Uutisja ilmoituslehti Torstaina tammikuun 26. päivänä N:o 4 2023 114. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 4,70 €/kk Määräaikaistilauksena 12 kk 4,90 €/kk, 6 kk 7 €/kk, 1 kk 15 €/kk Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena vuoden lehdet vain 29 €/12 kk! määräaikainen, vuosittain uudistettava www.punkalaitumensanomat.fi Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 30.1.-1.2. UUNITUOREET 2 75 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,11/kg) 4 95 kpl Pullapitko 500 g (9,90/kg) Palvelusta TO-LA SUOMI 4 99 pkt TAVALLISTA PAREMPAAN ARKEEN! 2 70 3 prk 2 49 kg 1 00 ps OMASTA UUNISTA 15 00 kg ERÄ 1 00 kpl 6 99 kpl 2 99 pkt PLUSSAKORTILLA 2 95 rs ERÄ 14 95 kg 15 95 kg 3 49 pkt 1 00 kg 1 00 ps PLUSSAKORTILLA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 26.-29.1. kpl 3 00 4 00 pkt SUOMI Porsaan jauheliha 3 00 2 pkt Hoviruoka Lihapiirakka 4x100 g (3,75/kg) PLUSSAKORTILLA Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 SUOMI PE PYYMÄEN KONSULENTTI Pourun hapanjuurella leivottu spelttileipä 6 95 kpl GRILLISTÄ Kokonainen grillattu broileri PLUSSAKORTILLA SUOMI 12 00 kg Tuore Made SÄÄVARAUS ERÄ 3 49 pkt Snellman Kunnon kuorelliset nakit 320-400 g (8,73-10,91/kg Wigren Ohutlenkki 480 g (8,33/kg) Leivon Ruisvarras tai Saariston varras 230-260 g (3,85-4,35/kg) 8 95 kg 3 80 2 ps Apetit Kotimainen peruna & keittokasvis 750 g (2,53/kg) 1 19 ps ERÄ HK Sininenlenkkimakkarat 500-580 g (5,16-5,98/kg) PLUSSAKORTILLA 1 49 ps Keräkaali SUOMI 1 00 kpl 85 prk Tamminen Takuumurea naudan sisätai paahtopaisti palana SUOMI Naudan paremmat keittolihat SUOMI Kokonainen grillattu broileri 8 00 kg HK Viljaporsaan maustamaton ulkofilee n. 1,5 kg 10 95 kg Snellman Maatiaispossun sisäfilee Maustamaton tai marinoitu n. 600-850 g 6 99 kpl GRILLISTÄ SUOMI Tuore Haukifilee ERÄ ERÄ 3 59 kpl Saarioinen Isommat keitot 400 g (8,98/kg) PLUSSAKORTILLA Saarioinen Isot burgerit 220-245 g (12,24-13,64/kg) ERÄ SUOMI ERÄ ERÄ 2 50 3 ps Pirkka Peruna-sipulisekoitus 500 g (1,67/kg) Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (5,59/kg) 6 99 kpl ESPANJA Pirkka Taroccoveriappelsiini 750 g (1,99/kg) SUOMI Porin Leipä Porin poika, pehmeä ruis tai kaura 6 kpl/300-420 g (2,83-3,97/kg) Valio Hyvä suomalainen arkirae 500 g (5,90/kg) ERÄ SUOMI HK Ohuen ohuet kokolihaleikkeleet 300 g (11,63/kg) SUOMI ERÄ SUOMI HK Herkkumaksamakkara 150 g (6,67/kg) Rajoitus 3 kpl/talous Pouttu Nopeat savusuikale raj. 3/talous 200 g (5,00/kg) ERÄ SUOMI ERÄ SUOMI Palsternakka tai selleri K-Menu Tonnikala hienojakoinen 185/140 g vedessä (6,07/kg) Pirkka Sipuli 1 kg ERÄ PIKKUPAKETTI Libero touch -vaippoja Pirkka Ananakset mehussa 227/140 g (6,43/kg) SUOMI LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun
Torstaina tammikuun 26. päivänä 2 – N:o 4 – 2023 Matt. 14:22–33 Tuntuuko sinusta siltä, että olisit kuin rajussa aallokossa ponnisteleva veneilijä? Yrität puskea kaikilla voimillasi tuulta vastaan, että veneesi pysyisi pinnalla. Aallot lyövät yhä korkeammalle ja voimasi hiipuvat. Luonnonvoimat voivat olla todella hurjia. Myrskytuuli tekee tuhoja kaataessaan puita, kunnon lumimyräkkä voi aiheuttaa monenlaista hätää. Vaikka vaikutuksia pyritään ennakoimaan, ei ihminen pysty kaikkeen varautumaan. Äkkiarvaamatta elämässäkin voi nousta myrskytuuli, joka tuntuu vievän mennessään. Arki muuttuu painajaismaiseksi selviytymiseksi, turvarakenteet voivat romahtaa, vaikka sairastumisen tai työstä irtisanomisen takia. Joskus pieneltäkin näyttävä tuuli voi olla se, joka kaataa, kun on jo joutunut selviytymään niin paljosta sitä ennen. Siksi kenenkään hätää ei koskaan pitäisi vähätellä. Mutta tukea me jokainen tarvitsemme. Läsnäoloa, kuuntelemista. Ja rukousta. Voisimmeko ottaa mallia Jeesuksesta? Evankeliumitekstissä kerrotaan, että Jeesus meni vuorelle yksin rukoilemaan. Hän, Jumalan Poika, tarvitsi myös yhteyttä Isään. Sitä yhteyttä mekin tarvitsemme. Jeesus rukoilee edelleen meidän puolestamme. Silloinkin kun et itse jaksa rukoilla, Jeesus rukoilee. Jeesus näkee hätäsi. Hän näki opetuslapset aallokossa, meni heidän luokseen ja tyynnytti tuulen. Samoin Hän näkee sinun veneesi aallokossa, näkee sinut elämän myrskyissä ja pienissäkin tuulissa, joiden alle meinaat jäädä. Eikä Hän jätä sinua selviytymään yksin, vaan Hän tietää keinot tulla luoksesi ja tyynnyttää ne myrskyt ja tuulet, joissa sinä olet. Älä siis jää katsomaan olosuhteisiin, liian kovaan tuuleen ja sen voimaan, vaan katso Jeesukseen. Hän on suurempi kuin luonnonvoimat, Hän on suurempi kuin mikään hätäsi. Hän on voimallinen tulemaan juuri sinne, missä sinä olet. Kirsi Männistö Kirjoittaja on diakoniatyöntekijä, joka latautuu hiljaisuudessa ja innostuu luomisen voimasta. Papiston virkatalolautakunnan ja seurakunnan pappien yhteisessä kokouksessa t.k. 18 pnä alustavasti keskusteltaessa uuden palkkausasetuksen ehdotuksesta seurakunnan pappien palkkatiloiksi, päätettiin esittää kirkkoherran virkatalon pelloiksi pappilan ja joen välissä olevaa peltoa, alaltaan noin 25 ha sekä Sipilään noin 17 ha niistä maista, jotka ovat mukavammin hoidettavissa virkataloon nähden. Rakennukset päätettiin pääasiassa pysyttää entisellään, kuitenkin tulee ulkohuonerakennukset yhdistettäviksi niin, että molempien virkatalojen navetta rakennuksiin sijoitetaan sekä talli että navetta ja muitakin sopivia suojia, mikäli tilaa riittää ja näin ollen tulee molemmista virkataloista, ellei vuokrausjärjestelmä sitä estä, myytäväksi useita rakennuksia seurakuntarahaston hyväksi. – Asian lopullinen päättäminen jää sille komitealle, joka uuden palkkauslain mukaan valitaan lisätyssä kirkkovaltuustossa. 26.1. Herra, sinä olet Korkein, maailman valtias, kaikkia jumalia korkeampi. Ps. 97:9. 27.1. Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, tähyää taivaasta maan päälle. Hän kuulee vankien vaikerruksen, hän vapauttaa kuoleman omat. Ps. 102:20–21. 28.1. Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle. Jes. 30:19. 29.1. Opetuslapset näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla ja lähestyvän venettä. He pelästyivät. Mutta Jeesus sanoi: ”Minä tässä olen, älkää pelätkö.” Joh. 6:19–20. 30.1. Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä. Hän on tehnyt meille suuria tekoja. Ps. 66:5. 31.1. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut, jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen. Ps. 107:1–2. 1.2. Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan. 2. Kor. 1:11. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 24 pnä tammikuuta 1913 SANA SINULLE Et ole yksin Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 26. pnä tammikuuta 1923 Päivän sanat Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo), puh. (03) 511 5600 PÄIVYSTYS JA NEUVONTA 24h ? 040 764 4678 Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio Perunkirjoitukset ammattitaidolla www.hautauspalveluteuho.? Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Palvelemme Punkalaitumella, Urjalassa ja Sastamalassa Rakkaamme veljemme ja enomme Pentti Johannes HÄRMÄ 24.9.1943 Punkalaidun 6.1.2023 TAYS Ovat ahkerat kädet rauenneet. Työntäyteinen elämä sammunut. Sinä ansaitset levon rauhaisan ja kiitoksen kaikkein kauneimman. Anja Aila Jari, Tove, Hilla, Waltteri ja Wiljami Katja, Matti, Siiri ja Vertti Aino ja Pertti Hanna ja Marko Matti ja Elisa Muut sukulaiset ja ystävät Ei aukene tuttu ovi. Ei saavu keinuun istujaa, joka kuunteli säveltä tuulen; pihapuunkin sirkuttajaa. Se istujan paikka on tyhjä; kotipihakin vailla kulkijaa. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Halkivahan kirkossa 4.2.2023 klo 11.00. Muistotilaisuus siunauksen jälkeen Punkalaitumen Seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset viim. 30.1. Aila 040 752 8815, Aino 040 539 7272. Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Hieronta Kuivakuppaus Purentakäsittely Varaa aika nettiajanvarauksesta: www.hyvinvoinnininspiraatio.fi Hyvinvoinnin INSPIRAATIO Punkalaidun SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Kunnallislautakunnan kokouksessa t.k. 20 p:nä hywäksyttiin K.W. Siiwoselle sementtisten kilometripylwäiden teko 12 mk. 50 p. hinnasta kappale ja tienristeyksiin tehtäwien tienwiisarien teko 16 mk. 75 p. kappale. Urjalan kunnan eläinlääkäri W. Rantanen tarjoutui 500 markan maksusta käymään sairaita eläimiä tarkastamassa ja hoitamassa täällä. Mutta kunnallislautakunta sen tarjouksen hylkäsi. Suomen lääkäriliitolta tulleen kunnanlääkärin ohjesääntöehdotuksen jätti kunnallislautakunta waltuuston käsiteltäwäksi. – Urakkahuutokaupassa Sarkkilan kansakoululla t.k. 21 päiwänä hywäksyttiin kiwityö Kalle Alholle 1645 markan hinnasta ja hirsien ajo Paawo Arolle. – Sarkkilan kansakoulun johtokunta kokouksessaan walitsi puheenjohtajakseen Rowasti J.A. Leiwon, warapuheenjohtajaksi Maanwiljelijä Adolf Uotilan ja rahastonhoitajaksi Maanwilj. E.A. Niinistön. Jumalanpalvelukset Su 29.1. klo 10 Messu kirkossa. Uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. Kaipia, Paasikallio, Mäkinen. Su 5.2. klo 10 Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen aloitus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit kirkossa. Viikkotoiminta To 26.1. klo 15 Virrenveisaajat srk-talolla. Aiheina talvi ja siihen liittyvät sanat. Mäkinen. Klo 18 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntatalossa. La 28.1. klo 10 Rippikoulukaruselli Pappilassa. Rippikoululaisille. Ti 31.1.15.30 NuortenTiistai Pappilassa. Kts. lisää nettisivuilta. Tasanen. Klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 1.2. klo 13 Ylijäämäruokajako srk-talon parkkipaikalla. Pyykkö. Klo 16.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Mäkinen. Pe 3.2. klo 18–19.30 Valo hukassa? -tapahtuma kirkossa. Tasanen, Lähdeniemi, Vuorisalo. Ma 6.2. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Punkalaitumen malli Edesmennyttä Masa Niemeä, alias Pätkää lainaten: ”Asiahan ei minulle kuulu, mutta”. Punkalaitumella tutkitaan epäiltyä teknisen toimen työntekijöiden kokemaa epäasiallista käytöstä luottamushenkilöiden ja poliitikkojen taholta. Nimiä ei ole annettu julkisuuteen, joten epäiltyjen joukossa ovat toistaiseksi ainakin kaikki 21 kunnanvaltuutettua, sekä lautakuntien jäsenet. Nyt on perustettu työryhmä, joka selvittää kyseistä asiaa. Työryhmään on nimetty kaksi kunnanvaltuuston jäsentä. Ihmettelen asiaa suuresti? Eivätkö he ole jäävejä siihen? Is this what in Punkalaidun we call, reilu meininki? Vai onko tämä nyt sitten joku uusi hieno ”Punkalaitumen malli”? Ajatelkaapa, siis vain ihan ajatuksen tasolla, jos Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio olisi aikanaan epäiltynä ollessaan saanut itse tutkia omia juttujaan. Antti Levomäki Sipoosta (sivusta) huutelija Roskaaminen Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon ihminen roskaa vuodessa? Mielestäni roskaaminen on huono asia, koska roskista vapautuu luontoon ylimääräisiä aineita ja mikromuovia. Se ei myöskään näytä miellyttävältä, kun kaikkialla on muovipulloja, limutölkkejä tai muovipusseja. Roskaamisen takia myös eläimiä vahingoittuu tai kuolee, kun esimerkiksi kalat syövät mereen joutunutta muovia tai kun linnunpoikaset syövät roskia, jota emolintu luuli ruoaksi. Aina kun kävelen Punkalaitumen kylillä tai kuljen koulukyydillä, näen roskia kadun reunoilla, ruohikolla, ojissa ja metsissä. Mielestäni roskaamista pystyttäisiin vähentämään, jos roskiksia lisättäisiin ja ihmisiä kannustettaisiin siihen, että ei heitettäisi roskia luontoon vaan vietäisiin ne kiltisti roskiksiin. Tiedän kyllä, että moni, varsinkaan nuori, ei välttämättä jaksa kantaa roskia mukanaan, mutta niin kuin sanonta kuuluu “yksi pisara voi olla osa suurta jokea”. Oskari Patja, 8A Punkalaitumen yhteiskoulu
Torstaina tammikuun 26. päivänä 2023 – N:o 4 – 3 Päättäjille soppaa! Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina tammikuun 25. pnä 1973. Metsästysseura Haukka järjesti onnistuneen peurajahdin Liitsolassa lauantaina 20.1. Korkean tason peurajahtiin osallistuivat muun muassa DDR:n suurlähettiläs Heinz Oelzner ja Maatalousministeriön metsästysja kalastusosaston ylijohtaja Tauno V. Mäki. Mukana oli myös Satakunnan riistanhoitopiirin puheenjohtaja Martti Knuutila, Satakunnan riistapäällikkö Matti Lehvilä ja insinööri Pekka Heikkilä sekä paikallisia riistamiehiä. Peurajahdin olosuhteet olivat otolliset. Edellisen illan ja yön aikana satanut tämän talven varsinainen ensilumi teki mahdolliseksi jälkien seuraamisen. Jahti tapahtui Liitsolan koulun lähimaastossa. Suurlähettiläs Oelzner ja ylijohtaja Mäki onnistuivat tarkoilla laukauksillaan kaatamaan kumpikin peuran. Kolmannen peuran kaatoi riistapäällikkö Lehvilä. Jahdin päätyttyä kokoonnuttiin Metsästysseura Haukan majalla, jossa nautittiin kevyt erämiesateria. Metsästysretken lopuksi suurlähettiläs Oelzner seurueineen kävi peurojen teurastuspaikalla Hietaniemen tilalla Oriniemessä tutustuen samalla muutenkin tilaan ja sen sikalaan. Metsästysseura Haukan majalla onnistuneen jahdin jälkeen. Etualalla vasemmalta riistapäällikkö Matti Lehvilä, ylijohtaja Tauno V. Mäki, suurlähettiläs Heinz Oelzner, riistanhoitopiirin puheenjohtaja Martti Knuutila ja insinööri Pekka Heikkilä. Taustalla osa paikallisista, mukana olleista riistamiehistä. DDR:n (Itä-Saksan) suurlähettiläs peurajahdissa Liitsolla Susanna Uotila on valmistunut talonrakentajaksi Forssan Ammatti-instituutista. Valmistunut Kunnan elinvoimakehittäjä Henna Ärrälällä on tiedossa kiireinen vuosi. Kesälomansakin hän kertoo siirtävänsä, koska kesä on parasta aikaa tuottaa markkinointimateriaalia kunnasta. Henna heittää pari haastetta myös kaikille kuntalaisille. Ensimmäinen haaste voi olla vaatimattomille punkalaitumelaisille vaikea. – Nyt pitäisi alkaa tehdä itsestä numeroo, vaikka ei yhtään haluaisi. Meidän on tuotava esiin, että olemme täällä, mikäli tavoite on tehdä pitäjä ja sen ihmiset näkyviksi. Ärrälä on laatinut kuntaan uuden markkinointija viestintästrategian. – Kärkinä ovat keskustelu ja osallisuus, näkyvyys ja tunnettuus sekä viestintä, joka pitää sisällään myös kunnan sisäisen viestinnän. – Strategiassa nojataan omaan tekemiseen, eikä vähiä markkinointirahoja laiteta valtakunnan median kampanjoihin. Kunhan vain intoa on, uskon, että pystymme itse tuottamaan markkinointimateriaalia edullisesti ja tehokkaasti. Omasta mielestäni YouTube on kanava, jota pitää ehdottomasti hyödyntää. Uskon myös vahvasti liikkuvan kuvan voimaan. Kipinä eikä ”eipättelyä” Onnistunut markkinointi tarvitsee kuitenkin kaikkien yhteistä tekemistä. Nyt lentää Ärrälän toinen pallo kuntalaisille. – Heitän kysymyksen kaikille kuntalaisille: Mistä te innostutte ja mistä syttyy kipinä, joka saa toimimaan? Kaikkien pitäisi tehdä työtä nyt samaan suuntaan. Jos energia käytetään purnaamiseen ja ”eipättelyyn”, tuhlataan niiden innokkaidenkin momentum. – Numeron tekemiseen Punkalaitumella on kyllä mahdollisuuksia. Meillä on Yli-Kirra, Mäenpään työväentalo, Porttikallio sekä muita kohteita, joita pystytään entisestään kehittämään. Se vaatii vain yhdessä tekemistä, yhteistä näkemystä ja innokkuutta, Henna Ärrälä sanoo. Samalla hän kuitenkin pohtii, että Punkalaitumella on ehkä syytä katsoa matkailuasioita myös ”back to basics” pohjalta. – Ennen kuin lähdetään nousuun, on valmiuksien oltava kunnossa. Matkailuja palveluoppaat Tämän kevään aikana Punkalaitumen kunta kokoaa uuden palveluoppaan ja matkailuoppaan. Palveluoppaaseen toivotaan mukaan myös yhdistysten tietoja. Matkailuoppaaseen puolestaan kootaan pitäjän matkailutarjontaa. Avukseen hän on saamassa kuntaan palkattavan uuden tietohallintosihteerin ja myös aiempi matkailusihteeri Tiia Korhonen Elinvoimakehittäjä Henna Ärrälä haastaa kuntalaisia: – Nyt pitäisi alkaa tehdä itsestään numeroo Juha Aro työskentelee kesän kunnan palveluksessa. Kuntalaisilta kysytään Uuden viestintästrategian mukaisesti Punkalaitumella on aloitettu kuntalaisten osallistaminen kunnan toimintaan. – Kysymys kuntalaisille -teema jatkuu koko tämän vuoden. Toivottavasti ihmiset vastailevat kysymyksiin ahkerasti. – Neljännesvuosittain järjestämme myös kyselyn toisinpäin. Silloin kunta vastaa kuntalaisten esittämiin kysymyksiin, Ärrälä kertoo. Moniselitteinen elinvoima Henna Ärrälä valittiin Punkalaitumen elinvoimakehittäjäksi viime vuonna. Hän on siis joutunut pohtimaan sitä, mitä elinvoima on? – Elinvoima on moniselitteinen käsite ja sen määrittäminen on hankalaa, koska kaikilla on siitä oma tulkinta, halut ja tärkeysjärjestys. Jotkut rinnastavat elinvoiman kehittämisen suoraan elinkeinoelämän kehittämiseen eli uusiin työpaikkoihin ja yrityksiin. – Elinkeinoelämän kehittäminen on tämän työn ehdottomasti haastavin puoli. Se lamppu ei ole vielä syttynyt, miten Punkalaitumelle luodaan sata uutta työpaikkaa ja haalitaan uusia yrityksiä. – Muuten fiilis on kyllä positiivinen. Ihmiset ovat ottaneet hyvin vastaan, vaikka edelleen tuntuu siltä, että vähän odottelevalla kannalla ollaan. Siksi haastankin kaikkia ottamaan rohkeasti yhteyttä ja kertomaan ideoista. Haluan tietää, mitä täällä oikeasti halutaan, kuuluu Henna Ärrälän kolmas haaste punkalaitumelaisille. Elinvoimakehittäjä Henna Ärrälällä on ideoita Punkalaitumen näkyväksi tekemiseen, mutta hän kaipaa myös punkalaitumelaisia tekemään itsestään numeroa, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Taattua punkalaitumelaista elinvoimaa edustaa taustalla kokoustaan pitävä nuorisovaltuusto. Käännetäänpäs tilanne toisinpäin. Mikäli Turkki olisi hakemassa Nato-jäsenyyttä ja päätös olisi enää kiinni Suomesta ja Ruotsista. Turkissa joku vähä-älyinen saisi tuolloin päähänsä lähteä polttamaan Raamattua suurlähetystöjemme eteen Ankarassa. Miltä moinen meistä tuntuisi? Tuskin sentään ryntäisimme kirkonmenojen jälkeen kaduille polttamaan Turkin lippuja, mutta varmasti purisimme hammasta ja olisimme tuohtuneita. Varmasti kokemuksella olisi vaikutusta siihen, kuinka myötätai vastasukaan jäsenyysasiaan suhtautuisimme. Ruotsissa äärioikeistolaisen aktivistin tempaus polttaa Koraani aiheutti Turkissa reaktion, josta harva yllättyi. Jäsenyysneuvottelut pistettiin jäihin. Vähäinenkin taipumus salaliittoteorioiden kannattamiseen synnyttää ajatuksen, että Koraanin polttamisella haettiin juuri jotain tällaista. Oliko kyseessä suorastaan tilaustyö? Samaan aikaa medioita seuratessa tuntuu, että Suomessa vasta Turkin ilmoituksen jälkeen herättiin aivan ihmeelliseen ajatukseen: Menemmekö Natoon ilman Ruotsia, jos sellainen tilanne eteen tulee? Kovin erikoiselta tuntuu, mikäli tällaista skenaariota ei ole aiemmin otettu huomioon, koska se voi olla täyttä totta vielä kuluvan vuoden aikana. Silloin lusikoitavana olisi jälleen uusi soppa. Jos Nato-hakemus olikin meillä melko yksimielinen, syntyisi Suomi-neidon ja Svea-mamman käsikynkän jatkumisesta melkoinen keskustelu. Siihenkin on varauduttava, sillä suuri kysymys voi kuulua: yksin vai ei lainkaan?
Torstaina tammikuun 26. päivänä 4 – N:o 4 – 2023 Hirvijahti päättyi tammikuun puolivälissä. Jahdissa Punkalaitumen yhteisluvan viisi osakasta kaatoivat yhteensä 34 hirveä. Kaatolupia Punkalaitumelle oli myönnetty 28. Näistä käytettiin 26. Aikuisia hirviä kaadettiin 18 ja vasoja 16. Saaliiksi saaduista aikuisista hirvistä 11 oli uroksia ja seitsemän naarasta. Punkalaitumen yhteisluvan muodostavat Metsästysseura Haukka, Jalasjoen Metsästysseura, Punkalaitumen Metsästysseura, Kanteenmaan Metsästysseura ja Kotkan metsästysseurue. Yhteisluvan hakijana toimi Janne Uusi-Kämppä. Osakkaista Punkalaitumen Metsästysseura kaatoi kuusi aikuista hirveä ja viisi vasaa, Jalasjoen Metsästysseura viisi aikuista ja viisi vasaa ja Metsästysseura Haukka kolme aikuista ja kolme vasaa. Kanteenmaan Metsästysseura sai saaliiksi kaksi aikuista ja kaksi vasaa ja Kotkan seurue kaksi aikuista ja yhden vasan. – Hirvijahti sujui asetettujen kaatotavoitteiden mukaisesti. Punkalaitumella on jo useita vuosia keskitytty verottamaan tasapuolisesti niin uroksia kuin naaraita. Tämä ansiosta jahdissa päästiin kaatamaan myös muutamia todella komeasarvisia hirvisonneja, Janne Uusi-Kämppä kertoo. Hän kiittelee myös yhteisluvan osakkaita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. – Hommat hoituivat ja sopu säilyi. Se onkin tällaisen yhteislupametsästyksen keskeisin edellytys. Hirviä 2,8 tuhannella hehtaarilla Janne Uusi-Kämpän mukaan päättyneessä jahdissa havaittiin, että hirvikanta on pitäjässä alueellisesti jakautunut epätasaisesti. – Pohjoisosissa on vähemmän hirviä ja länsiosissa sekä joen eteläpuolella taas hieman runsaammin. Nyt hirvien siirryttyä talvilaitumille on yksi talvilaitumista selkeästi Navettakankaan-Pärnänmaan alueella. Metsästäjien tekemän arvion mukaan jahdin jälkeen Punkalaitumen metsiin jäi satakunta hirveä. Tuon arvion pohjalta jäävä kanta on 2,8 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Voimassa olevan kannanhoitosuunnitelman mukainen sopiva jäävä kanta olisi 2,4–2,9 hirveä/1000ha. – Uusi kannanhoitosuunnitelma valmistuu ensi kaudeksi ja on mielenkiintoista nähdä, millaisia tavoitteita siinä asetetaan. – Ensi syksyn jahtikauden luvat määräytyvät Luonnonvarakeskuksen, Riistakeskuksen ja hirvitalousalueen tekemistä laskelmista. Tämän kauden perusteella omasta mielestäni yhteisluvassa tulisi olla ainakin riittävästi niin sanottuja pankkilupia, joita voitaisiin jakaa tarvittaessa tihentymäalueille. Tällä kaudella esimerkiksi Punkalaitumen Metsästysseuran luvat käytettiin kolmessa päivässä ja Jalasjoen Metsästysseuran kuudessa päivässä, Janne Uusi-Kämppä kertoo. Juha Aro Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori ja suomalaisen kuntakentän pitkän linjan tutkija Aimo Ryynänen sanoo työilmapiirin Suomen kuntakentällä kärjistyneen. Tästä ovat osoituksena monissa kunnissa meneillään olevat riidat. Punkalaidun ei ole jäänyt niistä osattomaksi. – On totta, että kuntakentällä työilmapiiri on kärjistynyt. Suhteellisen uusi ilmiö on niin sanottu maalittaminen eli yksittäisen viranhaltijan tai luottamushenkilön julkinen arvostelu. Some-aika vielä ruokkii ylilyönteihin. Tällainen ei tietenkään vie kunnassa asioita eteenpäin, Ryynänen muistuttaa. Toiseksi syyksi kuntakentän herkkyyteen hän näkee kuntien vaikean toimintaympäristön, jossa vaatimukset ovat taloudellisia edellytyksiä suuremmat. – Kolmantena tekijänä on muutosten jatkuva virta, jota ruokkii niin valtion kuntapolitiikka, lainsäädännön muutokset kuin joka hallituskaudella muuttuvat muutoshankkeet. Kunnissa ei ole työrauhaa, ja erityisesti kunnanjohtajille työkenttä on muuttunut raskaaksi. Hevosten vedettävä samaan suuntaan Ryynänen tutustui Punkalaitumen Sanomien pyynnöstä myös Punkalaitumen kunnan viimeaikaisiin ongelmiin. Teknisen toimen työntekijät ovat ilmoittaneet epäasiallisesta kohtelusta luottamushenkilöiden ja poliitikkojen suunnasta. Teknisen lautakunnan päätöksenteko on kangerrellut ja kunnanjohtaja puolestaan on julkisesti kertonut, etteivät kaikki luottamushenkilöt nauti hänen luottamustaan. – Kunnan päätöksenteon pitäisi perustua molempien osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja toimivaan yhteistyöhön. Hevosten on vedettävä samaan suuntaan, on pätevä ohjenuora kunnassakin, Aimo Ryynänen korostaa. Se, että virkamies kertoo osan luottamushenkilöistä nauttivan epäluottamusta, ei Ryynäsen mukaan ole kovin yleistä Suomessa. – Toisaalta tätä voi pitää myös terveenä avoimuutena. Ongelmia ei piiloteta. Hän muistuttaa kuitenkin, että päätösvaltasuhteet kunnassa ovat selvät. – Luottamushenkilöelimillä on päätösvalta ja vastuu, viranhaltijat valmistelevat ja toteuttavat. Monimutkaistuvassa maailmassa tämäkään asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. – Viranhaltijoilla on paljon sellaista tietoa ja asiantuntemusta, jota ei yksioikoisesti ja perustelematta saa sivuuttaa. Avoimessa yhteiskunnassa kaikkien tahojen toimintaa on voitava jatkuvasti arvioida, myös luottamushenkilöiden. – Punkalaitumella ongelma näyttää nousseen teknisen johtajan työtehtävien määrän kyseenalaistamisesta. Tästä niin sanotusta ponnesta on nyt sitten useampi loukkaantunut, osin aiheesta ja osin aiheetta. En ymmärrä, miksei tästä asiasta voisi tehdä puolueetonta arviota ja sen perusteella sitten tehdä tarpeelliset muutokset. Taustalla näyttäisi kuitenkin olevan muitakin syitä, jotka vaatisivat perkaamista. Kunnallishallinnon asiantuntija Emeritusprofessori Aimo Ryynänen on suomalaisen kuntakentän pitkän linjan asiantuntija ja tutkija. Hän on toiminut Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professorina ja tutkinut muun muassa kunnallista itsehallintoa ja hyvän hallinnon periaatteita. Hän on kirjoittanut monia kunnallisoikeudellisia teoksia. Ryynäsen pitkäaikaisia tutkimusteemoja ovat olleet myös kuntajohtaminen ja luottamushenkilön asema kunnallisoikeudellisena kysymyksenä. Useiden Ryynäsen julkaisemien tai toimittamien tutkimusten ja teosten joukosta löytyy muun muassa monelle punkalaitumelaisellekin luottamushenkilölle tuttu ”Luottamushenkilön käsikirja 2021”. Emeritusprofessori Aimo Ryynänen: – Työilmapiiri on kärjistynyt kuntakentällä Juha Aro Aimo Ryynäsen mukaan päätöksenteon kunnissa pitäisi perustua molemminpuoliseen keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön. Hevosten tulisi vetää samaan suuntaan. Kuva: Virpi Kallio. Kunnanhallitus käsitteli teknisen toimen työntekijöiden ilmoitusta epäasiallisesta kohtelusta ylimääräisessä kokouksessaan viime torstaina. Hallitus päätti, että ennen työntekijöiden kuulemista konsultoidaan ulkopuolista asiantuntijaa ja että asiantuntijapalveluita käytetään myös selvitystyön edetessä. Kunnanhallitus hyväksyi selvitystyötä tekemään perustetun työryhmän esityksen selvityksen etenemisestä. Sen mukaan kunnanjohtaja ja hyvinvointijohtaja keräävät tiedot haastattelemalla henkilökuntaa ja kokoavat aineiston yhteen. Sen jälkeen johtopäätökset esitetään työryhmälle, joka puolestaan laatii niiden pohjalta esityksen kunnanhallitukselle, joka päättää jatkotoimista. Haastattelun tuloksia käsitellään sekä kunnanhallituksessa että työryhmässä anonyymisti. Alkuperäiseen esitykseen lisäyksenä hallitukselle esitettiin, että kunta käyttäisi apuna selvitystyössä ulkopuolista asiantuntijaa. Tämä esitys hyväksyttiin. Kunnanhallituksen asettaman työryhmän puheenjohtaja Harri Lumme (kok.) kertoo kunnan jo olleen yhteydessä aluehallintovirastoon. – Sen näkemys on, että asian selvittämisessä on tähän asti menetelty oikein. Mahdollisesti apua tilanteeseen on saatavissa myös Kuntaliitosta. Tekninen johtaja hakuun Punkalaitumen kunnan teknisen johtajan virka päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa julistaa haettavaksi. Virka tulee avoimeksi, koska nykyinen tekninen johtaja Satu Alajärvi jätti irtisanoutumisilmoituksen edellisviikolla. Hänen virkasuhteensa kuntaan päättyy 10.3. Kunnanhallitus nimesi valintatyöryhmän valmistelemaan teknisen johtaja valintaa. Työryhmälle annettiin valtuudet päättää hakuprosessista. Puheenjohtajaksi valittiin valtuuston puheenjohtaja Harri Lumme (kok.) ja jäseniksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.), kunnanhallituksen jäsenet Sami Uutto (ps.) ja Marja Wakkala (sdp.) sekä kunnanjohtaja Tuija Ojala ja hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä, joka toimii myös työryhmän sihteerinä. Ulkopuolista asiantuntijaa konsultoidaan Toimitus Hirvikannassa alueellista vaihtelua, jahdissa saaliina 34 yksilöä Punkalaitumella 2,8 hirveä tuhannella hehtaarilla
Torstaina tammikuun 26. päivänä 2023 – N:o 4 – 5 Kevään eduskuntavaaleihin historiallisen huonoista kannatusluvuista lähtevän keskustan puheenjohtaja, valtionvarainministeri Annika Saarikko poikkesi valamassa uskoa paikallisiin kannattajiin tiistaina. – Keskustalla on nousujohteinen ja voitokas kurssi. Nyt ennakkoluulot voi heittää roskakoriin. Kahvila-ravintola Moguli täyttyi ihmisistä jo hyvissä ajoin ennen Saarikon saapumista ”Annikan aamukahveille”. Puoluettaan luotsaavan valtionvarainministerin lisäksi paikalla oli seitsemän puolueen pirkanmaalaista ehdokasta. Saarikko ehti viettää aikaa Punkalaitumella puolisen tuntia. Sen jälkeen matka jatkui Sastamalaan. Aivan tuoreeltaan Saarikko totesi ministerillä riittävän jokapäiväisiä murheita. Tiistaiaamun murhe koski Suomen Nato-jäsenyyttä, koska Turkin presidentti Erdo?an oli maanantaina ilmoittanut, ettei Ruotsin tarvitse odottaa maan tukea Nato-jäsenyydelleen. Tiistaiaamuna ulkoministeri Haavisto ilmoitti, että jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa laitetaan jäihin. – Nyt ollaan sitten Erdo?anin eteisessä, Saarikko kuvaili harmistuneena. Nato-jäsenyyden takkuamista harmitteleville hän kuitenkin muistutti, että puolustusliiton jäsenenäkin on laskettava oman puolustuksen, maanpuolustustahdon ja yleisen asevelvollisuuden varaan. – Emme voi odottaa vain, että USA:n ratsuväki saapuu auttamaan. Menoleikkauksia ja ikäviä päätöksiä Kulunut vaalikausi on ollut kriisien sävyttämä. Helppoa ei tule olemaan jatkossakaan, ennakoi Saarikko. – Varmasti on tulossa menoleikkauksia ja ikäviä päätöksiä, enkä voi luvata, että kriisit ovat ohi. – On palattava politiikan perusasioihin muoti-ilmiöiden ja koohotusten jälkeen. Perusasioiden äärellä on oltu, kun on suojeltu ihmisten henkeä ja terveyttä koronakriisissä ja itsenäisen valtiomme rajoja parantamalla puolustuskykyämme. Valtion kovan velkaantumisen Saarikko myönsi tosiasiaksi. – Velka on huono, mutta oliko meillä muita vaihtoehtoja, on oikea kysymys. Kun velkaa vaativista asioista päätettiin, oli niistä laaja yhteisymmärrys. Sama viesti kuului myös kentältä. Oppositiopuolueiden kritiikkiä liiasta velanotosta Saarikko ei niellyt. – Perussuomalaiset nousee tyhjillä puheilla. Heidän talouslinjansa on 99,5 % sama kuin hallituksen. Välikysymyskeskustelua kokoomuksen kanssa odotan nautinnolla. – Olette ottaneet velkaa. No juu, poliisia eli sisäistä turvallisuutta varten, ja koska kansakunnalla on muisti ja tiedämme, mitä on joutua hyökkäyksen kohteeksi, olemme panostaneet Puolustusvoimien hankintoihin, Saarikko maalaili. Perheitä ja työntekoa tuettava Kevään vaaleihin keskusta lähtee Annika Saarikon mukaan muun muassa perheiden ja työnteon asialla. – Jokainen työikäinen tarvitaan töihin, eikä vapaamatkustajia voi olla, sillä me vanhenemme. Kahdeksan vuoden kuluttua joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias ja työikäinen väestö käy vähiin. – Kyse on paitsi elämästä täällä maaseudulla, myös kansantaloudesta. Yritykset tarvitsevat työntekijöitä, mutta heitä ei ole. Työn tekeminen on tehtävä kannattavaksi, mutta myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Yritysten verotusta ei voida kiristää, koska ne luovat työpaikat. Saarikko nosti esiin myös lapsiperheet. – Syntyvyytemme on pienempi kuin 1800-luvun nälkävuosina. Sen vuoksi jokaisen lapsiperheen on voitava hyvin. Meillä ei ole varaa päästään yhtään perhettä heikkoon asemaan. Kotimaisen maatalouden ongelmia ei Saarikon mukaan voida ratkaista kriisituilla. – Tulot on saatava markkinoilta ja tässäkin tarvitaan lakiuudistusta. Kriisit ovat näyttäneet, mikä merkitys on huoltovarmuudella ja kotimaisella ruoalla. Mikäli peltoja ei kylvetä, olemme muiden varassa. Sote-asioihinkin Saarikko ehti Punkalaitumella ottaa kantaa. – Jokainen kunta tarvitsee soteaseman ja peruspalveluihin tulee kuulua terveysasema ja hoivakoti. – Vanhushuoltoon tarvitaan uusia ratkaisuita. Vaikka aina sanotaan, että koti on paras paikka, ei se ole sitä kaikille vanhuksille. Tarvitsemme uudenlaisia asumisratkaisuita ja uudenlaista hoivaa, sillä hyvä hoiva on ihmisoikeus, painotti Annika Saarikko. Vaikka puolueen kannatus kyntääkin syvällä, pohti puheenjohtaja myös keskustan roolia vaalien jälkeen. – Keskusta on mukana perustamassa hallitusta, jos saamme kansalta valtaa. Blokkeihin tai porukoihin emme mene, vaan olemme keskellä. Keskustan puheenjohtaja, ministeri Annika Saarikko Punkalaitumella – Velka on huono asia, mutta oliko vaihtoehtoja? Juha Aro Annika Saarikko kiersi kättelemässä kaikki aamukahville lähteneet punkalaitumelaiset. Kädenpuristuksen puoluejohtajalta ja valtiovarainministeriltä sai muiden mukana Esko Kankare. Vuoroaan odottelee Raimo Okkeri. Kevään eduskuntavaaleissa ehdolla olevat punkalaitumelainen Linda Lähdeniemi ja sastamalalainen Arto Satonen keskustelivat tämän viikon maanantai-iltana Punkalaitumella. Keskustelua kunnan valtuustosalissa luotsasi päätoimittaja Juha Aro. Arto Satonen on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2003 lähtien. Linda Lähdeniemi on keskustan kansanedustajaehdokkaana ensimmäistä kertaa. Vaalikeskustelun aiheet olivat varsin ajankohtaisia: valtion velkaantuminen ja mahdollisuudet velan vähentämiseen, sosiaaliturvauudistus, sotilaallinen turvallisuus ja Nato-jäsenyys, valtion sisäinen turvallisuus, hyvinvointialueet sekä maaja metsätalous. Aron kysymys vasta toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden toiminnan tehostamisesta sai myös yleisön mukaan keskusteluun. Ääneen pohdittiin muun muassa, mistä lääkäreitä ja hoitajia saisi pienelle paikkakunnalle ja miksi mammografiavaunua ei voi tuoda Punkalaitumelle. Hyvinvointialueilla on mahdollisuudet saada esimerkiksi lääkäripalvelut tuotua Punkalaitumelle, sillä Pirkanmaan hyvinvointialueen lääkäreiden työalueena on koko maakunta. Toisaalta lääkäriin haluava voi jatkossa mennä kotipaikkakunnalta muualle. Linda Lähdeniemi pitää terveydenhuollon lähipalveluiden turvaamista tärkeänä. Arto Satonen uskoo, että Pirkanmaan hyvinvointialueelle saadaan hoitajia töihin jatkossakin, sillä alue on vetovoimainen. Satonen nosti esiin myös hoitajien kansainvälisen rekrytoinnin tärkeyden. Taloutta ja turvallisuutta Valtion velkaantumisesta molemmilla ehdokkailla oli selkeä kanta. Velkaantuminen pitäisi saada loppumaan, mutta keinojen pohtimisessa on työsarkaa. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat lähiajan kriisien ja inflaation myötä vähentyneet. – Sosiaaliturva kaipaa uudistamista, mutta valtiontalouden mahdolliset leikkaukset ovat jokaiselle ihmiselle kipeitä, sanoo Linda Lähdeniemi. Myös Arto Satonen totesi kotitalouksien taloudellisen liikkumavaran olevan pienen. Arto Satonen näkee tämän hetken työmarkkinatilanteen todella vaikeana. – Tällä hetkellä voitaisiin ajatella työntekijöille esimerkiksi kertakorvausta ja pidempien sopimusten aika tulisi sitten kun taloustilanne on ennustettavampi, sanoo Satonen. Niin Lähdeniemi kuin Satonenkin toivovat Suomen Nato-jäsenyyden ratkeavan nopeasti, mutta toteavat, että ennen eduskuntavaaleja tuskin olemme puolustusliiton jäseniä. Molemmat ehdokkaat näkevät, että Suomessa ei ole syytä olla peloissaan tällä hetkellä. Taloutta ja turvallisuutta vaalipaneelissa Anu Helariutta-Koskua Kokoomuksen Arto Satonen pyrkii kuudennelle kaudelle eduskuntaan, Linda Lähdeniemelle (kesk.) kevään vaalit ovat ensimmäinen yritys Arkadianmäelle. Yleisöä vaalikeskustelua seuraamassa oli runsaasti. EDUSKUNTAVAALIT 2023 EDUSKUNTAVAALIT 2023
Torstaina tammikuun 26. päivänä 6 – N:o 4 – 2023 Sallila Energian toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntituotteiden hinnat laskevat helmikuun alusta. Hinnat laskevat noin kolmanneksen. – Lämmin, sateinen ja kohtalaisen tuulinen talvisää on helpottanut tilannetta sähkömarkkinoilla. Tämä antaa meille mahdollisuuden laskea jälleen toistaiseksi voimassa olevien myyntituotteidemme hintoja, toteaa liiketoimintajohtaja Raimo Prusi. Sallila Energian hintojen lasku on noin 33 %. Helmikuun alusta SE-Yleis-tuotteen hinta on 19,85 snt/kWh. SE-Kausija SE-Yötuotteiden energiahinnat laskevat vastaavasti. Perusmaksu on edelleen 3,99 €/kk. Hintoihin sisältyy alv 10 %, joka on käytössä huhtikuun loppuun saakka. Arvonlisävero palautuu 24 prosenttiin 1.5., ellei sähkönmyyntiyhtiöitä toisin ohjeisteta. Yrityksen mukaan hinnan alennuksen vaikutus 2 000 kWh vuodessa sähköä käyttävälle kuluttajalle on noin 17 €/kk. Asiakkaalle, jonka kulutus on noin 5 000 kWh vuodessa, alennuksen suuruus on noin 42 €/kk. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että kevätkesällä saattaa olla mahdollisuus laskea hintoja edelleen. Toimimme tilanteen mahdollistamalla tavalla, Prusi sanoo. Nyt tehtävä hinnan muutos ei koske määräaikaisia sopimuksia eikä pörssisähkösopimuksia eikä myöskään sähkön siirtohintoja. Toimitus Punkalaitumen Kunnon nuorimmat tytöt ja pojat pääsivät taas pukemaan peliliivit päälle. Kerhossa pelattiin säbähirviötä, harjoiteltiin pujottelua pallon kanssa ja pelattiin. Kevään ensimmäisellä kerralla lasten kanssa pelaamassa olivat Joona Marku, Juho Ojainmaa ja Jarkko Vehmas. Kerhossa pääsee liikkumaan ja oppimaan uusia taitoja, kannustaa Juho Ojainmaa. Joona Markun mukaan tarpeen on, että lapset pääsevät välillä purkamaan energiaa. Sunnuntaisin jatketaan liikuntahallilla. – Kerhoon on helppo tulla tutustumaan lajiin, kerho on maksuton osallistujille ja varusteetkin lainattavissa. Alle kouluikäisten lasten kanssa vanhemman on hyvä tulla kerhoon mukaan, kertoo Jarkko Vehmas. Kun tulee aika lähteä kotiin, kaikki lapset eivät ihan vielä olisi lähdössä. Eteisessä Ronja ja Hugo miettivät, että kerhossa kivaa on kaverit. Toukon ja Onnin mukaan parasta on tietysti maalien tekeminen. Teksti: Taina Kaapu Sote-uudistuksen tuomasta terveyspalveluiden keskittämisestä olen jo kauan esittänyt huolestumiseni eduskunnan täysistunnoissa ja sekä Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksissa. Jos paikallisia terveyspalveluja lopetetaan, siirtyvät vastaanotot kauas kunnista. Pirkanmaan kohdalla Tampereelle. TAYS Acutan päivystyksessä on koettu jopa kymmenen tunnin odotusaikoja. Kyse on vakavasta asiasta, sillä kuka tahansa meistä saattaa joskus syystä tai toisesta tarvita pikaista hoitoa. Mutta mistä ruuhkassa on kyse? Puhutaan hoitajien vähäisestä määrästä ja heidän palkoistaan. Mutta mitkä ovat perussyyt? Olen keskustellut asiasta suoraan operatiivisen henkilöstön kanssa, jotka työskentelevät Acutassa yöllä ja päivällä. Heidän kautta avautuu syy-seurauskokonaisuus. Isoin ongelma on se, että ensihoitoon tulleet potilaat jumittuvat Acutaan. Potilaat jotka voitaisiin siirtää eteenpäin ei-akuuteille osastoille tai terveyskeskusten vuodeosastoille jäävät varaamaan ensiavun potilaspaikkoja. Uusia potilaita ei voida tehokkaasti palvella jos edellisiä ei voida siirtää eteenpäin. Paljon varsinkin vanhuksia on myös valmiina kotiutettavaksi, mutta heille ei ole kotihoitajaa. Vanhus voi joutua odottamaan jopa viikkoja eteenpäin pääsyä. Acutan tehohoidollista osaamista omaavan ensihoitajan työnkuva muuttuu silloin perushoidolliseksi. Uudet kiireellisimmin hoidettavat jäävät jalkoihin ja jonot kasvavat. Myös pahimpaan ruuhkaaikaan saapuva sairaankuljetus joutuu odottamaan ja huolehtimaan fyysisesti potilaasta kunnes paikka Acutasta vapautuu. Sairaankuljetusauto on tällöin pitkäänkin poissa kentältä ja myös siirtokuljetuksista. Mitä pitäisi tehdä kun nyt päivystyksissä on tavaton ruuhka? Vastaus on: ”pitää korjata asian syitä”. Hyvin toimivia vanhainkoteja ja laitospaikkoja on ajettu alas ja korvattu kotija avohoidolla, jotka vaativat lisähenkilökuntaa. Kulkeminen ja siirtäminen kuormittaa. Ennen pienempi henkilökunta pystyi palvelemaan. Myös paisuvan hallinnon kulut vähentävät operatiivisia työntekijöitä taloudellisista syistä. Terveyskeskukset eivät pysty kotiuttamaan potilaita jotka pärjäisivät kotona jos heille olisi kotiapua ja hoiva-avustajia. Jatkohoitoketjua tulisi parantaa, jotta potilaat liikkuisivat eteenpäin. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Acutan operatiivisella henkilöstöllä on aito pelko, että kun ympäröivien kuntien terveyskeskukset sulkeutuvat niin ihmisiä yhä enemmän keskittyy päivystykseen. Hoitajien rokotusja lakko-oikeuspakkolakien kautta he kokevat arvostuksen puutetta. Paljon henkilökuntaa olisi lähtenyt työstään jos alkuperäinen ”sakon uhalla töihin”-laki olisi toteutunut. Jos hoitajien tilannetta ei korjata, heidän sitoutuminen työhön ja työnantajaan vähenee edelleen. Toivon, että esitetty ”pidämme huolta työntekijöistä” -lupaus toteutuu. Toivon myös, että terveydenhuollon keskittämisen järkevyyttä pohditaan uudelleen. En halua, että palvelut siirtyvät kauas asuinalueeltasi. Aluevaltuutettuna ja kansanedustajana nostan edellä kertomiani syitä ja seurauksia esille. Nyt vihdoin media ja monet eri maakuntien kansanedustajatkin ovat havahtuneet asiaan. Veijo Niemi kansanedustaja (ps.) Lempäälä Haluatko terveyspalveluja läheltä? Terveisiä eduskunnasta Pirkanmaan hyvinvointialue myöntää vuosittain avustuksia sote-järjestöille toiminnan tukemiseksi. Tämän vuoden yleisavustusten haku alkoi maanantaina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pirkanmaalla edellyttää järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötä. Yhtenä yhteistyömuotona ovat avustukset, joita Pirkanmaan hyvinvointialue myöntää vuosittain sote-järjestöille toiminnan tukemiseksi. Hyvinvointialueen vuoden 2023 yleisavustusten haku alkoi maanantaina 23.1. Hakuaika päättyy 13.2. kello 14.30. Pirkanmaan hyvinvointialueen yleisavustuksilla tuetaan sote-järjestöjen toimintaa, joka täyttää seuraavat kriteerit: – Palvelee alueellisesti tai ylikunnallisesti hyvinvointialueen asukkaita palvelutarpeiden mukaisesti. – Vastaa hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvoinnin vajeisiin. – Toteuttaa hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelman strategisia painopisteitä. – Täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaalija terveyspalveluja. Yleisavustusta haetaan ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy Pirkanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta pirha.fi/jarjestoyhteistyo. Sivulta löytyvät myös avustusten hakuajat ja myöntämisperusteet sekä ohjeet avustusten hakemiseen. Kunta on järjestänyt #punkalaitumelaiset-kampanjaa jo vuodesta 2021. Ensimmäisenä vuonna somekampanjalla haluttiin tuoda esiin kuntalaisia: vapaa sana annettiin entisille ja nykyisille punkalaitumelaisille, jotka jakoivat omia ajatuksia maalla elämisestä, harrastusmahdollisuuksista sekä tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena oli tuoda esiin Punkalaitumen ja punkalaitumelaisten vahvuuksia asumispaikkakuntana niin lapsiperheille, yksineläjille kuin eläkeläisillekin. Kampanja sai paljon positiivista palautetta, joten vuonna 2022 se siirrettiin yrityksiin. Viime vuonna #punkalaitumelaisetyritykset saivat pitää omat viikkonsa ja kertoa vapaasti yrittämisestä Punkalaitumella, yrityksen tarjoamista palveluista tai tuotteista sekä ihmisistä yritystoiminnan takana. Kerätyn palautteen perusteella Punkalaitumen alueen yrityskenttä koettiin yllättävänkin monipuolisena, ja viikkoja seuranneet saivat arvokasta lisätietoa lähipalveluiden saatavuudesta. Vuonna 2023 kampanja kohdistuu yhdistyksiin. Punkalaitumella on paljon monipuolisia ja aktiivisia yhdistyksiä sekä yhdistystoiminnassa mukana olevia aktiiveja. Kunnan yhdistysrekisterin mukaan alueelta löytyy yli 60 yhdistystä, sisältäen esimerkiksi kyläyhdistyksiä, metsästysseuroja ja nuorisoseuroja. Kampanjan tavoitteena on esitellä alueen yhdistyksiä: toimintaa, historiaa, tapahtumia ja yhdistystoiminnassa mukana olevia ihmisiä. #punkalaitumelaisetyhdistykset-kampanja on erinomainen mahdollisuus yhdistyksille jakaa tietoa yhdistyksen toiminnasta ja mahdollisesti saada lisää jäseniä toimintaan mukaan! Haku kampanjaan on avoinna 19.1.– 5.2. Hae rohkeasti mukaan kunnan kotisivujen kautta osoitteesta www.punkalaidun.fi/punkalaitumelaiset. Teksti: Tiia Korhonen Haku #punkalaitumelaisetyhdistyksetkampanjaan käynnissä Säbäkerho aloitti kevätkauden Punkalaitumen Kunnon säbäkerho on aloittanut kevätkauden. Kuva: Taina Kaapu. Sallila Energia laskee sähkön hintaa helmikuun alussa Hyvinvointialueen yleisavustukset sote-järjestöille hakuun Toimitus
Torstaina tammikuun 26. päivänä 2023 – N:o 4 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2023 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2023: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Kuukausitapaaminen on ke 8.2. klo 14 alkaen Huittisten srk-keskuksessa. Hammaslääkäri Mirja Hurri kertoo hampaiden hoidosta. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 1.2. klo 18 kokoontuminen Mogulissa. Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Sulo Uutto -kuvailta kunnantalon valtuustosalissa (Vesilahdentie 5) to 26.1. klo 18. Kaisa Kirkko-Jaakkola esittelee digitoituja kuvia. Vapaa pääsy. Loimaan Seudun Sydänyhdistys Kaikille avoin Unto Monosen musiikkinäytelmä su 12.3. klo 15 Wanhan Kanalan Kuiwurisalissa, Oripääntie 1120, Loimaa. Tied. 040 702 4713/Martti. Ilm. ilt. Riitta-Maijalle 050 547 9812 17.2. mennessä. Punkalaitumen Karjalaseura Su 5.2. klo 15 Karjalaseuran tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Hallituksen palaveri puoli tuntia aikaisemmin. Sastamalan seudun keliakiayhdistys La 18.2. klo 13–16 leivotaan yhdessä gluteenitonta – hiivaleivonta tutuksi! Vähähaaran kotiseututalo, Vehkakorventie 649, Sastamala. Ilm. Sirpalle 13.2. mennessä p. 040 702 9517. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat su 29.1. klo 13 alkaen MS Haukan radalla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16–18. To 26.1. klo 10.30 Boccia-peli Liikuntahallissa. Pe 27.1. klo 10 Äijävirtaa KaruSellissä. Ma 30.1. klo 16 Senioritanssijat keskuskoulun juhlasalissa. Matka syksyllä Rhodokselle, onko lähtijöitä? Lähtö Tampereelta. Ota pikaisesti yhteyttä Hilkkaan p. 040 582 4377. Pikkuloma Lehmirannassa pe 3.3.– ma 6.3. Ilmoittautumiset viimeistään 30.1. Hilkalle p. 040 582 4377. Kuntokorttejen ja Vapaaehtoistoimintalomakkeiden palautus Kukkakaupalle tai hallituksen jäsenille. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuoden 2023 seuraavat Senioreiden vertaislomat yhteistyössä MTLH:n kanssa. Kylpylähotelli Rauhanlahti 14.8.–19.8. ja Rokua Health & Spa 17.9.–22.9. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Talviuinti perjantaisin ja sunnuntaisin klo 16–20 Kivirannassa. Ylläsmatka 11.–18.3. vielä kerran Siltalaan. Tied. Seija.mahlamaki-kultanen@hamk.fi tai Tapani p. 040 750 4046. La 28.1. #ihanjokaisenaamuliikunta ulkona klo 9–10 Yhteiskoulun pihaalueella (räpäskässä liikuntahallissa) 2-vuotissynttärit. Ke 1.2. klo 11.15–12.15 senioreiden liikuntahallikävely ja voitasharjoitukset. Muista kirjata liikuntasuorituksesi Talviliikuntakampanjaan! Metsästysseura Haukka Kirjaston alakerrassa ilma-aseharjoitukset torstaisin tammi-helmikuun ajan klo 18 alkaen. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallissa klo 15.30–16.30. Perhekahvila ma 6.2. klo 10–12. Seurat toimivat Punainen Risti Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 12–15 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30–15. Muistikahvila tänään klo 10–11.30. Kirpputori avoinna ti klo 14–18, to klo 9–13 ja la klo 9–13. Ti 31.1. klo 14 Ystävien kerho Kulmakamarissa. Ke 1.2. klo 19 EA-ryhmä Kulmakamarissa. vauvojen kuvat Ilmoituksen hinta on 22 € (sis. alv ja laskutuslisä) Lähetä kuva tietoineen (nimi, syntymäaika, vanhemmat, paikkakunta) sekä laskutusosoite (myös katuosoite) 8.2. mennessä sähköpostilla ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi Paperikuvan voi tuoda toimitukseen, Lauttakyläntie 4 (av. ma-to klo 9-16). Vauvakuva tulee lähettää jpgtai jpeg-muodossa. Kuvan resoluution tulee olla riittävän iso, vähintään 250 pixels/inch. Vuoden 2022 vauvat Punkalaitumen Sanomat julkaisee torstaina 16.2.2023 vuonna 2022 Punkalaitumella syntyneiden ja punkalaitumelaiset sukujuuret omaavien Ulkosalit Mielestäni ulkosalien laitteet ovat huonoja. Jotkut laitteet ovat täysin turhia, koska niillä ei saa hyvää treeniä aikaiseksi. Painoja ei saa lisättyä laitteisiin, mikä tarkoittaa sitä, ettei lihas saa riittävästi vastusta. Lisäksi laitteita pitäisi olla enemmän, koska kaikkia lihasryhmiä ei saa treenattua. Sisäsaleilla on hyviä laitteita runsaasti, mutta jotkut ihmiset eivät halua maksaa salikäynneistä, tai heillä ei ole riittävästi rahaa. Tämän takia jotkut vain unohtavat salitreenin. Ulkosaleja parantamalla useammat ihmiset tulisivat hyvään kuntoon ja hyvässä kunnossa arki sujuisi kevyemmin. Ratkaisu tähän ongelmaan olisi poistaa hyödyttömät laitteet ja panostaa mieluummin näillä rahoilla hyviin laitteisiin ulkosaleilla. Toivoisin ulkosalien laitteisiin lisättäviä painoja, jotta treenin saisi tuntumaan kunnolla lihaksissa. Otso Poutala, 8A Punkalaitumen yhteiskoulu Punkalaitumen Yhteiskoulun naulakot Oletko huomannut, kuinka pienet Punkalaitumen Yhteiskoulun naulakot ovat? Oletko hukannut esimerkiksi lempitakkisi tai kenkäsi? Minun hanskani katosivat viime lukuvuonna, kun joku vei ne ja olen huomannut, että kavereideni kenkiä on piilotettu. Suurimpia ongelmia on se, että takit ja kengät menevät kadoksiin, koska ihmiset laittavat vaateensa eri paikkoihin. Talvisin ongelmana on se, että talvikengät eivät mahdu kengille tarkoitetulle lokerolle, ja täit leviävät pipoissa. Lattiat kastuvat, ja naulakot ovat liian pienet, joten ihmiset tuuppivat päästäkseen nopeammin naulakoille. Mielestäni nämä ovat suuria ongelmia Punkalaitumen Yhteiskoulussa. Ratkaisu näihin ongelmiin olisi kaikille oma nimitarra eri naulakon koukkuun, johon laittaa vain omat vaatteensa tai otettaisiin lukion naulakot käyttöön muillekin oppilaille. Kengille tarkoitetuista tasoista voisi ottaa keskimmäisen tason pois, jolloin saisi talvikengätkin kuivumaan, ja lattiat eivät kastuisi. Miro Jonkka, 8A Punkalaitumen yhteiskoulu Kannabiksen laillistaminen Oletko koskaan ajatellut, miten typerää on sekoittaa päätään huumausaineilla, tai miten paljon niitä käytetään maailmassa? Mielestäni kannabiksen viihdekäyttöä ei pitäisi laillistaa Suomessa, koska tällaisen melko miedon huumausaineen laillistaminen houkuttelisi ihmisiä käyttämään vahvempia aineita, kuten esimerkiksi kokaiinia. Kun olin kesällä New Yorkissa, ihmettelin suuresti huumeiden avointa kaupittelua niille tarkoitetuissa liikkeissä, ja niiden laajaa käyttöä kaduilla. Toisaalta ymmärrän, että joissain maissa kannabis on laillistettu rikollisuuden torjumiseksi, mutta en usko, että tämä tulisi toimimaan Suomessa. Mielestäni sopiva ratkaisu tähän olisi, että kannabiksen viihdekäyttöä ei laillistettaisi Suomessa, koska en haluaisi Suomeen vastaavaa huumeiden käyttöä ja kaupittelua, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissain osavaltioissa. Enkä usko, että sillä olisi rikollisuutta torjuvaa vaikutusta. Tuomas Lumme, 8A Punkalaitumen yhteiskoulu Punkalaitumen seurakunta hakee kesätyöntekijöitä. Lue tarkemmin: https://www.punkalaitumenseurakunta.fi/info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat/kesatyontekijat
Torstaina tammikuun 26. päivänä 8 – N:o 4 – 2023 LEHDEN LOGO YMMÄRRÄ TULEVAISUUTTASI. Luotettava uutismedia lisää ymmärrystä maailmasta. Sen avulla on turvallista rakentaa omaa ajattelua ja arvomaailmaa ja luoda yhteistä tulevaisuuttamme. Millaisena sinä näet maailman tänään? Entä huomenna? Kysyimme nuorilta, millaisena he näkevät tulevaisuuden, ja annoimme tekoälyn tehdä siitä kuvan. Tässä kuvassa on 15-vuotiaan Oivan ajatuksia. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Opettaja, tilaa sanomalehdet maksutta opetuskäyttöön! Lehden yhteystiedot, tilausohjeet, tilauksen deadline. DALL·E/OpenAI Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 Punkalaitumen Sanomat toimitus@punkalaitumensanomat.fi tai p. 045 111 5115 30.1. mennessä. TILAMYYMÄLÄ JA LIHAN VASTAANOTTO AVOINNA ma, ti, to klo 8 12 ke ja pe klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Palveluoppaasta löytyy Punkalaitumen kunnan, yksittäisten palvelutuottajien sekä jatkossa myös yhdistysten yhteystiedot. Ilmoitathan yrityksesi tai yhdistyksesi tiedot viimeistään torstaihin 2.2. mennessä. Palveluopas päivitetään Tietojen ilmoittaminen hoituu punkalaidun.fi etusivulta löytyvällä lomakkeella. KIMMON KENKÄ PE 27.1. Punkalaitumen torilla klo 9-14. Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää VUODEN 2022 VAUVAT Vauvailta järjestetään kunnantalolla 7.2. klo 18. Mukana iltaa järjestämässä MLL Punkalaitumen yhdistys. Vuonna 2022 Punkalaitumella syntyi 13 vauvaa! Mikäli haluat muistaa uusia punkalaitumelaisia, toimitathan lahjasi kunnantalolle 6.2. mennessä. Halutessasi voit myös tulla itse tapahtumaan 7.2. jakamaan lahjoja. la 4.2. klo 10.30-13.00 Liikuntaa laitumella Punkalaitumen liikuntahalli Liikunnanohjaanina Sanni Silvasti, Ella Liimatainen ja Mallu Saarinen. ennakkoon 15 € ovelta 20 € KANNATUS 50 € Jä rje st äj ä: Pä rjä äv ä Pi rk an m aa ry PÄÄSYLIPPU Tervetuloa liikkumaan ja tukemaan Lindan matkaa kohti eduskuntaa! Ennakkoon voit ostaa lippuja ohjaajilta, Lindalta tai Punkalaitumen Apteekista.