• Uutisja ilmoituslehti Torstaina kesäkuun 3. päivänä N:o 22 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Maksaja Punkalaitumen Kokoomus myyjä Maria Kankaanranta 36 Sirkka Madekivi terveydenhoitaja, eläkkeellä 42 Veikko Laitsaari eläkeläinen 37 Soili Männistö työmaainsinööri 43 Erkki Leppäkorpi kiinteistönhoitaja 38 Antti Peltomäki koneurakoitsija, sit. 44 Jani Lintunen yrittäjä 39 Ari Prihti yrittäjä, maatalousyrittäjä 45 Niilo Lintunen autonkuljettaja, sit. 40 Pasi Siukola trukkikuski 46 Harri Lumme maanviljelijä, KTM 41 Juha Yli-Parri agrologi, maanviljelijä 47 Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen 26 Maksaja Keskustan Punkalaitumen kuntayhdistys ry Vaalipäivä sunnuntaina 13.6.2021, Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.-8.6.2021, 20 28 31 30 29 27 25 24 23 22 21 35 34 33 32 Sanna Salioja luokanopettaja sit. opiskelija sit. Henrietta Saarinen maatalouslomittaja Maria Salo eläkeläinen Matti Seppä maanviljelijä, myyjä Martti Törmä maataloustieteiden yo Esa-Matti Välimaa metsätalousinsinööri Markus Kouvo toimittaja, toiminnanjohtaja Linda Lähdeniemi yrittäjä, rakennusmestari Matti Ollikainen maanviljelijä, eläkeläinen Esa Poutala talonmies Simo Keto yrittäjä, maanviljelijä Timo Karunen maanviljelijä Jyrki Kankaanpää agrologi AMK, maanviljelijä Sami Ali-Rantala emäntä, oikeusnotaari Satu Rannikko maatalouskoneasentaja Tuomas Rintala Valitse vastuunkantaja – Punkalaitumen Keskusta Makkaratarjoilu torstaina 10.6. klo 9-12 torilla. Tervetuloa! M ak sa ja : Pu nk al ai tu m en so si al id em ok ra at it ry . Mekin olemme torilla 10.6.! LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Äänestä Timo kakskytkaks – Punkalaidun paremmaks M ak sa ja Tim o Ka ru ne n Vahvaa vääntöä vastaisuudessakin M ak sa ja M att i Se pp ä Wanhassa vara parempi. Matti Seppä 33 Paikallinen yrittäjä, paikallinen kuljettaja. Laitumen Taksi 044 244 3152 Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/Digija Väestötietovirasto. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 2 Matt. 16:24–27 Mitä Jeesuksella on tekemistä minun raha-asioideni kanssa? Jeesus ei jakele sijoitusvinkkejä eikä kiipeile pörssin piikikkäillä vuorilla, mutta hänen sanansa vaikuttavat asioiden ytimeen: ihmisen sisimpään. Sisin taas liikuttaa kättä ja käsi mobile payta. Kristuksen sana tälle päivälle tuntuu kovalta: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua”. Joku yrittää ottaa lompakkonsa ja juosta sanoen: ”Älä sinä, galilealainen, puutu minun raha-asioihini. Katsele vaikka punertuvaan taivaanrantaan ja puhu kukista ja linnuista.” Mutta Iankaikkisen ääni kumisee kuin kirkonkello korvan juuressa: ”Mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa?” Joku on ratkaissut asian luopumalla koko omaisuudestaan. Vie sitten kaikki, minä kieltäydyn elämästä, ruoskin itseäni ja lyön toiveeni ristille. Onko nyt hyvä? Ei ole. Paavali muistuttaa: ”Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi” (1. Kor. 13:3). Jeesus odottaa kulkijaa lompakko kädessään. Tärkein on vielä sanomatta. Taivaan portit eivät nimittäin narahdakaan debitillä eivätkä creditillä. Siihen eivät riitä kaikki maailman aarteet. Siihen riitti Jumalan Pojan veri, joka ristillä vuoti koko maailman syntien anteeksiantamiseksi. Mitä tämä tarkoittaa? Saat ilmaiseksi lahjan, johon mitkään rahat eivät riitä. Sait jo sanan ja kasteen mukana Vapahtajan armon, rakkauden, taivaan lapseuden ja kaikki elämän lahjat. Saat nauttia ja iloita elämästä hyvillä mielin. Vapahtaja antaa lompakkosi takaisin. Ristisi on kevyt: Usko Jeesukseen ja rakasta lähimmäistäsi. Muista köyhää veljeäsi ja sisartasi, sillä ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”. Heini Kataja-Kantola Kirjoittaja on runoileva perheenäiti, A-kanttori ja arjen ihmeistä innostuva kävelijä Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä kesäkuuta 1921 SANA SINULLE Kristus ja lompakko Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 3 pnä kesäkuuta 1971 LAUTTAKYLÄNTIE 970, VANTTILA P. 050-3554611 KOULUTETTU HIEROJA JÄSENKORJAUS PEKKA KOIVULA Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 HAUTAPALVELUT puh. 040-5849874, 040-0731754 www.hautapalvelut.net HAUTAPALVELUT/ 37800 AKAA • Hautakiven oikaisut • Hautakiven pesut • Tekstien kunnostukset • Kukka/kynttiläpalvelu merkkipäivinä haudoille • Hautojen kevätja syyskunnostukset – Omawaltaista toisten kalanpyydysten käyttöä. On kerrottu, että Punkalaitumen Palojoessa on usein nähty erittäin suuri hauki, joka lienee jo ijältäänkin wanhanpuoleinen, koska sen päähän on ehtinyt kaswaa kohtalaisen kokoinen pajupensas. Paikkakunnan asukkaat tämän tietäen, ja ettei kukaan ole tätä kruunupäätä saanut, owat ajatelleet jokeen rysiä y.m. kalan pyydyksiä saadakseen hauen pyydystetyksi. Mutta koska sellainen otus waatisi aiwan erikoisia pyydyksiä ja pyydystäjäin rysissä lienee wain tawallisen kokoinen nielu, owat he onnistuneet saamaan wain kohtalaisen kokoisia haukia y.m. pienempiä kaloja. Auto parilla kympillä Särkän bingosta Särkän huvialueella alkaa pyöriä Kunnon järjestämä autobingo ensi sunnuntaina 6.6. Kunto on hankkinut voitoiksi mm. viisi kappaletta Fiat 600 henkilöautoja. Palkintojen kokonaisarvo ensimmäisenä bingopäivänä on kaikkiaan peräti noin 15.000 markkaa. Auton lisäksi palkintokokoelmaan kuuluu mm. pesuautomaatteja, mattoja, matkaradioita, nauhureita sekä paljon kahvia ym. Särkän bingossa pelataan aluksi kuusi tavallista kierrosta, joiden yhteishinta on 10 markkaa. Myös viidellä markalla pääsee mukaan, mikäli ostaa vain kolmen kierroksen peliliput. Seitsemäs kierros on autokierros ja sen hinta on 20 markkaa. Siis huomattavasti halvempi kuin monella muulla paikkakunnalla pelattavat autobingot. Joka kierroksella, myös autokierroksella on erilaisia välivoittoja. Su 6.6. klo 10 Messu kirkossa, Luomakunnan sunnuntai. Kesäkuun aluksi vietämme Luomakunnan sunnuntaita. Päivän virret ovat Jaakko Haavion kirjoittamia tai muokkaamia. Paasikallio, Mäkinen. Jumalanpalvelus striimataan Facebookiin ja on myöhemmin katsottavissa YouTube-kanavalla Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Noudatamme voimassaolevia kokoontumisrajoituksia ja muita ohjeistuksia. Pe 11.6. Aamulenkkiryhmä lähtee srk-talolta klo 9.15. Pyykkö. Su 13.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus striimataan kirkosta. Paasikallio, Tuomisto. Musiikki: To 10.6. klo 12 SUVISOI: Urkuvartti kirkossa. Keskipäivän Urkuhetket alkavat Sari-kanttorin soittamalla Juhlamusiikilla. Urkuvartti kestää maks. 30 min. Leirimajalla: To 17.6. klo 17 Äitien saunailta. Ilmoittaudu mukaan 10.6. mennessä p. 040 8048 816/Leena Tasanen. Rakkaamme Suurlähettiläs Marjatta RASI 29.11.1945 Punkalaidun 23. 5. 2021 Helsinki Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, paikka siellä meillä jokaisella. Muistosi kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Kirsi, Arto, Iida ja Eetu Lotta, Arto, Niko ja Noel Anna-Liisa, Jani, Veeti ja Mette sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan Temppeliaukion kirkossa 16.6.2021 läheisten läsnä ollessa. Uurna lasketaan sukuhautaan Punkalaitumen kirkkomaalla. Marjatan muistoa voi kunnioittaa lahjalla Suomen Pakolaisapu ry:n tilille FI71 8000 1300 2236 67, viitetiedoksi ”Rasi”. 3.6. Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa. Jes. 66:2. 4.6. ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” Matt. 28:19–20. 5.6. Luota Herraan ja tee hyvää, niin saat asua maassasi, turvallisilla laidunmailla. Saat nauttia Herran hyvyyttä, hän antaa sinulle, mitä sydämesi toivoo. Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen! Ps. 37:3–5. 6.6. Jeesus sanoi opetuslaislleen: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Matt. 16:24–27. 7.6. Minä saan nähdä sinun kasvosi, sillä minä olen viaton. Kun herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut. Ps. 17:15. 8.6. Henkeään ihminen ei voi lunasta, ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa. Elämän lunnaat ovat liian kalliit, ne jäävät iäksi maksamatta. Ps. 49:8–9. 9.6. Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta. Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan. Ps. 49:17–18.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 3 Jo toistakymmentä vuotta on Oriniemen Martat pystyttänyt lettutelttansa torille. – Viime torstaina meillä oli 125 lautasta ja vain kymmenen jäi jäljelle, eli kyllä meillä satakunta asiakasta käy joka kerta. Tarjolla on kahvia, mehua sekä gluteenitonta pullaa ja lettuja, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kallonen. Arvat ovat Kallosen mukaan torilla hyvinkin suosittuja, voittoina on Marttojen omia leipomuksia. – Kyllähän ihmisten parissa hyvältä tuntuu, kun toimintamme oli koronan takia 1,5 vuotta lähes kokonaan pysähdyksissä. Hiljainen vuosi Viime vuoden elokuussa yhdistys piti lettutelttaa, mutta muutoin on koronavuosi ollut hiljainen. – Joka toinen viikko olemme normaalisti kokoontuneet ajankohtaisten asioiden pariin, vaikka on seurustelukin meille tärkeää ollut. Perinteinen puuropäivä on tärkeä ja tietysti retket myös. Kaupungeissa myös nuoret ja vaikkapa pikkulasten äidit ovat innostuneet marttatoiminnasta. – Maalla heidän mukaan saamisensa on kyllä haaste. Marttojen toiminta on monipuolista, järjestö muun muassa edistää kotitaloustaitoja ja pitää esillä ympäristöasioita. – Yhdistyksemme täytti jokunen vuosi sitten sata vuotta. Lahjarahat laitoimme lasten kokkikerhoihin, niillä oli valtaisa suosio. Suurlähettiläs Marjatta Rasi 29.11.1945-23.5.2021 Lähes 44 vuoden uran ulkoministeriön palveluksessa tehnyt suurlähettiläs Marjatta Rasi menehtyi 75-vuotiaana Helsingissä 23.5.2021. Hän oli syntynyt Punkalaitumella Kerttulan tilalla Salli ja Mauri Rasin toisena lapsena 29.11.1945. Marjatta Rasi kävi koulunsa Punkalaitumella, valmistui ylioppilaaksi Loimaan Yhteiskoulusta vuonna 1964 ja suuntasi oikeustieteiden opintojen pariin Helsinkiin. Oikeustieteiden kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1969 ja hakeutui ulkoministeriön palvelukseen. Ensimmäiset asemapaikat ulkomailla olivat suurlähetystöt Lontoossa ja Pariisissa sekä Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. Komennusten välillä hän palasi Suomeen työskentelemään ulkoministeriössä. Rasin ura eteni pätevyyden ja virkaiän karttuessa, ja erityisesti Suomen YK-edustustosta tuli hänelle tuttu paikka. Toisella komennuksellaan New Yorkissa hän toimi YK-edustuston ”kakkosmiehenä” ja kolmannella edustuston pysyvänä edustajana, josta julkisuudessa yleisesti käytetään nimitystä Suomen YK-suurlähettiläs. Vuonna 1990 Irakin vallatessa Kuwaitin, Rasi johti YK:n turvallisuusneuvoston Irakin vastaisten pakotteiden komiteaa, mikä nosti hänet merkittävään kansainväliseen julkisuuteen. Suurlähettiläänä Marjatta Rasi toimi myös Intiassa ja Itävallassa. Ulkoministeriössä Suomessa hän hoiti kehitysyhteistyöosaston osastopäällikön tehtäviä sekä toimi kehityspolitiikasta vastaavana alivaltiosihteerinä. Pitkällä urallaan ulkoministeriössä Rasi paneutui erityisesti kehitysyhteistyöhön sekä tasa-arvokysymyksiin. YK-edustajana hän oli talousja sosiaalineuvoston ECOSOC:n historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tätä tehtävää hän kuvaili joskus humoristisesti, että neuvosto käsitteli kaikkien muiden paitsi keski-ikäisten terveiden miesten asioita. Suomessa Rasi oli perustamassa Naisten Pankkia ja toimi Suomen Pakolaisavun hallituksen puheenjohtajana. Siirryttyään eläkkeelle 68-vuotiaana Rasille jäi aikaa rakkaalle harrastukselleen kulttuurille. Sen suhteen hän oli todellinen ja monipuolinen suurkuluttaja. Erityisesti hänen sydäntään lähellä olivat ooppera ja musiikki. Ulkoministeriöuransa aikana Marjatta Rasi pitäytyi tiukasti politiikan ulkopuolella. Eläkkeellä jäi aikaa myös sille. Hän oli Helsingin Kansallisseuran jäsen ja kokoomuksen eurovaalija eduskuntavaaliehdokas. Kokoomuksen puoluejohdon taustavaikuttajana hän toimi erityisesti ulkopoliittisissa kysymyksissä. Tärkeäksi eläkevuosinaan hän koki myös vapaaehtoistyön Uudenmaan Lottaperinneyhdistyksessä, jonka hallitukseen hän kuului. Vaikka Marjatta Rasi teki mittavan kansainvälisen uran, hän muisti tuoda esiin punkalaitumelaiset juurensa. Hän oli maatalon tytär, jonka sielunmaisemaan kotitilalta avautuva, Punkalaitumenjoen halkoma peltolakeus oli piirtynyt vahvasti. Tätä maisemaa ja juuriaan siinä hän kantoi mukanaan, olipa sitten YK-edustajana tai suurlähettinään maailman toisella puolella. Entiselle kotiseudulleen hän säilytti vahvat siteet. Paikkakunnan katukuvassa Rasi oli tuttu näky varsinkin eläkevuosinaan hankittuaan kakkoskodin syntymäpitäjästään. Marjatta Rasi oli näkyvä ja tunnettu punkalaitumelaislähtöinen nainen, joka nousi merkittävään asemaan niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Teksti: Juha Aro Tulkoon kesä! VAINAJIA Hanna-Mari Kamppikoski Kauppakulma 1 A 1 Puh. 7674 763 Avoinna la 5.6. 8-15 su 6.6. 10-13 Av. ark 9-17, la 9-13 Kesälaitumen KUKKA www.kesalaitumenkukka.fi ONNEA ylioppilaille, valmistuneille! Kuljetukset koululle. Kukkakaupan erikoisliike. Keikyän Kiven edustus. T er v etu lo a! Meiltä myös ulkokukkia. Oriniemen Marttojen lettuteltalla on toritorstaisin aika ajoin jopa ruuhkaa. Marttojen letut monelle mieleen Käsillä on jälleen kerran Suomen suven kaunein aika. Koivujen lehdet ovat kirkkaan vihreitä, männyt ja kuuset aloittavat kukintansa, samoin tuomet ja omenapuut. Edessämme on jo toinen kesä, jolloin ulkomaan matkailu jää vähemmälle. Viime kesänä totuttelimme kotimaan tarjoamiin nähtävyyksiin ja samalla sapluunalla vietämme kesää tänäkin vuonna. Myös Punkalaitumella on tarjottavaa kesäsuomalaisille. Yli-Kirran ovet ovat avoinna viikonloppuisin, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi viime vuonna. Särkän lavallakin pääsee pyörähtelemään heinäkuusta alkaen vuoden tauon jälkeen ja Vehkajärven aaltoihin voi käydä pulahtamassa kunnan uimarannoilla. Monenlaista palvelua on tarjolla matkaajalle ja mökkiloman viettäjälle. Taakse jäävä vuosi on koetellut meitä monella tavalla. Liikkumista on rajoitettu ja koronatartuntaa pelätty. Kouluissa on koettu etäopetuksen hyvät ja huonot puolet. Digiloikkaa on otettu ja voimia on sekin vaatinut. Pian edessä on kesäloma ja mahdollisuus ladata akkuja. Toivottavasti kesän jälkeinen elämänmeno voisi sujua ilman poikkeusjärjestelyjä. Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille! Juha Aro Päätoimittaja
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 4 Punkalaitumen Yhteiskoulun oppilaat järjestivät kuntavaaleja asettaneiden puolueiden ehdokkaille vaalitentin edelliskeskiviikkona. Kysymykset vaalipaneeliin kerättiin yläkoulun ja lukion oppilailta. Oppilaiden puolelta kysymykset tärkeysjärjestykseen asettivat Niko Heikkinen, Anni Sukari ja Valtteri Lampinen lehtori Sami Mahlmanin opastuksella. Niko ja Anni myös juonsivat Teams-istuntona järjestetyn paneelin. Ehdokkaista vaalipaneeliin osallistuivat Linda Lähdeniemi (kesk.), Harri Lumme (kok.), Tapio Korhonen (ps.) ja Marja Wakkala (sdp.). Ehdokkaat saivat paneelin aluksi käyttää oman puheenvuoronsa, jonka jälkeen siirryttiin oppilaiden kysymyksiin. Kysymykset käsittelivät muun muassa Punkalaitumen ja oman lukion tulevaisuutta, nuorten viihtyvyyden ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista sekä myös luonnonsuojelua, teiden kunnossapitoa ja liikuntapaikkojen kehittämistä. Yhteiskoulun oppilaat tenttasivat ehdokkaita Juha Aro Punkalaitumen yhteiskoulun oppilaat Niko Heikkinen ja Anni Sukari tenttasivat kuntavaalien ehdokkaita etäyhteydellä. Vaalitentissä oppilaita avusti lehtori Sami Mahlman. Kunnanvaltuusto valittiin myös yhteiskoululla Punkalaitumen yhteiskoulun ja lukion oppilaat pääsivät myös valitsemaan mieleisensä kunnanvaltuuston Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin varjovaaleissa. Yhteensä yhteiskoulun vaaleissa annettiin 106 ääntä. Vaalin ääniharava oli keskustan Linda Lähdeniemi 32 äänellä. Toiseksi eniten ääniä sai kokoomuksen Harri Lumme ja kolmanneksi tuli perussuomalaisten Tapio Korhonen. Kolmikon lisäksi varjovaaleissa valtuustopaikan saivat Sanna Salioja, Timo Karunen, Antti Peltomäki, Marja Wakkala, Jani Nousiainen, Esa Poutala, Sami Ali-Rantala, Vesa Heinonen, Maria Salo, Juha Yli-Parri, Simo Keto, Merja Pulakka, Anne Mäki-Laurila, Niilo Lintunen, Matti Seppä, H enrietta Saarinen ja Ari Prihti. Puolueista eniten ääniä, 43, sai keskusta, toiseksi eniten kokoomus (28), kolmanneksi eniten perussuomalaiset (23) ja neljäntenä olivat sosiaalidemokraatit (12). Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 13.6. Äänestyspaikkana toimii kunnantalo. Juha Aro KUNTAVAALEIST A 2021 Punkalaitumen seurakunnan viime vuoden tulos nousi 58 842 euroa ylijäämäiseksi. Syynä oli koronapandemian hiljentämä toiminta sekä ennakoitua korkeammat veroja puunmyyntitulot. Kirkkovaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen pari viikkoa sitten. Punkalaitumen seurakunnan käyttötalousmenot viime vuonna olivat 755 673 euroa ja toimintatuottoja saatiin 309 219 euroa. Toimintatuottoihin sisältyy puun myyntiä 85 445 eurolla, mikä oli 11 300 euroa arvioitua enemmän. Kirkollisveroja ja valtion rahoitusta seurakunta sai 600 099 euroa. Se oli 28 000 euroa talousarviota enemmän. Viime vuoden aikana seurakunta ei tehnyt taseeseen aktivoituja investointeja. Vaikka tilinpäätös oli positiivinen, on seurakunnan talouspäällikkö Manu Löytyn mukaan edelleen jatkettava talouden tasapainottamisen suunnittelua. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös Hautainhoitorahaston tilinpäätöksen. Se osoitti 10 967 euron ylijäämää. Korona vaikutti toimintaan Viime vuonna alkanut koronapandemia vaikutti seurakuntaan monella lailla. Monia tilaisuuksia ja tapahtumia ei voitu järjestää. Vastaavasti esimerkiksi jumalanpalvelukset siirtyivät seurakunnan YouTube-kanavalle, mitä varten seurakunta hankki tarvittavan laitteiston. Rippileiriä ei järjestetty, jolla oli suuri yksittäinen merkitys pienentyneissä talousmenoissa. Koronavuonna erityisesti diakoniatyön merkitys korostui. Seurakunta järjesti keräyksen lapsiperheiden tukemiseksi, minkä ansiosta diakoniatyöllä oli mahdollisuus jakaa runsaasti taloudellista apua lapsiperheille. Myös EU:n ruoka-avun merkitys korostui. Viime vuonna seurakunta sai isohkon rahalahjoituksen sekä myi rivitalo-osakkeen. Vuodenvaihteessa seurakunnalla oli kahdeksan vakituista työntekijää, joista yksi oli osaaikainen ja yksi virkavapaalla. Määräaikaisia työsuhteita oli kaksi. Jäsenmäärä laskussa Seurakunnan jäsenmäärä vuoden 2020 lopussa oli 2 368. Jäsenmäärä on laskenut vuosittain kolmisen prosenttia. Vielä vuoden 2017 lopussa jäseniä oli esimerkiksi 2 551. Viime vuonna kirkosta erosi yhdeksän henkilöä ja kirkkoon liittyi viisi. Lapsia kastettiin ainoastaan 11 ja kuolleita oli 26. Paasikallio kokoaikaiseen virkaan Kirkkovaltuusto päätti kokoaikaistaa tällä hetkellä osa-aikaisessa seurakuntapastorin määräaikaisessa virassa toimivan Petri Paasikallion viran syyskuun alusta kuluvan vuoden loppuun. Samalla valtuusto sitoutuu siihen, ettei virkaa jatketa tämän määräaikaisena, vaan syksyn aikana tehdään päätös joko viran osatai kokoaikaisuudesta. Seurakunnan tilinpäätös koronavuonna plussalle Juha Aro Punkalaitumen seurakunnan jäsenmäärä laskee kolmisen prosenttia vuodessa. Kuluvan vuoden alussa jäseniä oli 2 368.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 5 Punkalaitumella asustaa tällä hetkellä kaksi maamme yli tuhannesta 100-vuotiaasta tai vanhemmasta. Viime vuoden lopussa koko maassamme oli peräti 1 038 sata vuotta täyttänyttä. Punkalaitumelaislähtöinen pariskunta, Kaarina ja Toivo Santala viettävät hekin tänä vuonna 100-vuotispäiviään, kertoo lukijamme. Rouva jo täytti pyöreitä vuosia, Toivo Santala täyttää 100 vuotta myöhemmin kesällä. Santalat viettävät tänä vuonna toistakin suurta juhlapäivää, pariskunta on nimittäin ollut naimisissa 70 vuotta. He asuvat kotonaan Raisiossa. Oman kylämme Vappu Berggren ja Eino Vilkkinen täyttivät vuosia viime vuonna, Berggren 103 vuotta, Vilkkinen sata. Loppuvuodesta kaksikin täyttää kunniakkaat sata vuotta, nimittäin Anja Lähteenmäki ja Helga Kantonen. He viettävät syntymäpäiviään samana vuonna kuin Lotta Svärd -järjestö juhlii satavuotiasta taivaltaan. Kävimme jututtamassa Helga Kantosta. – Lotta-ajastani minulla on paljon hyviä muistoja. Olin silloin 17-vuotias. Saimme olla mukana auttamassa monenlaisessa niin nuorempia kuin vanhempia kanssaihmisiämme. Leivän leipomista tuli tuolloin paljon tehtyä, muistelee Kantonen. Alastaron Mälläisissä syntynyt Helga Oivukkamäki päätyi Penttinsä kanssa avioiduttuaan ensin Seikunmaalle ja sitten Punkalaitumelle. Hänen miehensä oli töissä Sallilan Sähkölaitoksella. Kotina Kantosilla oli aluksi yksi huone ja keittiö. – 53 vuotta olimme avioliitossa. Karjala tl:ssä (nykyinen Mynämäki) olin sitä ennen parisen vuotta maatalousneuvojana, jonka jälkeen Alastarolla kerhoneuvojana. Pitkä ura kukkien parissa Monet punkalaitumelaiset muistavat hyvin Kantosen kauniisti tekstaamat surunauhat ja hautajaiskortit kukkalaitteissa. Niitä hän taiteili vuosikaudet, ja vastaanotti urastaan myös Keskuskauppakamarin ansiomerkin 40 vuoden palveluksesta. – Penttilän puutarhalla olin kesäisin töissä, jonka jälkeen pääsin Varpulan kukkakauppaan. Siellä työskentelin 40 vuotta. Saman verran vuosia olimme Pentin kanssa Särkän tanssejakin talkoolaisina järjestämässä. Moni asia muuttunut Sata vuotta on melkoinen aika ihmiselämässä. Helgan mukaan moni asia oli todella toisin hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Varmasti moni asia nykyajassa naista myös ihmetyttää, vaikkapa kouluruualle nirsoilu. – Hevosella kuljettiin kouluun. Kouluruokaa ei saatu ollenkaan, kotoa oli oltava eväät mukana. Senkin muistan hyvin kouluajoilta, miten opettajaa pelättiin. Laskiaiseksi jokaisen koululaisen oli vietävä kouluun kaksi kiloa herneitä sekä kaksi kiloa sianlihaa. Mitkä ovat olleet pitkän elämäsi kohokohdat? – Omat häät, lasteni Pirkon ja Hannelen syntymät, lastenlasteni syntymät. Ne kaikki ovat olleet suuria ja tärkeitä tapahtumia elämässäni. Surullisin kaikista oli oman puolison menettäminen. Syntymäpäiväjuhlia muistan hyvällä. Niissä tapasi olla sukulaisten ja lasteni lisäksi myös naapurit. Mukavimpia harrastuksia Helgalle ovat aina olleet ulkoilu, lukeminen, käsityöt, puutarhanhoito ja leipominen. – Hyvästä ruuastakin olen aina tykännyt, hän naurahtaa. Kun oli itse mukana Sota on jäänyt naisen mieleen lähtemättömästi. – Kun oli itse mukana. Joutui kokemaan sen oikean pulaajan, niin hyvin muistaa, mitä kortilla sai. Ruisleipää me leivoimme itse, sellaisia neliskulmaisia leipiä. Kesäsota alkoi 1941, kyllä sen kaiken koettuaan maanpuolustuksen tietää hyvin tärkeäksi. Millaisia neuvoja pitkään maailman menoa katsellut rouva antaisi itseään nuoremmille? – Joistakin asioista tehdään ihan kärpäsestä härkänen. Toiseksi kaikkien pitäisi säästää, ei tuhlata. Elämä on hyvin mielenkiintoista, erityisesti näin pitkä elämä. Paljon ehtii tapahtua. Hanna-Mari Kamppikoski Satavuotiaiden määrä kasvussa Punkalaitumellakin muutamia Myöhemmin syksyllä sata vuotta täytettyään, liittyy punkalaitumelainen Helga Kantonenkin huimasti kasvaneeseen 100-vuotiaiden ryhmään maassamme. Hyvinvointia lapsille ja nuorille Kotipaikka on tärkeä ihmisen identiteetille. Oma kotikunta on se paikka, jossa rakennetaan perusta lasten ja nuorten tulevalle elämälle ja sitä kautta koko Suomen tulevaisuudelle. Vapaaajan harrastustoiminnalla on tässä keskeinen rooli. 4H on Suomen suurimpia nuorisojärjestöjä, jonka toiminta on vuosien mittaan uudistunut ja kehittynyt myönteisesti. Toimimme sen puolesta, ettei yksikään lapsi tai nuori jäisi syrjään yhteiskunnasta. Parhaat tulokset saavutetaan, kun lasten ja nuorten asioita edistetään yhdessä oman kotikunnan kanssa. 4H-järjestön erityisenä vahvuutena ovat paikallisissa yhdistyksissä työskentelevät päätoimiset toimihenkilöt. Vakituinen henkilöstö mahdollistaa laajan kerhotoiminnan lisäksi kansalaisjärjestöistä mittavimman työllistämistoiminnan sekä monien paikkakuntien tärkeiden erillishankkeiden toteuttamisen. Perinteisesti kunnilla ja 4H-yhdistyksillä on ollut läheinen yhteistyösuhde. Kunnat rahoittavat lasten ja nuorten kerhotoimintaa, koulutuksia, työllistämistä ja yrittäjyyskasvatusta. Usein 4H-yhdistys tuo kuntaan lisäarvoa palvelusopimuksen kautta. 4H-yhdistys voi perustyönsä lisäksi olla täydentämässä kunnallista nuorisotyötä sekä osallistua monipuolisesti myös muuhun kunnan palvelutuotantoon. Toivomme, että tulevien kuntavaalien jälkeenkin yhteistyö 4H:n ja kunnan välillä edelleen kasvaa ja kehittyy. Yhteistyöllä voimme vastuullisesti rakentaa lapsille ja nuorille hyvinvoivaa tulevaisuutta. Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto Hanna-Mari Vuorisalo, toiminnanjohtaja, Punkalaitumen 4H-yhdistys Topias Kaapu ahersi TETharjoittelijana toimituksessamme. Tätä juttua varten hän kävi päiväkodilla haastattelemassa lapsia. 1. Mitä tykkäät tehdä kesällä? 2. Mikä on paras asia kesässä? 3. Mikä on suosikkijäätelösi? Waltteri Lindroos: 1. Kesällä tykkään tehdä trampoliinilla voltteja ja syödä jäätelöä sekä ajaa polkupyörällä, traktorilla ja kesämoottorikelkalla. 2. Paras asia kesässä on mopolla ajaminen. 3. Pidän kaikista, mutta sateenkaarijäätelö on paras. Armi Töppärä: 1. Tykkään kesällä pyöräillä ja hyppiä trampoliinilla. 2. Kesässä parasta on kaikki. 3. Kaikki on hyviä. Jäätelökioskilla valitsisin suklaajäätelön. Otto Männistö: 1. Tykkään syödä kesäisin ulkona tötteröjäätelöä, jossa on iso pallo. 2. Parasta kesässä on trampoliinilla volttien teko ja moottoripyörällä ajaminen. 3. Suosikki jäätelöni ovat suklaaja sateenkaarijäätelö. Meeri Laurila: 1. Tykkään syödä jäätelöä kesällä. 2. Kesässä parasta on se, että ei ole menoja. 3. Paras jäätelö on eläinjäätelö. Siinä on eläimien naamoja ja jäätelössä on eri värejä. Päiväkotilaisilla kesä jo mielessä Päiväkotilaiset Meeri, Otto, Armi ja Waltteri tykkäävät kesästä. LähiTapiola-ryhmä, Metsänomistajat ja MTK-säätiö lahjoittavat maamme lukioihin ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoja. Punkalaitumen lukio saa kirjalahjoituksen, jonka toivotaan lisäävän nuorten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista asioista. Lukiolle lahjoitetaan Petteri Taalaksen kirjoja Ilmastonmuutos ilmastotieteilijän silmin. – Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutokseen hillitsemisessä. Metsien kyky sitoa hiilidioksidia ja varastoida sitä puubiomassaan ja maaperään vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Pystymme samanaikaisesti tuottamaan metsissämme niin uusiutuvia raaka-aineita, ilmastohyötyjä kuin luonnon monimuotoisuutta, toteaa Metsänhoitoyhdistys Punkalaitumen toiminnanjohtaja Olli Laitinen. Kirjalahjoitus on mukana tutkitun tiedon teemavuodessa 2021. Opetusja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisen seurain valtuuskunnan järjestää teemavuoden, jonka aikana nostetaan esille tutkitun tiedon lähteitä. Lukiolle ilmastonmuutosta käsittelevää kirjallisuutta
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 6 Yli 20 asteen toukokuisessa lämmössä huhkiva Seija Ranta kertoo perennoidensa ja itsensä viihtyvän paremmin hieman viileämmässä lämpötilassa. – Alle parinkymmenen asteen lämpötila ja puolipilvinen keHanna-Mari Kamppikoski Useita satoja lajikkeita punkalaitumelaista perennaa li olisi kukille parempi, mutta ei moitita. Satoja lajikkeita Seijan perennatarhalla on tarjolla huikeat yli 400 lajiketta. Seijan perennatarhalla kasvaa satojen lajikkeiden yläpuolella myös upea viiniköynnös. Seijan perennatarhalta löytyy vaikkapa sydämenmuotoinen kirsikkapuu. Patjarikko on alkukesän kaunotar. Riittääkö pölyttäjiä? – Onhan ne ihan hurjasti vähentyneet. Joitakin perhosia ja ampiaisia olen tarhallani tavannut, mutta tehomaatalous ajaa kyllä ne kovasti ahtaalle. Olisi niin kovasti tärkeää, jos joka pihassa olisi jonkinlainen ryteikkö tai niitty näitä pölyttäjiä varten. Ettei ihan kaikkea siistittäisi saksien kera matalaksi. Nokkoset riittäisivät hyvin perhosille ja muutkin luonnon omat kasvit ovat pölyttäjille ihan elinehto. Innokkaita istuttajia Korona on Rannan mukaan tuonut innokkaita asiakkaita tarhalle. – Osa halusi jo todella aikaisin tomaattia ja kurkkua. Selvästi innostuneempia ovat asiakkaat nyt korona-aikaan näistä perennoistakin. Pensasmustikka ja marja-aronia ovat erityisen suosittuja. Peurat ovat Punkalaitumellakin tuttu näky puutarhoissa, valitettavasti myös Rannan avarassa pihapiirissä niitä on tavattu. – C-kaseteista otin nauhoja heilumaan tarhalle, eivätkä peurat niistä oikein tykkää. Näytetarhastani, omasta kasvipankistani ne napsivat kaikki syysleimuni. Tapaan istuttaa myös samettiruusua sinne tänne, sen tuoksusta peurat eivät taida tykätä. Ei joka puutarhassa – Yhtä lajiketta en myy kovin montaa, vaan tarjolla on jokaiselle jotakin. On meillä muutakin hämmästeltävää, kuten esimerkiksi viiniköynnös sisällä ja ulkona. Puutarhaani olen malliksi istuttanut myymiäni lajikkeita. Sinne saa rauhassa tulla samoilemaan. Vuosia perennatarhassaan asiakkaita palvellut Ranta pitää tänä kesänä heinäja elokuun viikonloput kiinni. – Muutoin minut kyllä tavoittaa tarhaltani. Ja kesäkuiseen valtakunnalliseen Avoimet Puutarhat –tapahtumaan osallistun.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 7 M ak sa ja eh do ka s its e Sirkka Madekivi Sydän on Punkalaitumen puolella 42 M ak sa ja Ar i Pr ih ti. Asialinjalla Ari Prihti 45 Kokemusta ja yhteistyökykyä kunnanvaltuustoon M ak sa ja La itu m en Ku m i Jani Lintunen yrittäjä Liikenneturvallisuuden ja paikallisten palveluiden puolesta 39 Koska kotini on täällä Anna ääni Punkalaitumen tulevaisuudelle 24 25 35 30 Markus Kouvo Linda Lähdeniemi Henrietta Saarinen Esa-Matti Välimaa metsätalousinsinööri, 24v toimittaja, 24v opiskelija, 25v (sit.) maataloustieteiden yo., 24v Muista äänestää! Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021. Vaalipäivä 13.6. M ak sa ja : Eh do kk aa t its e Paikalliset kulttuuritoimijat kokoontuivat yhteiseen tilannepäivitykseen talonpoikaismuseo Yli-Kirralle viime viikon torstaina. Monilla heistä on jo alustavia suunnitelmia kesän kulttuuritapahtumiksi. – Takana on aika hullut puolitoista vuotta. Olemme eläneet kulttuurisessa paitsiossa, koska tapahtumia ei ole voitu järjestää, kuvailee hyvinvointiohjaaja Anna-Kaisa Aalto. Nyt koronapandemia näyttäisi hellittävän ja se mahdollistaa Aallon mukaan jälleen myös kulttuuritapahtumien järjestämisen. Aalto kertoi Yli-Kirralla kunnan suunnitelmista kesätapahtumien osalta. Lapsille on luvassa niin leirejä kuin Koiramäkikerhokin. Kirjastolla tullaan myös järjestämään kesätapahtuma 20.6. Liikuntaakaan ei ole unohdettu. Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää totesi, että YliKirralla kesään pyritään lähtemään mahdollisimman normaalisti, vaikka museo onkin avoinna vain viikonloppuisin. – Viime kesänä museolla kävi paljon kotimaan matkailijoita. Samaa odotamme alkavana kesänä, Sillanpää sanoi. Hän kertoi, että Punkalaitumen Päivän kotiseutujuhla on museolla suunnitelmissa, samoin Pelimannipäivä. Museo avataan matkalijoille jo tulevana lauantaina. Elinvoimaluotsi Aki Mikkola ja hankevetäjä Tiia Korhonen kertoivat Luonnollisesti Laitumella -hankkeen kuulumisia. Kaksikon mukaan paikallisiin kohteisiin on tulossa QRkoodit, joista löytyy tietoa kohteista. Keskipitäjälle on mietinnässä myös kyläpolku. – Se tulisi kulkemaan valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Kulttuurin monitoimimies Jukka Saarinen kertoi museolla Runoja raitilla -hankkeesta, josta kerrotaan tarkemmin omassa jutussaan tässä lehdessä. Mäenpään työväentalolla osallistutaan heinäkuussa Huhtamon kansainvälisille elokuvafestivaaleille. – Meillä on haussa myös vanhan elokuvakoneen rinnalle uudempi kone, jolla voisimme näyttää uudempia elokuvia. Olemme miettineet esimerkiksi elokuvanäytöksiä lapsille. Lokakuussa työväentalolla esiintyy ukrainalainen panduristien trio, kertoi Irma Rantanen. Aki Mikkola kertoi lisäksi Punkalaitumen Teatterikerhon performanssista Haukankoskella. Sen käsikirjoittajat ovat Heli Lehtelä ja Satu Kelkka ja ohjaajana toimii Jenna Teinilä. Kulttuuriväki koolla museolla Juha Aro Talonpoikaismuseo Yli-Kirran salissa päivitettiin paikallisen kulttuuriväen suunnitelmia alkavana kesänä. Monenlaista toimintaa ja tapahtumia on luvassa niin kunnan kuin yhdistystenkin järjestämänä. Nuorille metsästetään nyt tosissaan kesätöitä. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama ”Kadonneen Kesätyön Metsästys” toteutettiin Punkalaitumella viikko sitten 4H:n toimesta. Toiminnanjohtaja Hanna-Mari Vuorisalo iloitsee siitä, että hänen yhdistyksensä pääsi mukaan projektiin. – Tähän haettiin mukaan, ja vain puolet halukkaista yhdistyksistä pääsi mukaan. Rahoituspäätös tuli liittoon huhtikuussa, joten nopealla aikataululla tämä saatiin kasaan. 4H Cafessa nuoret saavat herkutella ja kuulla samalla tärkeää tietoa. Etsimme siis yhdessä töitä nuorisolle, puntaroimme mahdollisuuksia. Tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa tarkoituksena tukea korona-ajan nuoria, koko maassa tilaisuuksia on 50. Yhteistyössä ovat mukana myös Suomen Yrittäjät, meillä nuorisoa tulee tapaamaan kulttuuripersoona Jukka Saarisen lisäksi myös apteekkari Anna Nurmi. Vastuuta ja pitkiä päiviä Nurmen omaan kesätyöhistoriaan kuuluu vastuullisia työtehtäviä ja pitkiä päiviä. – 4H:lla kasvatin puuntaimia aikoinaan myyntiin, mutta ihan ensimmäinen kesätyöpaikkani oli huoltoaseman kahvilassa. Siellä 14-vuotiaana palvelin välillä runsaslukuistakin asiakasjoukkoa muun muassa ruokaa valmistaen, munkkeja leipoen, pehmistä myyden. Hyvin opin vastuunkantamista ja tekemään yhden asian kerrallaan, priorisoimaan. Lukiolaisena olin pari kesää Pyhäjoen Kuulumiset -nimisessä paikallislehdessä päätoimittajana. Silloin kehitin itse kuvatkin, toimitin ja tein ilmoitukset, taitoin. Olin alaikäinen, niin kaverin piti kuskata minut painoon valmiin lehden kanssa. Nurmi vannoo omatoimisuuden ja aktiivisuuden nimiin. – Pitää vaan miettiä, missä itse on hyvä, mistä innostunut ja mitä itse haluaa tehdä. Sen jälkeen tulee kartoittaa yritykset ja ottaa rohkeasti yhteyttä. 50-vuotias yrittäjä ei aina välttämättä hallitse somea ja kuvausta yhtä hyvin kuin teini, joka saattaa näissä hommissa olla melkoinen mestari. Ensimmäinen kesätyö poikii usein lisää työmahdollisuuksia. – Työtodistus on tärkeä, ja se kannattaa pyytää lyhyistäkin töistä. Kun nuori on aktiivinen, pitää huolta työtehtävistään, pitää sovitun, kunnioittaa työelämän pelisääntöjä, on hänen myös tulevaisuudessa helppo löytää uusia töitä. Työnantaja katsoo aina kokonaisuutta, myös aikaisempia kesätöitä. Jos ei yrityksestä heti työtä irtoa, kannattaa lähteä vaikkapa tuttavaperheen lapsia kaitsemaan, koirien ulkoiluttajaksi, ruohoa leikkaamaan – ja pyytää kaikesta työtodistus. Omalla alallani jokaisen työntekijän allekirjoittama salassapitoja käyttäjäsitoumus muistuttaa vaitiolovelvollisuuden tärkeydestä. Missään työssä ei voi asiakkaista tai työasioista lörpötellä. Hyvin ovat kesätyöntekijänikin nämä asiat sisäistäneet. Kadonneen kesätyön metsästys Hanna-Mari Kamppikoski
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 8 Kahdentoista ehdokkaan voimin pyrkii Punkalaitumen kokoomus hoitamaan punkalaitumelaisten asioita. Ehdokkaista kolme on uusia kasvoja politiikan kentällä. – Kuntatalous on yksi tärkeimmistä teemoistamme. Talous pysyy kunnossa tarkalla taloudenpidolla. Kunta sai myös koronakompensaatiota, eli tällä hetkellä meillä on hyvin rahaa. Pitää kuitenkin katsoa tulevaan. Tarvitsemme yrityksiä ja lisää kuntalaisia. Niin keinoin saamme myös yhteistä hyvää, sanoo yksi ehdokkaista, Sinisistä kokoomukseen loppuvuodesta loikannut Ari Prihti. Torilla vaalityötä paiskineet kokoomuslaiset muistuttavat yhteen ääneen monen asian olevan kunnassa hyvin. – Paikkakunnalla on uusi päiväkoti ja koulu, vanhustenhuollon rakennukset ovat melkoisen tuoreet. Elinvoimaisuutta kuitenkin on lisättävä, sen kautta tulee sitten myös hyvinvointia. Kokoomuksella ovat arvot kohdillaan, katso nyt itsekin tätä porukkaa. Tässä on hyvä olla ja kuntalaisten parhaan puolesta töitä paiskia! Aina ei politiikka ole ruusuilla, eikä ruiskukillakaan tanssimista, mutta Punkalaitumella on hyvä me-henki valtuustosalissa. Täällä ei riitely ole kulttuuriperimässä. Halu vaikuttaa kotipaikkakunnan elämään ajoi Markus Kouvon ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi. Keskustalla on näissä vaaleissa 16 ehdokasta. – Keskustalaisuus kulkee myös veressä, sillä Juha-isäni on ollut keskustalaisena kuntapoliitikkona muutaman kauden, kertoo Kanteenmaassa kotitilaansa viljelevä, tuore metsätalousinsinööri. – Tärkeintä on, että kotikunta pidettäisiin asuttuna ja tietysti myös se, että Punkalaidun olisi hyvä paikka elää kaikille kuntalaisille. Väestörakenne askarruttaa ja väkiluvun väheneminen on saatava kuriin. Koulutukseen on Punkalaitumella panostettu uuden koulun myötä ja muutoinkin, se on hieno juttu. Mielelläni kuntalaisia edustaisin, mutta varmoja ääniä ei ole. En siis halua tulosta arvailla. Maan nuorin kunnanhallituspamppu 24vuotias Linda Lähdeniemi on tunnettu Suomen nuorimpana kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän toimii myös keskustan Punkalaitumen kuntayhdistyksen puheenjohtajana. – Ihanalta tuntuu, kun vihdoinkin pääsemme ihmisten pariin keskustelemaan. Olen ollut aina vannoutunut keskustelun kannattaja. Keskustalla on vaaleissa ykkösjuttuina avoimuus, yrittäjien ja asukkaiden osallistaminen, edunvalvonta ja tietysti se, että kunta säilyy itsenäisenä. Pitää myös rohkeasti uudistua, visioida ja ravistella. Uusia innovaatioita tarvitaan, pitää nähdä kauas tulevaan. Hanna-Mari Kamppikoski Keskusta vaaleihin avoimuus, osallistaminen ja itsenäisyys edellä Linda Lähdeniemi, Markus Kouvo, Matti Seppä ja Simo Keto jutustelivat keskustan vaaliteltalla viikko sitten. Punkalaitumen perussuomalaiset lähtevät kuntavaaleissa tavoittelemaan maan suurimman kuntapuolueen asemaa. – Valtakunnallisesti olemme lähellä tätä tavoitetta. Syynä on se, että puolueen linja on selkeä. Ihmiset ovat kyllästyneet edestakaisin vatulointiin, sanoo Sami Uutto. Perussuomalaiset tarjoilivat lauantaina Pietarinaukiolla makkaraa ja mehua. Väkeä tapahtumassa riitti hienosti. Pietarinaukiolla ehdokkaat pohtivat myös sitä, miten Punkalaidun saadaan pysymään elinvoimaisena. – Palveluiden pysyvyys on turvattava ja vanhusten hoivapalvelut on palautettava ulkoistamista edeltävälle tasolle. Myös terveyspalvelut on säilytettävä soteuudistuksen toteutuessa, sanovat ehdokkaat Jesse Kaunisto, Jani Räsänen ja Olli Nieminen. Heidän mukaansa Punkalaidun on hyvä paikka vaikkapa lapsiperheille. – Täällä on hyvät palvelut. Ison mietinnän paikka on se, miten saadaan luotua työpaikkoja. Ne houkuttelisivat uusia asukkaita. Olli Niemistä harmittaa, että Punkalaitumesta puhutaan monesti väärin perustein yrittäjäystävällisenä kuntana. – Sitä on jankattu pitkään, mutta kun paikallisilta yrittäjiltä kysyy asiasta, kukaan ei ole osannut sanoa, mitä erityisen hyvää he ovat kunnalta saaneet. Kyllä kunnan johdon on jalkauduttava etsimään uusia yrityksiä kuntaan. Kyllä ne rekat kulkevat täältäkin. Samaa mieltä ovat Jesse Kaunisto ja Jani Räsänen. – Kyllä kunnan on avitettava uusia yrityksiä. Se ei välttämättä ole tasapuolista mutta pakollista, mikäli uusia firmoja paikkakunnalle halutaan. – Moni arvostaa turvallisuutta, se on meidän etumme. Ikuinen kysymys on, miksi tänne ei haluta muuttaa? Sijaintimme on kuitenkin aika ihanteellinen. Itse olen käynyt Tampereella töissä Punkalaitumelta jo 15 vuoden ajan, sanoo Olli Nieminen. Reissutöissä kertoo pitäjän ulkopuolella käyvänsä myös Jesse Kaunisto. KUNTAVAALEIST A 2021 Perussuomalaiset tähtäävät suurimmaksi kuntapuolueeksi Juha Aro Hanna-Mari Kamppikoski Kuntatalous keskeinen teema kokoomuksessa Punkalaitumen Kokoomuksen ehdokkaat Jani Lintunen, Antti Peltomäki, Juha Yli-Parri, Sirkka Madekivi, Erkki Leppäkorpi, Ari Prihti ja Veikko Laitsaari jakoivat torilla ämpäreitä, joista löytyi kuusen taimi ja sininen orvokki. KUNTAVAALEIST A 2021 KUNTAVAALEIST A 2021 Perussuomalaisten ehdokkaat Jani Räsänen, Olli Nieminen ja Jesse Kaunisto kaipaavat kunnalta toimia yritysten houkuttelemiseksi Punkalaitumelle. Niemisen mielestä kunnan yrittäjäystävällisyys on jäänyt sanojen asteelle.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 9 Punkalaitumen yhteiskoulun 9-luokkalaisten toinen TET-viikko pidettiin toukokuun lopulla. TET-viikon aikana 9-luokkalaiset työskentelivät valitsemassaan yrityksessä koulun oppituntien sijasta. – Kaikki saivat TET-paikan. Melkein kaikki olivat valinneet Punkalaitumelta työpaikkoja, mutta muutamat olivat Punkalaitumen ulkopuolella. Korona ei ole enää keväällä vaikuttanut TET-paikkojen saantiin paljoa, sillä keväällä on mahdollista tehdä ulkotöitä. Oppilaat olivat TETviikosta positiivisin mielin ja se oli heille mukavaa vaihtelua loppu lukuvuoteen, kertoo Punkalaitumen yhteiskoulun opinto-ohjaaja Sari Heinonen. Anni Sukari, Nataly Kernen ja Väinö Sillanpää olivat TETviikolla Punkalaitumen kirjastossa. Kirjastolla heidän työtehtäviin kuului mm. kirjojen ja lehtien järjestely, eläkeläisten kesäpuuhapaketin teko ja kasvien mullan vaihtaminen. Heidän mielestään mukavinta oli lahjoituksesta saatujen kirjojen hyllyyn laittaminen. He oppivat, miten kirjat järjestellään kirjaston hyllyihin. – Kirjoja ja lehtiä järjestellessä palautuivat aakkoset mieleen, naurahtaa Sillanpää. Tuomo Huuska oli TET-viikolla TJP Myllyniemellä, jossa hän hyllytti tuotteita ja auttoi tavaran lastaamisessa. – Mielestäni mukavinta oli hyvä työilmapiiri ja avun saaminen tarvittaessa. Kyllä tässä kaikkea uutta oppii, iloitsee Huuska. Teksti ja kuvat: Topias Kaapu KOTIJA HYVINVOINTIPALVELU KATARIINA Kokonaisvaltaista koti-ja hoivapalvelua Katariina Anttila 040 556 4346 OTETAAN VASTAAN VARAUKSIA. KokkonKota, puh. 050-560 5544 kokkonkota@gmail.com Löydymme myös Facebookista! Kotiriihen Pesula Kos tilantie 301, Punkalaidun puh. 040 504 9745 Avoinna ma-pe 9-16.30 tai sopimuksen mukaan. MAATILAMAJOITUS SAARISELTA juhlat ja kokoukset, yösijat ja perinteinen savusauna Kotolammen rannalla Mallu ja Jouko Saarinen, Vesilahdentie 435, Punkalaidun 0500 535 206 www.maatilamajoitussaarinen.fi Seuraa FB-sivuamme Tervetuloa! . Mursketta . Multaa . Maanrakennusta Puh. 0500 875 239 Monipuolista kotipalvelua vauvasta vaariin Palvelusetelillä tuotettuna: lapsiperheiden kotipalvelu, omaishoitajan vapaat, tilapäinen kotihoito Puh. 045 1700 204 Männistön Sora Hoivaja kotipalvelu Kaisa Männistö Antti-Jussi Mäkelä 045-235 3182 Jukka-Pekka Uotila 0500-743 537 HAKETUSTA HAKKEEN KULJETUS JA MYYNTI OSTAMME HAKEPUUTA ERILAISET TIENHOITOTYÖT Jouni Mäkelä 0400-741 121 TET tutustuttaa työelämään Topias Kaapu ahersi TETharjoittelijana toimituksessamme. Tätä juttua varten hän kävi haastattelemassa muita tettiläisiä. Topias sukelsi hienosti toimituksen monipuoliseen maailmaan. Anni Sukari, Nataly Kernen ja Väinö Sillanpää järjestelivät kirjaston lehdet oikeaan järjestykseen. Tuomo Huuska kiipeili TET-harjoittelussa korkealle, ja hyllytti tuotteita huoltoasemalla. Toukokuun loppuun asti voi ilmoittautua mukaan valtakunnalliseen Avoimet Puutarhat -tapahtumaan. 250 on jo ilmoittautunut mukaan, yksi niistä punkalaitumelainen Seijan Perennatarha. Avoimet Puutarhat järjestetään tänä vuonna sunnuntaina 20.6. teemalla ”Opitaan yhdessä puutarhassa.” Vierailujen yhteydessä kerrotaan kokemuksia ja kysytään vinkkejä puutarhanhoidosta tai sitten vain ihaillaan työn tuloksia. Tapahtuma järjestetään koronaturvallisesti alueellisten rajoitusten puitteissa. Tapahtuman isäntäväeltä ja vierailijoilta edellytetään turvavälien pitämistä ja lisäksi maskien käyttöä myös ulkona. Osallistua voi myös virtuaalisesti tapahtuman jälkeen Youtube-kanavan kautta. Tapahtumajärjestäjät ovat Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Avoimet Puutarhat kesäkuussa
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 10 Punkalaitumentie 138, Huittinen Palvelemme ark. 8?17 ja la 9?13 Puh. 050 555 7608 puutavaraliikejuhasakari.com juha.sakari@dnainternet.net PUUTAVARA RAKENNUSTARVIKKEET SISUSTUSTUOTTEET Nordica eko Tikkurilan Vinha Virtasen 4 öljyn Hengittävä maali 1,49 € /jm Siskopaneeli 15x95 Pihalaatta 60x60 grafiitinharmaa ja ruskea Tarjoukset voimassa niin kauan kuin eriä riittää. MYÖS SÄVYTETTYNÄ! Kohta ne maalauskelit tulee... Keittiöt kuntoon mökillä ja kotona: Keittiöt Khh kalusteet Liukuovikaapistot Asennettuna ja erikoismitoin 3,95 € /kpl – Punkalaidun on perusmaaseutua, eikä mikään mökkipaikkakunta. Maaseudun elämänmenossa on helppo viihtyä. Täällä on puhdasta ja hyvä hengittää. Ympärillä on lisäksi mukava yhteisö, kuvailevat Sari ja Olli Hietanen Palojoella sijaitsevan mökkinsä keittiön pöydän ääressä. Sarin suku on asunut vuonna 1900 rakennettua torppaa jo neljässä polvessa. – Torpan rakensi aikoinaan isoäitini isä. Oma isäni lähti 1950-luvulla kaupunkiin töihin ja mökki siirtyi hänelle 70-luvulla. Vietin jo lapsuudessa kaikki vapaa-aikani täällä Palojoella. Olen tavallaan osa-aikainen heinähattu, Sari Hietanen naurahtaa. – Minä taisin sitten tulla tänne vällypäiviä tekemään, komppaa aviomies Olli hymyssä suin. Pariskunta sai Palojoen mökin hallintaansa vuonna 2018. – Tällä hetkellä olemme aloittamassa mökin laajennusta. Saatamme rakennuksen moderniin kuntoon vanhaa kunnioittaen. Aikoinaan tässä rakennuksessa on toiminut muun muassa postikonttori ja ladossa on pidetty tansseja. Sepän pajassa on valmistettu kaikkea tarpeellista. Tämä on ollut tietyllä lailla pitäjän keskus. Punkalaitumen Sanomiakin täällä on luettu ainakin 1930-luvulta lähtien. Ympäröivää luontoa Sari ja Olli arvostavat erityisen korkealle. – Osa hienoutta ovat eläimet. Peurat käyvät pihassa ja satakunta eri lintulajiakin olen bongannut. Nyt olen aloittelemassa myös metsästysharrastusta, Olli kertoo. Suomi on tulevaisuudentutkimuksen kärkimaa Olli Hietanen työskentelee eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvoksena. Sen tehtävänä on tunnistaa Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta niihin pystytään varautumaan. – Jokainen hallitus tekee tulevaisuusselonteon, jossa arvioidaan, minkälaisia asioita Suomi tulee kohtaamaan. Eduskunta vastaa siihen omalla tulevaisuusmietinnöllään. Se on harvinaista maailmassa. Suomi onkin tulevaisuudentutkimuksen kärkimaita, sanoo Olli Hietanen. Tulevaisuusvaliokunnalla on hänen mukaansa vapaus ja velvollisuus etsiä ja nostaa esiin maan tulevaisuuteen vaikuttavia asioita. – Jokaisen hallituskauden aluksi kuulemme mahdollisimman laajasti tulevaisuudentutkijoita ja muita kansanedustajia kiinnostavia asiantuntijoita. Näiden kuulemisten pohjalta käynnistetään selvityshankkeita ja järjestetään seminaareja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa ja tehdään lausuntoja eduskunnan muille valiokunnille, mietintöjä hallitukselle. – Tulevaisuusvaliokunnassa on 17 jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Kaikki jäsenet ja varajäsenet ovat kansanedustajia. Jäsenet saavat paljon tietoa ja voivat viedä sitä taas eteenpäin eduskunnan muihin valiokuntiin. Jo viime keväästä alkaen tulevaisuusvaliokunnassa on mietitty koronan jälkeistä aikaa. – Tuolloin totesimme, että Suomella on edessään kallis retki. Olemme nostaneet esille vihreän siirtymän merkityksen planeettamme kantokyvyn turvaamiseksi. Olemme myös muistuttaneet, että rahoja ei pidä tuhlata pelkästään pandemiaan, vaan samalla on edistettävä kestävään kehitystä, Hietanen kuvailee. Hänen mielestään Suomen tulisi elvyttää muitakin ongelmia ratkaisten. – Voi sanoa, että jokaisella eurolla tulisi lyödä muutama kärpänen. Sekamelskan keskellä olisi osattava tunnistaa niin hyviä kuin huonojakin asioita. – Koronasta on ollut myös hyviä seurauksia. Ne on tunnistettava ja juurrutettava käytännöiksi. Tällainen on esimerkiksi digiloikka, joka otettiin peruskoulutuksessa. Jos sen taso saadaan säilymään, muuttuu se kilpailueduksia. Koronakin ennustettiin vuosia sitten Olli Hietanen kertoo, että tulevaisuusvaliokunnan tekemät nostot ovat aina poliittinen päätös. – Mutta aika hyvin olemme osuneet oikeaan. Jo vuonna 2016 nostimme esille rajat ylittävän kulkutaudin mahdollisuuden. Tällä hetkellä puhutaan antibiooteille resistenteistä taudeista. – Mitään sellaista ei ole tapahtunut, jota ei olisi jo kymmenen vuotta sitten osattu ennustaa valiokunnan mietinnöissä. Haaste on siinä päässä, että ongelma kyllä tiedetään, mutta sen tunnistaminen ei johda tekoihin, kuvailee Hietanen. Suomen perusvahvuudet liittyvät hänen mielestään osaamiseen. – Maailmassa on tulossa melkoinen aalto uusia teknologioita, joihin Suomessa on jo nyt osaamista. Koulutusjärjestelmämme on hyvä. Myös suomalainen alkutuotanto on mahdollisuus biotaloudesta puhuttaessa. Biotaloutta syntyy pelloilla, ei kaupungeissa. Olemme yksi maailman maista, joka pystyy toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa. – Riski on siinä, että maailmalla liikkuvat nyt biljoonat ja rahaa jaetaan kestävyyttä edistäville yrityksille. Todellinen edelläkävijyys olisi pitänyt hankkia jo kymmenen vuotta sitten. Normaalit kilpailukykytekijät alkavat vaikuttaa nopeasti ja siinä olemme heikoilla verrattuna vaikkapa Saksaan, Olli Hietanen sanoo. Maailmantalouden tilaa hän vertaa talousvaikeuksista kärsivään Kreikan valtioon. – Kaikki valtion velkaantuvat, eivätkä edes parhaat ekonomistit osaa sanoa, mitä siitä seuraa. Talous tulee muodostamaan suuremman turvallisuusriskin, mitä tajuamme. – Sopimuspohjainen maailmanjärjestys on sekin rapautumassa pahasti. Maailma moninapaistuu ja valtiollisissa rakenteissa tapahtuu muutoksia. Kiinan merkitys kasvaa koko ajan, mikä kasvattaa jännitteitä. Teknologiapolitiikasta on tulossa valtaja turvallisuuspolitiikkaa. Suurten valtablokkien ärhentely aiheuttaa sen, että Suomi jää jalkoihin ja joutuu valitsemaan puolensa. Teknologinen kehitys, kuten tekoäly, synnyttää myös Olli Hietasen mielestä riskejä. – Jo nyt voidaan sosiaalisessa mediassa muodostaa valepersoonia, jotka pystyvät puhumaan monia kieliä. Käymään miljoonia keskusteluja samaan aikaan. Näin vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja arvoihin. Bisnestä pyöritetään algoritmeillä ja tekoälyllä. Jos et tiedä, mihin ne pystyvät, alkavat ne ohjaamaan sinua. Hybriditrendi on myös laajenemassa, emmekä aina tiedä, onko sota vai ei. – Silti tulevaisuuteen kannattaa suhtautua uteliaana ja myönteisesti. Tulevaisuudentutkimuksen tulisi olla mukana jokaisen ihmisen elämässä, koska tarvitsemme tulevaisuusviisautta ja tulevaisuuden ymmärrystä. Ne tarkoittavat rohkeutta ja taitoa edistää omaa elämää ja omia unelmia, ja kulkea sydämen osoittamaan suuntaan. Kansakunnan tasolla kyse on myös resilienssistä. Törmäämme hitaammin, kun osaamme ennakoida, sanoo Ollit Hietanen. Juha Aro Neljännen polven ”torpparit” viihtyvät Punkalaitumella Olli ja Sari Hietanen viettävät vapaa-aikansa mökillään Palojoella. Kesällä alkaa vuonna 1900 rakennetun torpan laajennustyö, joka tehdään vanhaa kunnioittaen.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 11 Y-tunnus: 3162249-4 urjalanromu@hotmail.com Ostamme/noudamme kaiken metalliromun! Puramme kaiken! Soita ja kysy lisää! 041 318 5086 VALMISBETONIA Viitasaaren Betoni Oy 31830 Halkivaha, Urjala puh. 0400-164 818 Kävin viime syksynä ensimmäistä kertaa Punkalaitumella. Pari päivää sain tutustua paikkakuntaan keräten samalla haastatteluaineistoa kahdentoista EUmaan alueella toteutettavaan Ruralization-tutkimukseen. Kiinnostukseen kohteena olivat paikallisyhteisön toimet väestökadon selättämiseksi. Loppuvuodesta haastattelin reilut parikymmentä ihmistä, myös kunnan ulkopuolelta. Vuosi sitten paikkakunta oli minulle lähes tuntematon. Särkän lava on siellä, kyllä. Punkalaitumen Kunto oli osunut korviin jo lapsuudessa urheilua seuranneena. Paikkakunnalle sisään ajaessa maisemaa hallitsevat peltoaukeat räväyttivät silmät auki. Punkalaidun on vahvaa maatalousaluetta. Mukaan on tarttunut monenlaista faktaa paikkakunnasta, sen elämäntavasta ja mentaliteetista. Päällimmäisenä tulee mieleen läheisyys, vahva yhteisöllisyys, vilkas vapaaehtoistoiminta ja positiivinen ylpeys omasta kotipaikasta. Yksi paikkakunnan ulkopuolisista haastatelluista kuvaili sitä näin: ”Punkalaidun on itsenäinen, mutta ei yksinäinen, itsensä tiedostava, mutta ei arrogantti eikä rajoja sulkeva. Sellainen modernisti verkottunut pieni kunta.” Käsitys oli syntynyt osittain maahanmuuttajien onnistuneista kotouttamistoimista. Maahanmuutolla on ollut positiivinen vaikutus kunnan väkimäärään. Se ei ole kuitenkaan kyennyt kompensoimaan luonnollisen poistuman ja kuntien välisen muuton vaikutusta. Tule Kotiin –hanke toi hyvää julkisuutta Punkalaitumella asuvat vaikuttavat olevan tyytyväisiä asuinpaikkaansa. Moni kertoi Tule Kotiin -hankkeen muistuttaneen ikänsä paikkakunnalla asuneillekin lukuisista positiivista asioista, joita sieltä löytyy. Positiivinen julkisuus nähtiinkin hankkeen yhtenä merkittävänä ansiona. Hyviä puolia tuotiin ennakkoluulottomasti esiin sekä ulospäin että paikkakuntalaisille itselleen. Hanketta toteutettiin kunnan ja seurakunnan yhteistyönä, mikä sai valtakunnallista tunnustusta. Seurakunnassa väestön väheneminen mietityttää yhtä lailla kuin kunnantalollakin. Seurakunta on maaseutupitäjälle merkittävä voimavara, jota kannattaa hyödyntää näinkin. Työpaikkojen sijainti kasvukeskuksissa rajoittaa muuttoalttiutta. Punkalaitumen etäisyydet maan suurimpiin kaupunkeihin eivät ole valtavat, mutta kuitenkin päivittäisen pendelöinnin ulkopuolella. Uuden elinkeinotoiminnan ja työpaikkojen synnyttäminen pienellä paikkakunnalla on haasteellista, mutta yrittäjyys on maaseutupaikkakunnalle tyypillisesti yleinen tapa työllistää itsensä. Maaseutuasuminen ja väljyys kiinnostavat Koronavuosi on osoittanut, että kiinnostus väljempään maaseutuasumiseen on lisääntynyt ja paikkariippumaton työ on monelle mahdollista. Muuttokynnystä alentaa asumisjärjestelyjen helppous, aluksi esimerkiksi vuokra-asumisen kautta. Taloja asuntotarjontaan onkin hyvä kiinnittää huomiota. Lapsiperheille myönteinen asia on, että kunnassa on hiljattain tehty tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Esimerkiksi kouluja päiväkoti-investoinnit on tehty kuntataloutta vaarantamatta. Paikkakunnan positiivisia asioita on hyvä markkinoida Tule Kotiin -hankkeen päättymisen jälkeenkin. Faktoilla markkinointi varmistaa, ettei uusi asukas joudu pettymään tehtyään muuttopäätöksen. Vahvuuksista kannattaa pitää kiinni. Yhteisöllisyys on yksi niistä. Eräs haastateltava tiivisti asian niin, että pienellä paikkakunnalla yksikään muuttaja ei ole vain luku vaan hän on muuttopäivästä alkaen yhteisön jäsen. Ketään ei voi jättää ulkopuolelle. Teksti: Pertti Ruuska, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Piilossa vai näkyvissä? Projektitutkija Pertti Ruuska. Huittisten ammattija yrittäjäopistosta, Huittisten yksiköstä valmistuneita Liiketoiminnan ammattitutkinto: Pihko Maarit. Liiketalouden perustutkinto: Suominen Alexander. Huittisten ammattija yrittäjäopisto, Kokemäen yksiköstä valmistuneita: Ollula Sauli. Valmistuneet Aurinkoista kesää kaikille! Pohjoisseudun koulun eskarit istuttivat terveellisiä herkkuja Pakarin ikäihmisille 4H:n avustamana.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 12 Hanna-Mari Kamppikoski ELOKUVAFESTIVAALI 16. –17.7.2021 Mäenpään työväentalolla PUNKALAITUMEN ELOKUVAT esittää Perjantaina 16.7. klo 14.00 Oksat pois klo 16.00 Ei ruumiita makuuhuoneeseen klo 18.30 Hän varasti elämän klo 21.00 Älä nuolaise Lauantaina 17.7. klo 16.00 Kipparikvartetti klo 18.00 Mitäs me taiteilijat klo 21.00 Rion yö 1 elokuva 4 € yhden päivän elokuvat 10 € Esitykset vanhalla projektor illa. Punkalaitumen työväenyhdistys Punkalaitumen kunnan kulttuuritoimi Huhtamon elokuvafestivaali HIFF Tervetuloa! Suureen suosioon nousseet pensasmustikat viihtyvät liitsolalaisella Metsolan pensasmustikka-tilalla. Marketta Ali-Rantalan emännöimällä tilalla pensaita kasvaa lähes 3 000. – Sato vaihtelee, osa pensaista tuottaa hyvin ja osa huonosti. Marjamäärää on vaikea arvioida. Puskissa marjat kypsyvät eri aikaan. Samassa tertussakin on alkuvaiheessa sekä kypsiä että raakoja marjoja. Pensasmustikan poiminta-aika alkaa heinäkuun lopulla, elokuun puolivälin tienoilla alkaa satoa kypsyä enemmän. – Poiminta-aika on vuodesta riippuen noin puolitoista kuukautta. Jos marjaa riittää ja ilmat muuten suosivat, saattaa se venyä kahteenkin kuukauteen, jopa ihan ensimmäisiin yöpakkasiin saakka. Vielä en osaa sanoa miltä sato näyttää, mutta itsepoiminta kyllä avautuu, jos Punkalaitumelaista pensasmustikkaa tarjolla tänäkin kesänä Marketta Ali-Rantalan tilalla kasvaa tuhansia pensaita mustikkaakaa. TET-harjoittelussa oli perheen Akusti-poika. vaan on marjoja. Ravinteita ja vitamiineja Jo 1940-luvulla tulivat ensimmäiset pensasmustikat Suomeen, 1960-luvulla lajia alettiin jalostaa. – Pensasmustikka on makea, makeutuu vielä pakastuksessa. Ravintoarvoiltaan se on lähes metsämustikan kaltainen. Pensasmustikassa on runsaasti Avitamiinia, mangaania ja kuitua, lisäksi Kja C-vitamiinia. Työtä kuukausiksi Jo toukokuussa marjatilalla aloitetaan kastelu, lannoitus ja ruohonleikkuu. – Ruohontorjuntaan menee aikaa, koska kaikkiin riviväleihin ei mahdu leikkurilla ja ruohot pitää trimmeröidä. Oksien leikkaus alkaa sitten satokauden jälkeen. Puolitoista kuukautta on todella kiireistä aikaa, poiminta on hidasta ja se tehdään käsin. Aamulla lähden poimimaan ja iltalypsyn jälkeen saatan välillä lähteä uudestaan mustikkahommiin. Kahdella tilalla Kulkemiseen kahden tilan välillä kuluu aikaa, välimatkaa on edestakaisin ajettuna noin 40 kilometriä. – Kiireestä huolimatta olemme pyrkineet siihen, että pojat ehditään kuskaamaan harrastuksiin. Suurena apuna töissä ovat olleet äitini sekä mieheni vanhemmat ja täti. Isäni aikoinaan sai idean, että kokeillaan pensasmustikkaa. Siitä se sitten lähti. Suosio on jatkuvasti kasvanut. Itsepoimijoista moni on sitä mieltä, että marjat on helppo poimia pellolta. Valmiiksi poimittuja tilataan myös paljon. Marketta Ali-Rantalan tila on kasvinviljelytila, tilan pellot ovat vuokralla Marketan Samimiehellä. Lisäksi pariskunnalla on toinenkin tila, Sami AliRantalan kotitila, jonka päätuotantosuunta on maidontuotanto. Työtä siis riittää, mutta koronaaika ei ole juurikaan Ali-Rantaloiden työhön vaikuttanut. Perhekin tykkää Miten maistuu mustikka omassa perheessä? – Viljelemme kolmea eri lajiketta; Aino, Alvar ja North Blue. Oma suosikkini on Alvar-lajike. North Bluen marjat kasvavat todella isoiksi ja lajike onkin monen itsepoimijan suosikki. Meillä syödään paljon mustikoita ja mansikoita. Poikiemme ehdottomia suosikkeja ovat puolijäiset mustikat. Omat haasteensa Suurella suosiolla on myös varjopuolensa. – Harmillisinta on muutamana vuonna ollut se, ettei kaikille halukkaille ole riittänyt mustikoita. Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 13 MIELI Mielenterveys Tukitalo ry kutsui alueen kuntavaaliehdokkaita kuulemaan ja keskustelemaan ”Hyvän mielen kunnasta”. Toiminnanjohtaja Ari Tiensuu ja mielenterveyden edistämisen asiantuntija, sosiaaliasiamies Mira Kaaja kertoivat Tukitalon laajasta ja monipuolisesta toiminnasta. – Erityisesti nuoret aikuiset ovat kokeneet tämän ajan raskaasti. Meillä jokaisella on omanlaisemme elämäntilanteet, mutta mielenterveyden kannalta todellisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Kriisi on jokaisen itse määriteltävissä, meidän apumme on anonyymia ja maksutonta ammatillista apua. Vapaaehtoisia meillä on 40. Palvelemme myös Rikosuhripäivystyksessä, palvelemme myös tuetussa asumisessa, valvotuissa tapaamisissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Koulutukset, työnohjaus ja ryhmätoiminta kuuluvat myös myyntipalveluihimme. Nuorille rankka pandemia Mielenterveydestä puhutaan nykyisin entistä enemmän. Tukitalo tietää syyn. – Työn luonne on muuttunut henkisesti haastavammaksi. Psyykkinen kuormitus ja henkinen jaksaminen työelämässä puhuttavat. Työstressi, uupumus ja masennus ovat yleistyneet, mikä osaltaan ilmentää työssäkäyvien psyykkistä haavoittuvuutta. Maassamme naisista joka viides ja miehistä 15 prosenttia on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Pandemia on kuormittuneisuuden kokemuksia lisännyt kaikilla, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Myös yrittäjät kokevat jaksamisensa heikentyneen. 24 prosenttia heistä kokee olevansa lähellä loppuun palamista tai ylirasittunut. Suomessa 84 000 sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella. Lasten ja nuorten oireilu on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ”Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” – Mielenterveys on sitä, että kykenee solmimaan ihmissuhteita, rakastamaan, tuntemaan myötätuntoa, kykenee olemaan vuorovaikutuksessa ja ilmaisemaan tunteitaan. Kykenee työhön, osallistumaan ja valvomaan omia etujaan. Selviää vaikeuksista, hallitsee ahdistustaan, on valmis muutokseen. Se on myös todellisuudentajua, sosiaalista itsenäisyyttä ja yksilöllistä luovuutta, itsensä arvostamista ja itsestä huolehtimista, elämän mielekkääksi kokemista, menetyksistä toipumista ja hyvän olon tunnetta. Lapset ja nuoret fokuksessa Tukitalolla tunnetaan erityistä huolta lapsista ja nuorista. – Puolet mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 14. ikävuotta ja 75 prosenttia ennen 24. ikävuotta. Mielenterveyden perusta rakennetaan siis lapsuudessa. Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla lapsilla on moninkertainen riski mielenterveyden häiriöön aikuisiällä. Päihdeongelmien ehkäisyssä ensimmäiset kahdeksan vuotta ovat ratkaisevia. Ehkäisevät toimet ovat äärimmäisen tärkeitä myös ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisyssä. Kesällä 2021 Tukitalolla alkaa Mielen Tasapainoa työpaikoille -hanke. – Hankkeessa panostetaan mielenterveysjohtamiseen. Se vähentää henkilöstökuluja, lisää tuottoja ja on sekä investointi että kilpailuvaltti maassamme, missä 20–25 prosenttia sairastaa vuosittain mielenterveyden häiriötä. Miten pitää yllä oman mielensä terveyttä? – Monta seikkaa on otettava huomioon, muun muassa ravinto, ruokailu, uni, lepo, ihmissuhteet, tunteet, liikunta, yhdessä liikkuminen, harrastukset, luovuus, arvot sekä päivittäiset valinnat. Kuntien on varmistettava, että vaikeassa tilanteessa perheet ja yksittäiset ihmiset saavat tukea nopeasti ja pompottelematta. Inhimilliseen kohtaamiseenkin tulisi olla aikaa. Hyvinvoiva kunta Mitä seikkoja kunnassa tulee ottaa huomioon, jotta asukkaat voivat hyvin? – Ympäristön viihtyisyys, siisteys ja turvallisuus vaikuttavat suoraan mielen hyvinvointiin. Yhteyden luontoon on todettu vahvistavan mielenterveyttä. Ilmastoahdistustakin koetaan. Ihminen on myös kokemustensa summa, kaikki siis vaikuttaa mielenterveyteen. Pitkän linjan toimija Kriisikeskus Tukitalo on antanut matalan kynnyksen kriisiapua ja tukea jo 27 vuoden ajan Sastamalassa, Huittisissa ja Punkalaitumella. Palveluita on myös verkossa ja kriisipuhelimessa valtakunnallisesti. – Kun puhutaan hyvinvoinnista, puhutaan osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, sosiaalisesta pääomasta ja turvallisuuden tunteesta. Kokemusasiantuntijan tarjoama tuki on todettu yhtä vaikuttavaksi kuin ammattilaistuki. Alueellamme heitä voisi olla enemmänkin. Viime vuonna meillä oli asiakkaita enemmän kuin koskaan, vaikka palvelimme etänä. Paljon pohdittavaa Mahdollisen maakuntauudistuksen jälkeen kuntien mielenterveystyössä on monta mietittävää. – Mielenterveyden edistäminen kouluissa, vanhemmuuden tukemisen mallit, etsivä nuorisotyö, yhteistyö sote-järjestöjen kanssa, mielenterveysja päihdekuntoutujien kulttuuri-, sivistysja liikuntasekä työllisyyspalveluiden käytön mahdollistaminen, mielenterveyttä määrittävien tekijöiden ja väestön mielenterveyden seuraaminen kunnan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa, päätösten mielenterveysvaikutusten arviointi. Kaikki päätökset kun enemmän tai väHanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen Sementtivalimo 050-5696941 BETONISET: . Kaivonrenkaat . Siltarenkaat . Käytävälaatat . Sementtiä ja muurikiviä . Soraa myös pienissä erissä ynnä muut alan tuotteet EDULLISEEN HINTAAN! Avoinna ark. klo 7-15 TJP Myllyniemi Oy www.myllyniemet.fi 044 744 0845 Avoinna Ma-La 8-18 •Polttoaineet •Varaosat •Työkalut •Rakennustarvikkeet •Renkaat ja rengastyöt AV KONEX Arttu Lähdeniemi ja Valtteri Niekka Vuori-Mokantie 275 PUNKALAIDUN 040 542 3131 avkonex@gmail.com Autoja konehuollot Pieni Kotileipomo Villijuuri leipoo tilauksesta vaaleita ja tummia hapanjuurileipiä. Varaukset 040-8184174 tai villijuuri@gmail.com Ovatko perhejuhlat tulossa! Suoritan tulostuspalvelua: Kutsut, ja valokuvat. Julisteet, mainokset, A5 A3. Myös banderollit. Useita paperilaatuja. Tmi Reijo Rantanen p.0400525086 Vammalantie 719 Punkalaidun Palvelemme ma-pe 10-18, la-su 10-16 heinäja elokuu la-su suljettu Olemme mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa 20.6.2021. HALKIVAHA Puh. 0400 631 422 www.seohalkivaha.fi Tukitalolta tiukka tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Tukitalo kertoi kuntavaaliehdokkaille mielenterveyteen liittyvistä asioista. hemmän vaikuttavat myös mielenterveyteen.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 14 Farmikirppikselle pääsee pitkin perinteistä hiekkatietä, kuten maalla kuuluukin. Perillä odotti laaja kirppisvalikoima entisessä navetassa. Pihapiirissä kuljeskeli isännän elkein Mika Leinonen, joka puolisonsa Katja Idmanin kanssa osti tilan jokunen vuosi sitten, ja muutti Punkalaitumelle. – Suunnitelmia oli monenlaisia, mutta korona hankaloitti asioita, eivätkä suunnitelmamme ainakaan siinä vauhdissa etene kuin tarkoitus oli. Kirpparia olemme kuitenkin pitäneet, tämä on nyt neljäs kerta. Ehkäpä nyt, kun omat kirpparitavaramme ovat paikoillaan, voimme pitää kirppistä auki useamminkin, kertoo Leinonen. Kirppistelyä farmilla Hanna-Mari Kamppikoski Korona puree myös luokkaretkiin. Kun ennen luokkaretkillä käytiin maailmalla tai kotimaan kohteisiin tutustumassa, on korona-aikaan keksittävä muuta. – Päätimme löytää seikkailun kotipaikkakunnalta. Yhteistyökumppaniksi löytyi seurakunnasta Leena Tasanen. Mukana oli 19 Keskuskoulun tokaluokkalaista. Taksimatka maskit päässä oli osa elämystä. Seurakunnan leirimajalla Vehkajärvellä päivä alkoi lasten toivomalla vesisodalla. Sen jälkeen paistettiin makkaraa ja syötiin eväitä. Uimassa ja saunomassa käytiin pienissä ryhmissä. Muut pelasivat ulkopelejä odotellessaan omaa vuoroaan. Hauskinta monen mielestä oli vesisota, uiminen ja sauna, kertoo luokanopettaja Sanna Salioja, joka johti joukkoa koulunkäyntiavustaja Agata Kazmierczakin kanssa Oppilaat pohtivat retken jälkeen Runoja Raitilla –projekti kerää punkalaitumelaisnuoret luovaan toimintaan. Idean synnytti kulttuurin monitoimiottelija Jukka Saarinen, joka innosti mukaan sekä Latu ja Polku –yhdistyksen että 4H:n. – Kunnalta saimme tälle vuodelle toiminta-avustuksena tuhat euroa. Siitä leijonanosa menee nuorten palkkaamiseen. Työ tehdään ideoinnista ja suunnittelusta aina toteuttamiseen saakka. Nuoria voidaan osallistaa ja työllistää kesätöillä, me aikuiset olemme mukana talkoohengessä. Projektin on kaavailtu työllistävän kesällä kolme 14–17-vuotiasta kesä-heinäkuun ajan. Latu ja Polku -yhdistys suunnittelee sopivan mittaisen kävelyreitin. Pitäjälle – Tämän Runoraitin on tarkoitettu luikertelevan pääosin pitäjän alueella. Sen varrelle ilmestyy projektin tekijöiden aikaansaamia riimiruno-tauluja sopivasti sijaintipaikkaansa pohdittuina. Runotaulut tehdään sananmukaisesti tikkukirjaimilla ja sellaisiksi, että ne näkyvät kulkijalle kunnolla. Ne voivat jäädä paikoilleen pysyvästi, mutta eri vuosina niitä voidaan tehdä uusiin paikkoihin. Riippuu myös paljon Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Kesäkuu Jalasjoen kesätori perjantaisin klo 16-20 Jalasjoen Nuorisoseurantalolla, Murronharjuntie 905. 4.-30.6. Autiot kuvat kuvataitelija Reetta Levanderin maalauksia kirjastolla. Eläkeliiton Toukosiunaustapahtuma Mäenpään Yli-Uotilassa pe 11.6. klo 17. Seurakunnasta mukana Petri Paasikallio. 15.6. Novellikoukku kirjaston pihalla klo 15.30-17.00. 29.6. Koskioisten kyläyhdistyksen saunailta klo 18 seurakunnan leirimajalla Vehkajärvellä. 30.6. Vesisankarit -tapahtuma Kivirannassa klo 15-17. Heinäkuu Jalasjoen kesätori perjantaisin klo 16-20 Jalasjoen Nuorisoseurantalolla, Murronharjuntie 905. 12.7. Koskioisten kyläyhdistyksen saunailta klo 18 seurakunnan leirimajalla Vehkajärvellä. 12.-16.7. Koiramäkikerho, lisätiedot kunnan nettisivulla. 16.7.-17.7. Elokuvafestivaali Mäenpään työväentalolla. Elokuu Jalasjoen kesätori perjantaisin klo 16-20 Jalasjoen Nuorisoseurantalolla, Murronharjuntie 905. Elokuussa 6.8. ja 13.8. Tapahtumakalenteri 2021 Sanomarastit järjestettiin 25.5. Lintukankaan kartalla. Ratamestarina toimi Olli Ylijoki. Tulokset: 4,8 km: 1) Markus Salo PunKu, 32.18, 2) Jari Maunuksela UrjU, 41.09, 3) Mika Nurmo PunKu, 49.23, 4) Jukka Keskitalo PunKu, 53.34, 5) Katariina Nurmo PunKu, 54.43, 6) PaRunotauluja on luvassa uuden projektin myötä pitäjälle. Tämä taulu sijaitsee Yrittäjätalolla. ”Valo pimeässä talo tässä monen lapsen elämässä” -teksti kuvaa hyvin Yrittäjätalon historiaa terveystalona. Runoja Raitilla kutsuu nuoria nu Koivula UrjU, 55.21, 7) Esko Nummi PunKu, 57.09, 8) Timo Saarinen PunKu, 1.00.57, 9) Harri Välimäki 1.07.48, 10) Pentti Kuusela PunKu, 1.21.45. 3,4 km: 1) Jorma Heikkilä PunKu, 49.41, 2) Sakari Kohijoki PunKu, 1.02.57, 3) Tapani Ojala 1.05.22, 4) Raija Nummi PunKu, 1.07.04, 5) Liisa Kohijoki PunKu, 1.22.58, 6) Elisa Salmi PunKu, 1.23.03. 1,4 km: 1) Aleksi Suominen 23.07, 1) Ville Seppä 23.07, 1) Samuel Suomela 23.07, 1) Ilari Rautava 23.07, 1) Joel Sukari 23.07, 1) Vihtori Ali-Rantala 23.07, 1) Miro Jonkka 23.07, 1) Vihtori Vähä-Jaakkola 23.07, 1) Otso Poutala 23.07, 1) Vili Seppä 23.07, 1) Eemil Salmela 23.07, 1) Riikka Suominen 23.07, 13) Mette Häkkinen PunKu, 28.56, 13) Anna-Liisa Häkkinen 28.56, 15) Raimo Lindroos PunKu, 34.03, 16) Antti Peltomäki 34.56, 16) Tuuli Peltomäki 34.56, Ei aikaa: Heikki Nurmo PunKu. Sanomarastit tärkeitä kysymyksiä. Miksi on hyvä irrottautua kouluympäristöstä ja päästä luontoon? – Luonnossa vähän niin kuin herää itse kesään, mietiskelee Lilja. – Luonnossa saa rauhoittua, pohti Leevi. Jeremias sen sijaan oli toista mieltä. – Luonnossa saa riehua enemmän kuin luokassa. Monen luokkaretkeläisen mielestä luonnossa saa hengittää puhdasta ilmaa. Tuulin mukaan saa olla ulkona ja kavereiden kanssa, se on hauskaa. – Eikä tarvi istua koulunpenkillä, nyökkäilee Henrik. Uskaltautuivatko kaikki lapset uimaan? – Suurin osa jätti talviturkin Vehkajärveen, ja heitti pontevasti kavereiden kanssa löylyä rantasaunassa. Millä mielin lapset kirmaavat kesälomalle? – Moni odottaa uimista, kavereita ja yökyläreissuja. Joku aikoo pyöräillä. Kesälomalla on kivaa, kun ei ole koulua. Lauri lähtee kalaan. – Aattelin mennä kalaan. Vois kalastaa jonkun pikkukalan. Keskuskoulun tokaluokkalaiset nauttivat luokkaretkellään Vehkajärven luonnosta, makkaranpaistosta, vesisodasta ja tietysti myös uimisesta. Vehkajärvi luokkaretkikohteena siitä, miten taulut kestävät säätä ja kulutusta. Vaikka nuoret ovatkin projektissa etulinjassa, on Runoraitti tarkoitettu kuljettavaksi ihan kaikenikäisille. Saarinen epäilee iäkkäämpien kokevan nostalgisia muistoja Runoraitilla. Yrittäjätalon kulmalla on jo vuoden verran ollut koemielessä kaksi runotaulua. – Ne kertovat vanhasta yhteiskoulusta ja Yrittäjätalon aikaisemmasta elämästä terveystalona. Runoraitille voisi tulla kymmenkunta runotaulua ja ne voivat sijoittua hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Voisipa tulla runotaulu vaikkapa Case Töyssystä, torista, vanhasta osuuskaupasta, ravintola Punkan nurkilta ja kauppatien varrelta. Useita reittejä Kaksi muutakin luontoja kulttuuripolkua on suunnitteilla paikkakunnalle. – Tänä kesänä on tulossa Kulttuuripolku, joka johdattelee kulkijansa paikkakunnan merkittävien kulttuurikohteiden äärelle, luontopolku vie luontoon. Saarinen iloitsee siitä, että juuri nuoret ovat touhussa mukana. – Hienointa on, jos runoprojektiin saadaan mukaan nuoria itse suunnittelemaan, kirjoittamaan ja toteuttamaan runotauluja. Projektin aikana olen lupautunut vetämään innostavia ja kannustavia, nuorille suunnattuja runopajoja. Ensimmäinen sielun säkenöintiä sytyttelevä hetki oli viikko sitten 4H:n järjestämässä kesätyötapahtumassa. Runopajoja voidaan laajentaa myös vaikka laulujen tekemiseen saakka, jos innostusta nuorten keskuudessa riittää. Runoraitin pitäisi olla valmiina kuljettavaksi loppukesällä tai alkusyksystä.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä 2021 – N:o 22 – 15 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 25 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 (ma-ke) Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Vehkajärven Suojeluyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS Jalasjoen nuorisoseurantalolla (Murronharjuntie 905, 31950 Punkalaidun) la 19.6.2021 klo 14.00. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Punkalaitumen Latu ja Polku ry KEVÄTKOKOUS 9.6.2021 klo 19 Koulutintissä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus Tervetuloa! KUNNANVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 7.6.2021 klo 18.00 Yhteiskoulu-lukion ruokasalissa (Pullerinkuja 1). Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 7 Tilinpäätös vuodelta 2020 8 Tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomus 9 Henkilöstöraportti v. 2020 10 Hyvinvointikertomusraportti v. 2020 11 Toimielinorganisaatio 1.8.2021 alkaen 12 Hallintosääntö 1.8.2021 alkaen 13 Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen asettaminen 14 Lounais-Pirkanmaan kotouttamisohjelman hyväksyminen 15 Osavuosikatsaus 30.4.2021 Kokouksen pöytäkirja julkaistaan kunnan internetsivuilla www.punkalaidun.fi/päätöksenteko Punkalaitumella 03.05.2021 Outi Uusi-Kouvo valtuuston puheenjohtaja Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Vierailemme Korkeakosken Kuismalla ti 8.6. klo 14 lähtien. Kokoontuminen Huittisten linja-autoasemalla klo 13.50 . Punkalaitumen Maatalousnaiset Impinpäivän tapaaminen 11.6. klo 18 KaruSellissä. Kyläillään nuorisomme uudessa tapaamispaikassa. Punkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen pe 4.6. klo 19 Pietarinvirastossa. Punkalaitumen Latu ja Polku Maanantaina 7.6. klo 18 lähdetään torilta pyöräilemään kohti Järvelän uimarantaan. Muista kokoontuminen 9.6. klo 19 Koulutintissä. Kävelykilometrikisa ja Haastepyöräily jatkuvat. VMK Mopoajelu tänään. Lähtö Kimpalta klo 18. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori alkaa perjantaina 4.6. klo 16 – 20 omalla talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat Punainen Risti Terveyspiste aukeaa 3.6. Puh. 041 318 6650. SPR Omava kerho vanhustetalojen kerhohuoneella ma 7.6. klo 14 alkaen. Musiikkia Teuvo ja Timo tahdittaa. Kahvitarjoilu. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään torstaina olemme torilla, samoin 10. ja 17. pv. Lettuja, kahvia, arpoja. Pe 4.6. klo 10 pelataan mölkky/petankkipelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. Pe 11.6. klo 17 Toukosiunaus Mäenpään Yli-Uotilassa, os. Hemmontie 1. Mukana seurakunnasta Petri Paasikallio. Kahvitarjoilu. Ma 14.6. klo 12 Virkistyspäivä Seurakunnan Leirimajalla. Alkaen kevyellä lounaalla, ulkoilua, yhdessäoloa, jumppaa, pelejä, musiikkia, uintia ja tietenkin sauna. Kysy kimppakyytejä. Ilmoita tulostasi Hilkalle 040 5824377. Tulevaa: Pe 23.7. klo 18 Korpelan Kujanjuoksu-esitykseen Tampereen Komediateatterissa. Lähtö torilta ilm. myöhemmin. Ilm. Hilkalle 22.6. mennessä 040 5824377. La 21.8. klo 18 Puhelinlangat Laulaa laulunäytelmä. Ypäjän Musiikkiteatterissa. Lähtö torilta ilm. myöhemmin. Ilm. Hilkalle 20.7. mennessä 040 5824377. Huom! Jos jäsenmaksusi on vielä maksamatta, odotamme suoritusta. Kiitos. Lehmirannan lomaviikko varattu 12 – 18.10.2021. Varaa paikka Hilkalta 0405824377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Rokua Health & Spa 26.9.2021 – 1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3 kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www. mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9 – 13 p. 010-2193460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Omatoimisuunnistus Haviokosken kartalla su 6.6. asti. Opastus Lauttakyläntieltä. Sprintti-iltarastit Huittisten yläkoululta ti 8.6. Lähdöt klo 17-19 (ajanotto). Mäenpään Työväentalo Elokuvafestivaali perjantaina 16.7. ja lauantaina 17.7.2021 Mäenpään työväentalolla. Seurat toimivat Koosanmaantiellä sijaitsevalle Farmikirppikselle saavat tulla myös muut myymään. – Itse myymme ostamastamme talosta löytyneitä esineitä ja omia vanhoja tavaroita. On meille tuotukin tavaraa myyntiin. Viestiä voi laittaa, jos kirppisostoksille mielii. Myyjille meillä on teltta Farmikirppis-päivinä. Jenni Kujala ja Markku Lehto astelivat ensimmäisten joukossa Farmikirppikselle tutustumaan. Tuleeko usein käytyä kirpputoreilla? – Lähinnä Varsinais-Suomessa kiertelemme vapaapäivinä. Ei me kuitenkaan ihan fanaattisesti juosta kirppareilla. Keräilemme lasitavaraa ja vanhoja videopelejä. Onhan kierrättäminen hyvä juttu ja tavarat ovat yleensä kirppareilla edukkaita. Niin, ja kyllä kirppareilla saa liikuntaa ja tapaa myös tuttuja. Farmikirpparin isäntä Mika Leinonen toivotti ensimmäiset ostajat Jenni Kujalan ja Markku Lehdon tervetulleiksi.
• Torstaina kesäkuun 3. päivänä – N:o 22 – 2021 16 Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Liike suljettuna lauantaina 5.6. Av. ma-pe 9.30-16.30 la 9.30-13.00 JUHLAAN JA KESÄÄN Meiltä Punkalaidun T-paitaa! MYYTÄVÄNÄ Rivitaloasunto 72 m 2 Punkalaitumen keskustassa Rantatie 12, lähellä palveluja. Lisätietoja etuovi.com nro k79497. Puh. 0400/500878. VUOSIKOKOUS pidetään Kahvila Myötätuulessa torstaina 17.6.2021 klo 13.00. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Punkalaitumen Sotaveteraanit ry:n Kesätorin avajaiset pe 4.6.2021 klo 16.00-20.00 Jalasjoen Nuorisoseuran talolla, Murronharjuntie 905. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Tervetuloa! TOUKOSIUNAUSTAPAHTUMA perjantaina 11.6.2021 klo 17.00 Mäenpään Yli-Uotilassa, Hemmontie 1. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys ry. Mukana seurakunnasta Petri Paasikallio. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Perinteinen Myydään Kiinteistö Kanteenmaasta Rakennukset ovat isolla, yli hehtaarin tontilla. Naapuriin on rakenteilla biokaasulaitos ja kaatopaikan perustaminenkin naapuriin on suunnitteilla. Työmaat lähellä. Lisätiedot ja tarjoukset: Hannu Kiuru, 0503131320 tai hannupkiuru@gmail.com Hyvinvointitoimi tiedottaa Autiot kuvat – Kuvataiteilija Reetta Levanderin maalauksia kirjastolla 4.6.-30.6. Koiramäkikerho 12.-16.7.2021. Kerhoon on tänä vuonna ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoja kunnan nettisivuilta ajankohtaisista. Novellikoukku kirjaston pihalla 15.6. kello 15.30-17.00. Tule neuleesi kera kuuntelemaan kesäisiä novelleja. Vesisankarit-tapahtuma Kivirannassa 30.6. kello 1517.00. Ohjelmassa veteen ja vesiturvallisuuteen liittyviä tehtävärasteja ja muuta mukavaa lapsille. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 7.-9.6. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 95 kpl Pullapitko 500 g (7,90/kg) UUNITUOREET SUOMI Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. VOIMASSA PE-SU 3 00 2 pkt 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 3.-6.6. GRILLISTÄ SUOMI 27 95 kg VALMISTUNEELLE ERÄ 1 29 rs 3 99 kpl 99 kg 10 00 3 kpl 10 99 rs LUOMU SUOMI 13 95 kg 19 95 kg 4 00 2 ps 7 99 kpl Pirkka Kypsä maissi 400 g (3,75/kg) Palvelusta TO LA! 9 95 kg 19 95 kg 2 99 pkt 1 59 rs 3 99 pkt 7 95 kg 7 95 kg Porsaan ulkofileepihvit naturel tai marinoitu SUOMI NORJA Porsaan jauheliha SUOMI Porsaan ribsit PLUSSAKORTILLA GRILLIIN PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI 19 95 kg SUOMI OMASTA PAISTOSTA 99 kpl 24 95 kg ERÄ 8 99 rs ERÄ 2 99 rs 5 29 kpl SUOMI Kivikylän Huiluntuhti-grillimakkarat 320-400 g (7,48-9,34/kg) ESPANJA Pirkka Vesimeloni kokonaisena ESPANJA NORJA ERÄ ERÄ 69 rs ONNEA VALMISTUNEILLE! SUOMI 5 99 kpl 6 95 kpl ERÄ SÄÄVARAUS KALATORILTA TO-LA ERÄ Hatsapuri ERÄ SUOMI SUOMI SUOMI ERÄ ERÄ SUOMI 5 99 12-pack Olvi Vichy 0,33 l 12-p (1,21/l)sis. pant. 1,20 ESPANJA/MAROKKO EQUADOR 1 29 kpl PLUSSAKORTILLA 3 00 2 kpl 8 95 kg 5 50 2 pkt 10 00 5 kpl VOIMASSA PE-SU PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 1 49 kg Wursti Extra palvileikkeleet 300-400g (9,98-13,30/kg) PLUSSAKORTILLA 10 00 2 kimpp. 3 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA Naudan ulkofileepihvit takuumureat Porsaan ulkofilee, palana Kuuma Grillibroileri Atria Naudan ulkofileepala takuumurea n.800g Pirkka Ranskalainen jättipatonki 350 g (2,83/kg) MEILLÄ LEIVOTTU Kuhafilee tuore SUOMI Lohimedaljonki ruodoton NORJA Hätälä Lohifilee tuore, ruodoton, C-leikattu, vak,raj. 2/talous Kalatukku E.Eriksson Sushilajitelma lohi 10 kpl/315 g (28,54/kg) SUOMI Sjö Graavija kylmäsavulohifileeviipaleet 100 g (27,50/kg) Fazer Sininen maitosuklaalevy 200g(10,00/kg) Sarpi Juhla kinuskitai suklaakakku 580-650 g(12,29-13,77/kg) Trube Kinkkutai lohivoileipäkakku 500 g(21,98/kg) Forssan Majoneesisalaatit 400g(3,98/kg)ei lounas eikä herkkusieni Estrella Perunalastut 170-275g(7,27-11,76/kg) Pirkka Reilun kaupan Banaani Dunne Marzano tomaatti 230 g(5,61/kg) Järvikylä Pehtoorin tai ruustinnan salaatti Pirkka Parhaat Pionikimppu 3 kpl RANSKA/HOLLANTI Kariniemen Kananpojan fileesuikaleet 400-450 g(10,11-11,38/kg) Dennis Pizzat 370 g(9,01kg) Hoviruoka Lihapiirakka 4x100g(3,75/kg Pirkka Lihaisa kuoreton nakki 300g(5,00/kg) Pirkka Miniluumutomaatti 250g (2,76/kg) Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25kg (4,23/kg) SUOMI SUOMI SUOMI ERÄ Pirkka Parhaat Isokukkainen ruusu yksittäinpakattu EQUADOR Jäämerensalaatti