Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 15. päivänä N:o 42 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Punkalaitumen syksy tuo tullessaan hienojen lenkkimaisemien lisäksi myös ihan uusia harrastuksia kaikenikäisille punkalaitumelaisille. Yhdessä syksyyn Syksy synnyttää kauniin väriloiston lisäksi paljon muutakin, mistä nauttia. Pitäjällä on alkamassa kaksikin uutta kerhopiiriä, joissa pääosassa ovat tällä kertaa erityisesti miehet. Ipanoita unohtamatta. Talkoohengestä toimiva kyläyhteisö tunnetaan. Sellaisesta on vahvoja merkkejä muun muassa Oriniemessä ja Jalasjoella. Juttua kyliltä sisäsivulla. Tänään juhlimme maaseudun naisia, jotka ovat totisesti juhlansa ansainneet! Lehdessä lisää. Jahdistakin kerromme, siitä kovin tärkeästä, yhteisestä tekemisestä. Metsästäjät eivät tuo vain maittavaa ruokaa pöytään. Kyllä hekin luonnosta ja toistensa seurasta nauttivat. Ja heitä on paljon. Oman pitäjän paikallislehteen mahtuu tänäänkin monenlaista yhteistä asiaa. Meidän lehdestämme myös ilmoitukset luetaan kirkkaan valon alla. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 19. 21.10. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET MAISTUVAAN ARKEEN! PUOLA Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 15. 18.10. KALATORILTA PE PYYMÄEN KONSULENTTI 5 99 kg 19 95 kg 1 00 kpl 7 95 kg 4 99 kg PALVELUSTA 8 95 kg PLUSSAKORTILLA 5 95 kg 4 99 rs PLUSSAKORTILLA 13 95 kg 2 99 pkt 9 90 pkt 8 95 kg 8 95 kg 1 55 kpl 4 95 rs Iso sämpylä 5 kpl (5,58) 3 35 ps Pirkka Calluna 13cm Elers Medical Kasvosuojus 25 kpl/pkt ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA GRILLISTÄ 99 ps 1 29 kg PUOLA SUOMI 24 95 kg 59 kg SUOMI NORJA 18 95 kg HIRVIJAHTIIN 2 79 pkt Naudan ulkofile palana SUOMI Siikafilee tuore, ruodoton SÄÄVARAUS SUOMI ERÄ Metsäranta Lihapätkä 360 g (8,31/kg) Auran sinapit 275 g (5,64/kg) Keräkaali SUOMI Omena Jonagold Pirkka Ruusukimppu Roosa nauha ERÄ 4 99 kimppu SUOMI Porsaan kassler palana Porsaan kasslerpihvit naturel ja maustettu SUOMI GRILLISTÄ Tapola Mustamakkara SUOMI SUOMI Sika-nauta jauheliha Silakkafilee tuore SÄÄVARAUS SUOMI Savulohifilee ruodoton ERÄ 12 95 kg Nieriä tuore, kokonainen Savukirjolohi palana 4 99 rs 25 95 kg Tonnikalafilee Leroy Sinisimpukka 1 kg, elävä ERÄ TANSKA ESPANJA ERÄ ISLANTI Pirkka Naudan jauheliha 10 %, 600 g, (8,32/kg) ERÄ SUOMI Atria Kanan ohut fileeleikkeet 400-500 g (9,90-12,38/kg) PLUSSAKORTILLA Kivikylän Huiluntuhti-grillimakkara 400 g (6,98/kg) 3 85 pkt Snellman Kotimainen palvikinkku 400 g (9,63/kg) Ingman Creamy-kermajäätelöt 850ml (3,53/l) 9 00 3 pkt 99 kg 10 00 3 kpl LAHJOITUS 0,20 €/KIMPPU PLUSSAKORTILLA Embo wc-paperi 16 rl ja Emilia talouspaperi 8 rl 10 00 satsi Porsaan suikaleliha SUOMI Porsaan jauheliha SUOMI 7 95 kg Broilerinkoipi SÄÄVARAUS Muikku perattu, tuore 3 00 3 ps Mummon Poimutetut ranskanperunat 450 g (2,22/kg) 3 00 3 kpl Klementiini ESPANJA 2 89 pkt Popsi Iso viitonen 900 g (3,21/kg) Pirkka Kalapuikko 250 g (4,00/kg) ERÄ SUOMI SAKSA PALVELUSTA SUOMI Pirkka Peruna 2 kg (0,50/kg)
Torstaina lokakuun 15. päivänä – N:o 42 – 2020 2 15.10. ”Herra, teidän Jumalanne, ei vaadi teiltä muuta kuin sen, että pelkäätte häntä, että aina vaellatte hänen teitään, että rakastatte häntä ja palvelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne.” 5. Moos. 10:12. 16.10. Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti. 1. Joh. 2:15–17. 17.10. Siinä, että julistan evankeliumia, ei ole mitään ylpeilemistä, sillä minun on pakko tehdä sitä. Voi minua, ellen evankeliumia julista! 1. Kor. 9:16. 18.10. Kuuntele, kansani, mitä opetan, tarkatkaa sanojani, te kaikki. Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia, vanhoja asioita, joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet. Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt. – Jumalaan heidän tulee turvautua, muistaa, mitä hän on tehnyt. – Ps. 78:1–8. 19.10. Lujalla kädellä Herra veti minut pois siltä tieltä, jota tämä kansa kulkee. Jes. 8:11. 20.10. Älkää siis pelätkö, mitä se (kansa) pelkää. Pitäkää te Herra Sebaot pyhänä, pelätkää vain häntä. Jes. 8:12–13. 21.10. Jumala voi todistaa, etten sano teille sekä: ”Kyllä” että: ”Ei”. Eihän myöskään Jeesus Kristus tullut ollakseen sekä ”kyllä” että ”ei”, vaan hänessä toteutui ”kyllä”. Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet hänessä vahvistuksen. 2. Kor. 1:18–20. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 15. pnä lokakuuta 1970 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 15. pnä lokakuuta 1920 Päivän sanat Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme JOHANNA SKOTTMANIN muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Vuokko, Håkan ja Felicia Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 18.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Sorsa, Mäkinen. Saarna Milla Korkalainen. Ma 19.10. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Ke 21.10. Hautausmaan haravointitalkoot klo 8 alkaen. Omat haravat mukaan. Seurakunta tarjoaa ruuan ja kahvit. Tervetuloa! To 22.10. klo 18 Miesten ilta rennossa ilmapiirissä Pappilassa. Kokoonnumme keskustelemaan miehiä koskettavista ja kiinnostavista asioista. Asiaa puhutaan mutta ei turhan vakavasti, vaan leppoisan huumorin höystämänä. Keskustelemme mm. elämän iloista ja suruista, uskosta ja Jumalasta, terveydestä, liikunnasta, ikääntymisestä, urheilusta ja kaikesta, mitä yhdessä haluamme. Ilta alkaa aiheen alustuksella, jonka jälkeen on vapaata keskustelua. Keskustelu jatkuu kahvin ja pullan kera, jonka jälkeen illan päättää lyhyt iltahartaus. Miesten ilta järjestetään kerran kuukaudessa torstaisin klo 18.00. Ensimmäinen Miesten ilta pidetään pappilan perinteikkäässä isossa salissa. Tällöin myös suunnittelemme tulevien iltojen aiheita. Kokoontumisrajoitusten vuoksi on ennakkoilmoittautuminen välttämätöntä. Kysymykset ja ilmoittautumiset: petri.paasikallio@evl.fi tai 040 804 8812. Su 25.10. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Uusi-Kuitti, Helmi Siuko. Musiikki: Pe 16.10. klo 18 Kaipuusta kiitokseen. Muusikkopariskunta Minna ja Jussi Pyysalon konsertti kirkossa. Illan ohjelmassa on omaa ja lainattua laulustoa kaipuun ja kiitoksen aiheissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ja vapaavalintainen ohjelmamaksu. Tervetuloa! Ma 26.10. klo 19 Suomalaisen messun kuoroharjoitukset kirkossa. Mäkinen. Nuoret: Pe 23.10. klo 18 Nuortenilta Pappilassa. Lähde mukaan isosten kanssa viettämään mukavaa iltaa Pappilan pihalle. Isosten valmistelemaa ohjelmaa, iltahartaus, nuotioilta. Mukana myös seurakuntapastori Petri ja kasvatustyöntekijä Leena. Huonon sään sattuessa kohdalle, siirrymme Pappilan saliin. Kuollut: Annikki Helena Salminen 90 v. Huom. Havujen tuontia haudoille tulee välttää ennen haravointia. Kiitos syysmyyjäisiin tavaraa lahjoittaneille ja osallistuneille! Joh. 9:42–38 Sokeana syntynyt saa yllättäen kyvyn nähdä. Hän havahtuu maailmaan, joka on täsmälleen sama kuin vielä hetkeä aikaisemmin, mutta kaikki näyttää nyt toiselta. Mikään ei ole enää ennallaan. Varjot väistyvät, valo voittaa ja maailma piirtyy esiin ensikertaa värikylläisenä ja kirkkaana. Toisin on fariseusten laita. He näkevät maailman samoin vanhoin silmin. Heidän maailmansa on muuttumaton, Mooseksen lain maailma. Aurinko nousee ja laskee ja tähdet syttyvät taivaalle tänään, samoin kuin eilen ja huomenna, Jumalan muuttumatonta luomisjärjestystä seuraten. Kerran viikossa tämä tapahtuu merkiksi sapatista, Jumalan Israelin kansan kanssa tekemästä ikuisesta liitosta. Sen pyhyyttä loukannutta tulee rankaista kuolemalla ja sinä päivänä työtä tehnyt poistaa kansan keskuudesta. (2. Moos. 31:12-17) Miksi siis parantaa juuri tuolloin, kun viikossa on kuusi muutakin päivää? Miksi loukata Jumalan pyhyyttä ja vaarantaa hänen liittonsa? Tähän ei näkönsä saanut osaa vastata: ”Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.” Sokea tai näkevä, parantunut saa yhtä kaikki luvan häipyä, fariseuksille hän on syntymästänsä syntinen ja syntiä täynnä. Toisin on parantajan laita. Jeesuksesta sen enempää sokeana syntynyt kuin hänen vanhempansa eivät ole tehneet syntiä, josta Jumala heitä näin rankaisisi. Päinvastoin kaikki on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Näön saamista seuraa ero vanhasta sekä uusi kohtaaminen Ihmisen Pojan kanssa. Jumalan kohtaaminen avaa silmät, vapauttaa ja johtaa hänen yhteyteensä. Kuka siis onkaan sokea ja kuka syntinen, kuka maailman valo? Kun avaat silmäsi, mitä näet? Mika K T Pajunen Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja sekä luterilaisen ja anglikaanisen kirkon pappi Kun avaat silmäsi, mitä näet? SANA SINULLE Outo sairaus sulki yhteiskoulun ovet Punkalaitumen Yhteiskoulun oppilaita sairastui viime viikon torstaina ja perjantaina outoon tautiin, jota ei vielä viikon vaihteen tienoilla pystytty määrittelemään. Lääninlääkärin määräyksestä lomautettiin koulun oppilaat varmuuden vuoksi lauantaiksi ja maanantaiksi. Sairastumiset alkoivat torstaina 8.10. Taudin kuvaan kuuluivat päänsärky, pahoinvointi ja oksennuskohtaukset. Kuumetta oli havaittavissa vain muutamalla oppilaalla. Sairastuneita oli loppuviikolla noin sata eli lähes neljännes koulun oppilasmäärästä. Neljältä oppilaalta otettiin näyte perjantaina ja lähetettiin Turkuun laboratoriotutkimuksiin. Lisää näytteitä otettiin tämän viikon alussa ja näistä näytteistä tehdään perusteellisempi tutkimus valtion seerumilaitoksessa Helsingissä. Punkalaitumen kunnanlääkäri Osmo Paloheimo kertoi, että sunnuntaina saatiin vastaukset neljästä ensimmäisestä näytteestä. Nämä ensimmäiset näytteet eivät osoita, että kysymyksessä olisi hiirilavantauti. Tässä mielessä saamme siis olla suhteellisen rauhallisia. Tiistaina tarkastetaan sairastuneiden ja sairaana olevien määrä ja tämän jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä. Sunnuntaina saadun lausunnon mukaan tauti ei missään tapauksessa ole hiirilavantautia vaan se vaikuttaa äkkiseltä vatsataudilta, jonka aiheuttajasta nyt pyritään saamaan selkoa. Kun tautitapaukset ovat niinkin suljetusta piiristä kuin yhdestä koulusta, tuntuu siltä, että taudin alkuperä olisi löydettävissä vedestä tai ruoasta. Yhteiskoulun vedestä ja maidosta otettiin myös näytteet ja lähetettiin tutkittavaksi. Näistäkin saadaan tiedot tämän viikon aikana. Tauti levisi nopeasti. Saattaa olla, että kysymyksessä oli nopeasti ohimenevä ruokamyrkytys. Näytteiden tutkiminen tuonee vastauksen tähän kysymykseen vielä tämän viikon aikana. Tämän taudin tapaisia oireita on viime aikoina esiintynyt henkilöissä eri puolilla pitäjäämme. Tähän mennessä suoritetuissa tutkimuksissa ei kuitenkaan mitään lavantautiin tai pikkulavantautiin viittaavaa ole löydetty. Paikkakunnan uutisia – Warallisuusweron ensimäinen koonti toimitettiin kunnassamme wiime wiikon keskiwiikkona. Waikka werot nousiwat monellakin huomattawiin summiin, suoritettiin werot werrattain hywin, ainoastaan pienempiä summia jäi rästilistalle. Niin kuin tiedetään, maksettiin tällä kertaa ainoastaan puoli weroista, mutta niiden, jotka nyt jättiwät suorittamatta puolet weroista, tulee ulosottomiehelle suorittaa koko wero yhtaikaa. Mitään kapinawahinkojen korwausta ei kannossa suoritettu. – Maanteiden talwikorjuut tarjottiin täällä huutokaupalla wiime tiistaina, mutta huutajia oli huutokauppaan kerääntynyt perin wähän. Ainoastaan Jalasjoen ja Kouwolan teillä kävi kauppa jotenkin tyydyttäwästi, mutta postitiellä nousiwat hinnat kalliiksi ja muutamista osista ei tehty edes minkäänlaisia tarjouksia. – Liitsolan meijeri itsenäistynyt Kuten ennen mainittiin, päätti Punkalaitumen Osuusmeijeri O.Y. yhtiökokouksessaan erinäisillä ehdoilla Liitsolan meijerin antaa erota itsenäiseksi meijeriksi. Lopullinen kauppasopimus hywäksyttiin ja allekirjoitettiin wiime tiistaina. Sama meijeri pitämässään hallituksen kokouksessa walitsi isännöitsijäksi maanwiljelijä Jaakko Kartanon. Lottien iltamassa wiime sunnuntaina oli ohjelmaa werrattain runsaasti ja suoritettiin se kaikin puolin ansiokkaasti. Awauspuheen piti neiti Kalinen ja esitelmän tohtori Einola, runon lausui neiti Martta Suwanto. Soittoa esittiwät neidit Aarniot. Sekakuoro lauloi useita lauluja. Wiela esitettiin waikuttawa kuwaelma. Yleisön oli iltamassa werrattain runsaasti. Kelpaa perunatkin. Wiime wiikolla eräänä yönä warastettiin palstatilallisen Kalle Kaskelan Kostilasta, perunakuopasta joukko perunoita. Waikka kuoppa sijaitsi hywin lähellä Kaskelan asuntoa, onnistui warkaan tai warkaiden yön pimeydessä käydä kuopalla kenenkään huomaamatta. Kanteenmaalaisen rengin kipeä jalka Punkalaitumen Kanteenmaan kulmilla on kerrottu 1800ja 1900-luvun vaihteen tienoilla tapahtunutta sattumusta, jossa erään talon renkipoika oli kevättalvella rankapuumetsässä loukannut jalkansa ja sitten sairastanut sitä monien mielestä ehkä tarpeettomankin kauan pitkälle kesään saakka niin, että laidunten aitojen kevätkorjaukset ja kiireiset toukotyötkin jäivät häneltä suorittamatta. Hän vain makaili sängyssään ja vain vaivoin keppiin nojautuen kykeni kävelemään ruokapöytään ja käymään ulkona tarpeillaan. Kipeää jalkaa varten oli kudottu kookas sukka, jonka pohjaan oli ommeltu nahkaa jonkinlaiseksi anturaksi, ”kon kaikki jalluustimek kiristi nin tavattomasti.” Viimein juhannuksen etupäivinä kipeä jalka kuitenkin paranKeruuarkistojen lehdiltä tui kuin ihmeen kaupalla. Kerran rengin nukkuessa pikkupojat olivat vaihtaneet invajalkineen kipeästä jalasta terveeseen, ja kun renki sitten herättyään lähti ulkona käymään, niin hän kiskoikin saappaan siihen sukattomaan jalkaan, nojautui keppiinsä päinvastoin kuin tähän asti ja väärällä jalalla ontuillen köpötteli pihalle. Tästä talon väki sai aiheen epäillä kivun todellista sijaintia ja suuruutta, vaikka vielä 1800-luvun lopulla ei lääkäreitäkään juuri tavattu kysellä ja käyttää, ja kerrotaan, että jo seuraavana päivänä renkipoika oli joutunut lähtemään ”kesämaan sontia levittään siinä kom muukkim miähet.” Teksti: Heikki Keskumäki Deetä pimeyteen: Devisol 20ug 200 tablettia p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 nyt 15,90 €!
Torstaina lokakuun 15. päivänä 2020 – N:o 42 – 3 Aleksis Kiven päivänä saattelimme äitimme taivasmatkalle yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa. Pitkä elämäntaival oli tullut päätökseensä. Taival alkoi Vanttilan kylästä, Huhtamäen pikkupaikasta. Paikasta, joka säilyi äidille rakkaana koko elämän. Koulutie alkoi Länsipään koululta vieden keskikouluun Huittisiin jo hyvin nuorena, 13-vuotiaana. Usein jälkeenpäin vuonna 1930 syntynyt äitimme muistelikin, miten nuorina silloin lähdettiin kotoa kouluviikoksi vieraiden luo asumaan. Ylioppilaaksitulon jälkeen äiti palasi hetkeksi kotipaikkakunnalle Vanttilan kansakoulun opettajaksi. Sieltä matka jatkui ensin Lastenlinnaan opiskelemaan lastenhoitajaksi Arvo Ylpön oppiin. Oppilasajoilta äiti muisteli hymyssä suin, miten samaan aikaan siviilipalvelustaan suorittanut Jörn Donner harppoi sairaalan pitkiä käytäviä valkoisen takin liepeet lepattaen. Nuoren lastenhoitajan tie vei Huittisten sairaalan kautta Poriin sairaanhoitajaopiskelijaksi. Suorittaessaan harjoittelua Satalinnan sairaalassa, hän tapasi isämme, joka oli siellä toipumassa tuberkuloosileikkauksesta. Vuonna 1960 alkoi yhteinen matka, joka kesti isämme kuolemaan, vuonteen 2005. Rakkaus ja kaipaus ei loppunut milloinkaan. Vielä viime keväänä äiti otti esiin rahapussissa säilyttämänsä valokuvan, jossa kaksi nuorta hymyilee toistensa käsipuolessa ensimmäisenä vappunaan. Kirjeet, jotka isä seurusteluaikana hänelle kirjoitti, ovat tallella piirongin hyllyllä. Ensimmäinen yhteinen koti perustettiin Punkalaitumen terveystalon henkilökunnan asuntoihin. Äiti oli kouluttautunut terveydenhoitajaksi ja saanut paikan Punkalaitumelta, missä teki työuransa lasten terveydenhoitajana eläkkeelle siirtymiseensä asti. Meistä tuli osa tiivistä yhteisöä, johon kuuluivat niin terveydenhuollon työntekijät kuin heidän perheensä ja terveystalolle muuttaneet Karppaset. Seurakunta oli lähellä äidin sydäntä ja hän toimi aktiivisesti niin luottamushenkilönä kuin lähetystoimikunnassakin. Yhdessä muiden kanssa hän oli perustamassa lähetyskahvilatoimintaa ja osallistui erilaisiin tempauksiin, kuten lähetyksen hyväksi järjestettyihin ”orjamarkkinoihin”, jonka tuotolla kerättiin varoja lähetystyölle. Kirkkokuorosta ja -kuorolaisista tuli äidille tärkeä osa elämää. Musiikki oli perheessämme vahvasti esillä. Se soi äidin elämässä loppuun asti radion välityksellä. Iltaisin äiti kuunteli mielellään klassista musiikkia unta odotellessaan. Äiti kuului SPR:n paikallisosaston perustaman kirpputorin vapaaehtoisten myyjien rinkiin. Into kirpputorityöhön aiheutti välillä kotona pientä kinaa, kun äiti kävi kaappeja läpi ja tahtoi viedä vähällä käytöllä olleita vaatteita myyntiin. Tätä sitten jälkeenpäin nauroimme äidin kanssa. Eläkkeelle jäätyään äiti toimi vuosien ajan Punkalaitumen museoja kotiseutuyhdistyksen vapaaehtoisena museo-oppaana toiminnan alusta lähtien siihen asti, kun voimat eivät enää riittäneet. Hänen opastuksellaan lukemattomat koululaisja eläkeläisryhmät tutustutettiin menneiden sukupolvien elämään Yli-Kirralla. Kiinnostus historiaan ja omiin juuriin oli vahva. Kodin kauniit yksityiskohdat ja siisteys olivat äidille luontaista. Kesäisin pihamaalla viihtyivät monet kukat ja takapihalla viljeltiin tomaattikopissa niin tomaatteja, kesäkurpitsaa, salaattia kuin kurkkujakin. Niistä riitti jaettavaksi muillekin. Ruuanlaitossa äiti kokeili mielellään uusia ohjeita ja TV:n Kati Nappa ruokaohjelmineen oli usein ideoiden alkulähteenä. Pilke silmäkulmassa isämme joskus uhkasikin lopettaa koko ohjelman. Käsillä tekeminen oli tuttua jo äidin omasta lapsuudesta. Nukkemme saivat uusia vaatteita, samoin me lapset. Kansalaisopiston käsityöpiirissä valmistui kansallispuvut tyttärille. Jouluisin paketista paljastuivat uudet villasukat. Monet paikalliset ammattilaiset ja yrittäjät sekä naapurit, ystävät ja lähisuku muodostivat tukiverkon, jonka turvin äitimme pystyi asumaan kotona loppuun asti. Äiti oli skarppina viimeiseen saakka ja kertoili mielellään elämästään. Muisteltavaa riittikin monelta vuosikymmeneltä. Kirjoittajina tyttäret Leena ja Liisa Yhdessä tuumin yksinäisyys nurin VAINAJIA Annikki Salminen 13 nuorta kutsunnoissa Viime viikon torstaina osallistui kunnantalolla pidettyihin kutsuntoihin 13 nuortamiestä. – Porin prikaati Säkylässä on ollut suosituin punkalaitumelaisten asevelvollisten palveluspaikoista tällä seudulla. Jos joku välttämättä haluaa Sodankylään armeijaan lähteä, niin mikään ei estä. Kunhan lähtijä ymmärtää, miten pitkä matka Punkalaitumelta on Sodankylään, naurahtaa Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Matti Heininen. Lääkärin tarkastus on palvelukseen kutsutuille jo tehty, kutsuntojen yhteydessä lääkäri tapaa kutsutun vain silloin, jos tilanne on jollain tavoin muuttunut. – Varusmieheksi voi astua palvelukseen maavoimissa kymmenessä, merivoimissa kahdessa ja ilmavoimissa neljässä joukossa. Lisäksi on mahdollista suorittaa varusmiespalvelus rajavartiolaitoksessa. Kutsunnoissa oli tälläkin kertaa vain nuoria miehiä. Missä naiset? – Asevelvollisuuslaki ei koske naisia, näin ollen he eivät ole kutsunnanalaisia. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta määrittää naisten hakeutumisen palvelukseen. Vuosittain hakeutuneille pidetään kutsuntoja muistuttava valintatilaisuus, jossa heidän palveluskelpoisuusluokkansa määritellään ja käsketään heille, samaan tapaan kuin miehillekin, palveluksen aloittamisaika ja -paikka, kertoo Heininen. Puolustusvoimien noin 8 000 sotilaasta jokainen, ja myös osa noin 4 000 siviilistä, on suorittanut varusmiespalveluksen. Everstiluutnantti Matti Heininen Punkalaitumen kunnantalon kutsunnoissa. Hanna-Mari Kamppikoski Kansainvälistä maaseudun naisen päivää vietetään tänään 15. lokakuuta. Maaja kotitalousnaiset muistuttaa, että Suomessa maaseudun naisilla on tärkeä rooli maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäjinä ja kehittäjinä. YK:n kansainvälinen maaseudun naisten päivä nostaa maailmanlaajuisesti valokeilaan naisten aikaansaannokset maaseudun kehityksen edistämisessä, ruokaturvan parantamisessa ja taistelussa syrjäisten seutujen köyhyyttä vastaan. Suomessa haasteena on erityisesti maaseudun palveluiden heikkeneminen. – Suomalaiset naiset ovat perinteisesti olleet tärkeitä maaseudun kehittäjiä. Maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt painottaa, että naisten merkitys on nykyisinkin hyvin tärkeä. Siksi maaseudun väestörakenteen vinoutuminen pitäisi saada pysäytettyä. – Suomen maaseutu on monin paikoin väestön, palvelujen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemisen kierteessä. Erityisesti nuoret ja naiset muuttavat herkemmin pois. Harvaan asutulla maaseudulla voi sataa 18 – 29 -vuotiasta naista kohden olla 136 miestä, Hellstedt kertoo. Työpaikat tärkeitä Maaseudun työpaikat ovat keskeinen tekijä naisten paluumuutolle ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittymiselle. Maaseudun monipaikkaisuudesta puhuminen on korostunut koronapandemian aikana. Vaikka kaupungistuminen on edelleen megatrendi niin meillä kuin muuallakin maailmassa, monipaikkaisuus on myös yhä yleisempää. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös naisyrittäjyyden kehittymiMaaseudun naisia juhlitaan tänään selle maaseudulla. Maaja kotitalousnaiset kannustaa maaseudun naisia yrittäjyyteen. – Useimmat MKN-yritysasiantuntijoistamme ovat maaseudun naisia itsekin. He kulkevat yrittäjän rinnalla ja opastavat kaikissa yrittäjyyden vaiheissa. Hellstedt muistuttaa, että maaseudun naiset huolehtivat usein työn ja kodin lisäksi myös oman yhteisönsä hyvinvoinnista. – Maaseutua elävänä pitävät, ja yhteisöllisyyttä tarjoavat yhdistykset ja tapahtumat pyörivät usein naisvoimin. Maaseudun naiset ovat todella päivänsä ansainneet. Ikävä ja yksinäisyys ovat olleet monen seuralaisina korona-aikana. Eivätkä vain ikäihmisten harmina. Ihan pieni lapsikin kaipaa ystäviään ja rakkaitaan. MLL ja seurakunta ovat vastanneet huutoon ja starttaavat nyt tahoillaan molemmat ihan uuden toimintamuodon. Isät ja ipanat puuhailevat uudessa piirissä. Seurakunnassa miehet tulevat yhteen keskustelemaan, jakamaan ajatuksia, olemaan yhdessä. Moni metsästäjä sanoo ampumisen olevan vain yksi osa hyvin suosittua harrastusta. Yhdessä oleminen ja tekeminen, luonnossa kulkeminen ovat metsästyksessäkin tärkeitä. Latu ja polku -järjestön lenkkitreffit keräsivät yllättävän paljon osanottajia. Yksinkin pystyy kävelemään ja venyttelemään. Se on se yhteys toiseen ihmiseen, jota treffeillä haettiin. Yksinäisyys vie voimia ja panee matalaksi. Kun siinä rinnalla on vaikkapa vain hetken joku toinen ihminen, saa voimia pitkäksi aikaa. Ja eihän sitä tiedä, vaikka jonkin ajan kuluttua huomaisi, että näistä tapaamisista on tullut ihan säännöllisiä. Yksinäisyys onkin vaihtunut ystävyydeksi.
Torstaina lokakuun 15. päivänä – N:o 42 – 2020 4 Paperinkeräyspäivä on vuosittainen, suosittu tapahtuma Jalasjoella. – Täällä haisee niin ihanan hyvälle, huudahti Jalasjoen nuorisoseuran pihalle juossut lapsi. Hän taisi tarkoittaa Arttu Sorrin paistamia lettuja. Paistaminen sujuikin nuorelta mieheltä sutjakkaasti, jo kesällä tämä kokiksi opiskelija on letunpaistohommissa ahertanut. 4H-yrittäjä Sorrin tehtäviin kuuluu myös avantosaunan lämmitys Kivirannassa. Jalasjoen nuorisoseuran pihalle tuotiin jälleen lokakuisena lauantaina suuret määrät paperia. Aurinkoisella syyssäällä myös torilla vierailtiin ja kahvikupponenkin maistui. Kurottajakuskina tapahtumassa toimi Esa-Matti Välimaa, hänen toimestaan runsaat määrät paperia päätyi lavalle. Jalasjoen nuorisoseura on järjestänyt paperinkeräyksiä jo kuutisen vuotta. Silloin Kiertolan koulun toiminta päättyi ja keräys siirtyi nuorisoseuralle. Tonneittain paperia – Paperia tulee noin 12 – 15 tonnia, vuosien saatossa määrät ovat kyllä pienentyneet. Seura saa keräyksestä noin 500 euroa, mutta siitä vähennetään kulut, niin ei käteen juurikaan mitään jää. Enemmänkin tämä on Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta ovat yhdessä päättäneet ulkoistaa ICT-palvelut. Kuntien Tiera Oy vastaa jatkossa kuntatoimijoiden ICT-palveluista kokonaisuutena, vähintään seuraavan viiden vuoden ajan. Sastamalan Tukipalveluiden ICT-henkilöstö siirtyy osaksi Tieraa ensi vuoden alusta. – Meillä töissä ei tulla minkäänlaista muutosta kokemaan. Kunnalla on jo ollut osakkeita Tierasta. Vanhassa Sastamalan Tukipalveluissa ei enää ollutkaan meidän lisäksemme kuin Sastamala, kertoo kunnanjohtaja Tuija Ojala ICT-palveluiden ulkoistamisesta. – Palvelut säilyvät hyväntasoisina. Digitalisoituminen on päivän sana, olemme siinä vahvasti mukana. Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski ICT-palvelut ulkoistetaan Punkalaitumelta ampaisi kaksi yksikköä pientä maastopaloa sammuttamaan Isosuontielle klo 19 aikaan perjantaina. – Ilmeisesti nuotio sytytti turpeista, noin 3 x 5 metrin kokoista maa-aluetta palamaan. Noin metrin syvyydestä on paloa sammutettu, kertoi tilannekeskuksen palomestari Ilpo Kuokkanen Pirkanmaan Pelastuslaitokselta. – Töitä tehtiin iltaan asti ja seuraavana päivänä palokunta kävi vielä kaksi kertaa tarkistamassa, että kytyjä ei jäänyt. Ei jäänyt, kertoo Punkalaitumen palokunnan apulaispäällikkö Petri Korhonen. Nuotio sytytti Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen keskustasta on anastettu 8. – 9. lokakuuta välisenä aikana Muuli-merkkinen kevytperävaunu, kertoo rikoskomisario Pauli Pitkäkoski SisäSuomen poliisilaitokselta. Peräkärry varkaiden matkaan Ampuma-aseita joutuu pelkästään huolimattoman säilyttämisen vuoksi joka vuosi paljon vääriin käsiin. Aseen haltijalle on säädetty ampuma-aselaissa huolellisuusvelvoite, jonka mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten haltija on velvollinen pitämään niistä sellaista huolta, ettei vaaraa niiden joutumiselle asiattomien haltuun ole. Vastuu ampuma-aseen huolellisesta ja asianmukaisesta säilyttämisestä on aina aseen haltijalla. Viime vuonna säädetyn ampuma-aselain muutoksen myötä aseen haltijan tulee huolehtia siitä, että jos hänellä on säilytettävänään erityisen vaarallinen ampuma-ase, useampi kuin viisi ampuma-asetta tai aseen osat useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen, aseet on säilytettävä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaapin hankkimiselle säädetty siirtymäaika umpeutuu 30.11. Turvakaappia ei edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. Aseet säilytettävä oikein Tänä talvena talvirenkaat voidaan vaihtaa alle ensimmäistä kertaa säiden, eikä vain kalenterin perusteella. Talvirenkaita tulee käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää marrasmaaliskuun aikana. Valvontatilanteessa talviolosuhteet määrittelee poliisi. – Silloin kun on liukasta, ei kesärenkailla saa ajaa, toteaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen. –Aamulla ei kannata lähteä ajamaan kesärenkailla, jos päivällä on odotettavissa lumisadetta tai muuten liukasta keliä. Jos liukas keli jälleen kerran yllättää, niin ilman talvirenkaita ei tietenkään pidä lähteä ajamaan esimerkiksi takaisin kotiin, muistuttaa Ihalainen. Talvirenkaat alle säiden mukaan Jalasjoella kerättiin toistakymmentä tonnia paperia Esa-Matti Välimaa toimii jo toista vuotta kurottajakuskina tapahtumassa. kylän yhteinen tapahtuma ja ihmiset alkavat jo kesällä kysellä, että järjestetäänkö keräys. Kyllä tämä päivä on meille talkooväelle ja kyläläisillekin todella kiva päivä. Ihmisiä on paljon liikkeellä, tutut tapaavat toisiaan ja kahvioonkin tullaan papusopalle tai kahville ja seurustelemaan, kertoo Jalasjoen nuorisoseuran johtokunnan jäsen Erja Lakkonen. . Papusoppaa Seura on tähän asti tarjonnut papusopan paperin tuojille, mutta nyt koronavuonna papusoppalautasen sai vapaaehtoisella maksulla. Sillä tuotolla seura saa vähän peitettyä kuluja. Paperinkeräyksessä touhuaa Jalasjoella kymmenkunta henkilöä. Osa porukasta purkaa kuormia ja osa kiertää pitäjällä hakemassa papereita ihmisten kotoa. Urjalasta asti Kotoa haettavat kuormat ovat yleensä suuria. Papereita kertyy Punkalaitumen lisäksi myös Urjalasta ja Humppilasta. 4H-yrittäjä Arttu Sorri paisteli tapahtumassa lettuja. Kuvassa myös äitinsä Eeva Uuppo. Tanja ja Seppo Wallin sekä Matti Kallio toivat paperia Jalasjoen nuorisoseurantalolle. – Paperinkeräys vaatii paljon työtä, mutta joka kerta kun homma on hoidettu, todetaan, että olipa taas mukava yhdessä tehdä ja toisiakin auttaa. Näitä päiviä kaikki odottavat täällä Jalasjoella. Kahta rivitaloa ryhdyttiin purkamaan viime viikolla RasiSystem Oy:n toimesta Riissuontiellä. – Purettavissa rivitaloissa on yhteensä 11 asuntoa. Ne valmistuivat vuonna 1984. Jos korkealaatuisille kodeille on tulevaisuudessa tarvetta, niin sitten rakennamme uutta, kertoo Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Martti Mölsä. Rivitaloja nurin
Torstaina lokakuun 15. päivänä 2020 – N:o 42 – 5 Jalasjoen metsästysseura hankki sydäniskurin. Hirvija peuramiehet kouluttautuivat Marko Hirvosen johdolla sen käyttöön. Sydäniskurin paikka on metsästysmajalla, mutta se on mukana, kun ryhmä on maastossa. Jäseniä meillä on lähes 200, joten hienoa, että tällaisen laitteen saimme hankittua. Lauantaina alkavaan hirvijahtiin osallistuu noin 90, kertoo Esko Keto. Hanna-Mari Kamppikoski Oikeustieteen maisteri, HHJ Tiina Juhe on palvellut punkalaitumelaisia maaja metsätalousalan ihmisiä jo yli viiden vuoden ajan. – Maaja metsätalous on hyvin tarkkaan säänneltyä sekä laeilla että alakohtaisilla ja tuotantokohtaisilla määräyksillä ja päätöksillä. Yrittäjille jätetään hyvin vähän liikkumavaraa toiminnassaan. Maaja metsätalousyrittäjille on luotu valtion toimesta lukuisia neuvontapalveluja, mutta usein ne ovat liian hajautettuja. Juhen asiakkaiden kysymykset liittyvät ihan tavallisiin perheja perintöoikeudellisiin asioihin, mutta maaja metsätaloudessa on otettava myös lukuisia sellaisia asioita huomioon, jotka eivät muussa toimeentulossa ehkä tule esille. – Lisäksi voi tulla kyseeseen esimerkiksi johonkin viranomaispäätökseen valittaminen ja sen kumoaminen. Kaikkien viranomaispäätösten perustelut ovat näissä keskeisessä asemassa. Paljon päätöksiä tehdään automatisoituna ja virheitä sattuu ja tapahtuu, kuten kaikessa viranomaistoimessa. Tiina Juhe suosittelee kaikille maaja metsätalousyrittäjille hyvää, alaa tuntevaa kirjanpitäjää sekä tilitoimiston käyttämistä. – Sillä jo välttää monta sudenkuoppaa. Väittäisin, että kaikkea ei pysty itse tekemään ja hallitsemaan. Jo pelkästään sääntelyn muuttuminen tällä alalla on nopeaa ja jatkuvaa, ja siinä mukana pysyminen on aikaa vievää hommaa. Tietysti yrittäjän pitää pysyä mukana muutoksissa itsekin, mutta kaiken yksityiskohtaisesti hallitseminen on mahdoton tehtävä. Sukupolvenvaihdokset työllistävät maaseudulla lakimiestä. – Olen ollut mukana sukupolvenvaihdoksissa ja etenkin sen sopimusasioissa. Usein tilanomistajalle on tärkeää, että muutkin lapset kuin tilanjatkaja huomioidaan. Ja tietysti sen huomioiminen on tärkeää siltä kannalta, että siten vältytään suvun sisällä jälkipuheilta ja riidoilta lahjoista tai ennakkoperinnöistä. Aina niitä ei kuitenkaan pystytä välttämään, mutta hyvällä valmistelulla ainakin näistä riitoja pystytään pienentämään. Sukupolvenvaihdosasioissa on Juhen mukaan monta muistettavaa. – Aikanaan tehty sukupolvenvaihdos helposti tulee uudestaan esille, kun jompikumpi entisistä tilan omistajista kuolee ja tulee perinnön ja osituksen aika. Myös jos sukupolvenvaihdokseen liittyy tilallisten ero, niin siinä osapuolet tarvitsevat jonkun avustajakseen. Lisäksi tietysti maiden ja metsien lahjat ja myynnit ovat olleet iso osa työtäni täällä Punkalaitumella jo pelkästään siksi, että toimin kaupanvahvistajana. Oikeustieteen maisteri, HHJ Tiina Juhe palvelee myös punkalaitumelaisia asiakkaita. Valokuva: Eero Kulla. Maaseudullakin lakiasioissa monta muistettavaa Hanna-Mari Kamppikoski Sydäniskuri Jalasjoen metsästysseuralle Jalasjoen metsästysseuran hirvija peuramiehet kokoontuivat runsaslukuisesti oppimaan sydäniskurin käyttöä. Valokuva: Esko Keto. Punkalaitumelaisilla metsästysseuroilla on tällä jahtikaudella hirvilupia 51. – Metsästysseurojen ja seurueiden välinen yhteistyö toimii hyvin. Kunnan alueella seurat hakevatkin yhdessä kaikki luvat, kertoo toiminnanohjaaja Vesa-Matti Lindroos Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksestä. Hirvelle pyyntilupia on Lindroosin mukaan myönnetty 51. Niistä on 12.10. mennessä käytetty 7,5. Peuralle pyyntilupia on myönnetty 2 250, joista 428 käytetty. Ilveksen pyyntiluvat ovat vielä haussa. – Majavalle lupia myönnettiin kuluvalle kaudelle viisi, joista kolme on käytetty. Lisäksi Punkalaitumella ilman haettavaa pyyntilupaa voidaan metsästää useita lintuja, jänistä, rusakkoa, pienpetoja ja metsäkaurista. Kunnassa on neljä metsästysseuraa ja yksi seurue. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 384. – Metsästäjiä on varmasti enemmän, sillä osa kuuluu esimerkiksi Urjalan riistanhoitoyhdistykseen, mutta metsästää Haukan tai Jalasjoen seurassa. Toisaalta RHY:n jäsenistä kaikki eivät aktiivisesti metsästä. Hanna-Mari Kamppikoski Hirvijahti käynnissä – Linja-autonkuljettajana on jo 23. vuosi meneillään, kymmenen vuotta olen kyydinnyt koululaisia, sanoo syyskuussa oman yrityksen perustanut Timo Karunen. – Aiemmin ajoin pikavuoroa ja tilausajossa olen kiertänyt Suomea, Pohjoismaita, Baltiaa ja Venäjää. Ehkä kymmenenä pääsiäisenä olen ollut Lapissa ryhmää kuljettamassa. Nykyään olen onnellinen, kun aamulla tiedän, milloin illalla pääsen kotiin. Karunen Oy:n osakkaina on Timo Karusen lisäksi myös hänen veljensä Matti Karunen. Sukurasite – Yritys perustettiin nimenomaan Liikenne Mettäsen ostoa varten. Noin viisi vuotta sitten perustin Juha Yli-Parrin ja Jouni Ristimäen kanssa JTJ-Liikenne Oy:n, joka harjoittaa kuorma-autoliikennettä. Yrittäminen ja autoala ovat minulle ja Matille vahva sukurasite, molempien kummisetäkin on kuorma-autoyrittäjä. Valmistuin 1997 Rauman teknillisestä oppilaitoksesta kuljetustekniikan insinööriksi. Ne opinnot antoivat hyvät eväät myös yrittämiseen, kertoo Timo Karunen. – Moni voisi pitää hulluna, kun korona-aikana ostaa linja-autoliiketoimintaa. Onneksi meillä on sopimusajoja, joillakin linja-autoyrityksillä ei ole töitä lainkaan. Ala on varsin pääomavaltainen ja töiden suorittajat vaihtuvat usein. Työntekijänä olen kilpailutusten myötä vaihtanut työpaikkaa muutaman vuoden välein. Työtä tehdään siellä, mistä sitä milloinkin löytyy. Yhteiskunnalta linja-autoala toivoo sopivan pituisia ostopalvelusopimuksia. Toistaiseksi työskentelemme veljeni kanssa kahdestaan ja osa autoista on poistettu tieliikennekäytöstä. Suuria toiveita koronan päättymisestä on ja katsotaan miten tilanne sitten muuttuu. Jalat maassa ja pää pilvissä mennään, uusi yrittäjä kuvailee. Jalat maassa ja pää pilvissä Hanna-Mari Kamppikoski Karunen Oy:n osakkaat Timo ja Matti Karunen kotipihansa bussipysäkillä.
Torstaina lokakuun 15. päivänä – N:o 42 – 2020 6 Johanna Murto muutti perheineen Tampereelta Punkalaitumelle nelisen vuotta sitten. Johanna on lähtöisin Sodankylästä. – Olemme kumpikin mieheni kanssa maaseudun lapsia ja veri veti takaisin maalle, vaikka suoranaisesti ei muutto ollutkaan suunnitteilla. Toisen lapsemme syntymän lähestyttyä piti Tampereelta hankkia suurempi asunto, mutta mieheni puhui minut ympäri kokeilemaan asumista maalla. Nykyinen kotimme on ollut meillä vapaa-ajan käytössä vuodesta 2012. Täällä vietimme kaiken vapaa-aikamme jo ennen muuttoa, kertoo punkalaitumelaistunut Johanna Murto. Suuria päätöksiä Murto kuvailee kohtalon tuoneen perheen paikkakunnalle. – Harrastimme moottoripyöräilyä ennen ensimmäisen lapsemme syntymää ja kiertelimme pitkin Pirkanmaata katselemassa omakotitaloja. Olimme vain puoliksi tosissamme liikkeellä, mutta sitten tulikin vastaan tämä nykyinen kotitalomme. Näimme siinä niin loistavan aihion, ettemme voineet enää vastustaa kiusausta tehdä ostotarjousta. Alku aina hankalaa, Johannankin mukaan. – Ensin en pitänyt itseäni lainkaan punkalaitumelaisena, mutta löydettyäni MLL:n järjestämän Perhekahvila-toiminnan, löysin sitä kautta paljon ihania ihmisiä ilahduttamaan elämääni. Sen jälkeen tämä hiljalleen alkoi tuntua minun kotikylältäni. Ei enää vain Punkalaidun-nimiseltä paikalta, vaan minun Punkalaitumeltani. – Aloitin vuokratuolilla työskentelyn Parturi-Kampaamo Sannassa huhtikuussa 2019. Alalle valmistuin jo vuonna 2006. Työni kautta olen tutustunut enemmänkin kyläläisiin ja heidän kauttaan myös Punkalaitumen historiaan. Voin vain todeta että olen tuntenut itseni todella lämpimästi tervetulleeksi paikkakunnalle ja kiitos siitä kuuluu meidän lämminhenkisille kyläläisille. Iso perhe – Meillä on 5-henkinen perhe. Minun ja mieheni lisäksi perheeseen kuuluu 2-, 3ja 5-vuotiaat hulvattomat pikkuneidot. He pitävät hyvin huolta siitä, ettei vapaa-ajanvietto-ongelmia synny. He järjestävät kaikenlaista pientä tapahtumaa kahden kissamme kanssa. Joskus sanoin etten koskaan muuta enää maalle. Ja kas! Olen enemmän maalla kuin lapsuudessani – ja nyt tiedän olevani Kotona. Uusia asukkaita Kunnanjohtaja Tuija Ojala iloitsee jokaisesta uudesta asukkaasta. – Totta kai on hienoa, että maaseudun arvo ruvetaan vähitellen ymmärtämään. Meillä on tarjolla paljon, muun muassa puhdasta luontoa. – Hyvältä tuntuu, että paikkakuntamme on toipumassa muuttotappioista. Digitalisaatio helpottaa vaikkapa etätöiden tekemistä. Käsi kädessä kulkevat myös asukasluku ja palveluiden määrä, pohtii Ojala, ja ynnää samalla, että 19 uutta asukasta on muuttanut Punkalaitumelle, ja 18 uutta yritystä startannut samoihin aikoihin. – Se on aika hienosti näinä vaikeina aikoina. Kotiin Punkalaitumelle Johanna Murto muutti perheineen Tampereelta Punkalaitumelle. Lähiluonto puhutti Hiirensillalla Päivi Vähä-Jaakkola tuli lastensa Annin, Annan ja Oskarin kanssa kuulemaan ja keskustelemaan tärkeistä asioista. Aawa-koiraan tutustumassa myös Onni Jokela. Oriniemen Hiirensillan kokoontumispaikalla kokoontui lokakuisena aurinkopäivänä iso joukko lähiluonnosta kiinnostuneita. Pohjoisseudun ympäristöhankkeiden Avoimet ovet -tapahtuma kutsui kansaa keskustelemaan. – Tapahtumassa kuultiin siis konkreettisesti keinoista, joilla Loimijoen pelastusohjelmaa toteutetaan. Samalla ilmoittauduttiin talkoolaiseksi, kertoo ympäristöasiantuntija Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Päivän aikana kuultiin ja keskusteltiin, ideoitiin ajankohtaisista hankkeista. Uusista retkeilyreiteistä ja laavuista, patojen sekä Nientenojan alueen kunnostuksesta ja kartoista riitti puhetta. Makkara ja kahvi maistui, kun jokiranta tarjosi parastaan ruskan hienoissa väreissä. – Idea lähti aikoinaan minulta ja maillani ollaan. Kyllähän tässä toiveena kaiken muun ohessa on sekin, että Liitsolassa vielä uimaankin päästäisiin, kertoo Harri Palmanen. Tilaisuuden järjestivät Punkalaitumen pohjoinen maamiesseura, Metsästysseura Haukka, KVVY ry ja Pohjoisseudun Toimintayhdistys. Hanna-Mari Kamppikoski Patojen kunnostuksestakin keskusteltiin Hiirensillalla. Tämä pato Punkalaitumenjoessa Oriniemessä. Valokuva: Tiia Korhonen. Ladun ja polun järjestämä Lenkkitreffit-tapahtuma onnistui suorastaan yli odotusten, kun paikalle saapui yli 20 osallistujaa. Iltojen pimetessä lenkkiseura tuntuu hyvältä monesta syystä. Se lisää turvallisuutta ja innostaa lähtemään. Vaikka kävely on luonnollista liikuntaa, aluksi on hyvä verrytellä lihakset lämpimiksi ja nivelet vetreiksi, ja niin tehtiin tälläkin kertaa. Varsinkin kovalla alustalla ja sauvojen kera kävellessä loppuvenyttely on tärkeää. Yhdistyksen vetäjät hoitivat homman talkoilla ja koko hallitus oli paikalla. Sirpa Jalli opasti lenkin ja kertoi matkan varrella löytyvistä pakurikäävistä. Yhdessä ihailtiin luonnon monimuotoisuutta ja kauneutta. Pakurikäävän irrottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Niitä ei saa missään tapauksessa irrottaa tai ottaa edes palasta ilman omistajan lupaa. Toivottavasti ne saavat kasvaa rauhassa muidenkin ihailtavaksi. Lenkin päätteeksi maistuivat puheenjohtaja Sakari Pärssisen paistamat letut ja mehu sihteeri Mira Mahnalan avustaessa. Monet osallistujat olivat tulleet tutustumaan uusiin ihmisiin tai ainakin kävelemään yhdessä. Olemme ulkoilijoina erilaisia ja hyvä niin. Joku liikkuu mieluiten yksin. Moni nauttii seurasta olemalla silti ajatuksissaan. Toinen haluaa kuunnella ja toisen kielenkannat aukeavat jalkojen tahtiin. Isossa porukassa voi valita haluamansa tyylin ja vaikka vaihdella seuraa. Innostuipa kävelijä yhdessä vaiheessa jopa vähän laulamaan. Esitettiin myös toive samanlaisesta tapahtumasta ja idea lenkkeilijöiden whatsapp-ryhmästä. Ryhmään voisi laittaa tiedon muille aikeestaan lähteä lenkille ja toiset voivat silloin liittyä seuraan, jos aika sopii. Koronan takia moni joutuu rajoittamaan ryhmäliikuntaan osallistumista. Turvavälein toteutettu ulkoliikunta pienessä ryhmässä on silloin hyvä vaihtoehto. Toive on tarkoitus täyttää, joten seuraa ilmoittelua järjestöpalstalla. Teksti: Seija Mahlamäki-Kultanen Kuva: Sirpa Jalli Lenkkitreffeille jatkoa Ensimmäisille lenkkitreffeille saapui mukavasti väkeä.
Torstaina lokakuun 15. päivänä 2020 – N:o 42 – 7 Punkalaitumen seurakunta kutsuu miehiä kokoon, yhteisiin tilaisuuksiin elämää pohdiskelemaan. Punkalaitumelaiset miehet ovat aktiivisia toimijoita ja hyvin yhteisöllisiä, joten ajattelin että tällaiselle miesten kesken kokoontuvalle ryhmälle olisi oma paikkansa. Kun tapasin miehiä eri yhteyksissä, aina silloin tällöin tuli kyselyjä tämän kaltaisesta toiminnasta. Kirkkoherra Irina Kaukinen kannusti perustamaan ryhmän, kertoo pastori Petri Paasikallio. Paikallisille miehille Paasikallion mukaan miesten elämästä, kokemuksista ja tunteista puhuminen tukee miehiä. Elämään liittyviä arkisia kysymyksiä ja syvällisempiäkin asioita erityisesti punkalaitumelaisesta miesnäkökulmasta käydään tilaisuuksissa läpi. – Keskustelemme miehiä koskettavista ja kiinnostavista asioista rennosti, leppoisasti ja avoimesti. Huumoria unohtamatta. Tarkoitus on ensimmäisellä kerralla suunnitella seuraavien iltojen aiheita ja mahdollisuutta kutsua joihinkin iltoihin jonkun tietyn aiheen asiantuntija alustamaan illan keskustelua. Illoissa myös juodaan pullakahvit ja illan päättää lyhyt iltahartaus. Varmasti puhutaan myös paikkakunnan asioista, ja toivottavasti kuullaan hyviä juttuja, naurahtaa Paasikallio. Illat järjestetään kokoontumisrajoitusten ja ohjeiden mukaisesti. Ilmoittautuminen on välttämätöntä sen vuoksi, että osallistujamäärän mukaan valitaan myös tapaamispaikka. Ensimmäisen kerran tapaamispaikka on pappilan iso sali, mutta jos ilmoittautuneita on yli 20, niin paikka vaihdetaan esimerkiksi seurakuntataloon. Mitä mieltä pastori on pelkästään pojille suunnastusta ryhmästä? – Pelkästään pojille suunnatun ryhmän järjestäminen voisi hyvinkin olla asia, jota kannattaa harkita. Poikien mielipiteitä voisi kysellä, kun heitä tapaa rippikoulussa, koulujen aamuhartauksissa tai muissa yhteyksissä. Jos halukkuutta on, niin en näe mitään estettä ryhmän järjestämiselle. Tietysti tällaisten ryhmien järjestämisestä ja tarpeellisuudesta pitää keskustella ja sopia kirkkoherran kanssa. – Jos pojilla olisi oma ryhmä, niin voisi olla hyvinkin antoisaa järjestää silloin tällöin yhteinen tilaisuus miesten ja poikien kesken. Uskoisin, että molempien ryhmäläisten ajatukset ja tarinat kiinnostaisivat toisia. Yhdessä tekemistäkin voisi suunnitella, tai ainakin kartoittaa halukkuutta sellaiseen. Terveisiä eduskunnasta Ilmasto ei pelastu teitä katkaisemalla Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Helsingissä järjestettiin ilmastoaiheinen mielenosoitus, jonka takana olleen Elokapina-liikkeen tavoitteena on välttää ilmaston romahtaminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja pysäyttää kuudes massasukupuuttoaalto (Wikipedia). Mielenosoittajat katkaisivat tien, ja poliisin mukaan mielenosoittajien vastarinta päätettiin murtaa ”merkittävän liikennehaitan” ja poliisin käskyjen noudattamatta jättämisen vuoksi. Mielenosoitus kesti useita tunteja, ja se sitoi resursseja poliisin muilta tehtäviltä. Poliisi päätti varoitusten ja siirtokehotusten jälkeen käyttää kaasusumuttimia. Kirjoitin mielenosoitukseen liittyen Twitterissä: ”Hyvä, että liikenne saatiin lopulta kulkemaan.” Sain palautteeksi muun muassa seuraavaa: ”Iloitsee poliisiväkivallasta nuoria, rauhanomaisia mielenosoittaja vastaan, kepulaiset hieman symppaavat poliisiväkivaltaa ja kansanedustaja vitsailee kansalaisten pahoinpitelyllä.” Sosiaalinen media täyttyi syytöksistä. On kuitenkin todettava, ettei kellään meistä ole aukotonta kuvaa, miten tapahtumat ovat edenneet, ja onko poliisin toiminta ollut ylimitoitettua. Hyvä, että asia selvitetään. Lähtökohtaisesti luotan Suomen poliisiin. Toivottavasti voin tehdä niin tälläkin kertaa. Olen valmis korjaamaan näkemystäni, jos tarkempi tarkastelu osoittaa poliisin ylireagoineen. Myös poliisi on ilmoittanut ottavansa vakavasti saamansa palautteen. On tärkeää, että kansalaiset voivat luottaa poliisiin, ja viranomaiset voivat hoitaa tehtäviään normaalisti. Myös luottamus poliisin ja sisäministeriön johdon välillä on oltava saumatonta. Mielestäni twiittini oli neutraali ilmaus. Oli tärkeää saada tilanne päättymään. Liikenteen sujumisesta sekä mielenosoittajien että ohikulkijoiden turvallisuudesta on huolehdittava. Myös muut hälytystehtävät työllistävät poliisia. En vitsaile, en iloitse poliisiväkivallasta, enkä ivaa mielenosoittajia. Twiittini ei ollut ketään vastaan tai kenenkään puolesta. Kommentit kuitenkin osoittavat, että olemme kivisellä tiellä. Keskusteluyhteys on vaarassa katketa. Luottaako poliisi sisäministeriin tai sisäministeri poliisiin? Nuorten ilmastoahdistus on todellista ja se on otettava vakavasti. Mutta sen ilmaisemiseen on muitakin keinoja kuin liikenteen vaarantaminen. Rakennetaan siltaa, ei muureja. Jouni Ovaska Kansanedustaja, kesk. Uusi toimintamuoto, MLL:n Isien ja ipanoiden ilta, starttaa ensi viikolla. – Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän isänsä. Tässä yhteydessä isällä tarkoitetaan hyvin laajaa käsitettä. Kaikenlaiset isähahmot, kuten vaikkapa isoisät, kummit, sedät ja enot tai naapurit ovat tervetulleita olemaan yhdessä lasten ja muiden isähahmojen kanssa, maalailee tulevaa kerhon vetäjä, lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija Sami Mäntylä. Osallistujista riippuu, millaista toiminnasta tulee. Ensimmäisellä tapaamiskerralla on tarkoituksena yhdessä pähkäillä ja kartoittaa tulevaa. – Tämän vuoden aikana tapaamme kerran kuussa. Toiminnasta voi saada voimaa arkeen, aikaa yhdessä lasten kanssa tai pienen hetken muiden isien kanssa. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oleminen. Tarkoituksena on, että kokoontumisissa on pientä tarjottavaa talon puolesta. Joulukuisen tapaaIsät ja ipanat yhteen Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Sami Mäntylän ja Piia Rekolan perheessä riittää vipinää kahden alle kouluikäisen kanssa. Rennosti miesten illassa Pastori Petri Paasikallio ryhtyy vetämään miesten iltoja Punkalaitumen seurakunnassa. misen sisältönä voi olla vaikka joululeipominen, jos osallistujat niin haluavat. – On erittäin kiva olla aloittamassa uutta. Punkalaitumen MLL toimii uuden harrastuksen katto-organisaationa ja olen saanut heiltä valtavasti tukea. Yhteistyöllä isien kanssa tätä on myös tarkoitus jatkaa. Päätetään yhdessä, mitä tehdään ja miten. Vapaamuotoista ja rentoa, mutta sisältö edellä. Pieniä perheessä Perheen omat lapset ovat 1-vuotias Sylvi ja 3-vuotias Voitto. – Perheemme muutti Punkalaitumelle kesällä 2018 Vaasasta. Vaimoni Piia Rekola on syntyjään laitumelainen ja hänen verensä veti näille seuduille takaisin. Tule kotiin -hankkeen haastattelussa sanoin vuosi sitten minua jopa hieman hymyilyttävän, miten ihmeellisenä pidetään, jos isä käy vaikkapa neuvolassa lapsen kanssa yksin. Eli ilman äitiä! Toivoin isä–lapsi -toimintaa, jossa isät saisivat harrastaa lasten kanssa ilman äitejä. Isät ja lapset saisivat sitä kaivattua yhteistä laatuaikaa ja äidit vapaata. Tämä oli MLL:ssä toimivan Sepän Kaijan mielestä hyvä idea, hän neuvoi hoitamaan homman. Toiminta starttaa tiistaina 20.10. KaruSellissa.
Torstaina lokakuun 15. päivänä – N:o 42 – 2020 8 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 25 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava www.sallila.fi, puh. 02 76 431 Loimijoentie 65, 32440 Alastaro Oksimme keskijännitejohtokatuja HELIKOPTERILLA Huittisten ja Punkalaitumen alueilla lokamarraskuussa. Lisätietoja antaa tarvittaessa Jussi Yli-Heikkilä, puh. 040 754 9207 tai Sami Haapalainen, puh. 02 764 3228. KEILAUS, HOHTOKEILAUS, MINIGOLF, BILJARDI, SNOOKER, PINGIS, KOKOUSTILAT, RYHMÄRUOKAILUT, A-OIKEUDET SYYSLOMAN YKKÖSKOHDE KOKO PERHEELLE! www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi Meillä voit maksaa myös näillä: Avoinna Ma-To 10-21 Pe-La 10-24 Su 12-20 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna ma-to klo 6 12 pe klo 6 17 Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Keskustan Punkalaitumen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke 21.10.2020 klo 18 Monitoimitila KaruSellissä. Esillä sääntömääräiset asiat, henkilövalinnat ja sääntömuutosasiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta Lämmintä HALLITILAA 68 m 2 . Ovien korkeus 4,5 m, käytössä nosturi, rasvamonttu, trukki ja lämminvesipesuri. VUOKRA 200€/kk + lämmityskulut. Tied. 0400-179 062. Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Kokoontuminen ti 20.10. klo 14 Huittisten srk-keskuksessa. Kahvitarjoilu. Huom. päivä on muuttunut. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 21.10 klo 18 Klubineuvottelu, Jessica. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Gluteeniton elämä -ilta tänään to 15.10. klo 18 Kauppalantalolla, Puistokatu 10, Sastamala. Keskustelemme gluteenittomista tuotteista ja perehdymme ruuanlaiton nikseihin. Kahvia. Tulethan terveenä. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti ja sauna lämpimänä perjantaisin klo 1620 Kivirannassa. Aika pidennetty, vältetään ruuhkaa ja pidetään koronavälit. Lenkkitreffien suosio yllätti, ja seuraavaa tapahtumaa suunnitellaan jo. Ylläksen matka 13.-20.3.21. Tied. seija.mahlamaki-kultanen@hamk.fi ja 040-75 040 46/Tapani. MLL Perhekahvila ke klo 1012 Monitoimitila KaruSellissa (Urjalantie 30 A): 21.10. askartelua. Satupäivän Perhepeuhula su 18.10. klo 15-16 liikuntahallissa (Vesilahdentie 11): Satumatka maailman ympäri. Isien ja ipanoiden ilta ti 20.10. klo 17.30-19 Monitoimitila KaruSelissa (Urjalantie 30 A). Tule mukaan suunnittelemaan uutta toimintaa. Jalasjoen Nuorisoseura Jumppa tiistaisin klo 17. 4H Keskustan monitoimikerho KaruSellissa 0-3 -lk torstaina klo 16-17. Keskustan monitoimikero Yrittäjätalolla 4-6-lk torstaina klo 17.3018.30. 36Karuselli KaruSellissa perjantaina klo 13-15. Kepparikerho KaruSellissa perjantaina klo 17-18. Syyslomaviikolla (42): kerhot tauolla. 36Karuselli keskiviikkona ja perjantaina 13-15. Oriniemen Martat 21.10. alkaen klo 8 osallistumme haravointitalkoisiin hautausmaalla. 22.10. klo 13 ”säästöpankin kokoustila”. Marjatan matkakertomus sekä Anu tulee kertomaan puuropäivätallenteesta. Punainen Risti Terveyspiste ma 19.10. klo 11-13, puh. 0413186650. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 16.10. klo 10 Käsityökerho KaruSellissä. Jatkuen joka toinen viikko. Jos et pääse mukaan, ota yhteyttä Eevaan, voit myös tehdä käsitöitä kotona. Pe.16.10. klo 10 Äijävirtaa ryhmän keilavuoro Huittisten keilahallin PERUTTU. Sen sijaan pelaamme ulkopelejä Vartiolan yläkentällä. Ma 19.10. klo 16 Keskuskoulun juhlasalissa Seniorien tanssikerhon harjoitukset. To 22.10. klo 11 Piirin kevätja syyskokoontumiset, Kokemäen seuratalo. (Valtakirjojen tarkastus klo 10 alkaen) Pe 23.10. klo 14 Tarinatupa SPR:n Kulmakamarissa. Pe.23.10. klo 10 kokoonnumme KaruSellissa sisäpelien merkeissä. www.elakeliitto.fi/punkalaidun LC Punkalaidun Lions Club Punkalaidun kokoontuminen uudella koululla ke 21.10. klo 19.00. Seurat toimivat Punkalaitumen Ikänurkka Muista kokoontuminen KaruSellissa, Urjalantie 30 A, ma 19.10. klo 9 alkaen kahvit. Klo 10 Tukitalolta sosiaaliasiamies puhumassa asiakkaan oikeudet sosiaalipalveluissa. Punkalaitumen Lions Clubin presidentti Kalervo Loponen ja jäsen Pertti Pälä kävivät ojentamassa Leijonien lahjoittaman, kuvassa näkyvän television terveyskeskukseen. YKSITYISHAMMASLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Punkalaidun, Kauppakatu 2 A 3 Ajanvaraukset ark. klo 8-16 puh. 044 230 3034, myös ilta-aikoja www.tomident.fi