Uutisja ilmoituslehti Torstaina tammikuun 12. päivänä N:o 2 2023 114. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Kunnanhallitus valitsi maanantaina pitämässään kokouksessa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää teknisen toimen työntekijöiden ilmoituksensa mukaan kokemaa epäasiallista kohtelua luottamushenkilöiden ja poliitikkojen taholta. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Lumme (kok.) ja jäseniksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.), kunnanjohtaja Tuija Ojala, työsuojeluvaltuutettu Jonne Räsänen sekä henkilöstöpäällikkö Tiina Mäkiranta, joka toimii myös ryhmän sihteerinä. – Ensimmäisessä vaiheessa laadimme työsuunnitelman, miten asiassa edetään ja esitämme sen kunnanhallitukselle. Pyrimme tietysti kokoontumaan niin nopeasti kuin mahdollista, kertoo Harri Lumme. Hän pitää tilannetta ennen selvittelyn aloittamista hankalana, sillä saatavilla ei ole yksilöllistä tietoa siitä, millaista teknisen toimen työntekijöiden kokema epäasiallinen kohtelu on ollut ja ketkä sitä ovat harjoittaneet. Työryhmä selvittämään teknisen toimen henkilöstön kokemaa epäasiallista kohtelua Juha Aro – Välivaiheen tehtävä on selvittää, mikä työntekijöiden kokemus on, ja sen jälkeen tehtävä suunnitelma siitä, miten tilanne korjataan. Asia halutaan selvittää yhdessä työntekijäpuolen kanssa, mikä on huomioitu myös työryhmän kokoonpanossa, Harri Lumme toteaa. Punkalaitumen Sanomat keskusteli myös joidenkin mielenilmauksen allekirjoittaneiden työntekijöiden kanssa, mutta he eivät halunneet kommentoida asiaa, vaan totesivat, että asiasta tulee jossain vaiheessa mediatiedote. Myöskään mielenilmauksena suoritettavan ulosmarssin ajankohdasta ei ollut ainakaan maanantaina tietoa. Punkalaitumen kunnan hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä on jäämässä eläkkeelle syksyllä. Kunnanhallitus totesi maanantaina pitämässään kokouksessa, että viran täyttöprosessi aloitetaan hyvissä ajoin, jotta valittavalle uudelle hallintoja talousjohtajalle voidaan saada riittävä perehdytys viran hoitamiseen. Kokouksessa valittiin myös valintatyöryhmä. Sen puheenjohtajaksi tuli valtuuston puheenjohtaja Harri Lumme (kok.) ja jäseniksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.) sekä kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Sami Uutto (ps.), kunnanhallituksen jäsen Marja Wakkala (sdp.) ja kunnanjohtaja Tuija Ojala. Valintaryhmän sihteerinä toimii hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä. Työryhmälle annettiin valtuudet päättää valintaprosessista. Mölsä on tehnyt kunnassa pitkän työuran. Hän on toiminut kanslistina 12 vuotta, pääkirjanpitäjänä kahdeksan vuotta sekä hallintoja talousjohtajana runsaat kymmenen vuotta. Oili Mölsä eläkkeelle syksyllä Toimitus Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 16.-18.1. UUNITUOREET 2 75 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,11/kg) 4 95 kpl Pullapitko 500 g (9,90/kg) 3 99 ps Iso sämpylä 5 kpl 600 g (6,65/kg) Palvelusta TO-LA 1 49 ps EDULLISTA KOTIRUOKAA! 2 70 3 prk 1 99 kg 2 00 6 prk 1 00 ps OMASTA UUNISTA 10 95 kg 6 95 kpl 4 00 2 ps PLUSSAKORTILLA 4 99 rs 2 99 pkt 6 95 kg 1 09 prk 18 95 kg 13 95 kg PLUSSAKORTILLA 1 79 ps 3 49 pkt 1 00 ps 6 89 kpl PLUSSAKORTILLA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 12.-15.1. 2 kpl 3 50 3 00 2 kpl Pirkka Hernekeitto 435 g (2,51/kg) SUOMI Porsaan lihasuikale Atria Kunnon arki mikroateriat 300 g (5,83/kg) PLUSSAKORTILLA Pirkka Kinkkusuikale 200 g (10,00/kg) 3 00 2 pkt Hoviruoka Lihapiirakka 4x100g (3,75/kg) 3 19 pkt Popsi Iso viitonen 900 g (3,54/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA Oululainen Reilu-viipaleet 500-550 g (2,71-2,98/kg) PLUSSAKORTILLA Mummon Aidot poimutetut ranskalaiset 450 g (2,56/kg) 2 30 2 ps Pirkka Mandariini 650 g (2,29/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ESPANJA SUOMI Porsaan luullinen kylki SUOMI Naudan takuumurea palapaisti PE PYYMÄEN KONSULENTTI Naudan vähärasvainen jauheliha SUOMI SUOMI Kariniemen Kananpojan minuuttipihvit 290-370 g (13,49-17,21/kg) ERÄ ERÄ Classic Jäätelöpuikot 59-85 g (11,76-16,95/kg) Raj. 10 kpl/talous 1 00 kpl GRILLISTÄ 6 99 kpl SUOMI Kokonainen grillattu broileri 3 50 3 pkt PLUSSAKORTILLA Pirkka Pinaattikeitto 400 g (2,92/kg) NORJA 14 95 kg Kalaneuvos Tuore ruodoton Lohifilee SUOMI Tuore Perattu muikku SÄÄVARAUS PLUSSAKORTILLA SUOMI ERÄ 2 50 2 kpl Saarioinen Pizzat 200 g (6,25/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA Saarioinen Vispipuurot 300 g (5,00/kg) Pourun Hapanjuurella leivottu spelttileipä 9 95 kg 3 80 2 ps Apetit Kotimainen peruna & keittokasvis 750 g (2,53/kg) 5 00 2 kpl Valio Oivariinit ja juokseva 350-400 g, 400 ml (6,25-7,14/kg, 6,25/l) Raj. 1 erä/talous ERÄ PLUSSAKORTILLA Apetit Kotimainen peruna-sipulisekoitus 1 kg PLUSSAKORTILLA HK Ohuen ohuet kokolihaleikkeleet 300 g (11,63/kg) Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (5,51/kg) 1 49 ps SUOMI Pirkka Porkkana, lanttu ja punajuuri 1 kg Pirkka Sipuli 1 kg SUOMI BRASILIA Mini vesimeloni PLUSSAKORTILLA Valio Laktoosittomat maustetut Jogurtit 200 g (1,67/kg) Raj. 2 erää/talous 3 00 4 prk PLUSSAKORTILLA Valio Pehmeä maitorahka 200-250 g (3,00-3,75/kg) myös lakton, ei täyteläinen Pirkka Ananakset mehussa 227/140 g (6,43/kg) SUOMI Valio Kotijuusto 250 g (14,76/kg) 3 69 kpl ERÄ HK Sininen-lenkki 500-580 g (5,16-5,98/kg) SUOMI
Torstaina tammikuun 12. päivänä 2 – N:o 2 – 2023 Kansanterveystyön kuntainliittosuunnitelmat takaisin valtuustolle Lääkintöhallitus on päättänyt lähettää Punkalaitumen ja Vampulan kuntien hyväksymät kansanterveystyön suunnitelmat takaisin kuntiin valtuustojen käsiteltäviksi evästyksin, että Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan kunnat hyväksyisivät yhteistyön tässä asiassa. Lääkintöhallitus pitää ohjeenan kuntauudistusta ja tällöin Punkalaitumen ja Vampulan kuntien tekemät päätökset poikkeavat kuntauudistussuunnitelmista. Punkalaidun on halunnut suuntautua Loimaalle kansanterveystyössä ja samaan on päädytty Vampulassa. Punkalaitumen valtuustossa Loimaan suunta hyväksyttiin äänin 15–7. Vampulassa äänet olivat Loimaan hyväksi 13–4. Kuntauudistustoimikunta on esittänyt mielipiteenään että Joh. 4:5–26 Isäni kävi työmatkalla Lontoossa. Kun matkalaukku viimein taas kotona aukesi, isä ojensi minulle poliisirekvisiittaa englantilaisittain hienon mustan kypärän kiiltävällä kokardilla ja metalliset käsiraudat. Nämä olivat lapsuudessani hetken kalleimpia aarteitani. Eräänä päivänä käsiraudat kuitenkin katosivat. Etsin niitä sisältä ja ulkoa. Matkastakaan ei ollut kulunut vielä kauaa, joten käsirautojen katoaminen oli merkillepantavaa ja huoleni todellinen. En oikein osannut luovuttaakaan, vaan kolusin kaikki mahdolliset sopet, missä muistin kulkeneeni rautojen kanssa. Lyyhistyin lopulta lohduttomana pihakivelle. Siinä ihmetellessäni mahdottomuutta, ristin vaistomaisesti käteni ja sopersin rukouksen. Rukous oli hätähuuto Jumalan puoleen. Se oli myös mitä vannottavin pyyntö, että käsiraudat olisivat pian taas luonani. Nousin kiveltä ja otin suunnan. En päättämällä, vaan jalkojeni johdattamana. Kuljin melko kauas pihastamme läheiselle niitylle. Siellä, sattumanvaraisessa kohtaa, niittyheinien seasta pilkisti kypärän kokoinen kivi. Käänsin sen kumolleen kyseenalaistamatta toiminnon tarpeellisuutta. Oudoksuttavinta tässä lienee se, että kiven alta pilkisti käsirautani. Ne lojuivat puolittain saveen painautuneina, kiven liiskaamina silmieni alla. Kun jotain on kauan kaivannut ja tuskastumiseen asti etsinyt, löytämisen hetkeä on vaikea vastaanottaa osaksi todellisuutta. Nyt osasin vain tuijottaa kiiltäviä käsirautoja savikon seassa. Rukous oli ikään kuin vielä jatkunut matkallani kivelle ja päättynyt pieneen ihmeeseen. Kuulin myöhemmin, että naapurin perhepäivähoidossa ollut poika oli käynyt anastamassa käsiraudat hiekkalaatikkoni kulmalta. Raudat olivat kulkeneet hänen matkassaan puolen päivää, kunnes hän oli tullut varkaudessaan katumapäälle. Lapsen logiikalla käsirautojen palauttaminen anastuspaikkaan ei ollut kuitenkaan käynyt vaihtoehdoksi, vaan todistusaineisto oli hävitettävä. Niinpä poika oli käynyt läheisellä niityllä kääntymässä. Tämän hän oli tunnustanut hoitotädilleen, ja sen ettei muistanut enää missä kivi oli. Kun hoitotäti kääntyi myöhemmin pahoitellen puoleeni, lohdutin, ettei käsirautoja ole tarvetta enää etsiä – ne ovat minulla. Raudat ovat sittemmin kuluneet leikeissä loppuun ja päätyneet romumetallina roskiin. En sitä surkuttele. Tärkeämpääkin on jäänyt tallelle ja läikähtelemään sydänalaani. Tuliaiset Lontoosta muuttuivat kerran tuliaisiksi taivaasta. Sain todistaa pientä ihmettä. Ja taivastuliaisia ei kukaan meiltä riistä. Antti Kulmala Kirjoittaja on tamperelainen diakoni, joka elää ruuhkavuosiaan, mutta kiirehtii hitaasti. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 10 pnä tammikuuta 1913 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 11 pnä tammikuuta 1973 SANA SINULLE Taivastuliaisia Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo), puh. (03) 511 5600 PÄIVYSTYS JA NEUVONTA 24h ? 040 764 4678 Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio Perunkirjoitukset ammattitaidolla www.hautauspalveluteuho.? Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Palvelemme Punkalaitumella, Urjalassa ja Sastamalassa Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Hieronta Kuivakuppaus Purentakäsittely Varaa aika nettiajanvarauksesta: www.hyvinvoinnininspiraatio.fi Hyvinvoinnin INSPIRAATIO Punkalaidun SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Kiitos muistamisesta Pauli Lähdeniemi 90 v Rakas isämme, rakkaamme Unto Helge Antero KANKAANPÄÄ 5.7.1945 Punkalaidun 26.12.2022 Sastamala Pieni pilvenhaamu meni tipahdellen ylitseni. Taas on lämmin. Asentoa korjaan hiukan sekä avaan vyöni tiukan, – sikeämmin vaivun uneen taikapiiriin unohtuneen. (Lauri Viita) Kaivaten Saara ja Riikka-Veera Ilkka, Pirkko ja Reima perheineen Antti Kirsti ja muut läheiset Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaustilaisuus toimitetaan Punkalaitumen kirkossa lauantaina 21.1.2023 klo 13.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. – Jalka katkesi reidestä t.k. 6 p:nä Kaisa Eskeliltä Kannaston kylästä. Loukkaantuneelle antoi apua paikalle haettu Huittisten kunnanlääkäri, waan kuuleman mukaan täytyi loukkaantunut wiedä Porin sairashuoneelle. – Ihmeellinen kello on kelloseppä J.N. Mäkisellä. Kello on tuollainen pöytätai piironkikello, ei siis siinä suhteessa niinkään merkillinen, waan käynti jo osaltaan haaweilee ikiliikkujaa, sillä se käy yhdellä wedolla 400 wuorokautta. Liikkeessä, kuten ilmoituksesta näkyy, on runsas warasto kaikkea alaan kuuluwaa tawaraa, joten siis niiden tarwitsijoilla on tilaisuus käydä niitä siellä walikoimassa kohtuhinnoilla. – Uutta tietä suoraan maantieltä Teikalan sillalle hommaawat Hawiokosken myllylohko, Killan meijeri ja Teikalan kyläläiset. Asiaa warten pidettiin kokous maanw. Teinilässä t.k. 7 p:nä, jossa walittiin komitea laatimaan kustannusarwiota ja sopimusta maamiesseuran kanssa. Komiteaan walittiin myllylohkon puolesta J. Uusikuitti, meijerin puolesta Juho Lähti ja Oskari Haukka ja Teikalan kyläläisten puolesta K. Teinilä ja W. Uusikämppä. Jumalanpalvelukset Su 15.1. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Su 22.1. klo 10 Messu kirkossa. Ojakoski, Mäkinen. Viikkotoiminta To 12.1. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. Merja Hällfors. Pe 13.1. klo 15.30–19 Rippikoulun teemapäivä. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. Ti 17.1. klo 15.30 Isoskoulutus Pappilassa. Tasanen. Klo 17– 18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 18.1. klo 9.30–10 MusaMuksut srk-talolla. Mäkinen, Tasanen. Klo 13 Ylijäämäruokajako srk-talon parkkipaikalla. Pyykkö. To 19.1. klo 11 Arkilounas srktalolla. Hinta 5€ (työssäkäyvät ja eläkeläiset), työttömät 2€. Pyykkö. Klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Pyykkö, Mäkinen. Ma 23.1. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Ke 25.1. klo 18 Miesten ilta srk-talolla. Paasikallio. Ilmoittautumiset: petri.paasikallio@ evl.fi tai 040 804 8812. Kiitos diakoniatyön joulunajan tavarakeräykseen lahjoittaneille! 12.1. Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. 1:29. 13.1. Herra sanoo: ”Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni. Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan.” Ps. 89:21–22. 14.1. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Gal. 3:28. 15.1. Jeesus vastasi naiselle: Päivän sanat Vampula, Huittinen ja Punkalaidun muodostaisivat yhteistoiminta-alueen. Koska Punkalaitumen ja Vampulan valtuustojen hyväksymät kansanterveystyön järjestämissuunnitelmat poikkeavat oleellisesti kuntauudistussuunnitelmasta, on lääkintöhallituksessa päädytty pyytämään valtuustoilta uusia kannanottoja. Lääkintöhallitus esittää valtuustoille suunnitelmat palauttaessaan, että valtuustot hyväksyisivät Punkalaitumen, Vampulan ja Huittisten yhteistoimintaalueen muodostamisen. Päätöstä perustellaan lääkintöhallituksessa sillä, ettei yhteistoimintaalueen muodostamiselle ole minkäänlaisia terveydenhoitopoliittisia esteitä. Edelleen on ajateltu, että Huittinen on yksinään liian heikko alue järjestämään kansanterveystyötä. Loimaan terveyskeskukselle puolestaan saattaa tulla liian suuri kuorma kannettavaksi, jos Punkalaidun ja Vampula liitetään sen piiriin. Kunnanvaltuustossa viime syyspuolella asiaa käsiteltäessä äänestettiin Loimaan suuntaa 15 valtuutetun voimin. Huittisten kannalla oli tällöin 7 valtuutettua. Tällöin siis yli 2/3 valtuutetuista oli Loimaan kannalla, koska katsoivat sen olevan edullisemman ratkaisun juuri punkalaitumelaisille. Helmikuussa nähtäneen, tarvitaanko valtioneuvostoa vahvistamaan punkalaitumelaisten kansanterveysasiat, vai pääseekö Punkalaidun lääkintöhallituksen kanssa yhteisymmärrykseen. ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan.” Joh. 4:13–14. 16.1. Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan! Ps. 105:1. 17.1. Laulakaa ylistystä Herralle, valtaisat ovat hänen tekonsa! Levitköön tieto niistä yli maanpiirin. Jes. 12:5.
Torstaina tammikuun 12. päivänä 2023 – N:o 2 – 3 Kunnassa kuhisee – Tukinajo on paikkakunnalla joulupyhien jälkeen alotettu lukuisilla metsälohkoilla. Ajajia ja kaatajia kuuluu olevan hyvin tarjolla, vaikka ajokelit suojasäiden takia ovat olleet huononpuoleiset. Vähältä piti ettei tässä loppiaisen edellä tullut rekikelistä aivan loppu, mutta saatiin toki hiukan lunta, jotta ajoja voi joinkuin jatkaa. – Vanhoja joulutapoja noudatetaan vielä paikkakunnalla muutamissa kohdin, muun muassa on loppiaisen jälkeen käynyt nuutipukkeja talosta taloon tervehdyskäynneillä, miten ennen vanhaan hyvään aikaan, jolloin joulupyhien viettoon kuului monet muut nyt unholaan joutuneet jouluseremoniat. – Jumpuri-helistimiä katosi hevosten valjaista viime joulupäiväaamuna hevosten seistessä kirkkopuomeilla kirkonaikana. Pimeätä hyväkseen käyttäen lienee joku siellä hiiviskellyt kähveltämistarkoituksessa. Yksi tuollainen ”jumpuri” löytyi sittemmin lähitteellä olleen halkopinon raosta ja olisi omistajan saatavissa Kirkkojaakkolan talosta. Eräs joulukirkkoreisulla jumpurinsa kadottanut lienee tätä löydettyä käynyt katsomassa, mutta ei tuntenut omakseen, joten sille toistaiseksi ei ole tullut omistajaa. Kaikki varkaille kelpaa! Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 12. pnä tammikuuta 1923 Loppiainen viime viikon perjantaina päätti joulunajan. Seurakuntatalossa järjestetyssä iltakirkossa seurakuntapastori Petri Paasikallio kuvaili juhlaa kristityille runsaudensarveksi. – Loppiainen eli epifania on joulua vanhempi juhla. Sitä on pidetty Herran ilmestymisen juhlana. Loppiainen on runsaudensarvi, sillä se on liitetty myös Kaanaan häihin ja Jeesuksen kasteeseen Jordanvirrassa, Paasikallio kertoi. Nykyään loppiaisen teemana ovat itämaan tietäjät, jotka Raamatun mukaan seurasivat tähteä, joka johdatti heidät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luo. Tästä kertoo myös loppiaisen evankeliumi. – Itämaan tietäjät edustivat muita kansoja. Se muistuttaa siitä, että kristinuskon sanoma on tarkoitettu kaikille, ja että Kristus on maailman valo ja tuo toivon koko maailmalle. Itämaan tietäjiä, kolmea kuningasta, jotka on nimetty Caspariksi, Melchioriksi ja Balthasariksi, Paasikallio piti ensimmäisinä lähetystyöntekijöinä. – He kertoivat ensimmäisinä muille kansoille Jeesuksen syntymästä ja siksi loppiainen on omistettu myös lähetystyölle. – Suomi on joulupukin maa, mutta monissa maissa jouluna lahjoja tuovat myös tietäjät. Aivan kuten he toivat lahjoja Jeesus-lapselle evankeliumin mukaan. Loppiaisen iltakirkossa laulettiin tällä kertaa viimeiset joululaulut ennen loppuvuoden uutta adventtia. Itämaan tietäjät huomioitiin laulamalla Kolmen kuninkaanmarssi. Kanttorina toimi Sari Mäkinen ja tekstit luki diakonissa Jaana Pyykkö. Loppiainen on kristityille runsaudensarvi Kolmen kuninkaanmarssi päätti joululauluajan Seurakuntatalossa laulettiin joulunajan viimeiset joululaulut loppiaisen iltakirkossa. Juha Aro Pultavan kaikuja Propagandan teho perustuu muistin lyhyyteen. Harva muistaa, tai edes haluaa muistaa, miten ja keiden toimesta Ukrainan kriisi alkoi v. 2013? Aikaan saadusta vallankumouksestakin on pian yhdeksän vuotta. Sen jälkeen kriisi jatkui sisällissotana. Toisaalta yhteisöllinen muisti voi olla vuosisatojen pituinen. Ruotsi-Suomen tappiollisesta Pultavan taistelusta on yli kolmesataa vuotta, mutta revanssihenki elää ja voi hyvin. Tuon hengen vaikutuksesta monet ruotsalaiset ovat ottaneet innolla osaa alueen lähimenneisyyden tapahtumiin. Heidän voima ei ole kuitenkaan riittänyt ratkaisuun. Viime vuonna Venäjä yritti lopettaa sodan kohelilla hyökkäyksellä. Ei onnistunut sekään. Tilanne vain paheni. Vuoden lopulla Maaseudun Tulevaisuus -lehti teki kyselyn. Sen mukaan suomalaisilla on oiva keino tilanteen ratkaisemiseksi. Alueelle pitää lähettää lisää voimaa, Naton sotilaita. Tämän ajatuksen kannatus on laajinta keski-ikäisten miesten keskuudessa. Jos Suomi kuuluisi Natoon, tuo toive voitaisiin toteuttaa. Maassamme suoritettaisiin keski-ikäisten miesten liikekannallepano ja lähetettäisiin heidät historiallisille taistelukentille. Eiköhän tulisi vanjoille kiire? Näin ei kuitenkaan voida tehdä niin kauan, kun sotilaallinen liittoutumisemme tökkii. Ainakaan turkkilaiset eivät halua veljeillä kaltaistemme kanssa. Heillä lie siihen syynsä? Veikko Eloranta Lyhyt selvennys Olen saanut jonkin verran punkalaitumelaisilta yhteydenottoja vartijoista jotka hakkaavat ihmisiä ja on kyselty, että oliko jo minun aikanani (1999–2021) sellaista? Haluan selventää, että vartijan ja vanginvartijan ammatti sekä koulutus ovat täysin eri asiat. Vartijan peruskoulutus kestää 120 tuntia, joka muodostuu väliaikaisen vartijan koulutuksesta (40 tuntia) sekä vartijan koulutuksesta (80 tuntia), eli koulutus kestää kokonaisuudessaan vain 15 päivää. Vanginvartijan koulutus, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa Vantaan Tikkurilassa, kestää 1,5 vuotta. Vanginvartijan koulutukseen kuuluu mm. psykologinen (”palikkatesti”) koe, sekä psykologien tekemä haastattelu, jossa testataan henkilöiden soveltuvuutta alalle. Lopuksi haluan toivottaa Sipoosta käsin kaikille Punksun lukijoille gott nytt år 2023! Antti Levomäki vanginvartija evp. Nato ja Levomäki Kenraali Ehrnrooth oli lämmin maanpuolustuksen ystävä. En muista hänen vastustaneen Natoon liittymistä. Uskon, että maan hallitus ja oppositio ovat samaa mieltä kuin kenraalikin. Levomäki muistelee työlaitoksen ja vankilan vanhaa järjestyssääntöä: ”Vartijan tulee alinomaa käyskennellä käytävällä ja ärhennellä.” Suomalainen kansanviisaus sanoo: ”Toden totta, hädässä ystävä tunnetaan.” Minun mieleeni Levomäen ärhentelystä tulee venäläinen viisaus: ”Ei siili paljasta persettä pelkää.” Napugajet ješa goloi šzopoi. Matti Roukka P.S. Pistoolin nimi Parabellum tulee latinan sanonnasta ”jos tahdot rauhaa, valmistaudu sotaan”, si vis pacem para bellum. Uudenvuodenaattona rakettien räiskeen lisäksi paloi komea kokko Sarkkilassa Punkalaitumenjoen rannassa. Kokkokin paloi uuden vuoden kunniaksi Samalla otsikolla ilmestyi Punkalaitumen Sanomissa pääkirjoitus 1990-luvulla. Tuolloin kyseessä taisivat olla pieleen menneistä metsäkaupoista kunnalle aiheutuneet tappiot. Pääkirjoituksen sisällöstä eivät neljännesvuosisata sitten kaikki pitäneet. Nokat olivat solmussa virkamiehillä ja joillain päättäjilläkin. Vanha otsikko oli syytä herättää henkiin, koska kunnassa kuhisee jälleen. Tällä kertaa tilanne näyttää siltä, että nyt uidaan todella syvissä vesissä. Joulukuun kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen ilmeisesti jo pidemmän aikaa pinnan alla kyteneet asiat lähtivät eskaloitumaan. Erittäin vakavan kannanoton toivat julki kymmenen teknisen toimen työntekijää. He ilmoittivat kokeneensa epäasiallista kohtelua kunnan luottamushenkilöiden ja poliitikkojen suunnasta. Työpaikalla epäasialliseen kohteluun, tapahtuu sitä sitten horisontaalisesti tai vertikaalisesti suunnasta mistä hyvänsä, on oltava ehdoton nollatoleranssi. Koska mielenilmauksen allekirjoittajat eivät ole julkisesti eritelleet kokemaansa kohtelua tai sen harjoittajia, asiaa on turha spekuloida tämän enempää. Kunnanhallitus on päättänyt perustaa toimikunnan selvittämään tilannetta. Sekä työnantajan että työntekijöiden yhteinen intressi toivottavasti on, että asia saadaan selvitettyä ja korjaavat toimet tehtyä. Kunnasta kuuluvat signaalit ovat kuitenkin sellaisia, että kaikki ei tällä hetkellä ole hyvin. Tässä tilanteessa on kysyttävä, miksei ongelmia ole nostettu esille aikaisemmin? Vaikenemisen, pelon tai hyssyttelyn ilmapiiri ei koskaan tiedä hyvää pidemmän päälle.
Torstaina tammikuun 12. päivänä 4 – N:o 2 – 2023 Punkalaitumen kunnan teknisen lautakunnan jäsenet ottavat kantaa viime viikon lehdessä olleisiin lautakunnan puheenjohtajan ja kunnan johtajan käsityksiin siitä, että työskentely lautakunnassa ei olisi ollut ajoittain sujuvaa. – Kunnassa marssijärjestys lienee edelleen se, että luottamushenkilöt ja -elimet päättävät, ja virkamies toteuttaa näitä päätöksiä. Tämä ei ole tietääkseni muuttunut, muistuttaa lautakunnan jäsen, pitkän luottamusuran kunnassa tehnyt Juha YliParri (kok.). – Selkkauksia on ollut, vaikka henki on muuten ollut hyvä. Päätöksistä on jouduttu äänestämään, mutta joskus asiat vain menevät niin. Kiinteistötraktorista olimme eri linjoilla esittelijän kanssa ja Päiväkodin polku kasvoi aivan valtavaksi asiaksi, sanoo lautakunnan jäsen Marita LindqvistSaarela (sdp.). Hän ihmettelee sitä, että joissakin viranhaltijapäätöksissä alla lukee ”tekninen lautakunta”, vaikka lautakunta ei olisi kyseistä asiaa edes käsitellyt. – Mielestäni näin ei saisi olla. Puheenjohtajan lausunto oudoksuttaa Simo Keto (kesk.) korostaa, ettei lautakuntatyössä voida lähteä aina siitä, että valmistelevan viranhaltijan esitys pitää hyväksyä. – Ei lautakunta voi ottaa asioita ylhäältä annettuna, eikä valmistelijan esityksestä poikkeava päätös ole epäluottamuslause valmistelijalle. Lautakunnan puheenjohtajan näkemystä siitä, että jotkin lautakunnan jäsenet kokevat olevansa teknisissä asioissa virkamiehiä pätevämpiä, Keto ihmettelee. – Oudoksutti, että puheenjohtaja arvostelee oman lautakunnan toimintaa ja leimaa osan lautakunnasta suorastaan tyhmäksi. Teknistä osaamista lautakunnasta kuitenkin löytyy. Tämä asia olisi puheenjohtajan kannattanut käydä läpi lautakunnassa, eikä tuoda tuntemuksiaan ensimmäistä kertaa esiin lehdessä. – Lautakuntaan on valittu kuntalaisten edustajat vaalien jälkeen ja heidän tehtävänsä on toimia kuntalaisten parhaaksi. Kaikista asioista ei aina vain olla samaa mieltä viranhaltijoiden kanssa. Jotkut esityksestä poikkeavat päätökset ovat olleet niitä, että on haluttu tarkempi kirjaus päätettävästä asiasta. Sen Keto myöntää, että varmasti teknisen lautakunnan työskentelyssä on parantamisen varaa. – Kaikki tekevät parhaansa, mutta varmasti parannettavaa on puolin ja toisin. Selän takana änkyröinnistä asia ei parane, vaan kissa on nostettava pöydälle. Se puhdistaa ilmaa. Kunnanjohtajan lausunto siitä, että kaikki luottamushenkilöt eivät nauti hänen luottamustaan, närästää myös Simo Ketoa. – Koen hirveän epäreiluksi, että kunnanjohtaja asettaa koko luottamushenkilöryhmän luottamuskelvottomaksi. Itselläni on harkinnassa, lähdenkö enää ehdolle vaaleihin, kun tällaista epäluottamusta nautin. Miten tällaisen jälkeen saadaan ehdokkaita ylipäätään vaaleihin? Marssijärjestys muistettava – Kun on esittelijän esitys ja sen sisällöstä kysytään, olen tottunut pitkällä luottamusuralla siihen, että kysymykseen saadaan vastaus. Nyt niitä vastauksia ei tahdo saada. Kun ei ole varmaa tietoa, on erittäin vaikea tehdä päätös. Tiedonpuute on vaivannut lautakuntatyössä, sanoo Juha YliParri (kok.). Hänen mukaansa lautakunnassa on sinällään ollut hyvä henki. – On tietysti äänestetty ja sen pohjalta sitten tehty päätöksiä, joita on toteutettu. Kunnassa marssijärjestys lienee edelleen se, että luottamushenkilöt ja -elimet päättävät, ja virkamies toteuttaa näitä päätöksiä. Tämä ei ole tietääkseni muuttunut. – Mutta on tilanne monella tavalla hankalakin. Äänestäjät kyselevät ja ihmettelevät teknisen toimen töistä, mutta ei luottamushenkilön tehtävä ole sekään, että valvoo, ovatko kunnan alueet aurattu tai niitetty. Näiden valvonta on työntekijöiden tehtävä. Moni asia on tälläkin hetkellä huonolla hoidolla ja sitä pidetään lautakunnan vikana, Juha Yli-Parri sanoo. Tiedonpuute vaivaa Jani Lintunen (kok.) ihmettelee teknisen lautakunnan kritisointia asioiden ”pomputtelusta”. – Asiat ovat seilanneet edestakaisin, koska niistä on haluttu tarkempaa tietoa. Kaikkia asioita ei ole valmisteltu hyvin, eivätkä virkamiehet ole osanneet antaa riittäviä vastauksia kysymyksiin. – Kyse ei ole siitä, että lautakunnan sisällä olisi huono henki. Mutta kun asioista ollaan eri mieltä, eivät virkamiehet tunnu sitä välillä ottavan vastaan täydellä ymmärryksellä. Kyseenalaistamisesta otetaan helposti itseensä. Myöskään kuntalaisten palautetta ongelmista ei tunnuta ottavan tosissaan. Mitä tulee talkootyöntekijöihin Porttikalliolla tai Vartiolassa, tulee olo, arvostetaanko heidänkään työtään, Lintunen kuvailee. Myös tiedonkulku saa Jani Lintuselta moitteita. – Tiedonkulku on huonoa. Lautakunnan jäsenet lukevat kunnan sivuilta tai kuulevat kyliltä, mitä viranhaltijapäätöksinä on tehty. Esimerkiksi Porttikallion latu-urakointipyyntö oli tehty lautakunnan nimissä, vaikka lautakunta ei tiennyt asiasta mitään. Keskustelukulttuuri kaipaa parannusta Satu Rannikko (kesk.) korostaa, että hänellä ei ole aiempaa kokemusta lautakuntatyöskentelystä kunnassa. – Joten en osaa sanoa, miten lautakunnan tulisi parhaimmillaan toimia. Olisiko tietoa esimerkiksi oltava enemmän päätöksenteon tueksi? – Välillä on tullut tunne, että jotkut lautakuntaan tuotavat asiat on valmisteltu ilman vaihtoehtoja. Mutta on siellä myös ollut sitä henkeä, että luottamushenkilöt katsovat tietävänsä asiat paremmin kuin viranhaltijat, Rannikko sanoo. Hän muotoilee sanansa varoen kuvaillessaan omaa näkemystään lautakunnan toiminnasta. – UsPunkalaitumen kunnanhallitus päätti maanantaina pitämässään kokouksessa pyytää tekniseltä johtajalta selvitystä hänen työtehtävistään. Päätös syntyi äänin 0–7 ja kunnanjohtaja Tuija Ojala jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Hallitus käsitteli valtuutettu Ari Prihtin (kok.) joulukuun kokouksessa jättämää ehdotuspontta. Siinä Prihti esitti, että kunnanhallituksen tulee käydä keskustelu siitä, tarvitaanko kunnassa kokopäiväisen teknisen johtaja virka vai riittäisikö puolipäiväinen virka. Kunnanjohtaja Tuija Ojalan esitys oli, ettei ehtotusponsi johda toimenpiteisiin, koska tekninen johtaja on täystyöllistetty, ja että kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.) esitti, että kunnanhallitus pyytää tekniseltä johtajalta selvitystä työtehtävistä, jotta valtuustoaloite voidaan käsitellä ja saadaan tarpeeksi laajaa tietoa teknisen johtajan työnkuvasta. Esitystä kannatti Marja Wakkala (sdp.). Lähdeniemen esitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 0–7. Kunnanjohtaja Tuija Ojala jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Hän kertoo Punkalaitumen Sanomille, että piti tekemäänsä esitystä riittävänä ehdotusponnen käsittelylle. Linda Lähdeniemi puolestaan kertoo voittaneella esityksellään halunneensa varmistaa sekä työntekijän että luottamushenkilöiden oikeusturvaa. – Työntekijän kannalta pidän hyvänä, että asia selvitetään, koska silloin viranhoitoon liittyvät turhat puheet saadaan loppumaan. Toisaalta myös valtuutetuilla on oikeus saada pyydetty selvitys. Äänestyksessä kunnanhallitus oli yksimielisesti Lähdeniemen esityksen takana ja esittelijänä toiminut kunnanjohtaja pysyi oman esityksensä takana. Tässä ei Lähdeniemen mielestä ole suurta dramatiikkaa. – Esittelijällä on oikeus tehdä sellainen esitys, jonka näkee hyväksi ja jokaisella kunnanhallituksen jäsenellä puolestaan oikeus päättää, miten asian parhaaksi näkee. Luottamushenkilöt olivat asiassa kuitenkin yksimielisiä, Linda Lähdeniemi sanoo. Poikinut palautetta Ehdotusponnen valtuustossa jättänyt Ari Prihti kertoo saaneensa asiasta runsaasti palautetta. – Henkilökohtaisesti saamani palaute on ollut positiivista ja sitä on tullut paljon. Mitä olen sivusta seurannut joitain keskusteluja, niin epäasiallisuuttakin on kyllä ollut havaittavissa. – Tarkoitus oli, että kunnanhallitus saa mahdollisuuden käydä keskustelua asiasta. Lopputuloshan voi olla vaikka se, että teknisen toimen henkilöstöresurssia pitää lisätä. Sen sijaan toinen ja vallan eri asia on esiin noussut teknisen toimen henkilöstön kokema epäasiallinen käytös. Se tulee tietysti selvittää huolellisesti, Prihti sanoo. Jäsenet nostavat esiin tiedonpuutteen ja ympäripyöreän valmistelun Teknisen lautakunnan toiminnassa koetaan ongelmia Juha Aro Teknisen johtajan työtehtävistä pyydetään selvitys Kunnanjohtajalta eriävä mielipide Juha Aro Tiistain lumipyry kuvaa kelinä sitä myräkkää, joka tällä hetkellä tuntuu riepottelevan kuntaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi ja valtuuston puheenjohtaja Harri Lumme ovat luottamusjohdon puolella keskeisissä rooleissa tilanteen selvittelyssä.
Torstaina tammikuun 12. päivänä 2023 – N:o 2 – 5 – Verrattuna muuhun Pirkanmaahan, asuntokauppa Punkalaitumella on hiljaista. Korona-aikana myytiin vapaa-ajanasuntoja hyvin, mutta nyt korkojen ja kustannusten nousun myötä kauppa on hiljentynyt. Ostajakunta, joka etsii vakituista asuntoa täältä, on pieni, sanoo toimitusjohtaja Tero Naskali Kiinteistömaailmasta. Hän on käynyt läpi paikkakunnalla viime vuonna tehtyjä erilaisia asuntokauppoja Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastoista. Tilaston mukaan Punkalaitumella myytiin viime vuonna yhteensä 11 omakotitaloa. Hintahaitari oli 24 000–83 000 € ja kohteista ainoastaan kaksi maksoi yli 55 000 €. Keskineliöhinnaksi tuli noin 480 € per asuinpinta-alaneliömetri. Kauppahintojen keskiarvo oli 43 363 euroa. Vapaa-ajanasuntokauppoja tilastoitiin kolme. Kaksi kohteista sijaitsi Vehkajärvellä. Kauppahinnat vaihtelivat 59 000– 135 000 euron välillä. Osakemuotoisista asunnoista tehtiin viisi kauppaa. Osakekauppojen keskihinta oli 36 300 euroa ja keskineliöhinta oli 671 euroa. – Kiinteistöjen käyttötarkoitus sanelee kumpaan ryhmään, omakotitaloihin vai loma-asuntoihin myynti tilastoituu. Osa omakotitaloista myydään vapaa-ajan käyttöön, vaikka käyttötarkoitus olisikin vakituinen asuminen. Tällöin kohde tilastoituu omakotitaloksi. Kiinteistöjä myydään Punkalaitumella vuodessa 13–14 kpl eli hiukan reilu yksi kuukaudessa, Tero Naskali toteaa. Neliöhinnat jäävät kehyskunnista Pirkanmaan tasolla ja erityisesti verrattuna Tampereeseen kehyskuntineen, Punkalaitumella asuntojen hinnat ovat edullisia. Siinä, missä Lempäälässä lapsiperheelle sopivan uudehkon omakotitalon neliöhinta on kolmisen tuhatta euroa, täällä puhutaan sadoista euroista. – Rehellisesti on sanottava, ettei omakotitalo ole Punkalaitumella enää eläkesäästötili, jollaisena sitä joskus on pidetty. Paljon törmää myös siihen, että myyjän odotukset hinnasta ovat jotain muuta, kuin asunnon todellinen arvo, Tero Naskali kertoo. Hänen mukaansa Punkalaitumelta puuttuvat myös tietyn tyyppiset asunnot, joille kysytään voisi olla. – Punkalaitumella ei ole vuokra-asuntoja, joihin tavallinen ihminen voisi muuttaa. Silloin paikkakunnalla työtä tekevä hankkii asuntonsa muualta ja jää sinne pysyvästi. Töissä käydään paljon muualta ja verorahat valuvat sen mukana muihin kuntiin. Tyhjillään ei kannata pitää pitkään Tero Naskalin mukaan lomaasuntokäyttöön soveltuvat kiinteistöt menevät Punkalaitumella paremmin kaupaksi kuin pelkästään omakotitalokäyttöön soveltuvat. – Ostajaehdokkaita on silloin huomattavasti suurempi määrä. Loma-asuntoja ostavat Punkalaitumelta muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vakituisemmin asuvat perhekunnat. Tamperelaiset suostuvat kulkemaan loma-asunnolleen yleensä tunnin ja pääkaupunkiseutulaiset kaksi tuntia. – Erityisesti pienelle käytölle jäävät talot ja mökit kannattaa laittaa myyntiin melko nopeasti sen jälkeen, kun vakituinen käyttö vähenee. Ilman peruslämpöjä tai nuukalla peruslämmöllä pakkaa käymään niin, että parin talven jälkeen tulee sisäilmaja kosteusongelmia, ja joskus käy myös niin, että tontinhoito jää vähemmälle, Naskali sanoo ja muistuttaa, että myös kustannuksista pääsee eroon myymällä tyhjilleen jääneen kiinteistön. Epäsäännölliselle käytölle ei tyhjilleen jäänyttä asuntoa kannattaisi hänen mielestään jättää. Punkalaitumella on pidetty ilmiönä myös niin sanottuja hiljaisia markkinoita. – Yleensä tuote menee paremmin kaupaksi, kun on julkisessa myynnissä. Ostajat tulevat kunnan rajojen ulkopuolelta, he jäävät hiljaisten markkinoiden ulkopuolelle. Julkisessa myynnissä kauppahintakin saadaan parhaaksi mahdolliseksi. Maaja metsäkauppojakin tapahtuu ilman julkista myyntiä. Silloin on aivan selvä, ettei myyjä saa parasta hintaa. Usein kaupan tekoon syyt ovat silloin muut. Asuntokauppa jarruttaa Koko Pirkanmaalla asuntokauppa on viimeisellä vuosipuoliskolla jarruttanut Tero Naskalin mukaan voimakkaasti. – Koko vuoden tarkastelussa kauppojen määrä tippui noin 25 %, mikä tarkoittaa suuruusluokaltaan 2 000 asuntokauppaa. Keskimääräinen neliöhinta on laskenut toteutuneissa kaupoissa noin 10 % vajaasta 3 100 eurosta alle 2 800 euroon. Markkinatilanne on muuttunut nopeasti sellaiseksi, että myyjiä on markkinoilla huomattavasti enemmän kuin ostajia. Myös pankkien suhtautuminen asuntolainojen myöntämiseen on kiristynyt Naskalin kokemuksen mukaan. Syynä tähän on korkojen nousu. – Me haastattelemme useampaa pankkia kuukausittain. Kauppaa on vaikeuttanut se, että pankit ovat tiukentaneet lainan antoaan. Jos ennen on pystynyt pankin laskelmien mukaan ostamaan 200 000 euron kohteen, on se nyt 150 000 euroa. Vakuuden sijaan katsotaan asiakkaan kassavirtaa ja lainanhoitokykyä, myös kiinteistöjen vakuusarvoja on laskettu. – Jos tällä hetkellä miettii vaikka sijoitusasuntoa, on vaikea mennä neuvomaan. Tapoja laskea sijoitusasunnon tuottoa on yhtä monta kuin ostajia. Nyt hinnat esimerkiksi Tampereella ovat kuitenkin laskusuunnassa ja on käännytty ostajan markkinaan. Peruskysyntää on kuitenkin sen verran paljon, että hinnat tuskin romahtavat. Se vaatisi jo työllisyyden selkeää laskua, toteaa Tero Naskali. kallan varmaan sanoa, että vähän siellä on hankausta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Emme välttämättä kuuntele toisiamme ja keskustelu on välillä puolin ja toisin hyökkäävää. Silloin asiat kärjistyvät helposti. Keskustelukulttuurin parantaminen olisi paikallaan. Ympäripyöreää valmistelua Soili Männistö (kok.) kertoo olleensa mukana kunnan eri lautakunnissa liki 30 vuoden ajan ja pitkään nimenomaan teknisessä lautakunnassa. – Ei lautakunnan työskentely ole näiden vuosien aikana juuri muuttunut perusluonteeltaan. Männistön mielestä teknisen lautakunnan suurin ongelma on tällä hetkellä päätettäväksi tuotavien asioiden valmistelussa. – Valmistelu on ympäripyöreää, eikä sellaista, johon on totuttu. – Tämä on nähtävissä vaikkapa Päiväkodin polun kohdalla pöytäkirjoista päätöksentekoprosessia läpi käydessä. Vasta kolmannella kerralla valmistelu oli asiallista, mistä sitten kiitinkin esittelijää. Haukankosken lämmitysratkaisun kohdalla oli sama ongelma eri vaihtoehtojen hintojen osalta. Asioita tuodaan myös päätettäväksi myöhään ja kiireellä. Lautakunnan puheenjohtajan näkemyksen siitä, että lautakunnan jäsenet kokevat usein olevan pätevämpiä, kuin valmistelevat viranhaltijat, Männistö toteaa oikeaan osuvaksi. – Siinä puheenjohtaja osuu kohdalleen, että monesti kyllä pidän itseäni esittelijää pätevämpänä vaikkapa kilpailutusasioissa, joita teen työkseni. Lautakunnassa löytyy myös aidosti osaajia monissa teknisissä asioissa. Kaikki eivät tiedä kaikesta kaikkea, mutta monelta alalta löytyy tietoa. Tiedonkulkuun Soili Männistökin kaipaa parannusta. – Pari vuotta sitten pidettiin epävirallisia teknisen lautakunnan iltapäiväkahveja Teams-palavereina. Ne olivat hyviä tilaisuuksia. Nyt esimerkiksi ulosmarssi-ilmoitus tuli aivan puskista. En ole ollenkaan tietoinen, että teknisessä toimessa henkilöstöllä olisi tuollaisia ongelmia. – Sitä olen viime aikoina kyllä pohtinut, ovatko kunnan virkamiehet saaneet tarpeeksi tukea ja koulutusta, ellei heillä ole aiempaa kokemusta nykyisistä tehtävistään? Tai olisiko työnohjaus paikallaan? Kun kysytään monista meneillään olevista asioista, vastaus on usein: En tiedä. Kuka sitten tietää, elleivät viranhaltijat? Teknisen lautakunnan esittelijä, tekninen johtaja Satu Alajärvi ei halunnut kommentoida lehdessä lautakunnan työskentelyyn liittyviä asioita. Asuntokauppa on hiljaista Punkalaitumella Juha Aro Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tero Naskali kehottaa laittamaan tyhjilleen jääneet talot ja mökit myyntiin mahdollisimman nopeasti. Tyhjilleen ja epäsäännölliselle käytölle rakennuksia ei kannata jättää. Punkalaitumen kunnanhallitus piti kuluvan vuoden ensimmäisen kokouksensa maanantaina päättäen muun muassa seuraavat asiat: – Kunnanhallituksen pöytäkirjanpitäjäksi kuluvaksi vuodeksi valittiin kunnanhallituksen jäljellä olevalle toimikaudelle 31.5. saakka hallintoja talousjohtaja. – Kokouksessa paikalla olivat toimitusjohtaja Esa Saarinen ja liiketoimintajohtaja Tarja Alatalo Pirkanmaan Voimiasta esittelemässä yrityksen toimintaa. Käynti liittyi kunnan ruokaja puhtaanapitopalveluiden hankintaan. Nykyinen sopimus Arkea Oy:n kanssa on voimassa 31.10.20223 asti ja kunnassa on meneillään selvitys palveluiden tuottamisesta sopimuskauden jälkeen. Aiemmin kunnanhallitukselle ovat palvelun tuottajina käyneet esittelemässä yritystensä toimintaa nykyinen palveluntuottaja Arkea Oy sekä Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy (Servi). – Hyväksyttiin kunnanhallituksen alaiset tehtäväalueet sekä määrättiin vastuualueja tehtäväaluejohtajat. – Valittiin uuden hallintosäännön mukainen hyvinvointijaosto. Jaoston puheenjohtajaksi valittiin Harri Lumme (kok.), varapuheenjohtajaksi Linda Lähdeniemi (kesk.) sekä jäseniksi Sirkka Madekivi (kok.) ja Marja Wakkala (sdp.). – Päätettiin myydä kunnan omistuksessa olevat 53 kpl Kiinteistö Oy Puistokodin osaketta. Yhtiö omistaa kaksi vuokrarivitaloa Kanteenmaassa, joissa on yhteensä kymmenen huoneistoa. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja vain osa huoneistoista on vuokrattuna. Tällä hetkellä tulot eivät riitä rakennusten kulujen kattamiseen. Ostotarjouksen osakkeista on tehnyt Iso-Kouvon tila Oy ja kauppahintaksi on tarjottu yhtä euroa. Kunnanhallitus hyväksyi tarjouksen. – Päätettiin poistaa kunnan kirjanpidosta HR-Heikkilä Ky:n vuokrasaamiset. Pirkanmaan käräjäoikeus on asettanut yrityksen konkurssiin 13.8.2021. Vuokrasaatavia kunnalla yritykseltä oli 56 175,60 euroa. Kaksi vuokrarivitaloa myydään Kanteenmaasta Toimitus
Torstaina tammikuun 12. päivänä 6 – N:o 2 – 2023 Punkalaitumelainen Viljo Rantala (18.11.1892– 31.12.1980) toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1962. Valtionvarainministerinä Rantala oli Kekkosen kolmannessa hallituksessa vuosina 1951–1953. Huolimatta pitkästä urastaan, hän on jäänyt kuitenkin pienemmälle huomiolle kotipitäjässään Punkalaitumella. Viljo Rantala eli vaiherikkaan elämän. Hän syntyi torppariperheeseen ja oli itsekin ammatiltaan pienviljelijä, vaikka politiikka tempaisi miehen mukaansa jo 1900-luvun alkuvuosina. Vasemmistolaisuus oli Punkalaitumella vahva poliittinen suuntaus ja torpparin poikana Rantala liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1911. Hän toimi muun muassa Oriniemen-Liitsolan työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Rantala toimi aktiivisesti työväen vaatimusten ajajana ennen vuoden 1918 sisällissotaa ja kuului sisällissodan aikana Punkalaitumen Työväenvaltuustoon sekä toimi Punkalaitumen vallankumousoikeuden puheenjohtajana. Valtiorikosoikeus tuomitsi hänet sodan jälkeen elinkautiseen vankeuteen, josta hän vapautui yleisen armahduksen myötä vuonna 1921. Heti seuraavana vuonna Rantala valittiin eduskuntaan. Eduskunnassa 44 valtiopäivillä Eduskuntavaaleissa 1922 Viljo Rantala valittiin kansanedustajaksi Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Edustajauraa kesti seuraavat 40 vuotta ja Rantala oli mukana 44 valtiopäivillä. Hän onkin pitkäaikaisimpien kansanedustajien joukossa ja tuli valituksi eduskuntaan 13 perättäisissä vaaleissa. Pitkästä urastaan huolimatta Viljo Rantala jäi melko tuntemattomaksi poliitikoksi, vaikka olikin omalla erikoisalallaan valtiontaloudessa arvostettu ja asiantunteva poliitikko. Kotikuntansa asioiden hoitoon Rantala osallistui Punkalaitumen kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1924– 1972. Oriniemen-Liitsolan työväenyhdistyksen johdossa hän oli kuolemaansa saakka. Viljo Rantala keskittyi valtakunnanpolitiikassa talouskysymyksiin, joissa hänestä tulikin edustajanuransa loppupuolella yksi maan tärkeimpiä vaikuttajia. Valtiontilintarkastajana hän toimi suurimman osan edustajaajastaan vuodesta 1927 lähtien, ja oli valtiovarainvaliokunnan jäsen parikymmentä vuotta. Pankkivaliokunnan puheenjohtajana hän oli talvisodan aikaan 1939– 1940 ja toimi myös talousvaliokunnassa. Sotien jälkeen hän oli keskeisessä asemassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana kaikkiaan peräti kymmenillä valtiopäivillä vuosina 1945–1951 ja 1954–1958. Ministerinä Rantala oli, kun SDP:n eduskuntaryhmä oli saanut suostuteltua hänet valtiovarainministeriksi Kekkosen III hallitukseen 1951–1953. Vastahakoinen Rantala ei tällöinkään vaatimattomuuttaan olisi halunnut ottaa vastaan noin korkea-arvoista tehtävää. Hallituksessa hän huolehti talouden vakauttamisesta ja tähdensi tuttuun tapaansa tarkkaa ja vastuullista valtiontalouden hoitoa. Poliittisella urallaan Viljo Rantala pysyi lähes aina lähellä sosiaalidemokraattien keskilinjaa. Jatkosodan aikana ja sotien jälkeen hän tapasi seurata K.-A. Fagerholmin johtamaa maltillista linjaa. Niinpä sodan aikana hän oli puolueensa enemmistössä vaikka suhtautuikin myönteisesti rauhanoppositioon. Sodan jälkeen Rantala kävi vasemmalla lähellä puolueen oppositiota, mutta palasi 1950-luvulla jo selvästi puolueen enemmistöön ja vastusti vuosikymmenen lopulla tapahtunutta SDP:n hajaannusta. Pitkän poliittisen uransa päätteeksi hän jättäytyi pois eduskunnasta ja valtakunnanpolitiikasta 1960-luvun alussa asettumatta enää ehdolle vuoden 1962 vaaleissa. ”Ikuinen nuorisoliittolainen” Satakuntalainen Pekka Ovaska, joka 1970-luvulla toimi SDP:n toimitsijana ja vuosina 1989–2001 Satakunnan sosialidemokraattien toiminnanjohtajana ja piirisihteerinä, muistaa tavanneensa Viljo Rantalan ensimmäisen kerran Jyväskylässä demarinuorten liittokokouksessa vuonna 1967. – Entisenä nuorisoliittolaisena Rantala osallistui tämänkaltaisiin valtakunnallisiin tilaisuuksiin kutsuvieraana hänelle ominaisella tavalla – huomiota herättämättä. Kutsuimmekin häntä ”ikuiseksi nuorisoliittolaiseksi”. Majoituksensa hän varasi ja maksoi itse. Pitkin 1970-lukua Ovaska kohtasi Rantalan eri puolilla Satakuntaa järjestetyissä puolueen maakuntajuhlissa. – Tämä maakuntajuhlaperinne oli alkanut 1930-luvun alussa väkivallan varjossa Punkalaitumelta. Ensimmäisten maakuntajuhlien puuhamiehenä toimi juuri Viljo Rantala. – 1970-luvulla Rantala liikkui maakuntajuhlassa useimmiten kameran kanssa. Hän oli innostunut valokuvauksesta ja halusi maakuntajuhliin osallistuessaan tulla ikuistetuksi juhlapuhujan kanssa. Pari kertaa hän antoi kameransa minullekin ja pyysi ottamaan kuvan, Ovaska muistelee. Vaikka Ovaska kertoo keskustelujensa Viljo Rantalan kanssa jääneen vähäisiksi, muodostui hänelle kuitenkin kuva miehestä. – Minulle jäi mielikuva tyytyväisestä ja hiljaisesta miehesPunkalaitumen Metsänhoitoyhdistys yhdistyi Metsänhoitoyhdistys Lomijoen kanssa vuosi sitten. MHY Loimijoen toimistoilla juotiin 16.12. joulukahvit, niin myös Punkalaitumella. Noin nelisenkymmentä henkeä poikkesi päivän aikana metsänhoitoyhdistyksen toimistolla Kauppakulmassa. – Oli mukavaa, että joulukahvit kiinnostivat. Koko ajan tässä oli väkeä pöydän ympärillä, sanoo Olli Laitinen. Hänen ja Kalle Rintalan työpisteet sijaitsevat Punkalaitumella. Jatkossakin toimisto säilyy paikkakunnalla ja kaksikko jatkaa alueen metsänomistajien palveluksessa. Olli Laitisen alueena on pitäjän itäpuoli ja Kalle Rintalan hoidossa länsiosan metsät. Sen verran muutosta on tullut, että Kalle Rintala palvelee myös Loimaan Alastaron pohjoisen puolen metsänomistajia. – Yhdistyminen on mennyt hyvin, eivätkä asiakkaat ole välttämättä huomanneet muutosta lainkaan, sillä Loimijoen MHY:ssä toimintatavat ovat samanlaiset kuin mitä ne olivat meilläkin omassa MHY:ssä, sanoo Olli Laitinen. Pientä muutosta työparin arkeen on kuitenkin tullut. Koska Loimijoella on toimistonhoitaja paperitöitä, kuten laskutuksia, tekemässä, jää asiantuntijoilta enemmän aikaa neuvontaan ja asiakaspalveluun. Vuonna 2022 metsänhoitoyhdistyksen omaa puunkorjuuta on tehty enemmän, ja korjuu on painottunut harvennushakkuisiin. – Meillä on yksi korjuuketju käytössä Punkalaitumella, sanoo Laitinen. Kahville poikenneita asiakkaita kiinnosti puukauppa, joka on käynyt vuoden aikana hyvin. – Puulle on edelleen kysyntää. Näkymät vaikuttavat hyviltä, vaikka tulevaisuutta on tällä hetkellä vaikea ennustaa. Kuituja energiapuulle on kysyntää jatkossakin täyttämään muun muassa loppuvaa Venäjän tuontia. Tämä lisää osaltaan kotimaan hakkuita, sanoo Olli Laitinen. Myös metsänhoitotyöt puhuttivat kävijöitä. Olli Laitinen ja Kalle Rintala muistuttavat, että hyvin hoidetut taimikot takaavat tulevaisuuden puun saannin. Metsänhoitoyhdistyksen kautta on mahdollista saada hoitotöihin metsureita, ja Punkalaitumen alueella kysyntää on jopa niin paljon, että töitä saattaisi olla yhdelle lisätyöntekijällekin. – Taimikonhoitoihin ja perkauksiin on panostettu ja rästejä on onnistuttu tekemään pois. Puukauppa on käynyt kovalla tasolla ja se on virkistynyt varsinkin energiapuun osalta. Myös energiakriisi näkyy ja ostoenergiaa on korvattu omasta metsästä saatavalla puulla, sanoo Kalle Rintala. Kalle Rintala muistuttaa myös, että etäämmällä asuvien metsänomistajien kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, jos heillä ei ole mahdollisuutta käydä arvioimassa oman metsän tilannetta. – Viime vuosien lämpösumma on muun muassa kasvattanut taimikoita runsaasti ja nuorten metsien kasvut ovat olleet valtavia. Kasvu saattaa yllättää omistajan ja taimikko kaipaa harvennusta ennakoitua aikaisemmin. Yhdistyminen sujunut hyvin Anu Helariutta-Koskua Raimo Mäkelä, Jukka Suoranta, Olli Laitinen, Satu Rannikko, Teuvo Suonpää ja Heikki Harju kahvittelivat MHY Loimijoen paikallisen toimiston pöydän ääressä. Viljo Rantala asui valtiomiesuransa jälkeen Punkalaitumella kuolemaansa asti. Hän seurasi kuitenkin aktiivisesti erityisesti oman puolueensa SDP:n toimintaa. Kuva: Juhani Helariutta. tä, joka halusi palavasti seurata, miten nuoremmat hänen työtään jatkavat. Juha Aro Nuorten päihteiden käyttö huolestuttaa Nuoret käyttävät paljon päihteitä, kuten alkoholia, nuuskaa ja tupakkaa. Päihteet ovat aineita, joita nautitaan mielihyvän tai huumaavan vaikutuksen vuoksi. Päihteitä voidaan myös käyttää pahan olon tai ahdistuksen helpottamiseksi. Murrosiässä nuorilla alkaa huima psyykkisen ja fyysisen kehityksen vaihe. Monia nuoria kiehtovaa päihteiden vaarat ja niiden aikaan saama tunne. Olen huomannut, että nuoret käyttävät entistä enemmän päihteitä. Nuoria, jotka käyttävät näkee melkein joka paikassa, kuten rakennusten takana ja leikkipuistoissa. Nuoren, joka tupakoi, voi huomata hajusta ja esimerkiksi kellertävistä kynsistä ja kauheasta yskästä. Olen myös huomannut, että hakijoita ketkä hakevat päihteitä nuorille on joka paikkakunnalla. Lääkärit sanovat, että tupakka voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä keuhkosyöpää, kuten alkoholikin voi aiheuttaa maksasyöpää. He sanovat myös, että se on haitallista nuorten kehitykselle, koska esimerkiksi nikotiini vahingoittaa keuhkoja. Olen lääkärien kanssa samaa mieltä. Mielestäni olisi hyvä, että huoltaja tietäisi, missä nuori oikeasti liikkuu ja mitä hän tekee. Nuoren kannattaisi kertoa aikuiselle, jos näkee muiden nuorten käyttävän päihteitä. Alina Seppä, 8A Punkalaitumen yhteiskoulu Maltillinen talousosaaja ja ”ikuinen nuorisoliittolainen”
Torstaina tammikuun 12. päivänä 2023 – N:o 2 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2023 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2023: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Nykyinen eduskunta aloitti loppurusistuksensa loppiaisen jälkeen. Edessä olevan kahden kuukauden aikana käsitellään eduskunnassa sisällä olevat hallituksen esitykset, niin pitkälle kuin ehditään. Isoja asioita on vielä käsittelyssä, esimerkiksi NATO-jäsenyyden valmistelu ja työvoimapalvelut ELY-keskuksista kuntiin siirtävä uudistus. Tässä vaiheessa eduskuntakautta on hyvä aika arvioida kauden saldoa. Aloitetaan positiivisista asioista. NATO-jäsenyyshakemus hyväksyttiin hyvin laajalla enemmistöllä ja nopeasti sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi. Samoin on yhteisesti päätetty monista merkittävistä hankinnoista Suomen puolustusvoimille, mm. hävittäjäkaupasta. Sotilaallista ja humanitääristä apua on annettu myös Ukrainalle ja ukrainalaisille Suomessa. Nämäkin päätökset on tehty pääosin yksissä tuumin ja ripeästi. Korona on vaikuttanut eduskuntatyöhön lähes koko kauden. Siitäkin on selvitty kansainvälisesti verrattuna hyvin. Koronatukien maksatuksessa oli alussa suuria ongelmia, mutta myöhemmät tukikierrokset osuivat paremmin kohdalleen. Talous ja työllisyys saatiin Koronan jäljiltä kasvuun, mikä oli positiivista. Myös koronatoimista on pääosin päätetty yhdessä yli hallitus/oppositio rajojen. Edellä mainitusta asioista Marinin hallitus saa myös osaltaan kiitokset. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva. Marinin hallitus on tehnyt kolmessa asiassa suuria virheitä ja niistä se on syytä jättää luokalle. Ensimmäinen on valtion talous. Kaikkiin yllättäviin menoihin Marinin hallitus on vastannut lisävelanotolla. Hallitus ei ole kyennyt laittamaan menoja tärkeysjärjestykseen, eikä säästämään juuri mistään. Seurauksena on ollut valtion velan räjähdysmäinen kasvu ja kun samalla korot ovat lähteneet nousuun, niin pää tulee vetävän käteen. Näin ei yksinkertaisesti voi jatkaa. Valtionvarainministeriön virkamiehet ovatkin jo vaatineet tulevalle kaudelle 6 miljardin säästöjä. Mittaluokka lienee oikea ja asia on vakava. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on pettämässä. Toinen epäonnistuminen on työllisyyden hoito, vaikka työllisyysaste onkin noussut. Nykyisen kaltaista työvoimapulaa ei ole nähty sitten 80-luvun ja hallituksella olisi ollut kreivin aika uudistaa sosiaaliturvaa kannustavaksi, jotta avoimet työpaikat olisivat täyttyneet nopeammin ja talouden kasvu saatu vahvemmaksi. Nyt se tilaisuus on menetetty ja ollaan matkalla taantumaan. Kolmas asia on energiapolitiikka. Huoltovarmuus jätettiin Venäjältä tulevan energian varaan ja se näkyy nyt korkeina sähkön hintoina. Sotaa oli vaikea kenenkään ennustaa, mutta turpeen alasajo oli selvä virhe ja siitä oppositio on varoitellut pitkin matkaa. Viime vuosina on jätetty hyödyntämättä muitakin säätövoimakohteita, vaikka juuri nyt säätövoimaa tarvittaisiin, kun tuulija aurinkoenergiaa tulee koko ajan lisää. Keväällä on vaaleissa mahdollista kääntää Suomen suuntaa ja se on syytä tehdä. Valtion taloutta on ryhdyttävä laittamaan kuntoon ja Suomen taloutta nousuun. Se on välttämätöntä, jos Suomi aikoo jatkossakin olla pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa on laadukkaat koulutus, terveysja vanhusten palvelut, sekä kohtuullinen sosiaaliturva. Velan päälle ei voi rakentaa. Arto Satonen Kansanedustaja (kok.) Sastamala Punkalaidun voitti kirkkaasti vuoden 2022 Talviliikkujakampanjan oman sarjansa ja oli kaikissa sarjoissa paras km/asukas. Nyt on aika ladata kampanjan laskuri tai koota kilometrejä kunnan yhteiseen pottiin ja uusia voitto. Kampanjaa koordinoi Punkalaitumen Latu ja Polku ja tukee Punkalaitumen kunta. Kuntakisassa on kolme sarjaa, alle 5 000 asukkaan, sekä alle ja yli 10 000 asukkaan sarjat. Lounais-Suomen kunnat kannustavat kampanjalla kaiken ikäisiä ja tasoisia lounaissuomalaisia liikkumaan läpi vuoden pääosin ulkona. Keinoina ovat Talviliikkuja-, Haastepyöräilyja Syysliikkujakampanjat. Nyt on Talviliikkuja-kampanjan kausi. Talviliikkuja-kampanja järjestetään 10.1.–31.3. Kirjauksia voi tehdä talven ulkoliikuntalajeista; hiihto, kävely, sauvakävely, juoksu, lumikenkäily, potkukelkkailu, luistelu, retkiluistelu, pyöräily ja maastopyöräily, sekä soveltava liikunta. Eli huono talvi tai lumitilannekaan ei siis estä osallistumista! Jokainen voi osallistua kampanjaan omien kilometritavoitteiden mukaan. Tietojen kerääjänä toimii ilmainen Liikkuen läpi vuoden mobiilisovellus, joka toimii älypuhelimessa, tabletissa ja tietokoneella. Sovellus kerää ja tallentaa henkilön omat suoritukset, sekä lähettää merkatut kilometrit suoraan kampanjan nettisivulle kuntarankingiin, josta näkee kuntien suoritusmäärät reaaliajassa. Uuden Liikkuen läpi vuoden mobiilisovelluksen voi ladata ilmaiseksi Google Play tai App Store mobiilikaupoista tai se löytyy myös nettiversiona osoitteesta https://liikkuen.fi/liikkuen-lapi-vuoden. Henkilöt, jotka ovat käyttäneet aikaisemmin Talviliikkuja tai Haastepyöräily mobiileja, saavat vanhalla koodilla tietonsa uuteen mobiiliin. Jos koodi on unohtunut, löytyy uudesta mobiilista koodin hakutoiminto. Toinen vaihtoehto kirjauksiin on kunnan verkkosivuilla tulostettava kortti, jonka voi täytettynä palauttaa kirjaston keräyslaatikkoon. https://www.punkalaidun.fi/sivu.tmpl?sivu_id=12312 Kuntakisassa on kolme sarjaa, alle 5 000 asukkaan, sekä alle ja yli 10 000 asukkaan sarjat. Tarkemmat kampanjan tiedot sekä mobiilija nettikirjausohjeet löytyvät osoitteesta www. liiku.fi/talviliikkuja. Aina voit myös kysyä kampanjan yhdyshenkilöiltä seija.mahlamaki-kultanen@hamk.fi ja ella.liimatainen@punkalaidun.fi. Teksti: Seija Mahlamäki-Kultanen LC Punkalaidun/Fiina Kokoontuminen ke 18.1. klo 19 Ravintola Punkassa. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 18.1. klo 18 kokoontuminen Mogulissa. Punkalaitumen Sosialidemokraatit Ti 17.1. klo 18 johtokunta kokoontuu Kulmakamarissa. 4H 36Karuselli maanantai ja perjantai 13–15 KaruSellilla 3–6 lk, Pohjoisseudun monitoimikerho maanantai 17–18 Vaparilla 1–6 lk, Monitoimikerho tiistai 16–17 KaruSellilla 1–6 lk. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16–18. To 12.1. klo 10–12 Boccia-peli liikuntahallissa. Huom. päivä! Pe 13.1. klo 10–12 Äijävirtaa KaruSellissä. Ma 16.1. klo 16 Senioritanssijat Keskuskoulun juhlasalissa. To 19.1. klo 10–12 Boccia-peli liikuntahallissa. Pe 20.1. klo 10–12 Käsityökerho KaruSellissä. Ma 23.1. klo 14 Tammikuun kerho Pakarilla. Sallila Energia Oy:n edustaja tulee kertomaan sähkönhinnan kehityksestä, saatavilla olevista tuista ja avustuksista ja muista ajankohtaisista sähköasioista. Ti 28.2.–6.3. Pelimanniviikko Lehmirannassa. Ilmoittautumiset Hilkalle 30.1. mennessä p. 040 582 4377. Kuntokorttien ja Vapaaehtoistoimintalomakkeiden palautus kukkakaupalle tai hallituksen jäsenille. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuoden 2023 seuraavat senioreiden vertaislomat yhteistyössä MTLH:n kanssa. Kylpylähotelli Rauhalahti 14.8–19.8. ja Rokua Health&Spa 17.9.–22.9. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Talviuinti perjantaisin klo 16–20 Kivirannassa. Huom! Su klo 16–20. La 14.1. #ihanjokaisenaamuliikuntaa ulkona klo 9–10 Yhteiskoulun piha-alueella (räpäskällä liikuntahallissa). Ke 18.1. senioreiden liikuntahallikävely ja voitas-harjoittelu klo 11.15– 12.15. Punainen Risti Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 12–15 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30. Ystäväkerho ti 17.1. klo 14 Kulmakamarilla. Ikäpiste to 14.1. klo 9.30 Kulmakamarilla. Ke 25.1. klo 13.30 Kansanperinnepiiri. Puhutaan talvikauden härkäviikoista ja reikäleivistä. Kirpputori avoinna ti klo 14–18, to klo 9–13 ja la klo 9–13. Metsästysseura Haukka Kirjaston alakerrassa ilma-aseharjoitukset torstaisin tammi-helmikuun ajan klo 18 alkaen.. Seurat toimivat Terveisiä eduskunnasta Kevään vaaleissa on muutoksen aika Talviliikkuja-kampanja starttasi Punkalaidun voitti viime vuonna Talviliikkuja-kampanjan alle 5 000 asukkaan sarjan. Nyt liikuntasuoritteita voi jälleen ilmoittaa maaliskuun loppuun asti. Porttikalliollakin ladut kutsuvat hiihtäjiä kuntoilun pariin.
Torstaina tammikuun 12. päivänä 8 – N:o 2 – 2023 Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 TILAMYYMÄLÄ JA LIHAN VASTAANOTTO AVOINNA ma, ti, to klo 8 12 ke ja pe klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi TAKSI JOONAS SAVIKKO Puh. 045 6171 558 Hyvää alkanutta vuotta 2023 ! Heikin Mökkipalvelu Tmi 050 5246709 ENSIAPUKURSSI LA 21. JA 28.1. Kahden päivän kurssi EA1 + KORTTI Hinta 110 € Kurssi on avoin kaikille ja kaikenikäisille. Sitovat ilmoittautumiset punkalaidun@4h.fi / 040 187 2603 Punkalaidun Muuttuiko mikään? Istuva hallitus sai SOTE:n maaliin, mutta mikä muuttui? Kunnissa ainakin työt vähenevät, kun rahavirat pienenevät tuntuvasti. Aluksi hieman johdatusta asiaan. Aikoinaan ”Loka” Laitinen kirjoitteli MUSTA MONOPOLI kirjassaan mm. näin: ”Eräänlainen läänitysjärjestelmä on voimassa nykypäivän Suomessakin. Menestyvä poliitikko on pian entinen poliitikko, ellei hän pysty palkitsemaan avustajiaan läänityksillä eli hyvätuottoisilla viroilla. Läänityksen saajan, on hän sitten maaherra, pääjohtaja, kansliapäällikkö, suurlähettiläs, kenraali, akateemikko, hallitusneuvos tai mikä tahansa hallitsijalta virkansa saanut, on osoitettava uskollisuuttaan hallitsijalle ja edistettävä hänen parastaan.” Silloin läänien, ministeriöiden, keskusvirastojen, eläkelaitosten ja valtionyhtiöiden virat olivat jaettu poliittisesti puolueiden kesken. Eikä kenenkään mieleen tullut vaatia esim. maatalousministeriötä, tai muita maaja metsätalouden laitoksia pois Keskustapuolueen vallasta. Samankaltainen meno vallitsi maakuntien hallinnoimissa organisaatioissa, jotka toimivat kuntien edunvalvojina. Oli maakuntaliitot, seutukaavaliitot ja kuntayhtymät ja valtakunnan tasolla kaupunkiliitto ja kunnallisliitto, joista tuli yhdistymisen jälkeen vuonna 1993 Suomen Kuntaliitto. Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä siihenastiset maakuntaliitot ja seutukaavaliitot yhdistettiin nykyisiksi maakunnan liitoiksi. Edelleen pystyn luettelemaan esim. Satakunnan seutukaavaliiton ajoiltani (1985–1994) ne virkamiehet, jotka olivat valittu poliittisin mandaatein neljästä suurimmasta puolueesta (SDP, KESK, KOK, SKDL). Paljon on aikaa kulunut ja uudistuksia tehty vallan uudelleen järjestämiseksi, mutta onko mikään muuttunut vallanjaon ja rahanjaon suhteen? Viimeinen suuri muutos on SOTE. Monta itsenäistä kuntaa ehdittiin tuhota ennen sitä, kun erilaisia hankkeita yritettiin ajaa läpi sosiaalija terveyspalveluiden uudistamisella. Nyt kuntien rooli on askeleen lähempänä sitä vanhanajan kuntaa, jossa kirkko oli keskellä kylää. SOTE on julkisen sektorin suurin muutos. Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kaikille. Tavoitetta ei voi moittia. Mutta miten kävi? Kävi niin, kuten ennenkin. Raha ja valta sokaisivat päättäjät. Esim. Pirkanmaalla tarvitaan 79 aluevaltuutettua, neljä valiokuntaa, aluehallitus, tarkastuslautakunta, aluevaalilautakunta, kolme jaostoa, kolme vaikuttamistoimielintä, hyvinvointialuejohtaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja. Vasta tämän jälkeen tulee operatiivinen toiminta johtajineen. Tästä kaikesta toiminnasta palkkiot virtaavat päättäjille kuten ennenkin, mutta tietenkin entistä suurempina ja ennen kaikkea puolueille ns. puolueveroina. Johtajia on riittävästi niin strategisella, kuin operatiivisellakin puolella. Johtajien palkat bonuksineen ovat käsittämättömiä esim. pääministerin palkkioon verrattuna. Kävi siis kuten aikoinaan. Pieni ote menneiltä ajoilta. ”Yleisradio ja opetusministeriö. Molemmissa on väkeä enemmän, kuin työt vaativat. Kun opetusministerinä on sosiaalidemokraatti, kolme neljäsosaa virkamiehiä nostaa jalat pöydälle, keskittyy lehtien lukuun tai johonkin muuhun aikaa tappavaan puuhaan. Sosiaalidemokraattiset virkamiehet hoitavat silloin tehtävät ja opetusministeriö huolehtii, että hänen puolueensa virkamiehiä lisätään.” Viimeisin menneisyydestä kumpuava valinta löytyy Satakunnasta. Kun ministeri Krista Kiurua (SDP) ei valittu Porin kaupunginjohtajaksi niin siitä seurasi, että SDP tarvitsi maakuntajohtajan paikan. Paikalle valittiin raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen (SDP). Samoin muutamien kaupunkien pormestarimallit varaja apulaispormestareineen edustavat myös menneisyyden uudistettua mallia ja siltä sektorilta löytyisi paljonkin kirjoitettavaa. Loppupäätelmä onkin jo varmaan kaikilla tiedossa. Viranhaltijat valitaan edelleen poliittisin perustein. Rahat on loppu, hoitohenkilöstöä ei ole, palkkarahat menevät organisaation pyörittämiseen ja hoitojonot sakkaavat. Siis mikään ei potilaan kannalta muutu parempaan. Mutta jatkossa poliittisesti muutos saattaa olla hyvinkin merkittävä, koska vanhat suuret puolueet menettävät paikkojaan. Kevään eduskuntavaalit voivat vielä mullistaa tilannetta enemmänkin. Martti Mölsä Laitumen Pallo järjesti Tapaninpäivänä lapsille ja nuorille suunnatun salibandyturnauksen, johon osallistui yhteensä 18 pelaajaa. Pelaajien ikäjakauma oli noin 10–18 v. ja he edustivat harrastelijatason lisäksi yhdeksää Salibandyliiton Länsirannikon ja Sisä-Suomen alueiden seuraa. Turnauksen konseptina oli koota paikalle saapuneista pelaajista sopiva määrä arvottuja joukkueita ja pelata mahdollisimman monta lyhyttä peliä tiiviiseen tahtiin. Pelaajamäärä mahdollisti tällä kertaa kolmen tasavahvan joukkueen sarjan. Jokaisessa joukkueessa oli tyttöjä ja poikia eri ikäluokista. Ikähaitarista huolimatta, jokaista pelaajaa yhdisti Liikuntahallin tuttu kompaktius, jossa jokainen on aikanaan salibandyoppinsa saanut, Jaakkolan Riston akatemiassa. Oranssi, Vihreä ja Sininen joukkue pelasivat alkusarjassa 15 ottelua. Sarjan voitti Sininen joukkue 14 pisteellä, toinen oli Oranssit 11p. ja kolmas Vihreät 5p. Turnaus huipentui kuitenkin vielä play off -vaiheeseen, jossa loppuotteluun selvisi suoraan alkusarjan voittanut Siniset. Oranssi ja Vihreä pelasivat välierän, josta voittaja pääsi finaaliin ja hävinnyt joukkue sijoittui kolmanneksi. Alkusarjassa hieman yskähdellen esiintynyt Vihreät ryhdistäytyi välierässä ja karkasi 3–0 johtoon Eemil Siukon, Aino Aapron ja Antti Suomisen maaleilla. Oranssin loppuhetkien kiri ei riittänyt kuin Anttoni MäkiLaurilan 3–1 kavennukseen. Finaalissa kohtasivat siis alkusarjan ykkönen ja kolmonen, Siniset–Vihreät. Loppuottelussa Vihreät jatkoivat nousujohteisia esityksiä, avausmaali oli Aapron käsialaa. Vili Seppä tasoitti 1–1 ja heti perään Tapio Kankaanpää vei Siniset 2–1 johtoon. Salibandysta välivuotta pitävä Eemil Siuko taituroi kuitenkin vanhasta muistista loppulukemiksi 2–2. Täydellinen draaman kaari sai viime silauksensa rangaistuslaukauskilpailun ratkaisevan suorituksen yhteydessä. Vihreiden Aleksi Lampinen näytti jo menettäneen pallon hallinnan, mutta niin vain pallo päätyi verkkoon sääntöjen mukaisesti. 1. Vihreät, 2. Siniset, 3. Oranssit. Onnistunut turnaus sisälsi taidokkaita suorituksia, voitosta pelaamista sopivalla rentoudella mutta ennen kaikkea lasten ja nuorten liikunnan sekä yhdessä harrastamisen iloa! Alkusarjan maalipörssin voitti Vihtori Vähä-Jaakkola (Sininen), play offien tehokkaimpien ollessa Aapro ja Siuko. Turnauksen tärkeimpinä pelaajina palkittiin maalivahdit Sanni Kivikoski ja Miro Jonkka. Voittajajoukkueessa pelasivat Samuel Salmela, Antti Suominen, Aino Aapro, Eemil Siuko ja Aleksi Lampinen. Mainitut yhdeksän seuraa, joita turnauspelaajat edustivat: Punku, SBS Rupu (Huittinen), SBS Wirmo (Mynämäki), FoSu (Forssa), SC Classic (Tampere), Karhukopla (Säkylä), LeKi/VesVi (Lempäälä-Vesilahti), Lempäälä Sport ja FBC Turku. Satunnaisen katsojan sanoin: kova on ollut säbäkipinä laitumella ja tulipunaista hiillosta on edelleen! Teksti: Ville Seppä Kinkun sulattelua Tapanina salibandyn merkeissä Laitumen Pallo järjesti Tapaninpäivänä salibandyturnauksen liikuntahallissa. Kuva: Päivi Marjamäki.