kilpailun lääkärinä toiminut Ilkka Piisi saivat jutustella rauhassa Näkkälässä. Haavereja ei lempeässä kevätsäässä sattunut. Juha Pitkänen och tävlingsläkaren Ilkka Piisi fick snacka i fred i Näkkälä. Inga olyckor inträffade i det sköna vårvädret. daga Åge Mikalsen Isak Ole M. Hetta Samuli Näkkälä Ilkka Piisi Giella ovttastahttá Marit-Anne Gaup Arne Malin Robert Hætta 40 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Joulupostikorttipakkaus 2015 8 korttia ilman tekstiä. Korteissa on 1. luokan postimaksu maksettu -merkki, joka on ikimerkki ja käy kaikkialle maailmassa. Julkortförpack ning 2015 8 kort utan text. Kortet är försett med ett ?xvärdemärke av 1 klass och porto är betalt till alla länder. 18,40 € punais enris tinka uppa .fi Taitekorttipakkaus 2015 12 taitekorttia + kuoret. Förpackning med vikta kort 2015 12 vikta kort + kuvert. 15,60 € Postikorttipakkaus 16 korttia (8 eri aihetta), joissa teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kortförpackning 16 kort (8 olika motiv) med text Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. 19,20 € Taitekorttipakkaus 12 korttia (4 eri aihetta), joissa teksti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta + kuoret. Förpackning med vikta kort 12 kort (4 olika motiv) med text Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta + kuvert. 34,80 € Taitekorttipakkaus (ruotsinkielinen) 6 korttia (2 eri aihetta), joissa teksti God Jul och Gott Nytt År + kuoret. Förpackning med vikta kort (på svenska) 6 kort (2 olika motiv) med text God Jul och Gott Nytt År + kuvert. 17,40 € Virpi Pekkalan jouluiset korttipakkaukset Virpi Pekkalas julkortförpackning
Joulutarra 2015 Viimeistele viestit ihanilla kirjeensulkijoilla. Arkissa 8 tarraa. Julklistermärken 2015 Klistra igen kuverten med ?na märken. 8 klistermärken per ark. 3,50 € Perhekalenteri 2016 Hauska ja selkeä seinäkalenteri pitää kaikkien perheenjäsenten menot ajan tasalla. Kuvitus Virpi Pekkala. Familjekalender 2016 En rolig och lättfattlig väggkalender håller reda på alla familjemedlemmars program. Illustrerad av Virpi Pekkala. Endast på ?nska. 10 € PUNAISENRISTINKAUPPA.FI Martta Wendelinin seinäkalenteri 2016 Viehättävä ja nostalginen kuvitus luo rauhallista tunnelmaa arjen kiireisiin, suomenja ruotsinkielisenä. Martta Wendelins väggkalender 2016 Charmerande och nostalgiska illustrationer skapar lugn i vardagsbrådskan, på ?nska eller svenska. 14,90 € Puurokortti + lahjoitus Lahjoita joulutervehdyksen avulla! Kortin hinta sisältää lahjoituksen Punaisen Ristin katastro?rahastoon. Grötkort + donation Bidra med en julhälsning! Ett kort som inbegriper ett bidrag till Röda Korsets katastroffond. 10 € TARJOUS ERBJUDANDE Puuroa koko kylälle Aliravitsemus altistaa monille sairauksille. Tällä Merkkiteolla lahjoitatte 30 kg vehnäja maissijauhoja, josta saa puuroaterian kokonaiselle pienelle kylälle. Gröt för en hel by Många sjukdomar bottnar i undernäring. Med den här Märkesgärningen ger du 30 kg veteoch majsmjöl – en mängd som räcker till julgröt för en hel liten by. 10 € Puhdas vesi Tällä Merkkiteolla saadaan lapselle puhdasta vettä yhdeksi vuodeksi. Rent vatten Den här Märkesgärningen kan ge ett barn rent vatten för ett år. 15 € Huopapaketti perheelle Tällä Merkkiteolla annatte kuusi lämpöistä huopaa perheelle, joka on menettänyt kotinsa luonnonkatastro?n tai levottomuuksien takia. Ett paket ?ltar Med denna Märkesgärning ger du sex stycken varma ?ltar åt en familj som har förlorat sitt hem i en naturkatastrof eller på grund av oroligheter. 24 € Tukea nuorille kotimaassa Tällä Merkkiteolla olet mukana varmistamassa Nuorten turvatalojen olemassaolon ja auttamassa nuoria saamaan elämänsä raiteilleen. Stöd till unga i Finland Genom den här Märkesgärningen är du med och ser till att skyddshus för unga ?nns och hjälper unga att få sitt liv på rätt spår igen. 25 € TEE MERKKITEKO GÖR EN MÄRKESGÄRNING
Riipus punaisella nyörillä Hängsmycke på rött band 64 € Riipus hopeaketjulla Hängsmycke på silverhalsband 79 € Solmiopidike Kravattnål 79 € Kalvosinnapit Manchettknappar 87 € TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK VÄRI / FÄRG NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA / POSTNUMMER OCH -ANSTALT GSM / SMS* * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € levereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18-åring. Priserna på varorna innehåller eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT Huppari Lämmin ja rento huppari. Materiaali 70 % puuvillaa ja 30 % polyesteria, mallina lady?t ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Varm och skön hoodie. Material 70 % bomull, 30 % polyester, modell lady?t och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Lapaset Kotimaiset lapaset ?eecevuorella, koot XS/S, M/L ja XL/XXL. Vantar Inhemska vantar med ?eecefoder, storlek XS/S, M/L och XL/XXL. 12 € RODAKORSBUTIKEN.FI Talven kylmyyteen & liukkaille För vinterns kyla och halka Punaisen Ristin periaatteet 50 vuotta. Tuotteiden kuvituksena on periaatteet kirjoitettuna usealla eri kielellä. Röda Korsets principer 50 år. Produkterna är illustrerade med alla sju principer på många olika språk. Devisys-liukuesteet Helpot kiinnittää, kannassa lisäksi turvallisuutta lisäävä heijastin. Koot S, M, L ja XL. Devisys-halkskydd Lätta att ta på, med behändig re?ex på hälpartiet. Storlek S, M, L och XL. 25 € H ä Ma d M a Ma o n 4 H Lä M 30 30 30 la M Va M po un 4 Periaatteet-kassi Kestävä ja kevyt kassi on ekologinen vaihtoehto. Principerna-kasse En hållbar och lätt kasse är ett ekologiskt alternativ. Putkityyny Päällinen puuvillaa, helppo poistaa ennen pesua. Musta ja valkoinen, pituus n. 35 cm. Avlång dyna Överdraget bomull, enkel att ta ut innan tvätt. Svart och vit, längd c. 35 cm. 10,50 € kpl/st. T-paita Kuvituksena periaate-sanoista muodostettu kuva avustustyöstä. 100 % puuvillaa, lady?t ja unisex, S-XXXL T-tröja Illustrationen är en bild av biståndsarbete uppbyggd av principerna. 100 % bomull, lady?t och unisex, S-XXXL. 28 € Tyylikäs ja uniikki korusarja ”Palaset” Kotimaiset korut on Suomen Punaiselle Ristille suunnitellut Maria Suikkanen, materiaali hopea. En stilig och unik smyckeserie ”Palaset” Inhemska smycken som har designats för Finlands Röda Kors av Maria Suikkanen, materialet silver. 6,90 €
Ensiapulaukku yleiskäyttöön Laukku sisältää kaikki tärkeimmät tarvikkeet ensiapuun kotona, mökillä tai autossa. Första hjälpen-väska, Universal Väskan innehåller den viktigaste utrustningen för första hjälpen i hemmet, på sommarstugan eller i bilen. 44 € Turvaleikkuri Turvaleikkurilla katkaiset juuttuneen turvavyön hätätilanteessa. Säkerhetskärare I en nödsituation kan du kan kapa ett säkerhetsbälte som har låst sig med en bälteskapare. 3 € Taskupakkaus Kaikki tarvittava nopeaan hätäensiapuun, voidaan kiinnittää myös vyöhön. Fickförpackning Allt som behövs för snabb första hjälpen, kan också fästas i bältet. 18 € Turvallista matkaa! Trygg på färden! Näy pimeässä! Syns i mörkret! Turvavasara Turvavasarassa on turvavyöleikkuri, vilkkuva huomiovalo, led-lamppu ja magneetti, jolla sen voi kiinnittää vaikka konepeltiin. Sisältää paristot. Säkerhetshammare Hammaren är försedd med bälteskapare, blinkande nödljus, ledlampa och magnet med vilken den kan fästas på t.ex. biltaket. Batterier ingår. 17,50 € Tuulilasisuoja Pelastus kiireisiin arkiaamuihin! Tehokkailla magneeteilla kiinnittyvä tuulilasisuoja estää lumen ja jään kiinnittymisen. Sisältää suojapussin, koko 99 x 166 cm. Vindruteskydd Morgonbrådskans räddning! Skyddet fästs med starka magneter och skyddar vindrutan från att snö och is fastnar. Inkluderar skyddspåse, storlek 99 x 166 cm. 12 € med bälteslju d . r. med bältes us, ledvilken yön Taskulamppu led-valolla Pieni ja tehokas, mukana 3 kpl paristoja. Led-?cklampa Liten och effektiv, 3 st. batterier ingår. 13,70 € SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS Tee tilauksesi punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi, 020 701 2211 tai oheisella tilauskortilla. Gör din beställning rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi, 020 701 2211 eller med bifogat beställningskort. rodak orsbu tiken .fi n. Heijastinliivi koiralle Kolme eri kokoa: pieni, keskisuuri ja iso. Re?exvästen för hundar Tre olika storlekar: liten, medelstor och stor. 8,90 € Heijastinliivit Aikuisille: väreinä keltainen ja musta, koot S/M, L/XL ja XXL. Lapsille: värinä keltainen, koot 2-4 v. ja 4-6 v. Re?exväst Vuxna: färger gul och svart, storlek S/M, L/ XL och XXL. Barn: färger gul, storlek 2-4 år och 4-6 år. 7,90 € Hiutale Reddie 3,90 € Nalle 5,90 €
Ebolan voittanut Kadiatu (oik.) sai todistuksen parantumisestaan Punaisen Ristin hoitokeskuksessa Sierra Leonen Kenemassa. Ilossa mukana Norjan Punaisen Ristin sairaanhoitaja Anine Kongelf. Kadiatu (t.h.) fick ett intyg över att hon är frisk från ebola på Röda Korsets vårdcentral i Kenema i Sierra Leone. Hennes glädje delas av Norska Röda Korsets sjukskötare Anine Kongelf. Punaisen Ristin ebolanvastainen työ lukuina 7,6 MILJOONAA IHMISTÄ on saanut tietoa ebolasta. 48 000 TURVALLISTA HAUTAUSTA on järjestetty ebolan uhreille. 380 000 IHMISELLE on tarjottu psyko sosiaalista tukea. Länsi-Afrikan ebolaepidemian pahin vaihe on ohitse, mutta työ jatkuu edelleen. Nyt keskitytään ebolavalmiuden ylläpitämiseen, tiedotukseen ja henkisen tuen tarjoamiseen. TEKSTI KIIA ETEL ÄVUORI KUVA KATHERINE MUELLER / IFRC L ÄNSI-AFRIK ASSA joulukuussa 2013 puhjennut ebolaepidemia on vaatinut yli 11 000 kuolonuhria, ja tautiin on sairastunut lähes 28 000 ihmistä. Pahin vaihe on kuitenkin ohi. Tartuntojen määrät ovat laskeneet merkittävästi. – Epidemia on romahduttanut ennestään hauraan terveydenhuoltosektorin. Moni on menettänyt perheenjäseniään tai elinkeinonsa. Toipumiseen ja jälleenrakentamiseen tarvitaan paljon tukea, kertoo Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Mirva Helenius . Helenius tekee ebolanvastaista tiedotustyötä Liberiassa, joka on Sierra Leonen ja Guinean ohella kärsinyt epidemiasta eniten. Liberia julistettiin syyskuussa ebolavapaaksi, ja Sierra Leone voi päästä samaan marraskuun alkupuolella, jos uusia tartuntoja ei löydy. Guineassa oltiin jo lähellä ebolavapautta, mutta lokakuun puolivälissä maassa ilmeni muutama uusi tartunta. Maa voidaan julistaa ebolattomaksi, kun viimeisestä tartunnan saaneen kuolemasta tai parantuneen toisesta negatiivisesta testauksesta on kulunut 42 päivää. Lääketiede on ottanut isoja harppauksia ebolanvastaisessa työssä. Tautia vastaan on kehitetty rokote, joka on tällä hetkellä käytössä Guineassa ja Liberiassa. Tulokset ovat olleet lupaavia. Mirva Helenius muistuttaa, että rokotteen reitti tavallisen länsiafrikkalaisen saataville on pitkä. Ihmisiä kuolee alueella moniin sellaisiin tauteihin, joihin on vuosikausia ollut rokote. Punainen Risti on ollut mukana ebolanvastaisessa työssä alusta alkaen. Koulutettuja vapaaehtoisia toimii ebolaoperaatiossa tällä hetkellä noin 4 000, ja operaatioon on osallistunut yhteensä Uusia ebolatartuntoja enää vähän yli 10 000 koulutettua vapaaehtoista. Punainen Risti on jakanut ebolatietoutta yli 7,6 miljoonalle ihmiselle ja toteuttanut noin 48 000 turvallista hautausta. Psykososiaalista tukea on tarjottu yli 380 000 ihmiselle. Lisäksi Punainen Risti auttaa hoitotyössä. Hoitokeskus Sierra Leonen Konossa ottaa edelleen vastaan potilaita, joiden epäillään sairastavan ebolaa. Keneman alueen hoitokeskus on jo suljettu tilanteen rauhoituttua. Suomen Punainen Risti on lähettänyt Länsi-Afrikkaan 32 avustustyöntekijää. Suurin osa on työskennellyt hoitotyössä ebolaklinikoilla sekä logistikkoina operaatiossa. Lisäksi Suomesta on viety Länsi-Afrikkaan vaateja tavara-apua. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Kaisa Kannuksela painottaa, että ebolanvastainen työ jatkuu niin kauan kuin tarvitaan. – Epidemia on ohi vasta, kun tartuntoja ei enää ole lainkaan ja viimeinenkin taudin saanut on parantunut. Pitkäjänteinen työ on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi toipumiseen tarvitaan apua, Kannuksela kertoo. Få nya fall av ebolasmitta Mer än 11 000 människor har dött i ebolaepidemin i Västafrika och närmare 28 000 har insjuknat. Men nu är det värsta över. Antalet nya fall av smitta har minskat avsevärt. – Epidemin har raserat regionens svaga hälsovårdssektor. Många har mist anhöriga eller sitt uppehälle. Det krävs mycket stöd för att återhämta sig från epidemin, säger Finlands Röda Kors biståndsarbetare Mirva Helenius i Liberia. Liberia förklarades i september vara ebolafritt och Sierra Leone blir också officiellt ebolafritt i november om inga nya fall uppdagas. I Guinea identifierades ett par nya fall i mitten av oktober. I Röda Korsets operation mot ebola har mer än 10 000 utbildade volontärer deltagit. Röda Korsets ebolainformation har nått över 7,6 miljoner människor och ungefär 48 000 trygga begravningar har ägt rum. Dessutom hjälper Röda Korset med vårdarbetet i Sierra Leone. 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 45
MYANM ARISSA 1 46 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015 Sillanrakennusta Myanmarissa Punainen Risti tukee elinkeinoja ja rakentaa vuoropuhelua väestöryhmien välille levottomassa Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa. TEKSTI SANNA RA KUVAT JARKKO MIKKONEN
L ÄÄKÄRI Daw Kyawt Thar Sein oli jo ehtinyt siirtyä eläkkeelle, kun Myanmarin Punainen Risti tarjosi hänelle työtä. Tehtävänä oli kiertää Punaisen Ristin liikkuvilla klinikoilla Sittwen alueella maan sisäisten pakolaisten leireissä. Työhön ei juuri ollut tunkua, mutta Thar Seiniä se kiinnosti. Sittwe on hänen kotikaupunkinsa. Lisäksi hän oli jo pari vuotta työskennellyt leireissä vapaaehtoisena. – Asukkaiden yleisimmät vaivat ovat korkea verenpaine ja diabetes. Vastaanotolla voi käydä päivässä jopa 100 potilasta, Sein kertoo työnsä lomassa Tae Chaungin pakolaisleirillä. Lääkärin apuna häärii sairaanhoitajan lisäksi yksi Myanmarin Punaisen Ristin vapaaehtoinen. Klinikan ulkopuolella kaksi pumppuhaulikoin aseistautunutta poliisia muistuttaa poikkeuksellisista olosuhteista. Tae Chaungin leiri perustettiin Myanmarin vuoden 2012 levottomuuksien jälkeen. Edellisvuonna sotilasdiktatuuri oli alkanut avautua poliittisesti. Äänensä saivat kuuluviin myös erilaiset ääriliikkeet. Rakhinen osavaltiossa buddhalaisenemmistö otti lopulta yhteen islaminuskoisen rohingavähemmistön kanssa. Yhteenotoissa kuoli 167 ihmistä ja jopa 145 000 joutui pakenemaan kodeistaan. Pakolaisista 95 prosenttia kuuluu muslimivähemmistöön. Islaminuskoiset rohingat ovat asuneet Rakhinessa vuosisatoja, mutta Myanmarin valtio ei pidä heitä kansalaisina vaan Bangladeshista saapuneina siirtolaisina. Rohingoilta puuttuvat kansalaisoikeudet, eikä heitä oteta huomioon esimerkiksi väestönlaskennoissa, vaikka heitä on arviolta 1,3 miljoonaa. Myanmarin asukasluku on noin 51 miljoonaa. Kolme vuotta väkivaltaisuuksien jälkeen monet rohingat asuvat edelleen Tae Chaungin kaltaisissa leireissä, joista ei saa poistua ilman lupaa. Leireillä asuu myös jonkin verran buddhalaisia, jotka saavat liikkua vapaasti leirien ulkopuolella. Epätoivoisia perheitä Ennen muuttumistaan maan sisäisten pakolaisten leiriksi Tae Chaung oli aivan tavallinen kylä, jossa asui myös Husseinin veljesten Muhammedin ja Zakerin äiti. Kun levottomuudet alkoivat, muu perhe pakeni Tae Chaungiin. Pakolaisia saapui kolmesta kylästä lähialueilta. Nyt leiri koostuu 834 kotitaloudesta. Pakolaisten oli aloitettava elämä Tae Chaungissa tyhjästä, sillä lähes kaikki omaisuus piti paetessa jättää taakse. Husseinin veljekset rakensivat vähitellen uuden talon äitinsä naapuriin. – Isä ja äiti ovat syntyneet täällä, ja täällä me asuimme ennen yhdessä buddhalaisten kanssa. Silloin sain mennä minne halusin ja elätin itseni riisin myyjänä. Elämä oli silloinkin köyhää, mutta nyt emme saa liikkua minnekään. Meillä ei ole rahaa eikä mitään mahdollisuuksia. Olemme epätoivoisia, leirin hallintovastaavana toimiva Muhammed Hussein kertoo. Veljekset kertovat tuntevansa monia, jotka ovat lähteneet yrittämään ulkomaille. Lähtijät ovat vaarassa joutua ihmissalakuljettajien uhreiksi ja ajelehtimaan päämäärättömästi vaarallisen täyteen ahdetuissa aluksissa. Vaihtoehtoja on kuitenkin vähän. – Lähtisin ulkomaille, jos vain voisin, Zaker Hussein toteaa alistuneesti. Elinkeinot uusiksi Rakhinen kylät leirien ulkopuolella ovat nyt joko kokonaan buddhalaisia tai kokonaan islamilaisia. Väkivaltaisuudet vaikuttivat molempien yhteisöjen elinkeinoihin. Kant Kaw Kunin kylä elää pääasiassa riisin ja vihannesten viljelystä sekä karjan kasvatuksesta. Naiset täydentävät perheen tuloja perinteisellä kutomisella. – Ennen väkivaltaisuuksia teimme kauppaa myös muslimikylissä. Nyt myymme kylän sisällä ja Sittwessä, koska emme saa mennä muslimikyliin, kyläpäällikkö Mg Aye Phyu kertoo. Myanmarin Punainen Risti toimii sillanrakentajana osapuolten välillä ja tukee elinkeinoja molemmissa yhteisöissä. 1 Kolmivuotias Cho Cho Khine on saapunut lääkärintarkastukseen Set Yone Su -leirin liikkuvalle klinikalle. Treåriga Cho Cho Khine har kommit till Set Yone Su-lägrets mobila klinik för läkarundersökning. 2 Isä ja kaksi vuotias poika odottavat lääkettä pojan päähän ilmestyneisiin rakkuloihin Tae Chaungin leirin liikkuvalla klinikalla. En pappa och hans tvååriga son väntar vid den mobila kliniken på Tae Chaung-lägret för att få medicin till blåsorna på pojkens huvud. 3 Myanmarin Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat ensimmäisinä auttamassa myös esimerkiksi elokuisten tulvien uhreja. Volontärer i Myanmars Röda Kors var bland de första som var på plats och hjälpte även efter översvämningarna i augusti. Apua Myanmariin Suomen Punainen Risti tukee Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n ja Myanmarin Punaisen Ristin liikkuvia klinikoita sekä elinkeinohankkeita Myanmarin Rakhinen osavaltiossa. Toimintaa rahoitetaan ulkoasiainministeriön myöntämällä 500 000 euron humanitaarisella avustuksella. Elokuussa 2015 Myanmar kärsi pahimmista tulvistaan vuosikymmeniin. Tulvat vaikuttivat yli 1,3 miljoonan ihmisen elämään erityisesti maan luoteisja pohjoisosissa. Ulkoministeriö myönsi erilliseen avustusoperaatioon 400 000 euroa, joilla jaettiin avustustarvikkeita ja autettiin yhteisöjä varautumaan tuleviin katastrofeihin. Lisäksi Suomen ulkoministeriö tukee Myanmarin Punaista Ristiä kehitysyhteistyövaroin. Suomen Punaisella Ristillä on käynnissä vuonna 2013 alkanut kolmevuotinen yhteisöterveyshanke Kayahin osavaltiossa. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöohjelma laajenee kattamaan mm. kaupunkiyhteisöjen katastrofivalmiutta Hinthadan kaupungissa. – Olemme saaneet paljon tietoa hygieniasta, ja lisäksi saimme kyllästetyt hyttysverkot. Olemme tyytyväisiä, kun hyttyset eivät enää pistä yöllä, kertoo kuvassa oleva Daw Mary, 40, joka asuu lastensa kanssa Daw Paw Ka Layn kylässä. Punainen Risti pyrkii parantamaan kylien elinoloja ja katastrofikestävyyttä. K Ä ÄNNÄ 2 3 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 47 ” Emme saa liikkua minnekään. Meillä ei ole rahaa eikä mitään mahdollisuuksia. Olemme epätoivoisia. ” MUHAMMED HUSSEIN
Yksi avunsaajista on aikaisemmin hanttihommia tehny t Khin Mg Tun . Punaisen Ristin antama noin 200 euron käteisavustus riitti 30 kananpojan hankkimiseen ja kanakopin rakentamiseen. – Ennen sattui välillä kuukausia, jolloin töitä oli vain kolmena päivänä, Tun sanoo. Elinkeinokoordinaattori U Aung Khaur Than kertoo, että avustuksen saajille järjestetään uuteen elinkeinoon tarvittava koulutus. Tunin kohdalla alku oli silti hankala: yhdeksän kananpoikaa kuoli kuumuuteen. Hän oppi kuitenkin läksynsä, ja uusia tipuja on jo syntynyt menetettyjen tilalle. – Jos rahaa jää säästöön, aion kasvattaa lisää kanoja ja ostaa viljelysmaata, Tun sanoo toiveikkaana. Apua yksinhuoltajille Thar Yar Konen muslimikylässä suurin osa avunsaajista on yksinhuoltajanaisia. Nwe Nwe Soe elättää yksin kaksi lastaan, sillä hänen miehensä kärsii vaikeista mielenterveysongelmista. Käteisavustuksen ansiosta Soe pystyi kohentamaan vaatimatonta teetupaansa. – Sain hankittua uudet tilat ja muovituoleja. Lisäksi voin ostaa kerralla isomBrobyggande i Myanmar Röda Korset stödjer näringar och bidrar till dialog i oroliga delstaten Rakhine i Myanmar. TEXT SANNA RA BILDER JARKKO MIKKONEN L ÄKAREN Daw Kyawt Thar Sein hade redan hunnit gå i pension när Myanmars Röda Kors erbjöd honom jobb. Uppgiften var att resa runt till Röda Korsets mobila kliniker i Sittwe-området. Klinikerna betjänar läger för interna flyktingar och konkurrensen om jobbet var inte hård, men Thar Sein var intresserad. Sittwe är hans hemstad och han hade varit som volontär på lägren i ett par års tid. – De vanligaste krämporna bland invånarna är högt blodtryck och diabetes. Till mottagningen kommer upp till 100 patienter på en dag, berättar Sein medan han jobbar vidare på flyktinglägret Tae Chaung. Han assisteras av en sjukskötare samt en volontär från Myanmars Röda Kors. Utanför kliniken står två poliser som är beväpnade med hagelgevär. Lägret i Tae Chaung inrättades efter de oroligheter som skakade Myanmar år 2012. Året innan hade landets militärdiktatur börjat öppna sig politiskt. Även olika extrema rörelser gjorde sig hörda. I delstaten Rakhine ledde det till slut till sammandrabbningar mellan den buddhistiska majoritetsbefolkningen och den muslimska minoriteten som tillhör rohingyafolket. I striderna dödades 167 människor och upp till 145 000 tvingades lämna sina hem. Av flyktingarna är 95 procent minoritetsmuslimer. Tre år efter våldsamheterna bor många av rohingyafolket fortfarande kvar i läger som det i Tae Chaung. Byarna i Rakhine utanför lägren är nu antingen helt buddhistiska eller helt muslimska. Våldsamheterna påverkade båda gruppernas möjligheter att försörja sig. Byn Kant Kaw Kun lever i huvudsak av risoch grönsaksodling samt kreaturshållning. – Före våldsamheterna sålde vi våra varor också i muslimska byar. Nu säljer vi i vår by och i Sittwe, för vi får inte besöka de muslimska byarna, berättar byns hövding Mg Aye Phyu . Myanmars Röda Kors verkar som brobyggare mellan parterna och stöttar näringsverksamhet inom de båda grupperna. En av dem som har fått hjälp är Khin Mg Tun , som tidigare försörjde sig på ströjobb. Det kontantbidrag på cirka 200 euro han fick av Röda Korset gjorde att han kunde skaffa 30 kycklingar och bygga sig ett hönshus. Försörjningskoordinator U Aung Khaur Than säger att de som får bidrag också får utbildning för att försörja sig på ett nytt sätt. För Tun var starten trots det svår: nio av hans kycklingar dog av värmeslag. Sedan dess har nya kycklingar kläckts i stället för dem som dog. – Om jag lyckas spara pengar tänker jag föda upp fler höns och köpa mark att odla, säger Tun optimistiskt. Finlands Röda Kors stöttar Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC:s och Myanmars Röda Kors’ mobila kliniker och försörjningsprojekt i delstaten Rakhine i Myanmar. Utrikesministeriet stödjer arbetet med utvecklingsbiståndsmedel. pia määriä teetä, kahvia, nuudeleita ja keksejä, jolloin hinta on edullisempi, Nwe Nwe Soe kertoo kaataessaan teetä kuppeihin. Punaisen Ristin avustuksen ansiosta elämään on tullut hiukan helpotusta – ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta lapsille. – Aiemmin minulla oli vain yksi sateenvarjo ja jouduin sadekaudella saattamaan lapset erikseen kouluun. Nyt minulla on varaa kahteen varjoon. Olen onnistunut kaksinkertaistamaan tuloni (noin neljään euroon päivässä) ja pystyn säästämään lasten koulunkäyntiä varten. Olen todella onnellinen, Soe iloitsee. Haluatko tukea työtämme Myanmarissa? Lahjoita katastrofirahastoon tai tule kuukausilahjoittajaksi: punainenristi.fi 4 Aloittelevia yrittäjiä tuetaan pienillä lainoilla, joilla he voivat ostaa esimerkiksi kanoja tai vuohia. Nya företagare får hjälp i form av små lån så att de kan köpa t.ex. höns eller getter. 5 – Unelmani on, että lapseni valmistuu yliopistosta, sanoo Khin Aye Hwe, 17, Set Yone Sun leirillä. – Min dröm är att mitt barn utexamineras från universitet, säger Khin Aye Hwe, 17, på Set Yone Sun-lägret. 4 5 48 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015 ” Jos rahaa jää säästöön, aion kasvattaa lisää kanoja ja ostaa viljelysmaata. ” KHIN MG TUN I MYANM AR
RISTIKON L A ATIJA HANNU NIIT T YMÄKI Ristikko 4/2015 RISTIKON 2/2015 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi ristikkoon 4/2015 joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2015”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikkokilpailun 2/2015 voittajiksi arvottiin Margareta Berglund Vaasasta ja Mari Rasi Punkalaitumelta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 49
Korsord 4/2015 KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2015. Lösningarna på korsordet 4/2015 bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2015”. Bland insändarna på korsorden 2/2015 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Margareta Berglund från Vasa och Mari Rasi från Pungalaitio. Gratulerar! NIMI: OSOITE: 50 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ Täyttä elämää eläkkeellä on osa RAY:n rahoittamaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa Valmennuksessa: Käydään läpi käytännön asioita, joihin eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa Pohditaan elämänmuutosta omien arvostusten, voimavarojen ja tavoitteiden valossa Puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista Esitellään vapaaehtoistoimintaa mahdollisuutena mielekkääseen tekemiseen työuran jälkeen. Eläkkeelle siirtymiseen voi ja kannattaa valmistautua. Tule mukaan! Voit myös haastaa työnantajasi tarjoamaan valmennusta ikääntyville työntekijöille yhteistyönä Punaisen Ristin kanssa. Lisätietoa hankkeesta ja syksyn valmennuksista: rednet.punainenristi.?/ tayttaelamaa Olet myös erittäin tervetullut kouluttautumaan Täyttä elämää eläkkeelle -valmentajaksi tai osallistumaan hankkeen muuhun vapaaehtoistoimintaan! K u v a : Ja rk k o M ik k o n e n Tule Täyttä elämää eläkkeellä -valmennukseen ja löydä oma polkusi hyvinvoivaan eläkeläisyyteen! Oletko siirtymässä tai juuri siirtynyt eläkkeelle?
Hakemisto 52 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015
Hakemisto ruskovilla.fi Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: 100% MERINOVILLA Jokainen rakastaa lämpöä Hyvä olo näkyy. Se kannattaa kokea. 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 53
1935 Vuosien takaa Åren går TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN OJENNA KÄTESI. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Espoo kauppakeskus Iso Omena Helsinki Kivihaantie 7 ja Sanomatalo Töölönlahdenkatu 2 Jyväskylä Kalevankatu 8 Kuopio Sektori Lahti Kauppakatu 10 Oulu Isokatu 32 C Seinäjoki Kauppakatu 26 Tampere Rautatienkatu 21 B Turku Yliopistonkatu 16 C Toimistojen aukioloajat ja verenluovutustilaisuuksien kalenteri osoitteessa Testaa etukäteen Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus i Näin helposti se käy: tutustukaa VeriRyhmä-toimintaan ja ilmoittakaa porukkanne (esim. työkaverit, joukkue, yhdistys) VeriRyhmäksi täyttämällä lomake osoitteessa: Kun VeriRyhmästänne vähintään neljä henkilöä luovuttaa verta kampanja-aikana 1.9.–30.11.2015, voitte voittaa porukallenne rentouttavan saunaillan Sokos Hotellissa tai 100 € arvoisia S-ryhmän lahjakortteja! Nyt autetaan isolla kädellä! Porukassa on poweria, kun hätä on suurin. Kerätkää porukka kasaan ja perustakaa oma luovuttajaryhmä. 54 avun maailma hjälpens värld 4 / 2015 Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Carl Gustaf Emil Mannerheim vetosi yhdessä järjestön muun keskushallituksen kanssa Punaisen Ristin väkeen ja Suomen kansaan, jotta ihmiset osallistuisivat keräykseen Abessinian verisen sodan uhrien auttamiseksi. Voimmeko kääntää selkämme? ” Voivatko Suomen kansa ja sen Punainen Risti, jotka 18 vuotta sitten itse saivat osakseen sitä tukea, jota Punaisten Ristien veljellinen yhteistoiminta takaa, nyt olla ojentamatta auttavaa kättään vain siitä syystä, että itse olemme taistelun ulkopuolella? Sodan tuhoisat tapahtumat ovat tosin tällä kertaa paikallisesti kaukana meistä, mutta ne ovat meitä sittenkin lähellä, niin kuin kaikki inhimillinen kärsimys. Suomen Punainen Risti luottaa siihen, että meidän maamme yhtä auliisti kuin muut pohjoismaat rientää auttamaan niitä, jotka ovat joutuneet ihmiskunnan suuren kärsimyksen, sodan, uhreiksi. SUOMEN PUNAINEN RISTI 8/1935 Vänder vi nödlidande ryggen? ” Skall Finlands Röda Kors och dess erfara betydelsen av det stöd solidariteten bland Röda Korsen skänker, nu undandra sig att träda fram därför att är visserligen avlägsen i rummet, men nära oss som all mänsklig ofärd. Röda Korset leds av övertygelsen att vårt land inte är mindre villigt att hjälpa, när det gäller dem, som drabbats av mänsklighetens stora lidande, kriget, än övriga nordiska länder, vilka dels redan avsänt hjälp till krigsskådeplatsen, dels förbereder sådan. FINL ANDS RÖDA KORS 8/1935 Finlands Röda Kors ordförande Carl Gustaf Emil Mannerheim vädjade tillsammans med organisationens övriga ledning till Röda Korsets medlemskår och Finlands folk för att de skulle delta i insamlingen för att hjälpa offren för det blodiga kriget i Abessinien.
Mikä sinut sai lähtemään vapaaehtoiseksi vastaanottokeskukseen? – Olen ollut jo pitkään kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Kun kuulin, että tänne avataan vastaanottokeskus, halusin tulla auttamaan. Sosiaaliala kiinnostaa ammattina, joten tämä antaa hyvää kokemusta myös siihen. Päällimmäisenä on kuitenkin halu auttaa ihmisiä. Olen seurannut Lähi-idän kriisiä ja täällä näen, mitä se todella tarkoittaa. Tein täällä myös koulun TET-harjoittelun. Kuinka paljon käytät aikaa vastaanottokeskuksella? – Tähän varmaan pitäisi vastata, että käyn täällä pari kertaa viikossa ja muutaman tunnin kerrallaan. Todellisuudessa olen täällä melkein joka päivä. Tulen koulun jälkeen ja teen usein läksyt täällä. Ison osan ajasta vain seurustelen asukkaiden kanssa. Olen vain ja juttelen. Mitä tällainen vapaaehtoistoiminta vaatii ja antaa? – Voisi luulla, että täällä työskentely kuluttaisi valtavasti energiaa, mutta tosiasia on, että työ antaa sitä vain lisää. Se vähä, minkä tälle antaa, tulee moninkertaisesti takaisin. Asukkaat ovat todella mukavia, ja olen tutustunut joihinkin jo hyvin. Yksi heistä opettaa minulle arabiaa. Aion myös osallistua kielikerhoihin, joita vastaanottokeskukseen ollaan perustamassa. Käytin syyslomankin työhön vastaan ottokeskuksessa ja saan tästä ihan varmasti kaiken sen, minkä joku muu saa aurinkorannalta. Työ voimaannuttaa. Alku oli tietysti vähän kaoottinen, mutta olen tyytyväinen siihen, miten asiat on saatu pyörimään. Mitä mieltä olet Suomessa käytävästä pakolaiskeskustelusta? – Valtaosa suomalaisista ei käsitä, mitä nämä ihmiset ovat kokeneet. He todella pakenevat sotaa ja vainoa. Eivät he ole mitään elintasopakolaisia. Olen perehtynyt Irakin tilanteeseen ja tiedän, että Irakissa on monin paikoin parempi elintaso kuin Suomessa. Ei heidän sen vuoksi tarvitse tänne tulla. Sitten on vielä tämä keskustelu, että miten tulijoista tehdään hyviä veron maksajia. Mielestäni se puhe on täysin turhaa. Ei meidän tehtävämme ole tehdä kenestäkään mahdollisimman hyvää veron maksajaa vaan auttaa. Kyse ei ole Suomelle tai millekään muullekaan taholle koituvasta hyödystä, vaan ihmisten auttamisesta. Annettu energia PALAA MONINKERTAISENA TAKAISIN Yläkoululainen Valtteri Kinaret oli ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa, kun Kangasalan Kaivannon sairaalaan avattiin vastaanottokeskus syyskuun puolivälissä. Siitä lähtien Kinaret on autellut keskuksessa harva se päivä. TEKSTI HANNA HY VÄRINEN KUVA MIISA K A ARTINEN Avun kasvo Valtteri Kinaret, 15, auttelee Kangasalan vastaanottokeskuksessa lähes päivittäin. 4 / 2015 hjälpens värld avun maailma 55
Muista rakkaitasi, autat samalla tukea tarvitsevia nuoria ja heidän perheitään. Jokaisesta ifolorin verkkokaupasta ostetusta Punaisen Ristin joulukorttipaketista ja seinäkalenterista ohjaamme 1 euron Nuorten Turvatalojen toimintaan. Lisäksi me ifolorilta lahjoitamme jokaista euroa kohden toisen euron. Anna hyvää mieltä omilla kuvillasi! ifolor.? Seinäkalenterit A4 ja A3 alk. 18,45 €. Taitekortit 13,90 €/10 kpl, Kuvakortit 9,90 €/10 kpl, Postikortit 8,90 €/10 kpl. A U TE TA AN Y H DE S SÄ ! 1+1 € Nuorte n Turvata loille