Uutisja ilmoituslehti Perjantaina toukokuun 3. päivänä N:o 18 2024 115. vuos ikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun PunKun P8-junnut pelasivat ystävyysottelun Humppilassa sikäläisten Veikkojen kanssa. Peli oli punkalaitumelaisjunioreiden kauden viimeinen peli. Yhteensä PunKun junnujoukkueissa on ollut kauden aikana yli 30 pelaajaa, joista nuorimmat osallistuivat Humppilan peliin. Valmentajana Humppilan pelissä oli Tommi Nikkanen. PunKun junnut ystävyysottelussa PunKun P8-joukkue päätti kautensa ystävyysotteluun Humppilan Veikkoja vastaan. Kuva: Sanna Keinonen. Toimitus Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU Palvelusta PE-LA sis.pant. 2,40 Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 6.-8.5. 2 85 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,33/kg) Pullapitko 500 g (9,90/kg) MAANANTAINA UUNITUOREET 4 95 kpl AURINKOISET TARJOUKSET LOPPUVIIKKOON! Tarjoustuotteita rajoitettu määrä. 1 29 kg HINTAHULINAT HELATORSTAIHIN! 9 95 kg 3 49 rs 2 95 rs PLUSSAKORTILLA 8 95 kg GRILLISTÄ PLUSSAKORTILLA 2 99 rs 3 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA 5 00 2 kpl SÄÄVARAUS PLUSSAKORTILLA 15 00 4 sk 5 99 kg 3 69 pkt Kivikylän Huiluntuhti grillimakkara 400 g (9,23/kg) SUOMI SUOMI 3 15 pkt 4 49 pkt 14 95 kg SUOMI PLUSSAKORTILLA 3 69 rs TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 3.-5.5. Saarioinen Vispipuurot ja kiisselit 175-300 g (5,00-8,57/kg) 3 00 2 kpl PLUSSAKORTILLA 7 99 rs 2 49 kg HK Camping 400 g (4,16/kg) 4 89 rs PLUSSAKORTILLA Kivikylän Pyörykät 300-350 g (9,00-10,50/kg) Varhaiskaali ESPANJA 5 99 12-pack Grillitomaatti 350 g (8,54/kg) 3 85 pkt Atria Saunapalvi 350 g (11,00/kg) SUOMI 9 99 pack Kekkilä Puutarhamulta 40 l Grillijuusto 250 g (10,00/kg) PERJANTAINA PYYMÄEN TUOTTEITA ISTUKASSIPULIT SAAPUNEET SUOMI Porsaan ulkofilepihvit naturel tai maustettu Naudan vähärasvainen jauheliha SUOMI SUOMI Atria Kanan minuuttifileet 230-280 g (13,18-16,04/kg) Porsaan ribsit Kuuma kokonainen grillibroileri SUOMI PLUSSAKORTILLA Paistileikkeet 300-350 g (9,97-11,63/kg) SUOMI HK Viljaporsaan fileepihvit 600-640 g (12,48-13,32/kg) Kanan ohutleikkeet 340-420 g (11,64-14,38/kg) SUOMI RUODOTON 19 95 kg Kalaneuvos Tuore kirjolohifilee C-leikattu RUOTSI Tuore päätön pikkusiika 15 95 kg SUOMI Suomalainen pekoni 150 g (15,00/kg) 4 50 2 pkt PLUSSAKORTILLA 1 99 kpl SUOMI Valio Oltermanni 250 g (7,96/kg) SUOMI SUOMI Valio Hyvä suomalainen Arkirae 500 g (5,90/kg) myös laktoositon 2 50 2 rs Atria Kunnon Arki maksa-, lihamakaronija perunasoselaatikot 350-400 g (3,13-3,57/kg) PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA SUOMI 5 00 3 pkt 5 00 3 pkt Kariniemen Kananpojan paneroitu nuggetti 200 g (8,33/kg) PLUSSAKORTILLA SUOMI 5 00 3 pkt HK Herkkumaksamakkara 300 g (5,55/kg) 5 00 3 pkt HK Popsi grillinakki 300 g (5,55/kg) SUOMI Tomaatti 5 00 3 pkt PLUSSAKORTILLA HK Amerikan pekoni 170 g (9,80/kg) KAUPPA AVOINNA HELATORSTAINA KLO 11-19 ALANKOMAAT Kypsä maissi 400 g (3,75/kg) ESPANJA Pingviini Puikot 15x32 g (9,35/kg) laktoositon SUOMI 11 99 pack Coca-Cola Zero Sugar 0,33l kmp 24-pack (0,96/l) Coca-Cola 0,33l kmp 24-pack (1,21/l) Olvi Vichy 0,33l kmp 12-pack (1,21/l) sis.pant 1,20 SUOMI SUOMI SUOMI SUOMI KEVÄTTÖIHIN LAADUKAS Forssan Majoneesija raastesalaatit 350-400 g (5,00-5,71/kg) Ei Lounaseikä Herkkusienisalaatti 4 00 2 rs
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 2 – N:o 18 – 2024 Luuk. 11:5–13 ”Hei, Isä Jumala, jos kuulet mua ja muistat vielä, tahdon sanoa sinulle sen: joskus työstä käy ihmisen eläminen.” Tämä Pekka Ruuskan laulun kertosäkeistö soi mielessäni usein. Erityisesti silloin, kun elämä tuntuu raskaalta. Se on pienen ihmisen hiljainen huokaus ylöspäin tilanteessa, jossa hän on liian pieni ja liian yksin. Olen papin poika. Lapsuuteni kodissa hengellisyys oli vahvasti läsnä. Koen, että se oli varsin turvallinen ja hyvä kasvupohja itselleni. Esimerkiksi se, että lapsuuden kodissani iltaisin mainittiin kaikkien rakkaiden ihmisten nimet iltarukouksessa, tuntui hyvältä. Se tuntuu edelleen koskettavalta. Kun tapaan uusia ihmisiä, minulla on tapana avoimesti kertoa myös uskonnollisesta taustastani. Olen huomannut, että se aiheuttaa ihmisissä välillä varautuneisuutta. Ehkä he pelkäävät, että aloitan jonkinlaisen käännytyspuheen tai että vaadin heitä muuttamaan maailmankatsomuksensa minun kanssani samanlaiseksi. En ikinä tekisi niin. Sen sijaan minua kiinnostaa muiden ihmisten tapa katsoa maailmaa. Minua kiinnostavat ihmisten elämänkatsomukset ja tarinat. Moni on sanonut minulle, ettei itse ole kovin uskonnollinen. Usein jään miettimään, mitä uskonnollisuus on. Olenko minä uskonnollisempi kuin joku toinen? Onko uskonnollisuus asia, jota ylipäänsä voi mitenkään mitata? Minulla on aavistus, että ihmiset ovat uskonnollisempia kuin itse tiedostavatkaan. Voin olla väärässä. Viime vuosina minulla on ollut paljon maahanmuuttajia oppilainani. Osa heistä on muslimeja, osa kristittyjä, osa kuuluu muihin uskontokuntiin. Minusta on mielenkiintoista kuulla heidän tavoistaan ja perinteistään. Minä olen vastavuoroisesti kertonut omistani. Koen, että oppilaani arvostavat sitä, että myös uskonnollisista asioista voi keskustella avoimesti ja kiihkottomasi, toisiamme kunnioittaen. Minulle rukoileminen on osa arkipäiväistä elämää. Juttelen usein ajatuksissani Jumalan kanssa. Koitan myös pitää yllä vanhempieni perintöä, että käyn ajatuksissani läpi minulle rakkaita ihmisiä. Se auttaa minua olemaan kiitollinen rakkaistani. Make Perttilä Kirjoittaja on muusikko ja opettaja, jonka synnyinkaupunki on Addis-Abeba. SANA SINULLE Hengellisyys Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä toukokuuta 1924 Päivän sanat Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 2. pnä toukokuuta 1914 Hautauspalvelu Tero Teuho Oy Arvokkaasti ja luotettavasti perheyritys tukenasi vuodesta 1928. • PÄIVYSTYS ja neuvonta 24h • 040 764 4678 • Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin • Valkamakatu 4, Vammala (Luther-talo) • Nouda toimistoltamme maksuton hautausjärjestelykansio • Kauppakuja 2, Punkalaidun • Perunkirjoitukset ammattitaidolla • puh. (03) 511 5600 www.hautauspalveluteuho.fi • Sastamala-Punkalaidun-Urjala-Pirkanmaa Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Rakkaamme Mirja Maija Tuulikki TAALIKKA 25.9.1933 7.4.2024 Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Suojaansa otti siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään. Rakkaudella kaivaten Olli Juha, Jonna, Ella, Oskari, Elsi Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. o.s. Haukka Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Itsenäisyydentie 8, Sastamala Punkalaidun kotikäynnit Ajanvaraus myös netissä vello.fi/paulantaiga Myynnissä apuvälineitä ja tukisukkia Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Toivo Suomelan muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Kiitos muistamisesta Hilkka – Iltama keittokoulun hywäksi pidettiin wiime sunnuntaina Kiwisenojan Poutalassa, jossa myös nykyisin keittokoulu toimii. Ohjelmassa oli puheita, joita pitiwät neiti Lyydia Jaakkola, opettajat O. Lummaa ja W. Piha. Köörilaulua esitti useamman kerran Kiwisenojan sekakööri. Runoja lausuiwat neidit Aina Poutala ja Wappu Warpula. Lopuksi leikittiin. Keittokoulun johtajatar neiti Jaakkola oli iltamaan järjestänyt erinomaisen hywän tarjoilun. Wäkeä oli kohtalaisesti, joten iltaman rahallinen tulos tyydyttäwä. Yleisön käytös erinomaisen siiwoa. – Seitsemän wuotta ilman kauppaweroa. Wiime henkikirjoitusta toimitettaessa huomattiin, että Kanteenmaan osuuskauppaa on pidetty seitsemän wuotta eikä ole siltä ajalta maksettu waltiolle menewää kauppaweroa. Mainittu kauppa on Loimaan osuuskaupan siwumyymälä. Jumalanpalvelukset Su 5.5. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Hilkka Iso-Rautio. To 9.5. klo 10 Messu kirkossa. 50 vuotta sitten ripille päässeet mukana. Paasikallio, Anni Uusi-Kuitti. To 9.5. klo 11.30 50 vuotta sitten ripille päässeiden tapaaminen ja omakustanteinen 15 € ruokailu seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset jaana.pyykkö@evl.fi tai 040 804 8814, 7.5. mennessä. Su 12.5. klo 10 Äitienpäivän messu kirkossa. Ojakoski, Bondfolk. Viikkotoiminta Su 5.5. klo 12–14 kirkon 250-vuotisjuhlavuoteen liittyvä näyttely ja keskustelutuokio kirkon vaiheista. Voit tuoda omia kirkkoon liittyviä esineitä näytille tai tulla kertomaan kirkkoon liittyviä muistoja. Kahvitarjoilu. Paasikallio. Ti 7.5. klo 8 alkaen hautausmaan siivoustalkoot. Omat haravat mukaan. Seurakunta tarjoaa ruoan ja kahvit. Omaisia pyydetään noutamaan lyhdyt ym. pois haudoilta tätä ennen. Hautakivien taakse niitä ei pidä jättää kesäksi haittaamaan hoitotoimia. Tervetuloa! Klo 17–18 Puuhis pappilassa. Saarinen. Ke 8.5. klo 14.30 Pappilanpuikot seurakuntatalolla. Pyykkö. Ke 13.5. klo 17 Naisten ilta leirimajalla. Saunomista, uintia, kisailua, iltapala ja hartaushetki. Ilmoittautumiset petri.paasikallio@evl.fi tai 040 804 8812. Rippikoulu La 4.5. klo 10–15 rippikoulun leiripäiväpäivä Leirimajalla. Paasikallio, Saarinen. Kinkerit Kinkerit pidetään syysja lokakuussa. Varaa oma kinkeriaikasi virastosta maanantai ja torstai klo 9–13, 040 804 8811. Kinkeriaihe ilmoitetaan myöhemmin. 3.5. Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Ps. 98:4–5 4.5. Jeesus sanoo: ”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.” Joh. 15:10 5.5. Jeesus sanoo: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” Luuk. 11:9–10 6.5. Kertokaa tästä riemuiten, kuuluttakaa, viekää viesti maan ääriin asti. Sanokaa: ”Herra on lunastanut palvelijansa Jaakobin vapaaksi!” Jes. 48:20 7.5. Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo HerJään lähtö Punkalaitumen joesta Tätä kirjoitettaessa ovat jäät vielä paikoillaan Punkalaitumen joessa ja nähtävästi lähtevät vasta liikkeelle toukokuun alkupäivinä. Jäiden lähtö tavallisesti on tapahtunut huhtikuun aikana, mutta toisinaan jo maara. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Jer. 29:11 8.5. Tunnustakaa syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Jaak. 5:16 liskuun lopussakin, harvoin ne jäävät toukokuulle, kuten nyt on laita. 1875 on Aurajoen jäät lähteneet vasta toukokuun 4 päivänä ja kun Aurajoen jäät lähtevät ainakin viikkoa aikaisemmin kuin Punkalaitumen joen, niin voidaan otaksua, että ne silloin ovat täällä lähteneet vasta noin toukok. puolivälissä. 1918 oli jäiden lähtö huhtik. 7 ja 8 päivä; 1919 jäät liikkuivat huhtik. 17 ja 18 päivä; 1920 jäät lähtivät maalisk. 31 päivä; 1921 oli jäiden lähtö maalisk. 28 ja 29 päivä; 1922 jäät lähtivät huhtik. 22 ja 23 päivä; 1923 jäät lähtivät huhtik. 23 ja 24 päivä. – Suojeluskunnan harjoituksia pidettiin viime viikolla useina päivinä Talalan UudellaJuhella. Harjoitusten päättäjäisiksi oli sitte sunnuntaita vastaa yöllinen taisteluharjoitus Meijerin tienoilla. Erinäisten valmistusten jälkeen tapahtui hyökkäys asemiin, joissa toiset olivat puolustajina. Alkoi mitä ankarin taistelu. Kiväärit paukkuivat, syösten tulta ja käsipommit pamahtelivat hirvittävillä jymähdyksillä. Tätä kesti jonkun aikaa, kunnes asemat tulivat väkirynnäköllä vallatuiksi. Sitte palattiin Seurahuoneelle, jossa Lotat tarjosivat voileipiä ja teetä.
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 2024 – N:o 18 – 3 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat toukokuun 2. pnä 1974 Taikayöntien uusi tuleminen Mäenpään työväentalolla järjestetään lauantaina 4.5. klo 14 Muistojen bulevardi-konsertti. Konsertissa esiintyvät AnnaClaudia Somero (laulu) ja Jouni Somero (laulu, piano ja nostalgiset tarinat). Tammikuussa 2012 alkoi radiossa ohjelma Muistojen bulevardi. Siitä on tullut kymmenessä vuodessa kanavan suosituin ja kuunnelluin ohjelma. Kuuntelijat ovat pääasiassa yli viisikymppisiä, mutta nostalgia puree myös nuorempiin, ohjelman sivuilla todetaan. Laila Kinnunen, Olavi Virta, Carola, Seija Simola, Katri Helena, Reijo Taipale ja monet muut aikansa kotimaiset tähdet saivat laulettavikseen kansainvälisiä suuria hittejä suomeksi käännettyinä. Nämä laulut kuuluvat myös Anna-Claudia ja Jouni Someron suosikkeihin. Uniikki Isä-tytär-duo antoi ensimmäiset kokonaiset konserttinsa syksyllä 2021 ja ne olivat jo silloin suuria menestyksiä. Jouni on tehnyt pitkän ja mittavan uran konserttipianistina. Anna-Claudia on elänyt koko elämänsä musiikin, esiintymislavojen ja kiertue-elämän parissa. Hän aloitti musiikinopiskelun ja esiintymisen jo lapsena ja on ottanut oppia isänsä esiintyessä mm. useiden maan ykköslaulajien kanssa. Muistojen bulevardi Toimitus Opettaja Veikko Kokko on harjoituttanut oppilaitosorkesterillaan talvikauden aikana esityskuntoon 10 kappaletta. Saavutusta on pidettävä ilahduttavana kun tiedetään että harjoitustunteja on ollut vain 25. Punkalaitumelaiset ovat keväällä päättyneellä kaudella saaneet useampia mitaleita joukkuepeleistä. Salibandyssä SM-tason mitaleille ovat yltäneet Sanni Kivikoski, Vili Seppä ja Vihtori Vähä-Jaakkola sekä valmentajana Ville Seppä, jääkiekossa puolestaan Noel Asa. FBC Turun T18-joukkueessa pelannut Sanni Kivikoski voitti SM-pronssia päättyneellä kaudella. SM-mitali ei ollut hänelle ensimmäinen. – Olen pelannut kolme vuotta joukkueessa ja viime kaudella saimme hopeaa. – Pronssi oli kiva voittaa. Viime kaudella hävisimme loppuottelun ja silloin ei tuntunut kivalta. Pronssia kirkastaa se, että minut valittiin joukkueen kolmesta maalivahdista pelaamaan mitalipeli, Sanni kertoo. T18-joukkueen lisäksi Sanni pelasi myös FBC Turun T21 joukkueen pelejä SM-sarjassa maalivahtina. – Minulla on maalivahdille hyvät ominaisuudet, joista tärkein on, etten pelkää palloa. Ensi kaudella pelit jatkuvat tutussa joukkueessa, noin 85 torjuntaprosenttiin sarjassa yltänyt Sanni kertoo. Vili Seppä voitti SM-pronssia porilaisen FBT Karhun riveissä P15-joukkuiden ylimmässä sarjassa. Päätösturnaus pelattiin Oulun Limingassa. – Kun vikan pelin voittaa, kyllähän se aina hyvältä tuntuu, Vili naurahtaa. Hän pelaa joukkueen ykköskentässä vasempana laitahyökkääjänä, koska on ns. rightin pelaaja. Kuten jääkiekossa, myös salibandyssä laitureiden rooli on mättää maaleja sentterin syötöistä. – Se rooli minullakin on. Sentteri ruokkii ja laiturit tekevät maaleja. Itselleni kertyi 31 pelissä maaleja 43 ja syöttöpisteitä 25. – Ensi kaudella jatkan Karhujen riveissä, mutta siirryn P16joukkueeseen, Vili kertoo. Vihtori Vähä-Jaakkola pelasi kauden tamperelaisen SC Classicin P17-joukkueessa sananmukaisesti ”päätyyn asti”. Kultamitali ratkesi finaalipelisarjan viimeisen ottelun jatkoajalla helsinkiläisen EräViikinkien voittoon. – Siinä hetkessä SM-hopea tuntui maailmanlopulta ja maila meni rikki laitaan. Nyt tuntuu jo vähän paremmalta, Vihtori tuumii. Täpärä tappio on luonnollisesti karvas. Classicin ykkösja kakkoskentissä pelaava oikea laitahyökkääjä on silti tyytyväinen omaan suoritukseensa ylemmässä jatkosarjassa ja finaalipeleissä. Pisteitä 16 pelistä kertyi yhteensä 31, joista 15 oli maaleja. – Ensi vuonna jatkan pelejä oman ikäluokan joukkueessa ja paria vuotta vanhemmissa. Nälkää jäi kirkastaa hopeamitali kultaiseen, Vihtori tuumii. Jääkiekon puolella mitalikantaan pääsi forssalaisen Fops:n U18-joukkueessa alempaa Mestis-sarjaa pelaava Noel Asa. Hän voitti joukkueen maalivahtina kultaa. – On se tietenkin kiva voittaa. Aina tappiot hetken harmittaa, Noel kuvailee. Hän on pelannut FOPS:n riveissä viisi kautta. Lajin harrastus alkoi 4-vuotiaana Lauttakylän Lujan kiekkokoulusta. – Jossain vaiheessa alkuvuosina kokeilin mennä maaliin ja innostuin maalivahtina pelaamisesta., kertoo noin 90 % torjuntoihin yltänyt nuori mies. Jääkiekkouran jatkosta Noelilla ei ole pelin vasta päätyttyä varmaa suunnitelmaa. – Ensi vuoden osalta pitää asioita vielä miettiä. Mitaleita kaukalosta ja kaukalon laidalta Juha Aro Ville Seppä, Noel Asa, Vihtori Vähä-Jaakkola, Vili Seppä ja Sanni Kivikoski ovat päättyneellä kaudella voittaneet SM-mitaleita joukkuepeleissä kotipitäjänsä ulkopuolella. Kauppakulma 1 A 1 Puh. 7674 763 Av. ark 9-17, la 9-13 Kesälaitumen KUKKA www.kesalaitumenkukka.fi Perinteinen Lettupäivä pidetään lauantaina 11.5. klo 9-15 T er v etu lo a! Keikyän Kiven edustus. Sylintäydeltä onnea Äideille ja Mummuille Äitienpäivänä 2024! Avoinna Helatorstaina 9.5. klo 9-13 Pe 10.5. klo 9-17 Su 12.5. klo 9-13 Toimitamme kukkalähetykset kotiin ja haudoille. Maisematie-hankkeena 1990-luvulla alkanut Huittisten, Urjalan ja Punkalaitumen yhteinen voimainponnistus jalostui vuonna 1996 Taikayöntieksi, joka sai virallisen matkailutien statuksen. Momentum, joka tuolloin oli, jäi syystä tai toisesta käyttämättä ja matkailutiestä kertovat liikennemerkit rapistuivat kuten yhteinen tekeminenkin Taikayöntiellä. Runsaan vuoden ajan toiminut Taikayöntien lumo -hanke on herättänyt alueen kunnat ja toimijat jälleen tekemään yhteistyötä yli kuntarajojen. Hankkeen ”perillisenä” perustetaan 15.5. Punkalaitumella pidettävässä kokouksessa matkailuyhdistys, jonka vastuulle jää Taikayöntien tarinan ylläpitäminen jatkossa. Taikayöntien varrella on merkittäviä matkailukohteita ja kulttuurimaisemia. Toivottavasti matkailuyhdistys antaa leveämmät hartiat markkinoida seutuamme. Punkalaidunkin hyötyy, mikäli tietoisuus Taikayöntiestä paranee. Jo nyt motoristit ja pyöräilijät ovat reitit löytäneet mutta muutkin kotimaan matkailijat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi. Paikallisilla toimijoilla onkin nyt etsikkoaika miettiä, onko oma palveluvarustus kohdillaan, mikäli kiinnostus Taikayöntietä kohtaan kasvaa. Matkailija arvostaa paikallisuutta, laatua sekä tarinoita. Koska tietoa etsitään tänä päivänä paitsi kotisivuilta, myös sosiaalisen median kanavilta, olisi näidenkin syytä olla kunnossa. Valmentajana mitalikantaan pääsi SM-pronssin myötä Ville Seppä. Hän valmentaa Porin Karhujen P16 ja P15-joukkuetta, jossa myös poikansa Vili pelaa. Ensi kaudella Ville keskittyy P16-joukkueen valmentamiseen. – Raskas kausi on takana. Olen sanonut, että olen useammin käynyt kahville Limingan ABC:llä kuin Huittisten vastaavalla asemalla, Ville naurahtaa. Hänellä on kokemusta valmentajan työstä niin kotipitäjästä kuin Huittisista ja Porista. – Joukkueiden pelaajat ovat omasta mielestäni fiksuja, hyväkäytöksisiä ja asiallisia. Kyllä sanonta, että pojasta polvi paranee, pitää paikkansa, Ville tuumii. Soittamisen ilo kuuluu ja kuvastuu oppilasorkesterista
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 4 – N:o 18 – 2024 Toimitus Taikayöntien lumo -hanke loppuu kesäkuussa, mutta alueen matkailuyrittäjät tähyävät jo tulevaan. Suunnitteilla on yhteisen matkailuyhdistyksen perustaminen Huittisiin, Punkalaitumelle ja Urjalaan. Taikayöntien matkailuihmiset kokoontuivat Punkalaitumen kunnantaloon torstaina 18.4. Mukana oli matkailun ammattilaisia sekä alueella toimivien yhdistysten edustajia Huittisista, Punkalaitumelta ja Urjalasta. Myös kuntien edustajat, Satu Sarin Urjalasta, Helena Kaitanen Huittisista ja Henna Ärrälä Punkalaitumelta, osallistuivat tilaisuuteen. Taikayöntien lumo -hankkeen vastuuhenkilö, projektipäällikkö Niina Aalto Satakunnan Ammattikorkeakoulusta luotsasi keskutelua. Taikayöntiepäivä 8.6. Kokoontumisessa suunniteltiin muun muassa Taikayöntiepäivää 8.6. Tapahtuma järjestetään valtakunnallisena Avoimet Kylät -päivänä. Taikayöntien matkailukohteita, museoita sekä yhdistyksiä haastetaan olemaan auki tuolloin. Monenlaisia tapahtumia nousikin esiin keskustelun kuluessa. Kaikki alueen museot voisivat olla avoinna maksutta. Nuutajärven lasikylässä avautuu uudistettu lasimuseo. Tämän lisäksi niin Talonpoikaismuseo YliKirra Punkalaitumella, Huittisten museo sekä Urjalan museo olisivat avoinna. Taikayöntien päivä ja oma matkailuyhdistys Anu Helariutta-Koskua Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui 22. huhtikuuta päättäen muun muassa seuraavat asiat: – Merkittiin tiedoksi kunnan henkilöstökertomus viime vuodelta ja lähetettiin se edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. – Päätettiin myöntää Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:lle vuosittain 11 000 euron avustus kiinteistöveron maksua varten ja vapauttaa se entisten As Oy Punkalaitumen Perkon ja AsOy Punkalaitumen Vikinniityn tonttivuokrista. Vuokrien yhteenlaskettu suuruus on noin 2 600 euroa. Päätös liittyy Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:n talouden tervehdyttämiseen. – Kunnan edustajaksi Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen lautakunnan mandaattineuvotteluihin valittiin Linda Lähdeniemi (kesk.). Neuvotteluissa esitetään, että työllisyyslautakuntaan Punkalaitumelta nimetään varsinaiseksi jäseneksi keskustaa edustava nainen ja varaedustajaksi kokoomusta edustava mies. – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitukseen Punkalaitumen kunta esittää valittavaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Ari Prihtiä (kok.). – Tampereen kesäyliopistoyhdistyksen kokouksiin varsinaiseksi edustajaksi valittiin Sanna Salioja (kesk.) ja varalle Arto Asa. – Sasky koulutuskuntayhtymän yhtymäkokousedustajaksi valittiin Matti Seppä (kesk.) ja varalle Timo Karunen (kesk.). – Päätettiin oikeuttaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.) osallistumaan 13.–14.6. Lappeenrannassa pidettäville Kuntapuheenjohtajapäiville. – Päätettiin myöntää Tauno Lahtisen lahjoitusrahastosta Punkalaitumen Latu ja Polku ry:n VertaisVeturitoimintaan 1 600 euron toiminta-avustus. Punkalaitumen avoinna ollutta kunnanjohtajan virkaa haki määräaikana neljä henkilöä. Hakijat ovat: Nina Kivi, HTM, Hämeenlinna; Petri Mäkinen, KTM, Tampere; Juho Konkka, tradenomi, Loimaa; Joonas Ramstedt, rakennustekniikan insinööri (SAMK), Pori. Valintatyöryhmä päätti maanantaina pitämässään kokouksessa jatkaa viran hakuaikaa maanantaihin 20.5. klo 15 asti. Pelastuslaitos hälytettiin apuun sunnuntaina puolen päivän jälkeen tulen levitessä roskien polttopaikalta maastoon. Paikalla paloa sammuttamassa oli yksiköitä Punkalaitumelta ja Urjalasta. Palon leviäminen saatiin melko nopeasti kuriin ja maastoa ehti palaa 100–200 neliön kokoinen alue. Punkalaitumen kunta on valinnut ruokapalveluiden tuottajaksi 1.11. alkaen Sastamalan Ruokaja puhtaanapitopalvelut. Siivouspalveluiden tuottajaksi valittiin SMC Palvelut Oy. Kunnanhallitus päätti valinnoista kokouksessaan 22.4. Ruokaja siivouspalveluiden kilpailuttamista on kunnassa valmisteltu pitkään ja kilpailutus alkoi tämän vuoden tammikuussa. Siivouspalveluiden tuottajaksi valittiin SMC Palvelut Oy. Sen kokonaisvertailupisteet olivat 96,26 ja vertailuhinta 207 636,36 euroa. Sopimuskausi on 1.11.2024–30.6.2027 ja pitää lisäksi sisällään kaksi 12 kuukauden optiomahdollisuutta. Ruokapalveluiden tuottajaksi valittiin 1.11.2024–30.12.2027 väliselle ajalle Sastamalan Ruokaja Puhtaanapitopalvelut Oy kokonaisvertailupisteillä 95. Myös tämä sopimus mahdollistaa kahden 12 kuukauden optiokauden käytön. Ruokapalvelut toteutetaan kunnan olemassa olevissa keittiöja ruokasalitiloissa nykyisine linjastoineen. Tarjousvertailussa maksimipistemäärä oli 100. Ruokaja siivouspalveluiden tuottajat valittiin Maastopalon alku Viidanmaassa Toimitus Toimitus Hakua jatketaan Kunnanjohtajan virkaan neljä hakijaa Kunnanhallituksen päätöksiä Toimitus Matkailuyritysten toivotaan pitävän ovensa avoimina mahdollisuuksien mukaan. Niina Aalto sanoo, että nyt ensimmäisellä kerralla alueen matkailutahot kokeilisivat yhteistyötä ja osallistumista yhteiseen päivään. Jatkossa siitä tulisi toivottavasti perinne ja yksi yhteistyön muoto. Taikayöntiepäivään osallistuvien toivotaan ilmoittavan omista tapahtumistaan 15.5. mennessä Niina Aallolle. Oma yhdistys Taikayöntien lumo -hanke päättyy kesäkuun loppuun mennessä. Yrittäjäkentältä onkin noussut toive, että alueelle perustettaisiin matkailuyhdistys. Hankkeen aikana alueen matkailuyritysten yhteistyö on aktivoinut. Jatkumoa toiminnalle kaivataan, ja yhdistyksen perustamista kannatettiin useissa puheenvuoroissa. Niina Aalto toteaa, että oma yhdistys olisi luonteva tapa toimia. Moni matkailutie toimii yhdistysvetoisesti. Yhdistyksen jäseninä voisivat olla yrittäjien lisäksi kunnat, yhdistykset ja järjestöt sekä yksityiset henkilöt. Yhdistys järjestäisi jäsentensä näköistä toimintaa. Yhdistys järjestäisi alueella tapahtumia, koulutusta, tutustumistilaisuuksia ja neuvontaa. Se ylläpitäisi matkailumarkkinointia yhdessä kuntien kanssa. Taikayöntien markkinointiin on olemassa jo paljon materiaalia, jota yhdistys voisi käyttää muun muassa messuilla. Kaiken kaikkiaan yhdistys edistäisi alueen matkailua monipuolisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtajaksi on alustavasti lupautunut huittislainen Aulikki Kuisma. Hänen kanssaan työskentelemään etsitään puheenjohtajaa ja sihteeriä. Pestit olisivat vuoden mittaisia, sillä ajatuksena on lähteä pienesti liikkeelle. – Olen innostunut matkailuyhdistyksestä. Itse valmistun matkaoppaaksi nyt keväällä ja toivon alueen matkailun virkistävän Taikayöntien kuntia sekä auttavan niissä toimivia yrityksiä menestymään, sanoo Aulikki Kuisma. Yhdistyksen perustaminen sai kannatusta, joten perustavan kokouksen päivämäärä saatettiin löydä lukkoon. Se pidetään 15.5. klo 17 alkaen Punkalaitumen kunnantalon valtuustosalissa. Lisätietoa Taikayöntiepäivästä sekä yhdistyksen perustamiskokouksesta on internetissä osoitteessa events.samk.fi. Niina Aalto on työskennellyt Taikayön tien -lumo hankkeen projektipäällikkönä. Kesäkuussa loppuvan hankkeen työtä jatkamaan on tarkoitus perustaa matkailuyhdistys. Sen toiminnanjohtajaksi on lupautunut Aulikki Kuisma.
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 2024 – N:o 18 – 5 Kansallista veteraanipäivää vietettiin viime lauantaina. – Veteraanipäivä on rauhan juhla. Rauhan, jonka veteraanien uhraukset meille toivat. Saamme elää Suomessa suomalaisina ja ylläpitää omia arvojamme, tiivisti veteraanipäivän merkityksen seurakuntatalossa pidettyyn juhlaan vieraat tervetulleiksi toivottanut vanhusja vammaisneuvoston puheenjohtaja Hilkka Välläri. Veteraanipäivän vietto Punkalaitumella aloitettiin perinteiseen tapaan Veteraanikiveltä. Kivelle seppeleen laskivat kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Seppä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Linda Lähdeniemi sekä nuorisovaltuuston edustaja Kaisa Karunen. Veteraanikivellä veisattiin rovasti Veli-Matti Karon johdolla Isänmaan virsi. Ennen juhlan alkua seurakuntatalossa tarjoiltiin Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen naisten valmistama keittolounas. Juhlaan vieraat tervetulleiksi toivottanut Hilkka Välläri kuvaili, etteivät sotiemme veteraanit kaivanneet harteilleen sankarin viittaa. – Mutta jokainen heistä on sen ansainnut. Tulevaisuus on edellisten sukupolvien lahja seuraaville sukupolville. Me saimme veteraaneilta lahjaksi vapaan isänmaan. – Veteraanityössä on siirrytty perinneaikaan. Emme enää kohtaa veteraaneja keskuudessamme. Nyt meidän lupauksemme tulee olla muistaa ja kertoa, Välläri totesi. Punkalaitumen seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Seppä. Myös hän korosti veteraanisukupolven ansaitsevan kaiken jälkipolvien kunnioituksen. Musiikkia juhlassa esittivät Lauluryhmä KuusVeisaa sekä huilisti Eevi Nissilä. KuusVeisaa lauloi Ehrströmin säveltämän Lähteellä sekä Simojoen virren Kiitos, Jumalamme. Eevi Nissilä tulkitsi huilulla kansansävelmän Karjalan kunnailla sekä Jylhän Vaiennut viulu. Nissilää pianolla säesti Juha Aro. Ennen Eläkeliiton naisten tarjoamia leivoskahveja päätössanat lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Linda Lähdeniemi. Hän totesi, että sota on asia, jota kukaan ei haluaisi miettiä, mutta joka on ollut mielissämme Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. – Kävin äskettäin Prahassa. Meiltä Suomesta Ukrainaan on 1 600 kilometriä, mutta Prahassa sota oli paljon lähempänä. Tsekeissä on myös runsaasti Ukrainasta paenneita ihmisiä. Lähdeniemi korosti, että niin Suomen, EU:n kuin USA:nkin tuki Ukrainalle on välttämätöntä. – Ukrainalaiset taistelevat vapaan läntisen demokratian puolesta. Uusi-Kouvo ja Mikkola palkittiin Juhlassa korostui konkreettisesti myös veteraanityön siirtyminen perinneaikaan. Lakkautettavaksi päätetyn Punkalaitumen Sotaveteraanit ry:n puolesta yhdistyksen viimeinen puheenjohtaja Veli Nieminen ja sihteeri Sirkka Pärnistö luovuttivat Sotaveteraaniliiton ansioristit Outi Uusi-Kouvolle ja Aki Mikkolalle. Outi Uusi-Kouvo ehti toimia yli 30 vuotta Punkalaitumen Sotaveteraanien taloudenhoitajana ja Aki Mikkola kuului viimeiset vuodet yhdistyksen hallitukseen ja on jo tehnyt pitkään yhdistystä tukevaa työtä. Ansioristin saajien puolesta kiitokset lausui Outi Uusi-Kouvo. – Tämä on liikuttava hetki ja yhden aikakauden päätös. Muistan lämmöllä hallituksen kokouksia, joissa veteraaneja oli vielä mukana. He olivat vahvasti ajamiensa asioiden takana ja heillä oli hienoja mielipiteitä, UusiKouvo muisteli. Veteraanien perintö turvataan Juhlapuheen veteraanipäivän juhlassa piti varatuomari Timo Kirkko-Jaakkola. Hän kävi puheessaan laajasti läpi sukunsa historiaa sotavuosilta. Rintamasotilaana palveli hänen Paavoisänsä, joka monien punkalaitumelaisveteraanien tapaan taisteli jatkosodassa JR 36:n riveissä. Samassa rykmentissä taisteli Paavon veli Ilmari, joka haavoittui jatkosodan alkuvaiheessa Pajarin kylän taistelussa, jota myös viime vuoden puolella käsiteltiin Punkalaitumen Sanomissa. – Ilmari oli kuulunut 1930-luvun lopulla pikamatkojen olympiavalmennettaviin, joiden tähtäin oli vuoden 1940 Helsingin olympialaisissa. Sota katkaisi urheilu-uran, mikä setääni kovasti harmitti loppuun saakka, muisteli Timo Kirkko-Jaakkola. – Myöhemmin, vuonna 1984, Ilmari oli punkalaitumelaisen ryhmän mukana turistina Los Angelesin olympialaisissa. Lentokentällä perillä Ilmarin matka näytti tyssäävän turvatarkastukseen, sillä metallinpaljastin piippasi joka yrityksellä. Lopulta Ilmari osoitti sormella rintaansa ja sanoi: “Ryssä pum-pum!”. Tarkastusmies veti kättä lippaan ja näytti, että tie on vapaa. Myös suvun naiset osallistuivat sotaponnistuksiin erilaisissa lottatehtävissä. Niitäkin KirkkoJaakkola kävi läpi puheessaan. – Kuten suomalaiset yleensä, nämäkään sedät, tädit ja enot eivät auliisti kertoneet sotakokemuksistaan. Sotavuodet osuivat heidän parhaisiin nuoruusvuosiinsa. Siinä iässä ollaan luontaisesti tulevaisuudenuskoisia, luotetaan parempiin aikoihin ja katsotaan eteenpäin. Kirkko-Jaakkola kertasi puheessaan myös sotasukupolven järjestäytymistä eri yhdistyksiin. Nyt veteraanisukupolven hiipuessa, on siirrytty perinneaikaan myös Punkalaitumella. Punkalaidun kuuluu Tammenlehvän Perinneliitto ry:n Satakunnan alueeseen ja myöhemmin Huittisiin perustettavaan alueelliseen perinneyhdistykseen. Puheensa päätteeksi Timo Kirkko-Jaakkola huomioi, että sota-aikoja on Punkalaitumella myös paikallisesti dokumentoitu. – Punkalaitumen sankarivainajien matrikkeli valmistui vuonna 1992. Kirjan toimitti Juhani Helariutta. Punkalaitumen veteraanien muistelukirja toimitettiin vuosina 2002–2003 nimellä Sisu, voima ja uskollisuus. Mittavat veteraanien haastattelut suorittivat Sirkka Pärnistö ja Veli Nieminen. Kolmantena mielenkiintoisena lähdeteoksena voidaan pitää Antti Korventaustan julkaisua ”Punkalaitumelaiset sotien kurimuksessa ja jälleenrakennustyössä”, joka sisältää paljon yksityiskohtaistakin tietoa Punkalaitumen vaiheista. Veteraanipäivä on rauhan juhla Juha Aro Matti Seppä, Linda Lähdeniemi ja Kaisa Karunen laskivat kansallisena veteraanipäivänä seppeleen Veteraanikivelle. Kunniavartiossa olivat Sami Uutto ja Esko Keto. Outi Uusi-Kouvo ja Aki Mikkola saivat veteraanijuhlassa Suomen Sotaveteraaniliiton ansioristin. Tunnustuksen luovuttivat Sirkka Pärnistö ja Veli Nieminen. Juhlapuheen veteraanijuhlassa piti varatuomari Timo KirkkoJaakkola. Eevi Nissilä ilahdutti juhlayleisöä huilun soitolla. Kuva: Linda Lähdeniemi.
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 6 – N:o 18 – 2024 Leader Joutsenten Reitin toiminnanjohtajana 23 vuoden ajan toiminut Petri Rinne päätti asettua ehdolle kesän EU-vaaleissa keskustan listalta. – Matkan varrella minua on kysytty monesti ehdolle, mutta olen sanonut ”ei”. Nyt aika on sellainen, että päätin lähteä mukaan. Petri Rinne on tullut punkalaitumelaisillekin tutuksi runsaan parin vuosikymmenen ajan vahvana EU-osaajana Joutsenten Reitin kautta. Ensikosketuksensa EU-hankkeisiin hän sai jo vaihtooppilaslukukautenaan Irlannissa vuosina 1996–1997. – Kiinnostukseni EU:hun ja EU-hankkeisiin juontaa juurensa Irlannin aikaan. Irlanti oli silloin Suomea edellä hanketyössä ja siellä ”johkaannuin” maaseutuprojekteihin ja kirjoittelemaan hankehakemuksia. Näillä opeilla sitten tein Suomessa 4H-järjestölle nuorena kloppina ensimmäisiä hankehakemuksia, Rinne muistelee. Hän kertoo lähteneensä ehdolle vaaleissa, koska on huolissaan oikeistopopulismin suosion kasvusta Euroopassa. – Ennustettu oikeistopopulistien voitto on suoraan Putinin pelikirjasta. Heidän stoorinsa on, että EU on unohtanut maaseutualueet. Vanhojen puolueiden on tarjottava tälle stoorille vaihtoehto. Me ”leaderläiset” ainakin tiedämme, ettei EU ole unohtanut maaseutuakaan, vaikka parannettavaa aina on. – Oikeistopopulistien kannatus on jokaisessa EU-maassa noin viidennes. He ovat onnistuneet hienosti sanoittamaan tyytymättömien tarinan. Eri puolilla EU:ta koetaan vahvaa hylätyksi tulemisen tunnetta, eikä Brysselissä ole osattu tähän oikein suhtautua. Kriisiajat ovat luoneet lisäksi otollista maaperää poliittiselle polarisaatiolle. Rinne muistuttaakin, että vioistaan huolimatta EU on tehnyt vuosikymmenten saatossa paljon hyvää myös maaseudulle. Huolimatta kansallisista eroavuuksista, EUmailla on myös yhteistä. – Euroopalla on yhteinen historia. Suomessa on unohdettu, että on EU on vahvasti rauhanprojekti, jonka rinnalle on rakennettu taloudellista yhteistyötä ja samalla murrettu jakolinjoja. Kyllä EU:ssa on ideaa, sillä se on tuonut rauhan. Oman vaaliteemansa Petri Rinne kiteyttää lauseeseen: Maaseutu on palautettava asialistalle. – Unionissa tunnustetaan, että protestiäänestäminen tapahtuu syystä. EU:n on katsottava peiliin ja tehtävä jotain niiden alueiden hyväksi, joilla ihmiset kokevat jääneensä ilman huomiota. – Muiksi vaaliteemoiksi olen nostanut luonnonvarat sekä idän suhteet ja konfliktien hoidon. EU:n on huomioitava pohjoisten jäsenvaltioiden erityisolot ja metsäpolitiikka on pidettävä Suomen omissa käsissä. EU:n näkökulma metsään liittyy lähinnä ilmastopolitiikkaan, Rinne sanoo. Venäjä ja maahanmuutto EU:n ulkoisista haasteista suurimmiksi Petri Rinne toteaa Venäjän ja maahanmuuton. – Venäjä on suurin haaste EU:lle tällä hetkellä. Unionin on pysyttävä yhtenäisenä ja johdonmukaisena, sillä venäläiset ovat taitavia pelureita ja strategeja. Venäjää ei saa tästä syystä aliarvioida, vaikka sen vanhaa sotilaskalustoa naurettaisiinkin. Jo nyt on tietyissä itäisen Euroopan jäsenmaissa nähtävissä lipsumista Venäjän kannalle. Rinteen mukaan EU ei voi sotilasasioissa myöskään liikaa nojata Natoon. – EU:n puolustusta ja yhteistä armeijaa pitää kehittää. Naton voimakkaimmat armeijat ovat USA:ssa ja Turkissa, ja molemmissa tulevaisuuden näkymät ovat arvaamattomat. EU on 2000-luvulla paininut myös maahanmuutto-ongelman kanssa. Ennen Ukrainan sotaa pakolaisia unionin alueelle tuli Turkista ja Välimeren yli. Venäjän hyökättyä Ukrainaan pakolaisista on tullut myös hybridisodan väline. – Välimeren alueen maahanmuutto perustuu lähtöalueiden ihmisten aitoon hätään, joka johtuu monista syistä. En usko, että EU:n vastikään hyväksymä maahanmuuttopaketti tulee riittämään ongelman ratkaisijaksi. En usko myöskään Britannian keksimään ”Ruanda-kikkaan”. Mielestäni parempi olisi humanitaarisuus säilyttäen kiristää Eurooppaan pääsyvaatimuksia, jolloin palauttaminen olisi helpompaa. On kestämätön tilanne, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi ja yritetään kotouttaa. Yhtä mahdoton on tilanne, jossa oltiin aiemmin eli maksettiin Turkille siitä, ettei se päästänyt ihmisiä EU:n puolelle, Petri Rinne sanoo. On sitten kyse Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta turvallisuuskriisistä tai pakolaiskriisistä, Rinne toivoo, että Euroopassa on otettu niistä jotain oppia. – Jos kriiseistä löytää jotain positiivista on se, että ne näyttävät, kuinka vaarallista EU:n on tulla liian riippuvaiseksi muista toimijoista avaintoimitusketjuissa. Vaikuttamistyö tuttua Suurimpana vahvuutenaan ehdokkaana Petri Rinne pitää paitsi EU-osaamistaan, myös sitä, että hän on lähes 25 vuoden ajan ollut tekemässä vaikuttamistyötä ja lobbausta EU:n suuntaan. Bryssel on tuttu paikka. – Kansainväliset verkostot EU:n suuntaan ovat valmiina ja uskon solahtavani helposti siihen maailmaan. Vuosien myötä minulle on kehittynyt taito rakentaa verkostoja ja kielitaitoakin on tarttunut matkaan. Vaikka Rinne on ehdokkuutensa myötä ottanut myös keskustan jäsenkirjan, hän kuvaa itseään epäpoliittiseksi henkilöksi. Puoluevalinnalleen hän löytää kuitenkin perustelut. – Aika vaatii polarisaation tasapainottamista ja mistä sitä parhaiten tasapainottaa, kuin keskeltä. Lapsuusvuosista lähtien alkutuotanto sekä maaja metsätalous ovat olleet lähellä sydäntäni. Perinteisesti äänestysprosentti on EU-vaaleissa ollu Suomessa alhainen. Nyt kiinnostus äänestämistä kohtaan näyttää kuitenkin kansalaisten keskuudessa kasvavan. – EU-asioita ei ole ilmeisesti meillä koettu läheisiksi. Nyt taitaa käydä, kuten Nato-jäsenyyden kannatuksen kanssa. EU on tullut relevantiksi ulkoja turvallisuuspolitiikan kautta. On herätty siihen, että nämä ovatkin tärkeät vaalit. Hyvässä tapauksessa näissä vaaleissa noustaan muiden läntisten jäsenmaiden tasolle eli noin 60 %:n äänestysaktiivisuuteen, Petri Rinne pohtii. Punkalaitumelaisten historiallisten kylien menneisyyteen sukellettiin jokin aika sitten kirjastossa tutkijatohtori Kirsi Laineen pitämällä luennolla. Laine kertoi kylien synnystä käyttämällä esimerkkeinä paikallisia kyläkuntia. Kirsi Laine muistutti, että historiantutkimuksen käsitys kylästä on erilainen kuin se, miten kylä tai kyläkunta ajatellaan nykyisin. – Historiallisessa merkityksessä kylä on ollut verotuksen ja hallinnon yksikkö. Se oli kollektiivinen veronmaksuyhteisö, joka koostui yksittäisistä veronmaksajista. – Kylä oli myös maanomistuksen yksikkö. Maankäyttöoikeuden kylässä sai maksamalla veroa, Laine totesi. Kylien synnyn keskeinen elementti on vesi. – Historialliset kylät löytyvät veden ääreltä. Punkalaitumellakin kylät muodostuivat jokivarteen. Ne olivat selkeitä rakennusryhmittymiä. Kukaan kulkija ei voinut erehtyä siitä, että oli saapunut kylään. Ennen isojakoa kylät olivat ryhmäkyliä. Kylien talot oli rakennettu lähekkäin ja ryhmäkylää ympäröivät kylän pellot. Käytössä oli sarkajako. Tiiviiden kylien syntymisen taustalla oli maatalousyhteisön tarve aidata peltonsa. – Aita on syy, miksi tiiviissä kylissä kannatti asua. Koska karja laidunsi vapaana, piti viljelykset suojata aidoilla. Aita oli helpompi rakentaa yhdessä, kuin jokaisen viljelijän erikseen. Yhteisö toi helpotusta myös työsesonkeihin. Sarkajaon aikana kylissä asuminen oli eräänlaista maankäytön optimointia. Ei pelkkää kehityksen riemujuhlaa Punkalaitumen kylistä löytyy historiallista lähdeaineistoa aina vuodesta 1540 lähtien Huittisten pitäjän maakirjoista. Tästä on kiittäminen kuningas Kustaa Vaasaa, joka Vesteråsin valtiopäivillä vuonna 1524 halusi perusEU-vaaleihin ehdolle lähtenyt Joutsen Reitin Petri Rinne: – Maaseutu palautettava asialistalle Juha Aro Petri Rinne on tullut tutuksi punkalaitumelaisille Leader Joutsenten Reitin toiminnanjohtajana 23 vuoden ajalta. Nyt hän on asettunut ehdolle EU-vaaleissa, koska on huolissaan oikeistopopulismin noususta Euroopassa ja haluaa palauttaa maaseudun EU:n asialistalle. Vesistöt ja aitaaminen loivat perustan kylien synnylle Juha Aro Punkalaitumen historialliset kylät kiinnostivat kirjastossa järjestetyssä luentotilaisuudessa.
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 2024 – N:o 18 – 7 taa valtakuntaansa maarekisterin. Vaasa tuskin ajatteli myöhempiä historiantutkijoita, hänen ajatuksensa oli huomattavasti itsekkäämpi. Kokoamalla maakirjoihin kylien asukkaat, pystyttiin heiltä keräämään tehokkaammin veroja. – Ensimmäisestä maakirjasta löytyvät tutut kylät, kuten Kostila, Teikarla ja Haviokoski. Esimerkiksi vuoden 1540 maakirjassa on Kostilan kylässä yhdeksän isäntää. Silloin elettiin asutuksen laajenemisen aikaa. Myöhemmin talojen määrä vakiintui pienemmäksi, kertoo Kirsi Laine. Asutuksen ja maanviljelyn laajentuminen oli alkanut yleisesti jo 1300-luvulla. Suomessa kehitys jatkui suotuisana silloinkin, kun muualla Euroopassa rutto koetteli ihmisiä. – Lähteitä kyläasutuksen syntyajoilta ei ole, mutta maankäytön historiallisista kerrostumista kyliä voidaan tutkia myös ajalta ennen kirjallisia lähteitä. Tutkija voi joutua selvittämään monta kylän maanomistukseen liittyvää asiaa muutaman sadan vuoden ajalta, ennen kuin selviää, miten kylä on muodostunut. Esimerkiksi poikkeavasta tilanteesta Laine nosti Parrilan kylän, jossa kylän kahden talon, Isoja Vähä-Parrin, sarkojen lisäksi oli Haviokosken Jussilan sarkoja. – Peltoja pyrittiin raivaamaan hyviin paikkoihin ja Jussilan isäntä oli ehtinyt raivata peltoaan Parrilan alueelle. Kylän muodostumisen jälkeen nämä haviokoskelaisen tilan pellot olivat sitten naapurikylän alueella, jossa Jussilan isäntä niitä viljeli. Kylissä oli talojen peltojen lisäksi myös muun muassa ruotusotilaiden peltoja ja joku pelto saattoi jäädä myös autioksi, Laine kuvaili vanhaa Parrilan kyläkarttaa esitellessään. Kylien kehitys ei Suomessa ollut pelkästään nousujohteista. Verotusyksikkönä ne joutuivat kantamaan osansa Ruotsin valtakunnan jatkuvien sotien kustantamisesta. Sotaväki tarvitsi riveihinsä myös taistelijoita. Riesana olivat myös monet taudit. Esimerkiksi 1500–1600-lukujen taitteessa Punkalaitumellakin elettiin vaikeampia aikoja. 25-vuotinen Venäjän sota rasitti verotuksellisesti ja pikkujääkausi aiheutti katovuosia. – Silloin tapahtui sekä verotuksellista autioitumista että kylien täydellistä autioitumista. Perintötiloista saattoi tulla kruununtiloja ja niiden asukkaat vaihtuivat. Vuonna 1606 suurin osa Punkalaitumen taloista löytyy autioituneiden tilojen luettelosta. Kun Ruotsi menetti suurvaltaasemansa, rahvaan tilanne helpottui 1700-luvulla. – Kun ei sodittu, väestö kasvoi ja säätkin suosivat maanviljelystä. Tutkijatohtori Kirsi Laine on pitänyt Punkalaitumen kirjastossa kaksi kotiseutuluentoa. Marraskuussa hän kertoi isojaon toteuttamisesta paikkakunnalla. Päätellen siitä, että kylien historiaa käsitellyttä luentoa oli kuuntelemassa ja keskusteluun innolla osallistumassa nelisenkymmentä ihmistä, kotiseutuhistoriaan on Punkalaitumella edelleen vahva kiinnostus. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2024 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355 (pvp+mpm) . Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2024 Etusivu..............1,05 e/pmm 1-väri 1,15 e/pmm 4-väri 1,25 e/pmm Muut sivut........0,95 e/pmm 1-väri 1,05 e/pmm 4-väri 1,15 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2024: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Kokouksen pöytäkirja julkaistaan kunnan internetsivuilla www.punkalaidun.fi/päätöksenteko Punkalaitumella 3.5.2024 Linda Lähdeniemi valtuuston puheenjohtaja Valtuuston kokous on ma 6.5.2024 klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. LIIKU HAASTEPYÖRÄILY -KAMPANJA 1.5.-23.6. Haastepyöräilyn idea on, että pyöräilijät kirjaavat pyöräilemänsä kilometrit oman kunnan kilometrisaldoon mobiilisovelluksessa. Lisätietoa kampanjasta kunnan nettisivuilta tai liiku.fi/haastepyoraily 1 2 3 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kuntalaisja valtuustoaloitteet vuonna 2023 Henkilöstökertomus 2023 Punkalaitumen mieskuoron kevätkonserttijutussa oli Tyrvään plikkojen toisen sopraanon nimi väärin. Kvartetissa toisena sopraanona laulaa Merja Hanhisalo, ei Hanhisuo. Kulttuurituottajaksi (AMK) Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta Helsingistä 3.4.2024 on valmistunut Johanna Uotila. Verorahojen tuhlaus Korkein oikeus on myöntänyt syyttäjälle valitusluvan kansanedustaja Päivi Räsäsen (KD) rikosasiassa, jossa häntä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsäsen syytteet hylättiin ensin keväällä 2022 Helsingin käräjäoikeudessa sekä Helsingin hovioikeudessa syksyllä 2023. Syyttäjä haki kuitenkin asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, minkä hän siis myös sai. Alkujaanhan poliisi oli esitutkinnassa sitä mieltä, että rikosta ei ole tapahtunut. Minun oikeustajuuni ei mahdu, että miksi valtakunnansyyttäjä silti aloitti varsinaisen ajojahdin Päivi Räsästä kohtaan. Kuinka paljon tässäkin on tuhlattu ja tuhlataan vielä, veronmaksajien rahoja. Antti Levomäki veronmaksaja, Sipoo Lottaperinneyhdistys Huittisten seutu Kuukausitapaaminen ke 8.5. klo 14 seurakuntakeskuksen Kaila-salissa. Kirjastopäällikkö Anni Tormas esittelee kirjastopalveluita. Järjestelyvastuu Laura Airila. Punkalaitumen Latu ja Polku ja Vertaisveturit Keskiviikkona Senioreiden kävelyja voitas-reenit klo 11–11.45 liikuntahallilla. Talviuinti pe ja su klo 16–20 Kivirannassa. Satakunnan Haastepyöräily käynnistyy vappuna. Kirjaa liikuntasuoritukset mieluiten Liiku läpi vuoden -sovellukseen tai vihkoihin. Yhteispyöräily Pietarinaukiolla 7.5. klo 18 Koskioisten kodalle, vetäjänä Marko. Punkalaitumen Metsästysseura Harjoitusammunnat Haviokoskella ma 6.5. klo 17.30 Valvontavuorossa ryhmä Ollikainen. Valvontaryhmä paikalle klo 17. Sanomarastit Keskiviikkona 8.5. Rinteenmaa. Opastus Punkalaidun –Huittinen (tie 230). Lähdöt klo 17– 18.30. Ratamestarina LLuja. Sastamalan seudun keliakiayhdistys Pe 7.6. retki Lempäälään. Lähtö klo 9.15 Vammalan linja-autoas., Häijään kautta. Kohteet: Leipomo Ilona, Suklaatehdas Dammenberg, lounas Vaihmalan Hovissa, lopuksi Visavuori, jossa opastettu tutustuminen kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakotiin ja ateljeehen sekä Kari Suomalaisen paviljonkiin. Paluu Vammalaan n. klo 17. Yhdistys maksaa kuljetuksen ja opastuksen Visavuoressa. Ilmoittaudu yksin tai kaverin kanssa Sirkulle p. 040 530 0483 viim. 10.5. Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11 –14, ke klo 11 –14 ja to klo 13 –16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30– 15. Kirpputori avoinna ti klo 14 –18, to ja la 10–14. Ystävä-kerho 7.5. klo 14 Kulmakamarissa. Seurat toimivat jatkuu takasivulla... Seurat toimivat Kotiseutuseura Tampereelle Ilolla luin pari viikkoa sitten tätä kotipitäjän lehteä, kun Kari Poikulainen herätteli kotiseutuseuran perustamista Tampereelle. Joskus vuosia sitten asia oli myöskin ollut siellä vireillä jossakin piireissä. Kerran yksi kaveri minulle soitteli joulusaunasta Yli-Kirran museolta palattuaan. Oli ottanut pukuhuoneesta Turun Punkalaidun -seuran jäsenlehden ”Laitumelaisen” mukaansa ja sitä kautta oli tutustunut toimintaamme. Innostin häntä ryhtymään seuran perustamiseen ja lupasin antaa seuramme säännötkin opastukseksi. Mitään ei sen jälkeen kuulunut. Turun kotiseutuseura perustettiin vuonna 1962, kun muutama Turun laitumelainen oli käynyt Helsingin Punkalaidun -seuran pikkujoulussa. Puuhamiehinä toimivat silloin jo edesmenValmistunut neet Kivikosken Mauri ja Varpulan Jouko. Helsingin seuran toiminta hiipui muutaman vuoden kuluttua. Vuosia sitten yritimme selvittää, että löytyisikö vielä henkilöä, joka tietäisi seuran loppuvaiheista? Olisiko vielä tallella jollakin yhdistyksen papereita? Tiedän, että vuosia sitten Helsingin päässäkin oli nuoremmalla sukupolvella mielenkiintoa seuran elvyttämiseen, mutta mitään ei ole kuulunut. Tiedämme, että seuraja yhdistystoiminta ei tänä päivänä ole suosiossa. Toivon kuitenkin, että saatte sinne ”Manseen” perustettua seuran, mikä ylläpitää kotiseutuhenkeä, yhteyksiä kotipitäjään, vaalii sen perinteitä ja kokoaa yhteen erilaisiin tilaisuuksiin kaiken ikäisiä punkalaitumelaiseksi itsensä tuntevia Tampereen puolen ”laitumelaisia”. Pruukaan sanoa, että pidetään polkua auki kotiseudulle. Terveisin Aurajoen rantamilta! Pekka Virtanen Turun Punkalaidun -seuran Puhheenjohtaja Etelä-Satakunnan Autoteknillinen Yhdistys, seniorit Kokoontuminen joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai, Härkäpakari, Huittinen, klo 9.30. Nähdään 5.5. Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Tiistaitalkoot klo 17.30 kokoontuminen salirivissä. Kaikki mukaan talkooporukkaan. Kaikille löytyy jotain puuhaa. Tutkijatohtori Kirsi Laine tuntee Punkalaitumen kylien menneisyyden. Ensimmäiset merkinnät kylistä löytyvät vuodelta 1540. Korjaus
Perjantaina toukokuun 3. päivänä 8 – N:o 18 – 2024 Lihan vastaanotto avoinna arkiperjantaisin klo 8-17 Tilamyymälä avoinna arkitorstaisin klo 12-17 arkiperjantaisin klo 8-17 HUOM! Helatorstaiviikolla avoinna vain perjantaina 10.5. klo 8-17 Helatorstaina 9.5. suljettu METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747 info@metsarannanliha.fi www.metsarannanliha.fi NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) VUOKRALLE TARJOTAAN Saunallinen rivitalokaksio Huvilatiellä 58 m² autokatoksella + varasto. Seppo Wallin 0400 787 575 Punkalaitumen 4H-yhdistyksen SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS to 23.5.2024 klo 18.00 Myötätuulessa. Ilmoittautuminen alkutarjoiluun 15.5. mennessä puh. 040-187 2603. Tervetuloa! Hallitus MYYTÄVÄNÄ Punkalaitumen Palojoella * Salaojitettua peltoa 4,18 ha * Metsää 1,1 ha (muodostaen yhden kokonaisuuden 5,49 ha). Tied. Saksanen / Vierjoki p. 0400 204786 S-posti: mika.vierjoki@pp.inet.fi Myyjä pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset Punkalaitumen torilla VAATEMYYNTI MAANANTAINA 6.5. klo 10 -13 Terveisin Paula K n e m u ti a l a k n u P u s t u k s u o k o O e ll i n e s ä j n i k n a p s u u s P n ä ä t e d i p a k o j , n e e s k u o k o k n a n n u k s u u s o n e e si a n is r a v n a a t u s t u k t e n e s ä j n ik n a p s u u s O n e m u ti a l a k n u 1 9 1 3 , 1 e it n a l a jr U a s s e e tt i o s o , a s si o li t s u o k o k n ik n a p s u u s O n e m u ti a l a k n u P . 8 1 o lk 4 2 2 . 5 . 6 P . n u d i a l a k n u O t a i s a t ä v ä tl e ti s ä k a s s e s k u o k o k n a n n u k s u u s 1 n o t s o v u e n o t n ill a h ä k e s s u m o t r e k s u t s a k r a t n ili t ,s u m o t r e k a t n i m i o t a j s ö t ä ä p n ili t 3 2 2 n e d o u v n ä ä t e ti s E . l a t s e s k u m o t r e k a t n i m i o t a j ä t s e s k ö t ä ä p n ili t o t n u s u a 2 a t s e si m a t si v h a v n e s k ö t ä ä p n ili t 3 2 2 . 2 1 . 1 3 . 1 . 1 n e d u a ki li t n ä ä t e t ä ä P . 3 a tt e h i a a a t n a o i p p a t/ ä m ä ä jil y n e n i a k u m n e e s a t n u t e t si v h a v n i h i o j , ä t si e ti p n e m i o t n ä ä t e t ä ä P . o k r o K . % 5 , 4 e ll a m o ä ä p s u u s o o tt o u t a o k r o k a t si u t o u v n a a t e s k a m 3 2 2 a tl e d u a ki li t ä tt e , ä ä tt is e s u ti ll a H • m . ä tt ä m y tt y ä t n ä v ä ä j n e t s y t yl l e d e u s k a m n o r o k a e t o t n e e s ki r e s u ti ll a h i e ll e , a s s u l a 4 2 2 n u u k ä s e k n a a t e s k a 4 h o js u ti m i o t a j e lli n e s ä j n o t s o v u e n o t n ill a h , e lli n e s ä j n e s k u ti ll a h ä t s e si m ä t n ö y m n e d u a p a v u u t s a v n ä ä t e t ä ä P . t a tl e d u a ki li t ä tl e si ll e d e e ll a j a 5 i m i o t e ll a v a a r u e s t o ik kl a p n e ij a t s a k r a t n ili t ä k e s n e t n e s ä j a j n a j a t h o j n e e h u p n o t s o v u e n o t n ill a h n ä ä t ä r ä ä M . k e ll e d u a 6 n o o t s o v u e n o t n ill a h t e n e s ä j t a v a tt iv r a t n a a ti l a v a j ä r ä ä m u k u l n e t n e s ä j n o t s o v u e n o t n ill a h n a a t e t si v h a V . 7 a j a t s a k r a t n ili t n a a ti l a V . 8 n a a t n u k o il a v s y ti m i n t a j a t s u d e n e t n e s ä j n a a ti l a V . 9 i a t n e e si ll y d ö y h si e ly s u ti o j h a l ä d h e t e ll e s k u ti ll a h a t s e si m a t n a n e s k u t u u tl a v i a t/ a j a t s e s k u ti o j h a l n ä ä t e t ä ä P . s n e e s k u ti o k r a t n a a v a tt e t s a n n ir n e h ii 1 a t s e s k o t u u m ö t n ä ä s n ä ä t e t ä ä P . K t a jr i k a i s a s u o k o T t e s k u t o d h e s ö t ä ä p t u u m ä k e s is k e s k o t u u m ö t n ä ä s s u t o d h e n e s k u ti ll a h ,t a jr ik a is a t a v e k s o k 3 2 2 ä t s ö t ä ä p n ili o 9 1 3 , 1 e it n a l a jr U a s s e e tt i o s o a s si r o tt n o k ä ä p n ik n a p s u u s O n e m u ti a l a k n u P n e a kl a 4 2 2 . 5 . 8 ä n ä v ä t h ä n t a v P . n u d i a l a k n u p p o / b e w / ? . p o . w w w a s s e e tt i o s o a lli u vi s t e n r e t n i n ik n a p a j n u d i a l a k n u P 4 2 2 . 4 . 3 n u d i a l a k n u P I K K N A P S U U S O N E M U T I A L A K N U H s u ti ll a Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Kerhotoiminta Pe 3.5. klo 10 Mölkky Vartiolan kentällä. Ma 6.5. klo 16 Senioritanssit Keskuskoululla. Ti 7.5. klo 16 –18 EL:n kuntosalivuoro Pakarilla. Ke 8.5. klo 13 Laula, leiki ja liiku vanhustentalon kerhohuoneella. Pe 10.5. klo 10 Käsityökerho KaruSellissä. Pe 10.5. klo 10 Mölkky ja petankki Vartiolan kentällä. Ke 15.5. klo 14.30 TarinaTupa Kulmakamarissa. Muu toiminta Ma 13.5. klo 10 Hallituksen kokoontuminen vanhustentalolla. To 16.5. Piirin karaokekisat Kankaanpäässä. La 18.5. Laitumelle Lasku Pietarinaukiolla saatavilla lettuja. Klo 14 yhdistyskisa. Ilmoittautumiset Oilille puh. 040 7762 623 tai Aijalle puh. 050 535 0966. To 23.5. Toukosiunaus Hannulan tilalla Kanteenmaassa. Pe 24.5. Miljoona roskapussia -tempaus. Pe 24.5. Keväinen iltapäivä Sammin Ratsutilalla Siikaisissa. Matkat ja teatterit La 8.6. klo 16 Kesäteatteri Jokioisilla. Teatteri Tuntematon juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan upealla Juhlakavalkadilla Maailma tarvitsee rakkautta. Muutama paikka, lähde mukaan. Ilmoittaudu nopeasti Hilkalle 040 582 4377. Kesäretki Lofooteille. Lähtö la 15.6., paluu to 20.6. Piirin kesäretki Saarenmaalle ja Tallinnaan 29.7.–1.8.2024. Ilmoittautumiset Hilkalle 17.6.2024 mennessä 040 582 4377. Pikkuloma Lehmirannassa ke 06.11. –la 09.11. Pelimanniviikko. Lähde mukaan. Ilmoittautumiset Hilkalle 040 582 4377. Kaamosristeily Baltic Princessilla su-ma 17. –18.11.2024, varaa paikkasi ja ruokailut nopeasti Hilkalta 040 582 4377. Seurat toimivat jatkuu... Metsästysseura Haukka Muista kokoontuminen pe 10.5. klo 19 omalla majalla. Kahvitarjoilu. MLL Perhepeuhula Liikuntahallilla sunnuntaisin klo 15.30 –16.30. Kevätkirppis la 4.5. klo 10 –13 Punkalaitumen päiväkodilla. Paikalla myös vanhempaintoimikunnan järjestämä puffetti. Katso lisätietoja tapahtumista mll:n punkalaitumen facebookista ja instagramista. Seuraa meitä Facebookissa T:mi Katariina Loppuviikon kaikista ostoista 20 % Avoinna MA-PE 9.30-16.30, LA 4.5. 9.30-13 Urjala Yhdystie 1 (Neste Urjala) parittomina viikkoina 6.5.-17.6. Maanantaisin klo 15:00-16:30 klo 15:00-16:30 Huittinen Loimijoentie 90 (kiinteä toimipiste) joka viikko Tiistaisin klo 14:00-17:00 www.romukioski.fi/ostohinnat • GSM 050 505 2030 Ostamme kierrätysmetallisi reiluun hintaan. Kauppa-Auto Metalliromut ja lyijyakut rahaksi Punkalaitumen Vja U-seura Tuisku ry:n VUOSIKOKOUS pidetään Mäenpään työväentalolla 22.5.2024 klo 14. Käsitellään seuran lopettaminen. Johtokunta