Uutisja ilmoituslehti Torstaina helmikuun 13. päivänä N:o 7 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun MYYMÄLÄ avoinna ma-to klo 06-12 pe klo 06-17 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi KOTIJA HYVINVOINTIPALVELU KATARIINA 040 556 43 46 Pourulta isot Keno-voitot Onni suosi viime viikolla K-Supermarket Pourulla Veikkauksen Kenopelin pelaajia. Veikkauksen Facebook-sivuilta käy selville, että 6.2. Pourulla pelatulla Keno-rivillä voitti peräti 200 000 euroa. Esimakua huippupotista ehdittiin saada jo päivää aiemmin. Tuolloin Pourulla pelatulla Keno-rivillä voitti päiväarvonnassa 25 000 euroa. Yhteensä 225 000 € Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA ? KE 17.-19.2. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 13.-16.2. 4 99 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI ! 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) Palvelusta TO-LA! SÄÄVARAUS Porsaankyljykset 9 95 kg GRILLISTÄ SUOMI Blinit 1 99 rs HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! PALJON ONNEA 25 000€:N JA 200 000€:N KENOVOITTAJILLE! 27 95 kg Naudan keittoliha 10 95 kg 9 95 kg 8 95 kg 2 95 kg 1 79 kpl 3 99 kpl 1 99 kg Avokado syöntikypsä 1 99 kg 10 00 5 kpl UUNITUOREET 1 99 kpl 1 49 kpl 10 99 kg ERÄ Sjö Lohifilee tuore, vac., a-leikattu, raj. 2/talous Kuhafilee tuore ERÄ SUOMI SUOMI NORJA 9 95 kg Porsaan paremmat Wieninleikkeet Made nyljetty, tuore ERÄ 12 95 kg Herkullinen Kirjolohen mäti 39 95 kg MOKOMAN SUOMI Porsaan palapaisti HK Viljaporsaan sisäfilee marinoitu, n. 650 g 5 99 rs Naapurin Maalaiskanan rintafileet 600 g (9,98/kg) Kariniemen Broilerin koipipala marinoitu, n.1,5 kg HK Herkkumaksamakkara 300 g (5,97/kg) Forssan Punajuuri-, italianja perunasalaatti 400 g (3,98/kg) 1 59 rs Wursti Extrapalvikinkku 300 g (9,98/kg) Kariniemen Kananpojan siivet 700 g (2,84/kg) 1 49 kg Kariniemen XXL koipireisi n.1,5 kg, marinoitu HK Sininen lenkki 580 g, original (3,43/kg) ERÄ ERÄ PERU/BRASILIA Mango syöntikypsä CHILE/KOLUMBIA/ESPANJA ITALIA Omena Pink lady Fazer Makuja tummasuklaalevyt 190-200 g, ei sininen (10,00-10,53/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA Pirkka Tulppaani 25 kpl 9 99 kimppu Sipulimix punainen/keltainen 1kg 99 ps Porsaan lihasuikale 7 95 kg Broilerin koipireisi 1 00 kpl 1 00 rs Pirkka Kirsikkatomaatti 250 g (4,00/kg) ESPANJA/MAROKKO Oululainen Äitimuorin herkkulimppu 450 g (4,42/kg) 1 99 kpl HoviRuoka Lihapiirakka 4x100 g (3,75/kg) 3 00 2 pkt Apetit Perunakeittokasvikset 750 g (2,65/kg) 1 99 ps SUOMI SUOMI 5 00 2 kpl Saarioinen Ruukut 300 g (8,33/kg) PLUSSAKORTILLA 2 00 2 prk Pirkka Hernekeitto 435 g, myös luomu (2,30/kg) PLUSSAKORTILLA MEHUKAS SÄÄVARAUS BLINIEN KANSSA
Torstaina helmikuun 13. päivänä – N:o 7 – 2020 2 13.2. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Fil. 3:8–9. 14.2. ”Jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään ja sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän.” Matt. 19:29. 15.2. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Ef. 2:8. 16.2. Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun. 1. Kor. 3:7. 17.2. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. Ps. 44:2. 18.2. He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. Ps. 44:4. 19.2. ”Kylväkää oikeudenmukaisuutta, korjatkaa uskollisuutta.” Hoos. 10:12. Päivän sanat Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Rakkaamme Pertti Paavali TASANEN 17.1.1939 23.12.2019 Kiittäen ja kaivaten Annikki Jouni Heikki, Leena, Emma ja Arvi sukulaiset ja tuttavat Rakkaus, jonka jaamme, ei kuole milloinkaan. Kerran me kohdata saamme toisemme taas uudestaan. Hän, jota kaipaamme täällä, saapunut kotiin jo on, Jumalan kämmenen päällä rauha on pohjaton. (Anna-Mari Kaskinen) Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Virpi Kerttu Helena ERKKILÄ 19.1.1936 Kylmäkoski 24.1.2020 Sastamala Hymy ja kyynel ovat ihmisen aatelismerkit. (Olavi Kares) Aina ei voi tietää, onko aikaa paljon vai vähän. Yht` äkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän. Kun sammuu sydän läheisen, muistot jää elämään. Kaivaten ja kiittäen Heikki Nina, Mika, Verneri ja Valtteri Pia, Pekka, Lauriina ja Eerik, Lilli ja Joonas sisaret perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Virpi siunataan Punkalaitumen kirkossa perjantaina 28.2.2020 klo 11, jonka jälkeen on muistotilaisuus seurakuntatalossa. Ilmoittautumiset muistotilaisuuteen viimeistään tiistaina 18.2.2020, Heikki 02-767 4187, Pia 050-560 5756. o.s. Järvi-Haavisto To 13.2. klo 11–12.30 Arkilounas srk-talolla. Hinta 5€ ja työttömiltä 2€. Pyykkö. To 13.2. klo 13 Torstaitreffit srk-talolla. Vierailijana apteekkari Anna Nurmi. Tule ja tuo naapurisikin kerhoon. Pyykkö, Tasanen. Su 16.2. klo 10 Piispanmessu kirkossa. Piispanmessun toimittaa uuden hiippakuntamme Tampereen piispa Matti Repo. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lyhyt ohjelmahetki srk-talolla. Ma 17.2. klo 18 Runon ja tarinan ilta srk-talolla. Tuo runosi ja tarinasi mukaan. Pyykkö. Su 23.2. klo 18 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Laskiaisen iltakirkon toimittavat Petri Paasikallio ja Sari Mäkinen. Lopuksi juodaan pullakahvit. Musiikki: Pe 14.2. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Tervetuloa viettämään iltaa mukavassa porukassa! Lauletaan ystävistä ystävien kanssa. Uusi-Kuitti. Punkalaitumen kirkkokuoro ry:n vuosikokous Punkalaitumen srk-talolla 20.2.2020 klo 18.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lapset ja lapsiperheet: Pe 14.2. klo10 Ulkoileva avoin päiväkerho Pappilassa. Ke 19.2. klo 18–18.30 MusaMuksut kirkossa. MusaMuksujen neljäs kerhokerta. Kerho jatkuu keväämmällä. Tasanen, Mäkinen. Rippikoulu: Ti 25.2. klo 18 Vanhempainehtoo 1 Pappilassa. Paasikallio, Tasanen. Vanhempainehtoossa mukana myös koulukuraattori Jonna Aho. Kinkerit 2020: Kinkerit käynnistyvät jälleen maaliskuussa. Kinkerien ajankohdat ovat keskiviikkoisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 14 1.3.– 6.5. välisenä aikana. Kaipaamme kinkerikoteja/paikkoja vielä seuraaviin kinkeripiireihin: Kostila-Pappila Sadonmaa-Hankuri-JalasjokiHöllämäki-Velkala Koskioinen-Talala Illo-Juti-Pärnänmaa Oriniemi-Liitsola-HalkivahaMoisio Ilmoittautua voi kirkkoherranvirastoon puh 040-8048819 tai sähköpostilla irina.kaukinen@ evl.fi helmikuun aikana. Kuollut: Pertti Paavali Tasanen 80 v. Diakoniatoimiston aukioloajat: Diakoniatoimiston uudet aukioloajat ma, ti ja to klo 9-11. Ajanvaraus tiistaisin klo 9–11, puh.040–804 8814. Kirkkoherranvirasto suljettu viikolla 9 (24.2.–1.3.2020). Kiireellisissä asioissa yhteys kirkkoherraan 044–507 8990. 2. sunnuntai ennen paastonaikaa 1. Korinttolaiskirje 3:7–15. ”Istuttaja ei siis ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun. Istuttaja ja kastelija ovat samassa työssä, mutta kumpikin saa palkan oman työnsä mukaan. Me olemme Jumalan työtovereita, te olette Jumalan pelto ja Jumalan rakennus.”(7-9). Saako Jumalan sana sijaa meidän sydämissämme? Tukahtuuko se tämän maailman huoliin? Kuulemmeko Jumalan sanaa ja luemmeko sitä? Kasvaako uskon siemen minussa? Saamme luottaa Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa. Pienestä alusta tulee Jumalan vaikuttaman kasvun kautta suurta. Kerran sato on kypsyvä ja leikkuun aika on tuleva. Meidän ei tarvitse pettyä ja menettää toivoamme kohdatessamme monenlaisia esteitä ja vaikeuksia viedessämme evankeliumia eteenpäin. Kaikesta vastuksesta ja epäonnistumisesta huolimatta Jumalalle on mahdollista antaa siemenen itää. Kristityn osa on palvella ja julistaa, rakastaa ja armahtaa. Saamme olla välittämässä Jumalan sanaa. Saamme edelleen kylvää Jumalan sanaa. Jumala itse antaa kasvun ja elämän. Jumalan sana on itänyt ja juurtunut monenlaiseen maaperään, monien erilaisten kansojen keskuuteen ja erilaisiin kulttuureihin. Sana itää. Sydämessä on maaperä kasvulle. Jumala suorittaa joskus syvä muokkausta meissä, tehdäkseen maan kasvavaksi. Se on rakkaudesta lähtevää hoitoa. Sellaista mitä tarvitsemme. Herra auta meitä pysähtymään sanasi äärelle. Auta meitä kuulemaan sanaasi. Tule Jeesus sydämeni herraksi. Herra armahda ja anna kaikki syntini anteeksi. Aamen. Siunausta kevättalveen ja hyvää ystävänpäivää! Jaana Pyykkö Diakonissa Punkalaitumen seurakunta SANA SINULLE Jumalan sanan kylvö Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 13. pnä helmikuuta 1920 Ihanaa ystävänpäivää ! Tarjoukset la 15.2. asti: ACO käsi-ja jalkavoide -40% ACO huulikiilto: ota 2, maksa 1 2 Idun-tuotteen ostajalle upea meikkipussi lahjaksi (arvo 30€)!
Torstaina helmikuun 13. päivänä 2020 – N:o 7– 3 Jalasjoen nuorisoseuran vuosikokous Jalasjoen nuorisoseuran vuosikokous pidettiin 6.2. Kokouksen avasi seuran esimies Aimo Rajamäki. Kokouksen puheenjohtajana oli Kauko Ali-Rantala ja sihteerinä Pirkko Kasari. Vuosikertomus ja tilit hyväksyttiin ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Usko Kuparinen, Eero Tanski, Uuno Kelkka ja Pirkko Kasari valittiin uudelleen. Edustajiksi liiton kokouksiin valittiin Kauko AliRantala, Aimo Rajamäki, Usko Kuparinen ja Raija Jalli. Ravintolatoimikuntaan valittiin Aune Kivikoski, Alli Mäkipää, Kaisa Karunen, Sirkka Ekilä, Eila ja Tyyne Vehkajärvi, Naimi Koivusaari, Maija-Leena Ala-Heikkilä, Hilkka Heikkilä ja Raija Jalli. Huvitoimikuntaan valittiin Kauko Ali-Rantala, Aimo Rajamäki, Paavo Välimaa, Maija-Leena Ala-Heikkilä ja Rauno Sundström. Järjestysmiehiksi nimettiin Eero Tanski, Erkki Keto, Eero Karunen, Mikko Heikkilä ja Seppo Jonkka. Kotiseutuvaliokuntaan valittiin Kaarina AlaHeikkilä, Aimo Rajamäki, Naimi Koivusaari ja Pentti Mahlamäki. Raittiusvaliokuntaan valittiin Pirjo Sundström, Uuno Kelkka ja Matti Koski. Tilintarkastajiksi valittiin Ulla Kartano ja Paavo Yli-Viikari, varalle Rauno Sundström ja Aarne Vuorela. Vuoropuhelua kulttuurista Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat helmikuun 12. pnä 1970. Lapset pääsivät toimittajiksi Viime viikolla järjestetyn Sanomalehtiviikon kunniaksi koulujen oppilailla oli mahdollisuus kirjoittaa mieleisensä uutinen myös Punkalaitumen Sanomiin. Keskuskoululla ekaluokkalaiset Lilja, Tuuli, Mette ja Leevi keksivät nopeasti oman uutisensa lehden sivulle. Punkalaitumen lukion toisen vuosikurssin Wanhojentansseja tanssitaan huomenna perjantaina. Jaakko Peräniitylle tanssit ovat järjestyksessään jo viidennet. Epävirallinen ”SE-mies” on huomattu myös muualla ja niinpä viime viikolla muun muassa Yle Tampere kävi tekemässä asiasta juttua. – Ensimmäiset Wanhojentanssit tanssin seitsemännellä luokalla. Sepän Heidi silloin pyysi tanssiparikseen, Jaakko muistelee. Kun pää oli saatu auki, tuli pyyntö tansseihin myös seuraavana vuonna. – Alkuun varmaan lupasin mukaan lähinnä hyväntahtoisuuttani, ja kun kerran oli mukaan lähtenyt, oli helppo lähteä uudestaan. Onhan tanssimiJaakko pyörähtelee jo viidennet Wanhojentanssit Juha Aro nen kyllä ihan mukavaakin. Heidi Sepän jälkeen tanssiparina ovat olleet Katariina Uotila, Lotta Ruhkala ja Jaana Vesaniemi. Huomenna Jaakon parina tanssii Vilma Nurmilaakso. – Herrasmies ei paljasta, kuka pareista on ollut vuosien varrella paras tanssija, Jaakko naurahtaa. Omaksi lempitanssikseen hän kertoo valssin. Myös viime torstain harjoituksissa tango taipui Jaakolta ja Vilmalta komeasti. – Sinällään ei tansseissa tule käytyä. Särkässä taisin viime kesänä käydä kaksi kertaa, Jaakko Peräniitty kertoo. Seitsemän paria Punkalaitumen lukion Wanhojen tansseihin osallistuu huomenna seitsemän tanssiparia. Oman vuosikurssin oppilaiden lisäksi mukaan on ”lainattu” viisi tanssijaa ryhmän ulkopuolelta. – Huomenna nähdään perinteisiä vanhoja tansseja ja onpa mukana pari modernimpaakin kappaletta, kertovat lukiolaiset. Esittämänsä valssin ryhmä on koonnut tilaisuutta varten. – Se on irlantilaisen kansanmusiikin henkinen katrilli. Wanhojen tanssien väliajalla tarjotaan kahvit ja järjestetään arvonta. Tilaisuuden lopuksi myös yleisö pääsee pistämään jalalla koreasti Liikuntahallissa. Wanhojentanssi Punkalaitumen liikuntahallissa perjantaina 14.2. klo 18. Jaakko Peräniitty taivutti Vilma NurmilaaksoaWanhojentanssien harjoituksissa liikuntahallissa. Huomiset tanssit ovat Jaakolle jo viidennet. Ensi syksynä Punkalaitumen lukiossa opintonsa aloittavat nuoret saavat kunnalta käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Kasvatusja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 28.1. niin sanottujen lukiolaiskannettavien hankinnasta. Lukiolaiskannettavat hankitaan, koska lukio-opinnot edellyttävät tietokoneen käyttöä. Asiasta on keskusteltu lukion henkilökunnan, huoltajien ja opiskelijoiden kanssa ja keskustelujen pohjalta päädyttiin siihen, että opinnot sujuisivat mahdollisimman hyvin tietoteknisesti, jos kaikilla opiskelijoilla olisi samanlainen kannettava tietokone. Hankittavien tietokoneiden hinta on 400 euroa kappaleelta. Vaatimuksena on, että tietokone toimii Digabi-koetilanteessa, akku kestää käytännön koulupäivän, laite on kestävä ja että sillä on kolmen vuoden huoltosopimus sekä lukiossa tarvittavat ohjelmat asennettuina. Kasvatusja opetuslautakunta päätti, että hankittavat koneet ovat kunnan omistuksessa lukio-opintojen ajan. Sen jälkeen ne voidaan luovuttaa opiskelijalle jäännösarvolla, joka on nolla euroa. Lukion aloittaville kannettavat tietokoneet Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina päättäen seuraavat asiat: – Päätettiin sitoutua hallituksen esitysluonnokseen työllisyyden kuntakokeilusta. Punkalaidun on mukana kuntakokeilussa, mikäli lopullinen eduskunnan tekemä päätös asiasta ei oleellisesti muutu nykyisestä luonnoksesta. Yhteistyösopimuksesta neuvottelemaan valtuutettiin muiden kuntien ja toimijoiden kanssa hyvinvointijohtaja ja kunnanjohtaja. – Päätettiin perua viime vuoden marraskuussa tehty päätös peltoalueiden vuokraamisesta Kanteenmaasta. – Merkittiin tiedoksi Punkalaitumen 4H-yhdistyksen toimintaraportti vuodelta 2019. – Todettiin kunnan saamat valtionosuustulot kuluvalle vuodelle. Yhteensä niitä maksetaan kunnalle 10 631 594 euroa. Summa on noin 64 400 euroa pienempi kuin vuonna 2019. – Käytiin keskustelu kunnanhallituksen itsearviointiraportista. Kunnanhallituksen päätöksiä Punkalaitumen kunta kutsui paikallisia kulttuuritoimijoita koolle viime viikolla. Runsaasti väkeä liikkeelle saaneen tilaisuuden merkittävin anti oli, että yksimielisesti todettiin keskustelun ja yhteistyön lisäämisen tarpeellisuus. Pienessä paikallisyhteisössä kulttuurin käsite kannattaa pitää laveana. Meillä on runsaasti toimijoita, jotka järjestävät kulttuuriksi luokiteltavia tapahtumia. Ne täydentävät osaltaan kunnan hyvinvointipalveluita. Keskustelun lisääminen tarkoittaa parhaimmillaan yhteistä ideointia, tapahtumien päivämäärien yhteensovittamista ja jopa yhteistyötä. Tämä kaikki on yhteiseksi eduksi. Paras palkinto tapahtumien järjestäjille on, että ihmiset lähtevät liikkeelle. Silloin voittajia ovat kaikki. Toimijoiden välisen keskustelun lisäksi olisi varmasti hedelmällistä kuulla kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaista kulttuuria he paikkakunnalle kaipaavat.
Torstaina helmikuun 13. päivänä – N:o 7 – 2020 4 Punkalaitumen kasvatusja opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan 28.1. opetustoimen käytäntöjä liittyen uskonnollisiin tilaisuuksiin ja koulujen päätösjuhliin. Lautakunta päätti noudattaa Punkalaitumella Opetushallituksen ohjeistusta. Opetushallituksen linjauksen mukaan jouluja kevätjuhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Ohjeistuksissa ei suositella eikä kielletä uskonnollisia tilaisuuksia, vaan kunnat ja muut opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät uskonnollisista tilaisuuksista itse. Opetushallitus on jo aikaisemmin neuvonnassaan suosittanut, ettei kirkkoa tulisi käyttää koulujen päättäjäisjuhlien järjestämiseen. Linjauksen mukaan juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat Opetushallituksen mukaan osa suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaisesti tee juhlasta vielä uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Kasvatusja opetuslautakunnan päätöksessä todetaan, että että koulujen päätösjuhlia ei järjestetä kirkossa 1.8.2020 lähtien muuten kuin poikkeustapauksissa. Lisäksi lautakunta päätti, että Punkalaitumen koulutoimi tekee edelleen yhteistyötä seurakunnan kanssa ja uskonnollisia tilaisuuksia voi olla lukuvuoden aikana. Tilaisuuksiin osallistumattomille oppilaille ja opiskelijoille järjestetään tällöin vaihtoehtoista toimintaa. Huoltajan on ilmoitettava koulun määräämällä tavalla etukäteen osallistuuko huollettava koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin. Punkalaitumellakin vanhushuollon hoivayksiköiden toiminnasta vastaava Esperi Care on siirtynyt luotonantajiensa omistukseen. Uudet omistajat ovat Danske Bank, Ilmarinen ja SEB. Omistusmuutoksen syynä on se, että Esperi Caren talous on heikentynyt merkittävästi viime vuonna. Tehdyllä järjestelyllä luotottajat haluavat turvata yrityksen toiminnan rahoituksen ja palveluiden jatkumisen. Esperi Caren tiedotteessa todetaan, ettei muutos vaikuta Esperin palveluihin, henkilöstöön tai johtoon. Linjaus uskonnollisista tilaisuuksista Sastamalan kaupungin konsernilakimies Katja ArveSalonen vieraili Ikänurkassa viime torstaina kertomassa edunvalvonnasta. – Edunvalvonta ei ole vain ikäihmisten asia, sillä mielestäni jokaisen täysi-ikäisen olisi hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus sekä hoitotahto valmiiksi. Asiat tulisivat hoidettua oman mielen mukaisesti, jos jotain sattuu ja oma toimintakyky häviää, sanoo Katja Arve-Salonen. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon niin kuin haluaa: kuka hoitaa, mitä hoitaa ja millä tavalla. – Moni ajattelee, että kyllä läheiset sitten huolehtivat asioista, mutta he eivät ole automaattisesti oikeutettuja hoitamaan niitä. Vasta valtuutus oikeuttaa, sanoo Arve-Salonen. Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi puolisoiden välinen testamentti ei päde elossa ollessa, se astuu voimaan vasta henkilön kuolinpäivänä. Toisaalta silloin edunvalvontavaltuutus raukeaa. Edunvalvontavaltuutuksen kirjallinen muoto on määritelty tarkoin. Sen tehdessään henkilön pitää olla oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää, että mitä asiakirjaa on tekemässä. Myös valtuutettavan pitää suostua tehtävään. Asiakirjapohja on saatavissa esimerkiksi Muistiliiton sekä Digija väestötietoviraston internetsivuilla. Edunvalvontavaltuutus ei astu voimaan, ennen kuin Digija väestötietovirasto (entinen maistraatti) on vahvistanut sen. Vahvistusta varten DVV:oon pitää toimittaa lääkärinlausunto siitä, että henkilön toimintakyky on heikentynyt. – Edunvalvontavaltuutuksella ei myöskään voi hoitaa mitä tahansa asioita, vaan esimerkiksi kiinteän omaisuuden hoitoa koskevista asioita pitää tehdä siihen erillinen määräys, muistuttaa Arve-Salonen. Edunvalvontavaltuutusta voi muuttaa, jos mieli sen sisällön suhteen ei pysykään samana. Olisi hyvä, että asiakirjaa tehtäisiin vain yksi kappale, silloin tuhoaminen olisi helpompaa. Tärkeää on myös kertoa omaisille, missä sitä säilyttää. Katja Arve-Salonen sanoo, että kevyempiä vaihtoehtoja antaa osa asioista omaisen hoitoon ovat valtakirjat terveyskeskustai pankkiasiointiin. Edunvalvontavaltakirjan kaltainen, henkilön itsemääräämisoikeutta vahvistava asiakirja on hoitotahto. Sillä henkilö ilmaisee oman tahtonsa hoitoaan koskevissa asioissa sairauden sattuessa kohdalle. Sillä voi esimerkiksi kieltää tietynlaisen hoidon antamisen tai elvytyksen. Hoitotahdon voi liittää kirjallisena Omakantaan, jolloin tieto välittyy hoitaville tahoille. Suullinen hoitotahto kirjataan potilasasiakirjoihin. Sotesin järjestämässä Ikänurkassa oli mukana liki kolmekymmentä senioria. Edunvalvonta ei vain vanhojen juttu Sastamalan kaupungin konsernilakimies Katja Arve-Salonen korosti Ikänurkassa, että edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto olisi hyvä olla olemassa muillakin kuin seniori-ikäisillä. Esperi luotonantajille Anu Koskua Paikalliset kulttuuritoimijat löivät viisaat päänsä yhteen Punkalaitumen kunnan järjestämässä Kulttuuri-iltamassa viime tiistaina. Paikalla oli runsaasti väkeä ja keskeiseksi lopputulemaksi tuli, että keskustelua eri toimijoiden välillä halutaan lisätä. Kulttuuri-iltamat järjestettiin Studio Watercastlen tiloissa Leipurinkujalla. Mukana keskusteluissa oli kunnan ja seurakunnan edustajien lisäksi useiden paikallisten yhdistysten väkeä. Kahteen ryhmään jaetun joukon keskusteluja ohjasivat kunnan hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi ja hanketyöntekijä Jenna Johansson. – Kulttuurille annetaan tilaa toimia Punkalaitumella. Täällä voidaan tehdä ihan oman näköistä ja kokoista kulttuuria, evästi Elina Jouppi. Keskusteluryhmissä käytiin läpi kuluvalle vuodelle suunniteltua kulttuuritoimintaa mutta kerrottiin myös toiveista, joita eri toimijoilla on kulttuurin suhteen. Yhteinen näkemys oli, että keskustelua eri toimijoiden välille kaivataan. – Ja mielellään ennen kuin tapahtumatieto on sosiaalisessa mediassa ja Punkalaitumen Sanomissa, Elina Jouppi kertoo. Tästä syystä keskustelun konkreettisena tuloksena päätettiin perustaa WhatsApp-ryhmä, johon kulttuuritoimijoita kootaan ja jossa voi välittää tietoa tapahtumista, toiminnasta, avuntarpeesta ja vaikkapa yhteistyöehdotuksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Lisään ryhmään halukkaita milloin vain asianosaisen toiveesta yhteydenottojen perusteella. Eli mukaan vaan sellaisia ryhmään, jotka kokevat ennakoivan kulttuurikeskustelun hyödylliseksi itselleen, yhdistykselleen tai yritykselleen, Jouppi kannustaa. – Syksyllä kerään porukan uudestaan kokoon niin, että paneudutaan vuoteen 2021 isosti, lupaa Elina Jouppi. Kulttuuri-iltamaa ”talon puolesta” isännöivät Studio Watercastlen yrittäjät Virve Raekallio ja Arttu Sarvanne, joka kertoi paikalla olijoille myös studion toiminnasta. Keskustelua kulttuuritoimijoiden välillä halutaan lisätä Juha Aro Kulttuutoimijoiden tapaamisessa sovittiin keskusteluyhteyksien lisäämisestä. Samalla päätettiin perustaa ideointia ja yhteydenpitoa varten WhatsApp-ryhmä. Punkalaitumen VPK hälytettiin sunnuntaina aamulla Murronharjuntielle, jossa henkilöauto oli suistunut tieltä liukkaudesta johtuen. Ojaanajo tapahtui Sadonmaassa. Auto kärsi tuntuvia vahinkoja mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Sunnuntaina iltana paikkakunnan saavutti myrskyrintama. Voimakas tuuli kaatoi puun Vammalantielle ja sähkölinjan päälle Jutinkulmalla. Palokunta sai hälytyksen tehtävälle klo 23 aikoihin. VPK:lla pari lähtöä
Torstaina helmikuun 13. päivänä 2020 – N:o 7– 5 Lähialueen paikallislehdet järjestivät yhteistyössä Sanomalehtien Liiton kanssa opettajille suunnatun mediakasvatustapahtuman maanantaina 3.2. Loimaalla. Tilaisuuden järjestämisellä paikallislehdet halusivat korostaa mediakasvatuksen ja mediakritiikin harjoittelun merkitystä myös opetusmaailmassa. Luennoitsijana Sarka-museossa järjestetyssä tapahtumassa toimi mediaopettaja Tuomas Kaseva, joka on suurelle yleisölle tullut tutuksi myös Helsingin Sanomien toimittajana. Hänen teemansa käsitteli journalismia totuudenjälkeisessä ajassa. Tuomas Kasevan mukaan journalismia nykymaailmassa haastaa journalismin kuluttamisen täydellinen muuttuminen. Hän kysyikin, onko meiltä unohtunut opettaa, mitä journalismi on? – Journalismi on käsitteenä pysynyt mutta kenttä hajonnut kokonaisuuksista yksittäisiksi ”fiideiksi”. Usein niiden seassa on myös mainoksia. Enää ei katsota välttämättä puoli yhdeksän uutisia, joka on journalismin näkökulmasta selkeä kokonaisuus. Toimittajan haastavin vastustaja tällä hetkellä on taistelu lukijan ajasta, Kaseva sanoi. Hän muistutti, että journalismilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia tiedonvälityksessä edelleen. – Sitoutuminen faktoihin, riippumattomuus ja eettinen koodisto kuuluvat journalismiin. Journalismin tekijät ovat myös tiedonvälityksen ammattilaisia. USA:n presidentin vaalien, brexitin ja Venäjän trollitehtaiden myötä tiedonvälityksen yhteydessä on alettu käyttää termiä ”totuudenjälkeinen aika”. – Totuuteen ja fiktioon suhtautumisessa on tapahtunut suuri muutos 2000-luvulla. Valheella ei ole tavallaan väliä, Tuomas Kaseva kuvaili. – Kosmologi Kari Enqvist on todennut, että nykymaailmassa uutta tietoa tulee niin paljon, että meillä on hirveä työ jäsentää maailmaa jatkuvasti. Siihen perustuu salaliittoteorioiden ja valeuutisten voima. Ne vastaavat perusinhimilliseen tarpeeseen jäsentää ja ymmärtää maailmaa. Yksinkertaiset vastaukset tekevät maailmasta ymmärrettävän. Kaseva on tutkinut peruskoulun 9.–luokkalaisten mediakriittisyyttä ja mediataitoja. Tutkimuksen mukaan nuoret pitävät luotettavimpina tietolähteinä vanhempia, ystäviä ja sometuttuja. – Sponsoroitua tubevideota voidaan pitää luotettavampana kuin toimittajan tekemää juttua. Myös valemedian uutinen ja mainos menivät suhteellisen vähällä kritiikillä läpi. – Journalismin käsite on monelle nuorelle aivan tuntematon. Toisaalta journalismia myös epäillään paljon, mikä laittaa kysymään, kohdistuuko yleinen mediakritiikkipuhe nuorten päässä väärään ympäristöön, Tuomas Kaseva pohti. Hän kävi läpi myös informaatioon ja sen vääristelyyn liittyvien käsitteiden sekavuutta. Misinformaatio on tahattomasti levitettyä väärää tietoa, disinformaatio tahallisesti levitettyä. Lisäksi termeissä vilahtelevat valeuutiset, jotka ovat disinformaation muoto sekä trollit, jotka työkseen tuottavat disinformaatiota. – Olipa vääristely tahatonta tai tahallista, lopputulos on, että tuotetun tiedon tarkoitusperän arviointi korostuu, summasi Tuomas Kaseva. Luennon jälkeen osallistujat pääsivät muutaman hengen työpajoissa tutkimaan valemedian uutisointia sekä tarkistamaan sen oikeellisuutta. Tehtävänä oli pohtia, miten valeuutinen rakennetaan vaikuttamaan luotettavalta. Toisena tehtävänä oli tutkia osallistujien omia ”somekuplia”. Ennen Kasevan luentoa paikalla olleet päätoimittajat Kati Uusitalo Loimaan Lehdestä, Heli Lehtelä Urjalan Sanomista, Marja-Liisa Hakanen Lauttakylä-lehdestä, Asko Virtanen Auranmaan viikkolehdestä sekä Juha Aro Punkalaitumen Sanomista kertoivat paikallislehden toimittamisesta ja toimitustyön periaatteista. Mediataidot mukana koulun arjessa Punkalaitumelta Loimaan mediakasvatustilaisuuteen otti osaa runsaat kymmenen opetusalan ammattilaista. Keskuskoulun luokanopettajat Krista Petäjä, Virpi Nieminen ja Erja Vainio-Ketola-Koivu kertoivat, että mediakasvatus on mukana koulun arjessa. – Se nousee esille silloin, kun jutellaan ajankohtaisista asioista. Usein pohdimme, mikä uutinen on totta, mikä ei, opettajat kertovat. Virpi Nieminen on huomannut isompien oppilaiden jo käsittävän, ettei kaikki uutisointi ole sitä miltä näyttää. – Otsikko voi olla raflaava mutta sisältö ei. Silti netin otsikot myös muodostavat paljon nuorten maailmankuvaa, ja se saattaa jäädä hieman heikoksi. Enää ei katsella uutisia yhdessä vanhempien kanssa, kuten omassa lapsuudessa. – Se huolestuttaa, että nuoret eivät välttämättä ole ajan tasalla valtavassa uutisvirrassa. Sieltä voi eteen hypätä aika kamaliakin asioita, Erja Vainio-Ketola-Koivu kuvailee. Krista Kivirannalla on puolestaan esimerkki lasten medialukutaidon erilaisuudesta aikuisiin verrattuna. – Kun WTC:n iskut tehtiin, kuoli Spede Pasanen samoihin aikoihin. Lapsille hänen kuolemansa oli paljon suurempi uutinen, kuin kaksoistornien sortuminen. Yhteiskoulun opettajat AnnaKaisa Mäkinen, Tanja Wallin, Terhi Vuola ja Heli Haakana korostivat luennon jälkeen, ettei mediakasvatus jää ainoastaan äidinkielen opettajan harteille. – Kyllä se on mukana melkein jokaisessa oppiaineessa eri tavoin. Kuvaamataitoa ja käsitöitä opettava Heli Haakana kertoo esimerkkinä, että oppilaat ovat kuvaamataidon tunneilla tehneet mainosanalyysejä ja myös tekijänoikeuksista on puhuttu. – Nykynuori on teknisesti näppärä mutta tiedollisesti haasteita löytyy median käytössä. Tieto hankitaan netistä ja sosiaalisesta mediasta. Uutisia luetaan IS:n ja IL:n sivuilta, Hesarista tai maakuntalehdistä ei monikaan tieto hanki, kuvailee äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Anna-Kaisa Mäkinen. – Toisaalta lukiolaiset ovat jo tiedostavampia, joskus jopa ylikriittisiä. Valeuutinen saatetaan nähdä siellä, missä sitä ei ole, kuvailee puolestaan äidinkieltä ja englantia opettava Terhi Vuola. Punkalaitumelaiset nuoret etsivät tietoa mieluummin netistä, kuin sanomalehtien sivuilta. – Lehtiä ei hirveän paljoa lueta, vaikka enemmän ehkä pitäisi, kuvailee Punkalaitumen lukion ensimmäisellä vuosikurssilla opiskeleva Julia Paija. Samoilla linjoilla Julian kanssa on samalla vuosikurssilla opiskeleva Hanna-Maria Varpula. – Netistä seuraaan tapahtumia. Niilo Salioja, niin ikään ensimmäiseltä vuosikurssilta, muistuttaa, että vaikka sanomalehtiä ei paljoa lueta tai netissä aktiivisesti uutisia etsitä, ei nykynuori voi välttyä huomaamasta ”isoja uutisia”. – Kyllä ne tulevat väkisin vastaan, jos vaikka ajatellaan koronavirusepidemiaa. Eihän siitä voi olla kuulemasta. Kolme lukiolaista kertovat, että koulussa on tarjolla myös mediakasvatusta. – Äidinkielessä olemme tehneet analyysejä artikkeleista ja lähdekriittisyyteenkin kannustetaan. Uskomme, että osaamme myös erottaa valeuutiset aidoista uutisista. Mitä nuoret sitten haluaisivat lehden sivuilta lukea, mikä saisi heidät kiinnostumaan lukemisesta? – Varmaan jutut, jotka liittyvät omaan ikäryhmään, kiinnostaisivat muuten tai aiheet, joihin voisi samaistua, pohtivat Julia Paija ja Hanna-Maria Varpula. – Isoja asioita pitäisi tuoda enemmän esiin, että olisi muutakin, kuin mummojen bingokilpailuita, naurahtaa puolestaan Niilo Salioja. Paikallislehdet tarjosivat mediakasvatusta opettajille Juha Aro Keskuskoulun opettajat Krista Petäjä, Virpi Nieminen ja Erja Vainio-Ketola-Koivu sekä englannin opettaja Tiina Vähä-Heikkilä ottivat osaa paikallislehtien mediakasvatustapahtumaan Sarkamuseossa. Taustalla Yhteiskoulu-lukion opettajat Heli Haakana, Tanja Wallin, Anna-Kaisa Mäkinen ja Terhi Vuola Loimaan Lehden haastattelussa. Nuoret lukevat uutiset netistä Juha Aro Punkalaitumen lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Niilo Salioja, Julia Paija ja HannaMaria Varpula tunnustavat, että sanomalehtiä ei juuri tule luettua. Uutismedioita nuoret kertovat löytävänsä pääasiassa netistä.
Torstaina helmikuun 13. päivänä – N:o 7 – 2020 6 Likimain Punkalaitumen kansalliseläimeksi kirineen valkohäntäpeuran lihaa on tarjolla kuukauden ajan Arkean paikallisten keittiöiden ruokalistalla. Neljä paikallista metsästysseuraa ja yksi seurue lahjoittivat Arkean käyttöön yhteensä seitsemän peuran ruhot. Peuraruokaidean ”isä” on Antti Peltomäki. – Ajatus tuli siitä, että jos Helsingissä järjestetään ilmaston nimissä kasvisruokapäiviä, me voimme tehdä ilmastoteon tarjoamalla peuraa. – Meillä Punkalaitumella peuroja on paljon. Sen liha on ekologista ja ympäristöystävällistä, ja tulee läheltä, Peltomäki perustelee. Hän on ilahtunut siitä, että kaikki paikalliset metsästysporukat lähtivät innolla mukaan peuran ruhoja lahjoittamaan. Ruhot jatkojalostettiin erilaisiksi riistanlihatuotteiksi Metsärannan Lihassa. – Lihaa ei ole näin tarvinnut kuljetella matkojen takaa, naurahtaa Antti Peltomäki. Peuranruhot lahjoittivat Jalasjoen Metsästysseura, Punkalaitumen Metsästysseura, Kanteenmaan Metsästysseura, Metsästysseura Haukka ja Kotkan metsästysseurue. Peuramakkara maistui Viime torstaina Punkalaitumen Yhteiskoulu-lukiolla päästiin syömään peuramakkaraa. – Punkalaitumella on totuttu syömään riistaa, sillä metsästyskulttuuri on alueella voimakasta. Riistaruoat ovat monissa perheissä tuttuja. Ruokalistalla niitä ei silti ole ollut vuosiin, kertoo koulun keittiössä työskentelevä vuorovastaava Jaana Kemppi. Koulujen oppilaiden lisäksi peuraruokia päästään maistamaan helmi-maaliskuussa päiväja hoivakodeissa sekä Pakarin lounasravintolassa. – Ruokalistoille peura hypähti helposti tekemällä sopivista ateriavaihtoehdoista peuraversiot reseptejä muokkaamalla, Kemppi kertoo. Viime torstaina Arkean väki tarjoili ruokailijoille peuramakkaraa ja tiistaina vuorossa oli peurakiusaus. Tulevilla viikoilla päästään maistamaan peuran palvista tehtyä kastiketta pastan kanssa sekä peurakäristystä. – Tämä on kyllä ihan huippujuttu saada ruokalistalle lähiriistaa, sillä riista on ilmastoystävällinen vaihtoehto muulle punaiselle lihalle, tuumii Jaana Kemppi. Viime torstaina peuramakkara maistui koulun ruokalassa kaikenikäisille ruokailijoille. Eskaria käyvät tytöt luonnehtivat makkaran maistuvan hyvältä dipatessaan sitä ketsuppiin. Myös eskariope Marju Pihlajamaa piti ruoasta. – Tämä on hieno ajatus metsästäjiltä. Kiitos siitä heille! Valkohäntäpeura hyppäsi ruokalistalle Juha Aro Arkean keittiöiden ruokalistoilta löytyy lähiviikkoina valkohäntäpeurasta valmistettuja ruokia. Viime torstaina Antti Peltomäki ja Jaana Kemppi seurasivat, miten peuramakkara maistui koululaisille. Haistakaa p***ka koko valtiovalta Terveisiä eduskunnasta Näin Irwin lauloi jo vuonna 1976. Kritiikki valtaapitäviä kohtaan on aina ollut kovaa. Toimittajat, taiteilijat ja tarkkasilmäinen kansa vahtii ja valvoo päättäjiä. Kritiikki on ollut myös tervetullutta. Se kuuluu demokratiaan. Esson baarissakin on aina käyty poliittista keskustelua ja asioista on puhuttu niiden oikeilla nimillä. Useimmiten asiallisesti, joskus on loukkaannuttu. Nyt loukkaantumisesta on tullut monelle keskustelijalle päämäärä ja itseisarvo. Lähestytään toisen mielipidettä lähtökohtaisesti siltä kulmalta, mistä voi löytää väärinymmärryksen mahdollisuuden, loukkaantua ja hyökätä. Valitaan joillakin perusteilla mustavalkoisesti puolia ja lopulta loukkaannutaan kaikista vastapuolen mielipiteistä, ilman että aina edes tiedetään, miksi loukkaannutaan. Jos vastapuolen loukkaantumisen ja hyökkäyksen pelossa asioista muodostuu koskemattomia, alkaako se jo rajoittaa ilmaisemista? Ei enää haluta sanoa, mitä ajatellaan, koska joukkovoima tuomitsee. Kirjoitin esimerkiksi viime viikolla Twitteriin tekstin, jonka lukija saattoi tulkita monella tavalla. Niin kuin usein voi. Ja loukkaantuneita riitti. Eikä vain yhdestä näkökulmasta, vaan jokainen omasta kannastaan katsoen. Vuorovaikutuksemme muuttuu vauhdilla uusien medioiden ja viestimien myötä. Somessa, toreilla ja Esson baarissakin rajoja koetellaan. Kynnys siihen, mitä voi sanoa ääneen, on madaltunut. Tällaisessa murrosvaiheessa on aiheellista vapauksien ohessa nostaa pöydälle myös vastuu, jota yksilön pitää puheistaan ja teoistaan kantaa. Luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Sananvapaus ja sen vaaliminen on yksi keskeisiä arvojamme. Erityisesti kansanedustajien täytyy kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että sanoilla vaikutetaan ja niillä on seurauksia. Sanankäyttäjinä emme voi muka tietämättöminä piiloutua sanojen ja niiden merkityksistä väittelyn taakse, kun tiedämme, että sanat vaikuttavat asenteisiin ja toimintaan. Suomen perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Retoriikan taitajat ovat aina ymmärtäneet, että rakentava keskustelu kantaa hedelmää. Kun tekee tietoisen valinnan, että yrittää ymmärtää vastapuolta, ensimmäiset askeleet näkökulmien välillä on otettu. Voidaan saada jotakin aikaiseksi ja asioita edistymään. Sosiaalisessa mediassa helposti tykkäyksiä keräävä ja algoritmien suosiossa oleva ääripäiden välillä käytävä piikittely näkyy myös poliitikkojen viestinnässä. Koetaan, että on pelattava uusilla säännöillä ja viestittävä kärkevästi, jotta näkyy ja kuuluu. Tässä on myös riskinsä. Tien päässä saattaa odottaa Pyrrhoksen voitto; taisteluun lähtiessämme tuhoamme enemmän kuin voitto meille lopulta antaa. Jouni Ovaska Kansanedustaja (kesk.) Tampere Punkalaitumelaisen Tuija Suonpään omistama suomenajokoirauros Kanervavuoren Miäs voitti lauantaina Satakunnan Ajokoiramiehet ry:n kettumestaruuskokeen. Kisa järjestettiin Kokemäellä. 7-vuotias Miäs ajoi kisassa Keaj 1 -tuloksen ja sai pisteitä 93,5. Toiseksi sijoittui eurajokelaisen Sari Pirkkasen suomenajokoiranarttu Tulipätsin Zeon MettäAkka. Akan pisteet olivat 92. Miäs on jo aiemmin saanut Kansainvälisen muotovalion, Suomen muotovalion ja Viron muotovalion tittelit. Ketunajosta Miähellä on nyt kolme ykköstulosta. Käyttövalion titteliin vaaditaan ykköstuloksia neljä. Paitsi ketunajaja, on Miäs kunnostautunut myös ilvesajurina. Vuosien aikana koiran ajosta on kaadettu kuusi ilvestä. Ampumahiihdon nuorten SMkilpailut kisailtiin Oulussa viime viikonloppuna. Kunnon Nina Välimäki oli uuden edessä tänä talvena. Mukaan tuli pystyammunta ja ase selkään. Huh-huh! Nykyään jo näin nuorena. Punkalaitumella ei ole tänä kautena hiihdetty vielä metriäkään ja Ninalla oli ennen Oulua takana vain kolme ampumahiihtoharjoitusta lumella. Nina suoriutui hienosti lauantain avausmatkalla sijoittuen normaalimatkalla viidenneksi N16sarjassa. Kisa oli tiukka, sillä Nina hävisi pronssin 1,03 min. ja kärkeenkin eroa oli vain 1,13 min. Sunnuntaina kisailtiin sitten ampumahiihdon ehkäpä jännittävin kisamuoto – yhteislähtö. Sekin oli hänelle ensimmäinen kokemus kisamuotoon. Nina sijoittui kahdeksanneksi. Makuut menivät erinomaisesti, mutta tällä kertaa pystyammunta vielä haastoi. Molemmat kisamuodot ovat neljän ammunnan kisoja. LA 8.2. N16: 1. Lyydia Rainio, Tuusulan Voima-Veikot, 29.17,4 (sakot 4), 2. Rebecca Sandnäs, Larsm IF, 29.26,7 (5), 3. Enni Petrelius, Ounasvaaran Hiihtoseura, 29.28,2 (6), 4. Amanda Yli-Futka, Ulvilan Ura, 30.30,8 (4), 5. Nina Välimäki, Punkalaitumen Kunto, 30.31,3 (5). Porttikalliolla treenava Turkka Nieminen (SHS) oli suvereeni ottaen Suomen Mestaruudet molempina päivinä. Teksti: Jouko Saarinen Miäs voitti ketunajomestaruuden Tuija Suonpään (oik.) suomenajokoirauros Miäs voitti Satakunnan Ajokoiramiehet ry:n kettumestaruuskokeen viikonvaihteessa. Toiseksi tuli Sari Pirkkasen (vas.) omistama Akka. Ampumahiihtokausi käynnissä
Torstaina helmikuun 13. päivänä 2020 – N:o 7– 7 Ulla-Maija Gynther on puhtaaksikirjoittanut isänsä Olavi Lähdin talvisodasta vaimolleen lähettämiä kirjeitä. Lähti toimi ennen sotaa Punkalaitumen Sanomien toimittajana ja kaatui rintamalla jatkosodan alussa kesällä 1941. Jossakin 3.2.40 Rakas pikku vaimoni! Kaikki kirjeeni tulevat tavallisesti alkamaan aivan samoilla sanoilla, niin että tuskin viitsit lukea sitä, osaathan sen jo varmasti ulkoa. Tämä ei vielä ole tavallista kirjettä, vaan alkulausetta tai vain alkuhuomautus. Mutta tämän perästä se vasta alkaa. Siis. Paljon kiitoksia kirjeestäsi, jonka äsken juuri sain. Katsoin parhaaksi heti vastata, kun sain kuulla samalla kun kirjekin annettiin, että huomenaamulla taas lähtee posti. Arvelet varmaankin mitä tuo viimen. lauseen puolikas tarkottaa. Varrohan niin selitän. Viime kirjeessäni taisin jo kertoa aavisteluni muutosta, tai taisi olla jo itse muutostakin. Kallen päivänä tämä patalj. siirtyi pois etulinjoilta ja olemme nyt erään osaston reservissä. Ryssät hyökkäsivät kovalla touhulla ja reservitkin siirtyivät varmuuden vuoksi vähän lähemmäksi. Hyökkäys tietysti torjuttiin ja samaten toisen ja kolmannenkin päivän hyökkäykset. Sanomalehdestä saat lukea tiedotuksen (jos sitä sanomiin pannaan). Ainakin tuhatkunta ryssää siirrettiin ”suorajalkaisten” joukkoon. Onhan siinä yhdeksi kerraksi ja meidänkin osaltamme. Sanon ”meidänkin” vaikkei tämä komppania ollutkaan sattumalta itse mukana, mutta olihan samasta isommasta osastosta, johon mekin kuulumme, ja samalla paikalla, jossa komppaniamme oli muutama päivä takaperin vartiossa. En tiedä lieneekö nämä sellaisia asioita, joista ei saisi kirjottaa, mutta ei kait tämä mitään vaarallista ole. Varsinaisesti lepoon emme ole vielä päässeet, eikä siis lomistakaan ole ollenkaan tietoa. En tiedä myöskään siitä, kauanko tätä olotilaa kestää. Päästäänhän siitä aikanaan selville, eikä muulla ole väliäkään. Oli se hauskaa, että taas saitte kaikin olla koolla vaikka vain vähänkin aikaa. Virkistystä te varmaan tarvitsette, vaikka olettekin reippaita, ja virkistystähän aina Annikki tuo tullessaan. Tällaisena aikana kaksin vertaisena. Jos A. on vielä kotona kerro hänelle parhaat terveiseni. Joko te siellä alatte tottua pakkasiin? Täällä on jo täysin totuttu kylmään ainakin ”Mannerheimin linjan” tällä puolen, ja toisella puolella ei ole väliäkään, tai parempi kun ei ikinä tottuisikaan. Oikein tuntuu ihmeelliseltä, että minäkin joka aina olen ollut niin kovin viluinen, en ole erikoisemmin palellut täällä. Kiitos rakkainpani hellästä huolenpidostasi. Yskänikin alkaa jo olla parantunut, pari viikkoa sitä jo olikin ja sehän on tavallinen aika. Miten Täti jaksaa? Kai tällaset ajat ja vielä ankara talvi kysyvät häneltä aika paljon, mutta kai kylmät jo pian lauhtuvat. Entä joko Vuokko on saanut kapteenistaan tietoja? Terveisiä heille kaikille. Jää kultaseni Jumalan haltuun. Parane pian influensastasi ja voi hyvin. Parhain rakkain terveisin. Olavi Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen p. 02 7674256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa p. 0204 515523. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Jalasjoen Metsästysseura ry:n VUOSIKOKOUS perjantaina 21.02.2020 kello 18.00 majalla. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30. Johtokunta PELTOALUEEN VUOKRAUS Punkalaitumen kunta vuokraa peltoalueen viideksi vuodeksi vuodesta 2020 alkaen. Vuokrattava alue on n. 4,5 ha ja sijaitsee Kanteenmaassa. Vuokrattavan alueen kartta ja sopimusluonnos, josta selviää tarkemmat sopimusehdot, ovat kunnan internet-sivuilla www.punkalaidun.fi. Vuokrauksen yhteydessä vuokraajalle siirretään tukioikeudet. Tukioikeus palautetaan vuokranantajalle vuokrasuhteen päätyttyä. Mikäli vuokrattavaa aluetta tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai muuhun käyttöön, vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen ennen määräaikaa. Tarjousten vertailuperusteena käytetään tarjottua hintaa. Kirjalliset tarjoukset tulee toimittaa osoitteella Punkalaitumen kunta, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun. Kuoreen merkintä ”Pellonvuokraus”. Tarjoukset tulee jättää pe 28.2.2020 klo 15.00 mennessä. Punkalaidun 10.2.2020 Kunnanhallitus Oriniemen Martat ry:n VUOSIKOKOUS 27.02.2020 klo 13.00 Toimintanurkassa, os. Lauttakyläntie 2. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä yhdistyksen uusien sääntöjen hyväksyminen. Tervetuloa! Hallitus VUOKRATAAN KAKSIO 59 m 2 Leipurinkujalla. 0400 320 295 0400 731 188 Pohjoisseudun Toimintayhdistys Naisten sähly on maanantaisin klo 19–20.30 Vaparilla (Oriniementie 25) ja voit tulla mukaan toimintaan milloin vain. Punkalaitumen Maatalousnaiset Ma 24.2. klo 18.30 Punkalaitumen Osuuspankin kokoustiloissa luento ”Miten lisään helposti kasviksia lautaselle?”. Luennon pitää Anna Kari Pro Agriasta. LC Punkalaidun Kuukausikokoontuminen Ravintola Punkassa ke 19.2. klo 19. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 19.2. klo 18 klubineuvottelu, Jessica. Punkalaitumen Karjalaseura Su.23.2. klo 13 Tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Hallituksen palaveri puoli tuntia aikaisemmin. Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulu torstaisin kirjaston alakerrassa klo 18–19.30. Jalasjoen Nuorisoseura Su 23.2. klo 13 ulkoilutapahtuma Telkun kodalla. Vertaisohjaajien vetämä jumppa kaikenkuntoisille ja toiminnallinen luontopolku kierrettävänä. Lapsille ulkopelejä. Ota omat makkarat mukaan! Nokipannukahvia ja kuumaa mehua tarjolla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 14.2. klo 10 Äijävirtaa–ryhmän Skipbopeli Toimintanurkassa. Ma 17.2. klo 14 Kerho Pakarilla. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen lounaan klo 12.30 alkaen, ilmoita tulostasi Hilkalle 8.2. mennessä 040–582 4377. Jäsenmaksujen koonti. Tietoviisaskisa. Kerätkää kolmen henkilön joukkueita. Leena ja Seija kertovat aivoterveydestä. Muuta ohjelmaa. Ma 17.2. klo 16 Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. Lauluryhmä mukaan. To 20.2.klo 13 Laskiainen lähellä Hilmassa ja Matissa sekä Kaisankodilla (Apunen). Pe 21.2. klo 10 Äijävirtaa–ryhmän keilailuvuoro Huittisten keilahallissa. Kimppakyydit torilta klo 9.30. Kutsut: Pe 14.2. klo 12 alkaen Huittisten yhdistys kutsuu viettämään Ystävänpäivää Suttilan Kalliolaan. Keittoruokailu, ohjelmaa ja karaoketanssit. Su 16.2. klo 13–16.30 Suodenniemen yhdistys kutsuu Tanssimaan Urheilutalolle, os. Röyskäntie 6. Tanssit tahdittaa Honkala Team. Ti 25.2. klo 12–17 Laskiaisrieha Someron Teeriharjulla Salontie 962. Aloitetaan hernekeitolla, kahvit, ohjelmaa, tanssiorkesteri Focus ja Sakke Kotilainen. Matkat: To 23.4. teatterimatka Poriin. Mannerheim ja Saksalainen suudelma. Päivänäytös klo 13. Ilm. nopeasti Hilkalle 040–582 4377. 6.8. PuHuVa:n alueen kanssa yhteinen matka Hamina Tattooseen. Kysy paikkoja ja lisätietoa Hilkalta 040– 582 4377. Piirin matka Kroatian Dubrovnikiin 2.–6.6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hilkalle nopeasti 040–582 4377. MTLH:n Tuetut lomat vuodelle 2020 nyt haettavissa: Kuntoutuskeskus Kankaanpää 17.8.–22.8., Rokua Health & Spa 27.9.–2.10. Tietoa löydät myös kotisivuilta tarkemmin: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Avantouinti Kivirannassa perjantaisin. Sauna lämmin klo 17–20. Punainen Risti Kulmakamari: La 15.2. klo 9–13 Ystävänpäivän tapahtuma. 4H-sarka 4H-kerho (1–6 lk) Pohjoisseudulla to 17.30– 18.45. Keskustan 4H-kerho (1–3 lk) Eskariluokassa to 16–17, Keskustan 4Hkerho (4–6 lk) Yrittäjätalolla klo 17.30–18.30. Nurkka 36 ke ja pe klo 13–15. Perjantain Nurkka kirjastolla. Seura toimivat Kirje talvisodasta SPR:n KIRPPARI avoinna ti 14-18 to 9-13 la 9-13 KULMAKAMARI avoinna ti 11-14 ke 11-15 to 13-16 P. 044-979 3780 8.2. kilpailtiin Virttaalla hirvenhiihdot lumenpuutteen vuoksi hirvikävelyinä. Kilpailussa ammuttiin 10 laukausta ja arvioitiin neljää etäisyyttä. Tuloksia: S13: 1. Ville Berg (ammunta 95) 1072, 2. Anna Vähä-Jaakkola (87) 1050, 3. Hilma Aro (79) 924, 4. Fanny Vähä-Jaakkola (92) 922, 5. Tuure Vähä-Jaakkola (91) 820, 6. Oskari Vähä-Jaakkola (65) 788, 7. Anni Vähä-Jaakkola 398. N: 2. Päivi Vähä-Jaakkola (93) 1076. Alle 65: 25. Harri Mäkelä (81) 926, 27. Esa Berg (79) 898. Hirvikävelyt Virttaalla MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Perhekahvila tiistaisin klo 10–12 Toimintanurkassa.