Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 1. päivänä N:o 26 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Mainostaja, 65 prosenttia lukijoista saa ideoita ostoksille ja tapahtumiin lähtemisestä tästä lehdestä. 5.-18.7.2021 myymälä suljettuna. LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 www.lvi-tapioharju.fi Lomailemme! Juhannustaiat ovat taputeltuina, mutta nyt ryhdytään taikomaan Taikayöntien varrella. Tuo kiemurteleva ja kaunis tienoo on monille vielä tuikituntematon. Nyt on ryhdytty yhdessä kuntien ja yritysten kanssa toimeen. Ainakin keskustelemaan ja suunnittelemaan, miten turistivirrat saataisiin suunnattua kotiin päin. Enemmän Taikayöntiestä ja sen toimijoista lehtemme sisäsivulla. Kerromme me paljon muutakin, kuten tavaksi on käynyt. On syntymäpäiviä, ITE-taidenäyttelyä Porttikalliolla, kesäleikkejä, salaman pahoja töitä ja Kanteenmaan kiertotalouskeskittymää. Kaikkea mahdollista paikallista ihan niin kuin paikallislehdessä kuuluukin. Punkalaitumelta eivät juttuaiheet kesken lopu! Taikojen teossa Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 5.-7.7. SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 95 kpl Pullapitko 500 g (7,90/kg) UUNITUOREET 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 1.-4.7. 99 rs 99 kg 1 99 kpl 14 95 kg 3 49 pkt Palvelusta TO LA! 9 95 kg 4 95 kpl 1 09 pkt 3 69 pkt 10 95 kg 5 95 kg Kurkku 5 29 pkt KESÄKEITTIÖN PARHAAT TARJOUKSET! 8 95 kg 29 95 kg 5 99 12-pack 1 49 nippu 2 49 rs 99 kg 19 95 kg Porsaan jauheliha ERÄ KALATORILTA TO-LA 6 99 kg ERÄ SÄÄVARAUS ERÄ Pirkka Vesimeloni kokonainen ERÄ SUOMI NORJA Lohi Tuore, kokonainen raj. 2 kalaa/talous ERÄ Matjes Sillifilee ERÄ SUOMI 9 95 kg 4 25 kpl SUOMI 1 00 kpl Saarioinen Pizzat 200 g (5,00/kg) Poprilli 400 g (2,73/kg) Wigren Ohutlenkki 480 g (7,69/kg) 2 99 rs 2 79 pkt HK Popsi Isoviitonen kuoreton nakki 900 g (3,10/kg) Valiojogurtti Maustetut jogurtit 200 g (2,50/kg) ESPANJA SUOMI GRILLIIN Naudan vähärasvainen jauheliha SUOMI Naudan ulkofileepihvit Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu SUOMI GRILLIIN GRILLIIN 12 95 kg SUOMI Porsaan ulkofileepihvit naturel tai maustettu GRILLISTÄ Porsaan grillikylki ERÄ 12 95 kg Herkkupihvit porsaan sisäfileestä ERÄ HK takuumurea Naudan sisäfilee n. 1,8 kg, kokonainen SUOMI 8 95 kg Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu GRILLIIN 7 95 kg SUOMI PALVELUSTA 22 95 kg Taimenfilee tuore RUODOTON ERÄ NORJA SUOMI Savustettu siika kokonainen 12 95 kg HK Viljaporsaan kassler n. 2,3 kg kokonainen Atria Porsaan fileelankku maustettu, n. 850 g SUOMI Pirkka Kanan paistileikkeet 300-350 g (7,11-8,30/kg) SUOMI Ussan Talkkunajauho 2 39 pkt Pirkka Saunapalvi tai keittokinkku 300 g (7,97/kg) TUOTTAJALLE KIITOS SUOMI SUOMI Atria Grillisalaatit peruna-pekoni tai sinappi 350 g (5,69/kg) Atria Gouter-makkaratanko 1,4 kg (3,54) Valio Hyvä suomalainen arkijuustoviipaleet 400-500 g (6,98-8,73/kg) Atria Kanan siivet 800-900 g (3,32-3,74/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA 3 50 3 plo Pirkka Vichy ja kivennäisvedet 1,5 l kmp (0,51/l) sis. pantit 1,20 3 00 6 prk PLUSSAKORTILLA Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (4,23/kg) Pirkka Kirsikkatomaatti 250 g (3,96/kg) SÄÄVARAUS 2 49 kg Pirkka Jäävuorisalaatti SUOMI Porkkananippu PE PYYMÄEN KONSULENTTI ERÄ ERÄ SUOMI ERÄ SUOMI ERÄ DanSukker Hillosokeri 1 kg Pirkka Sokeri 10 kg 1 85 kpl 8 50 10 kpl pkt SUOMI Olvi Vichy 0,33 l 12-p (1,21/l)sis. pant. 1,20 SUOMI
Torstaina heinäkuun 1. päivänä – N:o 26 – 2021 2 Mark. 3:13–19 Meillä Suomessa näyttää kahdesta vuoden päivästä tulleen erikoisella tavalla erityinen. Ainakin ulkomailla näihin päiviin liittyvä tapa kummastuttaa. Kynttilöiden vieminen haudoille pyhäinpäivän aikaan ja jouluna. Kynttilät halutaan sytyttää kunnioittamaan edesmenneiden läheisten muistoa. Paljon kauemmin on kirkossa juuri Apostolien päivänä muisteltu sekä ensimmäisiä apostoleja Pietaria ja Paavalia, että myöhemmin kaikkia apostoleja. Apostoli-sana käännetään varsin osuvasti tarkoittamaan opetuslasta. Sanan kreikankielinen alkuperä tarkoittaa kuitenkin lähetettyä. Lähettämisestä puhuu myös vahvasti tämän sunnuntain teksti. Eräs seikka tässä myös Markuksen lähetyskäskyksi kutsutussa kohdassa on mielenkiintoinen. Mikä on Markuksen mukaan apostolin ensimmäinen kutsu? Kun puhutaan lähettämisestä ja lähtemisestä, puhutaan samalla tehtävästä ja kutsusta. Niihin on liittynyt vahva mielikuva aktiivisesta tekemisestä. Mutta ensimmäinen kutsu on kuitenkin ihan jotain muuta. Se on oleminen. Jeesus kutsui heidät olemaan kanssaan. Puhumme paljon jaksamisesta. Työelämän ja koulumaailman ja ylipäätään elämän haasteet uuvuttavat monia. Joskus avuksi on tarjottu eräänlaista 4H-mallia. Hitaus, hiljaisuus, huumori ja hyödyttömyys voivat antaa meille tukea ja muuttaa suhdettamme kiireeseen ja suorittamiseen. Vaikein niistä on hyödyttömyys. Olla vain. Jokin kuiskaa koko ajan korvaan tekemättömiä töitä kotona ja töissä. Ääni hoputtaa ”vie mennessäsi tuo tullessasi”. Tai Raamatun Martan hengenheimolainen motkottaa laiskottelijalle. Martan sisaren Marian malli voi kuitenkin olla juuri meille se, jota kannattaa seurata. Asettua Jeesuksen jalkojen juureen olemaan ja kuuntelemaan. Sinne Jeesus kutsuu jokaista uupunutta ja kiireistä, hiljaiseen paikkaan yksinäisyyteen levähtämään. Ja tänään sytyttämään kynttilän eräälle tietylle lähetetylle apostolille – sinulle itsellesi. Ari Tähkäpää Kirjoittaja on hiippakuntasihteeri ja yrittää sanoittaa sanoittamatonta ja koskettaa näkymätöntä Pyörremyrsky ruhjoi suulin Kanteenmaassa Juhannusaattona noin klo 20 ruhjoi äkillinen pyörremyrsky 8,5x14 metrin suuruisen suulin Kanteenmaassa aivan Loimaan ja Punkalaitumen rajalla. Suulin omisti maanviljelijä Pekka Ojala. Pyörremyrsky kulki luoteesta kaakkoon ja sen tyvi oli leveydeltään noin viisi metriä, sillä se oli jättänyt viljapeltoon tämän levyisen vanan. Myrsky ruhjoi suulin korjauskelvottomaksi. Katto lennähti pois, toinen lape noin sadan metrin päähän useana eri kappaleena. Toisesta lappeesta jäi osa suulin lattialle mutta osaa lappeesta ei vielä ole löytynyt. Pyörre kohotti katon yli sadan metrin korkeuteen, sillä se havaittiin noin kolmen kilometrin päässä metsän ja mäennyppylän takaa. Pyörteen voimaa kuvastaa myös se, että noin 7 tuuman vahvuiset hirret olivat katkeilleet ja suulin toinen pää oli siirtynyt noin puolitoistametriä paikoiltaan. Suuli oli ennen myrskyn tuloa hyväkuntoinen, sillä se oli rakennettu vajaat kymmenen vuotta sitten. Suulin tukihirretkään, jotka olivat kivijalan päällä, eivät olleet vielä lahonneet alkuunkaan, mutta myrsky pystyi kuitenkin näitäkin katkomaan. Tiettävästi pyörremyrsky ei tehnyt tällä seudulla muuta pahempaa vahinkoa. – Maanteillä tarkastuksissa hawaittujen puutteellisuuksien korjausta warten on piirin nimismiehen käytettäwäksi myönnetty nyttemmin 45,000 markan ennakkomääräraha. – Säästöpankit yhtyiwät. Wiimewiikon keskiwiikkona oli Satakunnan säästöpankeilla yhteinen kokous Lauttakylässä, 1.7. Jos sinä teet syntiä, mitä se häntä liikuttaan? Jos teet vielä enemmän syntiä, mitä se hänelle merkitsee? Tai jos elät oikein, mitä hän siitä hyötyy? Mitä sinä pystyisit hänelle antamaan! Job. 35:6–7. 2.7. Jeesus sanoi: ”Yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny.” Luuk 13:5. 3.7. ”Älkää siis murehtiko: ´Mitä me nyt suomme?´ tai ´Mitä me nyt juomme?´ tai ´Mistä saamme vaatteet?´ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” Matt. 6:31–33. 4.7. Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet varma, koska tiedän, keiltä olet sen oppinut. Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen. 2. Tim. 3:14–15. 5.7. Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askeleet! Hän ilmoittaa suuren rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman. Jes. 52:7. 6.7. Nyt kysyn: eivätkö he ehkä ole kuulleetkaan Kristuksen Sanaa? Varmasti ovat: – Heidän äänensä on kaikunut kaikkialle, heidän sanansa maan ääriin asti. 7.7. Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta, kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten. Ps. 145:7. SANA SINULLE Olemisen sietämätön kutsu Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 1 pnä heinäkuuta 1971 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 1. pnä heinäkuuta 1921 Päivän sanat Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Onnitellen Helena ja Paavo Tuovi ja Juha Jussi ja Elli Eila 100 v. 1.7.2021 jonne meidänkin säästöpankkimme oli lähettänyt edustajansa. Kokouksessa perustettiin lopullisesti jonkun aikaa hankkiessa ollut Satakunnan Säästöpankkiyhdistys ja hywäksyttiin sille säännöt sekä walittiin yhdistyksen toimintaa warten johtokunta, johonka m.m. meidän säästöpankiltamme tuli edustaja. Yhdistyksen tarkoituksen on yhteistoiminnan awulla tukea säästöpankkien toimintaa ja elwyttää sekä kehittää säästöpankki-aatetta maatalouden turwaksi mahdollisimman laajassa piirissä sekä kaikin tawoin toimia yhä huomattawammaksi taloudelliseksi tekijäksi kehittyneen säästöpankkiliikkeen hywäksi. Paitsi yhdistyksen perustamista, käsiteltiin kokouksessa useita muitakin säästöpankkien taloudellisia kysymyksiä. Yhdistykseen heti liittyi lukuisa määrä eri kuntien säästöpankkeja, joten tulee siitä kohta woimakas järjestö, joka taas liittyy renkaaksi koko Suomenmaata käsittäwään säästöpankkiyhdistykseen. Kiitos omalle seurakunnalle juhannuksenajan jumalanpalveluksista. Oli kesäisen kaunista ja samalla juhlavaa. Marja-Leena Mäki-Laurila Pe 2.7. klo 9.15 Aamulenkki lähtee srk-talolta. Pyykkö. Su 4.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Paula Tuomisto. Jumalanpalvelus striimataan Facebookiin ja tallenne on katsottavissa myös YouTubessa Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Su 11.7. klo 10 Messu kirkossa. Sorsa, Tuomisto. Messun jälkeen kirkkokahvit. HUOM: messua ei striimata, eikä siitä jää tallennetta. Lähetystyö: To 1.7. Lähetyksen torikahvila. Tule tekemään hyvää ja nauttimaan Punkalaitumen torille Lähetyskahvilaan kesäiset kahvit. Kahvilan tuotto menee oman seurakuntamme lähetystyölle. Nikkanen. To 1.7. klo 18 Lähetysjumppa kokoaa taas väkeä Pappilan takapihan nurmelle kesäiltojen iloksi. Tule mukaan jumpalle, jonka vapaaehtoiset osallistumismaksut ohjataan etiopialaisen Hosainan kuurojenkoulun hyväksi. Vaihtuvat ohjaajat, ns.matalan kynnyksen jumppahetki ja iloinen tunnelma odottavat sinua! Illan ohjaajana Taru Nurmi. Nikkanen. Musiikki: To 8.7. klo 12 Urkuvartti kirkossa. Urkuvartin soittaa kesäkanttori Paula Tuomisto. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto on suljettu 5.-23.7. Maalailua, piirtelyä, pelejä ja leikkejä, huovuttamista ja vesisotaa mahtui 4H:n ja Punkalaitumen kunnan yhteistyössä järjestämälle lasten päiväleirille Yli-Kirralla. Hyvin lasten harrastuspaikaksikin sopivalla museolla vietetyn monipuolisen touhuviikon jälkeen siirryttiin Porttikalliolle viikoksi, missä oli luvassa muun muassa majan rakennusta, olympialaiset sekä suurmestaripäivä. – Kivirannassa osallistumme Vesipäivään ja myöhemmin kesällä on luvassa vielä kaksi viikkoa päiväleireilyä. Nyt kovasti toivomme, ettei koronatilanne pahene, sanoo 4H:n toiminnanjohtaja Hanna-Mari Vuorisalo. Yli-Kirralta startti lasten kesätapahtumiin Monessa mukana saavat punkalaitumelaislapset olla tänäkin kesänä.
Torstaina heinäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 26 – 3 Kesä, se suuri mahdollisuus Hanna-Mari Kamppikoski MANSIKKAA Puh. 050-525 5260 Itse poimien. Arto Koljonen Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Mainostaja, 80 prosenttia lukijoistamme pitää sanomalehteä tärkeänä osana elämää. Kun kansa lomailee, tarkoittaa se näin korona-aikaan suuria joukkoja kotimaan matkailijoita. Seikkailijoita Suomen suvessa. Some täyttyy matkailijoiden upeista valokuvista, hienoista matkakertomuksista. Taikayöntie on valitettavan monille yhä tuntematon aarre. Nyt noihin kauniisiin seutuihin ollaan jälleen tarttumassa. Vihdoinkin, voisi sanoa! Taikayöntien kunnat yrittäjineen ryhtyvät kutsumaan alueelle väkeä. Somemarkkinoinnissa on vielä monta taikaa tekemättä, ja kansainväliseksikin pitäisi ryhtyä. Helposti luulisi, että englanti riittää. Eihän se riitä, ja ruotsin kielen unohtaminen loukkaa maamme 300 000 suomenruotsalaista. Heistä iso osa asustaa ihan Taikayöntien naapureina. Ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat tottuneita ja aktiivisia matkailijoita. Mitäpä jos opittaisiin sanomaan vaikkapa vain muutama fraasi ruotsiksi? Jos kerrottaisiin jokunen fakta tästä ainutlaatuisesta alueesta myös på svenska? Ja tehtäisiin se kunnolla. Korsnäsin kaunis pikkukunta pääsi jokunen vuosi sitten isosti mediaan, mutta ei valitettavasti kauneutensa takia. Kunnassa oli käytetty kotisivujen suomennoksissa Googlen kuuluisaa kääntäjää. Ei olisi kannattanut. – Kun jäin eläkkeelle, kysyttiin minulta, miksi en muuta Punkalaitumelta pois. Siihen on yksinkertainen syy. En nimittäin ole löytänyt parempaa paikkaa asua ja elää. Tämä on ylivertainen, totesi 43 vuotta opettajana toiminut, 80-vuotispäiväänsä eilen viettänyt Pauli Ahvenus. Opiskelumaailmaan lähdöstä Ahvenus kiittää rovasti Valtteri Mikonmäkeä. – Mikonmäki tuli lapsuuden kotiini ja kaivoi povitaskustaan ryppyisen kasan rahaa. Kutsui sitä seurakunnan stipendiksi. Sen avulla sain viettää vuoden Turun kristillisessä kansanopistossa. Kun mettäkulmalta yhtäkkiä pääsee 90 nuoren joukkoon, saa elämäänsä perspektiiviä. Ja opetuksesta pidin, Olavi Kares oli tuolloin meillä rehtorina. Haritussa Ahvenus sai kasvaa ensimmäiset vuotensa, Heinolaan perhe siirtyi isän työn perässä Heponiemen kartanoon. – Ollessani 7-vuotias, muutimme takaisin Punkalaitumelle. Minusta piti tulla maanviljelijä, mutta eräänä iltana isä kuunteli radiosta Päivän peiliä ja kuuli, että kansakoulupohjaltakin pääsee opettajaksi opiskelemaan. Niin minä päädyin Raumalle. Seurakuntanuorissa Raumalla tapasin nykyisen Satu-vaimoni. Hän oli vain 14-vuotias, minä 18. Sotasaaliiksi häntä tapaan kutsua. Rauman Lukko -fanitus on myös peräisin noilta ajoilta. Jo vuonna 1963 johdin huutosakkia. Vaimoni kutsuu minua yhä urheiluhulluksi. – Pauli on maailman paras mies, huikkaa Satu Ahvenus ovenraosta. Syntymäpäivänään vuonna 1965 sai Ahvenus kutsun kahteenkin opettajan virkaan. Toinen oli Loimaalla, toinen Kauhajoella. Eteläpohjalainen valikoitui perheen kotipaikaksi ja siellä myös Satu työskenteli opettajana. Erityisopetuksen myytit – Olen työskennellyt neljällä paikkakunnalla opettajana. Musiikkia opetin yli 20 vuotta, erityisopettajana työskentelin 23 vuotta. Vaikka kovasti on ihmiskunta sivistynyt, niin yhä erityisopetuksesta luullaan monenlaista. Itse olen saanut olla todistamassa hienoja kasvutarinoita. Riittävällä tuella erityisopetuksestakin nousee tähtiä. Valitettavasti en työni takia voi tehdä muistelmia noilta vuosilta. Paljon olisi upeita tarinoita kerrottavana. Yhä olen entisten oppilaideni kanssa paljon tekemisissä, hyvältä tuntuu seurata heidän elämäänsä ja onnistumisiaan. Opettajatyönsä lisäksi Ahvenus on tuttu kasvo ihmisille myös muista yhteyksistä. Hän toimi kunnallispolitiikassa yli 20 vuotta. Noina vuosina myös kunnanhallituksen puheenjohtajana ja valtuuston varapuheenjohtajana. Politiikassa ei aina vaikutusmahdollisuuksia – Nuori poliitikko valitettavasti saattaa pettyä, sillä monesti omia vaikutusmahdollisuuksia luullaan paljon suuremmiksi, mitä ne todellisuudessa ovat. Virkamiesvetoistahan tuo työ on, mutta tärkeää. Musiikki on napannut merkittävän osan omasta elämästäni. 56 kuorovuoden jälkeen en enää johda kuoroja. 17-vuotiaana aloitin Tursan Mieslaulajissa. Sen jälkeen olen laulanut kuoroissa aktiivisesti. Presidentin myöntämän Director Musices-arvonimen sain vuonna 2009. Lasten ja nuorten kanssa työskentelyn Ahvenus on kokenut suureksi lahjaksi. – Koulu on aina ollut kylän sydän. Koulujen lakkautusbuumi tietysti huolettaa. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että maaseutu vetää. Pitkässä juoksussa ihmiset vielä muuttavat maalle ja sen myötä saamme kouluihimme myös lisää lapsia. Maaseutumainen ympäristö on mielestäni erityisen hyvä, oikeastaan paras mahdollinen lapselle kasvaa. Koulun ja kodin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, vaikkakin pePauli Ahvenus 80 vuotta ”Punkalaidun ylivertainen kotikunta” ”Kaiken takana on nainen”, laulavat Satu Ahvenuksen serkut Matti ja Teppo. 80 vuotta eilen täyttänyt Pauli Ahvenus on ollut yhdessä Satu-vaimonsa kanssa jo yli 60 vuotta. rusvastuu on aina kodilla. Merkityksellinen usko Usko on ollut tärkeässä roolissa Ahvenusten elämässä. – Usein unohdetaan, että se on juuri kirkko, joka on tuonut meille korkean sivistyksemme. Uskonnon merkitys on valitettavasti koulumaailmassa pienentynyt. Uskonto opettaa etiikasta, sen avulla on opetettu niitä merkityksellisiä, syviä arvoja. Kun Suvivirsi joutui vastatuuleen, tuntui pahalta. Ei meidän pidä ryhtyä toisten kulttuurien orjaksi, ja poistaa meille itsellemme tärkeitä arvoja ja asioita. Ahvenusten kaksi poikaa toimivat opettajina, Ville Ahvenus Punkalaitumen keskuskoulun johtajana ja Jussi Ahvenus opettajana Sastamalassa. Tytär Maiju Laine työskentelee Loimaalla perhepäivähoitajana. Kysyvätkö lapset vanhemmiltaan koulutukseen ja lapsiin liittyviä kysymyksiä? Rakennuspuolen guru – Ei, mutta rakennuspuolella he kyllä pitävät minua jonkinlaisena guruna. Olen minä kyllä rakentanut heille kaikille. Haastatteluhetken jälkeenkin Ahvenus on lähdössä iltavuoroon hommiin. – Jussin tilalle tehdään hallia. Lastenlapsien elämään vaimoni joskus käskee olla puuttumatta. Korona-aikaan kun ei ole oikein voitu tavata, olen sitten jonkinlaiseksi puhelinhäiriköksi ryhtynyt heidän suuntaansa. Kyllähän sitä kiitollinen saa olla, että kaikkien rakkaiden kanssa olemme läheisissä ja hyvissä väleissä. 80 vuoteen mahtuu monenlaista työtä, kokemusta ja ihmiskohtaloiden näkemistä. Anna neuvo tai pari meille nuoremmille? – Perheissä sitä ihan tavallista yhdessä olemista pitäisi olla enemmän. Sitä, että ollaan läsnä. Myös rajat on muistettava, ne ovat oikeasti rakkautta. Elämällä on montakin tarkoitusta. Yksi tärkeä on se, että pystyisimme olemaan sovussa kaikkien ja koko ympäristömme kanssa. Syntymäpäiväänsä Pauli Ahvenus juhli perheen parissa. www.kesalaitumenkukka.fi Te r vetu l oa! Kukkakauppa avoinna heinäkuussa ma-pe klo 9-15, la 9-13. Keikyän Kiven edustus. Kauppakulma 1 A 1 Puh. 02 7674 763 Kesälaitumen KUKKA kukka@kesalaitumenkukka.fi Tervetuloa! Punkalaitumen Latu ja Polku on valinnut vuodesta 1995 alkaen jäsenistään vuosittain Vuoden liikkujan. Tämän vuoden liikkujaksi valittiin Hannele Leppänen. Hannele on pitkän linjan latulainen, aktiivinen osallistuja Lapin hiihtomatkoilla ja erilaisissa kävelytapahtumissa. Hän on ahkera kävelijä ja kutsuu muita mukaan stressittömille lenkeille. Kävellessä juttu luistaa ja mieli kevenee kaikilla. Teksti: Seija Mahlamäki-Kultanen Leppänen vuoden liikkuja Leppäsen mukaan hyviä syitä kävelylle löytyy aina, kuvassa niistä hänelle rakkaimpia.
Torstaina heinäkuun 1. päivänä – N:o 26 – 2021 4 Punkalaitumen kunnan sekä kiertotaloustoimijoiden Bioaurora Oy:n ja GRK Infra Oy:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa pääsi kysymään Kanteenmaahan tulevaan kiertotalouskeskittymään liittyvistä asioista. Kolmisenkymmentä paikkakuntalaista olikin saapunut paikalle kuulemaan tulevista hankkeista Kanteenmaan nuorisoseurantaloon. Tilaisuuden aluksi Punkalaitumen kunnan kunnanjohtaja Tuija Ojala ja tekninen johtaja Satu Alajärvi kertoivat muun muassa Kanteenmaan alueen kaavasta. – Kaavoittaminen alkaa ensi keväänä ja sitä ennen kunnassa odotetaan lisää ideoita alueen kehittämiseen. Esimerkiksi uusia yrittäjiä kaivataan alueelle, sillä kunnalla on maata vapaana yrityksille. Yleisö kysyi Kanteenmaassa yritystoimintaa ovat aloittamassa Bioaurora Oy sekä GRK Infra Oy. Bioaurora on ostanut keskeneräisen biokaasulaitoksen ja jatkaa sen kehittämistä. GRK Infra puolestaan rakentaa alueelle terminaalialueen, jossa varastoidaan esimerkiksi yrityksen tienrakennuksessa käyttämää multaa sekä puunjalostusteollisuuden puutavaraa. Biokaasulaitoksen suunnitelmat ovat muuttuneet alkuperäisestä, esimerkiksi nurmirehu ei ole enää laitoksen syötteiden listalla. – Biokaasulaitoksessa tullaan ottamaan vastaan esimerkiksi eläinperäistä jätettä eli sian, naudan ja siipikarjan lantaa, kuolleita eläimiä, sekä teollisuuden sivuvirtoja, kuten rasvoja, laktoosia ja heraa. Mädättämisprosessin lopputuotteena syntyy luomukelpoista lannoitetta sekä biokaasua. Autot voivat tankata biokaasua ns. majakan kanssa samalle tontille tulevalta tankkausasemalta, jonne ainakin aluksi kuljetaan KanTampereen hiippakunnan tuomiokapituli ei myönnä Punkalaitumen kirkkoherra Irina Kaukiselle virkavapautta Pöytyän seurakunnan vs. kirkkoherran viran hoitoon. Näin ollen Kaukisen nykyinen virkavapaus päättyy 1.9. Punkalaitumen seurakunnan kirkkoneuvosto ei ollut virkavapauden myöntämistä vastaan, mutta totesi, että tulevana vuonna seurakunnalla on toimintaan ja päätöksentekoon liittyviä isoja asioita. Näitä ovat muun muassa piispantarkastus, seurakuntavaali ensi vuoden syksyllä, talouspäällikön eläköityminen sekä seurakuntapastorin palkkaukseen liittyvät asiat. Syyskuun loppuun Punkalaitumen seurakunnan vs. kirkkoherrana toimii Leena Sorsa. Hänet valittiin vastikään Akaan seurakunnan kirkkoherran virkaan. Anu Helariutta-Koskua Juha Aro Tuomiokapituli ei myönnä virkavapaata Halki, poikki ja pinoon löi salama lähes 30-metrisen kuusen Mielosten pihassa Kanteenmaassa lauantai-iltana. – Lastenlapset kuvasivat juuri salamointia videolle, mutta kuvaus keskeytyi äkisti, kun pihakuusi otti kunnon osuman. Kävin heti tarkistamassa lintupöntön. Tälli oli niin kova, että jos siellä olisi munia ollut, olisivat ne olleet paistettuja. Todella rajusti salama löi tähän kymmenisen metriä talosta seisovan puuhun. Isoja palasia lenteli kauemmaksi ja salaman rikkomat viillot ulottuivat puussa korkealle, kuvailee tapahtunutta Juhani Mielonen. Metsuria tarvitaan Maanantaina paikalle kurvasi metsuri Matti Laitinen. – Jos puu olisi metsässä, antaisin seistä niin pitkään kuin se jaksaa. Kotipihassa se on kuitenkin kaadettava. Vastaavanlaisia salaman vioittamia puita ei ole monta tullut kaadettua. Kyllähän tämä puu on sellaisen osuman ottanut, että rikki on mennyt, ensimmäisellä myrskyllä se kaatuisi. Tuuli hieman yltyi maanantaina, mutta puu kaatui juuri siihen kohtaan, mihin metsuri sen pihassa halusikin kaatuvan. – 2,5 kuutiota tästä saa puutavaraa. Metsuri lähtee aina tarvittaessa työhönsä, 50 eurosta ylöspäin puun kaataminen maksaa riippuen tietysti paikasta ja siitäkin, mitä laitteita tarvitaan. Salama tuhosi suuren pihakuusen Hanna-Mari Kamppikoski Aikamoisen viillon ja paljon muuta sai salama aikaiseksi Juhani ja Taina Mielosen pihakuusessa. Kiertotaloustoimijoilta pääsi kysymään GRK Infran Antti Määttänen esitteli terminaalialuetta läppäriltä Pentti Mattilalle, Lasse Välimaalle, Arto Hellstenille ja Jani Pertunsillalle. Yleisöä mietitytti muun muassa, että siivotaanko alue vuokrasopimuksen päätyttyä. teenmaantien kautta, sanoo yrittäjä Eero Tilsala Bioaurorasta. Hajuhaitat alueella eivät lisäänny vaan pienenevät Tilsalan mukaan. Myöskään rekkaliikenne ei hänen mukaansa ylly mahdottomaksi, sillä rekkoja tulee laitokselle 1–3, ehkä viisi päivässä. – Valmis lannoite on kuivaa turvetta muistuttavaa tuotetta, joka varastoidaan kentillä läjissä tai ajetaan suoraan pelloille. Nestemäinen lannoite puolestaan varastoidaan sen käyttäjän omissa säiliöissä, sanoo Eero Tilsala. Biokaasulaitoksen alueella rakennustyöt jatkuvat tämän vuoden syksyllä ja ensi vuoden aikana alue on valmis. Laitos tulee valmistuttuaan työllistämään 2–4 vakituista työntekijää sekä lisätyöväkeä logistiikan osalta. Maanrakennustuotteita GRK Infra Oy on maanrakentamiseen erikoistunut yritys, joka rakentaa siltoja, valtateitä ja junaratoja. – Kanteenmaahan rakennamme terminaalialueen, missä varastoidaan ja tehdään muun muassa teidenvarsien rakentamisessa käytettävää multaa, inframultaa. Voimme myös tarjota esimerkiksi puunjalostusteollisuudelle puun, risujen ja hakkeen säilyttämiseen varastoaluetta, sanoo kiertotalousjohtaja Antti Määttänen. Määttäsen mukaan nyt alueelle suunniteltu toiminta ei vaadi ympäristölupaa, sillä Kanteenmaassa ei ole tarkoitus esimerkiksi suorittaa murskausta. – Jos toiminnan luonne muuttuu sellaiseksi, että lupia tarvitaan, haemme luonnollisesti vaadittavat ympäristöluvat, sanoo Antti Määttänen. Myöskään GRK Infran toiminta ei tuone alueelle suurta rekkarallia, sillä Määttänen sanoo rekkamäärän pysyttelevän vuositasolla noin 400. – Nyt ensiksi aloitamme rakennustyöt alueella, eli viiden hehtaarin terminaalialue rakennetaan ja vaiheittain se myös päällystetään. Tuotteet varastoidaan kentillä, avotaivaan alla. Toistaiseksi alueelle ei siis tule rakennuksia, sanoo Määttänen. Määttänen lupasi yleisölle, että alue ei jää siivoamatta vuokrasopimuksen päätyttyä, vaan että GRK Infra huolehtii vuokralaisena velvollisuuksistaan. Määttänen arvioi, että terminaalialueen valmistuttua se työllistää vakituiseen 1–2 henkilöä ja lisäksi käytetään alueen koneja kuljetusyrityksiä vaihtelevien tarpeiden mukaan. Kanteenmaan kyläläiset olivat tulleet paikalle kuulemaan ja kyselemään kiertotaloushankkeista. Paikallisia asukkaita mietityttää muun muassa toiminnan aiheuttaman rekkaliikenteen määrä sekä mahdolliset hajuhaitat.
Torstaina heinäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 26 – 5 SHT-Tukku Oy esittää Punkalaitumen kunnalle kaukolämpösopimuksen uudistamista. Yhtiö on vuosikaudet toimittanut kunnan koulukeskukseen ja kunnantalolle kaukolämpöä omasta lämpölaitoksestaan. Nykyinen sopimus on tehty vuonna 2012. Tekninen lautakunta käsitteli SHT:n esitystä kokouksessaan 15.6. Teknisen johtajan Satu Alajärven valmistelemasta asiakohdasta käy ilmi, että sopimuksen uudistaminen korottaisi kunnan kaukolämmön hintaa 36,5 %. Kaukolämmön hinta nousi nykyisestä 42,56 eurosta 66,98 euroon megawattitunnilta. SHT:n esityksessä energiatoimituksen hinta sidottaisiin kokonaisuudessaan Energiateollisuus ry:n kaukolämmön hinta -tilastoon, jossa kaukolämpö on tuotettu pääosin erillistuotannolla lämpökeskuksessa. Sopimuksen uudistamista yhtiö perustelee sillä, että se joutuu enenevässä määrin turvautumaan lämmön tuottamisessa ostohakkeeseen ja hakkeen hinta on nousussa. Lisäksi kaukolämmön tuottaminen ei ole SHT:n ydintoimintaa. Tekninen lautakunta päätti pyytää STH Tukulta lisätarkennusta kaukolämmön hinnan korotusesitykseen johtaneista tekijöistä sekä selventämään sopimusluonnoksessa olevien hintojen muodostumista. Lisäksi päätettiin aloittaa selvitys muista lämmitysmuodoista sekä lämmön toimittajista. Jo vuonna 1996 puhalsivat kunnat yksissä tuumin tuulta Taikayöntien purjeisiin, tekivät kaunista reittiä tunnetuksi. Tuolloin nykyinen kunnan elinvoimaluotsi Aki Mikkola toimi maisematiehankkeessa projektisihteerinä. – Paljon paiskittiin naapurikuntien kanssa töitä jo tuolloin, jotta Taikayöntie ja tietysti sen kunnat, yritykset ja nähtävyydet saisivat näkyvyyttä. Sitä saatiinkin kovasti muun muassa mediassa. Olimme myös paljon messuilla ja tapahtumissa. Tiehallintoakin pyrimme saamaan mukaan, mutta maisematie-statusta emme tuolloin saaneet. Se torpattiin täysin, muistelee Mikkola. Yhdeksi maamme matkailutieksi Taikayöntie lopulta kuitenkin päätyi, mutta kuinkas sitten kävikään? Ei kenenkään maalla – No, tuota. Oikeastaan hankkeen jälkeen Taikayöntie ei kuulunut kenellekään, mutta onneksi nyt olemme jälleen yhdessä uusin voimin tekemässä töitä tuon upean reitin ja koko alueemme hyväksi, iloitsee Mikkola. Taikayöntie Kick-off -tilaisuus järjestettiin etäyhteyksin kaikille Taikayöntiestä kiinnostuneille. Tilaisuudessa kuultiin monta mielenkiintoista puheenvuoroa Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan kuntien edustajilta sekä yrittäjiltä, jotka tekevät työtä Taikayöntien varrella tai sen lähistöllä. Yksissä tuumin – Yhdessä saamme aikaiseksi paljon. Matkailija ei tunnista rajoja, me toimijat saamme nyt rikkoa sekä maakuntaettä kuntarajat. Aika vähän tällä hetkellä löytyy Taikayöntiestä materiaalia. Digitaalinen kartta on tarpeen ja jonkinlainen matkailuportaali, joka tuo yhteen sekä paikallisia yrittäjiä että matkailijoita. Ulkomaisiakin matkustaa paljon, niinpä tieto tulisi olla aluksi myös ainakin englanniksi, muistuttaa markkinointija viestintäsuunnittelija Helena Kaitanen Huittisten kaupungista. Härkäpakarin yrittäjä Timo Tuomola on ollut jo pitkään mukana Taikayöntie-keskusteluissa. – Jo ihan alkuvaiheessa olemme olleet mukana ja kiinnostuneita elvyttämään matkailua. Sellaisiakin vieraita on alueella paljon, jotka ihan harrastuksenaan vierailevat tällaisilla harvinaisilla teillä, Tuomola toteaa. Lähimatkailu piristynyt Rekikosken Matkailuja vapaa-ajankeskuksen Arto Rekikoskea ilahduttaa viime kesänä selvästi tapahtunut piristyminen matkailussa. – Ihan selvästi matkailu piristyi viime kesänä. Lähimatkailu tulee nostamaan päätään myös tulevaisuudessa. Taikayöntien varrella on paljon sellaista, mikä ei tällä hetkellä vielä näy. Yhteistyö tuo näkyvyyttä. Ihanan keskellä – Punkalaidun on sloganeissaan muun muassa ihanan keskellä, luonnollisesti Laitumella ja se on myös pitäjistä parhain. Me haluamme ehdottomasti olla mukana, Punkalaitumella on niin paljon tarjottavaa. Todella hienoa, kun nyt tärkeä aihe on herätelty eloon ja kutsuttu meitä kaikkia jälleen tärkeän asian pariin, sanoo Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojala. Työväentalo vireä toimija Mäenpään työväentalo sijaitsee somasti juuri Taikayöntien varrella. Sitä ovat luotsanneet useamman vuoden ajan Irma Rantanen ja Jouko Mäkelä aktiivisine joukkoineen. Suomen Kotiseutuliitto palkitsi työväentalon viime vuonna hyvän korjauksen -palkinnolla. – Olemme hoitaneet kulttuuritapahtumia kunnan kanssa yhteistyössä jo useamman vuoden ajan. Talo on jokivarren reitillä, suoraan Taikayöltä lähtee tie meidän mäellemme. Rakennus on vuodelta 1908 ja sen omistaa Punkalaitumen työväenyhdistys. Historia on monipuolinen ja värikäs, siellä on ollut vuosikymmenten aikana myös paljon erilaisia tapahtumia. Elokuvateatteri toimi talossa vuosina 1941–1973. Se oli erittäin suosittu alkuaikoina, kunnes television yleistyminen vei leffat. Elokuvat kuitenkin kiinnostavat jälleen. Vuonna 2019 järjestimme Huhtamo elokuvafestarin kanssa yhteisfestivaalin. Paitsi vanhoja elokuvia, on meille tulossa myös uudempaakin tarjontaa. Taikayöntiehanke on tärkeä ja tuntuu hyvältä tehdä yhteistyötä. Tiedottaminen ja markkinointi ovat hyvin oleellisia. Talon sisuksista löytyy valtavasti talon historiaan liittyvää aineistoa. Yhteistyö esimerkiksi matkailupaketin tiimoilta olisi hyvä. Kumppanuus kaikkien tahojen kanssa kiinnostaa, toteaa Irma Rantanen. Polkupyöräily nousussa Lähemmäksi Taikayöntietä ei juuri pääse kuin majoitusja koulutuspalveluita tarjoava Koulutintti on. – Polkupyöräilyn suosio on vahvasti kasvamaan päin. Taikayöntie on loppujen lopuksi aika lyhyt tienpätkä. Parissa tunnissa menevät matkailijat ohi, ellei pysäyttämiskeinoa keksitä. Vaikkapa yhteistä tapahtumaa pitäisi alkaa miettiä. Niin, että matkailijan saisi uteliaaksi siitä, mitä ihmettä reitillä oikein taiotaan ja vieläpä yöllä. Olen vaimoni kanssa jo luopumassa matkailuyrityksestämme. Neljä huonetta meillä on Koulutintissä ja lisäksi pitopalvelua, opastusta, lintumatkailua. Viittä mökkiämme vuokrataan Lomarenkaan kautta. Olin itse hallituksessakin pitkään. Se oli erinomaisen hyvä paikka seurata kotimaan matkailua. Luontoa Punkalaitumella on paljon, sitäkään ei saa unohtaa, muistuttaa Sakari Pärssinen. Taikayöntie-niminen FB-sivusto ja Instagram on avattu. Työpajapäivä on koronan salliessa tarkoitus pitää kaikkien Taikayöntien toimijoiden kanssa Yli-Kirralla 9. syyskuuta. Hanke on tarkoitus jättää Leader-rahoittajan puntaroitavaksi lokakuussa. Juha Aro Hanna-Mari Kamppikoski Taikayöntietä tehdään turisteille tunnetuksi Taikayöntien varrelta löytää monta aarretta. Punkalaitumen Sotilaspoikien perinnehuoneen ovet ovat auki torstaisin heinäkuun ajan klo 11 – 14. Avoimet ovet alkavat tänään. Esillä on muun muassa edesmenneen Sotilaspoika-lehden päätoimittaja Pentti Ruohotien sotahistoriallisia kirjoja, joista osa on harvinaisia. Perinnehuoneessa voi samalla tutustua myös vanhoihin valokuviin vuosien varrelta sekä mielenkiintoiseen sota-ajan esineistöön. Sisäänkäynti Vartiolan kirkonpuoleisesta päädystä. Paikalla on sotilaspoikien edustaja ja kahvitarjoilu. Sotilaspoikien perinnehuone avautuu tänään Punkalaitumelaislähtöisen pariskunnan Leena ja Mikko Kylämarkulan omistama, Humppilassa sijaitseva Urpolan Kartano vastaanotti Sauna from Finlandilta sertifikaatin nimeltään Authentic Finnish Sauna Experience Unique. Kartanon saunamaailmaan kuuluu kuusi erilaista saunaa, lisärakennus Olga, kuumakylpy, höyrykylpy sekä uimalampi. Visit Finland myönsi Urpolan Kartanolle jo aiemmin keväällä Sustainable Travel Finland –merkin. Tunnustusta sauna-asiantuntemuksesta SHT esittää sopimuksen uudistamista Punkalaitumella ovat koronatartunnat pysyneet kurissa. Tällä hetkellä varmistettuja tartuntoja on 20. Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä tapaukset tulevat julki vain testien myötä. Pirkanmaalla on havaittavissa lievää nousua koronatilanteessa. – Tilanne voi edelleen heikentyä nopeastikin. Maskit ja turvavälit sekä testaaminen ovat välttämättömiä tilanteen hallitsemiseksi. Vain alle viidesosalla pirkanmaalaisista on täydellinen rokotussarja, muistutetaan alueen pandemiaohjausryhmästä, joka jatkoi myös etätyössuositusta elokuun loppuun asti. Ulkomaille matkustamista ei ryhmä suosittele. Jos matkaan kuitenkin lähtee, on yleinen varovaisuus Suomeen palattua tarpeen kahden viikon ajan. Yli puolet Pirkanmaan tartunnoista viime viikolla on ulkomailta. Uusia koronatartuntoja todettiin 75. Ulkomaan matkoja ei suositella
Torstaina heinäkuun 1. päivänä – N:o 26 – 2021 6 Viime viikolla 23.6.2021 eduskunta hyväksyi vihdoin paljon puhutut ja parjatut Sote-lait. Uudistus koskee kaikkia Suomen kuntia ja on historiallisesti suurin Suomen julkisenhallinnon uudistuksista. Uusille hyvinvointialueille siirtyy sosiaalija terveydenhuollon palvelut ja pelastustoimen tehtävät yli 200 kuntaorganisaatiolta. Henkilöstöä siirtyy arviolta 173 000 henkeä uusille hyvinvointialueille. Tasavallan presidentti vahvistanee sotelait vielä lähipäivinä ja perustuslaillista estettä uudistukselle ei enää löytyne. Sote-uudistuksen historiaa voi piirtää yli 15 vuoden taakse. Jos Paras-hanke lasketaan mukaan, niin historia alkoi vuodesta 2006. Paras-laki pakotti pienet kunnat järjestämään perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut yhteistyössä isompien yksiköiden kanssa. Paras-lain ansiosta Punkalaitumen järjestämisvastuukunnaksi valikoitui Sastamala, joka onkin hyvin Punkalaitumelaisten palvelut järjestänyt. Kataisen, Stubbin, Sipilän ja Marinin hallitukset ovat kukin vuorollaan painineet uudistuksen kanssa ja juuri nyt koronan varjossa tämä mittava uudistus lopultakin hyväksyttiin ja hyvä näin. Kuntia on kellutettu sote-uudistuksen vuoksi jo vuosia ja vihdoinkin on tekemisen vuoro. Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli saavuttaa mittavia kustannussäästöjä. Nyttemmin taloustavoite on haalistunut ja pääpainopisteenä onkin turvata riittävät ja yhdenvartaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Muutoksella on merkittävä vaikutus mm. kuntien rahoitukseen, kunnilta siirretään 12,39 % tuloveroprosentin hinnasta sote-rahoitukseen ja lisäksi sote-valtionosuudet. Kuntien kuluista siirtyy, kunnan rakenteesta riippuen, 50–65 % uusille harteille eli hyvinvointialueille. Kuntien omaisuuserät kokevat myös melkoisen uudelleenjärjestelyn. Kuntayhtymät siirtyvät varoineen ja velkoineen hyvinvointialueille ja niiden tase-erät kuntien taseissa kirjataan alas. Kuntien hallussa mutta sotealueiden käytössä oleva irtain omaisuus ja lukuisat sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille korvauksetta. Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistamat soteja paloja pelastustoimen tilat, ainakin siirtymäajaksi, yksityiset toimijat jatkanevat ennallaan. Hyvinvointialueilla hyväksytään sekä yksityiset toimijat että hyvinvointialueen oma tuotanto, joten monenlaista toimijaa on jatkossakin. Pirkanmaan hyvinvointialueen osalta valmistelu jatkuu ja 1.7.2021 aloittaa Jaakko Herralan ohjastama Vate-työryhmä, väliaikainen valmisteluelin, joka tekee päätökset kunnes hyvinvointialueelle on valittu valtuusto vaaleille ensi vuoden tammikuussa. Elokuussa alkaa varsinainen valmistelevan henkilöstön rekrytointi ja muutostyöt kuten siirtyvän henkilökunnan yt-neuvottelut ja yhteisten it-järjestelmien hankinta. Aikaisemmilta ajoilta on kerättynä paljon taustamateriaalia ja vanhat valmistelut käytetään hyödyksi. Valtiolta on tiedossa rahoitusta henkilöstön palkkaamiseen ja väliaikaishallinnon muihin kustannuksiin. Punkalaitumelaisten osalta uuden hyvinvointialueen perustaminen ei alkuvaiheessa edes näy kuntalaisen elämässä. Punkalaitumen kunta on tähänkin asti ostanut palvelut Sastamalalta ja palvelurakenne pysynee samankaltaisena vielä pitkään. Paloja pelastustoimen osa-alueella asiat on nyt jo hoidettu maakuntakeskeisesti. Erikoissairaanhoidon palvelut on järjestetty keskitetysti ja joitakin osa-alueita voi jopa palautua lähipalveluihin, nyt kun hallinnot keskittyvät ja tiedolla johtamisen rutiinit alkavat järkevöityä. Punkalaidun on pitkään profiloitunut hyvinvointikuntana. Meillä on hyvinvointijohtaja ja hyvinvointiohjaaja ja meillä on ollut hyvinvointilautakuntakin. Nyt sanalle hyvinvointi on tullut liikaa tunkua ja sana on vallattu sote-palvelujen käyttöön. Punkalaitumen on aika profiloitua uudelleen ja keksiä uusi kuvaava termi käyttöönsä, mikähän se olisi? Seurataan uudistusta: https:// soteuudistus.pirkanmaa.fi. Teksti: Tuija Ojala, Punkalaitumen kunnanjohtaja Kuulumisia kunnasta Kaupallinen yhteistyö Hanna-Mari Kamppikoski Hyvinvointialueet ja tirkistelyä tulevaan Rantasen ITE-taide ilahduttaa Porttikalliolla Rantasen taide on värikästä ja oivaltavaa. Sitä pysähtyvät ihailemaan kaikenikäiset kulkijat. Pietari Brahe toivottaa jälleen kesäkulkijat tervetulleiksi Porttikalliolle. ITEtaiteilija Tuomo Rantasen Brahe on vielä vaakunaansa vailla, mutta sekin on myöhemmin paikalleen tulossa. Näyttelyn muut teokset Rantanen on pystyttänyt ulkoilureittien varrelle. – Yhteensä teoksia on tänä vuonna 39, yksi pieni ufoteokseni on ollut kateissa tässä metsässä viime syksystä, mutta eiköhän se kotiin lentele. Porttikalliolle olen taidettani tuonut nyt neljättä kertaa. Ne ovat iloksi ihmisille, mutta kyllähän minä niitä myynkin, jos ostajia löytyy, toteaa vuodesta 1995 ITE-taidetta tehnyt Rantanen. Näkeekö ITE-taiteilija kaikessa uusia hahmoja, uusia ideoita? – No, täytyy se myöntää. Kun Parkanossa taannoin pystytimme suurta ITEXeen-näyttelyä kesäksi, löysin romulaarista viidelle uudelle teokselleni materiaalit. Tärkeintä taiteenteossa minulle on se, että teokset olisivat lempeitä ja humoristisia, että niistä tulisi hyvälle tuulelle. Maaseudun Sivistysliitto on kartoittanut ITE-taidetta eri puolilta Suomea EU-rahoituksella jo parikymmentä vuotta. Yhteistyötä taiteilijat tekevät mielellään ja ulkomaistakin yhteistyötä heillä on. – Minulla on omia töitäni esillä tänä kesänä 11 kohteessa Pirkanmaalla. Nyt jo kymmenettä vuotta järjestetään Parkanossa tuo suuri ITE-taiteen näyttely. Tänä vuonna minulla on siellä esillä 50 teosta. Suurin koskaan tekemäni ja samalla Suomen suurin ITE-teos on joutsen, jonka siipienväli on 16 metriä. Kaksimetrisellä hämähäkilläni on kuusimetriset jalat. Tällä hämähäkillä jalkoja on yllättäin kymmenen, sillä Parkanon näyttelykin täyttää nyt kymmenen vuotta. Kuusimetrisen kukon sain paikalle kokonaisena. Muut suuret työni vein palasina, ja hitsasin ja kokosin ne vasta Parkanossa. Näyttelyyn on tulossa kartta ja mobiilikartta, jotta yleisö löytää kaikkien teosten luokse. Tapahtuma on yleisölle maksuton. Mikä on taiteilijan lempiaihe? – Naisvartalot ovat lempiaiheeni, ja kaikista eläimistä tykkään. Miesvartalo on sellainen pötkö, se ei niin inspiroi. Taiteessani aiheita kyllä on ihan laidasta laitaan. Kaikista mukavinta on kuulla ihmisten kommentteja tai kun työni herättävät keskustelua. Vaikkapa Porttikalliolla tuntui oikein mukavalta, kun kuulin lapsiperheen hersyvän naurun teosteni äärellä.
Torstaina heinäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 26 – 7 Ruralization-tutkimuksen webinaarissa avattiin kuntalaisille hieman tuon maaseutuaiheisen tutkimuksen tuloksia. – Kiitos, kun saimme olla tutkittavina. Tule kotiin -hanke, jonka kansainväliseen tutkimukseenne mukaan otitte oli tienraivaajahanke. Ensimmäisiä näkyviä hankkeita ja pilotti yhteishankkeena kunnan ja seurakunnan kanssa. Hankkeen hedelmistä sai sen toiminta-aikana – ja yhä vaan – nauttia. Paljon kysymyksiäkin on matkan varrella syntynyt. Olemme miettineet esimerkiksi sitä, pitääkö maaseudulle muuttaessa olla jokin yhtymäkohta, kuten juuret vai voiko kuka tahansa tulla ja pysähtyä viihtymään? Miten kauan kestää juurtua, päästä yhteisön jäseniksi, totesi kunnanjohtaja Tuija Ojala tilaisuutta avatessaan. Ojala ei lähtisi vertailun tielle. – Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta olisi päästävä eroon, se ei johda mihinkään. Tilastoihin ei tule yksistään tuijottaa. Asukasluvun lasku ei välttämättä ole ainoa mittari. Punkalaitumella on paljon annettavaa. Olemme vähän kuin piilossa, mutta turvallisesti avoinna. Suotuisa muuttoliike Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen työskentelee itse etätyössä savolaisella maaseudulla. – Kuuluu paljon ikäviä uutisia siitä, että väki vanhenee, väki vähenee. Pidemmän aikavälin näkökulma tulisi ottaa käyttöön alueiden kehitykseen. Muuttoliike näyttää suotuisalta jo nyt, koronavuosien jälkeen maaseutu on erittäinkin suosittu. On hyvä muistaa, että tulevaisuus on menneisyyden peilikuva, kuten myös se, että maaseudulla on monenlaisia tulevaisuuksia. Ei vain ikääntymiseen liittyviä. Rakenteita ei pysty muuttamaan kuin kriiseissä. Rohkeudella unelmasta voi tulla aikomus, todellisen käyttäytymisen lähin ennustaja. Löysimme tutkimuksessamme peräti 1 615 erilaista trendiä pitkin Eurooppaa. Tiivistämällä saimme luotua kaikkiaan 60 trendikorttia. Avoimin silmin voi nähdä eri kehityskulkuja. Pieni työssäkäyntialue 2 200 nuorta vastasi tutkimuksessa unelmatulevaisuus-kysymykseen. Nuoret toivoisivat muutaman kymmenen kilometrin työssäkäyntialuetta. Osa unelmoi kaupunkityylisestä asumisesta, missä on tarjolla lähellä sekä vesistöjä että maaseutua. Moni haaveilee vanhasta talosta ja siitä, että olisi mahdollista pitää eläimiä. Toimeentuloreseptilista on aika lyhyt. – Työlle ei ole kovia vaatimuksia, kunhan saa asua omassa rauhassa, kaukana naapureista. Verstas tai talli on toivelistalla. Kyllä harvaan asuttu maaseutu on monen unelmien kohteena. Ammatillisen etätyön tekijöille ja freelancereille maaseutu on ihanne. Oma rauha, vesistö, luonto, naapurit kaukana, omavaraisuus, jopa oma energia, rauhallinen ja hidas elämäntapa ovat nuorille kovia juttuja, Kuhmonen toteaa. Kuhmosen mukaan kunnissa kannattaisi kysyä, mitä pitäisi olla tarjolla, mitä muutetaan, miten unelmien esteitä poistetaan? – Valtuutetut ja leaderit, ELY vaan yhteistyössä miettimään unelmia ja trendejä. Haastatteluista tärkeää tietoa Projektitutkija Pertti Ruuska vieraili Punkalaitumella haastattelemassa ihmisiä. – Erilaisia tapauksia on tässä tutkimuksessamme ympäri Eurooppaa. Olemme selvittäneet, miten maaseudulle muuttoa on edistetty. Kolme hanketta valitsimme Suomesta, punkalaitumelainen Tule kotiin -hanke oli näistä yksi. Punkalaidun on onnistunut kotouttamisessa hyvin, jonkinlaista kotouttamista on tehty myös kantaväestöön. Ikääntyminen on haasteenanne, ja se, mistä työpaikat asukkaille. Palveluiden käyttäjiä tarvitaan, sekä yksityisiä että julkisia. Me ihmiset teemme muutokset. Ruuskan mukaan on hyvä seurata trendejä ja miettiä, mikä osuisi juuri omalle alueelle. – Tilanne voi kääntyäkin yllättäin, mutta Punkalaidun ei ole antautunut. Onnellinen elämä koostuu niin monista asioista, ei yksittäisistä seikoista. Rohkeutta markkinointiin Tutkijan mielestä hanke on tiivistänyt eri tahojen yhteistyötä, ja tuonut rohkeutta kuntamarkkinointiin. – Positiivisuus esiintyi hankkeesta haastatteluissa puhuttaessa monta kertaa. Julkisuudessa näkyminen on myös tärkeää. Hankkeessa ei voivoteltu, vaan koottiin hyvää yhteen, ja lisäksi mielenkiintoisia tarinoita sekä yrittäjistä että asukkaista. Paikallislehti on koko hankeajan ollut arvokas apu ja yhteistyökumppani. Realisoituuko tuo kaikki työ muuttopäätöksenä, se jää nähtäväksi. Suurta muutosta ei vielä ole ilmennyt, mutta kunta on ainakin tullut esiin piilostaan. Itsekin tulin hankkeen myötä lokakuussa 2020 ensimmäistä kertaa paikkakunnalle, toteaa Ruuska. Avoimesti asiaa Punkalaitumella on Ruuskan mukaan vahva talonpoikaskulttuuri, mutta paikkakunnalla eletään nykyajassa. – Hieman yllätyinkin, miten avoimesti ja vilpittömästi asukkaat halusivat kertoa omasta kotikunnastaan ja elämästään. Paikkakunta voisi olla malliesimerkki muillekin naisvoittoisella johtoryhmällään. Ihmiset hieman hämmentyivätkin, kun heiltä kysyttiin tasa-arvoasioista. Se on Punkalaitumella niin luonnollista. Kotiseuturakkaus, yhteistyö, läheisyys, yhteisöllisyys, matalat hierarkiat tulivat usein Ruuskan haastatteluissa esiin. Yhteistä pohdittavaa – Sijaitseeko keskellä vai syrjässä, se pitää itse kunkin pohtia. Pitää löytää omat vahvuudet ja ryhtyä sitten toimimaan. Trendeistä löytyy helposti jotain hyvin yhteisöön ja sen mentaliteettiin istuvia. Niitä kannattaa jonkinlaisella foorumilla yhdessä pohdiskella, tuumaa Ruuska. Kunnanjohtaja on tietoinen haasteista ja vahvuuksista. – Ihan sitä en allekirjoita, että Punkalaidun olisi Amatsonia, missä vain naiset pitävät valtaa. Mutta se on totta, että aurinko paistaa meillä usein. Asuntomarkkinat ovat meillä todellinen ongelma. Hiljaiset markkinat toimivat, avoimia asuntomarkkinoita ei oikeastaan ole – ei omakotitaloille, eikä vanhoille taloille. Kesäasukkaita on viitisensataa. Jos ei ole vettä, ei oikein ole mökkikulttuuriakaan. Yritteliäs kansa Toiminnanjohtaja Petri Rinne Leader Joutsentenreitistä kehui yritteliäitä punkalaitumelaisia. – Kunnassa joka neljäs työllistää itsensä yrittäjänä. Punkalaitumella toimeentulo ei nouse siis esteeksi. Jotka paikkakunnalla haluavat asua, löytävät yrittäjyydestä itselleen työtä. Leader on jatkossakin pitämässä huolta siitä, että paikkakunta näkyy ja kuuluu. Kunnanjohtajannekin toimii Joutsentenreitin hallituksen puheenjohtajana. Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-Supermarket Pourulla sekä toimituksessa Liput 16 € Emme ota vastaan käteistä rahaa. Lippuja saatavana ovelta ja lippu.fi www.sarkanlava.com www.punkalaitumenkunto.fi Sinitaivas Tanssiorkesteri Kaiho Keskiviikkona 7.7.21 klo 20.00 01.00 JR 2 AVAJAISET Punkalaitumen Osuuspankin omistaja-asiakkaille lippu 10 €. Etu lunastettavissa mobiilisovelluksesta. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro Kesälomalla 28.6.–1.8. Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Kansainvälinen tutkimus avasi Punkalaitumen mahdollisuuksia ja haasteita Lasten suosikkihahmot Mimi ja Kuku esiintyivät kirjaston helteisellä pihamaalla 22.6. järjestetyssä lastenpäivässä. Mimin ja Kukun lisäksi satujoogaa veti lastenja perhejoogaohjaaja Taija Laurell. Lapset saivat myös kasvomaalauksia, pääsivät pelaamaan pihapelejä sekä kokeilemaan esterataa keppareilla. Kirjastolla oli myös runokorttipaja ja tarjolla oli vohveleita. Mimi ja Kuku lastenpäivänä kirjastolla
Torstaina heinäkuun 1. päivänä – N:o 26 – 2021 8 Metsästysseura Haukka ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään sunnuntaina 11.7.2021 klo 17.00 omalla majalla. Välittömästi vuosikokouksen jälkeen pidetään sääntömääräinen KESÄKOKOUS. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) MANSIKAN MYYNTIÄ, uutta perunaa ja hernettä Punkalaitumen Sanomien edessä joka päivä klo 10-18. Puh. 045 661 7740 tai 044 528 6486 Yhteislauluillat Punkalaitumen kuorot järjestävät yhteistyössä kunnan kanssa kesäisiä yhteislauluiltoja Pietarinaukiolla keskiviikkoisin kello 19.00 alkaen . Väliajalla kahvio. Sateen sattuessa varatilana toimii seurakuntatalo tai uusi koulu. 7.7. Virrenveisaajat 14.7. Naiskuoro Pihlajanmarjat 28.7. KuusVeisaa 11.8. Kirkkokuoro PUNKALAITUMEN TORIN sisääntulon vieressä tänään torstaina 1.7. klo 8-13 tuoretta UUTTA PERUNAA . Siikli, Annabelle ja Solisti. Porkkanaa ja sipulia. RAITTINEN Tervetuloa! Koko perheen KESÄRETKI Päijänteellä 21.7.2021 Varaa pikaisesti paikkasi Hilkalta 040-582 4377 tai Juhalta 0400-531 971 Sotilaspojat Perinnehuoneen kesäkausi alkaa Vartiolassa tänään torstaina. Avoimet ovet kaikille kiinnostuneille klo 11–14. Osoite Urheilutie 1, kirkonpuoleinen pääty. Jalasjoen Metsästysseura Muista kokoontuminen majalla huomenna pe 2.7. klo 18.00. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat to 1.7. klo 18 alkaen MS Haukan radalla. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16 – 20 omalla talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Punainen Risti Terveyspiste ti 6.7. klo 11–14 Kulmakamarissa. Puh. 041 318 6650. SPR Vapaaehtoisille toimijoille on varattu lippuja Haukankosken draamakierrokselle 12.7. ja 22.7. Käy varaamassa omasi kirpparilta. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään torstaina 1.7. torilla. Lettuja. Pe 2.7. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. Ke 21.7. Sisävesiristeily Päijänteellä. Lähdemme risteilylle Vääksyn kanavalta. Ilmoita mukaan nopeasti Hilkalle 0405824377. Ma 19.7. klo 12 alkaen PuHuVa:n Virkistyspäivä Seurakunnan Leirimajalla, Itäinen Rantatie 32. Klo 13 aluekokous. Mukana Asahi-hankkeen infotilaisuus / Pirkko Mäkinen. Pe 23.7. esitys alkaa klo 18 Korpelan Kujanjuoksu-esitykseen Tampereen Komediateatterissa. Lähtö torilta klo 16.00. La 21.8. klo 18 Puhelinlangat Laulaa laulunäytelmä. Ypäjän Musiikkiteatterissa. Lähtö torilta ilm. myöhemmin. Ilm. Hilkalle 20.7. mennessä 040 5824377. Lehmirannan lomaviikko varattu 12–18.10.2021. Varaa paikka Hilkalta 0405824377. Kaamoksentorjunta-risteily 16.– 17.11.2021 Baltic Princessalla. Mukana Finlanders. Varaa paikkasi Hilkalta 0405824377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Rokua Health & Spa 26.9.2021–1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3 kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9–13 p. 010-2193460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun Sanomarastit Sanomarastit ti 6.7. Jalasjoen metsästysmajalta. Lähdöt klo 17.00-18.30. Opastus Vihalaidantieltä. Aamuasahi Aamuasahi keskiviikkona klo 10 golfkentän laidalla. Orisuon kyläläiset Kesän ensimmäinen Kyläkierros Orisuon raitilla la 3.7. klo 14. Lähtö polkupyörillä/autolla Saikun pihasta (os. Jalasjoentie 264) Ääritien suuntaan. Tutustuminen Ääritien ja Keskitien talojen historiaan, kahvit Rukoushuoneella ja tutustuminen Keskitien varrella sijainneisiin kauppoihin. Kaikki Orisuon historiasta kiinnostuneet mukaan. Seurat toimivat Koskioisten kyläyhdistys VUOSIKOKOUS 12.7.2021 klo 18 seurakunnan leirimajalla Vehkajärvellä. Hallitus