• N:o 1 2016 107. vuosikerta Irtonumero 1? (sis. alv) Uutis- ja ilmoituslehti A LL YHD HI N N A EN Perjantaina tammikuun 8. päivänä EDULLISET TAMMITARJOUKSET! Plussakortilla PE Pyymäen konsulentti! TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 8. - 10.1. Plussakortilla! Palvelusta! Kariniemi 250-300 g Broilerin fileesuikaleet 4 (6,67-8,00) Ingman 1 l Vaniljakermajäätelö Viennetta 00 3 2 pkt ER Suklaa- tai mansikkatorttu 3/tal. Ä talouspyyhe 8 rl ja wc-paperi 12 rl Pirkka Edam 1 kg 9 995 Ananas 895 Kiivi 695 Päärynä kg Tuore kg kg kg kg Savustettu kg yht. 500 g Conference Hollanti 250 g (2,76) Punainen lenkki Kariniemi 4 2 Savusaunapalvi 89 Herkkumaksa1 makkara 199 Kulta Katriina099 Kermajuusto 49 kahvi 4 Kivennäisvedet 99 0 Grillistä! Broilerin 00 Marjakeitot 99 koipi 1 0 69 Grillikylki 1295 Pehmeä 0 rahka 95 kg Broilerin koipipala HK 500 g (2,00) 99 Korpela 200 g kg ER (9,95) Ä 500 g rs (3,98) kg kpl (5,98) Pirkka 1 kg kpl PIrkka 1,5 l (0,40) sis.p. 1,20 rs Valio kpl (2,00) kg Valio 250 g Porsaan luuton kg kpl ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA! MA-KE 11.- 13.1. Plussakortilla (6,65) Pirkka 500 g 1 Loimulohi- 1995 filee 95 Parsakaali 90 Lohifilee 19 9 00 HK 600 g Naudanjauheliha kg rypäle 90 Vihreä (3,78) Kaalikääryle Porsaan fileesuikale Porsaan kylkisiivut Possujauheliha kpl Lambi Possun 90 ulkofilee 8 Naudan jauheliha 2 rs Saarioinen 00 Snellman n. 1,5 kg Atria 500 g Presto Spagetti 399 Ketsuppi 99 3 rs rs 299 300 400 00 3 pkt 3 pl 2 prk 5 prk Oivariini Ruispalat 600 g (5,48) 1 329 6 Reilu All in 1 -kone99 95 paahtoleivät 49 tiskitabletti 2 6 1 95 ps 1 kg kpl Valio Porin Leipä 0 Possu99 jauheliha 0 89 1 kg K-Menu kpl Porsaan suikaleliha (2,40) 100 199 kg kg pl 00 9 kpl / 540 g (1,85) pkt Oululainen rs Sun 30 kpl 500-550 g (2,71-2,98) pkt pkt Palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-18 Siivouspalvelu Sari Ylösmäki Puh. 040-824 1101 Jääkaapit Pakastimet Hellat Pesukoneet pelimo Kirsi Nieminen OmMurronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Alueellista asiainhoitoa 1900-luvun alusta. Lakitupa Tiina Juhe 050-523 6240 Punkalaidun www.juhe.fi Avoinna arkisin 9-17 lauantaina 9-13 Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Elma Haavisto Gsm 040 5353 211 Kauppakulma TILAA Punkalaitumen Sanomat Punkalaitumen Sanomat Oy Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... puh. (02) 767 4256 Kestotilaus ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 1 Lukija ja muut kodinkoneet LÄMPÖ ? VESI ? ILMA ? SÄHKÖ ? KYLMÄ mm. ilma- ja maalämpöpumput viemärikuvaukset Kun muutat, ERÄ P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numero - ja nimitiedot ajantasalla! Määräaikaistilauksena 40 ? 12 kk 42 ?, 9 kk 36 ?, 6 kk 28 ?, 3 kk 24 ? Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 20 ? / 12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Punkalaitumen Sanomien irtonumeroita myytävänä Lehden toimituksen lisäksi SALESSA, SIWASSA ja K-SUPERMARKET POURULLA ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi
• 2 ? N:o 1 ? 2016 Palvelemme: ma ? pe 9 ? 17, la 9 ? 14 Kauppakatu 3 B, Punkalaidun Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Myös diabeetikon ja reumaatikon jalkojenhoito Koti- ja laitoskäynnit RIITTA PAAVILAINEN perushoitaja/jalkojenhoidon ammattitutkinto Kallenkuja 6 as.3, Punkalaidun Puh. 050 3204 916 www.jalkapaari.net Päivän sanat 8.1. Sinut minä asetan toteuttamaan sen liiton, jonka olen tehnyt tämän kansan kanssa kaikkien kansojen valoksi, avaamaan sokeat silmät, päästämään kahlitut vankeudesta, tyrmästä ne, jotka sen pimennossa istuvat. Jes. 42:6-7. 9.1. ?Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.? 1 Moos. 8:22. 10.1. Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänen julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hä- Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat tammikuun 8. pnä 1966. Siat söivät hirven ? Vaivaishoitohallituksen hankintahuutokaupassa v.k. 28 p. kunnan köyhäinhoidon tuotavaksi huusivat: Koivuhalkoja V. Roukka 22 mk. 75 p. syli, sekahalkoja sama 18 mk. syli. Kuorittua maitoa F. Kerttula 3,5 p. kilo. Perunoitten hinnat vaihtelivat 5 mk. 70p. ? 6 mk. hehtolitra. Sianlihaa N. Rasi 2 mk. 30 p. kilo. Ohrien keskihinnaksi tuli 35,5 p. kilo, kaurojen 26 p. kilo, herneiden 37 p. kilo. Kauranryynejä Aug. Mettiniemi 200 kg. 59 penniä kilo, litistettyjä kauraryynejä 100 kg. N. Rasi 75 p. kilo. ? Kymmenen vuotta täytti viime joulukuun 28 pnä Punkalaitumen Työv.yhdistys. Merkkipäivän johdosta oli yhdistys kutsunut talolleen kaikki entiset jäsenet muistojuhlan viettoon. Tilaisuuteen olikin saapunut runsaslukuisasti henkilöitä, yhdistyksen alkuajoilta olivat vanhat veteraanit saapuneet muistelemaan aikaa, jolloin he olivat mukana toiminnoissa. Ohjelmaksi tilaisuuteen oli varattu paitsi näytelmäkappaletta myöskin yhdistyksen historiikki mainitulta ajalta ja tilaisuutta varten laadittu runo. Yhdistyksen puolesta tarjoiltiin osanottajille kahvia ja teetä, kajahtelipa väliaikoina yhteislaulukin, sekä lopuksi pistivät nuoremmat vähän heipparallaa. Vähän ennen joulua tapasi täkäläisen työlaitoksen vartija Toivo Taipale Isosuon maastossa hirvenjäljet, jotka vaikuttivat epänormaaleilta. Kun jälkiä jonkin matkaa seurattiin voitiinkin todeta, että ko. hirven jalassa oli ilmeistä vikaa. Taipale ilmoitti löydöstään paikallisille poliisiviranomaisille, joiden toimesta järjestettiin haavoittuneen hirven etsintä. Pian se tavoitettiinkin, jolloin otuksen todettiin ontuvan. Kun otus Isonsuon maastossa saatiin kaadettua, todettiin että kysymyksessä oli perin laiha ja surkeassa tilassa ollut naarashirvi, jota oli ammuttu todennäköisesti hirvenmetsästyksen aikana toisen takajalan ensimmäisen nivelen yläpuolelle. Perjantaina tammikuun 8. päivänä nestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen. 1 Tim. 3:16. 11.1. ?Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääse kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.? Joh. 7:15-16. 12.1. Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana. Ylimpänä vuorista se kohoaa, korkeimpana kukkuloista, ja kansat virtaavat sinne. Miika 4:1. 13.1. Sinua kunnioittavat ja sinun oikeamielisyyttäsi kiittävät murheen murtamat, voimattomat ja köyryyn painuneet ihmiset, jotka kulkevat nälissään ja sammunein silmin. Bar. 2:18. Eläinlääkäri ei hyväksynyt eläintä ravinnoksi, vaan myytiin se eräälle sikalanomistajalle sianruoaksi keitettäväksi. Näin saivat possut herkutella joulun hirvenlihalla. Seurakuntamme väkiluku aleni viime vuonna 111 hengellä Kirkkoherranvirasto on seurakuntamme väkiluvusta vuoden vaihteessa antanut seuraavat tiedot: Syntyneitä 26 mp. ja 31 np., yhteensä57, joista aviottomia 1. Kuolleita 45 mp. ja 46 np., yhteensä 91. Avioliittoon vihitty 21 paria ja purkautunut 44 paria, joista 26 miehen ja 18 vaimon kuoleman kautta. Seurakunnasta muuttanut 84 mp. ja 113 np., eli yhteensä 197. Seurakuntaan muuttanut 53 mp. ja 67 np., eli yhteensä 120. Seurakunnan väkiluku on vähentynyt 50 mp. ja 61 np., eli yhteensä 111 hengellä, ja oli vuoden vaihteessa 3.161 mp. ja 3.322 np., eli yhteensä 6.483 henkeä. Kirkosta ei vuoden aikana ollut tapahtunut eroamisia. Sensijaan oli kirkkoon liittyneitä 1 mp. ja 1 np. Enkelikirkon uusi konsepti toimi MLL:n ja seurakunnan järjestämä enkelikirkko viattomienlasten päivänä mursi perinteitä. Tällä kertaa lapset eivät jääneet kirkonpenkkiin istumaan, vaan pääsivät ?tutkimusmatkalle? eri puolille kirkkoa. Tervetulleeksi lapset vanhempineen ja isovanhempineen kirkkoon toivotti seurakuntapastori Minna Rahko. Rahko, seurakunnan perhetyöntekijä Leena Tasanen sekä MLL:n ?enkelit? Mari Nieminen ja Anne-Mari Salmela kutsuivat lapset kirkkokierrokselle, jossa ensin kiivettiin tutustumaan urkuparveen. Urkuparvella odotteli kanttorin virkaa hoitanut Anni Uusi-Kuitti, jota lapset pääsivät enkeliorkesterina avustamaan musiikkiesityksessä. Urkuparvella pohdittiin myös Leena Tasasen johdolla sitä, ketkä kaikki pienistä lapsista huolehtivat. Äiti, mummu ja pappa lueteltiin. Isän kohdalla joku reippaista lapsista tokaisi: ? Ei isä hoida! Niinpä, lasten ja imeväisten suusta? Urkuparvelta käveltiin kirkon sivuparville, jossa jumpattiin hetki, laulettiin laulu ja mietittiin ihmis- ten erilaisuutta. ? Jumala on tarkoituksella luonut meistä jokaisesta erilaisen, opasti Leena Tasanen. To 7.1. klo 14 Omakerho Saimikodilla. Pyykkö. Ma 11.1. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. To 7.1. klo 17.30-20.00 Kirkkokuoro srk-talolla. Huom.!Aika. EI Lapsikuoroa. Ke 6.1. klo 10 Messu kirkossa. Loppiainen. Messun laulut Kau- SANA SINULLE Hartautta Hyvää jatkuvaa joulunaikaa, hyvät ihmiset ja hyvää uutta vuotta! Olemme viettäneet juhlaa, jonka soisi viipyvän, tahtoisi pidätellä, sillä monesti onni on juuri odotuksessa ja muistoissa. Nyt odotus on ohi, vaan ei joulun tarvitse olla, eikä olekaan jos oikea-se jatkuu ja jotain säilyy, pysyy, säteilee ensijouluun, joulusta jouluun. Itselleni kulunut joulunaika on ollut monella tapaa muutoksen aikaa. On pitänyt hyvästellä tärkeiksi tulleita ihmisiä, seurakuntalaisia ja työtovereita. Samalla on kuitenkin saanut katsoa luottavaisesti eteenpäin maisemien vaihtuessa. Kaiken tunnemyrskyn keskellä päällimmäiseksi on jäänyt syvä kiitollisuus rinnallakulkemisen mahdollisuudesta niin ihmiselämän iloissa kuin su- neimmista joululauluista. Kaukinen, Iitti. Su 10.1. klo 10 Uuden kirkkoherramme Irina Kaukisen virkaanasettaminen messussa ja tervetulojuhla srk-talolla. 1. su loppiaisesta. Virret: 111; 334b:5-8; 217: 3-6; 215; 228; 339:1,4. Piispa Kaarlo Kalliala, Irina Kaukinen, Minna Rahko, Ari Paavilainen, Kaisa Iitti. Kirkkokuoro ja luottamushenkilöt avustavat messussa. Kastettu: Elias Antti Olavi AlaViikari Kallion srk Tulossa: Su 17.1. klo 10 Rippikoululaiset osallistuvat jumalanpalvelukseen, jonka jälkeen messuopetus 11.30-14.00. Opetus on osa rippikoulua ja osallistuminen siten välttämätöntä. ruissa. Itse ajattelen, että tuo ihmeellinen joulun säteily, joka jatkuu juhlan jo loputtua, on ennen kaikkea armon valoa -toivon valoa. Sitä hohdetta toivon sydämestäni teidän kaikkien elämään ja siunausta tuleville teillemme pyydän piispa Irja Askolan uudenvuoden rukouksen sanoin: ?Katso minua Jumala, jotta tulevana vuonna uskallan nähdä tarkoitukseni, tahtosi ja kaiken oleellisen. Kuule minua, jotta tuntemattoman kynnyksellä herään kuulemaan kaipuuni, kutsusi ja kanssakulkijoitten äänen. Kosketa minua, jotta astun uuteen vuoteen sanoen tervetuloa luottamus tervetuloa armahdus tervetuloa siunauksen salaisuus.? Irina Kaukinen kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta Kaukinen asetetaan virkaan Kirkkoherra Irina Kaukinen asetetaan virkaansa ensi sunnuntaina pidettävän messun yhteydessä Punkalaitumen kirkossa. Virkaan asettamisen ja siunaamisen suorittaa piispa Kaarlo Kalliala. Avustajina toimivat lääninrovasti Ari Paavilainen, eläkkeelle jäänyt kirkko- herra Kaj-Erik Tulkki, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hilkka Välläri, Susanna Nieminen sekä Manu Löytty. Liturgian toimittaa seurakuntapastori Minna Rahko. Messun jälkeen pidetään seurakuntatalolla tervetulojuhla, joka aloitetaan lähetyslounaalla. Enkelikirkko päättyi alttarin eteen kastemaljan luo, jossa puhuttiin kasteesta. ? Lapset ovat tietysti äidin ja isän omia mutta kasteessa heidät otetaan myös Jumalan lapsiksi, Minna Rahko muistutti. Seurakunnan ja MLL:n enkelikirkossa lapset pääsivät kiertelemään kirkossa. Urkuparvelta löytyi kanttorina tilaisuudessa toiminut Anni Uusi-Kuitti.
• 2016 ? N:o 1 ? Perjantaina tammikuun 8. päivänä Vuosi 2016 otettiin vastaan rauhallisesti Katse eteen ? Päin! Uusi vuosi, uudet kujeet, tavataan sanoa. Punkalaitumella eletään monessakin suhteessa tietynlaista etsikkoaikaa alkaneena vuonna. Kunnassa ryhdytään pohtimaan vielä tammikuun aikana sitä, kuka tarttuu kuntalaivan peräsimeen nykyisen kunnanjohtaja Lauri Innan siirtyessä Hattulaan. Toivottavasti saamme kovan profiilin hakijoita jatkamaan työtä kotikuntamme eteen, sillä kunnassaa on tänä vuonna edessä monia kauaskantoisia ratkaisuja, joita tehdään sekä omalla porukalla että maakunnassa. Etsikkoaikaa elävät myös tuulivoima- ja bioenergiahankkeet. Toisessa odotellaan hallinto-oikeuden päätöstä, toinen taas odottaa mukaan pääsyä hallituksen kärkehankkeiden rahoituksen piiriin. Paikkakunnan elinvoiman kannalta molemmat hankkeet ovat tärkeitä. Alkavanakaan vuonna emme ole yksin ja eristyksissä, vaan saamme osamme globaalin maailman ilmiöistä. Ne tulevat olemaan läsnä elämässämme. Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat osa arkeamme ja ovat sitä vastakin. Myös 3 talouden suhdanteet tuntuvat kotokunnassamme. Pitkään jatkunut lama jättää jo jälkensä, vaikka suhdanteiden aallonharjalla emme ratsastakaan. Vuonna 2016 tarvitsemme myös Punkalaitumella rohkeutta pitää yllä tekemisen meininkiä sekä uskoa tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Lannistua ei saa, vaan katse on pidettävä tiukasti eteenpäin suunnattuna. Se on ainoa keino, jolla pitäjämme säilyttää itsenäisyytensä ja omat hienot ominaispiirteensä. Armeijasta tutulla komennolla: Katse eteen ? Päin! ? Jumala ei ole ?lälly?, vaan kunnioitettava tyyppi Vuosi vaihtui Punkalaitumella rauhallisissa tunnelmissa. Keskipitäjältä nousi raketteja ilmaan vuorokauden vaihtuessa. Kuva: Toni Dahl. Irina Kaukinen aloitti Punkalaitumen kirkkoherrana vuodenvaihteessa. Seurakunta sai samalla laulavan papin, sillä musiikki on vahvasti läsnä Kaukisen elämässä. Juha Aro Punkalaitumen seurakunnan kirkkoherrana vuodenvaihteessa aloittanut Irina Kaukinen on muutaman päivän ajan ottanut ensituntumaa uuteen työpaikkaansa. ? Hyvin on alkanut. Maanantain aikana jätin entisen taakse ja illalla oli tosi hyvä mieli. Oli ollut hyvä päivä. Irina Kaukinen aikoo alkuvuoden kuluessa tutustua seurakunnan toimintoihin ja työntekijöihin. ? Samalla tehdään tietysti perustyötä, koska se on parasta tutustumista. Tammikuun aikana juttelen jokaisen työntekijän kanssa ja luon kuvaa seurakunnan tilanteesta. ? Monenlaista on mielenpohjalla siitä, mitä kaikkea voisi ja pitäisi tehdä. Itseä pitää oikein rauhoittaa ja laittaa jäitä hattuun, sillä olen innokas tarttumaan asioihin. Jumalanpalveluselämän moninaistaminen on ainakin yksi Kaukisen tavoitteista. ? Erilaiset ih- miset haluavat jumalanpalvelukselta erilaista puhuttelua. Tähän vastataan helmi- ja maaliskuun aikana mm. iltakirkoilla. Mielenkiintoinen ajatus voisi olla myös eri kohderyhmille suunnatut kirkkopyhät, joissa olisi eri sisältö ja musiikki. ? Ne hetket, jolloin ihmiset erityisesti tulevat kirkkoon, kuten joulu ja pääsiäinen, pitää suunnitella ja hoitaa hyvin. Kun niistä jää hyvä mieli, voi kirkkoon tulla uudestaankin, Kaukinen pohtii. Seurakunnan tiloista: kirkosta, seurakuntatalosta ja pappilasta uudella kirkkoherralla on pelkästään myönteistä sanottavaa. ? Kirkon kellotorni on herttainen, paksu ja turvallinen, ja rakennus itsessään moninainen jos ajatellaan ulkonäköä ja sitä, kuinka valoisalta sisällä näyttää. Seurakuntatalon parvelta katsellessa nautin taas rauhasta ja valoisuudesta, joka sisätiloista huokuu. Pappilan miljöö puolestaan on aivan ihana ja terassilta avautuva maisema todella hieno. Systemaattinen polku Irina Kaukinen kuvaa tietään pappisvirkaan systemaattiseksi poluksi, joka alkoi jo lapsuudessa. ? Minulla ei ole uskoontu- lokokemusta tai herätystaustaa, vaan olen pienestä pitäen kasvanut seurakuntaan. Lapsena kerhossa, nuorena riparilla ja isosena, myöhemmin kanttorin tuuraajana ja kanttorina. ? Kanttorina tein paljon muutakin seurakuntatyötä ja vuonna 2002 tuli yllättäen olo, että pitää hakea lukemaan teologiaa. Opiskelun aikana alkoi vahvistua, että tämä on minun juttuni. Jälkikäteen tuntuu, että kyse on ollut systemaattisesta polusta. Olen ollut mukana järjestämässä erilaisia tango-, jazz- ja ikivihreäkonsertteja. Mieheni kanssa osallistumme myös Säkylässä toimivan elävänmusiikin yhdistys Kanalasoundin toimintaan. Nykyiskelmästä Kaukinen löytää myös hengellistä sisältöä. ? Se on mennyt hengelliseen suuntaan. Jos ajatellaan vaikka Juha Tapiota. Hänen monet kappaleensa ovat tiettyihin tilanteisiin sopivaa hengellistä musaa. Musiikin lisäksi runous on kuulunut Kaukisen harrastuksiin pitkään. ? Jo 19-vuotiaana järjestin ensimmäisen runoiltani Turun Kaupunginteatterissa ja Suomen Lausujainliiton jäseneksi pääsin nuorimpana vuonna -87. Saisin siis käyttää titteliä lausuntataiteilija, mutta en minä sitä käytä, hän naurahtaa. ? Usein otan saarnoihin mukaan pätkän runoa, kun joku on jo tietyn asian osannut hienosti kirjoittaa. Erityisesti pidän piispa Irja Askolan runoista. Kaikkivaltias Jumala Omaa Jumalaansa Irina Kaukinen kuvaa kaikkivaltiaaksi, armolliseksi ja rakastavaksi. ? Hän on kaikentietävä ja kaikentunteva, ja jaksaa silti rakastaa meitä. ? Jumala ei ole kuitenkaan mikään ?lälly? tyyppi, vaan kunnioitettava tyyppi. Hänen ?ankaruutensa? näkyy siitä, että kaikki on Hänen kädessään. Ihminen ei lopulta elä omassa varassaan. Ensi sunnuntaina Irina Kaukinen asetetaan virkaansa Punkalaitumen kirkossa. Hän toivoo, että seurakuntalaiset ottavat uuteen kirkkoherraan rohkeasti yhteyttä. ? Olen avoin kaikille ideoille, missä vain seurakunta voisi olla mukana, koska seurakunta nimenomaan haluaa olla siellä, missä ihmisetkin. Musiikki kokonaisvaltainen lahja Erityisesti Kaukinen korostaa musiikin olleen hänelle tie kirkkoon. ? Kirkossa laulaminen on kuulunut aina osaksi elämääni. ?Sibiksessä? kanttoriksi opiskellessa tein graduni virsistä ja pitkään virsikirja olikin minulle oma raamattuni. Musiikki kuuluu muutenkin vahvasti kirkkoherran elämään. ? Musiikki on kokonaisvaltainen lahja, sitä voi käyttää muutenkin kuin hengellisessä muodossa. Itselleni musiikki on myös vastapainoa papin työlle. ? Suvullamme ja perheellämme on vahva musiikkitausta. Kirkkoherra Irina Kaukinen kertoo alkuvuoden kuluessa tutustuvansa seurakunnan toimintoihin ja henkilöstöön. Tiistaina hän suunnitteli yhdessä talouspäällikkö Manu Löytyn kanssa vuoden ensimmäistä kirkkoneuvoston kokousta.
• 4 Perjantaina tammikuun 8. päivänä ? N:o 1 ? 2016 Aukioloaikojen vapautuminen näkyy erikoispyhinä Juha Aro Päivittäistavarakaupan aukioloaikojen vapautuminen alkoi Punkalaitumella näkyä heti vuodenvaihteessa paikallisen Siwan aukiolona. Jatkossa paikalliset kaupat käyttävät vapautumisen mahdollisuuksia pitäen ovia auki varsinkin erikoispyhinä. ? Olimme avoinna uudenvuodenpäivän ja kokemukset olivat heti hyvät. Normaaliin verrattuna myynti oli kolminkertainen ja asiakkaat kiittelivät kovasti. Monen päivä kuulemma pelastettiin, naurahtaa myyjä Piia Gröhn Siwasta. Jatkossa Siwa pysyy avoinna erikoispyhinä. ? Aukioloaikoja ei muuten enää pidennetä nykyisestä, Gröhn kertoo. Pourulla katsotaan rauhassa K-Supermarket Pourulla aukioloaikojen vapautumiseen suhtaudutaan kauppias Antti-Jussi Pourun mukaan kaikessa rauhassa. ? Perusaukiolo pysyy samana mutta katsotaan nyt muun osalta, mitä asiakkaatkin haluavat. ? Jatkossa auki ollaan ne pyhät, jotka aiemminkin ollaan avoinna oltu. Loppiaisena mennään lyhyellä aukiololla, Pourun kertoo. Hänen mukaansa aukioloajan vapautus ei automaattisesti tarkoita myynnin kasvua. ? Paljon on kiinni siitä, mihin asiakkaat totutetaan. Poikkeusaukiolo tarkoittaa totta kai muutamaa kävijää mutta onko asiakkaita tarpeeksi, jää nähtäväksi. Ylimääräisestä aukiolosta on aina myös Heimo Alajoki oli ostoksilla Punkalaitumen Siwassa maanantaina. Kassalla häntä palveli Piia Gröhn. omat kulunsa. ? Sinällään sääntelyn purku on hyvä asia. Nyt jokainen kauppias voi itse päättää aukiolosta, se on järkevää, Antti-Jussi Pouru sanoo. ?Vanhan kaupan? aikana Pourulla saatiin ovet pitää avoinna neljä tuntia toisena pääsiäispäivänä ja tapaninpäivänä. Uuden Supermarketin myötä tämä mahdollisuus päättyi kaupan neliöiden määrä noustua yli säädetyn. ? Kolmisen vuotta mentiin niillä säännöillä, nyt voidaan itse päättää. Tilanteen mukaan mennään. Eurohyötyä vaikea arvioida Salea Punkalaitumella pitävän Satakunnan Osuuskaupan toimialajohtaja Jussi Kaartinen ker- 28 hirveä kaadettiin Juha Aro Vuodenvaihteessa päättyneen hirvijahdin aikana Punkalaitumella kaadettiin yhteensä 28 hirveä. Riistakeskuksen myöntämät luvat tulivat kaikki käytetyiksi. Metsästäjien havaintojen mukaan hirvikanta on pitäjässä kasvussa. ? Hirvikannan suunta näyttää tällä hetkellä hyvältä. Kanta on lievässä kasvussa, toteaa Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen. Kuluneen kauden jahti toteutettiin ensimmäistä kertaa uusien hirvitalousalueiden puitteissa ja niissä laadittujen ennakkosuunnitelmien mukaan. ? Sovi- too kaupparyhmän pidentävän Satakunnassa niin Prismojen, SMarkettien kuin Salejenkin aukioloa. ? Punkalaitumen Salessa on jo nyt laaja aukioloaika eli se pysyy ennallaan. Erikoispyhien osalta tapahtuu muutos ja kauppa on auki esimerkiksi pääsiäisen pyhinä. ? Aukioloaikojen vapauttaminen euromääräistä hyötyä on vaikea laskea. Näkemyksemme on, että pienissä myymälöissä hyöty on pienempi, kuin kaupunkiseutujen suurissa myymälöissä, Kaartinen toteaa. Hänen mukaansa asiakkailta, etenkin vuorotyötä tekeviltä, on tullut myönteistä palautetta aukioloaikojen pidentämisestä. ? Lopulliset vaikutukset riippuvat kuluttajista ja siitä, oppivatko he käyttämään pidentynyttä aukioloa. Paljon riippuu myös siitä, tuoko aukioloaikojen pidennys uutta myyntiä vai siirtääkö se vain nykyistä myyntiä myöhempään ajankohtaan, pohtii Jussi Kaartinen. tuista asioista pidettiin aika hyvin kiinni. Hirvikannan rakennetta parannetaan säästämällä hyviä sonneja, niitä jäikin jahdin jälkeen mukavasti. ? Jäävän kannan arvio osoittaa myös hirvien määrän lisääntymistä. Todennäköisesti ensi kaudelle lupamäärää on mahdollista maltillisesti lisätä, Loponen arvioi. Punkalaitumella hirviä metsästi neljä seuraa ja yksi seuruen. Yhteensä kaadettiin 14 aikuista hirveä ja sama määrä vasoja. Aikuisista hirvistä uroksia ja naaraita kaadettiin molempia seitsemän. Seuroittain kaadot jakautuivat niin, että Jalasjoen Metsästysseura ampui kolme aikuista ja seitsemän vasaa ja Punkalaitumen Metsästysseura neljä aikuista ja kolme vasaa. Metsästysseura Haukka ja Kanteenmaan Metsästysseura saivat molemmat saaliiksi kolme aikuista ja vasan sekä Kotkan seurue aikuisen ja kaksi vasaa. Myyjä Soili Saarinen ja myymäläpäällikkö Anni Kallioinen täyttivät hyllyjä Salessa. Kauppias Antti-Jussi Pouru suhtautuu rauhallisesti vapautuneisiin aukioloaikoihin. ? Asiakkaiden toiveiden mukaisesti mennään.
• 2016 ? N:o 1 ? Perjantaina tammikuun 8. päivänä 5 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hankkeen vetäjä Maarit Tiittanen: ? Avointa keskustelua tarvitaan, ei kyräilyä Juha Aro Maahanmuuttajat maaseudun arjessa ?hankkeen vetäjän Maarit Tiittasen korviin kantautuu ?kyliltä? usein sama tieto. ? Tullaan sanomaan, että kylillä puhutaan minun olevan ?kukkahattutäti?. Ei se, että ihminen työskentelee maahanmuuttajien parissa sitä tarkoita automaattisesti. Töitä maahan tulijoiden kotouttamiseksi tehdään todella kovasti. Punkalaitumellakin, jossa kiintiöpakolaisina kuntalaisiksi asettuneisiin maahanmuuttajiin on jo totuttu ja heistä saatu hyviä kokemuksia, kaivataan Maarit Tiittasen mukaan edelleen avointa keskustelua. ? Kyräily ja selän takana kuiskiminen ei johda mihinkään. Toivoisin, että ihmiset tulisivat rohkeasti tapaamaan tai ottaisivat kylillä hihasta kiinni, mikäli joku asia heitä askarruttaa. Aihe on meille kaikille yhteinen, siksi keskustelua tarvitaan. Tiittanen toimi aiemmin paikkakunnalla Maahanmuuttajat kylille ?hankkeen vetäjänä. Tämä hanke sai laajaa huomiota ja valtakunnallista tunnustusta tuloksistaan. Toukokuusta lähtien hän on vetänyt Maahanmuuttajat maaseudun arjessa ?hanketta. Joutsenten Reitti ry on Maarit Tiittanen on työskennellyt Punkalaitumella maahanmuuttajien parissa jo useita vuosia. Tiittasta kummastuttaa se, että pelkästään ammatin vuoksi moni on valmis nimeämään hänet ?kukkahattutädiksi?. myöntänyt hankkeelle rahoituksen mutta Ely-keskus ei ole vielä päätöstä käsitellyt, siksi hanke toimii tällä hetkellä ns. omalla riskillä. ? Hankkeessa jatketaan työskentelyä maahanmuuttajien kotouttamiseksi mutta nyt jalkautetaan myös Maahanmuuttajat kylille ?hankkeen hyviä käytäntöjä Joutsenten Reitin alueelle. Jalkauttaminen on tosin levinnyt laajemmallekin, sillä meidän mallimme otetaan käyttöön mm. Kolarissa sekä muissakin kunnissa. Hankemalli on lähetet- ty yli sataan kuntaan Suomessa, Tiittanen kertoo tyytyväisenä. Hän korostaa, että maahanmuuttajat eivät ihmisinä eroa kantaväestöstä. ? He vain tarvitsevat enemmän tukea, koska eivät ole tottuneet esim. suomalaisiin byrokratian rattaisiin. Heidänkin elämänsä menee koko ajan eteenpäin ja uusia asioita tulee vastaan, joissa tukea vaaditaan. Itse korostan sitä, että jokaisen on itse opittava hoitamaan omat asiansa. Kotiin en anna kenenkään jäädä makaamaan, vaan käyn kyllä ?potki- massa? liikkeelle. Punkalaitumella on tällä hetkellä kuutisenkymmentä maahanmuuttajaa. Helmikuun alkupuolella otetaan vastaan 16 kiintiöpakolaista Syyriasta. Heistä kahdeksan on lapsia. Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen aloitettava heti Maarit Tiittasen vetämä hanke ei ole suoraan suunnattu paikkakunnan turvapaikanhakijoil- le. Silti hänellä on näkemyksiä myös suuren turvapaikanhakijoiden määrän synnyttämästä tilanteesta. ? Haastavahan tilanne on monella lailla. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden työllistyminen on vaikeaa ja byrokratiaa paljon. Punkalaitumella asustavista hakijoista tuskin yksikään tulee jäämään kuntaan myönteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan. Tiittasen mukaan turvapaikanhakijoiden saaminen eri toimenpiteiden pariin vaatii paljon räätälöintiä ja ideoita. ? Itse aloittaisin kotouttamisen aiemmin. Siihen olisi panostettava, jotta joutenolo jäisi vähemmälle. Arkielämän selviytymistaitojen ja suomen kielen opettamiseen pitäisi satsata. Kotouttamista ei ole se, että turvapaikanhakijat tupataan viettämään vapaa-aikaa harrastusten parissa. ? Kielen opiskelu olisi siksi tärkeää, että yhä edelleen monella maahanmuuttajalla opiskelupaikan saaminen estyy kielitaidon puutteen vuoksi. Puhutaan kuitenkin ihmisistä, jotka ovat asuneet Suomessa jo useamman vuoden. Kaikesta muusta kyllä selvitään mutta ei kielestä, koska sitä ei käytetä riittävästi, Maarit Tiittanen pohtii. Punkalaitumen kunnantalolla järjestetään kaikille avoin maahanmuuttoa koskeva infoja keskusteluilta torstaina 14.1. klo 19 alkaen. Paikalla ovat niin poliisin, SPR:n kuin kunnankin edustajat. Tilaisuudessa mm. keskustellaan maahanmuuttajien tämänhetkisestä tilanteesta Punkalaitumella. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy yhdistyivät Vuoden 2015 alkupuolella aloitettu työ kahden jätehuoltoyhtiön yhdistymiseksi on saatu päätökseen. Satakierto Oy sulautui vuoden 2016 alussa suunnatun osakeannin kautta Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. Tämän myötä Satakierto Oy:n osakaskunnat tulevat mukaan Loimi-Hämeen Jä- tehuolto Oy:n omistajakunniksi. Fuusiolla ei ole vaikutusta henkilökunnan asemaan. Yhdistymisen jälkeen jätehuollon palvelut jatkuvat ennallaan. Palveluiden hinnoittelussa noudatetaan vuoden alusta LoimiHämeen Jätehuollon hinnastoa. Yhtiöllä on jatkossa kaksi jäte- Hannu Nikkilästä vuoden 2015 Kirjapää Sastamalan kaupungin hallintojohtajan virasta hiljattain eläköitynyt Hannu Nikkilä on valittu vuoden 2015 Kirjapää -arvonimen saajaksi. Nikkilä hatutettiin Kirjapää-hatulla Kulttuuritalo Jaatsilla tiistaina 29.12. pidetyssä juhlassa. Valinnan tehnyt raati perusteli valintaa sillä, että Hannu Nikkilä on ollut, ja on edelleen merkittävä vaikutus nykyisen Kirja-Sastamalan olemassaoloon. Nikkilä on ollut alusta asti vahvasti mukana esimerkiksi Vanhan kirjallisuuden päivät -kirjallisuustapahtumassa ja hän on omalta osaltaan merkittävästi vaikuttanut tapahtuman syntyyn ja eloonjääntiin. Nikkilä on ollut tärkeä vaikuttaja myös mm. Rudolf Koivun ystävät ry:n, Herra Hakkaraisen talon ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin sekä Suomen kirjainstituutin takana. Nikkilä suh- tautuu raadin mukaan kirjaan ja Kirja-Sastamalaan innostuneesti ja intohimoisesti, innostaa ympärillään olevia, luo verkostoja ja pitää niitä yllä. ? Hannu Nikkilä on todellinen kirjasuurlähettiläs, päättää raati perustelunsa. Vuoden 2015 Kirjapään valinnasta vastasivat kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, kirjakaupunkityöryhmän puheenjohtaja Päivi Pelttari ja markkinointipäällikkö Johanna Kurkikangas. Vuoden Kirjapääksi valitaan henkilö tai yhteisö, joka omalta osaltaan on edesauttanut Sastamalan nousua valtakunnallisesti tunnetuksi kirjakaupungiksi. Ensimmäinen Kirjapään arvonimi myönnettiin 10.10.2013 kirjailija Mauri Kunnakselle. Vuonna 2014 arvonimen sai kirjailija, kustantaja Marko Vesterbacka. keskusta toinen Forssan Kiimassuolla ja toinen Köyliön Hallavaarassa. Jäteasemat Sastamalassa, Loimaalla, Akaassa, Somerolla ja Urjalassa ovat alueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä. Vuodenvaihde ei tuo aukioloaikoihin eikä palvelunumeroihin muutoksia. Kierrätyspisteet, vaarallisen jätteen keräys, jätehuollon neuvonta ja muut tutuksi tulleet palvelut jatkavat pääosin kuten tähänkin asti. Sähköpostiosoitteiden loppuosa muuttuu lhj.fi-päätteisiksi entisten satakiertolaisten osalta vuoden vaihteessa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n nimi, liikemerk- ki ja viestintä yhtenäistyy uudella isommalla toimialueella asteittain vuoden 2016 aikana. Yhdistyminen kasvattaa käytössä olevia resursseja ja osaamista. Isommat jätemäärät ja laajempi yhteistyö Lounaisen Suomen alueella mahdollistavat alueen asukkaille, julkishallinnolle ja myös yrityksille tehokkaammat ja edullisemmat jätteen hyötykäytön ja kierrätyksen ratkaisut. Jatkossa kummankin yhtiön kokemukset ja osaaminen hyödynnetään jätehuoltopalveluiden edelleen kehittämisessä. Vuoden 2015 alusta Forssan Kiimassuon jätekeskuksessa ei ole enää sijoi- tettu yhdyskuntajätteitä kaatopaikalle. Vuodenvaihde päättää kaatopaikkasijoituksen myös Hallavaaran jätekeskuksessa. Kaikki yhdyskuntajätteet voidaan hyödyntää joko materiaalina tai energiana. Vuoden vaihteen jälkeen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä on 16 omistajakuntaa. Alueella asuu vakituisesti 145 000 asukasta ja kesällä väkimäärä lisääntyy merkittävästi kesäasukkaiden saavuttua alueelle. Ensi vuodelle arvio yhtiön liikevaihdosta on 11 miljoonaan euroa. Yhtiö työllistää 50 jätehuollon ammattilaista. Kelit vaihtelevat. Vaikka tällä hetkellä lähes 30 asteen pakkaset nipistelevät nenänpäitä, vielä ennen joulua maisema Pentinmaassa oli kovin erilainen tulvan noustua pelloille.
• 6 Perjantaina tammikuun 8. päivänä ? N:o 1 ? 2016 Alkuviikosta ladulle Porttikalliolla Juha Aro Porttikallion hiihtokeskuksessa on mahdollisuus päästä ladulle ensi viikon alkupuolella. Näin lupaa Punkalaitumen Kunnon hiihtojaoston puheenjohtaja Jari Pitkänen. Lunta on tykitetty latua varten sunnuntaista lähtien. ? Sunnuntaina aloitettiin ja kuluva viikko tehdään lunta. Kun pakkanen alkuviikosta hellittää, levitetään tykkilumi noin kilometrin laduksi, Jari Pitkänen kertoo. Kuten myös aiempina vuosina lumitykin hoidosta vastaa talkooporukka. ? Sama joukko, joka on hommaa hoitanut aiempinakin vuosina. Tykki on nyt onneksi toiminut hyvin, mihinkään ei ole tarvinnut kajota. Vaikka Porttikalliolle alkuviikosta kilometrin latu saadaankin, hiihtokeskuksen täysi hyödyntäminen vaatii Pitkäsen mukaan ?apuja taivaalta?. ? Meidän resurssimme ovat sen verran pienet, ettei isompaa lenkkiä tykkilumella ole mahdollista tehdä. Tässäkin on urakkaa riittävästi. Lunta pitäisi taivaalta tulla ainakin helmikuun 20. päivään menessä. Silloin Porttikalliolla järjestetään kaksipäiväiset Satakunnan piirinmestaruushiihdot ja -viestit. Terveisiä eduskunnasta Juna puskee eteenpäin Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi jaloilleen luomalla maahan 110 000 uutta työpaikkaa ja katkaisemalla velkaantumisen kierre. Läpi syksyn tätä tavoitetta palvelevia esityksiä on puskettu läpi eduskunnasta ja keväällä jatketaan. Monet näistä säästöistä tai tiukennuksista ovat epäsuosittuja niiden keskuudessa, joita ne koskevat. Se on ymmärrettävää. Nyt ei kuitenkaan haeta poliittisia pikavoittoja, vaan laitetaan asioita kuntoon. Otetaan konkreettinen esimerkki hallituksen viimeisimmästä linjauksesta Joulun alla. Hallitus esittää, että lomalla sairastamiseen tulee kuuden päivän omavastuu. Se siis tarkoittaa, että jos ensi kesänä sairastaa jonkin tulehduksen, johon saa kolme päivää sairasloma, niin se menee omaan piikkiin. Voimassaolevan lain mukaan nuo kolme päivää on saanut olla lomalla myöhemmin. On luonnollista, että tämä ei kuulosta hyvältä uudistukselta niiden korvissa, joille tämä lomalla sairastuminen sattuu omalle kohdalle. Kukapa meistä ei haluaisi lisää terveitä lomapäiviä? Mikä sitten on tässä asiassa oikeus ja kohtuus? Työnantaja tuskin on syyllinen siihen, että työntekijä sairastuu lomalla. Siitä huolimatta työnantajille on koitunut tästä lomalla sairastumisesta 200 miljoonaan kulut vuositasolla. Toisaalta työntekijän kannalta on kohtuutonta, jos koko loma menee sairastellessa, eikä työkyky ehdi loman aikana palautua. Oikeutta ja kohtuutta on tässä asiassa mietitty Euroopan Unionin tasollakin. Siellä on päädytty siihen, että viiden viikon vuosilomalla on kohtuullista saada olla neljä viikkoa terveenä. Siitä tulee siis kuuden päivän omavastuu ja pidemmistä sairauslomista tulee lisää lomapäiviä. Nyt Juha Korhonen vahti lumitykin toimintaa Porttikalliolla tiistaina paukkuvassa pakkasessa. Novelleja ja käsitöitä kirjastolla Juha Aro Suomi ottaa siis käyttöön tämän EU:n standarditason ja tältä osin palautamme kilpailukykymme tasavertaiseksi esimerkiksi Tanskan kanssa. Tämäkään uudistus tuskin tuo hallituspuolueille lisää ääniä. Se on kuitenkin välttämätön, koska meidän on puolustettava suomalaisen työn kilpailukykyä. Viimeisen seitsemän vuoden aikana olemme menettäneet 100000 teollista työpaikkaa. Työtä on siirtynyt solkenaan muualle. Viimeksi Nanso lopetti Nokialla 94 vuotta toimineen tehtaan ja työt siirtyi Viroon. Kun työt lähtevät maasta ulos, niin kuka siinä häviää? Eniten häviää työnsä menettänyt työntekijä, joka putoaa työttömyyskorvaukselle. Toiseksi eniten häviää yhteiskunta eli me kaikki, kun menetämme verotuloja, mikä heikentää hyvinvointipalveluita. Kolmanneksi häviävät palvelualan yrittäjät ja työntekijät, kun heidän asiakkaillaan ei ole enää yhtä paljon rahaa ostaa. Tämä kierre on saatava katkaistua ja työn virta kääntymään Suomeen päin. Se on hallituksen päätavoite ja siihen suuntaan juna puskee. Sen työn tulokset eivät näy heti gallupeissa, mutta se näkyy ennen pitkää suomalaisten perheiden hyvinvoinnissa. Parempaa uutta vuotta toivottaen! Arto Satonen kansanedustaja (kok) Sastamala Punkalaitumen kirjastossa virkkuukoukut ja sukkapuikot kilisevät iloisesti. Kilinän saattelemana tietopalvelusihteeri Jenni Vainio-Köpi lukee kirjasta vanhoista jouluperinteistä. Novellikoukku on kokoontunut kirjastolla jo muutamia kertoja. Kokoontumisissa on mahdollista käsitöiden lomassa kuunnella novelleja. Kokoontumiset jatkuvat myös alkaneen vuoden aikana. Joulunalla paikalla oli poikkeuksellisesti vain kolme henkeä. Marjatta Naskalilla oli mukana virkkuutyö, Ulla Riitingillä työn alla olivat villasukat. Jou- ko Karjalainen puolestaan ratkoi kryptoja ristisanalehdestä. ? Viime kerralla tein rubiikinkuutiota, hän naurahtaa. ? Mukavaa tämä on mutta ihmisiä saisi olla tietysti mukana enemmän, tuumii Marjatta Naskali. ? Mutta ei parissa tunnissa vielä hirveästi aikaan saa, Ulla Riitinki jatkaa. Novellikoukussa kuunneltiin joulualla vanhoista jouluperinteistä. Edellisellä kerralla luettiin Sinikka Nopolan lyhyitä juttuja. ? Ne olivat mahdottoman hauskoja ja piristäviä, kolmikko kertoo. ? Kirjallisuudessa novellit tuntuvat olevan tällä hetkellä muutenkin ?pop?, Marjatta Naskali pohtii. Samaa mieltä on Jenni Vainio-Köpi. ? Ehkä ihmisten kiireinen elämä on nostanut novellien suosiota. Halutaan lukea lyhempiä teoksia, joissa ratkaisu tulee nopeasti. ?Parastettu? idea Kirjastotoimenjohtaja Jari Hjelm kertoo Novellikoukun olevan ideana ?parastettu?. ? Eli varastettu ja parannettu. Alkujaan konsepti on lähtöisin Helsingistä Kallion kirjastosta. ? Tuunasimme ajatusta siten, että kutsuttiin Martat mukaan hyväntekeväisyyden merkeissä. Ajatuksena oli mahdollisesti yhdistyksen kautta tavoittaa ihmisiä, jotka muuten eivät ehkä harrasta tekstejä ja lukemista. Ensimmäisellä kerralla tehtiin muistisairaille muistimuhveja. Novellikoukun ideoinnissa mukana on ollut myös tietopalvelusihteerin sijaisena toiminut Liisa Oravasaari, joka nykyisin työskentelee Sastamalan pääkirjastossa. Jenni Vainio-Köpi luki Novellikoukun kokoontumisessa joulunalla jouluperinteistä. Marjatta Naskali (oik.) virkkasi, Ulla Riitinki kutoi sukkaa ja Jouko Karjalainen ratkoi kryptoja.
• 2016 ? N:o 1 ? Perjantaina tammikuun 8. päivänä Riimejä viime vuodesta Kostilassa myllättiin, putkee maahan tällättiin. Työmaa keräs valvojia, ahkeroinnin palvojia. Yrittäjät torin aukas, väkivirrat tämä laukas. Hankinta on vaikee sana, ?deffal? poistuu sydänlama. Vaalihuumaan tori heräs, kannatusta moni keräs. Neljä saatiin riuskaa miestä, jokos suora tulis tiestä? Rosvosakki tänne iski, eivät tieneet, oli riski. Takaa-ajo sinivalos, tiehaaraan autot hajos. Uusi paikan Arto, Martti, Nurmiselle äänipartti. Upseeri ja herrasmies, Hakanen, sen kaikki ties. Äkkiä taas aukes ?vokki?, tulijoita aimo potti. Suuhun meinas mennä sormi, joiltain puuttui käytösnormi. Moni tekee talkootyötä, paiskii sitä päivää yötä. La-Pa nuoret liikuttelee, sadut MLL lueskelee. Jälkeen alkukankeuden, kaiken kurjan, ankeuden. Rinnanelo tässä sujuu, valtiolta rahaa kuluu. Kuntolaiset ampui, hiihti, siitä tuli tulos siisti. Mitaleita kaulass´ kantaa, esimerkin hyvän antaa. ?Pisnesraon? näki Antti, ilmoitteli, kova kantti, julkisuutta paljon sai, ilmiökin tämä kai. Samaa myöskin Olli antaa, huolen kartoistakin kantaa. Tervaskanto tämä mies, liikkujat sen kaikki ties. Teatteri se jälleen loisti, repliikitkin oikein toisti. Moni oli rooli hyvä, kummarrus taas kerran syvä. Pauli kuoroo pitkään johti, uutta miestä ruoriin pohti. Johtaa ehti Petri, Jukka, kuoroa ei peri hukka. Kylvömies ei koskaan viisas, syysviljaa silti piisas, sitä mielellänsä pui, kevätkylvö vetess´ ui. Sata vuotta kirkkokuoro, heilläkin oll´ juhlan vuoro, hengellinen tämä kööri, avattiin jo äänirööri. Kirkkoväärtit Hilkka johtaa, seurakuntalaiset kohtaa. Jyrki lähti, Minna tuli, ukkovalta siihen suli. Tuottajienkin virkos väki, Vartiolan täyden näki. Yhteinen on huoli aito, kunpa liikkus maitoauto. Kisa myöskin kirkkoherran, äänesti vaan yhden kerran, lyhyt siitä tarina, valituksi Irina. Entäs sitten nuoret torin, kuka hankkii kaljakorin? Huolenaihe kevään suuri, ettei loppus hulluntuuri. Pedot monet metsämailla, susi oli ruokaa vailla. Lammaskatraan kimppuun hyökkäs, kiitokseksi hukka nyökkäs. ?Pulevaarti? rantaan joen, virkistystä siitä, koen. Sulkakynä kovan hinnan, muistomerkiksikö Innan? Johtopaikan ?persut? vaati, Mölsä esityksen laati. Nuijaan tarttui Prihtin Ari, siitä uutisoi jo ?plari?. Apteekissa vaihto vahdin, Marianne määrää tahdin. Täydet vuodet Metsärannan, lamalenkin sieltä kannan. Naisten kerho Fiina myös, tarmokkaita LC-työss´. Miesten klubi veikkaa säätä, nyt ei kipristellyt päätä. Tukunmäellä juhlavuosi, Ratialta arkkuun kuosi. Työtä, leipää, monell´ tarjoo, toimintaan en toivo varjoo. Rallipolun tuntee Arttu, pokaaleita mukaan tarttu. Tallan hän vaan pohjaan paino, auto harvon ojaa kaivo. Sukupolvein säilyy taito, Mettäseltä arkku aito. Perinnettä paljon riittää, asiakkaat sitä kiittää. Numeroita Juha lukkee, Jaakko, Ville, häntä tukkee. Bingo ns-talon täyttää, kelle rivi voiton näyttää? Mokoma se henkiin heräs, ruokailijaa paljon keräs, menúta on hauska lukee, elinvoimaa tämä tukee. Hanke siälä, toinen täälä, valituksekkin jo päälä. Toteutuuko joku niistä, hyvää älä aina kiistä. Entäs sitten Myllyniemet, sorttimentti, senhän tiennet, laaja on ja tärkeä, veljeksillä järkeä. Vastainen on virta myllyn, hanke heitti häränpyllyn? Herliini ja Kiina kiitti, hymyy siitä paljon riitti. Kesän tutut perinteet, museolle toki meet. Heinäpäivät, illan juoksut, härästäkin nousi tuoksut. Äkkiä se sujahti, ohi mennä hujahti. Vuoteen luon nyt katsauksen, pieneen runoon satsauksen. Kaisankoti 15 vuotta, juhlansa ei suinkaan suotta. Roinistolta puheenparsi, Saariselta runonvarsi. Seinää pitkin äheltää, alas tulla humpsahtaa. Kattoon nousin minä myös, ohjaajat kun oli työs. Lumikasan teki tykki, kissall´ sitä Jouko lykki. Hiihtolatu syntyi oiva, kohta suihki suksi soiva. Neuvontaa ja palvelua, vähemmäksi arvelua. SASYP tarjoo sitä meille, yrittäjäin ensiteille. Pohjoisseudun, vanhan koulun, juhlat heti jälkeen joulun. Sukupolvet kohtas siellä, samat teikit koulutiellä. Kiertolassa meno toinen, pannaan kiinni koulu moinen. Se ei ole yhtään hianoo, vastustuskin oli vianoo. Keskuskoulun Hannu lähti, paikan tuttu Ville täytti. Suunnitelma: uusi koulu, oppilaille melkein joulu. Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN Ilmestyy torstaisin. e-mail: Toimitus avoinna: ma?to klo 9?16, pe suljettu. toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3505 LT 2015 Ruoho vihree Hattulan, nummet kuivat Parolan. Laten lähtö ?hatuttaa?, tosissansa potuttaa. Loppuvuoden ilonaihe, Maija-Leenan uusi vaihe, eduskunnan virka tärkee, hoito vaatii paljon järkee. Tarinaa vaan paljon tästä, laitumenkin elämästä, paikkakunta meillä hyvä, kauas jätä torajyvä. Hiessä jo on tämä hepo, väsynyt ja ranka repo, nyt se ratsu vallan pyssäs, siksi runo tähän tyssäs. Menköön hyvin vuosi tämä, käteen ei saa jäädä jämä, toivotukset näillä kurin: Onni oikein, nuttu nurin! -JA Ilmoitukset ja muu aineisto on jätettävä tiistaina klo 13.00 mennessä toimistoon. Sata-Pirkan Painotalo Oy ? Pori 2016 Maahanmuuttoa koskeva info- ja keskustelutilaisuus pidetään 14.1.2016 klo 19.00 kunnantalolla, kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Paikalla SPR:n, poliisin ja kunnan edustajat. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maahanmuuttajien tämänhetkisestä tilanteesta Punkalaitumella! KUNNANVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 18.1.2016 klo 18.00 kunnantalon valtuustosalissa. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 2 3 4 5 6 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali vuodelle 2016 Kunnanvaltuuston kokoukset vuonna 2016 Valtuuston kokousten pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen vuonna 2016 Kunnallisten ilmoitusten julkaiseminen vuonna 2016 Lausunto hallituksen linjaukseen itsehallintoalueiden perusteiksi Maa-alueen myyminen / Matti Ollikainen Kokouksen pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä kunnanvirastossa maanantaina 25.1.2016 klo 09.00 - 15.00. Punkalaitumella 08.01.2016 Outi Uusi-Kouvo valtuuston puheenjohtaja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut PUNKALAITUMEN IKÄNURKKA Ikänurkka on Punkalaitumen ikäihmisten matalan kynnyksen palvelupiste, joka on avoinna torstaisin klo 9.00-11.00 kerran kuukaudessa nuorisotila Nurkkaputkan tiloissa, torin läheisyydessä. Jokaiselle kerralle on sovittu teema, josta on info klo 10.00 alkaen. Mahdollisuus myös henkilökohtaiseen palveluohjaukseen. Kevään ohjelma: 14.1. Kierrätys ja lajittelu 11.2. Punkalaitumen päivätaksi käytännössä 10.3. Apuvälineet kotona selviytymisen tukena 14.4. Diabeteksen ehkäisy ja hoito 12.5. Kevätlauluja Ikänurkan aamukahvit 28.1., 25.2., 24.3. ja 21.4. Kirjasto mukana aamukahveilla. Lisätietoja Katariina Anttila puh. 02-7608 0606 tai Marita Pitkänen puh. 040-5072 543, www.sotesi.fi. www.sotesi.fi Kiitos! Kiitokset taas Museoyhdistykselle Hyvistä Joulu-saunan löylyistä Yli-Kirralla! Samalla tuli tehtyä hautausmaan kynttilä- Päätoimittaja Juha Aro Puh. 02-7674 256 Matkapuh. 045-111 5115 Toimittaja ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, laskutus 7 ILMOITUSHINNAT 1.1.2016 Etusivu...................... 0,95 e/pmm 1-väri 1,05 e/pmm 4-väri 1,15 e/pmm Muut sivut.. ............. 0,85 e/pmm 1-väri 0,95 e/pmm 4-väri 1,05 e/pmm Arvonlisävero 24 % lisätään ylläoleviin hintoihin. Jakeluhäiriöt Varhaiskanto p. 0800 392262. Perusjakelu p. 02 7674256 kierrokset, niin Urjalan kuin Punkalaitumen hautausmailla lähiomaisten haudoille. Me somerolaiset, tammelalaiset ja forssalaiset saunojat, kaikilla siteitä myöskin sinne päin. Kiitos vielä! Ensi vuonna uudestaan. Hannu Rekunen ?Vorssasta? VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. TILAUSHINNAT 2016: Kestotilaus......................... 40 euroa 12?10kk.............................. 42 euroa 9?7kk...................................36 euroa 6?4kk...................................28 euroa 3?1kk................................... 24 euroa Ulkomaille kaksinkertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv.
• 8 Perjantaina tammikuun 8. päivänä ? N:o 1 ? 2016 VASARAT PAUKKUU METSÄVEROILTA METSÄNOMISTAJILLE AJILLE tiistaina 26.1.2016 klo 17.30-20.30 Punkalaitumen Osuuspankin kokoustilat, 2. krs, Urjalantie 10, Punkalaidun Huittisten Keila- ja Pelihalli Metsäveroilta on osallistujille maksuton, mutta tta tt ennakkoilmoittautuminen välttämätön. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 19.1.2016 mennessä ? punkalaitumen@op.? tai puh. 010 257 5401 TOIMITUKSESSA, SALESSA, SIWASSA ja K-SUPERMARKET POURULLA hintaan 1 euro Seurat toimivat Punainen Risti Ystävät: 12.1. klo 14 vanhustentalojen tiistaikerho alkaa vanhustentalojen kerhohuoneessa. 19.1. klo 18 Ystävät kokoontuvat Kirpparille. Käsitellään tiistaikerhovuoroja. Punkalaitumen Mieskuoro Harjoitukset alkavat Keskuskoululla ma 11.1. klo 19. Kokoontuminen 25.1. klo 20 harjoitusten jälkeen. Kanteenmaan Nuorisoseura Zumba jatkuu 12.1. klo 18.15. Eläkeliiton Punkalaitumen Yhdistys Seniorien tanssikerho kokoontuu seuraavan kerran Keskuskoulun juhlasalissa ma 11.1. klo 15.30-17. Boccia torstaisin 15.30-17 liikuntahallilla. Punkalaitumen Yrittäjät Paikalliset jäsenedut: kuntosali ja uimahalli kerran viikossa. Lisät. www.punkalaitumenyrittajat.fi. 4H-sarka Kerhot jatkuvat viikolla 2. Kokkikerhoista ilmoitetaan erikseen. Pohjoisseudun Toimintayhdistys Vaparilla alkaa ti 12.1.16 kurssi ?Liikettä arkeen? klo 17-18. Kurssilla jumpataan koko kroppaa ja mieltä Merja Niekan kanssa. Lavatanssikursseja Minna Forssin johdolla pe 8.1., 15.1., 22.1. ja 5.2. klo 18.30-20.30. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 13.1. klo 18 kokoontuminen Jessicassa. Esitelmä Meri Mikkonen ?Työharjoittelu USA:ssa?. Punkalaitumen Kunto Urheilukoulu: Urheilukoulu jatkuu ma 11.1. luistelulla Yhteiskoulun takana olevalla kentällä. Pakkasraja -15 astetta. Vaihtoehtoisesti olemme liikuntahallissa sisäliikunnassa. Muista kypärä! 5-6v. klo 17-17.45 ja 7-8v. klo 17.45-18.30. Salibandy: E1-juniorien turnaus Leaf-areenalla la 9.1. Lähtö TB:n tontilta klo 10. 08-09 synt. kevätkauden kerhot alkavat ti 12.1. klo 18.15. puh. (02) 767 4256 1 Lukija P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numero - ja nimitiedot ajantasalla! Tervetuloa myös uudet liikkujat, lisätietoja vapaa-aikatoimesta 040 138 2312/ Tiina. Uusi painos! HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. ?Luannikas punkalaitumelainen virittäytyy tietyllä huumorilla jokapäiväiseen elämäänsä. Se myös kärsii huumoria ja odottaa sen tajua naapuriltaankin. Näissä merkeissä tarttukaamme tähän kirjaan.? 35,- Myytävänä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Metsästysseura Haukka Riistakortit palautettava sihteerille 10.1. mennessä. Ikänurkka Ikänurkka avoinna 14.1. klo 9-11. Loimi-Hämeen Jätehuollon neuvoja Suvi Lehtinen: Kierrätys ja lajittelu klo 10. ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi Asahi-Terveysliikunta keskuskoululla maanantaisin klo 9.00-9.45, 11.1. alkaen, ei maksua. Ei ilmoittautumista. Vesijumppa uimahallilla keskiviikkoisin klo 14-14.45, 13.1. alkaen, uimahallimaksu. Ei ilmoittautumista. 4H-sarka Kerhot jatkuvat: Ti klo 1718.30 Keskustan kerho. To klo 17-18.30 Pohjoisseudun kerho Vaparilla. Riikka. 02 56 4545 Punkalaitumen Sanomat Oy OHJATTUA LIIKUNTAA IKÄIHMISILLE Punkalaitumen Metsästysseura Muista palauttaa riistakortti sihteerille! Jalasjoen Nuorisoseura Sähly to 14.1. klo 1819. Lämmitysvuoro Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. KEILAUS - PÖYTÄTENNIS - KABINETTI - MINIGOLF - BILJARDI - SNOOKER - KAISA - PYRAMIDI - DARTS - FUSBOLL - A-OIKEUDET - Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti perjantaisin Kivirannassa klo 17-20. Koskioisten kyläyhdistys Liikuntahallivuoro sunnuntaina klo 17-18. ilmoita uusi osoitteesi meillekin! www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi Meillä voi maksaa näillä: Punkalaitumen Sanomien irtonumeroita on myytävänä Kun muutat, Aukioloajat: Ma-To 10-21 Pe-La 10-24 Su 12-20 Suomen metsäkeskus ja Osuuspankki ki järjestävät metsäveroillan, jonka aiheena he ee en na o on n metsänomistajan myyntitulo- ja arvonlisäverotus. vo on nliisääve vero otu tus. uss.. su 10.1. klo 12.00 Urjalassa Tursan Nuorisoseurantalolla Oriniementie 799. Myydään realisoitavaksi tullutta tavaraa. Katso google: vasarat paukkuu netinfo. Tervetuloa, maksu käteinen. P. 0400-920 438 Joulu ja lapaset Maatalousnaiset palauttivat mieleeni sota-ajan joulut. Ne olivat kotikutoiset ja hevosvetoiset. Joulupukilta sain hipulit, tikkurit ja Mörkin Eevertin tekemät tollukkaat. Lämmin oli pomppa MLL Perhekahvilan kevätkausi alkaa ke 13.1. klo 1012 vanhassa tutussa paikassa torin laidalla (Lauttakyläntie 2). Kaikki vanhat ja uudet kävijät mukaan! Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30-16.30. Punkalaitumen Martat Ti 12.1. marttailta Sirpalla klo 18. Toiminnan suunnittelua. päällä ja karvalakki korvilla istua reessä vällyjen alla ja ajella joulukirkkoon yli Yhivuoren. Lapasista, tumpuista ja vanttuista en tiennyt mitään. Ne tulivat elämääni evakkoreessä. Lapatossun ja huopatossut kyllä tunsin. Tänä jouluna en kärsinyt vilua enkä nälkää. Tähtisen Pentti korjasi Volvon lämmityslaitteen ja Kartanon Heikki sahasi klapipylkkejä. Ruotsalaiset sanovat joululahjoja klapeiksi. Pehmeitä pakettejakin tuli. Sisareni Kaisa kutoi tikkurit ja Roukan lasten Leena-mummu Loimaalla hipulit. Vähä-Jaakkolan Elseltä ja Jyry-koiralta sain villaa, ruotsiksi ylle. Nyt ei tule vilu puseroon. Niemisen Tauno ilmoitti minulle ison ilon. Bella-koira oli pyöräyttänyt suulin alle viisi suloista pentua, jotka jouluna leikittelivät kuusen alla. Nyt ne ovat luovutusiässä ja vartoovat noutajaa. Omasta puolestani Klaus Malmivaara lausui minulle: ?Pappilassa kaikki hyvin!?. Ajattelen niin, että kirkon tontti parkkipaikkoineen ja seurakuntatalon tontti parkkipaikkoineen ja pappilan tontti on täysin rauhoitettava autonromuilta ym. romukuormilta. Aikoinaan, kun tein eduskuntavaalityötä, jäätyivät Pappilassa vesijohdot. Rovasti Matti Roukka P.S. Minua nauratti, kun Jorosen Eino sanoi prätsää hatuksi ja kintaita rukkasiksi. Heimo Alajoki Vammalantie 980 P.S. Minulle riittää Vammalantie tällä kuntoluokalla. Jos meidän maita ruvetaan kronkkimaan valtiolle, maksaa t-lusikallinen maata miljoona euroa.