Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 27. päivänä N:o 30 2023 114. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat , ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Kestotilaus 4,70 €/kk Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena vuoden lehdet 29 € määräaikainen, vuosittain uudistettava ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Porsaan marinoitu sisäfilee n.650 g Atria Wilhelm grillimakkarat ja makkarapihvit 320-400 g (5,00-6,25/kg) Jäätelötuutit 6 kpl/pkt 366-420 g (6,55-7,51/kg) Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (5,96/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU 2 85 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,33/kg) 4 95 kpl Pullapitko 500 g (9,90/kg) Palvelusta TO LA PLUSSAKORTILLA SÄÄVARAUS ERÄ ERÄ 8 95 kg 8 95 kg MAANANTAINA UUNITUOREET 99 ps Kypsä maissi 400 g (3,75/kg) 3 00 2 pkt ESPANJA GRILLIIN ESPANJA ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 31.7.-2.8. PARHAAT LOMAHERKUT! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 27.-30.7. 4 79 pkt Pesty varhaisperuna 1 kg 2 95 2 pkt PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 6 00 2 kpl Grillijuustot 250 g (12,00/kg) 5 00 2 kpl Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 5 99 kpl 4 99 pkt Rajamäen Väkiviinaetikka 3 l 3 19 kpl 2 45 pkt SUOMI HK Sininen lenkkimakkara 500-580 g (3,88-4,50/kg) 2 99 pkt PLUSSAKORTILLA 5 50 2 pkt 99 kg 10 90 kg 4 00 2 pkt Kivikylän Huiluntuhti grillimakkarat 320-400 g (8,73-10,91/kg) 3 49 pkt SUOMI Poprilli Grillimakkara 400 g (4,48/kg) 1 79 pkt SUOMI 1 59 pkt 9 95 kg SUOMI Naudan sisäpaisti SUOMI Porsaan pintamaustettu kasslerlankku n. 600 g SUOMI ERÄ SUOMI ERÄ SUOMI 15 95 kg Porsaan kasslerpihvit ERÄ NORJA Tuore kokonainen Taimen ERÄ Alfocan Rapu 28-35 kpl/1 kg pakaste Raj. 2 pkt/talous SUOMI Fazer Paahto Maukkaat Suosikit 350-360 g(4,42-4,54/kg) 9 95 pkt Atria Coleslawt tai Grillisalaatit 300-350 g (6,71-7,83/kg ERÄ 4 50 2 pkt 1 99 ps Vaasan Isot paahtoleivät 500-525 g (3,79-3,98/kg) 7 45 kpl PLUSSAKORTILLA Kesäkurpitsa Valio Hyvä suomalainen Arki Juustoviipaleet 400-500 g (9,58-11,98/kg) PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA Dansukker Taloussokeri 1 kg Dansukker Hillosokeri 1 kg MARJAT SÄILÖÖN! Saarioinen Kultasarjan kokolihaleikkeleet 150-200 g (14,95-19,93/kg) Valio Aura sinihomejuustopala 170 g (18,76/kg) ERÄ ERÄ 6 59 12-pack Olvi Vichy 0,33l kmp 12-pack (1,36/l) sis.pant.1,20 raj. 2/talous PLUSSAKORTILLA Pingviini Puikko 15 kpl/pkt 480 g (10,40/kg) ERÄ SUOMI PERJANTAINA PYYMÄEN KONSULENTTI GRILLIIN Porsaan ribsit Porsaan ribsit SUOMI SUOMI 8 95 kg PLUSSAKORTILLA 2 35 rs Valio Oivariinit 350-400 g ja Juokseva 400 ml (6,25-7,14/kg, 6,25/l) Raj. 1 erä/talous SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI Suippopaprika 200 g (4,45/kg) SUOMI 1 29 kg ERÄ 9 95 kg 6 49 kpl 89 kpl Varhaiskaali Kokkikartano Pastat tai Lasagnet 600-650 g (9,22-9,98/kg) ERÄ TIEDOTE KIRJASTON TOIMINTAAN LIITTYEN Punkalaitumen kirjasto on toistaiseksi suljettu. Varausten nouto tapahtuu nuorisotila Karusellilta (Urjalantie 30 A) kirjaston aukioloaikoina. Olethan yhteydessä puhelimitse varausta noutaessasi. Kirjaston puhelinnumero on 040 138 2325. Kirjaston aukioloajat: Ma 13-17 Ti 13-17 Ke Suljettu To 9-16 Pe 12-16 Tiedote koskee ainoastaan kirjoja, joista tulee erillinen noutoilmoitus. Punkalaitumen kirjastossa olevaa aineistoa ei ole mahdollista tällä hetkellä varata tai lainata. Erääntyneet lainat saa toistaiseksi pitää kotona, eikä erääntyvistä lainoista kerry maksuja poikkeustilanteen aikana.
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 2 – N:o 30 – 2023 – Ikäwä tapaturma kohtasi t. k. 17 pnä räätäli Kalle Hurmeen neljänellä ikäwuodella olewaa poikaa. Poikanen leikki kosken rannalla, josta luistui kuumaan vesipataan saaden pahoja palowammoja toiseen käteensä, rintaan ja osaksi kaswoihinkin. Ensi awun antoi paikkakunnan w. t. kunnanlääkäri, waan jo seuraawana päiwänä wietiin poikanen Huittisten sairashuoneelle ja kuuleman mukaan on hän siellä toipumaan päin. – Käärme imenyt lehmää. T. k. 23 p:nä Palojoelta palaawat heinäwäet näkivät, että suuri, noin 2 metriä pitkä ”tarhakäärme” imi lehmää kaikessa rauhassa. Lähemmäs päästyä katsoi kuitenkin käärme parhaaksi luikerella tiehensä lehmän jäädessä omituisesti nyrisemään oudon lypsäjän poistuttua. Laulun voi kuulla ulos asti. Isonen pitää kitaran soinnuillaan laulun kasassa samalla kun jotain alkaa naurattaa, ja joku puolestaan epäröi, liittyisikö lauluun mukaan vai ei. Terveiset rippileiriltä. Vuorossa on laskujeni mukaan suunnilleen 18. ripari, jolla olen mukana. Ja kyllä, olen läpäissyt oman riparini ihan ensi yrittämällä jo vuosia sitten. Vaikka viime kesänä joku luulikin minua isoseksi, vastapainoksi rippikoululaisten silmissä olen varmasti jo keskiikäisen näköinen pastori. Ripariin liittyy monilla meistä erityisiä muistoja. Kavereiden kanssa hauskanpitoa, isosten iltaohjelmia, laulua, ehkä uimista ja soutelua. Mutta ripariin liittyy vahvasti myös toisenlainen puoli. Täällä hypätään elämän syvään päätyyn. Puhutaan aiheista, joista nuori ei ole välttämättä koskaan aiemmin puhunut kenenkään kanssa. Opetellaan ulkoa tekstejä, joita ei muuten tulisi edes ehkä luettua. Mietitään omia arvoja, ja sitä, mihin uskoo. Ripari tarjoaa yhden paikan etsiä totuutta, etsiä Jumalaa. Kristillinen maailmankuva piirtää eteen kuvan, jossa jokainen on ainutlaatuinen ja korvaamaton, Jumalan luoma ihme. Oman ainutlaatuisuuden rinnalle tuodaan käsitys ihmisen syntisyydestä ja vajavaisuudesta, ja Jumalan rakkauden suuruudesta. Raamattu tarjoaa sanoman, joka haastaa niin riparilaisen, kuin meidät jokaisen. Se vaatii pureskelua ja pohdintaa siis juuri sitä, mikä tekee riparista erityislaatuisen. Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Mitä minä voin Jeesuksen sanoihin vastata? Mikael Tammilehto Kirjoittaja on uutta messuyhteisöä Seinäjoella luotsaava pastori, jolle parasta katsottavaa ovat brittijännärit ja Disney-elokuvat To 27.7. Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Ps. 97:12 Pe 28.7. Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2 La 29.7. Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. 2. Kor. 3:17 Su 30.7. Jeesus sanoi: ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette.” Matt. 7:15–16 Ma 31.7. Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – ilmoita siis minulle viisautesi! Ps. 51:8 Ti 1.8. Herra sanoo: ”Hylätkää väärät tienne ja tehkää hyvää! Silloin minä annan teidän asua tässä paikassa.” Jer. 7:3 Ke 2.8. Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Hepr. 12:14 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 27. pnä heinäkuuta 1923 SANA SINULLE Totuuden etsijöille Päivän sanat Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat heinäkuun 26. pnä 1973 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 25 pnä heinäkuuta 1913 Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo), puh. (03) 511 5600 PÄIVYSTYS JA NEUVONTA 24h ? 040 764 4678 Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio Perunkirjoitukset ammattitaidolla www.hautauspalveluteuho.? Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928 Palvelemme Punkalaitumella, Urjalassa ja Sastamalassa Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja Kauppakatu 4 B 12, Punkalaidun Onkiniemenkatu 18 A, Sastamala JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Onkiniemenkatu 18 A, Sastamala vello.fi/paulantaiga Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Su 30.7. klo 10 Messu kirkossa. Lankinen, Mäkinen. Su 6.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Ojakoski, Mäkinen. Viikkotoiminta To 27.7. klo 09–13 Kirkko auki. Voit tulla hetkeksi hiljentymään tai piipahtaa tutustumaan kauniiseen kirkkoomme. Paikalla on kirkkopäivystäjä. Mäkinen. To 27.7. klo 18 SUVISOI: Levon hetki jo lyö kirkossa. Iltamusiikki tuudittaa kehtolaulujen ja iltavirsien tunnelmiin. Voit ottaa vaikka tyynyn tai peiton mukaan ja rentoutua! HUOM! AIKA! Joissain ennakkotiedoissa saattaa näkyä muu aika, mutta Iltasoitto alkaa klo 18. Mäkinen. Pe 28.7. klo 9:15 Aamulenkkiryhmä. Aamulenkki lähtee seurakuntatalolta klo 9.15 Pyykkö. Ti 1.8. klo 16 Pappilan puikot leirimajalla. Lähtö srk-talolta klo 15. Pyykkö. To 3.8. klo 12 SUVISOI: Urkutuplavartti kirkossa. Puoli tuntia pelkkää Bachia! Mäkinen. Kastettu Elvi Lyyli Linnea Multanen. Kaamea kaksoisryöstömurha Vehkajärven kulmalla Yhdeksännelläkymmenellä oleva leskivaimo murhattu poikansa kanssa asuntoonsa. Urjalan Vehkajärven kulmalla aivan lähellä Punkalaitumen rajaa paljastui viime sunnuntaina mitä kaamein kaksoismurha. Pirttimäen torpassa asusti yhdeksännelläkymmenellä oleva torpan leski Pirttimäki yhdessä naimattoman poikansa kanssa, joka myös oli jo lähipitäen viidenkymmenen ikäinen. Torpan asukkaat oli viimeksi nähty viime perjantaina, mutta ei enää sen jälkeen, kunnes se viime sunnuntaina naapurien huomiota herätti, että elukat torpan tarhassa alkoivat tulla rauhattomiksi. Kun sitten mentiin katsomaan, mikä tähän oli syynä, havaittiin, että asunnossa vallitsi haudan hiljaisuus. Asuinhuoneen ulkoovet oli lukittu ja akkunat peitetyt vaatteilla. Kun paikalle saapuneissa heräsi epäilyksiä, että asiat eivät taida olla oikealla tolalla, murtauduttiin sisään. Tulijoita kohtasi mitä kamalin näky. Asunnon vanha äitimummo ja hänen poikansa makasivat lattialla kuolleina, molempain päät miltei muodottomiksi ruhjottuina ja verta yleensä permannolla. Samoin tavattiin tuvasta vielä kaksi veristä kirvestä, joilla murhat todennäköisesti oli tehty. Kun ruumiit löydettäissä jo vahvasti lemusivat, mädäntymisen alun tähden, on todennäköistä, että murhat oli tehty jo mahdollisesti lauvantaita vastaan yöllä. Torpan väellä tunnettiin olevan takanaan melkoisesti rahoja, puhutaampa yli kymmenestä tuhannesta markasta, vaikka mitään tarkempaa tietoa ei siitä ole. Murhatyöntekjät olivat ryöstäneet rahat, pojan kultakellon ja erinäisiä hopeaesineitä, joita murhatuilla tiedetään olleen ja jotka nyt ovat hävinneet. Murhatyöntekijöillä on täytynyt olla tietoisuus asukkaitten varallisuudesta, tavalla tai toisella. Murhat ovat kaikesta päättäen tehdyt harkinnan perusteella, sillä tuvasta löydetyt kirveetkin lienevät olleet vierasta tavaraa, siis murhaajain mukana tuomia. Kaikesta päättäen ovat murhaajat, tunkeutuneet yöllä joko väkipakolla tai jotenkin muuten asuntoon ovesta, tehneet kaamean tekonsa ja sen tehtyä lukinneet ovet sisäpuolelta ja samoin peittäneet akkunat sisäpuolelta vaatteilla. Pirttimäen torppa on kuten sanottu Urjalan puolella, mutta lähellä Punkalaitumen rajoja, jonkun verran etäämpänä naapureistansa. Kun asunnossa oli vain kaksi henkilöä, niin on julmureilla ollut heidät murhattuansa kyllin aikaa tehdä ryöstönsä, jonka tarkoituksena murhat todennäköisesti ovat tehdytkin. On perin arveluttavaa tällaisina aikoina säilyttää takanaan huomattavampia rahasummia, sillä niiden tietoisuus leviää helposti, vaikka omistajat näistä koettaisivat olla kuinka varovaisia ja vaiteliaita tahansa. Olemme tulleet siihen käsitykseen, että huliganismi on meidän päivinämme kehittynyt jo aivan viimeiselle asteelleen, jotta se ei kammo enää mitään tekoja rahan tai murhanhimossa. Suuremmat tai pienemmät verityöt alkavat olla aivan jokapäiväisiä asioita. Äskeinen kamala teko on meidän paikkakunnallamme sentään ennenkuulumaton ja senvuoksi ovatkin mielet järkytettyjä laajalla ympäristöllä. Toistaiseksi emme ole saaneet tietoomme, mihinkä tulokseen asiaa tutkinut Urjalan poliisilaitos on päässyt murhatyöntekijöistä. Kaikissa tapauksissa pitäisi tehdä mitä suinkin voidaan roistojen kiinnisaamiseksi. Lintukankaan maastoa. SM-osakilpailuja järjestetään tänä kesänä neljällä paikkakunnalla. Yhtenä osakilpailujen järjestäjänä oli viime sunnuntaina Punkalaitumen Moottorikerho, joka kymmenkunta vuotta sitten teki Lintukankaan motocrossradan ja josta radasta on vähitellen kehittynyt yksi maamme parhaimmista radoista. Yleisölle avautuu mainiot näköalat radalle soramontun reunalta. Satakunta ajajaa SM-osakilpailussa
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 2023 – N:o 30 – 3 Perjantaina 14.7. joka kesäinen Saunaojan kirppissäpinät valtasi nurmialueen, kun innokkaat myyjät ja ostajat saapuivat paikalle. – Tänä vuonna mukana taitaa olla suurin piirtein 12 myyjää, Kari Lehtiö kertoo. Kirpputoritavaroiden lisäksi myynnissä on myös lettuja, kahvia ja makkaraa, jos nälkä pääsee yllättämään kesken kirpputorikierroksen. – Tällä asuntoalueen porukalla tätä järjestämme, mutta mukaan mahtuu myymään myös muualla asuvat, Lehtiö toteaa. Sanni ja Leevi Välimaa tulivat Turusta asti myymään tavaroitaan Saunaojalle. – Meidän mummula on täällä, joten siksi tultiin myymään meidän vanhoja tavaroita tänne, sisarukset kertovat. Myymisen ohessa lapset ovat ehtineet myös tehdä hankintoja. – Ostin monsteriauton ja tietokoneeseen hiiren, Leevi luettelee. – Mä ostin Aku Ankka-lehtiä sekä uintiräpylät, Sanni lisää. Myymässä erilaisia itse leivottuja herkkuja oli Sirpa Välimaa. – Myynnissä on muun muassa riisipiirakoita, perunapiirakoita, lusikkaleipiä sekä keksejä. Yhdessä siskoni kanssa olemme näistä suuren osan tänä aamuna leiponeet. Yksin en tällaiseen urakkaan pystyisi, Välimaa kertoo. Kauppa on tänään käynyt kiitettävästi. – Mukavasti on mennyt kaupaksi leivonnaiset. Porukkaa odottelemme vielä lisää paikalle, Välimaa summaa alkuillan tapahtumia. Väkeä kyllä pihamaalla riitti. – Olemme yrittäneet markkinoida mahdollisimman hyvin lehdessä ja Facebookissa. Hyvin on porukkaa tullut paikalle, vaikka monet ovat varmasti kesälomareissuilla tähän vuoden aikaan, Lehtiö tuumaa. 8.7. järjestetty Kivisenojan kirppislenkki oli saanut liikkeelle uusiakin kävijöitä. Kirppislenkkiä alusta saakka järjestämässä ollut Merja Niekka iloitsee, että aivan uusia kävijöitä oli lähtenyt kiertelemään Kivisenojan kohteita. – Osa kävijöistä ihmetteli, että miten täällä maaseudulla voi olla näin hieno tapahtuma. Myös alueen kauniita maisemia ihasteltiin! Kuudetta kertaa järjestettyyn tapahtumaan oli tänä vuonna lähtenyt mukaan yhdeksän kohdetta, joista neljä oli uusia: Ollikainen, Silvasti, Vähä-Jaakkola ja Hakala. Heikkilä, Ahvenus, Törmä, Kyttä ja Pohjamies ovat olleet mukana ennenkin. Merja Niekka sanoo, että on mukava saada mukaan uusia kohteita. – Niin voimme elävöittää ja kehittää tapahtumaa. Kirppislenkin kokokohta on se, että ihmiset näkevät toisiaan ja voivat vaihtaa kuulumisia. –Kivisenojan kirppislenkki on upea osoitus yhteisöllisyyden ja yhteistyön säilymisestä. Kiitämmekin kaikkia kävijöitä, sillä on upeaa järjestää tapahtumia, kun niihin löytyy osallistujia, sanoo Merja Niekka. Kirppislenkin kohteissa riittikin kävijöillä katseltavaa. Perinteisen myyntitavaran lisäksi myyntipöydillä oli käsitöitä, askarteluita ja leivonnaisia, ja kohteissa oli kahviloita. Törmän ja Pohjamiehen pihoilla saattoi tutustua vanhoihin moottoripyöriin. Arviolta parisataa henkeä kävi tutustumassa Törmällä moottoripyöriin. Ahvenuksella käytiin kuuntelemassa Jussiboksissa Jussi-isännän kitaransoittoa. Jouko Ollikainen ja tyttärien perheet Vantaalta ja Raaseporista olivat mukana ensimmäistä kertaa. Maria Ollikainen ja Sirpa Hyysalo olivat keränneet myyntipöydille muun muassa pieneksi jääneistä lastenvaatteita. – Tämä on hieno tapahtuma ja halusimme sen vuoksi osallistua. On kiva järjestää yhdessä, sanoo Maria Ollikainen. Kirppistavaroiden lisäksi perinneja museomiehenä tunnettu Jouko Ollikainen oli koonnut pienen näyttelyn silitysraudoista. Tyttärenpoika Viljami Hartonen oli puolestaan laittanut pystyyn mehukioskin. Niina ja Tapio Vähä-Jaakkolassa kuistilla, myyntipöydän takana asiakkaita palvelivat seuraavaksi kolme vuotta täyttävät serkukset Kerttu ja Aino. Kertun kesäkahvilan asiakkaat pääsivät nauttimaan kahvista Vähä-Jaakkoloiden tunnelmalliseen pirttiin, missä Tapio ja Kertun pikkusisar Alli pitivät seuraa kävijöille. Kirppispöydät Vahä-Jaakkolat olivat laittaneet pihalle. Myös Vähä-Jaakkoloilla oli myynnissä lastenvaatteita. Onnekas saattoi löytää astioista kaipaamansa esineen tai lukemista sadepäivien varalle. Vanha pihapiiri kauniine rakennuksineen sai kävijän viivähtämään kohteessa pidempään. Niina ja Tapio Vähä-Jaakkola perheineen ovat asuneet Kivisenojalla neljä vuotta, mutta Niinan siteet paikkaan, Vanhaan Honkamaahan, ovat paljon pidemmät: – Isopappani isovanhemmat ovat rakentaneet päärakennuksen 1880-luvun lopulla, kertoo Niina. MM-kisat tuo epäkohdat esiin Anu Helariutta-Koskua Saunaojan kirppissäpinöillä tehtiin hyviä löytöjä Anna Koski Sanni ja Leevi Välimaa ehtivät myynnin lomassa myös tehdä löytöjä. Sanni oli ostanut Aku Ankka -lehtiä sekä uintiräpylät ja Leevi monsteriauton sekä tietokoneeseen hiiren. Saunaojalle oli tullut yhteensä 12 myyjää myymään itselleen tarpeettomia tavaroita. Lisäksi myynnissä oli makkaraa, lettuja ja leivonnaisia. Kirppislenkillä uusiakin kävijöitä Viljami oli laittanut pystyyn mehukioskin. Kertun kesäkahvilassa asiakkaita palvelivat serkukset Aino ja Kerttu. Naisten jalkapallon MMkilpailut starttasivat viime viikolla Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Kuukauden mittaiset kisat ovat nostaneet esille median uutisotsikoihin naisurheilun epäkohtia. Usein naisten urheiluun kohdistuu ennakkoluuloja, oli kyseessä sitten laji mikä tahansa. Naisten urheilua pidetään tylsänä, taidottomana ja vähemmän jännittävänä. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, vaan naisurheilu voi tarjota yhtälailla jännittäviä ja taidokkaita esityksiä. On surullista, että vielä nykypäivänäkin urheilussa kohdataan epätasa-arvoista kohtelua. Nämä epäkohdat kumpuavat vahvasti ennakkoluuloista, jotka usein ovat paikkaansa pitämättömiä. Vaikutukset ovat muutakin kuin naisten kokema vähättely ja aliarviointi. Naisurheilijat voivat harvoin saada urheilusta ammatin. Varsinkin joukkuelajeissa, joissa pelaajat eivät niin helposti pysty luomaan itselleen omaa brändiä ja sen avulla saamaan tuloja. On tietenkin ymmärrettävää, että mainostajat menevät sinne missä näkyvyys on suurin eli mitä katsotaan eniten. Näin ollen tuloja on lähes mahdotonta saada, sillä urheilussa suurin osa tuloista tulee yrityksien mainostuloista. Onneksi, kun katsoo ajassa taaksepäin voi kuitenkin huomata selvää kehitystä. Suunta kehitykselle on siis positiivinen ja toivottavasti tulevaisuudessa niin naiskuin miesurheilijat saavat yhtäläiset edut ja oikeudet.
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 4 – N:o 30 – 2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan vuodeosastojen paikkatarveanalyysin ja selvityksen loppuraportin Kaupin kampuksen uudistamisohjelman ja vuodeosastoreformin jatkovalmistelun pohjaksi. Selvityksessä hahmotellaan muun muassa vuodeosastojen sijoittelua niin, että asukkailla on niihin kohtuullisesti saavutettava matka-aika. Sairaansijaselvityksen perusteella raskainta ja vaativinta erikoissairaanhoitoa keskitetään Tays Keskussairaalaan Kaupin kampukselle. Hatanpään ja Valkeakosken kampuksilla ja rajatummin Sastamalan kampuksella on perusteltua ja välttämätöntä jatkaa päiväja lyhytjälkihoitoista kirurgista toimintaa sekä muiden erikoisalojen toimintoja. Näiden kampusten vuodeosastojen käyttö on tarkoituksenmukaista painottaa perustason geriatriseen kuntoutuksen ja palliatiivisen hoidon kasvaviin tarpeisiin. Vuodeosastoja vähennetään puoleen Perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnan uudistamisessa pyritään toimintakulttuurin muutokseen, jossa tavoitteena on aina kotiuttaa asiakas, jos se on terveyden ja toimintakyvyn kannalta mahdollista. Pirkanmaan hyvinvointialueella perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä 16 vuodeosastojen toimipistettä. Vuodeosastojen suunnittelua jatketaan niin, että jatkossa Pirkanmaalla olisi 8-9 vuodeosastoa, joihin olisi alueen asukkailla kohtuullinen matka-aika autolla. Näin olisi myös mahdollista muodostaa riittävän kokoisia ja nykyistä kustannustehokkaampia yksiköitä, jotka eivät ole henkilöstöpulan pahentuessa liian haavoittuvia. Sairaalareformin kokonaisuutta käsitellään syksyllä palveluiden verkoston yhteydessä. Myös vuodeosastotoiminnassa tavoitellaan kahden prosentin tuottavuutta vuosittain. Palvelujen verkoston periaatteita esitetään aluevaltuustolle Sosiaalija terveyspalveluja voidaan jatkossa suunnitella muiden julkisten tai kaupallisten palveluiden yhteyteen. Tavoitteena on luoda luontevia, saavutettavia osaamiskeskittymiä yhteistyössä kuntien maankäytön ja liikennesuunnittelun kanssa. Erityisesti isot moniammatilliset sote-asemat suunnitellaan liikenteellisiin solmukohtiin. Sähköisten ja liikkuvien palvelujen suunnitellaan korvaavan kokonaan tai osittain joitakin nykyisiä fyysisiä palvelupisteitä, todetaan palvelujen verkoston suunnittelun periaatteissa, joita aluehallitus esittää aluevaltuustolle. Hyvinvointialueen palveluiden verkoston kehittämisen yleiset periaatteet olisivat asiakaslähtöisyys, saatavuus ja saavutettavuus, väestön palvelutarpeen muutokset, alueelliset osaamiskeskittymät, palveluiden monimuotoisuus, kustannustehokkaat palvelut ja tilat sekä laaja-alaiKuvataiteenpäivää vietettiin maanantaina 10.7. YliKirran Talonpoikaismuseolla. Tapahtumassa oli tarjolla opastusta kuvataiteenopettaja Jaakko Karjulalta. – Tammelassa töissä ollessani järjestettiin samantapainen tapahtuma Saaren kansanpuistossa. Halusin tuoda samanlaisen matalankynnyksen tapahtuman myös Punkalaitumelle, hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija kertoo ideasta. Uusia harrastajia Kesäisenä maanantaipäivänä museolle oli saapunut muutama innokas kuvataiteilija, nauttimaan kesäisestä säästä sekä taiteesta. – Ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta piirtämisestä tai maalaamisesta osallistuakseen tapahtumaan. Nyt on vielä hyvä sää, joten toivottavasti väkeä tulee päivän mittaan lisää paikalle, Paija toteaa. Kuvataiteenpäivän tarkoituksena on houkutella niin uusia kuin vanhoja harrastajia taiteen pariin. – Punkalaitumella harrastetaan paljon muun muassa musiikkia, joten ajattelin että kuvataide olisi vähän erilainen taiteenmuoto. Toivottavasti edes joku tämän myötä innostuisi ja saisi tästä harrastuksen. Sataopisto tarjoaa erilaisia kursseja, joten toivon, että sitäkin mahdollisuutta hyödynnettäisiin, Paija sanoo. Vapaus viehättää Moona Niemi on harrastanut kuvataidetta noin 2 vuoden ajan. – Tämä tapahtuma oli lähellä ja idea oli kiva, joten halusin mukaan. Kuvataiteessa viehättää se, että saa tehdä päästään mitä huvittaa. Voin tehdä vaikka sotkun ja siitä sitten alkaa piirtämään, Niemi kertoo. Tänään hänen käsissään syntyy maalaus kukka-asetelmasta. Lisäksi aikaisemmin hän oli jo maalannut taivaan erilaisissa sinisen sävyissä. Riku Harju oli kuullut mummultaan tapahtumasta. – Piirtämistä olen harrastanut jo 3-vuotiaasta lähtien. Mieluiten piirrän erilaisia muotokuvia esimerkiksi julkisuuden henkilöistä. Tänään ajattelin maalata yhden Yli-Kirran rakennuksista. Kannustusta taiteeseen – Kirjastolle on tulossa näyttelytila jonne voi varata oman näyttelyajan. Jos esimerkiksi maalaa tauluja tai tekee muuta taiteellista ilmaisua, olisi nyt oiva tilaisuus tuoda oma osaaminen esille. Näyttelyn pituudesta voidaan sopia, mutta olemme ajatelleet noin 2-4 viikon mittaisia jaksoja, Paija kertoo. Kuvataiteenpäivälle jatko on harkinnassa. – Eri miljöössä, kun järjestäisi, niin sillä saisi taas vaihtelua tapahtumaan. Lisäksi jos on jonkinlaisia ideoita mitä täällä kaivattaisiin, niin niitä voi aina minulle heitellä, Paija kehottaa. Suomen kuvataiteen päivää vietetään Helena Schjerfbeckin syntymäpäivänä. Hän on yksi tunnetuimmista suomalaisista taitelijoista ulkomailla. Kuvataiteenpäivänä järjestetään ympäri Suomea erilaisia maalaustapahtumia, työpajoja ja ulkoilmamaalausta. Lisäksi osaan taidenäyttelyistä on ollut kuvataiteenpäivänä vapaa pääsy ja erilaisia opastuskierroksia sekä taitelijatapaamisia. Nyt myös Punkalaitumella otettiin osaa kuvataiteenpäivän viettoon. Juha Aro Anna Koski Kuvataiteenpäivää vietettiin idyllisissä olosuhteissa Päivi Paija ja Moona niemi maalasivat Yli-Kirran pihamaalla kuvataiteenpäivänä. Riku Harju hahmoitteli paperille kuvaa museon rakennuksesta, jonka hän aikoo maalata. Vuodeosastoja valmistellaan keskitettäväksi isompiin kokonaisuuksiin nen yhteistyö. Valiokunnat, vaikuttamistoimielimet ja jaostot käsittelevät palvelujen verkoston periaatteita kesän aikana ja aluevaltuusto elokuussa. Seurat toimivat -palstan aineisto on jätettävä TIISTAINA KLO 13 MENNESSÄ TOIMITUKSEEN Toimitus pidättää oikeuden muokata puffien ja Seurat toimivat -ilmoitusten tekstejä.
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 2023 – N:o 30 – 5 Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen Apuset järjestävät kesän aikana keskiviikkoisin Vanhustentalojen grillikatoksella Laula, leiki ja liiku -tuokioita. Kuten jo nimikin kertoo, iltapäivää vietetään laululeikkien ja yhdessäolon merkeissä. – Tilaisuudet ovat saaneet hienon vastaanoton. Väkeä on ollut enimmillään paikalla jopa 43, kertoo Leena Berggren, joka yhdessä Seija Rautavan kanssa laulatti ihmisiä 28.6. Musiikin säestyksestä huolehti hanurilla Vesa Berggren. Laululeikkien päätteeksi grillikatoksella on tarjolla myös kahvit tykötarpeineen. Juha Aro Mäenpään työväentalolla vietettiin elokuvafestivaalia 18.–19.7. Ohjelmistossa oli niin vanhoja suomalaisia lyhytfilmejä kuin klassikkoelokuviakin. Tiistai-illan kruunasi vuoden 1929 mykkäelokuva Mustalaishurmaaja, jonka säesti professori Heikki Paloheimo. Mykkäelokuva livemusiikilla Elokuvafestivaaleissa koettiin myös historiallinen hetki tiistain iltanäytöksessä. Tuolloin esitettiin todennäköisesti Mäenpään elokuvateatterissa ensimmäistä kertaa mykkäelokuva livesäestyksellä. Elokuva oli Valentin Vaalan vuonna 1929 ohjaama Mustalaishurmaaja. Musiikin elokuvaesitykseen oli suunnitellut emeritusprofessori Heikki Paloheimo, joka myös haitarillaan sen esitti. – Olin kyllä hämmästynyt, kun sain pyynnön tulla soittamaan elokuvan taustalle. Katselin Mustalaishurmaajan Finnatietokannasta, mietin pari päivää ja ajattelin, että tehtävä on otettava vastaan, Paloheimo kertoi yleisölle. Musiikiksi elokuvaan hän oli valinnut sen aihepiiriin liittyen muun muassa tuttuja romaniaiheisia kappaleita. – Saa nähdä, mitä siittä ny mahtaa tulla, tuumi Paloheimo ennen esitystä. Yleisön useista ja pitkään kestäneistä loppuaplodeista päätelleen hyvä tuli. Kokemus oli varsin hieno ja ainutlaatuinen. Mustalaishurmaaja on varhaista kotimaista elokuvatuotantoa, jonka tekijäkunnasta moni nousi myöhemmin kotimaisen elokuvan ikoneiksi. Ohjaaja Valentin Vaalan lisäksi elokuvan miespääosassa nähdään Theodor Tugai, joka myöhemmin muutti nimekseen Teuvo Tulio. Ennen sotia tunnetuksi naistähdeksi nousi myös Hanna Taini, joka näyttelee yhtä naispääosista. – Eilinen mykkäelokuva säestettynä veti paikalle noin 80 katsojaa, Jouko Valonen kertoo onnistuneesta illasta. Ilman suurempia ongelmia Ensimmäinen esityspäivä sujui mallikkaasti, ilman sen suurempia ongelmia. – Pieniä teknisiä murheita oli, muta niistä selvittiin. Vanhan tekniikan kanssa tulee usein ongelmia, joihin on lähes mahdotonta varautua etukäteen, Valonen toteaa. Toiseen esityspäivään Mäenpäässä lähdettiin rauhallisilla fiiliksillä. Vahvana yhdistävänä teemana elokuvissa oli suomalaisten sotilaiden taistelu venäläisiä vastaan. – Olemme jättäneet vetonaulat illan viimeisiksi esityksiksi. Tänään esitettävä Jääkärin morsian näytetään vanhalla projektorilla, Valonen tuumaa. Elokuvien esittämisestä vastaavat useiden vuosikymmenien kokemuksen omaavat Harry Julin ja nurmijärveläinen Aimo Virkki. – He ovat olleet meille korvaamattomat asiantuntijat, Valonen kertoo. Mäenpään elokuvafestivaali on osa Huhtamo International Film Festivalia. Yhteistyötä on tehty jo vuodesta 2019 asti. – Omasta aloitteesta tuli idea lähteä mukaan osaksi Huhtamon elokuvafestivaalia. Pekka Ollullan kanssa neuvottelimme ja yhteistyö alkoi. Valitsemme itse elokuvat, jotka esitämme ja lipputulot tulevat niistä myös meille, Valonen avaa yhteistyötä. Parin päivän rupeama vaatii joukon vapaaehtoisia auttaman tapahtuman järjestelyissä. – Ei tällaista saisi ilman talkoolaisia aikaan, joten suuri kiitos heille, Valonen toteaa. Suunnitelmissa olisi järjestää elokuvafestivaali taas kahden vuoden päästä uudelleen. Katoavaa maailmaa Antti Hosia oli tullut Kannistosta Länsipäästä elokuvafestivaalille. – Illalla tulemme katsomaan kun Jääkärin morsian esitetään vanhalla projektorilla. Nyt tulin vain moikkaamaan Harrya, koska hän on opettanut minulle projektorin käyttöä. Festivaali kerää kiitosta Hosialta. – Tosi hienoa, että tällainen järjestetään ja näin upeissa puitteissa. Hosia on itsekin opetellut vanhojen elokuvaprojektoreiden käyttöä Julinin opastuksella. Mikä sitten tekee vanhoista filmeistä niin mielenkiintoisia? – Jotkut sanovat niitä katoavaksi maailmaksi, mutta itse en ole siitä niin varma. Vanhat filmit ovat erinäköisiä sekä -tuntuisia. Niissä myös valo on kauniimpaa. Lisäksi vanhojen taitojen sekä tekniikan säilyttäminen kiehtoo minua. Harry Julinin ura elokuvien parissa alkoi vuonna -81, kun hän aloitti työt Suomi-Filmissä. – Olen aina tykännyt elokuvista ja jo kouluaikoina tiesin, että haluan opiskella koneenhoitajaksi. Siihen aikaan koneenhoitajat koulutettiin ja opintoihin sisältyi muun muassa 200 ajotuntia. Nykyään taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle, Julin kertoo. Mäenpää on Julinille tullut tutuksi sillä hän on ollut jokaisessa työväentalolla järjestetyssä elokuvafestivaalissa mukana sekä lisäksi kuusi vuotta sitten kunnostanut Jyrki Tennin kanssa Mäenpään vanhan projektorin. Kaksipäiväinen elokuvafestivaali valloitti työväentalon Anna Koski Emeritusprofessori Heikki Paloheimo säesti haitarillaan mykkäelokuvan Mustalaishurmaaja Mäenpään työväentalon elokuvafestivaaleilla. Laula, leiki ja liiku Laula, leiki ja liiku -tuokiolla 28.6. saapui kiitettävä määrä ihmisiä laulamaan yhdessä Leena Berggrenin ja Seija Rautavan kanssa
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 6 – N:o 30 – 2023 Marraskuussa 1971 oli Punkalaitumen Sanomissa pikkuilmoitus, jossa kutsuttiin nypläyksestä kiinnostuneita säästöpankille seuraavan viikon maanantaina iltaseitsemältä. Kutsu nypläämään kantoi hedelmää, sillä seuraavan vuoden toukokuussa oli lehdessä kuvallinen juttu, joka oli otsikoitu ”Talvikauden pitsityöt esitteillä”. Nypläyspiirissä oli työskennelty ahkerasti koko talvi, ja kauniita töitä oli syntynyt paljon. Nypläysharrastus oli alkanut Punkalaitumella kuitenkin jo ennen Säästöpankilla kokoontunutta piiriä. Nypläyksen aloittajana Punkalaitumella 1970-luvulla toimi opettaja Teuvo Laurila. Asiasta innostuneet kokoontuivat vuorotellen kodeissa nypläämässä Laurilan toimiessa opettajana. Osa tuolloin harrastuksen aloittaneista nyplää edelleen. Raili Mahlamäki sai Teuvo Laurilalta innostuksen ja alun nypläykselle. Mahlamäki muistelee, että tuohon aikaan nypläys oli Punkalaitumella hyvin vähäistä eikä ainakaan tiedetty toista opin levittäjää. Laurila opetti hänelle nypläystekniikoita. Teuvo Laurilalta sai myös malleja. Raili Mahlamäkeä kiinnostivat vaikeat, motivoivat alkuperäismallit. He tutkivat myös pitsien alkuperää. Raili Mahlamäki osallistui Laurilan kursseille, mutta tämä kävi myös heillä kotona nypläämässä. Teuvo Laurilan kanssa nypläystä Säästöpankilla kokoontuneessa kerhossa ohjasivat lehtijutun mukaan Margareetta Kokko, Maire Häkli sekä Maija-Leena Ala-Heikkilä. Kerhoon osallistui ensimmäisenä vuonna parikymmentä harrastajaa. Tietoa nypläyksestä oli hankittu muun muassa Raumalta, nypläyksen kehdosta, minne kerholaiset olivat tehneet opintoretken. Tarvikkeet harrastuksen aloittaneille oli hankittu yhteistilauksena. Into nypläykseen oli paikkakunnalla niin vahva, että kerhoa päätettiin jatkaa seuraavana syksynä. Se siirtyikin sitten kansalaisopiston piiriksi. Samalla harrastajamäärä kasvoi lähes neljäänkymmeneen. Nyplääjät kokoontuivat kahdessa eri ryhmässä. Opettajina toimivat Maire Häkli ja Margareetta Kokko. Kevätnäyttelyssä Säästöpankilla oli esillä peräti 102 työtä. Jos kohta nyplääjät olivat innokkaita, ei kunta suhtautunut niin suopeasti harrastukseen. Kunta nimittäin eväsi nypläyskerhon määrärahaanomuksen toimintansa tukemiseen. Kaikeksi onneksi nyplääjät saivat kokoontua Säästöpankin kokoustiloissa ilman korvausta. Piiri jatkoi kansalaisopiston alaisuudessa myös kaudella 1973–1974, jolloin opettajana toimi Maire Häkli. Taito tallella Marja Juhe oli yksitoista-kaksitoistavuotias, kun hän innostui nypläämisestä ja halusi päästä opettelemaan taitoa. – Mummuni Linda Uusi-Kuitti opetti minut tekemään käsitöitä, virkkaamaan ja kutomaan, ja hän sai minut kiinnostumaan myös nypläämisestä. Linda-mummu oli Margareta Kokon tuttuja, ja sitä kautta nyplääminen oli alkanut häntä kiinnostamaan. Tosin mummu itse ei nyplännyt, mutta ihaili taidon osaavia. Hän tartutti oman innostuksensa minuun, kertoo Marja Juhe. Marja sai isänsä, Olavi Uusi-Kuitin toimittamaan asiaansa. Tämä pyysikin Meri KirkkoJaakkolaa kysymään Margareta Kokolta, voisiko Marja nuoresta iästään huolimatta päästä mukaan nypläyspiiriin. Marja pääsi, ja isä kyyditsi hänet traktorilla pitäjälle kokoontumisiin. – Pääsin nypläyspiiriin, ja Margareta Kokko, Maire Häkli sekä Kyläsorrin emännöitsijä ottivat minut siipiensä suojaan. Kun nyplääjät siirtyivät kansalaisopiston alle, pääsin sinnekin mukaan, vaikka ikäni ei vielä riittänyt kansalaisopistoon. Tarvikkeet, eli tyynyt ja nypylät, tilattiin yhteistilauksena kaikille piiriläisille. Ne tulivat pian ja opetteleminen saattoi alkaa. – Pääsimme nopeasti alkuun, ja lisää tarvikkeita sai omalta paikkakunnalta. Muistan ostaneeni lisää nypylöitä Knuutin Ainon liikkeestä. Nypläys on säilynyt Marja Juhen harrastuksena siitä pitäen. Hän on käynyt vuosien varrella kansalaisopiston nypläyspiireissä. Välillä harrastamisessa on ollut taukoja, esimerkiksi silloin, kun perheen pojat olivat pieniä. Harrastus on kuitenkin sellainen, että taito ei katoa minnekään, vaikka vähän taukoa pitäisikin. Mestari ja oppilas Marja Juhe osaa tehdä myös himmeleitä. Niitä hän on käynyt tekemässä Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyssä. Christiane Praga on puolestaan tehnyt näyttelyssä ristipistotöitä. – Melkein joka vuosi joku kysyy minulta, että ”onko täällä nypläystä?”, kertoo Christiane Praga. Ajatus nypläyksen esittelemisestä Yli-Kirran salissa jäi kytemään Christianelle. Vuonna 2022 hän sai lahjaksi nypläystyynyn Arvo Ali-Rantalalta ja päätti aloittaa taidon opettelun. – Sanoin Marjalle, että ensi vuonna museon näyttelyssä on mukana mestariopettaja ja oppityttö. Ja niin tapahtui. Marja Juhe ja Christiane Praga aloittivat nypläyksen opettelun tämän vuoden tammikuussa. – Koska Christiane on käsityöihminen, valitsin ensimmäiseksi harjoituspitsiksi vähän leveämmän mallin. Myös ensimmäistä pitsiä seuranneet työt ovat olleet hieman haasteellisempia, olemme harpanneet välillä jonkun mallin yli astetta vaikeampaan. Ihmiselle, joka on taitava monella tekstiilityön osa-alueella, on oppiminen helpompaa, sanoo Marja Juhe. Nypläämisen opetteleminen aloitetaan siis kapeammasta pitsistä ja edetään leveämpään ja kuviorikkaampaan malliin. Marja Juhe sanoo, että Christiane on ollut vahvasti motivoitunut ja itsenäinen oppija. Ensimmäisen kulmankin hän teki itsenäisesti, vaikka naisten piti tehdä se yhdessä. – Tiesin, että osaan tehdä kulman, joten minun oli pakko suoriutua siitä itsenäisesti, sanoo Christiane. Christianella on tällä hetkellä työn alla Jääkukka-malli, joka tehdään 32 nypyläparilla. Hän on selvittänyt mallin hankalatkin vaiheet itse, jopa purkaen ja uudelleen tehden. Pellavalankaa Nypläyslanka on yleensä pellavaa, sillä se on tarpeeksi napakkaa. Kaunista pitsiä syntyy, kun lanka ei veny ja käsiala pysyy tasaisena. – Oikean langankireyden oppii näkemään pian, sen vain tietää ja tuntee, että kuinAnu Helariutta-Koskua Nypläys vaatii taitoa ja antaa iloa Marja Juhe on opettanut Christiane Pragalle nypläystä reilun puoli vuotta. Marja itse oppi taidon 1970-luvun alussa. Etualalla on erilaisia liinapitsejä sekä taulu. Christiane Pragalla on työnalla jääkukka-malli. Marja Juhella työn alla olevaa Spinderlruutu-mallia tehdään 37 nypyläparilla. Jatkuu seuraavalla s:lla...
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 2023 – N:o 30 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2023 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Toimitusharjoittelija Anna Koski 050 442 2072 Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2023: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. maa, jossa pääsimme suunnittelemaan ohjelmaa sekä auttamaan vohveleiden paistamisessa, teltan pystyttämisessä sekä siivouksessa. Suosittelemme kunnan tarjoamia työpaikkoja, kunnan kesätöihin ei tarvitse aiempaa työkokemusta ja kaikesta tästä saamme hyvää kokemusta tulevaan.” Kuulumisia kunnasta Sara Halme palveluohjaaja Kesätyö kannattaa aina! Kaupallinen yhteistyö Monelle nuorelle kunnan kesätyö on ensimmäinen työpaikka työurallaan. Kesätyöt tarjoavat nuorille oivan mahdollisuuden kehittää omia työelämätaitojaan turvallisessa ympäristössä. Kunnan kesätyöpaikkoihin ei vaadita aiempaa kokemusta, etusijalla ovat ne nuoret, jotka eivät ole olleet aikaisemmin kunnalla kesätöissä. Tärkeintä on reipas asenne ja avoin mieli. Monipuoliset toimintaympäristöt ja vuorovaikutteiset työtilanteet antavat hyvää oppia jatkoa ajatellen. Samalla kesätyöpaikat ovat hyvä mahdollisuus tutustuttaa nuoret kunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja saattaahan joku saada kipinän kesätöistä myös tulevalle uralleen. Parhaimmillaan kesätyöt tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa omia mielenkiinnonkohteitaan, tuoda itsevarmuutta omaan tekemiseen ja johdattaa kohti tulevia työuria. Tänäkin vuonna kesätöitä paiskitaan kunnan eri yksiköissä: päiväkodilla, kirjastossa, nuorisotyössä, kunnossapidossa sekä toimistopalveluissa. Omia kokemuksiaan ja työtehtäviään avaavat kirjastolla kesätöissä olevat Lumi Suolaniemi ja Eh Tea Lea sekä nuorisopalveluiden kesätyöntekijä Aino Aapro: ”Herätyskello soi aamulla aikaisin, jotta työpisteisiin ehditään ajoissa. Esihenkilö tai muu henkilökunnan jäsen on meitä vastassa ja ohjaa meille päivän tekemiset. Kirjastossa pyyhitään hyllyjä, kastellaan kasveja, päällystetään, korjataan ja hyllytetään kirjoja. Olemme päässeet vaikuttamaan myös kirjaston sisustukseen. Autamme myös asiakkaita ja tarvittaessa ohjaamme toisen työntekijän luokse. Kirjastossa työskentely on rauhallista. Lasten päiväleirillä valmistamme lapsille ruokaa, leikimme heidän kanssaan sekä mennään retkille; tänä kesänä kävimme Korkeasaaressa ja Kiviniityn kotieläintilalla. Leiriohjaajina saamme myös itse uusia ja hauskoja kokemuksia; yhtenä päivänä voimme vaikka meloa ja uida, jonain päivänä kalastimme ja jonain kävelimme ympäri Punkalaidunta kuntasuunnistuksen parissa. Lasten kanssa riittää tekemistä. Omaan työpäivään ja esimerkiksi taukoaikoihin pääsee myös itse vaikuttamaan. Työaika on sopiva ja sitä voidaan verrata koulupäivään, työaika on pääsääntöisesti klo 9-15, mutta tarvittaessa joustovaraa löytyy. Työskentelemme paljon myös muiden yksiköiden kesätyöntekijöiden sekä muun henkilöstön kanssa. Yhdessä olemme toteuttaneet mm. Lasten kesäpäivä kirjastolla -tapahtuLauantaina 29.7.23 klo 20.00 00.30 JR 2 www.sarkanlava.com www.punkalaitumenkunto.fi Liput 18 € Emme ota vastaan käteistä rahaa. Lippuja saatavana ovelta ja lippu.fi Albert Salminen & The Gallants Katja & Fernanda JR 3 Keskiviikkona 2.8.23 klo 20.00 00.30 Leif Lindeman & Amore Eija Kantola & Omega Liput 20 € ka paljon lankaa pitää kiristää, Marja Juhe sanoo. Ensimmäisissä harjoittelupitseissä käytetään paksumpaa, numero 30 tai 50 vahvuista lankaa. Normaali lankavahvuus on numeroa 70 tai 100. Tyynyn ja langan lisäksi tarvitaan nypylöitä, nuppineuloja sekä malli. Malleja on paljon. Kaikista yksinkertaisimmat mallit tehdään neljällä nypyläparilla eli kahdeksalla nypylällä. Se, että mitä nyplätään, on vaihdellut eri aikoina. Tauluja alettiin tehdä 1980–90-luvuilla. Pukeutumiseen liittyvät ruusukkeet, kaulukset ja korut olivat yhteen aikaan muodissa. Pitsiliinoja voi tehdä niin, että liinaan tehdään reunuspitsi ja keskiosa tehdään pellavakankaasta. Pienen pitsiliinan voi nyplätä kokonaankin. Taulut nyplätään levyllä, eikä perinteisellä nypläystyynyllä. Isoihin pöytäliinoihin voi tehdä suoria välipitsejä ja reunaa kiertämään ympäryspitsin kulmineen. Marja Juhe on käyttänyt paljon huittislaisen suunnittelijan ja nypläyskirjojen tekijän Eeva-Liisa Kortelahden malleja. Suomessa on kolme toisistaan erotettavaa nypläysaluetta: Rauma, Orimattilan Heinämaa, sekä karjalaiset nyytinkipitsit. Raumalainen nypläys on hienompaa, se tehdään ohuemmasta langasta. Mallit ovat hentokaisempia. Heinämaalainen nypläys on puolestaan paksumpaa. Nyplääminen on keskittymistä ja tarkkuuta vaativaa. Peruslyöntejä on kolme: puolilyönti, liinalyönti ja kokolyönti. Mantelikuvio tehdään omalla tekniikallaan. Lisäksi on muita erikoislyöntejä. – Purkaminen kuuluu myös asiaan. Kun huomaa, tehneensä virheen, on purettava, sillä pitsi ei etene oikein, jos kuviossa on virhe. Mutta purkamalla myös oppii, ja kun huomaa tehneensä virheen, tietää oppineensa, sanovat Marja ja Christiane. Tarkkuutta tarvitaan paitsi kuvion seuraamisessa myös käännöksissä. Pitsiliinan kulman tekemisessä on omat niksinsä. – Pitsi otetaan irti tyynyn rullasta, ja asetetaan uudelleen mallin päälle. Siinä pitää olla tarkkana, että pitsi jatkuu kulman jälkeen suorana. Mitä leveämpi pitsi on, sitä hankalampi on kulma, sanoo Marja Juhe. Nyplääminen on mitä parasta aivojumppaa, ja onnistumisen elämys on hieno. Uusi tuleminen odottaa Tällä hetkellä pitsiliinoja ei paljoakaan käytetä. Vuosituhannen alun pelkistetyn sisustustyylin myötä kodeista karsittiin ylimääräiset elementit pois. Liinat siivottiin pois pöydiltä, samoin ryijyt ja raanut seiniltä, jopa matot lattioilta. Myös kansallispukujen käyttäminen juhla-asuna on vähentynyt, joten niissä käytettyjen, nyplättyjen pitsien tarve on vähentynyt. – On harmillista, että käsityötaidot ja kiinnostus niihin hiipuu. Museolla olemme huomanneet, että aikaisemmin vanhemmat tulivat ja sanoivat lapsilleen, että ”tulepas katsomaan, täällä tehdään ristipistoja ja olkitöitä”, ja alkoivat selittää, että he olivat itse tehneet, tai tiesivät jonkun osanneen taidon. Nykyään ei enää ole näin, moni kääntyy vain pois, eikä tule edes seuraamaan työskentelyämme. Vanhemmat eivät enää osaa selittää, että mitä nypläys tai ristipistotyöt ovat. Se on sääli, sanovat Marja ja Christiane. Toisaalta kiinnostuneitakin on edelleen. Viimeksi tänä kesänä ... jatkuu ed. sivulta. eräs kävijä oli seurannut suurella mielenkiinnolla ”mysteeriharrastuksen”, kuten hän nypläämistä nimitti, tekemistä. Marja Juhe ja Christiane Praga uskovat kuitenkin, että nypläys ei häviä. Liinojen aika tulee uudelleen, joten taitoa kannattaa pitää yllä ja opettaa uusille harrastajille. Seurat toimivat Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16-18. To 27.7. klo 13 Kaikille avoin heinäviikon tilaisuus Pietarinaukiolla. Laulua,musiikkia, tanssia ja muuta mukavaa. Puffetista kahvia, lettuja ym. tarjottavaa. Mukana Jämijärven pelimannit. Pe 28.7. klo 9.30 Huom.aika muuttunut. Ulkopelejä Vartiolan kentällä. Ke 2.8 klo 14 Laula-leiki ja liikutilaisuus Vanhustentalojen grillikatoksella. Kahvit tarjoaa.TM Pekkola Oy. To.3.8 klo 8.00 alkaen EL:n toriteltasta, kahvia,lettuja , makkaraa ja arpoja. Tulkaa mukaan kesäiseen toritunnelmaan. Jos Sinulta on jäänyt jäsenmaksu maksamatta, voit vielä maksaa niitä pankkiin tai käteisellä kukkakaupalle. Matkat ja teatterit: Piiri tekee toisen samanlaisen matkan Ahvenanmaalle 15.8.-17.8. Huom! Aika muuttunut. Muutama paikka vapaana. Lähde mukaan, ota yhteyttä nopeasti Hilkkaan 040 5824377. To 3.8. klo 18.30 Kultaiset korvarenkaat Nokian Kesäteatterissa. Lähtö torilta 16.30 Matkan voi maksaa yhdistyksen tilille tai autosssa käteisenä. Tampereen Komediateatterissa Pokka Pitää, lippuja varattu 14.9. ja 7.12. näytöksiin. Varaa lippusi Hilkalta 0405824377. Ke 4.10 sokkomatka . Varaa paikkasi Hilkalta 040 5824377 Kaamoksentorjuntaristeily Baltic Princesilla 15.16.11.2023, varaa paikkasi ja ruokailut Hilkalta 0405824377. Katso matkoista lisätietoja yhdistyksen matkavastaavan sivuilta. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Seurat toimivat jatkuu sivulla 8...
Torstaina heinäkuun 27. päivänä 8 – N:o 30 – 2023 Jokamiesluokan autokilpailu Huittisissa Kuninkaisten moottoriradalla Liput 10 € , alle 12-v. ilmaiseksi Järj. Punkalaitumen MK/UA (Ajoradantie 46) Maanrakennus JM su 30.7 klo 11 Tilamyymälä avoinna to klo 12 17 pe klo 8 17 Lihan vastaanotto avoinna pe klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Tarvitsetko osaavaa ja ammattitaitoista rakennusmiestä, remontoijaa tai jokamies Jantusta? Olen Pasi Multanen paljasjalkainen punkalaitumelainen ja rakentamisen moniosaaja. Muutin Helsinkiin neljäkymmentä vuotta sitten, mutta nyt olisi aika palata juurille. Helsingissä tein töitä isoissa rakennusprojekteissa, lisäksi olen tehnyt lukuisia remontteja yksityishenkilöille. Oli tarpeesi suuri tai pieni, Punkalaitumella tai lähialueilla, älä epäröi ottaa yhteyttä! PJM-Rakennus Oy puh. 050 539 7011 MYYDÄÄN 2h+k+s+vh, 60 m 2 rivitalokaksio. Asuntoon on esteetön kulku ja se rajoittuu kauniiseen puistoalueeseen joenranta näkymin. Autokatoksen yhteydessä on erillinen tilava ulkovarasto. Osoite Huvilatie 2 A. Hp. 52 000/tarjous. Lisätietoja p. 040 754 3081 Kesäpäivän viettoa la 5.8.2023 klo 12-15 Koskioisten työväentalolla Tutustumista taloon, kilpailuja, arpamyyntiä, puffetista grillimakkaraa, lettuja ja kahvia (käteismaksu). Musiikkia Koskioisten Pelimannien ryhmä. Tapahtuma on kaikille avoin. Tervetuloa! Lomailen Bulgariassa 4.8.-18.8.2023 Eli ei hierontaa tarjolla ajalla 4.8.-18.8.2023. Loma vain kaksi viikkoa, mutta vietän sen yhtaikaa, saman katon alla vaimoni sekä anoppini kanssa, joten uskon, että tuntuu lyhytkin loma pitkältä! Koulutettu hieroja Antti Levomäki NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 OP KOTI SATAPIRKKA OY LKV Risto Rytin katu 31, Huittinen Jukka Ruusumaa Toimitusjohtaja, RI LKV, kaupanvahvistaja p. 044 560 5533 jukka. ruusumaa@op.fi Annika Tuominen Kiinteistövälittäjä, LKV, KiAT p. 044 560 5532 annika.tuominen@op.fi Tuuli Peltoniemi Myyntisihteeri/ myyntineuvottelija KED p. 044 542 5385 tuuli.peltoniemi@op.fi Punkalaidun okt 135/185 m2 Urjalantie 43. 4h,k,s. Ei lain ed. e-tod. Osittain remontoitu tilava 1950-luvun omakotitalo keskustan läheisyydessä. Vuodesta 2011 alkaen mm. remontoitu keittiö, pesuhuone ja saunatilat sekä wc. Taloa on myös laajennettu 1970-luvulla. Öljylämmitys. Mh. 84.000 €. 550937 Punkalaidun rt 76 m2 Lauttakyläntie 12 as. 3h,k,s. D2013*. Vuonna 2012 kauttaaltaan remontoitu rivitalokolmio keskustassa. Taloyhtiössä on suoritettu käyttövesiputkiremontti vuonna 2018. Lisäksi takapihan viihtyisä terassi on valmistunut muutamia vuosia sitten. Asumiseen tuo lisämukavuutta huoneiston edustalla oleva autokatos ja ulkovarasto. Mh. 62.362 € Vh. 69.500 €. 550468 Punkalaidun rt 78 m2 Taatinrinnantie 11 as. 3h,k,s. Ei lain ed. e-tod. Vuonna 1984 valmistuneesta talosta alkuperäiskuntoinen rivitalokolmio Punkalaitumen Sarkkilassa, keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. Asunnossa on sauna ja erillinen wc. Huoneistolle kuuluu pieni takapiha. Etupihalta löytyy hyvänkokoinen nurmialue, ulkovarasto sekä autopaikka. Sähköpatterilämmitys. Mh. 29.500 €. 555712 Punkalaidun vapaa-ajan asunto 90 m2 Lauttakyläntie 387. 3h,k. E-tod ei vaadita. Vapaa-ajan asunto Punkalaitumenjoen varrella Haviokoskella. Sähkölämmitys sekä kaakeliuuni, takka/leivinuuni ja puuliesi. 3 745 m2:n tontilla omaa rantaviivaa n. 50 m. Pihapiirissä mm. varasto/ käymälä, kesäkeittiö ja pihasauna/ varastorakennus. Omasta kaivosta kasteluvesi, juomavesi haettavissa kunnan vesipisteestä. Mh. 49.500 €. 559036 Sastamalan kaupunki YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ILMOITUS Ilmoitus eläinsuojan ilmoituspäätöksestä Ilmoittaja: Maatalousyhtymä Arkkila, y-tunnus: 2647592-8. Yhteyshenkilö: Juho Arkkila, puh. 0400 945 553. Päätös ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisesta eläinsuojaa koskevasta ilmoituksesta Punkalaitumen kunnassa, kiinteistöllä Uusitalo 619-418-31-0, osoitteessa Lapintie 67, 31810 Oriniemi. Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella, joka on julkaistu Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan internetsivuilla 24.7.2023. Kuulutus on nähtävillä 24.7.-30.8.2023. Päätös on nähtävänä osoitteessa sastamala.fi/ymparistonsuojelu . Lisätiedot: ympäristötarkastaja p. 0400 805 432. Punkalaitumen Metsästysseura ry:n KESÄKOKOUS majalla su 13.8.2023 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen jäsentenvälinen metsästystrap kilpailu. Tervetuloa! Johtokunta RAITTINEN, puh. 0400-790 833. Tervetuloa! PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 31.7 klo 9 -15 suomalaista mustikkaa,ykkösluokan puutarhavadelmaa, pohjoisen tuoretta hillaa,erä mansikoita ja makeita herneitä. Mäenpään työväentalo Su 30.7. klo 16 Duo Juippi & Juippi, Mikko Perkoila ja Jukka Haikonen, suomenkielinen rootshenkinen americana -konsertti. Pe 4.8. Elomarkkinat. La 26.8. klo 20.00 alkaen Valma ja Viljo Goes Elonkorjuu -tanssit (Punkalaitumen naisyrittäjät ry). Ke 6.9. 11–16 Avoimet ovet: klo 14 Kaisa Kirkko-Jaakkola esittelee Sulo Uuton vanhoja valokuvia (euroopan kulttuuriperintöviikko La 16.9. Vanhan ajan iltamat (Eläkeliitto) La 23.9. klo 16 Kupletin juoni -konsertti / Jussi Asu ja Martti Heikkilä. VMK Tänään Kimpalta klo 18. Kanteenmaan Metsästysseura Kokoontuminen majalla pe 28.7. klo 18. Punkalaitumen Karjalaseura Su.6.8.klo 11.00 lähtö torilta Sakkolapäiville Lempäälään. Kohteina Vaihmalan hovi, SakkolaMuseo, Evakkopuisto ja Turkkisen lätti. Ilmoittautuneet mukaan. Punkalaitumen Kunto Yleisurheilu Lasten yleisurheilukerho jatkuu torstaisin klo 17 urheilukentällä 10.8. asti. Mukaan kerhoon kaikki 5-13-vuotiaat! Kerhossa osaavat ohjaajat.Myös torstaikilpailut jatkuvat aina kerhon jälkeen klo 18. Sarjat T/P3 T/P13. Kilpailijoille osallistumispalkinto. Ilmoittautumiset paikan päällä. Metsästysseura Haukka Kokoontuminen majalla su 30.7. klo 18.30 La 5.8. seuran juhlapeijaiset. Muistithan ilmoittautua. Sanomarastit To 3.8. Metsämaa. Opastus Metsämaan keskusta (tie 2292). Lähdöt klo 17–18.30. Ratamestarina Lluja. Oriniemen Martat Ke 2.8 omatoimiretki Sammaljoen koululle naivistinäyttelyyn, jota mainostetaan:”Nauramatta et lähde”. Lähtö torilta klo 13. Autot täyteen. Ilm. Raili 040 5346901 Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat to 27.7 klo 18 alkaen MS Haukan radalla. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11–14, ke klo 11–14 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30–15. Heinäkuussa 3.-29.7. kirppari on avoinna: tiistaisin ja perjantaisin klo 14 – 18. Keskiviikkona, torstaina ja lauantaina klo 9 – 13, sunnuntaisin ja maanantaisin suljettu. Sotilaspojat Vartiolan perinnehuoneen viimeiset avoimet ovet tältä kesältä tänään torstaina klo 11-14. Kokoelmien lisäksi vielä mahdollisuus nähdä Sulo Uuton kuvia klo 12.00. Osoite Urheilutie 1, kirkon puoleinen pääty. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16-20. Kahvio ja lättymyynti sekä torimyyjiä paikalla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Vertaisveturien vetämä Koko kansan jumppa talolla tiistaisin 17–18. Maksullinen. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Ti 1.8. klo 17–18 Koko kansan jumppa Jalasjoen NS-talon pihassa, sateella sisällä. Ke 2.8. Senioreiden kävelyja voitas-reenit ulkona klo 11.15-12.15 Vartiolan urheilukentällä. La 5.8. #ihanjokaisenaamuliikuntaa klo 10-11 Yhteiskoulun piha-alueella MLL 28.7. Puistokahvila Emmanpuistossa klo 10–12. 30.7. Kirppis Keskuskoululla klo 11-14 19.8. Lasten ja isovanhempien leiripäivä Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla klo 11–14. Punkalaitumen Metsästysseura Harjoitusammunnat Haviokoskella su 30.7. klo 16. Valvontavuorossa ryhmä Raitala Valvontaryhmä paikalle klo 15.45. Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Talkoosauna ke 2.8. klo18. Talkoot museolla tiistaisin. Kokoontuminen klo 17.30 salirivissä. Kaikki mukaan leppoisaan talkooporukkaan, Kaikille löytyy jotain puuhaa. Turun Punkalaidunseura Su 30.7. Punkalaitumen Päivänä jumalanpalveluksen jälkeen perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku kotikirkon kupeessa Menneiden Sukupolvien Muistomerkille. Iltapäivällä Punkalaitumen nimikkopäivän juhla museolla. ... Seurat toimivat jatkuu sivulta 7.