Uutisja ilmoituslehti Torstaina marraskuun 19. päivänä N:o 47 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Perinteinen JOULUNAVAUS Pietarinaukiolla su 29.11.2020 klo 16. Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys Punkalaitumen Yrittäjät Punkalaitumen kunta Punkalaitumen työpaja Punkalaitumen Rotaryklubi Metsästysseura Haukka Eläkeliitto Punkalaitumen reserviläiset Jessica Yhteistyössä: Tapahtumassa joulupukin vierailu, hevosajelua, valojen sytytys, glögiä & pipareita, puuromyyntiä, laulua ja muuta jouluista ohjelmaa. Jos olet kiinnostunut tulemaan myymään tapahtumaan tuotteitasi, ota yhteyttä 0456337955/Niina. Kaikille lapsille luvassa yllätys joulupukilta! Paikalla myös postilaatikko, johon voi jättää kirjeen joulupukille. Muistathan turvavälit. Jouluisin maski palkitaan. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 23 . 25.11. PLUSSAKORTILLA 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET LAAJA VALIKOIMA JOULUKALENTEREITA! Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 19.22.11. 14 95 kg 19 95 kg 8 90 kg Iso sämpylä 5 kpl (5,58) 3 35 ps 1 69 kg 89 ps 5 99 pkt 9 00 3 rs 2 00 2 kpl 2 29 pkt 8 95 kg Sika-nauta jauheliha SUOMI 2 99 rs 8 95 kg Pirkka Iso öljykynttilä 95 h 5-pack ERÄ 4 95 pkt 3 20 2 pkt Omena Red Del PALVELUSTA 1 49 ps Grillattu kokonainen broileri 5 95 kpl GRILLISTÄ PLUSSAKORTILLA 1 99 kg 5 99 rs 3 00 3 ps 1 99 ps Dronningholm Tähtitorttumarmeladi 280-300 g (3,33-3,57/kg) Myllyn Paras Torttutaikina 1 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI 12 95 kg 7 95 kg SUOMI 9 95 kg GRILLISTÄ Porsaan kuuma grillikylki SUOMI Broilerin koipireisi 1 00 kpl 3 00 2 pkt Popsi Isoviitonen 900 g (3,21/kg) 4 99 rs ERÄ SUOMI Pirkka Foliovuoat kolme eri kokoa 1 09 prk Vip Glögi 1 l 99 kg ITALIA Naudan ulkofileepala n. 800 g, takuumurea SUOMI Porsaan lehtipihvi SUOMI Naudan entrecotepihvit takuumurea 19 95 kg Naudan maksa palana tuore SUOMI SUOMI ERÄ Porsaan palapaisti 9 95 kg SUOMI 8 95 kg Porsaan kylkiviipaleet PALVELUSTA ERÄ Nieriäfilee tuore, ruodoton RUOTSI KALATORILTA 19 95 kg ERÄ Siika kokonainen, tuore SUOMI SÄÄVARAUS ERÄ SUOMI Savustettu silakka HK Amerikan pekoni 170 g (8,82/kg) Saarioinen Metsäsienisalaatti 270 g (11,07/kg) Oululainen Äitimuorin herkkulimppu 450 g (4,42/kg) 1 99 kpl Pirkka Kanan sisäfileepalat 300 g, maustamaton PLUSSAKORTILLA 2 99 rs Korpela Suussasulava joulukinkkuviipale 500 g (9,90/kg) Kariniemen Koipireisi xxl marinoitu n.1,5 kg Atria Kanan sisäfileet 480-600 g (9.98-12,48/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 2 89 pkt Atria Nauta jauheliha 17% 700 g (7,13/kg) Apetit Perunakeittokasvikset 750 g (2,65/kg) SUOMI SUOMI Pirkka Appelsiini 1,5 kg (0,99/kg) ESPANJA Mummon Poimutetut ranskanperunat 450 g (2,22/kg) COSTA RICA Ananas Pirkka Lanttu, punajuuri ja porkkana 1 kg SUOMI Ingman Creamy-kermajäätelöt 850 ml (3,53/l) myös lakton, ei Muumi Kivikylän Kinkkurulla makurasvalla n. 1,5 kg SUOMI ERÄ SUPER BLACK WEEK -TARJOUKSET
Torstaina marraskuun 19. päivänä – N:o 47 – 2020 2 Marraskuun aurinkoiset hetket ovat vähissä. Päivä ei juurikaan jaksa edes nousta. Tämä aika on monille meistä raskasta aikaa. Aurinko pysyy piilossa ja jouluun on vielä matkaa. Samalla on monia, jotka vähän salaa nauttivat juuri tästä ajasta. Saamme hiljentyä hitaampaan elämään, sohvan nurkkaan ja kirjan äärelle. Entiseen aikaan marraskuu oli juuri hidastamisen aikaa. Kun syystyöt olivat tehty ja pimeys tuli varhain, oli aikaa hiljentyä radiokuunnelmien ja käsitöiden äärelle tuvan lämmössä. Marraskuun harmautta hieman harmitellessani havahduin siihen, miten toisenlaiseen ajattelutapaan kristinusko kutsuu. Johanneksen evankeliumeissa on kohta, jossa Jeesus neuvoo kalastavia opetuslapsiaan. Ongelmana oli se, että saalista ei tullut. Nuo ammattilaiset osasivat varmasti työnsä, mutta aina kalaa ei tullut ja verkot nousivat tyhjinä kerta toisensa jälkeen. Jeesus katseli saaliiseensa pettyneitä kalastajia. Jeesus puhutteli heitä ja pyysi heitä heittämään verkkonsa uuteen suuntaan. Ei vain sinnikkäästi samaan paikkaan, vaan uusiin paikkoihin, Raamatun mukaan ”veneen oikealle puolelle”. Suuri saalis nousikin uudesta suunnasta. Kristinusko kutsuukin meitä ravistelemaan elämäämme ja asenteitamme. Ajattelun ja tottumusten ravisteluahan Jeesuksen opetukset olivat ytimeltään! Siksi meitäkin kutsutaan katsomaan uusin silmin. Hyvän Jumalan kanssa tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja toivoa. Painava ajatus marraskuun harmaudesta ja raskaudestakin voisi olla asia, jota ryhtyisimme katselemaan toisin. Havahduin, kun minua kehotettiin ihastelemaan marraskuun harmaan kaikkia kauniita sävyjä. Ikkunasta alkoi yhtäkkiä näkyä aivan uudenlainen maisema. Leena Sorsa vs. kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta 19.11. ”Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.” Ilm. 22:14. 20.11. ”Minä, Jeesus, olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule!” Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Ilm. 22:16–17. 21.11. Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä. Room. 2:4-5. 22.11. Katso, se päivä tulee liekehtivänä kuin tulinen uuni. Kaikki röyhkeät ja pahantekijät ovat silloin oljenkorsia. Se päivä tulee ja sytyttää ne liekkiin – sanoo Herra Sebaot – eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta. Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella. Mal. 3:19–20. 23.11. Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön. Ps. 143:2. 24.11. Minä kohotan käteni sinun puoleesi, sieluni janoaa sinua kuin kuivunut maa. Vastaa minulle, Herra! Ps. 143:6-7. 25.11. Sinuun minä turvaan – osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta. Ps. 143:8. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 18. pnä marraskuuta 1910 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 19. pnä marraskuuta 1920 Päivän sanat Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 19. pnä marraskuuta 1970 SANA SINULLE Marraskuun harmaat sävyt Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Rakkaamme Mauno Ilmari SILLANPÄÄ 22.8.1935 23.10.2020 Nyt jätät tuvan tutun, polut rakkaat ja pihamaan. Pois riisut arkinutun, puvun uuden siellä saat. Kodin helmasta poistut hiljaa uuteen elämään. Lämmöllä muistaen sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Punkalaitumen nuorsuomalinen yhdistys päätti kokouksessaan t.k. 6 p:nä perustaa walitsijayhdityksen, johon paikallisehdokkaaksi on pyydetty ja lupautunutkin puoluesihteeri Kaarlo Kytömaa. Asiamieheksi walittiin kaupp. Oskari Hosia, joka myöskin sai toimekseen kehottaa lähikuntien nuorsuomalaisia yhtymään samaan walitsijayhdistykseen. – Talonkauppa. Maanwiljelijä Kalle Einola Kiwisenojalta on myynyt omistamansa Einolan talon Hietarannalle Ruowedeltä. Wastaanotto tapahtuu 1 p:nä joulukuuta. Kauppaa seurasi suurin osa irtaimistoa sekä sahaja hölylälaitokset. Kauppahinta meille tuntematon. Warkaan kätköjä oli warmaan se käärö joka löydettiin Wanttilasta Perttulan riihen alta, jossa oli joukko pyykin alasia miehen paitoja. Tuntuu siltä, että nämä olisi mukaan kutsuttu jostakin pyykin kuiwuu paikalta ja kätketty täten odottamaan otollisempaa käyttöaikaa. Paidat ovat omistajalleen saatawana Wanttilan Perttulassa. Paikkakunnan uutisia Yliopistojuhla Wiime sunnuntaina wietettiin Punkalaitumen Seurahuoneella juhlaa Turkuun perustettawan suomalaisen yliopiston hywäksi. Tilaisuus muodostui kerrassaan waikuttawaksi ja herättäwäksi, isänmalliseksi kulttuurijuhlaksi, jollaisia tilaisuuksia on wain harwoin. Kun kanttori Laapas oli esittänyt pianonsoittoa, piti awauspuheen pankinjohtaja Oskari Hosia. Puhuja erityisesti painosti puhtaan suomalaisen korkeakoulun merkitystä suomalaisen siwistyksen kohottajana niin puhtaasti aattelliseen kuin taloudelliseen elämäänkin nähden. Samalla hän terästi meidän paikkakuntalaisten mieliä täyttämään kukin olosuhteittemme mukaan welwollisuutemme warojen antamisessa tämän suomalaisuuden walomajakan pystyttämiseksi. Hywin harkittu puhe ei warmaankaan kaikunut kuuroille korwille, waan sytytti mielen lämpöä ja innostusta hywän asian auttamiseksi. Vesipula uhkaa – pohjavedet normaalia alempana Eri puolilta pitäjäämme saamiemme tietojen mukaan ovat pohjavedet kuluneen syksyn aikana olleet normaalia alempana. Tästä on ollut seurauksena, että vedet kaivoissa ovat vähentyneet. Lokakuun loppupuolella alkanut talvi jäädytti maan ja sateet ovat tulleet lumena, joten vesivarat ovat vähissä. Tämän viikon alussa sää kuitenkin lämpeni, ja toivon mukaan lämmintä ja vesisadetta jatkuu niin että lumi sulaa ja vesi painuu maahan. Muussa tapauksessa saattaa tulla vaikeuksia myöhemmin talvella. Punkalaitumen Pappilankylän Kiertolan kulmilla on kerrottu yliluonnolliisiin olentoihin liittyvää tarinaa metsänneidon ja renkipojan onnettomasta rakkaudesta. Renkipoika oli määrätty kaatamaan Pappilankylän takametsistä vihdaskoivuja. Poika oli lauleskellen heilutellut vesuriaan, kunnes yhtäkkiä hänen luokseen oli metsän kätköistä tanssinut uskomattoman kaunis, pitkähiuksinen vaalea tyttö. Nuoret olivat jutelleet tovin verran, mutta pian tytön oli täytynyt lähteä, koska hänen oli vielä illansuuhun mennessä lämmitettävä sauna kaskenpoltosta palaaville isälleen ja veljilleen. Poika ei ollut tuntenut tyttöä eikä tiennyt tätä keneksikään oman kylän nuoreksi, joten hän olikin arvellut hänen tulleen naapurikylästä Loimaan puolelta Orisuolta, kuitenkin hän oli ihastunut tähän. Nuoret tapailivat kesän mittaan ja kihloistakin puhuttiin. Tyttö vaan ei nimeäänkään suostunut sanomaan. Pualammarjojen ja karpaleitten aikaan poika järkyttyikin nähdessään tytön villisti tanssivan peikkopoikien joukossa samalla laulaen: ”Tänäpänä ruakia laitetaan, huamena häitäni tanssitaan, kohta jo tullee miäheni, ja Kyäpelin Kaisa on nimeni.” Silloin poika oli tajunnut koko kesän seurustelleensa peikkojen ja maahisten sukuun kuuluvan metsänneidon kanssa ja oli järkyttyneenä ja murhemielin rientänyt takaisin kylämaihin etsimään itselleen puolisoa omiensa parista. Teksti: Heikki Keskumäki Renkipojan ja metsänneidon kariutunut romanssi To 19.11. klo 13 Torstaitreffit srk-talolla. Pyykkö, mukana myös kanttori Sari Mäkinen. Su 22.11. klo 18 Iki-ilta kirkossa. Tuomiosunnuntain iltakirkossa ovat mukana Paasikallio, Tasanen ja Pyykkö. Petri Bondfolk vastaa musiikista. Ke 25.11. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. Pyykkö. Nuoret: Pe 20.11. klo 18 Nuortenilta srk-talolla. Isosten järjestämään ohjelmaa, laulua, leikkejä, iltahartaus, iltapala. Tasanen, Sorsa. Kuollut: Mauno Ilmari Sillanpää 85 v. TOIMITATHAN joulutervehdyksesi viimeistään ti 8.12. mennessä lehden toimitukseen. ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi toimitus@punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-7674256 Lauttakyläntie 4 Toimitus avoinna ma-to 9-16, pe sulj. PUNKALAITUMEN SANOMIEN Tässä numerossa julkaistaan JOULUTERVEHDYKSET TÄMÄN VUODEN JOULUNUMERO ILMESTYY TORSTAINA 17.12.
Torstaina marraskuun 19. päivänä 2020 – N:o 47 – 3 Punkalaitumen seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi viime viikon tiistaina pitämässään kokouksessa seurakunnan talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2021 sekä teki henkilövalinnat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Seppä nostaa Punkalaitumen seurakunnan ensi vuoden budjetista esiin kiinteistöt. – Meidän on mietittävä, mitä kiinteistömassan osalta tehdään. Tarvitaanko kiinteistöjä näin paljon, kysyy Matti Seppä. Hänen mielestään kiinteistöjen, esimerkiksi metsien myyntiä kannattaa harkita vakavasti. – Jos haluamme olla itsenäisiä, pitää meidän kattaa kulumme. Huomattava on sekin, että jos emme pysy itsenäisinä, joku muu myy sitten omaisuuden meiltä kysymättä, sanoo Seppä. Itsenäisenä seurakuntana pysymistä voidaan edistää muun muassa tekemällä yhteistyötä muiden seurakuntien kanssa. – Olemme alkuvuonna aloittamassa yhteistyöneuvotteluita naapuriseurakuntien kanssa, josta olemme keskustelleet valtuustoseminaarissa aikoinaan. Keskusteluihin tulee muun muassa mahdollisuus tehdä yhteistyötä papin työllistämisessä sekä muissa toiminnoissa, sanoo Seppä. Hän korostaa, että kyse on nimenomaan yhteistyöneuvotteluista. Kirkonkirjojen pito siirtyy vuoden 2022 alusta Tampereelle ja se vaikuttaa vähentävästi täällä tehtävään työmäärään. Väki vähenee Ensi vuoden budjetissa tuloksen arvioidaan jäävän 12 639 euroa alijäämäiseksi. Talousarvion vuosikate on 25 229 euroa ylijäämäinen. Toimintakuluiksi arvioidaan 674 070 euroa. Valtionrahoituksesta saadaan 57 950 euroa. Kirkkovaltuuston hyväksymällä 1,8 % kirkollisveroprosentilla verokertymäksi lasketaan tulevan 521 000 euroa. Palkkamenot ovat iso kuluerä talousarvioissa, sillä toimintakuluista 56,6 % eli 366 568 euroa tulee henkilöstöstä. – Henkilöstömäärä on nyt minimissä, sillä kullakin toimialalla on yksi toimihenkilö. Sitä pienemmäksi työntekijämäärää ei voi laskea, sanoo Punkalaitumen seurakunnan talouspäällikkö Manu Löytty. – Tosin syyskuun 2021 alussa, kun kirkkoherra Irina Kaukinen palaa virkavapaalta takaisin töihin, pienenee seurakuntapastori työaika 80 %:sta 50 %:iin, sanoo Manu Löytty. Loput seurakunnan kuluista jyvittyvät toiminnan ja kiinteistöjen osalle. Toimintakulut ovat kiinteistöjen osalta 160 000 euroa. Manu Löytty sanoo, että kiinteistökuluja ei saa pienennettyä, ellei kiinteistöjen osalta tehdä järjestelyitä. Seurakunnalla on omistuksessa kaksi huoneistoa Iso-Pentissä. Nämä vanhustyön asunnot pidetään nykyisten vuokralaisten ajan vuokralla, mutta sen jälkeen ne pyritään myymään. Ensi vuonna suunnitellaan myös vuosina 2022–2023 kirkossa mahdollisesti tehtävää restaurointia, jossa etummaiset kirkonpenkit poistettaisiin esteettömyyden ja turvallisuuden vuoksi. Asiaa valmistellaan teettämällä restaurointiarkkitehdilla suunnitelmat sekä hankkimalla museovirastolta lausunto asiasta. Niihin on budjetoitu 1000 euroa. Tämän kaltaisia, esteettömyyttä parantavia restaurointeja on jo tehty muissa seurakunnissa. Yhdessä osallistuen Anu Koskua Matti Seppä jatkaa kirkkovaltuuston puheenjohtajana Punkalaitumen seurakunnan talouspäällikkö Manu Löytty, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Seppä sekä vs. kirkkoherra Leena Sorsa kävivät läpi vuoden 2021 talousarvioesitystä. Hautaustoimen maksut nousevat Muutaman vuoden palkkiottoman kauden jälkeen saavat luottamusmiehet ensi vuonna jälleen kokouspalkkion sekä kirkkoneuvoston että -valtuuston kokouksista. Kuluerä on vuositalolla noin 4000 euroa, eli sekä valtuuston että neuvoston kokouksesta saa palkkiota 30 euroa kerralta. Punkalaitumelaisen vainajan hautapaikka kallistuu vuoden alusta 50 euroa, eli vuonna 2021 hautapaikka maksaa 450 euroa. Haudan avaus ja peitto punkalaitumelaiselle kallistuu myös, eli se maksaa jatkossa 350 euroa. Vieraskuntalaisille vastaavat maksut ovat 600 euroa ja 550 euroa. Ne vastaavat Manu Löytyn mukaan todellisia kuluja. Korona vaikuttanut Koronapandemia on vaikuttanut seurakunnan toimintaan siten, että toisaalta kaikkia tilaisuuksia ei ole voitu järjestää ja näin on syntynyt säästöä. Toisaalta taas tilaisuuksien striimaus on tuonut lisäkuluja laitehankintojen sekä striimauslupien muodossa. Laitteet ovat nyt hankittu, joten kuluja tulee jatkossa lähinnä striimausluvista. Myös seurakunnan Suomen Lähetysseuralle maksama 3 000 euron ylimääräinen, nimikkoläheteille maksettava erä jää tältä vuodelta maksamatta. – Lähetystyöryhmä ei ole voinut kerätä rahaa esimerkiksi lähetyskahvilasta. Koronapandemia on vaikuttanut yllättäviin asioihin, sanoo Manu Löytty. Korona on vaikuttanut myös rippikoulujen järjestämiseen ja niistä onkin tulossa ensi vuodelle tuplakulut, sillä kuluvan ja ensi vuoden rippileirin kulut kasaantuvat vuodelle 2021. Vehkajärvellä sijaitsevan seurakunnan oman leirimajan päärakennusta ja saunarakennusta vuokrataan molempia 50 eurolla vuorokaudeksi. – Hinnat laskettiin koronan alettua ja ensi vuosi mennään näillä lasketuilla hinnoilla, sanoo Löytty. Laskeva trendi edessä Punkalaitumen seurakunnan jäsenmäärä laskee vuositasolla noin 3 % luokkaa. Kirkkohallituksen tekemän ennusteen mukaan vuonna 2030 se on jo alle 2 000 henkeä. Tämä tarkoittaa myös laskevia tuloja. Manu Löytty sanoo, että laskeva trendi on ollut jo pitkään nähtävissä, mutta nyt kirkkohallitukselta on tullut ensikertaa asiasta virallinen ennuste. Seppä jatkaa Kirkkovaltuuston kokouksessa tehtiin henkilövalintoja seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Matti Seppä jatkaa kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja Hanna Uusi-Kuitti valittiin sen varapuheenjohtajaksi. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Seija Mahlamäki-Kultanen. Kirkkoneuvoston jäseniksi valittiin Jari Kantonen, Timo Karunen, Kari Lehtinen, Kaisa Kirkko-Jaakkola, Anne Peräniitty, Kalevi Sillanpää, Sirkka Madekivi ja Merja Pulakka. Kirkkovaltuuston sihteerinä toimii talouspäällikkö Manu Löytty. Kuluva vuosi plussalle Tämän vuoden osalta seurakunnan talous on seuraillut melko tarkkaan tehtyä budjettia. Kirkollisveroa on kertynyt lievästi enemmän kuin arvioitu ja lopputulokseen tullee ylitystä. Yksi seurakunnan omistama rivitalo-osake myytiin ja vuoden 2020 lopputulos näyttää jäävän nyt noin 15 000 euroa plussalle, sanoo Manu Löytty. Alun perin 2020 vuoden talousarvio oli noin 15 000 euroa alijäämäinen. Kun kunnassa tapahtuu, on kuntalaisia yleensä jo sitä ennen kuultu. Ja yleensä kuullaan myös sen jälkeen. Moniäänisen kuoron sanotaan olevan haasteellisen muodon laulaa, mutta meillä se onnistuu. Tärkeintä on kunnioittaa sitä toista, vaikka ihan aina ei ollakaan samaa mieltä. Somessakin, sillä sielläkin on ihan eläviä, tuntevia kanssaihmisiä. Punkalaitumelainen kiittää mielellään. Kiitos kaikista kiitoksista, joita toimitukseenkin asti on kantautunut. Kiitos tsemppaa ja inspiroi. Lähes jokaisella haastateltavalla on myös kiitoksen aiheita ja useita kiitettäviä. Juttuihin ei oikein kiitos mahdu, mutta edullisiin ilmoituksiimme vaikka miten isosti. Moni kuntalaisistamme ja muista lukijoistamme osallistuu myös lehden tekoon. Toimituksessa on pitkä vinkkilista, jota perkaamme ahkerasti. Tässäkin lehdessä on useampi juttu syntynyt vinkistä. Kun omalla osallistumisellaan voi auttaa toista, on onni moninkertainen. Veripalvelu vierailee Punkalaitumella säännöllisesti, kävimme viime kerralla paikan päällä. Kätensä ojentajia oli vähemmän kuin aiemmin. Mitäpä, jos seuraavaa kertaa varten keräisimme ystävä-, harrastustai työporukasta ryhmän ja osallistuisimme yhteiseksi hyväksi? Fortnite huijaa Fortnite pitäisi lailla kieltää koska se huijaa pikkupoikien rahat! Fortniten V-bucksit jota ihmiset ostavat on hirveä tapa menettää rahaa, kun ei niillä V-buckseilla voi tehdä mitään muuta, kun ostaa fortniteen skinejä eli pelihahmoja joilla ei tee yhtään mitään. Kaikkein pahin asia tässä fortnitessä on että suurin osa pelaajista on alle 12v jotka ei tajua sitä, että fortnite ottaa rahat äitiltä pois. Itse olen sortunut ostamaan Vbuckeja ja paljon olen ostanutkin, mutta ei siitä sen enempää. Jos haluaa ostaa fortniteen jotain kannattaa ostaa battle passi joka maksaa 1000V-bucksia ja jos saa 100 tierin battle passissa niin saa 1500 V-bucksia joka on enemmän kuin mitä battle pass on maksanut. Riku Räsänen Yhteiskoulun oppilaat kirjoittivat mielipidekirjoituksia opettajansa Anna-Kaisa Mäkisen opastuksella. Toimitus on julkaissut näitä kirjoituksia syksyn aikana. Musiikkimaku ei tee ihmisestä haukkumisen arvoista, ja jokaisen kuuluisi saada kuunnella ja tehdä juuri sitä mistä itse pitää ja nauttii, niin kauan kuin se on laillista. Yleensä niillä ihmisillä ketkä tuomitsee toisten mielenkiinnon kohteita, on itsellään yleensä jotain ongelmia itsellään, ja purkaa sitä pahaa oloaan toisiin. Ja ihmisillä, joilla on hyvä olla itsensä kanssa eivät yleensä tuomitse muita ja puutu negatiivisesti toisten asioihin. Joskus jopa vaikka musiikkimaun takia saatetaan alkaa kiusaamaan koulussa. Ja henkilö, jota haukutaan mielenkiinnon kohteidensa takia, saattaa alkaa muuttaa omia mielipiteitään sen takia että joku tuomitsee asian. Henkilölle voi jäädä jopa jonkunlaiset traumat omista mielipiteistään. Pitää yrittää olla vain välittämättä. Vilma Seppä Makuasioista ei riidellä
Torstaina marraskuun 19. päivänä – N:o 47 – 2020 4 Punkalaitumelainen 52-vuotias maaseutuyrittäjä Ari Prihti kertoi viikonloppuna siirtyvänsä sinisistä kokoomuksen riveihin. – Sinisten arvot ovat hyvin lähellä kokoomusta ja pitkään asiaa mietin. Sinisten ohjelmassa on yhä paljon hyvää ja puolueessa on useita hyviä tyyppejä, mutta osaltaan korona vei mahdollisuudet uudelta puolueelta tulla näkyväksi. Kokoontumiset ja tilaisuudet eivät enää onnistuneet. Oma usko puolueen mahdollisuuksin valitettavasti loppui, mutta haluan itse silti olla vahvasti mukana vaikuttamassa erityisesti maaseudun asioihin. Siksi vaihdoin kokoomukseen, Ari Prihti kertoo. Prihti on toiminut politiikassa sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti jo vuodesta 1992. SMP:n konkurssin jälkeen hän siirtyi perussuomalaisiin. Vuonna 2017 parikymmentä puolueeseen tyytymätöntä kansanedustajaa perusti Sininen tulevaisuus-puolueen, johon myös Prihti siirtyi. Sinisissä hän toimi myös 2. varapuheenjohtajana sekä Pirkanmaan Sinisten puheenjohtajana. Paljon viestejä Miten oman kylän pojan loikkaukseen suhtauduttiin pienellä paikkakunnalla? – Ihan mahtavasti. Yli puoluerajojen sain satoja yhteydenottoja, kun uutinen tuli julki. 95 prosenttia iloitsi päätöksestäni. Loput olivat joko viikonloppua viettäviä tai sitten heitä, jotka eivät vieläkään ole hyväksyneet perussuomalaisten hajoamista. Olen tottunut ihmisten kannanottoihin, koko urani aikana olen saanut kuulla monenlaista. Jopa yhden uhkauksenkin. Kuntapolitiikassa ei nyt muutu kuin ehkä istumapaikka valtuuston kokouksissa. Siniset ja kokoomus ovat muutenkin samalla puolella istumassa, mutta kokoomus takapenkissä, mihin siirryn nyt minäkin. Tulevaisuus ei sininen Prihtin tulevaisuus ei enää ole sininen. Mitä on uudella kokoomuslaisella tähtäimessä, mitkä suunnitelmat? – Rivijäsenyys on nyt ainakin aluksi suunnitelmissa. Maaseutuasiaa ajan vähintään yhtä paljon kuin aiemminkin. Korona on kaikessa kauheudessaan tuonut esiin maaseudun hyvät puolet. Niihin pitäisi kunnassa jo kovasti ja lujasti tarttua. Nyt on maaseudun aika, se pitäisi saada kaikkialle kuulumaan. Maaseudulla on todellisia mahdollisuuksia. Kokoomuksessa ei maaseutu ole näkyvin osa-alue, mutta aion omalta osaltani sitä painottaa. Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkosto on puolueen maaja metsätalouden sekä muiden maaseutukysymysten asiantuntijataho. Tähän kutsu kävi, ja se kiinnostaa kovasti. Entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Prihti kehuu valtuustossa olleen hyvän yhteishengen, mutta 2017 vaalien jälkeen tilanne hieman muuttui. Hän painottaa sitä, ettei yhteisistä asioista päätettäessä voi sanella. Silloin voi vain sopia. – Saattoi olla, että uusia valtuutettuja tuli kerralla niin paljon, että pelin henki meni uusiksi. Jonkinlaista pientä säröä on siis ollut ilmassa. Näin pienessä kunnassa yhteishenki on erityisen tärkeä, kaikkien meidän on puhallettava yhteiseen, punkalaitumelaiseen hiileen. Strategia tehdään yhteistyössä. Se toimii aina ja kaikessa ohjenuorana. Ehkä valtuusto uudistui kerralla niin voimalla, että kävi vähän niin kuin uudessa työpaikassa: uudet tulokkaat haluavat korjata kaikki epäkohdikseen mieltämänsä – ja mieluiten nyt ja heti. Kuntatyöskentelyssä ei mennä ihan samalla vauhdilla kuin muualla. Isoja hankkeita Viime vuosien koviksi jutuiksi Prihti mainitsee uuden, hirsisen päiväkodin ja niin ikään hirsisen yhteiskoulu-lukion. – Vaikka bioenergialaitoksen tilanne on tällä hetkellä avoinna, saatiin sekin Punkalaitumelle sekä kovalla työllä että hyvillä suhteilla. Niin ikään olemme pystyneet vaikuttamaan tieverkoston korjaamiseen, sillä meillä on ollut toimivat verkostot alueella ja valtakunnallisesti. Yhteistyö yli puoluerajojen eduskuntaan asti on kaikista tärkeintä silloin, kun toimitaan yhteisen hyvän puolesta. Mikä tällä hetkellä kaihertaa kunnassamme erityisen paljon? – Tietysti tyhjät kiinteistöt. Ymmärrän niitäkin, jotka haluavat purkaa, mutta purkukustannukset vanhan koulun ja Haukankosken osalta nousevat yli puoleen miljoonaan euroon. Minun kantani on se, että ainakin ensin tutkitaan, josko tiloille löytyy jotain muuta käyttöä. Jos vaikka joku haluaisi ne ostaa. Jos ja kun koulu ei sovellu kouluksi, se voi soveltua vaikkapa varastoiksi. Koko koulu ei ole pilalla. On meillä paljon hyvääkin, esimerkiksi harrastusmahdollisuudet ovat laajat ja tilat harrastajille ilmaisessa käytössä. Miksei keskusta? Kun puolueen vaihto tuli ajankohtaiseksi, miksi puolueeksi valikoitui kokoomus, ei keskusta? – Olen vanhanliiton miehiä ja konservatiivinen. Katson että kokoomus on lähempänä kuin keskusta. Nato-kantani on kyllä pikkuisen varovaisempi kuin kokoomuksella. Tässä geopoliittisessa asemassa, pitää miettiä sitäkin, jos itänaapuriamme alkaisi Natojäsenyytemme harmittaa. Turhaa uhittelua en siis kannata, vaikka en kaikkia Venäjän tekoja hyväksykään. Kaikkien naapureiden kanssa on tultava toimeen. Nato on meille tärkeä, mutta niin on myös puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Prihti pyrki eduskuntaan sinisten riveistä viime vuonna. Tuolloin uusi puolue sai vain yhden prosentin kannatuksen, eikä eduskuntapaikkoja herunut. Onko tällä hetkellä Helsinkiin liittyviä suunnitelmia? – Sekä kunnallisettä eduskuntavaalit ovat tällä hetkellä niin kaukana, etten niiden asioiden suhteen spekuloi vielä ollenkaan. Vuosikymmenten aikana minulle on kasvanut suuri verkosto ystäviä, yhteistyökumppaneita ja tuttavia. Ihan samalla tavalla kuin ennenkin, olen heidän kanssaan tekemisissä. Yhdessä katsomme tulevaan – ja tietysti aina maaseutu edellä. Punkalaitumen Kokoomus ry:n puheenjohtaja Harri Lumme iloitsee paikallisuutisesta. – Olen tehnyt pitkään yhteistyötä Arin kanssa paikallisissa kysymyksissä ja arvostan hänen osaamistaan ja vahvaa sitoutumistaan kotiseutunsa asioiden edistämiseen. Prihtin siirtyminen sinisistä tapahtui melkoisen nopealla aikataululla. Mielestäni on hienoa, että Ari kertoo löytäneensä uuden poliittisen kotinsa kokoomuksesta. Arvojemme ja periaatteidemme hyväksyminen mahdollistaa jatkossa entistä tiiviimmän yhteistyön myös valtuustotyössä, sanoo Lumme. Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkoston puheenjohtajien, kansanedustaja Janne Sankelon ja MTK:n johdon erityisavustajan Tiina Perhon mukaan Prihti sopii maaja metsätalousyrittäjien joukkueeseen mainiosti. Niin ikään sastamalainen kansanedustaja Arto Satonen iloitsee Prihtin loikasta kokoomuksen. Hanna-Mari Kamppikoski Ari Prihti kokoomukseen ”Nyt oli lehden kääntämisen aika” Ari Prihti loikkaa kokoomuksen riveihin. Peuraa väistänyt autoilija suistui ojaan Kanteenmaantiellä viime torstaina kuuden aikaan aamulla. – Auto vaurioitui, mutta tarkastuksen jälkeen autoilija pääsi työpäivän viettoon, kertoo Simo Keto Punkalaitumen VPK:sta. Peura vei auton ojaan Uusia ylioppilaita Punkalaitumen lukiosta valmistuu tänä syksynä yksi ylioppilas: Niina Peltonen. Koko maassa syksyn ylioppilaita valmistuu 3 500. ”Ei kuntaa ilman yrityksiä” -kuntavaaliohjelma haastaa arvioimaan elinvoimatekijöitä. Suomen Yrittäjät julkisti kuntavaaliohjelmansa, jonka avulla pyritään lisäämään keskustelua kuntien elinkeinopolitiikasta ensi kevään vaalien alla. Pirkanmaan alueellisessa seminaarissa nostettiin esiin maakunnalliset kärkiteemat sekä käynnistettiin Pirkanmaan yrittäjyysja elinvoimakunta 2021 -kilpailu. – Näin kuntavaalien alla on tärkeää nostaa keskusteluun kuntien ja yrittäjien välinen vuoropuhelu ja yhteistyö. Yrittäjyyden olosuhteet ja kunnan elinkeinopolitiikka ovat aivan keskeisessä asemassa yritysten menestyksen taustalla. Yrittäjät puolestaan ratkaisevat, mitkä palvelut kunnassa on mahdollista säilyttää, ja voiko yritys tuoda työpaikkoja alueelle, muistuttaa Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Kuntien ja yrittäjien yhteistyö, toimivat kuntapalvelut sekä julkiset hankinnat ovat ensiarvoisen tärkeitä. – Kilpailun tavoite on saada kunnat tarkastelemaan omaa toimintaansa nimenomaan yrittäjyysmyönteisyyden ja elinvoiman kautta. Olemme huomanneet, että kilpailun myönteiset vaikutukset alkavat vähitellen näkyä konkreettisina toimenpiteinä kunnissa. Parhaimmillaan kilpailu saa aikaan positiivisen kierteen yrittäjyyden ja sen myötä työpaikkojen ja palveluiden lisäämiseksi kunnassa, Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen sanoo. Pirkanmaan yrittäjyysja elinvoimakunta 2021 -kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa 2021. Kilpailu kunnille Pirkanmaalla Vesilahdentiellä mutkasta ojaan maanantaina pakettiautollaan päästellyttä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Rikoskomisario Antti Leppilahden mukaan useat paikkakuntalaiset olivat tapahtuneen nähtyään ottaneet yhteyttä poliisiin. – Jos joku tarvitsee apua, tulee auttaa, mutta sankariksi ei tule ryhtyä. Hyvä, jos pystyy jäämään tapahtumapaikalle, mutta varovaisuutta on hyvä noudattaa. Ambulanssi kävi ensimmäisenä paikalla ja poliisi tavoitti kuskin toisaalta. Ihan oikein ihmiset reagoivat soittaessaan 112. Hyvä, jos paikalle sattuneella on antaa viranomaiselle tekijän tuntomerkit ja tiedot tapahtumasta, muistuttaa Leppilahti. Epäilty rattijuoppo ojaan VPK sammutti palon Lauttakyläntiellä keskiviikkoiltana. – Tietysti aina on leviämisen vaara. Etenkin silloin, kun paloa ei vartioida. Tässä tilanteessa myös autotalli sijaitsi palon läheisyydessä, kertoo VPK:n Teppo Lehtinen. Tilannekeskuspalomestari Juuso Nummelakin muistuttaa, että jätteenpoltto on jätettävä jätehuoltoyhtiölle. – Jätteenpoltosta pelastuslaitos raportoi aina poliisille. VPK sammutti
Torstaina marraskuun 19. päivänä 2020 – N:o 47 – 5 Case Töyssy eli uusien hidasteiden ilmestyminen Vesilahdentielle kouljen läheisyyteen puhuttaa pitäjällä. Uudet hidasteet myös jakavat mielipiteitä. – Huolestuneena olen seurannut, miten välinpitämättömyys taajama-alueen nopeusrajoituksia kohtaan on lisääntynyt. Surutta päästellään menemään, oli kyseessä sitten henkilöauto, kuorma-auto tai rekka, moottoripyörä tai mopo. Ensimmäisen kuntalaisaloitteeni liikenneturvallisuuden parantamiseksi lähetin kuntaan elokuussa 2017. Tilanne ei korjaantunut, joten tein toisen heinäkuussa 2019. Siihen mukaan lähti myös kymmenen allekirjoittajaa. Aloitteen lähetin kuntaan helmikuussa tänä vuonna, kertoo demarivaltuutettu Merja Pulakka. Pulakka on tapauksen myötä saanut lempinimen TöyssyMemmu. – Yllättävän nopeasti asia sitten kunnassa etenikin, ja hidasteesta tuli totta. Paikka ei Kuutisenkymmentä verenluovuttajaa oli tavoitteena Punaisen Ristin Veripalvelulla saada kokoon Punkalaitumella parisen viikkoa sitten. Tällä kertaa talkoovoimistaan tunnetulle pitäjälle saapui vain kolmisenkymmentä, jotka ojensivat kätensä luovuttaakseen verta sitä tarvitsevalle. Ammattilaisporukalla oli saatu seurakuntasaliin rakennettua pieni sairaala. – Ihan huutava pula ei verestä tällä hetkellä ole, mutta koko ajan sitä kuitenkin tarvitaan. A+ja O+-veri ovat yleisimpiä ja Ohätäveri, joka käy kaikille. Näitä kaikkia siis menee paljon, kertoo sairaanhoitaja Kirsi Jokinen, joka seurakuntatalolla johti joukkojaan eli seitsemää muuta sairaanhoitajaa. Luovuttamaan pystyy terve, 18–70-vuotias, 50–200 kiloa painava ihminen. Ensiluovuttajan tulee olla enintään 59-vuotias. Luovutettu veri jaetaan soluerottelussa. Verihiutaleet kestävät vain viisi vuorokautta, punasolut kestävät viitisen viikkoa. Plasmaa voidaan pakastaa, se säilyy vuosia. – Punkalaitumella tapaamme käydä 2–3 kertaa vuodessa, mutta toimistomme on Koskikeskuksessa Tampereella ja sinnekin voi tulla luovuttamaan verta. Terveyskyselyn voi täyttää etukäteen netissä. Missä olemmekin, on meillä aina kattavat koronavarotoimenpiteet. Verenluovutus on siis turvallista myös koronaaikana. Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Terveisiä eduskunnasta ”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa” Marinin hallitus teki tänä vuonna jo seitsemännen lisäbudjettinsa. Lokakuun lopun tiedon mukaan Suomen valtio velkaantuu 19,8 miljardia euroa tänä vuonna. Keskuskauppakamarin velkakellon mukaan Suomen valtionvelka on tällä hetkellä 123,8 miljardia euroa. Budjettiesityksen mukaan Suomen valtion velka kasvaa vuoden 2021 lopussa 135 miljardiin. Marinin hallituksen lopussa vuonna 2023 Valtionvelka ylittää todennäköisesti jo kriittisenä pidetyn 150 miljardin rajan. On selvää, että koronan aiheuttamat hoitokustannukset ja koronan aiheuttamien rajoitusten taloudelliset kustannukset vaativat tässä vaiheessa valtion velkaantumista. Niin tekevät muutkin valtiot. Tänä vuonna otettavasta 20 miljardin euron velasta noin puolet kuluu koronan aiheuttamiin suorin kuluihin tai taloudellisten vaikutusten elvytystoimiin. 6 miljardin alijäämä kertyy pienentyneistä verotuloista ja 4 miljardia lisää rahaa menee työttömyyden kasvusta aiheutuviin menoihin. Valtaosa näistä menoista on välttämättömiä. Olennaista on kuitenkin se, mitä tapahtuu koronan jälkeen ja kuinka hyvin Suomi on siihen valmistautunut. Tässä on valtava ero esimerkiksi Ruotsiin, joka on Suomea kilpailukykyisempi maa mm. joustavampien työmarkkinoiden ansiosta. Ruotsin valtion talouden ennustetaan olevan tasapainossa jo vuonna 2023, kun Suomessa taas velkaantuminen jatkuu lähes kymmenen miljardin vuosivauhtia. Hallituksella pitäisi olla jo kova kiire laittaa Suomen kilpailukykyä kuntoon, mutta tällä rintamalla ei ole tehty juuri mitään. Työllisyystavoitteet on vesitetty. Ne on joko rahoitettu lisävelalla tai palautettu jo toista vuotta istuneeseen kolmikantaiseen komiteaan. Ei siis hyvältä näytä. Mitä sitten valtion velkaantuminen merkitsee? On helppo todeta, että jos korot pysyvät nollassa, niin se ei merkitse mitään. Sen sijaan pienikin korko alkaa jo merkitä paljon. Valtion velan 0,5% korko vie enemmän rahaa vuodessa kuin koko Suomen poliisitoimi yhteensä. 1,5% velan korko vie enemmän rahaa kuin liikenteeseen käytetään valtion rahaa vuosittain ja 4% vuosikorko vastaa koko työttömyydestä aiheutuvIa suoria kustannuksia. Pienikin koronnousu valtion velkaan vie valtavia summia rahaa. Ne rahat ovat suoraan pois kansalaisille tärkeistä palveluista. Jos velka jää pysyvästi korkeaksi ja korot palaavat normaalitasolle, niin seuravaa sukupolvi elää niukempien julkisten palveluiden ja etuuksien varassa kuin nykyinen, vaikka maksaa ainakin yhtä paljon veroja. Vanha kansa muistaa sanonnan ”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa”. Näyttää siltä, että 2020-luvun Suomessa tämä sanonta pitää paremmin paikkansa kuin koskaan. Koronalaskun maksajaksi jää koko seuraava sukupolvi, jos hallitus ei kykene tekemään uudistuksia, joilla Suomen kilpailukykyä saadaan merkittävästi parannettua ja talouskasvua kiihdytettyä koronan jälkeen. Seuraavalle sukupolvelle uhkaa jäädä rasitukseksi korkea velkaperintö. Jos näin käy, niin historiankirjoitus ei tule muistamaan nykyisiä päättäjiä lämmöllä. Arto Satonen Kansanedustaja ( Kok.) Verenluovutuksessa lähimmäistä varten Erkki Leppäkorpi ojensi kätensä ja luovutti verta sairaanhoitaja Kirsi Jokisen valvomana. Case Töyssy puhuttaa nyt kyllä näin maalaisjärjellä ajateltuna ole kaikilta osin onnistunut. Jotenkin sitä luotti, että alan ihmiset taitaisivat hommansa, ja ottaisivat huomioon kaikki tienkäyttäjät hidasteen asentamispaikkaa suunnitellessaan. Toivomus oli saada nopeudet laskemaan juuri koulun kohdalla. Sen suhteen kylälle päin tulevalla kaistalla olevan hidasteen ymmärtää. Vesilahteen päin mennessä paikka on kuitenkin koulua ajatellen ”myöhässä”, ja saattaa vaikeuttaa mahdollisten liukkaiden talvikelien aikaan raskasliikennettä. Alamäkivauhti on tietysti tärkeämpi saada hidastumaan, vaikka lujaa siinä on menty molempiin suuntiin. Jonkin sortin hidasteita saisi kylänraitilla olla useammassakin kohdassa, pohtii Pulakka, joka haluaa myös muistuttaa, että kuntalaisaloitteen voi tehdä kuka tahansa kunnassa kirjoilla oleva asukas. Muitakin mahdollisuuksia – Työreissusta vähän jäävi olen kommentoimaan, kun en ole henkilökohtaisesti hidasteita nähnyt. Kuvien perusteella ja tuttujen kommenteista päätellen taisi mennä punkalaitumelaisittain – eli ei oikein mallikkaasti. Koulun kohdalla kovaa ajaminen on selkeä ongelma, mutta muita ratkaisuja pitäisi hakea. Liikun työssäni paljon Ruotsissa ja Norjassa. Molemmissa maissa näkee vastaavissa paikoissa paljon muuttuvia nopeusrajoituksia, sanoo kuljetusyrittäjä Eero Heikkilä. Heikkilän mukaan kouluaikaan nopeusrajoitus voisi olla vaikka 30, siitä olisi mahdollista myös muistuttaa keltaisilla vilkuilla. Muina aikoina rajoitus voisi olla vaikkapa 50 kilometriä tunnissa. – Tämä voisi hyvinkin toimia myös Punkalaitumella, sillä tuo kohta Vesilahdentiestä on kuitenkin aika rauhallinen. Uskon, että rajoitusta kouluaikana kunnioitettaisiin. Noista uusista hidasteista tulee molempiin suuntiin ajettaessa varmasti ongelmia ja jopa vaaratilanteita erityisesti talvikeleillä. Ei kovin ekologistakaan, että hidasteiden takia otetaan vauhti täysin pois ja niiden jälkeen taas kiihdytetään, pohtii Heikkilä. Tyynyhidasteet ensimmäistä kertaa Pirkanmaan Ely-keskuksen liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä sanoo Vesilahdentien ahteen haasteellisuuden olleen tiedossa, kun hidasteita siihen suunniteltiin. Talvikelin liukkaus ja sekin, että mäkeä alas tullessa nopeus helposti kasvaa, tuovat haasteita. Eikä koulujen läheisyys niitä vähennä. – Tyynyhidasteet ovat ensimmäistä kertaa käytössä Pirkanmaalla. Juuri tuon haasteellisuuden takia päädyimme tyynyhidasteisiin. Ne ovat erityisesti raskaalle liikenteelle hyvä ratkaisu, sillä rekoilla raideväli on eri kuin henkilöautoilla. Näiden tyynyhidasteiden tulisi jäädä renkaiden väliin, kun rekalla tuohon kohtaan ajaa. – Jo aiemmin on mäen yläpuolelle tehty heräteraidat, mutta ne eivät ole valitettavasti vauhtia hidastaneet. Hidasteista kertovat varoituskyltit pitäisi olla jo paikalla, tai ainakin ne tulevat sinne pikaisesti. Jos auto rikkoutuisi hidasteisiin, on autoilija itse siitä vastuussa. Vaikka kuntalaiset ovat vuosia toivoneet suitsia koulujen läheisyydessä ja muualla pitäjällä hurjasteleville, on hidasteiden tulo tiehen kirvoittanut myös negatiivisia kannanottoja. Muutosvastarintaa tai ei, mutta Elyssä valvotaan. – Tietysti herkällä korvalla seuraamme, miten liikenne tuossa kohdassa sujuu. Jos ongelmia tulee, tarkastelemme tilanteen uudelleen. Taustaselvittelyjemme mukaan tyynyhidasteet juuri tuossa kohdin on kuitenkin hyvä ratkaisu. Koulujen läheisyyteen Vesilahdentielle ilmestyneet uudet tyynyhidasteet eivät ole olleet kaikkien mieleen, vaikka paikkakunnalla hurjastelijoiden vauhtia onkin haluttu pienemmäksi. Töyssyt tympivät – Kävin perjantai-iltana koeajamassa uudet töyssyt, eikä hyvältä vaikuttanut. Olen ollut myös Elyyn yhteydessä ja kertonut, että mitä pienempi raideväli, sitä korkeammalle ajoneuvo töyssyssä nousee. Raideväli renkaan sisäpinnasta sisäpintaan on rekassamme 117 senttiä, henkilöautossa 145 senttiä. Raskaan liikenteen on saatava vauhtia, jotta mäki ylös päästään. Tuo mäki ei ole ongelma vain rekoille, myös pakettiautot ja vaikkapa hevoskuljetusautot ovat olleet hätää kärsimässä erityisesti liukkailla. Hidasteen myötä vauhti tippuu miltei nollaan juuri ennen mäkeä. Hidastevastainen en ole, mutta nyt ne ovat väärässä kohdassa tietä, sanoo kuljetusyrittäjä Jani Lintunen.
Torstaina marraskuun 19. päivänä – N:o 47 – 2020 6 Metsä ei ole tukku rahaa omistajan lompakossa. Se on paljon muuta. Niillekin, jotka eivät puun puuta omista. Punkalaitumen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Olli Laitinen on toiminut metsän parissa koko ikänsä. – Kotona oli metsää ja vuonna 1977 olin ensimmäistä kertaa kesätöissä metsän pystymittauksessa. Silloin vielä homma hoitui käsityönä. Nykyisessä pestissäni olen ollut 12 vuotta, sitä ennen toimihenkilönä Metsäkeskuksella parikymmenen vuoden ajan. Metsä on arvatenkin tärkeä Laitiselle. – Metsäteollisuuden tuotteet ovat tärkeä vientiala. Ala myös työllistää ison joukon suomalaisia. Tietysti virkistyskäyttöä ei saa unohtaa, jokamiehenoikeudet ovat maassamme laajat. Metsästysoikeus on sekin merkityksellinen isolle joukolle suomalaisia. Ilmastonmuutoksen myllerryksissä hoidetut metsämme toimivat hyvinä hiilinieluina. Siksikin on tärkeää, että metsiämme hoidetaan hyvin myös tulevaisuudessa. Suomalaiset ovat metsää omistava kansa. – Yksityisillä on kaikista metsistä noin 60 prosenttia, puumäärästä 70 prosenttia. Valtio omistaa metsistämme noin 25 prosenttia, metsäyhtiöt kymmenen sekä kunnat ja seurakunnat noin viisi prosenttia. Vuosien saatossa metsään liittyviin tilastoihin on tullut paljon muutoksia. Nykyisin vain yhdeksän prosenttia metsänomistajista on maanviljelijöitä, 47 prosenttia eläkkeellä olevia, hyvinkin aktiivisia henkilöitä ja 37 prosenttia palkansaajia. Ihan uutena, kasvavana ryhmänä metsänomistajina ovat sijoitusyhtiöt. Keskimäärin suomalaiset omistavat 30 hehtaaria metsää. Perhemetsätiloja on Suomessa 350 000 ja omistajia 600 000. Metsiä omistavat esimerkiksi pariskunnat, yhtymät tai kuolinpesät. 62 vuotta on metsänomistajien keski-ikä. Omistajista 37 prosenttia asuu sijaintikunnan ulkopuolella. Ilmasto muuttuu Tuleva panee pohtimaan metsässäkin toimivia. – Ilmaston lämpeneminen on todellista, eikä sitä voi ohittaa. On kuitenkin kyseessä pitkä prosessi ja Suomen metsät ovat hyvässä hoidossa ja toimivat hienosti hiilinieluina. Yksilön mahdollisuudet ovat pienet, pitäisi vaikuttaa kansainvälisesti. Siten, että muutoksia tapahtuisi ympäri maailman. Tietysti sitä myös toivoo, että metsäasiat saisimme pitää kansallisissa käsissämme. Päätäntävalta ei saisi luisua muualle. Metsänomistajien vapaaehtoisvoimin toteuttama METSO-ohjelma turvaa metsien monimuotoisuutta. Ohjelma on äärimmäisen tärkeä, eikä sitä saa hukata. Suomalaiset ovat tottuneita marjastajia, sienestäjiä, retkeilijöitä ja metsässä lenkkeilijöitä. Kansallispuistot ovat täyttyneet ihmisistä erityisesti nyt korona-aikaan. – Metsissä sen hoito ja käyttö ovat pääasia. Koko Suomea ei voi laittaa kansallispuistoksi, mutta metsälainsäädäntökin määrää, että tiettyjä kuvioita on käsiteltävä varovasti tai jätettävä kokonaan hoidon ulkopuolelle. Metsien hoitaminen on tärkeä tehtävä. Joitakin virheitäkin on vuosikymmenten saatossa tehty. – Karujen soiden ojitukset olivat vuosikymmeniä sitten huono juttu. Uudistustavoissa oli 70-luvlla kyseenalaisia kokeiluita. 90-luvulla yritettiin luontaisesti uudistaa alueilla, jotka eivät siihen soveltuneet. Jatkuvaa kasvatusta voi käyttää metsänkäsittelyssä, mutta ei se ainoa oikea tapa ole. Selkeää tutkimustietoa taloudellisista vaikutuksista ei ole. Sijoituksena metsä on Laitilan mukaan hyvä. Kalleimmat metsät ovat tällä hetkellä EteläSuomessa, Pohjois-Suomesta löytyy metsää pienemmällä rahalla. – Metsän arvo säilyy hyvin ja onhan se hyvä sijoitus, sijoitusrahastojen mukaan tulokin sen osoittaa. Metsätilakauppoja tehdään jatkuvasti ja menekki on hyvä. Lopullinen hinta määräytyy sen mukaan, kun tarjouksia tulee. Virkistysja puuhakäyttöön saattaa löytyä 1–3 hehtaarin metsäpalsta kymppitonnilla, mutta yleensä hinta on 1 500–15 000 euroa hehtaarilta riippuen siitä, millaista puustoa metsässä on. Punkalaitumelainen tuntee Laitisen mukaan hyvin metsänsä. – Kyllä punkalaitumelainen keskimääräistä paremmin muita metsänsä tuntee. Hyvin ovat selvillä ja pitkäänhän täällä on metsän parissa työskenneltykin. Nykyinen kiireinen elämä tietysti vie aikaa metsältä, mutta hyvin ne ovat meillä hoidossa. Jos metsän omistajaksi mielii, lupaa Laitinen Metsänhoitoyhdistyksestä opastusta. Metsäkeskus myös kouluttaa uusia omistajia. Hanna-Mari Kamppikoski Tärkeä metsä Kolmisen vuotta metsäalalla toiminut UPM Metsän metsäasiakasvastaava Markus Ollari hyppäsi työmaailmaan suoraan kesäharjoittelusta. – Hankimme kaikkia puutavaralajeja tehtaillemme sekä huolehdimme asiakkaidemme metsäomaisuudesta tarjoamiemme metsänhoitopalveluiden avulla. Metsällä on erityisen tärkeä rooli ekosysteemissämme. Ilmastonmuutoksen myötä metsien merkitys on edelleen noussut, ne ovat tärkeitä hiilen sidonnassa. Mitä metsälle kuuluu? – Metsät kasvavat vauhdilla, mikä tarkoittaa sitä, että niiden tilaa on hyvä seurata ja hoitaa mahdollisimman hyvin. Metsässä työskentely on muuttunut. Ennen metsässä työskentely oli pitkälti käsityötä, eikä koneita metsissä näkynyt. Tänä päivänä koneet korjaavat puusta merkittävän osan. Koneet ovat tehokkaita ja päivätuotokset kovia. Yksi iso muutos on parantunut metsävaratieto ja ylipäänsä digitalisaatio, josta myös metsänomistajat pääsevät nauttimaan. Omien tilojen metsävaratietoa pääsee tarkkailemaan Metsaan.fi –palvelussa, sekä yhtiöiden omissa verkkopalveluissa. Metsän hinta ja arvostus on ollut kovassa nousussa. – Nousu lähti käyntiin, kun ensimmäisiä puunjalostustehtaita syntyi Suomeen. Puulle tuli käyttöä ja siitä maksettiin. Näin ollen metsiä alettiin arvostaa myös taloudellisesti. Tänä päivänä puusta voidaan tehdä lähes mitä vaan ja erityisesti muovin korvaamiseen kehitetyt tuotteet tekevät puusta kestävän ja ympäristöystävällisen raaka-aineen. Vihreää kultaa? – Metsää on pitkään kutsuttu vihreäksi kullaksi. Yksinkertaisesti metsien merkitys Suomen kansantaloudelle viimeisen 150 vuoden aikana on ollut valtaisa. Koko nykyinen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu pitkälti tähän vihreään kultaamme. Metsästä saadaan rahaa sen eri kehitysvaiheissa ensiharvennuksissa ja harvennuksissa. Suurin tili yleensä tehdään metsän päätehakkuussa. Tulojen saamiseksi metsä kuitenkin vaatii hoitotoimenpiteitä ja satsauksia tulevaisuuteen. Monimuotoinen metsä Metsä antaa Ollarin mukaan myös paljon muuta kuin rahaa. – Metsä on meille monelle paikka, jossa voi rauhoittua, retkeillä, harrastaa esimerkiksi maastopyöräilyä, metsästystä, suunnistusta ja lukuisia muita lajeja. Metsän terveysvaikutukset ovat olleet näkyvissä eri medioissa viime aikoina. Metsän on todettu myös vähentävän stressiä ja laskevan verenpainetta. Metsien talousja virkistyskäyttö kulkevat Ollarin mukaan käsi kädessä ja näin ollen metsä palvelee kaikkia. – Metsällä on Suomessa satoja tuhansia omistajia. Monelle yhteisölle metsä on sijoituskohde. Esimerkiksi monella kunnalla oma metsävarallisuus tukee kuntataloutta. Hiilensidonta on muodostumassa myös yhdeksi arvotekijäksi ja tänä päivänä esimerkiksi yritykset saattavat ostaa metsää pienentääkseen yrityksen hiilijalanjälkeä. Metsänomistajat ovat pikkuhiljaa kaupungistuneet. Uhkia näkyvissä – Metsät ovat alttiina monelle uhalle. Ehkä suurimpana uhkana ovat myrskyt ja ötökkätuhot. Myös muut luonnontuhot kuten lumituhot ja metsäpalot ovat mahdollisia. Metsätuhojen ehkäisyyn sekä kasvutappioiden ehkäisyyn on yksi lääke: metsien oikea-aikainen hoito. Se on helpoin keino välttää metsätuhoja. Paljon on opittu ja uutta tutkimustietoa tulee koko ajan. Metsillä kiertoaika on suhteellisen pitkä, mikä hankaloittaa tutkimustiedon keräämistä koko kiertoajalta. Positiivinen huomio on uusien taimien hurja kehitys. Kehitystyötä käydään koko ajan myös UPM:n omalla taimitarhalla. Laatu on tänä päivänä huippuluokkaa ja istutus paakkutaimilla nopeaa. Ilmaston muuttuminen ja talvien lyheneminen laittaa vanhoja perinteitä uusiksi. – Puunkorjuu pyörii koko vuoden ja se on siirtänyt erityishuomiota metsätiestöön. Kunnossapito on tärkeää ja korostuu entisestään. Hyvä tiestö ja hyvät korjuuolosuhteet näkyvät myös puun hinnassa, muistuttaa Markus Ollari. Kun puhutaan metsästä, puhutaan aina myös virkistyskäytöstä, stressin poistosta, ekosysteemistä ja hiilinieluista. Monimuotoisella metsällä paljon annettavaa
Torstaina marraskuun 19. päivänä 2020 – N:o 47 – 7 Stora Enson palveluksessa puunostajana toimiva Matti Salioja ostaa niin yksityisiltä metsänomistajilta kuin kunnilta, seurakunnilta ja muilta yhteisöiltä. – Puun oston ohella neuvon metsänomistajia metsänhoidossa, myynkin metsänhoitopalveluita. Metsässä käyn useita kertoja viikossa. Osa Punkalaitumen metsistä on niin tuttuja, että jo karttaa tutkiessani tiedän, millaista metsä sillä kohtaa on. Metsäasiantuntija Salioja on ollut alalla jo 23 vuotta. Työalueenaan hänellä on Punkalaitumen lisäksi Urjala, Vesilahti, Sastamalasta vanhat Vammala ja Äetsä, sekä Huittinen ja Loimaa. Miksi metsä on arvokas ja tärkeä, vai onko se? – Totta kai metsä on arvokas ja tärkeä! Maailman metsät ovat sen keuhkot ja monipuolinen eläin-, kasvija eliölajien asuinympäristö. Talousmielessä metsät ja metsäteollisuus ovat viimeisen noin 150 vuoden aikana osaltaan antaneet perustan koko Suomen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Maamme on metsän avulla kasvanut takapajulasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista. Metsä on niitä harvoja raaka-ainelähteitä, mistä saadaan oikeasti uusiutuvaa ja kierrätettävää materiaalia. Metsät ovat Saliojan mukaan ajan kuluessa muuttuneet hakkuiden ja metsänhoidon myötä, mutta vähemmän kuin ehkä voisi kuvitella. Yksityisten metsä – Suomessa suurin osa metsistä on yksityisten ihmisten omistuksessa ja metsätilojen koko on varsinkin täällä Länsi-Suomessa pieni. Punkalaitumella metsiä on noin 17 000 hehtaaria, jotka jakaantuvat noin 700 metsänomistajalle. Yhä useampi saa elantonsa muualta kuin suoraan maatai metsätaloudesta. Luonnon rauhassa olevia palstoja on melko paljon, vaikka siltä ei teitä pitkin ajellessa aina näytäkään. Suomen metsäluonto on juuri pienipiirteisen yksityisomistuksen vuoksi mosaiikkimaisen vaihtelevaa. Suomessa on myös tiukasti valtion suojelemia alueita sekä luonnonja kansallispuistoja suhteessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Monilla metsänomistajilla on henkilökohtaisesti tärkeitä alueita ja paikkoja, jotka he haluavat jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Ne eivät näy tilastoissa. Muuttunut metsätyö Metsässä työskentely on muuttunut paljon. Hakkuukoneet kuljettajineen ovat pääosin korvanneet metsurit hakkuutöissä, työohjeet ja muut tiedot kulkevat paperien sijasta ilmoja pitkin netin kautta niin metsäkoneisiin kuin puutavara-autoihin ja takaisin. Tietokoneen, kännykän tai tabletin kartat ja gps-laitteet ovat korvanneet paperikartat ja kompassin. Yksittäisiä puita ei leimata kaadettaviksi, vaan hakkuukoneenkuljettaja valitsee itse kaadettavat puut. Puita ei enää juurikaan mitata pinoissa tien varressa vaan hakkuukone mittaa puut samalla kun karsii ja katkoo. – Metsäala on ottanut melkoisen digiloikan. Työntekijämäärä on vähentynyt rajusti, vaikka teollisuus ja sen käyttämät puumäärät ovat nykyään huomattavasti isommat kuin vaikkapa 60-luvulla. Tekniikka helpottaa monia töitä. Aikoinaan metsureista ei monikaan selvinnyt eläkeikään asti töissä, vaan joutui raskaan työn runtelemana jäämään sairauseläkkeelle. Mitä puu maksaa? – Puun hinta on usein metsänomistajan mielestä liian halpa ja ostajan mielestä liian kallis. Metsätilojen arvo on kuitenkin säilynyt hyvänä. Ostajia olisi enemmän kuin myyjiä. Metsästä saatavat ekologisesti kestävät materiaalit ovat tämän päivän ja tulevaisuuden juttu. Metsän arvo säilyy, siksi myös muun muassa isot sijoittajat ja rahastot hakevat näinä heiluvien osakekurssien aikoina metsäomaisuudesta turvasatamaa rahoilleen. Samalla saa hoidetulle metsälle vakaan 2–5 prosentin tuoton rahalle. Virkistyspaikka Suomi tunnetaan metsästä, vihreästä kullastaan. – Metsä on monelle virkistävä ja hyvinvointia lisäävä ympäristö. Se on myös rahan lähde, Suomen metsänomistajat saivat viime vuonna kantorahatuloja 2,3 miljardia euroa. Samaan aikaan puutavaran korjuusta ja kaukokuljetuksesta eri väyliä pitkin on maksettu 980 miljoonaa euroa. Nappikaupasta ei siis ole kyse. Suomessa ei ole muita merkittäviä luonnonvaroja kuin metsä. Kultakaivos metsä ei ole. –Keskimääräinen metsätilan koko niin Punkalaitumella kuin koko Suomessakin on 24 hehtaaria. Metsää pitäisi olla 189 hehtaaria, jotta päästäisiin vuosittain puun myyntitulona samaan kuin suomalaisten keskipalkka on. Ehkä 250 hehtaarilla voisi päästä samaan lopputulokseen kuin keskimääräinen suomalainen palkkatöissään. Ja siihen tarvitaan aktiivista metsänhoitoa ja kovaa työtä. Metsän kasvu taimesta uudistushakkuuseen kestää noin 60– 80 vuotta. Metsänkasvatus ei sovellu helppoa rahaa hamuavalle. Mikä metsiä uhkaa? Mitä mokia on metsän suhteen tehty viime vuosikymmeninä? – Tällä hetkellä suurimpia uhkia ovat erilaiset hyönteisja myrskytuhot. Keski-EuroopasHanna-Mari Kamppikoski Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Metsäasiantuntija Matti Salioja tuntee punkalaitumelaiset metsät. sa on jo nähty mittavia kuusen hyönteistuhoja kirjanpainaja-nimisen tuholaishyönteisen lisäännyttyä. Sääolot ja metsien tila ovat Suomessa sen verran erilaiset, ettei vastaavan suuruista uhkaa täällä ole. Aktiivisesti hoidetut, hyvin kasvavat metsät kestävät myös tuholaisia paremmin kuin hoitamattomat, ylitiheät metsät. Virheistä opitaan Saliojan mukaan metsässä päätökset tehdään kunakin aikakautena aina sillä hetkellä käytettävissä olevan tiedon ja uskomusten varassa. – Yksi metsäalan virheistä oli aiemmin hyvin runsas ja yksipuolinen männyn käyttö metsän uudistuksessa. Mäntyä vietiin sen luontaisten kasvupaikkojen lisäksi myös liian reheville, paremmin kuuselle tai koivulle sopiville maille. Samaan aikaan käytettiin alkuperältään heikohkoa taimiainesta. Istutustekniikassakin oli virheitä. Innokkaiden metsäparannusvuosikymmenten aikana tärkeiden metsätieja ojitushankkeiden ollessa vauhdissa ojitettiin samalla maapohjaltaan liian karuja soita, joissa puusto ei ole vieläkään kasvanut kunnolla isoksi, eikä tule koskaan kasvamaan. Tärkeintä on, että virheistä opitaan. Suomessa metsiä on hoidettu jo monien sukupolvien ajan pienimuotoisina perhemetsätiloina. Periaatteena on ollut, että metsät ovat nykyisellä sukupolvella vain lainassa, ja ne pitää jättää mielellään paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. – Kunhan liian intomielisillä metsien käytön rajoituksilla ei sahata oksaa altamme. Asiantuntemusta ja huippuluokan metsäosaamista pitää käyttää hyödyksi. Toivon päättäjiltä viisautta ja malttia metsäasioissa. Tuuliviirinä ja vietävissä ei saa olla. Arvokas, tärkeä vihreä kultamme
Torstaina marraskuun 19. päivänä – N:o 47 – 2020 8 HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 35,35,Uusi painos! Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. ”Luannikas punkalaitumelainen virittäytyy tietyllä huumorilla jokapäiväiseen elämäänsä. Se myös kärsii huumoria ja odottaa sen tajua naapuriltaankin. Näissä merkeissä tarttukaamme tähän kirjaan.” Seurat toimivat -palstan aineisto on jätettävä TIISTAINA KLO 13:00 MENNESSÄ TOIMITUKSEEN Toimitus pidättää oikeuden muokata puffien ja Seurat toimivat -ilmoitusten tekstejä. Yhteiskoulun oppilaat kirjoittivat mielipidekirjoituksia opettajansa Anna-Kaisa Mäkisen opastuksella. Toimitus on julkaissut näitä kirjoituksia syksyn aikana. Hoivaja kotipalvelu Kaisa Männistö Yksilöllistä hoivaa & huolenpitoa kotona pärjäämisen tueksi. Sotesin palvelusetelillä: . Omaishoitajan vapaat . Tilapäinen kotihoito . Tuettu asuminen kotiin . Lapsiperheiden kotipalvelu Uutuutena: . Henkilökohtainen avustajapalvelu puh: 045 170 0204 www.hoivaajakotipalvelua.com Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna ma-to klo 6 12 pe klo 6 17 Halutaan vuokrata PELTOA. Viljatila. Jarno Mäkinen 044 272 2122 Huittinen, Rekikoski HUOM! POIKKEUKSIA AUKIOLOISSA: LIIKE SULJETTUNA LAUANTAINA 7.1. TIISTAINA 10.1. TORSTAINA 12.1. muina päivinä normaalisti www.kokoperheenvaatekauppa.fi Av. ma-pe 9.30-16.30, la 9.30-13.00 MYYDÄÄN RIVITALO-OSAKE 3 huonetta + keittiö + sauna + autotalli. Os. Kallenkuja 6. Hintapyynti 89 000 €. Tiedustelut Markku Poutala, puh. 050 55 33 055 LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Turun Punkalaidunseura Kotiseutuseuran perinteinen pikkujoulu 12.12. Ravintola Verkahovissa on peruutettu Turun alueen kiihtyvän koronaepidemian vuoksi. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Muista tapaaminen to 19.11. klo 18 Kauppalantalolla, Puistokatu 10, Sastamala. Jouluruokailu Vammalan Seurahuoneella la 12.12. klo 13. Yhdistyksemme tuki. Lisätied. ja sit. ilm. 25.11. mennessä Sirkulle puh. 040 5300 483. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti ja sauna lämpimänä perjantaisin klo 1620 Kivirannassa. Aika pidennetty, vältetään ruuhkaa ja pidetään koronavälit. MLL Syyskauden viimeinen perhepeuhula sunnuntaina 22.11. klo 15.30-16.30 liikuntahallissa. Isien ja ipanoiden ilta tiistaina 24.11. klo 17.30-19 KaruSellissa (Urjalantie 30 A). Perhekahvila keskiviikkona 25.11. klo 10-12 KaruSellissa (askartelua). Koko perheen joulujuhla sunnuntaina 29.11. klo 13-15 Porttikalliolla (Laasjärventie). Punainen Risti Kirpputori Ma 23.11. siivoustalkoot heti aamutuimaan, jahka kerkiämme. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 20.11. klo 10 Äijävirtaa kokoontuu KaruSellissa. Pe 20.11. klo 14 Tarinatupa SPR:n Kulmakamarissa. Ma 23.11. klo 16 seniorien tanssikerhon syksyn viimeiset harjoitukset Keskuskoululla. Maanantaisin 2.11.-30.11. Tuolijumppa Liikuntahallilla klo 11.1011.40.Vetäjänä Jenna Johansson. Tiistaisin Kuntosali Pakarilla käytettävissä eläkeliitolle klo 16 -18 välisenä aikana. Kulku pääovesta. Su 29.11. klo 16 olemme mukana Joulunavauksessa Pietarinaukiolla. To 17.12. joulumyyjäiset torilla toriaikaan. Yhteinen joulujuhlamme 7.12. perutaan tältä vuodelta vallitsevan tilanteen vuoksi. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 3.5.2021-8.5.2021, Härmän Kylpylä 15.8.2021-20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021-1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Lomat järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveysja Luomahuolto ry:n kanssa (MYHL) Veikkauksen tuella. www.elakeliitto.fi/punkalaidun Seurat toimivat Ihmiset ovat erilaisia kaikki pukee erilailla kaikilla on eri tyylit. Minua häiritsee se et on tyttöjä, jotka pukevat aina Niken legginsit ja harmaan hupparin ja sitten tulee vastaan kadulla joku toinen tyttö, jolla on grunge, soft girl, edgy tai aesthetic vaate tyyli niin se on hienompi, kun jotkut legginsit ja harmaa huppari. Yleensä ne tytöt, joilla on harmaa huppari ja legginsit ovat basic ja ne basic tytöt tai ainakin jotkut kiusaa toisia tyttöjä, jotka pukeutuvat hemmetisti paremmin ja on paremman näköisiä, koska ne vaan pukeutuu minun mielestä paremmin. Minä olin Vammalan prismassa minä olin pukeutunut grunge tyyliin ja tuli kolme tyttöä vastaan yhdellä niistä oli Niken legginsit ja harmaa huppari (yllätys) ja toisella oli Adidaksen legginsit ja Adidaksen huppari ja kolmannella oli Niken legginsit ja musta huppari. Ne kaikki tytöt tuijottivat minua ja kuiski toisilleen ja katsoi samaan aikaan minua, koska pukeuduin erilaisesti. Minua ei kiinnosta miten he pukeutuu mutta se, että ne tuomitsevat sen takia, miten muut pukeutuvat on väärin. Kaikki ei ole sellaisia basic tyttöjä ja se on super säälittävää et ne jotkut kiusaa sen taPukeutumisesta kia et pukeutuu johonkin muuhun, kuin huppariin ja legginsseihin. Minä itse en tykkää siitä, miten pukeudun tällä hetkellä aamulla, on vaikeaa valita vaatteita kouluun, kun ei ole mitään mitä haluisi pukee. Nyt olen alkanut panostaa vaatetukseen ja olen tilannut vaatteita mutta en ole käyttänyt niitä, kun ne ei ole vielä tullut. Mulla on grunge/aesthetic vaatteita mutta en ole pukeunut niitä vielä kouluun, koska minä tarvitsen rohkeutta. Vapaa ajalla, jos menen johonkin minä kyllä uskallan pukeutua grunge/aesthetic tyyliin, kun kukaan ei voi tuomita tuntematta sinua. Monet tuomitsevat sen takia, miten joku pukeutuu kaikki saa pukeutua ihan, miten haluaa. Minua ei haittaa eikä kiinnosta, vaikka joku pukee Niken legginsit ja hupparin se on niitten tyyli ja minä kunnioitan sitä, Mutta kenenkään ei pitäis joutua kokeen kiusaamista, miten pukeutuu. Pojat saa pukee tyttöjen vaatteita, jos haluaa. Tytöt saa pukee poikien vaatteita ja kaikilla saa olla erilainen vaate tyyli. Monia kiusataan sen takia, miten meikkaa ja pukeutuu ja ne ihmiset, jotka joutuvat kokee sitä ei ne enää uskalla olla omia itsejään. Ida Ojanen Kävelet koulun käytävällä, joku kommentoi ulkonäköäsi. Avaat sosiaalisen median, näet kuvat täydellisestä vartalosta ilman virheen virhettä. Katsot peiliin, naamassasi on iso finni aivan keskellä otsaa. Näytät kauhealta verrattuna muuhun maailmaan, siltä se ainakin tuntuu. Tervetuloa nykymaailmaan, jossa kaikki näyttävät paremmalta kuin sinä! Lähes jokainen nuori kokee nykyään elämänsä aikana ulkonäköpaineita. Myös aikuiset kokevat ulkonäköpaineita, useimmiten naiset. Ulkonäköpaineilla tarkoitetaan omasta ulkonäöstä murehtimista ja itseään muihin vertaamista. Usein ihmiset ovat epävarmoja esimerkiksi omasta painostaan, pituudestaan, kasvoistaan, ihoistaan tai karvoistaan. Elämme maailmassa, jossa olet liian lihava tai liian laiha, liian muodokas tai muodoton, liian lyUlkonäköpaineista hyt tai liian pitkä. Ikinä mikään ei kelpaa. Netistä silmiemme eteen vyöryy usein täydellisen näköisiä ihmisiä. Miksi nykymaailmassa ihaillaan vaan tietynlaisia vartalotyyppejä? Miksi edelleen suurin osa naismalleista on nollakokoisia, joka tarkoittaa Suomen kokotaulukossa 30-32, mutta silti he ovat pituudeltaan yli 175cm? Sehän on ihan järkyttävän laiha, minun mielestäni. Mutta on ok, jos olet nollakoon naismallin mittoihin sopiva, mutta miksi se on niin ihailtu koko? Useat kuvat netissä muokataan näyttämään siltä, miltä ihmiset toivovat näyttävänsä. Tiedän, että netistä huokuu tällä hetkellä enemmän ja enemmän kehopositiivisuutta, mutta jos kaikki vartalot ja kasvot olisivat yhtä arvostettuja ja ihailtuja, ei tarvitsisi korostaa erilaisuuden hyötyjä. Enkä todellakaan väitä, ettei kehopositiivisuutta tarvittaisi. Se on upeaa, että nykyään halutaan tuoda kaikki kannat esiin. Erilaisuus kannattaa. Yhä nuoremmat miettivät miltä näyttävät. Miksi koululaisten tarvitsee miettiä, voiko laittaa ulkohousut jalkaan vai onko se noloa? Mihin jäi kurahousut ja muut lapsuuden lempivaatteet? Onko sillä oikeasti väliä, mitä sinulla on päälläsi? Miksi vaatteiden tarvitsee määrittää sinua? Nykymaailmassa on tietynlainen muoti, jos poikkeat siitä, olet erilainen. Ja erilaisuus on suuri syy kiusata nykykouluissa. Peiliin katsoessa itsekin haluaisi usein vain vajota maan alle ja olla hetken aikaa näkymätön. Kaikki muut näyttävät paremmilta ja pirteämmiltä. Onko ratkaisu se, että lakataan välittämästä muiden kommenteista? Ei minun mielestäni ole. Mitä jos ihmisten ulkonäön kommentointi lopetettaisiin? Kehua aina saa, mutta eikö olisi mukavampaa, jos keskityttäisiin, miten kauniita ihmiset ovat sisältäpäin? Millaisia ihania persoonia huomaisimme? Katri Kortesato