Uutisja ilmoituslehti Torstaina elokuun 26. päivänä N:o 34 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Nuoret saivat koronarokotteen 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien nuorten koronarokotuksia toteutettiin Punkalaitumella viime viikolla. Kouluterveydenhoitaja Katriina Kalliokosken mukaan paikalliset nuoret suhtautuivat myönteisesti mahdollisuuteen saada rokote. Viime lauantaina rokotusvuoroaan terveysasemalla odotteli kuudennen luokan oppilas Kaisa Karunen yhdessä Jaana-äitinsä kanssa. Nuorten koronarokotuksista voi lukea lehtemme sivulta 4. Kaisa Karusta ei koronarokotteen ottaminen liiemmälti jännittänyt. Mukana terveysasemalla oli myös äiti Jaana Karunen. Fazer Enjoy karkkipussit 150-180g (7,41-8,89/kg) Porsaan ribsit Fazer Paahto viisi viljaa tai täysjyvä 505-535g (3,16-3,357kg) Kariniemen Kananpojan fileesuikaleet 520-650g (7,62-9,52/kg) Pirkka lämminsavustettu Kirjolohifilee n. 700g Ahvenfilee tuore Atria Kunnon arki laatikot 350-400g (2,50-2,86/kg) raj. 5/talous Käärylekaali Porsaan etuselkä Lehtikaali punainen tai vihreä 200g(9,95/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 30.8.-1.9. SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (5,67/kg) MAANANTAINA 4 25 kpl Pullapitko 500 g (8,50/kg) UUNITUOREET 3 55 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,92/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 26.-29.8. 1 99 kg 1 99 ps 99 rs PLUSSAKORTILLA Palvelusta TO LA! PLUSSAKORTILLA PYYNTIVARAUS KOTIMAISET POSSUPÄIVÄT! 26 95 kg PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 1 00 ps PLUSSAKORTILLA ESPANJAITALIA/KREIKKA ERÄ KALATORILTA TO-LA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA MEILLÄ LEIVOTTU SUOMI 4 59 rs 1 00 rs 3 99 pkt 1 00 3 prk SUOMI 12 95 kg 1 00 kpl PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI 3 49 kg SUOMI ERÄ SUOMI PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA Porsaan luuton paisti SUOMI SUOMI PLUSSAKORTILLA 2 49 pkt ESPANJA 3 99 kpl 14 90 kg Sika-nauta jauheliha Porsaan ulkofileepihvit 7 95 kg SUOMI 1 00 kpl ERÄ SUOMI Atria Saunapalvi 350g(8,43/kg) PUOLA SUOMI PLUSSAKORTILLA 2 79 pkt 69 kg SUOMI 1 00 rs PLUSSAKORTILLA 1 00 ps ERÄ 6 95 kpl 18 95 prk SUOMI Kanan kuuma Grillikoipi Valio Laktoosittomat maustetut jogurtit 200g (1,67/kg) raj. 2erää/talous Pirkka Perunalastut 300g (3,33/kg) Porsaan kuuma grillikylki Suomalainen täplärapu, keitetty 10 kpl ERÄ Spelttileipä SUOMI 9 95 kg SUOMI GRILLISTÄ Pirkka Tumma tai vaalea rypäle 500g (2,98/kg) HK Porsaan kassler n. 2,3kg 1 69 ps 8 95 kg 5 95 kg 4 95 rs Porsaan kyljys 1 00 pkt SUOMI 2 95 pkt SUOMI 4 00 3 ps Porsaan lapa Valio Polar juustopalat 300-350g (11,40-13,30/kg) Wursti Extra palvileikkeleet 300-400g (9,98-13-30/kg) Pirkka Miniluumutomaatti 250g(3,96/kg) Pirkka Kanan fileepihvi 3kpl , naturel tai marinoitu 500-520g (8,83-9,18) 3 99 kg 6 95 kg 6 95 kg SUOMI 9 95 kg GRILLISTÄ PLUSSAKORTILLA 1 49 rs Porsaan kylki Atria Kunnon arki nakit 280g (3,57/kg) raj.3/talous Pirkka Virike kananmuna 10kpl 580g (1,72/kg) raj. 3/talous Pirkka Kesäperuna 2kg (0,50/kg) Pirkka Vehnätortilla 8kpl 320g (3,13/kg) Popsi Iso viitonen 900g (3,10/kg) Omena Idared SUOMI Pirkka Costa Rica jauhetut kahvit 450-500g (4,985,53/kg) ei reilunkaupan
Torstaina elokuun 26. päivänä – N:o 34 – 2021 2 Karavaanarit Korona-aikana kotimaan matkailu sekä karavaanarielämä ovat nostaneet suosiotaan. Jopa meMestari, sinä katselit, kuinka ihmiset antoivat omastaan, monet paljon, se yksi leskinainenkin vähästään sen, mitä elääkseen tarvitsi. Sinä huomasit hänet, jolta oli viety jo lähes kaikki. Huomautit, että myös hänen, joka oli itse apua vailla, täytyi jakaa, antaa toisille se, mitä hänellä oli jäljellä. Mestari, kun katselet tänään meitä, huomaatko yhä rikkinäiset systeemit ja niiden uhrit, riistetyt ja riistäjät, auttajat ja avuntarvitsijat, ahneet ja anteliaat, itseriittoiset ja turvanhakijat? Huomaatko hellyyttä hamuavat kasvot, huomiota kaipaavat katseet, huolenpitoa etsivät sylit, kannustusta vailla olevat korvat ja kaihoisat sielut ystävää vailla? Huomaatko kömpelöt kädet, jotka kuitenkin tahtoisivat auttaa, arat ja epäröivät jalat, jotka yrittävät rientää luokse, tai kolhitut sydämet, jotka hakevat yhteistä sykettä toisten kanssa? Kun katselet minua, Mestari, autathan huomaamaan, että minullakin on annettavaa, vaikka en sitä aina itse tajuakaan. Auta minua näkemään ne mahdollisuudet ja lahjat, joilla voin olla avuksi, ihminen ihmiselle, ystävä yksinäiselle. Anna minun oppia sinulta rohkeutta rakastaa, viisautta jakaa omastani, kärsivällisyyttä kulkea vierellä. Anna minun luottaa, että kolhittu sydämeni voi ymmärtää toista kolhittua, että käteni voivat olla hapuilevinakin hyödyksi, että asenteeni ratkaisee, ei pankkitilini saldo. Että vähästä on paljoksi ja pienikin määrä hyvyyttä merkitsee. Mestari, anna minun levätä sinun katseessasi ja saada siitä rakkaudellinen sytyke. Ole kanssani, kun yritän laittaa elämäni likoon, elää todeksi tehtävääni tässä maailmassa, niiden ihmisten kanssa, jotka minulle annat. Aamen. Ville Tikkanen Kirjoittaja on pappi, joka tarvitsee elämäänsä merkityksellisiä sanoja, lempeitä juoksukilometrejä ja jonkin sortin kilpailua. 26.8. Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Ps. 146:6–8. 27.8. Pietari loi katseensa häneen, samoin Johannes, ja Pietari sanoi: ”Katso meihin.” Mies katsoi tarkkaavasti odottaen saavansa heiltä jotakin. Mutta Pietari sanoi: ”Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: nouse ja kävele.” Ap.t. 3:3–4. 28.8. Jumala on itse heidän luonaan, ja pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, eti murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. ”Uudeksi minä teen kaiken.” Ilm. 21:3–5. 29.8. Jeesus istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.” Mark. 12:41–44. 30.8. Älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi. Nouse Jumala! Tämä on sinun asiasi, vie se voittoon! Ps. 74:21–22. 31.8. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” Matt. 7:12. 1.9. Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan. Ps. 112:5. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat elokuun 26. pnä 1970. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 25. pnä elokuuta 1911 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 26. pnä elokuuta 1921 SANA SINULLE Mestari Päivän sanat Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Omituista jytinää kuuliwat useat henkilöt menneillä wiikoilla useampana päiwänä. Monet arweliwat tuon jyhminän olewan kaukaista ukkosta, waikka taiwas useastikin oli ihan se´es, mutta todellisuudessa oli tuo tykkien ääntä wenäläisten sotajoukkojen harjoituksista Parolasta. Siitä pääsi tottunut korwa helposti warmuuteen, jos asetti sen kiinni kowaan, mieluummin kallioperäiseen maahan, niin silloin woi ihan hywin kuulla eri patterien laukaukset, sekä oliwatko laukaisut kowia waiko paljaastaan ruutipanoksia. – Tiilikiwi päähän katolta putosi Iso-Erkkilän isäntää wiime lauantaina, tehden siihen noin 2 tuumaa pitkän haawan. Kowimpa seuraa tapaturmat Kostilan isäntiä. Su 29.8. klo18 Irina Kaukisen ja Leena Sorsan läksiäisjumalanpalvelus sekä uuden kastemekon käyttöönotto kirkossa. Tässä jumalanpalveluksessa siunataan käyttöön Outi-Leena Uotilan seurakunnalle valmistama uusi, lainattava kastemekko. Samalla vietämme myös Irina Kaukisen ja Leena Sorsan läksiäisiä. Messu striimataan ja tallenne on myöhemmin YouTube-kanavalla Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Jumalanpalveluksen jälkeen on kirkossa tarjolla kirkkokahvit. Kaukinen, Sorsa, Mäkinen. Su 5.9. klo 16 IKI-messu kirkossa. Syksyllä rippikoulunsa aloittavat nuoret huoltajineen osallistuvat messuun. Messun jälkeen rippikoulun infotilaisuus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. To 26.8. klo 13 Torstaitreffit srk-talolla. Pyykkö. Pe 27.8. klo 9.15 Aamulenkki lähtee srk-talolta. Pyykkö. Ma 30.8. klo 14 Naisten raamattupiiri kokoontuu seurakuntatalolla. Pyykkö. Ma 30.8. klo 18 Eskariin lähtevien siunaaminen kirkossa. Eskarin aloittavat ovat perheineen suuren ja uuden asian edessä. Tässä kirkkohetkessä heidät siunataan koulutielle. Mukana ovat Leena Sorsa, Leena Tasanen ja Sari Mäkinen. To 2.9. klo 18 Näyttämöltä urkuparvelle. Urjalan ja Punkalaitumen kanttorit, Katariina Vuorinen ja Sari Mäkinen, kokosivat urkukonsertin, jossa he soittavat uruilla tuttuja ja vähän erilaisiakin näyttämöja elokuvasävelmiä. Torstaina 2.9 konsertoidaan Punkalaitumella ja perjantaina 3.9. Urjalassa. Vapaa pääsy. Mäkinen Sari, Vuorinen Katariina. Ke 8.9. klo 17 Pappilan puikot seurakuntatalolla. Pyykkö. Kuollut: Tauno Olavi Ristimäki 91 v., Heimo Gunnar Alajoki 70 v., Jaana Irene Hellén 49 v. Ensimmäinen maassamme Reininmaan kokeilutyömaalla Suomessa on kehitetty jälleen uusi kone tehostamaan metsätöitä. Kysymyksessä on Lokkeri-Ösa kaato-kasauskone, joka on työskennellyt viime viikkojen aikana Nokia Oy:n kokeilutyömaalla Reininmaassa. Kone esiteltiin 20.8. Ensimmäistä kertaa maassamme on tämän kesän aikana pystytty puu kaatamaan, kasaamaan ja juontamaan samalla koneella. Tämä uusi kone ryskää Punkalaitumella. Lokkeri-Ösan on kehittänyt Rauma-Repola Oy Lokomon Tehtaat. – Wiljaworo kiinni. Wiime maanantaina wastaan yöllä warastettiin Talalan Ylijallin talon lukitusta riihestä huomattawa erä noin 2 hehtoa 30 litraa puituja ja puhdistettuja rukiita. Asiaa tutkittaessa löysi poliisikonstaapeli E. Kytömaa läheisestä metsästä pari ruissäkkiä, joiden läheisyyteen asettui wahtiin seuraawaksi yöksi sillä tuloksella, että työmies E. Kankainen kello 2 aikaan yöllä hiipi säkkien luo aikoen nostaa toisen säkeistä selkäänsä siten joutuen kiinni ja tunnusti tehneensä warkauden, sekä että oli toiset kaksi ruissäkkiä, Alajallin rukiita, jo kantanut kotiinsa, josta ne löytyiwät ja palautettiin omistajalleen. Rauma-Repola Oy Lokomon Tehtaitten Lokkeri-juontotraktorista on kehitetty kaato-kasauskone. Martti Mölsän alakulo Martti Mölsä päätti 40 vuotta kestäneen valtuustouransa komeaan puheenvuoroon. Siinä hän teki virheen, ettei pyytänyt liittämään sitä pöytäkirjaan. Mennyttä aikaa hän muisteli mielellään kuin Vänrikki Stool. Lasse Laasjärven aikaan kunnassamme oli meno ja meininki. Nyt vallitsee pysähtyneisyyden tila, stagnatia. Minä olen seurannut elämänmenoa Punkalaitumella 80 vuotta. Kovista ajoista kertovat sankarihaudat. Karjalan pakkosiirtolaisten vastaanottaminen vaati yhteisiä ponnistuksia. Ei kukaan ajatellut, että se oli kunnalle hyvä pisnis. Suuri urakka oli omakotitalojen rakentaminen rintamamiehille ja evakoille. Paljon vaati työtä myös Punkalaitumen peltojen salaojitus. Paljon oli töitä tehty Punkalaitumella ennen v. 1972, jolloin Lasse Laasjärvi ja minä astuimme virkaan. Uskon, että uudella valtuustolla riittää resilienssiä kuntamme edelleen kehittämiseen. Matti Roukka eläkeläinen, veronmaksaja P.S. Punkalaidun on itsenäinen ja itsepäinen. Sitä ei vielä ole liitetty Tursaan niin kuin entisen Vammalan kaupunginjohtaja Matti Pulli arveli. kin olemme Silvian kanssa miettineet asuntovaunun vuokrausta. Olis se vaan komia ajaa alitehoisella pösöllä, vetäen ylisuurta asuntovaunua perässämme, Suomen mäkisillä teillä, tehden muut tienkäyttäjät hulluiksi, kun joka mäessä vauhti laskisi alle 50km/h, 80km/h sijaan, vetäen pitkää letkaa perässämme. Leirintäalueella sitten söisimme samanlaisissa ja samanvärisissä tuulipuvuissa Lidlin makkaraa sekä joisimme Pirkka olutta, koska rahamme olisivat huvenneet jo ylihinnoiteltuun vaunuvuokraan. Leirintäalueen saunatiloista mahdollisuuksien mukaan toisimme kotiin tuliaisina ainakin jalkasienen. Illalla myöhään menisimme leirintäalueen ravintolaan, yhä mätsäävissä tuulipuvuissamme ja laulaisimme karaokessa duettona Paula Koivuniemen ”aikuinen nainen”. Karaoken päätteeksi yöpyisimme täpötäydellä leirintäalueella, jossa vaunuja olisi metrin välein ja näin ollen ei yksityisyydestä tietoakaan. Kotimatkan ajaisimme mutkaisilla teillä maksimissaan 70km/h, 80km/h alueella ja vetäisimme taasen pitkää letkaa takanamme. Mikäli edessä olisi pitkä suora tulossa, niin nostaisimme nopeuden väliaikaisesti ainakin 90km/h, ettei kukaan vaan yrittäisi, saati pääsisi ohitsemme, sitten keltaisen viivan alkaessa laskisimme taas nopeuden 70km/h. Emmekä vahingossakaan pysähtyisi bussipysäkille ja päästäisi letkaa ohitsemme. Koko paluumatkan kotiin kuuntelisimme päättymättömältä kasetilta Samuli Edelmannin ”karavaanari on kaikkien kaveri” -biisiä. Ja kyllä, kasetilta koska pösössä on c-kasettisoitin. Sanonta kuuluu, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Meillä on jo pösö sekä tuulipuvut! Antti Levomäki kaikkien kaveri
Torstaina elokuun 26. päivänä 2021 – N:o 34 – 3 Talkootyön riemuvoitto Punkalaitumella 1900-luvun alkupuolella merkittävänä kunnallisja yhdistysvaikuttaja toimineen Heikki Alkasen (1878-1960) jäämistö on merkittävä osa paikallishistoriaa. Näin tuumivat Irma Rantanen ja Jouko Mäkelä, jotka saivat materiaalin haltuunsa kunnan myötävaikutuksella. Heikki Alkanen oli punkalaitumelaisen työväestön ja työväenliikkeen edustajana samaa kokoluokkaa, mitä olivat porvareita edustaneet edistysmieliset Hosian veljekset, Juho Lähti ja Nestori Rasi. Hän toimi muun muassa kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1919–1936, lukuun ottamatta vuotta 1925, ja oli jäsenenä ensimmäisessä valtuustossa sen aloittaessa toimintansa vuonna 1908. Punkalaitumen työväenyhdistyksen haltuun Alkasen jäämistö päätyi Irma Rantasen ja Jouko Mäkelän sekä kunnanjohtaja Tuija Ojalan aktiivisuuden ansiosta. Alkasen pirtti siirtyi Valtionkonttorin kautta kunnalle ja kunta päätti huutokaupata kiinteistön. – Näimme, että Alkasen mökki on myynnissä ja joku taisi sanoa, että mökin ullakolla on kirstu, jossa voi olla häneltä jälkeen jäänyttä aineistoa. Kunnanjohtaja Tuija Ojala otti yhteyttä, ottaisimmeko jäämistön haltuumme ja ilman muuta otimme, koska halusimme sen jäävän talteen, kertoo Jouko Mäkelä. Vintiltä löytyneestä kirstusta paljastui valokuva-albumeja, joissa vanhimmat kuvat ovat viime vuosisadan alkupuolelta ennen sisällissotaa, kirjeenvaihtoa sisällissodan vankileirien ajoilta, puheita, lehtileikkeitä, vanhoja julkaisuja ja työväenkalentereita sekä Heikki Alkasen pojan Veikon kirjoittama elämänkerrallinen kooste sekä tarinaa Alkasen suvusta. Lisäksi löydettiin muun muassa Alkasen käyttämät silmälasit, kamera, kirjoitusvälineet sekä ammunnan voittopokaali vuodelta 1909. – Käymme materiaalia läpi ja digitoimme sitä. Ajatuksenamme on, että kokoamme aineistosta ja tavaroista vitriinin työväentalon museohuoneeseen, Jouko Mäkelä sanoo. Hänen mukaansa Heikki Alkasesta on aiemmin ollut lähinnä hajatietoa. – Nyt meillä on laajempi kokonaisuus. Se auttaa hahmottamaan niin henkilöä itseään kuin aikaa, jona hän eli. – Heikki Alkanen on ollut merkittävä vaikuttaja sekä politiikassa että yhdistystoiminnassa. Hän toimi muun muassa OriniemenLiitsolan työväenyhdistyksen puheenjohtajana pitkään ja oli muutenkin keskeinen toimija paikalAlkasen jäämistö merkittävä osa paikallishistoriaa Irma Rantanen kävi Risto Ristimäen kanssa läpi Heikki Alkasen jäämistöstä löytyneitä kuva-albumeja Mäenpään työväentalolla. Juha Aro Jouko Mäkelä esittelee Heikki Alkasen ampumakilpailusta vuonna 1909 voittamaa pokaalia. Esineistöön kuuluvat myös Alkasen käyttämä kamera ja silmälasit sekä kirjoitusvälineet. lisessa työväenliikkeessä, Mäkelä summaa. Kasvoille nimiä Viime maanantaina Mäenpään työväentalolla Alkasen kuva-albumeista skannattuja kuvia oli katsomassa Risto Ristimäki. Hänellä on tunnetusti runsaasti muistitietoa Punkalaitumen menneistä vuosista ja Risto löysikin valokuvissa oleville henkilöille nimiä. – Näitä nimiä me toivoisimme myös muilta ihmisiltä. Tulemme laittamaan kuvia näytille ja voi olla, että järjestämme myös yleisölle tilaisuuden, jossa kuvia katsellaan, kertoo Irma Rantanen. Risto Ristimäki muistaa Heikki Alkasen hyvin lapsuusja nuoruusvuosiltaan. – Alkanen piti sellaisia kröhäyksiä, kun puhui. Hänen toinen jalkansa oli viallinen ja sen takia sanottiinkin ”Alkanen, pahajalkanen”. Paitsi vaikuttaja, Alkanen oli myös innokas metsämies. Aikoinaan hän kaatoi runsaasti niin kettuja kuin hirviäkin ja oli Ristimäen isän, niin ikään kunnallisvaikuttaja Frans Ristimäen metsästyskaveri. – Kyllä ne hirviä ampuivat paljon. Siihen aikaan hirvilupa oli voimassa vain kahdeksan päivää. Loppuvuosi haettiin sitten ”haavoittuneita”, Ristimäki naurahtaa. Vaikka Heikki Alkanen oli aktiivinen työväenliikkeessä, hän ei osallistunut sisällissotaan. – Kyllä Alkanenkin loppuselvittelyissä pidätettynä oli, mutta vankileirille häntä ei lähetetty, Risto Ristimäki kertoo. Heikki Alkanen oli innokas metsämies. Tässä hän poseeraa kettusaaliinsa kanssa studiossa otetussa valokuvassa. Punkalaitumelaislapset ja -nuoret, miksemme me aikuisetkin, saivat lauantaina vastaanottaa jälleen uuden liikuntapaikan, Leijona-areenan. Monitoimiareena nousi Vartiolan urheilukentän kupeeseen Punkalaitumen Lionsklubin toteuttamana. Sekä areenan kokoajat että vastaanottajat totesivat sen paikallisen talkootyön riemuvoitoksi. Samalla todettiin, että pienessä kunnassa yhdistyksillä on suuri merkitys elinvoiman tuottajana. Punkalaitumella yhdistyselämä on merkittävässä roolissa ihmisten aktivoijana. Yhdistykset kokoavat jäseniään samanhenkisten harrastusten pariin liki vauvasta vaariin. Lionsklubin kokoama lahjoitus on tarvinnut myös kansan karttuisaa kättä toteutuakseen. Sekin on osoitus talkoohengestä ja yhteisöllisyydestä. Toivottavasti Leijona-areenalle löytyy käyttäjänsä, ja näin se pääsisi palvelemaan siinä tehtävässä, johon se on rakennettukin eli kaikenikäisten kuntalaisten liikuttamisessa.
Torstaina elokuun 26. päivänä – N:o 34 – 2021 4 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret ovat Punkalaitumella ottaneet koronarokotteita hyvin. – Rokotukset järjestettiin oppilaille viime viikon tiistaina ja keskiviikkona sekä nyt lauantaina, kertoo kouluterveydenhoitaja Katriina Kalliokorpi. Hän rokotti viime lauantaina terveysasemalla kuudennen luokan oppilaita yhdessä terveydenhoitaja Saija Aallon kanssa. – Rokotukset ovat saaneet hyvän vastaanoton. Nuoret ovat ottaneet sen tietoisesti, koska pitävät rokotetta hyvänä asiana, kuvailee Katriina Kalliokorpi. Hän laskee, että kolmena päivänä Pfitzerin rokotteen sai yli 80 nuorta. Kalliokorven mukaan nuorilta saatu palaute on myös ollut myönteistä. – Nuoret yli 12-vuotiaat saavat itse päättää, ottavatko rokotteen. Wilmassa myös vanhemmat voivat antaa rokotukseen suostumisensa. Olen päätellyt, että koronarokotteesta on myös kodeissa keskusteltu nuorten kanssa. – Nuorten rokottaminen on tärkeää, koska näin saadaan myös rokotekattavuutta parannettua, Kalliokorpi sanoo. – Rokotteen ansiosta nuoret pääsevät jälleen liikkumaan ja harrastamaan. Tehosterokote annetaan marraskuulla. Rokote suojaa myös koronan vakavilta tautitapauksilta. Kaisaa ei jännittänyt Lauantaina terveysasemalla omaa rokotusvuoroaan odotti Kaisa Karunen. – Ei kauheasti jännitä. Influenssarokotteen olen ottanut joka vuosi. – Lähipiirissä on vanhoja ihmisiä. Siksi päätin ottaa koronarokotteen, Kaisa kertoo. Kaisan kanssa rokotusvuoroa odotteli hänen äitinsä Jaana Karunen. – Minusta rokotteen antaminen nuorille on tosi hyvä asia. Rokotekattavuus saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Yhtä lailla nuoret voivat sairastua koronaan. – Vanhempien kanssa kotona juteltiin rokotuksen ottamisesta, Kaisa sanoo. – Kyllä korona-aika on vaikuttanut elämääni. Maskin käyttöön on joutunut tottumaan ja muutenkin on tullut vähemmän liikuttua. – Katos nyt, täältä hytistä näkee selvästi kauran kylvörivit. Jos sato olisi hyvä, niitä ei näkisi, opastaa Juha Yli-Parri toimittajaa suuren Sampo-puimurin kaatokelan niellessä kauraa Teikarlassa edelliskeskiviikkona. Puintityöt ovat käynnistyneet ja ainakin tällä hetkellä sadosta näyttäisi muodostuvan viime vuoden kaltainen. Sateet tosin ovat aiheuttaneet etenkin vehnälle ja ohralle laatuongelmia. Juha Yli-Parri pui kaurapeltoa kuitenkin kohtuullisen tyytyväisin mielin. – Normisadosta on kolmannes pois eli viime vuoden malliin mennään. Tällä pellolla kaura on hyvin puitavissa, kosteus on 14 ja hehtolitrapaino noin 60. Jos kohta kauraa näyttäisi hänen mukaansa tulevan viime vuoden tapaan, ovat ohrat paikka paikoin hyvinkin kehnoja. – Keväällä satoi ja sitten tuli kuiva kesä. Juuristo ei ollut riittävästi kehittynyt. – Syysvehnä sen sijaan on menestynyt hyvin. Syysvilja ehtii kehittää jo syksyllä hyvän juuriston ja se pystyy saamaan kuivanakin kautena maasta kosteutta. Syksyn puinneissa Yli-Parri korjaa pelloiltaan syysja kevätvehnä lisäksi kauraa ja ohraa. Ajatukset askartelevat kuitenkin jo uusissa kylvötöissä. – Syysohraa on nyt kylvettynä toistakymmentä hehtaaria ja syysvehnää kylvetään myös. Tämä syksyn puinnit alkoivat hänen mukaansa normaalia aiemmin. – Jos poutaa olisi, saisi ajaa vaikka yhteen soittoon. Viereisellä pellolla kevätvehnäkin näyttää jo valmiilta. – Viljan hinta on sentään vähän noussut. Totta kai sen aina pitäisi olla vähän korkeampi, jos viljelijältä kysytään. Mutta se taitaa olla vähän kuin bensan hinta, joka on aina käyttäjältä kysyttäessä vastaavasti liian korkea, Juha Yli-Parri naurahtaa. Vielä pari viikkoa sitten Juha Yli-Parri oli kohtuullisen toiveikas viljojen sadon suhteen. Nyt sateet ovat kuitenkin heikentäneet satoa. – Aikaisin kylvetyissä vehnissä ja ohrissa näkyy jo ituja. On ollut sen verran kosteaa ja lämmintä. Vehnän sakoluku häviää ja se menee rehuksi. Sama juttu on ohran kanssa. Paino putoaa ja ominaisuudet heikkenevät, Yli-Parri sanoo. Hänen mukaansa satoa ei vielä ole menetetty, mutta laatu on heikentynyt. – Vehnän sadosta on tulossa heikompi kuin viime vuonna. Sateet saisivat jo riittää, kun puitavana on vielä kolmasosa sadosta. Myöhemmin kylvetyt viljat ovat vielä kasvussa. Niiden kanssa ei ole ongelmaa. Juha Aro Viljasato, etenkin vehnä ja ohra, kärsinyt sateista Juha Yli-Parri pui kauraa Teikarlassa aurinkoisessa säässä. Viime aikojen sateet ovat kurittaneet kuitenkin aikaisin kylvettyjä vehnäja ohrapeltoja. Nuoret ottaneet koronarokotteita hyvin Juha Aro Terveydenhoitaja Saija Aalto ja kouluterveydenhoitaja Katriina Kalliokorpi valmistelivat rokotteita lauantaina terveysasemalla.
Torstaina elokuun 26. päivänä 2021 – N:o 34 – 5 Punkalaitumen Lionsklubin ideoima ja toteuttama Leijona-areena lahjoitettiin Punkalaitumen kunnalle Vartiolassa lauantaina. – Tämä on klubimme historian merkittävin saavutus. Talkootyöt mukaan laskettuna areenan kustannukset olivat nelisenkymmentä tuhatta euroa, totesi lahjoitustilaisuudessa Lion Jouko Saarinen. Varat Leijona-areenaan Punkalaitumen Lionsklubi keräsi paikallisilta lahjoituksina. Myös leijonien Arne Ritari -säätiö tuki areenaa kymmenen tuhannen euron lahjoituksella. – Ilman paikallisten yrittäjien ja yksityishenkilöiden lahjoituksia tätä ei olisi voitu toteuttaa. Punkalaitumelta löytyy edelleen joukkuehenkeä, Jouko Saarinen kehaisee. Punkalaitumen kunnan puolesta Leijona-areenan vastaanottivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi ja kunnanjohtaja Tuija Ojala. Punkalaitumen Lionklubin puolesta lahjakirjan allekirjoittivat presidentti Kalervo Loponen ja Lion Olli Kohijoki, joka on myös areenaidean ”isä”. – Suuri kiitos lahjoituksesta. Saamme lapsille ja nuorille hienon areenan. Miksei tätä voisi käyttää liikkumiseen myös aikuisetkin, sanoi Linda Lähdeniemi. Hän huomioi, että järjestöjen työ Punkalaitumella on edellytys elinvoimalle. – Pieni kunta elää yhdistyksistä. Leijona-areenan toteuttaminen on hyvä esimerkki siitä. Kunnanjohtaja Tuija Ojala muistutti, että lapsia ja nuoria riittää edelleen Punkalaitumella. – Heihin ja heidän liikuttamiseensa on myös panostettu, vaikka toimivat liikuntapaikat hyödyttävät kaikenikäisiä. Koronaaikana olemme nähneet, että liikuntapaikkojen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. – Talkootyön merkitys on pienelle paikkakunnalle äärettömän tärkeä. Juuri talkootyön vuoksi pienet kunnat ovat usein isompia edellä, Ojala kuvaili. Uuden Leijona-areenan kokoaminen oli Jouko Saarisen mukaan melkoinen palapeli. – Pohja areenaan koottiin 33cm paloista, joita oli nelisentuhatta ja siihen päälle varsinainen pelialusta eli joustopalaset. Niitä oli pari tuhatta. Yhteensä koottiin käsin 6 000 kappaletta paloja. Työ tehtiin Antti Peltomäen tiloissa vanhalla kenkätehtaalla ja tuotiin sieltä auton peräkärryillä Vartiolaan. Parasta liikkumisen iloa Leijona-areenan luovutustilaisuudessa oli paikalla myös punkalaitumelaisen salibandyn menestynein pelaaja Nina Rantanen, joka tällä hetkellä toimii tamperelaisen Classicin tyttöjen junioripäällikkönä. – Tämä on mahtava juttu ja lisää paikkakunnalla edelleen mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Areena sopii kaikenikäisille treenailusta höntsäilyyn. Se on sitä parasta liikunnan iloa, jota voi olla. Erityisesti lämmittää mieltä, että areena on toteutettu talkootyönä, Nina Rantanen tuumi. Hän otti uuden areenan käyttöön vetämällä leikkimieliset salibandyharjoitukset lapsille yhdessä Helmi Siukon ja Ville Sepän kanssa. – Salibandyn tekniikan harjoitteluun Leijona-areena antaa hyvät puitteet. Alusta on nopea ja hyvä jaloille. Salibandyn lisäksi täällä voi treenata muitakin lajeja, Rantanen kiitteli. Talkootyön ja yhteisöllisyyden voimannäyte Leijona-areena lahjoitettiin kunnalle Juha Aro Punkalaitumen Lionsklubin presidentti Kalervo Loponen ja Lion Olli Kohijoki luovuttivat virallisesti Leijona-areena kunnan edustajille. Lahjoituksen ottivat vastaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi ja kunnanjohtaja Tuija Ojala. Punkalaitumelaista salibandymenestystä tilaisuudessa edusti Nina Rantanen yhdessä Inkeri-tyttärensä kanssa. Ville Seppä, Helmi Siuko ja Nina Rantanen opastivat lapsia salibandyn saloihin uudella areenalla. Nina Rantanen toivoi Leijona-areenan antavan liikunnan iloa punkalaitumelaisnuorille. Joel Juhe, 3v., sai kunnian tehdä Leijona-areenan avajaisten ensimmäisen maalin.
Torstaina elokuun 26. päivänä – N:o 34 – 2021 6 Juhani Mielonen tunnetaan rukkasistaan, töppösistään ja laukuistaan. Eri väriset ja kokoiset tuotteet ovat käyneet ihmisille tutuiksi vuosien saatossa messuilla, toreilla, markkinoilla ja muissa tapahtumissa. – Olen kiertänyt myymässä tuotteitamme lukuisissa paikoissa Sodankylästä Hankoon. Reissussa heräsi myös kiinnostukseni juustohöyliin. Erityisesti kirpparimyyjillä oli niitä myyntipöydillään. Ajattelin, että voisin niitä ryhtyä keräämään. Tuosta hetkestä 15 vuotta myöhemmin minulla on nyt höyliä noin 220 erilaista. Joitakin vaihtareitakin kokoelmassani jo on. Ei keittiöön Mielosella oli suunnitteilla ripustaa hieno juustohöylä-kokoelmansa kotikeittiönsä seinälle. Vaimonsa Taina ei vaan ideasta oikein innostunut, niinpä juustohöylille keksittiin tilava seinä isosta verstaasta. – Monet keräävät vaikkapa kyniä tai postimerkkejä. Onhan niitä puuhöyliä ja partahöyliä, mutta juustohöylät tuntuivat paremmalta keräilykohteelta. Ne eivät vie niin paljon tilaakaan. Aluksi ajattelin, ettei keräily veisi paljon rahaa, mutta nälkä kasvoi syödessä. Kokoelmaansa Mielonen on kartuttanut muun muassa kirpputoreilla ja rompepäivillä, ulkomailtakin on juustohöyliä tullut ostettua. – Kaikista erikoisin höylistäni on se, mistä voi säätää viipaleen paksuutta. Kokoelmani rahallinen arvo ei ole suuri, mutta kyllähän sitä sanotaankin, että harrastukset aina maksavat. Olen kuitenkin pyrkinyt pysymään kohtuuden rajoissa, vaikka harvinaisuudet saattavatkin maksaa useita kymppejä. Juhani Mielosen juustohöylä-kokelma päätyi hänen suuren verstaansa seinälle. Juhanilla on 220 juustohöylän kokoelma Hanna-Mari Kamppikoski Juustohöylä-kokoelmaan mahtuu jos jonkinnäköistä juuston lohkojaa. Kansanedustaja Arto Satonen (kok) vieraili Punkalaitumella edellisviikon perjantaina. Hän tutustui Metsärannan Lihan toimintaan, tapasi kunnan johtoa sekä paikallista puolueväkeä. Vierailullaan Satonen otti kantaa Suomen talouden tilanteeseen. Hän oli huolissaan valtion nopeasta velkaantumisesta. – Velka tulee ylittämään jo 150 miljardin rajan tämän vaalikauden aikana ja tulevalle hallituksella on edessään hyvin vaikea työ julkisen talouden tasapainottamisessa. Voi jo sanoa, että edessä on pesänselvitys, Satonen sanoi. Hän piti vastuuttomana sitä, että hallitus ylittää budjettikehykset ja lisää velkarahalla valtion pysyviä menoja. – Esimerkkinä tästä on oppivelvollisuusiän pidentäminen, vaikka olemme korkeasuhdanteessa ja työvoimapulassa. Työvoimapulasta huolimatta työttömiä on 62 000 enemmän kuin Rinteen hallituksen aloittaessa. Rakenteellinen työttömyys on siis noussut huolestuttavasti, mikä on sekä inhimillisesti, että valtion talouden kannalta vakava asia. Paikallista puolueväkeä hän kannusti aktiiviseen kampanjointiin tammikuun aluevaaleissa. – On tärkeää, että Punkalaidun saisi oman edustajansa hyvinvointialueelle, Satonen korosti. Vierailukohdettaan Metsärannan Lihaa hän piti erinomaisena esimerkkinä siitä, miten maatila voi ottaa haltuunsa koko tuotantoketjun pellolta pöytään samalla työllistäen myös perheen ulkopuolisia ihmisiä. – Metsäranta on vahvasti kehittynyt ja jatkuvuuttakin on, kun myös perheen nuorempi polvi on mukana tilanpidossa. Jalopätkä on ehdoton suosikkini ja sitä toki tarttui reissulta mukaan. – Elintarviketuotannolla kaikkineen on haasteita edessä jatkossakin. Eniten ihmettelen maanviljelijöiden syyllistämistä ympäristökysymyksissä, vaikka nämä asiat ainakin kehittyvillä tiloilla hoidetaan vastuullisesti ja elintarviketuotanto on nimenomaan säistä riippuvainen. Kannattavuus on maataloudessa jatkuva haaste, johon pyritään vastaamaan tuotantoa tehostamalla ja tilakokoa kasvattamalla, mutta samalla myös riskit kasvavat, Arto Satonen sanoi. Metsärannan Lihan toimintaa hänelle esittelivät Elli ja Arvo Marttila. Kunnan kuulumisia Satoselle puolestaan kertoivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi ja kunnanjohtaja Tuija Ojala. Kokoomusväen puolesta vierailua isännöi puheenjohtaja Harri Lumme. Satosen mukaan edessä pesänselvitys Juha Aro Punkalaitumen Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Lumme, kunnanjohtaja Tuija Ojala ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi sekä kansanedustaja Arto Satonen vierailivat Metsäranann Lihassa, jossa yrityksen toiminnasta kertoivat Elli ja Arvo Marttila. Kuljetus J. Lintunen Oy:n Scania R650 sijoittui kakkossijalle Alahärmässä pidetyssä Power Truck Show:ssa. Kolme vuotta vanha ja yli 600 000 kilometriä tietä niellyt auto osallistui säiliöauto-sarjaan. – Koen sijoituksen voitoksi itselleni. Parempaan en pystynyt, naurahtaa yrittäjä Jani Lintunen. Pari vuotta sitten samainen Scania sijoittui vastaavassa kisassa kolmossijalle. Lintusen Scania kakkoseksi
Torstaina elokuun 26. päivänä 2021 – N:o 34 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. PUNKALAITUMEN PALVELULIIKENNE 1.9.2021 alkaen Palveluliikenne ajetaan 1.9.2021 alkaen ainoastaan torstaisin. Reittiä ei ajeta arkipyhinä, mutta arkipyhäviikoilla reitti ajetaan mahdollisesti muuna päivänä. Aikataulu 9.00 – 10.00 Liitsola – Oriniemi – Koskioinen – keskusta 10.00 – 10.30 keskusta – Jalasjoki – keskusta 11.30 – 12.30 keskusta – Jalasjoki – Koskioinen – Oriniemi – Liitsola Kuljetustilaukset Kuljetusja vapaa-aikapalvelut Nieminen & Honkala puh. 050 583 4055 Tilaukset edellisenä arkipäivänä klo 16 mennessä. Toimintaperiaate Palveluliikenne on kaikille avointa kutsujoukkoliikennettä. Liikenteellä ei ole alueellaan kiinteää reittiä, vaan reittipisteet, joiden kautta reitit ajetaan. Auton ajoreitti muodostuu siten ennakkoon tehtyjen tilausten ja reittipisteiden aikataulujen mukaan. Asiakkaat viedään niin lähelle heidän haluamiansa asiointipaikkoja tai kotiovea kuin se on liikenteellisesti mahdollista. Auto ei ole esteetön, mutta pyörätuoli on mahdollista ottaa autoon. Käytännöistä voi tiedustella tarkemmin kuljetuksen tilauksen yhteydessä. Asiakasmaksu on 3,30 euroa/matka, käteismaksu. Oriniemen Martat Tänään 26.8. Lettuja kahviteltta torilla.Säävaraus. 2.9. muista retki Visavuoreen. Ilmoittaudu Pirjolle. Kanteenmaan Metsästysseura Hirvija peurajahtiin osallistuvat kokoontuvat seuran majalla 29.8. klo 17. Jahtiin ilmoittautuminen tässä tilaisuudessa. Jatkuu takasivulla... Seurat toimivat Maatalousnaisten kaikille avoin kesäretki suuntautui tänä kesänä Satakuntaan. Lähimatkailu on turvallista ja lähellä sijaitsevat kohteet saatavat usein olla paikallisillekin tuntemattomampia. Satakunnassa asutus on vanhaa ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia kohteita on runsaasti. Tällä kerralla kohteet valikoituivat Euran ja Kiukaisten alueelta. Ensimmäinen kohteemme oli Kauttuan ruukinpuisto Eurassa. Kauttuan ruukki siirtyi A. Ahlström Osakeyhtiön omistukseen 1870-luvun alussa. Suvun käsissä se nousi aikakautensa loistoon ja kirjoitti tärkeän luvun suomalaiseen teollisuushistoriaan. Ruukinpuistossa kuljimme opastetulla kierroksella ja tutuksi tulivat alueen monet rakennukset, muun muassa Ruukinkartano, kellotapuli ja Alvar Aallon suunnittelema terassitalo, jonka historiasta seuraavassa hieman enemmän. Ahlström -yhtiöt käynnistivät jo 1930-luvulla kumppanuuden Alvar Aallon kanssa ja tämä kumppanuus on nähtävillä Euran Kauttualla edelleen. Alvar Aallon ensimmäinen työ Kauttualla oli alueen yleissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma kattoi tehdasalueen ja ympäristön asuinalueineen, alueen, jota nykyisin kutsutaan Ruukinpuistoksi. Suunnitelmaan sisältyivät terassitalot, kerrostaloja ja yksikerroksisia yhden perheen taloja. Rakentaminen aloitettiin terassitaloista, joita valmistui kuitenkin vain yksi. A. Ahlström rakennutti terassitalon Kauttuan paperitehtaan ylemmän toimihenkilöstön asuinhuoneistoksi, ja se oli ensimmäinen Aallolta tilattu rakennussuunnitelma Kauttualla. Rakennus edustaa funktionalismia, jonka ydinajatuksena oli luoda arkkitehtuuria, jossa rakennuksen muoto määräytyi sen käyttötarkoituksen, käytettävissä olevan materiaalin ja vallitsevien luonnonolosuhteiden asettamien ehtojen mukaan. Rakennuksessa on kuusi erikokoista vuokrahuoneistoa. Terassitalo on edelleen asuinkäytössä, ja yksi asuinhuoneisto toimii näyttelytilana. Ruukinpuiston jälkeen suuntasimme Naurava lohikäärme -esihistorian opastuskeskukseen. Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme sijaitsee Euran keskustassa. Keskuksessa voi muun muassa kokeilla esihistoriallisia kädentaitoja, vaikka kutomista pystykangaspuilla tai kehräämistä värttinällä. Naurava lohikäärme sai nimensä seudulta löydetyn keihäänkärjen kuvion mukaan. Rautakeihään putkiosaa koristaa hopeoitu lohikäärmeornamentti. Yksi Euran ja koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista sijaitsee Euran Kauttuan Luistarissa. Tämä rautakauden muinaispuisto on Suomen suurin tutkittu kalmisto: alueelta on löydetty yli 1300 hautaa, joista tunnetuin on ns. Euran emännän hauta. Löydön perusteella on rekonstruoitu Euran emännän puku. Esihistorian opastuskeskuksessa on esillä tämä Euran emännän puku. Kesän 1969 kaivauksissa tutkijoiden eteen avautui hauta, joka sisälsi kaikki korut, jotka nykyisin nähdään Euran muinaispuvun koristeina. Löytö on ajoitettu 1020-1050 jKr. Se on Suomen ensimmäinen argeologisiin löytöihin kokonaan perustuva ja tutkijoiden valvonnassa valmistettu muinaispuku. Euran muinaispuvun voi nykyisin tehdä ohjeiden mukaan tai ostaa valmiina. Euran muinaispukuja on valmistettu yli sata. Sellaisen tunnetuin omistaja on presidentti Tarja Halonen, joka käytti muinaispukua itsenäisyyspäivän vastaanotoilla vuonna 2001 ja 2017. Euran emännän puvun kankaat ovat villaa ja niiden värjäämiseen on käytetty pääasiassa suomalaisia kasvivärejä, nokkosta, kanervaa ja koivunlehtiä. Osa värjäyksestä on kuitenkin tehty Intiasta peräisin olevalla indigo -kasvivärillä. Eura on siis tuolloin ollut kansainvälisen kauppareitin varrella. Euran Kauttuan jälkeen suuntasimme Kiukaisiin, jossa tutustuimme muun muassa Kiukaisten kirkkoon, Wanhaan pappilaan ja Jugend -tyyliseen entiseen osuusmeijerirakennukseen ja sitten todelliseen helmeen, Kiukaisten Panelian kylässä sijaitsevaan Panelian rivimyllyyn. Panelian rivimylly on Euroopan ainoa nelirivinen rivimylly. Ensimmäisiä virallisia merkintöjä myllyistä kirjattiin jo 3.11.1600 Euran käräjillä. Panelian myllyoloissa tapahtui ratkaiseva muutos 1850-luvulla, jolloin aloitettiin rivimyllyjen rakentaminen. Myllyt kokivat maassamme yleensä 1800-luvun lopulla ratkaisevan murroksen. Monin paikoin talopoikaiset lahkomyllyt saivat kuoliniskun, mutta panelialaiset kestivät kilpailun isompien myllyjen kanssa kehittämällä myllyjensä tekniikkaa ja uusimalla koneistoja. Nykypäivään säilynyt neljän myllyn rivimylly on Euroopassa harvinaisuus. Rivimylly koostuu neljästä itsenäisestä myllystä, joilla oli omat osakkaansa ja omat nimensä. Koskessa jokiuoman päällä sijaitsevasta Prunnimyllystä seuraava on Keskimylly, jonka jatkeena on maan puolella Maamylly. Rantoomylly rakennettiin neljänneksi. Rivimyllyn rakentaminen alkoi 1850-luvulla. Se on lähestulkoon alkuperäisessä asussaan lukuunottaEuran helmet, maatalousnaisten Satakunnan kierros matta ns. myllykamareita, joista Rantoomyllyn myllykamari on vielä jäljellä. Panelian neljästä myllystä kaksi on talkoovoimin kunnostettu toimiviksi. Prunnimylly toimii edelleen vesivoimalla ja myllyrivin toisessa päässä sijaitseva Rantoomylly sähköllä. Näillä myllyillä Panelian kotiseutuyhdistys jauhaa edelleen jauhoja vierailijoillekin mukaan ostettaviksi. Tämä myllyryhmä sopisi mielestäni ehdolle vaikka Unescon maailmanperintökohteeksi ja ehdotinkin tätä oppaalle, joka meille myllyjä esitteli. Liioittelematta voi todeta, että Punkalaitumen maatalousnaisten kesäretket ovat osallistujilleen muodostuneet miltei kesän kohokohdiksi. Niin täysipainoisia yhden päivän retkiohjelmia pystyvät harvat matkatoimistotkaan tarjoamaan, mutta tällaiseen pystyvät neuvokkaat maatalousnaiset. Retket ovat avoimia kaikille ja tämänkertaiselle retkelle osallistui n. 25 henkilöä. Itselleni reissu oli jo kahdeksas kesäretki. Viime vuosien retkien kohteita ovat olleet mm. Tuusulanjärven ympäristön taiteilijayhteisö, Mäntän Gösta Serlachiuksen taidemuseo, Naantalin kultaranta, Louhisaaren kartano, Leineperin ruukkimiljöö Ulvilassa, Hämeenkyrön maisemat, Vanhan Harsun miljöö, Härkälän ja Hovilan kartanot Somerolla ja Somerniemen iki-ihana kesätori. Kulttuurikohteiden lisäksi olemme ruokailleet herkullisissa ruokapaikoissa ja ostoksia on voinut tehdä reitille sattuneissa kiinnostavissa ostokohteissa ja suoramyyntipaikoissa. Kannattaa laittaa jo nyt korvan taakse, että maatalousnaisten seuraava retki on tulossa ensi kesänä. Lisää kiinnostavia lähikohteita, tai jos vallitseva tilanne sallii, voidaan suunnata pidemmällekin. Teksti ja kuva: Maija Pasanen Maatalousnaiset tutustumassa Panelian rivimyllyyn.
Torstaina elokuun 26. päivänä – N:o 34 – 2021 8 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 25 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 Turun Punkalaidunseura Kokoontuminen 1.9. klo 18 on siirretty koronan Turun alueen leviämisvaiheen kokoontumisrajoitusten vuoksi 29.9. klo 18 Wercafe, Verkahovi, Verkatehtaank. 4, Turku. Hallitus kokoontuu klo 17. Kahvitarjoilu. Maskeja ja käsidesiä saatavilla! Jalasjoen Metsästysseura Muista kokoontuminen seuran majalla la 28.8. klo 14.00. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Keliakiaviikon perjantaina 10.9. klo 11–13 buffet-lounas rav. Wareliuksessa, Ratakatu 36, Sastamala. Ennakkoilmoittaudu to 2.9. mennessä Sirkulle, puh. 040 5300 483 tai sähköpostitse lintunen.sirkku@gmail. com. Jalasjoen Nuorisoseura Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Punainen Risti Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla.Ti 31.8. klo 11–14 Terveyspiste. P. 041 318 6650. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 27.8. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. Ke 8.9. Muijaenergian retki Turun seudulle. Ilmoita mukaan. Hilkka 040 582 4377 elokuun loppuun mennessä. Katso lisätietoa www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Lehmirannan lomaviikko varattu 12.–18.10.2021. Varaa paikkasi nopeasti Hilkalta 040 582 4377. Kaamoksentorjunta-risteily 16.17.11.2021 Baltic Princessalla. Mukana Finlanders. Paikat varattavissa Hilkalta 040 582 4377 mahdollisimman pian. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys Punkalaitumen RHY järjestää metsästäjäntutkinto Ms. Haukan majalla 30.8. klo 18. Paikalla tulisi olla viimeistään klo 17.50. Toivotaan ennakkoilmoittautumista toiminnanohjaajalle. Sanomarastit Sanomarastit omatoimisuunnistuksena Harjun kartalla 28.8. asti. Opastus Huittinen-Turku -tieltä (kt 41). Ratamestarina LLuja. Sanomarastit sprinttinä Huittisten keskustan alueella ti 31.8. Lähdöt klo 17–19. Lähtöpaikkana Tahtoareena. Ratamestarina LLuja. Punkalaitumen Metsästysseura Muista hirvija peuraporukan kokoontuminen majalla su 29.8. klo 18. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunna to 26.8. klo 18 alk. Ms. Haukan radalla. Seurat toimivat, jatkuu UUDET AUKIOLOAJAT 1.9. ALKAEN Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna MA, TI ja TO klo 8 12 KE ja PE klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi