Uutisja ilmoituslehti Torstaina joulukuun 19. päivänä N:o 51-52 2024 115. vuos ikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro VIHTOJA POURULLA sunnuntaina 22.12.24 klo 9.00-. Myös ovikoristeita. Juhani Kytövuori Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2025! Toimitus avoinna ma 23.12. klo 9-12. Seuraava Punkalaitumen Sanomat ilmestyy perjantaina 10.1.2025 Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ISO RASIA Palvelusta TO-TI HUOM! Palvelutiski avoinna myös su 22.12. 11-16 Vip Glögijuoma 1 l 1 79 tlk PALVELUSTA 5 50 2 ps Risella Puuroriisi 1 kg 2 39 pkt Dronningholm Tähtitorttumarmeladit 270 g(5,19/kg) PLUSSAKORTILLA Sun Maid Rusina 200 g (10,00/kg) RAUHALLISTA JOULUA! 2 80 2 kpl PLUSSAKORTILLA Sunsweet Kivetön luumu 200 g (16,25/kg) 4 00 2 pkt 2 49 ps K-Menu Sekahedelmät 250 g (9,96/kg) PE ja MA PYYMÄEN KONSULENTTI TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 19. 26.12. PLUSSAKORTILLA 99 ps PLUSSAKORTILLA Myllyn Paras Torttutaikinalevy 1 kg laktoositon 2 99 pkt 3 69 rs PLUSSAKORTILLA 1 99 prk Valio Kiehu maitojuoma 1 l 4 25 pl PLUSSAKORTILLA 3 59 rs Tarjoustuotteita rajoitetusti. Panda Juhlapöydänkonvehti 3x300 g (12,77/kg) 11 49 3-pack 2 75 pkt PLUSSAKORTILLA 1 49 pkt Dansukker Tomusokeri 500 g (2,98/kg) Dansukker Tumma siirappi 1 kg SUOMI Omena 1 49 kg PLUSSAKORTILLA POURU 6 90 kpl PLUSSAKORTILLA 1 00 pkt La Biga -pizza-auto kaupalla maanantaina 23.12. n. klo 12-20 3 x 6-pack PLUSSAKORTILLA Saarioinen Maksa-, peruna-, porkkanatai lanttulaatikko 700 g PLUSSAKORTILLA 10 00 Coca-Cola Zero Sugar, Sprite Zero Sugar ja Fanta Sokerittomat virvoitusjuomat 6 x 0,33 l/tlk (1,23/l) sis. pantit 2,70 Raj. 2 erää/talous 2 99 prk 8 99 pl Kauppa avoinna: 24.12. 8-14 25.12. suljettu 26.12. 11-19 TUOREITA JA KYPSIÄ KINKKUJA SAATAVILLA! SUOMI Paremmat karjalanpaistilihat 14 95 kg Naudan takuumurea sisätai paahtopaisti SUOMI 12 95 kg HK:n vasikan lihahyytelöä ja maksapasteijaa 6 99 pkt Snellman Kunnon naudan jauheliha 10 % 700 g (9,99/kg) PLUSSAKORTILLA SUOMI SUOMI PLUSSAKORTILLA Saarioinen Rosolli 300 g (7,97/kg) 2 39 rs Leivon Joululimppu 550 g (4,16/kg) vaalea tai tumma viipaloitu kpl 1 99 Tuore kokonainen Lohi raj. 2/talous NORJA 6 99 kg ps 89 Suomalainen herne 200g (4,45/kg) SUOMI Tuore kokonainen Siika Kalaonni Savustettu kirjolohi vak. 9 99 kg Tuore Kirjolohenmäti Sillit 550/250 g (11,96/kg) 13 95 kg Martin Kala Lipeäkala n. 1 kg SUOMI PLUSSAKORTILLA Forssan Italiansalaatti ja punajuurisalaatti 400 g (5,00/kg) 4 00 2 rs 3 99 pkt Kivikylän Joulukinkkusiivut 300 g (13,30/kg) 3 50 2 kpl Saarioinen Perinteisesti haudutetut puurot 270-300 g (5,83-6,48/kg) SUOMI KAUPPA AVOINNA 1.1. KLO 11-19 2 49 pkt 3 29 pkt PLUSSAKORTILLA Kariniemen Liekkitai hunajasiivet 700 g (3,56/kg HK Popsi iso viitonen 900 g kuoreton (3,66/kg) UUTEEN VUOTEEN SUOMI Peruna 1 kg Kiinteä, jauhoinen tai yleisperuna SUOMI 10 00 3 rs Aino Jäätelöt 850-900 ml (3,70-3,92/l) Raj. 1 erä/talous PLUSSAKORTILLA Monilatvainen Joulutähti Reilu Kauppa PLUSSAKORTILLA Isoja vapaan kanan munia 15 kpl/1020 g (3,52/kg) Valio Keittiön Laktoosittomat, maustetut Rahkat ja kreemit 200 g (8,75/kg) 3 50 2 prk 3 99 pkt Löfbergs Jauhetut tai papukahvit 400-500 g (7,98-9,98/kg) Ei luomu 5 00 2 kpl Valio Aura sinihomejuustopala 170 g (14,71/kg) President Brie 200 g (17,45/kg) 3 49 kpl PLUSSAKORTILLA 5 99 pkt Olvi Vichy 0,33l kmp 12-pack (1,21/l) sis.pantin 1,20 SUOMI Old El Paso Original vehnätortilla 326 g (3,07/kg) Medium Blossa Glögi 8 % 0,75 l/pl (11,85/l) sis.pantin 0,10 KOFF Perinnekalja 2,2% 1,25l kmp (3,08/l) sis.pant. 0,40 Osallistu kinkkuja kahviarvontaan kaupalla! 19 95 kg 49 95 kg EI PALA POHJAAN Ilotulitemyynti kaupalla yhteistyössä LAPA:N kanssa 27.12.-31.12.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2 – N:o 51-52 – 2024 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat joulukuun 12. pnä 1974 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 19. pnä joulukuuta 1914 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 19. pnä joulukuuta 1924 Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928. • PÄIVYSTYS ja neuvonta 24h • 040 764 4678 • Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin • Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo) • Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio • Kauppakuja 2, Punkalaidun • Perunkirjoitukset ammattitaidolla • puh. (03) 511 5600 www.hautauspalveluteuho.fi • Sastamala-Punkalaidun-Urjala-Pirkanmaa Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 90 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Hammalääkäri Tomi Stojkov Punkalaidun AJANVARAUKSET ark. klo 8–16 puh. 044 230 3034 Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte PAAVO NIEMELÄN muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset – Urheiluseuran iltama oli t.k. 6 p:nä Karusen talossa. Ohjelmassa oli esitelmä: Miksi on Joulunajan jumalanpalvelukset Su 22.12. klo 10 4. adventtisunnuntain messu kirkossa. Paasikallio, Rasi. Ti 24.12. klo 15 Aattohartaus kirkossa. Karo, Bäckman, Eveliina Välläri, huilu. Ke 25.12. klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus kirkossa. Karo, Rasi. Klo 10 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Halkivahan kirkossa. Toimittaa Urjalan srk. To 26.12. klo 12 Sanajumalanpalvelus srk-talolla. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit. Karo, Bäckman. Su 29.12. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Ke 1.1. klo 16 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Su 5.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus srk-talolla. Paasikallio, Bäckman. Ma 6.1. klo 10 Loppiaisen joululaulukirkko kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Viikkotoiminta To 19.12. klo 17 Kirkkovaltuuston kokous srk-talolla. Kokous on kaikille avoin ja päättyy jouluiseen puuroon. Paasikallio, Uusi-Kouvo. La 21.12. klo16–18 Kymppisynttärit kirkossa. Tasanen. Su 5.1. klo 15 Joulun Tähden -konsertti kirkossa. Armi Haatanen (laulu) Mirja Honkanen (runot) Pasi Riuttaskorpi (säestys). Konsertti on maksullinen. Liput 15 €. Ennakkoon Kesälaitumen Kukasta. Paasikallio, Bäckman. To 9.1. klo 15 Veisaajat srk-talolla. Yhteislaulua. Bäckman. Kuollut Yrjö Antero Kallio, 95 v., Paavo Matti Niemelä, 87 v., Esko Juhani Siltanen, 76 v. Kirkkoherranvirasto on suljettuna 23.12.2024. 19.12. Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme. Ps. 80:4. 20.12. Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen – älkööt he enää eksykö mielettömyyteen! Ps. 85:9. 21.12. Herran edellä kulkee oikeus, se valmistaa Herralle tien. Ps. 85:14. 22.12. – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Matt. 1:23. 23.12. Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. Ps. 42:6. 24.12. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Jes. 9:1. 25.12. Enkeli sanoi paimenille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Luuk. 2:10–11. 26.12. Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” Ap. t. 7:59. 27.12. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. 1. Joh. 3:1. 28.12. Vuodata sydämesi tuska Herran kasvojen eteen. Kohota kätesi häntä kohti lastesi elämän puolesta. Valit. 2:19. 29.12. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Luuk. 2:33. 30.12. Suuret ovat Herran teot! Joka niitä rakastaa, tutkii niitä. Ps. 111:2. 31.12. Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi. Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina. Ps. 121:7–8. 1.1.2025 Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hepr. 13:8. 2.1. Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä. Luuk. 2:52. 3.1. Riemuitkaa, taivaat! Iloitse, maa! Ratketkaa riemuun, te vuoret! Herra lohduttaa kansaansa, hän hoivaa köyhiä lapsiaan. Jes. 49:13. 4.1. Minä en luovu toivostani enkä lakkaa sinua ylistämästä. Ps. 71:14. 5.1. Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Joh. 10:27–28. 6.1. Jeesus sanoo: ”Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.” Joh. 12:46. 7.1. Näin sanoo Herra: – Kuninkaat saavat vielä nähdä! He nousevat osoittamaan kunnioitusta, ruhtinaat heittäytyvät maahan edessäsi. Jes. 49:7. 8.1. Jumala on tahtonut antaa pyhilleen tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Kol. 1:27. 9.1. Hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi. Ps. 72:12. Joulunäyttelymme ja joulutarpeemme. Jouluksi pyrkii jokainen henkilö hankkimaan itselleen ja kotiinsa jotain uutta. Joulun etuviikoilla työntävät suutarit ja räätälit hiki hatussa yötä ja päivää minkä suinkin joutavat eivätkä lähestulkoonkaan kaikki sittenkään saa tarpeitaan. Perheen emännät häärivät ruuan ja juoman valmistuksissa, kauppiaat ja myllärit saavat niskoillensa monta pahaa sanaa epäonnistuneitten leivoksien johdosta, mutta onneksi ei näistä kukaan jouda silloin kyökkeihin kuulemaan kaikkia niitä moitteita joita heidän niskoilleen sälytetään ja niin kuin luulen aivan ansiotta ainakin useimmiten tapahtuvan ja jouluiltasella unhoitetaan kaikki pahat puheet, jotta kauppiaat ja myllärit jo joulunpyhinä ovat yhtä tervetulleita vieraita kun muutkin ihmiset, mutta varokoot sentään vierailuista muutamia päiviä ennen joulua, se ei olisi terveellistä heille itselleen. Joulun etupäivinä vaivaa moni perheenisä ja äiti, tai sanokaamme vaan jokainen, päätänsä mistä tekisi jouluostoksensa ruokaan, juomaan, kokin tarpeisiin ja ennen kaikkea joululahjoihin omaisillensa ja tuttavillensa. Tämä asia kävisi vallan ylivoimaiseksi jos eivät ilmoittajat olisi pitäneet huolta ilmoittamalla mitä kaikkea ”Avaja porttis, ovesi. Käy Herraas vastaan nöyrästi, kun itse taivaan Kuningas, sun tahtoo olla vierahas …” – Hetkinen! Jouluvalmistelut keskeytyvät yllättäen radiosta kantautuvaan adventtivirteen. Lahjakäärö laskeutuu pöydälle ja lahjanarurulla melkein putoaa lattialle. Eikös tässä ollakaan rientämässä sinne seimelle katsomaan äidinmaidolta tuoksuvaa ihmeellistä lasta? Sinne, missä eläinten ja olkien haju täyttää ilman ja jossa on tuo nuori hämmentynyt äiti puolisoineen? Kuka onkaan tulossa vieraaksi ja kenen luo ollaan menossa? Enkelin ilosanomassa kedon paimenille ja samalla koko maailmalle kuului viesti: ”Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Ajallisuus ja ikuisuus kohtasivat tuona yönä, jolloin Jeesus syntyi. Ikuinen Jumala tuli ajalliseen maailmaan syntymällä ihmiseksi. Moni meistä muistaa rippikoulussakin ulkoläksynä olleen nk. pienoisevankeliumin. Sen, missä sanotaan että ”Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu, vaan saa ikuisen elämän.” (UT2020) Se on osa Jeesuksen ja fariseus Nikodemoksen yöllistä keskustelua, jossa Jeesus puhuu myös ristinkuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Jeesus syntyi tänne maailmaan tehdäkseen rauhan Jumalan ja ihmisten välille. Me ihmiset olemme aika huonoja sopimaan riitojamme tai lopettamaan sotiamme. Eivätkä meidän sopimuksemme aina pidä kovinkaan hyvin. Rauhanliitto, jonka Jumala solmi itsensä ja meidän välillemme, on rikkoutumaton ja pysyvä. Jouluna saamme toivottaa vieraaksemme Jeesuksen, Rauhanruhtinaan, ja ottaa lahjana vastaan Jumalan rakkauden meitä kohtaan. Siunattua joulunaikaa! Leena Tasanen Kasvatustyöntekijä Punkalaitumen seurakunta Yleislääkäri Tuula Vatanen Ei vastaanottoa 20.12.2024 1.1.2025. Päivän sanat SANA SINULLE Joulurauhaa he ovat varanneet ostajapiirilleen kauppoihinsa. Kun pidämme aivan itsestään lankeavana asiana, oikeuden ja kohtuuden mukaisena, että Punkalaitumen Sanomainkin lukin ennenkaikkea tekevät ostoksensa niistä liikkeistä jotka tässä lehdessä ilmoittavat, verestämme tässä muutamilla sanoilla näiden liikkeiden ilmoituksia. woimistelu harjotettu ja miksi sitä olisi harjoitettawa? jonka tuonnempana julkaisemme tässä lehdessä. Erityisesti kiinnittyi huomio woimistelunäytöksiin. Herra T. Lehtiön tarmokkaan opastuksen alaisena suoriutuiwat woimistelijat melko hywin waatiwistakin liikkeistä, joten he woiwat olla tyytywäisiä saawuttamistaan tuloksista. Mainita ansaitsee myös näytelmäkappale Lukkarin arkityöt, jonka esittämisessä on Jalasjoen nuorisoseuralla annettawa. Lähetystötason peurajahdissa kaksi kaatoa Kahteen kaatoon päättyi peurajahti viime viikolla Liitsolassa. Jokasyksyiseen tapaansa DDR:n suurlähettiläs Heinz Oelzner vieraili Liitsolan peurarikkailla metsästysmailla. Mukana olivat myös seurueen muut jäsenet ylijohtaja Tauno V. Mäki ja insinööri Pekka Heikkilä. Mukana tämänkertaisessa jahdissa oli myös mm. Metsästäjäin Keskusjärjestön puheenjohtaja Heikki Kirra, Satakunnan riistapäällikkö Matti Lehvilä ja Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Uusi-Kuitti. Jahdin järjestelyistä huolehti Metsästysseura Haukka, jonka jäsenet toimivat ansiokkaasti isäntinä. Tämänkertaisen jahdin aikana kaadettiin peurat Martti Knuutilan ja Matti Lehvilän toimesta.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 3 Laps´ hankeen hukkuu Kesälaitumen KUKKA Puh. 02-767 4763 Kauppakuja 1 A 1 www.kesalaitumenkukka.fi Kukkakauppa avoinna: lauantaina 21.12. klo 9-15 sunnuntaina 22.12. klo 9-15 jouluaattona 24.12. klo 8-12 Puurotarjoilu huomenna perjantaina klo 10-16. Rauhallista joulunaikaa ja onnea tulevalle vuodelle 2025! SPR Punkalaitumen osasto Lämmin kiitos kaikille toimintaamme tukeneille Eläkeliiton Punkalaitumen Yhdistys KIITTÄÄ Hallitus HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2025! jäseniään ja tukijoitaan menneestä vuodesta ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 202 5 ! Hyvää Joulua! Olkoon onneksi uusi vuosi! Leila ja Juhani Helariutta Jäsenistölle, kotiseudun väelle ja yhteistyökumppaneille HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE! Turun Punkalaidun seura r.y. Työväentalon tontut toivottavat kaikille Iloista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Toivottaa rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025 kaikille punkalaitumelaisille! Lauluryhmä KuusVeisaan joulukonsertti ”Joulutähtien tuiketta” vei kuulijat laulujen siivin kohti joulua. Myös yleisö pääsi laulamaan yhdessä. Ohjelmistoon KuusVeisaan laulajat, Anni Karo, Anki Rinne, Sari Vainio-Knuutila, Taija Ruohomaa, Pirkko-Liisa Henttinen ja Oili Mölsä, olivat valinneet tuttuja joululauluja. Illan aikana kuultiin myös kaksi ensiesitystä, sillä Mika Toivasen Enkelikelloa ja Pentti Haverisen Lumeen jäljet jää -laulua kuoro ei ole esittänyt aikaisemmin. Nämä uudemmat laulut ovatkin mukava lisä kuoron ohjelmistoon. Niitä esittäessä kuoroa säesti Hannes Rasi pianolla. Hän säesti myös kuoron upeasti laulamat Carola Häggkvistin Taivas sylissäni sekä Kassu Halosen Tähti tähdistä kirkkain, sekä yhteislaulut. Lauluryhmässä vakinaisesti laulava Malla Vehviläinen oli tällä kertaa ääniongelmien vuoksi pois kokoonpanosta, mutta oli mukana Kolmen kuninkaan marssissa. Hän rummutti lauluryhmän marssin tunnelmaan ja lauloi itsekin mukana siinä. KuusVeisaan laulajat olivat valinneet ohjelmistoon sekä hartaampia lauluja että reippaampia kappaleita. Jouluteema tuli esiin jo konsertin nimessä ”Joulutähtien tuiketta”, ja miltei jokaisessa laulussa olivatkin tähdet mukana jollakin tavalla. Myös Keskuskoulun juhlasalissa tuikkivat valonauhat tähtien lailla ja tunnelmaa loivat myös lyhdyt. Konsertin väliajalla yleisöllä oli mahdollisuus nauttia glögiä sekä nuoren leipuriharrastajan Sara-Sofia Knuutilan jouluisista leipomuksista. KuusVeisaan laulajat iloitsivat runsaasta yleisöstä, sillä konserttiin osallistui kuutisenkymmentä henkeä. Iloisin äänin kohti joulua KuusVeisaa ilahdutti yleisöä jouluisella konsertilla Keskuskoulun juhlasalissa. Anu Helariutta-Koskua Lauluryhmän säestyksestä vastasi pianolla Hannes Rasi. Me käymme joulun viettohon -laulussa runoilija Mauno Isola kuvailee tuntojaan joulusta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Runossa kritisoidaan joulujuhlan maallistumista, jossa juhlan keskeinen sanoma syntyneestä Vapahtajasta jää sen aikaisen kerskakulutuksen jalkoihin. Kun seuraa joulun ja sen kristillisen sanoman ympärillä käytävää keskustelua tänä päivänä, voi todeta, että ehkä entistä enemmän ”laps´ hankeen hukkuu, unhoittuu”. Vuosisatoja suomalaiseen jouluun kuulunutta raamatullista sanomaa sotketaan suonsilmään niin taitavasti kuin vain suomalainen yhteiskunta osaa. Äänekäs vähemmistö vaatii, suuri enemmistö mukautuu, ettei kukaan pahoita mieltään rauhan, ilon ja valon juhlan lähetessä. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo sanoitti käytävää keskustelua hyvin taannoin Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan. ”Uskonto ja kulttuuri ovat kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Ei uskontoa voi siivilöidä erilleen kulttuurista sen enempää kuin sielua ruumiista”, sanoo Repo. Toki kulttuuri muuttuu aikojen saatossa, se on hyväksyttävä. Mutta väkinäinen tukahduttaminen on väärin suomalaista kulttuuria ja joulun perinnettä kohtaan. Kaikesta edellä olevasta huolimatta jokaisella on oikeus viettää joulujuhla juuri itselleen sopivalla tavalla. Vietä sinäkin itsellesi sopiva joulu! Hyvää, rauhallista ja siunattua joulua kaikille! Juha Aro Päätoimittaja
Torstaina joulukuun 19. päivänä 4 – N:o 51-52 – 2024 Punkalaitumen kunnanvaltuusto piti vuoden viimeisen kokouksensa maanantaina käsitellen ensi vuoden talousarvion. Kunnanjohtaja Tiina Pelkosen perusteellinen alustus talousarviosta päättyi hänen analyysinsä taloustilanteesta. – Oikeasti kunnan talouden tila on todella hyvä. Se on varmasti yksi parhaista Pirhan alueella. Vaikka kunnanjohtaja Pelkonen ei osallistunutkaan alusta asti ensi vuoden talousarvion ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelman laadintaan, oli hänellä tarjota sekä faktaa että analyysiä kunnan talousnäkymistä. Erityisen mielenkiintoinen oli kuluvan vuoden tilinpäätösennakko, joka oli laskettu tämän hetkisten tietojen valossa. Ennakkotiedot osoittivat, että kuluvan vuoden talousarvion luvut on kunnassa maalattu erittäin mustalla pensselillä suurta pessimismiä kaihtamatta. Todellinen tilanne on lähes kaksi miljoonaa euroa talousarvion lukuja parempi. – Tosi isoja ”käppejä”, mutta onneksi oikein päin, Pelkonen kuvaili. Hän totesi myös taloussuunnitelmavuosien näyttävän ensi vuotta paremmilta. Alijäämä pienenee kymmeniin tuhansiin euroihin. Tosin epävarmuutta aiheuttaa Pirhan toiminta sote-kiinteistöjen vuokraajana. Kunnan taseessa on noin 5,6 miljoonaa ylijäämää. Mikäli kunnan talous etenee vähänkään suunnitelmien mukaan, ei tämä alijäämä ole merkittävästi sulamassa vuoteen 2028 tultaessa. Pelkonen esitteli valtuustolle myös vertailuja Punkalaitumen tunnusluvuista muihin Pirkanmaan kuntiin nähden. Talousarvion tunnusluvut Valtuusto oli yksituumainen hyväksyessään talousarviopaperin. Yksimielisesti hyväksyttiin myös Marja Wakkalan (sdp.) esitys, jonka mukaan talousarvioon lisättiin kiinteistöveropohjaselvityksen jatkaminen myös tulevina vuosina. Selvitykselle ei ollut varattu määrärahaa ensi vuodelle. Wakkala saavutti esityksensä läpimenolla tietynlaisen voiton, sillä hän on pitänyt kiinteistöveropohjan laajentamista esillä pitkään ja ensimmäinen selvitys toteutettiin juuri hänen aloitteestaan. Kunnan talousarvio on ensi vuonna 321 500 euroa alijäämäinen. Toimintakuluiksi arvioidaan 1 676 500 euroa ja toimintamenoiksi 9 878 700 euroa, jolloin toimintakate jää 8,2 miljoonaa alijäämäiseksi. Verotulokertymäksi arvioidaan 5 516 000 euroa ja valtionosuuksia arvioidaan saatavan 3 584 700 euroa. Vuosikate on 824 000 euroa positiivinen, mutta ei riitä kattamaan 1 172 600 euron poistoja. Ensi vuoden investointimenot ovat 2,8 miljoonaa, joista suurin osa kuluu Kanteenmaan runkovesijohtoon. Investoinnit katetaan kassavaroin eli uutta lainaa kunta ei ota. Sen sijaan vanhoja lainoja lyhennetään 400 000 eurolla. Kunnan kokonaisvelka vuoden 2025 lopussa on 5 665 000 euroa ja lainakanta asukasta kohti 2 194 euroa, mikä on selkeästi maan keskiarvon alapuolella. Ensi vuoden aikana kunnan runsasta kiinteistöomaisuutta yritetään vähentää. Tavoitteena on myydä Yrittäjätalo ja Haukankoski. Lisäksi kunta pyrkii pääsemään eroon Pietarinviraston osakkeista. Vuosien 2026–2027 aikana suunnitellaan ja järjestellään kirjaston, terveysaseman, Pakarin, kunnanviraston ja koulujen toimintoja niin, että kiinteistömassa entisestään vähenisi. Kiitoksin hyväksytty – Tää on mennyt kiittelyksi, eikö tässä pitäisi puhua talousarviosta, kyseli valtuutettu Marja Wakkala kuunneltuaan puheenvuoroja talousarviota käsiteltäessä. Kiittelyähän nämä puheenvuorot pääasiassa olivat ja kiittelyn puolelle taipui myös Wakkalan oma puheenvuoro. Keskustan Matti Seppä ennusti vaikeita aikoja, mutta varoitti vaipumasta synkkyyteen. Hän näki hyvänä, että kunta pystyy lyhentämään velkaansa, eivätkä investoinnit vaadi lisävelan ottamista. Positiivisiksi asioiksi hän listasi myös varhaiskasvatuksen maksuttomuuden ja vauvarahan. Huolta Sepässä aiheutti TE-uudistuksen tuomat lisäkustannukset. Kokoomuksen ryhmän puolesta puhunut kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Lumme totesi ”aikamoisen” vuoden jääneen taakse. Hän kiitteli erityisesti kunnanjohtaja Tiina Pelkosta ja vastikään teknisenä johtajana aloittanutta Olli Launosta. Molemmista saatu kuntalaispalaute on ollut Lumpeen mukaan erittäin myönteistä. – Kunnalla menee hyvin tällä hetkellä ja uskon kehityksen jatkuvan. Homma toimii, tsemppasi Lumme. Sami Uutto (ps.) näki talousarvion laadinnassa selkeää kehitystä. Hän nosti esille omissa kiitoksissaan erityisesti nuorisovaltuuston, jonka edustajat ovat mukana kunnan toimielimissä. – On hieno huomata, että nuoret ovat mukana. Uutto kuitenkin muistutti kiitosten jälkeen, että tulevat ajat voivat kunnassakin olla vaikeita. – Kipeitä päätöksiä joudutaan tekemään. Marja Wakkalan mielestä hyväksytty talousarvio luo uskoa tulevaisuuteen. Hän kiitteli erityisesti kunnanjohtaja Tiina Pelkosta. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.) käytti kokouksen lopussa puheenvuoron, jossa kuvaili mennyttä vuotta vaiherikkaaksi iloineen ja suruineen. Henkilövaihdoksia on tapahtunut paljon, mutta muutoksista on selvitty. – Kunnan talouden tila on kohtalainen, mutta verrattuna muihin hyvä. Meillä menee hyvin, vaikka usein marmatamme päinvastaista. Positiivisuutta on saatava jalkautettua eteenpäin ensi vuonna, korosti Lähdeniemi. Pirha aiheuttaa epävarmuutta Jos Punkalaitumen kunnan tulevaisuuden epävarmuustekijöistä nostaisi valtuustossa kuullun perusteella esiin yhden sanan, on se Pirha. Hyvinvointialue ei paistatellut positiivisuuden valokeilassa. On kyse mistä tahansa kunnan toimialasta, epävarmuus Pirhan suuntaan jäytää taustalla. Kokouksessa kunnanjohtaja Pelkonen kävi läpi meneillään olevia neuvotteluja sote-kiinteistöjen vuokraamisesta. Hänen mukaansa Pirha on tinkimässä noin 100 000 euroa nyt maksamistaan vuokrista. Vuokratason laskun kanssa vielä selvitään, mutta huolta kaikissa Pirhan alueen kunnissa aiheuttaa se, että hyvinvointialue haluaa vuokraamilleen kiinteistöille 12 kuukauden irtisanomisajan. – Se on liian lyhyt ja tämä on kuntien yksimielinen mielipide, totesi Pelkonen ja epäili, etteivät kiinteistön omistajat ole kovin innokkaita investoimaan rakennuksiin näin epävarmassa vuokrasuhteessa. Lisäksi lyhyt irtisanomisaika hankaloittaa kiinteistöiden jatkomyyntiä. Erittäin suurena toiminnallisena heikennyksenä Pelkonen piti Pirhan suunnitelmaa lopettaa ikääntyvien päivätoiminta. Se jättää tiloja tyhjilleen ja lopettaa tärkeän ennaltaehkäisevän toiminnan. – Koko sote-uudistuksen idea murenee. Tarkoitus oli satsata perusterveydenhoitoon, mutta satsataankin erikoissairaanhoitoon. Miten etälaitteella pestään vanhus? Päivätoiminnassa käyvät ovat äkkiä 24 tunnin hoivan piirissä, totesi Pelkonen. Hän huomioi senkin, että hyvinvointialueen aloittaessa päivätoiminta oli mukana siirtomaksuissa eli kunnat ovat maksaneet Pirhalle toiminnan järjestämisestä. Mikäli toiminta palautuu kuntien vastuulle, olisi maksut palautettava. Pelkonen epäili myös, ettei kolmannen sektorin hartiat riitä päivätoiminnan järjestämiseen monessakaan kunnassa, vaikka ilmeisesti juuri tämän varaan hyvinvointialueella lasketaan. Mäki-Laurila nousee valtuutetuksi Vaikka päähuomion valtuuston kokouksessa saikin ensi vuoden talousarvio, teki valtuusto myös muita päätöksiä. Valtuustosta eronneen Markus Kouvon (kesk.) tilalle Sanna Saliojan (kesk.) varajäseneksi kunnanhallitukseen valittiin valtuutettu Esa-Matti Välimaa (kesk.) ja Henrietta Saarisen (kesk.) varajäseneksi kasvatusja opetuslautakuntaan Matti Seppä. Valtuutettu Jani Nousiaiselle (ps.) myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä ja hänen tilalleen valtuustoon nousi Anne MäkiLaurila (ps.). Mäki-Laurila nimettiin myös keskusvaalilautakunnan jäseneksi sekä Sami Uuton varajäseneksi kunnanhallitukseen. Kunnan uudeksi hallintoja talousjohtajaksi valittiin Timo Hakala kuuden kuukauden koeajalla. Hänen varalleen valittiin Sari Hietala-Karlsson. Valtuusto hyväksyi kunnan konserniohjeen ja päivitti hallintosääntöä 1.1.2025 alkaen. ”Mission impossible” Valtuusto hyväksyi myös vesihuoltolaitoksen maksujen yleiset perusteet. Se johdatti keskustelun kunnan vesihuoltolaitoksen Kunnan talouden tunnusluvut sittenkin hyvät Juha Aro Marja Wakkala sai kunnanvaltuuston kokouksesa yksimielisen hyväksynnän esitykselleen, että kunnassa jatketaan kiinteistöveropohjan selvittämistä myös lähivuosina. Anne Mäki-Laurila (2. vas.) nousi perussuomalaisten ryhmän uudeksi valtuutetuksi.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 5 Juha Aro Punkalaitumella järjestetään ensi vuoden keväällä jälleen Laitumelle lasku -tapahtuma. Tapahtuma oli suosittu ja sai kiitosta niin yleisöltä kuin järjestäjiltäkin. – Laitumelle laskua on jälkikäteen toivottu uudelleen. Nyt tapahtumaa lähdetään sitten suunnittelemaan toista kertaa. Kunta järjesti osanottajille myös kyselyn, jonka palautteesta voidaan ottaa oppia, totesi suunnittelutilaisuuden kunnantalossa avannut hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija. Hän kävi tilaisuudessa läpi saatua palautetta. – 64 % vastaajista antoi tapahtumalle arvosanan 9–10. Ensimmäisellä kerralla suosituimmat kohteet olivat VähäPourun piha sekä Pietarinaukio ja Sarkinranta, joissa järjestettiin monenlaista ohjelmaa. Yleisö löysi tiensä toki kaikkiin tapahtumiin ja hyvää palautetta tuli muun muassa Kulttuuripakun esityksestä sekä talonpoikaismuseo Yli-Kirran avoimista ovista. – Vastauksissa toivottiin myös opastettua ryhmäpyöräilyä, peräkonttikirppistä, teatteria ja kulttuurikävelyä, erilaisia pelejä Vartiolaan sekä kepparirataa lapsille. Mahtavana asiana pidettiin Laitumelle laskun maksuttomuutta, kertoo Päivi Paija. Hän muistutti myös, että tapahtuman on uudistuttava, jotta se säilyttää yleisön mielenkiinnon. Punkalaitumen kunta panosti merkittävästi viime keväänä Laitumelle laskun markkinointiin. – Kunnan satsaus oli 8 000 euroa, josta nuorten ja varhaiskasvatuksen tapahtumiin käytettiin noin 3 000 euroa. Laitumelle laskun suunnittelu jatkuu ensi vuoden puolella. Yhdistykset voivat kertoa omista ideoistaan 14.1.2025 asti. Laitumelle Laskun ajankohdaksi päätettiin keskustelun jälkeen 24.5. Taikayöntien matkailuyhdistyksen, Taikayöntie ry:n, syyskokous pidettiin Punkalaitumen kunnantalon valtuustosalissa keskiviikkona 4. joulukuuta. Kokouksen avasi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sakari Pärssinen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Aki Mikkola ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Aulikki Kuisma. Kokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle sekä jäsenmaksut. Yhdistyksen hallitus on valittu 15. toukokuuta pidetyssä kokouksessa. Syyskokous päätti, että hallituksen kokoonpano pysyy entisellään. Puheenjohtajana toimii Sakari Pärssinen, varapuheenjohtajana Juha Salo Urjalasta ja jäseninä Tarja Eklöf sekä Aulikki Kuisma Huittisista, Mika Liesivesi Urjalasta ja Tuija Ojala Punkalaitumelta. Kokouksessa kuultiin myös Tuija Ojalan esitys Punkalaitumen seudun parantajista 1600-luvulla. Laitumelle lasku järjestetään myös ensi kesänä Viime toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Laitumelle lasku -tapahtuma onnistui niin hyvin, että se järjestetään myös ensi keväänä. Ensimmäinen suunnittelupalaveri pidettiin kunnantalon kahviossa hyvinvointisuunnittelija Päivi Paijan johdolla. tilaan. Kuten hyvin tiedetään, se on yksi kunnan huolenaiheista. – Mission impossible, mahdottoman surullinen tilanne, oravanpyörä, josta on vaikea päästä eroon, kuvaili Marja Wakkala. Vesihuoltolaitoksen ongelma on, että se tekee vuosittain alijäämää, eikä omilla tuloillaan pysty kattamaan menoja. Tämä aiheuttaa etenkin Wakkalan mielestä tilanteen, jossa kaikki kuntalaiset osallistuvat kustannuksiin, joista hyötyvät vain vesihuoltolaitoksen palveluita käyttävät. Maksujen korotuksille on kovat paineet. Kunnanjohtaja Tiina Pelkosen mukaan vesihuoltolaitoksen alijäämä on tämän vuoden jäljiltä noin 3,5 miljoonaa ja ensi vuodenkin talousarvio on yli puoli miljoonaa pakkasella. Valtuuston päätöksen myötä tekninen lautakunta tulee ensi vuoden puolella melko varmasti korottamaan vesihuollon maksuja. – Tärkeää olisi päästä edes nollasummapeliin. Alijäämän kattaminen on vaikeaa, totesi Tiina Pelkonen. Valtuutettu Ari Prihti (kok.) oli huolissaan asiakkaiden suhtautumisesta, mikäli maksuja nostetaan. – Jos nostamme maksuja 15 %, miten säilytämme tuotot. Jo nyt muutama iso veden käyttäjä, jotka ovat tuotantotiloja, harkitsee porakaivoa. Prihtin huoleen Tiina Pelkonen huomautti, että erilaisia vesihuoltolaitoksen asiakkaita on mahdollista tarkastella maksujen osalta eri tavoin, mikäli kyse on esimerkiksi teollisesta toimijasta tai suuresta maatilasta. Kuntaliiton ansiomerkit Kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä huomioitiin pitkään kunnan palveluksessa olleita työntekijöitä. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden toiminnasta kunnassa sai lehtori Antti Jokela ja hopeisella ansiomerkillä 20 vuoden toiminnasta palkittiin varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Kirsi Korhonen. Kirsi Korhonen sai Kuntaliiton hopeisen ansiomerkin Harri Lumpeelta. Ansiokirjan ojensi Linda Lähdeniemi ja kukat Tiina Pelkonen. Taikayöntien syyskokous Toimitus Taikayöntie ry:n puheenjohtaja Sakari Pärssinen avasi yhdistyksen syyskokouksen kunnantalon valtuustosalissa.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 6 – N:o 51-52 – 2024 Kun Länsipään koulun toiminta päättyi vuonna 1999, hävisi koulun kentältä myös jääkiekkokaukalo, jossa kyläläiset olivat tottuneet pelailemaan talvisin. Kari Koskinen oli sitä mieltä, että pelien on jatkuttava ja otti yhteyttä Huittisten jäähallia pyörittäneeseen Heimo Kankaanrantaan. Syntyi PunkaHockey, jonka toiminta on jatkunut jo neljännesvuosisadan. Punka-Hockey kokoontuu pelaamaan Huittisten jäähalliin keskiviikkoisin. – Kausi alkaa syyskuussa ja pelit lopetellaan huhtikuussa. Heinä-elokuussa käydään kerran kesäjäillä, kertoo Kari Koskinen. Pelailua hän kuvailee ”ei ihan ammattimaiseksi”. Silti kaikilla mukana olijoilla on lähes täydet pelivarusteet ja molemmissa päissä kenttää on tolppien välissä maalivahti. – Alkuvuosina joukkueet jaettiin sen mukaan, onko pelaaja Punkalaitumenjoen ylävai alajuoksulta. Nykyisin jako tehdään keltaisen ja mustan pelipaidan mukaan, mutta muistaen alkuperäinen perinne. Pelaajia käy harjoituksissa nykyisin myös Punkalaitumen ulkopuolelta. Kari Koskinen on pitänyt 25 vuoden ajan tarkkaa kirjaa Punka-Hockeyn peleihin osallistuneista. – Noin 180 pelaaja ja lähes 800 peli-iltaa. Mukana on edelleen seitsemän pelaajaa, jotka ovat olleet mukana koko ajan. Ikähaitari on tällä hetkellä 16– 66 vuotta. Erityisen tyytyväinen Koskinen on siihen, että innostus jääkiekkoon on Punka-Hockeyssä säilynyt. – Hiipumista ei ole havaittavissa. Tälläkin kaudella listoilla on 38 nimeä. Aika hyvin on homma sauhunsa vetänyt, vaikka joku 25 vuotta sitten tuumi, että ei tule mitään, Koskinen naurahtaa. Hän kertoo pelaajien yhteiseksi motivaatioksi kaikilla olevan halun päästä pelaamaan vauhdikasta joukkuepeliä. – Sosiaalinen puoli ja terveysvaikutukset tulevat sitten sivussa. Punka-Hockeyssä Koskinen tunnetaan lempinimellä ”GM”. Peli kulkee häneltäkin edelleen hyvin. – Melkein paremmin kuin 25 vuotta sitten. Hyökkäyspuolelta olen tosin siirtynyt pakiksi, eikä maaleja pääse enää tekemään niin paljoa. Pukukopin tuoksu Muutama viikko sitten keskiviikkona Punka-Hockeyn pelaajat valmistautuivat peli-iltaan Huittisten jäähallin pukuhuoneessa. – Kyllä se on tämä pukukopin tuoksu, joka innostaa. Ja sosiaalinen kanssakäyminen ehdottomasti, sanoo Antti Peltomäki, joka on 25 vuoden ajan käynyt pelailemassa. Huittisissa asuva, punkalaitumelaislähtöinen Esa Pihko virnistää, että pukukopissa kuulee myös synnyinpitäjän uusimmat juorut ja uutiset. – Totta kai joukkuelajin pelaaminen on tärkeintä. Samaa mieltä on Antti-Jussi Pouru. – Pidämme hauskaa ja liikumme siinä sivussa. Jos Kari Koskinen tunnetaan Punka-Hockeyssä tittelillä ”GM”, on alusta asti mukana olleen Lasse Rantalan lempinimi ”Krutov”. Sillä viitataan legendaarisen Punakoneen ykkösvitjan hyökkääjään Vladimir Krutoviin. Lempinimellä kuvataan Rantalan pelityyliä, jossa on krutovilaisia vivahteita. – En tiedä, onko sitä tyyliä enää nykyään. Alaspäin on mennyt kuin lehmän häntä, Rantala tuumii hymyillen. Harrastajat tärkeitä hallille Huittisten jäähallilla Heimo Kankaanranta on juuri ajanut jään kuntoon jääkoneella ennen Punka-Hockeyn pelivuoron alkamista. – Punka-Hockey on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti meillä treenaamassa käynyt joukkue. Pidän jopa ihmeenä, kun Punkalaitumelta lähdetään huonollakin kelillä pitkän matkan takaa pelaamaan, mutta tässä on se sosiaalinen puoli ja tietysti kuntopuoli, Kankaanranta pohtii. Hänen mukaansa samantyyppisiä harrastajavuoroja Huittisten jäähallissa on useita. – Ne ovat tietysti meille todella tärkeitä. KUPS-Punka-Hockey Lauantaina 21.12. klo 14 pelataan Huittisten jäähallissa Punka-Hockeyn 25-vuotisjuhlaottelu. Tuolloin vastaan asettuu Kuljunmaan Palloseuran legendoista koottu joukkue. Legendaarisella Punka-Hockeyllä 25. pelikausi Heimo Kankaanranta on Huittisten jäähallin omistajana seurannut laitumelaiskiekkoilijoiden edesottamuksia koko 25 vuoden ajan. Kari Koskinen kiittelee hyvin toiminutta yhteistyötä. Juha Aro Punkalaitumelaispelaajista alunperin koottu Punka-Hockey on käynyt pelaamassa jääkiekkoa Huittisten jäähallissa jo neljännesvuosisadan ajan. 25 vuoden aikana peli-iltoja on järjestetty yli 800 ja mukana on ollut suurinpiirtein 180 pelaajaa. Aloitukseen kyyristyneet Antti Peltomäki ja Esa Pihko ovat olleet mukana Punka-Hockeyn toiminnassa alusta asti.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 7 Punkalaitumen Kokoomus Hyvää Joulua ja Onnellista Uu a Vuo a 2025! Rauhaisaa Joulunaikaa ja Vauhdikasta Vuotta 2025! Punkalaitumen MK/UA Rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2018! Rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2018! Laitumen Pallo ry Rauhallista joulunaikaa ja parasta mahdollista uutta vuotta 2025 Kiitokset yhteistyökumppaneille! 30-v Punkalaitumen Latu ja Polku kiittää Punkalaitumen kuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita ja toivottaa rauhallista joulua! Punkalaitumen Golf -seura toivo aa yhteistyökumppaneille ja kaikille golfaajille Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025! Punkalaitumen Golf ry. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025 Punkalaitumen Karjalaseura ry. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PUNKALAITUMEN PERUSSUOMALAISET Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2025! Punkalaitumen Keskusta Punkalaidun saa vuoden alusta uuden nuorisovaltuuston. Valtuustoon valittiin seitsemän jäsentä maanantaina pidetyssä vaalissa. Nuorisovaaleissa ääniä annettiin yhteensä sata. Näistä hyväksyttiin 91. Äänestysprosentti oli 57,2. Valituiksi nuorisovaltuustoon tulivat Kasperia Syndaythoo (15 ääntä), Otso Poutala (13), Kaisa Karunen (10), Oskari Patja (10), Fanny Vähä-Jaakkola (9), Tuomas Lumme (8) ja Oona Poutala (5). Varajäseniksi nuorisovaltuustoon tulivat valituiksi Fanni Lampinen, Emilia Suoranta, Ilona Heikkilä ja Ilona Kallio. Nuorisovaltuusto pitää järjestäytymiskokouksensa näillä näkymin tammikuussa. Uusi nuorisovaltuusto valittiin Toimitus Nuorisovaltuuston vaalien ensimmäinen äänestäjä Yhteiskoululla oli Veeti Häkkinen. Vaalitoimitsijoina olivat Eetu Jonkka ja Ilkka Levomäki. Yli kolmen vuoden ajan vireillä ollut Päiväkodin polun rakentaminen alkoi viime viikolla ja rakennustöiden odotetaan valmistuvan pikavauhtia jo kuluvalla viikolla. Päiväkodin polku tarkoittaa käytännössä kulkuväylää, jolla saadaan suora yhteys Riissuontieltä Suvitien päähän. Kulkuyhteyden tarpeellisuudesta ovat kuntaan kirjelmöineet niin päiväkodin henkilökunta kuin päiväkodin vanhempaintoimikuntakin. Urakkakilpailun Päiväkodin polun rakentamisesta voitti Kaskenoja Oy. Urakan arvo on tarkistusten jälkeen 40 100 euroa. – Tarjouspyynnöstä poiketen Päiväkodin polku tehdään kaavaan merkityn Perkontien mukaisesti, josta se jatkuu lopun matkaa Suvitien päähän kapeampana, kertoo tekninen johtaja Olli Launonen. Kunnan kaavassa Päiväkodin polun mukaisesti hahmottuvan Perkontien päässä on kaavaan varatun siirtolapuutarha-alueen parkkipaikka. Siirtolapuutarhaajatuksia ei kunnassa ole viime vuosina edistetty. Olli Launosen mukaan Päiväkodin polku on tarkoitettu kevyenliikeenteen käyttöön. Polun päihin asennetaan hänen mukaansa sulkupuomit ajoneuvoliikenteen estämiseksi. Päiväkodin polku rakentuu Päiväkodin polun rakennustyöt Riissuontieltä Suvitien päähän alkoivat viime viikolla. Juha Aro Tekninen johtaja Olli Launonen kertoo, että valmistuva Päiväkodin polku ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvojen liikenteelle. Molempiin päihin tietä onkin tulossa sulkupuomit.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 8 – N:o 51-52 – 2024 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025! t. Anja ja Seppo Jonkka Rauhaisaa Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! Anna-Maija Kaunisto Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025 kaikille tutuille! Toivoo Eila Hakala Sukulaiset, tuttavat ja naapurit Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hilkka ja Heikki Hongisto On joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On joulussa hitunen mennyttä aikaa! Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Toivottaa Oriniemen Martat ja Martit Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Pirkko Uusi-Kämppä Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025! Anneli ja Heikki Vähä-Jaakkola Joulurauhaa ja toiveikasta vuotta 2025! Yhteistyöstä kiittäen Punkalaitumen sosialidemokraatit ry Rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta! Anja Rintala Punkalaitumen kirkkoon kokoonnuttiin viime sunnuntaina kauneimpien joululaulujen äärelle peräti 215 laulajan voimin. Suomen Lähetysseuran vihkoon oli tälläkin kertaa koottu tutuista tutuimmat joululaulut sekä pari uutta ”tärppiä”. Ennen kuin yleisö pääsi esittämään laulutaitojaan, esitti seurakunnan kirkkokuoro tilaisuuteen sopivan espanjalaisen virren Kanssamme laulakaa. Kuoroa johti kanttori Helena Bäckman, joka vastasi myös tilaisuuden kaikkien laulujen säestyksestä. Kauneimmat joululaulut juonsi tällä kertaa seurakunnan lähetyssihteeri Leena Nikkanen. Hän luonnehti Suomen Lähetysseuran lauluvihkosta tänä vuonna selkeäksi. – Ja ihastuttavaa on, että kuvissa on hymyileviä ihmisiä. Heti ensimmäisellä sivulla Kauneimpien joululaulujen suojelija, Tasavallan presidentti näyttää esimerkkiä. Tuttuun tapaan tilaisuuden ensimmäisenä yhteislauluja oli Arkihuolesi kaikki heitä. Sen jälkeen runsaan tunnin aikana laulettiin 15 joululaulua vihosta. Uusin ja tuntemattomin vihkoon päätyneistä joululauluista oli tänä vuonna Leri Leskisen säveltämä ja Timo Kiiskisen sanoittama Taivaanvalkea. Kauneimmat joululaulut päätettiin laulamalla yhteisesti Maa on niin kaunis. Tilaisuuden jälkeen LC Punkalaidun tarjosi seurakuntatalon edustalla ihmisille lämmintä glögiä. Lähetyskuulumisia Leena Nikkanen kertoi Kauneimmissa joululauluissa myös seurakunnan lähetystyön kuulumisia. Seurakunnan lähettiperhe Teressa ja Janne Juhaninmäki asuvat kahden tyttärensä kanssa Tansanian Arushassa, jossa Teressa toimii Suomen Lähetysseuralla Afrikan aluejohtajana ja Janne Itäisen Afrikan hankehallinnon asiantuntijana. Nikkanen välitti Juhaninmäkien terveiset ja kertoi muun muassa Suomen Lähetysseuran vuonna 1990 alkaneesta Tsholofelong-hankkeesta, joka päättyy ensi vuoden lopussa. – Hankkeella on tuettu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria Botswanassa. Nyt hanke on päättymässä, sillä hankkeen aikana on saatu hyviä tuloksia, olosuhteet ovat kohentuneet, eikä tuelle ole enää samanlaista tarvetta. Tämän hankkeen myötä on autettu yli 500 lasta. Zimbabwen maaseudulla on puolestaan juhlittu ison vesihankTuttuja joululauluja parilla uudella höystettynä Kauneimpia joululauluja kokoontui Punkalaitumen kirkkoon laulamaan 215 joululaulujen ystävää Juha Aro Koskioislaiset kokoontuivat kodalleen laulamaan joululauluja sekä hiljentymään hartauteen tämän viikon maanantaina. Mukana Punkalaitumen seurakunnasta olivat Petri Paasikallio ja Veli-Matti Karo. Kotavalkean loimussa laulettiin kahdeksan jouluista laulua. Petri Paasikallio luki jouluevankeliumin. Illan päätteeksi nautittiin Koskioisten kyläyhdistyksen tarjoamat nokipannukahvit ja joulutortut. Koskioisten kodalle ei kokoonnuttu ensimmäistä kertaa laulamaan joulun alla. Veli-Matti Karo kertoo olleensa muutaman kerran laulattamassa Koskioisilla. Viime vuonna joulusävelet laulettiin Elli Aron johdolla. – Ennen joulua on mukava kokoontua yhteen. Täällä kodassa tulee niin mukava tunnelma kun lauletaan yhdessä kotavalkean loimussa. Jos kaikki eivät ole ehtineet kirkkoon joululauluja laulamaan, pääsevät he ehkä tänne, sanovat Anne Peräniitty ja Kristiina Kyläsorri. – Jokaisen koskioislaisen kuuluu tulla laulamaan joululauluja kodalle. Olen ollut täällä ennenkin laulamassa, sanoo Hannu Nieminen. Illalla Hannu oli jo toistamiseen kodalla, sillä hän oli käynyt päivännäöllä tekemässä lumityöt. – Kävin päivällä auraamassa kotatien ja parkkipaikat, jotta kaikki saavat autonsa parkkiin. Tie kodalle olikin hienosti aurattu, tunnelmallinen sekä jouluinen, sillä ulkotulet reunustivat ovelle vievän polun. Joululauluhartaus kokosi yhteen Anu Helariutta-Koskua Kirkkoherra Petri Paasikallio piti hartauden Koskioisten kodalla.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 9 keen valmistumista. Kahdeksan kilometrin mittainen vesijohto ja aurinkopaneeleilla toimiva vesipumppu helpottaa noin 5 000 ihmisen elämää. – Jossakin vaiheessa, kun silloinen rakennuttaja ei hoitanut töitään, ryhtyivät isoäidit toimeen ja menivät itse kaivamaan ojaa vesiputkelle. Tästä voi päätellä, mikä tahtotila siellä on saada asioita paremmaksi, Nikkanen sanoi. Punkalaitumen seurakunnan toinen avustuskohde on Keski-Etiopiassa sijaitseva Hosainan kuurojenkoulu. Koulu on ollut seurakunnan kummikohde kahdeksan vuoden ajan. – Se on Etiopian kuurojen opiskelijoiden edelläkävijäkoulu, joka toimii huippuosaamisen keskuksena ja roolimallina viittomakielen opetuksessa ja erityisopettajien koulutuksessa. – Suomen Lähetysseura on ollut Hosainan kuurojenkoulun yksi sitoutuneimmista tukijoista, se on tukenut koulua jo yli 40 vuoden ajan. Koulu aloitti vaatimattomissa oloissa vuonna 1981 muutamalla oppilaalla ja silloin kuurojen ei uskottu oppivan mitään, mutta nyt korkeakoulujenkin ovet ovat auki kuuroille opiskelijoille. Asenteet siis onneksi muuttuvat tiedon myötä. Perusopetuksen lisäksi Hosainan kuurojenkoulussa voi saada ammattiopetusta tietotekniikassa, hiustenhoitoalalla, tekstiilityössä, kotitaloudessa, sekä puuja metallialalla. Siellä opitaan yhdessä muitakin käytännön töitä, esimerkiksi viljan ja kasvisten viljelyä, Leena Nikkanen kertoi. Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille! Kauppakuja 1 B 2, 31900 Punkalaidun K s e o a O i t ä e n e t u d s a j o v t a r u a l s a j u u a h v ä u t a v o t 2025 ! Kuljetus Aku Rantala Kiitokset asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025! Punkalaitumen Biotrio Oy MTY Vähä-Jaakkola Timo ja Tero Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025! Viitasaaren Betoni Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta. Koulutettu hieroja Marketta Ali-Rantala Metsolan Pensasmustikka Rauhallista joulua ja turvallista matkaa vuonna 2025 Tilaisuuden juontanut Leena Nikkanen kertoi seurakunnan lähetystyön kuulumisia laulujen välissä. Markku Poutala ja Jyrki Kankaanpää kaatelivat glögiä seurakuntatalon edessä. Lämmin juoma maistui laulujen jälkeen kauniissa talvi-illassa. Punkalaitumen VPK ry
Torstaina joulukuun 19. päivänä 10 – N:o 51-52 – 2024 Tämä juttu on pitkä, mutta samalla valitettavan lyhyt. Se kertoo runsaan kymmenen vuoden ajasta pienen sakkolalaispojan elämässä. Ajanjakso on 88-vuotiaalla Pauli Kekillä elävästi muistissa, sisältyyhän siihen kaksi evakkomatkaa sodan jaloista ja aika sotalapsena Ruotsissa. Pauli Kekki syntyi 11. kesäkuuta 1936 Sakkolan Haparaisten kylässä alueella, jonka Suomi menetti Neuvostoliitolle ensin talvisodan rauhassa ja myöhemmin jatkosodan jälkeen solmitussa rauhassa. Haparaisten kylä sijaitsee Suvanto-järven pohjoisrannalla. Asutus oli kauempana rannasta, pellot viettivät Suvantoon, joka lähempänä Laatokkaa muuttuu Taipaleenjoeksi. – Asuimme maatilalla, jonka isä oli saanut arvalla kolmen veljeksen arpoessa itselleen tilat. Lähimmät naapurit olivat Aapro ja Matti Viskari, Leppäset, Turkkiset, Kiiskit, Pitkäset, Hynnät ja Kiurut. Lapsia oli paljon, muistelee Pauli Kekki varhaisinta lapsuuttaan ennen talvisotaa. Pikkupojan oli käydä kalpaten jo aivan pienenä. Hän oli päässyt jakkaralta kiipeämään höyläpenkille, josta ulottui lääkekaapille. Sieltä löytyi jodi-pullo. Jodin juominen ei tietenkään tehnyt hyvää, mutta naapurien neuvoista pojalle juotettu riittävä määrä kermaa sai hänet oksentamaan ja kun sama toistettiin tarpeeksi monta kertaa, selvittiin tapahtumasta säikähdyksellä. Lapsuus keskeytyi 30. marraskuuta 1939 karulla tavalla. – Muistan, kun poliisi tuli iltapimeällä ja sanoi, että seuraavana aamuna oli kello 8 oltava Sakkolan asemalla. Se oli 30.11. ilta. Mukaan sai ottaa vain ruokatarvikkeita ja siskon reppuun mahtui vähän liinavaatteita. Sen verran oli lunta, että reki luisti ja isä vei meidät aamulla asemalle. – Asemalla oli jumalattomasti väkeä ja siellä odotti juna. Junassa oli henkilövaunuja ja härkävaunuja, jotka lastattiin niin täyteen ihmisiä kuin mahtui. Ihmisiä oli vierivieressä. Mieleen on jäänyt, että ihmisten hengitys höyrysi ja lapsi näki vain talvitakkien liepeitä. Pienet lapset olivat äitiensä sylissä. Matkantekoa Kekki kuvaa sanalla ”telaaminen”. Juna tyhjennettiin noin 150 kilometrin päässä ja se palasi takaisin. Sillä välin evakoille tarjottiin lottien tekemää ruokaa. Kuten Evakon laulukin kertoo, ruoka oli usein velliä. Kun tyhjä juna jälleen tuli, jatkettiin matkaa, joka Kekin perheen osalta päättyi Urjalaan. Urjalassa perhe asutettiin yhdessä Kiiskin perheen kassa Uudensalmen kylän Vähä-Tourun taloon. – Isossa pirtissä oli liidulla vedetty viiva, joka jakoi huoneen perheiden kesken. Meitä mukuloita viiva ei pidätellyt, kun oltiin jo Sakkolasta tuttuja. Parin kuukauden jälkeen tuli muutto, josta Pauli Kekillä on myös ikäviä kokemuksia. – Meidät siirrettiin Toijalaan Lontilan kylän Heikkilän taloon. Jouduimme odottamaan asemalla koko päivän. Poliisi kävi välillä katsomassa, onko meidät haettu. Kun hakijaa ei iltaan mennessä kuulunut, hän soitti taloon ja kiroten uhkasi, että hakijan on oltava paikalla tunnin sisällä, muuten tulee seuraamuksia. Hän vaati myös, että ruoan on oltava pöydässä, kun pääsemme perille. Lopulta illalla pääsimme taloon. Se oli raskas odotus talvipakkasessa. – Kyllä meitä ryssiksikin haukuttiin. Talon vanhaemäntä ja isäntä, joka tuli sodasta lomalle, olivat ystävällisiä ja isännän lomareissun jälkeen meidän kohtelumme muuttui. Lopulta saimme vanhalle emännälle rakennetun uuden hirsitalon asunnoksi. Se oli niin hyvä asunto, ettei paremmasta väliä ja siellä asuimme koko talvisodan ajan. Kotitalon seinään oli ammuttu piiskalla Kun jatkosota oli suomalaisten osalta sujunut hyvin ja menetetyt alueet vallatta kesän 1941 aikana, alkoivat evakot palailla kotiseudulle. Myös Kekin perhe palasi Haparaisiin. – Muistan, että kotini pelloilla kasvoi sokerijuurikasta ja kaalia. Se olikin hyvä, eihän meillä ollut mitään, kun takaisin mentiin. Kansanhuolto oli järjestänyt sen verran rahaa, että saatiin ruokailuvälineitä hankittua. – Kotitalo oli niin paljon ehjä, ettei ollut kuin piiskatykillä ammuttu läpi. Kaksi hirttä oli poikki ja tuvan lattialla isoja sirpaleiden tekemiä raapaleita. Ikkunat oli hajalla, mutta ne saatiin kuntoon. Venäläiset eivät olleet meillä asuneet, mutta naapurissa molemmilla Viskareilla heitä oli asunut, Pauli Kekki kertoo. Navettaan tosin oli osunut jonkinlainen pommi, mutta senkin vauriot korjattiin. – Isä oli saanut kaksi lehmää ostettuna. Saimme niistä maitoa ja isä osti separaattorin. Se oli harvinainen siihen aikaan. Lehmistä saatiin maitoa ja separaattorilla tehtiin voita. Viljaa ostettiin sen verran, että saatiin leipoa. Isän sisko asui meillä ensimmäisen talven, kunnes rakensivat naapuriin oman talon Kallosen Matin kanssa. He ehtivät uudessa talossa asua sitten noin vuoden. Pauli Kekin mukaan sota oli vahvasti läsnä sinänsä rauhallisen Sakkolankin alueella. – Vaikka suojeluskuntalaiset ja lotat olivat siivonneet etukäteen alueita, me lapset löysimme paljon ammuksia. Niistä kerättiin ruutia ja poltettiin sitä. Ville-setä meitä vähän komensi, että jos ammuksia löytyy, on ne tuotava hänelle. – Oli meillä kerran jännät paikat, kun löysimme kahden metrin pätkän konekiväärin patruunavyötä vanhasta juoksuhaudasta. Teimme nuotion ja heitimme sen sinne. Sitten alkoi käydä rätinä. Onni onnettomuudessa oli, ettei tullut vahinkoa. Läheltä piti -tilanne sattui, kun venäläiset hävittäjät pääsivät yllättämään Viskarin talon pihalla leikkineen lapsijoukon. – Kolme hävittäjää tuli ihan puiden latvojen korkeudella. Meitä oli opetettu heittäytymään maahan, mutta ne tulivat niin äkkiä, että emme ehtineet. Hävittäjät alkoivat ampua, mutta suihkut menivät yli. Ne pudottivat kaksi pommiakin, joista toinen osui vajaan sadan metrin päässä Leppäsen aittaan. Aitta oikein pomppasi ilmaan osumasta, Kekki muistelee. – Desanttivaarakin oli ja niistä varoiteltiin, mutta niihin emme törmänneet. Sen verran niistä olin kuullut ja pelkäsin desantteja niin paljon, etten uskaltanut lähteä lehmiä paimentamaan. Siihen aikaan lehmiä pidettiin kesällä ”Väljämetsässä”, jonne lehmät vietiin aamulla ja tuotiin illalla navettaan. Niin paljon pelkäsin, että tuli ihan hengenahdistus. Ei henki kulkenut. Siskoni Saimi pauhasi, että hänen täytyy sitten lehmät mennä hakemaan. Koulunkin Pauli Kekki ehti aloittaa Haparaisissa. Alaluokkia opetettiin Aapro Viskarin tuvassa. Mutta koulunkäynti loppui lyhyeen. Rapamäeltä Rautalammille Toinen evakkomatka Pauli Kekillä ja hänen perheellään oli edessä kesäkuun alussa vuonna 1944. Tällä kertaa ei sentään jouduttu lähtemään muutaman tunnin varoitusajalla. Tieto saatiin jo kaksi viikkoa etukäteen. – Tuli määräys, että maatiloilla on tehtävä puulaatikoita, jotka kaksi miestä jaksoi nostaa. Niihin pakattiin kaikki viljat. Laatikot vietiin Sakkolan asemalle. Laatikoissa oli nimilaput ja ne kuljetettiin sijoituspaikkakunnille. Meidät oli sijoitettu Rautalammille. Maatalouskoneetkin oli määrätty viemään etukäteen asemalle. Nämä jäivät kuitenkin rautatieaseman nurkkiin radan varteen, koska junia ei riittänyt. Armeija tarvitsi niitä joukkojen kuljetuksiin ja evakoidenkin oli päästävä liikkeelle. – Meillekään ei tullut Rautalammille kuin yksi semmonen vanha tritsa Hankmo. Suurhyökkäys oli niin raju, että vaikka evakuointi oli hyvin suunniteltu, ei suunnitelmaa pystytty toteuttamaan. – Lähtöpäivä oli kesäkuun alkupäiviä kuitenkin hiukan ennen suurhyökkäyksen alkua. Meidät määrättiin Rapamäen päälle kimpsuinemme ja kampsuinemme. Siellä olimme yön ja seuraavan päivän. Kyyhötimme sellaisen ison kiven juuressa ja odotimme kyytiä, mutta sitä ei tullut. Armeijan autoja ajoi edestakaisin ja kuului kovat taistelun äänet. Autot veivät ammuksia ja toivat haavoittuneita. Se on jäänyt loppuiäksi silmiini. Verisiä ja sidottuja miehiä oli lavoilla. Isä ajoi hevosilla myös näitä haavoittuneita, Kekki kertoo. Vihdoin viimein Haparaisten asukkaat saivat kyydin Sakkolan asemalle ja taas alkoivat heittokuljetukset. Junalla mentiin sata kilometriä kerrallaan ja taas vastassa olivat lotat. Majapaikat löytyivät kouluilta ja taloista. Evakuointi onnistui yhdessä kohtaa hyvin. Karja oli lähetetty liikkeelle viikkoa ihmisiä aiemmin. – Haparaisistakin kerättiin karja yhteen ja sille määrättiin yhteiset ajajat. Ville-setä joutui johtamaan tätä joukkoa. Rattaille laitettiin separaattori ja kaikki lypsetty maito tehtiin separaattorilla voiksi. Tätä voita ja maitoa jaettiin sitten niillä paikoilla, joille illalla asetuttiin. Se oli mieluinen tuliainen ja karja saatiin vastavuoroisesti pelloille syömään. Suomen kohtalonvuodet lapsen silmin Kaksi evakkomatkaa ja sotalapsena Ruotsissa Juha Aro Pauli Kekin olohuoneen seinällä on kuva entisestä kotitalosta Sakkolan Haparaisissa. Kuva talosta on otettu pojantyttären kanssa tehdyllä matkalla synnyinmaisemiin.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 11 Oli viisas ratkaisu, että karja lähetettiin sivuteitä aikaisemmin, ettei se jäänyt jalkoihin. Siskoni Saima ajoi meidän lehmät Rautalammille. Se oli pitkä matka ja raskas lehmillekin. Perhekin päätyi lopulta Rautalammille, karja tuli toista viikkoa myöhemmin. Rautalammilla Kekin perhe sijoitettiin Männikön taloon, jota asusti kolme naimatonta sisarusta, kaksi siskoa ja heidän veljensä. Perhe asui pienessä huoneessa. – Talon vieressä oli järvi ja kävimme kalassa. Tykättiin kalasta, kun olimme tottuneet Suvannossa kalastamaan ja isä kävi syksyisin kalassa veljensä kanssa Laatokalla asti. Rautalammilla ruoka alkoi riittää. Äiti keitti kalakeittoa, kun järvessä oli isoja ahvenia ja särkiä. Oikein muuta ei ollutkaan. Perunoita saatiin kyllä talosta. Viljaa oli myös, kun sitä oli saatu mukaan Sakkolasta. Talossa vähän ihmeteltiin, kun leivottiin oikein pullaakin leivän lisäksi. Nää on kummaa väkeä, kun täytyy pöydässä pullaakin olla. Aitauksessa kuin vankilassa Pauli Kekin muistojen koskettavin vaihe liittyy kesään 1944, jolloin hänet lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin. – Sota eteni hurjaa vauhtia ja Kansanhuollosta tuli tieto, että lapsia otetaan Ruotsiin. Äiti ja isä päättivät, että meidät veljekset, eli minä sekä veljeni Martti ja Viljo, lähetetään Ruotsiin. Se oli kesäkuun puolta väliä, kun meille kerrottiin, että ryssä tulee kovaa vauhtia ja on vähän kuin pakko lähettää lapset Ruotsiin. No, eihän meillä ollut siihen nokan koputtamista. Mentävä oli. Äiti meidät vei kävellen rautatieasemalle. – Junaan tuli useampi sata lasta. Osa oli aika pieniä ja nuorimmat taisivat olla 3-vuotiaita. Nehän huusi kamalasti. Kun yksi kävi huutamaan, alkoivat muutkin. Näkkileivällä ne meidän suita koittivat tukkia. Yli 700 lasta kuljetettiin junalla Vaasaan ja lastattiin pieneen rahtilaivaan. Laivan ruuma oli täynnä kerrossänkyjä ja matka kesti puolitoista vuorokautta. – Yöllä haju oli niin kaamea. Meistä veljeksistä ei kukaan oksentanut, mutta pienemmille tuli merisairaus, kun laiva keikkui. Laiva päätyi Uumajan satamaan, jossa lapset määrättiin riviin ja marssitettiin rakennukseen. – Yksi kerrallaan jokainen riisuttiin, katsottiin päätä ja täitähän meillä oli joka toisella. Sen jälkeen poikien hiukset ajettiin kaljuiksi ja tyttöjen päihin laitettiin jotain myrkkyä. Vaatteet poltettiin ja saimme puhtaat vaatteet. Kävimme saunassa ja pienemmät pestiin. Me isommat pesimme itse itsemme, Pauli Kekki kertoo. Alkoi linja-automatka Linköpingiin, jossa lapset asutettiin isoon, nelikerroksiseen kouluun. Siellä alkoi tapahtumasarja, joka liikuttaa Pauli Kekkiä vielä 80 vuoden jälkeen. – Meidät laitettiin voimistelusalin seinustalle ja paikalle oli kutsuttu kaupunkilaisia valitsemaan lapsia. Siinä koululla olimme viikonpäivät tarjolla. Aina mukulapiiri supistui ja supistui. Lopuksi oli jäljellä vain sisaruksia, joita kukaan huolinut. Meidänkin lapussamme luki, ettei veljessarjaa saa erottaa. Ei se hyvältä tuntunut. Siinä sitten jo porua väännettiin, ettei meitä huoli kukaan. – Lopulta meidät jäljelle jääneet kolmisenkymmentä lasta laitettiin taas linja-autoon ja vietiin aika pieneen Skärblacka-nimiseen kaupunkiin. Siellä oli iso, neljän hehtaarin puutarha-alue, jossa oli paljon omenaja päärynäpuita ja kaksikerroksinen talo. Se oli varmaan ollut jonkunlaisena lastenkotina. Sinne meidät sijoitettiin. Meille tuli sinne suomalaisia opettaja ja hoitotätejä. Alakoululaisten piti käydä kouluakin, mutta siinä kävi vähän huonosti, kun opettaja ihastui ruotsalaismieheen ja lähti hänen kelkkaansa. Viikossa Pauli Kekki ja muut lapset ehtivät kuitenkin oppia Ruotsin kansallislaulun, numerot yhdestä sataan ja muutaman sanonnan. – Siinä se oli. Meidän työksemme tuli puoleksitoista vuodeksi potkupallon pelaaminen. Isoveljeni Martti kävi kyllä koulua ja hän vietti pari viikkoa yhdessä talossakin. Hän oppi jonkun verran ruotsiakin. Muistot leiriajasta Ruotsissa eivät ole kovin hyviä. – Siellä aitauksen sisällä olimme kuin vankilassa. Kerran meidät vietiin sen ulkopuolelle katsomaan jalkapalloa ja kerran pääsimme poimimaan mustikoita. Siitä maksettiin 50 äyriä mukillisesta. Jotkut tienasivat kolmekin kruunua marjoilla. Tosin sitä rahaa ei pystynyt käyttämään, koska meidät vietiin ainoastaan kerran kauppaan. Silloin oli mahdollista ostaa karkkia ja keksejä. Kuri oli kova ja siitä piti huolen suomalainen vanhapiika, joka toimi johtajana. – Häneltä sain kerran selkääni. Kyllä mie väärin tein ja tiesin sen. Kun päärynät ja omenat alkoivat kypsyä puutarhassa, meille oli sanottu, ettei niihin saa koskea. Yhtenä päivänä olin yksin ulkona ja katselin niitä päärynöitä. Ketään ei näkynyt ympärillä. Otin kiven ja sain päärynän putoamaan. Aloin sitä syömään. Silloin johtaja ilmestyi rapulle. Ei muuta kuin yläkertaan, ensin sain tukkapöllyä, sitten housut pois ja paljaaseen takapuoleen vitsaa niin, että huusin ja paukurat nousi. Sen jälkeen seisoin toista tuntia nurkassa. Välillä kysyttiin, varastatko vielä? Jälkikäteen se oli nöyryyttävä ja kohtuuton rangaistus. Sen jälkeen en päärynää ottanut maasta enkä puusta. Toisen kerran Pauli Kekki muistaa ansainneensa rahaa loukattuaan polvensa. Se alkoi turvota ja olla kipeä. Polveen oli tullut vettä. – Johtaja ei ollut moksiskaan mutta muut hoitajat sanoivat, että pojan täytyy päästä lääkäriin. Lääkäri joutui leikkaamaan polven ja laittoi siihen sellaisen niin kuin venttiilikumin, josta vesi vuosi pois. Sitten lääkäri löi kruunun minun käteeni, kun en koko aikana huutanut. Se on ainoa kerta, kun olen saanut lääkäriltä rahaa, Pauli Kekki naurahtaa. Elämän paras joululahja Suomessa olot rauhoittuivat, eikä puna-armeijakaan maata valloittanut. Ruotsiin lähetettyjen lasten oli aika palata kotiin. Kotimatkalle laivalla Tukholmasta lähtivät myös Pauli, Martti ja Viljo Kekki. Lasten ollessa Ruotsissa, oli perhe siirtynyt asumaan Konnevedelle Hakkaraisen taloon, joka oli kylän suurimpia. Leivinuunikin oli Pauli Kekin mukaan niin iso, että lapset mahtuivat sinne. – Laivalla tulimme Porkkalaan, josta Helsingin kautta lähdimme junalla Jyväskylään. Isä oli asemalla vastassa. Kyllä siinä itku pääsi, ja pääsee vieläkin, Pauli Kekki hiljentyy ja pyyhkii nenäliinalla silmiään. – Jo kaukaa tunsimme asemalaiturilla seisovan isän. Kotiinpaluu oli helpotus meille lapsille ja varmasti vanhemmillekin. Lapsilla oli tuomisinaan herkkuja, joita Suomessa ei ollut aikoihin juuri nähty. – Meillä oli appelsiineja ja omenoita. Appelsiinit varsinkin tekivät vaikutuksen ja niitä ihmetteli moni. Kotiin pääsyn jälkeistä joulua Pauli Kekki kuvailee elämänsä parhaaksi. – Sain silloin ensimmäistä kertaa joululahjoja. Sukset ja sauvat, ja puukon. Ne oli niin hyvät lahjat, etten ole ikinä saanut, en ennen enkä jälkeen. Kerra tie ja kahest´ katso Punkalaidun, Konnevedeltä katsoen kaukainen pitäjä jossain lounaisessa Suomessa, astui Kekin perheen elämään vuonna 1946. Heille ilmoitettiin, että Punkalaitumen kunnan Koskioisten kylän Vinkin talosta on heille erotettu 7,5 hehtaaria peltoa. Samoin kerrottiin, että Höllämäestä Rosenlewin metsästä lohkaistaan kymmenen hehtaaria metsää ja osuus tulee myös Ilosen yhteismetsästä. – Keväällä 1947 muutettiin Punkalaitumelle. Ei se pikkupojan silmin pahalta paikalta vaikuttanut, kun tiesi, että kotipaikka on tiedossa. Asuimme Aili ja Antti Nuutilassa ja lehmät olivat lieassa omalla maalla jonkun matkan päässä, Pauli Kekki kertoo. Tukkipuita oli rakennuksia varten kaadatettu metsäyhtiön mailta kahden hehtaarin alalta jostain Lylysmäen suunnalta läheltä Matti Hyrkkään taloa. Puut sahattiin Myllynkulmalla. – Ensin tehtiin navetta karjaa varten ja siihen talli. Karjakeittiössä oli pata ja kiuas, että saatiin saunassa käydä. Naskalin Toivo oli saanut pienen tilan Kanteenmaasta ja häntä isä pyysi rakentamaan. Toivo oli hirveän hyvä ja tarkka kirvesmies. Juuri Toivo Naskali on jäänyt elävästi Pauli Kekin mieleen ja varmaan Toivolta hän sai kipinän myös siihen, että myöhemmin Kekki rakensi itsekin useamman talon ja muun muassa kuivureita. – Ilman muuta meidät mukulatkin opetettiin siellä töihin. Kun olin Toivon apuna, hän sanoi monta kertaa: ”Pauli, kerran tie ja kahest´ katso. Sen olen aina muistanut ja sitä noudattanut”. Elettiin pula-aikaa ja rakennustarpeistakin oli huutava pula. – Kaikki rakennustöistä tulleet lastut keräsin poltettavaksi. Kun asuinrakennuksen kivijalkaa valettiin, me lapset tikutimme pruukin sekaan kiviä, koska sementistä oli puutetta. Valun jälkeen meidän hommaksi jäi sementin hierominen pois laudoista petkeleellä, naulojen irrottaminen laudoista ja naulojen suoristaminen. Loppuvaiheessa sain kyllä jo sitten käteeni vasarankin, Pauli Kekki naurahtaa. ”Siinä sivussa” hän kävi myös Koskioisten kansakoulua. Opettajan oli Elli Lindfors, jonka avulla Pauli Kekki sai kirittyä puutteellisia opintojaan kiinni. Kansakoulu, jatkoluokat ja rippikoulu jäivät hänen opilliseksi sivistykseksensä. Elämä opetti sitten varmaan koulua enemmän. Armeijassa tuli oppia lääkintämieheksi. Hän kävi myös Rajakoulun ja toimi puolisentoista vuotta rajavartijana. Punkalaitumelle paluun jälkeen Kekki oli Huuhanmäen leipomon leipäkuskina, ajoi linjaautokortin ja ajoi muun maussa Tammisen Hannun linja-autoja. Urjalan kunnallakin töitä tuli tehtyä yli 17 vuotta. Nykyisin Pauli Kekki viettää seniorin elämää Urjalassa. Vaikka terveys on välillä reistaillut, polkee mies edelleen kotonaan hankkimaansa kuntopyörää vetreänä pysyäkseen. Päältä päin virkeää miestä katsellessa ei uskoisi, millaisia ankaria vaiheita hän on lapsuudessaan joutunut kokemaan. Pauli, Viljo ja Martti Kekki yhteiskuvassa äitinsä kanssa ennen lähtöä sotalapseksi Ruotsiin. Kuva Pauli Kekin kotialbumista. Ruotsista paluun jälkeen Kekin veljeksistä otettiin yhteiskuva myös isän kanssa. Kuva Pauli Kekin kotialbumista. Pauli Kekin todistus vuoden 1947 syyslukukaudelta Koskioisten kansakoulusta.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 12 – N:o 51-52 – 2024 Kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta! Hyvää joulua & Onnea vuodelle 2025! Männistön Sora Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Ritva ja Mikko Rasi Sukulaiset ja ystävät Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Sirpa ja Risto Ristimäki Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! Kaija ja Martti Suoranta Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2025! kaikille toivottaa Taksi Joonas Savikko P. 045-6171558 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ritva Koivula Kiitämme kaikkia yhteistyötahoja kuluneesta vuodesta. Toivotamme Hyvää joulun aikaa & kaikkea hyvää vuodelle 2025! LC Punkalaidun/Fiina Joulu vanha, ikuinen aina yhtä kultainen, kaunis, herkkä, hempeä, pyhä, lämmin, lempeä. Joulun ajan odotusta, hyvän joulun toivotusta ! Ompelimo Misa Leppoisaa joulua ja onnekasta vuotta 2025! Merja “Memmu” Pulakka Lapsen lailla jouluun kulje, kuusen luona silmät sulje. Muista joulut entiset tiedän että hymyilet. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta! Toivottaa asiakkailleen hyvää joulua ja lämmintä uutta vuotta! www.heatfactory.fi p. 044 9770 641 Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Parturi-Kampaamo Tuula 02-7670220 (Ensi vuonnakin sopimuksen mukaan.) Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025! Ihanaa joulunaikaa ja terveyttä vuodelle 2025 toivottaa Hoiva-ja kotipalvelu Mari Oras perheineen Hyvää Joulua! Sanna ja Juha perheineen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Lahja Niemelä Kiikkumäen tilalla järjestettiin ensimmäisen adventin aattona joulumarkkinat. Viime vuonna oli mitä talvisin, mutta tällä kerralla säiden haltija ei suosinut. Jouluista tunnelmaa vanhan tallin vintiltä ja myyntikojuista löytyi silti runsain mitoin. Joulumarkkinat levittäytyivät Kiikkumäessä tallin vintin lisäksi pihapiiriin ja päärakennukseen. Myyntipöydistä löytyi muun maussa runsaasti jouluisia leivonnaisia, käsitöitä, tekstiilejä ja erilaisia koristeita, koreja, hunajatuotteita, kananmunia tai vaikkapa punkalaitumelaista naudanlihaa. Joulupukkikin vieraili hämärtyvässä illassa ilahduttamassa etenkin perheen pienimpiä mutta miksei myös aikuistakin myyjäisväkeä. Jouluista tunnelmaa Kiikkumäessä Toimitus Kiikkumäen tallin vintillä pääsi virittäytymään joulun tunnelmaan. Myytävänä oli runsaasti erilaisia tuotteita. Joulupukki kyseli Sami Ylösmäeltä, onko tämä ollut kilttinä vuoden mittaan. Emilia Vahasalo ilahdutti kävijöitä joululauluilla. ja valoa ja valoa vuodelle 2025! vuodelle 2025! Rauhallista Rauhallista joulua joulua Linda Lähdeniemi Linda Lähdeniemi Linda Lähdeniemi
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 13 Takuuvarma merkki lähestyvästä joulusta ovat Pohjoisseudun koulun joulumyyjäiset. Tänä vuonna ne järjestettiin jo hyvissä ajoin 24. marraskuuta. Myyjäisiä suosi tällä kertaa talvinen keli ja osittain sen siivittämänä tunnelmaan oli lähtenyt mukaan runsaasti väkeä. – Myytävää oli paljon, mutta kaikki tuotteet menivät jälleen kerran kaupaksi nopeasti. Kerätyillä varoilla koulun oppilaat pääsevät jälleen retkille. Kevätretken lisäksi retkeilemme myös ennen joulua, kertoo koulun rehtori Elina Poutala. Koulunväen lisäksi myyjäisten onnistumisessa suuri merkitys on oppilaiden vanhemmilla. He olivat Poutalan mukaan olleet tälläkin kerralla ahkerina. – Vanhemmat ovat tehneet ahkerasti myytäviä tuotteita ja auttoivat lisäksi myyjäisissä huolehtien myyntityöstä, kahviosta, puuron valmistuksesta, makkaran paistosta, liikenteen ohjauksesta ja arpajaisvoittojen luovutuksesta. Oppilaiden kanssa teimme koulussa myyjäisiin myös runsaasti myytävää ja he osallistuivat itsekin myyjäisissä myyntityöhön. Poutala kiitteleekin kaikkia myyjäisten onnistumiseen vaikuttaneita. – Tätä on parhaimmillaan yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Mitäpä olisikaan Punkalaitumella joulu ilman perinteisiä Pohjoisseudun koulun joulumyyjäisiä? Asiakkaita kuluneesta vuodesta kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle 2025! K-Huoltopiste Toimitus Pöydät tyhjenivät nopeasti Pohjoisseudun koulun myyjäisissä Jalasjoen Nuorisoseura talolla laulettiin joululauluja ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Joululaulujen esilaulajana toimi Oili Mölsä, joka kertoi samalla kappaleiden historiasta. Mölsä oli valinnut laulettavaksi jouluisia lauluja, joita ei normaalisti juurikaan kuule erilaisissa kauneimpien joululaulujen tapahtumissa. Toki mukaan mahtui myös tuttuja kauneimpiakin Jalasjoella joululaulujen äärellä joululauluja. Kun joululaulut oli laulettu, siirryttiin nauttimaan joulupuurosta ja kahvista. Toimitus Pohjoisseudun koulun joulumyyjäiset sujuivat tälläkin kertaa hienosti retkikassaa kartuttaen. Kuva: Elina Poutala. Oili Mölsä laulatti joululauluja Jalasjoen Nuorisoseuran talolla. Hyvää joulua ja Hyvää joulua ja vauhdikasta vuotta 2025! vauhdikasta vuotta 2025! Kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille! Kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille! Arttu Lähdeniemi ja Valtteri Niekka Arttu Lähdeniemi ja Valtteri Niekka 040 542 3131 040 542 3131 KUNNANTALO ON SULJETTU 23.12.2024 1.1.2025 KIRJASTO JA ASIOINTIPISTE SULJETTU 23.12.2024-6.1.2025. OMATOIMIASIOINTI ON KÄYTÖSSÄ. Veikeää joulua ja riemukasta uutta vuotta! TERVEISIN KOKO KUNNAN VÄKI
Torstaina joulukuun 19. päivänä 14 – N:o 51-52 – 2024 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2025! Fysioterapia Loposen Lapasesta Lääkäri Tuula Vatanen Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2025! Ritva Uutto Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja ystäville! Tuula, Seppo, Juha ja Jukka Jussila Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025! Antenniasennus Kari Lehtinen perheineen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kanteenmaan Nuorisoseura Punkalaitumen naisyrittäjät julkaisivat äänestyksen jouluisista näyteikkunoista järjestämässään Pietarinaukion Joulunavauksessa su 24.11. ja elvytti näin uudestaan vanhan perinteen jouluisista näyteikkunoista. Aikoinaan tämä oli hitti, jota jopa odotettiin, joka jostain syytä jäi, mutta nyt on herätelty uudestaan. Naisyrittäjät halusivat tuoda väriä ja iloa pitäjälle sillä, että saisimme mahdollisimman paljon näyteikkunoita koristeltua ja sitä kautta väriä ja loistoa synkän sävyiseen loppuvuoteen. Saimme käyttöömme tyhjien toimitilojen näyteikkunoita, joita sai käydä koristelemassa sellaisetkin yhdistykset ja yritykset, joilla ei ole omaa näyteikkunaa. Tämä sai hyvän vastaanoton tänä vuonna. Osallistujia tuli kaikkiaan 26 kappaletta. Ikkunoita on monenlaisia ja ympäri pitäjää. Löytyy myös yksi terassi ja jäätelökioski. Ikkunoita saa äänestää 6.1.2025 asti. Äänen voi jättää kirjastolla ja K-Supermarket Pourulla paperisena tai spostilla ompelijantaivas@gmail.com. Eniten ääniä saanut ikkuna palkitaan ja yksi äänestäjistä arvottaan myös palkinnon saajaksi. Näyteikkunoita on melkein koko kylänraitin matkalla. Tulee hyvä ulkoilulenkki, kun käy ihastelemassa ikkunoita. Koska tämä herätti kovasti kiinnostusta, niin varmasti tämä järjestetään myös ensi vuonna, eli nyt kaikki jo miettimään uusia suunnitelmia ikkunoita varten. Teksti: Mallu Saarinen Jouluiset näyteikkunat Maatilamajoitus Saarisen Mallu ja Jouko toivottaa kaikille Rauhaisaa Joulun Aikaa Sukulaiset, ystävät ja naapurit Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Raija Yli-Parri Kaarina Niemelä Sukulaiset, tuttavat ja ystävät Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025! Hyvää ja rauhallista Joulua teille sukulaiset ja ystävät! Toivottaa Leila ja Taavi Rauhaisaa joulun aikaa ja paljon onnen hetkiä vuodelle 2025! Toivottelee: Aila ja Jorma Suonpää Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Eila ja Tuomo Reunanen Jouluikkunoista voi bongata vaikkapa komeat porot. Tontut ovat pääosassa Mr. Parturin jouluikkunassa. Joulupukki tähyilee, ovat lapset olleet kilttejä. Kodikas jouluikkuna torin laidalla.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 15 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Toivotamme kaikille maanomistajille ja seuramme jäsenille sekä yhteistyökumppaneillemme Rauhaisaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2025! T P.S. Muistathan riistan joulurauhan jouluaattona ja joulupäivänä. Jalasjoen Metsästysseura ry toivottaa Rauhallista Joulua sekä Onnea vuodelle 2025! Riistan joulurauha 24.-25.12.2024. Joulu hiljainen, joulu lämpöinen ilo pienoisen sekä aikuisen, vie tunnelmaan nyt tutuimpaan, tonttuihin saa taas uskomaan! Kiitos yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025! Heikki Jonkka perheineen Punkalaitumen Metsästysseura toivottaa kaikille maanomistajilleen ja jäsenilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Muista riistan joulurauha 24.-25.12.2024. Kanteenmaan Metsästysseura toivottaa kaikille maanomistajilleen, jäsenilleen, kyläläisille ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Riistan joulurauha 24.-25.12.2024. Terveisiä eduskunnasta Kohti Amerikan mallia ”Kokoomuspoliitikko ehdottaa vapaaehtoistyötä museoiden auki pitämiseksi”, ”Pirha lopetti ikäihmisten lehtitilaukset, järjestö riensi hätiin”, ”Kaavaillut säästöt uhkaavat ajaa teattereita konkurssiin”. Tällaisia otsikoita on saanut lukea paljon viime aikoina. Valtion säästötoimet näkyvät ja kuuluvat kaikkialla. Ymmärrettävästi rahankäyttöä on priorisoitava mutta periaatteellinen keskustelu nyt tehtävistä päätöksistä on jäänyt sivuun. Väitän, että nykyinen hallitus on ajamassa Suomeen niin sanottua Amerikan mallia. Yhteiskunnan roolia ajetaan alas samaan aikaan, kun yksityiset firmat käärivät osansa valtion rahoista. Tehtäviä siirretään yksittäisille ihmisille ja hyväntekeväisyysjärjestöille. Valtion tehtäväksi tulee jälleen perinteinen köyhäinhoito, kuten oli ennen pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntymistä. Samaan aikaan hallitus on päättänyt myydä omistuksiaan lentokenttiä pyörittävästä Finaviasta, VR:stä sekä Postista. Kaikki nämä ovat keskeisiä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Kataisen hallituksen Caruna-sotkuja ei pitäisi toistaa. Amerikan mallin piirteitä näkyy erityisesti sosiaalija terveyspalveluissa. Julkisen soten kehittämisen sijaan hallitus korottaa merkittävästi yksityisen puolen Kela-korvauksia vastoin asiantuntijatietoa. Tutkimukset osoittavat, ettei malli ole vaikuttavaa rahankäyttöä eivätkä hoitojonot juuri lyhene. Hallitus leikkaa sotejärjestöiltä valtavasti, mikä ilman yksityisiä lahjoitusvaroja vaikuttaa esimerkiksi turvakotien tai nuorten mielenterveystyön toimintaan. Kulttuurisektorilla jättileikkaukset johtavat siihen, että raha sanelee, minkälaista kulttuuria tuotetaan ja minkälainen kulttuuriperintö tulevaisuuden sukupolville jätetään. Yksityistä rahaa tarvitaan ehdottomasti, mutta en voi hyväksyä kulttuurin kehittämistä pelkästään sen varaan. Hallitus puolustaa toimiaan “pakolla” ja “välttämättömyydellä”. Tällä teorialla varmasti suurituloisten veronkevennykset ja kaljan verotuksen keventäminen olivat aivan pakollisia toimia. Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ei ole hyysäämisen, himoverottamisen tai holhouksen maksimointia. Se on ahkeruuden, turvallisuuden ja aidon mahdollisuuksien tasa-arvon puolustamista. Puolustaminen näinä aikoina tarkoittaa myös julkisesta taloudesta huolehtimista. Taloudellisesti vaikeina aikoina meidän ei kannata kuitenkaan hajottaa sitä hyvää, minkä varaan Suomi on rakennettu. En halua Suomea, jossa kalliit vakuutukset vievät leijonanosan palkasta eikä julkinen terveydenhuolto toimi. Haluan Suomen, jossa panostetaan osaamiseen, kulttuuriin ja huoltovarmuuteen verovaroillamme eikä pelkästään hyväntekeväisyydellä. Jouni Ovaska Kansanedustaja (kesk.) Tampere Tekemistä riitti nuorille ja vanhoille Joulunalus on täyttynyt pitäjässä monenlaisesta eri ikäryhmille suunnatusta tekemisestä. Punkalaitumen päiväkodin lapset viettivät jouluista iltaa talonpoikaismuseo Yli-Kirran mäellä. Navettaan oli katettu glögija piparkakkutarjoilu, jonne siirryttiin Punkalaitumen teatterikerhon järjestämän tonttupolun jälkeen. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys piti puolestaan viime viikolla myyjäisiä torin laidalla. Tarjolla oli monenlaisia käsitöitä ja leivonnaisia. Kävijöitä riitti ja myyntipöytien tuotteet tekivät kauppansa samoin pihalla paistetut muurinpohjaletut ja makkarat. Punkalaitumen seurakunta ja 4H Punkalaidun järjestivät lapsille ja nuorille seurakuntatalossa Lucian lystit perjantaina 12.12. Lysteillä pääsi leipomaan pullaa ja pipareita. Salissa oli mahdollisuus askarrella erilaisia koristeita ja olipa kävijöillä mahdollisuus ratkoa ongelmia myös pulmahuoneessa. Toimitus Joona, Otso ja Iivari leipoivat pipareita Lucian lysteillä seurakuntatalossa. Päiväkodin lapset pääsivät rosvojahtiin tonttujen kanssa Yli-Kirran kuutamoisella mäellä. Kuva: Mari Nieminen. Eläkeliiton joulumyyjäisissä oli tarjolla niin käsitöitä kuin leivonnaisiakin.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 16 – N:o 51-52 – 2024 Vaikka ravintosuositukset muuttuvat, on perinteinen joulukinkku edelleen vakiovieras suomalaisten joulupöydissä. Vastikään tehdyn tutkimuksen mukaan noin 80 % suomalaisista aikoo jouluna syödä kinkkua, mutta vastaavasti neljäsosa ei tiedä, miten kinkku oikeaoppisesti paistetaan. – Kinkun paistossa on niin monta tyyliä, kuin on kokkiakin, naurahtaa Metsärannan Lihan lihamestari Jyrki Konttori. Hänen mukaansa onnistuneen joulukinkun lähtökohtana on laadukas possun liha. – Ehdottomasti possun on oltava stressivapaata. Konttori muistuttaa, että joulukinkkuja on kaupasta saatavilla niin pakastettuina kuin tuoreina. – Omasta mielestäni tuoreella kinkulla onnistuu paremmin. Kannattaa muistaa myös, että joissain kinkuissa on suolaliuoksessa mukana erilaisia lisäaineita. Metsärannan harmaasuolattu kinkku on lisäaineeton. Kun sopiva kinkku on valittu, on keskityttävä lämpötiloihin. Ensinnäkään kinkkua ei saa laittaa uuniin jääkaappikylmänä saati sisältä jäisenä. – Sisälämpötilan on hyvä olla kymmenisen astetta. Olen kuullu, että kinkkuja paistetaan myös routapaistien tapaan eli kinkku laitetaan uuniin jäisenä, mutta itse suosin perinteistä paistoa, Jyrki Konttori kertoo. Uunin lämpötila on oltava myös sopiva. – Ehkä selkein kompastuskivi on, että uuni on liian kuuma ja liha liian kylmää. Silloin nesteet valuvat lihasta ulos. Joulukinkun paisto-ohje Metsärannan tapaan – Paista joulukinkku uuniritilällä ilman paistopussia kinkun nahkapuoli ylöspäin. Laita ritilän alle vuoka tai pelti keräämään paistonesteet kastiketta varten sekä suojaamaan uunia. Uunin alimmalle tasolle laitetaan uunipelti, jossa on koko paistamisen ajan vähän vettä. – Kuumenna uuni 125-asteiseksi ja laita kinkku vasta kuumaan uuniin. – Käytä apuna paistomittari, joka kiinnitetään lihan paksuimpaan kohtaan. Kinkku on mehevä, kun sisälämpötila on 75 astetta ja ylikypsän ystäville sisälämpötila saa olla 80 astetta. – Kun kinkku on paistanut, anna sen jäähtyä. Mikäli kinkkuun haluaa kuorrutuksen, poistetaan verkko ja nahka. Sivele kinkun pintaan sinappia ja ripottele pinnalle kerros korppujauhoja. Kuorruta kinkkua 250-asteisessa uunissa, kunnes pinta saa kauniin värin. – Paistonesteestä voi tehdä kerman ja punaviinin kanssa makoisan kastikkeen. Näillä ohjeilla pitäisi olla hankala epäonnistua. Juha Aro Kotija hoivapalvelu Katariina Sydämet sykkiköön rakkauden kieltä, olkoon kotinne tulvillaan Jouluista mieltä. Konekorjaamo Viitasaari Oy Siivouspalvelu Raili Viitasaari kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista UuttaVuotta! Raili kiittää asiakkaitaan jäädessään eläkkeelle 1.1.2025. Toivotamme Hyvää Joulua kaikille asiakkaillemme sekä menestystä vuoteen 2025! Laitumen Kumi ja Laitumen Taksi Valoisaa Joulun Aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Leena Vanha-Kuitti MTK-Punkalaidun kiittää jäseniään menneestä vuodesta ja toivottaa HyvääJoulua ja menestystä vuodelle 2025! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja asiakkaille! Antti Jussila Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tuula Siltanen Tunnelmallista joulunaikaa ja kaikkea hyvää vuodelle 2025! Jouluterveisin Arja-Leena ja Heikki Lehtonen Lihamestarin vinkit joulukinkun paistamiseen Metsärannan Lihan lihamestari Jyrki Konttori esittelee harmaasuolattua kymmenkiloista joulukinkkua. Punkalaitumen Osuuspankki järjesti avoimet ovet pari viikkoa sitten, joiden kuluessa saattoi tutustua pankin uusittuihin tiloihin. Asiakkuusneuvoja Nina Peltola esitteli omaa työskentelytilaansa paikalle poikenneille kahvinjuonnin lomassa.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 17 Punkalaitumelaiset Pihla Kivelä ja Oskari Vähä-Jaakkola saivat kunnian osallistua pääministeri Petteri Orpon lapsille tarkoitetulle itsenäisyyspäivän vastaanotolle Helsingin Oopperatalossa 4.12. Juhlaan osallistui yli 500 lasta eri puolilta Suomea. Lasten itsenäisyyspäivän juhlan järjestävät yhteistyössä valtioneuvoston kanslia, MLL ja Lapsiasiavaltuutettu. Tällä kertaa järjestelyissä olivat mukana myös Suomen kansallisooppera ja Suomen kansallisbaletti. Pihla kertoo, että pääministeriä kättelemään asteltiin punaista mattoa pitkin. Kättelyn jälkeen oli vuorossa päivänavaus. – Yllätysesiintyjänä oli Mirella. Hän esitti neljä biisiä, jonka jälkeen avautui suolainen buffet ja vähän ajan päästä karkkibuffet. Siihen oli isot jonot, Pihla kertoo. Lapsille järjestettiin yhteinen ohjelmahetki, jossa tehtiin erilaisia tanssiliikkeitä. Pihla kertoo katselleensa myös oopperakissa-laboratorion esityksen. – Kaiken kaikkineen Oopperatalon juhlassa oli kivaa, summaa Keskuskoulun 4.-luokalla oppilaana oleva Pihla Kivelä. Pohjoisseudun koulun 4.-luokalta itsenäisyyspäivän juhlaan osallistui Oskari Vähä-Jaakkola. Kuten muutkin vieraat, myös hän pääsi kättelemään pääministeriä. – Ruuaksi oli ranskalaisia ja kanaa. Sen jälkeen oli vapaata kuljeksintaa ja erilaisia tehtäväpisteitä, Oskari kertoo. Hän pääsi pelailemaan juhlassa myös juontajana toimineen Christoffer Strandbergin kanssa Totta vai tarua -peliä. Juha Aro Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025! Hannele ja Jorma Leppänen Kaikille tutuille Punkalaitumella Hyvää Joulua ja kiitos kuluneista vuosista! Marjatta Naskali Kiitän asiakkaitani kuluneesta vuodesta Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Metalli-Asennus Saarinen Kiitän asiakkaitani ja toivotan Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Martta Haavisto Kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille! Toivotamme kaikille Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kuljetus ja vapaa-aikapalvelut Nieminen & Honkala Ompelijantaivas toivottaa kaikille Oikein Hyvää Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Jenni Kiitos asiakkailleni kuluneesta vuodesta. Toivotan Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ! Ompelimo Kirsi Nieminen Rauhallista Joulun aikaa & toivoa vuodelle 2025! Parturi-kampaamo Sanna Sanna, Johanna, Elsa, Emilia ja Tiina RR-kopio Hyvää Joulua ja Onnea ja Menestystä vuodelle 2025! Kirsti ja Reijo Rantanen Terveisiä eduskunnasta Kilpailukykyä vahvistetaan työmarkkinauudistuksella Perinteiseen tapaan eduskunnassa säädetään joulun alla syksyn tärkeimmistä lakiesityksistä. Työmarkkinoilla paikallinen sopiminen päätettiin jo viime viikolla ja vientivetoinen palkkamalli päätyy ratkaisuun jouluviikolla. Nämä molemmat uudistukset ovat keskeisiä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Paikallista sopimista on Suomessa tehty kymmeniä vuosia. Se tarkoittaa sitä, että liittotason työehtosopimuksissa erikseen sovitaan mistä asioista ja millä reunaehdoilla voidaan sopia paikallisesti. Joustavuutta TES:eihin on jätetty, koska yritystasolla parhaiten tiedetään miten työt kannattaa järjestää ja esimerkiksi minkälaista työaikamallia käytetään. Tähän asti paikallinen sopiminen on kuitenkin ollut mahdollista vain järjestäytyneille yrityksille ja lähinnä vain ammattiliittoon luottamusmiehen kanssa. Pienille ja keskisuurille järjestäytymättömille yrityksille TES on määrännyt yleissitovuuden avulla vain velvoitteet, ei vastaavia oikeuksia. Nyt tämä muuttuu eduskunnan päätöksellä. Jatkossa sopia saavat kaikki yritykset ja työntekijöiden edustajana sopijana voi olla luottamusmiehen sijasta tai rinnalla myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu. Paikallisella sopimisella on kiistatta parannettu työn tuottavuutta ja siten kilpailukykyä. Nyt tämä mahdollisuus on kaikilla yrityksillä. Kyse on siis isosta muutoksesta, joka on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Samalla haetaan kuitenkin joustavuutta pkyrityksiin, joiden kilpailukyky ja tuottavuus vahvistuvat. Suomen Yrittäjät ovat ajaneet tätä muutosta vuosikymmeniä. Nyt se toteutuu. Vientivetoinen palkkamalli tarkoittaa, että viennin kilpailukyky huomioidaan palkankorotuksia tehtäessä. Se on välttämätöntä, koska Suomen BKT:sta 40 prosenttia tulee viennistä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on jo pitkään ollut voimassa järjestelmä, jolla viennin kilpailukyky on palkkaneuvottelussa turvattu. Sitä on tavoiteltu vuosikymmeniä myös Suomessa, mutta siinä ei ole onnistuttu. Hallituksen esityksessä kyse on sovittelujärjestelmän kehittämisestä siten, että valtakunnan sovittelija voi paremmin puolustaa viennin päänavausta. Esitys siis tukee sovittelijan työtä, ei vaaranna sitä. Sopimusvapaus toki säilyy eli osapuolet voivat jatkossakin tehdä TES:ejä keskenään kuinka haluavat. Näin pitääkin olla, koska toimialojen tilanne vaihtelee. Lisäksi julkisen sektorin sisällä palkankorotuksia voidaan kohdistaa työvoimapula-aloille, kuten Ruotsissa on tehty ja samalla myös palkkatasa-arvo on parantanut. Arto Satonen Työministeri Kansanedustaja (kok.) Sastamala Pihla ja Oskari pääministerin vieraina Oskari Vähä-Jaakkola ja Pihla Kivelä pääsivät osallistumaan pääministerin itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingin Oopperatalossa. Kuva: Tero Vähä-Jaakkola.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 18 – N:o 51-52 – 2024 Joulun aikaa rauhaisaa, toiveikasta vuotta alkavaa! Parturi Tarja Hieroja Raija Kahvila-ravintola Moguli Paulin Kauppa Amelié www.peltosiemen.fi Peräniityn tila Punkalaidun ja Huittinen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025 asiakkaillemme, tuttavillemme ja naapureille! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme toivottaa Punkalaitumen Hake Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hilkka ja Aulis Asiakkaitani kuluneesta vuodesta kiittäen toivotan kaikille Paavo Toivonen Taksikyyti kurvaa kotona asuvat mummot ja pappat, keskiiältään noin 90 vuotta, liikuntahallille syyskuun alusta marraskuun puoliväliin. Puheensorina on kova, kun parhaimmillaan 18 ikiliikkujaa kokoontuu kunnan mahdollistamaan liikuntaryhmään. ”Taas tavattiin ja voimaharjoitukset voivat alkaa.” Nilkkapainot paikoilleen Vertaisvetureiden käsien mahdollistamana ja puolen tunnin ohjattu harjoitus toteutuu. Sitä ennen on kävelty hallia ympäri huoletta liukastumisesta, kompastelusta ja tuulen tuiverruksesta. Lopputestaukset sen kertovat – säännöllinen lihasvoiman harjoittelu näkyy parempina tai säilyttävinä tuloksina, vaikka ikää ja muitakin vastoinkäymisiä tulee koko ajan lisää. Nämä iki-ihmiset kertovat kotona selviytyneensä luottavaisemmin, kun kaatumisen pelko on hellittänyt, jalka on noussut paremmin kynnysten yli ja autoon mennessä. ”Tätä lisää”, kuului toivomus viimeisellä kerralla, kun tämä 11. harjoituskerta saatiin tehtyä. Toive heitettiin kunnanjohtaja Tiina Pelkoselle ja hyvinvointisuunnittelija Päivi Paijalle, jotka tulivat seuraamaan viimeistä kokoontumista. Kaikki me hallissa mukana olleet päätimme, että kyllä se tarvittava raha jostain löytyy ensi vuodellekin, vaikka sponsoreita kyselemällä. Siihen saakka nämä ikiliikkujat harjoittelevat annettujen ohjeiden mukaan kotona, mutta sehän ei ole aina yksin tehtynä niin tehokasta ja mieluistakaan, kuin ryhmässä tehty ohjattu liikunta ja sen kertovat myös tutkimukset. Sosiaalisuus on myös yksi osa mielen liikuntaa. Teksti: Mallu Saarinen Rauhallista Joulua ja Turvallista Vuotta 2025! Joulu on lämmön ja ystävyyden aikaa Kotiriihen Pesula Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! Ikiliikkujat liikuntahallissa Vertaisveturit ovat järjestäneet senioreille voima-tasapainoharjoituksia liikuntahallissa hyvin tuloksin. Kuva: Mallu Saarinen. Hirvenjuoksijat ovat maanantaisin harjoitelleet ulkokauden päätyttyä kirjaston alakerrassa. Syyskausi päätettiin muutama viikko sitten harjoituskilpailuihin. Treenit jatkuvat jälleen kevätpuolella tähtäimessä ensi kesän kisat. Harjoituskilpailuihin viimeisellä kerralla osallistuivat Viljo, Sulo ja Roosa Ilvesmäki, Juho ja Olga Astala, Peetu Poutala, Aada ja Erika Mahnala, Otto Männistö, Santeri Koskinen, Veikka Komu, Tuomas Niemelä, Tuukka ja Touko Mäkelä, Anna, Anni, Oskari, Valtteri ja Vilhelmi Vähä-Jaakkola. Hirvenjuoksijoiden syyskausi päättyi Toimitus Hirvenjuoksusta on tullut monen lapsen ja nuoren harrastus Punkalaitumella. Kuvassa viimeisiin harjoituskilpailuihin osallistuneet. Kuva: Päivi Vähä-Jaakkola.
Torstaina joulukuun 19. päivänä 2024 – N:o 51-52 – 19 Taikayöntie ry haastaa muita Taikayöntien varren yhdistyksiä, yrityksiä ja asukkaita mukaan Taikayöntien loppiaistulet -tempaukseen, joka järjestetään loppiaisena 6.1.2025 klo 16–20. Toiveena on, että Taikayöntien varren asukkaat ja toimijat valaisisivat tien reunan, kuten oman portin tai tienvarren, ulkotulilla, jätkänkynttilöillä, lyhdyillä, lampuilla ja heijastimilla. Tavoitteena on järjestää matalan kynnyksen yhteisöllinen tempaus, johon voivat kaikki osallistua. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2024 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355 (pvp+mpm) . Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.9.2024 Etusivu..............1,05 e/pmm 1-väri 1,15 e/pmm 4-väri 1,25 e/pmm Muut sivut........0,95 e/pmm 1-väri 1,05 e/pmm 4-väri 1,15 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 25,5 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2024: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Toimitus 1. Mukava antaa ja mukava saada 2. Tekee lahjat, auttaa Joulupukkia 3. Pohjanpalot, Kalevan valkeat, Ruijan tulet 4. Punajuuri-porkkana-suolakurkkusalaatti 5. Olkija joulu-. 6. Neljä joulua edeltävää sunnuntaita 7. Hevosen perässä talvisäällä 8. Seppeleen toinen nimi 9. Rasiassa oleva suklaamakeinen 10. Hiljaa helkkäilee 11. Tuikkii taivaalla ja kuusen latvassa 12. Kaunistaa pihaa sekä tuo iloa pikkulinnuille 13. Joulunaikaan ikkunalaudalla 14. Koristellaan aatoksi Hoivakoti Pakarin asukkaiden Joulukalenteri Luukku 19 Punkalaitumen Kunnon Turkka Nieminen menestyi viikonloppuna Imatralla Baltic cupin ampumahiihtokisoissa. Lauantaina kisailtiin lyhennetty normaalimatka (12,5 km ja 4 ammuntaa), jossa sijoituksena oli M22 sarjassa toinen sija. Sunnuntaina kisailtiin pikamatka (10 km ja 2 ammuntaa), jossa Turkka saavutti komeasti voiton puhtaalla nolla-ammunnalla. MLL Perhepeuhula joulutauolla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Kerhotoiminta Kerhot jäävät joulutauolle ja alkavat viikolla 2 tai 3. Ti 7.1. klo 16–18 EL:n kuntosalivuoro Pakarilla Ke 8.1. klo 13 Laula, leiki ja liiku vanhustentalojen kerhohuoneella To 9.1. klo 13–15 Karaoke kirjastolla Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Talviuinti perjantaisin ja sunnuntaisin klo 16–20. Uusi vuosi alkaa liikunnallisesti uudistuneen nimen pohjalta; seniorien liikuntatunti (entinen hallikävely) ke 8.1. klo 11 liikuntahallilla. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11 –14, ke klo 11 –14 ja to klo 13 –16. Puh. 044 979 3780. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30– 15. Kirpputori avoinna ti klo 14 –18, to ja la 10 –14. Kulmakamarilla pe 20.12. glögitarjoilu klo 10-15. Kinkunsulatusjumppa to 2.1.2025 klo 14.30. Terveyspiste avoinna ti 7.1. klo 1114 Kulmakamarissa. Puh. 041 3186 650. Ystävä-kerho jatkuu 14.1. LC Punkalaidun Kokoontuminen ke 15.1. klo 19 kahvila Myötätuulessa. Pirkanmaan Muistiyhdistys Jouluinen muistikahvila to 19.12. klo 10.00– 11.30 SPR:n Kulmakamari, Pihlajatie 1, Punkalaidun. Metsästysseura Haukka Riistakortit palautettava sihteerille 10.1.2025 mennessä. Pienpetokilpailuun voi osallistua vain ajoissa palautetulla riistakortilla. Pe 10.1. klo 10 Äijävirtaa KaruSellillä, SkipBo-pelit Ma 13.1. klo 16 Senioritanssit Keskuskoululla Ti 14.1. klo 10.30–12.00 Boccia-pelit liikuntahallilla Ke 15.1. klo 14.30–16.00 TarinaTupa SPR:n Kulmakamarilla. Pe 17.1. klo 10–11 Äijävirtaa keilaus Huittisten keilahallilla. Pe 17.1. klo 10 Käsityökerho KaruSellillä. Ma 20.1. klo 14 Kuukausikerho Pakarilla, teemana liikenneturva. Muu toiminta Su 5.1. klo 15 Joulun tähden -konsertti Punkalaitumen kirkossa. Ke 8.1. klo 9 Hallituksen kokoontuminen KaruSellillä. Kuntokorttien ja vapaaehtoistyön korttien palautukset 10.1. mennessä kukkakaupalle tai hallituksen jäsenille. Kerhovastaavat – toimittakaa vuoden 2024 raportit Reijolle 10.1. mennessä. Matkat Ke 5.2.2025 klo 13 Hovimäki-esitys Porin teatterissa. Lähdemme torilta klo 9.30, lounas Kokkikaksikossa. Maksun voi suorittaa yhdistyksen tilille tai käteisenä kukkakaupalle. Matka täynnä. www.elakeliitto.fi/punkalaidun Pe 21.3.2025 klo 13 Turun kaupunginteatterissa esitetään näytelmä Hildur. Katso lisätietoa sivuiltamme. Varaa paikkasi 20.1.2025. Hilkalta 040 5824 377. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Seurat toimivat Turkka Nieminen Baltic cupissa Punkalaitumen Kunno Turkka Nieminen nousi korkeimmalle korokkeelle sunnuntain pikamatkalla. Kakkosena oli Kalle Loukkaanhuhta ja pronssilla Eemi Naumanen. Toimitus Loppiaistulet syttyvät
Torstaina joulukuun 19. päivänä 20 – N:o 51-52 – 2024 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi toimitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehden tilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! Myös kesämökillä! 1 A & B Tilaaja Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Joulun ja vuodenvaihteen aukiolot: To 19.12. klo 8-12 Pe 20.12. klo 8-17 Ma 23.12. klo 8-12 Ti 24.12. – pe 27.12. suljettu Ma 30.12. – ti 31.12. klo 8-12 Ke 1.1. suljettu To 2.1. klo 8-12 Pe 3.1. klo 8-17 Ma 6.1. suljettu Hyvää joulunaikaa! METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747 info@metsarannanliha.fi www.metsarannanliha.fi Myydään pitovaikeuksien vuoksi Vihalaidassa vajaa 2 hehtaaria Ojalanpelto -nimistä maatalousmaata hyvään kotiin. Tiedustelut puhelimitse: 040 183 6840 NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 R a j a u l u o j a t si ll a h u a h ! 5 2 2 a tt o u v a tt u u ä ä v y O . n e e t h y t ä d i e m a ki a n u l u o j o u t , n i a v n e n i a lli m t u ll o is o u v il P e m m il o – ä s s e m ä d y s a j ä s s e l e i m e m m e si o t n ä ä t e d i s . a n a k u a k i a t ä ll e h ä l n e tt i M . ä t si e t h y n i a t o j n o ä lli e Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PUUTAVARA RAKENNUSTAVARA SISUSTUSTUOTTEET Punkalaitumentie 138, Huittinen Palvelemme ark. 8-17 ja la 9-13 Puh. 050 414 3260 puutavaraliikejuhasakari.com asiakaspalvelu@jspuu.com Meiltä tarvittavat materiaalit rakentamiseen, remontointiin ja sisustamiseen, sisälle ja ulos. Psst.. joulun aukiolojat näet facebook sivuiltamme. Kalusteet kylpyhuoneeseen, keittiöön ja eteiseen. Myös asennettuna Hyvän Palvelun kaupasta! Paas poiketen! LAITUMELAINEN jaossa Nesteellä ja Myötätuulessa. Liikkeet Punkalaitumella ja Sastamalassa kiinni 23. 29.12.2024 Hyvää joulua ja Rauhallista uutta vuotta Laitumen Sali Avoimet ovet la 21.12. ja su 22.12. klo 13-16, Kauppakatu 2. Kahvia ja arvontaa! Treenaamaan lauantaista alkaen, tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! www.laitumensali.fi Hyvää Joulua! Valaise valolla, tule tulille! Taikayöntien loppiaistulet 6.1.2025 klo 16–20 OMPELIMO MISA p. 040-558 3474 Mia Saari, Kirrankuja 2 KEILAUS, HOHTOKEILAUS, MINIGOLF, DARTS, BILJARDI , SNOOKER, RYHMÄRUOKAILUT, A-OIKEUDET www.huittistenkeilahalli.fi . info@huittistenkeilahalli.fi . 02 564 545 Loppuvuoden aukiolot: Ma 23.12. 10-24 (hohto 21-24) Ti 24.12. 10-13 Ke 25.12. 12-01 (hohto 16-01) To 26.12. 10-24 (hohto 16-24) Ti 31.12. 10-24 (hohto 16-24) 1.1. 13-21 Lintuparventie 6, 32700 Huittinen Joulupäiv än Keilis 25.12. Avoinna klo 12-01. DJ Maukka klo 20. Vapaa pääsy.