Uutisja ilmoituslehti Torstaina maaliskuun 4. päivänä N:o 9 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Ei enää väärällään lunta ole metsäpolut Punkalaitumella. Siitä huolimatta lumiukkoja yhä kyhätään valtakunnallista kampanjaa silmällä pitäen. Aika pieniä, mutta sieviä lumiteoksia syntyi vielä maanantaina Pietarinaukiolle. Kun avaat paikallislehden, olet asian ytimessä. Kerromme uusimmat uutiset koronasta. Valitettavasti tuo viheliäinen virus on lisääntymässä myös meillä. Kahden metrin turvaväliä, maskin ja käsidesin käyttöä ei liikaa toitoteta. Eikä lähikontaktien vähentämistä minimiin. Kamppailu virusta vastaan on yhteinen. Eräs nuori nainen sai salibandykipinän Punkalaitumelta, ja jatkaa nyt jo pitkäksi venähtänyttä uraansa Turussa. Hän kävi muistelemassa menneitä tutussa liikuntahallissaan. Sisäsivulla hän kertoo myös tulevasta. Päätoimittaja Juha Aro on palannut jälleen toimitustyöhön. Täyttä häkää ja hymy silmissä asti näyttää hän työhuoneessaan työskentelevän. Kevättä kohti koronasta huolimatta Paksut hanget sulivat nopeasti suihkuvirtauksen tuodessa etelästä keväisen sään viime viikolla. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 8.-10.3. PAPERITARJOUS PLUSSAKORTILLA 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 95 kpl Pullapitko 500 g (7,90/kg) UUNITUOREET SUOMI Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 19 95 kg SÄÄVARAUS 4 00 2 rs 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) 2 89 pkt 1 99 ps 12 95 kg 8 95 kg 19 95 kg SUOMI Popsi Iso viitonen 900 g (3,10/kg) 2 79 pkt 4 99 12-p 9 00 satsi 9 95 kg 8 95 kg Kissakalafilee tuore SUOMI Metsärannan Lihapätkä 360 g (8,31/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 TAVALLISTA PAREMPI KALAKAUPPA! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 4.-7.3. Sika-nauta jauheliha Porsaan ulkofilee palana, putsattu 10 95 kg PALVELUSTA 7 95 kg Porsaan jauheliha SUOMI ERÄ ISLANTI NORJA 39 95 kg 19 95 kg NORJA 1 00 4 ps ERÄ 1 99 ps PLUSSAKORTILLA Pirkka Appelsiini 1,5 kg (1,33/kg) ESPANJA 6 99 kimppu SUOMI 2 49 kpl PLUSSAKORTILLA 4 75 kpl ERÄ ERÄ 2 99 pkt 2 49 kpl SUOMI Pirkka Appelsiini 1,5 kg (1,33/kg) ERÄ PE PYYMÄEN KONSULENTTI 19 95 kg Atria Naudan ulkofileepala n. 800 g, takuumurea SUOMI SUOMI SUOMI Porsaan ulkofileepihvit naturel tai maustettu SUOMI Kivikylän Porsaan savupotka Metsärannan Mutka PAIKALLINEN 8 95 kg Porsaan suikaleliha SUOMI RUOTSI ERÄ KALATORILTA Siika tuore, kokonainen SUOMI ERÄ 14 95 kg Turskan selkäfilee tuore ERÄ SÄÄVARAUS Loimulohifilee ruodoton Kirjolohen mäti tuore SUOMI 99 kpl Atria Lauantaimakkara 225 g (4,40/kg) Myllyn Paras Makaroni 400 g (0,63/kg), ei tumma ERÄ HK Sininen lenkki 580 g perinteinen (4,29/kg) Pirkka Saunapalvitai keittokinkku 300 g (9,63/kg) TUOTTAJALLE KIITOS ERÄ PAIKALLINEN Valio Arkijuusto 750g (6,33/kg) SUOMI Valio Hyvä suomalainen arkirae 500 g (4,98/kg) 10 00 5 kpl Fazer Sininen-maitosuklaalevy sekä makuja tumma-suklaalevyt 190-200 g (10-10,53/kg) HoviRuoka Lihapiirakka 4x100 g (3,75/kg) MAKEA 3 00 2 kpl 1 99 kpl Oululainen Äitimuorin herkkulimppu 450 g (4,42/kg) Lambi Wc-paperi 12 rl ja talouspaperi 8 rl Pirkka Vihreä ja tumma rypäle 500 g (4,00/kg) ETELÄ-AFRIKKA PLUSSAKORTILLA ESPANJA MAKEA 2 49 rs Helmitomaatti punainen 200 g (12,45/kg) SUOMI VÄRIMIX Pirkka Tulppaani 15 kpl kimppu Olvi Vichy 0,33 l kmp 12-p (0,96/l) ERÄ Kirjolohi kokonainen, tuore raj. 2/tal. 5 99 kg ERÄ
Torstaina maaliskuun 4. päivänä – N:o 9 – 2021 2 4.3. ”Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan.” Luuk. 7:44. 5.3. ”Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Luk. 7:47. 6.3. ”Maa antaa teille hedelmänsä, niin että saatte syödä kylliksenne ja elää rauhassa. Maa on minun ja te olette ikään kuin siirtolaisia ja muukalaisia.” 3. Moos. 25:19, 23. 7.3. Se, joka Herraa pelkää, oppii valitsemaan oikean tien. Hän saa onnen ja rauhan, ja hänen jälkeläisensä perivät maan. Ps. 25:11.. 8.3. Niin kuin orjien silmät tarkkaavat isännän kättä, niin kuin orjattarien silmät tarkkaavat emännän kättä, niin me odottaen katsomme Herraa, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä. Ps. 123:2. 9.3. Herra, nimesi kunnian tähden anna anteeksi suuret syntini. Katso minun kärsimystäni ja anna anteeksi kaikki syntini. Ps. 25:11, 18. 10.3. ”Kulkekaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän kulkea, niin teidän käy hyvin!” Jer. 7:23. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 4. pnä maaliskuuta 1911 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat maaliskuun 4. pnä 1971. Päivän sanat Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. www.muistoksi. Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Rakkaamme Rauha Elisabet METSÄHALME 2.1.1922 9.2.2021 Kiittäen ja kaivaten lapset lastenlapset lastenlastenlapset Matti sukulaiset ja ystävät Niin väsyneenä lopun matkan kuljit ja uneen rauhaisaan silmät suljit. Ei yllättäen vaan äkkiä kuitenkin hiljeni sydän kultainen. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Rauha-mummua hoitaneelle henkilökunnalle. Kuulutus Kirkollisia maksuja kannetaan Mäenpään Puistolassa maanantaina, tiistaina ja keskiwiikkona maalisk. 13–14 ja 15 p:nä alkaen klo 10 e.p.p., josta täten maksuwelwollisille ilmoitetaan. Punkalaitumella 18 p. helmik. 1911. S. Lunden Kirkkowäärtti – Kirkonseudun Työwäenyhdistyksellä oli wuosikokous w.k. 28 p:nä jossa walittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Kalle Ylinen sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Eerlan Salo, Oskari Rantanen, Kustaa Heinänen, Frans Ylinen, Juho Aalto ja Manda Aalto. Wuosikokouksen jälestä oli yhdistyksellä perheiltama. Viime lauantaina, hiihtoloman alettua, saapui Pappilaan joukko nuoria. Vaikka elämme nyt varsin suljettua ja rajoitettua aikaa, saimme mahdollisuuden pitää rippikoulua suunnitellusti. Viiden päivän ajan tapasimme toisemme, nuoret ja me aikuiset, ja pysähdyimme uskomme äärelle. Vieläkö itse osaat ulkoa Pienoisevankeliumin (Joh. 3:16) tai Kymmenen käskyä? Paitsi ulkoläksyjä, olemme saaneet pohtia muun muassa sitä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä, mitä merkitsee, että meidät on kastettu tai mitä lukemamme Raamatun tekstit puhuvat juuri meille, juuri nyt. Myös musiikki oli vahvasti mukana riparilla, vaikka laulaminen jäikin väliin. Milloin itselläsi on ollut viimeksi tilaisuus tähän? Nuorten ilo ja aitous tarttuu meihin aikuisiin. Yllättävät näkökulmat ja kysymykset laittavat ajattelemaan asioita uudella, tuoreella tavalla. Usko on osa jokapäiväistä elämää, arkea. Se on valintoja, joita teemme, kun pitää vaikka miettiä, meneekö mukaan kiusaamiseen. Usko on vastuuta tulevaisuudesta, toisistamme ja ympäristöstämme. Se on luottamusta siihen, että Isä, joka on kaiken luonut, pitää huolta myös minusta. Se on luottamusta siihen, että Jeesus lunasti ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan myös minut. Se on luottamusta siihen, että Pyhä Henki tekee salattua työtään myös minussa. Siunatkoon meitä kaiken epävarmuuden ja väsymisenkin keskellä vahva ja lempeä Jumala. Olkoon meissä ja ympäröiköön meidät matkalla Pääsiäisen juhlaan, ja kaikkina päivinä ja öinä matkalla kotiin. Aamen. Leena Tasanen Kasvatustyöntekijä Punkalaitumen seurakunta Alkava maaliskuu toi auringon tullessaan, mutta ei helpotusta koronarajoituksiin. Enintään 10 hengen kokoontumisrajoitukset jatkuvat toistaiseksi ainakin hiljaiselle viikolle eli maaliskuun loppuun saakka. Jumalanpalvelukset toimitetaan jo totuttuun tapaan, ilman läsnä olevaa seurakuntaa, ja niihin voi osallistua seurakunnan Facebook-sivulla. Ehtoollishetkiä, jolloin seurakuntalaiset voivat tulla kirkkoon ehtoolliselle ja hetkeksi hiljentymään, järjestetään striimattujen messujen jälkeen. Näistä tiedotamme kirkollisissa. Kirkolliset toimitukset toteutetaan väkimäärärajoitukset huomioon ottaen. Käytämme kaikissa kohtaamisissa maskeja turvallisuuden vahvistamiseksi. Seurakuntamme kokoava toiminta, kerhot ja piirit, eivät tällä hetkellä kokoonnu. Su 7.3. klo 10 Messu kirkosta striimataan Facebookiin. Aiheena on Jeesus, pahan vallan voittaja. Paasikallio, Mäkinen. Klo 11-12 ehtoollishetki kirkossa. Sisäänkäynti Lauttakyläntien puolelta. Noudatamme vallitsevia turvaohjeistuksia. Su 14.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus striimataan kirkosta. Sorsa, Uusi-Kuitti. Musiikki: Pe 12.3. klo 13 Tahdon laulaa riemusuulla sävelmän tään! Tervetuloa langoille, kun Sari-kanttori laulaa erilaisia lintulauluja! Livestriimi lähetetään srk-talolta ja se on osa Yhteisvastuu-keräystä. Voit halutessasi tehdä lahjoituksen MobilePaylla numeroon 70306. Tähän numeroon tehdyt lahjoitukset kartuttavat suoraan oman seurakuntamme keräyssummaa. Kiitos! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2020/4355. #yhteisvastuu2021 #enitenyllättiköyhyys Kuollut: Rauha Elisabet Metsähalme 99 vuotta. Pidetään hyvää huolta toinen toisistamme. Soita läheisellesi, risti kätesi rukoukseen, kysy naapurisi kuulumisia! Saamme yhdessä luottaa Jumalan lupaukseen: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11). 4.3. ”Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan.” Luuk. 7:44. 5.3. ”Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Luk. 7:47. 6.3. ”Maa antaa teille hedelmänsä, niin että saatte syödä kylliksenne ja elää rauhassa. Maa on minun ja te olette ikään kuin siirtolaisia ja muukalaisia.” 3. Moos. 25:19, 23. 7.3. Se, joka Herraa pelkää, oppii valitsemaan oikean tien. Hän saa onnen ja rauhan, ja hänen jälkeläisensä perivät maan. Herra ilmoittaa suunnitelmansa palvelijoilleen, ja he tulevat tuntemaan, millainen on hänen liittonsa. Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta. Ps. 25:11–20. 8.3. Niin kuin orjien silmät tarkkaavat isännän kättä, niin kuin orjattarien silmät tarkkaavat emännän kättä, niin me odottaen katsomme Herraa, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä. Ps. 123:2. 9.3. Herra, nimesi kunnian tähden anna anteeksi suuret syntini. Katso minun kärsimystäni ja anna anteeksi kaikki syntini. Ps. 25:11, 18. 10.3. ”Kulkekaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän kulkea, niin teidän käy hyvin!” Jer. 7:23. – Nuorisoseuran I piirin iltama. Wiime sunnuntaina hommasi keskipitäjän Nuorisoseura iltaman Seurahuoneella. Tämän tilaisuus antoi koko hywän kuwan nuorisoseuran pystywäisyydestä puuhaamaan todella walistawia siwistysiltamia. Awauspuheen piti konstaapeli Juho Oiwa ja esitelmän ihmisyydestä, sen arwosta ja merkityksestä, neiti Anni Manner. Humppilan torwisoittokunnan musiikkiesitykset antoiwat iltaman ohjelmalle hywin huomattawan lisän. Oli todellakin suuri nautinto pitkästä aikaa saada kuulla torwisoittoa paikkakuntamme iltamassa. Muuten tulkoon wielä mainituksi, että mainittu soittokunta on jo kehittynyt huomattawan etewäksi. Wanha tanssi, fransiisi, tansittiin myös perin sujuwasti ja sääntöjen mukaan luontewasti synnyttäen iltamanyleisössä yleistä ihastusta. Samoin hywätuulisuutta lisäsi wauhdilla ja kerrassaan hywin näytelty näytelmä Paraniwat. Kappaleen esittäjät oliwat päässeet oikeisiin otteisiin, joka on kiitoksella mainittawa. – Yleistä hilpeyttä wielä lopuksi suuresti lisäsi Wihtori Kuuselan esittämä humoreski. Yleisöä oli kertynyt kohtalaisen runsaasti. SANA SINULLE Terveisiä riparilta Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä maaliskuuta 1921 Osuuskaupan uusi keskustoimipaikka siirtyy Sarkkilaan. Kuvassa uusi OP-myymälä harjannostajaispäivänä. Vielä tämän viikon p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 14,90 €! Lupen-suurennuslasi LED-valolla
Torstaina maaliskuun 4. päivänä 2021 – N:o 9 – 3 Tiedottamisen sietämätön keveys Keskuskoulun aamuja iltapäivätoiminta on palannut ”kotiin”, eli siirtynyt jälleen koulun katon alle. – Keskuskoulun iltapäivätoiminta alkoi vuonna 2003. Tuolloin pitopaikkana oli esiluokka, sieltä toiminta siirtyi Yrittäjätalolle. Vesivahingon takia toiminta siirtyi väliaikaisesti koululle. 2010-luvulla tuli mukaan aamutoiminta, ja paluu takaisin Yrittäjätalolle. Nyt saimme aamuja iltapäivätoiminnan takaisin koulun tiloihin, kertoo Keskuskoulun johtaja Ville Ahvenus. Aamuja iltapäivätoiminnalle on remontoitu tilat vanhaan kotitalousluokkaan. Samassa tilassa toimii, tosin eri aikana, myös Keskuskoulun englannin kielen opetus. Keskuskoulun aamuja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 0.2.luokkalaisille oppilaille, jotka sitä ovat hakeneet. Aamupäivätoiminta järjestetään Keskuskoululla kokonaisuudessaan, eli sinne tulevat aamulla myös paikkaa tarvitsevat Pohjoisseudun koulun oppilaat, jotka sitten koulupäivän alkuun kyyditään omalle koululleen. Mukana voi olla myös vanhempia oppilaita, jos heillä on erityisoppilaan status. Aamutoimintaa koululla järjestetään kello 6.30–8.40 ja iltapäivätoimintaa kello 13–17. – Erityisesti iltapäiväpuolella olemme joustaneet. Jos huoltaja pääsee hakemaan lastaan vasta vaikkapa 17.15, niin ohjaajat ovat siihen asti paikalla. Lapset voivat käytännössä olla välillä hyvinkin pitkiä päiviä koulutoimen palveluiden alla. Hieman vanhempien töistä riippuen, lasten koulupäivän mitta voi hyvinkin olla jopa kymmenen tuntia. Aamuisin on tällä hetkellä mukana yhdeksän, iltapäivätoiminnassa 25 oppilasta. Päivittäiset ja viikoittaiset vaihtelut ovat kuitenkin voimakkaita. Keskuskoululla aamuja iltapäivätoiminnassa ovat mukana kaikki ohjaajat sekä aamulla myös yksi Yhteiskoulun ohjaaja. Toiminnasta tehdään viikkosuunnitelma ja neljän viikon jaksosuunnitelma, jotka löytyvät koulun kotisivuilta. Lasten mielipiteitä pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla ja tarpeen vaatiessa suunnitelmissa voidaan joustaakin. Ville Ahvenus intoutui lasten kanssa rakennustalkoisiin iltapäivätoiminnan legolaatikon äärellä. Aamuja iltapäivätoiminta takaisin koululle Hanna-Mari Kamppikoski Olemme kevään aikana julkaisseet visaisia kuvapulmia lukijoidemme ratkaistaviksi. Oikeaa vastausta voi arvuutella vaikkapa lehtemme FB-ryhmässä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kuvapulmamme ovat suosittuja keskustelun aiheita. Viimeksi kuvapulmamme oli kuvattu Särkäntiellä Vehkajärvellä. Entäs tämä valokuva? Onko teille tuttu maisema? Missä ollaan? Missä päin Punkalaidunta sijaitsee tällainen maisema? Missä mennään? Peräti 15 lumitaideteosta saivat Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistyksen jäsenet luotua maanantaina Pietarinaukiolle. – Osallistumme valtakunnalliseen Ulkona kuin lumiukko – kampanjaan. Lumiukkojen lisäksi teimme lumikissan ja –koiran, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Välläri. Punkalaitumella lumi on jo kovasti vähissä, mutta pienilläkin lumiteoksilla voi kampanjaan osallistua. Suomen Ladun 14. maaliskuuta päättyvä kampanja pyrkii saamaan kaikenikäiset ulkoilemaan ja rakentamaan maahamme vähintään 10 000 lumiukkoa. Paikkakuntakohtainen lumiukkolaskuri on järjestön kotisivulla. Eläkeliittolaisten lumitaidetta Iloisella joukolla aurinkoisessa säässä saa runsaasti lumitaidetta aikaiseksi. Hanna-Mari Kamppikoski Koronatapausten lisääntyminen Punkalaitumella on puhuttanut runsaasti. Varsinkin sosiaalisessa mediassa tunnutaan tapauksista kaivattavan nykyistä enemmän tietoa. Katseet kääntyvät Sotesin ja kunnan suuntaan. Sotesi on linjannut, että tapauksista tiedotetaan lähinnä niissä tilanteissa, joissa altistumiset ovat voineet koskea isompaa joukkoa ihmisiä tai mahdollisten altistuneiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tätä linjaa kunta noudatti Pohjoisseudun koululla paljastuneen koronatapauksen yhteydessä. Huittisten kaupunki on saanut runsaasti kiitosta omasta tiedotuslinjastaan. Huittinen hoitaa itse omat sote-palvelunsa, joten se voi vapaasti päättää myös sen, miten koronaasioista tiedotetaan. Mahdollisimman avoin tiedotuslinja on ollut toimiva ratkaisu, sillä korona aiheuttaa ihmisissä huolta ja samalla tiedonjanoa. Kaikessa koronaan liittyvässä tiedottamisessa on aina otettava huomioon yksilönsuoja. Hyvä on muistaa myös, kuinka helposti tartunnan saaneita syyllistetään ja leimataan. Se ei ole kenenkään edun mukaista. Korona on vitsaus, josta selviäminen vaatii vahvan ketjun. Kuten on nähty esimerkiksi Huittisten tartuntaryppäässä tämä ketju on yhtä vahva, kuin sen heikoin lenkki. Ensi viikon alussa koronan kiihtymisja leviämisalueilla siirrytään kolmen viikon sulkutilaan. Kädet kyynärpäitä myöden ristissä on toivottava, että se pysäyttää nykyisen tautikehityksen. Mikäli tässä ei onnistuta on keväästä tulossa viime vuoden kaltainen kiirastuli meille kaikille. Noudatetaan ohjeita ja pysytään terveinä!
Torstaina maaliskuun 4. päivänä – N:o 9 – 2021 4 Punkalaitumella on varmistettuja koronatapauksia tällä hetkellä 15. Pohjoisseudun koululla tiedossa on yksi positiivinen koronatartunta. – Karanteenissa on yhdysluokka 3–4 ja se koskee 21 oppilasta sekä kahta henkilökunnasta. Karanteeni kestää 9. maaliskuuta asti ja kouluun palaamme 10.3. Sitä edeltävän maanantain ja tiistain luokat 3–4 opiskelevat etänä, kertoo rehtori Elina Poutala. Suosittu säbäkin karanteenissa Salibandy on paikkakunnalla suosittu harrastus. Valmentaja Toni Niemisen mukaan myös salibandy-junnuja on karanteenissa. – Liikuntahallilla pidetyssä harjoituksessamme tiistaina 23. helmikuuta mukana olleet ovat mahdollisesti altistuneet koronalle. Tällä hetkellä kaksi valmentajaamme ja harjoituksessa mukana olleet ovat karanteenissa, kertoo Kunnon salibandyjaoston 11–12-vuotiaita lapsia valmentava Nieminen. Nieminen on toiminut Kunnossa valmentajana vuodesta 2014. Hänen valmennettaviinsa kuuluu tällä hetkellä 12 lasta tai nuorta. – Kaikki listoillamme olevat eivät ole korona-aikana toimintaan osallistuneet. Olimme yli kahden kuukauden pituisella tauolla joulukuusta lähtien. Helmikuussa varovasti aloittelimme jälleen harjoituksia. Emme käyttäneet pukukoppeja, kuljimme eri ovista muiden ryhmien kanssa, emme pelanneet ja pidimme turvavälejä. Kivahan se oli kotisalilla saada aikaan punaisia poskia. Liiton peleihin ei tänä vuonna ollut tarkoituskaan osallistua, nyt jäävät harjoituksetkin tauolle. Nieminen ei halua heittää pyyhettä kehään. – Sinnitellään korona-aika läpi, pelataan sitten taas salibandya. Karanteenista tai tartunnasta ei voi ketään syyllistää. Varovaisellekin voi tartunta tulla. Yhteiskoulussa tilanne rauhallinen Rehtori Arto Asan mukaan Yhteiskoulussa ja lukiossa tilanne on normaali. – Tai se on niin normaali kuin se näissä olosuhteissa voi olla. Perjantaina valmistauduimme loman jälkeiseen etäopetusjaksoon, joka sitten kuitenkin peruttiin Pirkanmaan Koronanyrkin toimesta samaisena iltana. Tilanne saattaa vielä lomaviikon aikana muuttua puoleen jos toiseen. Hyvin epävarmoja aikoja eletään nyt koulussa ja tietysti muuallakin, meren jäältä ensimmäisenä lomapäivänään tavoitettu Arto Asa toteaa. Kauriit hyppelehtivät uusissa liikennemerkeissä Punkalaitumenkin teillä. – Kaurismerkkejä käytetään pääosin peuravaarateillä, joilla sattuu peuratai kaurisonnettomuuksia vuosittain noin kilometrin välein. Merkkien paikkaan vaikuttavat sekä riistanhoitoyhdistyksen näkemykset että onnettomuustiedot. Tiejaksolla varoitetaan kerrallaan vain joko peuratai hirvivaarasta. Mikäli molemmat varoitukset olisivat aiheellisia, asetetaan jaksolle hirvivaaramerkki. Hirvivaaramerkki on virallisesti varoitusmerkki hirvieläimistä, joka sisältää siten myös varoituksen peuroista ja kauriista, kertoo tienpidon asiantuntija Antti Laine Pirkanmaan ELYstä. Pirkanmaalla on Laineen mukaan valtatiet 9 ja 12 Tampereelta Turun suuntaan merkitty peuravaarateiksi, mutta niillä varoitetaan myös hirvistä riista-aitojen päissä ja pahoissa kohteissa muutenkin. – Viime kesäkuussa voimaan astuneen lakimuutoksen vuoksi on vaihdettu muun muassa kieltomerkkejä, joiden sisältöön on tullut muutoksia vanhaan lakiin nähden. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun kieltävät merkit. Myös traktorilla ajo kielletty –merkit on vaihdettu. Punkalaitumen maantieverkon osalta merkkimuutos tarkoittaa noin sadan liikennemerkin lisäystä, sisältäen sekä lisäkilvet että vakiomerkit. Suurin osa määrästä koostuu kaksisuuntaisesta pyörätiestä kertovista lisäkilvistä. Kustannuksiltaan tuo sadan merkin kokonaisuus on noin 10 000 euroa. Koko Pirkanmaan alueella tämä muutos tarkoittaa noin 4 000 liikennemerkin lisäystä, josta 95 prosenttia on kaksisuuntaisesta pyörätiestä kertovia lisäkilpiä. Tästä muutoksesta kertyy noin 400 000 euron kustannukset. – Muiden liikennemerkkien osalta on käynnissä kymmenen vuoden siirtymäaika eli liikennemerkit tulisi vaihtaa uudistuneen tieliikennelain mukaisiksi kymmenen vuoden kuluessa lakimuutoksesta siltä osin kuin merkkien ulkoasu eli mitoitus on muuttunut. Korona ajanut karanteeniin Punkalaitumella Hanna-Mari Kamppikoski Pohjoisseudun koulun rehtori Elina Poutala kertoo koulussaan olevan 21 oppilasta karanteenissa 3.–4. luokilla. Vielä pari viikkoa sitten koululla oli laskettelumäki kovasti suosiossa. Uusi liikennemerkki varoittaa peuroista ja kauriista Hanna-Mari Kamppikoski Metsäkauris hypähtää uudessa liikennemerkissä autoilijan huomioitavaksi Vesilahdentien varrella. THL:n mukaan Punkalaitumella kymmenen prosenttia kuntalaisista on saanut ensimmäisen koronarokotteen. Toisen rokotteen on saanut vasta 0,5 % väestöstä.
Torstaina maaliskuun 4. päivänä 2021 – N:o 9 – 5 Paikallislehden jakelu säiden armoilla Viime aikoina Punkalaitumenkin teillä on nähty melkoisia pääkallokelejä. Ne hankaloittavat myös Postin jakelijoiden työskentelyä. Pahimmilla keleillä ojassa on käyty jopa kolmesti jakokierroksen aikana. – Viime torstaina varmasti moni jäi paikallislehteäkin paitsi, sillä kelit olivat järkyttävän vaaralliset. Kovasti tärkeää Postin väelle olisi lehti perille tuoda, mutta tiet tulisi olla kunnolla hiekoitettuja ja hoidettuja. Toivottavasti ihmisillä riittää näin talvikeleillä ymmärrystä myös siihen, että keli on aivan toinen yöllä lehtiä jakaessa kuin aamulla. Jos tie onkin aamulla aurattu tai hiekoitettu, se ei sitä välttämättä ole yöllä. Reittimme ovat myös pitkiä, yksikin ojaan suistuminen vaikuttaa muulle reitille useita tunteja. Oman henkensä uhalla sitä välillä tuntee työtä tekevänsä näillä keleillä, kertoo varhaisjakaja Maija-Leena Oittinen. Oittinen joutuu työssään tien alkupään kunnon perusteella tekemään päätöksen siitä, jatkuuko matka vai ei. Myös pimeys talviöisin asettaa omat haasteensa, kun valoa antavat vain auton valot. – Kolme kertaa tieltä suistuttuani en enää edennyt, sillä tie oli peilijäätä. Se, että tie on keskeltä kilometrin verran aurattu ja hiekoitettu, ei auta, jos loppumatka luistellaan. Viime viikon ajonopeuteni oli 10–15 kilometriä tunnissa, ja reittieni pituudet keskimäärin sata kilometriä. Reiteilläni on useita sivuteitä sekä mutkaisia mäkiä. Niillä keleillä ei olisi nelivetokaan auttanut. Hiekkaa kuluu Teiden kunnossapidosta vastaavassa yrityksessäkin keliolosuhteet ovat tiedossa. – Viime viikot ovat olleet hieman hankalia Punkalaitumen teillä, mutta aika hyvässä kunnossa ne tällä hetkellä ovat. Jonkin verran ongelmia aiheuttaa se, että lämpimien päivien myötä hiekka painuu jäähän. Silloin tie muuttuu jälleen pakkaslukemissa liukkaaksi, vaikka se olisi juuri hiekoitettu, sanoo Jouni Mäkelä Punkalaitumen Hake Mäkelä & Uotilasta. Yrityksellä on paikallisten tiekuntien kanssa sopimuksia, mutta se toimii myös kutsu-periaatteella. – Joku tiekunnasta tai sitten yksityinen henkilö soittaa meidät apuihin, kun tie kaipaa kunnostusta. Punkalaitumella toimimme koko pitäjän alueella, mutta naapurikunnissa työskentelemme yhä enemmän. Mäkelä on toiminut tienhoitotehtävissä jo 80-luvulta lähtien. Vuosien saatossa hän on nähnyt myös isot muutokset. – Ennen oli normaaleja talvikelejä, pakkasta ja lunta. Hiekoitusta on nykyisin paljon enemmän. Tänä talvena pääsimme jälleen auraushommiin, mutta poikkeuksellisen paljon on ollut myös liukkautta. Joka tielle emme pääse yhtä aikaa, mutta lähdemme aina, kun tarvetta on. Työnsankareita kaikki – Kyllähän työntekijämme melkoisia työnsankareita ovat niillä keleillä, joita nyt viime aikoina on ollut. Punkalaitumella neljällä varhaisjakajallamme on 100–150 asiakasta, matkat pitkiä ja työaika on kello kolmesta seitsemään. Kelit voivat vaihdella paljonkin ja tiet saattavat olla jos jonkinmoisessa kunnossa, myöntää Pirkanmaan ja Satakunnan alueista vastaava Postin jakelupäällikkö Kimmo Kallio. Kallion mukaan varhaisjakajat ajavat tällä hetkellä omilla autoillaan, mutta Postin autoihin ollaan vielä tämän vuoden aikana siirtymässä. – Totta kai kehotamme sekä asiakkaita hoitamaan teitään että työntekijöitämme käyttämään hyviä renkaita. Liukuesteet postilaiset saavat työnantajalta, hyvästä tienhuollosta ei koskaan liikaa puhuta. Punkalaitumella teitä risteilee paljon. – Kunta avusti 78 tiekuntaa viime vuonna, sanoo kunnan tekninen johtaja Satu Alajärvi. Oittinen liukasteli viime viikolla ojaan lehtiä jakaessaan. Onneksi takarenkaan taakse löytyi autosta kissanhiekkaa, ja auto saatiin ojasta. Hanna-Mari Kamppikoski Varhaisjakelija Maila-Leena Oittinen lainaa varhaisjakelussa miehensä autoa niinä aamuina, kun oma auto on korjattavana. Vuoden 2020 tilastomerkinnät näyttävät, että pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät Pirkanmaalla ovat vähentyneet. Suuri osa tehtävämäärien vähenemisestä johtuu koronaviruksen aiheuttamista muutoksista. Väestö ei ole ollut niin vilkkaasti liikkeellä kuin edellisvuotena. Pirkanmaan pelastuslaitoksen yksiköt lähtivät vuonna 2020 erilaisiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin 161 kertaa vuorokaudessa. Tehtäviä oli kaikkiaan 58 726 (60 044 tehtävää vuonna 2019). Pelastustoimen tehtäviä oli 9 343. Vuoteen 2019 (9 513) verrattuna tehtävien määrä väheni 170 tehtävällä. Ensihoidon tehtäviä oli 49 383, mikä on 1 148 tehtävää vähemmän kuin edellisvuotena. Eniten pelastustoimen tehtäviä oli kesäkuussa 1 148. Rauhallisinta oli huhtikuussa (567 tehtävää). Vilkkain viikonpäivä oli torstai (1 572 tehtävää) ja rauhallisin päivä oli tiistai (1 108 tehtävää). Tarkistusja varmistustehtävät vähenivät Erilaisia tarkistustai varmistustehtäviä oli 2 923 (3 162). Näistä automaattisten paloilmoitinlaitteistojen aiheuttamia hälytyksiä oli 1 481 (1 681). Palovaroittimien tarkistustehtäviä oli 409 (465). Pelastuslaitoksella oli viime vuonna 1 490 tehtävää (1 735), mikä on 245 tehtävää vähemmän kuin edellisvuonna. Tulipaloja oli viime vuonna 1 126, eli 95 enemmän kuin edellisvuotena. Rakennuspalot ja -vaarat olivat lisääntyneet. Nyt niitä oli 434 (417 vuonna 2019). Rakennuspalovaaroja oli 291 (256) ja rakennuspaloja 143 (161). Rakennuspalovaara on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä syntynyttä näkyvää savua, josta olisi voinut kehittyä rakennuspalo, mutta se ei ole levinnyt rakenteisiin. Ensivastetehtäviä oli 1 061 (1 481). Ensivastetehtävä on tehtävä, jossa ambulanssin lisäksi potilaan luokse lähetetään pelastuslaitoksen pelastusyksikkö joko avustamaan tehtävässä tai lähimpänä yksikkönä. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia tulipaloja oli 573 (480 vuonna 2020). Luonnontapahtuman aiheuttamia tulipaloja oli 32 (52). Koneesta tai laitteesta aiheutuneita tulipaloja oli 288 (309). Palovaarallinen aine aiheutti 13 (17). Tulipaloa, muun syyn takia tai syytä ei voi arvioida syttyi 134 tulipaloa (199). Eläimestä johtuvia tulipaloja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tehtävämäärissä näkyi koronavirus kirjattiin 5 (8 vuonna 2019). Pirkanmaalla vain kaksi palokuolemaa Suomessa kuoli tulipaloissa 49 ihmistä, mikä on ennätyksellisen vähän. Pirkanmaallakin tulipaloissa menehtyi vain kaksi henkilöä, molemmat Tampereella. Edellisenä vuonna kuoli myös kaksi henkilöä. Pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastettuja ihmisiä oli 121. Pelastuslaitos evakuoi ja saattoi turvaan 336 henkilöä eri tyyppisissä vaaratai onnettomuustilanteissa. Suuronnettomuudeksi luokitellaan onnettomuus silloin, jos onnettomuudessa kuolee 5 henkilöä tai loukkaantuu 10 henkilöä tai omaisuutta tuhoutuu 500 000 euron arvosta. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia tulipaloja, joissa omaisuutta tuhoutui yli 500 000 euron edestä, oli Pirkanmaalla viisi.
Torstaina maaliskuun 4. päivänä – N:o 9 – 2021 6 Vuosi 2020 muistetaan vuotena, jolloin moni kaivattu asia jäi toteutumatta. Punkalaitumella yksi tällainen väliin jäänyt tapahtuma oli Oriniemen Marttojen puuropäivä. Jokasyksyinen tapahtuma jäi pitämättä, mutta ihan puuronkeitolta eivät martat toki viime vuonnakaan jääneet. Siitä piti huolen tämän jutun kirjoittaja. Lähtöruutuun Palataanpa ajassa ensin reilut kolmekymmentä vuotta taaksepäin. Kun nuorena kansatieteenopiskelijana Turun yliopistossa valitsin sivuaineita, punnitsin tiedotusopin ja museologian välillä. Tiedotusoppi voitti, ja aikanaan valmistuin filosofian maisteriksi ja toimittajaksi. Kuitenkin ajatus museologian opiskelusta jäi itämään, ja ajattelin, että suoritan opinnot sitten joskus. Tässä kohtaa lienee sananselitys paikallaan. Mikä museologi on? Museologi on kulttuurija luonnonperintöalan ammattilainen, jolla on hallussaan käytännön taidot museotyön tekemiseen sekä teoreettinen perusta museoja kulttuuriperintötyön filosofiseen pohdintaan. Opintojen suhteen joskus-hetki koitti viime vuonna. Tammikuun alussa ilmoittauduin Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon museologian perusopintoja suorittamaan. Tiedossa oli vuosi, jonka aikana joutuisin kieltäytymään kaikesta muusta paitsi luetojen seuraamisesta, lukemisesta, kirjoittamisesta ja tenttimisestä. No, enpä siinä vaiheessa aavistanut, että koko maailma olisi pian samassa tilanteessa, kieltäytymässä elämästä. Tosin eri syystä. Opiskeluissa ei oikeastaan mikään muu aiheuttanut minulle päänvaivaa, paitsi nykydokumentointiharjoituksen tekeminen. Olen nimittäin melko vahvasti sitä mieltä, että 1950-luvun jälkeen ei maailmassa ole paljoakaan mielenkiintoista tapahtunut. Tarkastelen maailmaa mieluummin historian näkökulmasta. Ajatus siitä, että tulevaisuuden menneisyys tallennetaan nyt, vaatii minulta vielä ajattelullista kasvua. Lyhyesti selitettynä nykydokumentoinnilla tarkoitetaan nykyajan ilmiön dokumentointia jälkipolvia varten haastattelemalla, valokuvaamalla ja videoimalla. Siis varsin tarpeellista työtä, sen ymmärrän. Näin turvataan se, että tulevaisuudessa museologeilla ja historiantutkijoilla on mitä tutkia: juuri tutkimusta varten, suunnitelmallisesti tallennettua dataa tästä ajasta. Autetaan miestä mäessä Olin valinnut nykydokuharjoituksen ilmiöksi Oriniemen Marttojen puuropäivän. Martat innostuivat ja suostuivat ideaani, vaikka puuropäivän yllä häilyi koronan tumma pilvi. Saatoin tehdä ja tallentaa nykydokumentoinnin Suomen maatalousmuseo Sarkaan, Loimaalle, missä tekisin opintoihin kuuluvan, pakollisen työharjoittelun. Aihe ja tallennusmuseo olivat siis kunnossa. Syksy tuli, eikä korona väistynyt. Kävi selväksi, että puuropäivää ei järjestetä. Niinpä alkoi vaihtoehtoisten toimintatapojen luotailu. Tässä kohtaa Oriniemen Marttojen jäsenet astuivat pääosaan ja auttoivat miestä mäessä. Martat suotuivat pienimuotoisen puuropäivämuistelupäivän järjestämiseen ja Punkalaitumen seurakunta salli meidän käyttää seurakuntataloa, autenttista puuropäivän pitopaikkaa. Seurakuntatalon väljyydessä kun saatoimme noudattaa sen hetkisiä koronasuosituksia. Puuropäivä Muistelupuuropäivänä haastattelin ja valokuvasin marttoja puuronkeitossa. Tunnelma seurakuntatalon keittiössä oli miltei kuin oikeana puuropäivänä. Haastattelujen määrä ja laajuus oli rajattu. Olisin mieluusti haastatellut kaikkia halukkaita, mutta ohjeita piti noudattaa, jotta sain suorituksen hyväksytyksi. Pitkään puuropäiviä järjestämässä olleet Alli Hynnä, Hilkka Hongisto, Liisa Huuska, Pirjo Kallonen, Helka Lemmetti, Marjatta Naskali, Eeva Salonen ja Sirpa Ristimäki olivat mukana muistelemassa. He myös valmistivat puuroja maisteltavaksi. Valokuvia sain käyttööni Eeva Saloselta ja Heikki Hongistolta. Alli Hynnä teki uutispuuroa. Hän on valmistanut sitä kaikkina vuosina Yli-Kirran talonpoikaismuseon käsikivillä jauhetuista rukiista. Uutispuuron keittäminen vaatii pitkän ajan, ja niinpä Alli aloittaa puuronkeiton jo varhain aamuyöllä kotonaan ja on tuonut valmiin puuron mukanaan seurakuntatalolle. Haastattelussa Liisa Huuska kertoi ohrankryynipuuron valmistamisesta. Sitä tehtiin alkuvuosina seurakuntatalon keittiön isolla, 60 litran kattilalla. Maito puuroon haettiin tonkalla joltakin paikallisista maitotiloista. – Tulimme seurakuntatalolle aamulla jo ennen kuutta keittämään ohrankryynipuuroa. Sen valmistaminen oli suuritöistä, kertoo Liisa Huuska. Sittemmin hän on innostunut helmiryynipuuron valmistamisesta. Marjatta Naskalin valmistamia puuroja ovat Gurjevin, BicherBrennerin, kvinoaja ruispuolukkatuorepuuro. Myös kaurakiisseliä hän on valmistanut. Sirpa Ristimäki valmistaa mielellään mustaherukkavispipuuroa sekä hapanleipäpuolukkapuuroa. – Hapanleipäpuuron tulevat kuivat ruisleipäkannikat liotetaan ja keitetään puolukoiden kanssa pehmeiksi. Puuro suurustetaan mannaryyneillä ja tarjoillaan lämpimänä, kertoo Sirpa Ristimäki. Pirjo Kallonen valmisti porkkanatuorepuuroa. Hän on myös innostunut mustikka-grahampuurosta. Helka Lemmetti on valmistanut puuropäiviin syyspuuroa, johon tulee omenaa, porkkanaa ja kaurahiutaleita. Hilkka Hongisto valmistaa mantelimaitoon tehtyä tyrni-helmiryynipuuroa. Se on todella kauniin väristä. Vuodesta 1997 Ensimmäinen puuropäivä järjestettiin vuonna 1997. Eeva Salonen oli tuolloin puheenjohtajana. Idea puuropäivästä tuli marttaliitolta, joka suositteli puuropäivien järjestämistä kehitysapurahojen keräämiseksi. – Puuropäivän pitämisestä päätettiin Ristimäellä saunaillassa. Puuronkeittäjiä lähti mukaan kolmisenkymmentä ja syöjiä oli 60-70 henkilöä ensimmäisenä vuonna, kertoo Eeva Salonen. Jokaisessa tilaisuudessa tarjoiltu kymmenestä kahteenkymmeneen erilaista puuroa. Lisäksi puurojen kanssa on tarjoiltu kiisseleitä ja mehukeittoja. Kaunis kattaus on puoli ruokaa, ja martat ovatkin koristelleet seurakuntatalon pöydät kauniisti. Puuropäivän ohjelmaan on kuulunut monenlaista ohjelmaa. On kerrottu kehitysyhteistyöhankkeesta, joku seurakunnasta on pitänyt hartauden, ruokavirsi kuuluu asiaan ja lapset ovat esittäneet ohjelmaa. Päiväkotilapsia on myös kutsuttu maistelemaan puuroja ja heille on kerrottu puurojen valmistamisesta. Vuonna 2012 Oriniemen Martat julkaisivat oman puurokirjan: Martan Puuropäivä. Siinä on jokaisen martan oman lempipuuron ohje. Puurokirjan toimitustyöstä vastasi Marjatta Naskali. Oriniemen Martat on alunalkuaan Sakkolan Lapinlahdella vuonna 1919 perustettu yhdistys, joka juurtui Punkalaitumelle siirtokarjalaisten mukana. Sodan jälkeen, heti olojen vakiinnuttua martat aloittivat toimintansa. Vuonna 1953 yhdistys muutti nimensä Lapinlahden Martoista Oriniemen Martoiksi. Martat osoittivat jo tuolloin ihailtavaa sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, kun säilyttivät ajatuksen toimintansa elvyttämisestä vaikeina sota-aikoina ja juurruttivat sen uudelle kotiseudulle niin, että toiminnasta on tullut siirtokarjalaisten ja kantaväestön yhteistä. Naisjärjestöjen toiminta on kautta aikojen ollut ihailtavaa. Puuropäivän muistelijoista Liisa Huuska, Helka Lemmetti, Marjatta Naskali ja Eeva Salonen ovat toisen polven marttoja. Hilkka Hongisto, Alli Hynnä, Pirjo Kallonen ja Sirpa Ristimäki ovat tulleet toimintaan mukaan muuten. Pirjo Kallonen toimii tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana. Vaikka Punkalaitumen asukasluku on vähentynyt vuodesta 1997 tähän päivään noin tuhannella hengellä, ei puuropäivän suosio ole vähentynyt. Syöjiä tilaisuudessa käy edelleen sadan ja kahdensadan hengen välillä. Tapahtuma on siis paikallisesti merkittävä ja sitä voi kutsua ilmiöksi. On todellakin dokumentoinnin arvoista, että pienen yhdistyksen järjestämä tapahtuma pystyy vuodesta toiseen säilyttämään suosionsa. Martat ovat brändänneet puurot ja tapahtumansa. Sen suosio taattu, sillä puuropäivän ajankohtaa kysellään jo puolivuotta aikaisemmin. Puuropäivästä tallennetut kuvat ovat katsottavissa arkistojen, kirjastojen ja museoiden finna.fi-palvelussa hakusanalla puuropäivä. Haastatteluiden äänitteet ja litteroinnit on tallennettu Suomen maatalousmuseo Sarkaan ja ne ovat ainoastaan tutkijoiden käytössä. Anu Helariutta-Koskua FM, toimittaja, (ja vihdoinkin) museologi Sittenkin Oriniemen marttojen puuroja Eeva Salonen, Sirpa Ristimäki ja Hilkka Hongisto tarkistavat puurohiutaleiden tietoja netistä. Liisa Huuska, Helka Lemmetti ja Marjatta Naskali muistelevat puuropäiviä. Hilkka Hongisto odottaa mantelimaidon kiehahtamista. Alli Hynnällä on vuosikymmenten kokemus uutispuuron keitossa. Pirjo Kallonen raastaa porkkanaa tuorepuuroon.
Torstaina maaliskuun 4. päivänä 2021 – N:o 9 – 7 Laura Pakarinen on monille liikuntahallilla käyneistä tuttu näky. – Aloitin salibandyn 6-vuotiaana harjoittelemalla Kupsin poikien joukkueessa. Lajiksi valikoitui salibandy, koska siskonikin harrasti sitä ja menin siinä vähän mukana. Lopulta parin vuoden jälkeen siirryin Ropon poikajoukkueeseen, koska lähettyvillä ei ollut siihen aikaan tyttöjoukkuetta. Ropossa Pakarinen sai kokea ensimmäisen pelinsä, myös intohimo lajiin kasvoi. – Viidennellä luokalla siirryin siskoni mukana ensin kaksoisedustuksella ja jälkeenpäin kokonaan Tampereelle Kooveehen. Silloin mukaan tuli myös fyysinen ja tavoitteellinen harjoittelu. Kun siskoni lopetti salibandyn vuonna 2015, sain valita alueen joukkueista mieluisimman. Päädyin Turkulaiseen FBC Loistoon. Neljän suomenmestaruuden ja Suomen Cupin voiton jälkeen varmuudella voisin sanoa, että tuo vaihto Kooveesta Loistoon oli salibandyurani paras ja tärkein päätös. Pelaajana Pakarinen kuvailee itseään tunnolliseksi, motivoituneeksi ja itsekriittiseksi. – Jokaisen suorituksen voisi tehdä vähän paremmin. Salibandyssä, kuten monessa muussakin urheilulajissa paremmaksi ja hyväksi pelaajaksi tuleminen vaatii sitoutumista, eikä vain yhdeksi kaudeksi, vaan moneksi vuodeksi. Kehittyminen ei tapahdu yhtäkkiä. Se saattaa vaatia myös monen tunnin ajomatkaa treeneihin tai vaikkapa kavereiden kanssa vietetyn ajan vähenemistä. Kups-ajoistaan Pakarinen muistelee poikien siirtyen jonossa taaksepäin, jos oli vaarana tulla pariksi tytön kanssa. – Ropossa salibandyn pelaaminen oli mukava harrastus. Se oli kivaa, eikä harjoittelut ollut tavoitteellista harjoittelua. Kooveessa pelasin suurimman osan ajasta kahdessa joukkueessa. Sopeutuminen vanhempaan joukkueeseen oli todella vaikeaa, mutta oman ikäisissä joukkuehenki oli hyvä. Jo pitkän pelaajauran tehnyt Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 (ma-ke) Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Puoli vuotta myöhemmin Kaikki loppuu aikanaan, sanotaan. Näin se on myös sairausloman osalta. Allekirjoittanut palasi maaliskuun alussa sanasorvin ääreen. Puoli vuotta kestänyt toipumisjakso on takana. Vaikka toipumisjakso on takana, on osaltani toipumisprosessi edelleen kesken. Tapaturmaisesti vaurioituneen oikean jalan nilkan liikerata on edelleen mitätön ja sen vuoksi esimerkiksi kävely on ontuvaa. Jäykistynyt akillesjänne ei todennäköisesti fysioterapiasta huolimatta tule notkistumaan, vaan syyspuolella edessä voi olla trihemisektio. Siinä jännettä operoidaan niin, että sen mobilisaatio paranee. Pari viikkoa sitten Tampereella tehdyn enmg-tutkimuksen tulokset eivät nekään olleet positiivisia. Neurofysiologiaan erikoistunut lääkäri johdatti jalan hermoihin sähköä ja tökki lihaksia neulalla todetakseen, että useampi hermo jalassa on vaurioitunut pysyvästi. Epikriisissä sanotaan kauniisti, että neurofysiologiselta näkökannalta korjaantumista ei tule enää tapahtumaan. Kivut onneksi pysyvät aisoissa kourallisella lääkkeitä. * * * Edellä kirjoitetusta johtuen työterveyslääkäri suositteli allekirjoittaneelle osasairauspäivärahaa, mikä käänteisesti tarkoittaa myös osa-aikaista työntekoa. Niinpä työskentelen toistaiseksi 60 % työajalla. Joku viisas sanoi äskettäin, että osa-aikaisen työn suurin ongelma on se, että työaika pitää osata todellisesti rajata sovittuun. Tätä nyt harjoitellaan, jotta työn ja toipumisen välinen sopusointu säilyisi. Varmasti nimeni palautuu hiljalleen lehden sivuille jutun kirjoittajana mutta lehtiyhtiön hallituksen kanssa on linjattu myös asioita, joita kevään aikana selvittelen yhtiön toimitusjohtajan ominaisuudessa. Ne vaativat paneutumista ja vievät aikaa. Onneksi toimituksessamme ovat edelleen vastuuta kantamassa Anu ja Hanna-Mari. Työajan rajaukseen liittyy myös toive siitä, että mikäli allekirjoittanutta haluaa tavoitella työasioissa, olisi paras aika yhteydenottoon maanantaista keskiviikkoon klo 9–16 välisenä aikana. * * * Puoli vuotta kotona liikuntarajoitteisena on pitkä aika. Onneksi tukea on löytynyt läheltä ja kauempaakin. Kyydit kuntosalille, fysioterapeutille, lääkäriin, terveysasemalle ja hirvija peurametsälle ovat hoituneet kiitos auttavaisten lähimmäisten. Vaikka jalka on ollut pitkään melkoisen sökö, on liikunnalla ollut merkittävä rooli toipumisessa. Kuntosalilla voi tehdä monenlaista ilman toimivaa jalkaa ja pikku hiljaa senkin on voinut ottaa mukaan harjoituksiin, vaikka ensimmäiset jalkaprässityönnöt olivat suoraan sanoen tutisevia. Hiihtoladulla jalka on saanut ehkä parasta kuntoutusta. Vaikka kävely on kuin Vaahteramäen Eemelin Nilkku-Lotta -kanalla, hiihto on sujunut yllättävänkin hyvin. Kuuden-seitsemän kilometrin lenkki sujuu helposti äänikirjaa kuunnellen. Nyt tosin harmittavasti näyttää siltä, että hiihtokelit ovat menossa kehnoiksi. Ehkä pian on aika ottaa polkupyörä esiin. * * * Vuosi sitten maaliskuun puolivälin jälkeen Suomessa otettiin käyttöön valmiuslain pykäliä. Kesään mennessä koronapandemia rauhoittui ryöhähtääkseen jälleen joulukuussa. Tällä hetkellä mennään niin sanotusti kylmää kyytiä. Tartuntamääriä kuvaava käyrä on samassa asennossa kuin Nokian osakkeen kurssikäyrä parhaina aikoina. Punkalaitumellakin koronatapauksia on tätä kirjoitettaessa löydetty 15. Viime päivien dramaattisin tieto oli Pohjoisseudun koululla paljastunut tartunta. Onneksi se näyttää jäävän yksittäiseksi tapaukseksi. Kuntaa ja koulua voi kiittää nopeasta tiedottamisesta niin julkisesti, kuin oppilaiden kotienkin suuntaan. Talvilomaviikko alkaa olla puolivälin paremmalla puolella. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että Pirkanmaalla koulut jatkavat lähiopetuksessa hallituksen suosituksista poiketen. Toivottavasti lomalla on osattu noudattaa varovaisuutta koronan suhteen. Näin opiskelu voisi jatkua turvallisesti myös loman jälkeen. * * * Vuosi sitten näihin aikoihin palasin viikon kertausharjoituksesta Porin ja Niinisalon suunnalta. Tulin harjoituksessa kovaan flunssaan. Jälkikäteen olemme kotona miettineet, kuinka suuret mahdollisuudet olivat, että kyse olisi ollut jo silloin koronasta. Mene ja tiedä. Jos miettii kertausharjoituksen jälkeistä kulunutta vuotta, voi sanoa, ettei vauhtia ja vaarallisia tilanteita ole puuttunut. Niin yleisellä kuin henkilökohtaisella tasollakin on tapahtunut asioita, joita elämänsä varrelle ei ole osannut ennustaa. Niillä korteilla on kuitenkin pelattava, jotka käteen jaetaan. Elämä jatkuu myös poikkeuksellisina aikoina ja poikkeuksellisissa elämäntilanteissa. Sanottakoon sitä vaikka elämän suolaksi. – JA Maski päälle ja taittohommiin. Salibandy vei Lauran Turkuun Hanna-Mari Kamppikoski Laura Pakarinen viihtyy erinomaisesti Turun FBC Loiston joukkueessa. Jatkuu takasivulla...
Torstaina maaliskuun 4. päivänä – N:o 9 – 2021 8 halli oli vapaa. Ainoa asia, mitä olisin voinut toivoa, on se, että olisi mahdollisuus koulun puolesta järjestää jonkinlaisia aamutreenejä. Se saattaisi houkutella urheilijoita jäämään Punkalaitumelle. Lukiossa oli myös se tärkeä osa kehittymisen kannalta, että oli helppoa saada lisäaikaa tehtävien tekemiseen, jos harjoitusten tai pelien takia on ollut kiireitä. Kaikkialla tuo ei ole mahdollista, koska opettajilla ei ole aikaa keskittyä yhteen oppilaaseen. Kunta myös kannusti urheilijoita menestymään palkitsemalla urheilijoita menestyksestä. Pitkälle uralle mahtuu monta tukijaa. – Tärkeimmät henkilöt salibandyurallani ovat vanhempani, jotka kuskasivat minua kahdeksan vuotta kolme kertaa viikossa melkein sadan kilometrin päähän harjoituksiin. Ilman heitä en olisi voinut koskaan harjoitella muualla kuin Punkalaitumella. Monen vanhemmat eivät olisi suostunut moiseen. Olen huomannut, että monessa joukkueessa vanhemmat eivät edes viitsi viedä lastaan saman kaupungin sisällä harjoituksiin. Idolini oli pienenä myös paikkakunnalta alun perin kotoisin oleva Nina Rantanen. Muistan kun tehtiin kaverini kanssa yläasteella koulutehtävä hänestä ja haastattelin häntä salibandyyn liittyen. Olen myös kunnan suurin mainostaja, koska tuon Punkalaidunta maailman kartalle, kun kerron siitä jokaiselle tutulleni ja ystävälleni. Pakarinen kertoo kannustaneensa pieniä urheilijoiden alkuja ottamaan elämästä kaiken irti ja olla miettimättä muiden ihmisten mielipiteitä. – On tyhmää olla tekemättä sellaista, mitä itse haluaisi oikeasti tehdä. Urheilussa tarvitsee myös henkistä vahvuutta, koska joskus saattaa tulla vaikeita aikoja, mistä pitää vain päästä yli. Tärkeää on olla kärsivällinen, koska aina ei tarvitse olla heti hyvä kaikessa. Ideana on kehittää itseään. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna perjantaisin klo 8-17 Punkalaitumen Sanomien toimitus on SULJETTUNA toistaiseksi koronapandemian vuoksi. Tästä johtuen emme ota tällä hetkellä vastaan mitään maksusuorituksia toimituksessa. Yhteydenotot ja aineistot puhelimitse ja sähköpostilla: toimitus@punkalaitumensanomat.fi Juha Aro 045 111 5115 (ma-ke) tai 050 442 2072 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 Myös toimituksen postilaatikkoon voi jättää aineistoja ja ilmoituksia. Laitathan puhelinnumerosi ja nimesi jättämääsi aineistoon. Hyvät asiakkaat! NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. 040-824 0022 Punkalaitumen Latu ja Polku Ulkona kuin lumiukko -kampanja jatkuu 17.2.14.3. Ilmoita oma lumiukkosi valtakunnalliseen laskuriin! Punainen Risti Terveyspiste suljettuna toistaiseksi. Soita tai jätä soittopyyntö torstaisin klo 11-13: 041 318 6650. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 5.3. klo 10 Äijävirtaa-ryhmä kokoontuu Vehkajärvelle Srk:n rantaan pilkkiongelle. Omat pilkkivehkeet mukaan. Huolehditaan koronarajoituksista, ollen kokoajan ulkotiloissa turvavälein. Tiedoksi: Jäsenmaksut on toimitettu jäsenille, jos haluatte maksaa käteisellä voitte tuoda maksut kukkakaupalle Hilkalle. Tilitämme ne yhdistyksen tilille. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 3.5.2021-8.5.2021, Härmän Kylpylä 15.8.2021-20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021-1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9-13 p. 010-2193460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Oriniemen Martat Vuosikokous siirtyy myöhempään ajankohtaan koronaviruspandemian aiheuttaman kokoontumisrajoituksen vuoksi. SORVIN LASTUJA Ajankuvia kuudelta vuosikymmeneltä KOITTAKOON NY Punkalaitumen yritystoiminnan alkulähteillä HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria 40,22,35,TOIMITUKSEN OLLESSA SULJETTUNA TOIMITAMME KIRJOJA POSTITSE. (Postituskulut lisätään hintaan). Punkalaitumen Sanomat Lauttakyläntie 4 31900 Punkalaidun Tilaukset ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi tai 02 767 4256 Kannata kansalaisaloitetta ja suomalaista työtä! Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi vuotuisen kasvun osalta Käy allekirjoittamassa aloite osoitteessa: Kansalaisaloite.fi Seurat toimivat nuori nainen kertoo salibandyn harrastuksena muuttuneen. – Jopa minun urani aikana on siirrytty sählystä salibandyksi. Arvostus lajia kohtaan on noussut todella paljon. Katsojamäärät kasvavat jatkuvasti, ja näkyvyyttäkin saadaan paljon enemmän sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Maailmanmestaruus ei ainakaan vielä ole Pakarisen toivelistalla. – En koe varsinaisesti, että olisin mukana potentiaalisessa kisajoukkueessa, koska ulkomailla ja suomessakin on paljon parempia ja tasaisempia pelaajia kuin minä. Lisäksi minun on aika vaikea tällä hetkellä kilpailla puoliammattilaisia vastaan, kun itse käyn täyspäiväisesti töissä. Harjoittelemalla kovaa ja säännöllisesti koen, että joskus tulevaisuudessa minulla saattaisi olla mahdollisuus päästä MM-kisajoukkueeseen, mutta näihin joulukuun kisoihin koen, että minulla ei ole mahdollisuutta. Kaikki on kuitenkin lopulta itsestä kiinni. Kaikki on mahdollista, jos haluaa tarpeeksi paljon. Joukkueessa viihtyminen on Pakarisen mukaan hyvin tärkeää. – Viihtyminen on todella tärkeää, ja se, että löytää samanhenkisiä ihmisiä. Silloin harrastaminenkin pysyy mieleisenä. Töiden ja salibandyn lomassa yritän parhaani mukaan ylläpitää parisuhdetta ja kaverisuhteita myös salibandyn ulkopuolella oleviin ihmisiin. Turussa Pakarinen on asunut lähes kaksi vuotta. – Kotikaupunkini on puistomainen ja sillä tavalla muistuttaa minua Punkalaitumesta. Muutin Punkalaitumelta Kakolaan, koska tiesin, että minusta ei ole asumaan betoniviidakossa ja tarvitsisin luontoa ympärilleni. Turussa on myös hyvät liikuntamahdollisuudet ja siellä on mahdotonta liikkua ilman, että näkee jonkun urheilevan tai liikkuvan. Punkalaitumella naisella vierähti lähes 19 vuotta. – Lapsuuspaikakseni en toivoisi mitään muuta. Punkalaitumella on täydelliset mahdollisuudet kehittyä urheilijana, koska tungosta ei milloinkaan ole missään. Minulla oli myös oman avain liikuntahallille, jotta pystyin menemään harjoittelemaan sinne silloin kun Punkalaitumelaislähtöinen Laura Pakarinen on nuoresta iästään huolimatta tehnyt jo pitkän uran salibandyn parissa.