Uutisja ilmoituslehti Torstaina kesäkuun 17. päivänä N:o 24 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Kiitos luottamuksesta. Työ punkalaitumelaisten parhaaksi jatkuu. Timo Karunen M ak sa ja: Tim o Ka ru ne n Perjantain ja lauantain välisenä yönä oli henkilöauto, jossa kaksi 16-vuotiasta nuorta, ajanut ulos Murronharjuntiellä. Ulosajo tapahtui muutaman saUlosajo Murronharjuntiellä Murronharjuntiellä sattui raju ulosajo perjantain ja lauantain välisenä yönä. Kuva: Kaisa Männistö. Maksaja: Punkalaitumen Kokoomus Suuri kiitos ehdokkaitamme äänestäneille. Teidän ansiosta saavutimme vaalivoiton. Maksaja: Matti Seppä Kiitos luottamuksesta! Matti Seppä dan metrin päässä Kanteenmantien tiehaarasta. Rikoskomisario Antti Leppilahden mukaan poliisin saapuessa paikalle olivat molemmat autossa olleista poistuneet paikalta. Toinen tavoitettiin lähietsinnän jälkeen lähettyviltä. Toisen nuoren henkilöllisyys selvisi myöhemmin. Molemmat henkilöt olivat loukkaantuneet ulosajossa lievästi. Tapahtumapaikan jälkien perusteella on auton nopeus ollut huomattava onnettomuushetkellä. Poliisi epäilee auton kuljettajaa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 21.-23.6. SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 3 00 2 pkt GRILLISTÄ Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 17.-20.6. 1 29 nippu 1 49 kg 1 99 pkt 6 00 2 rs 9 99 12-pack Pirkka Kypsä maissi 400 g (3,75/kg) Palvelusta TO LA! 7 95 kg 9 95 kg 2 79 pkt 3 99 pkt 3 00 2 ps 7 95 kg SUOMI PE PYYMÄEN KONSULENTTI 18 95 kg 6 95 kpl 3 50 2 rs Kurkku 99 kg KOHTI JUHANNUSTA! 5 99 kpl 5 99 kg 5 99 12-pack Olvi Vichy 0,33 l 12-p (1,21/l)sis. pant. 1,20 1 99 rs 3 99 pkt PLUSSAKORTILLA 99 kg Pirkka Nektariini 1 kg 12 95 kg ERÄ 8 95 kg Porsaan Kasslerpihvit naturel tai maustettu ERÄ KALATORILTA TO-LA 7 99 kg SÄÄVARAUS 19 95 kg ERÄ ERÄ Coca-Cola 12x0,33 (2,22/l) sis. pantit 1,20 ERÄ Pirkka Vesimeloni kokonaisena ERÄ ESPANJA PLUSSAKORTILLA SUOMI PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 1 09 pkt Hatsapuri ERÄ HK Viljaporsaan ulkofilee maustamaton, n. 1,5 kg MEILLÄ LEIVOTTU SUOMI ERÄ Atria Naudan ulkofilee takuumurea, n. 800 g Grillattu Broileri kokonainen, n. 1,2 kg SUOMI GRILLIIN SUOMI Grillipihvit porsaan paistista SUOMI Porsaan lehtipihvit Porsaan ribsit SUOMI SUOMI NORJA Muikku tuore, perattu Kirjolohi Tuore, raj. 2 kalaa/talous Turskan selkäfilee tuore SÄÄVARAUS ERÄ NORJA Naapurin Maalaiskana Kanan siivet 700 g (4,29/kg) ERÄ Pirkka Majoneesisalaatit 400 g ERÄ SUOMI 2 49 rs Valio Hyvä Suomalainen Arkirae 500 g (4,98/kg) Pingviinipuikot 15x32 g (8,31/l) LAKTON Hätälä Tuore lohifilee C-leik, vak. raj. 2/talous 11 95 kg NORJA RUODOTON 5 99 rs Naapurin Maalaiskana Kanan rintafileet 600 g (9,98/kg) SUOMI ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA SUOMI 2 99 pkt Kivikylän Huiluntuhti-grillimakkarat 320-400 g (7,48-9,34/kg) SUOMI HK Popsi-Isoviitonen kuoreton nakki 900 g (3,10/kg) SUOMI Atria Hiillos-grillimakkara 400 g (4,98/kg) Wursti Extraleikkeleet 300-400 g viipale (9,98-13,30/kg) PLUSSAKORTILLA Taffel Sips, Broadway, Grills, Classic grills 235-325 g (4,62-6,38/kg) 350g (5,69/kg) 22 86 pak A.Le coq 4,5 % 0,33 l tlk 18-pack (3,39/l)sis.pantit 2 99 rs Valio Eila-kotijuusto 250 g (11,96/kg) PLUSSAKORTILLA 3 50 3 plo Pirkka Vichy ja kivennäisvedet 1,5 l kmp (0,51/l) sis. pantit 1,20 Tomaatti SUOMI Poprilli 400 g (2,73/kg) SUOMI 3 99 ps Pirkka Grillihiili 2,5 kg Pirkka Sillit 550/250 g (8,00/kg) 4 00 2 prk ESPANJA Sipulinippu tai punasipuli SUOMI Kotimaista varhaisperunaa suoraan tuottajalta ERÄ GRILLIIN ERÄ ESPANJA
Torstaina kesäkuun 17. päivänä – N:o 24 – 2021 2 Matt. 9:9–13 Yksi Jeesuksen ärsyttävimmistä toimintatavoista on se, että hän näyttää hakeutuvan erityisen hanakasti niiden ihmisten pariin, joissa on yleisen mielipiteen mukaan jotakin vikaa. Tullimies Matteus (Matt. 9:9–13) on yksi heistä. Hän on ammatinvalintasyistä epäilyttävä, koska työskentelee miehitysvallalle. Työnkuva vaikuttaa myös siihen, että häntä pidetään varkaana. Jostakin syystä Jeesus kuitenkin kiinnostuu Matteuksesta ja kutsuu häntä. Siltä istumalta Matteus lähtee Jeesuksen mukaan ja pyytää tämän illalla luokseen syömään. Elämänmuutos tapahtuu hetkessä. Toisinaan näitä Jeesuksen tempauksia selitetään sillä, että hän juuri erityisesti pitäisi näistä ihmisistä. Jeesuksen tunteet eivät välttämättä avaudu tuhansien vuosien takaa. Sen sijaan Jeesus johdonmukaisesti ilmaisee, että tällaiset ihmiset tarvitsevat häntä, ”parantajaa”. Jeesus ei siis kiistä, etteivätkö nämä ihmiset olisi syntisiä. Hän ei pidä näitä matteuksia ja syntisiä naisia esikuvallisina, vaan olennaista on se, että nämä ihmiset tarvitsevat Jeesusta. He ovat valmiit muuttumaan. Ja sen Jeesus näkee. Jeesuksen uudet kaverit näyttävät ilmestyvän hänen lähipiiriinsä täysin sattumanvaraisesti. Kanssaihmiset hermoilevat ja närkästyvät, mutta selitykseksi saa riittää, että Jeesus näkee ihmisissä kaipuun, joita muut eivät. Hän näkee, että kohtalokas muutos voi tapahtua juuri nyt, koska ihminen on siihen valmis. Odottamiselle ei ole enää aikaa eikä tarvetta. Kaipaus on saanut vastauksensa. Rebekka Naatus Viestintäpäällikkö Kallion seurakunta SANA SINULLE Muutoksella on hetkensä Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 17 pnä kesäkuuta 1971 Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 17. pnä kesäkuuta 1921 Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 En juhli. En halua tulla huomioiduksi merkkipäivänäni. Pekka Ääri Puutarhaliiton valtakunnallinen Avoimet puutarhat -tapahtuma kutsuu tutustumaan puutarhoihin tulevana sunnuntaina ympäri Suomea. Punkalaitumella kohteina ovat Maatilamajoitus Saarisen sekä Seijan Perennatarhan puutarhat. Maatilamajoitus Saarisen pihapiiri on perinteinen maalaispiha, jossa rakennukset ympäröivät oleskelupihaa. Saaristen pihan erikoisuutena on kotolampi, jolle aukeaa näkymä pihasta. Tilan nykyinen isäntäpari, Mallu ja Jouko Saarinen, on rakentanut puutarhaa siten, että se soveltuu myös tilan yritystoiminnan, majoituksen sekä kokousja juhlapalveluiden, tarpeisiin. Saaristen puutarha on laaja, sillä se ulottuu talouskeskuksesta aina lammen rantaan sekä metsän reunaan, missä sijaitsee 300-vuotiaista hirsistä rakennettu savusauna. Seijan Perennatarhan puutarha on niin ikään vanhan maalaistalon pihapiiri. Sen puutarha on laajentunut vuosien saatossa puutarha-alan yritykseksi. Puutarhat ovat avoimina su 20.6. klo 12–17. Punkalaitumen kohteet sijaitsevat osoitteissa: Maatilamajoitus Saarinen, Mallu ja Jouko Saarinen, Vesilahdentie 435, Seijan Perennatarha, Seija ja Juhani Ranta, Lauttakyläntie 1066. Puutarhoihin tutustumaan sunnuntaina Anni Laurila on valmistunut laboratoriotekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö on Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. ylentänyt reservissä kersantiksi Tero Vähä-Jaakkolan Punkalaitumelta. Korpraaliksi reservissä on ylennettiin Teppo Nikkanen Punkalaitumelta. Pe 18.6. klo 9.15 Aamulenkkiryhmä lähtee srk-talolta klo 9.15. Pyykkö. Su 20.6. klo 18.00 Iki-ilta, Elvismessu. Kesäkuun Iki-illan musiikkivieraana on Aron, Suomen ykkös-Elvis tulkki. Elvis aloitti musiikkiuransa gospelin parissa ja tämän messun musiikki on koottu Elviksen ohjelmistosta. Mukana ovat myös Sorsa, Mäkinen ja Härmä. Messu striimataan Facebookiin ja jaetaan myös srk:n YouTubekanavalle Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Tallenne on katsottavissa n 2 viikkoa. Huom! Vaikka rajoitukset on vapautuneet, sisätiloissa on kuitenkin noudatettava terveysturvallisia toimenpiteitä. Kirkossa on merkityt paikat, ovilla on käsidesiä ja suosittelemme edelleen maskin käyttöä. Lähetystyö: To 17.6. klo 18.00 Lähetysjumppa. Lähetysjumppa kokoaa taas väkeä Pappilan takapihan nurmelle kesäiltojen iloksi. Tule mukaan jumpalle, jonka vapaaehtoiset osallistumismaksut ohjataan etiopialaisen Hosainan kuurojenkoulun hyväksi. Vaihtuvat ohjaajat, ns. matalan kynnyksen jumppahetki ja iloinen tunnelma odottavat sinua! Ensimmäisen jumpan ohjaa Mallu Saarinen. Nikkanen. To 24.6. klo 8.00 Lähetyskahvila. Tule tekemään hyvää ja nauttimaan Punkalaitumen torille Lähetyskahvilaan kesäiset kahvit. Kahvilan tuotto menee oman seurakuntamme lähetystyölle. Nikkanen. To 24.6. 18.00 Lähetysjumppa Pappilan takapihalla. Illan ohjaajana Anni Koskinen. Nikkanen. Musiikki: 17.6.12:00 SUVISOI: Urkuvartti: Suvimusiikki. Sari Mäkinen. 24.6.12:00 SUVISOI: Urkuvartti: Joutsenlampi. Sari Mäkinen. Juhannuksen jumalanpalvelukset: La 26.6. klo 12.00 Juhannuspäivän messu. Paasikallio, Mäkinen. Messu striimataan Facebookiin ja jaetaan YouTubeen Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Su 27.06. klo 18.00 Kansanlaulukirkko Yli-Kirran museolla. Paasikallio, Mäkinen ja YliKirran museoväki. Jumalanpalvelusta ei striimata. 17.6. ”He tulevat miehissä luoksesi, istuvat edessäsi, niin kuin kansani kuuluu tehdä, ja kuuntelevat sinun puhettasi. Sen mukaisesti he eivät kuitenkaa elä. Heidän suunsa on täynnä valhetta, heidän sydämensä on keinottelun ja voiton lumoissa.” Hes. 33:31. 18.6. ”Sinä olet heille vain kuin lemmenlaulujen laulaja, kaunisääninen ja taitavasti soittava viihdyttäjä. He kuuntelevat puhettasi mutta eivät elä sen mukaan.” Hes. 33:32. 19.6. Herra pitää huolen Arja Patja kuulaa 12.39 Kolea ja tuulinen sää verotti osanottajia Kunnon jäsentenvälisissä yleisurheilukilpailuissa 8.6. Illan parhaasta tuloksesta vastasi Arja Patja työntämällä kuulaa neljä senttiä vaille ennätyksensä – 12.30. 14-vuotiaiden poikien sarjassa tehtiin kaksi hyvää tulosta: Pentti Hynnä työnsi kuulaa 11.81 ja Rauno Haapanen hyppäsi korkeutta 145. Tulokset: y. 1500 m: 1) Arto Hellsten 4.54,8. Kuula: 1) Aulis Nieminen 11.52. A-pojat pituus: 1) Matti Oinaanoja 501. B-pojat pituus: 1) Pentti Kuusela 479, 2) Pertti Simola 478, 3) Jari Kultanen 451, 4) Harri Mäkelä 450, 5) – Maantiet karjalaitumena. Moniaalla paikoin pitäjässämme on otettu tawaksi lieoittaa eläimiä maanteiden warsilla siten, että eläinten liekaköydet ulottuwat poikki maantien. Kun eläimet useimmiten säikkywät ohikulkewia ja pingottawat liekaköyttään poikki maantien, asettawat ne näin odottamattoman paulan maantiellä kulkewille, josta woi olla hywinkin ikäwiä seurauksia, warsinkin pyörillä ajajille. Olisi suotawaa, että moisesta syöttötawasta luowuttaisiin ikäwämpien wahinkojen wälttämiseksi. – Petomaiset koirat lampaiden raatelijoina. Kuluwalla wiikolla owat muutamat werenhimoiset koirat, joidenka omistajat owat hywinkin tunnettuja, raadelleet useamman henkilön omistamia ja eri laidunmailla käypiä lampaita Kouwolan ja Kanteenmaan kylissä. Kun lampaat owat aiwan kykenemättömiä puolustautumaan moisia petoeläimiä wastaan, pitäisi koirain omistajain kytkeä kahleisiin moiset petoeläimet, paras palkinto pedoille olisi teossa tawattuna antaa lyijyä turkkiin, jos eiwät omistajat älyä niitä ajoissa kytkeä. omiensa jokaisesta päivästä, eikä heidän perintöosansa koskaan häviä. He eivät kärsi puutetta kovinakaan aikoina, nälän päivinä heillä on kyllin syötävää. Ps. 37:18–19. 20.6. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidän tarkoittanut. Ef. 2.1–10. 21.6. Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen, sillä minä ole yksin ja avuton. Ps. 25:16. 22.6. Vaikka suuret vedet tulvisivat, ne eivät heihin ulotu. Sinä olet minulle turvapaikka, sinä varjelet minut vaarasta. Riemuhuudot kajahtavat ympärilläni, kun sinä autat ja pelastat. Ps. 32:6–7. 23.6. Minä parannan heidät heidän uskottomuudestaan. Minä rakastaheitä omasta tahdostani, vihani on väistynyt heistä pois. Hoos. 14:5. Markku Välimaa 430. 100 m: 1) Pertti Simola 13,4, 2) Pentti Kuusela 14,0, 3) Hannu Kiuru 14,8. Kiekko: 1) Kalle Vuori 33.18, 2) Hannu Kiuru 28.72, 3) Pentti Kuusela 27.92. 14-v pojat 100 m: 1) Pentti Hynnä 13,7, 2) Harri Mäkelä 13,8 ja Jari Kultanen 13,8, 4) Tapani Lehtinen 14,1, 5) Timo Kiuru 15,0, 6) Matti Sainio 15,5. Korkeus: 1) Rauno Haapanen 145, 2) Pentti Hynnä 140, 3) Markku Välimaa 135, 4) Tapani Lehtinen 130. Kuula: 1) Pentti Hynnä 11.81, 2) Kalle Vuori 10.72, 2) Timo Kiuru 6.96. 12v pojat korkeus: 1) Jouko Kiuru 105, 2) Antero Lehtinen 100. 300 m: 1) Jouko Kiuru 56,1, 2) Jarmo Nieminen 58,9. Naiset kuula: 1) Arja Patja 12.39, 2) Laura Patja 8.45. Kiekko: 1) Laura Patja 19.60. 14-v tytöt 300 m: 1) Maire Kallionpää 52,3. Pituus: 1) Maire Kallionpää 395. 12-v tytöt 300 m: 1) Jaana Juhe 55,9, 2) Meeri Kallionpää 56,7, 3) Seija Kyllästinen 58,9. Pituus: 1) Jaana Juhe 362, 2) Meeri Kallionpää 321, 3) Seija Kyllästinen 321, 4) Anne Nieminen 263. Valmistunut Ylennyksiä Aurinko pimeni Viime viikon torstaina päästiin Punkalaitumellakin todistamaan osittaista auringonpimennystä. Sen onnistui kuvaamaan muun muassa Martti Mölsä. Kuva on otettu linssikaukoputken kautta valkoiselle paperille heijastamalla. Auringonpimennys 10.6.2021. Kuva: Martti Mölsä.
Torstaina kesäkuun 17. päivänä 2021 – N:o 24 – 3 Kaikki voittivat? Arjen asialla Maksaja: Punkalaitumen Sosialidemokraatit ry. Punkalaitumen sosialidemokraatit kiittävät sydämellisesti kaikkia äänestäjiään saamastaan luottamuksesta! Kiitos! M ak sa ja : M ar ia Ka nk aa nr an ta M ak sa ja : M ar ku s Ko uv o Markus Kouvo Iso kiitos! Maksaja: Merja Pulakka Lämmin kiitos luottamuksesta! Merja ”Memmu” Pulakka Kiitos luottamuksestanne! Sami Ali-Rantala M ak sa ja eh do ka s its e Sydämellinen ja jämpti kiitos äänestäsi! Ota hihasta, kun on asiaa. Sanna M ak sa ja : Sa nn a Sa lio ja Tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäen näyttävää 50-vuotista uraa peilaava Design Eija Rasinmäki – Käsinkudottu elämä tuo Suomen käsityön museoon Rasinmäen tunnetut taidetekstiilit ja -matot, jotka ovat olleet monessa suomalaisessa kodissa arvostetulla paikalla ja pitkään rakastettuja. Näyttelyssä käsitellään Eija Rasinmäen laajaa tuotantoa – kutomisen vaiheita, luovuuden henkeä sekä mattoja eri aikakausilta. Rasinmäki on tunnettu laajasta työstään suomalaiselle taideteollisuudelle tehden räsymatosta kodin designtuotteen. Rasinmäen pettämätön värisilmä yhdistettynä taitavan kutojan kädenjälkeen on herättänyt suomalaisen perinnetekstiilin, räsymaton, uudella tavalla eloon jo 50 vuoden ajan. Samalla hän on rikkonut aikansa lasikattoja, luoden yksinhuoltajaäitinä tyhjästä oman menestyvän yrityksen ja taiteilijauran. Suunnittelijana Rasinmäki on luonut maineensa Suomessa ja maailmalla ainutlaatuisen persoonallisilla ja elämänvoimaisilla tekstiileillään. Hän ammentaa voimaa ja rohkeutta luomistyöhönsä nimenomaan väreistä. – Rakkaus väreihin saa minussa aikaan tunteen, että olen lähellä luomisen ydintä, Rasinmäki kuvailee työskentelyään. Käsikudottu elämä -näyttelyssä kuljetaan läpi taiteilijan uran vuosikymmenten mattojen tarinoiden kautta. Rasinmäen mattojen ilmeet ovat eläneet mukana suomalaisissa sisustustrendeissä ja niiden kautta voi seurata maton asemaa suomalaisissa kodeissa. 1970-luvulla räsymattoja käytettiin pääosin keittiön tai tuvan lattialla ja muodissa olivat vahvat ja raikkaat värit. Tällöin syntyi myös Rasinmäen läpimurtomatto, Stockmannilla myyty kirkasraitainen Wilhelmina-matto. 1980-luvun nousukauden sisustusbuumiin vastasi Rasinmäen Tulppaani-matto, joka edusti Rasinmäen tunnetuinta tyyliä: taitava värinkäyttöä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. 1990-luvulla Rasinmäki sai paljon vaikutteita ulkomailta ja monet matot ovatkin saaneet inspiraationsa Yhdysvaltojen silloisista trendeistä. 2000-luvun Kielo-matto toi mukanaan paluun 80-luvun romanttiseen ja luontoaiheiseen ilmaisuun Rasinmäen tuotannossa. Vaikka sarjatuotanto olikin siirtynyt Intiaan, säilyi Oitin kutomolla taidemattojen tuotanto. 2010-luvun Hiillos-matto on Rasinmäen uudempaa ja vähäeleisempää tuotantoa, jossa kuvion sijaan on leikitelty tekstuureilla ja väreillä. Rasinmäen uusin tuotanto, Punos-matto poikkeaa perinteisestä räsymatosta voimakkaan tekstuurin ja paksumman valkoisen kuteen vuoksi. Patentoidun Punoksen tekstuuri on seurausta pitkästä kehitystyöstä, joka jatkuu edelleen. Rasinmäki on yhä aktiivinen suunnittelija, ja 2020-luvulla hänen tavoitteenaan on toimia entistä vahvemmin taustavoimana ja mentorina uusille muotoilijoille. Hänen toiveenaan on jatkaa taidemattojen ja -tekstiilien luomista kutomolla. Kutomon suuret, sähkökäyttöiset koneet ovat edelleen käytössä ja raakaainevarastossa on ainutlaatuisia materiaaleja sekä mielenkiintoisia värejä vuosien varrelta. Rasinmäen teoksista voikin havaita suurta voimaa, joka syntyy rouhean kuteen, värien ja kuvioiden liitosta. Rasinmäen uniikkeja taidemattoja löytyy ympäri maailmaa, muun muassa Suomen konsulaatista New Yorkissa sekä elokuvaohjaaja Woody Allenin yksityiskodista. Eija Rasinmäki (s. 1945) on kotoisin Punkalaitumelta kymmenlapsisesta perheestä, jossa työntekoa ja rohkeutta arvostettiin. Tämä siemen on kantanut pitkälle. Rasinmäki inspiroitui kutomisesta jo nuorella iällä äitinsä kautta, ja saatuaan ensimmäiset omat kangaspuunsa hän sukelsi räsymattojen maailmaan. Hän perusti oman kutomonsa, Kutomo Rasinmäki Ky:n vuonna 1970, ja loi vähitellen oman tunnistettavan tyylinsä. 1980-luvun alkuun mennessä Rasinmäen työt olivat jo laajasti tunnettuja. Kutomo Rasinmäen tuotannosta suurin osa meni vientiin, ja kalustemessujen myötä matoista kiinnostuttiin mm. Saksassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Design Eija Rasinmäki – Käsinkudottu Eija Rasinmäki (keskellä) juhlii 50-vuotista tekstiilitaiteilijan uraansa juhlanäyttelyssä. Kuvassa myös Larissa Immonen ja Ulrika Rasinmäki. Kuva: Aleksi Tikkala. Kun katselee kuntavaalien tulosta Punkalaitumella, nousee mieleen otsikon ajatus. Tällä kertaa taisi käydä niin, että kaikki puolueet voittivat paikkakunnalla. Enemmän tai vähemmän. Paikkamäärissä mitattuna voittajia olivat sosiaalidemokraatit ja kokoomus. Molemmat saivat lisäedustajan valtuustoon. Toisaalta myös perussuomalaisille jäi puolueen hajoamisen jälkeen kolme edustajaa. Nyt niitä tuli neljä. Keskusta puolestaan säilytti seitsemän paikkaansa ja heidän ehdokkaistaan löytyi vaalien suvereeni ääniharava. Valtakunnallisesti nähtiin, että gallupien tulokset eivät aina kerro ehdotonta totuutta. Perussuomalaisille povattu kannatus suli, vaikka puolue toki silti nosti kannatustaan edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Kokoomus oli suurin puolue ja demarit kirivät kakkoseksi. Keskustaväki saa olla valtakunnalliseen kannatukseen tyytyväinen ja pohtia joko vuorovesi kääntyi puolueen kannatuksen osalta. Vihreille vaalitulos on varmasti pettymys. Uumoillaan, että puolue ajatui kannattajien mielestä liiaksi vasemmalle hallituksen apupuolueena. Lähiaikoina saadaan nähdä, toteutuuko sote-uudistus. Todennäköisesti toteutuu. Se tuo mielenkiintoisen lisämausteen uusien valtuustojen työhön. Vaikutusmahdollisuudet omista sotepalveluista päättämiseen kutistuvat entisestään ja kunnan rahoituspohja muuttunee sekin merkittävästi. Edessä on mielenkiintoinen nelivuotiskausi kunnallishallinnossa. Myös Punkalaitumella. Maksaja: Punkalaitumen Keskusta Kiitos äänestäjille luottamuksesta! Ollaan yhteydessä jatkossakin! PUNKALAITUMEN PERUSSUOMALAISET KIITTÄÄ ÄÄNESTÄJIÄÄN! Maksaja: Punkalaitumen Perussuomalaiset
Torstaina kesäkuun 17. päivänä – N:o 24 – 2021 4 Punkalaitumen kuntavaaleissa valittiin sunnuntaina 21 valtuutettua. Näistä yhdeksän on uusia. Vaaleissa voittajia olivat sosiaalidemokraatit ja kokoomus, jotka molemmat saivat valtuustoon yhden lisäpaikan. Ääniä vaaleissa annettiin yhteensä 1 458 ja äänestysprosentti oli 62,3. Kunnanvaltuuston suurimpana ryhmänä säilyi keskusta, joka sai seitsemän paikkaa valtuuston. Puolueen äänimäärä oli 509, jossa vähennystä edellisiin kuntavaaleihin oli 79. Keskustan listalta löytyi myös vaalien ääniharava. Hän on nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi, joka sai ääniä 139. Muut keskustan valtuutetut ovat Matti Seppä (52), Timo Karunen (51), Sanna Salioja (42), Martti Törmä (39), Markus Kouvo (34) ja Sami AliRantala (31). Toiseksi suurin puolue vaaleissa oli kokoomus, jonka paikkamäärä nousi kuuteen. Ääniä puolue sai 410, jossa kasvua oli 27. Eniten ääniä kokoomuksessa sai Harri Lumme. Hänen saamansa äänimäärä oli 83. Muut valitut olivat Sirkka Madekivi (64), Antti Peltomäki (64), Maria Kankaanranta (52), Juha YliParri (49 ) ja Ari Prihti (38). Perussuomalaiset olivat äänimäärässä laskettuna kolmanneksi suurin puolue. Sen ehdokkaat saivat yhteensä 275 ääntä, jossa laskua edellisiin kuntavaaleihin oli 157. Paikkoja perussuomalaiset saivat neljä. Vaaleissa toiseksi eniten ääniä sai perussuomalaisten ääniharava Sami Uutto, jonka äänimäärä oli 92. Hänen lisäkseen valtuusto valittiin Matti Kankkunen (54), Tapio Korhonen (38) sekä Jani Nousiainen (18). Vaalien toinen voittaja olivat sosiaalidemokraatit. He lisäsivät paikkamääräänsä yhdellä. Puolueen kokonaisäänimäärä oli 257, jossa kasvua oli 34 ääntä. Eniten ääniä demarien listalla keräsi Marja Wakkala, jonka äänimäärä oli 84. Kolme muuta valittua olivat Merja Pulakka (78), Sari Lappalainen (24) ja Ulla Dahl (22). Valtuusto uudistui vaalien myötä melkoisesti, sillä peräti yhdeksän valittua ovat uusia. Heistä osalla tosin on kokemusta valtuustotyöstä edeltäviltä vaalikausilta. Uudet valtuutetut ovat keskustassa Matti Seppä, Markus Kouvo ja Sami Ali-Rantala. Kokoomuksessa uutena valittiin Maria Kankaanranta ja demareissa Sari Lappalainen sekä Ulla Dahl. Perussuomalaisten uudet valtuutetut ovat Matti Kankkunen, Tapio Korhonen ja Jani Nousiainen. Puolueet tyytyväisiä – Olemme kovasti tyytyväisiä. Vaalit menivät hyvin ja saimme neljä naista läpi. Kun vasemmistoliitolla ei ollut ehdokasta, saimme todennäköisesti sieltä ääniä, sanoo Punkalaitumen Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Marja Wakkala. Hän kiittelee sitä, että vaalikampanjointi sujui hyvässä hengessä. – Yhteiskampanjointi oli onnistunut ja sitä voisi jatkossakin lisätä. Wakkala odottaa mielenkiinnolla paikkajakoneuvotteluja. – Se on kuntapolitiikassa joka kerta ikävin hetki. Kun paikat on jaettu, yhteistyö on yleensä ollut toimivaa. – Vaalit sujuivat kokonaisuudessaan hyvin ja rauhallisesti. Ilkivaltaa ja häirintää ei ollut, sanoo Punkalaitumen Perussuomalaisten puheenjohtaja Tapio Korhonen. Hän on iloisesti yllättynyt puolueen saamasta äänimäärästä. – Varsinaisena vaalipäivänä saimme vielä neljännen ehdokkaan valtuustoon. Sami Uuton mahtava äänipotti oli sekin hieno asia. – Kuunnellaan ensin, mitä muut ryhmät tuumivat paikkajaosta ja mennään sen mukaan. Uskon yhteistyön toimivan ja konkarit ovat jo nyt antaneet neuvojaan, Korhonen sanoo. Punkalaitumen Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Lumme on tyytyväinen puolueen saamaan voittoon. – Vaalivoitto on iso ja hieno asia. Hyvillä mielin voimme lähteä neuvotteluihin. Hyviä paikkoja pitäisi olla luvassa ja uskon, että yhteisymmärrys löytyy. Vaalivoiton syinä hän pitää hyvää ehdokaslistaa ja kokoomusvaltuutettujen aiempaa toimintaa. – Valtuustoryhmä on aikaisemmin toiminut kuntalaisten mielestä oikealla tavalla. Punkalaitumen keskustan puheenjohtaja Linda Lähdeniemi pitää vaalitulosta hyvänä. – Saimme pidettyä seitsemän paikkaa, eikä kahdeksaskaan paikka ollut kaukana. – Valtakunnallisesti kannatuksen nousu lähes 15 prosenttiin oli valtavan hieno tulos. Paikallisestikin kannatus nousi 0,8 %, Lähdeniemi sanoo. Paikallisesti äänestysprosentti jäi hänen mielestään harmittavan pieneksi. Paikkajakoneuvotteluilta hän odottaa hyvää yhteistyötä. – Lautakuntien yhdistymisen jälkeen paikkoja on vähemmän jaettavaksi, mutta uskon, että jokaiselle löytyy mieleinen paikka. Neuvottelut on jo käynnistetty. 36 oli onnenluku – Häkeltynyt on varmaan se sana, joka vaali-illan tuntemuksia kuvaa parhaiten. En muista, että olisin aikaisemmissa vaaleissa jännittänyt näin paljon, kuitenkin nämä olivat jo neljännet kunnallisvaalit, sanoo kokoomuksen listalta uutena valtuutettuna valittu Maria Kankaanranta. Mikään untuvikko Kankaanranta ei ole, sillä hän ehti toimia Huittisissa kuntapolitiikassa kolme kautta ja oli muun muassa jäsenenä tarkastuslautakunnassa. Punkalaitumelle hän muutti vuosi sitten, kun ensin oli ostaDemarit ja kokoomus kuntavaalien voittajat Juha Aro Viime sunnuntain kuntavaaleihin valmistauduttiin puolueiden yhteisessä vaalitilaisuudessa Pietarinaukiolla vaalien aattona lauantaina. Punkalaitumen Sanomat järjesti ehdokkaille vaalipaneelin, jossa käytiin läpi ajankohtaisia aiheita. Vuoden verran Punkalaitumella asunut Maria Kankaanranta on kokoomuksen uusi valtuutettu. Kuntapolitiikasta hänellä on kokemusta jo pidemmältä ajalta Huittisista. Jani Nousiainen nousi valtuustoon perussuomalaisten listalta yhden äänen erolla seuraavaan ehdokkaaseen. KUNTAVAALEIST A 2021
Torstaina kesäkuun 17. päivänä 2021 – N:o 24 – 5 nut keskipitäjältä talon, jota tällä hetkellä remontoidaan. – Toivoin läpimenoa, mutta en silti uskaltanut ihan rehellisesti odottaa näin hyvää tulosta. Melkein meinasin penkiltä tippua, kun varsinaisen vaalipäivän äänet saapuivat. Ihan uskomaton äänimäärä varsinaisena vaalipäivänä, olisiko ollut jopa kolmanneksi eniten sen päivän äänistä. Olen 36-vuotias, vaalinumeroni oli 36 ja sain varsinaisena vaalipäivänä 36 ääntä. Se taitaa olla onnenlukuni, Maria naurahtaa. Hän uskoo, että vaikka kokemusta kunnallishallinnosta on, tietää valtuustopaikka myös uuden opettelua. – Olen kuitenkin myös vielä tosi tuore punkalaitumelainen, joten aikalailla alusta saa kaiken opetella. Toki tiedän myös, että apuja saa sekä omasta että muista ryhmistä. Ja se onkin yksi parhaista asioista, että saa tehdä yhteistyötä monen eri ihmisen kanssa. Yksi ääni ratkaisi Perussuomalaisten listalla uutena valittu Jani Nousiainen vietti jännittävän vaali-illan. – Yksi ääni ratkaisi valtuustopaikan. Ilman sitä olisi edessä ollut arvonta. Tarkistuslaskennassa tuo yhden äänen ero pysyi. – Läpipääsy kutkutteli kyllä mielessä ja tiesin, että jonkun verran ääniä on tulossa. Hienoa, että sain luottamuksen äänestäjiltä. Toivottavasti olen luottamuksen arvoinen. Elokuussa alkavan valtuustokauden tärkein asia Jani Nousiaisen mielestä on kunnan elinvoimaisuuden parantaminen. – Sen alle mahtuu paljon asioita ja se on paljon muutakin kuin pelkät yritykset. Satsataan koulutukseen ja uusiutuvaan energiaan Keskustan listalta ensikertalaisena valtuustoon valittiin 24-vuotias Markus Kouvo. Hänet työllistää kotitilan työt Kanteenmaassa. – Aika paljon jännitti vaalipäivänä. Kun ennakkoäänet tulivat, ei läpipääsy vielä ollut varmaa, Kouvo kertaa. Valtuustotyössä hän odottaa uuden oppimista ja kehittymistä päätöksenteossa. – Uusia asioita on paljon ja varmasti omakin käsitys muuttuu päätöksenteosta. – Mielestäni tärkeintä on, että Punkalaidunta kehitetään ja pidetään elinvoimaisena. Satsataan koulutukseen ja uusiutuvaan energiaan. Biokaasulaitos pitäisi saada toimimaan ja tuulivoimalat pyörimään. Samalla on tietysti tuotettava laadukkaita koulutusja hoivapalveluita, sanoo Markus Kouvo. Läpipääsy oli yllätys – Edelleen olo on vähän hämmästynyt. Läpimeno tuli yllätyksenä. Hyvältä tietysti tuntuu, että joku luottaa, tuumii demarien listalta valtuustoon päässyt Ulla Dahl. Hän odottaa alkavalta valtuustokaudelta hyviä päätöksiä ja yhteistyötä puolueiden välillä. – Alkuun on tietysti ensikertalaisella paljon opeteltavaa. Omaa sydäntään lähellä kolmen lapsen äidillä ovat luonnollisesti lapsiperheiden asiat. – Samoin tietysti terveydenja vanhustenhoito. – Ensisijaista olisi, että kunta pystyisi vaikuttamaan Kaisankodin ja Pakarin palveluihin sekä laatuun. Myös liikenneturvallisuus lasten näkökulmasta olisi kunnassa nostettava esiin. Esimerkiksi Kanteenmaantieltä puuttuu edelleen jalkakäytävä, vaikka tältä suunnalta lapsia koulussa käy paljon, sanoo Ulla Dahl. Keskustan uusi valtuutettu Markus Kouvo haluaa, että Punkalaitumella satsataan koulutukseen ja uusiutuvaan energiaan. Kuntavaalien ääniharava Punkalaitumella oli 24-vuotias Linda Lähdeniemi. Hän sai 139 ääntä. – Olin hämmentynyt ja häkeltynyt, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Työ, jota olen tehnyt neljä vuotta, on ilmeisesti ollut sitä, mitä ihmiset ovat toivoneet, Linda Lähdeniemi sanoo. Viimeisen kahden vuoden ajan hän on johtanut kunnanhallitusta. – Työ on vielä kesken, eikä kaikki uudistuksia ole saatu vietyä läpi. Politiikassa monet asiat tapahtuvat hitaasti. Toivottavasti uudistukset saadaan eteenpäin seuraavalla valtuustokaudella. – Neljän vuoden aikana kokemusta on kertynyt runsaasti ja nyt äänestäjiltä saamani valtakirja on vahva. Lähdeniemi korostaa, ettei kunta tule koskaan valmiiksi, vaan kehittämistä riittää ja ajassa on elettävä. – Toivon, että tulevalla valtuustokaudella strategiatyö vahvistuu ja että niin päättäjät kuin virkamiehetkin löytävän selkeän vision siitä, mihin Punkalaitumen kunnassa tähdätään. Strategiasta lähtee kunnan arkinen työ ja johtaminen. Näköpiirissä oleva sote-uudistus tulee sekin vaikuttamaan kuntaan. – Palveluiden tuottaminen siirtyy maakunnalle ja myös kunnan veropohja saattaa muuttua. – Elinkeinopuolella on kesken Kanteenmaan kehittämishanke ja koronan vuoksi suunnittellut yrityskäynnit jouduttiin keskeyttämään, samoin yhdeksäsluokkalaisille aiotut kahvihetket. Toivottavasti näitä voidaan jälleen käynnistelllä, Lähdeniemi sanoo. Hänen mukaansa pienessä kunnassa työtä päättäjille riittää. – Nyt vain työrukkaset käteen ja jatkamaan työtä kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Linda Lähdeniemi ääniharavaksi 139 äänellä – Kuntalaisilta saatu valtakirja on vahva Juha Aro Linda Lähdeniemi oli kuntavaalien ääniharava Punkalaitumella. Kaksi vuotta kunnanhallitusta johtanut Lähdeniemi kokee, että kehittämistä kunnassa on edelleen jatkettava. Erityisesti kirkastusta kaipaa kuntastrategia. Ulla Dahl aikoo valtuutettuna edistää lapsiperheiden asioita. Hän toivoo, että puolueet pystyisivät uudessa valtuustossa hyvään yhteistyöhön. KUNTAVAALEIST A 2021
Torstaina kesäkuun 17. päivänä – N:o 24 – 2021 6 Jo lapsena halusi taiteilijaksi Reetta Levander, jolla on parhaillaan taidenäyttely kirjastossa. – Olen piirtänyt pienestä asti sarjakuvia ja muuta, mutta vasta ehkä viimeisen seitsemän vuoden aikana kiinnostuin maalaamisesta sen verran, että hakeuduin lopulta taidekouluun. Levanderilla on takanaan jo useita näyttelyitä. – Näyttelyitä on ollut reilu kolmisenkymmentä vuodesta 2006 lähtien. Yksityisnäyttelyitä on ollut viisi, ja muutamia ryhmänäyttelyitä olen pitänyt taidekollektiivi FRANKin kanssa, muuten lähinnä yhteisnäyttelyitä. Päädyin Punkalaitumelle pitämään näyttelyä siten, että olin Nuutajärvellä ripustamassa yhteisnäyttelyä seppämestari Antti Kuikan kanssa. Hänen vaimonsa, hyvä ystäväni AnnaKaisa Aalto vinkkasi tästä mahdollisuudesta. Tuumin, että samalla tohinalla sitä voi pystyttää kaksi näyttelyä samalla viikolla. Kaikki Punkalaitumelle ripustetut teokset ovat syntyneet maailmantuskasta. – Maalasin kolme isointa taulua vuonna 2020 osana opinnäytetyötäni valmistuessani Kankaanpään Taidekoulusta. Loput pienemmät maalasin nyt alkuvuodesta apurahan turvin ympäristöahdistus-teemaiseen näyttelyyni. Tauluni jättävät paljon tulkinnan varaa katsojalle ja niistä voi löytää erilaisia tunnetiloja. Mistä inspiraatio? – Luulen päätyneeni alalle kutsumuksen kautta. En ole koskaan halunnut tehdä mitään muuta. On tärkeää tehdä sitä, mistä pitää. Aina ei voi odotella inspiraatiota, vaan on pakko tehdä. Eräs opettajanikin sanoi, että inspiraatio on harrastelijoiden keksintö. Aiheet teoksiini nappailen paljolti ympäröivästä elämästä, esimerkiksi juuri ahdistuksesta tai vaikka kauniista maisemista ja eläimistä. Aikaisemmalta koulutukseltani olen kaksinkertainen lasiartesaani ja sarjakuvapiirtäjä, teoksissani usein yhdistelen näitä saavuttaakseni erilaisia lopputulemia, pidän tarinankerronnasta. Maalaan joskus mustein ja akvarellein, mutta viimeaikoina olen käyttänyt lähinnä vain akryylimaaleja. Lempivälineeni ovat erilaiset palettiveitset ja leveät, karkeakarvaiset siveltimet, joilla saa ilahduttavan rouheaa jälkeä kankaalle. Tärkeä taide – Taide on tärkeää, koska se luo tunteita. Taide on ilmaisun väline ja tuo kokijalleen uusia elämyksiä, kokemuksia ja näkökulmia, joita ei arkielämässä muuten välttämättä kohtaisi. Varsinkin näin pandemia-aikaan musiikki ja elokuvat ovat auttaneet ihmisiä jaksamaan. Miten opettaa lapsi taiteen pariin? – Jos lapsi on yhtään kiinnostunut taiteesta, häntä pitäisi ehdottomasti kannustaa siinä, sillä taide on todella hyvä itseilmaisun keino. Lapsen kanssa voi piirtää, maalata ja askarrella, tai jos mahdollista, laittaa hänet vaikka jollekin taidekurssille. Luovuus on valitettavan helppoa tappaa. Itse sain onneksi lapsena toteuttaa itseäni niin paljon kuin sielu sieti. Koronan ketale Miten korona-aika on vaikuttanut työhösi? – Korona-aika on vaikuttanut myös minuun, niin kuin moneen muuhunkin taiteilijaan. Esimerkiksi taidekursseja, -tapahtumia ja näyttelyitä on peruttu, siinä menee niin tuloja kuin verkostoitumismahdollisuuksia. Pystyin toimimaan jonkin aikaa työskentelyapurahan turvin, mutta tällä hetkellä olen työtön työnhakija, niin kuin valitettavan moni muukin kulttuurialan ihminen. Tuleva on Levanderin mukaan mennyttä tärkeämpi. – En aktiivisesti ajattele Edelfeltiä ja kumppaneita, mielestäni on tärkeämpää seurata ja tukea nykytaidetta ja vielä elossa olevia taiteilijoita. Omaan silmääni taide on nykyään paljon monimuotoisempaa ja helposti lähestyttävää, sillä sosiaalinen media on taidetta tulvillaan. Myös tasa-arvoisuus tekijöiden välillä on kehittynyt. Korona-aikana myös entistä useampi on päätynyt kokeilemaan taitojaan, vaikka arvostus taiteilijan ammattia ja kulttuuria kohtaan on selkeästi huonossa jamassa, eikä taidetta pidetä vieläkään oikeana työnä. Kulttuurin ammattilaiset voivat pahoin. Taide on ilmaisun väline ja antaa elämyksiä Hanna-Mari Kamppikoski Reetta Levanderin taidetta on esillä kirjastolla. Jalasjoen Nuorisoseuran suosittu kesätori avattiin jälleen edellisperjantaina. Toriperjantait jatkuvat aina elokuun puoliväliin asti. Kesätori on Jalasjoen Nuorisoseuran pisin yhtäjaksoisesti jatkunut toimintamuoto. Tori on myös kaivattu ja pidetty. Sen todisti avajaisperjantaina runsas kävijämäärä. – Toritoiminta käynnistettiin jo 90-luvun puolivälin aikaan. Tänä kesänä päätimme aloittaa viikkoa tavallista aiemmin ja se oli hyvä päätös, koska väkeä on heti näin runsaasti, sanoo Liisa Heikkilä. Hänen mukaansa vilkkainta toriaikaa ovat heinäkuun perjantait. – Silloin on liikkeellä runsaasti kesälomalaisia ja mökkeilijöitä. – Toria pidetään yllä talkoovoimin ja kahvilasta huolehtivat seuran johtokunnan jäsenet. Myyjiä on yleensä paikalla 8–10, kertoo Liisa Heikkilä. Perinteikäs kesätori avattiin Jalasjoella Elina Belmekki ja Jaana Vesa ovat tuttu näky Jalasjoen kesätorin myyjien joukossa. Juha Aro Koulunpäätöksen yhteydessä palkittiin stipendein seuraavat oppilaat: Keskuskoulu: Miro Jonkka, Maija Männistö, Leena Huuska, Miro Nieminen, Milja Kaapu, Oskari Patja ja Milla Rantala. Pohjoisseudun koulu: Viivi Härmä, Miska Silvasti, Sofia Hietalahti, Veikka Komu, Miia-Maria Räsänen, Otso Poutala ja Vihtori Vähä-Jaakkola. Yhteiskoulu: Henriikka Varpula, Mikael Salmela, Vanessa Salminen, Katri Kortesato, Juhani Jaakkola, Siiri Suonpää, Iida Mettänen, Nataly Kernen, Noel Asa, Ville Marjamäki, Topias Kaapu, Ler Pwe Moo, Anttoni Mäki-Laurila, Miika Nieminen, Siiri Ylösmäki, Tuomo Huuska, Olavi Nieminen, Henna-Liisa Räsänen, Kiia Latva, Niko Heikkinen, Tuulia Välimaa, Anni Sukari, Joni Suoranta, Markus Koivulammi, Vilma Seppä, Iida Ullven ja Amanda Vierjoki. Lukio: Helmi Siuko, Eija Nieminen, Reetta Wallin, Heikki Levomäki, Julia Paija, Hanna-Mari Varpula, Emma Aro, Linnea Huuska, Elli Aro, Jaakko Peräniitty, Teemu Kajantola ja Emma Viitasaari. Punkalaitumen Sanomien 200 euron stipendin parhaasta ylioppilasesseestä sai Linnea Huuska. Punkalaitumen Sanomat lahjoitti myös jokaiselle uudelle ylioppilaalle lehden vuosikerran. Stipendit Linnea Huuska palkittiin Punkalaitumen Sanomien stipendillä.
Torstaina kesäkuun 17. päivänä 2021 – N:o 24 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Pohjoismaisen ja Eurooppalaisen metsästysammunnan SM-kilpailut käytiin Nokialla 5.-6.6. Metsästysseura Haukan kilpailijat menestyivät loistavasti kisoissa. Lauantaina ammuttiin pohjoismainen ja siinä pronssia sai Msarjassa Pekka Seppä tuloksella 383p. häviten kullan ainoastaan kahdella pisteellä. S20 sarjassa Riku Koivu sai hopeaa tuloksella 334p. Sunnuntaina kilpailtiin Eurooppalaisen metsästysammunnan mitaleista. Kisassa Suomen mestaruuden voitti Pekka Seppä voitettuaan uusinnassa Juho Ylijoen. Molemmat miehet ampuivat alkukilpailussa trappiin ja compakkiin täydet 25 kiekkoa ja luodikkoon 198/200 yhteispistein 398 maksimin ollessa 400p. Uusinnan compak-ammunnassa Pekka sai jälleen rikki kaikki 25 kiekkoa Juho 24. Luodikossa Pekka sai pisteet 96 ja Juho 94p., niinpä kulta matkasi Punkalaitumelle. Matti Tapioharju sai pisteet 370 ja sijoitus oli 19. S55-sarjassa Jouni Kaunisto sai hopeaa tuloksella 386. Voiton vei Kimmo Iivonen huippupistein 398. S20-sarjassa Riku Koivu voitti kultaa tuloksella 385. Eurooppalaisessa luodikkoammunnassa S55-sarjassa Jouni Kaunisto sai kultaa tuloksella 198p. S20 sarjassa Riku Koivu sai pronssin tuloksella 193p. Yhdistelmäkilpailun piirienvälisessä joukkuekilpailussa Satakunnan joukkue teki uuden suomen ennätyksen parantaen vanhaa ennätystä 32 pisteellä, uusi ennätys on nyt 1949 pistettä. Satakunnan joukkueessa ampuivat Pekka Seppä, Juho Ylijoki, Jouni Kaunisto, Riku Koivu ja Matti Ylijoki. Sepälle, Kaunistolle ja Koivulle SM-Kultaa Pekka Seppä nousi korkeimmalle korokkeelle Eurooppalaisen metsästysammunan SM-kullan voittajana. Kuva: Jouni Kaunisto. Pirkanmaa on erittäin merkittävä maakunta Suomen uhanalaisten lajien säilymisen kannalta. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta selvityksestä. Pirkanmaalle laaditaan tänä vuonna ensimmäisenä maakuntana Suomessa alueellinen biodiversiteettiohjelma ”Pirkanmaan lumo luonnon monimuotoisuusohjelma 2022–2030”. Ohjelmalla pyritään torjumaan luonnon monimuotoisuuskatoa maakunnassa. Ohjelman tausta-aineistoksi Suomen ympäristökeskus selvitti Pirkanmaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton tilauksesta. Selvityksen perusteella Pirkanmaalla esiintyy yli 320 valtakunnallisesti uhanalaista ja noin 370 silmälläpidettävää lajia. Kymmenkunta lajia elää nykytietojen mukaan ainoastaan tai lähes ainoastaan Pirkanmaalla. Yli sata uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia määriteltiin Pirkanmaan vastuulajeiksi, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. Vastuulajien kannalta tärkeitä uhkatekijöitä ovat myös avoimien alueiden umpeenkasvu etenkin perinnebiotoopeilla, mutta myös rannoilla ja harjumetsissä. Uhanalaisilla luontotyypeillä merkittäviä uhkia ovat myös rakentaminen ja soiden ojitus. Uhanalaisten lajien lisäksi Pirkanmaalla esiintyy noin 110 uhanalaista luontotyyppiä. Uhanalaisen metsäluonnon kannalta erityisen edustavia aluekokonaisuuksia Pirkanmaalla ovat esimerkiksi Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistot sekä Sinivuoren luonnonpuisto. Monimuotoisuudelle merkittävimmistä metsäalueista Pirkanmaalla on kuitenkin lähes 80 prosenttia edelleen suojelematta. Luontotyyppien kannalta erittäin arvokasta pirkanmaalaista luontoa edustavat myös etenkin etelässä vesistöjen liepeiltä löytyvät kynäjalavalehdot, harjut paahderinteineen sekä harjuja deltamuodostumiin liittyvät lähteiköt. Pirkanmaalla on myös kirkasvetisiä ja samalla melko runsasravinteisia järviä, jotka ovat vesikasvilajistoltaan poikkeuksellisen rikkaita. Maakunnan laajin yhtenäinen suoalue Siikaneva on eteläsuomalaisten soiden joukossa helmi. Uhanalaisia suoluontotyyppejä Pirkanmaalla esiintyy suuri joukko, kaikkiaan noin 40 erilaista. Pirkanmaan lumo -ohjelmaa varten tehdyn selvityksen perusteella tuotettiin toimenpideehdotuksia uhanalaisten lajien säilyttämiseksi ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään myös tulevassa maakuntakaavaprosessissa. Selvitys palvelee laajasti myös Pirkanmaan eri toimijoita esimerkiksi maankäytön ja luonnonhoidon hankkeiden suunnittelussa. Selvitys tarkentaa ja kokoaa yhteen tietoa Pirkanmaan luonnon erityispiirteistä kaikkien pirkanmaalaisten käyttöön. Kymmenkunta uhanalaista lajia elää vain Pirkanmaalla Kuvikset: Eteläiset keidassuot ja pohjoiset aapasuot kohtaavat Pirkanmaalla. Viettokeidas Ruoveden Siikanevalla. Kuva: Seppo Tuominen. Varpuspöllö on yksi Pirkanmaan vastuulinnuista, sillä sen suomalaisesta pesimäkannasta jopa neljännes elää juuri Pirkanmaalla. Kuva: Taru Suninen. Eteläiset keidassuot ja pohjoiset aapasuot kohtaavat Pirkanmaalla. Viettokeidas Ruoveden Siikanevalla. Kuva: Seppo Tuominen. Varpuspöllö on yksi Pirkanmaan vastuulinnuista, sillä sen suomalaisesta pesimäkannasta jopa neljännes elää juuri Pirkanmaalla. Kuva: Taru Suninen.
Torstaina kesäkuun 17. päivänä – N:o 24 – 2021 8 Ilosen Yhteismetsän OSAKASKUNNAN VUOSIKOKOUS Punkalaitumella entisen Nordea pankin kokoustiloissa 28.6.2021 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa Hoitokunta Kantojen jyrsintää alkaen 100 €, sis. alv, 044 3370342/Ville Kontio Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) MANSIKAN MYYNTIÄ Punkalaitumen torilla ma, ke-la klo 10-18. Puh. 045 661 7740 tai 044 528 6486 Olisiko tässä uusi kotisi? Ota siitä selvää: https://maaseutu-koti.fi Tai soita ja kysy lisää: 050 3222 793/Eeva Kiiskinen PUNKALAITUMEN TORIN sisääntulon vieressä tänään torstaina 17.6. klo 8-13.30 tuoretta UUTTA PERUNAA . Annabelle ja Solisti. Myös uuden sadon vihanneksia. RAITTINEN Tervetuloa! Metsästysseura Haukka Huomenna pe 18.6. klo 17 Haukan mestaruudet Hirvessä ja MetsästysTrapissa. Punkalaitumen Latu ja Polku Kesäkuun viimeinen maanantaipyöräily lähtee torilta 21.6. klo 18 ja suuntautuu Kivirantaan. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16 – 20 omalla talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Punainen Risti Terveyspiste avoinna 17.6. klo 11–13. Puh. 041 318 6650. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään torstaina torilla. Lettuja, kahvia, arpoja. Pe 18.6. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. Tulevaa: Pe 23.7. klo 18 Korpelan Kujanjuoksu-esitykseen Tampereen Komediateatterissa. Lähtö torilta ilm. myöhemmin. Ilm. Hilkalle 22.6. mennessä 040 5824377. La 21.8. klo 18 Puhelinlangat Laulaa laulunäytelmä. Ypäjän Musiikkiteatterissa. Lähtö torilta ilm. myöhemmin. Ilm. Hilkalle 20.7. mennessä 040 5824377. Huom! Jos jäsenmaksusi on vielä maksamatta, odotamme suoritusta. Kiitos. Lehmirannan lomaviikko varattu 12-18.10.2021. Varaa paikka Hilkalta 040 5824377 Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Rokua Health & Spa 26.9.2021 – 1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9 – 13 p. 010-2193460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Omatoimisuunnistus Rinteenmaan kartalla la 19.6. asti. Ratamestarina LLuja. Opastus tieltä 230. Juhannusrastit omatoimisuunnistuksena Karhunkorvessa la 19. su 27.6. Opastus tieltä 213 väliltä Alastaro Virttaa (Kiikankuja). Aamuasahi Aamuasahi alkaa keskiviikkona 23.6. klo 10 golfkentän laidalla. Huittisten seudun ympäristöyhdistys Luonnonkukanpäivän kasviretki su 20.6. klo 14 – 16 Huittisiin Vanhakosken lehtoon. Kokoontuminen Vanhakosken parkkipaikalla klo 14. Eväät voi ottaa. Tiedustelut Terttu Routsi 050 383 1608. Seurat toimivat Punkalaitumen Sanomien juttu maaottelumarssin hengessä järjestetystä liikuntatapahtumasta sai Tauno Vianderin erästä kirjettä, jonka hänen isäni oli kirjoittanut vaimolleen Kannaksen rintamalta keväällä 1942. Kirje on kirjoitettu pian Taunon syntymän jälkeen ja siinä viitataan myös edellisen kevään maaottelumarssiin ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Korsussa 9/3. 42. Rakas Kerttu ! Parhaimmat terveiseni Sinulle rakas Äiti täältä Kannakselta ja monet kiitokset kirjeestäsi jonka sain äsken. Ensiksi lausun mitä parhaimmat onnitteluni Sinulle pojan johrosta. Et voi uskoa miten ilolla luin Sinun kirjeesi, pojat tuossa vielä pitävät riemua sen tähren kun kirjettäsi lukiessani väkisinkin meni suuni hymyyn, niin iloinen olin siitä uutisesta, että poika tuli, kun vallan ajattelin että tulee tyttö. Mutta onhan se kyllä hauskaa, että näin ankeina aikoina kerrankin tulee iloinen yllätys. Heti minä menin ja tarjosin peukaloa Lehtiselle, hälle nimittäin syntyi myös Poika noin pari viikkoa takaperin. Hän on myös mielissänsä sen tähden kun hänellä on tyttö esikoisena myös niin kun meilläkin. Mutta kerro nyt ensi kirjeessä tarkkaan että minä päivänä Poikamme näki päivän valon ensi kerran ja kuinka painava hän oli. Oliko hän yhtä priski kun Tuula oli syntyessään. Ja Tuula on varmaan niin kuin Sinä kirjoititkin iloinen siitä leikkitoverista jota hän silloikin minulle jutteli, kun olin lomalla, että hän menee sen kanssa heti ulos luistelemaan, kun vaan vauva meille tuoraan. Mutta nyt rakas vaimoni Sinun pitää vaan hoitaa itseäsi niin tarkkaan että paranet ihan terveeksi, et saa mihinkään raskaisiin hommiin ryhtyä viellä pitkään aikaan. Sinun täytyy varoa ennen kaikkea raskaita nostoja sillä Sinä olet kovin heikko sellaisiin viellä pitkän aikaa. Sinun täytyy koittaa että Siiri olisi siellä vaan viellä. Ei sunkan hänellä nyt ole mihinkän niin kiireitä, kun vesikin on niin kaukana. Ethän Sinä saa sitä sieltä kun olet sairas viellä ja et ollenkan yrittääkkään saa ruveta. Minäkin olisin rauhallinen täällä silloin kun tietäisin että Siiri olisi siellä, silloin ei Sinullakaan olisi mitään hätää. Kesken kaiken tämän kirjoitukseni tuotiin meidän posti ja miKirje rintamalta Vaalitulos Punkalaitumen äänet on laskettu. Ehdokkaista vain 21 tuli valituksi. Vasemmistoliitolla ei edes ollut ehdokkaita. Vanha ennustus kävi toteen, kun Kivisenojan tiellä ei ole yhtään veräjää eikä kylässä kommunistia. Kun 1976 olin ehdokkaana, valituksi valtuustoon 27 ehdokasta. Ääniharavilla riitti ihmettelemistä. Valituksi tultuaan heillä oli vain yksi ääni valtuustossa. Matti Roukka P.S. Toivon, että uusi valtuusto tutustuu kunnan metsiin ja harkitsee niiden säätiöittämistä. Naapurit himoitsevat niitä. näkin sain kirjeesi jonka olit kirjoittanut silloin heti kun poika oli syntynyt. Kiitoksia vaan siitä, vai 28. päivä meidän nuori mies näki päivän valon ensi kerran. Siis maaottelu marssin `harriaisia`, silloinhan sitä oltiin niin tarmokkaalla päällä, eihän siitä poikaa muuten olisi tullukkaan, vai mitä Sinä siitä asiasta arvelet? Ei nyt sitten muuta kun katsotaan avoimin silmin tulevaisuuteen, sillä uskon, että meidän elämämme kyllä alkaa mennä hyvin sitten varsinkin kun rauha tulee, että saamme yhressä ahertaa lastemme hyväksi. Onhan meillä apulaiset nyt kasvamassa molemmille, tällaista toivonkin ja toivoni on nyt täyttynyt josta olen iloinen. Sulkisin teidät kaikki syliini jos olisin kotona. Sinä kirjoitit että mikä nimeksi ja oli ehrotuksiakin. Huomasinkin että Tauno oli parhaastaan Sinun mieleisesi ja kyllähän se kaunis nimi onkin. Mutta nyt on kyllä vanhanaikaiset nimet muotissa ja niistä minäkin tykkään, en kyllä tykkää Reijosta enkä Raunosta, nehän on sellaisia lehti sankareita. Mutta en nyt tee mitään ehrotusta, koska tämä kirje viipyy niin kauvan matkalla, että varmaan olet keksinyt mieleisesi nimen valitsemaan sen kuukausi palkan tähden. Ja kun kerran Sinä olet mieleisesi nimen valinnut en minä sitä arvostele sillä eihän nimi miestä pahenna. Lopetan taas tällä kertaa, hyvästi vain rakkaani ja voi mitä parhaiten. Valtter. Isän pikku Tuulalle paljon terveisiä. Siirille paljon terveisiä.