• Uutisja ilmoituslehti Torstaina marraskuun 11. päivänä N:o 45 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Punkalaitumen kunnanvaltuusto äänesti kokouksessaan 1.11. ensi vuoden kiinteistöveroprosenteista. Demariryhmä kokonaisuudessaan asettui tukemaan Marja Wakkalan esitystä yleisen veroprosentin ja muiden asuinrakennusten veroprosentin nostamisesta. Esitys kaatui kuitenkin selkeästi äänin 17–4. Valtuuston kokouksen esityslista oli tälläkin kertaa ainoastaan kolmen pykälän mittainen ja kokous oli nuijittu loppuun noin vartissa. Silti mukaan mahtui äänestys kiinteistöverosta. Valtuusto vahvisti ensi vuoden kunnalliseksi tuloveroprosentiksi 22 % ilman keskustelua. Kiinteistöveroista päätettäessä Marja Wakkala palasi jo kunnanhallituksessa kannattamattomana rauenneeseen esitykseensä yleisen kiinteistöveron ja muiden asuinrakennusten veron nostamisesta. Hän perusteli esitystään tasa-arvoisuudella. – Vakituisen asunnon vero on 60 % kiinteistöveron ylärajasta, mutta yleinen vero ja muiden asuntojen vero vain 52 %. Jos ajatellaan tasapuolisuutta, pitäisi jokaisen veron määrä olla suhteessa sama, Wakkala sanoi. Keskustan Timo Karunen (kesk.) pyysi viranhaltijoilta tietoa mahdollisen muutoksen euromääräisestä vaikutuksesta ja sai vastauksen kunnanjohtaja Tuija Ojalalta, jonka mukaan kahden veron nostamisen Wakkalan esittämälle tasolle yhteisvaikutus olisi muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. – Koska yleisen veron piiriin kuuluvat muun muassa teollisuustilat, en lähtisi elinvoiman kehittämiseksi veroja nostamaan, totesi Karunen selvityksen kuultuaan. Äänestyksessä sosialidemokraattien neljän valtuutetun ryhmä oli Wakkalan esityksen kannalla. Loput 17 valtuutettua pysyivät kunnanhallituksen esityksen takana. Näin yleinen veroprosentti ensi vuonna on 1,05 %, vakituisten asuinrakennusten vero 0,60 % ja muiden asuinrakennusten 1,05 %. Voimalaitosten kiinteistövero on 2 %. Valtuuston kolmas pykälä käsitteli luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoituksia, jotka tarkastuslautakunta saattoi valtuustolle tiedoksi. Seitsemää valtuutettua on jouduttu muistuttamaan sidonnaisuusilmoituksen puuttumisesta. Kokouskahvien jälkeen valtuutetut jatkoivat iltaansa ensi vuoden talousarvion laadintaan liittyneessä valtuustoseminaarissa. Juha Aro Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Demarit äänestyttivät kiinteistöverosta Marja Wakkala (sdp.) kaipasi valtuuston kokouksessa kiinteistöveroprosentteihin tasapuolisuutta. Isokukkainen Ruusu 12 kpl, duokimppu Panda Juhlapöydän konvehteja 3x300g (11,10/kg) Lohifilee selkä-ja vatsarasvaton, ruodoton,D-leikattu Myllyn paras Torttutaikinalevy laktoositon 1kg Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 15.17.11. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (5,67/kg) MAANANTAINA 4 25 kpl Pullapitko 500 g (8,50/kg) UUNITUOREET 3 55 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,92/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 1 09 tlk Palvelusta TO LA VASTUULLISESTI 1 69 kg 2 79 kpl SUOMI 27 95 kg 2 35 pktl ESPANJA/MAROKKO ERÄ 2 99 pkt ERÄ ERÄ 2 69 pkt MONIPUOLINEN VALIKOIMA JOULUKALENTEREITA! HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! 10 00 ERÄ 9 95 kpl ERÄ SÄÄVARAUS SÄÄVARAUS SUOMI ERÄ 1 80 2 prk ERÄ 8 95 kg SUOMI Pekonipommipihvit porsaan ulkofileestä 9 95 kg SUOMI ERÄ SUOMI SUOMI Sika-nauta jauheliha ISÄLLE 2 50 2 prk 12 95 kg 19 95 kg 5 50 2 pkt 49 90 kg 6 99 kg 10 00 3 kpl 7 99 pkt Vip Glögijuoma 1 l 13 95 kg Takuumureat Pippuripihvit naudan sisäfileestä 34 90 kg ERÄ Kuhafilee ERÄ SUOMI Aino Kermajäätelöt 900ml(3,70/l) ei lakton, ei kaurajäätelöt, raj 1erä/talous Persimon ESPANJA 9 99 3 -pack ERÄ kimppu ERÄ Porsaan Wieninleike ERÄ SUOMI SUOMI ERÄ ERÄ Atria Kanan sisäfileet 480-600g (9,98-12,48/kg) Porsaan suikaleliha SUOMI 8 95 kg KAUPPA AVOINNA: PE 8-21, LA 11-19, SU 11-19 19 95 kg ERÄ NORJA KALATORILTA TO-LA Superior Kirjolohi raj.2 kalaa/talous ERÄ Silakkafilee Lohimedaljonki NORJA NORJA Sjö Graavatut tai kylmäsavustetut kirjolohifileeviipaleet 100 g (27,50/kg) Savustettu lohifilee PLUSSAKORTILLA ERÄ Kivikylän Wanhanajan nakki 380g (7,87/kg) Saarioinen Kultatai pippurisarjan kokolihaleikkeleet 150-200g (13,45-17,93/kg) Valio Aura-sinihomejuustopala 170 g (16,41/kg) ERÄ ERÄ Satamaito Kuohukerma 2 dl, myös lakton (4,50/l) SUOMI Greendeli Voileipäkakut 750g(17,26/kg) ERÄ Sarpi Juhla kinuskitai suklaakakku 580-650g(15,31-17,16/kg) ERÄ Pirkka Jäävuorisalaatti ERÄ Pirkka Iso öljykynttilä 95 h 5-pack Saarioinen Keitot 300g (6,63/kg) 1 99 kpl ERÄ 2 79 pkt HK Popsi iso viitonen kuoreton 900g (3,10/kg) 6 00 2 rs PLUSSAKORTILLA Valio Hyvä suomalainen arkijuustoviipaleet 500g (6,98/kg) 3 49 kpl ERÄ Pirkka Miniluumutomaatti 250g (3,16/kg) 79 rs ERÄ Valio Laktoosittomat kreikkalaiset jogurtit 150g(5,56/kg) raj. 2 erää/talous SUOMI ESPANJA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 11. 14.11. PE PYYMÄEN KONSULENTTI Atria Takuumurea Naudan sisäfilee n. 2,0 kg, vakuumi ERÄ Parempi Karjalanpaisti 12 95 kg 5 99 rs 7 99 kg 19 95 kg ISÄLLE 1 99 kg ISÄLLE KENIA Valio Oivariinit 500-600g(5,00-6,00/kg) raj. 2 rs/talous
• Torstaina marraskuun 11. päivänä – N:o 45 – 2021 2 Su 14.11. klo 16 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Vuorinen. Su 21.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Kaipia. Pe 12.11. klo 19 Virrenveisaajat srk-talolla. Vetäjänä Anni Uusi-Kuitti. Ma 15.11. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Ti 16.11. klo 17–18 Puuhiskerho Pappilassa. Isoset, Tasanen. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta srk-talolla. Illassa mukana Esa Vuorenmaa. Pyykkö, Paasikallio. To 18.11. klo 11 Arkilounas srk-talolla. Hinta 5€ (eläkeläiset ja työssä käyvät), 2€ (työttömät). Klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Pyykkö, Paasikallio. Pe 19.11. klo 18 Isosilta srk-talolla. Isosten vetämä nuortenilta. Isoset, Tasanen. La 20.11. klo 13 Hyvinvoiva nuori – työkaluja mielen hyvinvointiin, Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma Liikuntahallilla. Tapahtuma järjestetään yhdessä 4H:n, MLL:n ja Punkalaitumen kunnan kanssa. Puhujana Jaakko Niiles Lasten ja nuorten keskuksesta. Tasanen. Ke 24.11. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. Pyykkö. To 25.11. klo 14 Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa. Mäkinen. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 11 pnä marraskuuta 1971 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 11. pnä marraskuuta 1921 Rakkaamme Eila Eeva Hellevi ALANNE 16.9.1930 Urjala 30.10.2021 Punkalaidun Vaan ylitse kaikkien kyynelten, tuhat muistoa meitä lohduttaa. Ne tallessa päivien menneiden -tuhat muistoa kultaakin kalliinpaa. Kiittäen ja kaivaten Leena, Matti, Marjatta ja Heikki perheineen Sisarukset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus Punkalaitumen kirkossa lauantaina 20.11.2021 klo 10.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalossa. Ilmoittautumiset muistotilaisuuteen 16.11.2021 mennessä p. 040 731 3344/Leena tai p. 050 365 5546/Marjatta. o.s. Ali-Rantala Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Rakkaamme Raili Marjatta PACKALÉN 31.3.1945 Tyrvää 29.9.2021 kotona Punkalaitumella Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. Railia ikävöiden Jorma Kari ja Päivi perheineen Sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 11.11. ”Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu – se pysyy ikuisesti.” Dan. 2:44. 12.11. Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppereliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. Matt. 17:25– 25. 13.11. Kristuksen välityksellä luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten. Kol. 1:16. 14.11. ”Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.” Matt. 24:36. 15.11. Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2. Piet. 3:13. 16.11. Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaamminen kuin vartijat aamua. Ps 130:6. 17.11. Me katoamme kuin uni aamun tullen, kuin ruoho, joka hetken kukoistaa. Ps. 90:5. Pitopäivällisillä runsaasti ruokavieraita Länsipään seurakuntapiiri järMoni sellainen ihminen joka on lukenut, opiskellut ja tutkinut paljon esimerkiksi jotain tieteen alaa, sanoo, ettei oikeastaan tiedä vielä mitään. Ei varsinkaan siitä asiasta, johon hän on paneutunut. Suuri tietomäärä on päinvastoin opettanut huomaamaan se, mitä hän ei vielä tiedä, miten paljon edelleen on kysymyksiä ilman vastauksia. Tutkimista ja ihmeteltävää riittää! Varmuus tietämisestä muuttuu nöyryydeksi ja oman rajallisuuden ymmärtämiseksi Tieteen käsitteeseen kuuluu, että kaikki se, mitä tähän saakka on saatu selville eri tiedon aloista, ovat vain osatotuuksia. Ne ovat vain hahmollaan olevia teorioita, joiden totuusarvoa aletaan tutkia. Tiedetään jo etukäteen, että on olemassa uutta tietoa, jota emme vielä tiedä. Joskus joudutaan toteamaan, että se tieto, joka meillä oli, onkin ihan väärä. Mutta ymmärretään, että uusi tieto vie lähemmäksi totuutta. Ihminen on kaikessa tietämisessä rajallinen. Meillä on tiedon murusia arkisen elämän monista asioista sekä maailmankaikkeuden suurista kysymyksistä, mutta me katselemme jokaista asiaa omasta näkökulmastamme. Se on aina osa totuus. Toisen ihmisen ehkä aivan päinvastainen näkemys on useimmiten myös osa tätä totuutta. Uskonnoissa on kautta aikojen kiistelty totuudesta, siitä kuka tuntee Jumalan tai ymmärtää oikein Jumalan ilmoituksen vaikkapa Raamatussa. Näissä kiistoissa jää monesti huomaamatta se, että jo Raamatussa itsessään on monia näkökulmia siihen, miten ihmiset ovat oppineet tuntemaan Jumalan ja mitä he siitä sanovat. Esimerkiksi neljä evankelistaa kertoo Jumalan Pojasta huikan eri sanoin ja painotuksin. Jostain syystä Jumala on halunnut kertoa itsestään monen erilaisen ihmisen kautta, eri kokemuksilla ja eri sanoilla, niin että Raamatun Jumala –kuva on moni-ilmeinen ja värikäs. Joskus meidän on vaikea saada sopimaan samaan Jumalaan niin monenlaisia, toisilleen aivan päinvastaisia piirteitä. Meidän rajallisten ihmisten on vaikea käsittää sitä, että vastakohdat voivat olla yhtä aikaa totta ja oikeassa. Saamme uskoa, että Jumala on suurempi kuin meidän ymmärryksemme. Samalla saamme myös Jumalan meille antamalla ymmärryksellä yrittää käsittää Jumalan suuruutta yhä paremmin sekä kuunnella sitä, mitä eri ihmiset ovat Jumalasta ymmärtäneet ja kokeneet. Meistä jokainen on tämän päivän Jumalan – kuvan kirjoittaja. Yhdessä kerromme, millaisena me olemme Jumalan nähneet. Auni Kaipia vt. kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta – Kirjallisuusiltama wiime sunnuntaina muodostui hywin onnistuneeksi ja tarkoitustaan wastaawaksi tilaisuudeksi. Kirjailijatar Marja Salmela piti jalohenkisen ja sywäsisältöisen puheen. Puhuja tehosti, hywän kirjallisuuden suurta waikutusta ihmisen henkisessä kehityksessä. Täten muodostuu kirjallisuus woimakkaaksi tekijäksi huonon ja kehnon wastustamisessa. Suomalaisen kirjallisuuden syntywaikeuksista ja Agricolan suurtyöstä sekä kansamme lukutaitoiseksi tekemisestä puhui pastori Juho Heininen. Runon Juhannusyön unelma lausui neiti Laura Kalinen. Iltamaan oli Punkalaitumen kirjakauppa järjestänyt sangen kauniin ja aistikkaan kirjanäyttelyn, josta werrattain runsaasti kirjoja ostettiin. Maanantaina oli samoin kirjallisuusiltama Oriniemen kansakoululla, jossa myös puhui kirjalijatar Marja Salmela. Sielläkin oli wäkeä runsaasti. SANA SINULLE Jumala on suurempi Päivän sanat jesti satakuntalaiset pitopäivälliset lähetystyön hyväksi seurakuntatalossa pyhäinpäivänä 6.11. Päivällisistä muodostui menestynyt tilaisuus, sillä ruokavieraita saapui kaikkiaan yli 300. Pitopäivällisten järjestelyistä huolehti Länsipään seurakuntapiiri, jolloin Länsipään ja Haviokosken naiset olivat nähneet runsaasti vaivaa. Pöydän antimet olivat moninaiset. RuokalaPitopäivällisten järjestelyihin osallistui parisenkymmentä henkilöä. jeja oli kymmenkunta sekä lisäksi asianmukaiset leikkeleet. Palanpainikkeeksi oli valmistettu erittäin hyvää pitokaljaa. Länsipään seurakuntapiiristä osallistui päivällisten tarjoiluun kaikkiaan parisenkymmentä henkilöä. Tällä työvoimalla päästiinkin tarjoamaan erinomainen päivällinen ja kaikki vieraat saivat hyvän ja riittoisan aterian. Samalla tuettiin tärkeää lähetystyötä. Lupien edellyttämät hirvet ammuttu Hirvien runsautta pitäjämme alueella osoittaa se, että näin hirvenmetsästyksen alkupäivinä ja sulan maan aikana ovat kaikki tämän seudun metsästäjille myönnetyt hirviluvat johtaneet myönteiseen tulokseen. Aikaisemmin ilmoittamiemme hirvenkaatojen lisäksi on nyt todettavissa, että Kanteenmaan Metsästysseuran hirvenmetsästäjä Urho Uusi-Kouvo ampui 27.10. Kanteenmaan metsiltä keskikokoisen uroshirven, joten seuran hirvikiintiö tuli täten täytetyksi. Tänä syksynä uutena tulokkaana hirvimarkkinoilla esiintynyt metsästysseurue Kotka puolestaan sai anomansa hirven kaadetuksi 31.10. Isokokoisen naarashirven ampui Jutin Kivisenahteen maastossa Martti Rasi. Punkalaitumen Metsästysseuralla on lisäksi lupa myöhemmin tapahtuvan metsästyksen aikana ampua yksi hirven vasa. SANAN JA RUKOUKSEN ILTA seurakuntatalolla ti 16.11. klo 18. Latvian työstä kertomassa Esa Vuorenmaa Pirkanmaan Latvian Ystävät ry:stä ja Allan Palm Latroman ry:stä. Musiikkia. p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Muista isänpäivä sunnuntaina! Onnea isät, papat, vaarit ja isoisät
• Torstaina marraskuun 11. päivänä 2021 – N:o 45 – 3 Mäenpään työväentalossa kuultiin banduristitrio Orianan soittamana slaavilaisia kansansävelmiä ja klassista musiikkia. Trio Oriana on ammattilaiskokoonpano, jossa esiintyvät Natalija Hotsyk, Iryna Hubjak sekä Julija Rudnytska. Ternopililaistriosta on tullut Ukrainan tunnetuin bandurayhtye. Kokoonpano on esiintynyt 15 vuotta. Kolmihenkisen naisyhtyeen soittimina ovat bandurat, 65-kieliset, ukrainalaiset kansansoittimet. Bandura on kotoisen kanteleen sukulainen. Trio Oriana on toista kertaa kiertueella Suomessa. He järjestävät syksyn kuluessa kolmekymmentä konserttia eri puolilla Suomea. Trio esitti kansanlauluja, joita Murjaanien kuningas Luin Iltalehdestä, että Tiernapoikien Murjaanien kuninkaan kasvoja ei saa enää mustata Oulussa. Oulussa keskusteltiin siitä, onko naaman mustaaminen (eng. blackface) rasismia. En minä tosin tästä syystä pahoittanut mieltäni, vaan siitä syystä, että yhä, vuonna 2021, pantomiimiesityksiä tekevät miimikot saavat värjätä naamansa valkoisiksi (eng.whiteface)! Miksi? Kun seuraavan kerran näen miimikon valkoiseksi värjätyssä naamassa, niin aion soittaa hätäkeskukseen ja syyttää häntä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mietin myös, että koska shakkipeli kielletään, siinähän ovat mustat vastaan valkoiset. Minä poika kun näen rasismia ihan kaikkialla, ihan koko ajan. Ehdotan täten, että jos ei shakkia vallan kielletä, niin ainakin shakkinappulat värjätään, vaikka sitten prideväreillä. Entäs golf sitten, siinä pallo on valkoinen ja sitä lyödään? Ehdotan myös että sukupuolittunut lentoemäntä termi korvataan välittömästi lentohenkilöllä. Mutta nyt mun pitää mennä, aiomme vaimoni kanssa pelata Afrikan tähteä ja syödä Brunbergin pusuja. Antti Levomäki Brunbergin pusu -fani Yrittäjyyden puolesta 85 vuotta Punkalaitumella täytti eilen 10.11.2021 sata vuotta Anja Lähteenmäki. Hän syntyi Tyrväällä Anna ja Kalle Mäkelän perheeseen vanhimpana lapsena. Perhe asui Kestilänkulmalla ja koulunsa Anja kävi Jutin kansakoulussa. Nuoruudessa Anja Lähteenmäki työskenteli Kestilän ja Perttulan taloissa sisäkkönä. Hän avioitui Taisto Lähteenmäen kanssa, jonka kuoltua vuonna 1958 Anjan kasvatettavaksi jäi perheen viisi alaikäistä lasta. Leskeksi jäätyään Anja ajoi ammattiajokortin ja ryhtyi taksia ajamaan mieheltään jääneellä taksiluvalla. Taksihommista Anja eläköityi vuonna 1986. Eläkkeelle jäätyään hän työskenteli vielä kolmena syksynä Saarioisilla kolmivuorotyössä. Vuosien varrella viidelle lapselle on syntynyt yhteensä kymmenen lapsenlasta ja 18 lapsenlapsenlasta. Lastenlastenlastenlapsiakin on jo yhdeksän. Läheiset kuvaavat päivänsankaria erittäin sisukkaana, ahkerana ja toiset huomioon ottavana sydämellisenä ihmisenä. Mummu on kantanut kaikkien jälkipolvien ilot ja murheet harteillaan. Anja Lähteenmäki asui omassa kodissaan Punkalaitumella Sanikentiellä 95-vuotiaaksi. Kotona hän oli kova leipomaan ja lusikkaleivät syntyivät käden käänteessä. Ruoanlaitto sujui myös ongelmitta ja usein ohraryynipuuro hautui puuhellalla, kun mummu tiesi läheisten menevän kyläilemään. Samoin erilaiset käsityöt ja puutarhanhoito ovat olleet lähellä Anjan sydäntä. Koko suvulle villasukat ja tumput ovat syntyneet jouluisin ja pihan kukkamaat olivat perennojen peitossa ilman rikkaruohoja. Vielä 90-vuotiaana Anja kävi yhdessä läheistensä kanssa marjassa ja kerätyistä sienistä syntyivät monet salaatit ja piirakat. Käsityötaidot, kuten villasukkien ja tumppujen kutominen sekä pöytäliinojen kirjonta ovat siirtyneet myös jälkipolville. Anja Lähteenmäen läheiset kertovat olevansa hänelle erittäin kiitollisia hyvistä elämänohjeista, joita ovat tältä saaneet vuosikymmenten varrella. Anja Lähteenmäki 100 vuotta Juha Aro Anja Lähteenmäki vietti eilen 100-vuotismerkkipäivää. Anu Helariutta-Koskua Ukranalainen banduristitrio Oriana esiintyi Mäenpään työväentalolla. Kansanvälistä ja klassista banduralla Punkalaitumen vertaisveturit kokoontuivat ohjaajansa Mallu Saarisen luokse suunnittelemaan talven toimintaa lokakuun loppupuolella. Punkalaitumen vertaisvetureiden alkutaival on ollut koronan sävyttämä. He nimittäin valmistuivat vain hieman ennen kuin korona sulki Suomen. Toki jotain on sentään päästy järjestämään. Ulkoliikuntaa on ollut niin Jalasjoen nuoriseurantalon pihassa, Vaparilla kuin urheilunkentälläkin. Porttikalliolla on kävelty ja tuolijumppaa on järjestetty muutamissa paikoissa. Kokemukset järjestetyistä liikuntahetkistä ovat todella positiivisia. – Urheilukentän aamut ovat olleet todella mukavia, sanoo niiden vetäjänä toiminut Seija Rautava. Terttu Routsi puolestaan toteaa tuolijumpan ohjaamisen sujuvan hyvin. Hän nimittäin tunnustaa ensin hieman kainostelleensa ohjaajaksi alkamista. Hanna Laakso on tuurannut Terttua aina tarvittaessa. Sinikka Karppanen on nauttinut Pakarin kuntosalilla mukana olosta ja neuvomisesta laitteiden käytössä. Hän ohjasi myös Sarkinrannassa pidettyä rantaVertaisveturit ideoivat talven ohjelmaa Anu Helariutta-Koskua Kymmenkunta vertaisveturia vaihtoi kokemuksia ja suunnitteli tulevaa ohjelmaa yhteisen pöydän ääressä Maatilamajoitus Saarisella. he säestivät banduroilla ja kanteleella. Laulajien sopraano, mezzosopraano sekä altto soivat kauniisti heleä-äänisten banduroiden kanssa. Ukrainan kansainvälinen kulttuurikeskus Hämeenkyröstä oli tuonut työväentalolle mukanaan myös ukrainalaisia käsitöitä ja kulttuurista kertovaa esineistöä. jumppaa. Erja Lakkonen ja Liisa Heikkilä puolestaan ovat vetäneet Jalasjoen nuorisoseuran ulkojumppaa. Vertaisveturit voivat tarvittaessa tuurata toisiaan eri liikuntapiireissä. Myös välineitä lainataan toisille. Seniori-ikäisen ei välttämättä tarvitse lähteä ohjattuun liikuntahetkeen vaan vertaisohjaajan voi soittaa myös lenkkikaveriksi. Talviliikuntaa mietittiin Edessä oleva talvi pohdituttaa vertaisvetureita. Seniori-ikäisten liikkumisessa pitää liukkaat kelit huomioida tarkkaan. Porttikalliolla pystytään kävelemään vielä pitkään ja ulkojumppa on mahdollista kelit huomioon ottaen. Liukkailla keleillä vertaisveturi kannattaakin soittaa mukaan kävelylle. Vertaisveturitoiminta on maksutonta, ja ohjaajalista on kunnan internetsivuilla. Vertaisveturit ovat Ikäinstituutin kouluttamia senioriliikunnan vertaisohjaajia. Koulutus toteutetaan Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Vertaisveturilta ei vaadita liikunnan ammattiosaamista, kiinnostus liikuntaa kohtaan sekä halu innostaa muita liikkumaan riittävät. Punkalaitumella vertaisvetureita koulutettiin 17. Punkalaitumen Yrittäjät juhlivat viikonvaihteessa 85-vuotista toimintaansa. Yhdistyksen perustavat sanat lausuttiin Vartiolassa kesäkuussa vuonna 1936. 85 vuotta sitten pitäjän yksityiset yrittäjät katsoivat, että he tarvitsevat kattojärjestön vaalimaan etujaan. Tuolloin yksityisyrittäjien vahvana kilpailijana toimi osuustoimintaliike. Sen aiheuttama uhka ”yksityisyritteliäisyydelle” nostettiin esiin myös Punkalaitumen Sanomien uutisessa, joka perustamiskokouksesta kertoi. Vuosikymmenten kuluessa yrittäjäyhdistyksestä on tullut vahva paikallinen toimija. Varsinkin 70–80 -lukujen pitäjän kasvun vuosina yhdistys oli aktiivinen toimija ja kannanottaja. Sen riveistä on noustu myös kunnan päättäville paikoille. Nykyisessä toimintaympäristössä Punkalaitumen Yrittäjät ovat kyenneet pitämään yrittäjyyden soihtua yllä osittain hankalassakin tilanteessa. Edunvalvontaan on jatkuvasti tarvetta ja se saa olla terävääkin aiheen niin vaatiessa. Punkalaitumen kunnasta on vuosien saatossa tullut yrittäjäyhdistyksen tärkein yhteistyökumppani. Tämä on luonnollista, koska molempien tavoitteet ovat samansuuntaiset. Vuosien kuluessa yhteistyömekanismeja on ollut monenlaisia, kuten yrittäjätoimikunta ja elinkeinopoliittinen ohjausryhmä. Useasti pienen alkuinnostuksen jälkeen näiden konklaavien kokoontuminen on syystä tai toisesta sammahtanut. Se on valitettavaa, sillä samaan suuntaan soutaminen onnistuu vain aktiivisella vuoropuhelulla.
• Torstaina marraskuun 11. päivänä – N:o 45 – 2021 4 Punkalaitumen Vuoden 2021 Yrittäjänä palkittiin viime perjantaina Jeesi Service Oy:n omistaja Jesse Poutala. Punkalaitumen Yrittäjien Y-juhla ja samalla yhdistyksen 85-vuotisjuhla järjestettiin Myllypirtillä Jalasjoella. – Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan vastaanottaa Vuoden Yrittäjän tunnustuksen. Kymmenen vuotta sitten minut palkittiin vuoden nuorena yrittäjänä. Silloin luulin tietäväni yrittäjyydestä kaiken. Kuinka vähän oikeasti tiesinkään, totesi Jesse Poutala pitämässään kiitospuheessa. Vuoden Yrittäjän palkinnon Poutala otti vastaan yhdessä vaimonsa Elinan kanssa. Palkinnon ojensivat Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Pohjala ja Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorinen. Punkalaitumen kunnan puolesta Poutalaa onnittelivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Lumme, hallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi ja kunnanjohtaja Tuija Ojala. Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistyksen onnittelukukat ojensi puheenjohtaja Niina Vähä-Jaakkola ja Punkalaitumen Osuuspankin tuopin toimitusjohtaja Petri Antila. Vuoden 2020 Vuoden Yrittäjänä palkittu Hilkka Välläri onnitteli Jesse Poutalaa kukkakimpulla. Yrittäjäjuhlassa huomioitiin myös pitkäaikaisia paikallisia yrittäjiä. Suomen Yrittäjien timanttiristillä palkittiin Sami Nurmilaakso ja kultaisella ristillä Jari Ojala. Virallisen osuuden jälkeen ilta jatkui tanssin merkeissä. 85 vuotta yrittäjyyden asialla Yrittäjäjuhlaan, joka samalla oli Punkalaitumen Yrittäjien 85-vuotisjuhla, vieraat toivotti tervetulleeksi puheenjohtaja Mari Pohjala. Hän kävi läpi yhdistyksen perustamisvaiheita lukien uutisen perustamisesta vuoden 1936 Punkalaitumen Sanomista. Punkalaitumen Yksityisyyrittäjäin perustamiskokous pidettiin 15. kesäkuuta 1936 Vartiolassa. – Tätä vuonna 1936 aloitettua työtä on hieno päästä edelleen jatkamaan paikkakunnalla. Toivottavasti toiminta yrittäjyyden puolesta paikkakunnalla jatkuu vielä pitkään ja saamme lukea historiamuisteloja lehden sivuilta vielä vuosien päästä. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Janne Vuorinen totesi yritysten selvinneen Pirkanmaalla pelättyä paremmin ensimmäisestä koronavuodesta. – Ennustettua konkurssiaaltoa ei viime keväänä tullut. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. – Korona-aika on kohdellut yrityksiä ja yrittäjiä hyvin eri tavoin. Vaikka konkurssiaaltoa ei tullut, yrityksiä lopetetaan nyt normaaliaikaa selvästi enemmän. Tämä ei vielä tilastoissa näy, mutta se näkyy järjestömme neuvontaja tukipalveluihin tulevissa yhteydenotoissa. Vuorinen huomioi myös, että osa yrityksestä on joka pystynyt kehittämään toimintaansa pandemian aikana. – Löytyy myös paljon yrityksiä, jotka ovat jopa hyötyneet tilanteesta. Moni yritys on pystynyt muuttamaan suuntaa kehittämällä liiketoimintaansa ja vastannut siten pandemian tuomiin haasteisiin. Tämä onkin yksi korona-ajan positiivisista vaikutuksista. Punkalaitumen Vuoden 2021 Yrittäjä Jesse Poutala on kolmannen polven yrittäjä. – Pappani oli kaivinkoneyrittäjä ja isäni Markku muistetaan hyvin Kuva-Tuvasta. Itsekin tuli nuorempana palveltua asiakkaita Kauppakulmassa, Jesse kertoo. Jesse Poutalan yritys Jeesi Service Oy on perustettu kevättalvella 2008. – Tarjoamme liikkuvaa raskaskonehuoltoa asiakkaillemme. Erityisesti asiakkainamme ovat kivimurskaamot, joiden laitteita korjaamme. Toimialue kattaa eteläisen Suomen. – Kyllä yrittäjyys on kiinnostanut minua lapsesta asti, samoin koneet. Sen vuoksi alakin valikoitui melko helposti. Jeesi Servicen aloittaessa ei kyseisiä palveluntarjoajia paljoa ollut. Nyt niitäkin on tullut useampia, mutta olemme niin sanotusti yksi suurista, Jesse Poutala kertoo. Yrittäjäksi ryhtyessään hän päätti olla noudattamatta vanhempiensa neuvoja. – Äiti ja isä kyllä opastivat, että kannattaa opiskella joku ammatti ja hankkia palkkansa muualta kuin yrittäjyydestä, Jesse naurahtaa. Jeesi Servicen liikevaihto on tällä hetkellä noin 600 000 euroa ja työntekijöitä on yrittäjän itsensä lisäksi neljä. – Alkuvuosina työt tehtiin pääasiassa yöaikaan, koska kivimurskaamoilla on tarkat toimintaehdot. Koneet oli korjattava silloin, kun niitä ei käytetty. Nyttemmin asiakassuhteet ovat vakiintuneet ja töitä voidaan tehdä normaaliin aikaan. Suurimmat asiakkaat tällä hetkellä ovat Rudus ja Seepsula. Jeesi Servicen asiakaskunta on pääsääntöisesti siellä, missä infrarakentamista tehdään eli pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. – Tällä tavoin myös punkalaitumelaisyritys pääsee hyötymään kasvukeskusten imusta. Toukokuussa yritys osti Punkalaitumen kunnalta teollisuushallin Nummen teollisuusalueelta. – Tarkoituksena on, että tiloissa voisimme jatkossa korjata asiakkaiden laitteita. Myös yhteistyökuvioita muiden yritysten kanssa käynnistellään, että kaikkiin tiloihin saadaan toimintaa, Jesse Poutala kertoo. Koska Jesse ei ole kivijalkayrittäjä, vaan toimikenttä on pääasiassa muualla Suomessa, katselee hän myös Punkalaitumen elinkeinoelämää toisenlaisin silmin. – Kaipaan pitäjään vuokrattavia hallitiloja ja teollisuustontteja. Yrittäjän kiinnostus tulemisesta kuntaan ei saisi aiheuttaa byrokraattista kääntämistä ja vääntämistä, koska yrittäjillä ei ole aikaa odottaa puolta vuotta. Ottajia on myös muualla. Vuoden Yrittäjän perheeseen kuuluu opettajana toimiva vaimo Elina sekä 3-vuotias poika ja 2-vuotias tyttö. Viidennen perheenjäsenen tuloa odotetaan helmikuussa. Jesse Poutalasta Punkalaitumen Vuoden Yrittäjä Ruokapöydän teemana Myllypirtillä oli tällä kertaa lähiruoka. Kahvila Myötätuulen valmistama herkullinen ruoka sai juhlavierailta runsaasti kiitosta. Jesse Poutala otti vastaan vaimonsa Elinan kanssa Vuoden Yrittäjän palkinnon Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtajalta Mari Pohjalalta, Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtajalta Janne Vuoriselta sekä Punkalaitumen Yrittäjien varapuheenjohtajalta Mikko Uotilalta. Juha Aro Sami Nurmilaakso ja Jari Ojala palkittiin yrittäjäristeillä. Kolmannen polven yrittäjä Vuoden Yrittäjä Jesse Poutala vierellään vaimonsa Elina.
• Torstaina marraskuun 11. päivänä 2021 – N:o 45 – 5 Kuutisensataa annosta peuran lihasta valmistettua riistakeittoa jaettiin Pietarinaukiolla viime sunnuntaina paikallisten metsästäjien järjestämissä juhlapeijaisissa. Vieraita metsästäjät saivat tempaukseensa Punkalaitumella jopa 700, mikä väkilukuun suhteutettuna on varmasti valtakunnallista kärkeä. Eri puolilla Suomea järjestetyt juhlapeijaiset olivat yksi Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlan päätapahtumista. Juhlapeijaisten järjestelyistä vastasivat paikkakunnalla toimivien neljän metsästysseuran ja yhden metsästysseurueen jäsenet. Kaksi soppatykillistä keittoa oli valmistanut Leena Aro ja jakamisesta huolehtivat metsästäjät vaimoineen. Keiton lisäksi tarjolla oli voileipiä ja halukkaat pääsivät paistamaan myös Metsärannan Lihan makkaroita ja juomaan nokipannukahvit. Tapahtuma kesti neljä tuntia ja koko ajan väkeä riitti Pietarinaukiolla hyvin. Metsästäjät tunnisti värikkäistä metsästysvaatteista ja peijaisten aikana vaihdettiin kuulumisia metsästysaiheiseen liittyen. Paikalla oli myös usean eri rodun metsästyskoiria, jotka olivat etenkin perheen pienemmän väen suosiossa. – Juhlapeijaisten eteen tehtiin kymmeniä talkootunteja ja hyvää yhteistyötä. Hienoa, että saimme näin paljon vieraita juhliin, kiitteli järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut Janne Uusi-Kämppä. Hän jutteli ruokailua varten varatun pöydän päässä sastamalalaisten Irma ja Tapio Liemolan kanssa. Liemolat poikkesivat peijaisiin samalla, kun noutivat Punkalaitumelta muutaman peuran vasan ruhon. – Olemme hankkineet täältä peuran ruhoja jo useana vuonna. Peuran liha on hyvän makuista ja onhan se luonnossa kasvanutta ja puhdasta ruokaa, Liemolat kertovat. Juhlapeijaisia he pitivät hyvänä ideana ja riistakeittokin sai kiittävän arvion. – Keitto oli hyvää ja sopivan lämmintä tällaisella kelillä. Metsästyksen imago parantunut Punkalaitumen juhlapeijaisiin osallistui myös Suomen Metsästäjäliiton liittohallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2017 toiminut punkalaitumelainen Ilkka Mäkelä. Hän kiitteli paikallisten metsästäjien aktiivisuutta liiton 100-vuotisjuhlapeijaisten järjestämisessä. – Tämä on hieno tapa lähestyä paikallisia ihmisiä ja maanomistajia. Juhlapeijaisissa metsästystä tuodaan esille positiivisesti. Jopa Helsingissä Narinkkatorin juhlapeijaisiin osallistui pari tuhatta ihmistä. Mäkelän mukaan metsästyksen imago on parantunut viime vuosina. – Metsästys koetaan tällä hetkellä positiivisemmaksi toiminnaksi kuin vuosia sitten. Metsästäjät ovat suurin luonnonsuojelijajoukko Suomessa ja tekevät myös merkittävää viranomaisyhteistyötä antaessaan suurriistavirka-apua poliisille. Metsästyksen ympärillä keskustellaan tällä hetkellä neljästä isommasta asiasta: susista, valkohäntäpeuroista, villisioista sekä lyijyhaulien käytöstä. – Susikysymys jakaa ihmisiä ja asia puhuttaa erityisesti maaseudulla, sillä susien pihakäynnit ovat lisääntyneet. Metsästäjäliitto kannattaa suunniteltua kannanhoidollista metsästystä, sanoo Ilkka Mäkelä. Valkohäntäpeuran kannan vähentäminen on ollut jo jonkin aikaa tavoitteena. – Nyt näyttää, että kanta on kääntynyt laskuun ja siinä metsästäjät ovat tehneet suuren työn tälläkin alueella. Metsästäjäliitto on osaltaan ollut tukemassa tavoitetta. Jahtiaikaa ja metsästyskoiran käyttöaikaa on saatu pidennettyä, samoin liitto sai tänä syksynä erityisluvan valonvahvistinten ja keinovalon käyttöön jahdissa. Seurojen pitää tähän saada lupa liitolta, joka on luvanhaltija. Jo nyt mukana on satoja seuroja ja mukaan pääsee myös kesken jahtikauden. Villisika puhuttaa, koska sen pelätään levittävän maahan afrikkalaista sikaruttoa. – Tällä alueella villisiat eivät ole vielä ongelma, mutta kanta on pidettävä pienenä, koska se on tehokkain keino estää ruton leviäminen. Sikaruton leviäminen tarkoittaisi Suomessa sikataloudelle erittäin suuria ongelmia, siksi tautia ei saa tänne päästää. – Tulevaisuudessa metsästykseen kohdistuu kaksi isoa haastetta: metsästäjien ikääntyminen ja kaupungistuminen. Metsästäjäliitto tekee aktiivisesti työtä, jotta nuoria ja naisia saataisiin mukaan harrastuksen pariin. Varsinkin naiset ovat iso voimavara ja heidän määränsä metsästäjäjoukossa on koko ajan kasvamassa. Suomen noin 300 000 metsästäjän joukosta 145 000 kuuluu Metsästäjäliittoon. Liitolla on myös runsaat 2 700 jäsenseuraa. – Valvomme jatkuvasti jäsenkuntamme etuja muun muassa eri ministeriöiden ja Luonnonvarakeskuksen suuntaan. Asiakenttä on laaja, mikä itsenikin tässä hommassa aluksi yllätti, Ilkka Mäkelä sanoo. Peuranlihakeitto maistui ja vieraita riitti juhlapeijaisissa Juha Aro Punkalaitumelainen eräväki järjesti Pietarinaukiolla Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi peijaiset. Peijaisvieraita neljän tunnin kuluessa kävi useita satoja ja kaksi soppatykkiä tyhjenivät riistakeitosta. Kuva: Eetu Jonkka. Riistakeiton lisäksi vieraat pääsivät paistamaan makkaraa sekä nauttimaan jokipannekahvit. Suomen Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä on tyytyväinen siitä, että metsästyksen imago on viime vuosina parantunut. Vesilahdentielle Keskuskoulun kohdalle syksyllä 2020 asennetut hidastetöyssyt puhuttavat edelleen. Tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 26.10. kuntalaisaloitetta töyssyjen poistamiseksi. Hidastetöyssyjen poistamista perustellaan sillä, etteivät ne ole parantaneet Vesilahdentien liikenneturvallisuutta, koska autot kiertävät ne ja ajavat tällöin keskellä tietä. Tekninen lautakunta merkitsi kuntalaisaloitteen tiedokseen ja ohjasi sen Pirkanmaan ELY-keskukselle mahdollisia toimenpiteitä varten. Vesilahdentie kuuluu ELY-keskuksen vastuualueeseen. Kirrankujat asukkaat eivät saa tielleen toivomaansa lapsista varoittavaa liikennemerkkiä. Näin päätti tekninen lautakunta kokouksessaan 26.10. Asukkaiden perusteluna varoitusmerkille oli, että Kirrankujalla ajetaan melko kovaa ja alueella liikkuu lapsia, jotka valvonnasta huolimatta ovat vaarassa jäädä autojen alle. Tekninen lautakunta perusteli kielteistä päätöstään sillä, että mikäli Kirrankujalle asenPunkalaitumen kunnan tekninen lautakunta näyttää vihreää valoa Porttikallion frisbeegolfkentän laajentamiselle osana Porttikallion kehittämistä. Kunnanvaltuuston edellisen valtuustokauden päättyessä valtuustoaloitteen kentän laajentamisesta teki silloinen valtuutettu Ville Seppä. Hän esitti, että kunta varaa määrärahan Porttikallion 9–väyläisen frisbeegolfkentän laajentamiseksi 18–väyläiseksi. Samalla Seppä esitti, että Porttikallion liikuntapaikan ylläpidon tehostamiseksi laaditaan suunnitelma. Tekninen toimi varautuu ensi vuoden talousarviossa määrärahaan Porttikallion yleissuunnitelman tekemiseen ja golfradan laajentamiseen. Määrärahaksi esitetään 75 000 euroa. Yleissuunnitelman teettämisen yhteydessä aiotaan osallistaa myös kuntalaisia sekä alueen käyttäjiä, jolloin saadaan jatkosuunnitelman pohjaksi heidän toiveitaan. Kun alueen kehittämiselle saadaan suunnitelma, pystytään myös alueen hoito ja ylläpidon suunnittelu saamaan sujuvammaksi. Frisbeegolfkenttää laajennetaan Case Töyssy jälleen esillä Toimitus Kirrankuja jää ilman varoitusmerkkiä Toimitus nettaisiin lapsista varoittava liikennemerkki, voitaisiin kyseistä merkkiä käyttää samoin perustein kaikkialla, missä lapset liikkuvat. Tällöin merkin huomioarvo laskisi. Toimitus
• Torstaina marraskuun 11. päivänä – N:o 45 – 2021 6 Kaiken voi korvata. Paitsi elämän. #eläse Matti ja Teppo laulavat naisen olevan kaiken takana. Näin on todistettavasti ollut myös Orisuolla, jossa kyläkunta on herännyt parin viime vuoden aikana eloon naisten aktiivisuuden ansiosta. Sunnuntaina 31.10. vietettiin paikallisen pienviljelijäyhdistyksen kerhotuvalla uuden laavun ja luontopolun avajaisia. Syksyllä 2019 Orisuon naiset päättivät aloittaa käsityökerhon, jossa ryhdyttiin pohtimaan kyläelämän aktivointia. Käsityökerhon ideoimana aloitettiin suosituiksi muodostuneet kyläkävelyt. Ne puolestaan ovat poikineet kylähistorian julkaisemiseen tähtäävän projektin. Edellissunnuntaina Orisuon Pienviljelijäyhdistyksen kerhotuvan vieressä sijainneen jääkiekkokaukalon paikalla otettiin juhlallisesti käyttöön laavu sekä Saarenmaantieltä Leppijärven uimapaikalle johtava, noin viiden kilometrin mittainen luontopolku. Sekä laavuettä luontopolkuhanke saivat vajaa kymmenen tuhatta euroa rahoitusta Leader Jokivarsikumppaneilta. Pääosaan nousi silti kyläläisten talkootyö, sillä pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Pekkola ja sihteeri Ilkka Mäkelä laskevat talkootunteja tehdyn pitkälti yli 500. – Orisuolla oli pitkään hiljaista, vaikka edellinen sukupolvi oli aktiivista. Nyt juuret ovat alkaneet kiinnostaa ja valtatie kahden läheisyys on tehnyt sen, että tyhjilleen jäävät talot menevät kyllä kaupaksi. Kylään on muuttanut pari lapsiperhettäkin, kertovat kyläaktiivit Tarja Kivimäki ja Liisa Mäkelä. Kylätoiminta on kietoutunut vahvasti Orisuon Pienviljelijäyhdistyksen ympärille. Yhdistys on perustettu vuonna 1923 ja on yksi harvoista edelleen toimivista pienviljelijäyhdistyksistä. Yhdistyksen kohtauspaikkana toimii 80-luvulla rakennettu, Jalasjoentien varrella aivan valtatie kahden tuntumassa sijaitseva kerhotupa. Laavun ja luontopolun avajaisiin kokoontui kymmenittäin väkeä. Heille tarjottiin keittoa, paistettua makkaraa ja glögiä. Punkalaitumelaisväriäkin avajaisissa nähtiin, sillä yleisöä laulattivat Leena ja Vesa Berggren. Neljän kunnan torpparialue Orisuo sijaitsee nykyisten Loimaan ja Punkalaitumen sekä entisten Metsämaan ja Alastaron kuntien alueella. – Alue on ollut soista ja sinne on aikoinaan perustettu talojen torppia. Yhtään itsenäistä taloa ei Orisuolla ole ollut. Punkalaitumelta Orisuolla on sijainnut tämän hetkisten tietojen mukaan Kanteenmaan Hovin, Pökölän ja Kittilän sekä Talalan Kuparin torpat, kertoo Orisuon historiaa kokoava Liisa Mäkelä. Kylässä on parhaina aikoina ollut oma noin 70 oppilaan koulu, kolme kauppaa ja kolme pankkia. Nyttemmin näitä ei enää ole, mutta edelleen Orisuon ”savujen” määrän lasketaan olevan viitisenkymmentä. Loimaa tiedetään Miinoistaan eli kuuluisista Miina-nimisistä naisista. Yksi heistä, Miina Pihlajamäki (Maria Vilhelmiina Ylismäki), syntyi vuonna 1887 Orisuolla. Hänen tarinansa on sen verran monipolveileva ja värikäs, että olisi itsessään jutun arvoinen. Todennäköisesti sekin saadaan lukea Orisuon Pienviljelijäyhdistyksen 100-vuotisjuhlavuonna ilmestyvästä kylähistoriasta. Orisuolla naiset herättivät kylän eloon Juha Aro Orisuon Pienviljelijäyhdistyksen kerhotuvan tuntumaan kokoontui runsaasti kyläläisiä laavun ja luontopolun avajaisiin. Luontopolku nimettiin pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtajan Tapani Pekkolan mukaan Tapsan poluksi. Pekkola kaivureineen teki merkittävän työn polun rakentamisessa.
• Torstaina marraskuun 11. päivänä 2021 – N:o 45 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Kakskytä vuotta… Kolmekymmentä vuotta sitten Eppu Normaali ja Popeda yhdistivät voimansa Paskahatun paluu -levyllä. Kyseisellä levyllä on mainio Kakskytä vuotta ja sikana -laulu. Kymmenen vuotta myöhemmin 1.11.2001 aloitti tämän kirjoittaja Punkalaitumen Sanomien päätoimittajana. Edellismaanantaina ylittyi siis 20 vuoden merkkipaalu näissä hommissa. Tutustumisen paikallislehden tekoon olin jo aloittanut alkukesällä 1994 vasta Puolustusvoimista reserviin siirtyneenä. Tuolloin päätoimittaja Juhani Helariutta kysyi torin kulmalla, minkälaisia kesäsuunnitelmia on tullut tehtyä ja mitä opiskelupaikkaa haettua. Vastasin, ettei suunnitelmia ole ja opiskelupaikka on Turun yliopistossa historian laitoksella ja toinen mahdollisuus Tampereella valtio-oppi. – Meinaat ruveta sosialistiksi opiskelemaan, Juhani tuumi ja tarjosi kesätöitä. Nämä kesätyöt toistuivat kesästä toiseen ja keväällä 2000 sain vakituisen toimittajan työpaikan Punkalaitumen Sanomista. Siinä vaiheessa Juhani alkoi myös puhua eläkkeelle jäämisestään. * * * Kliseisesti voi sanoa, että paljon on vettä virrannut Punkalaitumenjoessa menneiden vuosien aikana. Monesti huomaa tietyllä kaiholla muistelevansa ”vanhoja hyviä aikoja” paikallislehden toimituksessa. Erityisesti mieleen ovat jääneet ehtopäiväkahveet toimituksessa. Silloin istuimme keittiön pöydän vieressä ja juttelimme kaiken maailman asioista. Paikallislehti oli nuorelle toimittajanplantulle paras journalismin korkeakoulu. Se opetti rivit ja rivien välit. 90-luvulla paikallislehden teko oli kovin toisenlaista kuin nykyisin. Lehtikuvat otettiin mustavalkofilmille, joka vietiin kehitettäväksi Tuomo Lehtiön studioon. Negatiiveista luupin avulla arvottiin onnistuneimmat otokset. Faksi lauloi toimituksen nurkassa ja lehteen tulevat jutut kirjoitettiin PC186:n Teko-ohjelmalla. Sen jälkeen ne tulostettiin suurella matriisitulostimella ja lähetettiin Matkahuollon rahtipussissa Kokemäelle painotaloon. Painotaloon lähdettiin joka keskiviikko aamuvarhaisella. Siellä valopöydän ääressä kulloinkin työvuorossa ollut taittaja käytteli skalpellia ja asetteli jutut kuvineen mehiläisvahan avulla sivupohjille. Painomusteen tuoksu oli lehden tuoksu ja lehti valmistui muutamassa tunnissa painokuntoon. Joskus isommat lehdet veivät enemmän aikaa ja silloin Satakunnan Painotuotteen toimitusjohtaja Sakari Ryyppö saattoi viedä kesätoimittajankin syömään ravintola Salkkariin. Taittajat olivat persoonia ja arvonsa tuntevia. Liikaa ei parantunut heitä neuvoa. Syrjäsen Topi poltteli taittaessaan tupakkaa ja Alitalon Seppo tuumi hyvin sivulle sopivasta jutusta, että ”on kuin natukettu!” Myöhemmin lehden taittamisessa otettiin käyttöön InDesign, Photoshop ja Illustrator. Ne siirsivät taittotyön toimituksen seinien sisäpuolelle ja keskiviikkokäynnit Kokemäellä päättyivät. Sittemmin painotalokin on ehtinyt vaihtua muutamaan kertaan. * * * Punkalaitumen Sanomissa on 20 vuoden aikana huomannut sen, että omaa paikallislehteä kyllä arvostetaan ja odotetaan. Ei sitä paljoakaan kehuina kuule, mutta auta armias, mikäli lehti jää postilaatikkoon tulematta. Silloin päätoimittajakin saa havaita, että tekee työtä, jolla on merkitys. Vuosien varrelle mahtuu monenkirjava joukko erilaisia juttukeikkoja ja kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Presidentistä poliisiin ja talonpojasta puuseppään. Poliitikkoja, niin paikallisia kuin suurempiakin herroja ja rouvia, mahtuu joukkoon. Jutut ovat pitäneet sisällään myös koko inhimillisen elämän tunneskaalan ilosta syvään suruun, naurusta itkuun. Erityisen arvokkaina olen pitänyt kohtaamisia seniori-ikäisten tavallisten punkalaitumelaisten kanssa. Takavuosina oman vahvan lisänsä kohtaamisiin toivat korkeasti arvostamani sotiemme veteraanit ja lotat. * * * Punkalaidun on pieni yhteisö, jossa aika moni tuntee aika monen. Tämä on ollut tosiasia, joka maustaa myös paikallislehden tekemistä. Ihmisten suhde lehteen ja lehden tekijöihin on välitön, vaikka välillä lukijoiden toiveidentynnyri ja viisaat neuvot on joutunut jättämään huomiotta. Tämä siksi, että toimittajan huoneentauluna toimivat Journalistin ohjeet, joiden kaksi ensimmäistä kohtaa määrittelevät ammatillisen aseman: ”1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.”. ”Kirjoita tästä juttu” tai ”älä kirjoita tästä”, ovat neuvoja ja toiveita, mutta eivät koskaan käskyjä, joita toimituksessa noudatetaan. Samaan hengen vetoon on todettava, että Punkalaitumella on erittäin hyvin osattu esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa tähän asti välttää suuremmat karikot ja kriisit. Aina silloin tällöin on myrskyjä vesilasissa, eikä kaikki suju kuin Strömsöössä, mutta keskimääräin kuitenkin siedettävästi. * * * Punkalaitumen Sanomia on julkaistu marraskuusta 1908 lähtien. Lehti on säilynyt yksityisessä omistuksessa paikallislehtikentän keskittyessä suurten mediatalojen hallintaan. Toimimme siis vailla ”konsernin tukea”, mutta ehkä siksi myös tietystä vapaudesta nauttien. Kai on sanottava sekin, että myös päätoimittaja on nauttinut tietystä vapaudesta, mutta myös vastuusta ja velvollisuudesta lukijoita kohtaan. Vuonna 2001 ei ollut ajatuksena istua vielä 20 vuoden kuluttua toimituksessa pankinjohtaja Matti Immosen entisen työpöydän ääressä. Pöytä on kuulunut toimituksen varustukseen vuodesta 1983, koska se jäi silloisen KansallisOsake Pankin ”perintönä” Punkalaitumen Sanomille. KOP siirtyi tuolloin torin laidalle ja paikallislehti otti paikkansa nykyisistä tiloistaan. KOP on sittemmin kadonnut, Punkalaitumen Sanomat on pysynyt. Itseään kohtaan voi merkkipäivän liepeillä harjoittaa myös pientä sarkasmia, joka kumpuaa punkalaitumelaisesta huumorista ja löytyy kaskukirjasta Harmia joka päivälle: Pitkään seurakuntaa palvelleen rovasti Mikonmäen aikana joku nuorempi pappi oli jälleen lähdössä seurakunnasta. Eräs seurakuntalainen valitti pitkäaikaiselle hengenmiehelle, Mikonmäelle: ”Täällä Punkalaitumella eivät sitten hyvät papit tahdo viihtyä.” Osui ja upposi. – JA Jalkaterät ovat ihmiskropan perusta. Niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Punkalaitumella luustoja selkäviikolla sai kattavan tietopaketin jalkojen hyvinvoinnista kirjastossa pidetyssä tietoiskuillassa. Asiantuntijana oli jalkojenhoidon AT:n suorittanut Hanna Okkeri. – Jalkojen itsehoito on tärkeää, sillä koko kroppa lepää niiden päällä, sanoo Hanna Okkeri. Jos jalat kipeytyvät, siirtyvät vaivat helposti ylöspäin: polviin, selkään ja niskaan. Niin kuin kaikessa terveyteen liittyvässä, on jalkojenkin hoidossa ennakoiva toiminta parempi vaihtoehto kuin jo tapahtuneiden vahinkojen korjaus. Jalkojen pesussa, kuivaamisessa ja rasvaamisessa pitää olla huolellinen. Jalat taputellaan kuiviksi ja rasvataan riittävän rasvaisella voiteella. Pesussa on parempi käyttää mietoja aineita. – Jalkojen ihon hyvinvointi on tärkeää. Vahva iho pysyy ehjänä ja näin vältytään monilta ongelmilta. Haava jalassa on infektioportti, sanoo Hanna Okkeri. Hän näyttää jalkaterämallin avulla, miten rikkoutunutta varpaanvälin ihoa voi suojata lampaanvillalla. – Ilmakylvyt ovat jaloille tärkeitä. Kun jalkoja tuulettaa ilman sukkia, kannattaa varpaita kipristellä ja harotella. Näin sekä lihakset ja nivelet saavat liikuntaa ja iho pysyy parempana. Kynnet pitää leikata suoriksi niin ne suojaavat varpaanpäitä eivätkä kasva sisään. Hanna Okkeri muistuttaa, että sukkien materiaaliin kannattaa kiinnittää huomiota. – Kosteuden haihtumisen vuoksi materiaalin valinta on tärkeää. Puuvilla ja keinokuitu yhdessä on parempi vaihtoehto kuin pelkkä puuvilla. Kenkien valinnassa on hyvä huomioida riittävän leveä lesti, kengän koko, kiertolujuus ja käyttötarkoitus. – Liian pienistä kengistä saa vain vaivat palkaksi! Jalkojen jumppaaminen on tärkeää. Päkiöille nousun sekä pohkeen ja akillesjänteen venyttelyn pitäisi kuulua meidän jokaisen päivärutiineihin. Sukat kannattaa poimia lattialta varpailla. Jalkateriä kannattaa pyöritellä, käännellä ja kipristellä sekä hieroa ja painella päivittäin. Hyvinvoivat lihakset ja nivelet pitävät jalkojen luuston terveenä. Hanna Okkeri muistuttaa, että erilaisiin jalkojen ongelmiin on olemassa monenlaisia hoitokeinoja sekä pieniä aputarvikkeita. Vaivojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin tuskailemaan. Lopuksi osallistujat pääsivät käytännössä tekemään jalkajumpan Mallu Saarisen ohjauksessa ja saivat ohjeet mukaan kotiin. Hanna Okkeri näyttää, miten jalkateriä voi hieroa ja painella. Harota, kipristä, venytä, voimista Anu Helariutta-Koskua
• Torstaina marraskuun 11. päivänä – N:o 45 – 2021 8 I H A N P I M E E 2 6 . 1 1 . K L O 1 8 Pimmeen perjantain julistus kunnantalon edustalla Koulukeskusten pihassa metsädisco, hohtomaaleja ja pelejä Ihan Pimee Yhteistanssi Heijastinratsia A V A U S 2 8 . 1 1 K L O 1 6 P I E T A R I N A U K I O L L A Joulun Valojen sytytys, musiikkia ja hevosajelua Vaahtokarkkien paistamista Joulupukki ja arpajaiset Glögiä ja piparia sekä makkaraa Kaikille lapsille pieni yllätys Lisätiedot Facebookissa! Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys ja yhteistyökumppanit UUDET AUKIOLOAJAT 1.9. ALKAEN Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna MA, TI ja TO klo 8 12 KE ja PE klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Punkalaitumen Latu ja Polku ry sääntömääräinen SYYSKOKOUS 21.11.2021 klo 18 Koulutintissä. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat . Hallitus Tervetuloa! Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys ry:n SYYSKOKOUS ti 30.11.2021 klo 18 Mokomassa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Hallitus NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 Kaikille avoin HYGIENIAPASSIKURSSI JA TENTTI MA 29.11. PUNKALAITUMELLA KURSSI KLO 15.00 TENTTI KLO 19.00 Hinta kurssi ja tentti 35 € Hinta pelkkä tentti 30 € Maksu testin yhteydessä käteisellä tai kortilla. Sitovat ilmoittautumiset 22.11. mennessä punkalaidun@4h.fi Paluuviestissä saat itseopiskelumateriaalit. ma 29.11.2021 klo 18.00 SPR:n Kulmakamarilla. Johtokunta Punkalaitumen Maatalousnaiset ry:n VUOSIKOKOUS Tervetuloa kokoustamaan pikkujoulukahvien lomassa! Apua arkeesi ammattilaidolla! Yksityisesti tai palveluseteleillä. Soita ja tilaa ilmainen kotipalveluiden kartoituskäynti: 045 170 0204 www.hoivaajakotipalvelua.com Punkalaitumen Rotaryklubi Kokoontuminen Jessicassa ke 17.11. klo 18. Syyskokoontuminen. Metsästysseura Haukka Ampumakoulua maanantaisin ja torstaisin klo 18–19 kirjaston alakerrassa. Punkalaitumen Sosialidemokraatit Pikkujoulu su 21.11. klo 14 Jessicassa. Ilm. Tertulle p. 050 383 1608 to 18.11. mennessä. Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulua maanantaisin ja torstaisin klo 18–19 kirjaston alakerrassa. MLL Tulossa: Laserpelipäivä liikuntahallilla 19.11. Tulossa: Pimenevän illan metsäretki 25.11. klo 17. Perhekahvila kokoontuu Karusellissä (Urjalantie 30 A) keskiviikkoisin klo 10–12. Perhepeuhula sunnuntaisin klo 15.30–16.30 liikuntahallissa. 4H 36Karuselli ma ja pe 13–15, nuorten Karuselli ma 15–18 ja pe 15–21. KaruSellilla keskustan monitoimikerho 1.–3.-luokkalaisille ti 16–17, 4.–6.-luokkalaisille ke 16– 17. Vaparilla Pohjoisseudun monitoimikerho ke 17.30–18.30. Pirkanmaan Muistiyhdistys Punkalaitumen muistikahvila to 18.11. klo 10– 11.30 SPR:n Kulmakamarissa, Pihlajatie 1. Saako vanhana elää niin kuin itse haluaa? Punainen Risti Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Ystävätoiminnan kerho ti 16.11. klo 14 Vanhustentalojen kerhohuoneella. Kaikille avoin ystävätoiminnan peruskurssi ti 23.11. ja to 25.11. Kulmakamarilla klo 18–20.30. Kahvitarjoilu. Kurssi on maksuton! Seuraa ilmoittelua. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 12.11. klo 10 Käsityökerho KaruSellissä. Pe 12.11. klo 10 Äijävirtaa ryhmän keilavuoro Huittisten Keilahallissa. Kimppakyydit 9.30 torilta. Ma 15.11. klo 16–17.30 Senioritanssijat Keskuskoulun Juhlasalissa. Uusia pareja mukaan! Ma 22.11. klo 14 Kerho Pakarilla. Tiistaisin kuntosali Pakarilla klo 16–18. Tulevaa: Jouluruokailu yhdistyksen jäsenille 5.12. klo 13 Seurakuntatalolla. Ilm. Hilkalle 040 582 4377. Su 5.12. klo 15 Joulukonsertti kirkossa. Maria Tyyster ja orkesteri. Lippuja etukäteen ja ovilta. Ke 1.12. klo 13–16 Seniorien päivähumpat Ulvilan Ns-talolla. Mukana Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Kaamoksentorjunta-risteily 16.– 17.11. Baltic Princessalla. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2022 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 19.4.–24.4.2022, Kylpylähotelli Peurunka 14.8.–19.8.2022 ja Rokua Health & Spa 25.9.–30.09.2022. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Samalla lomakkeella voi hakea kaikkia lomia. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta: www.mtlh.fi. Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9–13 p. 010 219 3463. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Pikkujoulusuunnistus la 20.11. klo 13 Metsämaan Kalliohovilla, Metsämaantie 618, Metsämaa. Suihkumahdollisuus. Kuntolaisten joulupuurot ja kauden päätös klo 14.30 alkaen. Punkalaitumen Latu ja Polku Lenkkitreffit ja yhteinen iltakävely 18.11. klo 18, lähtö Pietarinaukiolta. Vetäjänä Marko Ketola. Kokoontuminen 21.11. klo 18 Koulutintissä. Talviuinti Kivirannassa perjantaisin klo 16–20. Sastamalan seudun keliakiayhdistys To 18.11.2021 klo 18 tavataan Kauppalantalolla, Puistokatu 10, Sastamala. Tilaisuudessa mukana Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmi. Yhdistyksen tarjoama kahvitus klo 17 alkaen. Leivonnaisia. Suoritan hautausja juhlakuvauksia. Kopiointija tulostuspalvelua. Julisteet ja mainokset. Kuulolaitetarvikkeet/paristot . Tmi Reijo Rantanen p. 0400 525086 Vammalantie 719 Punkalaidun RR-kopio Seurat toimivat Jalasjoen Nuorisoseura Tulossa 4.12. joululaulajaiset ja -myyjäiset klo 13 alk.