Uutisja ilmoituslehti Torstaina helmikuun 18. päivänä N:o 7 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Lumiukot ihastuttivat pitäjällä Useiden yhdistysten luminen yhteistyö poiki Ystävänpäivänä suuren lauman lumiukkoja pitäjälle. Yhdistykset myös innostivat kuntalaisia lumiukkokuutioiden tekoon. Kyllä vain! Pahvi ja lumi ovat oiva tapa rakentaa lumiukkoja. Käsissäsi on suuri Vauvanumeromme. Lehtemme sivut ovat nyt suloisia vauveleita täynnä. Mikä sen ihanampaa tässä ajassa kuin juuri vauvat ja lumiukot? Myös mummut liitetään usein vauvoihin, niin myös lehdessämme. On meillä uutisiakin, kuten paikallislehdessä kuuluukin olla. Ja tärkeitä asioita paikallisista ihmisistä ja siitä, mitä ikinä paikkakunnalla tapahtuukin. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 22.-24.2. PAPERITARJOUS PLUSSAKORTILLA SUOMI 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET EDULLISET KEVÄTTARJOUKSET! HOLLANTI SUOMI Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 3 50 2 pkt 1 79 rs 12 95 kg PLUSSAKORTILLA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 18.-21.2. KEITTOON 99 kg 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) 8 95 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI KALATORILTA SÄÄVARAUS 12 95 kg 5 29 kpl 99 ps 5 95 kg Porsaan kylki luullinen KUUMANA GRILLISTÄ SUOMI PALVELUSTA 10 95 kg 2 50 2 prk 3 00 3 ps 99 kg 2 50 5 kpl PLUSSAKORTILLA SÄÄVARAUS SUOMI ERÄ 9 95 kg SUOMI SUOMI Ketrinan Isot kevätkääryleet 1 99 kpl 1 99 kpl GRILLISTÄ ERÄ 14 95 kg ERÄ SUOMI PLUSSAKORTILLA 9 90 kg 1 00 kpl SUOMI Popsi Iso viitonen 900 g (3,10/kg) 2 79 pkt 4 99 rs 3 49 pkt 3 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA 5 00 2 pkt SUOMI 9 99 kimppu SUOMI Pirkka Tulppaani 25 kpl kimppu PLUSSAKORTILLA 2 49 kg 10 00 satsi 12 95 kg SUOMI 5 95 kg 9 95 kg PLUSSAKORTILLA SUOMI 8 95 kg Naudan keittoliha SUOMI Porsaan ulkofilepihvi naturel tai marinoitu Naudan jauheliha vähärasvainen Tapola mustamakkara Haukifilee tuore Kuha kokonainen,tuore Made kokonainen Hätälä Lohifilee c-leikattu, tuore,ruodoton,vac. raj 2/talous NORJA Jalostaja Hernekeitto 520g (2,40/kg) Valio Arkijuusto 1,25 kg (4,23/kg) Atria Kanan ohuet fileeleikkeet 480-600g (8,32-10,40/kg) SUOMI HK Viljaporsaan sisäfilee marinoitu n.650g SUOMI Wigren Ohutlenkki 480 g (7,27/kg) HK Amerikan pekoni 170g (8,82/kg) ERÄ Hiillos Grillimakkaratja pihvi 320-400g (4,38-5,47/kg) Savuhovi Kokolihaleikkeleet 180g (13,89/kg)) Appelsiini Navel, makea EGYPTI Pirkka Jääsalaatti 100g (9,90/kg) Pirkka Vihreä rypäle 500g (3,58/kg) Paprika punainen Embo WC 16 rl ja Emilia talous 8 rl Porsaan suikaleliha naturel tai marinoitu Porsaan palapaisti SUOMI Broilerin koipi Oululainen Äitimuorin herkkulimppu 450g Päärynä Confrence Kalinka Kerrosjogurtit 150g (3,33/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ETELÄ-AFRIKKA Mummon Ranskanperunat 450 g (2,22/kg) ESPANJA SUOMI
Torstaina helmikuun 18. päivänä – N:o 7 – 2021 2 18.2. Vielä nytkin Herra sanoo: – Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo, sillä hän on anteeksiantava ja laupias, hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri. Joel 2:12–13. 19.2. Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. 1. Piet. 4:1–2. 20.2. ”Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.” 2. Moos. 16:12. 21.2. Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.” Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Ps. 91:1–4, 11–12. 22.2. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Ps. 91:15. 23.2. ”Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.” 5. Moos. 8:3. 24.2. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. Jes. 1:16–17. – Punkalaitumen kunnan maantiet. Täkäläisen tielautakunnan puheenjohtajan tiedustelun johdosta on läänin maaherra ilmoittanut, että Punkalaitumen kunnan maanteitten kesäaikainen kunnossapito tulee annettawaksi osakeyhtiö Granitille, joka on tarjoutunut ottamaan kunnossapitääkseen m.m. koko Loimaan kihlakunnan maatiet. – Meitä walistetaan. Kuluwalla wiikolla on meille ollut tawallista runsaammin hengenrawintoa. Uskonnollisia puhujia owat lähettäneet tänne Satakunnan Sisälähetysseura saarnaaja Heikkisen, Raamatuntutkijain seura puhuja Nortamon. Tämän lisäksi on eräs teatteriseurue näytellyt useassa paikassa. Hengellistä ja henkistä rawintoa siis on kylwetty. Jokaisella esiintyjällä lienee ollut kuulijansa ja ehkä ihailijansakin. Meitä siis todella walistataan! – Uusi Kansanteatteri asetti kuluwalla wiikolla teatterinäytäntöjä Liitosolassa, Seurahuoneella ja Kanteenmaassa. Näytelmä -Wanhasta lapseksioli hauska huwikapale, joka antoi aihetta nauruun ja synnytti hywantulisuutta. Esitys luisti myöskin notkeasti, joten katsomo oli tyytywäinen. Tällaiset kewyet kappaleet näyttäwät menewän yleisöön. Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 18. pnä helmikuuta 1921 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 21. pnä helmikuuta 1911 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Su 21.2. klo 16 Helmikuun Ikiilta striimataan Facebookiin. Tervetuloa pysähtymään hetkeksi ikonien ja Jaakko Löytyn laulujen äärelle. Paasikallio, Mäkinen. Klo 17-18 kirkko auki ehtoollista ja hiljentymistä varten. Striimatun jumalanpalveluksen jälkeen on mahdollisuus tulla ehtoolliselle tai hiljentymään hetkeksi. Työntekijät huolehtivat, että kirkossa on yhtaikaa maks. 10 henkilöä. Noudatamme turvaohjeita. Sisäänkäynti kirkkoon on Lauttakyläntien puoleisesta ovesta, pääovi on kiinni. Su 28.2. klo 10 Sanajumalanpalvelus striimataan Facebookiin. Tänään on toinen paastonajan sunnuntai ja Kalevalanpäivä. Virsinä on mm. Elias Lönnrotin tekstejä. Sorsa, Mäkinen. Lomalla: Srk-mestari Juha Härmä lomalla 22.2. – 7.3. Yleisöltä Olen suwisin ajanut tuontuostakin polkupyörällä kirkolle ja aina ollut pulassa mihin sijoittaa pyörän kirkon ajaksi, niitä näkyy aina olewan kymmeniä pitki seinä ja aitawieruja. Jos sitten sattuu kirkonaikana tulemaan sade, on pyörä mitä kurjimmassa kunnosPäivän sanat sa, jos on pouta niin satuu, eikä niinkään harwoin, että kummista on pistetty reikä, tai lisäkapineet menneet kaikenmaailmantietä. Woisimmeko me tätä auttaa? Eiköhän esimerkiksi siten että parikymmentä pyöräilijää lyöttäytyisi yhteen, kokoisi pienen kolehdin, aineista ja rahasta; rakennuttaisimme waatimattoman pyöräliiterin kirkon lähettywille, jossa jokaisella osakkaalla olisi oma erikoinen lukollinen pyöräpilttuunsa. Suuria en luulisi tällaisen tulevan maksamaan, mutta käytännöllinen sekä tarpeellinen se olisi. Olisikohan joukossamme ketään joka panisi asian alulle? Hewosmies ja pyöräilijä. ”Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä,joita koetellaan.” Kohtaamme elämässämme monenlaisia kiusauksia ja koettelemuksia. Voimme pyytää Jumalalta voimaa niiden voittamiseen. Vaarana on myös,että katkeroidumme elämämme vastoinkäymisissä. Vapahtaja voitti kiusaukset,joita vihollinen asetti hänen tielleen. Eilen oli tuhkakeskiviikko. Sen aihe on katumus ja paasto. Näin paaston aikana voimme oppia hiljentymään ja rauhoittumaan turhasta hälinästä. Rukous muuttaa omaamme ja toisten elämää. Meidän tulisi varata siihen aikaa enemmän. Virsi 54 alkaa sanoilla ”Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme ja Jeesusta kärsimystiellänsä nyt nöyrästi seuratkaamme. Paastota voimme monin tavoin. Voimme kieltäytyä leivonnaisista tai liiasta television katsomisesta. Hengelliseen paastoon pitäisi liittää aina rukous ja Raamatun luku sekä hiljentyminen. Korona-aika on opettanut meille, kuinka haavoittuvaa elämämme voi olla. Meitä on pysäytetty. Olemme rukoilleet terveyttä ja varjelusta. Psalmi 91 on tullut tutuksi. Se kertoo Korkeimman suojeluksesta. ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.” Jakeet 5 ja 6 kertovat ”Et pelkää yön kauhuja, etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.” Jeesus, sinä olet vahvempi kaikkea pahuutta. Sinun rakkautesi on syvempi kuin viha ja katkeruus. Sinun totuutesi murtaa valheen verkot. Sinun valtakuntasi on ikuinen, vaikka se täällä maan päällä näyttäytyy usein arkana ja heikkona. Pyhä Jumala,anna meidän tehdä työtä sinun valtakunnassasi, sinun työtovereinasi. Kuulumme sinulle. Aamen. Siunattua paastonaikaa ja voimia sekä terveyttä! Jaana Pyykkö diakonissa SANA SINULLE Kiusausten voittaja Eduskunta-aloitteita Kansanedustaja Saimi Ääri on jättänyt juuri alkaneille valtiopäiville kolme aloitetta. Aloitteet koskevat kansaneläkkeen tukiosakustannusten poistamista kunnilta, ehkäisevän terveydenhoidon sisällyttämistä valtionavun piiriin ja maatilatalouden luotonsaantimahdollisuuksien parantamista. Ensin mainitussa aloitteessa esitetään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti antaisi eduskunnalle kansaneläkelain 62 §:n muuttamisesta esityksen, jonka mukaan velvollisuus osallistua kansaneläkkeen tukiosakustannuksiin tulisi kunnilta poistettavaksi. Aloitteen perusteluissa todetaan mm. että kansaneläkkeen kustannusosuudesta kunnille aiheutuva rasitus jakautuu eri kuntien kesken varsin epätasaisesti. Toiset kunnat joutuvat maksamaan tukiosia veroäyriä kohti laskettuna 1,5 penniä, muutamien kuntien päästessä 0,2-0,3 pennillä. Ehkäisevää terveydenhoitoa koskevassa aloitteessa esitetään eduskunnalle hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin ehkäisevän terveydenhoidon sisällyttämiseksi samanlaisen valtionavun piiriin kuin sairaanhoito. Perusteluissa todetaan että terveydenhuoltotyön rahoituksessa valtionavun osuus on usein ratkaiseva. Tästä seuraa, että vain sellaiset toiminnot, joihin voidaan saada valtionapua, kyetään sisällyttämään kunnalliseen terveydenhuoltoon. Perusteluissa viitataan edelleen ehkäisevän terveydenhoitotyön tärkeyteen. Tällaisen toiminnan ansiosta saataisiin monet sairaudet tuntuvasti vähenemään. Maatalouden luotonsaantia koskevassa aloitteessa esitetään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maatilatalouden luotonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi erityisesti erikoistuvien maatilojen osalta. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat helmikuun 18. pnä 1971 Tiedättekö sen taudin, joka iskee tuoreisiin isovanhempiin? Koko elämä kääntyy ympäri, kun käsivarsille lasketaan oma lapsenlapsi ensimmäistä kertaa. Puhelimen kuvagalleria täyttyy omien rakkaiden lastenlasten kuvista. Kalenteriin ilmestyy hoitovuoroja, jotta valvotuista öistä väsyneet vanhemmat saavat hetken levähtää. Kaupan leluhyllyjä katsellaan aivan uusin silmin. Jos vanhemmuuteenkin sisältyy paljon iloa pienestä lapsesta, isovanhempien ilo on usein aivan erityistä. Isovanhempien tarvitsee valvoa harvemmin korvatulehduksen itkettämät yöt. Hankalat hetket uhmaikäisen kanssa kaatuvat pääsääntöisesti vanhempien vastuulle. Isovanhemmat saavat lastenlastensa kanssa osakseen parhaat hetket. Isovanhempien luona on jälkiruokaakin tarjolla vähän useammin. Uuden testamentin kirjoitusajan maailmassa lapsuus ei ollut arvossaan. Siksi monet lapsuutta kuvaavat kohdat Uudesta testamentista ovatkin erityisen puhuttelevia. Ne kääntävät päälaelleen ajan kulttuurissa olleet kaavat ja nostavat lapsen kaiken keskiöön. Kapaloihin käärittyä Jeesuslasta tulivat kumartamaan niin paimenet kuin itämaan kuninkaatkin. Myös kuvaus vanhasta Simeonista ja Jeesus-lapsesta Jerusalemin temppelissä on hieno. Näiden kahden miehen, pienen ja ison, kohtaamisessa on jotakin pysähdyttävää. Juuri maailmaan saapuneen ja jo elämää nähneen ihmisen välillä on aivan erityinen yhteys. Kenties jo varsin haurain ottein Simeon nostaa Jeesus-lapsen käsivarsilleen ja herkistyy kiittämään Jumalaa. Tuoreet vanhemmat, Maria ja Joosef, olivat ymmällään niin paimenten ja itämaan viisasten miesten kuin Simeoninkin reaktioista. Toisten ihmisten osoittama ilo ja kiitollisuus heidän lapsestaan tuntui varmasti hyvältä. Miten hyvältä tuntuvatkaan sanat, joissa meistä iloitaan ja meitä katsotaan onnellisin silmin. Isovanhemmuuden yhtenä tärkeänä tehtävänä on sanoa pienille ihmisille, miten tärkeitä, rakastettavia ja taitavia he ovatkaan. Jeesus, joka oli itse saanut lapsena olla ihastelun ja ylistyksen kohteena, osoitti tämän saman aikanaan myös muille. Jeesus nosti lapset syliinsä, laittoi kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. Juuri lapsissa näemme elämän jatkumisen. Heistä iloitsemalla saamme nähdä koko maailmalle valoisan tulevaisuuden. Leena Sorsa vs. kirkkoherra Kuvaajan nimi jäi pois Viime viikon lehdessämme olleesta eurajokelaisten artikkelista oli valitettavasti jäänyt epähuomiossa valokuvaajan nimi pois. Toimitus pahoittelee! Valokuvan oli napsaissut Janita Riitinki. Yhteinen ilo Vielä tämän viikon p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 14,90 €! Lupen-suurennuslasi LED-valolla Käsivoiteita, pesunesteitä ym. 2 kpl 8,00 €!
Torstaina helmikuun 18. päivänä 2021 – N:o 7 – 3 Ennen puoltapäivää maanantaina lähti kaksi yksikköä VT 2:lla syttynyttä palonalkua sammuttamaan. Toinen yksikkö tuli Satakunnasta, toinen ampaisi liikkeelle Punkalaitumelta. – Täysperävaunuyhdistelmän vetoauton etuakseli oli kuumentunut teknisen vian johdosta sen verran kuumaksi, että siellä oli syttynyt palonalku. Palo oli sammutettu lumella. Pelastuslaitokselle jäi tehtäväksi liikenteen ohjaaminen ja tarkistus, kertoi päivystävä palomestari Jarno Majaniemi. Pian tuosta tehtävästä palattuaan, VPK kiiruhti uudestaan liikkeelle. Nyt kunnantaloa kohti. Pelastuslaitoksen mukaan automaattipalohälytin laukaisi kunnantalolla virheellisen hälytyksen. Sellaisia aiheutuu usein muun muassa säiden vaihteluiden takia. Yhteistyöllä tulevaan Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaidun maanantaina 22.2. klo 14–18 seurakuntatalo Lauttakyläntie 18 OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi Talalan kautta Koskioisille päätynyt Antti Peltomäki aloitti koulunkäyntinsä aikoinaan Punkalaitumen keskuskoululla. Opettajat Leila Helariutta, Raija Ketonen ja Hannu Keinänen ottivat lapset siipiensä alle. – Yläkoulun jälkeen matka jatkui Loimaan maatalousoppilaitokseen, missä valmistuin teknikoksi. Aika nuoresta asti työt veivät ison osan ajasta, mutta vapaa-ajalla joskus ehdimme pientä pirunkuriakin keksiä. Esimerkiksi eräänä iltana saimme kaverin kanssa kuningasidean vaihtaa kunnanvaraston ja -viraston opaskylttien paikat keskenään. Rikos lienee jo vanhentunut, nauraa lauantaina 50 vuotta täyttävä mies. Äijäkiekkoa ja turvetöitä Nuoruudesta asti jääkiekko on ollut Peltomäellä mielekäs harrastus. – Edelleen tulee käytyä lähes viikoittain äijäkiekolla, sekä silloin tällöin tietenkin katsojana Ilveksen ja Leijonien peleissä. Noin kymmenen vuotta sitten alkoi löytyä aikaa myös metsästykseen. Jalasjoen metsästysporukassa on hankittu peuranja hirvenlihaa perheen ruokkimiseksi. Peltomäen perheeseen kuuluvat avovaimo sekä kaksi kouluikäistä lasta ja koiravanhus. Syntymäpäiväsankari tunnetaan paikkakunnalla yrittäjänä, joka aloitti uransa jo nuorena miehenä. Mikä siihen ajoi, mikä houkutteli? – Koneet kiinnostivat lapsesta asti ja pääsin kesätöihin turvesuolle. Kun edellinen urakoitsija lopetti, niin siitä se ajatus sitten lähti ostaa itselle traktori ja alkaa urakoimaan suolla. Työelämästä mieleeni Antti Peltomäki 50 vuotta Punkalaidun hyvä kunta yrittäjälle ovat erityisesti jääneet kesät 1999 ja 2006, jolloin pääsin niin sanottuun tonnikerhoon. Olin siis nostanut yli tuhat kuutiota turvetta tuotantohehtaaria kohden . Tietenkin vuonna 2018 valinta Punkalaitumen vuoden yrittäjäksi on asia, joka lukeutuu mieleenpainuvimpiin hetkiin yrittäjänä. Punkalaidun on Peltomäen mukaan ollut hyvä asuinkunta yrittäjälle. – Täällä on ollut positiivista yrittää, aina on löytynyt sekä asiakkaita, hyviä työntekijöitä että yhteistyökumppaneita. Viisikymppisiään viettävän Peltomäen mukaan terveys on tärkeää elämässä. Ikääntyminen ei pelota – Terveenä kun pysyy, niin eiköhän kaikki muu suju siinä ohessa. 50-vuotias on nykymittapuulla vielä nuori, tai ainakin itsestä siltä tuntuu. Ikääntyminen ei siis pelota, vaikka kroppa välillä kremppaakin. Synttäreitään Peltomäki juhlii tarjoamalla soppatykistä peurakeittoa omalla pihallaan drive-in-meiningillä. Paikalle pääsee halutessaan myös hiihtäen Koskioisten kodalta. Lauantaina Antti Peltomäki viettää 50-vuotisjuhlaansa. Palokunnalla menevä maanantai Punkalaitumen VPK kiirehti Kanteenmaan maanantaisesta liikennevälinepalosta lähes suoraan kunnantalon hälyä tarkistamaan. Hanna-Mari Kamppikoski Pakarille lumiukkoja Yhdistysten ystävänpäivätapahtumassa Lions Club keräsi joukkounsa ja rakensi useita upeita lumiukkoja Pakarille. Tämä ukko vahtii Pakarin sisäänkäynnin tienoilla. Topi ja Into Marku rakensivat lumiukkoja Ulla-äitinsä kanssa Ystävänpäivätapahtumassa sunnuntaina. Markun perhe rakensi sunnuntain tapahtumassa useamman lumiukon. Kirjaston edustalle kohosi hienoja jääkuutioista koottuja ukkoja värikkäine yksityiskohtineen. Seija Mahlamäki-Kultasen mukaan ukkoja syntyi kaikkiaan parikymmentä. Ne kaikki osallistuvat Latu ja Polku -järjestön lumiukkokilpailuun. – Ukoista tuli hienoja ja järjestöjen näköisiä. Niitä syntyi myös kotipihoille. Nyt niitä voi käydä katselemassa oikein kulttuurikävelyllä. Perheen parissa lumiukkoja rakentamassa Lapsissa on tulevaisuus, sanotaan. Hyvältä näyttää tuleva, kun punkalaitumelaislapsia saa seurata milloin minkäkin puuhan parissa. Tässä lehdessä esittelemme ihanat viime vuoden vauvat, mutta myös päiväkodin lapset kertovat kuvan keinoin, miten hauskaa heillä on ammattitaitoisten aikuistensa parissa. Yhteistyössä on voimaa, sanotaan. Sen todisti jälleen hienosti todeksi useampi paikallinen järjestö lyöttäytyessään yhteen ja luodessaan lumesta taidetta muidenkin iloksi. Ystävänpäivätapahtuman jäljiltä seisoo pitäjällä nyt melkoinen lumiukkolauma. Yhteistyö on sellainen voimavara, mitä ei rahassa pysty mittaamaan. Ei vaikka, miten yrittäisi. Se on myös sellainen voimavara, joka tyrehtyy, ja lakkaa olemasta, ellei jokainen sitä halua ja siihen kykene. Parhaimmillaan se on kuin taikajuomaa. Siitä maistava pystyy mihin tahansa. Tai ainakin melkein. Punkalaitumella järjestöjen varassa on monenlainen yhteistyö, mutta myös monenlaiset lapset. Järjestöt tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja kannustuksen, jotta niissä toimivat jaksaisivat olla mukana kasvattamassa pitäjämme pieniä. Jotta he olisivat vanhempien ja muiden läheisten rinnalla auttamassa, ideoimassa. Rakentamassa mielekästä elämää.
Torstaina helmikuun 18. päivänä – N:o 7 – 2021 4 – Vauvakodissamme tunnelmat ovat hyvät ja rauhalliset, arki on lähtenyt hyvin rullaamaan. Vauva-arki menee jo vanhalla tottumuksella, perheen äiti Ida Nieminen hymyilee. Synnytyskin meni äidin mukaan huomattavasti nopeammin ja helpommin kuin kahdella ensimmäisellä kerralla. Poikavauva nukkuu hyvin, yöllä noin kymmenen tuntia yössä. Tosin hän herää kolmisen kertaa syömään, ja jatkaa sitten unia. Päivällä tämä nuorin punkalaitumelainen nukkuu kahdet parin tunnin tirsat, ja ottaa lisäksi vielä pieniä torkkuja niiden välissä sylissä ja sitterissä. Vanhemmatkin lapset ovat aina olleet hyviä nukkujia eli samalla kaavalla mennään, ainakin toistaiseksi. Pariskunta oli jo etukäteen selvillä lapsen sukupuolesta, mutta pitivät sen salassa muilta. Sukulaiset olivat poikaa veikanneet ja niinhän poika kotiin saapui. Mikä on parasta vauva-arjessa? – Ehdottomasti se, kun näkee, miten vauva kasvaa ja kehittyy. Päivät ja viikot menevät hujauksessa. Haasteita tähän asti on tullut vain lähinnä silloin, kun kaikki kolme lasta tarvitsisivat apua yhtä aikaa, silloin tuntuu välillä että kädet loppuvat kesken. Apua ja auttajia pienten sisarusten lisäksi löytyy sukulaisistamme. Ulkoilmasta uusi tulokas pitää kovasti. – Ulkoilua olemme jo parin viikon ajan harjoitelleet pakkaslukemat huomioonottaen. Uni tulee vaunuissa yleensä heti. Usein vauva nukahtaa jo siinä vaiheessa kun häntä puetaan vaunuihin. Vauva ei myöskään herää ulkona nukkuessaan edes isosisarustensa äänekkäisiin leikkeihin. Kolmilapsisessa perheessä ovat toiset vaunutkin tällä hetkellä tarpeen. – Jouduimme hakemaan lainaan vaunut, koska isoveli Voitto nukkuu myös vielä ulkona päiväunet ja iltapäivällä äiti saa työntää kaksia vaunuja kun pojat menevät unille samaan aikaan. Punkalaidunta perhe pitää hyvänä asuinpaikkana lapsiperheelle. Punkalaidun on lapsiystävällinen, mukavan rauhallinen paikka asua. Kokemusta tosin ei hirveästi ole lapsiperheiden palveluista muuta kuin neuvolasta, koska lapset ovat olleet kotihoidossa aina. Neuvolapalvelut toimivat hyvin ja on hienoa että meillä on oma neuvola. Olemme asuneet Punkalaitumella keväästä 2019. Asuimme sitä ennen muutaman vuoden naapurikunnassa. Juha-Pekka on kotoisin Punkalaitumelta ja on asunut koko ikänsä Punkalaitumella muutamaa Urjalassa vietettyä vuotta lukuunottamatta. Ida on kotoisin Jämsästä. Sisarukset ovat vauvakodissa suhtautuneet uuteen tulokkaaseen hyvin, ja ovat innokkaita auttajia vauvan hoidossa. – Toistaiseksi mustasukkaisuutta ei ole ilmennyt. Isosisaruksilla on jo hyvin leikkiseuraa toisistaan, ja lisäksi kummallakin on omat touhunsa. Ulkona riittää nyt myös tekemistä lumileikkien parissa. Työnjako lapsiperheessä on jakaantunut siten että Ida on päivisin kotona lasten kanssa Juha-Pekan ollessa päivät töissä. Viikonloppuisin Juha-Pekka pyrkii varsinkin vanhempien lasten kanssa viettämään aikaa, jotta äitikin saa välillä hengähtää. Näin talvisin lapset ovat usein isänsä mukana auraamassa tai puunajossa traktorin kyydissä. – Vanhempana sitä toivoo terveyttä ja onnellisuutta lapsille. Että lapset saisivat kasvaa turvallisessa ympäristössä, ja tehdä tulevaisuudessa sitä, mistä ovat kiinnostuneita. Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen ensimmäinen vauva syntyi Ida Niemisen ja JuhaPekka Ollarin perheeseen. 5-vuotias Hilda ja 2-vuotias Voitto auttavat vauvanhoidossa. Vuoden ensimmäinen vauva nukkuu hyvin Serkukset Antti-Jussi Pouru ja Juho Uusi-Kouvo perustivat pienpanimon Punkalaitumelle. – Jo yli neljä vuotta sitten mietimme kaupalla, miten erottua eduksemme alati kiristyvässä kilpailutilanteessa. Siihen aikaan valtakunnan medioissa keskusteltiin 5,5 prosentin juomien myynnin vapauttamisesta. Sain idean tuolloin omasta panimosta ja pikkuhiljaa lähdin ideaa työstämään, kertoo kauppias AnttiJussi Pouru, joka on toinen uuden panimon, Pouru Brewingin, vastaavista. Hyvä olut on Pourulla ollut lähellä sydäntä, ja panimotoiminta sopii hänen mukaansa hyvin kaupan yhteyteen. – Nopeasti selvisi, että panimon pyörittäminen on todella aikaa vievää työtä, enkä selviäisi siitä yksin. Siinä vaiheessa kuvaan astui serkkuni Juho Uusi-Kouvo. Hänellä kun oli jo entuudestaan tietotaito oluen valmistuksesta. Pitkä perehtyminen alaan Heti alkuvaiheessa alkoi Pouru tutustua alan kirjallisuuteen. Uusi-Kouvon kanssa he kävivät tutustumassa itse prosessiin Vähimaan panimolla. – Valmistimme siellä erän olutta vastaavilla laitteilla, joita itse nykyään käytämme. Käsityöläispanimot ja -oluet ovat olleet kiinnostuksen kohteenani jo pitkään. Panimosta vastaan Juhon kanssa, ja valmistusluvan omistaa Punkalaitumen Herkkutalo Oy. Ensimmäiset pullot saatiin myyntiin joulun alla. Kapasiteettia saadaan lisättyä tämän kevään aikana. Jouluksi valmistunut erä on uuden panimon toistaiseksi ainoa erä, joka myyntiin on tullut, mutta seuraava erä on jo kypsymässä. Se on kohta valmista pullotettavaksi. – Tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä. Liiketoiminnan kannattavuus ei ole itsestäänselvä asia. Sillä saralla aiomme kovasti tehdä töitä, jotta panimolla olisi mahdollisuus toimia tulevaisuudessakin. Seuraavan oluen reseptiäkin olemme jo miettineet. Kuin tarina Pouru puhuu kauniisti panimonsa tuotteista. – Hyvä olut on kuin mielenkiintoinen tarina. Siinä on mukaansa tempaava alku, kantava runko ja koko komeuden paketoiva lopetus. Omalta osaltamme pyrimme aina oluissamme mahdollisimman mielenkiintoiseen tarinaan, mikä toivottavasti kantaa panimoa pitkälle. Myös Uusi-Kouvo puhuu oluiden luonteista lämpöä katseessaan. – Olen aina ollut hyvän oluen ystävä. Olut on siitä erityisen hieno tuote, että siitä on liki rajaton määrä eri variaatioita. Ne ovat toisistaan täysin poikkeavia ja eri makuisia tuotteita. Tästä johtuen oluesta on aina mahdollista löytää uusia puolia. Jokaisen on mahdollista löytää se juuri omaan makuun sopiva tuote, kertoo pienpanimokoulutuksen Mustialassa Kuninkaankartanon Panimolla saanut Uusi-Kouvo. Tumma lager valmistumassa Nyt panimon valmistuksessa oleva tumma lager on 4,7-prosenttista. – Palaute on ollut positiivista ja kehittävää ja sitä on saatu runsaasti, vaikka emme ole vielä juuri markkinoineet tuotetta. Hyvä käsityöläisolut selvästi kiinnostaa ihmisiä ja sillä on paikkansa markkinassa. Pouru Brewing Companyn tumma lager on tekijöidensä mukaan helposti lähestyttävä käsityöläisolut, joka sopii niin ruokapöytään kuin sellaisenaankin nautittavaksi. Olut on täysmallasolut, eikä se sisällä lisäaineita. Toistaiseksi olutta myydään vain K-Supermarket Pourulla. Hanna-Mari Kamppikoski Juho Uusi-Kouvo ja Antti-Jussi Pouru ovat työstäneet ideaa omasta panimosta neljän vuoden ajan. Yksi erä olutta on jo pullotettu ja seuraava on kypsymässä. Hyvä olut kuin mielenkiintoinen tarina
Torstaina helmikuun 18. päivänä 2021 – N:o 7 – 5 Maatalouslomittajat ovat tottuneet kurvailmemaan tiloilta toiselle. Vuoden kuluttua uudet tuulet puhaltavat alalla. – Tällä hetkellä Vehmaa hoitaa 21 kunnan aluetta. Uusi 41 kunnan alue starttaa 1.1.2022. Meillä on nyt vuosi aikaa suunnitella toimintaamme. Tilojen vähentymiseen emme voi vaikuttaa, mutta jokainen lomittaja voi omaa ammattitaitoaan laajentamalla vaikuttaa siihen, että työtä löytyy lähempää. Mitä laajemmin eri tuotantosuuntien töitä hallitsee, sen helpompi lomittaja on työllistää. Lomitusohjaajat toki tekevät paljon työtä suunnitellessaan työvuorotaulukoita. He pyrkivät järjestämään kokonaisuuden niin, että tilojen lomitustarve ja osaava lomittaja kohtaavat mahdollisimman vähillä ajamisilla, sanoo lomitustoimen johtaja Pirjo Mäntynen. Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumelta tiloille lomittamaan Punkalaitumelainen Sanni Silvasti on työskennellyt parisen vuotta Vehmaan kunnan lomituspalveluyksikössä. – Aiemmin lomitin Urjalassa ja Lempäälässä usean vuoden ajan joko muun työn ohessa tai kokoaikaisesti. Olen lomittanut pääasiassa Punkalaitumen alueella, mutta Huittisten tiloilla työskennellessäni saattaa matkaa kertyä päivässä yli 160 kilometriä. Silvasti on pienestä pitäen touhunnut maatilalla. – Naapurissa oli isän kotitila, jossa oli lehmiä ja possuja. Äitini oli lomittaja ja kuljin hänen mukanaan usein tiloille. Sitten pääsinkin jo kesätöihin, ja lukion jälkeen lomittelin. Parasta työssä Silvastin mukaan ovat eläimet ja se, että päivät kuluvat vauhdilla. – Vaikka aamulla väsyttäisi, piristyn aina töissä. Olen myös hieman introvertti, viihdyn tällaisessa itsenäisessä työssä. Tykkään siitä, että tilat vaihtuvat. En voisi Sinisellä merkitty raja on lomittajien uusi alue vuoden 2022 alusta alkaen. Uudistuksen jälkeen kuntia on yhteensä 41. Sanni Silvasti pyrähtää Punkalaitumelta autollaan tiloille. kuvitella itseäni töissä aina samassa paikassa samaan aikaan. Haasteita Silvasti myöntää olevan aika ajoin, kun hän yhdistelee arjessaan useampia töitä. Lomittajana hänen työvuoronsa ovat vaihtelevasti aamuvarhaisesta kahdeksaan illalla. Jumppaa, hierontaa iltapuhteina – Ohjaan jumppia ja niiden yhteensovittaminen lomittamisen kanssa on välillä hankalaa. Fysioterapeutiksikin valmistunut Silvasti hoitaa vapaapäivinään hieronta-asiakkaitaan ja ohjaa jumppia. Miltä maatiloilla näyttää Silvastin silmin? – Onhan se kurjaa, jos tilalliset eivät saa työstään sitä vastinetta, mikä heille kuuluisi. Itse tykkään pienistä tiloista, joissa eläimet oppii tuntemaan, mutta eipä sellaisia juuri enää ole. Parin viime vuoden aikana on peräti kolmelta tilalta, joissa olen paljon työskennellyt, lehmät lähteneet. Silloin aina vähän miettii, että mitäs keksisi seuraavaksi, mutta toistaiseksi töitä on riittänyt. Eikä koronakaan ole maatalouslomittajan työtä vienyt, riemuitsee Silvasti. Lomituksiin muutoksia luvassa ensi vuonna Päätalo-instituutin vuosittain järjestämä Napero-Finlandia on valtakunnallinen sadunkirjoituskilpailu alakouluikäisille lapsille. Kilpailun tarkoitus on kannustaa lapsia kirjoittamisja lukemisharrastuksen pariin. Kilpailu järjestetään 29. kerran. Tänä vuonna kilpailu järjestetään yhteistyössä Apu Juniorin kanssa. Vuoden 2021 Napero-Finlandian aihe on vapaa. Kilpailukielet ovat suomi, ruotsi ja saame. Muilla kielillä kirjoitettua satua tulee seurata suomenkielinen käännös. Kilpailutyöt arvioidaan ja palkitaan kolmessa sarjassa. Sadut voi lähettää 30.4. saakka Päätalo-instituuttiin. Tulokset julkistetaan Sadun päivänä 18.10. Naperoviikon tapahtumassa Taivalkoskella. Paras palkitaan Jussi Valtakarin tekemällä Napero-Oskariveistoksella, sadan euron rahapalkinnolla sekä kirjapalkinnolla. Lisäksi kustakin sarjasta palkitaan kolme parasta satua rahaja kirjapalkinnoilla, ja kunkin sarjan voittaja saa Apu Juniorin vuosikerran. Kirjoituksia julkaistaan Apu Juniori -lehdessä. Sadut arkistoidaan Päätalo-instituutin Satuarkistoon. Napero-Finlandia kutsuu kirjoittajia Yksi Ystävänpäivän lumiukoista kohosi kirjaston ulkoovien läheisyyteen. Siellä se monien muiden ukkojen lisäksi ilahduttaa ulkona liikkuvia. Uusi nuorisovaltuusto aloitti työnsä Punkalaitumen nuorisovaltuusto järjestäytyi 5. helmikuuta kaudelle 2021 – 2022. Puheenjohtajana aloitti Niko Heikkinen, varapuheenjohtajana Ilkka Levomäki. Valokuva: Linda Lähdeniemi. Punkalaitumen nuorisovaltuusto järjestäytyi 5. helmikuuta kaudelle 2021 – 2022. Puheenjohtajana aloitti Niko Heikkinen, varapuheenjohtajana Ilkka Levomäki. Muina jäseninä Siiri Suonpää, Eetu Jonkka, Otava Lehtelä, Valtteri Lampinen sekä Hsa Say Kapaw. – Nyt olemme roolit jakaneet ja ensimmäinen järjestäytymiskokous on takana. Entinen puheenjohtaja Vilhelmiina Vierjoki on luvannut perehdyttää minut tehtävääni ja olla tukena. Hiihtoloman edeltävänä viikkona kokoonnumme jälleen, kertoo uusi puheenjohtaja, viime kaudella varapuheenjohtajana toiminut Niko Heikkinen. 15-vuotiaan Heikkisen mukaan nuorisovaltuusto toimii nuorten äänenä, saa sitä kuuluviin. – Tosihienoltahan se tuntuu, kun saadaan olla mukana vaikuttamassa, ja epäkohtiin puuttumassa. Tietysti myös toivomme, että korona pian väistyy ja saamme tarttua uusiin projekteihin ja järjestää uusia tapahtumia. Punkalaitumen nuorisovaltuusto koostuu paikkakuntalaisista 13–19-vuotiaista nuorista. Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan ja se kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa ja järjestää mahdollisuuksien mukaan nuorisolle erilaisia tapahtumia sekä tilaisuuksia. Punkalaitumella nuorisovaltuustolla on puheja läsnäolooikeus esimerkiksi kunnanhallituksessa, valtuustossa ja eri lautakunnissa. Hanna-Mari Kamppikoski Laskiaisriemuja päiväkodissa Punkalaitumen päiväkodin lapset viettivät laskiaistiistaita mäenlaskun, makkaran syönnin ja ulkoilun merkeissä.
Torstaina helmikuun 18. päivänä – N:o 7 – 2021 6 Vuoden 2020 vauvat Elis Albert GRANBERG 22.7.2020 Kaisu Hynnä-Granberg ja Andreas Granberg, Turku Elsie Maire Gabriella HOLKERI BRING 14.5.2020 Emilia ja Jeppe Holkeri Bring, Ruotsi Viljo Ahti Ilmari ja Vilja Anna Inari VAHALA 1.1.2020 Sanna Rantanen ja Teemu Vahala Punkalaidun Arhippa Paavo Päiviö MÄKI-POUTALA 1.7.2020 Jenni Mäki ja Arto Poutala, Eura Mihail Jussi HARJU 29.7.2020 Olga Hirvonen ja Jussi Harju, Alavus Minka Varpu Viola LEHTINEN 28.8.2020 Riikka ja Jaakko Lehtinen Loimaa Vienna Elisa SIPILÄ 6.3.2020 Piia ja Antti Sipilä Punkalaidun Viivi Hilda Orvokki LEVOLA 8.9.2020 Niina Koskinen ja Arttu Levola, Pori Aino Ellen Olivia KYLÄSORRI 17.11.2020 Noora ja Antti-Jussi Kyläsorri, Punkalaidun Poika JAAKKOLA 5.12.2020 Anni Joensuu ja Teemu Jaakkola, Helsinki Helli Virva Elisabet TÖRMÄLÄ 15.12.2020 Mari Rantanen (o.s. Lintunen) ja Mikael Törmälä , Huittinen Enna Sofia Marjut SAARINEN 8.11.2020 Tiina-Sisko Rintala ja Saku Saarinen, Punkalaidun Iris Maria Annele HARTIKKA 12.2.2020 Ida ja Joni Hartikka Huittinen Pyry Ilmari SUONTAUSTA 4.9.2020 Kati Suontausta ja Mikael Erkkilä, Huittinen Luukas Verneri JUHE 8.4.2020 Hanna ja Heikki Juhe Punkalaidun Urho Aleksanteri RANTANEN 6.8.2020 Elina Valkama ja Aapo Rantanen, Helsinki Meea-Maija Meeri Alexandra MAHNALA 23.5.2020 Mira Mahnala ja Marko Moisio, Punkalaidun Inari Aurora MÄENTAKA 18.3.2020 Sanni (o.s. Lindvall) ja Ville Mäentaka, Nousiainen Lenni Tauno Johannes KANKKUNEN 3.6.2020 Elsa ja Matti Kankkunen Punkalaidun Armi Elli Elviira MULTANEN 29.4.2020 Pilvi (o.s. Saarikko) ja Sami Multanen, Punkalaidun Sievi Amalia SILLANPÄÄ 15.4.2020 Tiia ja Osmo Sillanpää Oulu Inkeri Elisabet AALTONEN 23.3.2020 Miina Sillanpää ja Elias Aaltonen, Kotka Jami Ilpo Ilmari AHLGREN 1.8.2020 Jenni (o.s. Välimaa) ja Niko Ahlgren, Tampere Moona Amalia NURMILAAKSO 17.5.2020 Sanna Nurmilaakso ja Petri Saarinen, Pälkäne Venla Annikki VESA 16.4.2020 Elina (o.s. Raitala) ja Matti Vesa, Tampere Julius Vihtori KONTIO 24.3.2020 Jenni ja Jussi Kontio Humppila Kaarlo WASSHOLM 22.5.2020 Tiia ja Aki Wassholm Tammela Juuso Onni Johannes ASTALA 9.4.2020 Annukka ja Mika Astala Punkalaidun Lydia Elina Annikki LINDROOS 1.11.2020 Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos, Urjala Luukas Toivo Albinus NIEMI 21.2.2020 Niina Niemi ja Kai Merimo, Pukkila Matias Jukka Lennart UUSI-KOUVO 21.9.2020 Sanni-Mari ja Juho Uusi-Kouvo, Punkalaidun Miska Matti Juhani KEMPPI 25.4.2020 Marika ja Eero Kemppi Pori Tyttö SEPPÄLÄ 10.12.2020 Anna (o.s. Mielonen) ja Jani Seppälä, Hollola Lauri Frans Kaarlo Juhani RAIKO 9.2.2020 Laura Raiko ja Mikko Hällfors, Tampere Kerttu Aino Kristiina VÄHÄ-JAAKKOLA 3.9.2020 Niina ja Tapio Vähä-Jaakkola, Punkalaidun
Torstaina helmikuun 18. päivänä 2021 – N:o 7 – 7 Vuoden 2020 vauvat Elis Albert GRANBERG 22.7.2020 Kaisu Hynnä-Granberg ja Andreas Granberg, Turku Elsie Maire Gabriella HOLKERI BRING 14.5.2020 Emilia ja Jeppe Holkeri Bring, Ruotsi Viljo Ahti Ilmari ja Vilja Anna Inari VAHALA 1.1.2020 Sanna Rantanen ja Teemu Vahala Punkalaidun Arhippa Paavo Päiviö MÄKI-POUTALA 1.7.2020 Jenni Mäki ja Arto Poutala, Eura Mihail Jussi HARJU 29.7.2020 Olga Hirvonen ja Jussi Harju, Alavus Minka Varpu Viola LEHTINEN 28.8.2020 Riikka ja Jaakko Lehtinen Loimaa Vienna Elisa SIPILÄ 6.3.2020 Piia ja Antti Sipilä Punkalaidun Viivi Hilda Orvokki LEVOLA 8.9.2020 Niina Koskinen ja Arttu Levola, Pori Aino Ellen Olivia KYLÄSORRI 17.11.2020 Noora ja Antti-Jussi Kyläsorri, Punkalaidun Poika JAAKKOLA 5.12.2020 Anni Joensuu ja Teemu Jaakkola, Helsinki Helli Virva Elisabet TÖRMÄLÄ 15.12.2020 Mari Rantanen (o.s. Lintunen) ja Mikael Törmälä , Huittinen Enna Sofia Marjut SAARINEN 8.11.2020 Tiina-Sisko Rintala ja Saku Saarinen, Punkalaidun Iris Maria Annele HARTIKKA 12.2.2020 Ida ja Joni Hartikka Huittinen Pyry Ilmari SUONTAUSTA 4.9.2020 Kati Suontausta ja Mikael Erkkilä, Huittinen Luukas Verneri JUHE 8.4.2020 Hanna ja Heikki Juhe Punkalaidun Urho Aleksanteri RANTANEN 6.8.2020 Elina Valkama ja Aapo Rantanen, Helsinki Meea-Maija Meeri Alexandra MAHNALA 23.5.2020 Mira Mahnala ja Marko Moisio, Punkalaidun Inari Aurora MÄENTAKA 18.3.2020 Sanni (o.s. Lindvall) ja Ville Mäentaka, Nousiainen Lenni Tauno Johannes KANKKUNEN 3.6.2020 Elsa ja Matti Kankkunen Punkalaidun Armi Elli Elviira MULTANEN 29.4.2020 Pilvi (o.s. Saarikko) ja Sami Multanen, Punkalaidun Sievi Amalia SILLANPÄÄ 15.4.2020 Tiia ja Osmo Sillanpää Oulu Inkeri Elisabet AALTONEN 23.3.2020 Miina Sillanpää ja Elias Aaltonen, Kotka Jami Ilpo Ilmari AHLGREN 1.8.2020 Jenni (o.s. Välimaa) ja Niko Ahlgren, Tampere Moona Amalia NURMILAAKSO 17.5.2020 Sanna Nurmilaakso ja Petri Saarinen, Pälkäne Venla Annikki VESA 16.4.2020 Elina (o.s. Raitala) ja Matti Vesa, Tampere Julius Vihtori KONTIO 24.3.2020 Jenni ja Jussi Kontio Humppila Kaarlo WASSHOLM 22.5.2020 Tiia ja Aki Wassholm Tammela Juuso Onni Johannes ASTALA 9.4.2020 Annukka ja Mika Astala Punkalaidun Lydia Elina Annikki LINDROOS 1.11.2020 Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos, Urjala Luukas Toivo Albinus NIEMI 21.2.2020 Niina Niemi ja Kai Merimo, Pukkila Matias Jukka Lennart UUSI-KOUVO 21.9.2020 Sanni-Mari ja Juho Uusi-Kouvo, Punkalaidun Miska Matti Juhani KEMPPI 25.4.2020 Marika ja Eero Kemppi Pori Tyttö SEPPÄLÄ 10.12.2020 Anna (o.s. Mielonen) ja Jani Seppälä, Hollola Lauri Frans Kaarlo Juhani RAIKO 9.2.2020 Laura Raiko ja Mikko Hällfors, Tampere Kerttu Aino Kristiina VÄHÄ-JAAKKOLA 3.9.2020 Niina ja Tapio Vähä-Jaakkola, Punkalaidun
Torstaina helmikuun 18. päivänä – N:o 7 – 2021 8 Lintujen bongaus on parhaimmillaan koko perheen puuhaa. Punkalaitumella kunnanrakennusmestarina työskentelevä Kari Isokivijärvi on sekä bongannut että valokuvannut lintuja jo pitkään. Punkalaitumellakin voi talvilintuja bongata. – Ruokintapaikat ja sellaiset virtaavat vesipaikat, jotka eivät jäädy, ovat parhaita bongauspaikkoja. Jos haluaa metsäkanalintuja nähdä, niin on hyvä tietää niiden reviiripaikat. Se vaatii paikallistuntemusta. Pohjantikkoja kannattaa etsiä vanhoista kuusitai sekametsistä, joissa on pystyyn kuivaneita, osittain kuorittuja keloja. Monenlaisia sirkuttajia Isokivijärven mukaan yleisimpiä alueemme lintuja ovat keltasirkku, talitiainen, pikkuvarpunen ja sinitiainen. – Punatulkku alkaa olla jo harvalukuisempi. Metsän tiaiset, töyhtö-, hömöja kuusitiaiset ovat vähentyneet rajusti. Viherpeippojen ja urpiaisten tilanne voi muuttua paljonkin ihan vuosittain. Esimerkiksi tänä talvena Pirkanmaalla on huomattavasti vähemmän urpiaisia kuin vaikkapa 5–6 vuotta sitten, jolloin se oli yleisin laji ruokinnoilla. Luonnossa liikkuessaan Isokivijärvi on huomannut lintuyksilöiden eroavan toisistaan. – Huomaavathan linnunpoikasetkin aina omat emonsa täysin erehtymättä. Ihmissilmin yksilöllisiä eroja huomaa ehkä parhaiten urpiaisista. Linnut todennäköisesti näkevät valon aallonpituuksia, joita ihmissilmin ei havaitse. Lajityypillisessä käytöksessä on selviä eroja. Esimerkiksi sinitiaiset ovat paljon rohkeampia kuin vaikkapa talitiaiset. Ja joskus kun linnut oppivat ruokkijansa, voi vaikkapa töyhtötiaisen saada syömään kädestä. Hömötiaisen vaativa uhitteluääni on vertaansa vailla. – Sen moni tunnistaa, ja siitä jää sellainen koomisen äksenteeraajan vaikutelma. Myös ravinnon mukaan eroja tulee. Keltasirkut syövät mieluiten viljaa maasta. Ne tulevat ruokinnoille isommin vasta, kun lumipeitteen paksuus kasvaa. Silloin ne eivät saa pelloilta luonnollisella tavalla ruokaansa. Kamerat ahkerassa käytössä Isokivijärven kaulassa roikkuu pitkäputkinen kamera. – Itselläni on 3–4 kameraa, joista aktiivikäytössä on kaksi. Nikon D7200ja D850-merkkiset järjestelmäkamerat. D7200 on kroppikennoinen ja sillä saa kerrottua polttovälin puolellatoista. Yletyn siis kuvaaman kauempaa. Haittana on huonoissa valoissa lisääntyvä kohina kuviin. Se sallii pienempiä ISO-arvoja kuin täyskennoinen D850. Sillä taas pitää olla hiukan lähempänä kohteita, mutta kestää kaksi kertaa enemmän ISO-arvoja kohinan häiritsemättä. Siinä on myös valtavasti parempi tarkennusnopeus esimerkiksi lintujen lentokuvaukseen. Ja sen valkotasapaino säätyy automaattisesti paremmin kuin D7200:ssa. Väriä tulee mukaan varjopaikastakin. Haastava valo Tänä talvena lumimassat ja valon määrä ovat haastaneet valokuvaajia. – Lumikuvauksessa kannattaa olla tarkkana valotuksen kanssa. Mieluummin alivalotusta, että kuva ei mutu vitivalkoiseksi. Mitä isompi kontrasti kohteella ja lumella on, sen vaikeammaksi menee. Korppi hangella muuttuu kuvassa helposti pikimustaksi, ja hanki vitivalkoiseksi, jolloin kaikki yksityiskohdat jäävät pois ja kuvasta tulee melko köpö. Luontokuvaukseen valotus tulee valita tumman kohteen mukaan, ja pudottaa jälkikäteen valkoisen värin kirkkautta. – Mustavalkoisen kuvaamisessa paras valo onkin ohut yläpilvinen keli, jolloin valo ei ole niin julma. Silloin voi saada sekä tummat sävyt, että vaaleammatkin suortuvat höyhenpeitteestä esiin. Vinkkejä valokuvaukseen Lintukuvauksessa hyvä vinkki on, että ole valmiiksi siellä mihin lintu tulee. Hanna-Mari Kamppikoski Luonto on Kari Isokivijärven sydäntä lähellä. Kameraan on vuosien mittaan tallentunut paljon lintuja ja muitakin eläimiä. Kari Isokivijärvi bongaa ja kuvaa luonnossa kulkiessaan Punkalaitumellakin monenlaista nähtävää – Älä jahtaa. Luonnossa suora lähestyminen tulkitaan hyökkäykseksi, ja reaktiona on pako. Hitaat liikkeet ovat näyttäviä siinä lajissa. Joskus voi koittaa lähestymistä luovimalla, eli ei mene suoraan kohti, vaan hissuksiin aina hiukan eri suuntaan kuin lintu, mutta kuitenkin koko ajan lähestyen. Sitten on lajeja, joiden kuvaus ei onnistu ilman piilossa pysymistä, esimerkkinä maakotka. Piilokoju tai teltta, tai naamioverkko ovat hyviä apuvälineitä – ja kärsivällisyys. Kun luontoon mielii, on vaatetuksenkin oltava kohdallaan. – Kelin mukaan. Kiikarit ovat hyvä, samoin lintukirja. Itse ainakin tarvitsen muistivihkoa, eihän sitä joka yksilömäärää muista muuten millään. Kaukoputkella pääsee näkemään tositarkasti kauempaakin, ja lajimääritykset onnistuvat helpommin. Mutta tärkeintä kaikista on eväät! Laitumella lintuja Punkalaidun on Isokivijärven mukaan hyvä paikka bongailla lintuja. – Täällä on aika hienosti lintuja. Mustakurkku-uikkua tapaa todella harvoin muualla Pirkanmaalla, mutta täältä löytyy. Myös pikkulokki on harvinainen nykyään, Isosuon suunnalla niitäkin on. Tiklejä ja hemppoja on selvästi runsaammin ihan keskustaajamassa kesäaikaan kuin esimerkiksi Hämeenkyrössä. Sinisuohaukat ovat hienosti läsnä täällä syksyisin ja kevätmuutolla. Merikotka on niin runsastunut, että sen näkeminen on nykypäivänä kärsinyt hiukan ”inflaatiosta”, niitäkin näkee siis usein. Unohtumattomat luontohetket Minkä bongauksen ahkera luonnossa liikkuja muistaa itse parhaiten? – Kyllä se on varmaan suulayhdyskunnan näkeminen Jäämerellä Pohjois-Norjan Båtsfjordissa. Kerrassaan vaikuttava näky, kun suulat leijuivat paikallaan ilmassa mahtavan kokoisen kivitornin päällä, ja kun ne syöksyivät hurjaa nopeutta pää edellä suoraan mereen kalan perässä. Toinen sellainen voisi olla myrskylintu, joka ei tule juuri rannan lähelle. Kalastusaluksen mukana Norjassa ne sai syömään kädestä, kun antoi niille kalanmaksaa. Bongarin ABC Aloittelevan bongarin ensimmäinen hankinta on lintukirja. – Itse käytän kirjaa, jossa on piirroksin esitetty linnut. Se korostaa yksityiskohtia paremmin kuin valokuvat. Ääniä kannattaa opetella. Niiden avulla paitsi tunnistaa, niin myös löytää lintuja. Kirjauksiin kannattaa laittaa tunnusmerkit, mikäli ei tunnista lajia heti. Kaikki yksityiskohdat ylös, mikäli ei saa kuvattua. Nokan väri ja muoto, linnun koko, vaikkapa vain ”talitiaisen kokoinen”, rinnan väri, päälaki, leuanalus, pyrstö yläja alapuolelta, selkä, kyljet siivet alaja yläperä, silmäkulmajuovat, jos tarkkaan näkee, niin käsisulkien reunat, jalkojen pituus, muoto ja värit. Mittasuhteet ovat myös tärkeitä. Yksin ja yhdessä Yhteisöllisyyttäkin bongauspiireissä löytyy, vaikka luonnossa yksin kulkisikin. – Suomessa toimii netissä tiira. fi -palvelu, jonne voi ilmoittaa havaintonsa. Sinne merkitään ajankohta, laji ja havaintopaikka. Itse kuulun Bongariliittoon, josta saa suuremmista harvinaisuuksista tietoa, mikäli joku niitä löytää. Lisäksi kuulun Pirkanmaan lintutieteelliseen yhdistykseen, joka järjestää väliin hyviä retkiä, muun muassa Säpin saarelle. Yhdistysaktiivi en ole. Harmaapäätikkoja voi bongata myös Punkalaitumella. Valokuva: Kari Isokivijärvi. Koskikarasta Kari Isokivijärvi nappasi kuvan Siuronkoskelta.
Torstaina helmikuun 18. päivänä 2021 – N:o 7 – 9 Mummut ovat mukavia. Heillä on aikaa leikkiä ja hassutella. Heillä on kätköissään herkkuja, karkkeja ja yllätyksiä. He osaavat parantaa pienet kolhut suukoin ja puhalluksin. Ja he tietävät kaiken, ainakin traktoreista, junista ja merirosvolaivoista. Saksalainen Christiane Praga on ollut isoäitinä miltei kuusi vuotta. Millaista on olla mummuna vieraalla maalla? Christiane Praga on kotoisin Pohjois-Saksasta, Ratzeburgista. Hänen tiensä Punkalaitumelle johti vuonna 2000 rakkauden perässä. Hänen mukanaan Punkalaitumen Kivisenojalle muuttivat lapset Inga ja Finn. Uusperheeseen Martti Törmän kanssa syntyi kolmas lapsi, Kalle. Nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin, Inga-tyttärellä on suomalaisen puolisonsa kanssa oma perhe Punkalaitumella. Linnea täyttää pian kuusi vuotta ja Taavi on kolmevuotias. Mummu Oma Lastenlapset kutsuvat Christianea saksalaisittain Oma´ksi ja Marttia Opa ´ksi. Siis mummuksi ja pappaksi. Kirjakielisiä muotoja Gro?mutter ja Gro?vater ei lasten suusta kuule. – Puhun lastenlasten kanssa saksaa. Joskus, hyvin harvoin saatan sanoa jonkin asian suomeksi. Yleensä, jos Linnea ja Taavi eivät ymmärrä, mitä tarkoitan, pyydän Opa Marttia tai Onkel Kallea sanomaan asian lapsille suomeksi, kertoo Christiane Prage. Lasten saksankielen karttuminen on hänelle tärkeää. Hän nauttii lasten kielitaidon kehittymisen seuraamisesta. Linnean ja Taavin kielipolut ovat erilaiset. Linnea ymmärtää paljon, ja hän saattaa selittää pikkuveljelle suomeksi, mitä Oma on saksaksi sanonut. Taavi puolestaan rakastaa matkimista. Hän toistaa Oman perässä oppimiaan saksalaisia sanoja ja hassuttelee sanalitanioilla. Linnea ei juurikaan toista sanoja Oman perässä. – Ja keskustelu lasten kanssa käy niin, että minä puhun saksaa ja he suomea, sanoo Christiane Praga. Hän toivoo, että Linnea ja Taavi kokevat saman ahaa-elämyksen aikanaan Saksassa kuin Kalle. – Oli hienoa seurata, kun Kalle Saksassa huomasi, että hän pystyi vaikeuksitta juttelemaan ympärillä olevien ihmisten kanssa. Hän saattoi todellakin käyttää osaamaansa kieltä, jota ei kotona Suomessa voinut puhua monenkaan kanssa. Pääsiäismunia Kaksikielisyys on lahja, samoin monikulttuurisuus. Christiane Praga sanoo olevansa täysin tavallinen isoäiti. Hän ei koe olevansa erityisesti saksalainen isoäiti. – Ajattelen, että isovanhemmuus on kaikkialla samanlaista. Kaikki isoäidit rakastavat lastenlapsiaan ja tekevät heidän kanssaan asioita, joista lapset pitävät. Kysyn aina, että mitä leikitään, ja sitten aloitamme leikin Linnean ja Taavin toiveiden mukaan. Aivan niin kuin heidän suomalainen mummunsakin tekee. Kun lapset haluavat ottaa toisen, kolmannenkin pulla, antaa Oma luvan. Suurpiirteisyys kuuluu isoäitien luonteeseen kulttuurista riippumatta. Christiane Praga tuntee, että koska hän on asunut Suomessa jo niin kauan, ei hänellä ole mitään isovanhemmuuteen liittyviä saksalaisia piirteitä. – Yksi suuri ero kulttuureissamme on. Pääsiäistä juhlitaan Saksassa paljon enemmän kuin Suomessa. Onhan kevät siellä pidemmällä, vaikka pääsiäisen paikka kalenterissa vaihteleekin. Esimerkiksi narsissikentät kukkivat. Saksassa pääsiäispupu piilottaa pääsiäismunia ja lapset etsivät niitä. Niinpä minäkin piilotan niitä joka paikkaan, sisälle taloon ja ulos pihapiiriin, ja etsimme niitä sitten yhdessä. Se on mukavaa! Teen myös paljon pääsiäiskoristeita kotiin kaikkien iloksi. Linnea ja Taavi ovat hoidossa päiväkodissa, ja Omakin pääsee heidän kauttaan mukaan päiväkodin arkeen. – Leikimme samoja asioita kuin mitä päiväkodissa tehdään. Toki lapset keksivät omia juttujaankin. Linnea rakastaa lähteä metsäretkelle – olohuoneessa. Hänellä on käytössä äitinsä vanhoja leikkiastioita ja niillä hän kokkaa retkiruokaa Omalle ja Taaville. Sekä nukeille, joita voi ulkoiluttaa nukenvaunuissa. Taavi puolestaan leikkii mielellään Finn-enon vanhalla puisella Brio-rautatiellä. Ja kiipeilee Opa Martin traktoreissa. Ja tietenkin piilosilla ollaan sekä sisällä ja ulkona. Ulkona puhalletaan saippuakuplia tai lennätetään leijaa. Käsitöitä Yksi Taavin rakastama lelu on Oman rukki. – Taavi kysyi kerran, että ”Oma, miksi sinulla on merirosvolaivan ruori ja kaukoputki?” Ja sitten hän ohjasi laivaansa rukin pyörästä ja katsoi ”kaukoputkella” ulapalle. ”Kaukoputki” on rukin käsivarsi, johon rukinlapa kiinnitetään. Lasten mielikuvituksella ei ole rajoja. Christiane Praga tekee monipuolisia käsitöitä. Omien sanojensa mukaan hänen käsityöharrastuksensa ”tulee pahemmaksi, mitä vanhemmaksi hän tulee”. Linnea ja Taavi pitävät askartelusta. Linnea viettääkin aikaansa Oman työhuoneessa erilaisia lankoja, neuloja, puikkoja, nauhoja, papereita, kyniä, kankaita, helmiä, puuhahmoja tutkiskellen ja ihaillen. Linnea piirtää ja leikkaa kuvioita paperista mielellään. Kauniit värit ja erilaiset materiaalit suorastaan vaativat tarttumaan työhön ja innoittavat inspiroimaan. Christiane Pragan työhuone saa kenen tahansa käsityöihmisen pään pyörryksiin. Lastenlapsille Christiane Praga on askarrellut taulut, joissa on heidän nimensä, syntymäaikansa, pituutensa ja painonsa. Hän tekee myös kastekortteja, on kirjaillut ja ommellut kastelahjoiksi pieniä sydäntyynyjä, pyyhkeitä ja kangaskasseja, joissa on vauva nimi. – Suomalaisessa ja saksalaisessa kulttuuri on se ero, että täällä vauvan nimi pidetään salaisuutena ristiäisiin saakka. Joten sydäntyynyn, johon kirjailen nimen ristipistoilla, voin antaa vauvalle lahjaksi vasta ristiäisten jälkeen. Korteissa ja tauluissa on yhtenä aiheena kattohaikara, Klappestorch, joka tuo Saksassa vauvat perheeseen. Aihe on tyypillinen saksalainen. Viime jouluna Oma valmisti lapsille adventtikalenterit. Puurimoista tehtyyn kuusipuuhun oli ripustettu pieniä, punavalkoisia puuvillapusseja, joissa oli kussakin numero, ja sisällä karkki. Lisäksi lapsilla oli iso laatikollinen jouluaiheisia, huovutettuja koristeita, jotka roikkuivat punaisessa puuvillanauhassa. Kun adventtipussi oli avattu ja karkki oli syöty, vaihtoivat Linnea ja Taavi koristelaatikosta tyhjän pussin tilalle joulukoristeen. Ja aattona koristeltu kuusi oli valmis! Vaikka Suomessa tehdään paljon käsitöitä, ovat saksalaiset innokkaampia askartelemaan ja tekemään ristipistoja. Niihin on erilaisia ohjeita käsityölehdissä paljon. Christiane Praga sanoo, että tarvikkeiden saanti Suomessa onkin välillä haasteellista. Esimerkiksi aidaja pellavanauhaa, joille voi kirjailla ristipistoja, valmistetaan Saksassa. Samoin ristipistoihin sopiva yksisäikeinen, ohut kirjontalanka pitää hankkia joko Saksasta tai Tanskasta. Linnea ja Taavi ovat onnekkaita, sillä Oma askartelee mielellään heidän kanssaan. Ja heille. Suomalaisten mummujen tapaan Christiane Praga myös kehrää, neuloo, ompelee ja virkkaa. Niinpä lastenlapset saavat Omalta myös neulottuja, ommeltuja ja virkattuja yllätyksiä. Sillä mikä onkaan Linnealle ja Taaville mukavampaa kuin käpertyä isoäidin, neliöistä virkatun, lämpöisen peiton alle syömään Oma Pragan leipomaa pullaa, sitä neljättä, ihan luvan kanssa! Liebe Oma, rakas mummu Anu Koskua Oma ja Linnea tekevät yhdessä kortteja. Kuva: Inga Nieminen. Taavi ja Linnea kutsuvat Christiane Pragaa saksalaisittain Oma´ksi eli mummuksi. Kuva: Inga Nieminen. Christiane Pragan käsissä syntyy kortteja, tauluja, kaikkea ihanaa lapsille.
Torstaina helmikuun 18. päivänä – N:o 7 – 2021 10 – Vauvalahjaa on aina ollut ihana kerätä. Ei tarvitse paljon ihmisiä houkutella mukaan. Uusista vauvoista kun riemastuvat kaikki, naurahtaa kunnan hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä. Kunta lahjoitti tänäkin vuonna Punkalaitumelle syntyneille uusille vauvoille 300 euron rahalahjan. Sen lisäksi muutkin ovat mukana muistamassa vauvoja. – 13 yrittäjää ja yhdistystä ovat kunnan lisäksi mukana vauvalahjassa. Tavaramuistamisia on ollut mukana parin vuoden ajan. Onhan se mahtava nähdä, miten iloisia vanhemmat ovat siitä, kun heidän perhettään muistetaan, Mölsä sanoo. Koronan takia kunta ei järjestänyt tänä vuonna perinteistä Vauvailtaa, vauvaperheet kävivät noutamassa lahjansa kunnantalolta. Vauvalahjaan ovat tänä vuonna kunnan lisäksi osallistuneet Fysioterapia Loposen Lapasesta, KSupermarket Pouru, Kesälaitumen Kukka, Kahvila Myötätuuli, Laitumen Pallo, Punkalaitumen Sanomat, Punkalaitumen Apteekki, Sanarakas Oy, Vaatekauppa Katariina, Vanttilan Muovi Oy, Pieni Saippuakauppa, Punkalaitumen Osuuspankki, Punkalaitumen MLL-yhdistys. Punkalaitumella tehtiin viime sunnuntaina urakalla lumiukkoja. Suomen Ladun tempukseen ”Pihalla kuin lumiukko” pääsi osallistumaan Pietarinaukiolla, torilla, Pakarin pihapiirissä ja KaruSellin edustalla. Lumiukkokumppaneina Punkalaitumen Ladulla ja Polulla olivat MLL:n Punkalaitumen yhdistys, Punkalaitumen 4H-yhdistys ja Punkalaitumen Lions Club. – Teemme lumiukkoja pakkaslaatikkotekniikalla. Pakkaslunta lapioidaan laatikkoon jurkoontumaan eli kovettumaan. Noin vartin päästä lumilaatikosta voi kipata muotoonsa kovettuneen lumipaakun, sanoo Punkalaitumen Ladun ja Polun puheenjohtaja Sakari Pärssinen. Suomen Ladun valtakunnallinen tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Punkalaitumen Latu ja Polku lähti mukaan ensimmäistä kertaa. Pietarinaukiolla on Punkalaitumen Ladun ja Polun lumiukkopiste. Alueella hääriikin kymmenkunta yhdistyksen jäsentä lumiukontekopuuhissa. Seija ja Pentti Rautava olivat tehneet jo monta lumiukkoa. – Yllättävän nopeasti pakkaslumi kovettuu muotoonsa laatikossa. Ja pysyy kasassa. Meille on tulossa lastenlapsia ensi viikolla hiihtolomaa viettämään ja ajattelimme tehdä heidänkin kanssaan lumiukkoja. Pentti Rautava pitää pakkaslaatikkotekniikasta. – Tämä on paljon mukavampaa kuin suojalumesta pallojen pyörittäminen. Tässä ei kastu lainkaan, sanoo Pentti Rautava. Anu Koskua Hanna-Mari Kamppikoski Pentti ja Seija Rautava laittoivat yhden lumiukon istumaan penkille. Vilhelmiina Vierjoki täytti lumilaatikoita 4H-yhdistyksen pisteellä torilla. Marko Ketola, Seija Mahlamäki-Kultanen ja Sirpa Jalli laittoivat viirin lumiukon hattuun. Lumiukkoja keskustan joka kolkkaan Viime vuoden tammikuussa syntyneet Juuso ja Jasu Torkkola vierailivat kunnantalon esitehyllyllä samalla, kun äitinsä Kati Torkkola nouti vauvalahjan. Vauvalahja 2020 syntyneille Yhteiskoulun lukion abit pääsivät järjestämään pienimuotoiset penkkarit viime viikon torstaina koronapandemiasta huolimatta. Penkkareissa ei voitu toteuttaa perinteistä ohjelmaa, mutta se ei iloista tunnelmaa haitannut. Korona-ajan rajoitukset näkyivät penkkareissa siinä, että tällä kertaa tarjolla ei ollut koko koulun yhteistä ilonpitoa. Aamulla oppilaat pääsivät katsomaan luokissaan abien tekemän videon ja penkkarin juhlijat poikkesivat vain nopeasti luokissa jättämässä makeat terveiset. Perinteistä alempien vuosiPenkkaririemua pienimuotoisesti kurssien oppilaiden kastelua ei järjestetty. Pois oli jätetty myös penkkariajelu. Syksyllä käyttöön otettu uusi koulu oli kuitenkin koristeltu penkkarien tapaan ja seiniltä löytyi huumoripitoisia kommentteja koulun muista oppilaista ja opettajista. Rehtori Arto Asa oli tyytyväinen, että koulun koristelussa oli huomioitu se, että kyse on uusista tiloista. Yleisöä ei penkkareihin osallistunut. Viisi abia olivat kuitenkin saaneet luvan kutsua paikalle läheisiään, jotka pääsivät maskit kasvoilla tutustumaan myös koulun käytävien koristeluihin muun koulun väen ollessa luokissa. Penkkarien jäljeen abeilla alkoi lukuloma. Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat maaliskuun puolivälin tienoilla. Korona-aika näkyy myös siinä, että abien lähdettyä Yhteiskoulun ”wanhoiksi” nousseet lukion toisen vuosikurssin oppilaat eivät järjestä perinteisiä Wanhojen tansseja tässä vaiheessa. Wanhoja tansseja tanssitaan rajoitusten salliessa toukokuussa. Teksti: Juha Aro Penkkarit hoituivat Punkalaitumella koronan vuoksi hieman aiempaa rauhallisimmissa merkeissä.
Torstaina helmikuun 18. päivänä 2021 – N:o 7 – 11 Hanna-Mari Kamppikoski Terveisiä eduskunnasta Maaseudulla on nyt elin voimaa Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Koronakriisi on aiheuttanut merkittävän muutoksen väestökehityksessä. Viimeisissä asukastilastoissa Espoo oli suurin muuttotappiokunta Suomessa ja myös Helsinki oli miinuksella. Tämä on täysin vastoin kymmeniä vuosia jatkunutta keskittymiskehitystä, jossa muuttoa on tapahtunut erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti Punkalaidun oli väestötilastossa välillä jo plussallakin ja loppuvuosi oli hyvä myös Sastamalassa. Eniten muutoksista kertoo kuitenkin se, että maaseudun asunnot ovat menneet kaupaksi ennätystahtia. Korona on saanut jälleen arvostamaan omaa rauhaa, omaa tilaa ja luonnonläheisyyttä. Tampere on pärjännyt väestötilastoissa edelleen hyvin, mutta silti Tampereen keskustassa on jo vuokralaisen markkinat, kun hyvin pitkään on ollut vuokranantajan markkinat. Kysyntä suuntautuu nyt ympäri Pirkanmaata. Kiinnostus maaseutua kohtaan johtuu osittain siitä, että asuminen omakotitalossa suurten kaupungien keskustoissa on kallista ja jopa Tampereen kehyskunnissa selvästi kalliimpaa kuin maakunnan reuna-alueilla. Unelma omakotitalosta on monille nuorille perheille mahdoton saavuttaa Tampereella, mutta realistinen Punkalaitumella. Siksi vanhoihin taloihin kohdistuu nyt kovaa kiinnostusta, kun kokonaishinta remontteineen pysyy kohtuullisena. Toinen merkittävä syy on etätyön valtava lisääntyminen. Korona-ajan jälkeen tilanne toki hieman tasoittuu, mutta monissa ammateissa etätyö jää pysyväksi. Kun aiemmin monissa tietokoneella tehtävissä töissä oli tavanomaista, että etänä sai tehdä päivän viikossa, niin jatkossa se voi kääntyä toisinpäin eli pitää olla päivä viikossa toimistolla. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaa asumisen lähes missä tahansa, vaikka toimisto sijaitsisi Helsingissä tai Tampereella. Yhteiskunta on siis muuttumassa siten, että yhä useampi voi valita asuinpaikkansa työpaikasta riippumasta. Tämä monipaikkaisuus toki edellyttää sitä, että tietoliikenneyhteydet toimivat kaikkialta maasta. Laajakaistahankkeiden eteneminen on siten entistä tärkeämpää. Etätyö on valtava mahdollisuus maaseudulle. Kun on runsaasti omaa tilaa ja rauhaa, kohtuuhintaiset asunnot ja arjessa tarvittavat palvelut toimivat, niin maaseutu on kilpailukykyinen vaihtoehto. Suunta voi siis kääntyä Punkalaitumella ja monessa muussa kunnassa. Tulee kuitenkin muistaa, että maaseudun tulevaisuutta ei voi laskea pelkästään etätyön varaan. Etätyö tuo maaseudulle jonkin verran uusia hyväpalkkaisia asukkaita ja mökkiläisiä, mutta myös perinteisten maaseudun ammattien pitää kannattaa. Maaja metsätalous on kuitenkin maaseudun kivijalka ja sen toimintaedellytykset on turvattava. Korona on kuitenkin saanut aikaan muutoksen, jota keskittämisen nimiin vuosikymmeniä vannoneet tutkijat ja päättäjät eivät olisi ikinä uskoneet. Korona-Suomi on ottanut valtavan digiloikan ja siinä sivussa on myös maaseudulle avautunut uusi mahdollisuus. Nyt on sen hyödyntämisen paikka. Arto Satonen Kansanedustaja Mäenpään työväentalo odottaa kesää! Viime vuoden tapahtumien onnistuminen loi hyvän vireen. Ulkorakennuksellekin saatiin katto. Rakennusprojekti on loppuraportointia vaille valmis, ja kokonaisuudessaan se oli yksi perinteisen talkootyön voimannäytös. Yhteinen tekeminen on innostavaa. On siivottu pihaympäristöä ja kunnostettu ja lisätty parkkipaikkoja. Talon sisustaa on siivottu ja järjestelty. Asiantuntija-avulla on elokuvakoneen äänentoistokin saatu kuntoon. Työ sujuu, kun on hyvä yhteishenki. Hyvästä korjauksesta saatiin palkintokin. Kiitos kuuluu talkoolaisille! Sydäntalvella on palaveerattu pienellä porukalla ja mietitty tulevia tekemisiä. Kevään osalta tapahtumien järjestäminen on vielä auki. Tulevalle kesälle oli jo suunnitelmissa elokuvafestivaali Huhtamo International Film Festivaalin kanssa. Tämä on edelleen heinäkuun ohjelmassa. Intoa olisi kokeilla kesäkahvilaa/olohuonetta talolla. Viime syksynä raivattiin kakkoskerroksesta tilaa sillä ajatuksella, että kävijä voisi istahtaa katsellen laitumen maisemia ja nauttia kupposen kahvia. Kesäkahvila voisi vaikka työllistää pari nuorta. Elokuvatoiminta on saatu hyvään alkuun. Sitä laajennetaan myös uudempaan elokuvaan. Tähän asiaan on nyt ryhdytty ja selvityksiä tehty päät höyryten. Oma vanha projektori on kunnossa ja sen toimivuus käytännössä kokeiltu jo useampaan kertaan. Vanhojen elokuvien esittäminen omina näytöksinä on ilman muuta listalla. Viime vuoden peruuntuneiden tapahtumien järjestämistä ei ole unohdettu. Erilaisia muita kulttuuritapahtumia on suunnitelmissa ja niitä järjestetään, kunhan vain pandemiatilanne sen sallii. Mukavasti on saatu toiveita ja vinkkejä; tansseja, länkkäreitä, karaokea ym. Laittakaa niitä tulemaan edelleenkin. Mäenpään työväentalon fb -sivuilta löytyy tietoa talon tapahtumista ja muustakin (fb Punkalaitumen Mäenpään työväentalo). Tietoa talosta on laitettu myös nettiin www.seurantalot.fi. Kannattaa seurata myös talon ilmoitustaulua ja Punkalaitumen Sanomien Seurat toimivat -palstaa. On herännyt myös toiveita liittyen kotimaan matkailuun. Punkalaitumella on monia erilaisia hienoja kohteita, jotka varmaan kiinnostavat. On väläytelty ajatusta jonkinlaisesta matkailupakettista, jossa yhtenä kohteena olisi työväentalo ja vanhat elokuvat. Tässä tarvitaan yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tässä vaiheessa ilmojen lämmetessä jatkamme paikkojen kunnostamista. Kevättalven aurinko ja luminen maisema luovat tunnelmaa. Tästä on hyvä jatkaa kesää kohti. Tekemistä riittää. Mukaan vaan katsomaan, mitä on tekeillä ja/tai muuten vain tutustumaan paikkoihin. Jos on intoa tekemiseen, niin tervetuloa! Teksti: Työväentalon väki Kuulumisia kunnasta Työväentalo odottaa kesää Seurat toimivat Punkalaitumen Latu ja Polku Kuutamohiihto: Elvytetään vanha hiihtoperinne korona-ajan turvavälein. Lähtö Peuralan pihapiiristä 21.2. klo 18-20, opasteet kirkon parkkipaikalta. 4 ja 6 km lenkit. Matkan varrella nuotio, omat eväät. Ulkona kuin lumiukko -kampanja jatkuu 17.2.-14.3. Ilmoita oma lumiukkosi valtakunnalliseen laskuriin! Punainen Risti Terveyspiste suljettuna toistaiseksi. Soita tai jätä soittopyyntö torstaisin klo 11-13: 041 318 6650. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Toimintamme edelleen tauolla. Tiedoksi: Jäsenmaksut jaetaan jäsenten postilaatikoihin, jos haluatte maksaa käteisellä, voitte tuoda maksut kukkakaupalle Hilkalle. Tilitämme ne yhdistyksen tilille. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 3.5.2021-8.5.2021, Härmän Kylpylä 15.8.2021-20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021-1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9-13 p. 010-2193460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun Suomen Ladun Ulkona kuin lumiukko -tapahtuma innosti Seija Mahlamäki-Kultasen mukaan punkalaitumelaiset kuutioukkojen rakentamiseen. – 14. maaliskuuta mennessä voi omat ukkonsa ilmoittaa mukaan valtakunnalliseen kisaan järjestön sivuilla olevaan laskuriin. MLL:n joukko rakensi yhdeksän lumiukkoa. – Meillä oli hienona apuna kirjaston ja Työpajan väki. Meille oli tehty valmiiksi kuutioita ja askarreltu värikkäitä jääkoristeita. Mukava tapahtuma, lapset osallistuivat mielellään, kertoo Karoliina Valonen. Pakarilla Lions Club rakensi useita lumiukkoja, yksi niistä oli taitavasti sijoitettu mukkelis makkelis eli se lepää selällään tossut kohti taivasta. Vielä ehtii mukaan
Torstaina helmikuun 18. päivänä – N:o 7 – 2021 12 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna ma-to klo 6 12 pe klo 6 17 NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 HUITTISTEN SEUDUN SOTAINVALIDIT RY:n vuosikokous pidetään koronavirustilanteen (COVID-19) aiheuttaman tartuntariskin pienentämiseksi etäyhteyksin, koska kaikki varsinaiset ja puolisojäsenet ovat iäkkäitä ja heillä on siksi korkea riski sairastua vakavasti. Vuosikokous pidetään sähköpostin välityksellä. Kokoukseen osallistuvia pyydetään ilmoittamaan yhteystietonsa viimeistään 1.3.2021 Kaija Jokelalle, puh. 0400 577 900. Tervetuloa etäkokoukseen! Kuuutamohiihto 21.2. klo 18-20 Latu ja polku elvyttää perinteen. Lähtö turvavälein Peuralan pihapiiristä, opasteet paikalle kirkon parkkipaikalta. Nuotio, omat eväät. Halutaan vuokrata KESÄMÖKKI VEHKAJÄRVELTÄ ensi kesäksi. Puh. 050 550 9369 Myllyojan uuden pohjapadon rakentaminen Vehkajärvellä on saatu päätökseen. Uuden padon äärellä seisoo kolme hyvin tyytyväisen näköistä miestä. – Anomuksen laitoimme ELYkeskukselle jo vuonna 2017, mutta viime vuonna säät eivät olleet tähän työhön ollenkaan suotuisia. Pakkas-lumikeli sen sijaan sopi hienosti, ja nyt työ on tehtynä, kertoo pitkään Vehkajärven Suojeluyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Jorma Oinaanoja. Uutena puheenjohtajana on jo aloittanut Elias Tepsa. Oinaanojan kanssa uutta patoa olivat ihailemassa allasvastaavana toiminut Matti Lehti ja maanomistaja Pasi Siukola. Solisee somasti – Nyt vedenpinta pysyy tasaisena. Laskuoja vetää, niin, että solina käy. Pohjapadon kanssa kalojen liikkuvuuskin on huomattavasti parempi. Tämä uusi pato on selvästi vanhaa lautapatoa parempi, entistä ehompi. Vuonna 1983 Myllyojalle rakennettu lautapato oli huonokuntoinen ja sen pelättiin kaatuvan ruoppauksesta aiheutuneen voimakkaan virtauksen takia. Viisi metriä pitkä ja viisi metriä leveä pato on rakennettu lohkokivistä ja harsokankaista. Myllyojan uusi pato ilahduttaa Vehkajärvellä Matti Lehti, Jorma Oinaanoja ja Pasi Siukola olivat uuteen patoon erittäin tyytyväisiä. Hanna-Mari Kamppikoski Ehdokaslistat jätetään 9.3.2021. Yhteystiedot: Linda Lähdeniemi, 044-2050224, linda.lahdeniemi@punkalaidun.fi Maksaja: Punkalaitumen Keskusta Haluatko sinäkin päättää meidän kuntamme asioista? Kuntavaaleissa päätetään siitä, miltä kotikuntamme tulevaisuudessa näyttää. Tule Punkalaitumen Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Missä mennään? Missä päin Punkalaidunta sijaitsee tällainen hiekkatie? Olemme kevään aikana julkaisseet visaisia kuvapulmia lukijoidemme ratkaistaviksi. Oikeaa vastausta voi arvuutella vaikkapa lehtemme FB-ryhmässä. Viimeksi kuvapulmamme oli kuvattu Yli-Kirran lumisissa maisemissa. Entäs tämä kuva? Onko tuttuja seutuja? Missä mahtaa sijaita tällainen ihana, maaseutumaisemaan hyvin sopiva hiekkatie? Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumella rokotettujen määrä kasvussa. – Aikaisempiin rokotettujen määriin kasvua tällä viikolla tulee yhteensä 60, eli on jo rokotettu ja keskiviikkona rokotetaan yhteensä kuusikymmentä 85 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tuo 60 on se määrä, mitä tällä viikolla saatiin rokotetta Punkalaitumelle, kertoo sosiaalija terveysjohtaja Päivi Tryyki. Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä päätti tiistaina vapauttaa alle 12-vuotiaiden harrastustoiminnan kymmenen henkilön ryhmäkokosuosituksesta. Vanhempien tulee vain saattaa lapset harrastamaan, eikä jäädä sisätiloihin, todetaan pandemiaohjausryhmässä. Lisää rokotetta