Uutisja ilmoituslehti Torstaina kesäkuun 11. päivänä N:o 24 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Yksilöllistä kotija hoivapalvelua Katariina Anttila 040 556 43 46 LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Epäillyn rattijuopon kuljettama pakettiauto ajoi rajusti ulos tieltä Vesilahdentiellä tiistaina aamuyöllä hieman ennen kello kolmea. Oriniemen suunnasta tullut auto ajautui tien vasemmalle puolelle ojaan ja päätyi kymmeniä metrejä ojan pohjaa kynnettyään katolleen. Onnettomuus sattui 60 km/h rajoitusalueella alle kilometrin päässä Punkalaitumen taajamasta. Autossa oli kaksi henkilöä, jotka Pelastuslaitos joutui leikkaamaan irti. Molemmat loukkaantuneet kuljetettiin Tays Acutaan. Sisä-Suomen poliisin tutkintanimikkeet onnettomuudessa ovat tutkinnanjohtaja, komisario Pauli Pitkäkosken mukaan rattijuopumus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta. Raju ulosajo Vesilahdentiellä tiistaiyönä Pakettiauto romuttui pahoin tiistaina aamuyöllä sattuneessa ulosajossa. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 15.-17.6. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET HERKKUJA KESÄPÖYTÄÄN! 9 95 kg SUOMI 1 69 kg Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. 5 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA 1 49 kg 2 99 pkt 8 95 kg KALATORILTA 1 99 rs 2 49 pkt 2 49 rs TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 11.-14.6. 14 95 kg 6 99 kg 1 99 pkt 99 kg Kivikylän Huiluntuhtigrillimakkara 400 g (7,48kg) Pirkka Vesimeloni 24 90 kg SUOMI Naudanjauheliha vähärasvainen Lohimedaljongi ruodoton 99 pkt 9 95 kg GRILLIIN 3 50 3 plo sis pant 1 99 rs Poprilli Grillimakkara 400 g (2,48/kg) PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI 8 95 kg Seitifilee tuore 2 99 rs Saarioinen Grillitassu 4 kpl/300 g (9,97/kg) Pirkka Grillijuustot 250 g (10,00/kg) Tapola Savulenkki 550 g (4,53/kg) SUOMI SUOMI SUOMI Naudan takuumureat ulkofileepihvit Pekonipommipihvit porsaan ulkofileestä Porsaan grilliribsit SUOMI Kirjolohi kokonainen, tuore raj. 2/talous 4 95 rs Kariniemen Kananpojan paistileikkeet 600-700 g (7,07-8,25/kg) Atria Hiillos-grillimakkara 400 g (4,98/kg) Atria Grillisalaatit 350 g (5,69/kg) PALVELUSTA Mokoman Vanhanajan broilerpiirakka 10 95 kg KALATORILTA RUOTSI RUOTSI/TANSKA SÄÄVARAUS ERÄ ERÄ Valio Hyvä suomalainen arkirae 500 g (4,98/kg) PLUSSAKORTILLA Maatilan parhaat Juustoraasteet 120 g (8,33/kg) 1 00 ps 19 92 12-pack sis pant Pirkka Vichy ja kivennäisvedet 1,5 l kmp (0,51/l) Stallhagen Original lager olut 4,5 % 0,355 l tlk (4,25/l) ESPANJA COSTA-RICA Pirkka Banaani HOLLANTI Pirkka Grillisieni 400 g (4,98/kg) 4 50 kimppu Pioni 3 oksaa RANSKA/HOLLANTI Kotimaista varhaisperunaa suoraan tuottajalta PALVELUSTA Porsaan ribsit naturel tai maustettu SUOMI 8 95 kg PALVELUSTA 8 95 kg Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu Hätälä Lohifilee tuore, ruodoton c-leikattu vak. raj. 2/talous 12 95 kg ERÄ NORJA 3 19 pkt HK Ohuen ohut ylikypsä saunapalvi 300 g 3 00 2 kpl Saarioinen Kanatai pihvihampurilainen 150 g (10,00/kg) 89 nippu SUOMI Sipulinippu 1 50 2 rs Pirkka Miniluumutomaatti 250 g (3,00/kg) Porsaan ulkofileepihvit naturel tai marinoitu Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu SUOMI 15 99 kg SUOMI Pihvitomaatti Närpiön ESPANJA/MAROKKO
Torstaina kesäkuun 11. päivänä – N:o 24 – 2020 2 2. sunnuntai helluntaista 2. Kor. 8:1–9 Luuk. 12:13–21 Lapsilleni on kertynyt hyvinkin paljon erilaisia leluja. Tästä huolimatta, kun seuraan heidän leikkejänsä, suuri osa noista leluista jää useimmiten käyttämättä, koska heidän leikkinsä ovat mielikuvitusrikkaita ja lelut, jotka ovat enemmän käytössä saavat kerta toisensa jälkeen uuden merkityksen tai käyttötarkoituksen. Välillä laitamme yhdessä pois niitä leluja, joita ei enää käytetä, annamme niitä eteenpäin muille leikittäväksi. Kierrätämme ja lapseni miettivät kuinka toiset lapset leikkivät niillä leluilla seuraavaksi. Ilo jakautuu, riemu moninkertaistuu. Niin on Jumalan sanomankin kanssa. Sitä ei kannata pitää yksinoikeudella itsellään vaan mitä enemmän sitä jakaa, sitä enemmän se tuottaa iloa ja riemua. Rakkauden sanoma on ajatonta, aikaan ja tavaraan sitomatonta. Lukemalla uudelleen samoja kohtia Raamatusta, oma elämäntilanteemme voi joka kerta avata meille tekstiä uudella tavalla. Vaikka moni materiaalinen asia helpottaa elämää ja arkea, kuten tiskikone, pyykinpesukone, kuivausrumpu tässä pienlapsiperheen arjessa, niin tavarat kuluvat, menevät rikki, eivät kestä ajan hammasta. Jumalan sanoma ja rakkaus, taivaisten valtakunta, ovat aikaa kestäviä, eivät kulu, eivät mene rikki. Sen sijasta, että sitä varjelisi vain itsellään, niin kuin maallisten aarteiden kanssa rikas mies pyrki tekemään, niin mitä enemmän sitä kierrättää ja jakaa muiden kanssa, sitä enemmän se tuottaa myös itselle iloa. Tekemällä rakkaudentekoja, jakamalla hyvää, saa elämäänsä paljon pysyvämpää iloa kuin mikään maallinen materia voi antaa. Mieleeni juolahtaa sanonta, raha ei tee onnelliseksi, rakkaus tekee. Rakastamalla itseäsi, rakastamalla lähimmäistäsi, rakastamalla Jumalaa huomaat, että olet itsekin rakkauden ympäröimä. Tuula Anttila Kirjoittaja on nuorten kuuntelija, pöytälaatikkorunoilija ja sosionomi YAMK-diakoni. 11.6. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Ef. 4:4–6. 12.6. ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen.” Joh. 15:7. 13.6. ”Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin, että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä.” Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa. Ap. t. 4:29–31. 14.6. ”Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon. Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.” Matt. 13:44–46. 15.6. Henkeään ihminen ei voi lunastaa, ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa. Elämän lunnaat ovat liian kalliit, ne jäävät iäksi maksamatta. Ps. 49:8–9. 16.6. Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta. Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan. Ps. 49:17–18. 17.6. Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon! Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta: ”Minä en unohda yhtäkään heidän tekoansa.” Aam. 8:4, 7. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat kesäkuun 11. pnä 1970. Päivän sanat SANA SINULLE Rakkauden sanoma Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 11. pnä kesäkuuta 1920 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 14.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkosta. Katsottavissa YouTubessa: Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Paasikallio, Mäkinen. La 20.6. klo 12 Juhannuskirkko kirkossa. Juhannuskirkko ja kirkko avautuvat nyt seurakuntalaisille. Paasikallio, Mäkinen. Su 21.6. klo 18 Iltakirkko kirkossa. Kaukinen, Tapio Kananoja, kitara. Kirkkokäytäntö jumalanpalveluksiin ja toimituksiin osallistuttaessa: Juhannuspäivästä lähtien kirkkoon voi jumalanpalveluksiin ja toimituksiin kokoontua noin 50– 70 henkilöä. Seurakuntalaisia muistutetaan huomioimaan turvavälit kirkkoon saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Kirkon sisäänkäyntiin asetetaan desinfiointipiste, jossa seurakuntalaiset desinfioivat kätensä kirkkoon tullessaan. Kirkkovieraat ohjataan kirkossa istumaan riittävän väljästi turvavälin ollessa 2 m. Oikeat istumapaikat merkitään kirkkoon istuintyynyin. Kirkkoon tai seurakunnan tilaisuuksiin ei saa edelleenkään tulla sairaana. Heinäkuun loppuun saakka kirkon virsikirjat ovat poissa käytöstä. Kirkkovieras voi käyttää omaa virsikirjaansa tai kirkon oville asetettuja monisteita, jossa on jumalanpalveluksen virret. Virret löytyvät myös mobiilissa sivulta www.virsikirja.fi. Musiikki: To 11.6. klo 12 SUVISOI: Urkuvartti. Ta-ta-taa... Urkuvartissa raikuvat häämarssit! Julkaisu n. klo 12 Facebook/Punkalaitumen seurakunta. Sari-kanttori soittaa. Katariina Vuorisen konsertti siirtyy syksyyn. Lapset ja perheet: Ti 16.6. klo 17–20 Pappilan Pikapiknik. Lähde viettämään kesäistä iltaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa Pappilan pihamaalle. Ota mukaan oma viltti ja eväät. Nuotiopaikalla voi paistaa makkarat ja muut eväsherkut. Luvassa pientä ohjelmaa koko perheelle. Mukaan tuoduille keppihevosille on tehty esterata. Lähetystyö: Ke 17.6. klo 18 Lähetysjumppa Pappilan piha-alueella. Kesäja heinäkuussa jumpataan seurakunnan kummikohteena olevan etiopialaisen Hosainan kuurojenkoulun hyväksi. Jumppamaksu on vapaaehtoinen. Ohjaajana Taru Nurmi. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto suljettu 15.6.–3.7.2020. Kiireellisissä asioissa ota yhteys kirkkoherranvirastoon p. 040 804 8819. Kirkkoherranvirasto: Kesä-, heinä-, ja elokuussa kirkkoherranvirasto on avoinna vain maanantaisin klo 9–13. Työntekijät eivät vieraile kodeissa tai juhlatilaisuuksissa kesä-heinäkuun aikana, vaan ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla keskusteluavuksi sekä vaikkapa kauppaja apteekkiostosavuksi sitä kaipaaville. Ottakaa rohkeasti yhteyttä: Jaana Pyykkö 040 804 8814. Petri Paasikallio 040 804 8812. Sari Mäkinen 040 804 8813. Leena Tasanen 040 804 8816. Irina Kaukinen 044 507 8990. Uusia oppilaita yhteiskouluun Punkalaitumen yhteiskoulun ensimmäiselle luokalle pyrki kevään sisäänpääsytutkinnossa 55 oppilasta, joista 43 hyväksyttiin. Seuraavat 36 oppilasta voitiin tässä vaiheessa ottaa kouluun: Matti Alanne, Jorma Aro, Aija-Mari Elomaa, Saara Heikkilä, Marjaana Helmi, Ari Hongisto, Päivi Hällfors, Hilkka Kallionpää, Tuula Kaskela, Tiina Kaunisto, Taina KeskiLuopa, Tuula Keto, Leena Koskua, Arto Laakso, Seija Leppäniemi, Kalervo Loponen, Taina Mikkola, Jarmo Moisio, Sirpa Mulari, Jarmo Mäkelä, Elina Nevalainen, Marjatta Nieminen, Matti Nieminen, Kimmo Ojala, Jukka Ojainmaa, Juha Ollari, Jarmo Palmanen, Kirsti Pirhonen, Kari Rajamäki, Tarja Riutta, Hanna Rantala, Päivi Seppä, Anne Teinilä, Timo Vesamäki, Maija-Leena Välimaa, Keijo Tiukka. Etelä-Satakunnan Kauppaoppilaitos päätti 9:n lukuvuotensa Etelä-Satakunnan Kauppaoppilaitoksen päättäessä äskettäin lukuvuotensa valmistuivat kauppaopistosta mm. seuraavat punkalaitumelaiset merkonomit: Hannele Anitta Margareeta Alanen, Heli Armi Kristiina Kaltomaa, Tuovi Tuulikki Ristimäki, Sylvi Kyllikki Salonen ja Heikki Kalervo Simola sekä kauppakoulusta seuraavat punkalaitumelaiset merkantit: Pirkko Päivikki Kivelä, Helvi Elisa Levomäki, Tuula Marjatta Rantanen, Eira Anita Savikko ja Seppo Toivo Tapio Kyrömäki. Pohjoismaiden Yhdyspankin järjestämässä kilpailussa sai palkinnon, 25 mk, mm. Seppo Kyrömäki. Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen järjestämässä pikakirjoituskilpailussa suoritti hyväksytyn 100 tavun kokeen mm. Heli Kaltomaa ja hyväksytyn 50. tavun kokeen suorittivat mm. Helvi Levomäki, Tuovi Ristimäki ja Sylvi Salonen. Killan stipendin, 50 mk, sai mm. Heikki Simola Punkalaitumelta. Seurakunnan leirimajalle koottiin viikonvaihteessa talkoilla kota. Talkoissa mukana oli vapaaehtoisia seurakuntalaisia, seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Varat kotaa varten lahjoitti Hilkka Välläri 70-vuositsyntymäpäivänä saamistaan muistamisista. Kuva: Sirkka Madekivi. Viime viikon lehdessä koulujen stipendinsaajiin oli pujahtanut virhe. Keskuskoululla stipendillä palkittiin Oskari Wallin, ei Klaus kuten lehdessä kirjoitettiin. Korjaus
Torstaina kesäkuun 11. päivänä 2020 – N:o 24– 3 Kulmunin Kepu Viime viikolla lööpeissä oli keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmunin saama, 50 000 euron esiintymiskoulutus, joka lopulta johti Kulmunin eroon ministerin paikalta. Minun mielestäni koulutus on ministereille vain hyväksi, osaavat esiintyä edukseen, varsinkin kansainvälisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Joskus aikanaan, huhupuheiden mukaan ovat jotkut kepun ministerit esiintyneet humalassakin ja puhuneet kuulemma jopa tankeroenglantiakin. Joten tuskin menee kyseinen esiintymiskoulutus hukkaan. Jotkut vääräleuat ovat Punkalaitumen Esson Parlamentissa (PEP) jälleen hokeneet lausetta ”kepu pettää aina”. Minä vältän yleistämästä sitä kaikkiin kepulaisiin. Minun mielestäni on väärin, että 81 % kepulaisista pilaa kaikkien maineen! Antti Levomäki Tieolot lähes siedettävät Eino Kokon organisoima koronaepidemian riskiryhmien ruokajakelu järjestetään viimeisen kerran tulevana lauantaina 13.6. Uusia lahjoittajia ovat Laura ja Heikki Jonkka. Mahdolliset kertaperuutukset toivotaan ilmoitettavan Eino Kokolle perjantai-iltaan mennessä p. 050 560 5544. Muuten keittoa toimitetaan aikaisemman jakelulistan mukaan. Viimeinen ruokajakelu lauantaina – Kesässä on kaikista ihaninta lintujen kuuntelu, monsterit, trampoliinihypyt ja se, kun on aina lämmin, sanoivat Santeri, Otto, Linnea ja Aada, jotka leikkivät Punkalaitumen päiväkodin pihalla. Uiminen oli heille kaikille mieluisinta kesäpuuhaa. Osa heistä ui uimarannoilla ja lammilla, osa omalla tai tuttujen mökeillä. Muutama heistä ei ollut ihan varma, missä ui. – Meidän mökki on ihan Raijan talon lähellä, kuorma-autollakin voi päästä ajelemaan, tarkensi Otto, joka kertoi myös sukeltavansa syvälle. Muut käyttävät varmuuden vuoksi vielä kellukkeita, joskus kellukkeita ja uimarengasta. Yllättäin nelikkko kuitenkin kertoo osaavansa uida. – Mä uin vattalla sekä selällä. Joskus uidaan Vehkajärvellä, joskus huljutellaan varpaita Ankkalammessa. Paljussakin voi uida, vauvanukke pystyy siellä myös sukeltamaan. Lasten kesäsuunnitelmiin kuuluu muun muassa vierailu tädin luo, siellä on ihan pikkuinen vauva. Myös mummun ja papan luo on suunnitteilla piiloleikki, jonka aikana mummulla on kuulemma tapana hassusti pelästyä. Kesä ei ole vain vesileikkejä, se on myös herkuttelua. Ainakin lasten mukaan jäätelöpäivä on joka päivä kesällä, mutta hieman erikoisempiakin herkkuja nautitaan. – Parasta herkkua on mirrinminttu, se on ihmisten herkkua ja kasvaa kukkamaalla. Ja tietysti jäätelö, siitä me tykkäämme kaikki, huudahtaa nelikko. Pitkään kesään mahtuu monenlaista. Näilläkin lapsilla on joitakin pieniä ja vähän isompia ärsytyksen lähteitä. Kesälläkin. Oton kesää häiritsee kettu. Ketut ovat pojan mukaan tosi nopeita ja kovasti äänekkäitä. Toisilla lapsilla perheenjäsenetkin ärsyttävät jonkin verran. – Meidän Taavi ärsyttää, kun otan aurinkoa ja se kutittelee ja kuiskii hiljaa korvaan. Ronjasisko kieltää mua uimasta, se on kyllä todella, todella ärsyttävää. Ja sitten itikat ja ampiaiset, nekin ovat ärsyttäviä. Vanhempiaan varten lapsilla on kesäsuunnitelmia. Osa aikoo opettaa vanhempansa kesän aikana sukeltamaan ja uimaan. Eräs näistä näppäristä aikoo kesällä neuvoa äidilleen, että kengät otetaan pois jalasta, kun kotiin tullaan. Ja se tehdään ihan aina. MLL:n Perhekahvila kutsuu kesäkuun tiistaisin perheet leikkimään yhdessä Emmanpuiston leikkikentälle klo 10–12. Yhteisen hauskanpidon lisäksi Perhekahvilassa on tarjolla kahvia, teetä ja mehua. MLL:n hallituksen jäsen Alina Lakanmaa sanoo ihan kaikenikäisten olevan Perhekahvilaan tervetulleita. – Kahvilaamme ovat kaikki tervetulleita. Tänään paikalla on vanhempia lapsineen, mutta ihan yhtä lämpimästi tänne toivotetaan tervetulleiksi myös mummot ja papat. Leikitään ja rupatellaan, juodaan välillä kahvit ja taas leikitään, kertoo Lakanmaa. Perhekahvilassa ei ole ohjattua leikkiä, vaan jokainen saa leikkiä tai rupatella valintansa mukaan. MLL:n mahdolliset muut kesäja syysriennot ovat vielä suunnitteilla. – Perhekahvila ja heinäkuun alkuun kestävä Kesäjumppamme ovat suosittuja. Kokoustamme lähiaikoina ja suunnittelemme tulevaa. Paiväkotilapset kesän kavereita Santeri, Otto, Linnea ja Aada tykkäävät kovasti kesästä. Hanna-Mari Kamppikoski MLL kutsuu perheitä leikkimään Kesäisessä Perhekahvilassa viihtyvät kaikenikäiset. Hanna-Mari Kamppikoski Tasavallan presidentti on 4.6.2020 myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin yliluutnantti Pasi Tapio Anttilalle. Turun ammattikorkeakoulusta prosessija materiaalitekniikan koulutusohjelmasta insinööriksi on valmistunut Tomi Saarinen. Tasavallan presidentti on Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ylentänyt reservissä yliluutnantiksi Kalle Vähä-Jaakkolan Punkalaitumelta. Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö on ylentänyt reservissä kersantiksi Ilmari Penttilän Punkalaitumelta. Kunniamerkki Valmistunut Ylennyksiä Jos halutaan käyttää komealta kalskahtavaa termiä ”pääväylä”, voisi sellaisiksi Punkalaitumella määritellä Lauttakylän-Urjalantien, Kanteenmaantien, Murronharjuntien, Vammalantien ja Vesilahdentien. Ne ainakin vievät pois pieneltä paikkakunnaltamme kohti suurempia keskuksia. Perinteisesti Punkalaitumella ei tieasioihin ole oltu tyytyväisiä. Kiistoja ja napinaa ovat aiheuttaneet tielinjaukset ja tienpitäjän ratkaisut siitä, mitä väylää kulloinkin oikaistaan ja pinnoitetaan. Aikoinaan näissä asioissa ”karvahattulähetystöjä” kävi ahkerasti eduskunnassa asti asiamme oikeutusta puolustamassa. Tällä hetkellä paikkakunnan pääväylien tilanteeseen voi olla tyytyväinen. Viime vuosina uuden päällysteen ovat saaneet niin Lauttakylän-Urjalantie, Vammalantie kuin eräänlaisena yhdystienä toimiva Myllytiekin. Seuraavana vuorossa on Vesilahdentie. Otsikon mukaisesti tieolot ovat kuitenkin vain ”lähes” siedettävät. Tämä johtuu siitä, että sivutiet ovat osittain hyvinkin huonossa kunnossa. Niihin kohdistuu meillä, kuten muuallakin Suomessa, korjausvelka, jota tuskin koskaan saadaan maksettua.
Torstaina kesäkuun 11. päivänä – N:o 24 – 2020 4 Hallitus päätti kevään lisätalousarviossaan myöntää 2,5 miljoonan euron rahoituksen Vesilahdentien peruskunnostukseen. – Paljon tehtiin duunia ja tilanne eli koko ajan. Hienoa, että rahoitus saatiin mukaan talousarvioon, sanoo määrärahasta aloitteen tehnyt kansanedustaja Ilmari Nurminen (sdp.). Valtion lisätalousarviossa keskityttiin väylähankkeiden osalta Ilmari Nurmisen mukaan pääasiassa isoihin investointeihin. Vesilahdentie saama 2,5 miljoonaa on Pirkanmaalla ainoa perustiestölle myönnetty määräraha. – Punkalaitumella tiestö sai viime hallituskaudella rahoitusta ja Vesilahdentietä lukuun ottamatta pääväylät ovat hyvässä kunnossa. Nyt saadaan viimeinenkin huono tieosuus kuntoon, Nurminen kuvailee. Hän ei yksin ota kunniaa lisätalousarvion rahoista, vaan sanoo myönteisen päätöksen vaatineen myös yhteistyötä ja tukea. – Hallituskumppanit antoivat tukensa ja taustatukea tuli myös Suomen Kuorma-autoliitolta. Vesilahdentiellä kulkee paljon muun muassa puutavaraa ja se on tärkeä elinkeinoelämän ja työllisyyden näkökulmasta. Myönteistä rahoituspäätöstä edesauttoi myös se, että Pirkanmaan Ely-keskus on arvioinut Vesilahdentien kunnon parannustarpeen merkittäväksi. – Tärkeänä pontimena aloitteelleni oli myös paikallisilta saatu palaute ja yhteydenotot tien heikosta kunnosta, Nurminen sanoo. Pirkanmaan Ely-keskuksesta kerrotaan, että Vesilahdentie peruskunnostus alkaa ensi syksynä. Sitä ennen kartoitetaan tehtävät toimenpiteet. Pelkästä päällysteen uusimisesta ei ole kyse, vaan tien kantavuuttakin tullaan parantamaan erilaisin toimenpitein. Kulmunin puolesta harmittaa Demarien eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana toimiva Nurminen otti maanantaina Punkalaitumella käydessään kantaa myös Katri Kulmunin (kesk.) ilmoitukseen jättää valtioneuvosto ja valtionvarainministerin tehtävät. – Minua harmittaa Kulmunin puolesta, sillä olen pitänyt hänen tavastaan toimia. Kaikkia asiaan johtaneita taustoja en tosin tiedä. Nurminen kokee, että hallituskoalition sisään lyödään tällä hetkellä useammasta suunnasta kiilaa. – Mediassa hallitustyöskentely saadaan näyttämään eripuraiselta mutta demarien ja keskustan välillä on mielestäni yhteisymmärrys. Hallitusohjelmaa viedään eteenpäin. – Hallitus on onnistunut koronakriisin etupainotteisissa hoitotoimissa mutta lisäbudjettia vaaditaan vielä syksyllä. Samaan aikaan on mietittävä myös toimia, joilla talous saadaan pidemmällä aikavälillä tasapainoon. Koronakriisin jälkihoito vaatii vielä vuosien työn. Kesäloma tulee hektisen kevään jälkeen Ilmari Nurmisen mukaan tarpeeseen. – Lepäilen ja varmasti matkustelen kotimaassa. Urheilen ja nautin kesästä. Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sdp.): – Vesilahdentien määrärahan eteen tehtiin paljon duunia Juha Aro Kansanedustaja Ilmari Nurminen on tyytyväinen, että Vesilahdentie sai kauan kaivatun peruskunnostusrahan valtion kevään lisätalousarviossa. Pirkanmaan Ely-keskuksen kuluvalle vuodelle suunnittelema Haukankosken sillan peruskorjaus siirtyy vähintään ensi vuoteen, kertoo toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä. Lintilän mukaan Haukankosken sillalle on suunniteltu tehtäväksi kevyt peruskorjaus. – Se tarkoittaa pintarakenteiden aukaisua ja vedeneristyksen uusimista. Tarvittaessa voidaan korjata muita aukaisemisen yhteydessä havaittavia vaurioituneita osia. Normaalista peruskorjauksesta poiketen tällä sillalla ei ole tarve uusia edes reunapalkkeja. Haukankosken sillan peruskorjaus kuului Janne Lintilän mukaan osaksi Ely-keskuksen siltojen ylläpitourakkaa. Sen sisällä tehdään yksi isompi siltaremontti vuodessa sekä pienempiä ylläpitotöitä. – Tänä vuonna tähän urakkaan sopivia kohteita oli meillä suunniteltuna kaksi, joista kiireellisempi oli nyt kuitenkin selvästi Pälkäneellä oleva Kantokylän risteyssilta. Haukankosken sillan rakenteet ovat inventoinnin perusteella kuntoluokassa 2, kun Kantokylän sillan kuntoluokka on 1. – Kuntoinventointien perusteella Haukankosken sillan korjauksella ei ole vielä mitään kiirettä, joten voidaan siirtää ainakin seuraavan vuoteen. Korjauksen arvioitu kustannus on 300 000 euroa, sanoo Janne Lintilä. Katuvalaistus uusitaan Pirkanmaan Ely-keskus toteuttaa Punkalaitumella vielä kuluvan vuoden aikana katuvalaistuksen uusimisen Lauttakyläntiellä ja Urjalantiellä. – Keskustan Cupola-valaisimet uusitaan kauttaaltaan, Janne Lintilä kertoo. Hänen mukaansa nykyiset alumiiniset pylväät ovat sen verran huonokuntoiset, että ne korvataan teräspylväillä. – Samalla valaisimet vaihdetaan LED-valaisimiksi. Pylväiden vaihtamisen yhteydessä joudutaan myös jalustat vaihtamaan. Valaisinremontin suunnittelu on vielä kesken ja Janne Lintilän mukaan aikatauluun voi aiheuttaa ongelmia se, että LED -valaisimia ei vallitsevan tilanteen vuoksi ainakaan tällä hetkellä saada maahan. Työn alusta kustannusarvio on 240 000 euroa ja se sisältää sekä ajoradan että kevyenliikenteen väylän valaisimien vaihdon. Punkalaitumella halutaan hillitä nopeuksia Vesilahdentiellä koulukeskuksen kohdalla. Tiellä on 40 km/h nopeusrajoitus mutta usein ajonopeudet ovat kovempia. Tekninen lautakunta on käsitellyt kuntalaisaloitetta, jossa halutaan koulukeskuksen kohdalle niin sanotut hidastetöyssyt. Lautakunta oli aloitteentekijöiden kanssa yhtä mieltä, että ajonopeuksia tulisi alueella hillitä uusin keinoin, koska nykyiset keinot eivät ole riittävät. Siksi aloite ohjattiin vastattavaksi Pirkanmaa Ely-keskukselle toimenpiteitä varten. Vesilahdentiellä on Oriniemestä päin tultaessa tärinäraidat kertomassa nopeusrajoituksen muuttumisesta. Kunta on lisäksi asettamassa nopeusnäyttöä koulukeskuksen tieosuudelle. Haukankosken siltaremontti siirtyy Juha Aro Haukankosken silta joutuu odottamaan kunnostusta ensi vuoden puolelle. Nopeuksia koulukeskuksen kohdalla halutaan hillitä Oriniemessä edellisviikonloppuna tapahtuneen ammuskelun tutkinta etenee. Tutkinnanjohtaja, komisario Pauli Pitkäkoski Sisä-Suomen poliisista kertoo, että tällä hetkellä ammuskelun tutkintanimikkeet ovat törkeä ampuma-aserikos, vaaran aiheuttaminen ja laiton uhkaus. Ammuskelu sattui Oriniemen keskustassa sijaitsevan omakotitalon pihamaalla ja poliisi otti siihen epäiltynä kiinni yhden henkilön. Myös teossa käytetty ase on poliisin hallussa. Oriniemen ammuskelun tutkinta etenee Autoilijoita muistutetaan nopeusrajoituksen noudattamisesta valotaululla Keskuskoulun kohdalla.
Torstaina kesäkuun 11. päivänä 2020 – N:o 24– 5 Turve ja sen nostaminen soilta on ollut pitkään yksi kotimaisen ilmastokeskustelun teemoista. Viime vuosina monilla turvetuotantoalueilla toiminta on lopetettu. Tapani Pekkola, joka on ollut turpeen kanssa tekemisissä jollain tapaa yli 40 vuotta, ui vastavirtaan. Hän raivasi Rouskunsuolle Loimaan Saarenmaalla uutta turvetuotantoaluetta. – Saatan kuulua Suomessa siihen harvaan joukkoon, joka uutta turvetuotantoaluetta rakentaa. Pikemminkin suuntaus on ollut päinvastainen, Tapani Pekkola sanoo. Rouskunsuon turvetuotantoalue on vielä osittain kesken. Muutamilla suosaroilla kantokeot odottavat poiskuljetusta. Ne haketetaan ja poltetaan lämpölaitoksessa. Valmiilla tuotantosaroilla sen sijaan on täysi työ käynnissä. Tapani Pekkolan poika Mikko karheaa kuivaa ympäristöturvetta ja viereisillä saroilla kuivuu palaturve. Pekkola poimii palaturvepötkön ja taittaa sen. – Aika kuivaa on mutta ”sydämen” pitää vielä antaa kuivua, hän tuumii. Pekkolan turvetuotantoalue Rouskunsuolla on kokonaisuudessaan kuormausalue ja vesijärjestelmän vaatimat altaat mukaan lukien noin 21 hehtaaria. Sieltä nostetaan pääasiassa ympäristöturvetta, jota käytetään kuivikkeena sekä kasvuja maanparannusturpeena. – Ne kaikki ovat samaa tavaraa mutta menevät eteenpäin eri nimillä, naurahtaa Tapani. Keskimäärin turvetta nostetaan kesän aikana hehtaarilta noin 500 kuutiota. Rouskunsuolta turvetta ei ajeta kovin kauas, sillä asiakaskunta tulee Tapani Pekkolan mukaan lähiseudulta. – Maatalousyrittäjiä ja maanparannustuotteiden valmistajia. Pitkään turvetuotannossa mukana ollut Tapani ei ymmärrä keskustelua, jossa kotimainen turve energiakäytössä leimataan suureksi syntiseksi. – Turve on hyvä tukipolttoaine esimerkiksi hakkeen joukkoon. Suomessa haaveillaan ja puhutaan lähiruoasta, miksei puhuta lähienergiasta, koska sitä turve on. Oma suo Tapani Pekkolalla on pitkä kokemus turvetuotannosta aliurakoitsijana muun muassa Vapolla ja Kekkilällä. Tällä hetkellä hän vastaa Punkalaitumella Isosuon ja Holstinsuon tuotannosta. Rouskunsuolle turvetuotantoalue syntyi pitkäaikaisena haaveena. – Tämä turvesuo on minun omani, sillä nämä ovat suvun maita ja olleet omistuksessani 2000-luvun alusta. Oman haaveen toteuttamisesta tässä oli paljon kyse, Tapani tuumii. Hän lisää, että turvehommat ovat sopiva ”lähisivuelinkeino” maataloudelle. – Ne tukevat toinen toisiaan. Turpeessa ja turvesuossa on silti myös jotain syvällisempää. – Suossa kiehtovat sen tuomat haasteet. Turvesuota ei rakenneta tuosta vaan. Oma viehtymyksensä on siinäkin, että suolla saa seurustella luonnon kanssa. Neitseellisen Rouskunsuon turvekerros on paksuudeltaan 1,52 metriä. Tapani Pekkola laskee, että turvetta riittää nostettavaksi parisenkymmentä vuotta. – Pojalle sanoin, että kun minusta on aika jättänyt, sinä nostat tästä vielä turvetta. Ympäristö huomioidaan Turvetuotantoalueen rakentaminen vaatii ympäristöluvan, jonka myöntää Ely-keskus. Lupaprosessi kestää Tapani Pekkolan mukaan parisen vuotta. Sinä aikana arvioidaan tuotannon vaikutukset luontoon, vesistöön ja vaikkapa lähinaapureihin. Koska turvesuota aletaan rakentaa ympäristö edellä, oli Rouskunsuollakin ensimmäisenä toimenpiteenä puuston poiston jälkeen tuotantoalueen vesijärjestelmän rakentaminen ympäristöluvan ehdot täyttäväksi. – Turvekentän vedet on eristetty ympäröivistä vesistä. Niitä ei johdeta suoraan ympäröivään luontoon suoraan, vaan ne kootaan pumppausaltaaseen. Sieltä vedet pumpataan pintavalutuskentälle, josta niitä ohjataan säännellysti ulkoiseen kiertoon, kertoo Tapani Pekkola. Tuotannon käynnistyttyä kesällä alueen ulkopuolelle johdettavista vesistä otetaan näyte kahdesti kuussa. – Näyte otetaan pumppausaltaasta ja poistuvasta vedestä. Niitä sitten vertaillaan. Tutkimuksen tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja se lähetetään tiedoksi Elykeskukselle ja kunnalle. Tapani Pekkola ui vastavirtaan ja uskoo lähienergiaan Juha Aro Palaturve kuivuu auringonpaisteessa. Tapani Pekkola tutkii, miltä puristetun turvepötkön ”sydän” tuntuu, sillä se kertoo, milloin turve on riittävän kuivaa aumattavaksi. Turpeennostoalueen ojien vesi johdetaan pumppausaltaaseen, josta se pumpataan pintavalutuskentän läpi. Vasta sen jälkeen vesi ohjataan säännellysti ulkopuoliseen vesistöön. Mikko ja Tapani Pekkola työskentelivät viime torstaina Rouskunsuolla, jonne isä ja poika ovat raivanneet uutta turvetuotantoaluetta. Turpeen nostaminen uudelta alueelta aloitettiin tänä kesänä ja turvetta suo tuottaa parisenkymmentä vuotta.
Torstaina kesäkuun 11. päivänä – N:o 24 – 2020 6 – Nämä 19 lammasta ovat olleet minulla kolmisen vuotta. Puolet niistä on tuttipullokaritsoita, syntymästä asti ruokittuja. Alussa kun olivat pieniä, ruokin niitä sylissäni sydämen päällä ja sain todella kokea kuinka uskollisesti ne seurasivat paimentaan. Kun menin laitumella pitkäkseni, ne kerääntyivät ympärilleni lepäämään. Meillä on myös kaksi kissaa, kertoo Talalassa asusteleva Kalevi Waris. Wariksen mukaan jokainen lammas on oma persoonansa. – Tiinu on ensimmäinen hoidokkini, joka oli hyvinkin mustasukkainen lauman uusille tulokkaille. Ihan konkreettisesti se puski muut läheltäni pois. Liinulla on tapana vieläkin rapsuttaa etujalalla minua jalkaan, niin se on tehnyt pienestä pitäen. Mortti saapuu aina ensimmäisenä paikalle, useimmiten sen pää lepää olkapäälläni. Choko, eli Maitokaakao, haluaa aina ylimääräisiä herkkuja, laitumellakin se juoksee välillä luokseni kysymään leipäpalaa. Kale-pässin otin syntymän jälkeen hypotermiassa luokseni kotiin kuolemaan. Emo oli sen talvipakkasella hylännyt. Laitoin sen ensin uunin viereen lämpimään ja aina välillä vähän ternimaitoa annoin. Nukkumaan mennessä lupasin Kalelle, ettei sen tarvitse kuolla yksin. Se nukahtikin rintani päälle joka yö, ja siitä siirsin sängyn vieressä olevaan häkkiin. Martta-lammas tuli Kalelle kaveriksi ja ne kaksi olivat sisällä talven kylmän ajan yli. Juoksivat onnellisina pitkin tuvan lattiaa. Kaksikko oppi myös sisäsiistiksi. Kovasti onnellinen olen, että Kalen saattohoito vähän niin kuin epäonnistui. Kaste ja Helmikin juoksevat aina perässä rapsutusta haluten, ne jäivät heti syntyessään orvoiksi. Heli löytyi uupuneena laitumelta ja varmaan olisi pian menehtynyt, toin senkin sänkyni viereen yön ajaksi. Aamulla Heli oli jälleen pystyssä ja niin se liittyi muiden hoidokkien joukkoon. En yhtäkään näistä antaisi pois. Olemme varmasti molemmin puolin kiintyneet toisiimme. Tuntuu kuin ne olisivat hyväksyneet minut laumaansa. Sairauksia lampolassa Wariksen lauman Piki-pässi oli jokin aika sitten todella sairas. Eikä ilman eläinlääkäriä lammas olisi virtsakivistä selvinnyt. – Saatiin onneksi ajoissa aloitettua liuotushoito salmiakilla, jota se sai usean päivän ajan. Silloin kun Piki oli heikoimmillaan, olin sen vieressä lampolassa ja hoin että kyllä tästä selvitään. Joka ilta toivotan lammaslaumalleni siunattua yötä jokaista erikseen rapsuttaen. Vappu-lammas on pieni seikkailija, oman tiensä kulkija, joka viihtyy pihalla hyvin. Vappu sairasti pienenä listerian mutta lääkinnällä ja hoidolla sekin parani. – Vappu jäi pienikokoiseksi, mutta sehän ei menoa haittaa. Täytyy toivoa että tästä kesästä tulisi hyvä kesä, ei liian kuuma, eikä liian sateinen, että lampailla olisi laitumella hyvä olla. Niillä on mahdollisuus tulla myös pihapiiriin aina, kun haluavat. Ne ovat laumaeläimiä ja erikseen joutuessaan, on hätä suuri. Lammas on myös saaliseläin, se säikähtää monesti pientäkin yllättävää ääntä tai nopeaa liikettä. Kesällä hyvä, runsas laidun pitää lampaat tyytyväisinä ja kotilaitumella. Talvella kuiva heinä, vitamiinit, nuolukivi ja raikas vesi riittävät näille helppohoitoisille eläimille. – Käyn lampaita katsomassa päivän mittaan useita kertoja. Ne ovat minulle lemmikkejä ja tietysti toivon, että niillä olisi mahdollisimman hyvä ja pitkä elämä. Haaveilen asuntovaunusta laitumen reunalle. Siinä viettäisin aikaa laumani kanssa. Sellainen kesä olisi oikea unelmien kesä. Sen, joka mitä tahansa eläimiä ottaakin lemmikeiksi tai tuotantoeläimiksi, on niistä kannettava myös vastuu. Välitettävä niistä. Lammashan on usein mainittu myös Raamatussa, usein käytetty vertauksissa. Nämä lampaat ovat opettaneet minulle, miten paimentaan tulisi seurata. Hanna-Mari Kamppikoski Korona-aikana on ilmestynyt lukuisa joukko käteviä digitaalisia sovelluksia omatoimisen liikunnan tueksi. Vaikka olen digiin työssä tottunut, liika digi joskus puuduttaa. Siksi käytän molempia: vanhaan seinäkalenteriin on hyvä merkata viikon tapahtumat ja digistä ottaa uusia ideoita. Muuten digin innoittamat ideat jäävät helposti aikomuksiksi ja unohtuvat. Punkalaitumen sanomien viime numerosta sai hyvää ainesta kesän liikuntakalenteriin paikkakunnalla. Numero kannattaa ottaa uudestaan esille ja kirjata omaan perinteiseen paperikalenteriin tarjonta ja omat suunnitelmat. Digi-sovellukset ovat hiukan niin kuin sienet metsässä. Uusia ilmaantuu ja edelläkävijät kokeilevat niitä. Osa ilmaisista sovelluksista unohtuu nopeasti ja jäävät vähälle käyttäjämäärälle tai unohtuvat päivittämättöminä internetin uumeniin. Aika näyttää, mitkä sovellukset tukevat omaa arkea tai tuovat siihen jotain niin arvokasta, että jäävät tavaksi. Maksulliset sovellukset saattavat pysyä käytössä pidempään. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Koronarajoitusten tiukimmassa vaiheessa sain vinkin internetissä ilmaisena tarjolla olevasta ohjatusta liikunnasta. Kokemus oli hyvä, tarjonta monipuolinen ja ohjaaja lähes läsnä, kun puhui luonnikkasti käyvänsä välillä juomatauolla. Internet-jumppien etu on, että ne voi tehdä haluamaansa aikaan. Kokemus tuntuu kelpo suoritukselta ja tekee tehtävänsä. On se kumminkin aika luksusta mennä ulkona paikkakunnan jumpparyhmään, jossa porukan äänet ja ihmisten meininki imaisevat mukaansa. Ladun ja polun vuosikokous alkaa kuluvan viikon torstaina puoli kahdeksalta alkaakin paikkakunnan liikuntamahdollisuuksien esittelyllä. Jos kaipaat laajennusta kotimaisemiin, tutustu esimerkiksi Avoimet kylät -tapahtumaan 13.6. internetissä. Sekin perustuu nettisovellukseen, jonka nimi on Nomadi. Nomadi on vaeltajakansan jäsen ja sovellus esitellään käyttöön tapahtuman yhteydessä. Nomadi-tyylisen sovelluksen pohjalta toimii myös palvelu nimeltä Retkipaikka, josta löytyy lukuisia reittejä maakunnittain ja paikkakunnittain. Punkalaitumelaiset voivat itse jopa maksutta ilmoittaa sovelluksiin reittejä ja houkutella paikkakunnalle matkustajia ensin lenkille ja sitten nauttimaan paikkakunnan palveluista. Sovellusten käyttäjämäärät vaihtelevat lajikohtaisesti, ja voivat olla jopa kymmeniä tuhansia. Ottaa aikaa tutustua sovelluksiin, mutta se saattaa hyvinkin kannattaa. Teksti: Seija Mahlamäki-Kultanen Eipä kukaan osannut arvata kuinka pieni virus kaukana maailmalla voisi muuttaa meidän jokaisen arkipäivää. On eletty mahdollisesti matkan jälkeen kotikarenssissa tai ainakin lähes jokainen tietää tai tuntee jonkun, joka on sairastunut, vaikkakin Punkalaitumella ei tiettävästi ole vielä virusta epäilyistä huolimatta todettu. Joka tapauksessa arjen käytänteet ovat kyllä muuttuneet. Päiväkoti pääsi hädin tuskin muuttamaan uusiin tiloihin ja totuttelemaan uutta arkea, kun virus muutti tilanteen täysin. Poikkeusolojen asettamisen jälkeen tuli kiire järjestellä asiat valtiovallan edellyttämään tilaan. Varhaiskasvatus on poikkeusoloista huolimatta toiminut koko ajan lähes normaalisti. Varhaiskasvatus katsottiin välttämättömäksi toiminnaksi, joka takaa kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynnit. Suomen hallituksen ohje oli, että varhaiskasvatus toimii, vaikka koulut lähes pääsääntöisesti suljettiin. Hallitus ohjeisti, että ne, joilla oli mahdollisuus pitää lapsi kotona olisivat poissa päivähoidosta. Punkalaitumellakin vanhemmat ottivat kiitettävästi ohjeista vaarin, ja lapsia oli poissa hoidosta vaihtelevasti lähes puolet. Rajoitustoimet ovat myös tehonneet hyvin. Maaliskuussa elettiin aikaa, jolloin kaikenlaiset taudit kausiflunssasta vatsatautiin mylläsivät ympärillä. Kun kanssakäymistä rajoitettiin ja pienimmästäkin sairausoireesta ohjeiden mukaan piti olla poissa hoidosta, ollaan varhaiskasvatuksessa eletty harvinaisen tervettä kevättä, kiitos poikkeusolojen ja tehostettujen käsienpesujen. Kun on kyseessä pienten alle kouluikäisten lasten hoidosta on selvää, että lapset eivät osaa huolehtia turvaväleistä, eivätkä kaihda syliä ja haleja, ja hyvä niin, kunhan me aikuiset huolehdimme, että ympäristö on lapselle turvallinen. Lasten pitää saada leikkiä ja touhuta iloisella mielellä, eikä murehtia asioita, jotka meitä aikuisia murehduttavat. Toki asioista pitää lasten kanssa puhua heille sopivalla tavalla. Päiväkodillakin käsienpesusta tuli toisille lähes rituaali, käsiä pestään hartaudella ja kauan. Leluja on pesty usein ja muutenkin siivousta on tehostettu, viereisen ryhmän tiloihin ei noin vain mentykään leikkimään ja ruokailut tehtiin porrastetusti, muuten lasten arki on ollut aika normaalia. Kun koulut toukokuun puolivälissä avautuivat, palasi suurin osan varhaiskasvatuksenkin lapsista takaisin hoitoon. Oli kiva nähdä kavereita, joita oli ollut jo vähän ikävä, ilo ja onnellisuus näkyivät lasten kasvoilta. Nyt on kesä edessä, ja ehkä kesä, jolloin ollaankin enemmän hoidossa kuin aikaisempina kesinä, moni vanhempi kun piti jo lomiaan etupainotteisesti, ja näin olen tekevät työtä kesällä. Toivottavasti lapset kuitenkin saisivat nauttia myös kesästä ja lomasta perheen kanssa, nyt kun rajoituksia kuitenkin pikku hiljaa puretaan, ja vapaampi eläminen ja kulkeminen sallitaan, pääsisivät uimaan ja rannalle leikkimään, syömään jäätelöä ja nauttimaan kesäisestä yhdessäolosta ulkona. Ja jospa syksyllä päästäisi aloittamaan uusi toimikausi vapaissa ja terveissä merkeissä. Uuden päiväkodin tutustumispäiväkin jouduttiin perumaan Koronan takia, voitaisiin ottaa uusi yritys avoimien ovien päivään ja pääsisivät kaikki halukkaat tutustumaan uuden päiväkodin tiloihin. Pirkko-Liisa Henttinen Varhaiskasvatusjohtaja Punkalaitumen kunta KUULUMISIA KUNNASTA Varhaiskasvatus ja korona Molempi parempi Latu ja Polku vinkkaa, osa 10 Kaleville lampaat ovat kuin perheenjäseniä Kaste ja Helmi ovat Wariksen lammaslauman kaksoset. Kalevi Wariksen lampaat seuraavat paimentaan. Osa laumasta on erityisen persoja herkuille.
Torstaina kesäkuun 11. päivänä 2020 – N:o 24– 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Kesätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski Puh. 050-442 2072 Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen p. 02 7674256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa p. 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Seurat toimivat Talkoohenki voi Punkalaitumella hyvin. Tämän saivat kokea myanmarilaiset Taw Nying ja Tonai Kyi Kyi Kying viime perjantaina. Pariskunnan talo vaati pintaremonttia ja apuun tulivat paikalliset rollaattorikerholaiset. Talkooidean takaa löytyy punkalaitumelaisille tuttu nainen, Maarit Tiittanen, joka takavuosina veti maahanmuuttajien kotouttamista edistäviä hankkeita Punkalaitumella. Tällä hetkellä Maarit on hankekoordinaattorina Koti kylään -hankkeessa, jonka tavoitteet ovat yhteneväiset Punkalaitumen aiempiin hankkeisiin. – Koti kylään -hanke on Suomen Kylät ry:n rahoittama ja kestää ensi vuoden kesään asti. Tavoitteena on maahanmuuttajien aktivointi ja integrointi kyläyhteisöön. Punkalaidunkin kuuluu hankkeen alueeseen, Maarit Tiittanen kertoo. Kun Taw Nying ja Tonai kertoivat omakotitalonsa kaipaavan remonttia, Tiittanen sai idean talkoista. – Minulla on säilynyt verkostot ja kontaktit Punkalaitumelle. Otin yhteyttä Uuton Samiin ja hän kertoi rollaattorikerhosta, joka voisi tulla apuun. Sponsoreita löytyi hienosti. Perjantai-iltapäivän ja illan kuluessa talo sai uudet otsalaudat ja pellityksen. Kivijalan ympärille kärrättiin uusi murske. Rollaattorikerhon puuhamiehet Jussi Nieminen ja Sami Uutto kertovat hyväntekeväisyystempauksen sopivan hyvin kerhon toimintaperiaatteeseen. – Olemme aiemminkin harjoittaneet hyväntekeväisyyttä lahjoittamalla rollaattoreja vanhainkodille, kunnostamalla Pakarin kotaa ja lahjoittamalla pelejä päiväkodille. Kaikki raha, jonka keräämme, jaetaan eteenpäin hyvään tarkoitukseen. Rollaattorikerho virallinen nimi on Rollator Cruiser Club Finland. Kerho perustettiin alkukesästä vuonna 2008. – Kerhossa on aktiivisia jäseniä viitisentoista ja melkein kaikki ovat paikalla tänäänkin talkoissa, Sami Uutto toteaa tyytyväisenä. Tyytyväisiä olivat myös Taw Nying ja Tonai. – Olen tosi iloinen. Minua jännitti, tuleeko kukaan palkalle. Kiitos kaikille talkoolaisille, kiitteli Taw Nying liikuttuneena. Perhe on asunut Punkalaitumella vuodesta 2008 lähtien. – Punkalaidun on meille koti, pariskunta sanoo. Kuin kotiin kertoo Punkalaitumelle tulleensa myös Maarit Tiittanen. – On aivan ihana palata tänne, tavata pitkästä aikaa tuttuja ihmisiä ja tuoda hyvää mieltä. Koti kylään -hanke voi tulevaisuudessakin näkyä vielä Punkalaitumella. Rollaattorikerhon jäsenten lisäksi hyväntekeväisyystempausta olivat tukemassa Myllyniemet, Männistön Sora, Sähkötekniikka Lehto Ky, JL-kunnossapito Oy, Metalliasennus Saarinen, Metsärannan Liha ja T:mi Sami Uutto. Rollaattoriklubi tarjosi auttavan kätensä Juha Aro Tonai ja Taw Nying saivat avukseen Maarit Tiittasen ja paikallisen rollaattoriklubin miehet omakotitalonsa remonttiin. Suomessa vuodesta 2008 asti asunut myanmarilaispariskunta osallistui itsekin innolla talkoisiin. Oikealla Timo Välimaa. KUULUTUS Caruna Oy:n omistamaa Seikunmaa – Punkalaidun 110 kV voimajohtoa varten tehtyjen vuokrasopimusten määräaika on umpeutumassa. Tästä syystä Caruna Oy on 2. kesäkuuta 2020 hakenut Maanmittauslaitokselta lupaa, jonka perusteella voimajohtoalueen vaatimat käyttöoikeudet on mahdollista perustaa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (29.7.1977/603) säädetyllä tavalla. Lunastuslupahakemusasiakirjat ovat nähtävillä 12.6.-13.7.2020 välisen ajan Loimaan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan nettisivuilla. Asianosaisille, joiden etua ja oikeutta asia koskee, varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Mahdollinen lausunto pyydetään toimittamaan Maanmittauslaitoksen kirjaamoon osoitteella PL 84, 00521 HELSINKI tai kirjaamo@maanmittauslaitos.fi , 31. päivä heinäkuuta 2020 mennessä. Lausuntokirjeessä on mainittava lunastuslupahakemuksen asianumero MML 18360/03 04/2020. Johto sijaitsee Loimaan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan alueilla ja sen pituus on 11,9 kilometriä. CARUNA OY CARUNA OY:N LUNASTUSLUPAHAKEMUS SEIKUNMAA – PUNKALAIDUN Metsästysseura Haukka Ti 16.6. klo 17.30 Compakja trapharjoitukset. MLL Puistokahvila tiistaisin kesäkuun ajan klo 10– 12 Emmanpuistossa. Säävaraus. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16–20. Jalasjoen Nuorisoseuran talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Eeva paistaa lettuja. Jumppaa tiistaisin klo 17 ns-talon pihalla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään to 11.6. torilla. Kahvia, lettuja, arpoja. Teltan pystyttäjät paikalle klo 8. Jatkamme torilla torstaisin. Ma 15.6. klo 14 Leena ja Sinikka liikuttaa ja viihdyttää Sarkinrannassa. Juomapullo mukaan. Ma 29.6. klo 12 alkaen seurakunnan Leirimajalla, os. Itäinen Rantatie 32, kokoontuminen ja virkistyspäivä. kokoontuminen alkaa klo 13. Ti 7.7. Kertunmäen Kesäteatteriin Loimaalle katsomaan METSOLAT Urjanlinna. Lähtötorilta klo 17.30. Näytös alkaa klo 19. Katsomossa turvavälit. Ilmoittautumisten Hilkalle 17.6. mennessä puh. 040 582 4377. MTLH:n Tuetut lomat vuodelle 2020 nyt haettavissa: Rokua Health & Spa 27.9.2020–2.10.2020. Loma teema: Työt takana. Tietoa löydät myös kotisivuilta tarkemmin: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Sanomarastit ti 30.6 asti omatoimisuunnistuksena Alastaron urheilukentältä (Lenkkipolku 1). Kartan pystyy tulostamaan Kunnon kotisivuilta tai noutaa Alastaron KMarketista. Punkalaitumen Sanomat Lauttakyläntie 4 31900 Punkalaidun P. 02-767 4256 Toimitus av. ma-to klo 9-16, pe sulj. SORVIN LASTUJA Matti Roukan kirjoituksia Punkalaitumen Sanomissa vuosilta 1964-2017 AJANKUVIA KUUDELTA VUOSIKYMMENELTÄ Myynnissä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa. Kirja toimitetaan myös postitse (postituskulut lisätään hintaan). 40,40,Tervetuloa kirjaostoksille! toimitus@punkalaitumensanomat.fi, ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi Käteismaksu. Mieluusti tasaraha.
Torstaina kesäkuun 11. päivänä – N:o 24 – 2020 8 Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 PUNKALAITUMEN RIISTANHOITOYHDISTYS järjestää Metsästäjätutkintokoulutuksen ja metsästäjätutkintotilaisuuden seuraavasti 27.06.2020 klo 9.00–17.00 ja 28.6.2020 klo 9.00–18.00 Metsästäjätutkintokoulutus Hukan majalla Vampulassa Salmenojantie 269, 32620 Huittinen. Kurssimaksu 20 €, sis. kahvi/mehu ja välipalat. Koulutus toteutetaan yhdessä Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen kanssa. 28.06.2020 klo 18.00 Metsästäjätutkinto Hukan majalla Vampulassa Salmenojantie 269, 32620 Huittinen. 05.07.2020 klo 18.00 Metsästäjätutkinto Haukan majalla Haukantie 120, 31810 Oriniemi. Metsästäjätutkinnosta perittävä maksu on 20 euroa koekerralta. Alle 18-vuotiaiden punkalaitumelaisten kurssi-, koeja materiaalimaksut maksetaan RHY:n nuorisotililtä. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Urjalantie 15, Urjala Avoinna ma-pe 9-17, la 10-13 URJALA P. 03 546 0971, 040 760 1598 KAIKKI AURINKOLA SIT 40 % TOISET LASIT 50 % PALVELEMME NORMAALISTI. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys ry:n Tervetuloa Hallitus KOKOUSKUTSU KEVÄTKOKOUS Seurakunnan leirimajalla, os. Itäinen Rantatie 32, Punkalaidun, maanantaina 29.6.2020 klo 13.00 . RAITTINEN, puh. 0400-790 833. Tervetuloa! PUNKALAITUMEN torin sisääntulon vieressä tänään torstaina 11.6. klo 8-13 tuoretta UUTTA PERUNAA Annabelle ja Solisti. VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla PERJANTAINA klo 9 -13 Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää Paula Järvinen Naisille asuja kesään: caprit, mekot, tunikat ym. Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna perjantaina klo 8-17 Juhannusviikolla To 18.6. klo 8-17 Pe 19.6. klo 9-12