Uutisja ilmoituslehti Torstaina maaliskuun 31. päivänä N:o 13 2022 113. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Metsästysseura Haukan makkaravalkeet syttyivät jälleen perjantaina 18.3. Kauniista kevättalven illasta ja metsästäjien tarjoamisista kävi nauttimassa yhteensä liki 250 ihmistä. Makkaravalkeilla on Haukalla pitkät perinteet. – Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin 1980–90 -lukujen taitteessa ja siitä lähtien makkaravalkeet ovat olleet osa seuran hyvin toimivaa suhdetoimintaa, kertoo Metsästysseura Haukan puheenjohtaja Kalervo Loponen. Valkeilla tavataan maanomistajia, kyläläisiä ja loma-asukkaita vapaamuotoisessa tilaisuudessa. – Keskustelun aiheet nuotion ympärillä vaihtelevat riistaeläimistä suurpetoihin ja ajankohtaisiin maailman tapahtumiin. Tällä kertaa mukana oli myös SPR:n lipaskeräys Ukrainan tukemiseksi ja keräykseen seurakin osallistuu panoksellaan, Loponen kertoo. Makkaravalkeet sytytettiin Haukan alueella syksyllä valmistuneella Hiirensilla katoksella sekä Tuiskun ja Mustankorven katoksilla. Loponen laskee, että Hiirensillalla poikkesi illan aikana 140 kävijää, Tuiskulla 40 ja Mustakorvessa 60. – Hyvin oli taas väki lähtenyt liikkeelle tähän kaivattuun tapahtumaan. Metsästäjät tarjoilivat katoksilla kahta eri sorttia Metsärannan makkaraa, munkkeja, mehua, pannukahvia ja vaahtokarkkeja. Jokaisella laavulla arvottiin Metsärannan tuotepaketteja ja konvehtirasioita. Onnettaren suosikkeja olivat Tuiskulla Vihtori Härmä, Antti Vanha-Juhe, Päivi Suolaniemi, Jouni Mäkelä ja Tuula Perälä. Mustakorvessa arpaonni suosi Martti Törmää, Hilkka Välläriä, Soili Kulmalaa, Olavi Kyttää ja Marjatta Tourua. Hiirensillalla puolestaan voittivat Tarja Uusitalo, Marja Juhe, Tuula Siltanen, Hilkka Välläri ja Aapo Kankaanpää. Makkaravalkeilla kevättalven illassa Juha Aro Timo Mäki-Laurila paistoi makkaroita viime syksynä käyttöön otetulla Hiirensillan laavulla. Kuva: Kalervo Loponen. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 4. 6.4. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) UUNITUOREET 4 35 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) 3 65 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 Palvelusta TO LA 99 kg 1 99 rs KLO 12 ALKAEN 13 95 kg 1 99 rs 6 95 kg 4 99 rs TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 31.3. 3.4. PE PYYMÄEN KONSULENTTI GRILLISTÄ 2 19 ps MAISTUVAAN KEVÄÄSEEN! PLUSSAKORTILLA UUTUUS! 9 99 nippu 5 00 2 pkt 1 00 kpl 5 95 kg SÄÄVARAUS 1 25 ps K-Menu erikoisvehnäjauho 2 kg (0,63/kg) 4 00 2 kpl 1 99 rs 7 95 kg SUOMI Porsaan jauheliha 7 95 kg Pourun hapanjuureen leivottu spelttileipä alkaen klo 12 89 ps PLUSSAKORTILLA Pirkka vihreä rypäle 500 g (3,98/kg) SUOMI 6 49 pkt 5 99 kpl SUOMI Savustettu kirjolohipala 9 95 kg PLUSSAKORTILLA 24 95 kg ERÄ Pirkka jääsalaatti 100 g (8,90/kg) SUOMI Leivon arinasämpylä 4 kpl/280 g (7,82/kg) 5 99 prk PLUSSAKORTILLA 4 99 12-pack Olvi Vichy tai Kevytolo kivennäisvesi 0,33 l 12-p (0,95/l) sis pant 1,20 Pirkka Tulppaani 25 kpl SUOMI Porsaan lehtipihvi marinoitu Snellman possun ulkofilee n. 1,3 kg SUOMI ERÄ ERÄ Atria parempi naudan jauheliha 10 % 700 g (9,27/kg) Kariniemen kananpojan paistisuikale 800 g hunaja (6,24/kg) Kokonainen grillattu broileri Tapolan mustamakkara SUOMI Porsaan kylkiviipale 8 95 kg 23 95 kg ERÄ Ketrina valmistaa sushia KALATORILTA 24 95 kg NORJA Lohimedaljonki tuore, ruodoton 24 95 kg 14 95 kg Haukifilee tuore SUOMI ERÄ KANADA Sarpi berliininmunkki 2 kpl/180 g (11,06/kg) ERÄ 1 99 rs Saarioinen keitot 300 g ja maksa-, makaronija perunasoselaatikot 350-400 g (4,17-5,56/kg) raj. 2 erää/talous 5 00 3 rs 5 00 2 kpl Dr. Oetker Ristorantepakastepizzat 216-390 g (6,41-11,57/kg) ei gluteeniton PLUSSAKORTILLA 2 50 3 ps Pirkka peruna-sipulisekoitus 500 g (1,67/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA 2 20 4 kpl Arla Kalinkakerrosjogurtit 150 g (3,67/kg) vähälaktoosinent SUOMI Pourun hapanjuureen leivottu spelttileipä 6 95 kpl Pourun lähihunaja 300 g (19,97/kg ERÄ Savustettu siikafilee SUOMI NYT KANNATTAA VARATA PLUSSAKORTILLA Savuhovi kokolihaleikkeleet 180 g (13,89/kg) Valio Oivariinit 350-400 g ja juokseva 400 ml (5,00-5,71/kg raj. 1 erä/talous SUOMI ERÄ Arctic Milk leipäjuusto 110 g laktoositon (9,09/kg) 1 00 kpl Valio Oltermanni-palajuustot 250 g (4,00/kg) raj. 4/talous SUOMI ETELÄ-AFRIKKA ITALIA Pirkka Golden-omena Pirkka herkkusieni 200 g (9,95/kg) Lohifilee ruodoton, tuore, d-leikattu NORJA TO-PE SUOMI ERÄ SUOMI Naudan maksa palana tai jauhettuna SUOMI SUOMI PLUSSAKORTILLA ESPANJA Kirsikkaminiluumutomaattimix 300 g (6,63/kg)
Torstaina maaliskuun 31. päivänä – N:o 13 – 2022 2 31.3. Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. Jes. 7:14. 1.4. Ovathan he Israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen. --Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen! Room. 9:4 – 5. 2.4. Maria sanoi: ”Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.” Luuk. 1:52 – 53. 3.4. Herra, pelastaa minut viholliseni käsistä! Ps. 143:9. 4.4. Sinun luonasi olen turvassa. Ps. 143:9. 5.4. Herran enkeli huusi taivaasta: ”Abraham, Abraham”! Abraham vastasi: ”Tässä olen.” Herran enkeli sanoi: ”Älä koske poikaan äläkä tee hänelle mitään. Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät ja rakastat Jumalaa, kun et kieltäytynyt uhraamasta edes ainoaa poikaasi.” 1. Moos. 20:11 – 12. 6.4. Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän lomakuntaan. Hepr. 9:11. – Tavanmukaiset lukukinkerit loppuivat seurakunnassamme tällä viikolla. Muutoksena edellisiin kinkerilukuihin on täällä nyt ensikerran noudatettu sellaista tapaa, että aikuisten henkilöiden lukutaitoa ei enää ole kuulusteltu, joka tapa jo sietikin siirtää menneitten muistojen joukkoon. Sensijaan on otettu nyt käyttöön virsi-läksyt, jonka tarkoituksena on parantaa kirkkoveisuuta ja muutenkin kehittää laulun harrastusta seurakunnassa. – Hiihtokilpailun toimeenpanivat Parrinkylän pikkupojat keskuudessaan. Kilpailijat jaettiin 3 sarjaan ja jakaantuivat palkinnot seuraavasti: I sarjassa 2 km. murtomaamatkalla 1 palk. Väinö Saarinen, 2 palk. Erkki Tähtinen, 3 palk. Aleksi Kivelä; II sarjassa 1 palk. Ilmari Suominen, 2 palk. Taavi Härmälä, 3 palk. Atte Säteri. III:ssa sarjassa, jossa kilpailivat alle 10-vuotiaat, 1 palk. Urpo Tähtinen, 2 palk. Veikko Koivunen, 3 palk. Antti Tähtinen. Tänä talvena ovat pojat olleet harvinaisen innokkaita urheilun harrastajia ja ovat tässä olleet apuna myöskin vanhemmat ihmiset avustaen heitä rahalahjoilla, josta pojat ovat sangen kiitollisia. Ensi sunnuntaista alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva ns. syvä paastonaika. Siksi tätä päivää on sanottu kärsimyksen sunnuntaiksi. Jeesuksen ajan ihmiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä, mutta siitä kivestä, ”jonka rakentajat hylkäsivät”, oli tuleva kivi, jolle Jumalan seurakunta rakentuu. Jeesus on uuden liiton välittäjä, joka kuoli kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Onko kirkon viettämällä paaston ajalla jotain tekemistä ilon kanssa? äkkiseltään voisi kuvitella, ettei paasto voi mitenkään ainakaan lisätä iloa. Vaikka paastoaminen voi olla kärsimistä, silti paastonajalla ja ilolla on selvä yhteys. Vietämme paastoa samastuaksemme Jeesukseen, joka paastosi 40 päivää. Paaston avulla me jättäydymme Jumalan käsiin ja ilmaisemme halumme olla riippuvaisia vain Jumalasta. Paastonaika on matka, joka vie meidät kohti ristin pitkäperjantaita ja pääsiäisen ylösnousemusta. Jeesus sanoi häntä riivanneelle paholaiselle: ”On kirjoitettu, ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta”. Mekin voimme harjoittaa paastoa sanomalla Jumalalle: Herra, tahdon täyttyä sinun sanoistasi. Paaston toinen tarkoitus on valmistautuminen pääsiäiseen, siksi paastoon liittyy myös ilo. Pääsiäinen on meidän pelastuksen perusta. Pääsiäisen ilon me saamme lahjana. Jeesus kutsuu meitä osallistumaan hänen osoittamaansa tiehen. Jeesus nousi kuolleista ristinkuoleman kautta. Hän teki sen meidän hyväksemme. Meidän ei tarvitse kuolla ristillä, me saamme olla osallisina tällä tiellä jokainen omalla tavallamme. Petri Paasikallio Seurakuntapastori Punkalaitumen seurakunta SANA SINULLE Kohti pääsiäistä! Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 29. pnä maaliskuuta 1912 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 SAARIMAA OY HAUTAUSPALVELU Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 – Rautatiekomitea t.k. 26 p:nä pitämässään kokouksessa walitsi puheenjohtajakseen ja sihteerikseen pastori J. Heinisen ja rahastonhoitajakseen nimismies Paawo Wahlroosin. Liikennetilastoa kunnan eri osista keräämään päätti komitea pyytää seuraawia henkilöitä: J.N. Suwanto Wanttilasta, T: Hiltunen Torrilasta ja Kaunastosta, O. Kämppä Teikalasta ja Kokkolasta, J. Uusikuitti Hawiokoskelta, Ilmari Penttilä Kostilasta, E.A. Niinistö Pappilasta, M.A. Lähti Mäenpäästä, Roukanmaasta ja Kestilän kulmalta, J. Penttilä Sarkkilasta, N. Rasi Talalasta, K. Katila Koskioisilta, W. Seppälä Oriniemestä, O. Solla Liitsolasta, J. Oiwa Kanteenmaasta ja Kouwolasta ja W. Niemi Jalasjoelta. Näille henkilöille lähetetään kaawakkeet tietojen kokoamista warten. – Iltaman pani toimeen Länsipään Työwäenyhdistys wiime sunnuntaina Isolla parrilla waihtelewalla ohjelmalla, joka suoritettiin kohtalaisesti. Ikäwä wain, että muutamat juopuneet tekiwät wakawaa häitiötä iltamatilaisuudessa. Kunniamerkkien luovutustilaisuus Opetusministeriön kansliapäällikkö Heikki Hosia ojensi 25.3 järjestetyssä tilaisuudessa viime itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit emäntä Martta AlaMikolalle ja ent. hauturi, täkäläisen museon intendentti Yrjö Koivistolle. Kansliapäällikkö Hosia mainitsi varsin suuriarvoiseksi sen työn, jota mainitut henkilöt ovat vuosien kuluessa pitäjämme kotiseututyön hyväksi suorittaneet. Kotiseudun hyväksi suoritettu työ on erittäin arvokasta ja tähän viitaten hän ojensi Suomen Valkoiset Ruusut ritarimerkin Martta Ala-Mikolalle ja Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin Yrjö Koivistolle. Merkinsaajien puolesta puhui tilaisuudessa Martta Ala-Mikola. Punkalaitumen museoja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Martti Rautiomaa kohdisti sanansa lähinnä merkinsaajille esittäen samalla kiitoksensa ja syntymäpitäjänsä tervehdyksen kansliapäällikkö Hosialle. Jumalanpalvelukset Su 3.4. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Bäckman. Messussa mukana Naiskuoro Pihlajanmarjat. Su 10.4. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa. Liturgi ja saarna piispa Matti Repo, kanttori Helena Bäckman. Kirkkokuoro osallistuu messuun. Viikkotoiminta Pe 1.4. klo 14 Virrenveisaajat srk-talolla. Bäckman. Ma 4.4. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Pyykkö. Ti 5.4. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Isoset, Tasanen. Ke 6.4. klo 13.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Bäckman. Pe 8.4. klo 9 Aamurukous kirkossa, piispa Matti Repo. Klo 15 Virrenveisaajat srk-talolla. Huom. aika! Piispa Matti Repo, Bäckman. Ti 12.4. klo 17–18 Puuhis Pappilassa. Tänään käymme kirkossa, lähtö Pappilasta. Isoset, Tasanen. Ke 13.4. klo 13.30 Kirkkokuoron harjoitus srk-talolla. Bäckman. Rippikoulu Ke 13.4. klo 16 Leiririparilaisten konfirmaatioharjoitukset kirkossa. Paasikallio, Bäckman, Tasanen. Piispantarkastus Tarkempi ohjelma piispantarkastuksesta ja seurakuntalaisille avoimista tilaisuuksista löytyy erillisestä ilmoituksesta Punkalaitumen Sanomista sekä nettisivuiltamme. Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 31. pnä maaliskuuta 1922 Puo len vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat maaliskuun 30. pnä 1972. Kansliapäällikkö Heikki Hosia luovutti Tasavallan Presidentin myöntämät ansiomerkit kotiseututyössä kunnostautuneille emäntä Martta Ala-Mikolalle ja intendentti Yrjö Koivistolle. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vierailee Punkalaitumella ja suorittaa piispantarkastuksen loppuvisitaation Punkalaitumen seurakunnassa 8. – 10.4. Perjantaina 8.4. piispa tutustuu Punkalaitumeen vierailemalla SHT-Tukulla, Keskuskoululla sekä kunnantalolla. Yleisölle avoimet tilaisuudet järjestetään klo 9 aamurukoushetkessä Punkalaitumen kirkossa sekä klo 15 seurakuntatalossa. Lauantaina 9.4. piispa tutustuu seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden työskentelyyn. Sunnuntaina 10.4. järjestetään klo 10 alkaen yhteinen juhla, joka alkaa messulla kirkossa. Kirkossa saarnaa ja liturgina toimii piispa Matti Repo. Puheenvuoron messun jälkeen kirkossa käyttävät piispan lisäksi lääninrovasti Seppo Jarva sekä pappisasessori Juha Itkonen. Piispantarkastus 8.–10.4. Toimitus Piispa Matti Repo aloitti piispantarkastuksen Punkalaitumen seurakunnassa lokakuun lopulla. Tarkastus päättyy ensi viikon sunnuntaina kirkossa järjestettävään messuun ja juhlaan.
Torstaina maaliskuun 31. päivänä 2022 – N:o 13 – 3 Seveleistä ja klopoista – Ensin oli korona ja nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Nykyisiä kansanedustajia ei käy kateeksi, sillä hyviä päätöksiä, jotka olisivat kaikkien mieleen, on tällä hetkellä vaikea tehdä, sanoo kaksi kautta kansanedustajana toiminut Martti Mölsä. Hän täyttää 70 vuotta ensi lauantaina 2.4. Mölsä toimi Perussuomalaisten ja myöhemmin Sinisten kansanedustajana vuosina 2011–2019. Eduskunnassa hän kuului ympäristövaliokuntaan ja talousvaliokuntaan, jonka puheenjohtajana toimi vuosina 2018–2019. Jälkimmäinen edustajakausi sai dramaattisen käänteen, kun Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi ja osa edustajista muodosti uuden ryhmän Sininen tulevaisuus. – Eduskuntaryhmän jakautuminen kahtia oli vuonna 2017 perusteltua, koska puoluekokouksen jälkeen osa kansanedustajista olisi joka tapauksessa lähtenyt muihin puolueisiin ja puolue olisi hajonnut sitäkin kautta. Ilman sitä edessä olisivat olleet uudet vaalit. Vaihtoehtona oli oppositioon jääminen ja on vaikea sanoa, miten siinä olisi käynyt. Minulle ei tapahtumasta jäänyt traumoja. Enemmän olen tyytyväinen siitä, miten sain kansanedustajana edesautettua Punkalaitumen asioita, Mölsä sanoo. Eduskuntatyöstä Martti Mölsä ilmoitti luopuvansa jo hyvissä ajoin ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Samoin hän ilmoitti luopuvansa kuntapolitiikassa, jossa ehti olla mukana 40 vuotta. – En kaipaa takaisin politiikkaan, mutta asioita seuraan silti tarkasti. Se tosin on myönnettävä, että mikäli Perussuomalaiset eivät olisi jakautuneet vuonna 2017, olisi poliittinen urani saattanut jatkua esimerkiksi maakuntatasolla. Mölsä on vuosikymmenien ajan nostanut esiin kotimaisen bioenergian merkitystä ja hän on ollut edesauttamassa siirtymistä sen käyttöön kotikunnassaan. Energia-asioita hän pohtii edelleen. Ne ovat erityisen ajankohtaisia Ukrainan sodan vuoksi Suomen ja koko Euroopan rimpuillessa eroon energiariippuvuudestaan Venäjästä. – Sähkön osalta ei ole ongelmaa. Viime vuonna sähköä tuotiin Venäjältä vain noin 10 % ja vastaavasti saman verran sitä vietiin Viroon. Venäläistä maakaasua voi korvata LNG-kaasulla. Tuulivoimaan siirtyminen on hyvässä vauhdissa, mutta aurinkoenergian puolella on vielä tekemistä. Kotimaista haketta pystyttäisiin tuottamaan omista metsistä enemmän, kuin nyt ja sillä korvaamaan Venäjän tuontia. Rosatomin mahdollisuudet Hanhikiven ydinvoimalan rakentamiseen ovat menneet, mutta joku muu voi ottaa sen valmistumisen tehtäväkseen, Mölsä luettelee. Hän ei nykytilanteessa ymmärrä erityisesti Vihreiden toimintaa. – Vaaditaan ilmastohätätilan julistamista, mutta kyllä tämä on nyt vähän toisenlainen hätätila ja aivan jossain muualla. Viherhuumassa on tultu entistä enemmän riippuvaiseksi venäläisestä energiasta ja nyt karu totuus lyö vasten kasvoja. 70-luvun öljykriisin aikaan puhuttiin, ettei rahoja haluta lähettää öljysheikeille, nyt niitä ei haluta lähettää Venäjälle. Ukrainan sota on Martti Mölsän mukaan osoittanut sen, että Venäjää ei ole toisen maailmansodan jälkeen sidottu mukaan eurooppalaisiin kansantalouksiin, mitä liittoa ilmentää EU. – Turvallisuuden kannalta Nato-ratkaisu on tehtävä Suomessa nopeasti. Nyt on se hetki, koska 90-luvulla asiaa ei hoidettu. Oli valitettavaa, että silloinen presidentti esti liittymisen. Se on maamme historiassa häpeätahra, Mölsä jyrähtää. Yrittäjänä Mölsällä tulee täyteen 40-vuotinen ura ensi vuonna. Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtajana hän toimi pitkään ja kuntapoliitikkona piti esillä yrittäjyysja elinvoima-asioita. – Kun katselee taaksepäin Nykyisiä kansanedustajia ei käy kateeksi Juha Aro elinkeinopolitiikan näkökulmasta, samat asiat ovat olleet esillä pitkään. Esimerkiksi Kanteenmaan kehittämisestä puhuttiin jo liki 30 vuotta sitten, mutta onko mitään tapahtunut? Eteneekö mikään? Pyörittelemme asioita, mutta usein kaikki jää puheen asteelle, eikä mitään konkreettista synny. Uusia strategioita tehdään, mutta ellei niitä toteuteta, ei niistä ole mitään hyötyä. Vaikka Martti Mölsä on eläkkeellä, hänen rakennuspalveluja tarjoava yrityksensä toimii edelleen. – Kyllä eläkkeellä ehtii tehdä töitä ja harrastaa. Molempiin on aikaa. Maalausharrastusta olen jälleen käynnistellyt ja nyt työn alla on öljyväritaulu, jossa kuvataan maisemaa entisen Sakkolan kunnan alueelta Lapinlahden kylästä yli Suvannon kohti Haparaisten kylää. Mölsän tauluihin voi huhtikuun ajan tutustua kirjastolla, jossa on esillä näyttely ”Rauhan puolesta”. Martti Mölsälle on eläkepäivillä jäänyt aikaa myös maalaukselle, vaikka työ yrittäjänä jatkuukin edelleen. Tekeillä on öljyvärimaalaus, joka kuvaa maisemaa Sakkolassa. Kävimme haastattelemassa Punkalaitumen yhteiskoululaisia ja lukiolaisia käynnissä olevasta Ukrainan kriisistä. 1. Huolestuttaako Ukrainan tilanne sinua? 2. Pelottaako sinua, että Ukrainan sota vaikuttaa Suomeen negatiivisesti? 3. Oletko seurannut paljon Ukrainan sotaan liittyviä uutisia? 4. Onko Ukrainan tilanne vaikuttanut sinun arkielämääsi? Sampsa Ojanen, 7B 1. Kyllä huolestuttaa. Etenkin lapsien puolesta, jotka ovat sodan keskellä. 2. Ei huolestuta, että sota vaikuttaisi Suomeen negatiivisesti. 3. Olen seurannut uutisia hieman. 4. Ei ole vaikuttanut millään tavalla minun arkielämääni. Miro Nieminen, 7B 1. Ei oikeastaan. Ukraina on pärjännyt hyvin Venäjää vastaan. Siihen verrattuna, miten iso maiden kokoero on. 2. Ei oikein. 3. Olen seurannut uutisia vähänväliä. 4. Ei ole vaikuttanut minun arkielämään juuri mitenkään. Valtteri Lampinen 9B 1. Huolestuttaa hiukan. 2. Kyllä. 3. Olen seurannut uutisia jonkin verran, mutta opettajat kertovat myös asiasta paljon koulussa. 4. Bensan osto käy kalliiksi. Nanna Peltonen lukion, 2. vuosikurssi 1. Huolestuttaa. Ei ole kiva, että Ukrainan kansalaiset joutuvat lähtemään omasta kotimaastaan vasten tahtoaan. Kenenkään ei pitäisi kokea sellaista. 2. No, jos Suomi tekee huonon päätöksen ja Venäjä hyökkäisi. Näin Venäjä on antanut olettaa aiempien uhkausten perusteella. 3. Hiukkasen. 4. Asia stressaa. Siiri Suonpää, lukion 1. vuosikurssi 1. Huolestuttaa. Itse en haluaisi joutua semmoiseen tilanteeseen. 2. Aika vähän. Se voi kuitenkin vaikuttaa, koska Venäjä on naapurimaamme. Ei kannata kuitenkaan huolestua liikaa. 3. Olen seurannut televisiosta tiedotustilaisuuksia. Somessakin tulee koko ajan uutisia vastaan. Niiltä ei helposti vältytä. 4. Bensan hinta tulee kalliiksi. Teksti: Otava Lehtelä ja Laura Turunen, TET-harjoittelijat Yhteiskoulun ja lukion kysely Ukrainan kriisistä ”Seveliä meni, mutta kloppookin tuli”, kuvaili entinen punkalaitumelainen mies kaupunkireissuaan. Hän tahtoi sanoa, että rahaa meni, mutta jotain sentään tulikin. Sanonta sopii myös kunnan viime vuoden tilinpäätökseen. Jos kohta menoja oli, oli myös tuloja. Tilinpäätös jäi vajaan satatuhatta euroa tappiolle, mutta ilahduttavaa siinä oli, että tulopuoli toteutui liki miljoonan arvioitua suurempana. Taseessakin riittää puskuria hyvin. Punkalaitumella on totuttu elämään suu säkkiä myöden ja turhia tuhlailematta. Tästä linjasta emme voi luopua tulevinakaan vuosina, vaikka ensi vuoden alusta sotepe-menot siirtyvätkin hyvinvointialueelle. Väestökehitys ei lupaa veronmaksajien määrän lisääntymistä ja vuosikatteenkin pitäisi jatkossa riittää viime vuosien suurten investointien poistoihin. Samalla uusia investointeja on koko ajan tiedossa. Tilinpäätöspumaskaa selatessa ei kuntaa voi syyttää holtittomuudesta. Lainoja on pystytty maksamaan pois ja lainakanta on maan keskiarvolla mitattuna varsin maltillinen. Se kertoo tarkasta taloudenpidosta.
Torstaina maaliskuun 31. päivänä – N:o 13 – 2022 4 Punkalaitumen kunnan viime vuoden tilinpäätös on sekä hyvä että huono. Hyvää on se, että tilinpäätös on noin miljoona euroa viime vuodelle laadittua talousarviota parempi. Huonoa puolestaan se, että viivan alle jäi 97 338 euroa tappiollinen lukema. – Voi sanoa, että tämä on plussatulos, vaikka tappiota tulikin, koska pystyimme kirimään miljoonan talousarvioon verrattuna, sanoo kunnanjohtaja Tuija Ojala. Oletettua parempaan tulokseen hän löytää kolme syytä tulopuolelta. – Toimintatuotot olivat 260 000 euroa arvioitua paremmat, veroja maksettiin 500 000 euroa enemmän ja valtionosuudet kasvoivat ennakoidusta 220 000 euroa. Vuosikate oli 987 939 euroa positiivinen ja se riitti kattamaan 88 % poistoista. Talousarviossa menot pysyivät Ojalan mukaan ojennuksessa, vaikka painopisteet menojen sisällä muuttuivat. – Koronan vuoksi hyvinvointipuolella jäi rahaa käyttämättä, mutta nämä menot siirtyivät sote-puolelle. – Kuluvana vuonna erityisesti terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulevat kasvattamaan menoja, koska koronan vuoksi syntyneitä jonoja aletaan purkaa, Ojala sanoo. Häntä naurattaa se, että kunnan tilinpäätöksessä investointipuoli nousee plussalle. – Se on herättänyt hämmästystä kollegoissa. Asian selvittää kuitenkin se, että erityisesti vesihuollon investointeja ei päästy toteuttamaan ja taseesta poistettiin myytyä omaisuutta. Investointeja kunnassa tehtiin viime vuonna ”vain” 264 000 eurolla. – Viime vuosina tehtyjen kouluja päiväkoti-investointien jälkeen viime vuonna vedettiin henkeä. Tänä vuonna kova investointitahti jatkuu vesihuollon puolella. Jo vuosia kunnan Vesihuoltolaitos on tehnyt tappiota ja sitä kirjattiin viime vuodeltakin 296 000. Tappio on pienempi kuin vuotta aiemmin ja Vesihuoltolaitoksen osalta tavoitteena on tulevaisuudessa päästä taloudelliseen tasapainoon. – Viime vuonnakin vettä tuettiin edelleen verovaroin, Tuija Ojala kuvailee. Viime vuoden lopussa kunnan lainakanta oli 7 265 000 euroa. Vuoden aikana lainoja maksettiin pois 850 000 euroa. Lainakanta asukasta kohti oli 2 672 euroa, kun koko maan keskiarvo on 3 448 euroa. Kunnan taseeseen puskuria jäi tappiosta huolimatta edelleen hieman yli neljä miljoonaa euroa. Ei pelkkiä lukuja Kunnanhallitus käsitteli tilinpäätöksen maanantaina ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.) muistuttaa, että numeroiden ja lukujen lisäksi tilinpäätös kertoo muutakin. – Nämä 109 sivua pitävät sisällään koko kunnan toiminnan ja sieltä löytyy isoja asioita, kuten uuden kuntastrategian laatimistyö, muutokset luottamushallinnossa sekä vaikkapa oppivelvollisuusiän nostaminen. Menokurin pysymisestä Lähdeniemi antaa kiitosta kunnan kaikille osastoille. – Siellä on tehty kautta linjan hyvää työtä. Esimerkiksi lukion talousarvion luvuissa ei ole kuin noin 500 euron ero toteutuneeseen tilinpäätökseen. Myös Tuija Ojala sanoo, että kunnassa on vuoden aikana tehty paljon työtä, joka ei välttämättä näy ulospäin. – Varautuminen on vienyt paljon aikaa. Olemme varautuneet koronaan ja myöhemmin Ukrainan kriisin seurauksiin. Lisäksi koko ajan on valmisteltu sotepe-palveluiden siirtymistä Pirkanmaan hyvinvointialueelle ensi vuoden alusta. Viime vuonna Punkalaitumen kunnan palkkalistoilla oli 97 työntekijää. – Olemme tehneet esimerkiksi tekniselle puolelle onnistuneita rekrytointeja ja kokonaisuudessaan työntekijät voivat melko hyvin. Siitä kertoo muun muassa korkea työssäpysyvyys. Tuleviin eläköitymisiin esimerkiksi koulupuolella olemme varautuneet aloittamalla uusien työntekijöiden rekrytoinnin hyvissä ajoin, kertoo Tuija Ojala. Miinusmerkkinen tilinpäätös on plussatulos Juha Aro Kunnanjohtaja Tuija Ojala ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi tarkastelevat viime vuoden tilinpäätöksen lukuja, joita he miinusmerkkisestä lopputuloksesta huolimatta pitävät myönteisinä monessa suhteessa. Punkalaitumella toteutettiin tammikuussa nuorisokysely, josta käy selville paikallisten nuorten harrastavan aktiivisesti erityisesti liikuntaa. Sen sijaan lukuintoa heistä ei tunnu löytyvän. Kymmenisen prosenttia vastaajista koki myös ajoittain yksinäisyyttä ja kiusaamista. Nuorisokyselyn kysymykset liittyivät nuorten vapaa-aikaan, liikuntaan sekä nuorille suunnattujen palveluiden käyttöön. Vastaajia oli yhteensä 147. – Kyselyn tulokset ovat yllättävänkin positiiviset, sillä useimmat nuoret ovat tyytyväisiä palveluihin ja vapaa-ajan viettoonsa. Kyselyn pohjalta on jo nyt päätetty lisätä nuorisotila Karusellin aukioloaikaa, kertoo nuoriso-ohjaaja Kukka Koski-Vähälä. Hän kiinnitti kyselyssä huomiota siihen, että punkalaitumelaisnuoret käyttävät todella vähän kirjaston palveluita ja lukevat vähän. Pääosa vastaajista kertoi, ettei käy kirjastossa ollenkaan tai erittäin harvoin. Kirjastolla onkin alkamassa AVI:n rahoittama Löytyykö lukutoukkia -hanke, jolla aktivoidaan nuoria lukemaan enemmän. – Lukuintoa ei tunnu olevan. Mieluummin ollaan puhelimella. Moni kokee, että koulutyöt vievät runsaasti aikaa, eikä lukemiselle jää enää tilaa. Nuorisovaltuusto vie sanomaa eteenpäin Punkalaitumen nuorisovaltuusto on käsitellyt kokouksessaan nuorisokyselyn tulokset ja käynyt esittelemässä niitä myös kunnanhallitukselle. – Hallitus oli tuloksista kiinnostunut ja halusi oikeasti kuulla niistä. Lisäksi toivottiin käytännön ehdotuksia, mitä voitaisiin tehdä nuorten vapaaajan laadun parantamiseksi, kertoo nuorisovaltuuston puheenjohtaja Niko Heikkinen. Hän ja nuvan varapuheenjohtaja Ilkka Levomäki kertovat olevansa huolissaan siitä, että niinkin moni nuori kertoi kokevansa yksinäisyyttä tai joutuneensa kiusatuksi. – Onhan se huolestuttavaa, että joka kymmenes kokee kiusaamista, ja että se tapahtuu koulussa. Kiusaaminen on juoruilua, haukkumista, nimittelyä ja ulkopuolelle sulkemista. Fyysistä kiusaamista ei niinkään tapahdu. – Tulemme viemään tietoa tästä asiasta myös kouluihin ja opettajille. Kouluissa kiusaamiseen pitäisi kuitenkin pystyä puuttumaan helpommin, kuin vapaa-ajalla, Heikkinen ja Levomäki sanovat. Kyselystä käy ilmi sekin, että monet nuoret harrastavat etenkin liikuntaa. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan tästä ole kiinnostuneita. – Yksi kyselyn nostoista on, että nuoret kaipaavat vapaa-ajalleen myös taiteen harrastusmahdollisuuksia ja toisenlaista itsensä ulostuomisen vaihtoehtoa liikunnalle, kuvailee Ilkka Levomäki. Nuorisovaltuusto on jo ehtinyt tarttua tähänkin toiveeseen ja suunnitteilla on jonkinlainen taidetapahtuma vielä kevään aikana. – Nuoret toivovat kertaluontoisia taidetapahtumia matalalla kynnyksellä. Moni ei ole valmis sitoutumaan esimerkiksi kansalaisopiston koko lukuvuoden jatkuville kursseille. Koronapandemian vaikutuksista nuorten hyvinvointiin on puhuttu paljon. Nuorisokyselyn mukaan poikkeusajat eivät juuri ole kuitenkaan vaikuttaneet nuorten vapaa-ajan viettoon. Asia, jota nuorisokyselyssä ei käsitelty, mutta joka muuten on noussut esiin, on nuorten päihteiden käyttö. – Nuorisovaltuusto on ollut huolissaan päihteiden käytön lisääntymisestä. Se näkyy ihan koulumaailmassakin tupakointina, nuuskan käyttönä ja päihteiden välityksenä. Siitä on tullut aiempaa näkyvämpää ja tuntuu, että asenteet päihteitä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, Levomäki kertoo. Joka kymmenes nuori kokee ajoittaista yksinäisyyttä ja kiusaamista Juha Aro Kukka Koski-Vähälä, Ilkka Levomäki ja Niko Heikkinen pohtivat nuorisokyselyn tuloksia nuorille kunnostetussa nuorisotila Karusellissä. Tilat toimivat aiemmin muun muassa nimismiehen kansliana.
Torstaina maaliskuun 31. päivänä 2022 – N:o 13 – 5 Keittiöpsykologialla ei mielen mykkyröitä ja sielun solmuja avata. Tätä mieltä on traumaterapeutti Päivi Niemi. – Keittiöpsykologit sanovat, että tunteita pitäisi käsitellä, mutta kukaan ei sano, miten. Punkalaitumella Vanttilassa miehensä Pekka Koivulan kanssa asuva Päivi Niemi kouluttautui jo parikymmentä vuotta sitten psykoterapeutiksi. Tällä hetkellä hänellä on oma vastaanotto sekä Tampereella että Helsingissä. Niemi on myös seksuaalineuvoja, työnohjaaja ja personal trainer. Toinen puoli työstä on kouluttamista erilaisista teemoista kuten itsetunnosta, tunnetaidoista tai rajoista. Hän on kirjoittanut erilaisista niihin liittyvistä aiheista seitsemän kirjaa, joista suosituimmaksi on noussut ”Hyvää mieltä & tunnetaitoja”, josta on meneillään jo kolmas painos. – Syy kirjojen kirjoittamiseen on ollut se, että ajattelen meillä ammattilaisilla olevan taskussa paljon keinoja erilaisista psyyken ongelmista selviämiseen. Haluan tarjota työkalupaketteja niitä tarvitseville, Niemi kuvailee. Traumaterapeuttina hän kokee olevansa myös tulkki ja toivon tuoja. – Tulkkaan vaikeaa tiedettä ja tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen. Esimerkiksi psykologisessa painonhallinnassa etsitään syitä syvemmältä sille, miksei ihminen onnistu tavoitteessaan, vaikka hyvin tietää, mitä hänen pitäisi tehdä. – Vaikka puhumme vaikeista asioista ja niitä pompsahtaa esiin, aina on muutoksen mahdollisuus. Pienillä valinnoilla voi muuttaa elämäänsä, sillä ihmisessä on runsaasti kapasiteettia, kunhan joku vain auttaa sen löytymisessä. Silloin ihminen ei jää jumiin vanhoihin malleihin, joita noudattamalla elämä vain kuluu ja kuluu ja kuluu. Toivoa on aina. Lupa olla ahdistunut tai masentunut Päivi Niemen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteiskunnassa on tullut luvalliseksi, että ihminen on ahdistunut tai masentunut. Aiemmin se oli häpeä, mutta ei enää. – Yleisimmät syyt tulla traumaterapeutin vastaanotolle ovat, että asiakkaalla on paha olo, hän on masentunut tai ahdistunut. Näihin tunteisiin haetaan apua, koska tajutaan, että jonkun on autettava. Usein oire on eri, kuin se, mitä terapiassa lähdetään käsittelemään ja ymmärtämään. Terapialla hoidettava trauma on käsitteenä laaja. – Se on tilanteena sellainen, joka on yli omien voimavarojen ja selviytymiskyvyn, ja ihmiset ovat erilaisia käsittelemään traumaa. Trauman aiheuttamia ärsykkeitä pitää kuitenkin oppia sietämään ja traumasta on päästävä yli. Usein siihen tarvitaan apua. Mitä vakavampi trauma, sen tärkeämpää on, että asiakassuhde terapeuttiin on pysyvä ja että asiakkaalle välittyy luottamuksellisuuden tunne. – Urani aikana en ole lakannut ihmettelemästä sitä, kuinka paljon ihmisille tapahtuu tunnepuolen rikkeitä. Erityisesti lapset ja nuoret ovat huonossa asemassa, sillä heillä ei ole välineitä käsitellä asioita. Heidän traumansa paljastuvat vasta paljon myöhemmin aikuisiällä. Unelmia kannattaa kuunnella Päivi Niemen mukaan ihminen, jolla on takanaan vaikeita kokemuksia, ei useinkaan elä itseään varten. – Tällainen ihminen elää suoritusten kautta, eikä pysähdy kuuntelemaan, mitä haluan elämältä tai millaisia unelmia minulla on. Vain omia kipujaan ja unelmiaan kuuntelemalla tajuaa, minkälaista elämää haluaa. – Harva meistä haaveilee useinkaan mahdottomia. Monet unelmat ovat hyvin pieniä ja realistisia. Kun ne tulevat ihmisen sisältä, ne pitäisi ilman muuta toteuttaa kysymättä, mitä muut ovat niistä mieltä. Siitä tulee elämänlaatu. Tätä oppia Päivi Niemi kertoo toteuttavansa myös omassa elämässään. – Itse olen pyrkinyt siihen, että elän niin kuin itse haluan. Muu on itsensä pettämistä. Moni ohittaa itsensä, omat tuntemuksensa ja tarpeensa, koska ei osaa pysähtyä kysymään, olenko elämässäni oikeassa paikassa. Jos kokee, että joku asia elämässä kaihertaa, sille pitää tehdä jotain, eikä vain odottaa. Traumaterapeutti Päivi Niemi on tulkki ja toivon tuoja Juha Aro Amerikanbulldoggi Maisa on toiminut traumaterapeutti Päivi Niemen apuna terapiakoirana asiakastapaamisissa. Vire-Lavista, kuntotestausta, liikuntarasteja ja tietysti kahvia oli tarjolla Punkalaitumen liikuntahallissa 15.3. Tervaskanto-startissa. – Startti onnistui odotuksia paremmin, sillä paikalla oli viitisenkymmentä ihmistä, iloitsee hyvinvointiohjaaja Ella Liimatainen. Liikuntahallilla järjestetty tapahtuma kuuluu kunnassa alkaneeseen Tervaskanto-hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada yli 65-vuotiaita palaamaan liikunnan pariin. – Koronan jälkeen ei ole vastaavia liikuntatapahtumia järjestetty, joten oli arvoitus kuinka moni kohderyhmään kuuluva lähtee liikkeelle pitkän tauon jälkeen. Oli hienoa nähdä tyytyväisiä ja innostuneita osallistujia, Ella Liimatainen sanoo. Starttitapahtuma liikuntahallissa järjestettiin yhteistyössä Vertaisvetureiden kanssa. Tapahtuma alkoi puolen tunnin alkulämmittelyllä, jossa osallistujat pääsivät Ella Liimataisen vetämänä kokeilemaan Vire-Lavista eli tanssillista tuolijumppaa. Puolen tunnin aikana liikuttiin valssin, tangon, humpan, jenkan ja rockin tahtiin. Kuntotestauksessa testattiin tasapainoa, kävelynopeutta, ylösnousua tuolista ja puristusvoimaa. Kuntotestaukset suorittivat Ella Liimatainen ja Mallu Saarinen. Vertaisvetureiden johdolla liikuntahallissa oli koko tapahtuma ajan mahdollisuus kiertää rataa, jossa oli erilaisia tasapainoa, koordinaatiota ja lihasvoimaa haastavia tehtäväpisteitä. Kuntotestaukseen osallistuneille oli luvassa myös bonus, sillä he saivat mukaansa ämpärillisen hiekoitussepeliä ja heijastinvaljaat, jotta voisivat jatkossakin liikkua turvallisesti. Ämpäri-, heijastinja sepelilahjoituksen olivat tehneet Vanttilan Muovi ja Hinauspalvelu Ojala. Tapahtuman päätteeksi Punkalaitumen kunta tarjosi osallistujille kahvit ja pullat. Tervaskanto-hanke tulee kuluvana vuonna näkymään Punkalaitumella moniin tavoin. Tärkeässä roolissa toiminnassa ovat myös jo koulutetut Vertaisveturit. – Vertaisveturit ohjaavat joka tiistai klo 11.15–12.15 liikuntahallissa hallikävelyä ja tasapainoharjoittelua. Viikoittain järjestetään myös Vire-Lavis perjantaisin Keskuskoululla ja tuolijumppa torstaisin Pakarin ruokasalissa. Lisäksi käytössä ovat yleiset vuorot Pakarin kuntosalilla ja uimahallikyydit joka tiistai Huittisiin, luettelee Ella Liimatainen. Hankevuoden aikana tullaan järjestämään vertaisohjaajille suunnattuja Vertaisveturi-koulutuksia ja lisäkoulutetaan paikkakunnalla jo toimivia vertaistoiminnanohjaajia. – Toivottavasti hankkeen myötä sosiaalija terveyspalveluiden ulkopuolella kotona asuvat työelämästä pois jo jääneet tai jäämässä olevat miehet ja naiset saavat motivaatiota sekä mahdollisuuksia liikkumisensa lisäämiseen. Nyt tämän kohderyhmän kuntalaisille tarjotaan tukea, apua, opastusta ja virikkeitä positiivisen ja kannustavan lähestymistavan kautta kohti liikunnallisempaa arkea, Ella Liimatainen sanoo. Liikuntahallillinen innostuneita ja tyytyväisiä tervaskantoja Juha Aro Tervaskanto-hanke starttasi vauhdikkaasti liikuntahallissa. Mukana oli peräti viitisenkymmentä yli 65-vuotiasta liikuntaharrastuksesta kiinnostunutta. Tapahtuma alkoi yhteisellä Vire-Laviksella. Ella Liimataisen mukaan Tervaskanto-hanke tulee näkymään monin tavoin tämän vuoden aikana kunnassa.
Torstaina maaliskuun 31. päivänä – N:o 13 – 2022 6 Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt suomalaisissa halun auttaa hädässä olevia ukrainalaisia. Varmasti yksi erikoisimmista tuotteista varojen keräämiseksi ovat Vanttilan Muovin ”pellepelottoman” Vesa Mikkosen ideoimat Ukraina-ämpärit. Vanttilan Muovin Ukraina-ämpäreihin on painettu maan vaakuna ja teksti ”Slava Ukraini” eli ”Eläköön Ukraina”. Ämpärin saa omakseen lahjoittamalla vähintään viisi euroa Punaisen Ristin Punkalaitumen paikallisosaston keräyslippaaseen. Lipas löytyy kahvila Myötätuulesta, josta saa myös muistoksi ainutlaatuisen ämpärin. – Meillä Vanttilan Muovissa on ollut ukrainalaisia työntekijöitä. Olemme olleet heihin yhteydessä kotimaahansa sodan aikana ja heistä on tullut vähän kuin perhetuttuja, kertoo Vesa Mikkonen. Hän on vaikuttunut siitä, että sodan alkaessa Mikkoset olisivat olleet valmiit noutamaan perheiden naiset ja lapset Suomeen Puolan rajalta, mutta nämä päättivät jäädä kotimaahansa. – Heidän lähettämistään kuvista on selvinnyt, että miesten puolustaessa kotimaataan naiset auttavat kotirintamalla vaikkapa naamioverkkoja punomalla. Sotaponnisteluihin osallistuu koko kansa, se teki suuren vaikutuksen. Aiempi kokemus kun on, että kriisialueilta on Suomeen tullut vain nuoria miehiä. Naiset ja lapset on jätetty kriisin keskelle. Ukrainalaisilta ystäviltään Vesa Mikkonen sai myös ämpäriin painetun Slava Ukraini -logon, jonka Vesa piirsi siirrettäväksi ämpäreihin. – Punkalaitumelle ämpäreitä valmistettiin sadan kappaleen erä, jolla on ollut hyvä menekki. Osa lipaskeräykseen osallistuneista on jopa laittanut enemmän rahaa kuin vaaditun viitosen. Ämpäreitä myös Ukrainaan Ämpäri-keräys on rantautumassa myös Turkuun, jonne on toimitettu yksi ämpärierä. – Lisäksi eräs asiakas tilasi hieman toisenlaisella painatuksella tuhannen ämpärin erän. Se lähetettiin muiden avustustarvikkeiden mukana Ukrainaan, Vesa Mikkonen kertoo. Huumorimiehenä tunnettu Vesa vitsailee, että Vanttilan Muovissa on pohdittu ämpärien lähettämistä myös Venäjän armeijalle. – Meidän ämpärimme kestävät ydinsäteilyn ja suoran ohjustulen, mutta ei sillä vettä voi kantaa. Siksi myös hyökkääjän armeija tuli mieleemme, hän vitsailee. – Suomi on ämpärikansaa. Jos ei ämpärikampanja kansaan tehoa, on kansa huonolla mallilla, Mikkonen tuumii. Punkalaitumen Sanomien juttusarjassa kerrotaan, kuinka paikalliset ihmiset ja toimijat auttavat Ukrainan sodan humanitaarisen kriisin uhreja. Ämpäreitä Ukrainan hyväksi ämpärikansalle Juha Aro UKRAINAA AUTTAMASSA Jere Suoranta ja Vanessa Salminen tekivät TET-harjoittelunsa kahvila Myötätuulessa, jossa Punaisen Ristin keräykseen osallistumalla saa mukaansa Slava Ukraini -ämpärin. Kuva: Laura Turunen ja Otava Lehtelä. Vihalaidansuon laidalla Ari Prihti kauhoo viime kesänä aumaamaansa kasvumultaa Laarimäen Puutarhan kuorma-auton lavalle. Koronasulku sai ihmiset innostumaan puutarhaviljelystä ja ensi kesänä trendi jatkuu, koska entistä suurempi määrä suomalaisista haluaa kotitarveviljelyllä turvata ruoan saantinsa. – Kasvumullan kysyntä kasvualustana näyttää olevan nousussa. Nousu alkoi ensimmäisenä koronakeväänä ja on jatkunut siitä lähtien. Ensimmäisen kysyntäpiikin aiheutti korona, tänä keväänä puolestaan ihmisten huoli ruoan riittävyydestä osin Ukrainan sodan, osin maatalouden kriisin vuoksi, kertoo Ari Prihti. Omavaraisruokataloutta pyritään täydentämään istuttamalla perunaa, porkkanaa, tomaattia ja muita melko helposti kasvatettavia juureksia ja vihanneksia. – Myös kaupunkilaiset ovat innostuneet parvekeviljelystä ja se tietysti kasvattaa kysyntää. – Kasvumulta on yksi maailman parhaista kasvualustoista. Sen pH on alhainen eikä siinä ole viljelykasvien tuholaisia, tauteja eikä rikkaruohoja. Turvepohjaisen mullan sisältämillä biologisesti aktiivisilla aineilla on myönteinen vaikutus kasvien kasvuun. Kasvumulta pidättää myös ravinteet ja veden kasvin käyttöön. Nämä tosiasiat on tiedetty 1950-luvulta lähtien, Prihti sanoo. Samaan aikaan, kun Suomessa on kipuiltu turpeen energiakäytön kanssa ilmastokysymysten vuoksi, on esimerkiksi kasvuturpeen kysyntä ja käyttö kasvanut keskisessä Euroopassa huimasti. Viime vuonna kasvuturvetta maailmanlaajuisesti käytettiin 40 miljoonaa kuutiota ja sen käytön arvioidaan vuoteen 2050 mennessä kasvavan 80 miljoonaan kuutioon. – Hollanti on yksi suurista turvepohjaisten kasvualustoiden käyttäjistä. Aiemmin materiaali tuotiin sinne Irlannista, mutta nyt hollantilaiset ovat joutuneet etsimään uudet toimittajat Irlannin kiellettyä turpeen nostamisen kokonaisuudessaan. Tässä Suomelle on avautunut hyvät vientimarkkinat, mikäli kasvualustamateriaalin nostoa voisi meillä jatkaa, kertoo Ari Prihti. Prihtin tilalta multaa on myyty 80-luvulta lähtien, jolloin sitä nosti, kuivasi ja myi Ilpo Prihti. – Tällä hetkellä suurimmat asiakkaat ovat muun muassa Laarimäen Puutarha ja humppilalainen Eurobeat. Tuotannosta menee jatkojalostajille 86 prosenttia. Laarimäen Puutarhan rekalla liikkeellä ollut Mikael Knuutila kertoo loimaalaisyrityksen käyttävän multaa kasvualustojen ainesosana. – Osa käytetään myymiemme taimien kasvualustoihin, mutta suurin osa kuitenkin viherrakentamiseen, jota yrityksemme tekee esimerkiksi Turun seudulla paljon. Ari Prihtillä on yhteistyökumppaneineen pohdinnassa myös Kuka kasvattaa suurimmat kasvit -kilpailu. – Jo nyt tiedetään, että kisaan on luvassa varsin hyvät ja aiheeseen sopivat palkinnot. Puutarhaviljely ei ole rakettitiedettä – Kotipuutarhaviljely on ollut maaseudulla perinne, mutta se on päässyt hiipumaan, kun ihmiset ovat tottuneet hankkimaan kaupasta kaiken tarvitsemansa, saKoronapandemia ja omavaraisviljely vetureina Vihreän kasvualustan kysyntä kasvaa koko ajan Juha Aro Seija Ranta tutkii, kuinka siemestä kasvatetut erilaiset taimet ovat nostaneet päänsä mullasta. Sopivasta valon määrästä huolehtivat tarkoitukseen suunnitellut led-kasvatuslamput. Mikael Knuutila Laarimäen Puutarhalta haki kuorma-autolla kasvumultaa Ari Prihtiltä. Kotitarveviljelyn suosio on kasvattanut runsaasti kasvualustan kysyntää.
Torstaina maaliskuun 31. päivänä 2022 – N:o 13 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2022 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Etusivu..............1,03 e/pmm 1-väri 1,13 e/pmm 4-väri 1,23 e/pmm Muut sivut........0,93 e/pmm 1-väri 1,03 e/pmm 4-väri 1,13 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2022: Kestotilaus.....50 euroa 12–10kk ..........52 euroa 9–7kk...............46 euroa 6–4kk...............38 euroa 3–1kk...............34 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Punkalaitumen Rotaryklubi Kokoontuminen Jessicassa ke 6.4 klo 18. Turun Punkalaidunseura Ti 12.4. klo 18 Valokuvaja tarinailta, Turun Konepäällystöyhdistyksen kerhohuone, Puutarhak. 7a A, Turku. Kaisa Kirkko-Jaakkola esittää vanhoja Sulo Uutton 1930-luvun valokuvia. Kuvat on viimeksi digitoitu ja ennen esittämättömiä. Kaikki mukaan mielenkiintoiseen iltaan. Kahvitarjoilu. Loimaan Seudun Sydänyhdistys Juhlasydänpurjehdus 5.– 6.4. Mukaan tulee ottaa kuvallinen henkilökortti tai passi. Linja-auto Punkalaitumelta klo 16.50. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry La 9.4. matka Lautasella ja Kevätmessuille Helsinkiin. Lipun hinta kerätään bussissa. Lähtö Sastamalan linja-autoasemalta klo 7.30 ja Huittisten linja-autoasemalta klo 8. Lisätietoja ja sitovat ilm. 31.3. mennessä pj. Sirkulle p. 050 530 0483. Punkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen Pietarinvirastossa pe 1.4. kello 19. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin klo 15.30–16.30 liikuntahallissa. Perhekahvila keskiviikkoisin KaruSellissä klo 10–12. Oriniemen Martat To 7.4. klo13 kerho Pankinkulmassa. Hilkka kertoo aiheesta kevät puutarhassa. Punkalaitumen Reserviläiset Harjoitusammunnat su 31.3. klo 18 alk. Ms. Haukan radalla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 1.4. klo 10 Käsityökerho KaruSellissä. Keskustellaan Ukraina keräyksestä. (Sukkalankoja voi noutaa myös kukkakaupalta kudottavaksi.) Pe 1.4. klo 10 Äijävirtaa ryhmän keilavuoro Huittisten Keilahallissa. Kimppakyydit klo 9.30 torilta. Ma 4.4. klo 10.30–12.00 Boccia-pePunainen Risti Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 11–15 ja to klo 13–16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30. Ma 4.4. Omava-kerho klo 14 Vanhustentalojen kerhohuoneella. Ti 5.4. Ystävä-kerho klo 14 Vanhustentalojen kerhohuoneella. Punkalaitumen Latu ja Polku Vertaisveturit Loskakävely 31.3. klo 18 lähtee Pietarinaukiolta ja päättää Liiku ry:n Talviliikkujakampanjan Punkalaitumella. Viimeistellään Punkalaitumen voitto kotiin kävelemällä yhdessä säästä riippumatta! Senioreiden hallikävely ja tasapainoharjoitukset tiistaina klo 11.15– 12.15 liikuntahallilla. Myös rollaattoria ja suojaturvallisiakävelysauvoja käyttäville. Sisäjalkineet! Maksuton. Kivirannan avantosauna auki perjantaisin klo 16–20 ja sunnuntaisin klo 15–19. li Liikuntahallissa. Aloitettaan pitkän tauon jälkeen pelaaminen. Naiset ja miehet mukaan pelaamaan! Ovet avautuvat klo 10.20. Ma 4.4. klo 16–17.30 Senioritanssijat Keskuskoulun Juhlasalissa. Ke 6.4. klo 16 Tarinatupa Kulmakamarissa. Huom. päivä. Tiistaisin kuntosali avoinna Pakarilla klo 16–18. Alueen Karaokekarsinnat on ke 20.4. klo 15 karaoke Karhussa, Lauttakylänkatu 25, Huittinen. Kutsut: Huittisten yhdistys kutsuu 6.4. klo 12 alkaen ohjelmallisiin Villenpäivätansseihin Suttilan Kalliolaan, Punkalaitumentie 266, Huittinen. Musiikista vastaa Duo Vesa Formunen ja Veijo Haavisto. Vammalan Eläkkeensaajat kutsuvat viettämään iloista iltapäivää 6.4. klo 11 alkaen Vammalan Seuratalolle, Marttilankatu 35, Sastamala. Musiikista vastaa Heikki Anttila & Albatross. Säkylän yhdistys kutsuu karaokelaulamaan ja tanssimaan 9.4. klo 18–22 Huovinrinteen kerholle. Jäsenmaksuja voi maksaa kukkakaupalle käteisenä. Matkat: To 14.7. kesäretki Hamina Tattoon Marssishow Haminan Bastionissa. Lähde mukaan, ilm. 10.4. mennessä Hilkalle 040 582 4377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2022 seuraavat tuetut lomat: Kylpylähotelli Peurunka 14.8.–19.8.2022 ja Rokua Health & Spa 25.9.–30.09.2022. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Samalla lomakkeella voi hakea kaikkia lomia. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi. Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9–13 p. 010 219 3463. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. noo Seijan Perennatarhaa pitävä Seija Ranta. Hän korostaa, ettei puutarhaviljely ole rakettitiedettä. – Jokainen pystyy siihen, kunhan vain viitsii. Parhaimmillaan itse kasvattamalla saa puhdasta kotimaista ruokaa, jonka kasvua on ilo seurata. – Kotipuutarhuriksi voi ryhtyä, vaikka istuttamalla kukkamaan sekaan yrttejä. Pihaan voi istuttaa myös marjakasveja, kuten herukoita, karviaista tai vaikkapa marja-aroniaa tai makeasinikuusamaa eli hunajamarjaa. Ne ovat myös kauniita koristekasveja puutarhassa. Mikäli haluaa kattilaan oman maan perunoita, ei sekään vaadi ihmeitä. – Maa pitää muokata ja sekoittaa siihen kasvuturvetta ja hiekkaa, mikäli maa on savista. Kompostista ja karjanlannasta tai vaihtoehtoisesti kivennäislannoitteesta saa kasvuvoimaa. Kesän ensimmäiset uudet perunat voi kasvattaa vaikka ämpärissä, johon tekee pohjaan reiät. Mikäli kasvimaan perustaminen tuntuu hankalalta Seija Ranta vinkkaa nykyään olevan tarjolla myös erilaisia kasvatusruukkuja, -laatikoita, -säkkejä ja -kasseja. Niillä onnistuu myös kasvattaminen vaikkapa keskellä kaupunkia omalla parvekkeella tai kodin terassilla. Ihmisten kiinnostus puutarhaviljelyyn räjähti ensimmäisenä koronakeväänä kaksi vuotta sitten. – Silloin innostus näkyi selvästi ja siihen ei puutarhoilla ja kaupoissa ollut varauduttu. Nyt innostus on tasaantunut, mutta säilynyt edelleen, Seija Ranta kertoo. Omalle puutarhalleen hän kasvattaa monet hyötykasvit siemenestä asti. – Siemenestä kasvatusta voi kokeilla myös kotona, vaikka taimiakin on keväällä runsaasti tarjolla. Siemenkasvatus vaatii valoa ja lämpöä, mutta tarkoitukseen valmistetut ledkasvatusvalot ovat melko edullisia. Tomaatin osalta siemenestä kasvatus pitää aloittaa näin maalis-huhtikuussa, kurkku ehtii myöhemminkin. Viime kesänä Seija Ranta kokeili, onnistuisiko kasvihuoneessa melonin kasvatus. – Kun oli lämmin kesä, meloni viihtyi todella hyvin ja teki kolme oikein maukasta hedelmää. Seurat toimivat Vanhojentanssit huomenna Lukion toisen lukuvuoden opiskelijat harjoittelivat vanhojentansseja varten Punkalaitumen liikuntahallissa viime torstaina. Harjoitustunteja on takana jo runsaasti. Harjoittelu ei heidän mielestään ole ollut vaikeaa. – Hyvä opettaja on helpottanut harjoittelua, toteavat lukiolaiset yhdessä. Huomisissa Vanhojen tansseissa tullaan näkemään paljon valsseja ja muita perinteisiä tansseja. Pari uuttakin tanssia on päässyt mukaan. Tanssijoiden pukuja on hankittu tänä vuonna ompelijoilta ja mekkokaupasta. Teksti ja kuva: Laura Turunen, TET-harjoittelija. Unileverin virheet Viime viikolla varmistui, että Unileverin omistama Ingmanin jäätelötehdas Sipoossa lakkautetaan heinäkuun 2022 loppuun mennessä. Unilever on tehnyt päätöksen, että tuotanto siirretään Flenin tehtaalle Ruotsiin. Ingmanin jäätelöitä on tehty Sipoossa 1970-luvulta alkaen. Nyt se loppuu, 62 ihmistä irtisanotaan. Unilever siirsi vuonna 2003 Turun Sinapin valmistuksen myös Ruotsiin. 1940-luvun lopulta alkaen Suomessa valmistetun Turun Sinapin ulkomaankierros jatkui vuonna 2008, kun sen valmistusmaaksi vaihtui Puola. Ulkomaalaistumisen myötä Turun Sinapin markkinaosuus laski roimasti suomalaisten protestoidessa klassikoksi muodostuneen sinappinsa puolesta. Vuonna 2014 Turun Sinappi teki paluun Suomeen. Perusteluiksi paluulle Unilever ilmoitti suomalaisten selkeän toiveen siitä, että sitä valmistettaisiin jälleen kotimaassa. Toistaako Unilever jälleen omat virheensä, onko sipoolainen jäätelö uusi Turun Sinappi? Eikö virheistä pidäkään oppia? Unilever, kuinka te kehtaatte ja kehtaattehan te! Antti Levomäki Jäätelön suurkuluttaja Sipoo – Finland YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET VUODELLE 2022 Kunnan yksityisteiden kunnossapitoavustukset vuodelle 2022 ovat haettavissa siten, että hakemukset on oltava perillä viimeistään perjantaina 29.4.2022 klo 15.00 mennessä sähköisellä lomakkeella toimitettuna tai postitse osoitteeseen Punkalaitumen kunta, tekninen toimi, Vesilahdentie 5, 31900 PUNKALAIDUN. Hakemuslomake liitteineen on saatavana kunnan kotisivuilta www.punkalaidun.fi. YKSITYISTEIDEN PERUSKORJAUSAVUSTUKSET VUODELLE 2023 Kunnalla on mahdollista avustaa tiekuntia teiden peruskorjaushankkeissa määrärahojen puitteissa. Koska määrärahat päätetään talousarviossa, tulee mahdolliset peruskorjausavustushakemukset olla kunnan teknisessä toimessa elokuun loppuun mennessä peruskorjausta edeltävänä vuonna. Avustushakemukset toimitetaan em. osoitteeseen. Punkalaitumella 30.3.2022 Tekninen lautakunta
Torstaina maaliskuun 31. päivänä – N:o 13 – 2022 8 Rauhan puolestataidenäyttely, Martti Mölsä 4.4.-30.4.2022 Punkalaitumen kirjastolla. Kotia kohti -teatteriesitys, Teatteri Rollo 26.4.2022 klo 18.00 Punkalaitumen liikuntahallilla. Äidit vain nuo toivossa väkevät -runoja laulumatinea, Runomies Reijo Vahala 5.5.2022 klo 17.30 Punkalaitumen kirjastolla. Lisätiedot www.punkalaidun.fi/tapahtumakalenteri Vapaa pääsy! KULTTUURIA KEVÄÄSEEN NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 ILMOITTAUDU PÄIVILLE P. 0400 946 285, PAIVI.NIEMI @TNNKY.FI Hinta 129 €, sis. materiaalit ja tarjoilun Paikka Lauttakyläntie 970, Vanttila Aika klo 18.-20.00 NELJÄN KERRAN INTENSIIVIKURSSI PUNKALAITUMELLA 19.4. TUNNETAIDOT JA AJATTELUN MUUTOS 3.5. MOTIVAATIOTYÖKALUT JA SOPIVAT TAVOITTEET 7.5. STRESSIN JA LEVON YMMÄRTÄMINEN 31.5. HYVÄ ITSETUNTO ELÄMÄNMUUTOKSEN POHJANA ALENNETTU HINTA toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi perjantaina 22.4. Aineistot ke 20.4. klo 13 mennessä. LEHTI ILMESTYY PÄÄSIÄISEN JÄLKEEN VIIKOLLA 16 p. 045 111 5115 p. 02 767 4256 Omistaja-asiakkaiden sammutintarkastuspäivät tulevat jälleen! Tehtävämme on turvata elämää ja haluamme pitää huolta turvallisuudestasi. Siksi tarjoamme maksuttoman käsisammutintarkastuksen LähiTapiola Pirkanmaan omistaja-asiakkaille. Tervetuloa sammutintarkastukseen! Punkalaidun to 7.4. klo 9.00-14.00 tori, Lauttakyläntie 2 Palveluntarjoajat: LähiTapiola Pirkanmaa, Tamrex Oy Punkalaitumen Lions Club jakaa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville punkalaitumelaisille tai punkalaitumelaissyntyisille nuorille stipendejä. Stipendin voi saada alalleen aktiivisesti suuntautunut opiskelija. Stipendi myönnetään vain kerran ja sitä ei voi saada ensimmäisenä opiskeluvuonna. Vapaamuotoiset, allekirjoitetut hakemukset tulee toimittaa 19.4.2022 mennessä osoitteeseen: Lions Club Punkalaidun Jari Kajantola Vesilahdentie 729, 31810 ORINIEMI tai sähköpostilla kajjar@dnainternet.net, puh. 0500 933 396 Punkalaitumen Sosialidemokraatit ry Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS ke 13.4.2022 klo 18 SPR:n Kulmakamarissa, Pihlajatie 1 . Tarjoilua! Tervetuloa! Johtokunta PIISPANTARKASTUS PUNKALAITUMEN SEURAKUNNASSA 8.-10.4.2022 Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vierailee Punkalaitumella ja suorittaa piispantarkastuksen loppuvisitaation Punkalaitumen seurakunnassa. Klo 9.00 Aamurukous, Punkalaitumen kirkko, piispa Klo 15.00 Virrenveisaajat, seurakuntatalo PERJANTAI 8.4.2022 PIISPA TUTUSTUU PUNKALAITUMEEN 10.00 Messu, Punkalaitumen kirkko, Liturgi ja saarna: piispa Matti Repo kanttori: Helena Bäckman, kirkkokuoro avustajat: seurakunnan työntekijät ja seurakuntalaiset Puheenvuorot, piispa, lääninrovasti, asessori SUNNUNTAI 10.4.2022 – YHTEINEN JUHLA Kaikille avoimet tilaisuudet: Turvalliseen tulevaisuuteen -keskustelutilaisuus maanantaina 4.4. klo 17 Punkalaitumen kunnantalon valtuustosalissa (Vesilahdentie 5, Punkalaidun) Keskustelun alustajina kansanedustaja Jouni Ovaska ja Keskon aluejohtaja Lauri Inna TERVETULOA! KAHVITARJOILU M ak sa ja : Pu nk al ai tu m en Ke sk us ta