• Uutisja ilmoituslehti Torstaina syyskuun 2. päivänä N:o 35 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Punkalaitumen kunnanhallitus piti ensimmäisen kokouksensa 23.8. Kokouksessa päätettiin myydä Valtionkonttorilta saatu niin sanottu Alkasen kiinteistö. Huutokaupalla myydyn kiinteistön voittotarjous oli 13 000 euroa ja kunnanhallitus hyväksyi kaupan Aapo Myllyniemen kanssa. – Merkittiin tiedoksi Asukaskokemus-tutkimuksen tulokset. Kyselyn tuloksista on juttu toisaalla lehdessä. – Päätettiin pitää kunnanhallituksen kokoukset pääsääntöisesti kolmen viikon välein. – Päätettiin hyväksyä opetusja kulttuuriministeriön päätös kunnalle myönnettävästä opetusja kulttuuritoimen kokonaisrahoituksesta. Aiemmasta päätöksestä poiketen valtionosuutta maksetaan lisää 81 481 euroa johtuen aiemman päätöksen pohjana olleesta virheellisestä oppilasmäärästä. – Päätettiin, ettei kunta hae harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, koska sille ei ole perustetta. Kunta teki vuodelta 2020 941 000 euroa ylijäämää ja taseessa kertynyttä ylijäämää on lähes 4,2 miljoonaa euroa. Kunnan lainakanta on edelleen alhainen verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kuntiin. – Päätettiin valita kunnan hallintosääntötyöryhmään puheenjohtajana Linda Lähdeniemi sekä jäseninä Marja Wakkala, Harri Lumme, Sami Uutto, Tuija Ojala ja Oili Mölsä. Juha Aro Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Kaksikerroksinen asuintalo tuhoutui tulipalossa Oriniemessä viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Palon epäilleen saaneen alkunsa mikroaaltouunista. Pelastuslaitos sai hälytyksen hieman iltayhdentoista jälkeen. Talon asukas oli herännyt palovaroittimen ääneen ja havainnut, että keittiön mikroaaltouuni on tulessa. Asukas pystyi pelastautumaan oven kautta. Myös talossa olleet kissa ja koira pääsivät ulos palavasta rakennuksesta. Paloa oli sammuttamassa kymmenen Pirkanmaan pelastuslaitoksen yksikköä, mutta ensimmäisten yksiköiden saapuessa paikalla oli palo levinnyt jo niin, ettei rakennusta pystytty pelastamaan liekeiltä. Pirkanmaan Keskusta nimesi viime viikolla ensimmäiset ehdokkaat ensi vuoden tammikuussa pidettäviin aluevaaleihin ja linjasi lähtökohdakseen vahvat lähipalvelut joka kunnassa. Ensimmäisten nimettyjen ehdokkaiden joukossa on Linda Lähdeniemi Punkalaitumelta. Keskustalla on tavoitteena täysi oma ehdokaslista ja ehdokkaita joka kunnasta. Piirikokous nimesi ensimmäisellä kertaa yhteensä 27 ehdokasta. Alkasen kiinteistö myytiin Asuintalo tuhoutui tulipalossa Oriniemessä Linda Lähdeniemi ehdolle aluevaaliin
• Torstaina syyskuun 2. päivänä – N:o 35 – 2021 2 2.9. Ruut sanoi: ”Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään.” Ruut. 1:16. 3.9. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Room. 13:8. 4.9. Minä uskon, että saan yhä kokea Herran hyvyyttä elävien maassa. Luota Herraan! Ole luja, pysy rohkeuana. Luota Herraan! Ps. 27:13–14. 5.9. Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi: ”Minä ylistän sinua, Isä, Taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. – Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.” Matt. 11:25–30. 6.9. Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, ihanaa on virittää ylistyslaulu! Ps. 147:1. 7.9. Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon! Ps. 65:6, 9. 8.9. Hän antaa ravinnon kaikille luoduille. Iäti kestää hänen armonsa! Kiittäkää taivaan Jumalaa! Iäti kestää hänen armonsa! Ps. 136:25–26. Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 2. pnä syyskuuta 1921 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Rakkaamme Mikko Mikael LEHTONEN 20.10.1945 23. 7.2021 Onnellinen oli aikamme yhteinen, kultana välkkyy sarja muistojen. Kiitämme lämmöstä rakkauden ja turvasta käsivarsien. Pirjo Kristiina, Toni, Nessa ja Nette Marianne, Diego, Remo, Rene ja Ronja muut sukulaiset ja ystävät Pienet askeleet etsien käy. Missä on pappa, ei papaa näy? Onko hän kauan poissa, vai hetkisen vain? Sitä sydämet pienet ei ymmärrä lain. Nesse ja Netta Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Äiti, mummu ja isomummu Vappu Maria BERGGREN 15.1.1918 5.8.2021 Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Muistoissa elät keskellämme, säilyt aina sydämissämme. Rakkaudella muistaen Tapio Mia Mila, Mari, Miska Mikko ja Riina Pihla, Patrik Marjan jälkeläiset Jarmo ja Margit Veera ja Juuso, Waltteri, Viivi Minna Manu, Matilda, Amanda Sanna Heimo ja Pirkko Timo ja Paula Otso Janne ja Sari Paula ja Asko Teemu ja Auli Sofia, Joel, Leo Riikka ja Jani Elias, Rasmus Tuula Matti ja Anna Sisaret Kaarina ja Hanna sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 28.8.2021 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Vapun hyvästä hoidosta Hoivaja kotipalvelu Mari Orakselle. o.s. Mäkelä Su 5.9. klo 16 Iki-messu kirkossa. Syyskuu ja vuoden 2021– 2022 rippikoulu alkavat messulla. Paasikallio, Tasanen, Mäkinen. Välittömästi messun jälkeen on infotilaisuus rippikoulunsa aloittaville nuorille ja huoltajille. Paasikallio, Tasanen. Su 12.9. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. To 2.9. klo 18 Näyttämöltä urkuparvelle. Urjalan ja Punkalaitumen kanttorit, Katariina Vuorinen ja Sari Mäkinen, kokosivat urkukonsertin, jossa he soittavat uruilla tuttuja ja vähän erilaisiakin näyttämöja elokuvasävelmiä. Torstaina 2.9. konsertoidaan Punkalaitumella ja perjantaina 3.9. Urjalassa. Vapaa pääsy. Vuorinen, Mäkinen. To 2.9. Ei kirkkokuoron harjoitusta. Pe 3.9. Aamulenkki lähtee srktalolta klo 9.15. Pyykkö. Ke 8.9. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. Pyykkö. To 9.9. klo 11 alkaen Soppaa ja sämpylöitä. Srk-talon edustalla myydään jauhelihakeittoa ja sämpylöitä diakoniatyön hyväksi. Keittorasia 5 €, sämpyläpussi 4 €. Pyykkö. To 9.9. klo 14 Kirkkokuoro. Kirkkokuoron harjoitukset ovat syyskaudella jo iltapäivällä. Harjoitukset pidetään kirkossa, jossa pystytään olemaan väljästi. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot, Sari-kanttori, 040 8048 813. Pe 10.9. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Pappilassa. Sanan ja rukouksen illassa mukana seurakuntapastori Petri Paasikallio ja rukouspiiriläiset. Esirukousta ja yhteislauluja sekä sana vapaa. Pyykkö, Paasikallio. Su 12.9. Naisten saunailta. leirimajalla. Sauna on lämmin klo 15 alkaen. Luvassa myös iltapalaa, liikuntaa Leena Nikkasen johdolla sekä rentoa yhdessäoloa. Lopuksi hiljennymme pieneen iltahartauteen. Ilmoittaudu mukaan 5.9. mennessä: Leena Tasanen (040 8048 816, mielellään tekstiviestillä) ja kerro samalla mahdolliset ruoka-aineallergiasi. Saunailta järjestetään yhdessä Urjalan seurakunnan kanssa ja se on maksuton. Tasanen. Ma 13.9. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. To 16.9. klo 13 Kinkerit srktalolla. Tämän vuoden kinkeriaihe on Päivän rukoushetket. Kinkereillä ovat mukana Paasikallio, Mäkinen ja Pyykkö. Kinkerit Kuluvan vuoden kinkerit on siirretty pidettäväksi alkusyksystä. Jotta voimme kokoontua, olisi kinkeripaikan hyvä olla tilava. Yksityiskotien sijasta toivomme, että kinkereitä pidettäisiin esim. seuraavissa paikoissa: Haviokosken metsästysmaja, paikkakunnan nuoriseurojentalot ja Vapari. Muuttuvan työvoimatilanteen vuoksi olisi enemmän kuin toivottavaa, että kinkeripiirit yhdistäisivät voimiaan. Petri Paasikallio ja Sari Mäkinen ovat mukana kaikilla kinkereillä. Kinkeriaikoja voi varata kirkkoherranvirastosta 040 8048 819 tai Manu Löytty 040 8048 811. Kuollut: Vappu Maria Berggren 103 v. – Omenawarkaita on nyt syysöiden tultua jälleen alkanut liikuskella ihmisten puutarhoissa, joissa tekewät häwitystään ei ainoastaan wiede omenia waan wielä rikkoan ja repien puitakin. On perin surkuteltawaa, että etenkin meidän paikkakunnalla löytyy tawattoman henkilöitä jotka itse mielestään kulkewat rehellisen ihmisen kirjoissa, mutta kuitenkin harjoittawat tunnonwaiwatta omenawarkautta ja siten tekewät itsensä saman arwoiseksi kuin mikä muukin waras tahansa. Syynä moiseen käsitykseen on osaksi niiden paikkakuntalaisten menettely, jotka, kuten tawallista, jättäwät asian sillensä saatuaan omenawarkaan kiinni. Sellaiset henkilöt tekewät rikoksen koko yhteiskuntaa kohtaan, edistäen täten oikeuskäsitteiden höltymistä, warsinkin nuoriso Päivän sanat on kowin taipuwainen tällaisten käsitteiden omaksumiselle. Welwollisuutensa on täyttänyt se henkilö, joka mänätkin warkaudet ilmoittaa poliisiwiranomaisille, sillä muuten me emme ikinä pääse eroon moisista warkaista joista monestakin woi wähitellen koitua suur-rikollinen. Muuten olisi toiwottawa, että omenawarkaitten kiinniottoon käytettäisiin poliisikoiraa, joka on osoittanut siihen olewan wallan mainio etsijä ja poliisikoira lienee etsintään olewan helppo nykyään saada naapuripitäjästä jotensakin nopeaan. – Kowanlainen ukonilma käwi paikkakunnalla wiime tiistaita wastaan yöllä ja osaksi tiistaipäiwänäkin. Warsinkin tiistaita wastaan yöllä leimusiwat komeat salamat miltei lakkaamatta kaiken aamuyön. Wahinkoja ei ukonilma liene täällä saattanut, wettä sen sijaan tuli paikkapaikoin kelpolailla. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt Urjalan kirkkoherran, rovasti Auni Kaipian hoitamaan oman virkansa ohella Punkalaitumen seurakunnan kirkkoherran virkaa. ajalla 1.9.–31.12.2021 siten, että hänen viranhoidostansa 60 % kohdistuu Urjalan seurakuntaan ja 40 % Punkalaitumen seurakuntaan. Punkalaitumen seurakunta jäi ilman kirkkoherraa Irina Kaukisen irtisanouduttua virastaan ja hänen sijaisenaan toimineen Leena Sorsan siirryttyä Kylmäkoskelle. Urjalan kirkkoherra Aunia Kaipia osa-aikaisesti Punkalaitumelle
• Torstaina syyskuun 2. päivänä 2021 – N:o 35 – 3 Vanhustenkotiyhdistys perustettiin Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys perustettiin kunnantalolla pidetyssä kokouksessa 25.8. Yhdistyksen tarkoituksena on helpottaa paikkakuntamme vanhusten asumishuolia rakennuttamalla kirkonkylään vanhustenkoti, josta vanhukset saavat vuokrata itselleen kaikilla mukavuuksilla varustetun asunnon. Perustan kokouksen avasi kansanedustaja Saimi Ääri. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Niilo Ristimäki. Avatessaan Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistyksen perustavan kokouksen avasi Saimi Ääri totesi mm. että paikkakuntamme asukkaista on vanhuksia noin 15 prosenttia keskimääräisen vanhusten määrän ollessa maamme maalaiskunnissa 8 prosentin luokkaa. Viime vuonna vanhusten oloista tehdyn tutkimuksen mukaan moni vanhus asuu puutteellisissa oloissa. Vanhustentalo toisi heille helpotusta vanhusten pulmiin. Puhuja selvitteli myös talon rahoitusmahdollisuuksia sanoen, että sitä varten on saatavissa raha-automaattiyhdistykseltä avustusta sekä edullista lainaa Asuntohallitukselta. Asuminen vanhuksille tulisi tässä vuokratalossa edulliseksi sillä vuokran 35 markan ylimenevältä osalta maksaa kansaneläkelaitos asumistukea 80 prosenttia. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Koivula ja sihteeriksi Lea Jäkärä. Muutaman puheenvuoron jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys, joka ilmoitetaan yhdistysrekisteriin. Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt sekä valittiin johtokuntaan puheenjohtajaksi Niilo Ristimäki sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Saimi Ääri, Lea Jäkärä, Timo Junnila, Kauko Lehtonen, Ellen Kalliovaara ja Tuomo Vesterberg. Varajäseniksi johtokuntaan valittiin Niilo Mäkinen, Kaarina Somerio, Johannes Mölsä ja Urpo Hosia. Tilintarkastajiksi valittiin Pentti Simola ja Vilho Siivonen, varalle Matti Nevanpää ja Juhani Helariutta. Jäsenmaksuksi vahvistettiin kolme markkaa. Perustavan kokouksen jälkeen johtokunta piti järjestäytymiskokouksensa, jolloin yhdistyksen sihteeriksi valittiin Lea Jäkärä ja taloudenhoitajaksi Timo Junnila. Olen aina pitänyt syksystä. Koulun alun siivittämä siirtymä arkeen oli minusta jo pienenä tyttönä mukavaa. Samalla kun ilmassa alkaa tuoksua syksy, näinä päivinä monet nuoret aloittavat uusia vaiheita elämässään. Siinä, missä toiset vasta aloittavat koulunkäynnin, moni siirtyy peruskoulun jälkeisiin opintoihin tai niistäkin eteenpäin. Olen viime päivinä ajatellut näitä nuoria ihmisiä, joiden elämässä on alkamassa aivan uusi vaihe. Siihen saattaa liittyä muutto opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle ja uuden sosiaalisen elämän kuviot uusine ystävineen ja opiskelutovereineen. Nuoren ihmisen elämään liittyy usein valtavasti toiveita ja unelmia. Ne ovatkin valtavan tärkeitä, sillä ne pitävät elämää liikkeessä. Kulkeminen kohti omien haaveiden tai tavoitteiden toteutumista ei aina ole mutkatonta. Aina opiskelupaikka ei avaudu ensimmäisellä yrittämällä ja unelmat tuntuvat olevan tavoittamattomissa. Kannattaa muistaa, että perille on monta reittiä. Luin Kaarlo Sarkian runoa ”Älä elämää pelkää”. Runo alkaa sanoilla: ”Älä elämää pelkää, älä sen kauneutta kiellä. Suo sen tupaasi tulla.” Minulle tuo runo puhuu elämän arvostamisesta. Vanhoihin ei ole syytä jäädä kiinni eikä estää hyvien asioiden saapumista elämään. Runossa on yhtäaikaisesti toinenkin puoli. Se puhuttelevalla tavalla muistuttaa, että elämä on hauras. ”Älä koskaan sano: tämä on iäti minun.” Runossa kuvataan elämän arvoa tässä ja nyt, sillä mitään varmuutta huomisesta ei meillä kenelläkään ole. Silti erityisesti nuoren ihmisen elämää saa sävyttää vahva tulevaisuudenusko. Elämässä on paljon tavoittelemisen arvoisia mahdollisuuksia. Kun pysähdyt ajattelemaan omaa elämääsi, miten tarkkaan olet voinut suunnitella elämäsi polkua? Kuvittelemme pitävämme asiat tiukasti omissa käsissämme. Kuitenkin elämässä tapahtuu paljon asioita, jotka eivät ole omassa varassamme. Jumala on jo kasteessa luvannut pitää meistä huolta elämämme kaikkina hetkinä. Yhä Hän pyytää, että saisi tarttua käteemme ja johdattaa elämäämme. Jumalan tahto on, että ottaisimme vastaan elämän lahjat ja rakkauden. Meitä kutsutaan luottamaan siihen, että Jumalan suunnitelma meidän elämäämme varten johtaa meitä oikeaan. Voisimmepa luottaa siihen, että Jumala johtaa meitä sinne, missä sydämemme syvimmät toiveet täyttyvät. ”Sinun puoleesi minä käännyn, osoita tie, jota kulkea.” Syksyn tuoksut siivittävät elämässäni siirtymistä uusiin tehtäviin. Kuten pienenä tyttönä olin innoissani syksyn mukanaan tuomista vaiheista, näin olen jälleen. Lämmin kiitos punkalaitumelaisille kuluneesta vuodesta ja Jumalan siunausta teille kaikille! Leena Sorsa vs. kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta Vox Populi, Vox Dei SANA SINULLE Älä elämää pelkää Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 2. pnä syyskuuta 1971 Vapun muistoksi Vappu Maria Berggren (o.s. Mäkelä) syntyi 15.1.1918 Punkalaitumen Pärnänmaassa. Hänen vanhempiensa Amanda ja Eevert Mäkelän perheeseen syntyi kaikkiaan 12 lasta. Vapun lapsuus oli poikkeuksellinen. Hänen äitinsä Amandan vanhemmat, Vapun mummu ja pappa, olivat kasvattaneet jo viisi lasta lähes aikuisiksi, kun halusivat vielä noin 60-vuotiaina jonkun Mäkelän pienokaisista elämänsä iloksi ja kasvattilapseksi. Valinta osui Vappuun. Kahden tai kolmen vuoden ikäisenä hän on mennyt kasvamaan isovanhempiensa luokse Peltolanimiseen taloon, joka tosin ei ollut kaukana, alle kilometrin päässä synnyinkodistaan. Jossain vaiheessa tiedostaessaan oikean kotinsa olevankin siellä vajaan kilometrin päässä, hän totesi eräänä talvena: ”Mää meenkin kotio sitten kun tulee kesä”. Tuli kesä ja Vappu oli sitä mieltä, että ”Mää meenkin kotio sitten kun tulee talvi”. Niin kuluivat kesät ja talvet toistensa perään ja aina olivat pikku-Vapun aatokset paluusta kotiin samat. Sitä paluuta ei tapahtunut koskaan. Hän on siis lähtenyt maailmalle nuorempana kuin harva meistä. 6-vuotiaana Vappu meni läheiseen kouluun, jota kävi supistettuna noin neljä vuotta. Mieliaineita koulussa olivat laskento ja historia, erityisesti vuosilukujen muistaminen. Rippikoulun jälkeen tuli aika jatkaa jo varhain alkanutta matkaa maailmalle. Häntä ei olisi haluttu vielä päästää, mutta Vappu halusi hankkia omaa rahaa. Matka suuntautui Pärnänmaan sivukylältä Punkalaitumen silloiseen keskustaan, Mäenpäähän. Siellä oli suurehko talo, jossa oli kauppa, kahvila ja leipomo. Taloa ja liiketoimintoja pitivät Konstantin ja Maria Berggren. Vapulle syntyi työsopimus lähinnä kahvila-apulaiseksi ja myös asuminen samassa talossa oli mahdollista. Tämä tapahtui vuonna 1935 hänen ollessaan 17-vuotias. Samassa talossa kun elivät ja asuivat, Vappu ja talon oma poika Valde tutustuivat hyvin toisiinsa ja ystävystyivät. Kuuden vuoden kuluttua kahvilatöidensä aloittamisesta Vappu vihittiin avioliittoon Valden kanssa itsenäisyyspäivänä 1941. Sillä kertaa jäi luvattu lehmäkin saamatta (lisäpalkkioksi luvattu lehmä kymmenen vuoden palveluksen jälkeen), mutta tulihan sentään sen sijalle talon oma poika. Matka maailmalle jatkui. Tuore aviopari muutti Valden isoveljen Adolfin luokse Karkkilaan, jossa tällä oli kauppa. Naapuripitäjä Pusulasta löytyi aika pian myynnissä oleva aloitetun talon sokkeli, jolle rakennettiin kohtalaisen tilava kaksikerroksinen talo. Taloon avattiin myös kahvila. Sodan pitkittyessä syveni elintarvikepula. Ensin loppui kahvi, sitten sokeri, leipomoja einestuotteet sekä juomat. Pidä siinä sitten kahvilaa, kun ei oikein mitään elintarvikkeita ollut. Kahvila muuttuikin pian evakkoperheen asunnoksi. 1940-luku kului Pusulassa, jossa perheeseen syntyi kolme lasta: kaksi poikaa ja yksi tyttö. Paluu Punkalaitumelle tapahtui vuoden 1950 keväällä Valden lunastettua äitinsä kuoltua entisen kotitalonsa. Tilalla harjoitettiin pienviljelystä ja sen ajan tavan mukaan myös kotieläinten kasvatusta. Myös Vapun nuoruudessa menetetty palkkiohaave omasta lehmästä toteutui. Siitä tuli hänelle tärkeä elinkumppani, hyvä ja uskollinen ystävä, parhaiden ihmisten luokkaa. Punkalaitumella perheeseen syntyi vielä kaksi tyttöä. Lasten kasvettua isoiksi Vappu hakeutui 50-vuotispäivänsä kynnyksellä ompelukurssille, joka johti hänet ulkopuoliseen ansiotyöhön aina eläkeikään asti. Sen jälkeen hänelle tärkeä paikka oli keinutuoli nykyisessä isokamarissa, siinä entisessä kahvilatilassa, johon hän astui ensi kerran 1935. Vapun elämässä ja olemuksessa oli ikään kuin jotain pyhää, ikään kuin se ei aina olisi tästä itsekkyyden ja itsekeskeisyyden leimaamasta nykymaailmasta. Tässä itsekeskeisyyden nykymaailmassa ihmistä mitataan usein kovilla ulkoisilla arvoilla, rahalla ja sillä paljonko hänellä on omaisuutta, missä asemassa hän on ja paljonko hänellä on valtaa. Sen sijaan ihmisen henkisten ominaisuuksien piiriin kuuluvat asiat – elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa, toisten huomioonottaminen ja auttaminen, nöyryys elämän ja meiltä salatun kuoleman edessä ovat VAINAJIA viime kädessä elämää ylläpitävää ja säilyttävää sydämen sivistystä. Näillä inhimillisyyden sisäisillä, pehmeillä arvoilla mitaten äitimme Vappu nousee erittäin korkealle. Vappua kaipaamaan jäivät lapset, kymmenen lastenlasta ja 17 lastenlastenlasta. Kiitos äiti, että olit meille lapsillesi ja jälkeläisillemme antanut elämän ja olemme saaneet olla kanssasi. Meille jälkipolville olet äitinä, mummuna ja isomummuna, kuin hyvyyden ja elämän kauneuden ikoni. Teksti: Vapun lapset Tapio, Heimo, Paula, Tuula Metsien sienisato on tänä syksynä ollut poikkeuksellisen runsas. Kuvan lähettäjä löysi 25 cm korkean jättisienen Haviokoskelta. Sienen suurta kokoa ihmettelevät myös koirat Sulo ja Emmi. Punkalaitumelaiset ovat sanoneet painavan sanansa kotikunnastaan Taloustutkimuksen tekemässä Asumiskokemus 2021 -kyselyssä. Kyselyn tulokset eivät välttämättä ole suuri yllätys, mutta kuten elinvoimaluotsi Aki Mikkola toisaalla lehdessä toteaa, kunnallishallinto voi niistä ottaa onkeensa. Hienoa on huomata, että punkalaitumelaiset ovat elinympäristöönsä tyytyväisiä. Meillä on viihtyisää ja turvallista. Arki sujuu. Suinkaan kaikki eivät ole valmiita muuttamaan pois paikkakunnalta ja moni olisi valmis suosittelemaan Punkalaidunta asuinpaikaksi. Huonoja puoliakin on. Niitä on joka kunnassa. Ne me kaikki tiedämme tutkimuksen tuloksia lukematta. Tutkimuksen tulokset ovat laajat. Siksi on heitettävä pallo kunnan suuntaan, että sillä olisi nyt mahdollisuus parantaa tiedotustaan, joka ei saa hyvää arvosanaa tutkimuksessa, ja järjestää kuntalaisille ”debriefing”. Näin halukkaat saisivat mahdollisuuden perehtyä tuloksiin.
• Torstaina syyskuun 2. päivänä – N:o 35 – 2021 4 Juha Aro Punkalaitumen kunnanhallitus teki kokouksessaan 23.8. melkoisen määrän henkilövalintoja. Kunnan henkilöstöjaosto: Pj. Seppä Matti, vpj. Wakkala Marja. Jäsen Madekivi Sirkka. Kuntaliiton vaalipiirikohtaiset kuntapäivät: Lähdeniemi Linda. SASKY koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous: Seppä Matti. Yhtiökokousedustajat Huittisten Puhdistamo: YliParri Juha. Kiinteistö Oy Pietarinvirasto: Routsi Terttu. Kiinteistö Oy Puistokoti: Kouvo Markus. Kuntien Tiera Oy: Wakkala Marja. Kuntarahoitus Oy: Lähdeniemi Linda. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy: Peltomäki Antti. Monetra Pirkanmaa Oy: Mölsä Oili. Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy: Kouvo Markus. Sarastia Oy: Lähdeniemi Linda. Sastamalan Tukipalvelu Oy: Peltomäki Antti. Satapirkan Sähkö Oy: Lähdeniemi Linda. Tuomi Logistiikka Oy: Ojala Tuija. Yhdistysten kokoukset Joutsenten reitti ry: Lähdeniemi Linda. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: Korhonen Tapio. Punkalaitumen Museoja kotiseutuyhdistys ry: Uutto Sami. Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys ry: Lähdeniemi Linda. Suomen Vesilaitosyhdistys ry: Korhonen Tapio. Tampereen Yliopistoyhdistys ry: Asa Arto. Turun Punkalaidun-seura ry: Lähdeniemi Linda. Vehkajärven suojeluyhdistys ry: Routsi Terttu. Muut luottamustoimet Ehkäisevän päihdetyön työryhmä: Wakkala Marja. Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta ELPO: Lähdeniemi Linda ja Peltomäki Antti. Haukankosken kiinteistöjen jatkokäytön työryhmä: Lähdeniemi Linda, Prihti Ari, Yli-Parri Juha, Nousiainen Jani, Wakkala Marja ja Mikkola Aki. Maaseutuhallinnon yhteistyöryhmä: Törmä Martti. Monetra Pirkanmaa Oy:n neuvottelukunta: Mölsä Oili. Nuorisovaltuuston kummivaltuutettu: Lähdeniemi Linda. Panssariprikaatin Pirkanmaan aluetoimiston kutsuntalautakunta: Lumme Harri. Punkalaitumen Lanupe -työryhmä (lapset, nuoret, perheet): Kankaanranta Maria. Punkalaitumen Osuuspankin osuuskunnankokoukset: Karunen Timo. Sarastia Oy:n neuvottelukunta: Lähdeniemi Linda. Sataopiston ohjausryhmä: Pihlajamaa Marju ja Ojala Tuija. Tuomi Logistiikka Oy:n neuvottelukunta: Ojala Tuija. Vanhusneuvosto: Karunen Timo ja Madekivi Sirkka. Yksityisteiden tiekuntien kokoukset: Karunen Timo. Konserniohjaus Huittisten Puhdistamo Oy: Lähdeniemi Linda. Kiinteistö Oy Pietarinvirasto: Ojala Tuija. Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy: Lähdeniemi Linda, Seppä Matti, Lumme Harri, Korhonen Tapio ja Wakkala Marja. Toimielimet Kasvatusja hyvinvointilautakunta: Wakkala Marja. Tekninen lautakunta: Seppä Matti. Rakennusvalvontajaosto: Madekivi Sirkka. Kunnanhallituksen henkilövalinnat Asumiskokemus 2021 -tutkimus ei sisällä suurta draamaa Viihtyvyyteen tyytyväisyyttä, vetoivoimaa puuttuu Taloustutkimus Oy toteutti Punkalaitumen kunnalle Asukaskokemus 2021 -tutkimuksen, johon puhelinhaastattelussa vastasivat sekä vakituiset asukkaat että vapaa-ajanasukkaat. – Tutkimuksen tuloksissa ei ole suurtaa draamaa, mutta ne ovat hyvä työkalu päättäjille kuntastrategian päivityksessä, sanoo elinvoimaluotsi Aki Mikkola. Jos peruspunkalaitumelaisittain aloitetaan heikkouksista, molempia vastaajaryhmiä yhdistää se, että he eivät koe Punkalaidunta vetovoimaiseksi. – Samaa mieltä olivat myös yrittäjät Yrityskokemus 2021 -tutkimuksessa, sanoo Aki Mikkola. Hän tosin muistuttaa, että kunnassa on lähiaikoina tehty töitä vetovoiman lisäämikseksi muun muassa somekampanjoinnilla ja tässä on saavutettu myös tuloksia. Toisena selkeänä heikkoutena on Mikkolan mukaan, ettei yksikään kolmesta vastaajaryhmästä pidä kunnan viestintää ja tiedottamista riittävänä. Tämä nousee vastauksissa kehittämiskohteeksi. Tiedon saamisessa ihmiset tuntuvat luottavan edelleen tilattaviin lehtiin. – Itse olen tuloksia analysoinut sen verran, että vastaajaprofiilien perusteella kriittisimmin Punkalaitumeen suhtautuvat taajamassa yksin asuvat miehet. Viihtyisä ja turvallinen Tutkimuksessa selvästi positiiviseen kategoriaan nousee monia asioita. Näistä suurimmat ovat Punkalaitumen viihtyvyys ja turvallisuus sekä ihmisten kokemus omasta hyvinvoinnistaan. – Myös arjen asioiden tunnetaan sujuvan. Sekin nousee esiin, että meillä on runsaasti mahdollisuuksia vapaa-ajan tekemiseen. Kunnan koetaan myös panostavan lapsiin ja nuoriin, Aki Mikkola toteaa. Korona-aikaan liittyen Punkalaitumen kunta saa toiminnastaan erittäin hyvän arvion. Kokonaistyytyväisyydessä mitattuna arvosanan 9–10 kaikista vastanneista antaa 37 %. Tutkimuksen otos on vakituisten asukkaiden osalta sata ja vapaa-ajan asukkaiden osalta 33 vastaajaa. – Tutkimuksen tulosten kannalta on hyvä, että tutkimus on ammattilaisten tekemä. Tietoon voi luottaa. Kunnan kannalta iso kysymys on, mihin kaikkeen se voi vaikuttaa, koska kaikkeen emme vaikuttaa voi. Kunta ei voi esimerkiksi tuottaa yksityisen sektorin palveluita, mikäli kuntalaiset pitävät niitä liian vähäisinä, huomauttaa Aki Mikkola. Hyvä kuva mielipiteistä – Satunnaisotantana sata puhelinhaastattelua antaa kyllä hyvän kuvan kuntalaisten mielipiteistä. Tulokset ”kyllääntyvät” jo muutaman kymmenen haastattelun jälkeen, sanoo tutkimuksen suorittaneen Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. Hänen mukaansa tulokset myös ovat pääpiirteittäin linjassa verrokkiryhmän kuntien kanssa. – Tulokset ovat hieman heikompia palvelujen saatavuuden sekä arjen asioiden hoitamisen osalta. Myös verotuksen katsotaan olevan kovempaa kuin muualla. – Verrokkiryhmää paremmat tulokset Punkalaidun saa etätyön tekemisen edellytyksissä ja lasten ja nuorten kasvuympäristöstä. Töyrylän mukaan Punkalaitumella suhtauduttiin myönteisesti haastattelukysymyksiin vastaamiseen. – Asukastutkimuksiin vastaaminen on suosittua. Asia koetaan tärkeäksi. Kieltäytymisiä ei tule paljon ja ihmiset ovat kiinnostuneita antamaan palautetta. He haluavat vaikuttaa myös tällä tavalla. Elinvoimaluotsi Aki Mikkolan mukaan asukaskysely antaa päättäjille työkalun kuntastrategian päivittämiseen.
• Torstaina syyskuun 2. päivänä 2021 – N:o 35 – 5 Punkalaitumen kirkkoherrana vuodesta 2016 toimineen Irina Kaukisen ja tämän sijaisuutta viimeisen vuoden ajan hoitaneen Leena Sorsan läksiäisjuhlaa vietettiin kirkossa sunnuntain jumalanpalveluksessa. Samalla siunattiin käyttöön seurakunnan uusi kastemekko, jossa punkalaitumelaisuus henkii vahvana. – Tämän jumalanpalveluksen kaikkia teemoja yhdistää ajatus kutsusta. Vaikka tiet nyt vievät muuallle, Kristuksen kutsu käy meille vahvana, totesi Leena Sorsa alkusanoissaan. Hänen mukaansa myös käyttöön siunattu Outi-Leena Uotilan varta vasten Punkalaitumen seurakuntaa varten suunnittelema ja tekemä kastemekko on merkki kutsusta Jumalan yhteyteen. Sunnuntaina vietetty lähimmäisen pyhä puolestaan kutsui lähimmäisen rakastamiseen. Yhteisen saarnan pitäneet Leena Sorsa ja Irina Kaukinen muistelivat omia vahvoja kutsun hetkiään. – Nuoresta pyhäkoulunopettajasta ja isosesta kutsu on johdattanut minua. Koin myös Punkalaitumelle tulon vahvana kutsuna. Se oli iso askel, joka aloitti uuden elämänvaiheen. Kun Jumala on tähän asti kutsunut, hän kantaa myös tästä eteenpäin, kuvaili Irina Kaukinen. Leena Sorsa siunasi seurakunnan uuden kastemekon. – Kun mekko päätettiin hankkia, halusimme, että siinä näkyy punkalaitumelaisuus ja oma kirkkomme. Sen vuoksi mekko on väriltään luonnonvalkoinen ja siinä on myös kultaa. Mekon tähtikuvio on sama kuin kirkon katossa ja kuivausliinasta löytyy risti, joka samanlainen, mitä kirkon penkkien päädyissä. – Mekko on mahtava, koska siitä löytyy kaksi suurta Taivaan symbolia: tähti ja risti. Siitä näkyy Jumalan valtava anteeksiantamus. Se edustaa myös rukouksen kehää, totesivat Irina Kaukinen ja Leena Sorsa. Läksiäisjuhla oli koottu vahvasti musiikin ympärille, kuten hyvin sopiikin kahden kirkkoherran musikaalisuuden tietäen. Musiikkia esittivät molemmat kirkkoherrat ja kanttori Sari Mäkinen sekä kitarasäestyksestä vastannut Tapio Kananoja. Lisäksi seurakunnan kirkkokuoro lauloi. Myös seurakuntalaiset pääsivät mukaan musiikkiin virsissä ja uskontunnustuksessa. Musiikissa säestysinstrumentteina toimivat pianon, urkujen ja kitaran lisäksi melodika, pyykkilauta, ukulele ja djembe-rumpu. Jumalanpalveluksen toteuttamiseen esirukoilijoina osallistuivat seurakunnan työntekijät Jaana Pyykkö, Leena Tasanen, Leena Nikkanen ja Petri Paasikallio. Tilaisuuden jälkeen juotiin kirkkosalissa kahvit, joista vastasi kahvila-ravintola Jessica. Läksiäisiään viettäviä Irina Kaukista ja Leena Sorsaa muistettiin monin tavoin. Seurakunnan luottamushallinnon lisäksi muistolahjoja ja -kukkia ojensivat seurakunnan työntekijät, kirkkokuoro sekä lauluryhmä Wallattoman miehet. Seurakunta sai uuden punkalaitumelaishenkisen kastemekon Kirkkoherrojen tiet vievät muualle, kutsu säilyy vahvana Juha Aro Seurakunnasta pois lähteviä kirkkoherroja Irina Kaukista ja Leena Sorsaa muistettiin monin tavoin läksiäisjumalanpalveluksessa. Leena Tasanen esitteli Outi-Leena Uotilan suunnittelemaa ja toteuttamaa seurakunnan uutta kastemekkoa kirkossa. Jumalanpalveluksessa musiikkia esittivät muun muassa Tapio Kananoja, Sari Mäkinen ja Irina Kaukinen. Leena Sorsa ja Irina Kaukinen pitivät yhteisen saarnan, jossa käsittelivät omaa kutsumustaan hengelliseen työhön. Sen he totesivat edelleen vahvaksi.
• Torstaina syyskuun 2. päivänä – N:o 35 – 2021 6 Punkalaitumen Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten valmistuneet oppilaat järjestivät luokkakokouksen talonpoikaismuseo Yli-Kirralla edellislauantaina. – Vuonna 1971 meitä valmistui 35 yhteiskoulusta ja täällä paikalla meitä on 22. Hyvä luokkahenki on säilynyt puoli vuosisataa, eikä montaakaan sellaista oppilasta ole, joka ei olisi ainakin kerran näihin kokouksiin osallistunut, kertoo Kalevi Karvanen. Puoli vuosisataa sitten valmistuneet järjestivät ensimmäisen luokkakokouksen, kun valmistumisesta oli kulunut 43 vuotta. Ensimmäinen kokous pidettiin KokkonKodalla. – Täällä museolla olemme katselleet vanhoja koulukuvia ja suunnitelleet seuraavaa luokkokousta Espanjan reissun merkeissä parin vuoden päähän. Savusaunakin on lämpimänä, Karvanen kertoo. Myös entiseltä luokanvalvojalta Eila Kokilta (Ahokunnas) tuli luokkakokoukseen tervehdys. – Emme me ehkä niitä kaikkein kilteimpiä oppilaita olleet, mutta ilmeisesti Eilalle jäi meistä hyvät muistot. Vaikka kai sitä kouluvuosina kaikennäköisiä kolttosia tuli tehtyä, naurahtaa Karvanen. Hänellä, samoin kuin luokkakaverilla Seija Uusi-Kouvolla, oli sormessaan luokkasormus muistona kouluvuosista. – Nykyisin me kaikki taidamme jo olla eläkkeellä. Kyllä Punkalaitumen Yhteiskoulu antoi varmasti hyvät eväät elämää varten. Sellainenkin tunne oli, että meistä välitettiin. – Yhteiskoulu oli 50 vuotta sitten arvostettu juttu. Se toimi tuolloin yksityisenä kouluna, jossa oli lukukausimaksu ja ruokailukin oli maksullinen, Kalevi Karvanen kertoo. Punkalaitumen Golf juhlisti 30-vuotista toimintaansa juhlakisassa 21.8. – Vuosien aikana kentällä on pelaamassa ja toimintaa kehittämässä ollut valtava määrä ihmisiä. Kiitoksen ansaitsevat myös hyvät yhteistyökumppanit, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Pouru avajaissanoissaan. Punkalaitumen Golfin jäsenmäärä on tällä hetkellä 180. – Golfin harrastajamäärät ovat pysyneet vuodesta toiseen lähes samana. Korona-aikana laji on ollut niitä harvoja, jotka eivät ole rajoituksista kärsineet, Pertti Pouru sanoo. Hänen mukaansa yhdistys on myös kehittänyt määrätietoisesti omaa toimintaansa ja yhdeksänreikäistä kenttäänsä. – Pelattavuutta ja turvallisuutta on paranneltu. Alkuvuosina kenttää leikattiin työnnettävällä ruohonleikkurilla. Nyt konekantaakin on saatu lisättyä. KIubirakennusta on sitäkin paranneltu rakentamalla sisä-wc ja liittymällä kunnan vesijohtoverkkoon. – Jäsenistöstä löytyy hyvin talkoohenkeä. Kenttä on tällä hetkellä ison ja pienen kentän välimuoto, jossa pisimmät väylät ovat 500 metriä, Pouru kertoo. Golf on kuntoilua Yksi 30-vuotiskisaan osallistuneista oli Jari Lähde. Hän kertoo pelanneensa Punkalaitumen kentällä golfia jo yli 20 vuoden ajan. – Innostuin lajista serkkuni ansiosta. Aloitin pelaamisen, kun hän asui täällä Punkalaitumella, Lähde kertoo. Hän kuvailee golfin olevan itselleen sopiva kuntoilulaji. – Viime aikoina liikunta ollut tärkeämpi asia, kuin lyöntimäärät. Tämä kenttä on kiva. Sopivan kokoinen lajin harrastamiseen, Jari Lähde summaa. Golffarit ovat reilua porukkaa Anna-Liisa Korvenpää on pitänyt Punkalaitumen Golfin klubitalolla kahvilaa jo 17 vuoden ajan. – Olen tykännyt hirveästi tästä hommasta ja saanut vuosien varrella monia hyviä ystäviä. – Golffarit ovat reilua porukkaa. Joukkoon sopii mukaan ja uudet kasvot otetaan helposti mukaan sakkiin, Korvenpää kuvailee. Hän on huomannut, että moni on saanut golfin peluusta pitkäaikaisen harrastuksen. – Nuoria on tietysti vähemmän mukana, vaikka muutamat ovat pikkunassikkana aloitettua harrastusta jatkaneet. – Kyllä tästä kentästä on 30 vuodessa tullut osa Punkalaidunta. Moni muualle muuttanut on ottanut kesätavaksi tulla pelailemaan kavereiden kanssa tutulle kentälle, Anna-Liisa Korvenpää sanoo. Juhlakisan tulokset Punkalaitumen Golfin 30-vuotisjuhlakisa pelattiin scramblena. Kenttä kierrettiin ysisarjaa lukuun ottamatta kahteen kertaan, jolloin pelattavia reikiä tuli 18. Nelihenkisen joukkuekisan voittivat Eljas Rantamäki, Jari Lähde, Henri Pouru ja Markku Nieminen. Toiseksi sijoittuivat Sami Viljanen, Kirsti Mäkelä, Henri Prihti ja Päivi Kaukonen ja kolmanneksi Kalle Vuori, Tarmo Jalonen, Pertti Pouru ja Tapio Tervemäki. Neljänsiksi tulivat Jouko Rintala, Reijo Korpela, Into Hietalahti ja Ossi Tapioharju. Ysisarjassa pelasivat Tarja Hietalahti ja MarjaLeena Kasari. Hyvä luokkahenki kantanut puoli vuosisataa Juha Aro Punkalaitumen Yhteiskoulusta vuonna 1971 valmistuneet kokoontuivat Yli-Kirralla. Luokkakokouksessa suunniteltiin muun muassa luokkaretkeä Espanjaan. Kuva: Arvi Wilpola. Seija Uusi-Kouvon ja Kalevi Karvasen nimettomissä olivat kouluaikoina hankitut luokkasormukset. Pelaajamäärät pysyneet hyvällä tasolla vuodesta toiseen Juha Aro Juhlakisan voittajajoukkueen Markku Nieminen, Henri Pouru ja Eljas Rantamäki seuraavat Jari Lähteen puttausta. Punkalaitumen Golfin puheenjohtaja Pertti Pouru toivotti pelaajat tervetulleiksi juhlakisaan ja antoi tarvittavat ohjeet kisan läpivientiin.
• Torstaina syyskuun 2. päivänä 2021 – N:o 35 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Pitäjänseudun kyläyhdistys järjesti perinteisen petankkiturnauksen Vartiolassa 21.8. Turnaukseen otti osaa kuusi joukkuetta, jotka pelasivat ensin alkusarjan, minkä jälkeen neljä parasta joukkuetta ratkoi paremmuutensa mitalipeleissä. Jatkopeleihin pääsivät Pullerin joukkue ( Asko Känkänen, Matti Känkänen ja Jari Korhonen), Kuraset ( Mika Savikko, Petteri Savikko ja Joonas Savikko), Kaapinkosken Kuula ( Kari Lehtiö, Henna Lehtiö ja Timo Välimaa) sekä Eläkeliitto ( Pentti Rautava, Hanna Laakso ja Matti Seppä). Tiukan kultaottelun voitti tällä kertaa Kuraset. Hopeaa sai Pulleri ja pronssia Kaapinkosken Kuula. Näin komea kiertopalkinto matkasi vuodeksi uusiin käsiin. Kiertopalkinnon on lahjoittanut Heimo Berggren. Punkalaitumen Metsästysseuran vuosikokous pidettiin 8.8. Haviokosken majalla. Kokouksen avasi puheenjohtaja Tuomas Laurila ja kokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden jäsenten muistolle. Vuosikokouksessa puhetta johti Juha Aro ja sihteerinä toimi Timo Suonpää. Kokous hyväksyi vuoden 2020 tilit ja toiminnan sekä kuluvan vuoden toimintaja talousarvion. Johtokunnan erovuoroisina jäseninä valittiin uudelleen Matti Raitala ja Juha Yli-Parri. Toiminnantarkastajiksi valittiin Tero Vähä-Jaakkola ja Hannes Rasi. Kokous hyväksyi palkkiot ja jäsenmaksut sekä liittymismaksut ja majan vuokramaksut. Samoin valittiin seuran edustajat ulkopuolisiin toimielimiin. Päätteeksi suoritettiin arvonta pienpetoja saaliiksi saaneiden kesken. Arvonnassa voittivat Matti Raitala, Tuija Suonpää ja Pauli Suonpää. Vuosikokouksen jälkeen järjestettiin seuran kesäkokous, jonka puheenjohtaja Tuomas Laurila nuiji päättyneeksi muutamassa minuutissa. Illan päätteeksi ammuttiin seuran mestaruudet metsästystrapissa. Tiukan kisan voitti Timo Suonpää 24 osumalla. Sijat 2– 4 ratkottiin tasatilanteessa. Kakkoseksi sijoittui Tuomas Laurila 21 (+3) osumalla ja kolmanneksi Matti Raitala, 21 (+2). Kisaan osallistui 15 jäsentä. Matti Roukan prognoosi Viime lehdessä Matti Roukka kirjoittaa otsikolla ”Martti Mölsän alakulo”. Vastaavasti ex-puheenjohtaja ja ex-ulkoministeri Timo Soini on julkaissut elämäkertansa kirjassaan ”Yhden miehen enemmistö” värikkäästä ja vaiherikkaasta urastaan. Elämäkerrassaan ja IS:n haastattelussa Soini ei halua katua mitään tai pyydellä anteeksi. Soini toteaa, ”minun elämäni ei ole menneisyydessä. Olen nähnyt katkeria entisiä poliitikkoja. Historiassa ei muutu mikään”. Tai ”minun varmaan pitäisi olla naama riipuksessa ja kärsivän näköinen. Voin fyysisesti paremmin, henkisesti melkein yhtä hyvin kuin ennen”. Soinin mukaan hänellä on ollut tapana pyytää ihmisiltä anteeksi kasvotusten, jos hän on heitä loukannut. Myös Soinin poliittinen ura kesti 40 vuotta, vaikka hän on minua kymmenen vuotta nuorempi. Minä ehdin hankkia ammatin ennen poliittisen uran alkua. Se kantaa edelleen, vaikka olen osittain eläkkeellä. Omalta osaltani minulle ei jäänyt mitään hampaankoloon eikä mitään anteeksipyydettävää. Poliittisen urani päättyminen oli jo ratkaistu keväällä 2017 kuntavaaleissa, jolloin ilmoitin kysymyksessä olevan viimeiset kuntavaalit, eikä siihen vaikuttanut mitenkään puolueen hajoaminen kesällä 2017. Miksi Matti Roukka sitten kirjoittaa otsikkoon alakulo, vaikka olen sidonnaisuuksista vapaa ja tunnen olotilani huojentuneeksi? Matti näkee syvemmälle ja osittain avaa sen tekstissään, koska tunnen huolta kuntamme tulevaisuudesta. Kuten hän kirjoittaa, kunnassamme vallitsee ”pysähtyneisyyden tila”. Mahdollisuus kehittää kuntaamme tapahtuu vuoropuhelulla kunnan, päättäjien ja yrittäjäjärjestön kesken. Tämä yksinkertainen keino on unohtunut ja kaikessa vedotaan koronaan. Kirjoituksessaan Matti avaa myös siirtokarjalaisten asuttamisen tuomat haasteen ja niiden eteen tehdyt yhteisset ponnistukset. Vastaanotto ei varmaan kaikilta osin ollut positiivista, mutta toi aikoinaan kuntaamme rikkautta ja on tähän päivään asti pitänyt kunnan itsenäisenä. Luulen, että ilman heitä itsenäistä kuntaa ei enää olisi ollut vuosiin. Martti Mölsä eläkeläinen, yrittäjä Vastine Arto Satoselle Punkalaitumen Sanomissa 26.8.2021 kansanedustaja Arto Satonen kommentoi maatalouden ja elintarvetuotannon haasteita. Kustannusten ja tuotantopanosten jatkuva nousu, sekä elintarvikkeiden tuottajahintojen laahaaminen paikallaan on osoittautunut niin vaikeaksi yhtälöksi, ettei siihen ole osattu saada aikaan ratkaisua koko EU-jäsenyyden aikana. Ainoaksi oikeaksi keinoksi on hoettu mantraa tilakoon kasvattamisesta, toimintojen kehittämisestä ja tuotannon tehostamisesta. Tilakoot ovat kasvaneet, toimintaa on kehitetty ja siitä on tullut tehokkaampaa ja teollisempaa. Satotasot ovat nousseet, viljeltävät lajikkeet monipuolistuneet, mutta myös toisaalta samalla lajikkeet ja rodut ovat jalostuneet herkemmiksi ja haavoittuvammiksi. Tämä näkyy niin kasvikuin eläintuotannon puolella. Olosuhteissa näkyy myös ilmaston muuttuminen ja sen asettamat haasteet tuotannolle. Tehostuneen viljelyn myötä on tullut myös selväksi maaperän kunnon heikkeneminen ja köyhtyminen, sekä eloperäisen aineksen väheneminen, tämä on puolestaan johtanut maaperän mikrobitoiminnan ja pieneliöiden voimakkaaseen vähenemiseen. Maaperän köyhtymisen suurin vaikuttava tekijä on ollut viljelykierron yksipuolistuminen, monokulttuurien voimakas lisääntyminen ja ennen kaikkea eläinten tuottaman biologisen lannoitteen ja laiduntamisen raju väheneminen tai puuttuminen kokonaan. Satonenkin ihmetteli maatilojen syyllistämistä näissä asioissa, niin ihmettelen minäkin. Satonen kuitenkin totesi, että nämä asiat hoidetaan ainakin kehittyvillä tiloilla vastuullisesti. Tämän voi ymmärtää monella tavalla, mutta yleensä kehittyväksi tilaksi ymmärretään tila, joka laajentaa tuotantoaan vahvasti ja investoi näyttävästi. Liikevaihtoa pidetään kannattavuuden mittarina, vaikka oikea mittari on siinä, mikä kate jää hehtaarilta. Se onko tila kehittyvä, kannattava tai vastuullinen ympäristökysymyksissä, ei ole sidonnainen tilan kokoon, traktorin vuosimalliin tai puimurin leikkuupöydän leveyteen. Viimeisen parin vuoden aikana on otettu puheeksi hiilidioksidipäästöt, sekä maatalouden osuus niiden tuottamisessa, mutta myös niiden sitomisessa. Maatalous on ainoa tuotannonala, joka sitoo hiiltä. Metsätalous on vahva osa suomalaista maataloutta ja se kulminoituu hoidettuun metsään, joka puolestaan myös sitoo valtavasti hiiltä. Suomen halu päästä hiilineutraaliksi valtioksi vuoteen 2035 mennessä on ajanut kaikki teollisuuden alat kilpaa määrittämään hiilijalanjälkeään ja miettimään tuotantonsa eettisyyttä. Tuottajille asetetaan ehtoja, ilman että vaaditut toimet muuttuvat euroiksi tuottajien kassaan. Hiilensidontaan esitellään laskelmia, vaikka sellaisia ei ole, on vain laskentamalleja. Mikään taho ei pysty tällä hetkellä laskemaan sitoutuvan hiilen määrää tai päästöjä, joita maatalous aiheuttaa. Hyvä on kuitenkin tiedostaa, että monokulttuurista viljanviljelyä harjoittava tila, jolla ei ole viljelykierrossa valkuaiskasveja tai nurmea, ei paljon hiiltä sido tai maaperän biologista toimintaa paranna. Tehokkain hiilensitoja on nurmi, monilajinen valkuaiskasveja sisältävä nurmi, joka syötetään laiduntamalla märehtijälle. Eläinmäärien kasvaessa ja tilojen tehostaessa tuotantoa, nautatiloilla laidunnus vähenee, käytännössä loppuu. Se muuttuu jaloitteluksi, eikä kaikilla tiloilla ole edes siihen mahdollisuutta. Laidunnus nähdään ainoastaan kustannuksena, se vaatii peltoalaa, joka on monen mielestä pois korjattavan rehun alasta, väärin toteutettuna se, laskee maitomäärää, jonka nähdään olevan suoraan pois tilipussista. Nämä ovat niitä määrääviä tekijöitä näillä kehittyvillä, edelläkäyvillä, investoivilla tiloilla, joissa tulokseen suhteutettuna valtava lainanmäärä on tilallisella joka aamu mielessä. Kasvinviljelytiloillakin tulee tulevaisuudessa huomioida viljelykierrossaan myös aluskasvit mutta myös nurmija kerääjäkasvit omana osanaan lisäämässä ja ylläpitämässä maan kasvukuntoa, biologista toimintaa ja hiilensidontaa. Unohtamatta kuitenkaan kasvitilojen yhtä tärkeintä tuloksen mahdollistajaa, pölyttäjiä, jotka vaativat myös biodiversiteetin monipuolistamista pysyäkseen elossa. Onhan tarkoituksena aina ollut antaa viljeltävä maa paremmassa kunnossa eteenpäin seuraavalle sukupolvelle kuin sen itse on saanut. Tässä on päättäjillä tärkeä rooli, että siitä myös tulevaisuudessa viljelijöille maksetaan. Ovathan he jo vuosisatoja kantaneet vastuunsa maapallon ja sen väestön hyvinvoinnista ja elintason kehityksestä. Jussi Nissi agrologi AMK, Urjala Sami Ali-Rantala agrologi AMK, Punkalaidun PMS:n vuosikokous Kuusi joukkuetta petankkiturnauksessa Pitäjänseudun kyläyhdistyksen petankkiturnauksen voittajajoukkueet.
• Torstaina syyskuun 2. päivänä – N:o 35 – 2021 8 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA KUIVAA SEKAKLAPIA 10 m 3 kuorma, 400 € + rahti. p. 040-506 4165 NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 UUDET AUKIOLOAJAT 1.9. ALKAEN Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna MA, TI ja TO klo 8 12 KE ja PE klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi SIENIPÄIVÄ torilla 9.9.-21 klo 9-12 Tunnistetaan sieniä. Annetaan käsittelyja valmistusohjeita. Oriniemen Martat Ilmoittautuminen syksyn kursseille on käynnissä osoitteessa www.opistopalvelut.fi/sataopisto puh. 044 560 4581 tai 044 422 4861 Huom. Meillä käyvät e-Passi, SMARTUM,TYKY ja Edenred. Tervetuloa kursseille! RAITTINEN, puh. 0400-790 833. Tervetuloa! PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 6.9. klo 9-16 kypsää, puhdistettua puolukkaa etelä-Pohjanmaalta . Kotimaista puhdasta omenaa syöntiin ja säilöntään. Lajikkeet: makea Jaspi ja punainen Raike . ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 K-Supermarket Pouru hakee osa-aikaista SIISTIJÄÄ . Yhteydenotot Antti-Jussi Pouru, e-mail: antti-jussi.pouru@k-supermarket.fi Kunta tiedottaa Lukutoukat -taidenäyttely esillä kirjastossa syyskuun ajan. Näyttelyssä on punkalaitumelaisten lasten kuvataidetta. Tervetuloa! Kunnan liikuntaryhmät Liikuntahallilla Lasten palloilukerho 1-3-luokkalaisille maanantaisin klo 15.30-16.30 Lasten temppukerho 5-7-vuotiaille maanantaisin klo 16.30-17.30 Nuorten aikuisten liikuntaryhmä tiistaisin klo 15.00-16.30 Lasten liikuntakerho 3-6-luokkalaisille torstaisin klo 15.00-16.00 Keskuskoulun juhlasalissa Kevytjumppa keskiviikkoisin klo 18.30-19.15 Virelavis (tuolijumppa) perjantaisin klo 16.15-17.00 Vaparilla Kehonhuolto ja liikkuvuus torstaisin klo 19.00-20.00 Kaikki liikuntaryhmät ovat maksuttomia. Tänä vuonna kaikkiin liikuntaryhmiin on ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautuminen ja lisätietoja hyvinvointiohjaaja Anna-Kaisa Aallolta 040 193 9009 tai anna-kaisa.aalto@punkalaidun.fi Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Keliakiaviikon perjantaina 10.9. klo 11–13 buffet-lounas rav. Wareliuksessa, Ratakatu 36, Sastamala. Ennakkoilmoittaudu to 2.9. mennessä Sirkulle, puh. 040 5300 483 tai sähköpostitse lintunen.sirkku@gmail. com. Muutoin vietämme keliakiaviikkoa leipomisen merkeissä omissa piireissä. Hyviä ohjeita viimeisessä Gluteeniton elämä -lehdessä. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuintikausi alkaa Kivirannassa pe 3.9. klo 16–20. MLL Perhekahvila kokoontuu Karusellissä (Urjalantie 30 A) keskiviikkona klo 10–12. Jalasjoen Nuorisoseura Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Punainen Risti Omava-kerho alkaa ma 6.9. klo 14 Vanhustentalojen kerhohuoneella. Mukana myös Eeva-Liisa Porista. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään torstaina olemme torilla. Lettuja, kahvia, arpoja. Pe 3.9. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. Ke 8.9. Muijaenergian retki Turun seudulle. Auto lähtee torilta klo 8.00. Ilmoittautuneet mukaan. Katso lisätietoa www.elakeliitto.fi/punkalaidun. To 16.9. klo 13 PuHuVan liikuntapäivä Karhiniemen Kyläkartanolla, os. Karhinimentie 455, Huittinen. Lehmirannan lomaviikko varattu 12-18.10.2021. Varaa paikkasi nopeasti Hilkalta 040 5824 377. Kaamoksentorjunta-risteily 16.– 17.11.2021 Baltic Princessalla. Mukana Finlanders. Paikat varattavissa Hilkalta 040 5824 377 mahdollisimman pian. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Sanomarastit omatoimisuunnistuksena Porttikallion kartalla la 4.9–su 12.9. Opastus Murronharjuntieltä. Rastipaikalla on postilaatikko, josta saa kartan. Kartat tulostettavina myös Kunnon kotisuilta. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunna to 2.9. klo 18 alk. Ms. Haukan radalla. Etelä-Satakunnan autoteknillinen yhdistys Kuukausikokoontuminen 15.9. klo 18 Mekonem/A-Osat, Itsenäisyydentie 5, Sastamala. Ilmoittautumiset ja allergiat puheenjohtajalle tai sihteerille 10.9. mennessä. Seurat toimivat Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! Punkalaitumen MK/UA Kokoontuminen pe 3.9. klo 19 Pietarinvirastossa.