Uutisja ilmoituslehti Torstaina maaliskuun 21. päivänä N:o 12 2024 115. vuos ikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Harvemmin koettu maaliskuinen tulva nousi Punkalaitumenjoen pelloille viime viikon lopulla ja viikonloppuna. Kuvassa näkymä Hankurin suunnasta Talalaan lauantaina. Tulvamaisemia dronella kuvasi Olli Vuorisalo. Lisää sivulla 5. Pelastuslaitos joutui lauantaina auttamaan Ylisenkulmantiellä veden keskelle joutunutta autoilijaa. Lukijan kuva. Tamminen Takuumureat naudan paahtotai sisäpaisti Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU MAKEA Palvelusta TO-LA SÄÄVARAUS Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 25.-27.3. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 21.-24.3. 2 85 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,33/kg) Pullapitko 500 g (9,90/kg) MAANANTAINA UUNITUOREET 4 95 kpl EDULLISESTI KOHTI PÄÄSIÄISTÄ! 4 00 2 tlk Tarjoustuotteita rajoitettu määrä. 1 99 kg PLUSSAKORTILLA 1 79 ps 3 50 4 prk MUISTA VIRPOJAT 1 89 rs 12 95 kg 9 95 kg 9 95 kg 2 29 kpl 3 00 6 kpl 2 99 pkt SUOMI 34 95 kg SUOMI 1 79 pkt Tapola Savulenkki 480-550 g (5,44-6,23/kg) SUOMI SUOMI 6 99 pkt 3 00 2 prk PLUSSAKORTILLA SUOMI PLUSSAKORTILLA 2 49 pkt PERJANTAINA PYYMÄEN KONSULENTTI Tamminen Takuumureat naudan paahtotai sisäpaisti 12 95 kg SUOMI Porsaan lehtipihvi SUOMI Kivikylän Juhlakinkku n. 3,0 kg Makurasvalla GRILLISTÄ 6 99 kpl SUOMI Kokonainen grillattu broileri SUOMI HK Takuumurea naudan sisäfilee Kokonaisena n. 1,3-1,8 kg Affco Karitsan luuton paisti n. 1,5 kg, pakaste Rajoitus 2 paistia/talous Tuore Kokonainen kirjolohi RUOTSI 9 95 kg 12 95 kg VIRO PLUSSAKORTILLA 7 99 ps SUOMI Snellman Kunnon naudan jauheliha 10 % 700 g (11,41/kg) SUOMI HK Amerikan pekoni 170 g (10,53/kg) Flora Vanilla Vanilliinikastike 2,5 dl (8,00/l) 19 95 kg Reinin Karitsan viulu Pintamaustettu, suolattu SUOMI Atria Nauta-viljapossu jauheliha 1 kg Snellman Maatiaispossun maustamaton tai marinoitu sisäfilee n. 600-850 g 12 95 kg 10 00 3 kpl Aino Jäätelöt 850-900 ml (3,70-3,92/l) Raj. 1 erä/talous PLUSSAKORTILLA Tumma rypäle 500 g (3,78/kg) ETELÄ-AFRIKKA SUOMI Valio Pehmeä maitorahka 200-250 g (3,50-4,38/kg) Ei täyteläinen Suomalainen puolikarkea vehnäjauho 2 kg (0,90/kg) Persikkaviipaleet ja -puolikkaat 410-425/235-240 g (6,25-6,38/kg) Sunnuntai Leivontamargariinit 500 g (4,98/kg) UNKARI Ruukkunarsissi 3 kpl kassi 5 99 kassi 4 99 pkt Pingviini Puikko 5x32 g monipakkaus (10,40/kg) laktoositon Olvi Vichy 0,33l kmp 12-pack (1,21/l) sis.pant 1,20 5 99 12-pack PLUSSAKORTILLA Varhaiskaali Coca-Cola 0,33l kmp 24-pack (1,21/l) sis.pant. 2,40 11 99 pak 5 99 6 kpl Fazer Pikkupatukat 14-21 g (23,81-35,71/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA Kinder Yllätysmunat 20 g (49,92/kg) PLUSSAKORTILLA Leivon Viipaloitu pääsiäislimppu 550 g (4,58/kg) Tumma tai vaalea PLUSSAKORTILLA Kymppi Mämmi 700 g (4,28/kg) 2 99 rs Tuore Kuhafilee 29 95 kg PLUSSAKORTILLA Kariniemen Kananpojan fileesuikaleet 250-300 g (10,00-12,00/kg) 6 00 2 rs 2 99 6 prk Valiojogurtti Laktoosittomat maustetut jogurtit 200 g (2,49/kg) Raj. 2 erää/talous
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 2 – N:o 12 – 2024 Matt. 21:12–17 (18–22) Moni meistä on lapsena pääsiäisenä kerännyt pajunkissoja koristeeksi tai tehnyt niistä virpomisvitsoja. Pajunoksilla, kuten monella muullakin arjen ja juhlan perinteellä, on kristillinen tausta. Palmusunnuntai kertoo Jeesuksen aasilla ratsastusmatkasta Jerusalemiin. Matkasta, josta alkoi Hänen tiensä kohti viimeisiä hetkiä ja ristinkuolemaa. Jerusalemissa ihmiset heittivät kunnianosoituksena palmunoksia Jeesuksen eteen. Tätä hetkeä symboloiden kristityt yhä koristelevat palmun oksilla, ja pohjoismaissa pajunoksilla, kirkkoja, pääsiäiskulkueita ja koteja. Pääsiäisen ajan evankeliumit kertovat mm. Jeesuksen ihmeteoista, temppelin puhdistuksesta, petturuudesta, Jeesuksen tulevasta kuolemasta, uskon vahvistamisesta ja lasten kaltaisten merkityksellisyydestä. Jeesus puhui useassa kohtaa elämänsä aikana lasten kaltaisuudesta viitaten uskoon, pelastumiseen, taivaaseen ja iankaikkiseen elämään. Evankeliumeissa lapset ja naiset nostetaan mukaan myös ristinkuolemaa edeltäviin tapahtumiin. ”Mutta kun ylipapit ja lainopettajat näkivät, mitä kaikkea hämmästyttävää hän teki, ja kuulivat lasten huutavan temppelissä: ’Hoosianna, Daavidin Poika!’, he suuttuivat ja sanoivat hänelle: ’Kuuletko, mitä nuo huutavat?’ ’Kuulen’, vastasi Jeesus. ’Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ’Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi’?’” (Matt. 21:15–16) ”Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.” (Joh. 12:3) Erityisen merkittävää ja Jeesuksen ajassa syrjiviä yhteiskuntarakenteita purkavaa on se, miten Jeesus keskeytti lapsia ja naisia vähättelevät puheet, ja nosti heidän uskonsa ja tunnustuksensa keskiöön. Pääsiäisen evankeliumeissa toistuu myös sana Hoosianna. Lapset huusivat temppelissä Hoosiannaa. Ihmiset huusivat Jeesuksen ratsastaessa Hoosiannaa. Hoosianna on hepreaa ja se tarkoittaa ”auta”. – Keitä Jeesus nostaisi keskiöön juuri tänään eri puolilla maailmaa erilaisissa yhteiskunnallisissa ja uskonnollisissa tilanteissa? – Ketkä huutavat ajassamme Hoosiannaa? Kuulevatko päättäjät heitä? Kuuleeko kirkko heitä? Kuulemmeko me heitä? Vaikka yhteiskuntarakenteet sekä ihmiset syrjivät ja jättävät avun tarpeet kuuntelematta, Jeesus kuulee nyt ja aina. Jeesus kuulee myös hiljaiset ajatuksemme. Laitan kädet ristiin ja rukoilen: “Jeesus auta lievitä kärsimystä, tuo lohtua ja anna toivoa pimeyden, tuskan ja epäoikeudenmukaisuuden keskellä.” Ani Iivanainen Kirjoittaja on kahvia ja suklaata rakastava diakoni ja sateenkaariyhteyshenkilö. – Kevään merkkejä näkyi jo viime viikon loppupäivinä, jolloin alettiin laskea tukkipuomeja Haukan koskeen. Puomien tarkoituksena lienee suojella Koskenniskan vesipatoa jäiden vahingoittamiselta, sillä ilman tätä nyt joenperkauksen jälkeen tulisi tukkienlaskusta tuskin mitään, sillä tulvavesi menisi muutamassa päivässä vähiin, että tuskin mikään uitto tulisi kysymykseen. Muuten kuuluu ensi kevännä tulevan jokeemme uittotukkeja enempi kuin ehkä koskaan ennen. Saapi sitten nähdä, miten suosiollinen kevät on niiden laskulle, voima ja väki ei uitossa paljon auta, jos luonto vain on vastahakoinen. – Huonoa ajokautta on nykyinen talvi ollut, huonompaa kuin moneen aikaan. Alituiset tuiskut ja pyryilmat ovat pitäneet tiet ainaisesti tukkokelissä ja ovat ne muutenkin muodostuneet sellaisiksi, jotta vähänkin suuremman suojan sattuessa on kelissä toppi edessä. Huonosta kelistä huolimatta on tukkiajot kuitenkin paikkakunnalla melkein loppuun suoritettu, joskin maanviljelijäin ajoja vielä on paljon rästissä. Hevosille nykyinen talvi on ollut melkoisen raskas urakka. Puo len vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat maaliskuun 21. pnä 1974. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 20. pnä maaliskuuta 1914 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 21. pnä maaliskuuta 1924 SANA SINULLE Palmusunnuntai Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928. • PÄIVYSTYS ja neuvonta 24h • 040 764 4678 • Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin • Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo) • Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio • Kauppakuja 2, Punkalaidun • Perunkirjoitukset ammattitaidolla • puh. (03) 511 5600 www.hautauspalveluteuho.fi • Sastamala-Punkalaidun-Urjala-Pirkanmaa Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Onkiniemenkatu 18 A, Sastamala Punkalaidun kotikäynnit Ajanvaraus myös netissä vello.fi/paulantaiga Myynnissä apuvälineitä ja tukisukkia Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Tuleeko Sammakkojärwestä muutakin hywää kuin wain ahwwenia? Kyllä tulee. Sieltä saadaan hopeamitalleja ja gramofooneja! Mistä niitä sitten saadaan? Järwestäkö? Ei! Siellä toimii Punkalaitumen työwäenyhdistyksen urheilutoimikunta suuremmoiset hiihtokilpailut sunnuntaina maalisk. 22 p:nä, alkaen klo 2 j.p.p. kuten ilmoiksesta nähdään. Kilpailut tapahtuwat kolmessa sarjassa: miehille 15 km., naisille 5 km. matkalla. Palkintoina jaetaan hopeamitalleja. Hiihtämään pääsewät ainoastaan työwäenyhdistyksen jäsenet. Pikkupojille järjestetään myöskin kilpailut. Illalla on hauska iltama Oriniemen Liitsolan työwäentalolla. Ohjelmassa on m.m. näytelmäkappale Mestarin rakkausseikkailut, joka on erittäin hauska huwinäytelmä. Sinnepä sitä siis mennään. – Kansalaiskokouksessa, joka wiime sunnuntaina pidettiin kirkonseudun työwäentalolla, käsiteltiin wiljatullikysymystä. Kokoukseen oli saapunut joltinenkin joukko seutulaisia ja asettui se yksimielisesti wastustawalle kannalle ajatellun wiljatullin suhteen, sekä lausui paheksumisensa niille kansalaisille, jotka tawalla tai toisella owat myötäwaikuttaneet wiljatullihankkeen edistämiseksi. Samoin lausui kokous toiwomuksensa, että kaikki suomalaiset wirkakunnat sekä yksityiset henkilöt tekisiwät woitawansa wiljatullin wastustamiseksi. 21.3. Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa. Ps. 143:9. 22.3. Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. Ps. 43:5. 23.3. Lähetä valosi ja totuutesi! Ne johdattakoot minua, ne viekööt minut pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi. Ps. 43:3. 24.3. Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa. Sak. 9:9. 25.3. Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Fil. 2:8. 26.3. – Katso, minun palvelijani menestyy: hänestä tulee korkea, ylhäinen ja suuri. Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään – tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. Jes. 52:13–14. 27.3. Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Room. 5:8. Kunnianosoitus sankarihaudoilla. Punkalaitumen Sotaveteraanit ja naisosasto suorittivat kunniakäynnin Punkalaitumen sankarihaudoilla talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13.3. Kunnianosoituksen yhteydessä laskettiin seppele sankaripatsaalle. Jumalanpalvelukset Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa. Paasikallio, Rasi. To 28.3. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa. Paasikallio. Pyykkö, Rasi. Pe 29.3. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Karo. Su 31.3. klo 10 Pääsiäisen messu kirkossa. Karo, Hilkka IsoRautio. Viikkotoiminta To 21.3. klo 13 Torstaikerho seurakuntatalolla. Pyykkö, Paasikallio. Su 24.3. klo 16 Hiljainen viikko sanoin ja sävelin – tilaisuus kirkossa. Veli-Matti Karo, Hannu Keinänen, Hannes Rasi, Wallattomat, Kirkkokuoro. Ma 25.3. klo 14 Naisten raamattupiiri seurakuntalolla. Pyykkö. Ti 26.3. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Saarinen. Ke 27.3. klo 13.00–13.30 Ylijäämäruokajako srk-talon parkkipaikalla. Kristityt yhdessäryhmä. Klo 14.30 Pappilan puikot seurakuntatalolla. Pyykkö. Kirkon juhlavuoteen liittyvä näyttely Onko sinulla jotain sellaista esineistöä, joka liittyy Punkalaitumen kirkkoon ja voisit tuoda näytteille kirkkoon yhden iltapäivän ajaksi? Sunnuntaille 5.5. kootaan näyttely, johon kuka tahansa voi tuoda esineistöä. Näyttely on avoinna klo 12–15. Kukin tavaran omistaja tuo esineet kirkkoon messun jälkeen, on paikalla koko aukioloajan ja vie omansa pois näyttelyn jälkeen. Näyttelyyn ilmoittaudutaan etukäteen kirkkoherranvirastoon, Outi Uusi-Kouvo, 040-8048811 tai outi.uusi-kouvo@evl.fi mato (paitsi viikko 14). Kerro, minkälaista esineistöä olet tuomassa ja tarvitsetko esillepanoon pöytätilaa tms. Ilmoittautumiset viimeistään 14.4. Päivän sanat
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 2024 – N:o 12 – 3 Liikuntahallissa alkoi seinäkiipeilykerho nuorille. Kerran viikossa kokoontuva kerho kestää koko kevätkauden. Liikuntahalliin tehtiin kiipeilyseinä sen remontin yhteydessä viime vuosikymmenen alkupuolella. Kiipeilijöiden turvallisuus varmistettiin aikaisemmin henkilövoimin. Tänä talvena seinää uudistettiin ja sille asennettiin kaksi kiipeilylaitetta, jotka varmistavat kiipeilyä ja avustavat alas laskeutumisessa. Uusien kiipeilylaitteiden asennuksen yhteydessä koulutettiin myös ohjaajia, joten kiipelyseinälle saadaan enemmän käyttöä. – Kiipeilylaitteiden asentamisen yhteydessä koulutettiin ohjaajia. Vedämme maanantaisin liikuntakerhoa, jossa on myös vähän kiipeilty. Muuten kiipeilyseinä on ollut melko vähällä käytöllä viimevuosina, sanovat kerhoa ohjaavat Niko Heikkinen ja Eemil Siuko. Molemmilla on aikaisempaa kiipeilykokemusta. Seinäkiipeilemään on helppo lähteä. Mukavat ja joustavat liikuntaan sopivat vaatteet ovat ainoa vaatimus. Myös sisäliikuntatossut ovat mukavat jalassa, sillä seinän otteet saattavat tuntua epämukavilta jalkapohjaan ilman tossuja. Kiipeilemään lähtevä pukee päälleen valjaat, jotka kiinnitetään kiipeilylaitteeseen. – Laite varmistaa kiipeilijän turvallisuuden kiivetessä sekä hidastaa alas pudottautumisessa, sanovat Niko ja Eemil. Kerhossa kiipeilyä kokeillaan yksi kerrallaan. Vuorot vaihtuvat tiuhaan, jotta mahdollisimman moni ehtii kiipeilemään useamman kerran. Seinäkiipeily on kokonaisvaltainen laji. – Kiipeily on raskasta ja siinä käytetään koko kropan voimaa. Kädet ovat tietenkin kovalla rasituksella, sanovat Eemil ja Niko. Alas pudottautuminen taitaa olla jännittävin osuus kiipeilyssä, sillä liinan varaan jättäytyminen vaatii totuttautumista ja rohkeutta. Liikuntahallissa on kaksi kiipeilylaitetta, joten kaksi kiipeilijää voi olla yhtä aikaa seinällä. Seinällä on valittavana neljä reittiä, jotka ovat vaikeustasoltaan erilaisia. – Tämä on jännittävää ja kivaa! Olen kiipeillyt ennenkin ja haluan tulla kerhoon uudelleen, sanoo Veera. Hän on kokeillut seinäkiipeilyä MLL:n perhepeuhulassa, ja Veera onkin hetkessä kiivennyt seinän ylös. Ensimmäisessä kiipeilykerhossa oli mukana 13 nuorta. Kerho kokoontuu liikuntahallissa torstaisin klo18.30–19.30. Pentukuume Mäenpäässä, kujanvarrella, Anttilan talossa, saha soi ja vasara paukkuu Daniel Anttilan kädessä. Hän sairastui pentukuumeeseen ja tajusi, että talo ilman koiraa on kuin koiraton talo. Nyt Eurajoella iloinen koiravesseli, ajokoiran pentu, on keräämässä muuttoa varten luupussiaan uuteen kotiin. Punkalaidun on saamassa toisen koiramäen talon. Talonväki haluaa, että kotopihassa on suojaisa tila Speedylle. Talonväki haluaa, ettei Speedy joudu suden suuhun. Muuttoliike on tuonut kunnantalolle väkeä, joka on tehnyt paikallisväestön elämisen vaikeaksi. Ennen ei Satakunnassa eletty kuin raatelevat pedot. Pirkanmaan ja Hämeen maille karjalaisvenäläinen viekastelu ei ollenkaan sovi. Täällä kansantyö on käynyt häätämään hävitystä ja karhunkämmen on lyönyt. Toivottavasti Speedy palauttaa rauhallisen elämänmenon tänne Satakunnan maille. Ennen Punkalaidun oli helmi Satakunnan kruunussa. Jokainen päätelköön itse, mikä ilomme on pilannut. Toivottavasti Speedy tuo onnenpäivän koiton tullessaan. Satakunnan suvea varroten, Matti Roukka Koirien ystävä P.S. Hätäapuadressi Vietin syntymäpäivää Mäenpäässä työväentalolla. Tarjosin juhlaväelle riisipuuroa 20€/annos. Kertyneet rahat, huomattavan summan, lahjoitin Vartiolalle. Olen maataloustuottajien jäsen vuodesta 1946. Juhlastani alkaen työväentalon käyttö on ollut vilkasta. Kuulin juuri, että muolaalaiset viettävät suvella pitäjäjuhlaansa Mäenpäässä. Toivottavasti Kyyrölän savipottiperinne ei unohdu. Kornun pitäisi olla kuumana ja pitäjäjuhlan aikana kukkopillejä kaupan. Syntymäpäiväni on 6.4. Korkeasta iästäni huolimatta olen pappilassa käynyt vain kansliassa ja toisen päädyn salissa. Toivon, että seurakunnan diakoniaväki paistaisi juhlani kunniaksi plättejä 20€/pannullinen ja pappila esiteltäisiin huone huoneelta juhlaväelle. Onko pappilassa pirtti? Onko vinttikamarissa asuttu? Onko pappilan hevostalli ja autotalli tallella? Toivon, että pappilan vajaakäyttö on päättymässä. Sama Anu Helariutta-Koskua Maalistulva yllätti Punkalaitumen Yhteiskoulun 8.-luokkalaiset tutustuvat tällä viikolla työelämään TET-harjoittelussa punkalaitumelaisissa yrityksissä. Sami Isohuhta, 8A Sami Isohuhta on K-Supermarket Pourulla TET-harjoittelussa. Hän meni Pourulle, koska ei ollut muutakaan paikkaa. – Onhan täällä myös kivaa laittaa tavaroita hyllyille, Sami kertoo. Sami on esimerkiksi purkanut rullakoita ja laittanut tavaroita hyllyille TET-harjoittelun aikana. Töissä on ollut hänen mukaansa ihan kivaa ja hauskaa, ja hän on pitänyt työstä. – On tämä nyt parempaa kuin koulu, Sami kertoo. Parasta työssä ovat tauot ja rullakoiden purkaminen. Antti Nikkanen, 8A Antti Nikkanen on TET-harjoittelussa Punkalaitumen Nesteellä ja meni sinne, koska kyseinen ala kiinnostaa häntä. TETharjoittelussa hän on esimerkiksi tehnyt kiinteistönhoitohommia, kasannut kahta kottikärryä ja täyttänyt linnunpönttöjä sahanpurulla. – TET-jakso on mielestäni hyvä juttu, ja sitä saisi olla vaikka enemmänkin, Antti kertoo. Töissä on ollut suurimmalta osalta hauskaa, ja hän on pitänyt työskentelystä paljon. Antti kertoo, että on oppinut, että välillä voi pitää hauskaakin, eikä töissä ole aina pelkästään tylsää. Parasta työssä on itse työ ja hauskanpito muitten ihmisten kanssa. Miro Saukko, 8A Miro Saukko on TET-harjoittelussa Punkalaitumen kirjastolla. Hän meni sinne, koska kirjasto on lähellä kauppaa, niin voi käydä työpäivän jälkeen hakemassa syömistä. TET-harjoittelun aikana hän on etsinyt kirjoja ja ottanut kirjoista viivakoodeja pois. Työ on Miron mukaan todella työlästä, mutta ihan mukavaa. – Tämä on paras työ ikinä, Miro kertoo. TET-jakso on Miron mielestä aika turha, koska siitä ei saa palkkaa, ja hänen mielestään olisi hyvä, jos palkkaa saisi. Kirjastolla hän on oppinut esimerkiksi etsimään kirjoja. Parasta on ollut tauot ja ruokatunti. Kaisa Karunen, 8A Kaisa Karunen on Punkalaitumen Keskuskoululla TET-harjoittelussa. Hän meni sinne, koska siellä on mukavia lapsia, jotka ovat aina innostuneita, kun joku tulee TET-harjoitteluun. – Täällä on myös mukavia ihmisiä ja opettajia, Kaisa kertoo. Kaisa on vähän joka luokassa ja auttaa, miten opettaja pyytää. Työ on hänen mielestään mukavaa ja monipuolista, eikä tule ainakaan tylsää. TET-jakso on Kaisan mielestä mukava, ja se antaa nuorelle varmasti uusia kokemuksia ja kuvan töistä. TET-harjoittelun aikana Kaisa on oppinut paljon kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Teksti ja kuvat: Luukas Lahtinen TET-harjoittelija TET-harjoittelu antaa nuorille uusia kokemuksia ja kuvan työelämästä Seinäkiipeilemään liikuntahallissa Niko Heikkinen ja Eemil Siuko vetävät seinäkiipeilykerhoa torstaisin liikuntahallissa. Mahtavina levittäytyivät tulvajärvet Talalassa ja Pentinmaassa viikonvaihteessa Punkalaitumenjokivarteen. Loppuviikon lämmin sää ja lauantain runsas vesisade toivat tullessaan harvinaisen maaliskuisen tulvan. Tulvia toki Punkalaitumenjoessa on totuttu keväisin näkemään. Mutta niin ”vanha kansa” tuumii, ettei nyt koettua ilmiötä ole joessa usein nähty. Tätä kirjoitettaessa tilanne on jo rauhoittunut ja vedenpinta jokiuomassa laskenut tuntuvasti. Jäälautat pelloilla kuitenkin säilynevät pitkään muistuttamassa tapahtuneesta. Vaikka emme tulevista säistä tiedä, voi ennustaa, ettei viikonlopun tulva jää tämän kevään viimeiseksi. Maa on märkää joen valuma-alueella ja lumi sitoo vettä edelleen. Saattaa siis olla, että ihmiset pääsevät uudemmankin kerran hahmottelemaan Talalan muinaisjärveä, joka oli maisemassa vielä tuhat vuotta sitten.
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 4 – N:o 12 – 2024 Kirkon alttarin kuoriosan lattia on saanut osumia ja siihen on tullut kulumaa, minkä vuoksi se korjattiin. – Kyseessä on oikeastaan huoltotoimenpide lattialle. Kuoriosasta on irronnut isoja säleitä, jotka paikataan. Sitten lattia hiotaan ja maalataan uudelleen, kertoo työstä vastaava Pälvi Eliala. Edellinen kunnostus lattiaan on tehty noin 40 vuotta sitten. – Tavoitteena oli, että lattiasta tehdään siisti, mutta ei hävitetä sitä ajanpatinaa, joka lattiassa on. Lattiaa olisi hyvä huoltaa välillä, ettei se mene yhä huonompaan kuntoon. Lattian korjaustyöt aloitettiin maanantaina 4.3. ja työ tehtiin lähtökohtaisesti mahdollisimman pölyttömästi. – Pölynhallinta on hankalaa tällaisessa isossa tilassa. Taltan ja vasaran kanssa otettiin vanhat huonot kohdat pois ja oikeastaan kaikki tehtiin käsityönä, että pölyä tulisi minimaalisesti. Pölyttömyys on erityisesti kirkoissa tehtävissä kunnostuksissa tärkeää, sillä urut ja alttaritaulut voivat vaurioitua pölystä. Pölyttömästi tehtävä työ on myös haastavaa ja vie huomattavasti enemmän aikaa. Lattian paikkaukset tehdään 1800-luvulta olevasta puusta. – Puu on peräisin meidän toisesta työkohteesta, joka on arviolta rakennettu vuonna 1850. Tuon ajan puu on tiheämpi syistä eli kovempaa. Puu on hitaasti ja rauhassa kasvanutta. Uudistettu lattia on samanvärinen kuin aiempi. Jopa värikoodi löytyi vanhoista asiakirjoista. – Kirkon lattian maalaustyön selvitys löytyi 1980-luvun alusta ja siihen oli merkitty värikoodinumerotkin. Samoja maaleja ei enää valmisteta, mutta sama sävy onneksi löytyi. Lattiaremontti valmistui viime viikolla. Valmistumisen jälkeen maalin pitää kuitenkin antaa kuivua vielä jonkin aikaa. Eliala korostaa, että kaikki korjaukset ja parannukset kirkon etuosan lattiaan on tehty Museoviraston ohjeiden mukaisesti sekä käytetty Museoviraston suosimia tapoja ja materiaaleja. – Olen ollut yhteydessä Museovirastoon ja selvittänyt mitä maalia saa käyttää sekä keskustellut paikkausten tekemisistä, sanoo Eliala. Eliala, Jyrki Kuukasjärvi ja Martin Sjöblom kertovat olevansa erittäin iloisia, että saavat kirkon lattian kunnostuksen tehdä. – Eilen istahdin tuohon kirkonpenkille työpäivän päätteeksi, hengittelin ja ajattelin, että on tämä kyllä upea paikka, sanoo tamperelainen puuseppä Martin Sjöblom, joka on vastannut puupaikkausten teosta. Linda Lähdeniemi Kirkon alttarin kuoriosan lattia korjattiin Jyri Kuukasjärvi, Pälvi Eliala ja Martin Sjöblom tekevät Punkalaitumen kirkon kuoriosan lattian huoltotöitä. Työn pitäisi olla valmista tämän viikon loppupuolella, mutta maalin pitää antaa kuivua sen jälkeen vielä muutaman päivän. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 11.3. niistä sosiaalija terveyspalvelujen lähiasemista, joiden alueella palvelutarve, välimatkat ja tilat edellyttävät omaa lähiasemaa. Liikkuvien palvelujen kokeilun pohjalta päätetään muista lähiasemista. Hallitus perusti myös ohjausryhmän, joka selvittää hyvinvointialueen ostopalvelujen käyttöä ja kustannusten vähentämistä. Aluehallitus päätti esityksen mukaan, että hyvinvointialueen lähiasemia on jatkossa seuraavissa paikoissa: Ikaalinen, Kangasalan Ruutana, Kangasalan Vatiala, Kuhmoinen, Pälkäne, Urjala sekä Tampereen alueella Koukkuniemen hammashoitola, Peltolammi sekä ulkoistetut asemat Mehiläinen Hervanta ja Mehiläinen Tampereen keskusta. Näiden lähiasemien toiminnan perusteena on ensisijaisesti alueen palvelutarve, pitkät välimatkat ja tämänhetkiset alueella käytettävissä olevat tilat. Liikkuvien palvelujen kokeilun jälkeen syyskuun loppuun mennessä päätettäväksi tulee vielä loput lähiasemat. Niitä ovat Ruovesi, Juupajoki, Vesilahti, Punkalaidun, Pälkäneen Luopioinen, Kihniö, Lempäälän Kulju, Sastamalan Mouhijärvi, Ylöjärven Kuru, Kangasalan Sahalahti sekä Tampereen Kaukajärvi ja Kämmenniemi. Aluehallitus päätti myös aikuisten suun terveydenhuollon palvelujen hankinnasta. Tarjouksen jätti 14 yritystä, joista yksi tarjoaja suljettiin pois. Tarjousten vertailuperusteena käytettiin halvinta hintaa, koska laatu huomioitiin osana vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi tarjouspyynnön osaalueissa sovellettiin hintaleikkuria. Sopimuskausi alkaa 1. toukokuuta ja se on toistaiseksi voimassa. Hyvinvointialue ei ole sitoutunut ostamaan palveluja koko hankinnan arvon laajuisesti. Hankinnan arvoksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Aluehallitus perusti maanantaina myös koko hyvinvointialueen ostopalveluihin ohjausryhmän, jossa selvitetään ulkopuolelta ostettavien palvelujen kokonaisuutta ja käyttöä. Ryhmä tekee myös konkreettisen suunnitelman ostopalveluiden käytön ja kustannusten vähentämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Työryhmä työskentelee syksyyn asti. Aluehallitus päätti, että kaikki aluehallituksen jäsenet vuorollaan osallistuvat nuorisovaltuustoon aluehallituksen edustajana. Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuun 9. päivänä. Kunnanhallitus teki kokouksessaan 11.3. päätöksiä vaaleihin liittyen. Vaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajana Eeva Ylinen ja varapuheenjohtajana Terttu Routsi. Jäseniksi lautakuntaan tulivat Markku Paija, Marita Lindqvist-Saarela ja Hilkka Välläri. Varajäseniksi valittiin Simo Keto, Pasi Siukola, Sari Laakso, Matti Seppä ja Erkki Leppäkorpi. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Pekka Karppanen ja varapuheenjohtajaksi Marju Pihlajamaa sekä jäseneksi Terttu Routsi. Varajäseniksi valittiin Ari Poutala, Pasi Rantanen ja Satu Rannikko. Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 29.5.–4.6. Äänestyspaikkana toimii kunnantalo. Ennakkoon voi äänestää myös Saimikodilla, Kaisankodilla sekä Hilma ja Matti -kodilla. Varsinaisena vaalipäivänä 9.6. äänestyspaikkana toimii kunnantalo. Kunnanhallitus päätti myös vaalien mainonnasta. Kaava-alueella ulkomainokset voi laittaa vain kunnan pystyttämään telineeseen Pietarinaukiolle. Valitsijayhdistysten ja puolueiden tulee ilmoittaa 17.5. mennessä kuntaan, mikäli käyttävät mainospaikkaa ja mainokset tulee toimittaa kunnantalolle viimeistään 20.5. Vaalimainospaikasta ei peritä korvausta. Aluehallitus päätti lähiasemista Europarlamenttivaaleihin valmistaudutaan kunnassa Toimitus Toimitus
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 2024 – N:o 12 – 5 Punkalaitumen VPK harjoitteli pintapelastusta Vehkajärven Kivirannassa viime lauantaina. Pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat harjoittelevat säännöllisesti erilaisia aiheita, jotka Pirkanmaan pelastuslaitos on määrittänyt. Pintapelastusharjoitus osoitti heti alkuun, että hätäisestä hommasta ei ole kyse. Pintapelastajien Teppo Lehtisen ja Pasi Siukolan sonnustautuminen varusteisiin ottaa hyvän tovin, sillä pintapelastajan asu ei solahda päälle kuin ”käsi hihaan”. Pukemisessa molemmilla on avustaja, joka samalla tarkistaa, että puku tulee oikein puettua ja että kaikki pintapelastajalle kuuluvat varusteet ovat mukana. Pintapelastajat pukeutuvat lämpimään alusasuun, vettä pitävään pukuun ja neopreenihansikkaisiin. Varusteisiin kuuluvat veitsi, snorkkeli ja lasit, paukkuliivit, naskalit, heittonaru ja lamppu. Jalassa ovat joko räpylät tai nastapohjalliset kengät. – Punkalaitumen VPK:ssa on kolme koulutettua pintapelastajaa. Ainoastaan he saavat pukea pintapelastuspuvun päälleen ja mennä veteen, kertoo VPK:n puheenjohtaja Petri Korhonen. Vaikka vesipelastustehtävässä veteen menevät vain pintapelastajat, näyttää harjoitus, että kyse on koko tiimin yhteistyöstä. Esimerkiksi pelastettava vedetään turvaan rannalta käsin pitkillä köysillä. Harjoituksessa kerrattiinkin paitsi käsimyös köysimerkit. Teppo Lehtinen ja Pasi Siukola pulahtavat Kivirannan avantoon. Puvut todetaan vettä pitäviksi ja hetken aikaa avannossa oltuaan miehet nousevat naskaleiden avulla jäälle. Sen jälkeen aloitetaan köysiharjoitukset. Vaatimukset tiukkenevat – Vesipelastustehtäviä, joissa pintapelastajia tarvitaan, tulee Punkalaitumella aika harvoin. Ei välttämättä yhtä vuoteen, sanoo Petri Korhonen. – Vuosien kuluessa olemme kyllä olleet pelastamassa vedestä niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Kaikki hälytykset eivät ole valitettavasti päättyneet myöskään onnellisesti. Pintapelastusta Kivirannassa lauantaina harjoiteltiin, koska Pirkanmaan pelastuslaitos oli kyseisen harjoituksen määrännyt VPK:n harjoituskalenteriin. – Pelastuslaitos määrää erilaisia harjoituksia vuosittain 6–7. Lisäksi harjoittelemme oman suunnitelmamme mukaan joka toinen maanantai. Pelastusalan ylin viranomainen on sisäministeriö. Sen vaatimukset ovat Petri Korhosen mukaan tiukkenemassa. – VPK:n vapaaehtoisille vaatimukset alkavat olla kuin ammattipelastajilla. Esimerkiksi kuntotesti, jonka mekin vielä keväällä teemme, on sama kuin vakipelastajilla. – Tällaiset tiukentuvat vaatimukset aiheuttavat tietysti huolta pienissä palokunnissa. Meillä on vielä porukkaa hyvin sammutusosastossa, mutta erittäin mielellämme otamme mukaan uusiakin toimintaan, mikäli kiinnostusta löytyy, Petri Korhonen kannustaa. VPK pitää taitoja yllä monipuolisesti Pintapelastusta harjoiteltiin Vehkajärvellä Juha Aro Punkalaitumen VPK:n sammutusosasto kokoontui Kivirantaan pintapelastusharjoitukseen. Pintapelastajat Teppo Lehtinen ja Pasi Siukola testasivat avannossa pukujen tiiveyttä. Paavo Sillanpää ja Simo Keto avustivat Pasi Siukolaa ja Teppo Lehtistä pintapelastajan puvun pukemisessa. Ismo Okkeri seuraa toimenpiteen edistymistä. Vesi Punkalaitumenjoessa nousi tulvalukemiin viikonloppuna. Lauantaina veden vallassa oli laajoja alueita Pentinmaan ja Oriniemen välisellä alueella, Jalasjoella, Talalassa sekä Vanttilassa. Kulunut talvi on ollut kohtuullisen runsasluminen. Kelit kuitenkin lauhtuivat maaliskuun alkupuolella ja viime viikolla lumipeite hupeni nopeasti. Lauantaina vesi oli noussut Punkalaitumenjoen laitamilla pelloille. Se peitti alleen laajan alueen Ylisenkulmalla Oriniemen ja Pentinmaan välisellä alueella katkaisten muun muassa Ylisenkulmanja Juhelantien. Talalassa tulva paljasti jälleen niin sanotun Talalan muinaisjärven. Vesi ulottui Käkisuolla aina Porttikallion metsänreunaan asti. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sää viileni ja satoi lunta, jolloin valtaosa tulva-alueesta sai jääpeitteen. Alkuviikon aikana veden pinta Punkalaitumenjoessa pääsi laskemaan, mutta tulva-alueille jäivät laajat jääkentät. Punkalaitumenjoessa tulvat olivat yleisiä aina siihen saakka, kun joki 1960-luvun lopulla ruopattiin. Erityisen vaikea tulva koettiin keväällä 1966. Viime vuosina kevättulvat ovat nostaneet vettä pelloille, mutta nyt koettu raju maalistulva on niin poikkeuksellinen, että sellaista ei moni iäkkäämpikään muista nähneensä. Maalistulva peitti pellot jokivarressa Juha Aro Tulva ulottui Talalassa ja Hankurissa pelloilla aina Porttikallion metsänreunaan asti. Kuva: Olli Vuorisalo.
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 6 – N:o 12 – 2024 Sokerijuurikkaanviljelyä edistettiin Suomessa jo ennen sotia. Tavoitteena oli saada tuotantoon viljelyskasvi, jolla olisi menekkiä ja joka olisi taloudellisesti tuottoisa. Sota-aikana ja sotien jälkeen omavaraisuuden merkitys ruuantuotannossa kasvoi entisestään. Tuontisokerin korvaaminen kotimaisella juurikassokerilla tuli entistä tärkeämmäksi. Sokerijuurikkaanviljely oli myös hyvä tulonlähde etupäässä pientiloille. Samalla kasvatettiin lapsia ja nuoria ahkeruuteen ja ansaintaan, sillä monelle sokerijuurikkaanharvennus oli ensimmäinen kesätyö ja mahdollisuus saada omaa rahaa. Sokerijuurikas oli monipuolinen kasvi, sillä sen naatit maistuivat lehmille hyvin. Samoin maistui leike, jota tuotiin sokeritehtaalta. Alkuun leike tuotiin tuoreena irtotavarana kuorma-autolla. Sitten sitä alettiin kuivata ja kuiva leike myytiin säkkitavarana. Pientiloilla saatiin siis juurikastulojen lisäksi sivutuotteena rehua lehmille ja maitotilistä ehkä isompi. Sokerijuurikkaan viljelyä edistettiin myös Punkalaitumella, vaikka paikkakunnan savivoittoiset pellot tekivät kasvatuksesta haasteellista. Kesätöitä nuorille Sarkkilan Tättilässä pidettiin 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa sokerijuurikkaan harvennuskurssit. Punkalaitumen vanhat valokuvat Facebook-sivuilla julkaistu kuva kurssijulisteesta sai aikaan vilkkaan keskustelun ja monen muistelemaan omia kesätöitään sokerijuurikkaan harvennuksessa. Asko Känkänen oli useampana kesänä harventamassa juurikasta Vartiolan tiehaaran alapuolella Eerik Haapakallion sokerijuurikaspellolla. – Saimme palkkaa metrimäärällä. En nyt muista tarkkaan oliko taksa 3 vai 6 penniä metriltä. Oman rahan tienaaminen oli tärkeää, kertoo Asko. Sokerijuurikkaan harvennus oli lämmintä hommaa. Aurinkoisella, avoimella pellolla ei varjoon päässyt. Harvennusta tehtiin alkukesällä, työ alkoi heti juurikkaan taimettumisen jälkeen. Askolla on tallessa vielä lyhytvartinen juurikkaanharvennuskuokka. Kuokkia oli myös pitkävartisia. Asko ei osallistunut harvennuskurssille, vaan Eerik Haapakallio neuvoi lapsille, miten harvennusta tehtiin. Tättilän pellolla pidetystä harvennuskurssista Askolla ei ole muistikuvaa, mutta hän epäilee, että juliste on ollut Ilmasen suulinseinässä Vesilahdentien risteyksessä, sillä siihen laitettiin ilmoituksia erilaisista tilaisuuksista. Pellolla oltiin korkeintaan kuusi tuntia päivässä. Päivällä käytiin kotona syömässä. Askon veljistä myös Kari ja Matti olivat harventamassa juurikasta, mutta samalla pellolla he eivät olleet. – Matti oli Haukan pelloilla tien yläpuolella. Sokerijuurikasta Asko oli harventamassa viimeisen kerran vuonna 1961, sillä 11-vuotiaana hän oli jo kunnan suolla Pöllönmaassa. Siellä hän viisikoi turvetta sekä toimi kuivauslautojen palauttajana nauhastolle. – Meitä asui paljon poikia samalla kulmalla, ja me ”Ronttisten pojat” kävimme porukalla eri paikoissa töissä. Sokerijuurikkaan harvennuksen lisäksi kävimme soilla turpeennostossa, teimme heinää ja taapeloimme lautoja osuuskaupan sahalla. Kesälomaa oli koulusta kolme kuukautta ja sinä aikana ehti tehdä montaa sorttia. Asko Känkäselle on jäänyt monia mukavia muistoja ja hauskoja juttuja mieleen kesätöistä. Kilpailuja Satakunnassa sokeria tuotettiin Lännen Sokerille. Se järjesti sokerijuurikkaan viljelyalueella harvennuskurssien lisäksi kilpailuja. Punkalaitumen Sanomissa Lännen Sokerin neuvojat antoivat sokerijuurikkaan viljelyohjeita vuosittain keväällä. Lehdessä julkaistun 4H Kerhokuulumisia -palstalla oli kutsuja harvennuskilpailuihin. Vuonna 1962 numerossa 23 ilmoitettiin muun muassa: ”Sokerijuurikkaanharvennuskursseja ja -kilpailuja on lähiaikoina. Tarkemmin seinäilmoituksissa.” Vuonna 1959 Hopeakuokkakilpailut-nimellä kulkeneet alueelliset sokerijuurikkaan harvennuskilpailut pidettiin 31.5. Kanteenmaassa kahdella tilalla: Aulis Äären ja Aarne Penttilän tiloilla. Paikallinen karsintakilpailu oli 29.5. Frans Ristimäen tilalla. Turengista Säkylään Vesilahdentien varressa sijaitsevalla Ristimäen tilalla pidettyjen harvennuskilpailujen tuomarina toimi konsulentti Toivo Murto Lännen Sokerista. Punkalaitumen Sanomissa olleessa kilpailuselostuksessa mainitaan, että Ristimäen tilan sokerijuurikaskasvusto oli tasaista ja maanlaatu hiekkaista, joten harvennustyö oli helppoa. Kilpailuaika oli puolituntia. Alle 16-vuotiaiden sarjan voitti Tapio Peltomäki 365 metrillä puhtausprosentin ollessa 85 ja pistemäärän 303. Alle 21-vuotiaiden sarjan voitti Riitta Rastas 364 metrillä, puhtausprosentin ollessa 98 ja pistemäärän 357. Kilpailuun osallistui yhteensä yhdeksän kilpailijaa. Tilan vanhaisäntä Risto Ristimäki kertoo, että sokerijuurikkaan viljely alkoi heillä 1940-luvun lopulla. Heillä pidettiin nämä yhdet kilpailut. Harvennuskursseja ei Ristimäessä pidetty. Sokerijuurikkaanviljely alkoi Ristimäessä siitä, kun yksi sisarista kävi maatalouskerhossa ja hän sai sieltä sokerijuurikkaan siemeniä. Ristimäen tilan nykyistä päärakennusta ei oltu vielä silloin rakennettu, vaan metsänreunassa sijainnut etelään päin katsova loiva rinnepelto oli vapaana kokeilulle. Siemenet kylvettiin siihen, hyvään ja lämpimään hiekkamaahan. – Juurikas kasvoi vallan mahdottomasti ja siitä sitten innostuttiin, kertoo Risto. Kahtena vuonna juurikkaat vietiin Turengin tehtaille. Ensin ne lastattiin Ristimäessä kuorma-auton lavalle ja ajettiin Urjalan asemalle, missä ne punnittiin ja lastattiin junavaunuun. – Se oli kovaa hommaa, mutta ei silloin työtä minään pidetty. Turengin tehtailta käytiin opettamassa Punkalaitumen isännille sokerijuurikkaan viljelyä. – Maatalousteknikko Jutila oli 1940-luvun lopulla Arvo Vanha-Juhen pellolla opettamassa harventamista. Olin sisareni kanssa kursseilla, sanoo Risto. Ristimäessä sokerijuurikasta viljeltiin runsaan hehtaarin verran. Kun alkuun kaikki työvaiheet tehtiin käsipelillä, niin alle 1,5 hehtaarin alassa oli ihan tarpeeksi työtä. Satoa alalta saatiin noin 20–30 tonnia vuodesta riippuen. Nykyään se on melkein kaksinkertainen. Anu Helariutta-Koskua Sokerijuurikkaanharvennus Asko Känkäsellä on tallessa käyttämänsä sokerijuurikkaan harvennuskuokka. Julisteella ilmoitettiin sokerijuurikkaanharvennuskurssin pitämisestä.
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 2024 – N:o 12 – 7 Vanha viisaus on tosiasioiden hyväksyminen ja tunnustaminen Poliittisessa elämässä hallitsee ja vallitsee tavoittelemisen laki. Pyritään vähintään turvaamaan saavutetut edut ja heti tilanteen salliessa pyritään suurempiin etuuksiin. Jokaisella on omat tavoitteet, oli sitten kysymyksessä poliittiset tai henkilökohtaiset tavoitteet. Englantilainen valtiomies Macauley totesi jo kauan sitten, että politiikan taidon ensimmäinen edellytys on, että hyväksytään tosiasiat. Politiikassa tavoitteita ohjaa puolueen puolueohjelmat sääntöineen aina kunnallisiin puolueosastoihin asti. Monesti rajanveto pienissä kunnissa on kuitenkin poliittisesti häilyvää. Tällöin yksityisen henkilön henkilökohtaiset tavoitteet saattavat antaa mahdollisuuden toimia toisin. Erikoiseksi asiat menevät viimeistään siinä vaiheessa, kun viranhaltija asettuu demokraattisesti valitun lautakunnan tai jopa kunnanhallituksen yläpuolelle. Valtakunnan tasolla toimivan puolueen tai yksilön onnistuu harvoin kuitenkin saavuttaa tavoitteensa sataprosenttisesti. Siitä pitää huolen demokratia. Viime aikoina on kuitenkin todettava, että demokratia on laaja käsite, kun katsotaan nytkin vallitsevaa valtakunnallista tilannetta. On selvää, että vuosien varrella eri etupiirit ovat ottaneet valViljely sitoi Sokerijuurikkaan harvennus, haraus ja nosto tehtiin alkuvuosina kaikki käsin. Viljely sitoi varsinkin alkukesällä, kun kasvustot piti harventaa ja puhdistaa rikkaruohoista kitkemällä, sillä rikkaruohoja ei myrkytetty tuolloin kemiallisesti. Juurikas kylvettiin toukokuussa ja harventamaan päästiin kuun vaihteessa, viimeistään kesäkuun alussa vuodesta riippuen. Sokerijuurikkaan kasvukausi kestää syksyyn. Ne nostetaan lokakuussa, sillä niiden sokeripitoisuus alkaa nousta loppuvaiheessa. Sokerijuurikas nostettiin käsipelillä, isolla ”haarukalla”, jolla ne painettiin ylös. Nosto vaati voimaa, jos juurikas oli kovin tiukassa. Vuonna 1960 tilalle hankittiin Fordson Dexta vetämään sokerijuurikkaan kylvökonetta ja haraa. Koneet helpottivat työmäärää. Dextalla Risto Ristimäki kävi urakoimassa sokerijuurikkaan kylvöä ja harausta myös muilla tiloilla. – Haapakallion Eerikillä oli juurikaspelto toisella puolella jokea, entisen tiilitehtaan tontin kupeessa. Sarkojen alapäät ulottuivat jokirantaan saakka, ne olivat hallanarkoja. Muistan hyvin, kun halla oli ottanut taimia, mutta Haapakallio totesi rauhallisesti, että joka vuosi tulee aika jolloin kasvusto näyttää huonolta, mutta kyllä sieltä syksyllä juurikkaita saadaan. Kerran Ristimäellä oli mennyt kone tukkoon kylväessä ja pellossa oli tyhjä rivi. – Einari Niemisellä oli sokerijuurikkaan taimia kasvamassa laatikoissa, ja paikkasin rivin istuttamalla taimia, mutta ei niistä samanlaisia tullut kuin kylvetyistä, sanoo Risto. Sokerijuurikkaanviljely työllisti koko perheen. Myös Ristimäen pelloilla oli naapurin lapsia kesätöissä. – Harvennustyö tehtiin lyhytvartisen kuokan kanssa, sai siinä kontata pellolla, se oli polville rasittavaa työtä, sanoo vanhaemäntä Sirpa Ristimäki. Kasvustojen harventaminen oli tärkeää, sillä sen aikaiset koneet kylvivät useamman siemenen paikkaansa. Harvennuksessa jätettiin noin 20 senttimetrin välein paras taimi kasvamaan. Ristimäessä sokerijuurikkaan viljely loppui vuonna 1977. Siihen saakka hänellä ei ollut vapaa-ajanongelmia, sillä aina, kun tuli tauko muista töistä piti mennä sokerijuurikaspellolle rikkaruohoja kitkemään. – Se oli suuri helpotus, kun odelmasta alettiin tehdä aiv-rehua lehmille sokerijuurikkaan naattien sijaan, sanoo Sirpa. Hän teki myös traktoritöitä ja ajoi traktoria sokerijuurikasta haratessa. Lännen Sokeri Ristimäen tilalla on päästy seuraamaan sokerijuurikkaanviljelyä läheltä myös Riston isän Frans Ristimäen kautta. Frans Ristimäki oli kunnallispolitikko ja kantoi muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtajan vastuuta Punkalaitumella. Frans Ristimäki oli mukana kunnan edustajana Lännen Sokerin hallintoneuvostossa reilun kymmenen vuotta. – E.T. Kuutti Sammaljoelta oli hallintoneuvostossa yhtä aikaa Fransin kanssa. Samoin Matti Ytti Huittisista. Miehet kulkivat yhdessä kokouksissa Säkylässä, sillä ei siihen aikaan joka talossa autoa ollut. Kuutilla oli auto ja hän ajoi Sammaljoelta meille, otti Fransin kyytiin ja sitten he noutivat Ytin Huittisista. Sokeritehtaan rakentaminen Säkylään aiheutti eripuraa 1950-luvun alussa. Tehtaan olisi halunnut moni paikkakunta lähiseudulla. Punkalaitumelainen Viljo Rantala oli tuolloin valtiovarainministerinä, mutta ei hänenkään lupaamaansa valtion rahoitusta annettu sokeritehtaalle, kertoo Risto Ristimäki. Sokeritehdasta Satakuntaa alettiin suunnitella jo 1930-luvulla, sillä Salon sokeritehdas osti juurikkaansa paljolti lähialueen viljelijöiltä. Kuljetusmatkat Satakunnasta Saloon tulivat varsin pitkiksi, ja kalliiksi. Turengissa sokeritehdas aloitti toimintansa 1940-luvun loppupuolella. Satakunnassa ja varsinkin Loimaan seudulla tehdasasiaa pidettiin vireillä 1940-luvulla. Lopulta vuonna 1950 perustettiin Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy Loimaalla. Tehtaan sijoituspaikasta tuli kuitenkin välillä kiivaanakin käyvä taistelu, kertoo Lännen Sokerin historiasta kirjoittanut Raimo Seppälä kirjassaan ”Sokerisoturit ja heidän yhtiönsä”. Loimaa, Huittinen ja Kokemäki olisivat kaikki ottaneet tehtaan itselleen. Lopulta sijoituspaikaksi tuli Säkylä ja tehdas valmistui vuonna 1952. Punkalaitumella oli vuonna 1953 yhteensä 24 asiamiestä, jotka muun muassa keräsivät osakemerkintöjä yhtiölle paikkakunnalla. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2024 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2024 Etusivu..............1,05 e/pmm 1-väri 1,15 e/pmm 4-väri 1,25 e/pmm Muut sivut........0,95 e/pmm 1-väri 1,05 e/pmm 4-väri 1,15 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2024: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Sokerijuurikaskuokassa oli joko lyhyt tai pitkä varsi. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Kerhotoiminta Pe 22.3. klo 10 ÄijäVirtaa SkipBopeli KaruSellissä. Ma 25.3. klo 10.30 Boccia-peli liikuntahallilla. Ma 25.3. klo 16 Tanssiharjoitukset Yhteiskoulu-lukiolla. Huom! paikka. Ti 26.3. klo 16–18 EL:n kuntosalivuoro Pakarilla. Ke 27.3. klo 14.30 TarinaTupa Kulmakamarissa. To 28.3. klo 13–15 Karaoke-päivätanssit kirjastolla. Ke 3.4. klo 13 Laula, leiki ja liiku Vanhustentalon kerhohuoneessa. Muu toiminta To 28.3. Pääsiäismyyjäiset torilla ja ent. PP-Putiikin tiloissa. Myytävät tuotteet voi toimittaa kukkakaupalle tai aamulla torille. La 30.3. klo 19 Kellonsiirtotanssit Jalasjoella. Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen tanssittaa. Puffetti. To 4.4. klo 10 Piirin kevätkokoontuminen Punkalaitumen seurakuntatalolla klo 10 alkaen. Ilmoittautumiset ruokailuun kotisivuilla sähköisellä lomakkeella tai Oilille, oili. molsa1@gmail.com, 040 7762 623. To 4.4. klo 13 Alueen karaokekarsintakisa Mouhijärvellä Häijään tanssikrouvilla. Ilmoittautumiset 27.3. mennessä. Lisätietoja kotisivuilla. Matkat ja teatterit: To 11.4. klo 13 Teatteri Kuolema Niilillä Porin teatterissa (EL Satakunnan piirin tilausnäytös jäsenilleen). Lähdemme torilta klo 9.30, lounas Kokkikaksikossa. Maksun voi suorittaa yhdistyksen tilille. Matka täynnä. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. La 8.6. klo 16 Kesäteatteri Jokioisilla. Teatteri Tuntematon juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan upealla Juhlakavalkadilla Maailma tarvitsee rakkautta. Ilmoittautumiset Hilkalle 040 582 4377. Kesäretki Lofooteille. Lähtö la 15.6., paluu to 20.6. Kysy paikkoja Hilkalta 040 582 4377. Ti 16.7. klo 18 Sappeen Kesäteatteri Rekkamies – musikaali, tarina Matti Eskon elämästä. Mukana itse Matti Esko. Pikaiset ilmoittautumiset 30.03. mennessä Hilkalle 040 582 4377. Lisätietoja tapahtumista ja yhdistyksen toiminnasta kotisivuilta www.elakeliitto.fi ja facebook-ryhmässä Eläkeliitto Punkalaitumen yhdistys. Seurat toimivat tiossa työmarkkinalainsäädännön vallan ja ylittävät lakeja säätävän eduskunnan päätösvallan poliittisilla lakoilla. Oikeat johtopäätökset siitä mitä linjoja politiikassa on noudatettava, voidaan tehdä ainoastaan sillä edellytyksellä, että ollaan selvillä tosiasioista ja hyväksytään ne. Poliittinen johto (siis myös oppositio) voi tietenkin jonkin aikaa sulkea silmänsä tosiasioilta hetkellisesti. Tosiasiat painavat kuitenkin omalla voimallaan ja toteuttavat itsensä perusteettomista toiveista ja omaehtoisesta lappusilmäisyydestä huolimatta, mutta kun kysymyksessä on kansakunnan kohtalo, on poliittisten johtajien otettava raskas vastuu ja ajettava tosiasiat läpi. Jälleen kansakuntamme yllä leijuu synkkiä pilviä, joita ei voida sivuuttaa noin vain. Ukrainan sota ja Venäjän epävakaa tila, ulkomaankaupan tyrehtyminen, epäonnistunut sote ja pienen ihmisen unohtaminen. Työssäkäyviä ei voida tulkita yhteiskunnan heikko-osaisiksi. Meneillään olevat lakkoilut ja edellisen hallituksen rahanjako soteuudistuksineen koskettaa kipeimmin juuri näitä heikko-osaisia. Erään poliitikon kerrotaan selittäneen, että hänen toiminnalleen ohjenuoran on antanut hevoskyydin kestäessä saatu opetus: ”Hevonen oli laiska ja kyytipoika kärsivällinen. Hevonen ei parantanut vauhtiaan pojan maiskutteluista ja kehotuksista huolimatta, kunnes poika suuttui ja roimi pistokkaalla hevosta takapuolelle ja sanoi: onkos nyt parempi juosta kipeällä takapuolella.” Kauaksi on tultu noista ajoista, kun puhuttiin piikaja renkiyhteiskunnasta, mutta erikoiseksi yhteiskunta on menossa, jos työntekijät ja etupiirit johtaisivat yritystoimintaa entistäkin voimakkaammin. Näitä esimerkkejä toki löytyy historiasta mm. ”punapääoman” ajoilta. Siksi ajassa on mentävä eteenpäin ja eduskunta säätäköön lait. Martti Mölsä Punkalaidun Jenna Kostet kirjastossa Kirjailija Jenna Kostet saapuu keskiviikkona 27.3. Punkalaitumen kirjastoon kertomaan uusimmasta teoksestaan Punainen noita. Kirja kertoo liitsolalaisen Valpuri Kinnin tarinan. Valpuri tunnetaan Punkalaitumella myös paremmin sukunimellä Kyni. Kirjailijaa haastattelee tilaisuudessa kunnanjohtaja Tuija Ojala. Tilaisuus alkaa kirjastossa klo 17.30. Jenna Kostet on lupautunut myös Punkalaitumen Sanomien haastateltavaksi uudesta kirjastaan. Juttu julkaistaan pääsiäisen jälkeen ilmestyvässä lehdessä. Toimitus Jatkuu takasivulla...
Torstaina maaliskuun 21. päivänä 8 – N:o 12 – 2024 Tervetuloa kaikki maanomistajat perheineen, metsästäjät ja muut luonnon ystävät MAKKARAVALKEILLE Metsästysseura Haukan nuotiokatoksille Liitsolassa Hiirensillan katokselle ja Kivisenojalla Mustankorven katokselle. Tarjolla on makkaraa, mehua, kahvia, munkkia ja tunnelmallista savun hajua. Nuotiot palavat torstaina 28.3. klo 17.30 alkaen aina iltamyöhään. Kävijöiden kesken arvontaa molemmilla katoksilla klo 20.00. Lähde sinäkin perheesi ja ystäviesi kanssa mukaan! Toivottavat Ms Haukan metsästäjät KELLONSIIRTOTANSSIT lauantaina 30.3.2024 klo 19-23 Jalasjoen Nuorisoseurantalolla, Murronharjuntie 905. Musiikista vastaa Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen Järj. Eläkeliitto ja Jalasjoen NS Paikalla puffetti! Liput: 15 € Tervetu loa! NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 Aukiolomme: Lihan vastaanotto avoinna arkiperjantaisin klo 8-17 Tilamyymälä avoinna arkitorstaisin klo 12-17 arkiperjantaisin klo 8-17 Pääsiäisenä poikkeavasti: Avoinna to 28.3. klo 8-17 Pitkäperjantaina 29.3. suljettu METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747 info@metsarannanliha.fi www.metsarannanliha.fi Jalasjoen Nuorisoseuran KEVÄTKOKOUS 11.4.2024 klo 18.00 omalla talolla. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Varhaiskasvatuksen uusi toimintakausi alkaa 1.8.2024. Varhaiskasvatuspaikkahakemukset tulee jättää 7.4.2024 mennessä. Lue lisää varhaiskasvatuspalvelujen sivuilta ja hae paikkaa sähköisellä kaavakkeella: Etusivu › Kasvatus ja koulutus › Varhaiskasvatus Hakemuksen voi jättää tilanteen niin vaatiessa myös tämän haun ulkopuolella ja paperisena tulosteena, joka palautetaan päiväkotiin (Riissuontie 23, Punkalaidun). Lisätietoa ja apua saa tarvittaessa varhaiskasvatusjohtajalta, p. 040 681 1095 LiikU talvella-kampanja järjestetään 10.1.-31.3. 2024. LiikU ja kunta arpovat kaikkien osallistujien kesken palkintoja, joista ilmoitetaan voittajille erikseen. Palauta paperinen liikuntakortti 2.4.2024 mennessä kirjaston palautusluukkuun. Liikuntapalvelut Pitäjänraitti-työpajan tulokset to 21.3 klo 17.30-19.00 Punkalaitumen kirjastossa (Urjalantie 30C). Tuloksista kertoo Kaisa Kirkko-Jaakkola. Tervetuloa! Sataopisto ja Punkalaitumen kunta Kirjailija Jenna Kostet vierailee 27.3.2024 klo 17.30 Punkalaitumen kirjastossa. Teos Punainen noita. Punainen noita on 1600-luvulla eläneen todellisen henkilön, liitsolalaisen Valpuri Kinnin, tarina. Eri arkistolähteitä löytyneistä yksityiskohdista piirtyy kuva itsepäisestä, sanavalmiista ja omalaatuisesta naisesta, joka ei sopeudu rooliinsa. Jennaa haastattelee kunnanjohtaja Tuija Ojala. Tervetuloa! VARHAISKASVATUSPAIKKAHAKEMUKSET TOIMINTAKAUDELLE 2024–2025 VIELÄ EHTII LIIKKUMAAN! PITÄJÄNRAITTI, KUVALUENTO SEKÄ -TYÖPAJAN TULOKSET KIRJAILIJA JENNA KOSTET toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi Aineistot ke 3.4. klo 13 mennessä. LEHTI ILMESTYY PÄÄSIÄISEN JÄLKEEN perjantaina 5.4. p. 045 111 5115 p. 02 767 4256 PuTe Sarjatennistä Pute-HTS (Hämeenlinna) liikuntahallilla la 23.3. klo 10–15. Jalasjoen Nuorisoseura Kellonsiirtotanssit talolla 30.3. klo 19–23. Esiintymässä Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Keskiviikkona Senioreiden kävelyja voitas-reenit klo 11–11.45 liikuntahallilla. Talviuinti pe ja su klo 16–20 Kivirannassa. MLL Perhepeuhula Liikuntahallilla sunnuntaisin klo 15.30–16.30. Sastamalan seudun keliakiayhdistys To 21.3. klo 18 Huittisten Aito Säästöpankilla, Lauttakylänkatu 5, 2. krs., Huittinen. Pankin lakimiehen puheenvuoron aiheina testamentti, ennakkoperinnöt ja lahjoitukset. Kahvit. To 18.4. klo 13–15 Virkeyttä ja virikettä -tapahtuma 65+ ikäisille Kauppalantalolla, Puistokatu 10, Sastamala. Ohjaajana Johanna Lahtinen Keliakialiitosta. Mm. irrottelevaa iloa, aivoja liikuntatreeniä, peliä, ravitsemustietoutta ja maistiaisia kahvin kera. Maksuton, ystävä mukaan, myös ei-jäsen. Ilm. viim. 10.4. Johannalle puh. 050 591 6566. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat su 24.3. klo 13 alkaen MS Haukan radalla. Huom! Muuttunut päivämäärä. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11 –14, ke klo 11 –14 ja to klo 13 –16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30– 15. Kirpputori avoinna ti klo 14 –18, to ja la 10–14. Ystävä-kerho 26.3. klo 14 Kulmakamarissa. Terveisiä eduskunnasta Tiet kuntoon Huhtikuussa hallitus kokoontuu päättämään uusista leikkauksista, jotka tulevat näkymään arjessa. Ensi kuun alussa astuvat voimaan myös yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset. Ajat ovat kovat ja toimia tarvitaan mutta hallituksen olisi syytä pohtia priorisointiaan paremmin. Suurituloisimpien verotusta ei tarvitsisi keventää tässä taloudellisessa tilanteessa eikä työmatkakuluja nostaa. Suuri huoleni liikenneja viestintävaliokunnan puheenjohtajana kohdistuu tiestömme kuntoon. Väylärahoituksessa jo lähtötilanne on haastava ja näkymä heikko. Huonokuntoisia väyliä mittaava niin sanottu korjausvelka on kasvanut joka ikinen vuosi. Niin se tekee jatkossakin. Väyläviraston tuoreimman ennusteen mukaan pelkästään valtion omistamilla maanteillä korjausvelan kasvua tapahtuu vuoden 2027 loppuun mennessä noin 500 miljoonalla eurolla. Tiestön korjausvelka olisi kyseisenä vuonna jo 3,1 miljardia euroa. Vertailun vuoksi hallitus on päättänyt sijoittaa hukkainvestoinniksi arvioituun Turun tunnin junaan juuri tuon puoli miljardia euroa. Vaihtoehtoisesti sillä voitaisiin vetää uutta tienpintaa rikkoutuneen korjaamiseksi noin 5000 kilometriä. Mikä korjausvelan hoitamisessa on ongelmana? Valtion omistamien kaikenlaisten väylien rakentamisessa, kehittämisessä ja perusväylänpidossa pääasiallisin rahoituslähde on ollut valtion budjettitalous. Jo pitkään väylien kehittämisja kunnossapitotarpeita on ollut moninkertaisesti enemmän kuin menokehyksiin sidotussa valtion budjetissa olisi ollut rahaa. Valtion velanoton tarvetta on käytännössä pienennetty piilottamalla sitä rapistuvien väylien rakenteisiin. Vallitsevaa tilannetta on hankaloittanut entisestään Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan alkaneesta inflaatiosta johtuva rakentamiskustannusten raju nousu. Autoilijoita luonnollisesti hermostuttaa se, että liikenteeltä kerätyille verovaroille ei saada vastinetta esimerkiksi parempikuntoisina väylinä. Kelirikko vaikuttaa tiestöömme mutta myös monet 1960ja 1970-luvulla tehdyt tienpätkät tarvitsisivat perusteellisen remontin. Hallitus on ohjelmansa perusteella aikeissa paikata puuttuvaa väylärahoitusta kertaluonteisesti käynnistämällä yhteensä neljän miljardin euron investointiohjelman, joka rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Investointiohjelmassa noin kolmella miljardilla eurolla toteutettaisiin suuria väylien kehittämishankkeita, hoidettaisiin väylien korjausvelkaa sekä parannettaisiin liikenteen palveluja. Väylien kokonaisrahoituksessa tämän vaalikauden menokehys on kuitenkin laskeva. Olemassa olevien päätösten perusteella tämä vuosi olisi paras, mutta kolmelle viimeiselle vuodelle rahoitustaso tippuisi. Hallitus suunnittelee huhtikuun kehysriiheen myös uusia leikkauksia. Toivon todella, etteivät lisäleikkaukset osu väylärahoitukseen. Koko maamme suonisto on niin heikossa kunnossa. Henkilökohtaisesti pitäisin väyläbudjetoinnin kannalta vastuullisempana pyrkiä julkisen talouden menokehyksissä tasaisuuteen ja ennakoitavuuteen. Nyt hallitus esittää suunnitelmissaan varmaa rahoitusta leikattavaksi, mutta epävarmaa rahoitusta, valtion omaisuutta myymällä, lisättäväksi. Pitkäjänteinen rahoitustarve jää täysin epäselväksi. Hallitus on päivittämässä viime vaalikaudella hyväksytyn 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Mallia on haettu Ruotsin esimerkin mukaisesti, jotta Suomessa tehtäisiin yli vaalikausien ulottuvaa väyläpolitiikkaa. Valitettavasti ollaan kuitenkin palaamassa takaisin vaalikauden mittaiseen väyläpolitiikkaan, koska hallitusohjelman leikkauksilla vietiin edellytykset voimassa olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiselta. On myös muistettava, että uudet väyläinvestoinnit ja kehittämishankkeet nostavat perusväylänpidon rahoitustarpeita, johon hallitus ei julkisen talouden suunnitelmissaan ole varautunut. Toivottavasti hallitus ymmärtäisi paremmin maakuntien ja maaseudun tarpeet. Nyt se kuitenkin leikkaa yksityistieavustuksia. Tämä tie ei ole kestävä. Jouni Ovaska Kansanedustaja (kesk.) Tampere Seurat toimivat jatkuu...