Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 15. päivänä N:o 28 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 5.-18.7.2021 myymälä suljettuna, lomailemme. LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 www.lvi-tapioharju.fi Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Puuhakas talkoohenki on läsnä pitkin poikin Punkalaitumen. Työväentalolla on viikonloppuna talkoohengen tuotoksena tarjolla jo toiset elokuvafestarit. Yleisö pääsee nauttimaan peräti seitsemästä leffasta viikonlopun aikana. Kun avaat lehtemme, saat kokea, miten kulttuuri elää pitäjällä ja lähiseudulla koronan kurimuksesta huolimatta. Kulttuurin syntyyn tarvitaan tekijät, talkoolaiset tärkeiksi apuvoimiksi, vähän niin kuin kätilöksi – ja ilman muuta myös tärkeä yleisö on isossa roolissa, kun kulttuuria kulutetaan. Arvokasta paikallishistoriaa käsittelee Haukankoski-aiheinen Pirunkurilliset ja muuta väkeä -draamakierros. Kerromme siitäkin. Avaa lehtemme, astu seuraamme. Talkoilla kulttuurielämyksiä Työväentalon aktiivinen noin kymmenhenkinen talkooporukka järjestää jälleen elokuvafestarit viikonloppuna. Kahden suomalaisohjaajan elokuvat esitetään vanhalla projektorilla. Leffanautintojen lisäksi luvassa on myös iloista yhdessäoloa ja monipuolinen kahvilatarjonta. Viime vuonna kävijöitä oli kolmisensataa. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 19.-21.7. SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 95 kpl Pullapitko 500 g (7,90/kg) UUNITUOREET 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 15.-18.7. 99 nippu 99 kg 2 99 pkt 14 95 kg 1 99 kpl Palvelusta TO LA! 3 00 2 pkt 2 39 pkt 4 75 pkt Pirkka Vesimeloni kokonaisena 1 49 rs HERKKUJA KESÄPÖYTÄÄN! 11 95 kg 5 99 rs 1 29 kg ERÄ KALATORILTA TO-LA 6 99 kg ERÄ ERÄ NORJA Lohi kokonainen Sillifilee Matjes 1 09 pkt 2 99 pkt Metsärannan Lihapätkä 360 g (8,31/kg) Valio Arkijuusto 750 g (6,33(kg) 99 kg Pirkka Vesimeloni kokonainen SUOMI Emännän pihvi Porsaan ribsit 8 95 kg SUOMI PALVELUSTA 19 95 kg 9 95 kg Poprilli 400 g (2,73/kg) Kivikylän Huiluntuhtigrillimakkara 400 g (7,48/kg) PLUSSAKORTILLA 3 50 3 plo Pirkka Vichy ja kivennäisvedet 1,5 l kmp (0,51/l) sis. pantit 1,20 PLUSSAKORTILLA Pirkka Nektariini 1 kg Rajamäen Väkiviinaetikka 3 l (1,98/l) 5 95 kanisteri PE PYYMÄEN KONSULENTTI 12 95 kg Äijä-pihvi olutmarinadissa SUOMI SUOMI 14 95 kg Pekonipommi SUOMI 11 95 kg HK Viljapossun ulkofilee 1/2 n. 1,5 kg, vak. 6 95 kg Sika-nauta jauheliha SUOMI 8 95 kg GRILLIIN Pirkka Saunapalvi tai keittokinkku 300 g (7,97/kg) Savulohifilee SUOMI NORJA UUSIEN PERUNOIDEN KANSSA ERÄ SUOMI Naapurin Maalaiskanan Kanan ohuet fileepihvit 570-680 g (8,81-10,51/kg) PLUSSAKORTILLA 5 99 rs PLUSSAKORTILLA Savustettu Kirjolohi palana Kariniemen Grillimarinoitu fileepihvi tai paistileike lempeä chili 700-900 g (6,66-8,56/kg) ERÄ SUOMI 5 99 pkt SUOMI HK Porsaan grillimarinoitu Ulkofileepihvi 700-900 g (6,66-8,56/kg) PLUSSAKORTILLA PAIKALLINEN 5 99 12-pack Olvi Vichy 0,33 l 12-p (1,21/l)sis. pant. 1,20 Leivon Mansikkaviineri TUOTTAJALLE KIITOS ERÄ Pirkka Lihaisa kuoreton nakki 300 g (5,00/kg) PLUSSAKORTILLA ERÄ Porsaan ulkofileepihvit maustettu tai naturel SUOMI RUODOTON ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA Valio laktoosittomat Kreikkalaiset jogurtit 150 g (5,56/kg) 2 50 3 kpl Valio Oltermannijuustot 250 g (4,00/kg) raj. 4 kpl/talous 1 00 kpl ESPANJA SUOMI Kurkku ERÄ Sipulinippu SÄÄVARAUS Pirkka Sokeri 10 kg umpikääre 8 50 pkt DanSukker Hillosokeri 1 kg 1 69 pkt Kotimaista varhaisperunaa ja vihanneksia suoraan tuottajalta ERÄ ESPANJA ERÄ SUOMI Porsaan ribsit 8 95 kg SUOMI TO-LA ERÄ
Torstaina heinäkuun 15. päivänä – N:o 28 – 2021 2 15.7. Silloin Joosua sanoi kansalle: ”Te olette nyt valinneet Herran ja tahdotte palvella häntä. Te olette itse tämän todistajia.” Israelilaiset vastasivat: ”Niin olemme.” Joos. 24:21–22. 16.7. Joosua sanoi: ”Hylätkää ja hävittäkää siis vieraat jumalanne ja antakaa sydämenne kääntyä Herran, Israelin Jumalan puoleen.” Kansa sanoi Joosualle: ”Me tahdomme palvella Herraa, Jumalaamme. Häntä me tahdomme totella.” Joos. 24:23–24. 17.7. ”Kun syötte itsenne kylläisiksi, kiittäkää Herraa, Jumalaanne, siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut.” 5. Moos. 8:10. 18.7. Noin viikon kuluttua siitä, kun Jeesus oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan. Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa säteilivät kirkkaan valkoisina. Samassa siinä oli kaksi miestä, Mooses ja Elia, keskustelemassa hänen kanssaan. He ilmestyivät taivaallisessa kirkkaudessa ja puhuivat Jeesuksen poislähdöstä, joka oli toteutuva Jerusalemissa. – – Luuk. 9:28–36. 19.7. Hän loistaa valona, hän säteilee kirkkautta, hohde verhoaa hänen suuren voimansa. Hab. 3:4. 20.7. Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoon meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2. 21.7. Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä, maailman hallitsijan edessä. Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa. Ps. 97:5–6. Luuk. 9:28–36 Kunpa kirkastuisit minullekin, Kristus. Kunpa ymmärtäisin tarkoituksesi, kun etsin elämässäni merkityksiä ja mieltä. Kunpa tietäisin, mitä teen, kun rakennan majoja tai muita viritelmiä, siltoja vastarannalle, suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Kunpa osaisin valita oikein, olla rehellinen itselleni ja sinulle. Kunpa lähtisin mukaan, minne sitten kutsutkaan minua. Kunpa oppisin rukoilemaan niin, että sinun sanastasi tulisi lamppu ja valo minun matkalleni. Kunpa en itse hämärtäisi tai peittäisi näkymiä, jotka minua odottavat. Kunpa tuntisin läsnäolosi siellä, missä koen itseni yksinäiseksi ja hylätyksi. Kunpa näkisin lempeyttä hohtavat kasvosi siellä, missä minua katsovat vain tummat ja tyhjät silmät. Kunpa kuulisin rohkaisevan äänesi siellä, missä pohjaton hiljaisuus vain kauhistuttaa ja pelottaa, ja kunpa sielläkin, missä meteli ja mielipiteet repivät osiin ja eri suuntiin. Kunpa saisin nähdä valosi vaeltaessani surun, luopumisen ja pettymyksen pimeissä laaksoissa. Kunpa havahtuisin unista, joihin maailman huojuva keinunta minut niin helposti tuudittaa. Kunpa tajuaisin pysyä hereillä silloin, kun ympärilläni tapahtuu jotain todella tärkeää. Kunpa kirkastuisit minullekin, Kristus. Avaisit silmäni, korvani, sydämeni. Näyttäisit suunnan, tien, reitin. Kulkisit edellä, vierellä, takana. Pitäisit kiinni, huolta, puoliani. Saisit minut uskomaan, toivomaan, rakastamaan. Katsomaan sinua, uuden aamun valkeutta ja ihmistä lähelläni. Kunpa kirkastuisit minullekin, Kristus. Aamen. Ville Tikkanen Kirjoittaja on pappi, joka tarvitsee elämäänsä merkityksellisiä sanoja, lempeitä juoksukilometrejä ja jonkin sortin kilpailua Vaihtokannujärjestelmä Kanteenmaanhan Osuuskunta Esan Maito on siirtynyt Kanteenmaan maitolinjalla vaihtokannujärjestelmään, jolloin reitti ajetaan vain kerran päivässä. Tällainen järjestelmä on ollut käytössä Huittisissa jo vuoden päivät ja kokemukset siitä ovat hyvät. Uusi järjestelmä aloitettiin viime viikolla, kertoi Esan Maidon konttoripäällikkö Raimo Leppänen. Vaihtokannujärjestelmää toteutetaan linjalla Kanteenmaa– Palojoki–Jalasjoen kautta Myllynkulmalle, josta takaisin Jalasjoen ja Hankurin kautta meijerille. Maitokuski hakee maidon reitin maitolaitureilta ja jättää samalla vaihtokannussa kuoritun maidon sekä edellisenä päivänä tilatut tuotteet ja välitystavarat maitolaiturille. Seuraavana päivänä kuski jälleen vaihtaa kannun j.n.e. Näin tuottajan ei tarvitse käydä laiturilla kuin kerran päivässä. Samoin maitoreitti tarvitsee ajaa vain kerran päivässä entisen kahden sijaan. Leppänen totesi, että tämä järjestelmä helpottaa meijeriä kustannuksissa ja samalla tuottajan vaivat vähenevät, koska nyt tulee päivittäin vain yksi matka laiturille. Alkuun saattaa esiintyä pieniä hankaluuksia, mutta kun kuski oppii tuntemaan reittinsä tarpeeksi hyvin, järjestelmä alkaa pelata joustavasti. SANA SINULLE Kirkastu minulle! Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 15. pnä heinäkuuta 1971 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 15. pnä heinäkuuta 1921 Päivän sanat Punkalaitumen seurakunta järjestää Motoristikirkon sunnuntaina 25.7. Kirkkoon kuljetaan letkassa Punkalaitumen liikuntahallilta, Motoristit kirkkoon Rakkaamme Helvi Kyllikki KÄNKÄNEN 5.10.1929 Punkalaidun 29.6.2021 Punkalaidun Side viimeinen kotimme lapsuuden katkesi hiljaa sammuen. Sinulle kiitokset kauneimmat tahdomme antaa. Sinut rinnalle isän kantaa. Kiittäen ja kaivaten Anneli perheineen Tarja perheineen Ari perheineen Päivi perheineen Juha perheineen Heli ja Tomi Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 10.7.2021 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Sydämellinen kiitos Hilman ja Matin henkilökunnalle Helvin hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. o.s. Mahlamäki Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Roukanmaan Jussilan kaksoset: Hilkka Helena Rajala, Ruovesi. Helmi Marjatta Haapalainen, Kuopio. Onnittelemme syntymäpäivänne 15.7. johdosta Sisaret ja veli perheineen Erkki Mirkka perheineen Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 18.7. Klo 10 Sanajumalanpalvelus Kirkossa Sorsa, Tuomisto. Kirkkokahvit. Ei striimausta eikä tallennetta. Su 25.7. Klo 10 Sanajumalanpalvelus Kirkossa Paasikallio, Mäkinen. Striimataan Facebookiin ja tallenne on katsottavissa YouTubessa Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Su 25.7. Klo 16 Motoristikirkko. Motoristikirkko kokoaa yhteen kaikenlaiset moottorilla kulkevat pyörät ja kuskit. Kirkkohetki on messu, jossa ovat mukana Petri Paasikallio, Leena Nikkanen ja Sari Mäkinen. Lähetyskahvilan väki ja kahvitelttakin löytyvät kirkonmäeltä. Ei striimausta eikä tallennetta. Lähetystyö: To 15.7. Lähetyksen torikahvila. Tule tekemään hyvää ja nauttimaan Punkalaitumen torille Lähetyskahvilaan kesäiset kahvit. Kahvilan tuotto menee oman seurakuntamme lähetystyölle. Nikkanen. Musiikki: To 15.7. Klo 12 SUVISOI: Urkuvartti Kirkossa. Urkuvartin Pelimannityyliin soittaa kesäkanttori Paula Tuomisto. To 22.7. Klo 12 SUVISOI: Urkuvartti Kirkossa, jossa kuullaan musiikkia baletista Joutsenlampi. Mäkinen. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto on suljettu 5.7-23.7. Kastettu: Aili Eeva Kristiina Ollari. Kuollut: Helvi Kyllikki Känkänen 91 v. Wesikauhun saastuttamaksi on nyt wirallisesti julistettu muun muassa Punkalaidun ja useat sen naapurikunnat. Tästä on seurauksena, että irrallaan olewat koirat owat warustettawat sellaisella kuonokopalla, joka estää niitä puremasta ja ilman tällaista laitetta wailla olewan koiran saa sen ken tahansa tappaa, määräys koskee myöskin kissoja, jotka samoin owat alttiita wesikauhun saastutukselle. Emme tiedä welwoittaako tämä määräys nytkin kuntia palkkaamaan toimeensa erikoisen koirarankkurin, miten joskus ennen samaiset määräykset welwoittiwat. Kun täysin todettuja wesiakauhutapauksia on paikkakunnallamme äskettäin sattunut, on wiisainta tehdä koirat puremisen suhteen waarattomaksi sekä muutenkin wälttää piskien lähentelemistä. Tämän koirajutun yhteydessä tahtoisimme tehdä kunnalliswiranomaisille jonkunlaisen huomautuksen, että he ensi weroitukseen keksisiwät keinon millä kaikki kunnasta löytywät piskit saataisiin werollisiksi. On aiwan warmaa, että nykyään ei puoletkaan koiristamme ole kirjoilla weronmaksua warten, eikä niiden omistajat itse tunne mitään welwollisuutta ilmoituksentekoon. Kaikissa tapauksissa on tällaisesta tehtäwä loppu, tawalla tai toisella. mistä startataan klo 15.15. Kirkkoon voi saapua myös muista ilmansuunnista. Kyseessä on messu, joten ehtoollistakin pääsee nauttimaan. Messun jälkeen on myynnissä kahvia, pullaa ja makkaraa lähetystyön hyväksi. Motoristikirkko kokoaa yhteen kaikenlaiset moottorilla kulkevat pyörät ja kuskit. Seurakunnasta vieraita ovat vastaanottamassa Petri Paasikallio, Leena Nikkanen ja Sari Mäkinen. Suurta joukkoa odotellaan Motoristikirkko on järjestetty vain yhden kerran aiemmin. Odotamme, että moottoripyöriä osallistuisi ainakin puolensataa, mutta tietysti sää ja muut samanaikaiset tapahtumat vaikuttavat osallistujamäärään. Itselläni ei ole moottoripyörää, mutta osallistun letkaan ja saan kyydin Rintalan Joukolta. Seurakunnan vapaaehtoinen lähetyssihteeri Leena Nikkanen ja talouspäällikkö Manu Löytty ovat moottoripyöräihmisiä, saattaavat hekin kurvata paikalle.
Torstaina heinäkuun 15. päivänä 2021 – N:o 28 – 3 Talkoilla yhteisiä elämyksiä Punkalaitumen teatterikerhon elävöitetty draamakierros Pirunkurillisia ja muuta väkeä. Haukankoski muistoissamme , sai ensi-iltansa viime viikonvaihteessa. Perjantain kenraaliharjoitusta oli kutsuttu seuraamaan elämää Haukankoskella muistelleita. Teatteri-ilta ei voisi alkaa dramaattisemmin. Kaksi miesvartijaa ja naisvartija ottavat katsojat vastaan rakennuksen ala-aulassa. Kipakan naisvartijan ohjeiden mukaan edessä on kuulemma täisauna ja vaatteiden vaihto. Vastaanottokaavakkeessa kysytään nimi, kotipaikka, ammatti, kengän numero, haalarin koko, lähin omainen ja mukana olevan omaisuuden arvo. Viime vuosisadan alkupuolella ei kaunisteltu, saatikka sievistelty, kun ensin köyhäinhuoltolain mukaan, sitten irtolaislain ja lopulta elatusturvalain mukaan työlaitokseen määrätyt henkilöt otettiin vastaan työlaitokseen. Täisauna jää onneksi väliin, ja seuraavassa hetkessä Turun ja Porin läänin suomenkielisten kuntain työlaitoksen johtaja kutsuukin yleisön jo tervetulleeksi johtokunnan kokoukseen. Kohteliaasti hän kehottaa kutakin valitsemaan istuinpaikan oman kotikunnan vaakunan luota. Seuraavan tunnin aikana yleisö pääsee sukeltamaan episoditeatterin keinoin Haukankosken historiaan ja työlaitostoiminnan laajuus paljastuu katsojalle. Laitos ei ollut pelkkä elämän laitapuolelle hairahtuneiden, velvollisuuksiaan laiminlyöneiden tai kurinpidollisista syistä sinne joutuneiden säilytyspaikka, vaan todellakin velvollisuuksista vastattiin pakkotyöllä. Työtä tehtiin maatilalla, kasvihuoneissa, turvesuolla, puuAnu Helariutta-Koskua Historia eläväksi episoditeatterissa Kalevi (Heli Lehtelä) pelaa bingoa ohjaajan pojan (Otava Lehtelä) sekä toisen vakioasiakkaan, Peran (Juha Aro), kanssa. Kalevi toteaa, että –70-luku muuttui –80-luvuksi, mutta hän se aina vain palaa Punkalaitumen huoltolaan. Punkalaitumen teatterikerholaiset kokoontuivat loppukumarrukseen esityksensä jälkeen. työverstaissa. Naisille oli omat työnsä. Ja putka oli niitä varten, jotka eivät sopeutuneet kuriin. Elävää dialogia Näytelmän episodit kuljettavat katsojat historiaan, ja dialogit tekevät sen eläväksi. Vaikka aihe on vakava, huumoriakin sanailussa on. Episodien tukena on käytetty musiikkia, joka johdattelee yleisöä myös ajassa eteenpäin. Samoin puvustus noudattelee kutakin aikaa. Näyttelijöiden pitkä kokemus harrastajateatterityöstä näkyy varmuutena esityksessä. Ohajaaja Jenna Teinilä tuntee porukkansa. Ilahduttavaa on, että rooleissa on kaksi nuortakin, Elmeri Ali-Rantala ja Otava Lehtelä. Näytelmä ei ole sidottu näyttämölle, vaan kohtauksien esittämispaikkoja on eripuolilla työlaitosta. Ohjaaja on ottanut koko talon hyvin käyttöön. Niinpä katsojat pääsevät kulkemaan läpi valtavan rakennukseen ja ehkä tuntemaan, miltä työvelvollisista on tuntunut kulkea sokkeloisessa rakennuksessa vartijan saattamana. Matkanvarrelle osuva entisten asiakkaiden ”ajatuskäytävä” tekee vaikutuksen. Samoin putkat, joihin pääsee tutustumaan esityksen jälkeen. Tarkkaa taustatyötä Käsikirjoittajat Satu Kelkka ja Heli Lehtelä ovat tehneet hyvää työtä. He ovat perehtyneet aiheeseen perusteellisesti. Haukankosken vaiheet työlaitosajoista päihdehuoltolan kautta vastaanottokeskukseksi ja kuntalaisten palvelupisteeksi tulevat hienosti esiin. Käsiohjelman aikajanasta voi helposti tarkistaa, mitä minäkin vuonna tapahtui. Katsojan on kuitenkin syytä seurata episodeja tarkasti. Niin dialogi kuin kohtauksetkin on ohjattu niin, että ihan kaikkea ei katsojalle anneta tarjottimella. Esimerkiksi päihdehuoltotyön työmuotojen kehittyminen on rakennettu älykkäästi näytelmään. Käsikirjoitus on myös etäännytetty muisteluista, joten yksittäisen henkilön muistoja ei pysty tunnistamaan. Muistelijat katsomossa Arja Anttila, Antti Keskinen, Marita ja Veikko Keskumäki, Anne-Mari Rasi sekä Markku Uotila ovat antaneet omat muistonsa Haukankosken muistitietokeruussa. Anne-Mari Rasi kertoo, kuinka hänen isänsä Lauri Taalikka ja Antti Keskisen isä, työlaitoksen johtajana ollut Väinö Keskinen, soittelivat usein toisilleen. – Kun joku karkasi työlaitokselta, tuli hän yleensä ensin meille ja varasti polkupyörän kulkupeliksi, sanoo AnneMari Rasi. Antti Keskinen sanoo, että Haukankoskella oppi ymmärtämään elämää. Niistä kokemuksista on ollut apua myöhemmin. Myös Keskisen äiti työskenteli työlaitoksella, hän oli sairaanhoitajana. – Ja itse sain ensimmäisen kesätyötilini laitoksen turvesuolta 11-vuotiaana. Arja Anttila ja Marita Keskumäki pitivät näytelmästä. He molemmat ovat työskennelleet työlaitoksen konttorissa. – Käsikirjoittajat ovat nähneet vaivaa. Markku Uotila sanoo tulleensa paikalle kriittisenä. – Esitys yllätti minut positiivisesti. Siinä oli hienoja oivalluksia. Uotila ja Veikko Keskumäki antavat erityisesti arvoa suurelle taustatyölle, jonka käsikirjoittajat ovat tehneet. Sekä Uotila että Keskumäki ovat toimineet Haukankoskella ohjaajina pitkään, joten he tuntevat talon historia. Loppukumarrusten yhteydessä Punkalaitumen teatterikerhon puheenjohtaja Satu Kelkka totesi, että kaikki muistelijat, Punkalaitumen kunta sekä muistitietokeruun toteuttanut Tiia Korhonen mahdollistivat näytelmän toteutumisen. Ilman yhteistyötahoja Haukankoski ei olisi herännyt eloon. – Teidän tarinanne ovat tärkeitä. Rooleissa ovat Annina Ala-Viikari, Anne Ylijoki, Elmeri AliRantala, Heli Lehtelä, Juha Aro, Otava Lehtelä, Sanna Salioja ja Satu Kelkka. Vartioimassa Aki Mikkola, Pertti Pälä ja Tapani Henttinen. Ohjaus Jenna Teinilä. Tekniikka Matti Berggren. Talkoohengen sanotaan kuolleen, mutta Punkalaitumella väite on vahvasti liioiteltu. Täällä kulttuurielämyksiä tehdään porukalla, joskus pienemmällä, joskus hieman isommalla. Mutta kyllä pitäjällä myös remontoidaan ja vaikkapa siivotaan yhteisvoimin. Se sellainen synnyttää sitä tärkeää ja paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Vaikka kyllä se viekin. Eräs haastattelemani aktiivi kertoi pyörryttävistä talkootuntimääristä. Mutta, kun se on mukavaa ja sitä saa tehdä ystävien kanssa. Kulttuuri on todettu tärkeäksi ihmisen hyvinvoinnille. Kulttuurin tekijöiden, tuottajien lisäksi tarvitaan myös yleisö. Ilman sitä ei kulttuuri elä. Näin koronan kurimuksessa näkyy selvästi, miten ihmiset janoavat olla yhdessä, nauttivat toistensa seurasta. Tahtovat elämyksiä. Punkalaitumella ja lähiseudulla niitä on runsaasti tarjolla ja ihan kaiken ikäisille. Kun leffasta tai teatterista palaa kotiin, palaa yleensä aina hymyssä suin. Tuntee, että tällä sitä nyt taas jaksaa jonkin aikaa. Saa unohtaa arjen ja laskut. Mutta kyllä kulttuuri myös koskettaa, panee se joskus jopa itkemään. Ja niin sen kuuluukin tehdä.
Torstaina heinäkuun 15. päivänä – N:o 28 – 2021 4 – Levätilanne elää ja vaihtelee eri päivinä. On oikeastaan ihan turha kysellä, mikä levätilanne tällä hetkellä on. Reaaliaikaista tietoa kun ei meillä ole, toteaa terveystarkastaja Anne Peräniitty. Terveystarkastajan mukaan juuri ennen pulahtamistaan kannattaa tarkistaa, mikä levätilanne on. Niin nopeasti se voi muuttua. Koko Peräniityn toiminta-alueella on 25 uimarantaa. Punkalaitumen Kiviranta, Järvelä, Emmanlampi ja Navettakangas ovat kaikki hänen mukaansa hyviä uimavesiä Ei hipusta kiinni Peräniitty ei tapaa pulahdella tarkistamillaan uimarannoilla, mutta silloin, kun pulahtamaan ehtii, ei muutama vihreä hippu vielä häntä pysäytä. – Jos levälauttoja näkyy, en mene uimaan, mutta muutama hippu ei vielä haittaa. Lasten kanssa pitää olla tarkkana, he kun saattavat hörpätä vettä. Joskus, jos on oikein kovasti levää näkyvissä, voimme laittaa varoituslapun, mutta turhaa hysteriaakaan emme halua lietsoa. Tiistaina 6.7., kun otin näytteet, ei missään ollut levää, mutta tosiaan huomenna voi jo levää olla. Suojeluyhdistys tärkeässä työssä Peräniitty nostaa kesähattuaan Vehkajärven suojeluyhdistyksen toimijoille. – Uraani aloittaessani saattoi Vehkajärvessäkin olla ihan leväpuuroa nähtävissä. Yhdistys on tehnyt ihan valtavan hyvää ja pitkäjänteistä työtä, joka on selvästi nähtävissä nyt. Monenlaisia oireita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n sivuston mukaan sinibakteerit eli kansanomaisemmin sinilevät voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Yleensä oireet ilmenevät parin tunnin sisällä altistumisesta. Levä voi aiheuttaa vaikkapa ihotai vatsaoireita, flunssan kaltaisia oireita ja silmätulehduksia. Kunnanrakennusmestari Kari Isokivijärvi on irtisanoutunut tehtävästään ja kuntaan haetaan nyt uutta ammattilaista teknisen toimen riveihin. – Isokivijärven viimeinen työpäivä Punkalaitumen kunnassa on 23.7. Uuden kunnanrakennusmestarin rekry on jo aloitettu, toteaa tekninen johtaja Satu Alajärvi. Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Isokivijärvi irtisanoutui Heinäkuun alusta lähtien matkailuinfo on toiminut Birgitta Vanha-Kuitin yrityksen tiloissa Lauttakyläntiellä. Tiedon lisäksi matkailuinfossa on tarjolla muun muassa punkalaitumelaisaiheisia tpaitoja, viirejä, haalarija lasimerkkejä sekä postikortteja. Infossa on myös saatavilla uutta Matkailijan palveluopasta sekä suomeksi että englanniksi. Materiaalia jakoon – Lisääkin jaettavaa materiaalia saa mielellään minulle toimittaa paikkakunnan tapahtumista ja tilaisuuksista. Paljon tässä poikkeaa turisteja kyselemään asioita ja tietysti samalla ostoksille. Jutellaan viikon tapahtuMatkailuinfo Katariinaan Hanna-Mari Kamppikoski Matkailuun liittyvää materiaalia on nyt saatavilla Vaateliike Katariinasta Lauttakyläntieltä. mista ja aktiviteeteista. Kunnan sivuston tapahtumakalenteri on hyvä, kunhan muistetaan sinne kaikki tapahtuva ilmoittaa. Pietarinaukiolla sijaitseva infotaulu kaipaisi kyllä jonkinlaista infokarttaa vaikkapa tien puolelle. Siinä voitaisiin myös mainita osoitteet vaikkapa uimapaikoille. Matkailusihteeri Tiia Korhosella on vankka alan tuntemus, toteaa Vanha-Kuitti. Tarjolla monenlaista Vanha-Kuitin Katariina-liikkeessä on tällä hetkellä tarjolla useita palveluita. Vaatekaupan lisäksi liikkeessä toimii matkahuolto, rahansiirtopalvelu sekä Schenkerin noutopiste. Liikkeessä on myös sekä suutariettä kehystyspalveluita ja kuulokojeiden tarvikemyyntiä. – Yrittäjälle monipuolisuus on itsestäänselvyys. Birgitta Vanha-Kuitin liikkeessä palvellaan nyt myös matkailijoita. Levätilanne elää Kunnan uimarannat ovat terveystarkastaja Peräniityn mukaan hyvävetisiä. Unkarissa pidettiin kansainvälisen metsästysammunnan EM-kilpailut 9-11.7. Suomen maajoukkue, johon kuului Pekka Seppä, Jouni Kaunisto,Ville Määttänen, Marko Laine, Tomi Niemi ja Ronnie Skata voitti yhdistelmäkilpailun kultaa tuloksella 3 782 p. Hopeaa sai Ruotsi 3 773 p. Suomi voitti myös haulikkokilpailun kultaa 1 876 p. Slovenialle meni hopea 1 864 p. Luodikkokilpailussa Suomi sai pronssin 1 928 p. Ruotsi vei voiton (1 934 p). Suomen joukkueen paras ampuja oli Ville Määttänen, joka sai hopeaa. Pekka Seppä oli seitsemäs ja Jouni Kaunisto neljäs S55 sarjassa häviten pronssin vain yhdellä pistellä. Seppä ja Kaunisto EM-mitaleille Jouni Kaunisto ja Pekka Seppä. Pirkanmaan koronaepidemiatilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan, mutta tartunnan lähde pystytään jäljittämään edelleen hyvin ja sairaalahoitoa tarvitsevia koronapotilaita on vähän. – Yhä korostan maskien, turvavälien ja käsija yskimieshygienian merkitystä. Testiin kannattaa hakeutua herkästi, jos on hengitystieinfektion oireita. Rokotukset etenevät, mutta koronapandemia ei ole ohi. Avautuva yhteiskunta tarkoittaa kansalaisten suurempaa omavastuuta, toteaa apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Taysista. Viime viikolla Pirkanmaalla todettiin 149 koronatartuntaa. 83 prosenttia niistä saatiin jäljitettyä. Jäljitetyistä tartunnanlähteistä merkittävin oli perhepiirissä tai kumppanilta saadut tartunnat, joita oli 36 tapausta. Viime viikon tartunnat painottuvat 20–29-vuotiaiden ryhmään. Punkalaitumella varmistettuja tartuntoja on 20. Pandemia ei ohi Punkalaidun-viikko tarjoaa kuun vaihteessa koko viikon verran monipuolista ohjelmaa kaiken ikäisille. – Vain muutama tapahtuma on maksullinen. Monenlaista mielenkiintoista on luvassa. Muun muassa yöretki Porttikalliolle, merenneitouintia ja motocrossnäytösajoja. Hieno viikko huipentuu Yli-Kirralla järjestettävään Punkalaitumen Päivän juhlaan sunnuntaina, kertoo puuhakas matkailusihteeri Tiia Korhonen. Tarkempi, päivitetty ohjelma tapahtumalle löytyy kunnan sivustolta. – Isoin yksittäinen tapahtuma taitaa olla kulttuurikierros, jolloin useassa kohteessa on avoimet ovet tulla tutustumaan. Teen kohteisiin myös historiikit. Punkalaidunta juhlitaan
Torstaina heinäkuun 15. päivänä 2021 – N:o 28 – 5 On unelma sitten pieni tai suuri, niin unelmansa toteuttajan hymy on aina yhtä leveä. Kaarina Peltola toteutti pitkäaikaisen unelmansa avatessaan kymmenien upeiden ryijyjen, täkänien ja raanujen näyttelyn. – Täytän 70 vuotta heinäkuussa, yhtä monta kaunista käsityötä on näyttelyssäni ihailtavana. Osan näyttelyssä esillä olevista käsitöistä olen tehnyt itse, osan hankkinut itselleni. Hieman tuon esille myös sitä, miten vanhoja upeita töitä voi tuotteistaa. Olen tehnyt muun muassa tuolinpäällisiä, laukkuja, patalappuja ja tyynyjä niistä. Peltola on asunut jo pitkään Urjalassa, mutta sukupuusta löytyy useita punkalaitumelaisia. – Vain 42-vuotiaana kuollut isäni oli Punkalaitumelta, kuten äitinikin. Esimerkiksi sellaiset kuin Välläri ja Härmä ovat sukupuustani tuttuja nimiä. Luovaa voimaa Mitä luovuus merkitsee Peltolalle? – No, sitä, että ihminen on jollain tavoin hullu. Tulee ideoita, jotka on ihan pakko saada toteutettua. Sitä menee ideansa vuoksi vaikka läpi harmaan kiven kaamealla innolla. Ryijyjen kanssa minulle on käynyt vähän niin, että vaikka seinät loppuisivat, ei innostus lopahda. Näitä on kuitenkin kertynyt niin paljon, että myyntiinkin asti niitä jo on. Mikä on ryijyistä rakkain ja tärkein? – Ehdottomasti Urjala-ryijyni, jonka nyt lopulta netistä löysin. Sanomaltaan Maamiehen ryijy on kaikista merkityksellisin. Olenhan itsekin maanviljelijäperheestä lähtöisin. Hintavaa hommaa Melkoista ilotulitusta ovat ryijyjen väritykset, mutta paljon näyttelystä löytyy myös maanläheisiä sävyjä. Hintaakin ryijyille saattaa kertyä. – Ovathan ryijyt hinnoissaan, mukava huomata, että niitä arvostetaan. Netistä löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja. Pakettihinta voi olla vaikkapa kuutisen sataa, valmis ryijy noin 4 500 euroa. Ryijyjen ehdoton mersu on Liekki-ryijy, jonka Akseli Gallen-Kallelan suunnitteli. Jos sen haluaa itse tehdä, saa paketin alle tonnilla. Valmis ryijy maksaa yli 5 000 euroa. – Nyt on niin paljon seinille kertynyt, että osan olen valmis kyllä myymäänkin. Kuusi lastamme ja 16 lastenlasta saavat kyllä valita ensin omansa. Ryijy on siitä ihmeellinen, että on sen omat värit mitkä tahansa, se sopii aina sisustukseen. Eikä sävy sävyyn kaiken tarvitsekaan mennä ollakseen kaunista. Ehkä korona-aika on lisännyt pehmeää ajattelua, olla paljon kotona. Vanhoihin tekstiileihin on ihan selkeästi innostuttu jälleen. Monessa mukana Ryijy on aikojen saatossa ollut lämmittämässä nukkujaa ja reessä istujaa. Se on nostettu salin seinälle kotia kaunistamaan. Kirkon alttarille saatettiin asettaa vihkiryijy juhlistamaan tärkeää juhlaa. – Ryijymaailma on aika ihmeellinen. Ryijyistä vanhin ei kuitenkaan välttämättä ole se arvokkain. Arvoon vaikuttavat monet muutkin seikat. Urjalan Näytelmäpiirin uusi produktio on ohjaaja Eija Järvisen mukaan kepeä, mutta ei koheltava. – Tänä vuonna esitämme Urjalan kesäteatterissa kepeän kesäkomedian, mutta kohellusta ei ole luvassa. Näytelmässä elellään 70-lukua. Esille tulee suvaitsemattomuutta, erilaisen hyväksymistä ja sen vaikeutta. Tuohon aikaan niin kovin suosittuja Leningradin reissuja hämmästellään. Myös sisarten välinen kateus on yhtenä teemanamme. Järvinen haluaa kuitenkin pitää tarinan vielä hieman salaisena. Parasta se on paikan päällä koettuna viihtyisässä kesäteatterimiljöössä. Ei vain votkaa Leningradiin suuntautuneet reissut miellettiin usein votkaturismiksi, mutta ohjaajan mukaan monet lähtivät matkaan käydäkseen rakkaassa Viipurissa samalla. – Monenlaisia yllätyksiä tulee näytöksessämme vastaan noihin matka-asioihinkin liittyen. Pääsemme myös tutustumaan poikamieheksi jääneen apteekkari Iivarin edesottamuksiin ja elämään. Pitkä kokemus Miten pitkään itse ohjaaja on alalla toiminut? – Kaikkiaan 32 vuotta. Tälle näyttämölle olen ohjannut kolHanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Ryijynäyttely toteutti unelman Kaarina Peltola on koonnut toinen toistaan upeampia ryijyjä näyttelyynsä. Kuvassa oikealla sijaitseva Maamiehen ryijy on Peltolalle sanomaltaan merkityksellisin. Kepeää, mutta ei koheltavaa kesäteatteria Urjalan Näytelmäpiirin uuden näytelmän harjoitukset olivat täynnä hersyvää naurua ja mukavaa yhdessä tekemisen riemua. Ohjaaja Eija Järvinen kuvassa vasemmalla. Urjalan Näytelmäpiirin uuden produktion nuorimmat näyttelijät Serinja ja Robert Berg odottivat näytelmäharjoitusten alkua lämpimässä kesäillassa. me näytelmää. Tapaan itsekin käydä katsomassa yleensä kaksi kesäteatteria joka kesä. Urjalassa meillä on 11 innokasta näyttelijää. Ulkona tekeminen on mukavaa, heti ei tule seinät vastaan. Toisaalta meidän kesäteatterissamme olemme todella ulkona, sillä tätä ei ole katettu. Onhan tässä valtava vapauden tunne läsnä, vaikka talous on meillä, kuten muillakin teattereilla, rajoittamassa. Pienellä budjetilla ja iloisella mielellä hommia teemme. Ensi-ilta perjantaina Iivarin nimipäivät saavat ensi-iltansa Urjalan kesäteatterissa perjantaina. Näytöksiä on luvassa kaikkiaan kahdeksan. Seurat toimivat -palstan aineisto on jätettävä TIISTAINA KLO 13 MENNESSÄ LEHDEN TOIMITUKSEEN Toimitus pidättää oikeuden muokata puffien ja Seurat toimivat -palstan ilmoitusten tekstejä.
Torstaina heinäkuun 15. päivänä – N:o 28 – 2021 6 Särkän lavan odotetut avajaiset kokosivat viikko sitten peräti 500 – 600 tanssijaa helteiden kuumentamalle tanssilattialle. Kävimme jututtamassa muutamia tanssijoita. 1. Kuinka monta kertaa olet tänä kesänä tanssinut? Miten pitkään tanssia harrastanut? 2. Unohtuuko korona, pelottaako virus? 3. Onko Särkkä tuttu, miltä paikka vaikuttaa? 4. Mikä kesälavoissa ja tanssissa on parasta? 5. Tiedätkö muuta Punkalaitumelta kuin Särkän? Marjo Kanerva, Tampere 1. Noin kymmenen kertaa olen jo tanssinut, nelisen vuotta harrastanut. 2. Ei pelota virus, mutta ei se unohdukaan. 3. Kaksi kertaa aiemmin olen Särkässä käynyt. Onhan tämän huikean kaunis tanssipaikka ihan veden päällä. 4. Itse tanssi on se kaikista paras juttu. 5. En tiedä muuta, eipäs kun, kyllä vaan tiedän! Olen ollut Yli-Kirran Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä kahdesti. Piia ja Keijo Parkkinen, YliKiiminki 1. Piialle ehkä kymmenes kerta tänä vuonna, Keijolle ensimmäinen. Kymmenkunta vuotta olemme tanssia harrastaneet. 2. Ei unohdu virus. Oman parin kanssa on tämä kesä tullut tanssittua tai tuttujen kanssa. Rokotukset ovat kunnossa. 3. Ihan ensimmäinen kerta on meille Punkalaitumella ja Särkässä. Upea, todella kaunis on lava! Oma lavamme on kosken rannalla, Nuijamiesten lava. 4. Se on se tanssifiilis, musa, rytmiin liikkuminen, kaikki ihmiset ovat hyvällä tuulella. Sen vuoksi tekee pitemmänkin matkan. Nytkin olemme yhdeksältä aamulla kotoa lähteneet ja Tampereelle päädymme yöksi tanssien jälkeen. 5. Punkalaitumen Kunto on oikein tuttu! Olemme sen toimintaa seuranneet. Kari Kunnari, Länkipohja Erja-Riitta Salonen alkoi suunnitella kirjaa äitinsä Raija-Liisa Salosen, omaa sukua Koivisto, sota-ajasta elokuussa 2020. Tänä keväänä ilmestyi kirja lotta Koivistosta. Erja-Riitta Salonen lehteilee Koskioisilla Koiviston puutarhassa tekemäänsä kirjaa Lotta RaijaLiisa Koivisto Äänisen rannoilla. Radiosähköttäjänä Äänislinnassa vuonna 1942–1944. Tässä puutarhassa Raija-Liisa Salonen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa sekä paljon aikaa myöhemminkin. Kivenheiton päässä sijaitsee perheen kesäpaikka, Raijala, jonka Raija-Liisa Salonen rakennutti yli 70-vuotiaana. Punkalaidun säilyi tärkeänä paikkana Raija-Liisalle koko elämän ajan. Kirjan runkona ovat Raija-Liisa Salosen itse vuonna 1993 kirjoittamat sota-ajan muistelut. Ne sekä Raija-Liisan säilyttämät sota-aikaiset paperit ja kuitit olivat kimmokkeena Erja-Riitta Saloselle. – Minua alkoi kiinnostaa, että miksi ihmeessä äiti oli tuonut mukanaan rintamalta ja sen jälkeen säilyttänyt kaikki kuititkin, sanoo Erja-Riitta Salonen. Raija-Liisa Salonen syntyi syyskuussa 1921 Punkalaitumella. Hänen äitinsä Elli Koivisto oli liittynyt Lotta Svärd järjestön heti sen perustamisen jälkeen, vuonna 1920. Perheen isä oli maanviljelijä, talousneuvos ja jääkäriluutnantti Uuno Koivisto. Perheessä vallitsi voimakas isänmaallinen henki. Raija-Liisa Salonen liittyi pikkulottiin heti osaston perustamisen jälkeen. Kun kenraali Mannerheim vieraili Punkalaitumen suojeluskunnassa, pääsi 11-vuotias Raija-Liisa ojentamaan kukkia hänelle. Tapahtumasta on uutisfilmistä leikattu kuva kirjassa. Kouluaikana Raija-Liisa toimi Loimaan pikkulotissa. Täytettyään 18 vuotta Raija-Liisa Salonen liittyi keräysja kanslialottiin. Talvisodassa hän toimi ilmavalvonnassa Vartiolassa. – Vaikka Punkalaidun oli äidille tärkeä paikka läpi elämän, oli sota tavallaan hänen pelastuksensa. Äiti oli pohjimmiltaan kaupunki-ihminen. Kun hänelle tuli mahdollisuus keskikoulun käyneenä, musikaalisena ihmisenä päästä radiosähköttäjäkursseille Tuusulaan, hän lähti sinne lennosta. Oman ammatin ja elämän saaminen oli hänelle tärkeää. Naisen koulutuksen arvostuksen hän oli oppinut äidiltään Elliltä ja hän jätti sen myös perinnöksi meille kolmelle tyttärelleen, sanoo Erja-Riitta Salonen. Koulutuksen jälkeen Raija-Liisa sai komennuksen Äänislinnaan. Radiosähköttäjät vastaanottivat ja lähettivät salakielisanomia sekä päivystivät. Elämä Äänislinnassa oli melko rauhallista, tosin pommituksilta ei sielläkään vältytty. Myös sodan raadollisempi puoli ruumiineen, ankarine asuinolosuhteineen sekä pelottavine hetkineen tuli Raija-Liisalle Saloselle tutuksi sinä kahden ja puolen vuoden aikana, jonka hänen Äänislinnan komennuksensa kesti. Kirjan kuvitukseksi Erja-Riitta Salonen on valinnut äitinsä säilyttämiä asiakirjoja: valokuvauslupa, liikkumislupa, lomatodistus ja kylpylippu. Sodan jälkeen Raija-Liisa Salosen tie kulki Rovaniemelle, Ouluun ja lopulta Helsinkiin, missä hän teki elämäntyönsä radiosähköttäjänä ilmatieteenlaitoksen palveluksessa. Sotamuistot tärkeitä Erja-Liisa Salonen syntyi Raija-Liisa ja Veikko Salosen asuessa Rovaniemellä. Raija-Liisa ja Veikko tapasivat Rovaniemellä, ja Raija-Liisa työskenteli jonkin aikaa Ounasvaarassa. Helsinkiin perhe muutti vuonna 1947. Erja-Riitta Salosen tie vei Ruotsiin 1960-luvun lopussa. Sitä edelsi vaihtovuosi Yhdysvalloissa. Ruotsiin asettumista helpotti siellä asuva täti. Äitinsä perintöä vaalien hän hankki oman ammatin, ja on tehnyt elämäntyönsä Tukholmassa taideopettajana ja kuvataiteilijana. Ruotsissa asuvien suomalaisten yhtymäkohdat talvija jatkosotaan ovat nousseet siellä esille viime vuosina. – Ruotsissa on viime aikoina julkaistu monia kirjoja sotamuistoista. Niitä ovat kirjoittaneet muun muassa Ruotsiin sotalapsina tulleet. En itse ole käsitellyt aikaisemmin sotaa kirjoissa, vaikka olen tehnyt kymmenkunta valokuvateosta. Kirjoittanut en ole koskaan, ja mietinkin, että miten onnistun kirjoittamaan äidistä, sanoo Erja-Riitta Salonen. Kirjan ruotsintamista Erja-Liisa Salonen ei suunnittele, vaikka se on herättänyt kiinnostusta. Syksyllä hän pitää aiheesta luennon Tukholmassa. Sukellus historiaan Kirjaa tehdessään Erja-Riitta Salonen otti selvää esimerkiksi erilaisten lupien antajista. Hän koetti selvittää mahdollisuuksien mukaan, että missä asemassa he olivat olleet armeijassa ja mihin heidät oli komennettu sota-aikana. Erja-Riitta Salonen sanoo oppineensa historiasta todella paljon tutkimustyötä tehdessään. Hän kokee myös päässeensä lähemmäksi äitiään. – Nyt ymmärrän hänen sukupolveaan paremmin, heidän tapaansa kohdata asioita ja suhtautua niihin.Sota muuttaa ihmistä. – Olen lukenut jostakin, että sodan muistosta selviäminen ottaa aikaa kolme sukupolvea, sanoo Erja-Riitta Salonen. Yhdessä äitinsä kanssa ErjaRiitta Salonen kävi Rovaniemellä vuonna 1997 muun muassa sotaaikaisilla paikoilla. He osallistuivat veteraanitapaamiseen. Erja-Riitta piti Rovaniemen kirjaston Arktisella osastolla valokuvanäyttelyn ja luennon Grönlannista, missä hän oli vieraillut edellisenä vuonna. Erja-Riitta Salonen haluaisi käydä myös Oulussa tutkimassa paikkoja, joita äiti on maininnut. Aikoinaan hän haastatteli isäänsä tämän sotamuistoista ja nauhoitti keskustelut, mutta äidin kanssa käydyistä keskusteluista ei tallenteita ole. Erja-Riitta Salonen sanoo, että hänen äitinsä ei hävennyt lottaaikoja, päinvastoin. Radiosähköttäjänä Raija-Liisa Salonen sai arvostusta. Jos sotilaat joskus lotta Koivistoa häiritsivät, saivat he siitä rangaistuksen. Kirjan materiaalin, kaikki kuitit, sekä äitinsä lottapuvun sekä uutisfilmin Mannerheimin vierailusta Punkalaitumella Erja-Riitta Salonen on luovuttanut Lottamuseoon Tuusulaan. Erja-Riitta Salonen on saanut ruotsalais-suomalaiselta kulttuurirahastolta, Kulturfonden för Sverige-Finland, tukea aineiston museoon toimittamiseen. Kirja on omakustannus. – Kunpa äiti olisi vielä elänyt, nyt kun kirja valmistui, Erja-Riitta Salonen sanoo. Raija-Liisa Salonen kuoli vuonna 2018 96-vuotiaana. Hanna-Mari Kamppikoski Anu Helariutta-Koskua Lotta Koiviston muistot kirjaksi Erja-Riitta Salonen ja Raija-Liisa Salonen osallistuivat veteraanitapaamiseen Rovaniemellä vuonna 1997. Erja-Riitta piti Rovaniemen kirjaston Arktisella osastolla valokuvanäyttelyn ja luennon Grönlannista, missä hän oli vieraillut edellisenä vuonna. Erja-Riitta Salonen äitinsä Raija-Liisa Salosen lapsuudenkodin puutarhassa Koskioisilla. Elli ja Uuno Koiviston koti oli hyvin isänmaallinen. Särkässä tanssittiin 1. Olisikohan tämä tänä kesänä kymmenes kerta. Vuonna 1962 aloitin tanssimisen. Serkkutyttöäni hain. Se kysyi, osaanko. Enhän minä osannut, mutta tyttö sitten opetti. 2. No, viime kesänä jo paljon kiersin lavoja, mutta enimmäkseen tanssituttujeni kanssa. Tuplarokotuksetkin minulla jo on. 3. Särkässä olen käynyt ensimmäisen kerran vuonna 1971. Onhan tämä ihan ihanteellinen paikka. Kaunis, hyvin hoidettu. Musa on kohdillaan ja tanssijat hyviä, mitäs sitä muuta voisi toivoa. 4. Kesälavat itsessään on sitä parasta kesässä! Ja se, että itse tanssi on pääasia, ihmiset ovat selvin päin. 5. Särkän tunnen, mutta nyt kun olen juuri Ruotsista paluumuuttajana Suomeen palannut, on aikaa kierrellä ja tutustua. Göteborgin seudulla asuin 52 vuotta. Karuset järkkäreinä Järjestysmiehinä tulijoita vastaanottivat Jaana ja Timo Karunen. Onko rettelijöitä? – No, ei todellakaan ole! Jos 15 vuoden järjestysmiesuramme aikana täällä jotain on sattunut, niin aina on puhe auttanut. Särkässä on fiksua porukkaa. Sadekelillä parkkipaikalla on saattanut olla mutaista, että sellaisia ongelmia. Karuset ovat toimineet järjestysmiehinä Särkässä jo 15 vuotta.
Torstaina heinäkuun 15. päivänä 2021 – N:o 28 – 7 Hanna-Mari Kamppikoski Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro Kesälomalla 28.6.–1.8. Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Liput 16 € Emme ota vastaan käteistä rahaa. Lippuja saatavana ovelta ja lippu.fi www.sarkanlava.com www.punkalaitumenkunto.fi Hurma Kinojake Keskiviikkona 21.7.21 klo 20.00 01.00 JR 4 Punkalaitumen Osuuspankin omistaja-asiakkaille lippu 10 €. Etu lunastettavissa mobiilisovelluksesta. Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Sotilaspojat Perinnehuone avoinna tänään torstaina klo 11 – 14 kaikille kiinnostuneille. Esillä talvella edesmenneen Pentti Ruohotien sota-aikaan ja kylmän sodan aikaan liittyvä kirjalahjoitus ja viime kesällä aloitetun kuvakeruun satoa. Osoite: Vartiola, Urheilutie 1, kirkonpuoleinen pääty. VMK Tänään ajellaan Urjalan leirintäalueelle. Kokoontuminen Kimpalla klo 17.30. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16 – 20 omalla talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään torstaina 15.7. torilla. Lettuja. Pe 16.7. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. Ma 19.7. klo 12 alkaen PuHuVa:n Virkistyspäivä Seurakunnan Leirimajalla, Itäinen Rantatie 32. Klo 13 aluekokoontuminen. Mukana Asahi-hankkeen infotilaisuus / Pirkko Mäkinen. Ke 21.7. Lähtö torilta klo 7.00. Sisävesiristeilylle Päijänteelle. Maksu kerätään autossa. Lisätietoja Hilkalta 0405824377. Katso ohjelma kotisivuilta: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Pe 23.7. esitys alkaa klo 18 Korpelan Kujanjuoksu-esitykseen Tampereen Komediateatterissa. Lähtö torilta klo 16.00. Katso lisätiedot kotisivulta: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Ke 28.7. klo 15 Alueen Karaoke karsinnat Karaoke Karhussa Huittisissa. Ennakkoilmoittautuminen: risto.harkonen@kolumbus.fi. To 29.7. klo 18 Tanssin tahdissa Pietarin aukiolla. Mukana Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. La 21.8. klo 18 Puhelinlangat Laulaa laulunäytelmä. Ypäjän Musiikkiteatterissa. Lähtö torilta ilm. myöhemmin. Ilm. Hilkalle 20.7. mennessä 040 5824377. Ti-Ke 24 – 25.8. Eläkeliiton LiitSanomarastit Sanomarastit omatoimisuunnistuksena Laurinkannon kartalla ke 21.7. asti. Opastus Kanteenmaa Alastaro -tieltä (231). Karttojen tulostus www.jankko.fi/suunnistus tai nouto Loimaan Sportiasta. Ratamestarina LoJa. Sanomarastit omatoimisuunnistuksena Metsämaan kartalla to 22.7. ke 28.7. Opastus Metsämaa-Hirvikoski -tieltä (2292). Karttojen tulostus www.jankko.fi/suunnistus tai nouto Loimaan Sportiasta. Ratamestarina LoJa. Mäenpään Työväentalo Elokuvafestivaali pe 16.7. – la 17.7. Ohjelmassa Ville Salmisen ja Aarne Tarkaksen ohjaamia elokuvia. Oriniemen Martat Ma 26.7. klo17 vietämme Martanpäivää Ulla ja Rauno Rajalassa. Os. Luojunseläntie 221. Laulukirjat mukaan. Etelä-Satakunnan autoteknillinen yhdistys Heinäkuun tapaaminen Punkalaitumen srk:n leirimajalla pe 23.7. klo 16 alkaen. Uintia ja saunomista. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen (avec). Kesäretki höyrylaiva Ukkopekalla la 7.8. Ilmoittautumiset viimeistään su 1.8. (avec). Kanteenmaan kyläyhdistys Rompetori 25.7. Leppihallilla peruttu koronan takia. tokokoontuminen Tampere-talolla. Keskiviikkona pääjuhla. Ota yhteys Hilkkaan, jos olet kiinnostunut osallistumisesta. Lehmirannan lomaviikko varattu 12 – 18.10.2021. Varaa paikka Hilkalta 0405824377. Kaamoksentorjunta-risteily 16.17.11.2021 Baltic Princessalla. Mukana Finlanders. Varaa paikkasi Hilkalta 0405824377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Rokua Health & Spa 26.9.2021 – 1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www. mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9 – 13 p. 010-2193460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Seurat toimivat Kanteenmaan Metsästysseura ry:n Punkalaitumella 15.7.2021 Johtokunta KESÄKOKOUS pidetään 25.7.2021 klo 17.00 seuran majalla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 16. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Punkalaitumen MK/UA To 22.7. talkoot Lintukankaan motocrossradalla klo 10 ja palaveri illalla klo 19 Pietarinvirastossa. Punainen Risti Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys RHY järjestää avoimet ovet Haukan ampumaradalla pe 16.7. klo 18– 21. Tapahtuma on avoin ammunnasta kiinnostuneille lapsille ja aikuisille. Elokuvafestari viikonloppuna Työväentalon väki on ahkeroinut viikonloppuna järjestettävän Elokuvafestivaalin parissa. Luvassa on seitsemän elokuvaa kahtena eri päivänä. Katjan kahvio on toimijoiden mukaan kuuluisa runsaasta tarjonnastaan. – Onhan tässä ollut hommaa monenlaista, mutta on meillä tosi hauskaakin ollut. Esitämme kahden suomalaisen ohjaajan, Tarkaksen ja Salmisen elokuvia. Nämä tämän vuotiset ovat hieman kevyempiä, hauskoja ja mahtavia leffoja, kuvailevat talkoolaiset viikonlopun antia. Koronarajoitusten takia 75 saa ottaa kerralla sisälle, eli paikkoja on rajoitetusti. – Nämä ovat meille nyt toiset elokuvafestarit. Ensimmäisellä kerralla olimme osa Huhtamon festaria, mutta molemmat itsenäisinä yksikköinä. Tunnelman takaa leffojen näyttäminen vanhalla projektorilla. Työväentalo on viime vuosina todella pessyt kasvonsa. Aktiivisessa talkooporukassa on kymmenkunta naista ja miestä. – Onhan me tuhansia talkootyötunteja tehty, kun kaikki remontit ja tapahtumat lasketaan. Olisikohan 5 000 – 6 000 talkootuntia kaiken kaikkiaan. Kyllä sitä pyörtyy, kun noita tuntimääriä katsoo, nauraa Punkalaitumen työväenyhdistyksen sihteeri Irma Rantanen. Työväentalo rakennettiin 1908, työväenyhdistys perustettiin vain kahta vuotta aiemmin. Osa innokkaasta talkooporukasta on asunut ihan talon naapurissa. Vuonna 2019 ensimmäisillä festareilla vieraili vajaa 300 kävijää. Tänä vuonna hyvien leffojen lisäksi tarjolla on käsidesiä, maskeja sekä turvasuunnitelma. – Tulkaa ajoissa, talkoolaiset kutsuvat leffojen ystäviä. Jouko Valonen ja Jouko Mäkelä esittelevät festarikylttiä.
Torstaina heinäkuun 15. päivänä – N:o 28 – 2021 8 Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi Punkalaitumen torilla pe 16.7. klo 9 alkaen VAATEJA KENKÄMYYNTI. Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää Paula Järvinen Kimmon Kenkä KIVISENOJAN KIRPPISLENKKI LA 24.7. KLO 10-16 Opastus Tursan ja Oriniemen kautta. TULE TUTUSTUMAAN JA VIETTÄMÄÄN LEPPOISAA PÄIVÄÄ. Toivottaa: Kivisenojan asukkaat Kotimaan päivämatka SAARISTON RENGASTIE lauantaina 31.7.2021 Lisätiedot ja ilmoittautumiset Timo Karunen 0400-741 580 timo@karunen.fi 14–28-vuotias Tule töihin! Ota heti yhteyttä puh. 040 1872 603, punkalaidun@4h.fi Punkalaidun ELOKUVAFESTIVAALI 16. –17.7.2021 Mäenpään työväentalolla PUNKALAITUMEN ELOKUVAT esittää Perjantaina 16.7. klo 14.00 Oksat pois klo 16.00 Ei ruumiita makuuhuoneeseen klo 18.30 Hän varasti elämän klo 21.00 Älä nuolaise Lauantaina 17.7. klo 16.00 Kipparikvartetti klo 18.00 Mitäs me taiteilijat klo 21.00 Rion yö 1 elokuva 4 € yhden päivän elokuvat 10 € Katjan kahvio herkkuin een auki! Punkalaitumen työväenyhdistys Punkalaitumen kunnan kulttuuritoimi Huhtamon elokuvafestivaali HIFF Tervetuloa! Urjalan Näytelmäpiiri ry esittää IIVARIN NIMIPÄIVÄ T URJALANKYLÄN KESÄTEATTERISSA Ohjaus ja käsikirjoitus Eija Järvinen Kantalantie 19 Urjalankylä Liput 15 € / aikuiset ja 5 € / lapset alle 15v Ryhmät yli 20 hlöä 10 % Tiedustelut: 044 033 9343, 0400 817 156 www.urjalankyla.fi/teatteri.htm Esitysoikeuksia valvoo Eija Järvinen Toimintaamme tukee Kansalaisfoorumi Esitykset: Pe 16.7. klo 19.00 Su 18.7. klo 19.30 Ti 20.7. klo 19.00 To 22.7. klo 19.00 Su 25.7. klo 19.30 Ti 27.7. klo 19.00 Pe 30.7. klo 19.00 La 31.7. klo 19.00 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA