Uutisja ilmoituslehti Torstaina joulukuun 3. päivänä N:o 49 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 7. 9.12. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET Palvelusta TO LA! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 3.6.12. Iso sämpylä 5 kpl (5,58) 3 35 ps 79 ps 1 99 kg 2 00 2 kpl 2 29 pkt Dronningholm Tähtitorttumarmeladi 280-300 g (3,33-3,57/kg) Myllyn Paras Torttutaikina 1 kg 1 89 ps Risella Puuroriisi 1 kg PALVELUSTA 8 90 kg SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. MUISTA VARATA JOULUKINKKU! SU 6.12. AVOINNA 11-19 29 95 kg Porsaan palapaisti 39 95 kg VOIMASSA PE-SU HoviRuoka Lihapiirakka 4x100g (3,75/kg) 3 00 2 pkt 2 89 pkt Popsi Isoviitonen 900 g (3,21(kg) 9 95 kg 9 95 kg PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA Pirkka Porkkana 1 kg 1 29 ps 2 99 kpl Pirkka Mantelilastu 100g (17,50/kg) HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI Naudan jauheliha vähärasvainen 39 95 kg SUOMI Naudan sisäfileepihvit takuumureat Naudan sisäfilee kokonaisena, takuumurea SUOMI SUOMI Naudan ulkofilee palana, takuumurea 19 95 kg SUOMI Saarioisten Kaalikääryleet 9 95 kg 12 95 kg Porsaan lehtipihvi 5 99 kg Silakkafilee tuore ERÄ SUOMI 8 95 kg Porsaan suikaleliha SUOMI PALVELUSTA Kivikylän Kinkkurulla makurasvalla n. 2 kg ERÄ Kirjolohenmäti tuore SUOMI Siikafilee tuore, ruodoton ERÄ SUOMI 26 95 kg ERÄ NORJA Lohimedaljonki tuore,ruodoton 17 95 kg 5 99 kg ERÄ KALATORILTA Kirjolohi kokonainen, raj. 2 kalaa/talous SUOMI 10 00 4 pkt Kulta Katriina jauhetut kahvit 450-500g (5,00-5,56/kg) raj.1 erä/talous. Ei erikoissekoitukset. Pirkka Joululaatikot 350 g (5,11/kg) 1 79 rs PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 1 80 2 prk Satamaito Kuohukerma 2 dl, myös lakton (4,50/l) 1 09 prk Vip Glögi 1 l ERÄ 10 90 kpl Trube Voileipäkakut 400-500 g (21,80-27,25/kg) ERÄ Fazer Sininen maitosuklaalevy 200 g (10,00/kg) 10 00 5 kpl 4 50 2 kpl Pirkka Hautakynttilä 90h sadesuojalla (2,25/kpl) Saarioinen Keitot 280-300g sekä Maksa-, makaronija perunasoselaatikot 350-400 g (4,17-5,95/kg) raj. 2 erää/talous PLUSSAKORTILLA 5 00 3 rs PLUSSAKORTILLA 4 50 2 kpl Pirkka Ohuen ohut saunapalvikinkku 250 g (9,00/kg) 1 00 2 rs Pirkka Kirsikkatomaatti 250 g (2,00/kg) ESPANJA/MAROKKO PLUSSAKORTILLA 3 20 2 kpl Pirkka Foliovuoat kansineen kolme eri kokoa 3 40 pkt PLUSSAKORTILLA Fazer Konvehdit 270-350 g (10,43-13,52/kg) 10 95 3 rs Pirkka Pieni öljykynttilä 45 h 5-pack Panda Juhlapöydänkonvehti 3x300 g (11,06/kg) 9 95 3-pack Valio Eila-kotijuusto 250 g (11,96/kg) SUOMI Pirkka Lanttu ja punajuuri 1 kg Omena SUOMI 5 00 2 ps Sunsweet Luumu kivetön 200 g (12,50/kg) PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA K-Menu Sekahedelmät 250 g (8,00/kg) 4 00 2 ps 3 50 2 ps PLUSSAKORTILLA 3 50 2 kpl Sun-maid Rusina 200 g (8,75/kg) PLUSSAKORTILLA SUOMI SUOMI Pirkka Graavi-tai kylmäsavukirjolohifilee viipale 150 g (23,33/kg) PLUSSAKORTILLA 7 00 2 pkt Matti Koivula on vaeltanut paljon ulkomailla. Korona-aikaan kiipeily luonnistuu myös kotikonnuilla, kuten vaikkapa Pietarinaukion telineillä. Kiipeilyä ja kansanhuveja Avaa jälleen tuore paikallislehti. Saat kuulla esimerkiksi Vanttilassa asustavan Matti Koivulan huikeista huiputuksista, miehen vaelluksista ja vuorikiipeilyistä muun muassa Itävallassa. Kerromme myös joulunavauksesta, joka toteutui tänäkin vuonna. Osallistujia kiiteltiin ahkerasta maskien käytöstä. Miten voi talous kunnassamme? Siitä kertoo kunnanjohtaja Tuija Ojala uutissivullamme. On lehdessämme poliisinkin kertomaa, eikä niin mukavasta aiheesta. Susitilanteesta sanomme sanasen tai pari useammankin asiantuntijan kanssa keskusteltuamme. Ja siitä kolmijalkaisesta harmaahännästä, siitäkin tiedämme. Ja kohta tiedät sinäkin. Koronatilanne on pahentunut koko Pirkanmaalla. Nyt peräänkuulutetaan sitä paikkakunnallemme ominaista talkoohenkeä. Yhdessä me siitä pääsemme. Sitkeydellä ja sinnikkyydellä. Ohjeita noudattaen.
Torstaina joulukuun 3. päivänä – N:o 49 – 2020 2 3.12. Tallatuilta teiltäkin he löytävät ravintonsa, paljas kalliorinne on heille laidunmaa. Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano, ei heitä ahdista heille eikä auringon polte, sillä heitä ohjaa heidän armahtajansa, joka vie heidät lähteiden ääreen. Jes. 49:9–10. 4.12. ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” Ilm. 2:20. 5.12. Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. 1. Moos. 1:1, 10. 6.12. Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: ”Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” Matt. 20:25– 28. 7.12. Jumala Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi, katso meitä! Ps. 80:15. 8.12. Ota hoitoosi tämä viiniköynnös, taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten, lapsi, jolle sinä olet antanut voiman. Ps. 80:15–16. 9.12. Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen! Ps. 122:1. 2. Adventtisunnuntai Adventista jouluun kaikuu meille vakavana muistutus Herran tulosta. Kaikki julistaa meille: ”Katso sinun Kuninkaasi tulee!” Sinun Kuninkaasi tuli sinun luoksesi jo pyhässä kasteessa. Uudestisyntymisessä hän otti sinut valtakuntaansa kansalaiseksi. Hän teki kanssasi iankaikkisen liiton. Yhä uudestaan hän tuli luoksesi, kun kuulit tai luit Jumalan sanaa. Hän tuli luoksesi ehtoollisen sakramentissa antaen sinulle syntien anteeksiantamuksen todellisessa ruumiissaan ja veressään. Jeesus on pelastuksen tuoja ja avun antaja. Hänessä on syntien anteeksiantamus, vanhurskaus, rauha ja ilo. Ihmisen Poika ei tullut maailmaan ainoastaan syntymällä tallin seimeen, vaan Hän palaa myös kirkkaudessa. ”Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.” Silloin ei enää kysytä: ”Kuka Hän on?” Meidän tulee olla raittiit odottaessamme. Meidän tulee muistaa se, mikä on uskon perustus. Uskon perustukseksi kelpaavat Jumalan Sana ja sen lupaukset. Jumalan lupausten täyttyminen toteutui Jeesuksessa. Hänessä tulivat Jumalan valtakunnan voimat maan päälle. Keskellä pimeyttä, keskellä kysymyksiä, surun ja kuoleman keskelläkin Kristus on läsnä, ja se riittää. Hän on tässä adventin ajassamme ja odotuksessamme. Hän synnyttää uskon, rohkaisee rakkauteen ja pitää yllä elämän vastoinkäymisten keskellä toivoa. Tule, Herra Jeesus sydämeni Herraksi ja anna kaikki syntini anteeksi. Jeesus siunaa perheidemme joulu. Synny Jeesus joulunlapsi sydämiimme ja lahjoita rauhasi ja ilosi. Poista pelko sydämistämme. Varjele meidät terveinä tänä korona-aikana! Aamen. Diakonissa Jaana Pyykkö Punkalaitumen seurakunta Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 2. pnä joulukuuta 1910 Päivän sanat SANA SINULLE Kuninkaasi tulee kunniassa Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Rakkaamme Leena Hellevi MARTTILA 24.5.1931 Urjala 27.11.2020 Punkalaidun Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen, sairaan, kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan, tähtien taa, luokse Jumalan Kaikkivaltiaan. Rakkaudella muistaen Aila Altti ja Sini Atte ja Noora Heli Otto-Ville, Satu ja Vilho Anne ja Tapio Juuso, Tiina, Ahto ja Urho Kaisa, Jaakko ja Oula Anna ja Elli Jaakko Sukulaiset ja ystävät Koronarajoitusten kiristymisen johdosta rakkaamme siunataan Punkalaitumen kirkossa 12.12.2020 klo 11 vain omaisten läsnä ollessa. o.s. Mäkelä o.s. Kaskela Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 LAUTTAKYLÄNTIE 970, VANTTILA P. 050-3554611 KOULUTETTU HIEROJA JÄSENKORJAUS PEKKA KOIVULA Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Jumalanpalvelus toimitetaan ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Se striimataan suorana lähetyksenä, Facebook Punkalaitumen seurakunta, ja siitä jää tallenne noin viikoksi. Sorsa, Mäkinen. Musiikki: To 10.12. klo 19 Joulukonsertti: Maksetut Viulut. Joulukonserttia voi seurata suorana lähetyksenä, Facebook Punkalaitumen seurakunta. Konsertti järjestetään ilman läsnä olevaa yleisöä. Su 13.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut. Tänä vuonna lauletaan verkossa. Tallenne julkaistaan sekä Facebookissa että YouTubessa 13.12 n. klo 18. Mukana ovat Leena Nikkanen, Irina Kaukinen, Tapio Kananoja sekä Sari Mäkinen. Diakoniatyö: Diakoniatyö kerää tänä vuonna hyvin säilyviä elintarvikkeita jouluiloksi moneen kotiin. Voit tuoda jouluisen lahjoituksesi työntekijöille, diakoniatoimistoon tai virastoon. Tuotteet jaetaan joulun alla tarvitseville. Vallitsevan tilanteen johdosta toteutamme adventtija jouluajan tilaisuuksia perinteisistä tavoista poiketen. Jumalanpalvelukset toimitetaan tällä hetkellä ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Jumalanpalveluksia voi seurata Facebooksivulta Punkalaitumen seurakunta sekä suorana että tallenteena jälkikäteen noin kahden viikon ajan. Kokoava toiminta on tauolla. Ajantasaiset tiedot löydät seurakunnan internetsivuilta www. punkalaitumenseurakunta.fi. Seurakunnan sosiaalisen median kanaville tuotetaan joulukuussa paljon jouluniloa! Kannattaa siis seurata Punkalaitumen seurakunnan Facebookja Instagram -sivustoja. Vaikka tämä aika on erikoinen, joulun ydin ei häviä mihinkään. Kristus, Vapahtajamme, syntyy maailmaan! Meillekin sanotaan: ”Älä pelkää”. Rakkaamme Arja-Riitta Orvokki HAARALA 27.5.1943 Punkalaidun 19.10.2020 Tampere Oli sulla sydän niin lämmin, hellä oli siellä paikka meille jokaiselle mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit meitä aina muistit ja huolta kannoit. Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Rakkaudella suvun vanhinta kaivaten Martti, Juha, Timo, Mika, Risto, Jukka, Hannu ja Tuomo perheineen Me muistamme katseesi kirkkahan, me muistamme hymysi hyvän. Jätit meille sä muiston niin valoisan, niin kauniin, rakkaan ja syvän. Lämmöllä ja kaipauksella muistaen Ystävät Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa Punkalaitumen kirkossa 21.11.2020. Lämmin kiitos osanotosta. o.s. Kaskela 14,90 €! Koko joulukuun mahtavat Orionin 9 € tarjoukset, nyt keräilypassi täyteen ja palkinto heti meiltä mukaan! Nyt tossut tai keula kohti apteekkia! Osallistu arvontaan! 12.12. arvomme jättipehmot ja muumimukeja! Ma-pe 9-17, la 9-14 p. 010 235 1250 7.-12.12. ”VEROT POIS” ja “2 yhden hinnalla” KAIKKI lääkkeettömät, NORMAALIHINTAISET tuotteet 24% alennuksella ja tuote-eriä 2 yhden hinnalla! (niin kauan kuin tavaraa riittää, ei koske reseptitai itsehoitolääkkeitä eikä perusvoidepumppuja, tarjouksia ei voi yhdistää) – Joutuiwat kiinni. Wanttilan osuuskaupan warkaat jotka syksyllä yrittiwät kauppaan murtautua, on saatu kiinni ja kertowat he kuuluwansa warasjoukkueeseen, joka käsittää yli kuusikymmentä miestä ja neljä kuormahewosta.Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta
Torstaina joulukuun 3. päivänä 2020 – N:o 49 – 3 DI, MSc, kirjaston johtaja emerita Arja-Riitta Haarala kuoli 19. lokakuuta Tampereella. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Punkalaitumella 27. toukokuuta 1943. Haaralan vanhemmat olivat yrittäjiä, joilla oli sahan ja myllyn lisäksi myös kylän puhelinkeskus hoidettavanaan. Lapsuuden kodissa hän oppi tarttumaan monenlaiseen työhön, omaksui työn kehittämisen merkityksen ja arvostavan asiakaspalveluasenteen. Perheessä oli viisi tytärtä, joista Arja-Riitta oli nuorin ja ainoa, joka suoritti ylioppilasja korkeakoulututkinnon. Arja-Riitta oli kuollessaan viimeinen sisarussarjasta. Sisarten pojat ja heidän perheensä olivat hänelle tärkeitä. Päästyään ylioppilaaksi Tyrvään yhteislyseosta 1962 Haarala aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistui diplomi-insinööriksi 1972 Kemian osastolta pääaineena epäorgaaninen kemia. Ollessaan assistenttina ja tutkimusapulaisena TKK:lla hän suoritti Informaatiopalvelukurssin 1973. Vuodesta 1973 vuoteen 1983 Haarala oli Teknillisen korkeakoulun kirjastossa informaatiopalvelun suunnittelijana, tehtäväalueena selektiivinen tiedonjakelu (STJ-palvelu) ja tietokantojen käyttö. Vuosina 1977-1978 Haarala opiskeli Lontoon yliopistossa. Vuonna 1978 hän suoritti Master of Science, Information Science -tutkinnon. Haaralan ohjaajana oli professori Brian C. Vickery, joka oli kemisti ja yksi aikansa informaatiotieteen kehittäjistä ja guruista. Vuosina 1983-2011 Haarala toimi kirjaston johtajana Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hänen johtaja-aikanaan koko kirjastomaailmassa tapahtui huima kehitys tietotekniikan hyödyntämisessä. Haarala toimi proaktiivisesti TTKK:n kirjaston digitalisoinnissa. Kirjasto oli ensimmäisten joukossa korvaamassa manuaalikortistot integroidun kirjastojärjestelmän asiakaspäätteillä. 1990-luvulla myös viitetietokannat tulivat asiakkaiden itsepalvelukäyttöön, mikä muutti merkittävästi esimerkiksi informaatikkojen työnkuvia. Arja-Riitta Haaralan kanta oli, että tekniikan ja sopimusten salliessa asiakkaiden tuli saada käyttää itsenäisesti kaikkia kirjastolle hankittuja tietokantoja. Hän oli muutosjohtaja, joka korosti koulutuksen tärkeyttä. Haarala oli hyvin IT-orientoitunut. Kun TTKK:n laskentakeskus vuonna 1996 lakkautettiin ja organisoitiin uudelleen, kirjasto sai vastuun opiskelijoiden IT-palveluista. Hänen aikana opiskelijoiden käytössä olevien atk-luokkien määrä kasvoi, laitekanta uusittiin säännöllisin väliajoin ja ohjelmistotarjonta vakioitiin. Johtajana Haarala oli tavoitteellinen uusien toimintatapojen etsijä, joka korosti priorisoinnin merkitystä ja jolla oli kyky havaita heikkoja signaaleja. Hänelle oli kunnia-asia, että kirjastolle osoitetut resurssit käytettiin viisaasti ja vastuullisesti eikä määrärahoja ylitetty. Hän korosti kirjaston roolia tiedeyhteisössä, ja hän oli sitoutunut oman korkeakoulun tavoitteisiin. Hänellä oli tunnustettu asema Tampereen teknillisen yliopiston johdon silmissä. Siitä yhtenä osoituksen oli hänen nimittäminen yliopiston uuden palkkausjärjestelmän (YPJ) arviointiryhmään. Ansiokkaasta toiminnastaan kirjastoja tietopalvelumaailmassa Haaralalle myönnettiin 1993 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Arja-Riitta Haarala oli positiivinen, valoisa ja todella innostunut kirjastoja tietopalvelualasta erityisesti tiedonhakuja kirjastopalvelujen kehittämistä. Hän oli aktiivinen kirjoittaja alan julkaisuissa ja kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Viimeisimpänä luottamustoimena ennen eläkkeelle jäämistä Arja-Riitta Haarala toimi Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtajana. Kansainvälinen yhteistyö oli Haaralalle tärkeä. TTY:n kirjastolla oli hänen aikana tiivis yhteistyö Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa. Haarala oli aktiivisesti mukana kvtoiminnassa, muun muassa Nordinfossa, FID:ssa, IATUL:ssa ja IFLA:ssa. Kirjasto oli jäsenenä mm. VTLS, Paralog (TRIP) ja Voyager käyttäjäryhmissä sekä IATUL:ssa. Haarala kuului useihin kemian, tekniikan ja kirjastoja tietopalvelualan seuroihin. Suomen tieteelliseen kirjastoseuraan hän liittyi vuonna 1972, toimi jäsenlehti Signumin päätoimittaja 1980-1982, vuonna 1996 oli perustamassa tekijänoikeustyöryhmää ja toimi seuran puheenjohtajana 1997-2000. STKS kutsui Arja-Riitta Haaralan seuran kunniajäseneksi. Arja-Riitta Haarala oli oopperan ystävä. Toinen rakas harrastus oli käsityöt. Vuosikymmenien ajan Haaralan kesään kuuluivat Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivät ja Sastamala Gregoriana. Jäätyään eläkkeelle 2011 Haarala seurasi aktiivisesti korkeakoulukirjastojen kehittymistä ja päivän politiikkaa. Soile Harjala, projektipäällikkö Tampereen yliopisto Kaija Jääskeläinen, palvelupäällikkö emerita Tampereen teknillinen yliopisto Sinikka Luokkanen, tietopalvelupäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Mauno Sillanpää Mauno Sillanpää kuoli 23. lokakuuta 85-vuotiaana. Hän oli syntynyt 22.8.1935. Vaikka Mauno on fyysisesti poissa keskuudestamme, silti muistot Maunosta pysyvät mielessämme pitkään. Maunon poismeno jätti minun sydämeeni ison kolon, jota on vaikea tai mahdoton täyttää. Joka toinen viikko soittelimme usean vuoden ajan toisillemme ja pohdimme mm. Laitumen Sanomien kirjoituksia. Sain Maunolta paljon lisätietoa sillä Maunolla oli hyvä muisti. Oli asia mistä kylästä hyvänsä aina hän tiesi vastauksen henkilöja uutisasioihin, kun häneltä kyselin. Mauno tykkäsi maanviljelyksestä. Kun Saima ja Vilho myivät tilan Maunolle, oli tila silloin noin kymmenen hehtaaria, nyt 40 hehtaaria. Mauno oli synnynnäinen isäntä. On vaikea kuvitella, että tilaa olisi isännöinyt joku muu. Hän tykkäsi olla metsässä isänsä tapaan ja kaataa säästelevästi tukkija massapuita. Myös vapaa-aikanaan hän käveli ja ihaili metsän puita. Kun sairaus vei Maunolta voimia, Mauno ei malttanut olla silloinkaan pois metsästä. Mauno ajoi perämetsään, istui pitkät tovit kannolla, kuunteli lintujen laulua ja katseli kuinka pienriista kulki hänen vierestään. Useasti Mauno pyysi minuakin, että mennään vähän kävelemään metsään. Kerran sanoin, että olis kiva juoda täällä kahvit. Kuinka ollakkaan, kun seuraavan kerran olimme metsässä niin Mauno avasi auton takaluukun ja otti sieltä kahvikassin ja sanoi, että nyt, Ilpo, juodaan kahvit. Soittaessani Maunolle, että olisin tulossa yöksi hänen luokseen, ehdotin aina että saunottaisiin ja pyydettäisiin myös Tuomo mukaan. Ne saunareissut olivat ihania ja mieleenpainuvia. Mauno ei koskaan pistänyt minun ehdotuksia vastaan. Vähän nuorempana kun kävin Laitumella tuomassa joulun tervehdyksiä, tulin Hankurista oikotietä Kaunistoon, ensimmäinen kukka oli aina Kaunistoon Kertulle ja Tuomolle. Pyysin Kertulta illaksi riisipuuroa ja rusinasoppaa. Tuomolle sanoin, että tule sinäkin Maunolle saunaan, sen jälkeen tulemme Kaunistoon syömään pikkujoulupuuroa. Kerttu ei ikinä pistänyt hanttiin, sillä me kaikki nautimme yhteisestä puuroillasta. Nyt vain kaiholla ikävöiden muistelemme niitä hauskoja pikkujoulupuuroiltoja Kauniston salissa. Kiitos Mauno monista vuosista! Tuplaserkkusi Ilpo Talonen VAINAJIA Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä joulukuuta 1920 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat joulukuun 3. pnä 1970. Itsestään selvä itsenäisyytemme Kello 11.00 sanajumalanpalvelus Punkalaitumen kirkossa toimitetaan voimassa olevien rajoitusten vuoksi ilman läsnä olevaa seurakuntaa. 6.12.2020 Jumalanpalvelusta voi seurata sekä suorana että tallenteena jälkikäteen Facebook-sivulta Punkalaitumen seurakunta. Rajoitusten vuoksi muita juhlallisuuksia ei tänä vuonna vietetä. Hyvää itsenäisyyspäivää! ITSENÄISYYSPÄIVÄ PUNKALAITUMELLA Punkalaitumen kunta Punkalaitumen seurakunta Veteraanijärjestöt VAINAJIA Arja-Riitta Haarala Kunnanhallituksen päätöksiä Punkalaitumen kunnanhallitus päätti kokouksessaan pyytää rakennuslautakunnalta lausunnon siitä, tulisiko kunnan laatia oma asuntotuotanto-ohjelma. Lain mukaan tällainen ohjelma tulee olla kaikissa yli 10.000 asukkaan kunnissa. Päätettiin esittää asuntohallituksen kunnalle myöntämä asuntomäärärahakiintiö 50.400 markKirkkowaltuuston kokouksessa torstaina w.k. 25 pnä käsikaa käytettäväksi kokonaan kunnallisen vuokratalon rakentamiseen. Samalla pyydetään kokonaiskiintiötä ylitettäväksi 440.000 markalla. Summaan sisältyy mm. Asunto Oy Punkahakan 250.000 markan anomus kaksikerroksisen asuintalon rakentamiseksi. teltäwänä oli werrattain runsaasti seurakunnallisia kysymyksiä. Esitettiin kirkon isännöitsijän laatima seurakunnallinen talousarwio tulewalle wuodelle. Se erinäisin lisäyksin, jotka johtuiwat pääasiallisista myönnetyistä kalliinajan korotuksista, wahwistettiin. Walmistuswaliokunta käsitellessään kanttorin käytettäwänä olewan asunnon korjausta esitti mainitun rakennuksen korjauksen ja laiton siirrettäwäksi siksi, kunnes lainsäädännön kautta on tullut määräys, millainen asunto seurakunnan on kanttorillensa laitettawa. Kun kuitenkin oli tiedossa, että kanttorin asunto on nykyisin aiwan rappiotilassa sekä kaipaa ainakin muutamat muurit pikaista korjausta, niin päätettiin jo ennen tämän asunnon ylläpitoa warten waratusta rahastosta myöntää wiisituhatta markkaa etulainana -Meistä useimmille itsenäisyys on niin itsestään selvä, ettei sitä tule kummemmin edes mietittyä. Paitsi itsenäisyyspäivänä. Kotimaamme täyttää sunnuntaina 103 vuotta. Meistä useimmilla ei ole paljoakaan ymmärrystä siitä, miten valtavan suuri itsenäisyyden hinta aikoinaan oli. Se vaati sekä verta että kyyneliä, useita uhreja. Joku vertasi koronataistelua sodankäyntiin. Kesällä 100 vuotta Punkalaitumella täyttänyt Eino Vilkkinen oli syntymäpäivähaastattelussaan eri mieltä. Hän ei yhtäläisyyttä näe. Mutta hän näki aikoinaan sodassa taistellessaan paljon muuta. Ja ainut, mitä hän silloin toivoi, oli rauha. Saamme elää erilaista elämää kuin 103 vuotta sitten. Tänä vuonna korona on kutsumattomana vieraana kaikkialla, mutta se on vain käymässä. Meistä jokaisesta riippuu, miten pitkään. Opetellaan olemaan rauhassa. Unohdetaan edes tänä vuonna joulustressi. Muistellaan itsenäisyyspäivänä sitä rauhaa, mikä meille on annettu. Ja pidetään se jouluun asti, ja sen yli. Ollaan sitkeitä ja sinnikkäitä. Meillä on useita esikuvia, jotka aikoinaan näyttivät mallia. Rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille lukijoillemme! ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 24 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava
Torstaina joulukuun 3. päivänä – N:o 49 – 2020 4 Vasta piikkimatto pysäytti poliisia paenneen rattijuopon. Rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta epäillään noin kolmikymppistä ulkopaikkakuntalaista naista, jonka pitkä hurjastelu päättyi vasta poliisin asettamaan piikkimattoon maanantaiiltana Pärnanmaantiellä Punkalaitumella. – Huumetesti näytti positiivista amfetamiinille. Kuljettaja ajoi VT2:lla yli 100 kilometriä tunnissa päätyen Punkalaitumelle, ja lopulta Navettakankaalla piikkimattoon. Takaa-ajo työllisti neljä poliisipartiota, kertoo rikoskomisario Antti Leppilahti. Jätteenpoltto kuuluu jätehuoltoyhtiöille. Jos jätteitä näkee kuitenkin poltettavan, on hyvä soittaa virkavalta paikalle. – Jätteenpoltosta on tehokkainta ilmoittaa virka-ajan ulkopuolella poliisille. Virka-aikana myös meille ympäristönsuojeluun ja toki jälkikäteenkin on hyvä ilmoittaa myös meille, vaikka poltto ei enää käynnissä olisikaan, kertoo ympäristötarkastaja Heidi Leppinen Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalveluista. Jätteen polttaminen on Leppisen mukaan kiellettyä. LoimiHämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien, joihin siis Punkalaidunkin kuuluu, jätehuoltomääräykset sanovat asiasta näin: ”Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä (esimerkiksi sivutuotelain mukainen polttolupa) eikä polttavia käymälöitä. Taajama-alueiden ulkopuolella saa satunnaisesti polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia. Myös maaja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä, sekä käsittelemätöntä puujätettä saa satunnaisesti polttaa. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa vain käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Paperia, pahvia ja kartonkia saa käyttää vain vähäisissä määrin sytykkeenä. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, savusta, noesta, liasta, pölystä, hajusta tai muista vastaavista vaikutuksista, eikä terveyshaittaa.” Unohda roihut Joulun aikaan ja vuoden vaihtuessa, innostuu moni roihujen sytyttämisestä. – Omatekoiset roihut olisivat vaarallisen jätteen polttamista, eikä sitä tietenkään saa määräysten ja jätelain mukaan tehdä. Jätelaissa jätteen polttaminen menee jätelain alle, jonka mukaan jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteen polttamisesta voidaan tuomita ympäristön turmelemisesta tai ympäristörikkomuksesta sakkoon tai jopa vankeuteen. Nykyinen jätelaki on tullut voimaan vuonna 2012, mutta jätteen polttaminen on ollut kiellettyä jo vuonna 1993 säädetyssä jätelaissa. Muista vuoden vaihtuessa Vuodenvaihteessa Leppinen muistuttaa perinteisistä, tärkeistä asioista. – Jäteasioissa kannattaa vuodenvaihteessa muistaa, ettei kinkun rasvaa saa laittaa viemäriin. Jos ilotulitteita käyttää, täytyy niiden roskat kerätä pois luonnosta. Loimi-Hämeen jätehuolto on kerännyt sivuilleen hyvän muistilistan joulun jätehuollosta. Joulusiivousta tehdessä täytyy muistaa, että kierrätyspisteille ei saa viedä mitään niille kuulumatonta. Isommat kuormat kuuluvat jäteasemalle. Sellainen Punkalaitumellakin toimii. Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen seurakunta kerää tänä jouluna hyvin säilyviä elintarvikkeita iloksi paikkakunnan koteihin. Jouluisen lahjoituksen ottavat vastaan seurakunnan työntekijät, diakoniatoimisto tai kirkkoherranvirasto. Tuotteet jaetaan tarvitseville joulun alla. – Lahjoiksi sopivat hyvin säilyvät, jouluiset elintarvikkeet, kuten esimerkiksi kahvi, tee, kaakao, keksit, suklaa, riisit, jauhot, säilykkeet, kuivahedelmät, mehut, glögi, luettelee vs. kirkkoherra Leena Sorsa, joka kertoo diakoniatyön jakavan tuotteet koteihin. Lahjat on toimitettava seurakuntaan 17.12. mennessä. Joulukeräys käynnissä Kunnanhallituksessa puitiin maanantaina muun muassa koulun kohtaloa. Ari Prihti esitti maanantaisessa kunnanhallituksen kokouksessa, että uuteen kouluun muuton jälkeen tyhjäksi jääneelle yhteiskoulu-lukiolle annettaisiin yksi vuosi lisäaikaa ja että työryhmä jatkaisi työtä uuden käyttötarkoituksen etsimiseksi. Marja Wakkala kannatti Prihtin esitystä. Nimenhuutoäänestyksessä Sirkka Madekivi, Antti Peltomäki, Sanna Salioja, Sami Uutto ja Linda Lähdeniemi kannattivat koulun purkua. Prihti ja Wakkala Prihtin esitystä. Kunnanhallituksen päätöksellä koulu siis puretaan. Ari Prihti jätti eriävän mielipiteen. Hänen mukaansa vanhalle koululle tulisi antaa vuosi lisäaikaa uuden käyttötarkoituksen mahdollistamiseksi. Jo työtä tehnyt työryhmä olisi hänen mukaansa oikea taho tätä valmistelemaan. Prihti myös muistutti, että kunnalla on runsaasti vanhoja, tyhjiä kiinteistöjä, joita on vaikea myydä, etenkin jos kiinteistöistä ei ole myynti-ilmoituksia. Kiinteistöt on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan myymään, ja ellei myynti onnistu, puretaan kiinteistö, Prihti sanoi kokouksessa. Edullisempaa ruohonleikkuuta Marja Wakkala esitti, että Vartiolan porakaivoon ja ruohonleikkuriin sekä puiden vaihtoon varatut määrärahat, 57 500 euroa, poistetaan investoinneista. Ari Prihti esitti, että Vartiolan ruoholeikkuriin varataan 15 000 euroa ja hankitaan laite, jota pystytään käyttämään myös muualla. Esityksessä summa on 25 000 euroa. Antti Peltomäki ja Marja Wakkala kannattivat Prihtin esitystä. Marja Wakkala peruutti aikaisemman esityksensä. Jälleen äänestettiin ja Prihti sai esityksellään taakseen Madekiven, Prihtin, Peltomäen, Saliojan, Uutton, Wakkalan, Lähdeniemen. Ruohonleikkuriin varataan siis 15 000 euroa. Kunnanhallituksessa oli esillä myös kuntalaisaloite Yrittäjänkujan ja Kaapinkoskentien välisen kevyen liikenteen väylän muuttamisesta ajoneuvoliikenteelle. Destialta pyydetty kustannusarvio oli noin 20 000 euroa, lisäksi tulisi vielä kaavamuutoksen 7 300 euroa sekä mahdolliset muut kulut. Kunnanhallitus ei kuntalaisaloitteelle lämmennyt. Kunnan alueen joukkoliikenteessä otetaan vuoden alusta käyttöön uusi kuukausilipputuote, Punkalaidun-lippu, jonka hinta on 65 euroa kuukaudessa. Matkahuolto hoitaa uuden lipun myynnin. Kuntavaalit mielessä Kokokouksessa valittiin ensi vuoden kuntavaaleja varten vaalilautakunnan puheenjohtajaksi Eeva Ylinen, varapuheenjohtajaksi Terttu Routsi sekä jäseniksi Hilkka Välläri, Markku Paija, Mauri Multanen. Varajäseniksi valittiin Matti Seppä, Virpi Hongisto, Pasi Siukola, Pirkko Rantanen ja Jaana Ekilä. Vaalitoimikuntaan tulivat valituiksi puheenjohtajaksi Pekka Karppanen, varapuheenjohtajaksi Marju Pihlajamaa, jäseneksi Terttu Routsi sekä varajäseniksi Ritva Koivula, Ari Poutala ja Mari Oras. Kunnanhallituksessa äänestysilta Hanna-Mari Kamppikoski Jätteenpoltto kielletty Takaa-ajo Pärnanmaassa Punkalaitumella on tällä hetkellä asukkaita 2 828. Veroprosentti pysyy yhä 22 prosentissa. Kunnanjohtaja Tuija Ojala pohtii kunnan talouden muita tärkeitä lukuja. – Punkalaitumen kunnan talousarvio vuodelle 2021 on 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 talousarvio oli sekin alijäämäinen, mutta odotettavissa on kuitenkin huomattavasti ennakoitua parempi tulos tilinpäätökseen 2020, kertoo kunnanjohtaja Tuija Ojala. Korona-toimenpiteet parantavat valtionosuuskompensaatioiden muodossa vuoden 2020 tulosennustetta ja toistaiseksi on valmiustilasta koitunut kustannussäästöjä muun muassa terveydenhuollon kustannuksista, kun ihmiset ovat siirtäneet hoitotoimenpiteitä tuonnemmaksi. Siirrot todennäköisesti realisoituvat kustannuksiksi vasta ensi vuonna. Investointimenoja talousarvioon sisältyy 1,2 miljoonaa, josta vesihuoltolaitoksen osuus on 0,9 miljoonaa. Vesihuollon investointilistan suurin kohde on Kanteenmaan vedenottamon avoaltailla toteutetun hidastussuodatusprosessin saneeraaminen painesuodatuslaitokseksi ja Jokirannan jäteveden runkolinjan saneeraaminen välillä Kanteenmaantie–Paloasemanpumppaamo. Punkalaitumen kunta on Ojalan mukaan viime vuodet tehokkaasti hoitanut korjausvelkaansa ja rakentanut kuntaan sekä uuden puurakenteisen päiväkodin sekä yläkoulu-lukiorakennuksen. – Suurimmat investointipaineet on purettu ja toisaalta lähes velattoman kunnan lainamääräkin on kasvanut noin 3 002 euroon asukkaalta eli noin 8,5 miljoonaan. Velkamäärä on kuitenkin edelleen noin 300 euroa matalammalla tasolla asukasta kohti kuin kunnissa keskimäärin. Palveluista Toiminnallinen painopiste kunnalla on palvelujen sisällön kehittämisessä. Uusi päiväkoti tarjoaa hoivan kolmelle lapsiryhmälle ja vuorohoitoa iltaisin ja viikonloppuisin, lisäksi on tarjolla myös perhepäivähoitoa. Vasta muutaman kuukauden käytössä olleen yläkoulu-lukiorakennuksen henkilökunta kehittelee uuteen ympäristöön soveltuvia toimintatapoja ja käytänteitä. Koronarajoitteetkin edellyttävät sekä henkilöstöltä että asiakkailta venymistä ja uuden oppimista. Punkalaitumella on panostettu oppilashuoltoon ja kunnassa on oma koulukuraattori. Lukio on mukana valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa ja lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Lukio on perinteisesti menestynyt hyvin lukioiden välisessä vertailussa. Hyvinvointiohjaaja kehittää palveluita kunnan hyvinvointiohjelman mukaisesti. Uusi nuorisoohjaaja kehittää lasten ja nuorten osallistumisen kulttuuria ja etsivä nuorisotyö tavoittaa palveluiden ulkopuoliset nuoret tehokkaasti. Kunnan nuorisovaltuusto on valtakunnallisesti arvostettu ja ottaa aktiivisesti kantaa nuoria koskeviin päätöksiin. – Sosiaalija terveyspalvelut tuotetaan yhdessä järjestämisvastuullisen Sastamalan kaupungin kanssa. Punkalaitumella toimivan palvelutalo Pakarin yhteydessä olevaan Saimikotiin on perustettu yhteisöllisen ryhmäasumisen yksikkö, jonka asukkaiksi valitaan henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea asumisessa, mutta eivät tarvitse vielä tehostetun palveluasumisen tasoista palvelua. Pirkanmaan työllisyyskokeiluun osallistutaan yhdessä Sastamalan kanssa. Kokeilun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista. Punkalaitumen kunnan omistamista toimitiloista 43 prosenttia on tyhjää ja tyhjenevää tilaa. – Punkalaitumen kunta on edelleen taloudellisesti vahva. Kattamattomia alijäämiä ei ole, vaan edellisten tilikausien ylija alijäämien erotus on 3,2 miljoonaa ylijäämäinen. Kunnan investointipaineet purettu, velkamäärä muita kuntia matalampi Pirkanmaan liiton ylimmän päättäjän, 61-jäsenisen maakuntavaltuuston kokouksessa keskustan ryhmä vaati, että liitto selvittää maakunnan energiaturvetuotannon toimialan tilanteen ja muutosmahdollisuudet sekä rahoituskelpoisuuden oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja muista tähän tarkoitukseen varatuista avustuslähteistä. Ryhmän mukaan on tärkeää, että rahoitus kohdistuu myös Länsija EteläSuomeen. Punkalaidunta maakuntavaltuustossa edustaa Outi UusiKouvo, varajäsenenään Sanna Salioja. Turveasiasta aloite
Torstaina joulukuun 3. päivänä 2020 – N:o 49 – 5 Punkalaitumen joulunavaus pidettiin Pietarinaukiolla viime sunnuntaina. Punkalaitumen Naisyrittäjien järjestämä tilaisuus toi joulumielen jokaiselle. Työpajan valmistama havupukki vartioi yleisöä jo kolmatta vuotta tutulla paikalla aukion kulmalla. Pietarinaukiolle mahtuu väkeä, ja yleisö pystyikin hienosti pitämään turvavälejä. Yleisön maskiprosentti taisi olla täysi sata, sillä torstaina somessa levisi Seija Mahlamäki-Kultasen aloite Punkalaitumen olemisesta ”valtakunnan maskihyvis”. Punkalaitumen apteekkari Anna Nurmi otti ideasta oitis kopin ja lahjoitti ilmaiset maskit joulunavaukseen. Yrittäjänaiset jakoivatkin tulijoille maskeja, joten melkoisella varmuudella punkalaitumelaiset ovat valtakunnan maskihyviksiä. Joulurauhan julistus murteella Joulunavauksen aluksi vanhustentaloilta Pietarinaukiolle saapui lyhtykulkue. Tilaisuuden juontanut Tiina Loponen iloitsi siitä, että paikalla oli myyjiä torikojuineen. Onhan joulunaika yksi yrittäjien tärkeimmistä sesongeista. Pietarinaukiolta saattoikin ostaa leivonnaisia, kutunjuustoja, saippuaa, nahkakintaita ja -laukkuja, joulukoristeita, puuroa, kalentereita, joululehtiä, kirjoja. Tarjolla oli kaikkea mukavaa joulupukin pussiin. Talalalaissyntyinen runoilija Jukka Saarinen julisti Punkalaitumelle joulurauhan Punkalaitumen murteella kirjoittamallaan julistuksella, jonka oikeamurteellisuuden on tarkastanut punkalaitumelaissyntyinen Suomen kielen emeritusprofessori Aimo Hakanen. Saarinen visioi tulevaisuuden tapahtumaksi paikkakunnalle ”Pimmeetä perjantaita” ja siihen liittyvää valoviikkoa. Saarisen polulle joulunavauksessa valoa toi Anssi Kivelän takoma taideteos: Laitumen lyhty. Tilaisuuteen Punkalaitumen seurakunnan tervehdyksen toi pastori Petri Paasikallio. Hänen lähtölaskennallaan syttyivät kadun jouluvalot. Punkalaitumen kunnan puheenvuoron käytti kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi. – Tämän vuoden joulua varjostaa huoli koronapandemiasta. Mietimme, miten viettää joulua? Vietämmekö sitä perinteisesti suurena sukujuhlana vai ydinperheen kesken, pienissä ryhmissä? Eniten huolestuttavat he, jotka kattavat jouluaterian vain yhdelle, itselleen. Huoli heistä ja heidän yksinäisyydestään on nyt todellinen, pohti Linda Lähdeniemi. Lähdeniemi kantoi huolta myös yrittäjien toimeentulosta. Hän totesi, että joulukaupalla on suuri taloudellinen merkitys yrittäjien vuosiansioissa, ja pandemiatilanteen paheneminen pakottaa kiristämään rajoituksia vilkkaimpana kaupankäyntiajankohtana. Yhdessä kuitenkin jaksamme ja selviämme tästäkin, ja uskon siihen, että pääsemme kokoontumaan vielä yhteen rajoituksitta. Toivotan omasta ja Punkalaitumen kunnan puolesta kimmeltävää ja positiivista joulunaikaa kaikille! toivotti Linda Lähdeniemi. Runsaasti ohjelmaa Joulunavauksessa esiintyi joululauluja laulanut Punkalaitumen Mieskuoro. Tanssikoulu Tanssin Tahdin nuoret tanssijat esittivät tanssin ”Unelmissa voi vaikka lentää”. Mallu Saarinen ohjasi Joulumuorin kanssa yleisöä liikuttaneen jumpan. Varhaiskasvatuksen lapset oli haastettu piirrustuskilpailuun ja sen palkinnot jaettiin voittajille. Lasten piirustukset arvosteli naisyrittäjien ja Punkalaitumen Yrittäjien raati. Jouluisin kasvomaski -kilpailun voitti Heidi Kuparinen. Ja ehtihän se kaikkein kaivatuinkin henkilö lopulta paikalle. Joulupukki saapui Pietarinaukiolle hevoskyydillä. Hän pahoitteli matkan kestämistä, sillä loistavat rekikelit ovat matkalla loppuneet ja rekikin saanut pyörät alleen. Lapsia ei odotus haitannut lainkaan, vaan he ottivat Joulupukin riemulla vastaan. Onnistunutta yhteistyötä Punkalaitumen Reserviläiset paistoivat Naisyrittäjien lahjoittamia makkaroita, joita kaikki saivat nauttia ilmaiseksi ja Kahvila-ravintola Jessica tarjoilu kuumaa glögiä ja pipareita jälkiruoaksi. Metsässtysseura Haukka tarjosi lapsille isot suklaajoulupukit. Laitumen Pallo järjesti arpajaiset. Lapsien oli mahdollisuus päästä ratsastamaan tai hevoskärryajelulle. Merja Mahlamäki hevosineen toteutti hevosajelun. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys myi joulupuuroa. Punkalaitumen Rotaryklubi lahjoitti varhaiskasvatuksen lapsille joulukalenterit. Rotaryt ohjasivat myös liikennettä ja huolehtivat turvaväleistä. Myös Punkalaitumen kunta oli mukana järjestelyissä. Järjestelyiden päävastuun kantanut Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistyksen hallitus oli tyytyväinen eri tahojen kanssa hyvin sujuneeseen yhteistyöhön, sekä tapahtuman onnistumiseen. Arvonta Kultaseppämestari Mika Tarkkasen kaulakoruvihreä, serie Z nr 50 Punkalaitumen apteekin tuotepakettikeltainen, serie G nr 1 Kuntosali Kenkätehdas Gymin kk-korttivihreä, serie Z nr 44 Laitumen Pallon pipovalkopunaraita, serie A, nr 64 Metsästysseura Haukan riistasäilykkeitäkeltainen, serie G nr 55 Neste Myllyniemet kokohaalarivalkovihreäraita, serie Y nr 48 Lounaskahvila Mokoma lounas kahdellevihreä, serie Z nr 5 Onnettarena toimi LaPan junnu Fanny Vähä-Jaakkola. Palkinnot voi lunastaa oikeaa arvan kantaosaa vastaan Punkalaitumen Sanomien toimituksesta. Anu Koskua Joulunavaus sai yleisön liikkeelle Joulupukki ja muori saapuivat joulunavaukseen hevoskyydillä. Hurma-hevonen ja Merja Mahlamäki luotsasivat joulupukin Pietarinaukiolle. Joulupukki sai monta kirjettä, sillä postilaatikon luukku kolahteli tiuhaan. Tanssikoulu Tanssin Tahdin tyttöjen rytmikkään esityksen nimi oli ”Unelmissa voi vaikka lentää.” –
Torstaina joulukuun 3. päivänä – N:o 49 – 2020 6 Punkalaitumen Vanttilassa asuu vaeltaja. Eikä vain paikkakunnan metsissä samoileva, vaan ulkomaita myöten upeissa maisemissa vaeltanut mies. – Pääsääntöisesti liikun reissuissani kävellen. Vuoristo-oppaan avulla tehdyissä nousuissa voi toisinaan puhua vuorikiipeilystäkin, ainakin vaikeimmissa paikoissa. Kun nousee vuoren laelle, kutsutaan sitä huiputukseksi. Termillä on tosin suomen kielessä myös toinen merkitys, naurahtaa 70-vuotias Matti Koivula. Ensimmäisellä vaelluksellaan 1990-luvun puolivälissä Koivula päätyi matkatoimiston kuvastoon Itävallan Söll taustanaan. – Siitä se lähti ja koukutti oitis. Huiputukset tulivat kuvaan mukaan kokemuksen karttuessa. Korkeat paikat jostain kummasta syystä itseäni viehättävät. Mahtavat maisemat saavat tuntemaan kuin vaeltaisi keskellä satukirjaa. Vaeltaessa ei tarvitse huolehtia muusta kuin sen päivän reitistä, varusteista, eväistä ja aikataulusta. Muut arkiset huolet väistyvät. Palkitsevinta harrastuksessa on Koivulan mukaan se, kun on tavoittanut vaikean kohteen. Kun huomaa pystyneensä siihen. Palkitsevaa on myös havainto oman kunnon noususta. – Haastavinta on päivän aikataulusta huolehtiminen. Ajan kulkua ei voi arvioida pelkästään käveltyjen kilometrien perusteella, sillä merkittävin vaikutus on noustavilla vertikaalisilla metreillä. Jyrkät tai kapeat väylät saattavat olla joskus haastavia, etenkin, jos alapuolella on kovasti jyrkkä rinne. Reissuissa oppii Jo 25 vaellusmatkaa on miehellä takana. Viime kesän sovittu matka jouduttiin koronan vuoksi perumaan. – Tahtina on ollut yksi vaellusmatka joka vuosi. Omalla kohdallani kantapään kautta oppiminen tapahtui heti ensimmäisellä omin nokkineni tekemälläni vaelluksella. Tein lähes kaikki virheet, mitä ajatella saattaa. Hellepäivä, ei riittävästi juomaa, eväänä vain pieni juustonpala, lenkkarit jalassa, oikaisuyrityksiä jyrkällä rinteellä mutkittelevalla polulla, ei aurinkovoidetta. Ja, mitähän kaikkea muuta ehtikään tapahtua. Oppi meni kerralla perille, sen verran hankalaa oli. Treenaaminen vaelluksille käy hyvin kotimaassakin. Koivula harrastaa pitkähköjä kävelylenkkejä sauvojen kanssa ja ilman, pyöräilyä, hiihtoa ja metsätöitä sekä muuta hyötyliikuntaa. – Nykyisin useille paikkakunnille on rakennettu kuntoportaita, Vartiolassakin sellaiset on. Voin kuvitella niiden matkivan tehokkaasti jyrkkien rinteiden nousemista ja laskeutumista. Toki esimerkiksi vaihteleva metsämaasto valmentaa hyvin myös. Vaarat vaanivat Vaaran paikkoja vaelluksilla ovat jyrkät rinteet ja kapeat väylät, eli kohdat, joissa on putoamisvaara. Sateen ja tuulen yhdistelmä on vaarallinen, ukkossade erityisesti. Jäätikötkin, jos jään päälle on satanut railot peittävä lumikerros. – Paksulle jäätikölle ei pidä lähteä muuten kuin turvaköyteen kytkettynä. Silloin opas on paikallaan. Myös vuolaita, tulvivia puroja pitää joskus ylittää. Silloin on ainakin kastumisen vaara. Kun alppikylä sijaitsee laaksossa, vaikkapa 1 900 metrin korkeudessa, ollaan Punkalaitumen vinkkelistä katsottuna jo melko tavalla vuorilla. Omilla reissuillani olen pääsääntöisesti pitänyt tukikohtana korkealla sijaitsevaa alppikylää, ja tehnyt sieltä päivän retkiä ympäröiville vuorille. Muutamia kertoja Koivula on yöpynyt ylhäällä vuorilla sijaitsevissa alppimajoissa. Korkein yöpymispaikka on sijainnut noin 3 400 metrissä. – Vuosien varrella olen huomannut, että uni tulee huonosti, jos petipaikka sijaitsee 3 000 metrissä tai korkeammalla. Se lienee ohuen ilman vaikutusta. Riemu ja helpotus ovat päällimmäiset tuntemukset, kun on huipulla. Hiukan epäuskoakin tietysti tuntee, jos on ollut erityisen haastava reitti. Oman itsensä voittamisesta siinä taitaa olla eniten kysymys. Palkinto on jaossa heti: upeat maisemat, lumihuippuisia vuoria silmän kantamattomiin. Toki onnistunut vaelluspäivä ilman ainuttakaan huiputusta on palkitsevaa, kuten myös tavallista vaativammasta reitistä selviytyminen. Itävalta on suosittu vaellusmaa. Poluilla on harvoin yksinään. – Yleensä vaeltajia näkee sekä edessään että takanaan. Myös suurempia ryhmiä on liikkeellä. Yksinäiseksi siellä ei itseään tunne. Rahaakin kuluu Maallikon korvaan itävaltalaiset huiputukset kuulostavat hintavilta. Miten on matkabudjetin laita? – Rahaa tarvitaan vähemmän kuin äkkiseltään luulisi. Lentoliput kannattaa hankkia hyvissä ajoin, kuten tarvittaessa myös vuokra-auto. Yöpymisen aamiaisella saa 25–40 eurolla yhdelle. Ravintolaruoka on kohtuuhintaista. Kymmenen päivän omatoimimatka sisältäen lennot, auton, asumisen ja ruokailut, maksaa noin tuhat euroa henkilöltä, jos matkassa on vähintään kaksi henkilöä. Koivula on tehnyt pääsääntöisesti omatoimimatkoja, mutta matkatoimistoillakin on kesäisin hyviä vaelluskohteita. – Tätä nykyä olen eläkeläinen. Maaja metsätöitä on yhä tehtävänä. Ennen eläköitymistä olin kuutamoviljelijä, eli tilanpidon ohella tein päivätyötä maataloutta palvelevassa teollisuudessa. Upeita kohteita – Kielitaidolla en voi kehuskella. Suomen lisäksi osaan kovasti vajavaista turistienglantia. Toisaalta esimerkiksi Itävallassa majoitusta tarjoavat ovat tottuneet tulemaan toimeen sellaisissakin tilanteissa, joissa yhteistä kieltä ei ole. Kädet käyvät ja asiat hoituvat. Hyvästä kielitaidosta olisi tietenkin apua siinä mielessä, että voisi paremmin tutustua paikallisten elämään. Reissuillani on ollut mukana hyvä tulkki ja saksan kielen taitaja, eli parempi puoliskoni. – Vaeltamassa olemme olleet lähes aina Itävallassa. Toissa kesänä olimme vaeltamassa Andorrassa, jonka maastot muistuttavat aika paljon Itävaltaa. Andorran vaellukset olivat opastettuja. Niissä oli erityisen hienoa se, että joku muu vastasi aikataulusta. Italian puolellekin muutamat vaelluspolut ovat poikenneet. Kreetalla on päästy vaelluksen makuun huumaavassa yrttien ja maustekasvien tuoksussa. Lempikohteita Koivulalla on paljon. – Portugali on kaunis maa, erityisesti Douron laakson portviinialue ja Atlantin rannan kylät ja kaupungit. Yleensä jokaisella maalla on joku oma erityispiirteensä, vaikkapa historiaan tai kulttuuriin liittyvä, joka tekee niistä käymisen arvoisia. Koivulan matkat ovat suuntautuneet Euroopan maihin, yhtä Amerikan matkaa lukuun ottamatta. – Olen vieraillut liki 40 maassa, kun lilliputtivaltiotkin otetaan lukuun. Varovaisuutta vaaditaan Suoranaisia vaaratilanteita vaelluksilla ei ole Koivulalla ollut. – Onnettomuuksia vuorilla sattuu. Putoamiset, joko alas rinteeltä tai jäätiköllä railoon, ovat tilastojen kärjessä. Talvella lumivyöryjen uhka on suuri. Haastavimmat nousut on tehty vuoristo-oppaan ohjaamana ja turvaköyteen ripustautuneena. Kerran on uhannut pimeys, kun aikataulu petti ja hissi oli jo suljettu. Toisella kerralla vaellussauvan kiristys antoi myöden, jonka jälkeen mätkähdin selälleni kivikkoon. Onneksi oli täysi reppu pehmikkeenä. Pari kertaa on ukkosmyrsky päässyt yllättämään. Avoimella vuorella ei ole suojaa, joten ei auta kuin kyyröttää selkä tuuleen ja odottaa sateen laantumista. Epämiellyttävimmät hetket ovat olleet kapeilla harjanteilla, joihin on osunut kova tuuli. Tuuli on vaarallinen, se voi suistaa vaeltajan syvyyksiin. Tärkeintä aloittajalle – Riittävä peruskunto tekee vaeltamisesta nautittavamman. Sen jälkeen tärkein ohje on hitaasti kiiruhtaminen. Ohuessa ilmassa ei kannata hosua. Sitkeys on nopeutta tärkeämpi ominaisuus. Perusasioitten on tietysti oltava kunnossa, kuten vaelluskartta, hyvät vaellusjalkineet ja toimivat muut varusteet. Mikäli paikalliset kertovat, että jollekin reitille ei kannata lähteä, heitä on syytä kuunnella. Vaellusmatkoillaan Koivula on myös kohdannut paljon ihmisiä. – Suomalaisia on Itävallan vaelluspoluilla tullut vastaan harvinaisen vähän. Se johtunee siitä, että pieniin, korkealla sijaitseviin alppikyliin ei herkästi poikkeilla. Muutaman majatalonpitäjän omistajista on tullut ystäviä, erään saksalaisen vaeltajan luona olemme käyneetkin, kuten hänkin täällä. Puhutaanko harrastuksesta vai jo intohimosta? – Kyllä harrastuksesta puhutaan, tosin koukuttavasta sellaisesta. Tuoreessa Huippuhetkiä-vaelluskirjassaan on Matti Koivula käsitellyt vaeltamisen perusteita aloittelijan näkökulmasta. Hanna-Mari Kamppikoski Vanttilan vaeltaja viihtyy upeissa maisemissa Alppikylä Defereggenin laaksossa Itävallassa. Valokuva Matti Koivulan kotialbumista. Hyvin onnistuu kiipeily Koivulalta myös kotikonnuilla. Koivula Similaun vuorelle nousemassa. Valokuva: Didi Wimmler.
Torstaina joulukuun 3. päivänä 2020 – N:o 49 – 7 Hanna-Mari Kamppikoski Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Vt. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Pedot ja erityisesti sudet puhuttavat jälleen. Havaintojakin on tehty. – Susia ja karhuja on Suomessa kaikkialla, jonkin verran erityisesti susihavainnot ovat Punkalaitumellakin lisääntyneet. Yleensä sudet kuitenkin liikkuvat metsissä ja pelloilla. Normaalisti pedot välttelevät ihmisiä, mutta jos niin kävisi, että taajama-alueella susi tai karhu jolkottelisi vastaan, niin Hätäkeskukseen soitto. Lumisesta maasta riistanhoitoyhdistys pystyy varmentamaan jäljet, neuvoo Sisä-Suomen poliisilaitoksen eräyhdyshenkilö, komisario Petri Kollanen. Punkalaitumella ei sutta ole metsästetty. Tällä hetkellä susia ei Suomessa metsästetä kannanhoidollisessa tarkoituksessa. Riistakeskus käsittelee mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Kolme jalkaa ja häntä Toimitukseen on tullut havaintoja paikkakunnalla kolmella jalalla etenevästä sudesta. – Tuo kolmijalkainen on tallentunut myös riistakameroihin, kertoo Kollanen. Pitkin syksyä on havaintoja kolmijalkaisesta punkalaitumelaissudesta saanut myös Satakunnan alueen riistapäällikkö Antti Impola. – On meillä kokemusta tapauksista, jolloin kolmijalkaisenakin susi on elellyt muiden joukossa useita vuosia. Tuo Punkalaitumella liikuskeleva saattaa olla menettänyt jalkansa esimerkiksi auto-onnettomuudessa tai saalistustilanteessa. Impolan mukaan on vaikea sanoa, mitä sille on tapahtunut, pohtii Impola. Poliisi antaa pedolle poistomääräyksen, jos eläin kärsii. Riistakeskus, jos se käyttäytyy huonosti, kuljeskelee vaikkapa jatkuvasti talojen pihassa tai uhkaa toistuvasti kotieläimiä. Suden suusta puhutaan pelottelumielessä useissa suomalaisissa taruissa ja saduissa. Kenen suuhun susi voi joutua, onko sillä vihollisia? – Suden vihollinen voi olla toinen susi. Reviiritaisteluissa saattaa susi ottaa toiselta sudelta hengen. Joskus hirvikin voi suden potkaista hengiltä. Useimmiten kuitenkin ihminen taitaa olla se, joka päättää suden päivät. Punkalaitumella jolkottelee susi poikineen, yksi kolmella jalalla Punkalaitumen reviirillä (Satakunta–Etelä-Häme–Pohjois-Häme) on Luken mukaan havaittu syntyneen uudet pennut ja reviirillä liikkuu lauma. Alue on kooltaan 870 neliökilometriä. Eri suurpetoja koskevat kantaarviot kootaan eri aikaan vuodesta. Maaliskuussa Suomessa oli kaikkiaan 228 sutta. Arvio yksilömäärästä on noin 17 prosenttia suurempi kuin arvio viime vuodelta. Arvion tuottaa vuosittain Luonnonvarakeskus, Luke. Havaintoja uusista reviireistä – Suden osalta käy usein niin että, kun sudet muodostavat uuden reviirin alueelle, missä niitä ei säännöllisesti ole ollut, niistä tehdyt havainnot tietenkin kasvavat rajusti. Etenkin sudet täällä Etelä-Suomessa liikkuvat myös näkyvillä ihmisasutusten liepeille. Se aina herättää keskustelun susien käyttäytymisen muuttumisesta. Toisaalta samasta teemasta on puhuttu ja kirjoitettu aika pitkään. Susi sopeutuvaisena eläimenä on viimeisen 15 vuoden aikana muodostanut reviireitään eteläiseen Suomeen ja tottunut liikkumaan maastossa, jossa on enemmän ihmisvaikutusta, esimerkiksi asutusta. En tiedä, onko kyse siitä, että ne olisivat rohkeampia, vai voisiko puhua mieluummin susien sopeutumisesta, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Antti Härkälä. Paikkauskollinen pari, jälkikasvu vaeltaa Susi on paikkauskollinen sen jälkeen, kun naarasja urossusi ovat muodostaneet parin ja valloittaneet itselleen reviirin. Tämä reviirin lisääntyvä johtajapari, ”alfapari” on paikkauskollinen omalle reviirilleen. – Alfaparin jälkeläiset lähtevät reviiriltä vaeltamaan pois, suurin osa kevättalvella tai keväällä, kun jälkeläiset lähestyvät vuoden ikää. Jokin jälkeläisistä voi olla synnyinreviirillään hieman pidempäänkin. Ennen kahta ikävuotta ne viimeistään häipyvät. Ne pyrkivät etsimään itselleen oman kumppanin ja reviirin. Siten susi levittäytyy uusille alueille. Susireviirin susimäärä ei siis Härkälän mukaan kasva vuosi vuodelta yhä suuremmaksi, koska aikaisempien vuosien jälkeläiset vaeltavat pois. Vaellukset voivat olla muutamasta kymmenestä kilometristä satoihin kilometreihin. Aikuiset ilveksetkin ovat paikkauskollisia, nuoret ilvekset tekevät vaelluksia. Punkalaitumen susireviiri on määritelty perhelaumaksi. Susilaumaan luetaan kolme tai useampi sutta. Perhelaumaksi pentue, jossa lisääntyvän parin lisäksi on alle vuoden ikäisiä pentuja. Pariksi luetaan kaksi yhdessä liikkuvaa, saman reviirin jakavaa sutta. Sudet puhuttavat Punkalaitumella. Valokuvan susi ei liity kuntamme yksilöihin. Kuvaaja: Christel Sagniez. Punkalaitumen Latu ja Polku Pirkanmaan koronatilanteen heikennyttyä täsmennämme saunomiskäytäntöjä tiedoksi myös yleisölle: Talviuinti toistaiseksi perjantaisin 16-20. Saunaan vain ehdottoman terveenä ja ennen saapumista kädet pesseenä. Paikanpäällä käsidesiä. Vahva suositus maskin käytöstä. Vuorotellaan saunassa, pesuja pukutiloissa korkeintaan viisi kerrallaan. Oma harkinta osallistumisessa on tärkeä! Harrastajapiiri on vakiintunut, liikkuu samassa porukassa ja noudattaa jo nyt pelisääntöjä. Pukutila mahdollistaa jonotilanteessa vuorottelun. MLL Koronatilanteesta johtuen kaikki loppuvuoden tapahtumat on peruttu. Toiminta käynnistetään uudelleen alkuvuodesta mahdollisuuksien mukaan. Seuraa ilmoitteluamme Facebookissa. 4H Kerhot ja 36karuselli koronapandemian vuoksi toistaiseksi tauolla. Punainen Risti Terveyspiste, puh. 041 318 6650, to 3.12. ja ma 7.12. klo 11-13. Omavaja Ystäväkerhot tauolla toistaiseksi. Molemmille kerhoille joulupuurotarjoilu erityisjärjestelyin. Ota yhteys Hilkka Korhoseen, puh. 02 76 74 419.. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 4.12. klo 14 Tarinatupa SPR:n Kulmakamarissa Tiedoksi: Kuntosali Pakarilla suljettu. Äijävirtaa toiminta jää koronalomalle toistaiseksi. Pe 11.12. klo 10 käsityökerho KaruSellissä peruttu. To 17.12. Joulumyyjäiset torilla perutaan vallitsevan tilanteen vuoksi. Yhteinen joulujuhlamme 7.12. perutaan tältä vuodelta vallitsevan tilanteen vuoksi. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 3.5.2021-8.5.2021, Härmän Kylpylä 15.8.2021-20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021-1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Lomat järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveysja Luomahuolto ry:n kanssa (MYHL) Veikkauksen tuella. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Martat Muista kokoontuminen ke 9.12. klo 18 KaruSellissa. Seurat toimivat PUNKALAITUMEN KUNNAN KORONAINFO Punkalaitumen kunta noudattaa Pirkanmaan koronasuosituksia. Kunnan palveluissa suositellaan sähköistä tai puhelimitse tapahtuvaa asiointia. Lähiasioinnissa edellytetään asiakkailta maskin tai visiirin käyttöä. Aiemmin annetut suositukset kasvomaskien käytöstä ja etätyöstä sekä sosiaalija terveydenhuollon yksiköiden vierailuja koskevat rajoitukset pysyvät voimassa. Sosiaalija terveydenhuollon palvelut tarjotaan asiakkaille edelleen normaalisti. Seuraavat ohjeistukset voimassa 21.12.2020 saakka • Kaikissa yleisötilaisuuksissa sekä julkisissa sisätiloissa suositellaan noudatettavan korkeintaan 10 hengen rajaa. • Kirjaston normaali lainaustoiminta jatkuu. Asiakaskoneet ja yleiset oleskelutilat poistetaan käytöstä 2?21.12.2020. Kirjaston käyttäjiltä edellytetään maskin / visiirin käyttöä. • Julkiset sisäliikuntatilat [Liikuntahalli ja Pakarin kuntosali] suljetaan vapaa-ajan käytöltä. • Kaikki kunnan liikuntaryhmät perutaan. • Kaikki liikuntaja nuorisotoimen kerhotoiminta perutaan. • Uimahallikuljetukset perutaan. • Nuorisotilatoiminta KaruSellissä suljetaan. • Sataopiston kurssien lähiopetus keskeytetään. Kurssit pidetään mahdollisuuksien mukaan etänä, ulkona tai kautta jatketaan keväällä 2021 pidempään. Sataopisto tiedottaa kurssilaisia muutoksista. • Loimaan ja Huittisten musiikkiopistot siirtyvät etäopetukseen. Musiikkiopistot ottavat yhteyttä oppilaisiin opetuksen järjestämisestä. Yksityiset sisäliikuntatilat suositellaan suljettaviksi 2.12.2020?21.12.2020 väliseksi ajaksi. Tarpeetonta matkustamista suositellaan vältettäväksi erityisesti leviämisvaiheen maakuntiin. Punkalaitumen kunta seuraa tilannetta, suosituksia ja määräyksiä aktiivisesti ja tiedottaa tarvittaessa muutoksista ja tarkennuksista. Seurapalsta jatkuu seuraavalla sivulla
Torstaina joulukuun 3. päivänä – N:o 49 – 2020 8 AIMO HAKANEN ELÄMÄNVIRTA Saatavana Punkalaitumen Sanomien toimituksesta! Toimitus avoinna ma – to klo 9 – 16. P. 02 – 7674256. 25€ Kirja Huippuhetkiä ? Vaelluksia Itävallan Alpeilla. Tilattavissa www.bod.fi/Kirjakauppa tai kirjakaupoista. ISBN tunnus 9789528018537. Voit kysyä saatavuutta myös Matilta: 044 970 2835. KORIKAUPPIAS TÄNÄÄN PUNKALAITUMEN TORILLA Tervetuloa joulukaupoille! Hyvää Joulua ja Hauskaa Uutta Vuotta! Reijo Säviranta METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna ma-to klo 06 ? 12, pe klo 06 ? 17 PE 4.12. ”SINIVALKOINEN PERJANTAI” KAIKKI MYYMÄLÄN TUOTTEET (ei koske rahtitöitä eikä tilauksia) -20 % www.sotesi.fi Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut Sulut joulun aikaan: Mouhijärven terveysasema 28.12.2020 – 3.1.2021 Punkalaitumen lääkärien ja hoitajien vastaanotto ja neuvola 4.1. – 10.1.2021 Vammalan neuvola 28.12.2020 – 3.1.2021 Äetsän, Kiikoisten ja Suodenniemen terveysasemat pidetään suljettuina vuoden 2021 loppuun asti. Palkinnot voi lunastaa oikeaa arvan kantaosaa vastaan Punkalaitumen Sanomien toimituksesta, av. ma-to 9-16. JOULUNAVAUKSEN ARVONTA Erityiskiitos kaikille palkintoja lahjoittaneille, niitä ostaneille ja ahkerille myyjille! Kultaseppämestari Mika Tarkkasen kaulakoru vihreä, serie Z nr 50 Punkalaitumen apteekin tuotepaketti keltainen, serie G nr 1 Kuntosali Kenkätehdas Gymin kk-kortti vihreä, serie Z nr 44 Laitumen Pallon pipo valkopunaraita, serie A, nr 64 Metsästysseura Haukan riistasäilykkeitä keltainen, serie G nr 55 Neste Myllyniemet kokohaalari valkovihreäraita, serie Y nr 48 Lounaskahvila Mokoma lounas kahdelle vihreä, serie Z nr 5 Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille vapaaehtoisille, Rauhallista Joulua ja SPR Punkalaitumen osasto Omavaja Ystävä-kerhot TAUOLLA TOISTAISEKSI. Molemmille kerhoille joulupuurotarjoilu erityisjärjestelyin. Ota yhteys Hilkka Korhoseen, puh. 02 76 74 419. ----------------------------------------------------------------------------Terveyspiste, puh. 041 318 6650, to 3.12. ja ma 7.12. klo 11-13. KEILAUS -HOHTOKEILAUSKABINETTI MINIGOLF BILJARDI SNOOKER PINGIS RYHMÄRUOKAILUT A-OIKEUDET www.huittistenkeilahalli.fi . info@huittistenkeilahalli.fi . 02-564 545 Suuri määrä liikuntase teleitä vanhenee 31.12.202 Tule vaihtamaan ne meillä LAHJAKORTIKSI , ettei jää käyttämättä! ISÄNPÄIVÄNÄ KAHVITELLAAN VOILEIPÄKAKKUJA NAUTTIEN – TERVETULOA! Vähennä omaa stressiäsi tai ilahduta läheistäsi tilaamalla Kahvila Myötätuulen tonttujen tekemiä jouluruokia! Hae lista kahvilasta tai täytä lomake osoitteessa www.kahvilamyotatuuli.fi/jouluruokatilaukset 14.12.mennessä. Tilauksien nouto kahvilasta 23.12. klo 12-15, Punkalaitumen alueella myös kotiinkuljetusmahdollisuus, hinta 5 €. Ihanaa Joulun odotusta kaikille! ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi toimitus@punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-7674256 Lauttakyläntie 4 Toimitus avoinna ma-to 9-16, pe sulj. PUNKALAITUMEN SANOMIEN TÄMÄN VUODEN JOULUNUMERO ILMESTYY TORSTAINA 17.12. Tässä numerossa julkaistaan JOULUTERVEHDYKSET TOIMITATHAN joulutervehdyksesi viimeistään ti 8.12. mennessä lehden toimitukseen. Vuoden 2020 viimeinen numero ilmestyy keskiviikkona 23.12. Aineistot ma 21.12. klo 13.00 mennessä. Vuoden 2021 ensimmäinen numero ilmestyy perjantaina 8.1. Aineistot ti 5.1. klo 13 menn. Seurat toimivat Punkalaitumen Rotaryklubi Kokoontumiset peruttu loppuvuodelta. Sankarihautojen lyhtyjen sytytys kuitenkin ohjelman mukaan 5.12. klo 15.00 ja 24.12. klo 10.30. Ja lyhtyjen poisto 13.1. Punkalaitumen Sotaveteraanien veteraani-, puoliso-, leskija kannattajajäsenet Itsenäisyyspäivän, 6.12.20, tilaisuudet on koronavirusrajoitusten tähden peruttu. Katso erillinen ilmoitus sivulta 3.