Torstaina lokakuun 3. päivänä 2 – N:o 40 – 2019 Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA SANA SINULLE Päästä ilo elämääsi Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Löydät minut myös facebookista. Rakkaamme Taina Orvokki SAARI 18.2.1937 10.9.2019 Soi kappelin kellot hiljaa yli rauhaisan kirkkomaan. Sinne saatoimme äitimme rakkaan isän rinnalle nukkumaan. Lämmöllä muistaen Markku ja Pia Anne Matti ja Johanna Marja ja Heimo Juha ja Mia lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kaikille äitiämme hoitaneille. o.s. Hakala Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Sanan ja rukouksen ilta Punkalaitumen kirkossa torstaina 8.10. klo 18.00. Mukana Reijo Telaranta. Esirukouspalvelu. Muisiikkia. Vapaa sana. TERVETULOA Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Meille niin rakas Hannu Olavi KARVONEN 21.6.1967 7.9.2019 Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa, kuin ennen voimissani te minut muistakaa. Eine ja Sami Einari ja Jenna Äiti Anu sisaret ja veljet perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Tuula Helena HELARIUTTA 24.4.1949 Punkalaitumella 10.9.2019 Huittisissa Mummua, äitiä, siskoa ja ystävää kaivaten Läheiset Vain sillä ken on vapaa, valmis lähtöön, on voimaa murtaa tottumuksen kahleet, ja kuolinhetkelläkin vielä kerran tajuta nuorin silmin uudet etäisyydet. Elämän kutsu loputon on meissä... Siis tyynny, sydän, hyvästele, lähde! (Hermann Hesse, Lasihelmipeili) Siunattu 28.9.2019 Huittisissa. Kiitokset osanotoista. To 3.10. klo 11–13 Arkilounas srk-talolla. Lounaan hinta 5€, työttömiltä 2€. Kello 13 Torstaikerho srk-talolla. To 3.10. klo 18 IkiVäki (Ilon kautta iltojen suunnitteluryhmä) Pappilassa. Tällä kertaa suunnittelemme 27.10. vietettävää Tuomasmessua, jonka aiheena on Sadonkorjuun kiitos. Tuomasmessussa on monenlaisia tehtäviä: rukousalttarien rakentamista, tervetulotoivotukset, erilaisia lukutehtäviä, kirkkokahvit, ehtoollisessa avustamista, musiikkia jne. Tervetuloa! Su 6.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Markkanen, Mäkinen. Ti 8.10. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa. Puhujana Reijo Telaranta, musiikissa vapaaehtoisia. Ti 8.10. klo 18 Tuomasmessun kuoroharjoitukset Pappilassa. Lisätiedot Sari Mäkinen p. 040-8048813. Ke 9.10. klo 18 Arki-illan vesper kirkossa. Arki-illan vesper on pieni keidas arjen keskellä. Poikkea kirkkoon kauppareissulla tai kävelylenkillä. Istahda ja huokaise. Musiikkina käytetään Taizélauluja. Vesperissä mukana Anna ja Sari. To 10.10. klo 10.30 alkaen Oriniemen Marttojen Puuropäivä srk-talolla. Su 13.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Markkanen, Sirpa Honkanen. Musiikki: To 3.10. klo 18.30 Kirkkokuoro Pappilassa, huom. paikka! Pe 4.10. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Veisataan ja vaihdetaan kuulumisia. Kuollut: Taina Orvokki Saari 82 v. 3.10. Herra sanoi Jaakobille: ”Sinun ja jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.” 1. Moos. 28:14. 4.10. ”Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikiHyväkin voi olla totta, sanoin toimittajalle, kun hän totesi, ettei Tule kotiin -hankkeen FB-sivulla ole pahaa ollenkaan. Toimittajana hän oli tottunut möyrimään ja möyhimään saadakseen jutun aikaiseksi. Hankevetäjänä minäkin olen tehnyt sitä samaa, mutta minulla on ollut tarve nostaa esiin kaikki hyvä. Olen myös huomannut, että hyvä oikeasti lisää hyvää. Hankkeen FB-sivulla on yli 800 innokasta ja aktiivista tykkääjää. Lyhyessä ajassa koottu jättiryhmä siis! Maailma on muuttunut monella tapaa ja ihmiset sen mukana. Me valitsemme kuitenkin itse jok’ikinen aamu, kannammeko synkkyyden vai ilon lippua. Veikkaan, että ilon lipun alla jaksaa pidemmälle. Ihan varmasti ainakin matka on mukavampi. Saattaapa ystäviäkin liittyä helpommin mukaan. Muutamat yksinkertaiset asiat elämässä auttavat hymyn nousemista omille kasvoille. Se, että päättää hymyillä heti, kun sängystään nousee. Ja se, että yksinäisinä hetkinä halaa itse itseään. Aivot kun eivät tiedä, kuka sinua halii. Nuo molemmat ovat ihan tutkimuksissa hyviksi koettuja keinoja. Noin toimien lisää siis yksinkertaisin keinoin onnellisuutta omaan elämäänsä. Kristittynä sitä myös tuntee kiitollisuutta jokaisesta hetkestä, jokaisesta uudesta aamusta. Mikä muu kuin aidosti tuntemasi ilo paremmin kertoisi kiitollisuudestasi? Raamatussa on kirjoitettu paljon ilosta. Onpa väitetty, että Raamattu kehottaa iloon ja riemuun peräti 800 kertaa. Meitä on myös neuvottu heittämään huolemme Herralle. Kristittynä voi luottaa siihen, että rukoukset kuullaan ja meitä autetaan. Ketään ei jätetä yksin. Kun muistutamme tästä myös lapsiamme ja lapsenlapsiamme, annamme heille suuren lahjan. Tiedon siitä, että Isä auttaa ja seuraa joka askelta silloinkin, kun vanhemmat eivät ole läsnä. Suomalainen mielenlaatumme saattaa olla hieman jäyhä ja skeptinen. Ilo tuntuu helposti teeskennellyltä, aika monia se jopa ärsyttää. Mikähän siinä ärsyttää? Sekö, ettei siihen itse pysty? Olemme myös usein skeptisiä uuden ja erilaisen edessä. Ilokin voi jollekulle olla uutta ja erilaista. Pelostako sellainen skeptisyys syntyy? Vai siitä, että joutuu ehkä itsekin muuttumaan? Kaikessa kummassa(kin) auttaa Herra. Hän tietää vastauksen ennen kuin olet ehtinyt muotoilla kysymyksesi. Älä pelkää, on neuvottu. Mennään siis rohkeasti eteenpäin. Iloitaan aidosti. Iloitaan ihan niin kuin pienet lapset, jotka ovat pakahtumaisillaan ilosta heti aamulla herätessään. Kaikki on uutta, kaikki on ihmeellistä, kaikki on mahtavaa! ”Haluan kokea, haluan oppia, haluan tietää! Ota kädestä ja näytä minulle!” Ei kadoteta sitä, minkä pieni lapsikin osaa. Ilo vie kauas, ihan perille asti. Se synnyttää paljon hyvää, yhdistää ihmisiä, lisää motivaatiota ja taatusti tulostakin. Ilo onnellistaa. Hanna-Mari Kamppikoski Hankevetäjä Tule kotiin -hanke Punkalaitumen seurakunta nä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä nyt olen sinulle luvannut.” 1. Moos. 28:15. 5.10. Nyt on Syyttäjä syösty alas, tuo, joka meidän Jumalamme edessä syytti veljiämme päivin ja öin. He voittivat hänet, Karitsan veri ja heidän todistuksensa toivat heille voiton. Ilm. 12:10–11. 6.10. Sinä olet suuri ja teet ihmetekoja, sinä yksin olet Jumala. Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan. Ps. 86:10–11. 7.10. Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. Minä saan vaeltaa Jumalan edessä, siellä missä on elämä ja valo. Ps. 56:14. 8.10. Ahdingossani minä kutsun Herraa avuksi, ja hän vastaa Päivän sanat Anna-Maijan peurakeitto Sain viime viikolla syödäkseni Anna-Maija Nevalaisen keittämää peurakeittoa. Se oli parasta, mitä olen syönyt. Maun salaisuus oli soppaan sulatetulla Koskenlaskija-juustopaketilla. En ole syönyt hirven turpasoppaa. Sanovat, että se on hyvää. Matti Roukka LAUTTAKYLÄNTIE 970, VANTTILA P. 050-3554611 KOULUTETTU HIEROJA JÄSENKORJAUS PEKKA KOIVULA minulle. Tuonelan kohdusta minä huudan apua, ja sinä, Herra, kuulet ääneni. Joona 2:3. 9.10. Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa kuin varjo. Job. 14:1–2.
Torstaina lokakuun 3. päivänä 2019 – N:o 40 – 3 Neljännes häviää Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä lokakuuta 1919 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat lokakuun 2. pnä 1969. Kanteenmaa paras metsätaidossa Kanteenmaan joukkue voitti kylien välisen metsätaitokilpailun Mäenpäässä Eskolan metsässä 23.9. Kilpailun järjesti Punkalaitumen Metsänhoitoyhdistys ja leimikon sekä 16 tehtävän metsäpolun olivat suunnitelleet metsänhoitaja Heikki Norri, metsätalousneuvoja Martti Pajamäki sekä metsänhoidonneuvojat Martti Eskola ja Antti Kaunisto. Kilpailussa oli mukana 22 metsänhoidosta kiinnostunutta miestä kolmesta eri kylästä. Henkilökohtaisessa kilpailussa sai Ur– Sisäänmurto. Wiime kuun 21-24 päiwän wälisenä aikana murtautuiwat worot neuloja Hilma Tammisen asuntoon, jossa silloin ei ollut omistaja kotona. Waras tai warkaat oliwat rikkoneet kuistin etulukon ja wäärillä awaimilla tunkeutuneet pirttiin ja kamariin, wieden sieltä willatakin ja ruokatarpeita. Wielä oli oppilas Tyyne Rantasen kirstun lukko myöskin rikottu ja tawaroita myllätty. – Lahjoitukset piirimme Suojeluskunnan suuriin arpajaisiin. Huomatuimpien woittojen luku on taasen lisääntynyt Sunniemen kartanon omistaja on nim. lahjoittanut Arpajaistoimikunnalle lehmän sekä Ph. U. Strenberg & C:o Pietarsaaresta kokonaista 10 milleä paperosseja, puoleksi Fenniaa ja Armiroa. Näinä tupakkapulan aikoina wiimeksimainitut warmaan hywin halutuita woittoja tupakoitsijoille. Samaten silmäilee moni perheenemäntä muhkeata Mansikea joka saamamme tiedon mukaan lypsää nykyään 10-12 kg. wuorokaudessa. Millainen on seuraawa pääwoitto? ho Uusi-Kouvo Punkalaitumen Kansallis-Osake-Pankin lahjoittaman kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. Punkalaitumen Säästöpankin lahjoittaman kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Kanteenmaan joukkue. Kummankin palkinnon kiertoaika on kolme vuotta, palkinnot saa omakseen henkilö ja joukkue, joka kolmen vuoden aikana saa parhaan pistemäärän. Tuloksia: henkilökohtainen kilpailu: 1) Urho Uusi-Kouvo Kanteenmaa 193 p., 2) Antti Laurila Mäenpää 193 p., 3) Isto Juhe Oriniemi 191 p., 4) Heikki Laurila Mäenpää 189 p., 5) Voitto Ollari Oriniemi 188 p., 6) Aarno Kouvo Kanteenmaa 188 p., 7) Ante Uusi-Kouvo Kanteenmaa 186 p., 8) Heikki Koivula Kanteenmaa 186 p., 9) Matti Simula Oriniemi 185 p., 10) Kauko Poutala Oriniemi 182 p. Joukkuekilpailu, (tulokseen laskettiin kolmen parhaan kilpailijan tulos): 1) Kanteenmaa 567 p., 2) Oriniemi 564 p., 3) Mäenpää 533 p. Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräys aloitettiin Punkalaitumella viime viikon torstaina. Keräys jatkuu aina lokakuun loppuun asti. Punaisen Ristin Punkalaitumen osasto toteutti Nälkäpäiväkeräyksen aloituksen tuttuun tapaan myymällä Nälkäpäivälimppuja Pourulla ja torilla. – Torstaina limppuja myytiin 270 ja lauantaina ne loppuivat suorastaan kesken, kertoo keräysvastaava Terttu Routsi. Torstain ja lauantain tempauksilla paikkakunnalta kerättiin Routsin mukaan parisentuhatta euroa Punaiselle Ristille. Keräystuotolla edistetään muun muassa puhtaan veden saantia kehitysmaissa. – Joka päivä maailmassa kuolee 33 lasta puhtaan veden puutteen vuoksi. Sen takia rakensimme torille torstaina 33 punaisen ämpärin muodostelman muistuttamaan tästä tosiasiasta, Routsi sanoo. Nälkäpäiväkeräys jatkuu koko lokakuun ja Punaisen Ristin paikallisosasto järjestää sen merkeissä Kulmakamarissa lauantaina 19.10. klo 10–13 tapahtuman, jossa myydään lettuja ja arpoja. Nälkäpäiväkeräys jatkuu lokakuun loppuun Juha Aro Jouko Rintala pysähtyi Pourun eteisessä ostamaan Nälkäpäivälimpun Anneli Lähdeniemeltä ja Marjatta Saloselta. Punaisen Ristin paikallisosasto tempaisee Nälkäpäivän hyväksi vielä 19.10. Kulmakamarissa. Polarisoituneen politiikan harhat! Yhteiskunnan ja politiikan polarisoituminen johtaa siihen, että globaaleihin haasteisiin on vaikeaa vastata faktoilla. Näin on käynyt nyt myös ilmastomuutoksen politisoinnissa. Faktoja ei haluta kuunnella ja puheet ovat sitä, että maapallo on syöksymässä kiihtyvällä vauhdilla kohti tuhoaan. Pentti Linkolaa lainatakseni mm. näin: ”Maailma syöksyy kohti tuhoaan, eikä siitä kannata keskustella”. Eli hän on itse päättänyt, ettei mikään puhe enää kannata. Väitteet voivat vahingoittaa yhteiskuntaa suuresti, kun lähdetään jakamaan yhteiskuntaa kahtia. Kansanedustaja Anna Kontulan aforismi on tässä vertailussa huippua: ”Mehän kuollaan kaikki, jos kapitalismi jatkaa tätä vauhtia. Keskeinen ilmastonmuutoksen syy on se, että kapitalismi pakottaa meidät jatkuvaan kasvuun, vaikka ekologiset rajat ovat tulleet vastaan jo ajat sitten.” Kun ilmastonmuutosta käytetään keppihevosena sosialismin edistämiselle, niin silloin vahingoitetaan vakavasti ympäristönsuojelua. Parhaat ratkaisut ympäristöongelmien voittamiseksi syntyvät vapaassa markkinataloudessa, kun yksilöt ja yritykset kilpailevat toistensa kanssa osaamisellaan ja ideoillaan. Kukaan ei voi kieltää, etteikö kansainvälinen kauppa ja yksityisyrittäminen olisi nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä pois, tehokkaammin kuin mikään muu asia maailmassa. Eduskunnan päätehtävä on lainsäädäntötehtävät ja muut tehtävät tulevat sen jälkeen. Yhteiskunnassa suurempi arvo on annettava innovaatiokehitykselle niin yrityksissä, yliopistoissa kuin tutkimuslaitoksissakin, jotka luovat jatkuvasti kestävämpää teknologiaa kilpailun seurauksena. Muun muassa kestäväkehitys on jo monen suomalaisen yrityksen ohjelmissa ensimmäisenä tulevaisuuden haasteista. YK:n ilmastokokouksessa ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunberg syyttää kovin sanoin maailman johtajia toimettomuudesta ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien romahtamisen edessä sekä tuo esiin sen, että suunnitellut päästöjen vähennykset eivät riitä. Tämä on täysin väärin, Thunberg aloitti puheensa. On helppo sanoa, että kaikki on tehty väärin. Jos katsomme historiassa hieman taaksepäin, niin löydämme useita parannuksia, jotka ovat johtaneet vähäpäästöisempään teknologiaan. Vesivoima, ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima jne., maatalouden päästöt mukaan lukien. Mitähän metsistä olisi jäljellä, jos toimisimme, kuin 200 vuotta sitten kaskeamalla metsiä paremman sadon toivossa? (Brasiliakin tulee varmaan korjaamaan tämänkin epäkohdan). He kuitenkin tuottavat sähköenergiasta 73 % vesivoimalla). Henkilöautojen kulutus on laskenut 60 vuodessa 20–30 litrasta 3–6 litraan ja laskee edelleen. Älkäämme syyttäkö esi-isiämme, kuten nyt tuntuu olevan muotia. Voimme toki palata hevosyhteiskuntaan, mutta kyllä sitten tapahtuu paljon muutakin. Hevosmiesten tietotoimiston uutisia: ”Herrat panneet sellaisen huhun liikkeelle, että...”. On kuitenkin edelleen mukava katsoa itsenäisyyspäivänä Tuntematonta, kun maamme on edelleen itsenäinen. Martti Mölsä yrittäjä, eläkeläinen Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopussa uuden, vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteensa. Sen mukaan Suomessa väestön määrä vähenee jopa dramaattisesti lukuunottamatta muutamaa kasvukeskusta. Punkalaitumella väki vähenee vuoteen 2040 mennessä neljänneksellä. Tällä hetkellä asukkaita kunnassa on 2 838 ja parinkymmenen vuoden kuluttua 2 256. Tarkkaan ottaen asukasmäärän lasku on 20,5 %. Väkimäärän lasku ei ole meille lainkaan outo ilmiö. Se on jatkunut vuosikymmeniä. Vuodesta 1865 paikkakunnan väkimäärä nousi tasaisesti aina vuoteen 1950, jolloin meitä ”laitumelaisia” oli yli 8 000. Vuoteen 1965 asti syntyvyys ylitti kuolleisuuden lukuunottamatta 1860-luvun lopun nälkävuosia ja vuotta 1918. Jopa sotien aikana syntyvyys ylitti kuolleisuuden. 1950-luvulta lähtien kelkka onkin sitten hurutellut alamäkeä. Vuosien 1955–1975 välisenä aikana pitäjästä hävisi lähes 3 000 asukasta. Viimeisen 40 vuoden aikana ollaan liki viidestä tuhannesta asukkaasta päädytty nykyiseen alle 3 000 lukemaan. Punkalaidun ei ole väestöennusteen ainoa häviäjä. Sama ongelma on likimain jokaisella maamme kunnalla rajanaapurimme mukaan lukien. Ikävää ennustetta entisestään synkentävät tämän viikon uutiset syntyvyyden jatkuvasta laskusta. Jopa Helsinki kasvattaa väkilukuaan pelkästään maahanmuutolla, ei syntyvyydellä. Samaan syssyyn puhutaan huoltosuhteen heikkenemisestä. Entistä pienempi joukko tulee jatkossa vastaamaan entistä useamman suomalaisen: lapsen, vanhuksen, työttömän, sairaan, sosiaalisesti syrjäytyneen tai maahanmuuttajan hyvinvoinnista. Kun tarkemmin ajattelee, kaikki yllä on karua kertomaa.
Torstaina lokakuun 3. päivänä 4 – N:o 40 – 2019 Turun Punkalaidun seura järjesti jo 30. kerran kotiseutuhenkisen marja-, sienija ulkoiluretken viikonvaihteessa lauantaina. Tällä kertaa retki suuntautui Kanteenmaahan ja tukikohtana oli T:mi Juhani Mielosen pihapiiri. Luonnon helmassa kotiseutuhenkiset Turun puolen ”laitumelaiset” saivat tällä kertaa nauttia komeasta syyspäivästä. Aurinko paistoi ja keli oli lämmin, eivätkä osallistujat jääneet myöskään ilman luonnonantimia. – Kolme litraa muuraimia löysin tuolta läheiseltä suolta. Enemmänkin niitä oli ollut nypittäväksi, jos aika olisi riittänyt, paljasti Jukka Saarinen. Turun Punkalaidun seuran puheenjohtaja Pekka Virtanen oli hänkin saanut ämpärin pohjansa peittoon puolukoista. – Yleensä Pekka laittaa ämpärin pohjalle sammalia ja päälle vähän marjoja, että näyttäisi täydemmältä, lohkaisi joku hyväntuulisesta joukosta. Marjaretki oli järjestyksessään 30. seuran järjestämänä. – Ensimmäinen retki tehtiin vuonna 1990. Neljä vuotta retkeilimme Turun seudulla mutta vuodesta -95 lähtien olemme tulleet joka syksy tänne kotiseudulle. Retket ovat suuntautuneet eri puolille pitäjää ja aina joukossa on joku, jolle maisemat ovat lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja, Pekka Virtanen kertoo. Marjastuksen, sienestyksen ja ulkoilun jälkeen Turun Punkalaidun seura tarjosi retkeläisille makkaraa ja kahvia. Taina Mielonen puolestaan esitteli T:mi Juhani Mielosen toimintaa ja tuotteita. Turun Punkalaidun seuralla on tällä hetkellä jäseniä 130. Lisäksi yhteisöjäseniä on kymmenen. Seura järjestää kotiseutuhenkistä toimintaa Turussa ja on monesti mukana myös vanhan kotipitäjän aktiviteeteissä. – Seuraavan kerran kokoonnumme yhteen keskiviikkona 16.10. Turussa Verkatehtaalla. Silloin pidetään Kunto-ilta, jossa käydään läpi Punkalaitumen Kunnon 90-vuotista historiaa. Tulosluetteloista ja jutuista, jotka Kohijoen Sakari on koonnut, löytyy varmasti paljon tuttuja nimiä, Pekka Virtanen tuumii. Juha Aro Muuraimiakin löytyi kotiseuturetkellä Turun Punkalaidun seuran 30. marja-, sienija ulkoiluretki suuntautui viime lauantaina Kanteenmaahan. Aurinkoisesta syyssäästä nautti viitisentoista kotiseutuseuran jäsentä. Henkilöauto ajautui rajussa ulosajossa pitkälle metsän puolelle Kanteenmaantiellä sunnuntaina aamukymmenen jälkeen. Auto oli tullut Punkalaitumen suunnasta, ajautunut ojan penkereelle, törmännyt tierumpuun ja sinkoutunut siitä kymmenisen metriä tiheään taimikkoon. Sisä-Suomen poliisin mukaan autoa kuljetti paikkakuntalainen, vuonna 1972 syntynyt mies. Poliisin tekemä huumepikatesti antoi kuljettajalle positiivisen tuloksen. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Sairasauto vei kuljettajan jatkotutkimuksiin. Huumekuski ajoi rajusti metsään Poliisi ja pelastuslaitos selvittelivät sunnuntaina Kanteenmaantiellä sattunutta rajua ulosajoa. Autoa kuljettanutta mieshenkilöä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kauniston suvun Kustaan ja Maijan jälkeläisten sukukokous pidettiin Tampereen Ahlmannin tilalla lauantaina 31.8. Suku on lähtöisin Punkalaitumen Koosanmaasta. Suvussa on viisi haaraa, ja kutsuja lähetettiin 240, joista 80 saapui paikalle. Alkuhartauden piti opettaja Leila Virtanen os. Uusimaa. Tämän jälkeen suvun nuorta polvea edustava lääketieteen tohtori Markus Räsänen piti esitelmän sydänja verisuonitaudeista. Musiikkia esittivät Siiri, Tiuku ja Julius Rokkanen Akaasta. Paikalla oli edustettuna kaikki ikäpolvet. Alli Mäkinen os. Kaunisto 92 vuotta ja Tuomas Raiko 1 vuotta, Elma Hällforsin os. Kauniston pojan poika, olivat yhtä innokkaina mukana. Elli Kauhajärvi os. Kaunisto korosti, että suvun perinnettä on vaalittava ja opetettava sitä uusille sukupolville. Teksti: Paula Kupias Kaunistojen sukukokous Kustaa ja Maija Kauniston jälkeläiset kokoontuivat sukukokoukseen Tampereella Ahlmannin tilalla.
Torstaina lokakuun 3. päivänä 2019 – N:o 40 – 5 Edellislauantaina saattoi nauttia syksyisestä säästä Punkalaitumen seurakunnan leirimajalla, missä Loimaan Seudun Sydänyhdistys ja Punkalaitumen kunta järjestivät Hyvää oloa luonnosta -tapahtuman. Vehkajärven maisema avautui aamukymmeneltä hieman tihkusateisena ja harmaana. Reippaita ulkoilijoita oli mukana päivän aloituksessa parisenkymmentä. Tapahtuma oli avoin kaikille. Luonnon sekä liikunnan terveyttä ja hyvinvointia edistäviin puoliin mukanaolijat johdatteli Mallu Saarinen. Mallu Saarinen tunnustaa olleensa aina sisäihminen. Vasta elämä Punkalaitumella on muokannut hänestä ulkoilmaihmisen. Hän on rohkaistunut vuosien kuluessa kulkemaan pimeässä pihassa ja oppinut nauttimaan vuodenaikojen vaihtelusta. Sisäliikuntaihmisestä on vuosien varrella kuoriutunut nainen, joka ohjaa nykyisin mieluummin ulkojumppaa sisäjumpan sijaan ja suunnittelee jopa järvijumpan pitämistä. – Iän myötä olen oppinut, että kuinka tärkeää on olla ulkona, kerätä luonnonantimia, nauttia vuodenaikojen värivaihteluista, kuunnella itseään ja metsän hiljaisuutta luonnossa kulkiessa, saada rauhaa ja voimaa sieltä. Luonto rentouttaa aivan eri tavalla kuin jokin muu tekeminen. Hiljaisen metsäkävelyn jälkeen on levollinen ja rauhallinen olo. Kuunnelkaa ystävät itseänne tämän päivän jälkeen, kehotti Mallu Saarinen Satu Rämö Loimaan seudun sydänyhdistyksestä ja Elina Jouppi Punkalaitumen kunnasta olivat suunnitelleet tapahtuman monipuolisen ohjelman. Satu Rämö kertoi VarsinaisSuomen Sydänpiirin ”Luontoliikuntaa sydämeen ja mieleen” -hankkeesta. Hän oli laatinut leirimajan pihapiiriin rastireitin, jonka varrella oli sydänterveyteen liittyviä kysymyksiä, ja sisällä saattoi pelata seurapelejä, lukea kirjoja ja tutustua sydänterveyttä käsittelevään materiaaliin. Jaossa oli paljon muun muassa terveellisestä ruokavaliosta kertovia esitteitä. – Terveellisen ruuan merkitystä ei voi korostaa liikaa, vaan valistusta tarvitaan edelleen. Tällä hetkellä meillä on menossa muun muassa kampanja, jolla muistutetaan siitä, että tuoreita kasviksia on saatavissa kaikkina vuodenaikoina. Päivän liikuntalajeina olivat jooga ja melonta. Osa osallistujista kipusi Nina Pajanti-Rauduksen mukana lähimetsään joogaamaan. – Metsäjooga on joogaa metsässä. Asanoilla on luontoon liittyvät nimet, ja maaston korkeuseroja ja puita käytetään hyväksi harjoittelussa. Metsässä joogatessa nautitaan luonnosta kaikilla aisteilla, se sopii meille suomalaisille. Vehkajärven rauhoittavista laineista pääsi nauttimaan Timo Raunion opastuksella. Kajakit ovat vesillä vakaita, leveäpohjaisia kulkuneuvoja, joita on hankala saada kaatumaan. Melojat pukivat päälleen asianmukaiset pelastusliivit, ja he saivat Rauniolta ohjeita, miten kajakkia ohjataan ja sen kanssa toimitaan. Kajakkiretkelle tulleet Siiri Suonpää, Henriikka Varpula ja Teuvo Suonpää kertoivat, että heillä kaikilla oli entuudestaan kokemusta melonnasta. – Melominen on hauskaa, tytöt kiteyttivät halunsa lähteä järvenselälle. Raikkaan ulkoilman lisäksi osallistujat saivat lounaaksi sydänterveellistä ruokaa: salaatteja ja broileria. Nuotiolla pääsi paistamaan lettuja jälkiruuaksi. Satu Rämö ja Elina Jouppi toivoivat, että ihmiset ottaisivat ilon irti päivästä, innostuisivat ehkä taas vähän lisää sydänterveyttä edistävästä ruokavaliosta ja rohkaistuisivat liikkumaan joko luonnossa tai ohjatussa liikunnassa joko yksin tai yhdessä. Jouppi muistutti, että liikuntaan Punkalaitumella on monipuoliset mahdollisuudet. Mukana päivän onnistumisessa oli Loimaan Seudun Sydänyhdistyksen vapaaehtoisia. Lettutaikina oli Punkalaitumen Marttojen valmistamaa. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, todetaan sananlaskussa. Punkalaitumen kirjastossa luontokuvaaja Kari Isokivijärven valokuvanäyttelyn avajaisissa upeita kuvia ryydittivät kuvaajan kertomat tarinat, jotka tekivät näyttelystä varsin elävän. Kirjastolla avattu näyttely on pitkään luontokuvausta harrastaneen Kari Isokivijärven ensimmäinen. Miehen nimi saattaa olla punkalaitumelaisille tuttu, sillä leipätyönsä hän tekee Punkalaitumella kunnanrakennusmestarina. Näyttelyssä esillä olevat lintukuvat toki antavat viitteitä siitä, että mies voisi elättää itsensä myös valokuvauksella. Luontokuvauksen pariin Isokivijärvi kertoo ajautuneensa sattumalta. – Olin Viljakkalassa timpuroimassa rantasaunaa, kun läheiseen lahteen laskeutui parisatapäinen sorsaparvi aivan yhtäkkiä. Kun katsoin taivaalle, näin siellä nuoren merikotkan. Se laskeutui minusta 50 metrin päähän, eikä minulla ollut minkäänlaista kameraa. Silloin päätin pyhästi, että tällaista ei käy enää koskaan. Isokivijärvi on luontokuvissaan keskittynyt erityisesti lintuihin. Niitä hän on kuvannut paitsi Suomessa, myös Norjassa, Bulgariassa ja Kreikassa. – Harrastusstrategiani on kuvata kaikki linnut, joita on joskus tavattu Suomessa. Näitä lajeja on 478 ja niistä minulta puuttuu kuva 182 lajista, ja nämä jäljellä olevat ovatkin sitten niitä harvinaisempia, Isokivijärvi naurahtaa. Kotimaisista linnuista Isokivijärveä kiehtoo etenkin maakotka. Niitä hän ruokkii talvisin. – Maakotka on tarkka lintu. Kuvaan niitä yleensä noin 20 metrin matkalta, koska lyhyt polttoväli tarkoittaa kuvauksessa voimaa. Haaskalle on mentävä pimeässä ja lähdettävä pimeässä, ettei kotka pääse näkemään ihmistä. Jokaisesta näyttelykuvasta Isokivijärvellä on kerrottavanaan tarina, joko kohteena olleesta linnusta tai kuvaustapahtumasta. Näitä tarinoita parikymmenpäinen avajaisyleisö sai kuunnella runsaan tunnin kestäneellä kierroksella. – Lintuharrastajien keskuudessa vinkit kulkevat nopeasti. Eräänä talviyönä lähdin ajamaan Lieksaan, kuvasin siellä hiiripöllön ja ajoin takaisin kotiin Hämeenkyröön. Jotkut kuvat olen ottanut kotoa lintulaudan ruokailijoista. Yhdestä kohteesta tulee usein otettua useampi sata kuvaa, joista pari-kolme onnistuu, Isokivijärvi kertoo. Näyttelyssä kotoista Punkalaidunta edustaa kuva tiklistä. Sen Isojärvi kuvasi nykyisen jäteaseman liepeillä. Kari Isokivijärven valokuvanäyttely on kirjastolla nähtävissä 22.10. asti. Tarinat saavat linnut lentämään raameistaan Juha Aro Kari Isokivijärvi kertoili tarinoita ottamistaan lintukuvista esikoisnäyttelyn avajaisissa kirjastolla. Näyttelyä voi käydä ihailemassa 22. lokakuuta asti. Hyvää oloa metsäjoogasta ja melonnasta Anu Koskua Tapani Berggren ja Hannu Ala-Viikari paistoivat Elina Joupin kanssa nuotiolettuja. Metsäjoogassa nautittiin kaikin aistein liikunnan tuomasta hyvästä olosta sekä luonnon äänistä ja tuoksuista.
Torstaina lokakuun 3. päivänä 6 – N:o 40 – 2019 Harrastusten tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Yhden määritelmän mukaan harrastaminen on myös itsensä toteuttamista. Mikäli sinulla on tiedossasi joku, joka on uppoutunut jopa intohimoisesti harrastukseensa, vinkkaa hänestä lehden toimitukselle. Monesti mieleisen harrastuksen pariin vetää lähipiiri. Näin kävi Daniel Anttilalle. Hän löytyi viime lauantaina Punkalaitumen Golfin kentältä valmistautumassa kauden päätöskilpailuun. – Iskä pelasi sen kavereiden kanssa ja kiinnostuin. Golf on hauska laji ja sitä on mukava pelata, Daniel sanoo. Kentän laidalla kuullun perusteella Keskuskoulun 6. luokkalaista nuorta miestä pidetään varsin lahjakkaana golffarina. – Kyllä minä jo iskän voitan mennen tullen, Daniel naurahtaa. Sivusta joku lisää: – Ja monta muuta miestä tällä kentällä! Golfia Daniel on harrastanut viitisen vuotta. Yhtenä lajin pariin kannustajana on toiminut myös mummun sisko Anneli, jonka kanssa Daniel on käynyt pelailemassa kesäisin. – Golfissa tärkeää on keskittyminen ja se, ettei palloa koita lyödä voimalla. Rentous ja tekniikka on tärkeitä, Daniel paljastaa. Kotona hän kertoo harjoittelevansa lyömällä palloja pihan perälle pystytettyyn verkkoon. Rentous ja tekniikka. Molempia tuntuu häneltä löytyvän. Tiiauspaikalta pieni pallo lähtee kauniissa kaaressa kohti yläilmoja ja laskeutuu viheriölle hyvinkin 150 metrin päähän lyöntipaikasta. – Kilpailemisen aloitin tänä kesänä ja seuraava tavoite on green cardin suorittaminen. Sitten pääsisin pelaamaan isommille kentille. Virallista tasoitusta ei vielä ole mutta se olisi ehkä 26, Daniel miettii. Urheilullisella nuorella miehellä toinen lempilaji on salibandy. Sitä hän harrastaa PunKun D1-joukkueessa. Viime lauantaina golf vei voiton liikuntahallissa meneillään olevasta harjoitusturnauksesta. Kehopositiivisuus Nykyään käytetään paljon erilaisia kiertoilmaisuja. Esimerkiksi lihava on nyt kehopositiivinen ja vanhus on ikäihminen. Minua on aikanaan koulussa haukuttu lihavaksi eli kiusattu ylipainon takia. Tosin ylipainoa minulla on vieläkin, taulukoiden mukaan yli 30 kiloa. Olisikohan aikanaan auttanut, jos minua olisi haukuttu kehopositiiviseksi eikä lihavaksi? No mene ja tiedä. Nykyään kaikille ongelmille keksitään joku uusi hieno nimi ja sitten sitä ongelmaa ei mukamas enää lainkaan olekaan. Minun tapauksessani lihavuus on siis kehopositiivisuus. Kehopositiivisuudesta huolimatta, näinä ilmastonmuutoksen aikoina, on minun mielestäni äärimmäisen vastuutonta hyväksyä, saati ihannoida ihmisiä, jotka syövät kahden edestä ja joiden kulkeminen kuluttaa tuplamäärän energiaa normipainoiseen verrattuna. Kehopositiivisuudesta johtuen minulla on jo verenpainelääkitys, josta Kela eli veronmaksajat maksavat 40 prosenttia. Polvessanikin on vikaa, joten todennäköisesti tekonivelleikkaus on lähivuosina edessä, jonka senkin veronmaksajat maksavat. Toisaalta, miksi laihduttaisin, koska kuitenkin yhteiskunta pitää minusta huolta. Nautin nyt vaan kehopositiivisuudestani! Sekä puolustaudun hoikkia fitnessfanaatikkoja vastaan tarvittaessa hokemalla, että ”paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa”. Antti Levomäki Lihava vuodesta 1976 Lähes neljä vuotta sitten Suomen Suunnistusliitto myönsi sprinttisuunnistuksen SM-kilpailut 2019 järjestettäväksi Forssaan. Kilpailua alkoivat valmistella yhteistyössä Punkalaitumen Kunto, Lounais-Hämeen Rasti ja Loimaan Jankko. Kilpailukeskus päätettiin rakentaa Forssan torille. Tästä päätöksestä alkoi pitkä suunnittelutyö ja valmistelu, joka huipentui sunnuntaina 22.9 reilun 1800 kilpailijan mittelöön. Aamun pieni pakkanen ja auringonpaiste tarjosivat hienot lähtökohdat päivälle. Ensimmäisiä talkoolaisia kerääntyi kisa-aamuna Forssan keskustaan viiden aikaan ja vähitellen lisää eri toimipisteisiin ryhmänjohtajien kanssa sovittuina aikoina. Kilpailunjohtajana toimi PunKun Markus Salo. Muutenkin Kunnosta oli mukana reilu määrä talkoolaisia mm. lähtöpaikalla, tulospalvelussa, maastovalvojina, letunpaistajina ja -myyjinä, makkaranpaistajina, tulostaulun ylläpitäjinä, lähetteinä, antidoping-päivystäjinä ja järjestyksenvalvojina. Tästä avusta suuri kiitos Kunnon muillekin jaostoille ja talkoisiin osallistuneille! Aamupäivällä juostiin karsintakilpailut ja iltapäivällä finaalit. Jokainen kilpailija pääsi tekemään kaksi suoritusta, koska A-finaalien lisäksi muita finaaleja järjestettiin niin monta, kuin kilpailijamäärä kussakin sarjassa vaati. Naisten pääsarjan Suomen mestarina palkittiin SK Pohjantähden Sofia Haajanen, sekunnin erolla sastamalalaislähtöiseen MS Parman Maija Sianojaan. Miesten mestariksi puolestaan suunnisti Kalevan Rastin Miika Kirmula, joka aiemmin kesällä ankkuroi Suomen miehet viestin MM-hopealle Norjassa. Punkalaitumelainen Tampereen Pyrintöä edustava Anttoni MäkiLaurila sijoittui hienosti yhdeksänneksi H14-sarjassa, jossa oli 59 kilpailijaa. Järjestävän seuran suunnistajathan eivät sääntöjen mukaan saa osallistua kilpailuun. Ratamestariryhmän laatimat radat keräsivät kilpailijoilta runsaasti kiitosta ja kehuja sekä suoraan järjestäjille että some-maailmaan. Lisäksi on kiitelty muita järjestelyjä ja kilpailukeskusta. Kilpailujen välissä esiintynyt ABGB laittoi monen lantion keinumaan torilla. Näin järjestäjien näkökulmasta katsoen kisat olivat vaivannäön arvoiset. Teksti: Kunnon suunnistajat Metsästysseura Haukan pyssymiestittelistä kilpailtiin 19.9. Vuoden 2019 pyssymieheksi ampui Jouni Kaunisto 347 pisteellä. Kisassa ammuttiin haulikolla metsästysammunta ja metsästystrap sekä kiväärillä hirvi 4+6 ja kymmenen juoksua. Lajivoittajat olivat Juha Toivonen metsästysammunnassa 22 osumalla, Antti Mäkelä molemmissa hirviammunnoissa pisteillä 97 ja 92 sekä Pekka Seppä metsästystrapissa 23 osumalla. Peuranvasan kaato-oikeuden arvonnassa voittivat Veikko Ruohonen ja Isto Juhe. Tulokset: 1. Jouni Kaunisto 347, 2. Juha Toivonen 316, 3. Matti Tapioharju 314, 4. Pekka Seppä 312, 5. Antti Mäkelä 305, 6. Ilpo Kuljuntausta 285, 7. Riku Koivu 280, 8. Henri Prihti 278, 9. Jussi Ahvenus 150, 10. Isto Juhe 94, 11. Veikko Ruohonen 86. Jouni Kaunistosta Haukan pyssymies SM-sprinttiä PunKun malliin Anttoni Mäki-Laurila 331 ja Roosa Hämäläinen 122 Forssan SMsprintin finaalissa. Kuva: Ari Ilola. Itsensä toteuttajia Keskittymistä, rentoutta ja tekniikkaa Juha Aro Rento svingi singauttaa pallon ilmojen teille. Daniel Anttila on harrastanut golfia viisi vuotta. Punkalaitumen Golfin kentällä jopa aikuiset miehet ovat nuoren lupauksen kanssa ”helisemässä”. Seuraava tavoite on green cardin suorittaminen ja sitä kautta isommat pelikentät.
Torstaina lokakuun 3. päivänä 2019 – N:o 40 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2019 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 0800 9 6675 (ark. klo 6-11. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. Päiväjakelu: P. 02-7674256. Perusjakelu p. 02 7674256. ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2019: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Kilttikankainen brexit Allekirjoittanut osallistui edellisviikolla Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen opintomatkalle Skotlantiin. Sattuneesta syystä matkan keskeisiä teemoja olivat brexit ja Skotlannin itsenäistymispyrkimykset. Runsaat kolme vuorokautta historiallisessa Edinburghin kaupungissa tarjosikin joitain näkymiä aiheisiin. Viisasten kiveä ei löydetty, vaikka Tylypahka ja Viistokuja päästiinkin kuvaamaan J.K. Rowlingin luoman Harry Potterin hengessä. Melkoinen velho taidettaisiinkin tarvita, mikäli jotain tolkkua brexitiin tai Skotlannin itsenäistymiseen saisi muodostettua. * * * Skotlanti yhdistyi Englannin kanssa vuonna 1707. Sitä aiemmin maat kävivät vuosisatojen kuluessa useita sotia alueen hallinnasta. Britit vetivät lopulta pidemmän korren mutta Skotlannilla on tälläkin hetkellä varsin laaja itsehallinto. Niinpä esimerkiksi yleiset jokamiehenoikeudet maassa ovat suomalaisittain vertailukelpoisia, toisin kuin emämaassa Englannissa. Kuten arvata saattaa, myös Skotlannissa asuu niitä, jotka kokevat maan itsenäistymisen tavoiteltavaksi asiaksi. Pragmaatikot tosin nostavat esiin sen tosiasian, että Skotlannin itsenäistyminen synnyttäisi useita hankalasti ratkottavia asioita, kuten jäsenyyden EU:ssa, oman maanpuolustuksen ja Englannin maahan sijoittamat ydinaseet ensi alkuun mainittuna. Maan talouselämässä itsenäistymispyrkimykset eivät saaneet matkan aikana tavattujen vaikuttajien tukea. – Olin aiemmin itsenäisyyttä ajavan SNP:n jäsen. Nyt vanhempana ja viisaampana en kannata itsenäisyyttä. Se ei olisi hyvä asia talouden kannalta, kuvaili Euroopan toiseksi suurimmassa eläkerahastossa Aberdeen Standart Investmentsissa rahoitusjohtajana työskentelevä Harry S. Nimmo. Nimmo toimii Suomen kunniakonsulina Edinburghissa, Glasgowssa ja Aberdeenissä. Suomen täyttäessä sata vuotta hän tarjosi omakustanteisesti itsenäisyyspäivän vastaanoton yli parille sadalle suomalaiselle ja Suomen ystävälle. Kunniakonsuli nosti esiin myös historiallisen perspektiivin Englannin ja Skotlannin kohtalonyhteyteen. – Me olemme kuitenkin sotineet samalla puolelle pari maailmansotaakin. Itsenäisyyden kannattajien ja vastustajien jakautuminen lähes 50/50 on sekin hankala. EU-jäsenyyden säilyttäminen sen sijaan oli Nimmon toiveissa. Hänen mielestään Skotlanti on kansainvälisempi maa EU:n jäsenenä ja pienenä valtiona muutenkin haluaisi olla mukana suuremmassa yhteisössä. Nimmon tapaamiseen suomalaisväriä toi se, että hänen ”oikeana kätenään” tilaisuudessa hääräili senior directorin tittelillä Åsa Norrie. Vanhempi väki saattaa tuntea hänet paremmin nimellä Åsa Lövdahl. Hän voitti Miss Suomi -tittelin vuonna 1989. Medianäkökulmaa teemoihin toi Skotlantilaisen sanomalehtiyhdistyksen johtajan John McLellanin tapaaminen. Hän on toiminut muun muassa The Scotsman -lehden päätoimittajana, paikallisen julkisen sanan neuvoston jäsenenä ja Skotlantilaisen konservatiivipuolueen mediajohtajana. McLellan toimii tällä hetkellä myös Edinburghin kaupunginvaltuustossa ja opettaa yliopistossa. McLellan kertoi tapaamisessa muun muassa, että brittien yleisradioyhtiö BBC maksaa Skotlannissa joka vuosi sadan paikallislehtitoimittajan palkan. McLellan ei hänkään kannattanut maan itsenäistymistä, ja jotenkin vastauksista oli luettavissa, että myös BBC käyttää ”äänivaltaansa” asiassa juuri paikallislehtien taloudellisen avun kautta. * * * Entäpä sitten suomalaisten ajatukset? Heitäkin asuu Skotlannissa verrattain runsaasti. Parina päivänä ryhmää Edinburghin ja Skotlannin saloihin oli opastamassa Linda Perttula. Hän on asunut Edinburghissa viitisentoista vuotta, opiskellut taloushistoriaa arvostetussa Edinburghin yliopistossa ja toimii nykyisin yrittäjänä ja matkaoppaana järjestäen monenlaista toimintaa myös suomalaismatkustajille. Lindan ensimmäinen kysymys brexitiin liittyen oli: – Saako kirota? Brexitin toteutuminen aiheuttaisi hänen mielestään monia hankaluuksia Skotlannissa asuville ulkomaalaisille. Vaikka Skotlannin aluehallinnon nykyinen pääministeri Nicolas Sturgeon lähetti ulkomaalaisille oman kirjeensä, jossa toivotti heidät tervetulleiksi pysymään Skotlannissa, saattaa brexit karkottaa maasta ulkomaalaisia. Paluu Suomeen brexitin toteutuessa oli myös yksi Lindan vaihtoehdoista. * * * Skotlanti ja Edinburgh satunnaisen matkailijan näkökulmasta olivat näkemisen arvoisia. Niin maalla kuin sen pääkaupungillakin on takanaan mittava historia. Jääkauden jälkeensä jättämällä tuliperäisellä kukkulalla seisoo Edinburghin linna, jonka vanhimmat osat ovat 1100-luvulta. Sekä vanha että uusi kaupunki henkivät historiaa ja kulttuuria, jotka ovat tavalliselle turistille kävelymatkan päässä. Skotlantilaiset ovat myös ylpeitä historiastaan ja mikseivät myös maansa nykypäivästä. He eivät pidä kynttiläänsä vakan alla mutta samalla osaavat suhtautua itseensä myös huumorilla. Kansallisjuomastaan viskistä he ovat erityisen ylpeitä. Irlantilaiset tai amerikkalaiset tislaamotuotokset ovat heidän mielestään kuravettä, johon suhtaudutaan liki inholla. Suomesta käsin Skotlanti ja Edinburgh ovat helposti tavoitettavissa. Finnairin lento kesti noin kaksi ja puoli tuntia. Skotlantilaisten kanssa suomalaisturisti voi kokea myös tiettyä samanhenkisyyttä. Jopa olemukseltaan kasvonpiirteitä myöden skotit tuovat mieleen pohjoismaalaisen, jos heitä vertaa vaikkapa emämaan Englannin asukkaisiin. Kaikenkaikkiaan Skotlanti ja Edinburgh ovat tutustumisen arvoisia matkakohteita. –JA George Heriot’s School kohoaa korkealla mäellä Edinburghin vanhassa kaupungissa. Sitä pidetään Harry Potter -kirjojen Tylypahkan esikuvana. Kirjailija J.K. Rowling mittaili Edinburghin katuja ja istui kahviloissa kirjasarjan ensimmäistä osaa työstäessään. Aberdeen Standart Investments on Euroopan suurimpia eläkevakuuttajia. Sen rahoitusjohtaja Harry S. Nimmo toimii Suomen kunniakonsulina Edinburghissa. Skotlannilla ei ole omaa armeijaa mutta vanhat sotilasperinteet näkyvät ja säkkipilli kuuluu.
Torstaina lokakuun 3. päivänä 8 – N:o 40 – 2019 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Kestotilaus 43 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 20 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Punkalaitumen Golf ry:n la 19.10.2019 klo 12.00 klubilla. Johtokunta klo 11.00. Tervetuloa! SYYSKOKOUS HALUTAAN VUOKRATA OMAKOTITALO Punkalaitumelta. Puh. 045-638 8075 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Erikoistarjous MYYMÄLÄ avoinna ma-to klo 6-12 pe klo 6-17 TERVETULOA Minna Ruponen esittelee ja Tiina Kankaanpää tarjoaa juotavaa. -sisustuskutsuille ti 8.10. klo 18 SPR:n Kulmakamarille. Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) KOKOUSKUTSU Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen SYYSKOKOUS pidetään ma 14.10.2019 klo 14.00 Palvelukeskus Pakarilla, Iso-Jaakkolantie 26, Punkalaidun. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n syyskokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Mukana Punkalaitumen Osuuspankin edustaja kertomassa mobiilimaksamisesta. OP tarjoaa kahvit. Punkalaitumella 3.10.2019 Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen hallitus Väderstad-muokkauskoneiden työnäytös tiistaina 8.10. klo 10-14 Jani Häkkisen pellolla Murronharjuntie 69, Punkalaidun. Esillä Väderstad-muokkaimia ja John Deere -traktoreita. Tarjolla kahvia ja makkaraa! Tervetuloa! Järjestää Punkalaitumen Maamiesseura ja Hankkija RAITTINEN, puh. 0400-790 833. Tervetuloa! PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 7.10. klo 9-16 Hyvälaatuista hiekkamaan PERUNAA. Lajikkeet: Fontana, Afra, Nicola, Challenger ja Annabelle. Makeaa LOBO-OMENAA. Erä Etelä-Pohjanmaan PUOLUKKAA. Siivouspalvelu Sari Ylösmäki on lopettanut. Kiitos kaikille asiakkaille kuluneista vuosista. Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Kokoontuminen ma 7.10. klo 13 Huittisten srk-keskuksessa. Pohjoisseudun Toimintayhdistys Naisten sähly on maanantaisin klo 19–20.30 Vaparilla (Oriniementie 25) ja voit tulla mukaan toimintaan milloin vain. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 9.10 klo 18 Esitelmä Mikko Salioja, Jessica. Ke 16.10. klo 18 aurinkoja tuulienergiasta, Jessica. Punainen Risti Omaishoitajat: Kokoontuminen Pakarilla ma 7.10. klo 13. Anni laulattaa, kahvitellaan ja jutellaan. Kulmakamari: Ke 9.10. klo 13 Heikin perinnepiiri. Jutellaan vanhoista sattumuksista ja ihmetarinoista. Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulu kirjaston alakerrassa maanantaisin ja torstaisin 7.10.– 28.11. klo 18–19. Punkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen Pietarinvirastossa pe 4.10. klo 19. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 4.10. klo 16 Tarinatupa Kulmakamarissa. Ma 7.10. klo 16 Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa Ma 14.10.klo 14 Syyskokous ja kerho Pakarilla. Osuuspankki kertomassa mobiilimaksamisesta. Kutsut: La 5.10. klo 14–17 Suodeniemen yhdistys Kaikki Tanssimaan Suodeniemen Urheilutalolla, Röyskäntie 6. Mukana Tauno Honkala team. Su 6.10. klo 14 Euran yhdistys kutsuu juhlistamaan 45 vuoden toimintaa Euran seurakuntakeskukseen, Sorkkistentie 3, mukana Eliksiirikuoro. Ke 23.10. klo 11.30 alkaen Vammalan Eläkkeensaajat kutsuvat Iloseen Iltapäivään Vammalan Seuratalolle, Marttilankatu 35. Mukana Soitinyhtye Satakielet. Teatteri: Ke 30.10. klo 13 Piirin musikaali Porissa My Fair Lady. Kysy paikkoja. Tulevat matkat: Ti 5.–6.11. Kaamosristeily. Tietoa löydät myös kotisivuilta tarkemmin: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. 4H-sarka Liikuntakerho (1–6 lk) Pohjoisseudulla ke 18.30–19.30, 4H-kerho (1–6 lk) Pohjoisseudulla to 18–19. Keskustan 4H-kerho (1–3 lk) Eskariluokassa to 16–17, Keskustan 4Hkerho (4–6 lk) Yrittäjätalolla klo 17.30–18.30. Nurkka 36 ke ja pe klo 13–15. Nuorten nurkka ke ja pe klo 15–19. Punkalaitumen Latu ja Polku Avantouinti Kivirannassa perjantaisin. Sauna lämmin klo 17–20. Jalasjoen Nuorisoseura La 5.10. klo 9–13 paperinkeräys/syystori. Kahvio, hernekeittoa. Haemme paperit tarvittaessa kotoa, tied. 040–547 0515. MLL Su 6.10. ei perhepeuhulaa. Perhekahvila tiistaisin klo 10–12 Toimintanurkassa, torin laidalla. Seurat toimivat KUUSIAIDAN LEIKKUUTA Puh. 0440 729 258/Mäkinen Kattoja julkisivuremontit sekä uudisrakentaminen vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla. +358400714708 rakennukset@jovira.net Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen, kotimaisen maaja metsätalouden merkityksestä kertova liite. Mitä kaikkea meillä tuotetaan? Lue Omasta maastaliitteemme, niin tiedät. Ilmestyy torstaina 10.10.!