• Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 30. päivänä N:o 31 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 45 €, 6 kk 35 €, 3 kk 32 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 24 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Hyvä tilaaja, Punkalaitumen Sanomien tällä viikolla saapuneiden paperisten tilaajalaskujen eräpäivä on 15.8.2020 eikä 28.7.2020, kuten laskussa mainitaan. Hanna-Mari Kamppikoski GRK Infra Oy mielii Punkalaitumen Kanteenmaahan jo tänä syksynä. – Alkuvaiheessa työllistämme olemassa olevia kuljetus -ja koneyrittäjiä, myöhemmin tulee muutamia vakituisia työpaikkoja tai yrittäjät saavat lisää henkilötyövuosia työntekijöilleen, sanoo kiertotalousliiketoiminnan vetäjä Antti Määttänen GRK Infralta. Ei vaarallista jätettä Alueelle, jonka kunta on Kanteenmaasta vuokrannut GRK Infra Oy:lle ei ympäristötarkastaja Heidi Leppisen mukaan oteta vastaan vaarallisia jätteitä. – Alueen rakentamisessa käytetään rakennekerroksissa ja valleissa jätemateriaaleja korvaamaan luonnonkiviaineksia. Myöhemmin alueella valmistetaan uusiomaa–aineksia, multatuotteita ja maanparannusaineita sekä käsitellään erilaisia tuhkia, betonija tiilimurskeita sekä ylijäämämaita, kertoo Leppinen. GRK Infra on hakenut ympäristölupaa alueelle, jossa olisi erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi. Uusiomaata Ympäristölupaa haetaan uusiomaa-aineksen sekä mullan valmistukselle, eräiden jätteiden välivarastoinnille ja käsittelylle sekä toiminta-alueen kenttärakenteiden ja suojavallin rakentamiseen käyttäen näitä materiaaleja. GRK Infra Oy on perustettu vuonna 1983. Nykyisessä toimintamuodossaan se on aloittanut vuonna 2007, ja se on yksi suurimmista infra-alan toimijoista Suomessa. Satoja työntekijöitä Konsernin liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa. Yhtiö on pääasiassa työntekijöidensä omistama ja se työllistää myös satoja urakoitsijoidensa työntekijöitä. Lue lisää tämän yli 700 henkilöä työllistävän yhtiön suunnitelmista lehtemme sisäsivulta. GRK Infra mielii maalle Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 3.-5.8. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET HERKKUJA KESÄPÖYTÄÄN! SUOMI 3 49 pkt Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 30.7.-2.8. 99 kg 99 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI PUOLA MARJAT TALTEEN 1 49 nippu Dansukker Hillosokeri 1 kg 1 99 kg 14 95 kg 8 90 pkt Pekonipommipihvit porsaan ulkofileestä SUOMI Pirkka Sokeri 10 kg (0,89/kg) 9 95 kg 22 95 kg 5 00 2 kpl 5 00 2 kpl 99 kg 8 95 kg SUOMI Porsaan ribsit PALVELUSTA 9 95 kg Naudan jauheliha vähärasvainen SUOMI Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu 8 95 kg 11 95 kg Porsaan jauheliha PALVELUSTA 7 95 kg SÄILÖNTÄÄN 5 95 kanisteri Rajamäen Väkiviinaetikka 3 l (1,98/l) SUOMI PLUSSAKORTILLA 1 69 pkt SÄILÖNTÄÄN Kotimaista varhaisperunaa ja vihanneksia suoraan viljelijältä! SUOMI Naudan keittoliha luuton SUOMI Naudan takuumureat ulkofileepihvit SUOMI 19 95 kg HK Naudan sisäfilee kokonaisena 28 90 kg Kalaneuvos Lohifilee tuore, ruodoton c-leikattu vak. raj. 2/talous NORJA ERÄ ERÄ 19 95 kg Lohimedaljonki tuore, ruodoton Ahvenfilee tuore ERÄ SUOMI NORJA PLUSSAKORTILLA Atria Ohuen ohuet leikkeleet 200 g (12,50/kg) 4 50 2 kpl HK Sininen lenkki 580 g PLUSSAKORTILLA 1 00 ps Fazer Paahdot 280-320 g (3,13-3,57/kg) PLUSSAKORTILLA 2 49 pkt Valio Voi 500 g normaalisuolainen (4,98/kg) raj. 2/talous 5 49 rs Atria Perhetilan kanan sisäfileet 480-600 g (9,15-11,44/kg ) Kivikylän Wanhanajannakki 380 g (9,18/kg) 2 99 pkt Kivikylän Huiluntuhtigrillimakkara 400 g (7,48/kg) Valio Aura-sinihomejuustopala 170 g (14,71/kg) PLUSSAKORTILLA 2 50 2 rs Pirkka Vapaan kananmunia 10 kpl 580 g (2,16/kg) PLUSSAKORTILLA Kurkku SUOMI Pirkka Vesimeloni kokonainen SUOMI Kesäkaali Sitruuna ETELÄ-AFRIKKA ESPANJA Sipulinippu luomu SUOMI Pirkka Naudanjauheliha 10% 600 g (8,32/kg) 4 99 rs Myllyn Paras Makaroni 400 g, ei tumma (0,63/kg) 1 00 4 ps 1 00 rs PLUSSAKORTILLA Atria Kunnon Arki laatikot 350-400 g (2,50-2,86/kg) raj. 5/talous 99 kpl Atria Uunilenkki 400 g (2,48/kg) kg 1 99 4 99 kpl Valio Arkijuusto Edam 750 g (6,65/kg) ERÄ SUOMI Ida red Omena
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä – N:o 31 – 2020 2 Lomani loppui tänä vuonna hienosti Kirkastussunnuntaihin. Se on erityinen pyhä meille punkalaitumelaisille senkin vuoksi, että rakas alttaritaulumme kuvaa tuon päivän tapahtumia. Taulusta näemme hienosti, miten Jeesus on vetäytynyt Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa vuorelle. Jeesusta seurasi jatkuvasti monet ihmisjoukot ja nyt oli aika vetäytyä vähäksi aikaa syrjään rukoilemaan, kuuntelemaan Jumalaa ja puhumaan Hänelle. Jokaisella meillä on varmasti kokemus hetkestä, jolloin on saanut olla ihan rauhassa, kuunnella omia ajatuksiaan. Tämä hetki voi olla hiljaa vietetty hetki kirjan parissa kotisohvalla, juoksulenkki tai jumalanpalvelus. Hiljaisuudessa kuulee paremmin. Etenkin jos saa olla rauhassa ja hiljaa pidempään, saa hiljennettyä vaativien, häiritsevien ja turhien ajatusten hälyn itsessäänkin ja voi oikeasti kuulla itseään. Kun antaa aikaa pysähtymiselle ja rukoukselle on ehkä myös mahdollista kokea Jumalan läsnäolo paremmin. Vuorella tapahtuu ihmeitä. Kummallinen pilvi verhoaa koko porukan ja taivaasta puhuu itse Jumala. Miten Pietari onkaan inhimillinen halutessaan jäädä tuhon ihmeelliseen kokemukseen. Hänen tapaansa me ihmisetkin usein toivomme, että elämässä tapahtuu vain hyvää ja kaunista eikä tulisi mitään vaikeaa tai pahaa. Tai sitten kaiken hyvän keskellä saatamme pelätä, että kohta varmaan tapahtuu jotakin ikävää tai pahaa. Tai kun suru ja tuska raastavat sydäntä ja taakat painavat, niin ajattelemme, ettei tämä pääty koskaan. Aika usein elämä kuitenkin on iloa ja surua, riemua ja tuskaa, tasaista puurtamista ja huippuhetkiä vuorotellen tai välillä rinnakPuolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat heinäkuun 30. pnä 1970 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 30. pnä heinäkuuta 1920 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 29. pnä heinäkuuta 1910 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. 1.8. 50 vuotta Onnea! tv. Lapset perheineen Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 2.8. klo 10 Punkalaidunpäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Uusi-Kuitti. Ke 5.8. klo 18 Arki-illan ehtoollishetki kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Su 9.8. klo 18 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Ke 12.8. klo 18 Arki-illan ehtoollishetki kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Kirkkoon voi jumalanpalveluksiin ja toimituksiin kokoontua noin 50-70 henkilöä. Seurakuntalaisia muistutetaan huomioimaan turvavälit kirkkoon saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Kirkkoon tai seurakunnan tilaisuuksiin ei saa edelleenkään tulla sairaana. Kirkon sisäänkäyntiin asetetaan desinfiointipiste, jossa seurakuntalaiset desinfioivat kätensä kirkkoon tullessaan. Kirkkovieraat ohjataan kirkossa istumaan riittävän väljästi turvavälin ollessa 2 m. Oikeat istumapaikat merkitään kirkkoon istuintyynyin. Heinäkuun loppuun saakka kirkon virsikirjat ovat poissa käytöstä. Kirkkovieras voi käyttää omaa virsikirjaansa tai kirkon oville asetettuja monisteita, joissa on jumalanpalveluksen virret. Virret löytyvät myös mobiilissa sivulta www.virsikirja.fi Musiikki: Su 2.8. klo 12 SUVISOIkonsertti, Nocturne, julkaistaan YouTube-kanavalla Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Konsertoimassa ovat Elli ja Emma Aro, Juha Aro, Irina Kaukinen ja Tapio Kananoja sekä Sari Mäkinen. Lapset ja perheet: To 6.8. klo 18 Pohjoisseudulle eskariin lähtevien kouluun siunaus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. To 6.8. klo 19 Keskuskoululle eskariin lähtevien kouluun siunaus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto on suljettu 27.7–31.7. Kiireellisissä asioissa ota yhteys kirkkoherranvirastoon. Ke 5.8. klo 8 Mtt-leiripäivä leirimajalla. Pyykkö. Työntekijät eivät vieraile kodeissa tai juhlatilaisuuksissa kesä-heinäkuun aikana, vaan ovat tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla keskusteluavuksi sekä vaikkapa kauppaja apteekkiostosavuksi sitä kaipaaville. Ottakaa rohkeasti yhteyttä: Jaana Pyykkö 040 804 8814 (lomalla 31.7. saakka). Petri Paasikallio 040 804 8812. Sari Mäkinen 040 804 8813 (lomalla 2.8. saakka). Leena Tasanen 040 804 8816. Irina Kaukinen 044 507 8990. Avioliittoon vihitty: Markus Tapani Viskari ja Asta Anniina Rämö. Jussi Antero Välimaa ja Sanna Ritva Maria Heiska. Pikkupoikien ilkitöitä. Tuon tuostakin näkee, miten kaswawat miehen alut tekewät wallattomuuksiaan. Missä kiwillä, wiskataan akkunaruutu rikki, missä taas seinään kiwillä paiskellaan. Puhelinpylwäiden posliiniset eristäjät eivät myöskään saa rauhassa olla. Onpa jo rohjettu ruhjoa sähkötolppien korkeajännitystä ilmaisewia taulujakin. Warsin kiusallista peliä muutamat poikaweijarit owat pitäneet työmailla olewien maanwiljelyskoneiden kanssa. Niistä on wiety ruuwiawaimia, öljykannuja y.m. irtonaisia osia . On sanomattakin selwää, että tämä tuottaa suurta harmia ja suoranaista wahinkoa. – Wakawana waroituksena on lausuttawa miehenaluille, että heidän täytyy lopettaa ilkityönsä. Samoin on entistä tiukemmalle tilille wedettäwä wallattomuuden harjoittajat. Sillä jos he saawat esteettömästi mellastustansa jatkaa, niin pian on kaikki paikas waarassa tulla rikotuksi ja häwitetyksi. Punkalaidun maakuntamme rikkain peura-alue Satakunnan riistanhoitopiiri on puoltanut 138. hakijalle 410 hirvenkaatolupa-anomusta. Kaatolupa-anomukset koskevat 334 täysikasvuista hirveä ja 76 vasaa. Viime vuonna myönnettiin piirin puoltamat 390 kaatolupaa muuttamattomina. Vasojen kaatolupia myönnettiin silloin 90, kertoi riistapäällikkö Hemmo Paasio Satakunnan riistanhoitopiiristä. Hirvikanta on jonkin verran noussut viimevuotisesta ainakin rannikkoseudulla. Kuitenkin on melkein koko piirin alueen riistanhoitoyhdistysten puoltamissa kaatolupa-anomuksissa havaittavissa selvää lisääntymistä. Vuosi vuodelta toistuvat huonot kaatoprosentit eräitten riistanhoitoyhdistysten alueilla todistavat yliverotuksesta. Ei haluta uskoa kokemuksiin, vaan ollaan optimisteja kuten erämies yleensä, metsästi tai kalasti. Vastuu riistakannoista kuuluu jo lain mukaankin ensi sijaisesti metsästysoikeuden omistajille, metsästäjille itselleen ja heidän muodostamilleen seuroille. 30.7. Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen se joka olen.” Hän sanoi vielä: ”Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ”Minä – olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.” 2. Moos. 3:14. 31.7. ”Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” Ilm. 1:17–18. 1.8. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teissä, kirkkauden toivo. Kol. 1:27. 2.8. ”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!” Matt. 7:13–14. 3.8. Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä. Ps. 92:5. 4.8. Kuinka suuret ovatkaan tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi! Ps. 92:6. 5.8. Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu, kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit. Heidät on istutettu Herran temppeliin, he kukoistavat Jumalamme esipihoilla. Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat, kertovat Herran oikeamielisyydestä. Ps. 92:13–16. Päivän sanat SANA SINULLE Jumalan varassa kain ja sisäkkäin. Samaan aikaan ilo uuden elämän alusta sekoittuu suvun vanhimman kuolemaan. Tai keskellä yötöntä valoisaa yötä ihmissuhteet menevät umpisolmuun. Elämän moninaisuus, yllätyksellisyys ja haavoittuvuus eivät jätä koskettamatta ketään. Usko ja luottamus Jumalaan voi myös vaihdella, olla vahvaa tai heikkoa, epäröivää tai varmaa. Emme elä emmekä ole onneksi oman uskomme varassa, vaan Jumalan varassa. Jumala on läsnä hyvinä ja pahoina päivinä. Hän on omiensa turva ja Jeesuksessa hän on keskellämme kaikessa siinä, mitä elämä tuo eteemme. ”Rakas Jeesus, sinä osoitit opetuslapsillesi vilpitöntä rakkautta. Sinä et katsonut ulkokuoreen vaan näit suoraan sydämeen. Sinä et arvosta ihmistä hänen saavutustensa perusteella, vaan rakkautesi on ehdotonta ja lujaa. Herra herätä sinä meissä rakkaus sinua kohtaan. Ohjaa meitä ottamaan vastaan se kutsumus, jonka sinä meille annat koko elämäämme varten.” Aamen. Irina Kaukinen Kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta Heräämisen aika on nyt! Onko nyt ihmisen aika miettiä olemassaolonsa tarkoitusta tosissaan. Ihminen kun on ottamassa yhä enemmän valtaa maapallolla, on tehnyt sitä jo pitkään. Onko nyt kuitenkin ihmisen aika miettiä omaa asemaansa, omaa vaikutustaan maapallomme tilan muuttuessa yhä epäedullisemmaksi meidän täällä elää ja olla. Silmämme ovat osin jo auenneet, mutta siihen tarvittiin meitä hitaasti tappava virus, jonka tulon me aivan varmasti tiesimme. Olemme puhuneet uudesta ajasta ja sen tulemisesta, mutta varsin hitaasti sen miellämme mitä se on. Ihmiskunnan on herättävä, vaihtoehtoa ei ole. Meidän on nöyrryttävä luonnon edessä, se on ilmoittanut meille pahan olonsa säiden ääri–ilmiöiden muodossa. Tiedämme varsin hyvin mitä meidän tulisi tehdä, siihen on vain ryhdyttävä. Liiallisen lisääntymisemme on loputtava, niinkuin myös liikkumisemme ympäri maapalloa, luontoa rasittava elämäntapamme on loputtava kokonaan. Ahneutemme ja keinotekoisen elämämme loppu on käsillä, vaihtoehtoja ei ole. Heräämisen aika on nyt! Birgitta Wulf
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä 2020 – N:o 31– 3 Jätelaissa on roskaamiskielto, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä, eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. – Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä roskaajan siivoamaan roskaamansa alueen ja määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. Jos kehotusta ei noudateta, viedään asia ympäristöjaoston käsiteltäväksi, kertoo ympäristötarkastaja Heidi Leppinen Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalveluista. Punkalaitumelta ei ole Leppisen mukaan tarvinnut roskaantumisasioissa tutkintapyyntöjä tehdä poliisille. Mahdollisia siivoamiskehotuksia on yleensä kunnassa myös noudatettu. Roskaamiskiellon tahallisesta tai törkeästä, huolimattomuudessa tapahtuneesta, vähäisestä rikkomisesta voi napsahtaa 100 euron rikesakko. Sakkoja tai vankeutta – Valvontaviranomainen tekee poliisille tutkintapyynnön jätelain rikkomisesta, ellei tekoa voi luokitella vähäiseksi. Rikoksentekijä on tuomittava ympäristörikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos oikeus ei pidä tekoa vähäisenä, on tekijä tuomittava ympäristön turmelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi ja törkeästä tapauksesta jopa enintään kuudeksi vuodeksi. Miksi sotket? Ihminen sotkee monesta syystä, joskus saattaa sairauskin ajaa roskaajaksi. Heidi Leppisen mukaan olisi mielenkiintoista tietää, miksi sotkija sotkee, tärvelijä tärvelee, roskaaja roskaa. – Yleensä varmastikin halutaan välttää asianmukaisesta jätehuollosta tulevia kustannuksia. Osittain roskaaminen on myös laiskuutta ja piittaamattomuutta. Joidenkin mielestä on helpompi kipata jätteet maastoon kuin viedä ne oikeaan paikkaan esimerkiksi jäteasemalle. Joskus Leppisen mukaan kauneus on katsojan silmässä. – Tontin siisteyden määrittely on vaikeaa, ja näkymät saattavat aiheuttaa naapuristossakin närää. Riittävän siisteyden määrittely on vaikeaa. Esimerkiksi autonromut aiheuttavat murheita, toisaalta saamme valituksia myös pihalla epäsiististi varastoiduista polttopuista tai työkoneista, jotka eivät ole jätettä, mutta pilaavat maisemaa. Sotesilla on kaksi ympäristötarkastajaa, Leppisen vastuualueeseen kuuluu Punkalaitumen lisäksi Vammala. – Me käymme katsomassa kuntalaisten ilmoitusten perusteella roskaantuneita paikkoja. Pyrimme roskaajan selvittämään, mutta jos emme siinä onnistu, on kiinteistön omistajan siivottava. Punkalaitumelaiset on näissä asioissa fiksua kansaa. Kehotuksella on yleensä päästy asiassa eteenpäin. Poliisille emme ole yhtä ainutta tutkintapyyntöä roskaantumisasioissa Punkalaitumelta tehneet, eikä määräyksiäkään ole neljän tarkastajavuoteni aikana annettu ympäristöjaostossa. Vaarallinen jäte jäteasemalle Vaarallinen jäte (entinen ongelmajäte) kuuluu aina jäteasemalle. Vaarallisen jätteen voi tunnistaa pakkauksessa olevasta punamustavalkoisesta varoitusmerkistä. Tällainen jäte aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jos ulkopuolinen huomaa jäteongelmia, ottaa ympäristönsuojelu kopin. – Meille voi laittaa sähköpostia ymppi@sastamala.fi tai soittaa 0400 805 432. Jos kyseessä on jokin hankalammin löydettävä paikka, kannattaa liittää kartta mukaan. Jos on kyse jätteiden poltosta, voi poliisi sakottaa suoraankin. Erityisesti virka-ajan ulkopuolella, kun tilanne on niin sanotusti päällä, kannattaa soittaa poliisille. Kun puhutaan ympäristörikoksesta, puhutaan vakavista asioista. – Usein käräjille asti päätyvät roskaantumistapaukset menevät ympäristörikkomuksen nimekkeellä. Nurinaa – Aika usein nuristaan jätteiden hinnasta, vaikka esimerkiksi 150–litrainen energiajätesäkki maksaa kolme euroa ja samankokoinen sekajätesäkki neljä euroa, pohtii jäteasemanhoitaja Janne Paasikangas Punkalaitumen jäteasemalla. Kotitalouksien sähköja elektroniikkaromu, pienet erät kyllästettyä puuta, hyötyjäte, puhdas, käsittelemätön puu, ajoneuvojen vanteettomat renkaat sekä kotitalouksien vaaralliset jätteet sekä asbestijäteen voi jäteasemalle viedä maksutta. Koronakesällä Paasikankaan mukaan jäteasemalla kävijöiden määrä on kasvanut 3–4-kertaiseksi. Ihmiset siivoavat kotejaan, mökkejään ja varastojaan, remontoivat. – Paljon ihmiset jäteasemalle jätteitään tuovat ja usein kysellään eri jätelajeista. Uusi jätelaki tulossa – Moni asia muuttuu ja tarkentuu, kun uusi jätelaki tulee voimaan toivottavasti vuoden alussa. Kiinteän jätteen kuljetukset tulevat tuolloin kokonaan kuntien vastuulle. Mökkiläistenkin jäteasioista vastuu siirtyy kunnalle. Tähän saakka mökkiläiset ovat hoitaneet jätteensä monin eri tavoin, värikkäitäkin käytäntöjä on ollut. Taloyhtiöissä jäteasiat muuttuvat, Suomen pakkauskierrätys Ringin kanssa yhteistyömme vahvistuu tuon uuden jätelain myötä. Suomi on saanut nykyisestä jätteiden hoidostaan kyllä noottia, sanoo palvelupäällikkö Anne Sjöberg Loimi-Hämeen Jätehuollosta. Jos kierrätyspisteillä näkee sinne kuulumatonta jätettä, voi Sjöbergin mukaan soittaa suoraan joko Ringin tai Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. – Jos on kyseessä vaarallinen jäte, tulemme paikalle pikaisesti. Jos sotkija saadaan kiinni, niin vaarallisesta tai törkeästä rikkomuksesta teemme rikosilmoituksen ja asia siirtyy poliisin tutkittavaksi. Näitäkin tapauksia yhtiömme alueella on . Valitettavasti aina ei tekijää tavoiteta. Niitä, jotka jättävät jätteensä luontoon tai jäteasemien läheisyyteen, löytyy yhä vaan. Kalliiksi käy sellainen toiminta ja onhan se rikollistakin tämä tällainen siipeily. Suomen Pakkauskierrätys Ringillä on tällä hetkellä kaksi ekopistettä Punkalaitumella, LoimiHämeen Jätehuolto Oy:n jäteasema on Punkalaitumella avoinna tiistaisin ja torstaisin. Hanna-Mari Kamppikoski PELIMANNIPÄIVÄ Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla sunnuntaina 9.8. klo 13.00 Liput 5 euroa Tervetuloa! Soittajien ilmoittautuminen alkaen klo 12 salirivissä. Jäte on koko pitäjän asia Ahti Ylinen käy jäteasemalla kerran kuukaudessa. Tällä kertaa autosta jäi asemalle kotinurkkien siivouksessa kertynyttä sekajätettä sekä metallija sähköromua. Arto Nord ja Pasi Lehtinen toivat jäteasemalle sekäjätettä ja puutavaraa sekä muovia. Miesten mielestä jäteasema on hyvin toimiva palvelu. Jäteasemanhoitaja Janne Paasikankaan mukaan jäteasemalla riittää vipinää. Poliisi hädässä Tapasin metsälenkilläni yllättäen pikkupojan, joka oli pukeutunut komeaan poliisin asuun. Hän asteli varmasti ja nopeasti luokseni, kysyi reittiä lähimpään vessaan. Tällä pienellä poliisilla oli hätä, iso hätä. Vieraassa metsässä en osannut häntä neuvoa ja sitä kovasti pahoittelin. – Ei haittaa, mä menen puun taakse. Se maatuu, tämä viisas, pieni poliisi sanoi metsään loikkiessaan. Aika moni taaksemme jättämämme maatuu, mutta ei kaikki. Osa maatuu todella pitkään. Tupakantumppi on pahimpia pirulaisia ja silti niitä yhä vaan heitellään luontoon. Purukumi maatuu luonnon sylissä yli 20 vuotta, muovipussi sata vuotta. Eikös hirveää? Ei niin kovin kaukana ole ne ajat, kun nuoriso kävi rottia ammuskelemassa haisevilla kaatopaikoilla. Jätehuolto on kehittynyt huimasti ja harppauksin niistä ajoista. Jätetietoa on saatavilla helposti. Jäteasemat palvelevat ja Punkalaitumellakin Rinki-ekopisteet ovat lähellä asumuksiamme. Mutta osaammeko me jo lajitella? Viitsimmekö me? Maksaako jäte liikaa? Eikö tavara ole enää meidän, kun se muuttuu jätteeksi? Jätteeltä välttyy vain, kun on hankkimatta tavaraa. Aina uuden tavaran edessä pitäisikin miettiä muutamaa kysymystä: Miksi minä tämän nyt haluan ja tarvitsenko tätä tosiaan? Ja vaikka tämä maatuu, niin mitenhän pitkään tämä oikein maatuu? Hanna-Mari Kamppikoski
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä – N:o 31 – 2020 4 Kunnanhallitus on marraskuisessa kokouksessaan hyväksynyt 15 vuoden vuokrasopimuksen Kanteenmaan peltoalueesta GRK Infra Oy:n kanssa. – Alueelle, jonka kunta on Kanteenmaasta vuokrannut GRK Infra Oy:lle ei oteta vastaan vaarallisia jätteitä. Alueen rakentamisessa käytetään rakennekerroksissa ja valleissa jätemateriaaleja korvaamaan luonnonkiviaineksia. Myöhemmin alueella valmistetaan uusiomaa-aineksia, multatuotteita ja maanparannusaineita sekä käsitellään erilaisia tuhkia, betonija tiilimurskeita sekä ylijäämämaita, kertoo ympäristötarkastaja Heidi Leppinen. GRK Infra on hakenut ympäristölupaa alueelle, jossa olisi erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittely, hyödyntäminen sekä toimittaminen muualle hyödynnettäväksi. Syksyllä Punkalaitumelle? Ympäristölupaa haetaan uusiomaa-aineksen sekä mullan valmistukselle, eräiden jätteiden välivarastoinnille ja käsittelylle sekä toiminta-alueen kenttärakenteiden ja suojavallin rakentamiseen käyttäen näitä materiaaleja. Kiertotalousliiketoiminnan vetäjä Antti Määttänen kertoo yhtiön tulevan Kanteenmaahan lupien saamisen jälkeen, arviolta syys–lokakuussa. Yhtiö tuo paikkakunnalle kiertotalousja terminaalitoimintaa. – Alkuvaiheessa työllistämme olemassa olevia kuljetus – ja koneyrittäjiä, myöhemmin tulee muutamia vakituisia työpaikkoja tai yrittäjät saavat lisää henkilötyövuosia työntekijöilleen, hän sanoo. GRK Infra Oy on perustettu 1983. Nykyisessä toimintamuodossaan se on aloittanut vuonna 2007 ja se on yksi suurimmista infra-alan toimijoista Suomessa. Satoja työntekijöitä GRK konserniin kuuluvat myös infrayhtiöt Ruotsissa ja Virossa sekä raiderakentamisessa ja – kunnossapidossa toimiva GRK Rail Oy ja päällystysurakoinnissa toimiva GRK Road Oy. Konsernin liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on yli 700. Yhtiö on pääasiassa työntekijöidensä omistama ja se työllistää myös satoja urakoitsijoidensa työntekijöitä. Viime vuosina GRK on lähtenyt kehittämään kiertotalousmateriaalien monipuolista käyttöä ja jalostusta. Hanna-Mari Kamppikoski GRK Infra mielii Kanteenmaahan GRK Infra Oy hakee maisematyölupaa Kanteenmaasta. Kuvan lähde: Maanmittauslaitos. Viime vuonna lähes 400 henkilöä menetti aselupansa SisäSuomen poliisilaitoksen alueella, koska luvanhaltijaa ei enää pidetty terveydentilansa tai käyttäytymisensä perusteella sopivana henkilönä pitämään ampumaaseita hallussaan. Alue muodostuu 45 kunnasta Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Lupaharkintaan johtavat lähes aina muun muassa väkivaltarikokset, huumausainerikokset, omaisuusrikokset, vahingonteot, laittomat uhkaukset, petokset, törkeät talousrikokset ja vakavat liikennerikokset. Aselupaharkinta aloitetaan, jos poliisilla on syytä epäillä luvanhaltijalla olevan päihdeongelma. Samoin prosessi aloitetaan muun muassa silloin, jos luvanhaltijalla on kaksi putkareissua vuoden aikana tai, jos luvanhaltijan on syytä epäillä säilyttävän ampuma-asetta ampuma-aselain vastaisesti. Aseturvallisuuden tärkein kulmakivi on aseiden oikea säilyttämispaikka ja –tapa. Aseita anastetaan usein paikoista, jotka eivät ole vakinaisessa asuinkäytössä. Jos ampuma-aseet joutuvat vääriin käsiin sen vuoksi, että aseet ovat olleet säilytettyinä ampuma-aselain vastaisesti, luvanhaltijan ampuma-aseluvat peruutetaan. Aseluvista asiaa Yllätyskeikalle Punkalaitumen Särkkään saapuva Komiat-bändi nousee lauteille hyvillä mielin. – Keikkakesä starttaa lopultakin! Palo päästä yleisön eteen viihdyttämään on kova, myöntää Eero Nummela koko bändin puolesta. Särkkä on miehille tuttu. Sieltä on muistoina hyvä fiilis ja iso määrä tanssijoita. – Tämä on jo kolmas kesä, kun saamme esiintyä upealla Särkän lavalla. Hetken jo näytti siltä, että tämä kesä jää välistä, mutta onneksi ei kuitenkaan. Viime kesän helteet jäivät mieleen keikaltamme Särkässä. Yleensä olemme myös jossain vaiheessa pulahtaneet uimaan ennen tai jälkeen keikan. –Viime vuonna Särkän laiturissa olleen saunalautan omistajan kanssa oli hieman alustavaa sopimusta löylyistä. Saas nähdä, seilaako sauna keikan aikana lähitienoilla, naurahtavat miehet. Suosittu kokoonpano soitti ensimmäiset keikkansa vuonna 2017. Laulusolisti ja haitaristi ovat Etelä-Pohjanmaalta, muut soittajat Varsinais-Suomesta. Korona kiusana Korona nakersi bändin työtä todella pahasti. – Kutakuinkin kaikki esiintyjät ja tapahtumajärjestäjät kärsivät. Käytännössä kaikki keikkamme peruuntuivat. Sosiaalisen median kautta olemme saaneet pidettyä yhteyttä yleisöön, mutta livekeikkoja odotamme. Yksi on Komiat-bändin mukaan lavatanssissa parasta. – Tunnelma! Se syntyy vain elävän musiikin kohdatessa elävän yleisön hämärtyvässä kesäillassa ja hienossa järvimaisemassa. Myös ihmisten kohdatessa toisiaan lattialla, kohoaa tunnelma mukavasti. Punkalaitumen Kunto ry:n puheenjohtaja Jukka UusiKouvo kertoi Rantalan tilan sponsoroivan kesän ainoat tanssit Särkän lavalla. – Rantalan tila maksaa yhtyeen, jolloin me voimme myydä vitosen lippuja. Muutoin Särkkä on tänä kesänä pysynyt koronan takia kiinni. Komiat esiintyy Särkässä keskiviikkona 5.8. – Liput on varattava ennakkoon ja ne voi sitten lunastaa Särkän ovelta. Lippujen määrä on 500 kappaletta. Tanssien tuotto menee kokonaisuudessaan Punkalaitumen Kunto ry:n toimintaan, sanoo Uusi-Kouvo. Hanna-Mari Kamppikoski Mr Särkäksikin kutsuttu lavamestari Esko Keto muistelee UusiKouvolle rakentaneensa, remontoineensa, siivonneensa ja tanssineensa Särkän lavalla jo vuodesta 1962. Komiat eli Juho Eskola (vas.), Pekka Oravuo, Samuel Järvinen, Aleksi Yli-Sissala, Aleksi Laukkonen, Eero Nummela. Valokuva: Katja Tamminen. Tänä vuonna Särkässä tanssitaan vain kerran
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä 2020 – N:o 31– 5 Mielestäni paras kotimainen talouskirja on ”Laman taittaja, Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä”, kirjoittanut Jarkko Vesikansa. Sailas luotsasi Suomen taloutta valtiovarainministeriön tehtävissä yli 40 vuoden ajan, vuodesta 1971 vuoteen 2013, läpi kolmen laman. Sailas muistetaan erityisesti 1990-luvun laman kääntämisestä kasvuun, vuoden 1992 kovasta leikkauslistasta ja siitä että Suomi hyvinvointivaltiona kehittyi kurituksesta huolimatta. Muistan 90-luvulta sananlaskun ”Ilman Viinasta elämä on Sailasta” ja tv-ohjelmista budjettineuvos Raimo Sailaksen ja apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtasen vahvat kannanotot Suomen talouden tilasta ja heidän satiirisen huumorinsa ja keskinäisen hyväntahtoisen piikittelynsä. Sailaksen uralle mahtuu osittain tämä viimeisinkin laskusuhdanne, joka alkoi vuoden 2008 finanssikriisillä ja jatkuu pitkän taantumakauden jälkeen vuoden 2020 pandemian vaikutuksilla terästettynä. Jos Vesikansan kirja ”Laman taittaja” on paras kotimainen talouskirja, niin paras ulkomainen talouskirja on John Quigginin ”Zombitalous”. Kirja kyseenalaistaa taitavasti maailmantalouden lainalaisuuksia ja finanssimarkkinoiden käyttäytymismalleja. Lyhyesti kirjan esipuhetta lainaten: ”Euroopan komissio on kulkenut järkähtämättä markkinaliberalististen zombiajatusten, kuten laajan yksityistämisen ja vaurauden valumavaikutuksiin perustuvien verouudistusten viitoittamaa tietä. Nämä ajatukset ja uskomukset ovat osoittautuneet kriisin myötä vääriksi, ja niinpä niiden olisi pitänyt aikanaan myös kuolla pois. Ne ovat kuitenkin nousseet zombeina haudoistaan Eurooppalaisen vakauttamispolitiikan hahmossa. Seurauksena on ollut vuosien taantuma tai jotain vieläkin pahempaa.” Sailaksen ja Quigginin sanomat eivät riitele keskenään, vaan jopa täydentävät toisiaan. Kumpikin teos peräänkuuluttaa muutoksen tarvetta. Kriisi avaa aina uuden mahdollisuuden kääntyä kestävämmälle polulle. Onko maailmalla rohkeutta lopettaa vakauttamispolitiikka ja päästää talous niin sanotusti vapaalle vaihteelle? Vuoden 2015 Helsingin Sanomien haastattelussa Sailas luonnehtii Suomea halvaantuneeksi ja perää valtion talouteen kovia leikkauksia.”Olemme eläneet pitkään nilkuttavassa hyvinvointivaltiossa. Kutsumme yhä kylmän rauhallisesti hyvinvointivaltioksi maata, jossa on kymmenen prosentin työttömyys ja valtaisasti pitkäaikaistyöttömiä”. Sailaksen hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää verotulojen karttumista valtion ja kuntien kassaan ja korkeaa työllisyysastetta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on uhattuna nyt, kun valtakunnan työttömyysaste on jo lähes 16 prosenttia (lomautukset mukaan lukien) ja tulevaisuus on hämärän varjossa. Sailaksen mielipiteeseen politiikasta (HS/2013) on helppo yhtyä: ”Puolueet eivät ole vieläkään havahtuneet siihen, missä mennään. Reformikilpailua jatketaan, eikä meillä ole sellaista puoluetta, joka jarruttaisi kilpailua. Kaikki puolueet makaavat päällekkäin tämän hyvinvointivaltio-käsitteen päällä niin että se tukehtuu siellä alla.” Yksi suurin tukehduttaja on ollut yli 14 vuotta jauhettu sote-/maakuntauudistus, jonka tulokseton valmistelu on syönyt kansallisia voimavaroja kohtuuttomasti. Kansallinen politiikkamme ei kaipaa lainkaan eturyhmäpolikointia, vaan vakautta ja luotettavuutta päätöksentekoon. Todellisuus on kuitenkin se, että nytkin tavoitellaan palvelujen esim. ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista, vaikka pitäisi tavoitella työn ja työpaikkojen lisäämistä eli todellista lisäarvoa taloudelle. Kaikki taloudellisen katastrofin merkit -teollisuuden rapautuminen, julkisen talouden velkaantuminen ja investointipula ovat tätä päivää. Hyvinvointia ei voi enää pelastaa poppakonstein, näpertelyin eikä eturyhmien selän taakse piiloutumisella. Meillä on ratkaisematta ennenkokematon korona-kriisin terästämä globaalinen muutos, josta voimme selviytyä käyttämällä hyväksemme Sailaksen perintöä eli uudistumme ja kehitämme määrätietoisesti yhteiskuntaamme tehden myös kipeitä muutoksia. Päätöksentekoa vaikeuttavat pandemian arvaamattomuus, ilmastonmuutos, finanssikriisi ja kansainväliset selkkaukset. R.I.P. Ministeri Raimo Sailas. Tuija Ojala Sailaksen ajan kasvatti Kunnanjohtaja Sailaksen ajan kasvatti KUULUMISIA KUNNASTA Nelisenkymmentä motoristia piipahti Punkalaitumella lauantaina. Kokoontuminen on vuotuinen. Koronan takia lähdimme ensimmäistä kertaa liikkeelle muualta kuin Porista, kertoo koollekutsujan Ränni Mc Porin Chapterin puheenjohtaja Jukka Prihti. Sotilaispoikien Punkalaitumen osaston puheenjohtajan Timo Vartiola kutsui motoristeja Hanna-Mari Kamppikoski Jukka Prihti toi motoristeja lapsuutensa maisemiin Vartiolaan Punkalaitumelle. Ajoneuvot olivat toinen toistaan upeampia. Moottoripyöriensä vierellä paistattelivat päivää Timo Uusitalo Porista, Pete Lind Keravalta ja Sami Autio Helsingistä. Motoristit vierailivat Sotilaspoikien perinnehuoneessa. Kirkko-Jaakkolan mukaan osa motoristeista vieraili myös Sotilaspoikien perinnehuoneessa ja piti kohdetta tärkeänä ja arvokkaana. Ympäri Suomen matkaa taittaneille maistui paikallinen makkara ja juttutuokio aurinkoisella mäellä. Vartiolaan Prihti tuli monien muistojen kera. Olen asunut Vartiolassa, mutta muuttanut pois 2-vuotiaana. Äitini mukaan Vartiolan tansseissa oli parhaimpina iltoina 625 tanssijaa. Lauantaina ei Vartiolassa tanssittu, mutta letkan lähtiessä kohti Poria, oli meteli melkoinen. Punkalaitumen Metsästysseuran hirvija peurajahtiin osallistuvien KOKOUS pidetään seuran majalla sunnuntaina 16.8. klo 18. Tarvittavat asiakirjat mukaan. Johtokunta
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä – N:o 31 – 2020 6 Kivisenojan kirppislenkillä kävi kuhina viime lauantaina. Tapahtumassa on tänä vuonna kuusi kohdetta: Kyttä, Törmä, Tähkiö, Lankinen, Heikkilä ja Sipilä. Muutaman kilometrin päässä toisistaan onkin paljon mielenkiintoista koettavaa: Törmällä saattaa nauttia kesäpäivästä omenapuiden alla tai navetanvintissä istuskellen ja Heikkilän pihapiirissä voi tutustua nuorten yrittäjien, Arttu Lähdeniemen ja Valtteri Niekan, autokorjaamoon. Kivisenoja on monipuolinen kylä. Moottoripyöränäyttely Martti Törmä ja Christiane Praga ovat laittaneet tilan navetanvintin paraatikuntoon. Esillä on vanhaa talonpoikaisesineistöä sekä 24 moottoripyörän näyttely. – Esillä on kahdeksan eri moottoripyöräharrastajan pyöriä Punkalaitumelta, Urjalasta ja Sastamalasta. Vanhin pyörä taitaa olla 1960-luvun lopulta oleva Speedway Jawa. Harvinaisin puolestaan vuoden 1977 Maico 125. Niitä on Suomessa kaksi, ja täällä oleva on toimintakuntoinen. Myös espanjalainen Montesa 250 on harvinainen pyörä, kertoo Martti Törmä. Mukana on innokkaan moottoripyöräharrastajan omiakin ajokkeja. Törmän navetanvintissä on paljon erilaista kirpparitavaraa: lastenja aikuistenvaatteita, astioita, kudonnaisia, leluja, pelejä sekä leivonnaisia. Keväällä leipurikondiittoriksi valmistunut Kalle Törmä on leiponut saaristolaisleipää ja voisilmäpullia. Kirppistapahtuma on saanut koko perheen ”tiskin taakse”, sillä jo kotoa poismuuttaneet lapset Inga Nieminen ja Finn Praga ovat myös auttamassa: Inga esittelee kirpparitavaroita ja Finn grillaa makkaraa. Tursalainen Ilse Tallbacka on edellisvuosien tapaan lähtenyt kirppislenkille. – Enää on kaksi kohdetta jäljellä, lähdin liikkeelle heti kun paikat avautuivat. Ilse Tallbacka on joka vuosi löytänyt jotakin kotiinviemistä. – Tänä vuonna ostin mattoja. Ja tietenkin on tullut nautittua tarjoilusta: kahvia, lettuja ja muita herkkuja. Tallbackasta on myös mukava tavata tuttuja sekä kesäasukkaista. – Ideana tämä on hyvä ja saavuttanut suosion kävijöiden keskuudessa. Forssalainen ja kesäurjalalainen Tuula Rantala kiertää Kivisenojaa ensimmäistä kertaa. – Ihan mielenkiinnosta lähdin kiertämään paikkoja. Aion kiertää kaikki pisteet, ja jokaisesta paikasta on jotain löytynytkin ja auto on täynnä tavaraa. Astioita, astioita ja vielä kerran astioita Tarja ja Olavi Kytän konehallissa pääsee penkomaan enemmänkin myyntipöytiä, sillä sinne on pisteensä pystyttänyt myös punkalaitumelaislähtöinen Satu Salomaa. – Vietän perheeni kanssa aikaa ympärivuoden vapaa-ajanasunnolla tässä lähellä. Kirppislenkillä olen myymässä toista kertaa. Satu Salomaa on kerännyt myyntiin ”romuja” nurkista: astioita, vaatteita ja kirjoja. – Kauppa on käynyt yllättävän hyvin. Olen myös tavannut vahoja tuttuja, jopa kolmenkymmenen vuoden takaa. Tapahtuman järjestäminen on Satu Salomaasta hyvä idea. – Ja on todella hienoa, että paljon ihmisiä on lähtenyt liikkeelle. Tarja ja Olavi Kytällä myynnissä olevat viherkasvit kiinnostavat kävijöitä. Tarja ja Kaisa Kyttä antavat kukkienhoito-ohjeet kaupanpäällisiksi. Huittisten suunnalta viherkasviostoksille lähteneet rouvat saavat hyvän ohjeen, joka pätee moneen muuhunkin kasviin: mustanmerenruusua ei passaa kastella liikaa. Kasvien lisäksi Kytät ovat laittaneet kirpparimyyntiin valtavan kokoelman lasija posliiniastioita, sekä vanhoja huonekaluja. Astiakokoelmasta löytää vaativampikin keräilijä ostettavaa. Naisväki kiertääkin hartaudella myyntipöydän useamman kerran ympäri ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä. Joku tuumii vaihtoehtoja vohveleista ja kermavaahdosta nauttien. – Aamupäivä oli todella vilkas. On mukavaa, että on käynyt paljon väkeä, sanoo Tarja Kyttä. Ilse Tallbacka, Tuula Rantala ja Helena Koliseva nauttivat Kivisenojan kirppislenkin tunnelmasta. Kyllikki Lähdeniemi lastenlapsineen poikkesi myös Törmällä. Christiane Praga ja Kalle Törmä tarjoilevat kahvia ja leivonnaisia. Satu Salomaa ja Tarja Kyttä ihastelevat isoa pärekoria, johon mahtuisi vaikka mitä. Tarja Kyttä (vas.) ja Kaisa Kyttä (oik.) antavat viherkasvien ostajille myös hoito-ohjeet. Keskellä Kytän konehallia on iso myyntipöytä täynnä erilaisia lasija posliiniastioita. Jokaiselle jotakin. Kivisenojan kirppislenkillä kävi kuhina Anu Koskua
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä 2020 – N:o 31– 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. ilmoitus@punkalaitumensanomat. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. Puh. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Päätoimittajan lomasijainen Hanna-Mari Kamppikoski Puh. 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro lomalla 26.6.-2.8.2020 Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen p. 02 767 4256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa p. 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Saunaojan alueen asukkaat järjestivät Kirppissäpinänsä viime perjantaina illalla. Tarja Laakso ja Kirsi Korhonen laskevat, että tämän vuoden Kirppissäpinät ovat järjestyksessä yhdeksännet. Vuonna 2012 kirppispöydät kannettiin puistoalueelle ensimmäisen kerran. Aikaisemmin tapahtuma on ollut lauantaina päivällä, mutta nyt asukkaat halusivat kokeilla iltakirppiksen pitämistä. – Tämä sade ei haittaa meitä myyjiä lainkaan. Sanoin kaikille, että ei tässä sokerista olla, sanoo tapahtuman puuhaaja Tarja Laakso. Sen verran sade muutti alueen asukkaiden suunnitelmia, että myyntipöytiä ei tällä kertaa tuotukaan Saunaojan puistoalueelle, vaan jokainen pystytti myyntipisteensä omaan pihaansa sateensuojaan. Yleisö pääsi pienelle iltakävelylle kiertäessään myyntipisteitä. Illan mittaan tapahtumassa kävi todella paljon väkeä ja saunaojalaiset olivatkin todella tyytyväisiä suosiosta. Sisarukset Hanna Laakso ja Liisa Aunula sekä ystävykset Päivi Suolaniemi ja Tuulikki Välimäki istahtivat nauttimaan Eeva-Kaisa ja Kari Lehtiön pihapiiriin muurinpohjalettuja. – Facebookissa oli niin hyviä leivonnaisten kuvia, että toki niitä piti lähteä ostamaan, sanoo Hanna Laakso. Punkalaitumelaislähtöinen Liisa Aunula puolestaan kertoo aina paikkakunnalla ollessaan poikkeavansa erilaisissa tapahtumissa. – Ja nyt pitää lähteä mukaan ihan kannatuksen vuoksi, sanoo Päivi Suolaniemi. Hän iloitsee, että hiljaisen korona-ajan jälkeen taas järjestetään tapahtumia. Saunaojalla kierrettiin kirpparipisteitä illalla Tarja Laakso ja Kirsi Korhonen ovat ”Saunaojan Kirppissäpinöiden” puuhanaisia. Petri Korhonen grillasi kävijöille makkaraa. Henna Lehtiö ja Juha-Matti Honkasalo paistoivat muurinpohjalettuja Lehtiön autotallissa. Tuulikki Välimäki poikkesi asiakkaaksi. Anu Koskua Vastine Hannu Kiurun yleisönosastokirjoitukseen Hannu Kiuru kirjoittaa Punkalaitumen Sanomissa Yleisöltä-palstalla 23.7.2020 Kanteenmaassa vireillä olevasta kiertotalousliiketoimintahankkeesta. Koska kirjoituksessa on epätarkkuuksia, haluamme esittää muutamia tarkennuksia. Kunta on tehnyt vuokrasopimuksen GRK Infra Oy:n kanssa 13.1.2020. Vuokra-asiasta on tehty myös kunnanhallituksen päätös 25.11.2019 (147 §). Sopimuksessa kunta vuokraa viiden hehtaarin kokoisen määrä-alan Kanteenmaasta yritykselle kiertotalousliiketoimintaa varten. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen yritys on laittanut vireille sekä maisematyölupahakemuksen varastoja käsittelykentän sekä aluetta ympäröivän suojavallin rakentamiseen, että maa-ainesja ympäristölupahakemuksen. Hakemukset ovat olleet julkisesti nähtävillä 25.6–30.7.2020 ja 18.6.–27.7.2020, jolloin niihin on voinut/voi esittää mielipiteitä. Suunnitellulla alueella ei tulla käsittelemään ongelmajätteitä. Toimipaikan vaikutuksesta pintaja pohjavesiin on tehty kattava arviointi, jonka perusteella niille ei tule aiheutumaan haittaa. Pintavesien osalta ympäristöluvassa tullaan esittämään lupamääräykset ja tarkkailuehdot. Toimipaikassa on tarkoitus on toteuttaa pitkäaikaista normaalia yritystoimintaa, joka ei perustu julkisiin tukiin. GRK Infra Oy on vakavarainen yhtiö ja lisäksi toiminnalle määrätään vakuus. Yhtiön intressissä on alueen koneja kuljetusurakoitsijoiden työllistäminen sekä muiden paikallisten palvelujen käyttäminen. Lisäksi yhtiö tulee tarjoamaan paikkakunnan yrityksille, kunnalle ja yksityishenkilöille palveluita, esimerkiksi risujen vastaanottoa. Yhtiö järjestää elo-syyskuun aikana yleisötilaisuuden, jossa kerrotaan suunnitellusta toiminnasta sekä mietitään yhteistyömahdollisuuksia lähiseudun asukkaiden ja yritysten kanssa. GRK Infra Oy ottaa mielellään vastaan paikallisten urakoitsijoiden yhteydenottoja jo ennen suunniteltua tapahtumaa. Vastauksena Kiurun kysymykseen siitä, ketkä ottavat hankkeesta vastuun kunnassa ja mitä hyötyä tästä on kunnalle ja kuntalaisille voidaan todeta, että vuokra-asian käsittely kunnassa on noudattanut hyvää hallintotapaa ja kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi kaikki vastuullinen yritystoiminta – varsinkin kiertotalouteen ja ympäristöarvoihin pohjautuva – on elintärkeää. Hyötynä kuntalaisille voidaan mainita edellä mainitut palvelut kunnan muille yrittäjille sekä asukkaille, puhumattakaan kunnan maineesta yrittäjäja ympäristöystävällisenä Punkalaitumena! Yhteistyöterveisin Punkalaitumen kunta kunnanjohtaja Tuija Ojala tekninen johtaja Satu Alajärvi GRK Infra Oy Antti Määttänen Uimahalli tärkeä hyvinvointitekijä Hyvät Punkalaitumen päättäjät ja johtavat viranhaltijat! Kunnalla on menossa tyytyväisyyskysely, johon on aikaa vastata heinäkuun loppuun. Muualla asuvana, mutta läheltä Laitumen menoa seuraavana haluan nostaa yhden palvelumuodon esille. Punkalaitumella on viime vuosina hankittu asukkaita Tule kotiin -hankkeella. Sivusta seuranneena kampanja on onnistunut ja sen kautta on saatu aktiivisia ihmisiä asukkaiksi. He ovat energisiä toimijoita Punkalaitumen eri yhdistyksissä ja tuovat siten vireyttä asuinkuntaansa. Punkalaitumella on rakennettu uusi päiväkoti ja koulu sekä satsattu opiskeluhuoltoon. Terveyspalvelut toimivat sivusta seuranneena hyvin – ainakin paremmin kuin kunnissa keskiverroin. Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen kuntien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi jäävät hyvinvointipalvelut. Tule kotiin -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat eläkkeelle siirtyneet entiset punkalaitumelaiset ja toisena lapsiperheet. Punkalaitumella on muista vastaavan kokoisista kunnista poiketen ollut tarjolla kuntalaisille edullinen uimahalli ja siihen liittyvät palvelut. Uimahalli mahdollistaa jokaiselle suomalaiselle lapselle ja nuorelle hyvän ja riittävän uimataidon, kun sinne on lyhyt matka ja se on kunnan ylläpitämää. Uimataito on jokaiselle arvokas ja elintärkeä taito, jota on painotettu perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Uimahallissa on ollut monelle ikäryhmälle sopivat aukioloajat, jotka ovat sopineet myös muualla työssäkäyville. Haukankoskella on järjestetty keskiviikkoiltapäivisin suosittua vesijumppaa. Vesijumppa on monentasoisille liikkujille loistava liikuntamuoto. Ryhmässä tapahtuvana se tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä ikäihmisten suppeaan elämänpiiriin sekä se on rytmittänyt viikon arkipäiviä. Suomalaisille tärkeä saunominen ja siellä käydyt keskustelut ovat virkistäneet eläkeläisiä. Nyt kerrotaan, että uimahallia olisi korjattava. Niitä kustannuksia pidetään liian kalliina, jotta siihen ryhdyttäisiin. Tällöin uinnit siirrettäisiin Huittisiin ja sinne järjestettäisiin linjaautokuljetus. Tämä ei ole kuitenkaan sama asia kuntalaisen kannalta, oli sitten kyseessä koululainen tai aikuinen. Kyllä uintikerrat harvenevat jokaiselta ikäryhmältä. Mielestäni kunnan kannattaisi satsata tähän palveluun, koska siihen puitteet ovat jo olemassa ja liikuntakykyyn kannattaa ennaltaehkäisevänä toimintana panostaa. Jollei tätäkään palvelua säilytetä, miksi asua tai muuttaa Punkalaitumelle? Uimahalli ja sen ympärillä järjestettävä toiminta on tulevaisuudessakin eläkeläisille ja lapsiperheille tärkeä viihtyvyysja vetovoimatekijä. Marianne Nurmo-Heikkilä
• Torstaina heinäkuun 30. päivänä – N:o 31 – 2020 8 Kiikan Sikala Oy ostaa Hernettä, härkäpapua, ohraa ja vehnää Vampulaan MYYMÄLÄ avoinna perjantaisin klo 08-17 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi NUOHOUSPALVELU M. Kyrölä P. 040 557 2458 Myyntiautoon T:mi T. Vuorio puh. 040-7011 622 RÄYSTÄSKOURUT PUNKALAITUMEN TORILLA tänään torstaina klo 10-12. Räystäskourut, syöksytorvet, savupiipun sisäputket, piipunhatut, jatkettavat alumiinitikkaat, A-mallitasotikkaat, palotikkaat, soluarinat ym. Tiistaisin tanssitaan klo 20-00 ja perjantaisin 20.30-01.00, tanssikurssi klo 19-20.15 Lippujen hinnat 15€ ja alle 25-vuotiaat 10€. Lipun hinta sisältää tanssit ja kurssin. Tiistai 4.8. Taikakuu Perjantai 7.8. Markku Aro & Diesel, tanssikurssi foksi Tiistai 11.8. Hurma Perjantai 14.8. In The Mood, tanssikurssi fusku Perjantai 21.8. Saija Tuupanen & eXmiehet, tanssikurssi Hidas valssi Perjantai 28.8. Tomi Markkola & Fernet, tanssikurssi tango. Tanssikurssit järjestetään yhteistyössä tanssiseura Sekahaku ry:n kanssa. 1,59 € /jm Punkalaitumentie 138, Huittinen Palvelemme ark. 8?17 ja la 9?13 Puh. 050 555 7608 puutavaraliikejuhasakari.com juha.sakari@dnainternet.net PUUTAVARA RAKENNSUTARVIKKEET SISUSTUSTUOTTEET Tarjoukset voimassa TO?LA / niin kauan kuin eriä riittää. Terassilauta 28x120 ruskea viiste TO-LA (1,79€/jm) 1,99 € /jm Kestopuu 47x100 vihreä (2,19€/jm) 5,00 € /kpl Pihalaatta 60x60 grafiitinharmaa ja ruskea (7,99€/kpl) PE 69,90 € /prk (80,90€/prk) MAALIT SÄVYTETTYNÄ Tikkurilan Pika-Teho Tikkurilan Vinha Virtasen 4 öljyn maali LA Vinha vva 11,7 l 89 € /prk (99,90€/prk) Woodex wood OIL ruskea puuöljy 9 L Taraskallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen yleisötilaisuus järjestetään to 6.8.2020 klo 17.-19.00 Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa. Etäosallistuminen Teamsin kautta, pyydä linkki tilaisuuteen: erika.holmberg@yit.fi. Paikalla kaavoituskonsultti, kaupungin edustaja, YIT:n edustaja sekä etänä melumallinnuskonsultti. Tervetuloa kuulemaan Taraskallion tuulivoimahankkeestamme. YIT Suomi Oy Koneurakointi Palonen Ky Suorittaa: . harvennukset/nuoren metsän hoidot . hakepuun teko, myös pienetkin määrät tehdään . puun kuljetukset . ostetaan energiapuuta Puh. 045 23 500 51 Palonen Kustaa Seurapalsta Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut ympäristöterveydenhuollon ilmoitus Ilmoitus ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a §:n mukaisista eläinsuojien ilmoituksista 1. Ilmoittaja: Makkeenmaan Pekoni Oy, yhteyshenkilö: Lasse Välimaa p. 040 719 0133 Toiminta: Makkeenmaan Pekoni Oy on tehnyt YSL 527/2014 115 a §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta, Punkalaitumen kunnan Sadonmaassa, tilalla Sikalanmäki 619-422-6-56. Kyseessä on olemassa oleva 1344 lihasian sikala ja voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. 2. Ilmoittaja: Maatalousyhtymä Välimaa, yhteyshenkilö: Emilia Välimaa p. 0400 594 961 Toiminta: Maatalousyhtymä Välimaa on tehnyt YSL 527/2014 115 a §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta, Punkalaitumen kunnan Sadonmaassa, tilalla Välimaa 619-428-6-73, osoitteessa Orisuontie 69, 31900 Punkalaidun. Sikalassa on 1532 porsaiden välikasvatuspaikkaa ja 870 lihasikapaikkaa. Kyseessä on voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Ilmoituksia koskeva kuulutus on nähtävillä Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan sähköisillä ilmoitustauluilla ja osoitteessa www.sotesi.fi kuulutusajan 24.7. – 31.8.2020. Asiakirjat ovat nähtävillä Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon toimistossa osoitteessa Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala ja osoitteessa sotesi.fi. Lisätiedot: ympäristötarkastaja p. 0400 805 432 ja terveysvalvonnan johtaja p. 050 550 1176. RAITTINEN Tervetuloa! Puh. 0400 790 833 PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 3.8. alken klo 9 suomalaista mustikkaa, puutarhavadelmia, tuoretta Lapin hillaa ja punaherukkaa. Punkalaitumen Karjalaseura r.y:n KEVÄTKOKOUS su 9.8.2020 klo 13.00 Vanhustentalojen kerhotiloissa. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen tarinakerho. Tervetuloa Hallitus Turun Punkalaidunseura Su 2.8. Sanajumalanpalveluksen jälkeen seuran Punkalaitumen Päivänä kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä. Punkalaitumen Päivän kotiseutujuhla Yli-Kirran museolla klo 13. Juhlassa julkaistaan seuramme jäsenen emeritiusprofessori Aimo Hakasen omaelämäkerrallinen ”Elämänvirta” kirja. Lähde kotiseudulle! Punkalaitumen Karjalaseura Su 8.9. klo 13 tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Jalasjoen Metsästysseura Muista kokoontuminen Telkun kodalla pe 7.8. klo 18. Metsästysseura Haukka Ti 4.8. klo 17.30 Compak ja Trapharjoitukset. 7.8. seuran mestaruuskilpailut luodikossa ja mets.haulikossa. Koskioisten kyläyhdistys Saunailta ke 5.8. klo 18 seurakunnan leirimajalla Vehkajärvellä. Punkalaitumen VPK Palokuntanuoret Palokuntanuoret alkaa ke 19.8. klo 18. Vanhat sekä uudet 10-v. ylöspäin mukaan toimintaan. Tied. 0400-789 055. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat to 30.7. klo 18 alkaen MS Haukan radalla. Punkalaitumen Kunto Yleisurheilu: Torstaikisat urheilukentällä 6.8. ja 13.8. klo 18.30. Sarjat T/P 3, 5, 7, 9, 11, 13 vuotta. Lajit 6.8. 40m ja kenttälajina pallo (3-7v.) / kuula (8-13v.). Lajit 13.8. 40m ja kenttälajina pallo (3-7v.) / pituus (8-13v.). Lajisuoritukset suorituspisteissä, ilm. lajipaikalla. Osallistumispalkinto. Huomioi koronaohjeet. Jalasjoen Nuorisoseura Tiistaisin klo 17.00 ulkojumppaa talon pihalla (sateella jumpataan sisällä). Jumppamatto ja juomapullo mukaan. Kesätori perjantaisin klo 16–20. Jalasjoen Nuorisoseuran talolla. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Lettuja. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään to 30.7. torilla. Kahvia, lettuja, arpoja. Teltan pystyttäjät paikalle klo 8. To 30.7. klo 15 PuHuVa:n alueen karaokekarsinnat Karaoke Karhussa Huittisissa. (ent. Sininen Karhu). Karaokessa heillä Singa-sovellus. Kilpailuluokat naiset ja miehet v60+ ja v70+. Ma 3.8. klo 14 Leena ja Sinikka liikuttaa ja viihdyttää Sarkinrannassa. Juomapullo mukaan. To 6.8. klo 18 Leirimajalla Kodan siunaaminen (Kaukinen). Ke 12. 8. klo 15 Iltapäivä Museolla yhteislaulun ja tanssin merkeissä. Mukana Kaija ja Jussi. To 13.8. Piirin Tietoviisaskisa Noormarkun Seurakuntatalolla. Tietoa: www.elakeliitto.fi/punkalaidun Sanomarastit Sanomarastit to 30.7. Karhunkorvessa. Opastus Alastaro Virttaa -tieltä (tie 213). Lähdöt klo 17-18.30. Ratamestarina Lo Ja. Sanomarastit ti 4.8. Hoopinkalliolla. Opastus tieltä 2101 Vampulan keskustasta, Kukonharjan tienhaarasta. Lähdöt klo 17-18.30. Rastit maastossa omatoimisuunnistukseen pe 7.8. asti. Ratamestarina La Lu. Oriniemen Martat 6.8. Kahvija lettuteltta torilla. Toimita arvottavat tuotteesi kahdeksaan mennessä. 11.8. klo 17 mennään golfkentälle, muista ilmoittautua.