2
99
1
Edullista!
Grilliin!
Siika
Norjan lohifile
95 Naudan
kg
kg
kg
400 g
!
95 HK
Grillipekoni
palana, takuumurea
HK 400 g
(2,48)
Atria 400 g
(4,48)
Pirkka 250 g
kg
(11,23)
Kivikylä 400 g
pkt
pkt
5
99
4
Palvelusta ma-ke!
95 Porsaan
suikaleliha
kg
Porsaan fileepihvit mar. (9,79-11,23)
Possujauheliha
rs
(10,00)
2 pkt
pkt
(4,98)
Pirkka 500 g
Saarioinen 650-700 g
rs
Avoinna arkisin 9-17
lauantaina 9-13
Alueellista asiainhoitoa
Lakitupa
Tiina Juhe
050-523 6240
OTM, HHJ, kaupanvahvistaja
Kauppakulma, Punkalaidun
www.juhe.fi Chat-palvelu
LÄMPÖ ? VESI ? ILMA ? SÄHKÖ ? KYLMÄ
mm. ilma- ja maalämpöpumput
viemärikuvaukset
Keskus 02-767 4230
Työtilaukset 0500-228 217
Lauttakyläntie 33, Punkalaidun
Avoinna arkisin 7-16, la suljettu
www.lvi-tapioharju.fi
kg
kg
kg
Atria 400-500 g
kg
(9,98-12,48)
rs
6
95
5
Plussakortilla!
Snellman
95 Pastat
kg
kg
4
5
00
10
Kokkikartano 600-700 g
(8,56-9,98)
Dennis 370 g
Tuorepizzat
(9,00)
rs
3 kpl
SataMaito 400 g
rs
ps
pkt
kg
kokonainen
(14,71)
99 (11,11-13,70)
Ä
(2,98)
kypsä
2 pkt
Suomi
170 g
ER
!
(9,90)
400 g
kg
Magnumjäätelöpuikot
kg
Pirkka 100 g
Atria 140 g
kg
POURU
Jääkaapit
Hellat
Tietokoneet
Sykemittarit
ym., ym.
1495
1595
1995
kg
(4,99-5,37)
kg
tuore, irtotavara
rs
kg
2 pkt
ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA! Voim. MA-KE 24.-26.7.
Plussakortilla!
(9,98-12,48)
Tuore, avattu ! ERÄ
9 ulkofilee 18 vartaassa 449 Lohi795 Poprilli 099 Ryynimakkara 199 medaljonkit
Vihannestorilta!
95
99
7 Wilhelm 1 Grillisalaatit 49 Vihreä rypäle 149
3
95
99
13 Grillijuusto00
089
99 Jääsalaatti
5
juusto
Possun
ribsit
6
Maissin tähkä 0
799 Karitsan
00
90
Pekoni
3
95 varraslihat 24
69
Vesimeloni
5
0
95 Broilerin varras 99 Aura-juusto
4
12
500 Erikoismelonit 129
Porsaan
ulkofileepihvit
TORSTAINA alk. klo 9.00 Hottis
METSÄRANNAN
monsteri
KONSULENTTI
KasslerMAISTATTAA
pihvit
GRILLIMAKKAROITA!
Pekoni- ja
Metsärannan
savupommit
grillimakkarat
Rimpsuluut
360 g (8,30)
pkt
kaikki versiot
PossuGrillistä to-la!
jauheliha
Broilerin00 Naudan sisäkpl
koipi
paisti palana
Broilerin fileepihvit ohuet
Kalatorilta to-la!
TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 20.-23.7.
Palvelusta
to-la!
Kariniemi 400-500 g
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
KAIKKEA KESÄÄN!
PE Pyymäen konsulentti!
HK 530-640 g
Uutis- ja ilmoituslehti
N:o 29 2017 108. vuosikerta
Irtonumero 1? (sis. alv)
Säilöntään!
1
99
1
00
kpl
Poutapäivärasvaseos lakton (4,98)
rs
Taloussokeri
Suomi 10 kg (0,75)
Hillosokeri
1 kg
Rajamäen 3 l
Etikka (1,98)
750
185
595
pkt
ps
kn
Palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-19, SU 11-19
99 vaihtoivat omistajaa Saunaojalla
Tavarat
Anu Koskua
Saunaojan alueen asukkaat
järjestivät viime lauantaina
jokakesäisen kirpputorin.
? Myyjiä on tällä kertaa edellisvuosia vähemmän. Huonot ilmat
ehkä pelottivat. No, tänään on hieno ilma ja ihmisiä on käynyt koko päivän tasaisena virtana, sanoo
Tarja Laakso. Hän kuuluu Saunaojan kirppissäpinöiden järjestäjäporukkaan.
? Ja meillähän on täällä hieno
tunnelma, gillimakkara tuoksuu ja
puffetissa on myynnissä kaikenlaisia herkkuja, Tarja Laakso jatkaa.
Sinikka Korhonen, Anna-Liisa Sipilä, Reija Ala-Hannula ja
Helena Rantanen olivat tulleet
varta vasten paikalle.
Nelikko oli jo ehtinyt tehdä ostoksia. Sinikka Korhonen oli ostanut hevostaulun, Anna-Liisa Sipilä ison pinon lastenkirjoja, Reija
Ala-Hannula juustohöylän ja Helena Rantanenkin oli ehtinyt viedä
Edulliset leivät!
yhden satsin tavaraa kotiin.
Naiset sanovat käyvänsä kirpputoreilla tekemässä heräteostoksia. ? Ja tällaisiin tapahtumiin on
ihan mukava tulla vain tuttuja tapaamaan ja juttelemaan, sanoo Sinikka Korhonen.
Raili Granni on ollut tapahtu-
massa joka kesä myymässä ylimääräisiä tavaroita. Tällä kertaa
hänellä oli myynnissä pääasiassa vaatteita.
? Ei pieneen huusholliin paljon ylimääräistä kerry, mutta aina sentään jotain. Parit kengät
sain myytyä heti aamulla ja jopa
Raili Granni esitteli vaaterekin asuja Anna-Liisa Sipilälle.
toppahousutkin menivät kaupaksi. Vaatteita myydessä pitää aina toivoa, että paikalle osuu sopivankokoisia asiakkaita, sanoo
Raili Granni.
Hänen mielestään tapahtuma
on mukava ja tuo virkeyttä Saunaojan alueelle.
2
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
? N:o 29 ? 2017
Rakkaamme
Palvelemme:
ma ? pe 9 ? 17, la 9 ? 14
Kauppakatu 3 B, Punkalaidun
Yleislääkäri Tuula Vatanen
Ajanvaraus 050-4365234
Perinnehieronta ja
jäsenkorjaus Peti
Milla Harjuniemi
050-378 3878
Löydät minut myös facebookista.
Sylvi
UUTTO
o.s. Viipuri
11.3.1927 Räisälä
16.6.2017 Punkalaidun
Hetkenä illan hiljaisen,
tuli luoksesi rauha ikuinen,
ei kauniimmin täältä lähteä vois,
kuin unessa hiljaa nukkua pois.
Kiittäen ja kaivaten
Seppo, Malla ja Jenna
Aili-sisko
muut sukulaiset ja ystävät
Olet lähellä mummo mun,
tähtiin kun katson, näen sun.
Jenna
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Sydämelliset kiitokset vanhainkoti Hilman ja Matin henkilökunnalle
Sylvi-mummon hyvästä hoidosta.
En juhli merkkipäivääni.
Martti Mahnala
Punkalaitumen Sanomat
perjantaina 20. pnä
heinäkuuta 1917
Kesäkuun 29. päiwä wuonna
1917 on alkanut kirjanpainajien lakko, mistä johtuen Punkalaitumen Sanomat ilmestyi
vasta lakon päätyttyä elokuun
10. päiwä.
Päivän
sanat
20.7. ?Älä sinä, ihminen, pelkää heitä, älä kauhistu heidän sanojaan, vaikka olet heidän keskellään kuin piikkipensaikossa
ja skorpionien seassa. Älä pelkää heidän puheitaan, älä säiky
heitä - he ovat uppiniskaista kansaa.? Hes. 2:6.
21.7. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan
kansaan kuin pyhät. Ef. 2:19.
22.7. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja
jonka kulmakivenä on itse Kristus, Jeesus. Ef. 2:20.
23.7. Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: ?Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi?, te
teette oikein. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä,
ja laki osoittaa teidät rikkojiksi.
Ps. 28:1-2.
24.7. Herra, sinua minä huudan, sinä olet minun kallioni.
Ps. 28:1.
25.7. Älä ole vaiti, kun puhun
sinulle! Jos sinä et vastaa, olen
kuoleman oma. Kuule minun
rukoukseni, kun huudan sinua
avuksi ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti. Ps. 28:1-2.
26.7. Kiitetty olkoon Herra!
Hän on kuullut avunpyyntöni.
Herra on minun voimani ja kilpeni, häneen minä luotan. Minä
sain avun, ja minun sydämeni
riemuitsee, minä laulan ja ylistän Herraa. Ps. 28:6-7.
Kultahääpäiväonnittelut
23.7.
Puolen
vuosisadan
takaa
Punkalaitumen Sanomat
heinäkuun 20. pnä 1967.
Museotyön harrastajat
illanvietossa
Museo- ja kotiseutuyhdistys järjesti 12.7. illanvieton Yli-Kirralla. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikkia niitä henkilöitä, jotka olivat
tehneet yhdistykselle lahjoituksia,
osallistuneet talkoisiin tai muulla
tavoin edesauttaneet museon rakentamista ja kehittämistä. Tilaisuuteen oli saapunut kotiseututyön harrastajia eri puolilta pitäjää lähes sata.
Opettaja Teuvo Laurila lausui kaikki tervetulleiksi illanviettoon. Hän kiitti tervehdyssanoissaan paikkakuntalaisia harrastuksesta ja siitä avusta mitä yhdistys
on saanut kotiseutumuseota rakentaessa. Puhuja mainitsin myöskin,
että museo ottaa edelleenkin kiitollisuudella vastaan esinelahjoituksia. Illan kuluessa Kiikan Torvisoittokunta huolehti musiikista.
Ohjelmaan kuului myöskin kahvitarjoilu sekä elokuvaesitys vanhasta rukiin leikkuusta ja puinnista, jota seurattiinkin mielenkiinnolla, olihan elokuva tehty Punkalaitumella. Loppuilta kului seurustelun, museoon tutustumisen ja
saunomisen merkeissä. Yli-Kirran
savusauna oliki lämmitetty erittäin hyväksi. Saunan kiuas uusittiin joitakin viikkoja sitten. Alma
Arolan valmistama saunakalja teki hyvin kauppansa makoisten löylyjen päälle.
Museo sai illanvieton yhteydessä myöskin lahjoituksia. Mm. Jalmari Ahti Kivisenojalta toi hevosvaljaat kelloineen kaikkineen museolle. Mv. Ahti kertoi käyneensä
Yli-Kirralla viimeksi yli 50 vuotta sitten.
Pojat ja sisarukset
perheineen
Linda Lähdeniemi
Viime viikon keskiviikkona
tervahauta avattiin ja sieltä
otettiin hiilet talteen. Talteen
otetut hiilet käytetään museonmäen pajassa, jossa sepät
käyttävät niitä takomisessa.
? Tervahauta oli kyllä avatessa
vielä erittäin kuuma. Hauta olisi
To 20.7. klo 8 alkaen Torikahvila torilla.
Pe 21.7. klo 17-21 Perjantaiehtoon sauna Leirimajalla. Kahvia
ja mehua tarjolla, omat makkarat mukaan.
Pe 21.7. klo 18.30 Virren veisuu ehtoo srk-talolla. Apostoleiden virsiä. Pahvimukikahvit.
Su 23.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Tenho Kurka
SANA SINULLE
Kuningaskäsky
Kaikilla meistä on ollut sellaisia päiviä, jolloin mikään ei mene oikein. Herätyskello ei soi,
kahvia kaatuu puhtaalle paidalle, avaimet ovat hukassa, kenkä
hajoaa matkalla toimistolle, työpöydällä odottaa monta samana päivänä hoidettavaa tehtävää
ja tietysti juuri silloin tulee yllättävä keskeytys työhön. Toisinaan mikään ei vain ota onnistuakseen ja tuntuu kuin elämä potkisi vielä, kun on jo maassa makaamassa. Silloin on vaikeaa antaa itselleen armoa, antaa itselleen luvan olla keskeneräinen ja
epätäydellinen. Jokainen meistä
tekee virheitä, joista toiset ovat
isompia kuin toiset. Jumala on
kuitenkin luvannut antaa meille meidän kaikki virheemme anteeksi, jos me niitä sydämestämme kadumme ja pyydämme anteeksi. Tämä onkin Raamatun an-
ja Matti Lehti laulavat. Rahko,
Uusi-Kuitti.
Ti 25.7. klo 18 Lähetysavun
seurat srk-talolla. Puhumassa
Unto ja Irma Helin sekä Paula
Jokiniemi.
To 27.7. klo 8 alkaen Torikahvila torilla.
Pe 28.7. klo 17-21 Perjantaiehtoon sauna Leirimajalla.
Su 30.7. klo 10 Messu kirkossa. Rahko, Honkanen.
Tulossa:
Ke 2.8. klo 18 Canciones - Ilpo
vuorenojan kitarakonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5?.
Avioliittoon vihitty:
Pilvi Saarikko ja Sami Multanen
Lomalla:
Irina Kaukinen 17.7.-15.8.
Juha Härmä 17.7.-13.8.
Sanna Lähdeniemi 17.7.-7.8.
tamien opetusten ehkä helpompia asioita ? omien virheidemme
katuminen. Jaakobin kirjeessä
puhutaan kuningaskäskystä, joka kuuluu näin: ?Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi?. Tämä
käsky ei olekaan helppo homma.
Jos me itse olemme keskeneräisiä ja erehtyväisiä niin ovat meidän lähimmäisemmekin. Jos me
saamme uskoa syntimme anteeksi, niin saavat myös läheisemmekin. Jaakobin kirjeen toisen luvun 13 jakeessa sanotaan: ?Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka
armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.? Muistakaamme siis keskittyä sovittujen sääntöjen ja lakien noudattamisen lisäksi myös
kohtelemaan toisiamme niin kuin
toivoisimme itseämme kohdeltavan. Pitäkäämme mielessä ne
omat huonot päivät ja vaikeudet
arjen keskellä, kun kohtaamme
toisemme niin kasvokkain kuin
muutenkin.
Sanna Lähdeniemi
Nuorisotyönohjaaja
Punkalaitumen seurakunta
Tervahauta purettiin
viime viikolla
saanut olla hieman kauemmin kiinni, että hiilet olisivat ehtineet jäähtyä paremmin. Halusimme kuitenkin viedä tämänkertaisen tervahautaprojektin loppuun, kertoo tervamestari Valte Nummelin.
Nummelinin mukaan hiilet kuitenkin jäähtyvät ja sammuvat nopeasti, kun niitä levitetään kedolle
tarpeeksi laajasti.
Noin 10 miestä saapui purkamaan tervahautaa ja pussittamaan
hiiliä.
? Purkamisen jälkeen on vielä
savusauna, sillä tämä on niin pölyistä ja nokista puuhaa, että pakko on päästä saunomaan, naurahtaa Nummelin.
Kokonaisuudessa tervahautaprojekti meni tervamestarin mukaan hyvin, ilman sen suurempia
kommelluksia.
? Tervaa nyt ei tullut ihan niin
paljon, kuin ajattelin, mutta tervakset olivat kyllä tällä kertaa huonompia kuin ennen. Pääasia on, että tervaa tuli ja saatiin työnäytös
läpi, summaa Nummelin.
Heikki Nurmi, Valte Nummelin, Veijo Härmä sekä Valtteri Ylösmäki levittivät kuumia hiiliä laajalle alueelle, jotta ne jäähtyisivät nopeammin.
2017 ? N:o 29 ?
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen
70-vuotisjuhla ja
Punkalaitumen Päivän juhla
Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla 30.7.2017 klo 13.00.
Kohtaamisia
Päivittäin suurin osa ihmisistä tapaa toisia ihmisiä, uusia
tuttavuuksia tai vanhoja kavereita. Jokainen hetki, jokainen
tapaaminen ja kohtaaminen on
tärkeä, merkittävä.
Oli tavattu henkilö ennestään
tuttu tai ei, voi kohtaamisella olla suuri merkitys molempien ihmisten elämässä. Kun
yksin asuva vanhus käy kaupassa ja kohtaa siellä ihmisiä,
vaihtaa kenties muutaman sanan jonkun kanssa, voi kohtaaminen olla hänen päivänsä
kohokohta.
Itse olen kuluvan vuoden ja
varsinkin tämän kesän aikana
tavannut kymmeniä uusia ihmisiä, joista jokainen on tuo-
nut kesääni värikkäitä ja innostavia hetkiä sekä hienoja kokemuksia. Olen onnekas, kun
saan tehdä työtä paikassa, jossa saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten parissa, rikastuttamassa elämääni.
Linda Lähdeniemi
Kesätoimittaja
Maarit lähtee uusiin
haasteisiin haikein mielin
Linda Lähdeniemi
Maarit Tiittasen läksiäisiä
vietettiin seurakuntatalolla
edellisviikon lauantaina, sillä Tiittanen siirtyy uusiin tehtäviin Karkkuun kotouttamishankkeen työntekijäksi.
? Totta kai tämä tuntuu haikealta, ehdin kuitenkin olemaan Punkalaitumella kuusi ja puoli vuotta
töissä. Joidenkin kiintiöpakolaisten kanssa olen ollut lentokentältä aina tähän päivään asti. Meistä on tullut kuin iso perhe, kertoo
Tiittanen.
Tiittanen kuitenkin korostaa,
etteivät nämä ole varmastikaan
jäähyväiset vaan he tapaavat kyllä vielä.
? Uskon, että osan kanssa meistä jää varmasti ikuisia ystäviä. Jätän heidät tänne haikeudella, mutta toisaalta taas luottavaisin mielin. On ollut hienoa nähdä, että maahanmuuttajat ovat päässeet elämässä paljon eteenpäin
ja saaneet töitä, koulupaikan sekä ystäviä.
Punkalaitumella on Tiittasen
mukaan ollut paljon hyvää vuosien aikana ja hän on saanut uskomattomia kokemuksia.
? Olen saanut kokea jotain sellaista, mitä ei toisenlaisissa töissä saa. Olen elänyt kuin kahdessa erilaisessa maailmassa tämän
ajan kun olen saanut viettää täällä.
Tiittanen muistuttaa, että maa-
3
hanmuuttajat, turvapaikanhakijat
ja kiintiöpakolaiset ovat kaikki samanlaisia ihmisiä kuin alkuperäiset suomalaiset.
? Heidän arkensa ei ole liian vaativaa eivätkä he yritä koko ajan suorittaa. Lisäksi he kaikki ovat aivan uskomattomia ihmisiä, monella suomalaisella olisi paljon heiltä opittavaa, summaa
Tiittanen.
Läksiäisten ohjelmassa oli
muun muassa tanssia, laulua, rukouksia sekä kiitospuheita.
? Haluan kiittää Maarittia meidän kaikkien puolesta. Olet ollut
paljon auttamassa meitä, kiitteli
Sun May Htoo.
Kunnan puolesta Maaritille
pidettiin myös toiset läksiäiset kunnantalolla edellisviikon
torstaina.
Juhlapuhujana
Suomalaisuuden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Antti Ahonen,
yhdistyksen historiikin julkistaa toimittaja, kirjailija Raija Kouri.
Tervehdysten vastaanotto klo 12.30 alkaen.
Tervetuloa!
KIITOKSET
80-vuotisjuhlapeijaisten
vieraille sekä kaikille
seuraamme muistaneille.
Saamamme muistamiset lahjoitamme
Punkalaitumen Talonpoikaismuseo Yli-Kirralle
riistanpyyntialueen kehittämiseen ja ylläpitoon.
Jalasjoen Metsästysseura ry
Vuoden punkalaitumelainen on
kiireinen karjatilan emäntä
Linda Lähdeniemi
Nettilaidun ry valitsee vuosittain vuoden punkalaitumelaisen. Tämän vuoden
punkalaitumelaiseksi valittiin Anne Mattila, joka on
yrittäjä, perheen äiti ja kotimaisen ruoan puolestapuhuja.
? Olin hyvin yllättynyt, kun
kuulin valinnasta enkä osannut
ollenkaan ajatella, että minut valittaisiin. Viime aikoina, kun en
ole ehtinyt viettää aikaani kuin
tuolla omalla navetallani, kertoo
Anne Mattila.
Mattila on maatalousyrittäjä
ja hänen maatilallaan onkin pääasiassa lypsykarjaa sekä hieman
peltoa. Tilalle rakennettiin noin
puolitoista vuotta sitten uusi pihatto lehmille.
? Uusi navetta on ajanmukaistettu, mutta eläinmäärä ei siellä
lisääntynyt. Uusituissa ja uusissa tiloissa on sekä eläimille että hoitajille mukavammat olot.
Lehmien pitäminen ja hoitaminen on Mattilalle kuitenkin
tuttua puuhaa, sillä hän on pienestä pitäen ollut mukana lehmän hoitopuuhissa. Virallinen
sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2001.
? Valmistuin juuri yrittäjäksi, josta sain eväitä oman ammattitaidon ja maatilan kehittämiseen.
Toinen Mattilalle erityisen tärkeä asia ovat omat lapset, joiden
kanssa hän viettää vapaa-aikaansa. Kun Mattilalta kysyy, miten
hän käyttää aikaansa vastaus on
selkeä:
? Lehmät ja lapset, niiden
ympärillä arki pyörii, naurahtaa
Mattila.
Mattilan lapset ovat myös kiinnostuneita eläinten hoidosta ja innostuneina mukana navetassa.
Mutta kyllä Mattila ehtii harrastamaankin monipuolisesti.
Viime talvena uudelleen herätelty lauluharrastus sai uudestaan tuulta alleen, kun kaipuu
musiikin pariin heräsi yllättäen.
Lisäksi vapaa-ajalla Mattila tykkää lukea kirjoja sekä tehdä sukututkimusta.
Rauhallinen
maaseutupitäjä
Mattilalle Punkalaidun tarkoittaa ystävällisiä ja auttavaisia naapureita, kyläläisiä sekä erittäin hyviä urakoitsijoita.
? Olen näin maatalousyrittäjänä
tarvinnut joitakin töitä tekemään
urakoitsijoita, ja niitä kyllä löytyy Punkalaitumelta todella paljon, kiittelee Anne Mattila.
Maarit Tiittasta odottaa uudet haasteet uudessa ympäristössä Karkussa. Maaritin läksiäisiä vietettiin edellisviikon lauantaina.
Sanan ja rukouksen ilta
Punkalaitumen seurakuntatalolla on sanan ja rukouksen ilta tiistaina 25.7. kello 18 alkaen.
Tilaisuudessa on puhujia Lähetysavusta. Tilaisuus aloitetaan
kahvituksella, jonka jälkeen kuul-
laan hengellisen sanan ohessa
kuulumisia Lähetysapu ry:n tekemästä työstä Suomen lähialueilla.
Kortitta Kanteenmaassa
Viime viikon torstaina Hämeenlinnan
liikennepoliisin
moottoripyöräpartio pysäytti liikennetarkastusta varten henki-
löauton Punkalaitumella, Kanteenmaantiellä. Kuljettajana ollut mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin lukeman, joka an-
taa syyn epäillä häntä rattijuopumuksesta. Kuljettajalla ei myöskään ollut voimassa olevaa ajooikeutta.
Vuoden punkalaitumelainen Anne Mattila on karjatilan emäntä,
kahden lapsen äiti ja kotimaisen ruoan puolesta puhuja.
4
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
? N:o 29 ? 2017
Jalasjoen metsästysseuran juhlapeijaiset
Linda Lähdeniemi
Jalasjoen metsästysseura
vietti viime viikon lauantaina 80-vuotiaan yhdistyksensä kunniaksi juhlapeijaisia
Särkän lavalla. Ohjelma sisälsi paljon erilaisia numeroita, niin puheita, musiikkia sekä yllätysesityksiäkin.
Juhlijoita paikalla oli yli 400.
Juhla alkoi Jalasjoen Metsästysseura ry:n puheenjohtajan
Pekka Mäkiniemen tervetuliaispuheella.
? 80 vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia, joista yksi merkittävimmistä metsästykseen liittyvistä on varmasti se,
että suurimmaksi saaliseläimeksi
on vuosien saatossa noussut peura. Erityiskiitos kuitenkin maanomistajille siitä, että mahdollistatte edelleen meille tämän harrastuksen. Vaikka välillä parempi
puolisko on sitä mieltä, että metsästys on työtä kun ei miestä näy
kotona, naurahtaa Mäkiniemi tervehdyssanoissaan.
Mäkiniemen tervehdyksen jälkeen oli luvassa juhlaillallinen.
Tarjoilusta ja ruokien teosta vastasivat Pitopalvelu Jessica sekä
Metsärannan liha.
Juhlavieraiden saatua vatsat
täyteen maittavaa ruokaa oli vuorossa juhlapuhe, jonka piti Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö sekä vt. toiminnanjohtaja Teemu Simenius.
? 1900-luvun alkupuolella alkoi ensimmäisen kerran metsästäjät järjestäytyä. Eniten yhdistyksiä syntyi 1950?1960-luvuilla. Tämän jälkeen riista ei ollut
vara, jota saatiin saaliiksi vaan
vara, jota olisi myös seuraavana
vuonna, kertoo Simenius.
? Metsästystä on pyritty arvottamaan monellakin eri mittarilla, mutta ainakaan rahassa sitä ei
pysty mittaamaan. Harva asia saa
kuitenkaan keski-ikäisen miehen
ottamaan muutamia juoksuaskeleita. Metsästysseurat ovat myös
kontakti, jossa kyläläiset tapaavat toisiaan ja tutustuvat eri puolilla kylää asuviin ihmisiin, jatkaa Simenius.
Jalasjoen metsästysseuran 80-vuotisjuhlapeijaisissa palkittiin yhdistyksen pitkän linjan toimijoita.
Simenius muistutti myös tulevista metsästyslakimuutoksista sekä kertoi, että liitossa riittää
edunvalvonnallista työtä.
Huomionosoituksia
Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia sekä seura nimesi kolme uutta kunniajäsentä.
Kunniajäseniksi seura nimesi Matti Kankaanpään, Aulis
Männistön sekä Matti Räisäsen.
Jalasjoen metsästysseuran johtokunnan päätöksellä palkittiin
kaksi naista, jotka ovat osallistuneet seuran järjestelyihin varsinkin kahvi- ja ruokatarjoilun osalta. Huomionosoitukset saivat Leila Lehtelä sekä Hilkka Hongisto.
Suomen riistakeskuksen kunniamerkit jakoivat riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen ja varapuheenjohtaja Janne Uusi-Kämppä. Ansiomerkit oli myöntänyt Satakunnan
alueellinen riistaneuvosto. Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin
sai Matti Ala-Viikari. Riistakeskuksen riistanhoidon ansiomerkin sai Valto Lehtelä. Pronssiset,
Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen myöntämät merkit saivat
Seppo Ekilä, Rauno Rouhiainen
ja Eino Tanhuanpää.
Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piirin myöntämät ansiomerkit jakoivat Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Reijo Holmi ja Satakunnan piirin hallituksen jäsenet
Helena Manninen sekä Tuomo
Suominen.
Hopeiset ansiomerkit saivat Juhani Rautionmaa sekä Kalevi Sillanpää. Riistanhoidon kultaisen ansiomerkin saivat Torsti Mahlanen, Eino Tanhuanpää
sekä Aki Hohkuri.
Kennel-toimintaan kohdistuvat huomionosoitukset jakoi Mika Kyrömäki Satakunnan kennel-piiristä. Hopeiset ansiomerkit saivat Torsti Mahlanen ja Valto Lehtelä sekä kunniakirjat annettiin Heikki Hongistolle ja Taavi
Lehtelälle.
Huomionosoitusten saaneiden
henkilöiden puolesta kiitoksen
lausui Juhani Rautionmaa.
viimeisen 10 vuoden ajalta.
? Jalasjoen Metsästysseura on
yksi toimija Punkalaitumen laajalla järjestökentällä. Metsästys
on viitekehys, joka kokoaa naiset
ja miehet yhteen mutta vuosikello
kertoo paljon muutakin. Hirvi- ja
peurajahti ovat ne, jotka näkyvät
kyläkunnalle, mutta työtä tehdään
läpi vuoden, tuumaa Aro.
Aro myös toteaa, että yhdistyk-
sen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä johtokunta ovat vaihtuneet, mutta sihteeri, Janne UusiKämppä, pysynyt.
? Järjestötoiminnan keskiössä
ovat siis ihmiset. Jalasjoen Metsästysseuran kohdalla on hienoa
nähdä historiallinen jatkumo, jolla seuraa on tuotu tähän päivään,
jatkaa Aro.
Lisäksi 10 vuoden historiikissa
tulee esille se, miten metsästysseura on tehnyt tinkimätöntä työtä riistanhoidon eteen ja, että seura on tehnyt paljon yhteistyötä eri
tahoille.
Historiikkikatsauksen jälkeen
oli vuorossa yllätysohjelmaa. Ensimmäiseksi lavalle nousivat Emma, Elli Aro isänsä Juhan kanssa. He esittivät hupaisan seikkailukertomuksen hirvenmetsästyksestä.
Yllätysohjelma jatkui vielä, kun
lavalle asteli ajatustenlukija Pete
Poskiparta ja sai koko juhlayleisön hämilleen luomalla illuusioita
sekä lukemalla ihmisten ajatuksia.
Juhlapeijaisten seremoniamestareina toimivat Jukka Ala-Viikari sekä Timo Ukkonen.
Juhlien tanssimusiikista vastasi
Tähtikartta-yhtye. Illan aikana oli
myös arpajaiset, jonka pääpalkintona oli kultaseppämestari Mika
Tarkkasen seuralle lahjoittama,
hänen suunnittelemansa Monument-koru.
Juhlassa oli loppuillasta tarjolla myös kakkukahvit.
Metsästysseuran
historia
Seuran täyttäessä 70 vuotta julkaistiin Juhani Helariutan kokoama historiikki. Tämän vuoden
juhlassa päätoimittaja Juha Aro
teki katsauksen seuran historiaan
Pete Poskiparta (oik.) sai juhlaväen hämilleen tekemällä taikatemppuja ja luomalla illuusioita. Korttitempussa häntä avusti
Heikki Jonkka.
Kahden ruokakulttuurin kohtaaminen
Linda Lähdeniemi
Oriniemen Martat ovat koonneet kevään mittaan keittokirjaa, jonne he ovat keränneet erilaisia reseptejä. Osa
tätä projektia oli viime viikon
maanantaina järjestetty kahden ruokakulttuurin kohtaaminen seurakuntatalolla. Järjestelyistä vastasivat Oriniemen Martat sekä Punkalaitumen seurakunta.
Päivän aikana Martat opettivat
maahanmuuttajille karjalanpiirakoiden tekoa ja maahanmuuttajat
näyttivät Martoille kevätkääryleiden valmistamista.
? Naiset ovat olleet nopeita oppimaan ja kyllä huomaa, että he
ovat olleet ennenkin ruoan kanssa
tekemisissä. Ei tarvinnut kuin kerran näyttää mallia, kertoo Marjatta Naskali.
Sun ? Sanni? May Htoon ja
Mary Maryn voidellessa karjalanpiirakoita he kertovat, ettei tämä suinkaan ole heidän ensimmäinen kosketus karjanpiirakoihin. ?
Ensimmäisen kerran teimme piirakoita koulussa, mutta silloin emme
osallistuneet paisto- tai voiteluvaiheeseen, kommentoi Sanni.
? On mukava oppia piirakoiden
teko alusta loppuun asti, sillä olemme monta kertaa ostaneet karjalanpiirakoita kaupasta, jatkaa Sanni.
Kun karjalanpiirakat oli saatu
valmiiksi, alkoi kevätrullien tekeminen. ? Kevätrulla on aasialainen ruokalaji, joka on helppo valmistaa, sanoo Sanni.
Oriniemen Marttojen keittokirja julkaistaan lokakuussa puuropäivänä.
? Kirjaa olisi tarkoitus ryhtyä
kokoamaan, kunhan saadaan kaikki aineisto ensin vain kasaan, tuumaa Marjatta.
Sanni (vas.) sekä Mary opettelivat karjalanpiirakoiden voitelua
Marjatta Naskalin avustuksella.
2017 ? N:o 29 ?
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
Mansikkaa kahdella eri kasvatusmetodilla
Linda Lähdeniemi
Punkalaitumella kahdella tilalla, Koljosella ja Yli-Kauppilassa, kasvatetaan mansikkaa, mutta eri tavoin. Vaikka suuret sademäärät ja viileät ilmat ovat tehneet mansikkakesästä haasteellisemman, tulee mansikka-aika
kuitenkin olemaan suhteellisen pitkä.
? Kuluvana vuonna mansikkasato on ollut keskimääräistä hieman heikompi. Mansikoiden kukat olivat komeita, mutta ne eivät
aivan pölyttyneet odotetulla tavalla, sillä keväällä ja alkukesästä oli niin märkää, kertoo mansikanviljelijä Arto Koljonen.
Koljosen mukaan suuret sademäärät eivät ole muilta osin haitannut mansikoiden kypsymistä.
? Vuoden 2016 talven pakkasvaurioita maksetaan kuitenkin
vielä, eikä sato sen vuoksi ole
kaikista runsain.
Koljosen mansikkamaalla marjojen poiminta aloitettiin heti heinäkuun alussa ja poimittavaa löytyy vielä ainakin muutaman viikon ajan, kuun vaihteeseen asti.
? Marja on laadukasta, sillä
se on hitaasti kypsynyt. Olemme kuitenkin joutuneet rajoittamaan jonkin verran poimimista,
sillä kypsiä marjoja ei ole tahtonut löytyä. Raakileita on kuitenkin vielä pakkokin olla, jos vielä muutaman viikon päästä meinataan poimia marjoja, summaa
Koljonen.
Koljosen tilalla on perinteikästä avomaanmansikkaa.
Tunnelimansikkaa
Inka Koljonen (vas.), Rasmus Eklund sekä Mirkka Kukkasmäki poimivat mansikoita Koljosen tilalla. Kuluvan vuoden mansikkasato on laadukas, mutta hitaasti kypsyvä.
Yli-Kauppilan tilalla kasvatetaan
puolestaan ensimmäistä kertaa tunnelimansikkaa, joka on ikään kuin
kasvihuoneessa kastelujärjestelmien avulla kasvava marja.
? Tunneliviljelyssä viljelijä pystyy hallitsemaan joitakin riskitekijöitä paremmin niin kuin esimerkiksi vettä annetaan juuri mansikoille sopiva määrä kastelujärjestelmän kautta. Tällä hetkellä mansikoita kastellaan kahdeksan kertaa päivässä, sanoo Mikko YliKauppila.
Tunnelikasvatuksessa taimet
ovat irti maasta, kookoskuitusäkeissä pitkillä pöydillä kasvutunnelissa, josta on päädyt sekä reunamuovit nostettu ylös. Sillä viljelijä
pystyy hieman hallitsemaan tunnelikasvatuksen olosuhteita, voi tunnelimansikan satokausi jatkua aina
lokakuun alkuun asti.
Neljä naista pyykkituvassa
Linda Lähdeniemi
Urjalan
Näytelmäpiirin
näytelmä Pyykkärit on Tony Roperin kirjoittama, Aino Piirolan suomentama sekä Lasse Saaren ohjaama.
Koko näytelmän tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, uudenvuodenaattoon, Glasgow:hun,
Skotlantiin 1950-lukuun.
Doreen (Mariia Herckman),
Margit (Eija Järvinen), Rouva
Brown (Lahja Leppäkorpi) sekä Dolly (Tuula Mäkeläinen)
ovat tavallisia naisia, jotka pesevät pyykkiä päivästä toiseen.
Heitä valvoo huoltomies Andy
(Lasse Saari).
Yleisessä pyykkituvassa naiset jakavat keskenänsä kaiken,
niin ilot, surut kuin unelmatkin.
Pyykkituvassa heidän ei tarvitse
huolehtia lapsistaan tai esittää kenellekään mitään, he saavat olla
omia itseään.
? Mitä me naiset olemme? Aina
välillä tuntuu, että olemme palkattomia piikoja, tokaisee Margit (Eija Järvinen).
Keskustelunaiheiksi naisilla
nousevat perheet, lapset sekä
miehet, jotka ovat naisten mielestä passattavia juoppoja.
Näytelmän musiikista vastaa
Tenho Kurka.
Urjalan kesäteatterin teksti on
hyvin pohtiva ja nostaa jalustalle
nykypäivänäkin tärkeitä teemoja.
5
Tunneliviljelyssä käytetään pölytyksen varmistamiseksi kimalaisia, jotka ovat kotoisin Belgiasta. Kimalaiset levittävät pölytyksen yhteydessä valmistetta, joka estää homerihmaston kehittymisen mansikoihin.
? Meillä on päälajikkeena Sonata, joka on normaali kausimansikka. Lisäksi on koeviljelyssä
jatkuvasatoisia Harmony ja Charlotte-lajikkeita, joista marjoja voi
tulla lokakuulle asti.
Aivan aloittelija Yli-Kauppila
ei kuitenkaan ole mansikan kasvatuksessa, sillä hänellä oli 16
vuotta yhtäjaksoisesta mansikkaa avomaalla, kausi- ja kasvihuoneessa.
- Pidin hieman taukoa mansikanviljelystä, mutta sitten tämä tunnelimansikan kasvatus vei
mukanaan. Tässä saa riskejä paremmin hallittua, mutta ensimmäinen kerta on aina hieman
opettelua, tuumaa Yli-Kauppila.
Lisäksi Yli-Kauppilan tilalta
löytyy jättivadelmaa.
Tunnelimansikoita kasvattaessa viljelijä pystyy hallitsemaan riskit paremmin kuin avomaalla. Kuvassa Mikko Yli-Kauppila etsii kypsiä mansikoita raakileiden joukosta.
Teemoiksi näytelmässä muodostuvat ystävyys, yhteisöllisyys sekä vanhempien ihmisten kunnioittaminen, joka ulottuu monien
sukupolvien yli.
Pienellä
näyttelijämäärällä saadaan kuitenkin aikaiseksi luonteva ja hyvin valmisteltu
näytös, joka vie katsojan aitoon
pyykkitupaan.
Urjalan kesäteatterin rohkeus
tehdä pohtivampia ja ajatuksia
herättävämpiä kesäteatterinäytöksiä on kunnioitettavaa.
? Käsikirjoitus on ollut jo pidemmän aikaa hautumassa, mutta nyt meillä oli sopivan kokoinen porukka kasassa ja ikärakenne oli oikea, joten päätimme lähteä tekemään näytelmää, kertoo
Lahja Leppäkorpi.
Kesäpäivä vanhusten
talojen kerhotilalla
Punkalaitumen SPR järjesti viime viikon tiistaina kesäpäivän
vanhusten talojen kerhotilalla. Väkeä oli saapunut runsaasti.
Ohjelmassa oli muun muassa lättyjen syömistä, seurustelua sekä musiikkia.
Linda Lähdeniemi
SPR:n kesäpäivä järjestettiin
viime viikon tiistaina vanhusten talojen kerhotilalla.
Rouva Brown (Lahja Leppäkorpi), Margit (Eija Järvinen), Doreen (Mariia Herckman) sekä Dolly
(Tuula Mäkeläinen) pohtivat pyykkituvassa elämiään. Taustalla laulaja Tenho Kurka.
Tapahtumassa oli erittäin runsaasti osallistujia ja tarjolla oli
lättyjä, kääretorttuja sekä kah-
via. Ohjelma piti sisällään yhteislauluja sekä Retrotytöt kävivät esiintymässä tilaisuudessa.
Tarmo Karhunen oli haitarinsa kanssa myös tapahtumassa.
? Ikäihmiset eivät välttämättä
tarvitse muuta kuin aikaa keskustella. Vaikka osa heistä asuu
aivan naapureina, ei heidän tule
lähdettyä kyläilemään tai vaihtelemaan kuulumisia, kertoo Hilkka Korhonen.
6
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
? N:o 29 ? 2017
Vironkankaalla luvassa
hulvatonta menoa
Jukka Saariselta ilmestyy satukirja ensi keväänä
Kissa Kipitin kotikonnuilla
Linda Lähdeniemi
Punkalaitumelaissyntyinen
kirjailija, sanoittaja ja toimittaja Jukka Saarinen julkaisee satukirjan Kissa Kipittimestä ensi keväänä. Kirjan kuvituksesta huolehtii
Mei Monto.
Suomenhevonen Rakettitar-tamma ottaa Vironkankaalla lavan
haltuun. Hevosen selässä on Annina Ala-Viikari ja vieressä Tapani Henttinen.
Linda Lähdeniemi
Vironkankaan kesäteatterissa nähdään tänä kesänä näytelmä Hullukaalin
majatalo. Esityksen ensiilta on tämän viikon perjantaina.
? Olemme harjoitelleet esitystä tammikuusta lähtien, kuluvan
viikon olemme viettäneet Vironkankaalla joka päivä harjoitellen. Harjoitukset ovat sujuneet
hyvin, vaikka muutaman vuorosanat ovat vielä hieman kateissa, naurahtaa näytelmän ohjaaja
Jenna Teinilä.
Näytelmän teemana voidaan
Teinilän mukaan pitää muutosta.
Tekstissä käsitellään myös osit-
tain raskaita aiheita.
? Erilaisuus ja sen hyväksyminen sekä yhteisöllisyys ovat
asioita, jotka tulevat näytelmässä esille. Luvassa on hauskaa ja
hulvatonta menoa, vaikka aiheet
ovatkin suhteellisen raskaita.
Esitys sopii koko perheelle ja
on hauskaa katsottavaa kaikenikäisille, sillä jokainen löytää
varmasti tekstin syövereistä jotakin humoristista.
? Näyttelijät joutuvat menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle ja hieman haastamaan
itsensä, sillä näytelmässä tapahtuvat asiat ovat niin absurdeja,
tuumaa Teinilä
Lavalla nähdään myös ensimmäistä kertaa Vironkankaan
historiassa eläin, aito Suomenhevonen. Mitenköhän Rakettitar-tamma mahtaakaan suoriutua roolistaan?
Kirjan päähenkilönä on Kissa Kipitin, joka liikkuu punkalaitumelaisille tutuissa maisemissa,
Yli-Kirran koiramäen talossa, Talalassa sekä Köyhälässä. Kissa Kipitin on kyllästynyt kaupunkielämään ja haluaa muuttaa maaseudulle. Hän hyppää bussiin ja nukahtaa sinne. Yhtäkkiä Kissa Kipitin herää ja huomaa olevansa maalaiskylässä, josta hän löytää kotikontunsa leipomon takaa,
koulun läheltä. Kirja huipentuu
siihen, kun Kissa Kipitin löytää
itselleen ystävän Koira Kopsuttimen Yli-Kirralta. Lisäksi kirjassa vilahtaa Hiiri Hipsutin, joka kuitenkin muuttaa maalta kaupunkiin.
? Satu on lyyrisesti kirjoitettu ja se onkin parhaimmillaan ääneen luettuna loruilevana tekstinä.
Kirjassa on myös kasvatuksellista näkökulmaa ystävyydestä, sillä jokainen tarvitsee oikean, Koira Kopsuttimen kaltaisen ystävän,
kertoo Saarinen.
Saarisen mukaan kirja on suunniteltu siten, että se voi kasvaa kokonaiseksi kirjasarjaksi.
? Kissa Kipitin voi tulevaisuudessa seikkailla missä vain, esimerkiksi kaupungissa tai maatilalla, jatkaa Saaarinen.
Kirjan kuvituksen on tehnyt ensi keväänä muotoilijaksi Turun
ammattikorkeakoulusta valmistuva Mei Monto. Saarinen ja Monto ovat käyneet Punkalaitumella
tutustumassa seutuun sekä ideoimaan kuvitusta mahdollisimman
oikean tuntuiseksi.
? Kuvituksessa on käytetty
1960-luvun tunnelmaa, mutta toisaalta kuvat ovat värikkäitä ja tietyllä tavalla graafisia, sanoo Monto.
Aluksi Monto luki Saarisen kirjoittaman tekstin ja sen pohjalta
hahmotteli kuvia.
? Ensimmäiseksi piti tietenkin
luoda Kissa Kipitin hahmona ja
sitten lähteä kehittämään kuvia
tarinan ympärille, tuumaa Monto.
Tällä hetkellä kirjan kokoaminen ja taittotyö ovat alkamassa.
Kissa Kipitin kotikonnuilla ?
kirjan kustantaa Sanarakas Oy,
taitosta ja ulkoasusta huolehtii
Marjut Peltola. Kirja painetaan
Eura Print Oy:ssä.
Jukka Saarisen kirjoittama ja Mei Monton kuvittama satukirja julkaistaan ensi keväänä.
Kansainvälisiä vieraita Punkalaitumella
Linda Lähdeniemi
Australian
junioreiden
suunnistusmaajoukkue majoittui valmistautumisleirinsä ajan Punkalaitumella, Maatilamajoitus Saarisen tilalla. Matkassa mukana oli 12 nuorta suunnistajalupausta sekä heidän
valmentajansa Hanny Allston, joka on suunnistuksen
maailmanmestari vuosimallia 2006. Mukana oli myös
Graham Hammond, joka on
joukkueen manageri ja yleinen tuki.
Australian joukkueeseen kuuluvat Toby Wilson, 19, Aston Key, 19, Patrick Jaffe, 19,
Joseph Dickrison, 18, Jarrah
Day, 19, Simeon Burrill, 19,
Zoe Dowling, 18, Asha Steer,
19, Tara Melhuish, 17, Caroline Pigerre, 18, Winnie Oakhil,
19 sekä Rachel Allen, 17. Joukkue vietti Punkalaitumella toissa viikon sunnuntaista lauantaihin. Heidän päivänsä koostuivat
harjoituksista Tampereella ja iltaisin he opettelivat muun muassa uudenlaisen kartan lukua. Vä-
Australian junioreiden suunnistusmaajoukkue majoittui Punkalaitumella viikon harjoitellessaan
junioreiden maailmanmestaruuskilpailuihin.
lillä joukkue myös rentoutui ja tutustui suomalaiseen kulttuuriin.
Tiistaina he kävivät suunnistamassa sanomarasteilla, keskiviikkona joukkue kävi tutustumassa ampumasuunnistuksen saloihin Punkalaitumen kunnon junioreiden avustuksella. Lisäksi vierailijat kävivät ihastelemassa näkötornista Punkalaitumen mai-
semia.
? Metsät ja kartat ovat Suomessa täysin erilaisia kuin Australiassa. Sen vuoksi tulimme harjoittelemaan hyvissä ajoin ennen maailmanmestaruuskilpailuita, kertoo Hammond.
Kilpasuunnistajien mukaan
Suomen metsissä haastavinta ja
erilaisinta on näkyvyys. Lisäk-
si kartan tekotavan erilaisuus
nousee esille; Suomessa on paljon pieniä yksityiskohtia, joita ei
välttämättä näe kartasta.
Joukkueelle oman haasteensa
on tuonut myös aikaero sekä erilainen ilmasto. Aikaeroa siis Suomen ja Australian välissä on seitsemän tuntia. Lisäksi tällä hetkellä Australiassa on pimeä talvi-
aika, kun taas Suomessa eletään
vuoden valoisinta aikaa.
? Australiassa suunnistus on
hyvin pieni laji ja harrastajia on
suhteessa todella vähän. On hienoa päästä harjoittelemaan suunnistuksen kotimaahan ja nähdä
kuinka paljon harrastajia täältä
löytyy, sanoo Allston.
Keskustelussa nousee myös
esille, että Australiassa yksityisyyttä vaalitaan huolella ja esimerkiksi kaikkien talojen ympärillä on aidat.
? On todella tarkkaa, missä
Australiassa voi harjoitella, sillä kaikki ovat joidenkin henkilöiden omia metsiä, eikä niihin
saa mennä harjoittelemaan. Joskus pitää ajaa jopa neljä tuntia,
jotta pääsee tekemään metsäharjoituksia, tuumaa 18-vuotias
Zoe Dowling.
Suomalaisesta kulttuurista sekä maan tavoista he nostavat esille ruuan sekä ihmisten ujouden.
? Suomalainen ruoka on aivan mahtavaa, vaikkakin erilaista
kuin kotimaassamme, kommentoi Allston.
? Ihmiset ovat ujompia kuin
Australiassa. On kuitenkin hienoa, miten kaikki täällä rohkaisevat toisiaan liikkumaan luonnossa, jatkaa Dowling.
Suunnistuksen junioreiden
maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Tampereella viime viikolla.
2017 ? N:o 29 ?
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
Katusählyn SM-osakilpailu
käytiin Punkalaitumella
Linda Lähdeniemi
Laitumen Pallo järjesti toissa viikon lauantaina Tupla
katusählyturnauksen, joka
oli yksi katusählyn SM-osakilpailusta. Tapahtumaan
osallistui 17 joukkuetta eri
puolilta Suomea.
Jo neljännen kerran Punkalaitumen koulukeskuksen pihamaalla ja K-Supermarket Pourun parkkipaikalla nähtiin laadukasta katusählyä, kun Punkalaitumelle rantautui tasokkaita katusählyn pelaajia. Paikalla oli niin
pelaajia kuin katselijoitakin runsain mitoin.
Yksi
mielenkiintoisimmista joukkueista turnauksessa oli
naistensarjan AC Wenkka. Kyseisessä joukkueessa pelasi pitkänlinjan salibandyammattilaisia: Taija Jaakkola, Nina Rantala, My Kippilä, Katri Luo-
maniemi sekä Senja Keskitalo.
Naisilta löytyy takataskuistaan
kasa suomenmestaruuksia sekä
MM-kisaedustuksia.
Sekasarjan S. Bändärit olivat
lähteneet Hyvinkäältä Punkalaitumelle pelaamaan katusählyä.
Joukkueessa pelasivat Tuomas
Kuusela, Janna Rauhala, Juuso Laakso, Tatu Hirvonen sekä
Tuuli Boyd.
? Olen alun perin Punkalaitumelta kotoisin ja ajattelimme
lähteä porukalla pelaamaan katusählyä. Tämä on ensimmäinen
kertamme, kun osallistumme turnaukseen ja hyvinhän pärjäsimme, sillä voitto tuli napattua, kertoo Boyd.
Joukkue lähtee muiden voittajajoukkueiden tapaan Helsinkiin
Mäntymäen kentälle pelaamaan
katusählyn finaaleita 2.9.
Voittajat:
Yleinen: VCFB
Naiset: AC Wenkka
Seka: S. Bändärit
Firma: SHT-tukku
U16-pojat: SoPa
Heinäfutis aurinkoisessa säässä
Heinäfutisturnauksen voittivat viime vuotiseen tapaan Lapan Papat. Kuva: Kaisa Hyyti-Suojanen.
Heinäfutisturnaus pelattiin
Vartiolan viheriöllä heinäkuun alussa. Joukkueita turnaukseen osallistui kahdeksan.
? Heinäfutis pelattiin kuluvana kesänä kolmannen kerran ja
turnaus onkin löytänyt paikkansa useiden harrastajien kalente-
Kiitos Antti PartaPekan pojalle
Sekasarjan finaalipelissä pelasivat vastakkain S. Bändärit sekä
AsoOs. Voiton vei mustiin pukeutuneet S. Bändärit.
Arttu voitti Sastamalassa
Punkalaitumelainen Arttu Lähdeniemi voitti viime viikonloppuna Sastamalassa järjestetyssä Autoglym rallissa nuorten luokan
53,6 sekunnilla. Kartturina Artulla toimi Marko Räty.
Onnistunut veteraanijuhla puhutteli minua monella tavalla,
veresti muistoja ja antoi ajattelemisen aihetta.
Kaija Malmivaara oli ruustinna, Soile Laurila tohtorinna ja
vaimoni Jelena sorvarinna. Me
miehet olimme leijonaveljiä, vaimomme ladyjä eli leijonaleirejä. Nykyään Sirkka Madekivi on
tohtorinna.
Käytössä olivat myös sanat
pastorska, virkaska ja piispatar.
Ukko-Pekka, Mannerheim,
UKK ja Manu olivat presidenttejä.
Vinhuti on vaikea lausua ja
Klaus on vaikea taivuttaa. Klasu
taipuu helpommin.
Ennen oli kunnanvaltuustossa
herroja ja tovereita. Nyt arvoisa
puheenjohtaja on parempi kuin
neiti tai rouva puheenjohtaja. Tovereistakaan ei paljon puhuta.
Ennen maanviljelijöiden vaimot olivat joko emäntiä tai rouvia. Nykyään monet isännät ovat
poikamiehiä.
?Tää tässä on meitin Klasu?,
kirjoitti Antti Levomäki. Miten
on? Sanotaanko Punkalaitumella meitin, mejän, meidän vai meirän Klasu?
Kun Einari Roukanoja soitti kotoani Roukasta pastori Hollolle Sipilään hän aloitti puhelun: Täällä herra Roukanoja, on-
reista sekä vakiintunut hienosti paikkakunnan kesätapahtumatarjontaan, iloitsee Laitumen Pallon puolesta järjestelyissä mukana ollut Ville Seppä.
Tällä kerralla joukkueita oli
ennätyksellisen kaukaa, kaukaisimmat pelaajat Vaasasta asti. Ilma suosi tapahtumaa eikä olosuhteissakaan ollut osallistujien ja
järjestäjien mukaan moittimista.
Hallitseva heinäfutismestari
LapanPapat selviytyi pienen alkukankeuden jälkeen jälleen loppuotteluun, jossa vastaan asettui
FC Loikaw. Finaalipeli päättyi
3-0, ikämiehistä koostuvan LapanPappojen voittoon. FC Loikaw esitti päivän aikana mainioita otteita, mutta päivän ainoa
tappio osui harmittavasti loppuotteluun.
ko Topi kotona. Äitiäni Elviiraa
tämä nauratti.
Kun Kanerva tuli Punkalaitumelle papiksi, hän asui Sipilässä.
Serkkuni Markku kertoi hänen
ihmetelleen virsilaulun voimakkuutta. Minä en ihmetellyt. Kanttori Siivosella oli kantava ääni ja
kirkossa oli paljon veteraaneja.
Juhani ja Matti Lehdon isä Uuno Lehto oli Sipilän isäntä, kuten uunituore sukukirja kertoo.
Hän kaatui sodassa. Minä omistan Yhisuolla Sipilän laidun ?nimisen lohkon. Se on entinen yhteislaidun eli kolhoosi.
Nyt kirkossa soitto ei ole rauennut. Virsi kyllä on vaiennut.
Toivon, että mieskuoro valitsisi jumalanpalvelukseen veisuun
johtajan ja kuorolaiset hajaantuisivat kirkkokansan joukkoon.
Heidän tuellaan kirkkokansa uskaltaisi veisata
Matti Roukka
hymnologi
P.S. Viime aikoina olen yötä
päivää kuunnellut radiosta lestadiolaisten eli hihhulien mahtavaa
veisuuta. Kiitos siitä.
Ilmestyy torstaisin.
e-mail:
Toimitus avoinna:
ma?to klo 9?16,
pe suljettu.
toimitus@punkalaitumensanomat.fi
ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi
kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi
Puh.
02-767 4256
Sanomalehtien
liiton jäsen
ISSN 1236-8415
Levikki 3481 LT 2016
Ilmoitukset ja muu
aineisto on jätettävä
tiistaina klo 13.00
mennessä toimistoon.
Sata-Pirkan Painotalo Oy
? Pori 2017
Kesätoimittaja
Linda Lähdeniemi
Puh. 044-2050224
Toimittaja-ilmoitustenhoitaja
Anu Koskua
Puh.
02-767 4256
Ilmoitukset, tilaukset, laskutus
Kun muutat,
ilmoita uusi osoitteesi
meillekin!
Osoitteenmuutos ei tule
automaattisesti lehtiin.
Punkalaitumen
Sanomat Oy
ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi
puh. (02) 767 4256
1
Lukija
P.S. Hyvä lehdentilaaja,
ovathan
postilaatikkosi
numero - ja nimitiedot
ajantasalla!
Keskiviikkona 26.7.17
klo 20.00 - 01.00
Kyösti Mäkimattila
& Varjokuva
Kinojake
R5
Päätoimittaja Juha Aro
Lomalla 30.6.-6.8.2017
Lauttakyläntie 4, PL 1
31900 PUNKALAIDUN
7
ILMOITUSHINNAT 1.1.2017
Etusivu...................... 0,98 e/pmm
1-väri 1,08 e/pmm
4-väri 1,18 e/pmm
Muut sivut.. ............. 0,88 e/pmm
1-väri 0,98 e/pmm
4-väri 1,08 e/pmm
Arvonlisävero 24 % lisätään
ylläoleviin hintoihin.
Jakeluhäiriöt
Varhaiskanto p. 0800 392262. Perusjakelu p. 02 7674256
www.sarkanlava.com
www.punkalaitumenkunto.fi
Liput 15 ?
VASTUU ILMOITUKSISTA:
Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta
virheestä on ilmoituksen hinta ja
muihin lehtiin toimitetusta
aineistosta sen valmistusarvo.
TILAUSHINNAT 2017:
Kestotilaus......................... 40 euroa
12?10kk.............................. 42 euroa
9?7kk...................................36 euroa
6?4kk...................................28 euroa
3?1kk................................... 24 euroa
Ulkomaille kaksinkertaiset.
Irtonumero 1 euro, sis.alv.
8
Torstaina heinäkuun 20. päivänä
? N:o 29 ? 2017
PUNKALAITUMEN GOLF SUOMI 100 OPEN
LA 22.7.2017 ALKAEN KLO 13.00
KIRPPISLENKKI 22.7.2017 klo 11-15
Liitsolassa Vesilahdentien, Sammaljoentien ja Luojunseläntien
varsilla useita myyjiä!
Käsitöitä, leivonnaisia, kahviloita, elävää musiikkia ym.
Tervetuloa viettämään mukavaa lauantaita Liitsolaan!
Katso
Mäki-Laurilan tilalla
Luojunseläntiellä avoimet ovet!
www.maki-laurila.net
Juhla- ja leivontapalvelu Mintun
pop up -myymälä vanhan R-kioskin tiloissa
27.-29.7. (to 9-16, pe 10-17, la 9-15).
Myynnissä kakkuja, leivonnaisia sekä juhla- ja leivontatarvikkeita.
Meiltä tilaat makeat ja suolaiset arkeen ja juhlaan.
Perinnepätkä
luontaisesti gluteeniton
ryynimakkara
10 ?/4 pkt
Myymälä avoinna
perjantaisin klo 8-17
METSÄRANNAN LIHA
Metsärannantie 100, Punkalaidun
P. 02-7675747, 044-7675747
www.metsarannanliha.fi
To 27.7. klo 14-17
KARAOKETANSSIT
Vapaa pääsy. Puffetti.
Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys
Toimivaa ja luotettavaa
kumppanuutta kiinteistöasioihin
Isännöinti osaavissa käsissä
Kirjanpito ammattitaidolla
Vuokravälitys asiantuntemuksella
Särmänkatu 2, 32700 Huittinen
Puh. 044 780 9073 - kiinteistoympyra.?
Erittäin siisti. Yhtiövastike 174 ?.
Hyvä taloyhtiö. Uusittu vesiputket, ulkosivu ja parvekkeet.
MH 47.000 ? ja VH 66.000 ?.
Tied. 040 5128109
MYYTÄVÄNÄ TONTTI
Punkalaitumen Liitsolassa,
osoite Teiniementie 16.
Tontin pinta-ala 6900 m2.
Myydään tonttina, tontilla kaksi
rakennusta. Hintapyyntö 16000 ?.
Lisätiedot puh. 050 340 4673.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset
Hilkka 040 ? 582 4377
Juha 0400 ? 531 971
LAUANTAI 29.7. klo 12-13 PMS:N RATA
SUNNUNTAI 30.7. klo 12-13 Ms Haukan rata
Lauantai 12.8. klo 12-13 Ms Haukan rata
Sunnuntai 13.8. klo 12-13 PMS:n rata
Lauantai 2.9. klo 12-13 PMS:n rata
Sunnuntai 3.9. klo 12-13 Ms Haukan rata
Lauantai 16.9. klo 12-13 Ms Haukan rata
Sunnuntai 17.9. klo 12-13 PMS:n rata
Ampumakokeessa oltava mukana kuitti riistanhoitomaksun suorittamisesta (Oma Riista-sovellus kännykässä riittää) ja aseenkantolupa.
Ampumaharjoittelu on tärkeää ennen metsästyskauden alkua!
www.riista.fi
Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys
Sastamalan seudun
keliakiayhdistys ry
To 27.7. klo 10-17 osallistumme Sastamalan seudun SoTe:n ja seurakunnan järjestämään leiripäivään Kiikian Leirialholla, Halmeentie 26. Pieni ruokamaksu. Ilm. Leilalle/044-513
4174 to 20.7. mennessä
Sotilaspojat
Perinnehuoneen avoimet
ovet Vartiolassa tänään
torstaina klo 11-14. Osoite Urheilutie 1, kirkonpuoleisesta päädystä.
Myyntiautoon
T:mi T. Vuorio puh. 040-7011 622
2 h+k+p, 58 m2, kt:n 2. krs,
Huittisten keskusta.
AMPUMAKOKEET V. 2017:
Pohjoisseudun
Toimintayhdistys
Seuraava tuolijumppa
Vaparilla ti 1.8. klo 17.
La 22.7. Pihakirppislenkki klo 11-15
(Sammaljoen-, Luojunseläntien- ja
Punkalaitumentien varressa). Paikkavaraukset ja tiedustelut: suoranta.
johanna@gmail.com tai puh. 0500630 292. Katso mainos.
Räystäskourut, syöksytorvet, savupiipun sisäputket, piipunhatut, jatkettavat alumiinitikkaat, A-mallitasotikkaat, palotikkaat, matto- ja pyykkitelineet, soluarinat ym.
Matka
Turun saaristoon 7.8.
PUNKALAITUMEN
RIISTANHOITOYHDISTYS
järjestää
Seurat
toimivat
RÄYSTÄSKOURUT PUNKALAITUMEN TORILLA
tänään torstaina klo 10-12
MYYDÄÄN
Pietarinaukiolla.
Tervetuloa!
Myymälästä pe 21.7.
Avoin golfkilpailu erikoissäännöillä
- pelataan 9 reikää
- ykkösväylä pelataan frisbeekiekoilla
- väylillä 3 ja 9 pallo heitetään kerran
- pelataan 3 mailalla, joista yhden on oltava ?putteri?
Erikoistarjous
- sarjat: yleinen (naiset ja miehet) ja juniorit
- pukeudutaan mielellään sinivalkoisiin
Kilpailun jälkeen mukavaa yhdessäoloa ja tarjoilua. Kilpailumaksu
5?
Ilmoittautumiset viimeistään pe 21.7., myös avecit
+ greenfee
0400 261 408 tai toimisto@punkalaitumengolf.fi
Eläkeliiton
Punkalaitumen
Yhdistys
Petanque perjantaisin
klo 14-16 Vartiolan
yläkentällä.
Seniorien tanssikerhon harjoitukset Jalasjoen nuorisoseurantalolla
pe 21.7. klo 17 ja esitys sen jälkeen
samassa paikassa. Huom! paikalle
tanssijat, laulajat ja pelimanni.
To 27.7. klo 14-17 Karaoketanssit
Pietarinaukiolla. Karaokeisäntä Tenho Kurka.
La 29.7. osallistumma Y-torille.
Ke 2.8. klo 15 Urjalan yhdistys on
kutsunut Ohjelmallisiin elokuun iltamiin Kauniston ladolle, Punkalaitumentie 536.
Ke 2.8. klo 18.30 Kulkurin valssi
Nokian kesäteatterissa. Ilm. viim.
26.7.
La 5.8. klo 12 EL Lavian yhdistys
on kutsunut Eloriehaan Tahostenniemen tanssilavalle, Noormarkuntie 978.
Ma 7.8. Saaristoretki. Ilm. viim.
31.7.
To 10.8. klo 18-23 meidät on kutsuttu Wanhan ajan iltamiin Valasrantaan EL Yläneen yhdistys.
Pe 11.8. klo 13 Vartiolassa Kävellen
maailman ympäri.
TILAA
Punkalaitumen Sanomat
Kestotilaus
40 ?
Syksy saa ...
opiskelijatilaus
20 ? / 12 kk
toimitus@punkalaitumensanomat.fi
ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi
puh. 02-767 4256
www.punkalaitumensanomat.fi
Pelimanniviikko
Lehmirannassa
17.-23.10. Ilm.viim. 5.8.
Kaamoksentorjuntaristeily 7.-8.11.
Ilm. viim. 30.8.
Ilmoittautumiset Hilkalle puh. 040582 4377.
Lounais-Pirkanmaan
Vammautuneet
Retkipäivä ti 25.7. klo 10 lähtö. Ilm.
su 23.7. mennessä, 040-740 5591.
Punkalaitumen
Metsästysseura
Ma 24.7. Harjoitusammunnat Haviokosken radalla klo 17.30. Valvontavuorossa ryhmä Ollikainen.
Punkalaitumen Koirat
Yhteislenkki Myötätuulen pihasta torstaisin klo
19. Omat kakkapussit
mukaan.
Metsästysseura
Haukka
Su 23.7. klo 10 Pohjoismaisen mets.ammunnan
piirimestaruunkilpailu.
Ti 25.7. Compak ja Trapharjoitukset klo 17.30.
Metsästysseura Haukka ry:n
KESÄKOKOUS
pidetään omalla majalla
perjantaina 28.7.2017 klo 19.00 alkaen.
Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.
Kahvitarjoilu, tervetuloa!
(Hirvi/peurajahtikokous pidetään 18.8.)
Johtokunta
Kanteenmaan Metsästysseura ry:n
KESÄKOKOUS
pidetään omalla majalla pe 28.7.2017 klo 19.
Käsitellään sääntöjen kesäkokoukselle määräämät asiat
ja päätetään mahdollisista uusista jäsenistä.
Johtokunta kokoontuu klo 18. Tervetuloa!
Punkalaitumella 20.7.2017
Johtokunta
Sanomarastit
To 20.7. Majanojassa.
Lähdöt klo 17-18.30.
Opastus Metsämaa-Vt 2.
Järj. LoJa.
Ti 25.7. Kokkon kodalla. Lähdöt 1718.30. Opastus Murronharjuntieltä.
Järj. Rinteet.
Museo Yli-Kirra
Tiistaitalkoot museolla klo
18.
Jalasjoen
Nuorisoseura
Kesätori pe 21.7. klo
16-20, kahvio Matti klo
17.30 Eläkeliiton Punkalaitumen yhditys esittää kesätorilla
kansantansseja.
Punkalaitumen
Golf
Suomi 100 vuotta -open la
22.7. klo 13.
Oriniemen
Martat
Su 23.7. klo 14
vietämme Martan päivää Hongistolla, Vihalaidantie 485.
La 29.7. olemme mukana Y-torilla
klo 10-14 paistamassa lettuja.
PITÄJÄNVIIRI
45,(Viirin koko 0,5 x 5 m)
35,HARMIA JOKA PÄIVÄLLE
Punkalaitumelaista huumoria
Punkalaitumen Sanomat
Lauttakyläntie 4
31900 Punkalaidun
P. 02-767 4256
Toimitus av.
ma-to klo 9-16, pe sulj.