Punkalaitumen Sanomat 31.12.2015

N:o 53 2015 106. vuosikerta Irtonumero 1? (sis. alv) Uutis- ja ilmoituslehti A LL YHD HI N N A EN Torstaina joulukuun 31. päivänä TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 17. - 20.12. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Plussakortilla UUDENVUODENAATON TARJOUKSET! AVOINNA 8.00-18.00! Plussakortilla! Palvelusta! Kunnon nakit -53% (4,98-5,69) 3/tal. Atria 1 kg 90 rs Party Pack (6,66) kg kg rs ER Perunasalaatti Ä (3,74) ulkofileestä ERER Ä Ä rs Savusiika vac. 500 g (6,33) 1 erä/tal. Kariniemi 330-390 g Kananpojan minuuttipihvit 350 g Suomi (7,11) Kotimainen 200 g (8,75) Kivikylä 380 g kg kg Plussakortilla Juhla-Mokkakahvi Conferencepäärynä Creme Bonjour kg HK 2 99 Isoviitonen0 nakki 49 2 269 Burgeri 50 Italiansalaatti 3 slaw359 Cole salaatti Kivikylä 350 g 99 Lihapyörykkä kg palana kg hun.mar. Pouttu 900 g Forssan 800 g kg Suomi 1 90 Herkkusieni 17 95 599 Porsaan ulkofileepihvit 9 95 Lobo-omena 99 Porsaan 5 palapaisti 9 Naudan 90 Tuorejuustot pippuripihvit 299 Naudan 24 95 paahtopaisti 95 Wanhanajan 10 nakki 9 99 pkt Broilerin fileesuikale 8 Naudan jauheliha Naudan ulkofilee Snellman 350-400 g Tomaatti Pirkka 750 g HK 900 g kg Pirkka 340-420 g rs Broilerin ohutleike HK 100 g kg 2 rs (5,00) Atria 400 g (2,50) Saarioinen 650 g (5,31) pkt Naudan sisä- ja paahtopaisti Pirkka 1,5 kg Appelsiini Pirkka 1,5 l 3 kpl rs palana Pirkka 250 g 95 (0,66) kg 99 rs Oolannin (2,00) pkt ps Ingman 1 l (3,96) Atria 500 g 2 pkt rs (2,00) ps ps Taffel Sips ps rs 4 kpl Ristorante 2 pkt (6,41-7,81) Santa Maria 320 g rs (3,13) 3/tal. pkt 2x1,5 l rs (0,73) s.p. 0,80 2-pack Myllyn Paras Kivennäisvedet (0,40) sis. p. 1,20 100 100 99 1 500 250 Ranskanperuna 295 Megapussit 99 3 00 Pizzat 2 00 Soft Tortilla 1 100 99 45 Coca-Cola 2 3 (13,30) ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA! MA-TI 4.- 5.1. 9 10 0 MiniluumuPunainen Vaniljakerma00 95 tomaatti 99 4 3 lenkki 0 jäätelö 50 Tikkuperuna Makaroni 400 g 00 3 2 wc-paperi 90 00 talouspaperi 9 1 00 (0,63) 3 pl 8 ps Lambi kpl 12 rl ja 8 rl yht. Palvelemme TO 8-18, PE SULJ., LA 8-18, SU 12-18, MA-TI 8-21 Alueellista asiainhoitoa 1900-luvun alusta. Lakitupa Tiina Juhe 050-523 6240 Punkalaidun www.juhe.fi Elma Haavisto Gsm 040 5353 211 Kauppakulma Jääkaapit Pakastimet Hellat Pesukoneet ja muut kodinkoneet Avoinna arkisin 9-17 lauantaina 9-13 LÄMPÖ ? VESI ? ILMA ? SÄHKÖ ? KYLMÄ mm. ilma- ja maalämpöpumput viemärikuvaukset Uudet ja vanhat asiakkaat: Palaan töihin 2.1. 2016 Soitellaan! Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi Siivouspalvelu Sari Ylösmäki Puh. 040-824 1101 ERÄ TILAA Punkalaitumen Sanomat Uutiset tuoreeltaan paikkakuntalaisille ja rajanaapureille... Kestotilaus Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova, meiltä saat tukea ja opastusta! Määräaikaistilauksena 40 ? 12 kk 42 ?, 9 kk 36 ?, 6 kk 28 ?, 3 kk 23 ? Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 20 ? / 12 kk määräaik., vuosittain uudistettava www.yrityssastamala.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi
2 Torstaina joulukuun 31. päivänä ? N:o 53 ? 2015 Kiitos Palvelemme: ma ? pe 9 ? 17, la 9 ? 14 Kauppakatu 3 B, Punkalaidun Yleislääkäri Tuula Vatanen Ei vastaanottoa 24.12.2015-10.1.2016. muistamisesta. Toini Välimaa 90 v Päivän sanat 31.12. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. 1 Piet. 1:25. 1.1. Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa. Luuk. 2:21. 2.1. Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Saarn. 3:1. 3.1. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika istuttaa ja aika repiä maasta. Saarn. 1:2. 4.1. Aika on heitellä kiviä ja aika ne kerätä. Saarn. 1:5. 5.1. ?Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä.? Ap.t. 4:30. 6.1. ?Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustam- Rakkaamme äiti, mamma Helmi Aleksandra VÄHÄMAA o.s. Raita * 7.5.1912 Kaarina 8.12.2015 Punkalaidun Palaa aikansa liekki elämän, hehkuu hiillos, hiljaa hiipuu - sammuu pois. Kaivaten Riitta Ismo perh. Anette ja Juho ystävät Siunattu hiljaisuudessa. Lämmin kiitos osanotosta. me?? Matt. 2:1-2. 7.1. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hepr. 13:8. VAINAJIA Punkalaitumen vanhin Helmi Vähämaa Punkalaitumen kunnan vanhin asukas Helmi Aleksandra Vähämaa menehtyi 103-vuotiaana Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat joulukuun 30. pnä 1965. Maalaisliiton Punkalaitumen naisosaston syyskokous pidettiin Reino Ollulan tilalla Kanteenmaassa. Puheenjohtajana oli Anna Iso-Rautio ja sihteerinä Aune Kulkki. Naisosaston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Saimi Ääri ja johtokunnan erovuoroiset jäsenet Selma Seppä, Sylvi Juhe, Alde Peurala, Elma Säteri ja Sinikka Välimaa uudelleen. Tilintarkastajiksi nimettiin Eila Alanne ja Anne-Mari Suonpää, varalle Selma Ollula ja Aili Koivula. Edustajaksi paikallisosastojen kokouksiin valittiin Alli Yli-Parri, Helvi Sutti, Aili Koivula, Saimi Koivusaari, Sylvi Juhe ja Aune Vähä-Jaakkola. Piitijärjestö kokouksiin edustajaksi valittiin Saimi Ääri, Elma Säteri, Kerttu Uusi-Kouvo, Sinikka Välimaa, Hilkka Suominen, Salli Pihko, Helvi Sutti, Eila Alanne, Airi Kouvo, varalle Liisa Salioja, Anna Marttila, Ritva Koivula ja Irja Juhe. Maalaisliiton Naisten edustajakokoukseen valittiin Saimi Ääri ja Airi Kouvo, varalle Aili Koivula ja Siiri Ollula. Hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan järjestää osasto alkavana toimintavuotena pitopäivälliset, tupailtoja pidetään entiseen tapaan ja lisäksi on suunnitteilla teatterimatka. Kokouksen päätteeksi puhui puheenjohtaja Anna Iso-Rautio ja sihteeri Aune Kulkki kertoi puoluekokouskuulumisia. 8.12.2015. Hän oli syntynyt Kaarinan kunnassa Varsinais-Suomessa 7.5.1912. Helmi Vähämaa muutti Punkalaitumelle Kanteenmaahan vuonna 1954 yhdessä miehensä Oskarin kanssa. Sitä ennen hän ehti työskennellä pitkään Littoisten Verkatehtaalla. Kanteenmaassa Helmin aviomies toimi kyläseppänä ja Helmi hoiteli perheen taloutta. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat mm. posliininmaalaus ja voimistelu. Vielä 100-vuotiaana Helmi Vähämaa asui Kanteenmaan kodissaan hyvävoimaisena. Hän epäili pitkän ikänsä salaisuudeksi säännöllistä elämää sekä perintötekijöitä, sillä myös Helmin Amerikassa asunut sisar eli viikkoa vaille satavuotiaaksi. Viimeiset elinvuotensa Helmi Vähämaa vietti asuen Vanhustentaloilla. To 31.12 klo 21 Uudenvuodenaaton iltakirkko. Rahko, Iitti. Virret: 383; 328; 327; 232; 397. Pe 1.1.2016 klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus. Rahko, Iitti. Virret: 41; 130; 42; 600:1-; 329:1,5. SANA SINULLE Jeesuksen nimessä Uudenvuodenpäivä Virsi 42 alkaa sanoilla: ?On Jeesus nimi ihanin sielulle uskovalle. Se lohdun antaa vaivoihin, tuo rauhan ristin alle.? Saamme aloittaa uuden vuoden Jeesuksen nimeen ja sovitustyöhön turvaten. Aikamme on Jumalan kädessä. Saamme jälleen aloittaa uuden armon vuoden. Emme tiedä, mitäse tuo tullessaan. Saamme rukoilla voimia ja terveyttä sekä johdatusta elämäämme. Saamme pyytää menneen vuoden syntejä anteeksi Jeesuksen vereen turvaten. Luukkaan evankeliumi 2. luku, jae 21: ?Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.? Juutalaiset pojat ympärileikataan viikon vanhoina. Näin heidät otetaan siihen liittoon, jonka Jumala teki jo kantaisä Abrahamin kanssa. Joosef ja Maria noudattivat tätä säädöstä. Ympärileikkauksen yhteydessä he antoivat lapselle myös nimen. Tässäkin asiassa he olivat kuuliaisia Jumalan tahdolle. Poika sai enkeli Gabrielin ilmoittaman nimen Jeesus (Luuk. 1:31): Tämä nimi oli ollut valitulla kansalla käytössä vuosisatoja heprealaisissa muodoissa Joosua, Jeesus, Hoosea, ja se merkitsee: ?Jahve (Herra) pelastaa.? Su 3.1. klo 10 Messu kirkossa. 2. su joulusta. Saarna Irina Kaukinen, Rahko, Iitti. Virret: 195; 130; 194; 200:1-; 494; 196. Ke 6.1. klo 10 Messu kirkossa. Loppiainen. Messun laulut Kauneimmista joululauluista. Kaukinen, Iitti. Klo 16 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Illon Rukoushuoneella. Tervetuloa kauempaakin! Tulossa: Su 10.1 klo 10 Uuden kirkkoherramme Irina Kaukisen virkaanasettaminen messussa ja tervetulojuhla srk-talolla. Kuollut: Helmi Aleksandra Vähämaa 103 v ja Vilho Juhani Kuuppo 65 v. Kun Jeesus asetti ehtoollisen, hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: ?Tämä malja on uusi liitto minun veressäni.? (1 Kor. 11:25) Poikansa ristinkuolemassa Jumala solmi uuden liiton ihmiskunnan kanssa. Tämän liiton merkkinä apostolit alkoivat ottaa uusia jäseniä kristilliseen seurakuntaan kastamalla heitä Jeesuksen Kristuksen nimeen. (Apt:38) Ennen pitkään myös Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. (Matt. 28:19) Kun uudenvuodenpäivä ei ole kenenkään nimipäivä, meidän sopii vuoden ensimmäisenä päivänä viettää Vapahtajamme nimipäivää ja muistaa omaa kastettamme, joka on uuden liiton ympärileikkaus ja jossa meidän nimemme yhdistettiin Jeesuksen nimeen (Kol. 2:11-12) Siksi on myös turvallista aloittaa uusi vuosi Hänen nimessään. Tänäänkin Kristuksen seurakunta toimii sillä arvovallalla, jonka hän on sille antanut: Hänen nimissään se kastaa, saarnaa syntien anteeksi antamusta, kokoontuu yhteen ja harjoittaa lähimmäisen rakkautta eli diakoniaa. Jeesus, siunaa alkava vuotemme. Anna kaikki syntimme anteeksi. Johdata elämäämme. Tapahtukoon sinun tahtosi elämässämme. Anna rauha maailmaan. Auta kaikkia turvapaikanhakijoita. Armahda Suomen maata ja kansaa. Kulje, Vapahtaja, vierellämme joka päivä. Jeesuksen nimessä. Aamen. Armorikasta Uutta Vuotta 2016! Jaana Pyykkö diakonissa Punkalaitumen seurakunta Yli-Kirralla perinteikäs joulusauna Yli-Kirran savusaunassa vilvoiteltiin rakovalkean äärellä. Kuva: Heli Lehtelä. Yli-Kirran joulusauna on perinne parhaimmillaan. Sekoitus ikiaikaista, savuntuoksuista tunnelmaa, luut ja ytimet valloittavaa lämpöä ja kaikki aikakaudet ylittäviä puheenaiheita. Naisten saunassa muisteltiin tänä vuonna, että ainakin 30 vuotta on tämä perinne jatkunut. ? Ensimmäisellä kerralla meitä oli vain viisi naista, eikä miehiäkään ollut enempää. Ja kummatkin vuorot olivat samana päivänä, kerrottiin saunan ylisiltä - niin pimeästä, ettei puhujaa erottanut savunkirveltämillä silmillä. Teksti: Heli Lehtelä
2015 ? N:o 53 ? Torstaina joulukuun 31. päivänä Nöyrin kiitos Uuden kynnyksellä Vuoden vaihtuessa on yleensä tapana katsoa taaksepäin kaikkeen siihen, mitä kulunut vuosi on jälkeensä jättänyt. Talouskriisien jälkeisen epäyhtenäisyyden Eurooppa kohtasi Pariisin terroriteot, jotka järkytivät syvästi ja tiivistivät EUmaiden rivejä. Yhteiseksi viholliseksi nousi ISIS, jota nyt useat maat, eri motiivein, moukaroivat Syyrian ja Irakin alueella. Pariisin iskut nostivat Krimin valloituksen jälkeiseen epäsuosioon ajatuneen Venäjän jälleen salonkikelpoiseksi maan Syyriassa harjoittaman voimapolitiikan ansiosta. Ukraina ja Krim saivat jäädä taka-alalle. Meillä Suomessa kevään eduskuntavaalit nostivat Lou- nais-Pirkanmaalta eduskuntaan peräti neljä kansanedustajaa, mikä oli komea saavutus. Muodostettu keskustaoikeistolainen hallitus on monin eri keinoin yrittänyt tarttua maamme kehnoon taloustilanteeseen mutta kohdannut runsaasti vanhakantaiseen retoriikkaankin pohjautuvaa vastustusta opposition ja ay-liikkeen suunnalta. Puhtailla papereilla ei selviä myöskään työnantajien EK. Suomi on tilanteessa, jossa jotain on pakko tehdä ja jostain pakko luopua, se piti jokaisen kuluvan vuoden aikana tajuta. Erilaiset kriisit maailmalla toivat maahamme vuoden aikana ennätysmäärän turvapaikanhakijoita, mikä lieveilmiöi- neen on kiristänyt suhtautumista maahanmuuttajiin. ?Rasisti-? ja ?suvakkikortit? viuhuvat somen pelipöydissää, terve järki jätetään narikkaan. Punkalaitumella on monessa asiassa pyritty pääsemään eteenpäin, ja on päästykin. Myönteisiä asioita on tapahtunut. Samalla tietty ennakkoluuloisuus ja ummehtuneisuus, jopa kateuskin, rasittavat joidenkin hyvien hankkeiden eteenpäin menoa. Jo yllä oleva lyhyt kuvaus kertoo muutoksen maailmassa olevan jatkuvaa. Tämän tiedostaen astumme uuteen vuoteen katsomaan, mitä se tuo tullessaan. Hyvää Uutta Vuotta 2016! Pappilan joulutunnelmia Naiskuoro Pihlajanmarjojen konsertti toi joulun Pappilaan. Kuoroa säesti huilulla Essi Kantonen. Juha Aro Naiskuoro Pihlajanmarjat tarjosi jouluisin tunnelmia Pappilassa 15.12. laulujen ja runojen myötä. ? Haluamme tarjota kiireiden ja touhujen keskellä mahdollisuuden rauhoittua hetkeksi, totesi Pihlajanmarjojen johtaja Pirkko-Liisa Henttinen toivottaessaan salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen. Pihlajanmarjat lauloivat kon- sertissa seitsemän jouluista laulua. Kuoroa säestivät pianolla kanttori Kaisa Iitti sekä kuorolaisten riveistä Milla Harjuniemi. Erityisen hienosti kuoron lauluun sopi myös Essi Kantosen huilusäestys. Essi soitti lisäksi huilulla kappaleet Taivas sylissäni ja Valkea joulu. Kuoron esityksistä nousivat esiin alkupäässä laulettu ?Tule joulu kultainen?, ?Joulumaa? sekä ?Aavistus?. Niiden jouluiset ajatukset sopivat Pappilan saliin ja tunnelmaan hienosti. Kuoron esiintyminen oli muutenkin varmaa, soraääniä ei riveistä kuulunut. Runoja konsertissa lausui Marja-Liisa Kankaanpää. Hän esitti neljä jouluista runoa, joista mieleen jäi varsinkin punkalaitumelaisen Timo Ojainmaan laatima ?Timon jouluruno?. Yleisö pääsi joulutunnelmiin myös yhteislauluissa. Tunnelmallisia olivat erityisesti komeasti kajahtaneet ?Ensimmäinen joulu? ja ?Tulkoon joulu?. Päätössanat lausunut kuorolainen Oili Mölsä totesi Pihlajanmarjojen järjestäneen Pappilan joulun jo kolmatta kertaa. ? Eiköhän jo voi puhua perinteestä. Konsertin lopuksi Naisyrittäjät tarjosivat glögiä. Pappilan jouluvaellus kuljettiin Luukkaan evankeliumin hengessä keisari Augustuksen käskystä aina Jeesuksen seimelle. Aitoa Betlemin tunnelmaa koettiin erityisesti majatalossa, josta kantautui suorastaan basaaritunnelma mukana olleiden turvapaikanhakijoiden ansiosta. On tullut aika kiittää kuluneesta vuodesta. Tällä kertaa saan kiittää samalla kolmesta kuluneesta vuodesta. Aloitan työt Hattulan kunnassa tammikuussa 2016. Tällaisena hetkenä kynästä ei tahdo irrota oikeaa sanaa saati lausetta. Olo on hieman tyhjä, vaikka mielessä pyörii kymmeniä asioita viime vuosien tekemisistä ja tapahtumista. En vieläkään osaa tarkalleen sanoa, mistä Punkalaitumen vahvuus kumpuaa. Kunta on sekoitus tehokkuutta, maaseudun tarkoituksenmukaisuutta, määrätietoisuutta, maanläheistä oman arvon tuntoa, toisaalta taas yllättävää syvyyttä, rikasta kulttuurista perimää, sivistystä, kehityshakuisuutta, uusiutumista. Innovatiivisuutta kuten nykyään sanotaan. Kuntakentässä Punkalaidun profiloituu pienenä mutta pippurisena. Suurempien puristuksessa on jatkuvasti yritettävä hieman muita lujemmin ja lähes aina pienemmin voimavaroin. Toisaalta kunta on ollut valtion suuntaan hyvä kumppani ja pyrkinyt hyödyntämään monimuotoisella otteella valtiolta saatavaa tukirahoitusta. Tässä on onnistuttukin. Valtion (Ely), EU:n, maakuntaliiton ja kuntayhteistyön kautta kotiutettava hyöty ja toisinaan jopa suora rahoitus on ollut yksi keino välttää kuntaorganisaation joutuminen pelkkään supistavaan kierteeseen. Näiden suhteiden vaaliminen on tärkeää. Säästöjä on toki tehtävä lakkaamatta, mutta samalla on etsittävä sellaisia kohteita ja toimintoja, joihin voidaan hakea ulkoista rahoitusta luomaan kasvua, uusia palveluita ja elinvoimaa. Kunnan hankkeet niin maahanmuutossa, uusiutuvissa energiamuodoissa, liikunnassa ja kulttuurissa sekä keskustan kehittämisessä ovat tästä hyviä orastavia esimerkkejä. Ennen kaikkea kunta elää päätöksenteosta. Kritiikkiäkin löytyy, mutta kunta ei voi jäädä siihen rypemään. Eteenpäin on mentävä ja uskallettava, valittaminen on aina toisarvoista suhteessa tekemiseen. Semminkin haluan osoittaa erityisen nöyrän kiitokseni koko kunnan luottamusjohdolle vahvasta tuesta kuntajohtamisessa. Olisi kai hienoa kirjata sitä ja tätä viime vuosien onnistumisista. Kuitukaapeleista, liikuntahalleista, sotilasvaloista, nuorten konserteista, 375-vuotisjuhlavuodesta tai Tero Pitkämäen hienosta visiitistä Vartiolan kentällä. Rehellisyyden nimissä tahdon vain todeta, että kulunut syksy on ollut haikea ja vaikea. Punkalaitumesta ei noin vain luovuta. Ehkä mies voi lähteä Punkalaitumelta, mutta Punkalaidun ei kyllä lähde miehestä! Luonnollisesti suurin asia on kunnan itsenäisyys. Tulin tehtävään aikana, jolloin pienten kuntien odotettiin liittyvän suurempiin niin sanotun peruskuntaajattelun pohjalta. Tulkitsin kevään 2013 strategiatyössä valtuuston tahtotilan kuitenkin niin, että oma kunta haluttiin säilyttää tässä vaiheessa. Kaikilla meillä on oikeus arvioida nykytilannetta ja tehtyjä ratkaisuja. Punkalaitumen ratkaisuhan oli keskittyä oman kunnan kehittämiseen ja minimoida pienten resurssien ohjaaminen kuntarakenneselvityksiin. Nyt olemme kuitenkin taas tilanteessa, jossa uusi uudistus on käynnistymässä. Koen tärkeäksi sen, että Punkalaidun neuvottelee tässä uudistuksessa itsenäisenä kuntana. Toki pienenä, mutta itsenäisenä. Edelleen olisi virhe tulkita, etteikö kunta- ja maakuntayhteistyö olisi hyvin tärkeää, jopa elinehto. Tärkeintä on tehdä parhaansa nykytilanteessa, ja luottaa siihen, että oma neuvotteluasema paranee jatkossa sen mukaan miten omat asiat hoidetaan. Kyllä se päivän kunto sitten tiukassa paikassa punnitaan. Vielä ei ole ollut sen hetki. Kuntataloudesta en ala kirjoittamaan pidemmin. Kunnan luvut ovat näytillä kevään tilinpäätöksen yhteydessä ja Punkalaidun on eurojen osalta kuntakentän terveemmästä päästä. Isoin murhe on sen sijaan väestörakenne. Perusfakta on, että kuntien talous on vahvasti sidottu kaavailtujen uudistusten rahoitusmalleihin. Kuntien rahoituspohjan eli vahvan valtionrahoituksen turvaava niin sanottu rahoitusperuste on joka tapauksessa koetuksella käsillä olevan uudistuksen yhteydessä. Mikäli itsehallintoalueuudistus toteutetaan muodossa, jossa sekä valtionosuudet että valtaosa verotuloista siirretään kunnista itsehallintoalueille, ei kunnilla yksinkertaisesti ole enää omaa rahaa pyörittää toimintojaan nykyisellään. Tällöin edessä olevat ratkaisut eivät ole kunnallisvaltuutettujen syytä. Silloin toimittaisiin pakon edessä ja uhrattaisiin pienet kunnat valtiontalouden pelastamiseksi. Aika kuitenkin näyttää asioiden kulun ja ennustajaksi en tällä iällä ryhdy. Lopullista tilinpäätöstä en vielä halua tehdä. Uskon vahvasti siihen, että valitusten käsittelyn jälkeen tuulipuisto alkaa rakentua tehdyn kaavan mukaisesti. Kunta ja seutu hyötyvät vielä vuosienkin päästä tehdyistä mittavista investoinneista. Edelleen näen Arkkuinsuon tuulipuiston rakentamisen arvoisena, yhtiöt kyllä tuntevat asian ja ovat halukkaita alueiden sekä kovalla työllä valmistellun kaavan hyödyntämiseen. Kanteenmaan risteysalueen bio- ja kiertotaloushanke kamppailee sekin valtakunnan kärkikastissa hallitusohjelman mukaisten uusien hankeaihioiden joukossa. Asiassa tulee kuitenkin olla mukana vähintäänkin yhtä paljon viisautta ja riskienhallintaa kuin uskallusta. Pohjatyö on joka tapauksessa arvioitu vahvaksi. Kirjoitukseni tarkoitus oli kiittää kuluneesta kolmesta vuodesta. Olen hyvin kiitollinen saatuani palvella Punkalaitumen kuntaa. Tehtävä on antanut minulle paljon, ja tätä aikaa tulen vielä usealta kulmalta arvioimaan. Tahdon aivan erityisesti kiittää kunnan henkilöstöä, joka päivästä toiseen hoitaa asiansa kunniakkaasti ja vähin äänin. He työllään pitävät pystyssä instituutiota nimeltä Punkalaitumen kunta. Poikkeuksellisen yksittäisen kiitoksen haluan osoittaa hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsälle, jonka vahva ammattitaito sekä vankkumattoman rutiini ovat olleet jokaisen oman onnistumiseni takana tavalla tai toisella. Kiitos. Lauri P.S. Ylpeydellä muistelen erästä lehtiotsikkoa joka alkoi sanoilla Punkalaitumen Inna? 3
4 Torstaina joulukuun 31. päivänä ? N:o 53 ? 2015 Kaj-Erik Tulkki lähetettiin eläkepäiville Juha Aro Seurakunnan kirkkoherra Kaj-Erik Tulkki lähetettiin eläkepäiville sunnuntaina seurakuntatalolla järjestetyssä läksiäisjuhlassa, josta muodostui välitön ja paikoin jopa humoristinen. Tulkki ehti toimia kirkkoherrana Punkalaitumella seitsemän vuoden ajan. Juhlapäivä aloitettiin 3. joulupäivän messulla kirkossa, jossa Kaj-Erik Tulkki piti lähtösaarnansa. Saarnassa hän käsitteli apostoli Johannesta, jonka kunniaksi pyhää vietetään. Tulkki kävi läpi Johanneksen toimintaa niin Jeesuksen opetuslapsena, evankeliumin kirjoittajana kuin kristillisen perimätiedonkin valossa. Messussa liturgina toimi seurakuntapastori Minna Rahko. Musiikkia esitti kirkkokuoro kanttori Kaisa Iitin johdolla. Avustajina toimivat vt. lääninrovasti Ari Paavilainen, rovasti Veli-Matti Karo sekä seurakunnan luottamushenkilöt. Messun jälkeen siirryttiin seurakuntatalolle, jossa nautittiin Punkalaitumen Maatalousnaisten valmistama ohrankryynipuuro sekä ruusunmarjakiisseli. Juh- Seurakunnan työntekijät ojensivat eläkkeelle jäävälle kirkkoherra Kaj-Erik Tulkille muistoksi taiteilija Raimo Huittisen tekemän Punkalaitumen Pappilaa kuvaavan taulun. lan aloitti kirkkovaltuuston jäsen Jari Kantonen soittamalla marimballa brasilialaisen Ney Rosauron Etude nro. 6:n. Kirkkokuoro lauloi kappaleen ?Niin kuin on hanki valkoinen?. Anni UusiKuitti esitti flyygelillä skotlantilaiset ?The Bluebells of Scotland? ja ?Scotchs Air? sekä chileläisen ?El Condor pasa?. Kanttori Kai- Touko Honkamaa ja muut raamattukoululaiset muistivat opettajaansa lahjalla ja lämminhenkisellä puheella. sa Iitti soitti ?Nousta saan tähän aamuun?. Muistamisia ja puheenvuoroja Jari Kantonen soitti juhlassa marimballa brasilialaisen Ney Rosauron säveltämän etydin. Eläkepäiville lähtevä Kaj-Erik Tulkki sai läksiäisjuhlassa ottaa vastaan useita muistamisia. Seurakunnan luottamushenkilöiden puolesta kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hilkka Välläri ja kirkkoneuvoston varapuheenjoh- taja Jukka Uusi-Kouvo ojensivat hänelle Punkalaitumen kirkkoa kuvaavan taulu. Puheen pitänyt Hilkka Välläri epäili eläkepäivien olevan kiireiset. ? Sinulla on harrastuksesi, jotka vievät aikaa. Jäämme odottamaan, milloin tohtorin hattu painetaan päähäsi. ? Olet tutkija luonteeltasi ja saarnasi ovat hyvin perusteellisia. Muistan silloin, kun hait seurakuntaamme ja pidit saarnanäytteen, joku kysyi minulta millainen saarnasi oli? Minä tuohon vastasin, että ?Aatamista ja Eevasta lähti ja kait sieltä koko raamattu tuli?. Seurakunnan työntekijät ojensivat Tulkille Pappilaa kuvaavan serigrafian. ? Meille on muodostunut sinusta kuva lempeänä ihmisenä. Se kuvaa luonnettasi parhaiten. Olet ollut hyvä esimies ja työkaveri, kiitteli seurakuntapastori Minna Rahko. Kunnan puolesta muistolahjan luovuttivat valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo ja hallituksen puheenjohtaja Ari Prihti ensinmainitun puhuessa. ? Olemme tehneet hyvää yhteistyötä toisiamme kunnioittaen. Omalla, erikoisella tavallasi, olemalla oma itsesi, olet päässyt sisään paikalliseen yhteisöön, Uusi-Kouvo kuvaili. Punkalaitumen Sotaveteraanit ry luovutti Tulkille muistoksi yhdistyksen pöytästandaarin Veli Niemisen kiittäessä yhteistyöstä ja monista viimeisistä palveluksista, joita kirkkoherra ehti ?viimeiseen iltahuutoon? kutsutuille veteraaneille tehdä virkavuosiensa aikana. Muistolahjan ojensivat myös Punkalaitumen kirkkokuoro sekä Raamattukoulu. Koululaisten puolesta Touko Honkamaa kiitteli Tulkkia laajasta raamatuntuntemuksesta. Kirkkovaltuutettu Antti Levomäki kuvaili omassa puheenvuorossaan humoristisin sanankääntein kohtaamisiaan kirkkoherran kanssa. Levomäki kertoi oppineensa arvostamaan Tulkin joviaalia luonnetta. ? Kirkkoherran virasta pääset eläkkeelle mutta tärkeimmästä, kristityn virasta, et pääse eläkkeelle koskaan, muistutti vt. lääninrovasti Ari Paavilainen. Huomionosoituksista kiittänyt Kaj-Erik Tulkki totesi ajan Punkalaitumella kuluneen nopeasti. ? Punkalaidun ja Turun Henrikin seurakunta ovat paikkoja, joissa olen parhaiten viihtynyt. ? Kiitä teitä kaikkia, teidän kanssanne on ollut hyvä työskennellä. Punkalaitumella on ollut läheinen ilmapiiri ja hyvä olla. Täällä on sydämellisiä, mukavia ja huumorintajuisia ihmisiä, KajErik Tulkki kiitteli. Läksiäisjuhlan päätteeksi juotiin Maatalousnaisten keittämät pullakahvit. Maijalle valkolakki Punkalaitumen lukion syksyn uuden ylioppilaan Maija Varjuksen päähän painettiin valkolakki joulun alla Yhteiskoulun ja lukion itsenäisyyspäiväjuhlassa. Lakituksen suoritti rehtori Arto Asa. Maija Varjusta valkolakin johdosta onnittelivat koulun väestä mm. Anne Heinonen, Tanja Wallin, rehtori Arto Asa, Irene Ojainmaa, Katri Hovila ja Milla Vanhatalo. Kuva: Sari Saarikko.
2015 ? N:o 53 ? Torstaina joulukuun 31. päivänä Bondfolkeilla upea joulukonsertti 5 Juha Aro Bondfolkien perheorkesteri järjesti taidokkaan ja tunnelmallisen joulukonsertin liikuntahallilla 21.12. ?Jouluksi kotiin? teema tarjosi jouluisia vivahteita laidasta laitaan. Konsertti valjasti soitinten taakse koko Bondfolkien kahdeksanhenkisen musiikkiperheen. Isä-Petri huolehti pianosta, syntikasta ja sähkökitarasta, Aaron rummuista ja kitarasta, Aleksi pianosta ja syntikasta, Anton bassosta, Hanna viulusta ja percussioista, Henrietta saksofonista ja viulusta sekä Hugo syntikasta. Lauluissa ääneen pääsivät, niin sooloissa kuin stemmoissa, jokainen perheenjäsen, myös äiti Aija. Lähes 400-henkinen yleisö pääsi liikuntahallilla kuulemaan 17 eri joululaulua sekä tietysti encoren valtaisten taputusten saattelemana. Jokainen kuulija löysi varmasti joukosta ne omat mieleisensä kappaleet, eikä yhtä esiintyjää voi nostaa toisen yli mutta todettava on Bondfolkin tyttöjen Han- Bondfolkien perheorkesteri tulkitsi jouluisia sävelmiä ?Jouluksi kotiin? -konsertissa liikuntahallilla. nan ja Henrietan upeat, mutta silti toisistaan erilaiset, äänet. Molemmilta laulusta löytyy väriä ja syvyyttä suuremmillekin areenoille. Pojista mieleen jäi ?pula-ajan Elvis? Aaron, jonka tulkinta esikuvansa kappaleesta ?Blue Christmas? oli mainio. Menevimmästä päästä esityksistä olivat mm. Pukki tietää, Joulupukin maa sekä encorena esitetty Joulupukki töissä, joka on tuttu elokuvasta ?Joulupukki ja noitarumpu?. Joulun haikeita ja koskettavia tunnelmia taas löytyi useammas- JKT Kajantola urakoi Pietarinaukion Kunnanhallitus valitsi kokouksessaan 21.12. entisen TB:n tontille rakennettavan Pietarinaukion rakennusurakoitsijaksi laitilalaisen JKT Kajantola Oy:n. Urak- kahinta on 96 500 euroa. Pietarinaukion rakentamiseksi pyydettiin tarjouksia jo marraskuussa, jolloin kunnanhallitus hylkäsi tarjoukset, koska ne ylit- tivät olennaisesti rakentamiseen varatut määrärahat. Joulukuun tarjouskierrokselle pyydettiin tarjoukset neljältä urakoitsijalta, joista kolme jätti tarjouksen. Seitsemän tiesi aaton lämpölukemat Juha Aro Punkalaitumen Lionsklubin jokavuotisessa aattoaamun lämpötilaveikkauksessa elohopea osoitti torilla klo 9 +2,4 asteen lukemaa. Peräti seitsemän henkilöä osui veikkauksessaan kohdilleen. ? Oikeiden vastausten mää- rä on lähes ennätyksellinen. Varmaan tähän vaikutti se, että lämpötila pysytteli pitkään lähellä nollaa, arvelee lämpötilaveikkausvastaava Pasi Uusi-Kuitti. Hänen mukaansa lämpötilaveikkauksia jätettiin yhteensä 1 117 kappaletta. ? Se on hyvä tulos ja rahatkin päätyvät omalle paikkakunnalle. Seitsemän oikein vastanneen kesken suoritetussa arvonnassa 50-tuumaisen taulutelevision voitti Veikko Kirveskoski. Kan- nettavan tietokoneen sai Paavo Hällfors ja Huawein älypuhelimen Kirsti Uusi-Kuitti. Huawein tapletin voitti Tea Lindroos. Kolme muuta oikein veikannutta olivat Outi Uusi-Kouvo, Heimo Sukanen ja Martti Mölsä. He saivat tällä kertaa yllätyspalkintoina kellot. Punkalaitumen Lionsklubi on järjestänyt lämpötilaveikkausta vuodesta 1961 lähtien. Ensi vuonna on tiedossa siis järjestyksessään 55. veikkaus. Jukka Hyyti luki Punkalaitumen Lionsklubin presidentin Pekka Suokuisman avustuksella jouluaaton oikean lämpötilan torilla klo 9. Mittari näytti +2,4 asteen lukemaa. ta laulusta. Aijan tulkinta ?Joulu valtaa sydämen? ?kappaleesta oli hieno, samoin naiskolmikon tulkitsema ?Tuikkikaa, oi joulun tähtöset? kosketti. Amerikkalaisiin joulutunnelmiin päästiin Henrietan ja Hannan esittämässä suomalaisille tuntemattomam- massa mutta silti kauniissa ?Mary did you know? sekä Henrietan klassikossa ?Have yourself a merry little Christmas?. Väliajalla yleisö pääsi vielä nauttimaan perheen mummun Aune Niemisen leipomista pipareista ja lämpimästä glögistä. Kunnanjohtaja hakuun Punkalaitumen kunnanjohtajan virka on julistettu hakuun. Hakuaika päättyy 15.1.2016 klo 15. Viran kelpoisuusehdoiksi on määritetty soveltuva korkeakoulututkinto sekä kokemus kunnallishallinnosta ja ?taloudesta. Uuden johtajan rekrytoinnissa käytetään konsulttia. Kunnanhallitus päätti 21.12. pitämässään kokouksessa valita johtajahakua valmistelemaan työryhmän, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtajisto, kunnanhallitus sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Työryhmän puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (ps). Työ- ryhmällä on oikeus valita soveltuvuusarviointeihin mahdollisesti lähetettävät henkilöt ja tehdä esitys kunnanhallitukselle valittavasta kunnanjohtajasta. Hattulaan valittu kunnanjohtaja Lauri Inna hoitaa nykyistä virkaansa 31.1.2016 asti. Hän jää kuitenkin pitämään kertyneitä lomapäiviä 11.1. alkaen. Vt. kunnanjohtajana toimii hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä, jolle kunnanhallitus päätti 6 300 euron kuukausipalkan 11.1. alkaen siihen asti, kun hän virkaa hoitaa. Kunnanhallituksen sihteerin tehtävää kyseisenä aikana hoitaa palvelusihteeri Satu Toivonen. Koillis-Kiinan liiketoimintamahdollisuuksia selvitetään Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy kartoittaa Joutsenten reitin alueen yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia vientiin, tuontiin, tuotantoyksiköihin, rahoituspartnership- sekä muihin yhteistyömahdollisuuksiin Koillis-Kiinan alueella. Lisäksi selvitetään potentiaalisia yhteistyötahoja ja yrityksiä Koillis-Kiinan alueelta yhteistyöhön Joutsenten reitin alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on myös tuottaa edellytyksiä jatkotoimenpiteille pkyritysten liiketoimintamahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Koillis-Kiina on valittu kohdealueeksi sen samankaltaisten olosuhteiden sekä alustavien kartoitusten pohjalta. Koillis-Kiinan laajaan verkostoon projektin vetäjällä Juha Latvajärvellä on 15 vuoden luottamukselliset ja kiinteät suhteet. Verkoston kiinalainen päämies on myös Kiinan kansainvälistä kauppaa edistävän neuvoston edustaja. Hankkeesta saatavien tulosten avulla voidaan suunnitella mahdollisia jatkotoimenpitei- tä Joutsenten reitin alueen yritysten kansainvälistymiseen ja sitä kautta liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymiseen. KoillisKiinassa on alustavien selvitysten mukaan kiinnostusta joillekin tuotteille ja osaamiselle, joita Joutsenten reitin alueelta löytyy. Kiinan valtiolliset ohjelmat ovat luoneet pohjaa kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Yhteistyötä toteutetaan käytännössä kohdealueen kaupunkien korkeimman johdon kanssa. Toimenpiteellä pyritään turvaamaan mahdollinen toteutuva liiketoiminta luotettaviksi katsottujen, pääasiassa Kiinan valtion omistamien yhtiöiden kanssa. Selvityshanke kestää tammikuun 2016 loppuun. Hanke toteutetaan Joutsenten reitti ry:n/ EU:n maaseuturahaston tuella. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. Joutsenten Reitti järjestää Kiina-hankkeen infotilaisuuden kunnantalolla to 7.1. klo 18.
6 Torstaina joulukuun 31. päivänä ? N:o 53 ? 2015 Salibandyjuniorit huikeassa vireessä kotiturnauksessa Liikuntahallilla pelattiin itsenäisyyspäivän viikonvaihteessa Alueviestiliigan sarjaan kuuluva salibandyturnaus. Peleissä oli mukana yhteensä 15 juniorijoukkuetta. Kunnon lisäksi turnaukseen osallistuivat salibandyseurat Roismalan Ponnistus, Keikyän Yritys, Nokian KrP ja Kyröskosken Ponsi. Punkalaitumen turnauksen järjestelyistä vastannut Risto Jaakkola kertoi, että Alueviestiliiga on harrastetoimintaa, jossa pelataan muutama turnaus. Kauden aikana Punkalaitumella pyritään järjestämään ainakin yksi liigan osaturnaus. Turnauksiin voivat mukana olevien seurojen joukkueet osallistua halunsa mukaan. Lauantaina kentälle pääsivät alle ja yli 10-vuotiaiden ikäryhmien joukkueet omissa sarjoissaan. Kunnon kolme joukkuetta esittivät hienoja taktisia kuvioita kotiyleisön raikuvien huutojen siivittäminä. Juniorien vanhemmat ihmettelivät katsomossa myös miten upeaa työtä paikalliset ohjaajat ovat tehneet lasten kanssa harjoituksissa. Päivän kaikki punkalaitumelaisten pelit päättyivät selviin voittoihin vas- PuKu Mestarit (vihreät paidat) olivat hyvässä pelivireessä kotiturnauksessa. Roismalan Ponnistus jäi kotijoukkueen jalkoihin maaliluvuin 12-0. Kuva: Tomi Hyvönen. tustajista. Sunnuntaina tulessa olivat pikkujunnut, jotka ovat korkeintaan ekaluokkalaisia. Kunnon pikkujunnuille kotiturnaus oli ensim- mäinen peli ja tavoitteena oli ensisijaisesti hakea pelistä intoa harjoitteluun. Pienet pelaajanalut saivat sunnuntainakin kokea hienon yleisön kannustuksen maa- lintekoon. Kunnon joukkueiden osalta silmiinpistävää oli taitavien tyttöpelaajien suuri määrä. PuKu E:n pelissä nähtiin hieno vaihto, kun kentällä neljä tyttöä Heidi Heikkinen, Helmi Siuko, Sofia Aapro ja Helmi Kankaanpää pyörittivät viittä KeiKyn poikaa. Tilanteessa KeiKy oli saanut kentälle ylimääräisen pelaajan maalieron kasvaessa riittävän suureksi liigan sääntöjen mukaisesti. Risto Jaakkolan mukaan Punkalaitumella tytöt harjoittelevat ja pelaavat yhdessä poikien kanssa. Pikkujunnujen harjoituksissa käy tyttöjä noin puolet eli kymmenkunta ja vanhemmissakin joukkueissa on useampia tyttöjä. ? Jatkossa voimme katsoa, saisimmeko tytöille omaa toimintaa tai ainakin harrastepelejä. Mutta nyt hyvä alku tyttöpelaajille on lähteä mukaan sekajoukkueeseen. Tuloksia: Sarja 45: PuKu E-Ropo 6-2, KeiKy-PuKu E 1-10. Sarja 67: Nokian KrP-PuKu Mestarit 1-3, RoPo-PuKu Mestarit 0-12, Nokian KrP-PuKu Punkkis 2-7, PuKu Punkkis-KeiKy 10-1. Sarja 89: RoPo pun-PuKu 7-4, PuKu-KeiKy2 5-13. Teksti: Taina Kaapu Riistankäsittelykurssilla ennätysmäärä osanottajia liin siten, että saalis tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. ? Vaikka kaikki metsästäjät ovat ennenkin paloitelleet peurat ja hirvet, niin tällaiselta kurssilta jää aina jotain uutta mieleen, Holmi toteaa. Lähestyneen joulun kunniaksi kurssilla annettiin näytös myös porsaan paloittelusta. Alussa käytiin lihankäsittelyn teoriapuolta läpi, jonka jälkeen siirryttiin varsinaiseen käytännön työhön. Juha Aro Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri järjesti 9.12. Punkalaitumen Metsästysseuran majalla lihankäsittelykursssin. Kouluttajana toimi porilainen Markku Onnela. ? Vastaavia kursseja on pidetty eri puolilla Satakuntaa vuosittain noin viiden vuoden ajan, nyt kurssilla oli ennätysmäärä osanottajia, yhteensä 36 asiasta kiinnostunutta metsästäjää, toteaa SML:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Reijo Holmi. Paikalla oli myös kaksi naista. Kurssin tarkoituksena oli Holmin mukaan opastaa metsästäjiä paloittelemaan saamansa saa- Valmistunut Riistankäsittelykurssin kouluttaja Markku Onnela esitteli osallistujille peuran vasan ruhon leikkaamista Punkalaitumen Metsästysseuran lahtivajassa. Kuva: Reijo Holmi. Terveisiä eduskunnasta Maailma muuttuu Eskoseni! Vuosi on vaihtumassa ja on aika katsoa millaisessa maailmassa olemme eläneet. Kuka olisikaan vuosi sitten osannut ennustaa minkälaisissa tunnelmissa vuotta nyt vaihdamme. Alkuvuotta värittivät eduskuntavaalit. Kampanjointi alkoi toden teolla helmikuun puolivälissä ja maakunta tuli tutuksi kahden kuukauden aikana. Liki 50 tapahtumaa toreilla ja turuilla eri puolilla Pirkanmaata ja sen lisäksi vaalipaneelit sekä seminaarit ym. yleisötapahtumat. Kansa oli liikkeellä ja viesti tuli selväksi. Perussuomalaisten on men- tävä hallitukseen. Hallituksessa ollaan ja palautetta on tullut. Sen mukaan perussuomalaiset ovat takinkääntäjiä ja pettäneet äänestäjänsä mm. Kreikkapaketissa ja maahanmuutossa. Jotta totuus ei unohtuisi, perussuomalaiset eivät ole kos- kaan hyväksyneet euron tukiprojektia. Emme hyväksy nyt emmekä tulevaisuudessa. Suomen edellinen eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen määräenemmistöllä 21.6.2012 äänin 104 - 71 (poissa 24). Kaikki Perussuomalaiset äänestivät EI. On poliittista epärehellisyyttä väittää, että perussuomalaiset ja Suomen hallitus voisi purkaa edellisten hallitusten tekemät sopimukset ja sitoumukset. EVM:n kassakaapista maksettavia mahdollisia Kreikan tai jonkin muun maan kriisipaketteja emme pysty estämään. Suomi on siis edellisen hallituksen ajaman päätöksen johdosta sitoutunut 12,6 mrd. euroon asti maksamaan EVM:n loput tuosta summasta. 1,44 mrd. maksettiin heti, kun valtionvarainministeri Urpilainen ajoi läpi ns. hyvät ?vakuudet?. Syksyllä Suomessa saatiin kokea maahanmuuttotul- va. Tänä vuonna Suomeen on saapunut yli 31 000 turvapaikanhakijaa ja syyskuussa yhden viikon aikana maahamme saapui yli 3 700 turvapaikanhakijaa. Tätä maahanmuuttotulvaa on osattu odottaa mm. Tilastokeskuksen maahanmuuttoennusteiden perusteella. Mitään ei kuitenkaan ole tehty ja seuraukset ovat nyt katastrofaaliset. Miksi perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä linjaa on vuosien varrella vähätelty ja varoituksiamme ei ole uskottu? Nyt sitten olemme tosiasioiden äärellä ja lakeja joudutaan säätämään nopeasti tilanteen hallitsemiseksi. Hallitus julkisti joulukuun alussa 80 kohdan toimenpideohjelman turvapaikanhakijakriisin hallitsemiseksi. Ohjelma on pitkälti perussuomalaisten käsialaa ja ylipäätään koko ohjelma ja kriisitoimiin ryhtyminen ovat perussuomalaisten ideoita. Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta on oikeustieteen maisteriksi valmistunut Anna Rantanen. Kajaanin Ammattikorkeakoulusta on 18.12. valmistunut liikunnanohjaajaksi (AMK) Tiia Kollin. Loppuvuoden tapahtumia tarkastelemalla voin sanoa, että sitä alkuvuoden maailmankuvaa ei enää ole. Elämme aivan toisenlaisessa maailmassa. Uhkakuvat kasvavat, eikä pelkästään ilmastonmuutos ole se suurin syy. Lähi-idän ja Afrikan epävakaasta tilanteesta johtuen maailmanlaajuinen radikalisoituminen kasvaa. Suomi on tässä mukana ja sitä on mahdotonta estää. Omassa kunnassamme tietenkin jatkamme omalla linjallamme ja pidämme tavoitteistamme kiinni. Punkalaidun elää tässä maailmassa omilla avuillaan rakentaen kestävää kehitystä, kuten on tapahtunut jo vuodesta 1639 asti. Hyvää ja rakentavaa Uutta Vuotta! Martti Mölsä kansanedustaja (ps) Punkalaidun
2015 ? N:o 53 ? Torstaina joulukuun 31. päivänä Kesälomien ajankohta Koulujen kesälomat alkavat kesäkuun ensimmäisinä päivinä ja loppuvat elokuun puolessavälissä. Mielestäni kesäloman pitäisi olla myöhemmin. Loma voisi alkaa vasta juhannuksen aikoihin ja loppuisi vasta elokuun lopussa. Sää kesäkuussa on usein viileä ja elokuussa on monia lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Useat koululaiset haluaisivat viettää lomaa mieluummin lämpiminä päivinä kuin viileinä. Lisäksi elokuu on Euroopassa yleisin kesälomakuukausi. Monet yritykset toimivat kesätyöläisten varassa ja menevät kiinni, kun koulujen lo- mat loppuvat. Jos yritykset voisivat olla auki myös elokuussa, he voisivat markkinoida itseään myös Euroopassa. Toivoisin siis, että kesälomat olisivat myöhemmin. Anna Peräniitty Mopojen nopeudet liian pieniä Mielestäni mopot saavat kulkea liian hiljaa, vain 45km/h vaikka suurin osa nykyajan mopoista on rakennettu kevytmoottoripyörän rungolle. Kyseisissä rungoissa on mopoon ?ylitehokkaat? jarrut. Mielestäni mopon pitäisi saada kulkea 60 km/h, mikäli mopo on rakennettu kevytmoottoripyörän rungolle. Kyseiset mopot kulkenevat jo muutenkin 60 km/h virityksen vuok- si. Jos sallittu nopeus kasvaisi 45 km/h:sta 60 km/h, mopojen virittämisen määrä laskisi. Mielestäni myös mopojen luokittelua voitaisiin muuttaa muutamaan luokkaan jarrujen tehokkuuden ja rungon kestävyyden mukaan. Näin ollen mopojen turvallisuus kasvaisi, koska ne katsastettaisiin kulkemaan 60 km/h, niissä on varmasti riittävän tehokkaat jarrut ja tarpeeksi kestävä runko. Nimim. Mopoilija Seurat toimivat Kanteenmaan Nuorisoseura Zumba joulutauolla. Oriniemen Martat Loppiaisena 6.1. klo 13 lopetellaan joulua Eeva Salosen luona, Palojoentie 49. Koskioisten kyläyhdistys Liikuntahallivuoro sunnuntaina klo 17-18. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuintia ei pe 1.1.2016. Lähtö Ylläkselle 12.3. klo 9 Punkalaitumelta. Eläkeliiton Punkalaitumen Yhdistys Ma. 4.1.16 klo 17.30 hallituksen järjestäytymispalaveri Vanhustentalojen kerhohuoneella. Boccia torstaisin 15.30-17 liikuntahallilla. Pohjoisseudun Toimintayhdistys Vaparilla alkaa ti 12.1.16 kurssi ?Liikettä arkeen? klo 17-18. Kurssilla jumpataan koko kroppaa ja mieltä Merja Niekan kanssa. Lavatanssikursseja Minna Forssin johdolla pe 8.1., 15.1., 22.1. ja 5.2. klo 18.30-20.30. 4H-sarka Kerhot jatkuvat viikolla 2. Kokkikerhoista ilmoitetaan erikseen. Punkalaitumen Metsästysseura Muista palauttaa riistakortti sihteerille! MLL Perhepeuhula jatkuu 10.1.-16 alkaen sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30-16.30. Joulun historiaa, tonttuja ja menninkäisiä Ihmiskunta on viettänyt meidän nykyisin jouluksi kutsumaamme sydäntalven juhlaa varmasti jo niin kauan, kun ihmisiä yleensäkin on ollut olemassa ja todistettavasti jo ainakin viitisentuhatta vuotta. Alunalkujaan se on ollut sadonkorjuun ja vuodentulon kiitosjuhla, vuoden päättymisen ajan- kohta, jolloin aitat ja kellarit olivat täydet niin, että sopi hetken levähtää ja juhliakin ennen, kun taas täytyi ryhtyä ahertamaan uuden vuoden toimeentulon hankinnassa. Tässä juhlinnassa muistettiin ammoin kuolleita esivanhempia, haltijoita ja jumalia, heille uhrat- tiin ja heitä kiitettiin. Vietettiin meidän ugrien kekriksi nimittämää vainajien päivää, pyhien päivää, josta myöhemmin kristinuskon myötä kehittyi joulu. Läheskään koko ihmiskunta ei suinkaan vietä joulua, mutta sadonkorjuun kiitosjuhlaa ja vainajien muistopäivää viettävät kaikki. Suomessa joulu alkoi sijoittua nykypaikalleen 1500-luvun puolivälin jälkeen viimeistään 1600-luvun alkupuolella, mutta vielä pitkään se oli jonkinlainen kekrin, joulun ja uusivuoden sekoitus. Maailman ensimmäistä joulua vietettiin v. 352, jolloin kristinuskosta oli tullut Rooman valtakun- nan, silloisen vanhan maailman supervallan ainoa virallinen uskonto. Rooman tällöinen piispa Li- berius, paavia ei Roomassa sillooin vielä ollutkaan, oli niin harras kristitty, että hän päätti kieltää kaikkien pakanallisten jumalien palvonnan, myös Saturnus-jumalan, jonka karnevaaleja ja markkoi- ta vietettiin nykyisen joulukuumme 25. pnä. Mutta Rooman kauppiaat ja ravintoloitsijat olivat eri mieltä ja uhkasi- vat, että jos niin käy, niin Liberius ei ole huomenna Rooman piispa, vuoden tärkein- tä markkinasesonkia ei voi noin vain lopettaa. Niin tehtiinkin kompromissi, vanhat jumalat kyllä hylättiin, mutta Saturnus-jumalan juhlan tilalle siirrettiin elokuulta Kristuksen syntymäpäivä, ja siitä asti onkin vietetty vuosi vuodelta yhä laajeneia ja vilkastuvia joulumarkkinoita. Nykyiset joulutontut, ne punahiippalakkiset pikku epelit, ovat varsin uusi keksintö, niistä alettiin puhua vasta 1830-luvulla, mutta selvästikin ne ovat ikivanhojen meillä Suomessakin jo tuhansia vuosia eläneiden kodinhaltijoiden jälkeläisiä ja mutantteja. Kodinhaltijat työskentelivät kodin ja karjan hyväksi kokoaikaisesti ilman vuosilomia ja pekkas- ja pakkaspäiviä tehden ahkerasti ja am- mattitaidolla kaikkia sellaisiakin askareita, joihin me ihmiset emme aina huomanneet tai viitsineet tarttua. Itseasiassa haltijoiden poissaolo huomattiinkin vasta sitten, kun niitä syystä tai toisesta ei enää ollut. Mutta joulutontut ovat pätkätyöläisiä, joiden aktiiviaika rajoittuu pikkujoulukaudesta joulupäivän aamuun. Kodinhaltijatonttu syntyi talossa ensimmäiseksi kuolleesta talon isäntäväkeen kuuluneesta hen- kilöstä, tämän ymmärrämme sanayhteydestäkin, koska Satakunnassa vielä nykyisinkin talon sekä isäntäväkeä että tonttuja kutsutaan haltijoiksi. Tontulla oli rajattomasti vomaa ja yliluonnollisia kykyjä, mutta syntyperästään johtuen myös inhimillisiä heikkouksia. Tästä on hyvä esimerkki Palojoen kyläkunnan Palosen torpan naispuolinen haltija, joka tykkäsi hääräillä repaleisessa ha- meessa ja Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN Ilmestyy torstaisin. e-mail: Toimitus avoinna: ma?to klo 9?16, pe suljettu. toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3505 LT 2015 Ilmoitukset ja muu aineisto on jätettävä tiistaina klo 13.00 mennessä toimistoon. Sata-Pirkan Painotalo Oy ? Pori 2015 moneen kertaan paikatussa esiliinassa, mistä Selma-emäntä ei pitänyt ollenkaan. Hän oli monesti huomauttanut tästä tontulle ja pyytänyt tätä paikkaamaan vaatteensa, olipa ehdotellut jo yhteisiä ompeluhetkiäkin, mutta tonttu ei ollut reagoinut neuvoihin mitenkään. Niinpä yhtenä jou- lunetuna Selma-emäntä oli hankkinut tontulle vaikkapa joululahjaksi uuden hamekankaan, jonka jätti illalla pakarin pöydän nurkalle ja vielä selitti haltijalle tarkoituksensa. Tästä tonttu kuitenkin suuttui silmittömästi, repi jo heti ensimmäisenä yönä uuden kankaan kapeiksi matonkudesuikaleik- si ja köpötteli naapuriin Niemelään kyselemään Niemelän tontuilta, mitä sellaistan itsepäisten ihmisten kanssa oikein pitäisi tehdä. Pitkän neuvonpidon jälkeen tonttuvanhukset olivat päässeet lopputulemaan, että ihmisiä täytyy vain yrittää ymmärtää, koska he ovat nähneet tätä maailmaa vasta niin lyhyen aikaa, etteivät millään voi olla selvillä kaikista oleellisimmistakaan asioista. Haltijoiden housut, pusero ja myssy olivat harmaat tai vihertävät, mutta joulutonttujen ja -pukkien puna-valkoinen vaateparsi on monikansallisen virvoitusjuomajätti Coca-Colan sponsoroi- ma. Ja meillä todellinen joulumaa Korvatunturi sijoittuu teatterineuvos Markus Raution, radion lastentuntien Markus-sedän 1940-luvulla ideoimana Korvatunturille, vaikka sillä nykyisin onkin sivutoimipiste Rovaniemen Napapiirillä. Viime sotien jälkeen rauhanteon ehdoissa Korvatunturikin meni kahtia, mutta joulupukki toki on niin kansainvälinen hahmo, että kykenee toimimaan sekä Suomesta että Venäjältä. Päätoimittaja Juha Aro Puh. 02-7674 256 Matkapuh. 045-111 5115 Toimittaja ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, laskutus Ensimmäiset oikeat joulupukit tiedetään olleen jo parisentuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua Välimeren pohjukassa juutalaisheimoilla, jotka talvipäivänseisauksen aikaan valitsivat karjastaan mustan vuohipukin. Sen päälle kyläyhteisön jokainen jäsen kukin vuorollaan sitten kävi tunnusta- massa vuoden mittaan tekemänsä synnit ja rikokset ja vielä varmuuden vuoksi sylkäisikin eläimen selkään, minkä jälkeen syntipukki rikostaakkoineen kaikkineen ajettiin autiomaahan nääntymään. Perinne lienee jatkunut aina Israelin valtion perustamiseen v. 1948 asti. Meidän joulupukkimme esikuva löytyy pian tuhannen vuoden takaisesta nykyisen Turkin Smyr- nasta (nyk. Izmir). Siellä vaikutti piispa Nicolaus, joka keräsi talvipäivänseisauksen aikoihin ka- duilta epäsäännöllistä ja paheellista elämää viettäneitä nuoria tyttöjä ja naisia, lahjoitti heille vaat- teita ja ruokaa ja määräsi heidät erityisiin kehruuhuoneisiin tekemään käsitöitä, joilla he pystyivät itse rehellisin keinoin ansaitsemaan elantonsa ja toimeentulonsa. Piispa Nicolaus varmasti oli vara- kas mies, koska hänellähän oli koko kaupungin verotusoikeus. Samaa työlaitosmenetelmää monis- sa maissa, meillä Suomessakin, sovellettiin irtolaisiin vielä 1970-luvullakin. Britit ja amerikkalaiset puhuvat vielä nytkin, eivät suinkaan joulupukista, vaan Pyhästä Nicolauksesta. Tonttuja ja haltijoita lähellä oli myös kaikenlaista metsän väkeä; metsillä, järvillä ja joilla, jopa isoilla kivillä ja kaikilla luonnonpaikoilla oli omat haltijansa. Niistä tunnetuimpia olivat louhikkois- ten kallioiden luolissa asustelevat maahiset, men- ILMOITUSHINNAT 1.1.2015 alkaen Etusivu...................... 0,95 e/pmm Tekstissä ................... 0,85 e/pmm Tekstin jälkeen ....... 0,85 e/pmm Värilisä 1-väri 20 euroa/nto, 4-väri 50 euroa/nto Arvonlisävero 24 % lisätään ylläoleviin hintoihin. Jakeluhäiriöt Varhaiskanto p. 0800 392262. Perusjakelu p. 02 7674256 7 ninkäiset ja peikot, joilla yleensä oli suoraan luon- nosta lainattuja nimiä, sorea keiju saattoi olla Neilikka tai Kissankäpälä, moni maahinen taas tunne- taan Orjantappurana, Väinönputkena tai Visapahkana. Metsämaan Kaukajoenkulman takana Lellunkalliollakin asusteli ennenmuinoin vallan kummaa väkeä, jotka metsästelivät ja kastelivat sekä keräilivät marjoja ja sieniä hengenpitimikseen. Kerran oli sattunut, että muuan Kaukajoenkulman vanhapiika oli eksynyt Lellunallion maastoon, mutta nuoret peikkopojat kalastusretkellä ollessan onneksi olivat löytäneet hänet ja vieneet kotiinsa, missä väsynyttä naista oli virvoiteltu, syötetty ja juotettu ja pidetty vielä yön yli lepäämässäkin sammal- vuotella, kunnes seuraavana aamuna peikkolapset saattelivat hänet jonkun kallion laelle, mistä jo näkyi kotoinen Kaukajoenkulma ja mistä nainen osasi omin neuvoin palata takaisin ihmisten ilmoil- le. Mutta nainenpa ryhtyikin kylällä levittelemään ilkeää juorua, mitenkä hänelle oli peikkojen mailla tarjottu viinaryyppy todennäköisesti kirkosta varastetusta hopeapikarista. Peikot olivat kuitenkin hankkineet pikarin ja vähän muutakin yleellisyystavaraa Turkuun tekemällään menestyksek- käällä turkisten myyntimatkallaan, joten vanhapiian puheista oli syytä suuttua. Ja niin peikot noi- tuivatkin naisen koko loppuiäkseen rauhattomana pitkin metsiä samoilemaan ja ottivat häneltä pois itsenäisen puhekyvynkin niin, että hän sen jälkeen kykeni enää vain kaikuna toistelemaan ihmisten metsään huutelemia sanoja. Heikki Keskumäki VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. TILAUSHINNAT 2015: Kestotilaus......................... 37 euroa 12?10kk.............................. 39 euroa 9?7kk...................................33 euroa 6?4kk...................................25 euroa 3?1kk................................... 20 euroa Ulkomaille kaksinkertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv.
Torstaina joulukuun 31. päivänä ? N:o 53 ? 2015 KIINA-HANKKEEN INFOTILAISUUS Joutsenten reitti ry:n rahoituksella toteutetaan kartoitusta Sastamalan, Punkalaitumen, Huittisten ja Hämeenkyrön alueen yritysten kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista vienti- ja/tai tuontitoimintaan sekä muihin yhteistyömahdollisuuksiin Koillis-Kiinan alueella. Hanke järjestää yrityksille infotilaisuuden to 7.1.2016 klo 18.00 Punkalaitumen kunnantalolla ALE ALKOI! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2016! ARVOISA ASIAKKAAMME 4.1.2016 alkaen kassapalvelut ovat suljettuina klo 12.00-12.30 välisen ajan. Muina aikoina palvelemme aukioloaikojen mukaan. Avoinna ma-pe 9.30-16.30 la 9.30-13.00 POIKKEUS MAANANTAI 4.1.2016 AVAAMME VASTA KLO 11.30 Tervetuloa! www.kokoperheenvaatekauppa.fi HENKILÖAUTOJEN VAHAUKSET JA SISÄPESUT 0500 731 833 /TERO VÄLIMAA Tule keilaamaan vuodenvaihteessa! 31.12. AVOINNA 10-01:00 HOHTOKEILAUS 18-01:00 01.01. AVOINNA 14-24:00 HOHTOKEILAUS 19-24:00 05.01. AVOINNA 10-24:00 HOHTOKEILAUS 21-24:00 06.01. AVOINNA 12-20:00 HUOM! Olethan huomannut, että tänään vanhenee erä maksuseteleitä. Tule hallille juhlimaan uutta- vuotta ja käyttämään ne! www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi 02 56 4545 KEILAUS - PÖYTÄTENNIS - KABINETTI - MINIGOLF - BILJARDI - SNOOKER - KAISA - PYRAMIDI - DARTS - FUSBOLL - A-OIKEUDET - Määräaikaiskatsastus alk. 39? Kutsu maanmittaustoimitukseen Punkalaitumen kunnassa Maanantaina 11.1.2016 klo 14.00 aloitetaan Punkalaitumen kunnantalon valtuustosalissa (os. Vesilahdentie 5) kiinteistönmääritystoimitus nro 2013-451658. Toimituksessa laaditaan ja vahvistetaan osakasluettelo Pajatorinimiselle yhteiselle maa-alueelle 619-418-878-1 sekä suoritetaan tarvittaessa muutkin aluetta koskevat kiinteistönmääritykset. Alue sijaitsee Liitsolassa, Sammaljoentien ja Teiniementien risteyksessä ja on kooltaan n. 0,7 ha. Kokoukseen kutsun yhteisen alueen osakkaat sekä kaikki, jotka katsovat etunsa valvomisen sitä vaativan. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista. Toimitusinsinööri Juho Nikander, Maanmittauslaitos, Kappelikuja 3, 32700 Huittinen, 040 8017 438, juho.nikander@ maanmittauslaitos.fi Kirjaston aukioloajat 4.1.2016 alkaen: ma ti ke to pe la 13 - 19 13 - 19 13 - 19 9 - 17 13 - 19 11 - 15 arkipyhien aattona 9 - 15 Novellikoukku jatkuu parillisten viikkojen keskiviikkoina, vuorotellen päivällä ja illalla, 13.1. klo 18 ja 27.1. klo 14. Tervetuloa! Leikkaa talteen! saa näillä: 8 (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Osallistu neulomalla tai piirtämällä! Huoltokuja 1, Urjala ? Puh. (03) 5460 966 HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. ?Luannikas punkalaitumelainen virittäytyy tietyllä huumorilla jokapäiväiseen elämäänsä. Se myös kärsii huumoria ja odottaa sen tajua naapuriltaankin. Näissä merkeissä tarttukaamme tähän kirjaan.? Lapaset, tumput, vanttuut, tikkurit, rasat... neulo tai piirrä Punkalaitumelle omat lapaset. omaperäiset, värikkäät, hauskat, iloiset, perinteiset, uudenlaiset, upeat, kivat KUDOTUT LAPASET toimitetaan tekijä- ja yhteystiedoin varustettuna kirjastoon tammikuun aikana. Lapset voivat osallistua kilpailuun piirustuksella. LAPASPIIRUSTUKSET toimitetaan tekijä- ja yhteystiedoin kirjastoon tammikuun aikana. Kirjoita tietosi piirustuksen takapuolelle. Näyttely ja äänestys sekä valinta on helmikuussa. Kilpailun järjestelyt hoitaa Punkalaitumen kunnan kulttuuritoimi ja Punkalaitumen Maatalousnaiset. Lisätiedot Hanna Uusi-Kuitti, p. 040-573 4618. www.ysiauto.fi/katsastus Uusi painos! SUUNNITTELUKILPAILU PUNKALAIDUN-LAPASET 35,- Myytävänä Punkalaitumen Sanomien toimituksessa Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Punkalaitumen MK/UA:n VIRKISTYSMATKA jäsenille ja talkoolaisille (varausmaksulla) LAIVARISTEILY Turku-Tukholma (Viking Grace) la 12.3.-su 13.3.2016. Matkaan sisältyy kuljetus, hytti, aamiainen ja buffet-ruoka. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 16.1.2016 mennessä p. 040-750 4680. Varausmaksu 40 ? tilille FI70 5365 0140 0023 28. Vuoden 2016 ensimmäinen lehti ilmestyy pe 8.1. 2016 Aineistot viimeistään ti 5.1.2016 klo 13.00 mennessä. Toimitus on suljettu uudenvuodenaattona 31.12.2015 ja loppiaisena 6.1.2016. ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi toimitus@punkalaitumensanomat.fi 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi