• Uutisja ilmoituslehti Torstaina heinäkuun 4. päivänä N:o 27 2024 115. vuos ikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! HUOM! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 P.S. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen ALASTARON RAKENNUSTARVIKE vuodesta 1989 Avoinna arkisin 8-17 lauantaisin 8-13 Puh. 02 764 1955 Nopeat toimitukset! Loimijoentie 81 Alastaro LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 18.6. tuomion noin 70-vuotiaalle mieshenkilölle Punkalaitumella tehdystä lapsenraiskauksesta. Tekoaika ajoittuu syksyn 2021 ja syksyn 2022 välille. Kansliapäätöksenä annettu tuomio oli 4 vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta. Tekoaikana uhri on ollut 12–13-vuotias. Oikeus piti tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Kolmen käräjätuomarin tekemä päätös ei ollut yksimielinen, sillä yksi tuomareista katsoi vastaajan syyllistyneen raiskauksen sijasta törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Yksi käräjätuomareista olisi puolestaan korottanut vastaajan saamaa tuomiota. Vastaaja määrättiin syyttäjän vaatimuksesta vangittavaksi ja suorittamaan tuomiotaan vankilaan. Tuomio ei ole lainvoimainen ja vastaaja on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. Punkalaitumen Sanomat ei julkaise tuomitun nimeä rikoksen uhrin suojelemiseksi. NUOHOUSTA NOKINENÄ OY Puh. 040-824 0022 MANSIKOITA Hangasojan tila Saharannantie 475, Kojonperä Puh. 0400 743 255 TILAUKSESTA POIMITTUNA. Itse poimien. Tuomio törkeästä lapsenraiskauksesta Toimitus Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU GRILLIIN Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 8.-10.7. 2 85 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 450 g (6,33/kg) Pullapitko 500 g (9,90/kg) MAANANTAINA UUNITUOREET 4 95 kpl PARASTA KESÄÄN! 99 kg 9 95 kg 7 95 kg SÄÄVARAUS 3 69 pkt Kivikylän Huiluntuhti grillimakkara 400 g (9,23/kg) SUOMI TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 4.-7.7. SUOMI Porsaan ribsit PLUSSAKORTILLA 1 29 nippu 8 95 kg PLUSSAKORTILLA 4 50 2 pkt 3 85 pkt SUOMI Atria Saunapalvi 350 g (11,00/kg) Palvelusta TO-LA 5 59 rs PLUSSAKORTILLA 3 00 2 pkt Kypsä maissi 400 g (3,75/kg) ESPANJA SUOMI Atria Kanan paistileikkeet 450-500 g (11,18-12,42/kg) Porsaan jauheliha SUOMI Tarjoustuotteita rajoitetusti 3 19 rs Dansukker Hillosokeri 1 kg PLUSSAKORTILLA 1 99 ps Porkkananippu Hyvä valikoima viinejä PERJANTAINA PYYMÄEN TUOTTEITA SUOMI Naudan ulkofileepihvit 3 85 rs 3 00 2 kpl 4 00 3 plo Vichy 1,5 l kmp (0,62/l) sis.pantin 1,20 5 00 2 kpl 7 39 kannu MARJAT SÄILÖÖN Dansukker Taloussokeri 1 kg (1,48/kg) 2 49 ps 2 95 2 ps SUOMI SUOMI PLUSSAKORTILLA Atria Wilhelm grillimakkarat ja makkarapihvit 320-400 g (5,63-7,03/kg) PLUSSAKORTILLA Kokonainen vesimeloni SUOMI 9 99 24-pack 29 95 kg PLUSSAKORTILLA 5 00 2 ps PLUSSAKORTILLA SUOMI Porsaan ulkofilepihvit naturel tai maustettu SUOMI Saarioinen Grillitassu 4 kpl/300 g (12,83/kg) Porsaan pintamaustettu grillipihvi ulkofileestä 2 kpl/240 g (12,46/kg) SUOMI 2 99 rs 4 99 rs SUOMI Snellman Maatiaispossun ohuet kasslerpihvit 500 g (9,98/kg) PLUSSAKORTILLA 7 99 rs Naapurin Maalaiskana Kanan ohuet fileepihvit 570-650 g (12,29-14,02/kg) SUOMI Atria Wilhelm grillimakkarat ja makkarapihvit 320-400 g (5,63-7,03/kg) PLUSSAKORTILLA 4 50 2 pkt SUOMI SUOMI Valio Hyvä suomalainen Arki juustoviipaleet 500 g (8,98/kg) 4 49 pkt 1 49 kg Varhaiskaali SUOMI Arla Apetina snack salaattijuustot 100 g (15,00/kg) PLUSSAKORTILLA Kivikylän Palvarin lihapyörykät 350 g (9,00/kg) PLUSSAKORTILLA Forssan Italiantai perunasalaatti 400 g (5,00/kg) 4 00 2 rs 3 99 rs Atria Grilliperunat voi-tilli tai grillikasvikset 500 g (7,98/kg) Vaasan Naughty burger hampurilaissämpylä 4 kpl/320 g (7,78/kg) Grillijuusto 250 g (10,00/kg) Rajamäen Väkiviinaetikka 3 l 1 00 rs 3 50 2 kpl Valio Keittiön Laktoosittomat maustetut rahkat ja Valio Kreemit 200 g (8,75/kg) PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA Flora Margariinit 400 g (2,50/kg) Rajoitus 2/talous 10 00 4 kpl Fazer Sininen maitosuklaa sekä Makuja tummasuklaa levyt 180-200g (11,36-13,89/kg) Coca-Cola Zero 0,33l kmp 24-pack (0,96/l) sis.pantin 2,40 Bonaqua Kivennäisvedet 24 x 0,33 l/pl (1,02/l) sis. pantit 2,40 10 49 24-pack Estrella Sipsit 165-275 g (9,09-15,15/kg) Ei Maalaissipsit 180 g SUOMI SÄÄVARAUS ESPANJA Annabelle varhaisperuna 1 kg 2 49 ps
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 2 – N:o 27 – 2024 Miten minä pelastun? Miten perin iankaikkisen elämän? Hätää on enemmän kuin tiedämmekään. Evankeliumissa lainopettaja kysyy samaa Jeesukselta. ”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?” Jeesus sanoo: ”Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua. ”Jeesuksen rakastavan katseen alla lainopettaja on Jeesuksen neuvon edessä, joka tuntuu hänestä kohtuuttomalta. Jotakin puuttuu. ”Minä olen Herra sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia.” Miehen epäjumala oli rikkaus. Se oli tullut Jumalan ja ihmisen väliin. Rikas nuorukainen ei ollut valmis Jeesuksen seuraamiseen. Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Opetuslapset olivat ymmällään, kuka voi pelastua. Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle kaikki on mahdollista. Ilman Kristusta kukaan ei pelastuisi. Jumala osoittaa ihmiselle hänen syyllisyytensä. Jumala johdattaa ihmisen Kristuksen luo. Me saamme pyytää kaikkia syntejämme anteeksi Jumalalta ja turvautua Kristuksen täytettyyn sovitustyöhön. Jumala antaa kaikki meidän syntimme anteeksi ja upottaa ne meren syvyyteen, mistä niiden tonkiminen on kielletty. Herra armahda minua! Kiitos, että olet sovittanut kaikki syntini. Kiitos, että sinun lähelläsi meille kaikille on tilaa. Herra armahda maatamme ja kansaamme! Varjele maamme vapaus ja itsenäisyys. Kiitos Herra keskikesän kauneudesta. Johdata meidän elämäämme Vapahtajan luo. Aamen. Jaana Pyykkö diakonissa Punkalaitumen srk Maailman huiput Lintukankaalla Mikkola ja Vehkonen omaa luokkaansa Maailman huippuajajina tällä hetkellä motocrossissa mainitaan mm. Heikki Mikkola ja Kalevi Vehkonen. Heidän ajonsa olikin täysin omaa luokkaansa. Mikkolan esittämää ajoa ei Lintukankaalla ole ennen nähty, vaikka Mikkolakin tyytyi vain ajamaan. Tosissaan hän otti ehkä kaksi kierrosta ja harvemminkin motocrossia seurannut katsoja pystyi jo tästäkin erottamaan mestarin. Ensi sunnuntaina Mikkola joutuu kuitenkin vääntämään kaasukahvaa tosissaan Englannissa MM-osakilpailussa. To 4.7. Heidän äänensä on kaikunut kaikkialle, heidän sanansa maan ääriin asti. Room. 10:18 Pe 5.7. Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi, kerrottakoon niistä kaikille. Minä julistan sinun suuruuttasi. Ps. 145:6 La 6.7. Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta, kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten. Ps. 145:7 Su 7.7. Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Luuk. 6:27–28 Ma 8.7. Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva. Ps. 28:8 Ti 9.7. Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”, te teette oikein. Jaak. 2:8 Ke 10.7. Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä. Room. 12:21 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 3. pnä heinäkuuta 1914 Päivän sanat SANA SINULLE Rakkauden laki Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat heinäkuun 4. pnä 1974 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 90 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 • kivi@muistoksi. www.muistoksi. Yhteistyössä Kesälaitumen Kukka Johanna Karlsson 045 652 7524 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, koulutettu hieroja JALKOJESI PARHAAKSI JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Paula Vaara 044 230 2054 Jalkojenhoidon ammattitutkinto, jalkaterapeuttiopiskelija Itsenäisyydentie 8, Sastamala Punkalaidun kotikäynnit Ajanvaraus myös netissä vello.fi/paulantaiga Myynnissä apuvälineitä ja tukisukkia Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Hammalääkäri Tomi Stojkov Punkalaidun AJANVARAUKSET ark. klo 8–16 puh. 044 230 3034 Rakkaamme Kirsti Kyllikki UUSI-KUITTI 27.12.1926 15.6.2024 Kun pitkän elämän elää saa voi tyynesti uneen nukahtaa. Kaikki on valmista, avoin on tie, Isä Taivaan omansa perille vie. Kiittäen ja kaivaten Pasi ja Hanna Anni, Tuomas ja Saana Leena Marja ja Jari Heikki, Hanna, Joel ja Luukas Hannu ja Sofia sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 29.6.2024 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös kaikille Kirstin hoitoon osallistuneille. o.s. Vanha-Kuitti Jumalanpalvelukset Su 7.7. klo 10 Messu kirkossa. Ojakoski, Bäckman. Su 14.7. klo 10 vt. kirkkoherra Petri Paasikallion 60-vuotisjuhlamessu. Messun jälkeen kakkukahvit seurakuntatalolla. Paasikallio, Karo, Rasi. Viikkotoiminta To 4.7. Ikäihmisten leiripäivä Leirimajalla klo 10–15.30. Lähtö klo 9 seurakuntatalolta. Omavastuu 5 €. Pyykkö. To 4.7. klo 17 Naisten ilta leirimajalla. Saunomista ja uimista, kisailua, iltapa ja hartaushetki. Paasikallio. Ti 30.7. Vanhan Rauman retki. Ilm. 25.7. mennessä Jaana Pyykkö 040 804 8814 arkiaamuisin klo 9–11. Pyykkö. Kinkerit Kinkerit pidetään syysja lokakuussa 2024. Varaa oma kinkeriaikasi virastosta maanantai ja torstai klo 9–13, 040 804 8811. Kinkeriaihe ilmoitetaan myöhemmin. Virasto Virasto avoinna elokuun loppuun asti vain maanantaisin klo 9–13. Viikolla 29 maanantaina suljettu, mutta torstaina avoinna klo 9–13. Kuollut Kirsti Kyllikki Uusi-Kuitti 97 v. Ritva Marjatta Välimäki 79 v. Rakkaamme Jukka TALLBACKA * 03.10.1948 † 24.05.2024 Ei läheinen arvaa, ei silmä nää, miten lähellä onkaan määränpää. Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen kaivaten, ikävöiden. Syvästi kaivaten Ilse Jari ja Sari Senja, Jaakko ja Saara Jenni ja Jarkko Jani ja Mika Muut sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. – Iäkäs wanhus. Punkalaitumen Koskioisten Rinteen torpassa elää wanha leski-emäntä Ulla Kuulammi, joka Mikkona täyttää 97 wuotta. Korkeasta iästä huolimatta on wanhus wielä täysissä hengen woimissa, kuulo on hyvwä, mutta näkö aiwan wiime aikoina wasta heikentynyt. Omin woimin wanhus wielä sauwoineen toisinaan tallustelee naapuriinkin. Tyytywäinen ja kiitollinen luonteeltaan ollen, on wanhuksen seurassa oikein hupaisa olla. – Myrsky ruhjoi. Wiime kesäk. 28 p:nä myllersiwät luonnon woimat niin ankarasti Kanteenmaan kylässä että kaatoi kolme puhelinlinjapylwästä ja samassa rytäkässä Kittilän puutarhasta ikiwanhan, wielä elinvoimainen pihlaja – wahwuudeltaan kannolta läpimitaten 50 senttimetriä. Puu, joka noin sata wuotta oli seisonut paikallaan monet tuulet ja myrskyt kestäen, oli wähän lahonut sisältä. Ohjaajakokous pidettiin sateisissa merkeissä. Kuvassa ajajat saavat viimeiset ohjeet ennen kilpailua. Edessä kyykistyneenä Heikki Mikkola. Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Akupunktio, jäsenkorjaus ja perinnehieronta Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 4. heinäkuuta 1924 – Piispan tarkastus pidetään seurakunnassamme ensi elokuun 6-7 j a8 p:nä, jota varten on ilmoitettu seuraava toimitusohjelma: Keskiviikkona elok. 6. pnä toimitetaan yksityinen arkistotarkastus pappilassa. Torstaina elokuun 7 pnä toimitetaan yleinen seurakunnallinen tarkastus. Perjantaina elokuun 8 pnä toimitetaan kirkossa kolmen viimeisen vuoden rippikoulunuorison kuulustelu ja neuvottelu seurakunnan kirkkoneuvoston kanssa sekä pöytäkirjain tarkastus. Rippikoulunuorison kuulustelusa tulee olla saapuvilla seurakuntalaisten koulujen opettajain. Torstaina ja perjantaina toimitetaan kirkossa tavalliseen aikaan jumalanpalveluksia. Tarkastuksen tulee toimittamaan arkkipiispa Johansson.
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 2024 – N:o 27 – 3 Kesän yhteislaulut alkoivat viime viikon keskiviikkona Pietarinaukiolla. Ensimmäisellä kerralla laulettiin yhdessä lastenlauluja ja laulattajina oli KuusVeisaa. KuusVeisaassa laulavat Pirkko-Liisa Henttinen, Anni Karo, Oili Mölsä, Anki Rinne ja Sari Vainio-Knuutila. Illan ”solistina” oli pikkumies Jalmari. Lastenlaulut sekä laululeikit sujuivat hienosti yleisöltä. Laulettavina oli tuttuja lauluja menneiltä vuosikymmeniltä. Valitut laulut olivat myös kestosuosikkeja, joita taidetaan laulaa vieläkin. Väliaikakahvituksen järjesti MLL Punkalaidun. Eilen yhteislaulutilaisuus oli Yli-Kirralla. Siellä laulattajina olivat Virrenveisaajat. Pietarinaukiolla lauletaan yhdessä vielä 10.7. ja 24.7. – En todellakaan ajatellut pikkupoikana, että olisin jossain vaiheessa elämääni pappi. Silloin ajattelin, että olisin 50-vuotiaana eläkkeellä, naurahtaa Punkalaitumen vt. kirkkoherra Petri Paasikallio, joka 8.7. täyttää 60 vuotta. Nuorella Paasikalliolla ei muutenkaan ollut ammattihaaveita. Koulun ja kaupallisen opiskelun jälkeen edessä oli varusmiespalvelus ja sen jälkeen hän ryhtyi työskentelemään perheen omistamassa kodinkoneliikkeessä. – Kirkko ja uskonto sekä historia ovat toki aina kiinnostaneet ja vuonna 2016 aloitin teologian opinnot. Alkuun ajatus oli, että menen avoimeen yliopistoon, mutta sitten mietin, että jos haluan teologian parissa työskennellä, on mentävä varsinaiseen yliopisto-opetukseen. Pappisura Paasikalliolle kirkastui vasta teologian opintojen keskellä. – Kun olin opiskellut jonkin aikaa ensimmäisenä syksynä, eräs kaverini kysyi, aionko opiskella papiksi. Silloin vastasin kyllä. Siinä se päätös varmaan sitten syntyi. Papin työssä ikäkään ei ole haitta. Elämänkokemusta on kertynyt jo pidemmältä aikaa. – Siitä olen tyytyväinen, että sain kannustusta lähipiiristä, kun päätin vaihtaa alaa ja opiskella papiksi. Kaikki sanoivat, että mene ihmeessä, jos siltä tuntuu. Varmasti pärjäät ja saat töitä. Petri Paasikallion pappisuran taustalla ei ole näin ollen hengellistä herätystä tai ”humahdusta”, joka olisi uralle johdattanut. – Totta kai olen lapsesta asti uskonut, että Jumala on olemassa, ja että Jumala ohjaa ja johtaa. Jo koululaisena muistan, että kevätja joulukirkoissa tunsin tiettyä kunnioitusta Jumalaa kohtaan. – Suurin osa näkee Jumalan isänä, vanhana miehenä, mutta minulle Jumala ei ole sellainen. On vaikea sanoa, onko minun Jumalani lainkaan edes aineellisessa muodossa. Uskon, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, mutta miten, sitä en osaa sanoa. En kuitenkaan näe, että olisi olemassa jotain kultaista kaupunkia, jonne kaikki kuolleet siirtyvät, Paasikallio pohtii. Suomen kirkossa on jo pidempään ollut ristivetoa erilaisissa opillisissa kysymyksissä. Petri Paasikallion mukaan kirkon on uudistuttava, mutta perinteet, oppi ja toimintaympäristö huomioiden. – Kirkon oppiin ja perinteisiin nähden olen varmaan keskilinjan konservatiivisemmalla puolella. Etenkin toimintaympäristö on muistettava. Kaupunkilähiössä voi kokeilla erilaisia asioita, kuin vaikkapa Punkalaitumella. Vaikka ristiriitoja on, en usko kirkon jakaantumiseen. Tulevina vuosina liberaaleja ajatuksia edustava joukko syrjäyttää pikku hiljaa vanhoilliset ja sitä myöden kirkkokin uudistuu, arvelee Paasikallio. Punkalaitumen seurakunnassa vt. kirkkoherran 60-vuotissyntymäpäivät näkyvät sunnuntaina 14.7. järjestettävässä messussa. Messun jälkeen on seurakuntatalossa tarjolla kakkukahvit. Jokaiselle jotakin Anu Helariutta-Koskua Pappisura kirkastui vasta teologiaa opiskellessa Petri Paasikallion syntymäpäivien kunniaksi sunnuntain 14.7. messun jälkeen seurakuntatalossa tarjoillaan kakkukahvit. Juha Aro Yleisön ja KuusVeisaan laulajien ei tarvinnut istua koko iltaa penkeillä vaan välillä päästiin leikkimään. Leipuri Hiiva laulussa savu nousi piipusta. Pietarinaukiolla laulettiin lastenlauluja helteisessä säässä. Yhteislauluja Pietarinaukiolla Kalenterin sivua käännettiin maanantaina, kun kesäkuu vaihtui heinäkuuksi. Kesä on siis jo hyvässä vauhdissa. Monet ovat jo aloittaneet kauan odotetut kesälomat, osalla taas ne voivat olla edessä loppukesästä. Jos kaipaa tekemistä lomapäiviin, niin monenlaista ohjelmaa on luvassa heinäkuussa. Tällä viikolla on jo päästy juhlistamaan Eläkeliiton kesäjuhlaa, kun Punkalaitumen yhdistys täytti pyöreitä. Myös Sotilaspoikien perinnehuone avaa ovensa jokaisena heinäkuun torstaina. Torstaina lapsille on ohjelmaa Kivirannassa, kun Vesisankarit-tapahtuma rantautuu Punkalaitumelle. Perjantaina vietetäänkin Runon ja Suven päivää Pietarinaukiolla ja illalla voi suunnatta Särkkään 70-vuotisjuhlatansseihin. Viikonloppuna voikin sitten lähteä Yli-Kirralle tutustumaan vanhoihin koneisiin Maatalousnäyttelyn merkeissä. Monenlaista tapahtumaa siis riittää tällä viikolla, joten tylsää ei ainakaan sen puolesta pitäisi tulla. On ilahduttavaa huomata miten aktiivisesti laitumella järjestetään erilaista ohjelmaa niin, että jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Edellä on nyt mainittuna vain muutamia tapahtumia tältä viikolta, mutta tarkemmin tapahtumatarjontaan kannattaa tutustua kesänumeron tapahtumakalenterista tai kunnan verkkosivuilta. Aurinkoista heinäkuuta!
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 4 – N:o 27 – 2024 Viime viikon lauantaina avasi K & K Gym kuntosali uudet tilansa Punkalaitumen vanhalla yhteiskoululla Vesilahdentien risteyksessä. Avajaispäivänä uusiin tiloihin tutustui noin 120-130 kävijää. Kuntosaliyrittäjät Jonne Kaunisto ja Ville Kontio esittelevät kuntosalin uusia tiloja tyytyväisinä. – Tästä tuli parempi kuin uskalsimme toivoa. Kaikki, siis tilojen osto, remontti ja muutto, tapahtui aika vauhdilla. Vanhalla kenkätehtaalla kuntosalin käytössä oli 130 neliömetriä. Uusissa tiloissa, koulun vanhassa ruokalaosassa on tilaa paljon enemmän. – Kuntosalilaitteiden tila on 150 neliömetriä ja jumppasali on 86 neliömetriä. Näiden lisäksi on sekä miehillä että naisilla omat puku-, wcja suihkutilat sekä iso sisääntuloaula, kertovat Jonne Kaunisto ja Ville Kontio. Vanhassa kuntosalissa ei ollut ryhmäliikuntatilaa eikä kunnollisia sosiaalitiloja, joten ne ovat selkeä parannus vanhaan. Uusissa tiloissa oli myös ilmanvaihto valmiina. Mustaa ja harmaata Kuntosalin kaikkia tiloja yhdistää musta-harmaa väritys. Iso peiliseinä tuo vielä lisää tilantuntua. Kaikki lattiat on päällystetty mustalla kumimatolla. Kuntosalin puolella lattia on pitävämpi ja kestää painojen pudotteluakin. Jumppasalissa on puolestaan jalan alla enemmän joustava materiaali. Jonne toteaakin, että lattiat eivät ole lainakaan ”äijämäiset” niin kuin vanhassa salissa. Laitetila on tosiaan avara ja isoja ikkunoita on käytetty hienosti hyväksi. Lämmittelylaitteet sijaitsevat etelään päin olevilla ikkunoilla, joten alkuverryttelyn aikana ei tarvitse tuijotella seinää. – Kuntosalilaitteita on reilut kaksikymmentä. Olemme koko ajan, kun kuntosalia olemme pyörittäneet, pitäneet laitteet kunnossa ja uusineet niitä. Laitteet sopivat niin voimailijoille kuin kuntoilijoillekin. Ryhmäliikuntaa Jumppasali tuo myös uutta toimintaa salille ja luvassa on ryhmäliikuntaa, jota ohjaa terveystiedonja liikunnanopettaja ja personal trainer Johanna Nieminen. – Tulossa on toiminnallista lihaskuntoharjoittelua, kehonhuoltoa sekä muuta ryhmäliikuntaa. Minun lisäkseni on tulossa muitakin ohjaajia, kun kunnan kanssa suunnitellaan yhteistyössä tulevia kursseja ynnä muuta. Myös kuka tahansa muu voi vuokrata tilan käyttöönsä. Kuntosalin puolella järjestetään aloittelijoille kursseja. Kaikenlaista on ollut suunnitelmissa, ja nyt suunnitelmia pääsee toteuttamaan, kun tilat ovat kunnossa. Kyselemme myös kävijöiltä heidän toiveitaan, ja kehitämme toimintaa sen mukaan, sanoo Johanna Nieminen. Jonne Kaunisto Kaunisto pitää tärkeänä sitä, että isoissa tiloissa voidaan samanaikaisesti ohjata ryhmää ja kuntosalissa voi silti tehdä omaa treeniä. Ryhmien ajaksi tiloja ei tarvitse sulkea muilta kävijöiltä. Tilaa olisi myös fysioterapeutille ja hierojalle, mikä ettei sairaanhoitajalle ja lääkärillekin. Isot tilat ja hyvä sijainti luovat mahdollisuuksia kehittyä monipuoliseksi hyvinvointikeskukseksi. Jumppasali tulee paikkakunnalla todelliseen tarpeeseen, sillä liikuntahalli on täyteen varattu. Kulunvalvonta salilla tapahtuu sähköisesti. Myös treeniaikojen osto siirtyi verkkokauppaan. Lisätietoa saa yrityksen nettisivuilta www.kkgym.fi. Anu Helariutta-Koskua Kuntosalilla hienot tilat Jonne Kaunisto ja Ville Kontio esittelivät K & K Gymin uusia tiloja. Miehet ovat tyytyväisiä kuntosalin ilmeseen. Grand Openingin juhannuksena tehnyt Riio baari tarjoaa laitumelaisille yhteisen olohuoneen, jonne kaikki ovat tervetulleita. Seurustelun ohella baarissa on myös mahdollisuus nauttia hyvää ruokaa ja juomaa. – Pienessä kylässäkin pitää olla taverna, missä ihmiset pääsevät sosialisoitumaan ja Punkalaitumelta sellainen puuttui. Siitä se idea sitten oikeastaan lähti, toteaa Riio baarin perustaja Mikko Savikko. Optimaalinen tilakin oli valmiina, sillä samoissa tiloissa on 60-luvun loppupuolelta lähtien toiminut ravintola. Pienellä ehostuksella tilat saatiin vastaamaan myös Riion tarpeita. – Aika valmis paketti tämä oli. Takaa löytyi terassi miellyttävällä maisemalla sekä keittiö. Pintoja uusimme sekä remontoimme takaterassin. Lisäksi eteen rakensimme kokonaan uuden terassin. Noin parisen kuukautta siinä vierähti, Savikko kertaa valmisteluja ennen avajaisia. Nimen takana on hitunen historian havinaa, sillä se juontaa juurensa aiemmin tiloissa toimineesta Trio baarista. – Ystäväporukassa Trio oli paikallisella murteella taipunut Riioksi, josta sitten perinteitä kunnioittaen muodostui uuden ravintolan nimi. Aluksi pohdin nimivaihtoehtoja, mutta ystäväni totesi, että baarillahan on jo nimi, että miksi sinä sitä muutat, Savikko naurahtaa. Riion tarkoituksena on toimia vahvistamassa paikallista tapahtumatuotantoa. Ohjelmassa on niin livemusiikkia, karaokea, pubivisaa kuin bingoakin. Tapahtumatarjontaa on myös tarkoitus mukauttaa asiakkaiden tarpeisiin. – Haluamme olla mahdollisimman asiakaslähtöisiä eli toimintaa ja tuotteita kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Mielelläni kuuntelen asiakaskunnan palautetta, oli se sitten positiivista tai negatiivista, Savikko kertoo. Riion yläkerta on pubimainen ja alakerta on suunniteltu enemmän yökerhotai diskokäyttöön. – Alakerrassa on panostettu äänentoistoon ja muuhun tekniikkaan, joka mahdollistaa bändien esiintymisen. Lisäksi alakertaan voidaan esimerkiksi järjestää kisakatsomo Olympialaisten seuraamiseen, Savikko toteaa. Paikallisuus tärkeä arvo Baarin tiloja on myös mahdollista vuokrata esimerkiksi juhliin tai kokouksiin. Vuokrauksen yhteyteen onnistuu myös esimerkiksi bändin buukkaaminen baarin toimesta, jos asiakas niin toivoo. Baarin arvoissa korostuu myös vahvasti paikallisuus ja siihen halutaan pyrkiä jokaisella osa-alueella. – Mahdollisuuksien mukaan haluamme tarjota asiakkaille lähiruokaa ja näin ollen tukea paikallista ruoantuotantoa sekä myös muita paikallisia palveluita. Meille on myös tärkeää, että toiminnasta jäisi mahdollisimman pieni ekologinen jalanjälki, Savikko sanoo. Savikon mukaan ravintola on saanut Punkalaitumella lämpimän vastaanoton ja ihmisiä on käynyt pitkin viikkoa hyvin. – Tuntuu, että ihmiset ovat löytäneet tiensä Riioon. Tulevaisuudessa toivon, että ravintola vakiinnuttaa paikkansa kunnan palveluntarjonnassa. Lisäksi odotan innolla kanssakäymisiä paikallisten yritysten sekä ihmisten kanssa. Riio baari täydentää punkalaitumelaista palveluntarjontaa Anna Koski Riio baari avasi ovensa juhannuksena Punkalaitumella. Yrittäjä Mikko Savikko toivoo, että ravintola vakiinnuttaa paikkansa paikallisessa palveluntarjonnassa.
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 2024 – N:o 27 – 5 Metsävisa on Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton BMOL ry:n järjestämä valtakunnallinen yläkoululaisten metsätietokilpailu, jota on järjestetty vuodesta 1982 eli tänä vuonna jo 43. kertaa. Vuosien varrella Metsävisaan on osallistunut yli miljoona nuorta. Metsävisan päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Koulussa tehtävään Metsävisan alkukilpailuun osallistui tänäkin vuonna noin 20 000 yläkoululaista 330 koulusta ympäri Suomen. Metsävisan loppukilpailuun eli finaaliin kutsuttiin 50 parasta koulutason visavoittajaa. Tänä vuonna alkukilpailu tehtiin kouluilla 7.2 ja kaksipäiväinen finaali järjestettiin 23.–24.5. pääkaupunkiseudulla. Kaisan kokemus: Olen Kaisa Karunen ja pääsin tänä vuonna Metsävisan finaaliin. Kerron tässä hieman finaalista. Valmistauduin alkukilpailuun käymällä läpi muutamien viimevuosien Metsävisa-kilpailulomakkeita ja olin yllättynyt, kun sain tietää olevani koulun paras niin yksinkertaisella valmistautumisella. En uskonut ennen maaliskuun loppua ja finaalikutsun saamista, että pärjäsin oikeasti niin hyvin, että pääsisin viidenkymmenen parhaan metsätietäjän joukkoon ja siten finaaliin. Finaaliin valmistauduin pelaamalla Metsätietäjä-peliä Suomen Metsäyhdistyksen nettisivuilta sekä selaamalla eri kustantajien biologian kirjoja, erityisesti lajintuntemussivuja. Menimme biologian opettajani kanssa Helsinkiin junalla ja sieltä kaikki visailijat ja opettajat yhdessä bussilla Nuuksioon Solvallaan Espooseen. Saavuttuamme Solvallaan pääsimme finaalin aloitustilaisuuden kautta kisaamaan metsään. Metsässä kierrettiin neljässä ryhmässä ja kilpailu kesti hieman yli kaksi tuntia. Kilpailukysymyksiä oli monenlaisia ja ne liittyivät suurimmaksi osaksi ympäröivään metsään. Yhdellä kysymysrastilla mitattiin puuston pohjapinta-alaa relaskoopilla, toisella tunnistettiin sammalia ja kolmannella mietittiin suon syntysyytä. Osaan kysymyksistä pystyin vastaamaan varmalla tiedolla ja toisten kysymysten kohdalla jouduin vain arvaamaan vastauksen. Torstaina kilpailun jälkeen oli hyvin aikaa keskustella kisasta muiden visailijoiden kanssa sekä mahdollisuus tutustua Suomen luontokeskus Haltian näyttelyihin. Myöhemmin illalla oli nuorten yhteistä ohjelmaa sekä uintia Nuuksion Pitkäjärvessä. Yövyimme Solvallan urheiluopistolla. Perjantai aamuna lähdimme Nuuksiosta kohti Viikkiä ja Helsingin yliopiston metsätieteiden osastoa, jossa meille esiteltiin mitä kaikkea metsään liittyvää voi opiskella yliopistossa. Lounastimme yliopiston opiskelijaravintolassa, jonka jälkeen saimme tutustua työpajoissa maailman metsiin, metsien tuholaisiin ja metsien mittaamiseen nykypäivänä. Viikistä lähdimme Helsingin keskustaan UPM:n pääkonttorille palkintojenjakotilaisuuteen ja kakkukahveille. Loppukilpailun kolme parasta sijaa menivät Vaalaan, Mikkeliin ja Espooseen ja seitsemän seuraavaksi parasta pääsivät jaetulle neljännelle sijalle. Omat tietoni ja taitoni riittivät jaetulle viidennelle sijalle, jolle kaikki loput finalistit sijoittuivat. Aina kannattaa yrittää parhaansa sillä koskaan ei voi tietää mihin se johtaa. Opettajan jälkikirjoitus: Hyvä Kaisa! Kun tarkistin Metsävisan alkukarsinnan kilpailulomakkeesi helmikuussa, heräsi mielessäni heti ajatus, että tällä suorituksella saattaisi finaalikutsu hyvinkin tulla – ja niinhän sitten lopulta kävikin, että saimme alkaa suunnitella finaalimatkaa. Tähän väliin on todettava, että Metsävisan alkukarsinnan järjestelyt teettävät meille opettajille ylimääräistä työtä. Onkin mukavan palkitsevaa, että myös opettaja pääsee finaalimatkalle seuraamaan loppukilpailua ja osallistumaan monipuoliseen oheisohjelmaan, unohtamatta myöskään arvokasta ajatusten ja kokemusten vaihtoa muiden biologian opettajien kanssa. Finaalimatka oli lisäksi tervetullut hengähdystauko kevään arviointikiireiden keskellä. Koska pääsin finaalimatkalle nyt toista kertaa, osasin kertoa Kaisalle aiempaa paremmin finaalin käytännöistä ja vinkata siihen valmistautumisesta. Finaalin kysymykset käsittelevät kuitenkin niin monia erilaisia aiheita ja mittaavat niin monia taitoja, että mitään tyhjentävää listaa opeteltavista asioista ei voi todellakaan antaa. Paljon jäi siis Kaisan oman harrastuneisuuden varaan. Oma havaintoni finaalin vaihtelevista tehtävistä oli se, että lajintuntemus nousi yhdeksi selkeäksi teemaksi – asia, jota nykyopetussuunnitelmassa ei kovin paljon korosteta. Toisaalta jokunen kysymys käsitteli hieman yllättäen mm. Suomen kivilajien syntyä ja jääkauden jälkiä, jotka koulussamme käsitellään vasta yhdeksännellä luokalla. Yksittäisiin tehtäviin varattu vastausaika oli mielestäni todella lyhyt, joten läheskään aina en olisi ehtinyt pohtia vastausvaihtoehtoja riittävän perusteellisesti. Vähän siis vaadittiin myös kylmähermoisuutta ja nopeaa päättelykykyä, hyvästä tuurista puhumattakaan. Kilpailuasetelmasta huolimatta tunnelma kahden päivän aikana oli jotenkin yllättävän leppoisa, kunhan alun tutustumisista ja varsinaisesta kilpailuosuudesta päästiin. Iloinen puheensorina täytti Solvallan urheiluopiston käytävät iltamyöhään asti, alkaakseen taas uudelleen aamupalapöydässä. Ehkäpä yksi tekijä tyytyväisyyden ja hyvän tunnelman taustalla olivat myös viimeisen päälle hiotut ja toimivat järjestelyt, jotka hoituivat Suomen metsäyhdistyksen henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen rautaisella ammattitaidolla ja yhteistyöllä. Finaali vaikuttaa olleen todella kovatasoinen. Tästä kielii mm. se, että mukana oli eräs oppilas jo kolmatta kertaa mutta karttuneesta visailukokemuksesta huolimatta hänen sijoituksensa ei ollut yhtä hyvä kuin aiemmin. Kaikesta huolimatta palkintojenjaossa näkyi mielestäni pelkästään iloisia ja tyytyväisiä ilmeitä, aivan kuten Kaisalla oheisessa kuvassa. Voineekin sanoa, että voittohaaveiden karisemisesta huolimatta finaalimatka kokemuksineen oli vähintään hyvä lohdutuspalkinto ja jokainen sinne päässyt voi olla aidosti ylpeä suorituksestaan! Laajemmassa katsannossa Metsävisa on keski-ikäistymisestään huolimatta onnistunut pysymään ajan hermolla mm. tuomalla esiin nykyaikaisia käsityksiä talousmetsien hoidosta, metsäteollisuudesta sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja suojelusta. Voisi jopa sanoa, että tämänkaltaiselle vaikutustyölle on kasvavaa tilausta suomalaisten luontosuhteen ohentuessa ja nykyisten sekä tulevien metsänomistajasukupolvien kaupungistuessa yhä enenevässä määrin. Teemu Ranta, Kaisan BG-ope Punkalaitumen kunta tarjoaa monenlaista kesäliikuntaa maksutta. Jalasjoen nuorisoseurantalossa on kuntotanssia, Punkalaitumen Golfkentällä aamuista kehonhuoltoa, Kivirannassa vesijumppaa ja Porttikalliolla pääsee mukaan toiminnalliseen treeniin. Ryhmiä ohjaavat Ella Liimatainen ja Sanni Silvasti. – Toiminnallisessa treenissä on ollut kahdeksasta kymmeneen, ensimmäisellä kerralla jopa 15 treenaajaa. Pientä sadetta on ollut parina kolmena kertana, mutta se on koettu lähinnä virkistäväksi, kun kovassa helteessä ei ole tarvinnut treenata. Toiminnallisessa treenissä vaihtoehtoja on niin, että jokaiselle löydetään sopiva ja jokainen kuntoilija saa päättää itse tahdin koska tehdään aikaa vastaan, kertoo Sanni Silvasti. Myös kuntotanssi on innostanut liikkumaan. – Ensimmäisellä kerralla oli 11 ja sen jälkeen aina 18 tanssijaa eli todella hyvin. Tunti on suunniteltu niin, että vaikkei olisi paljoakaan kokemusta niin askelissa pysyy mukana ja pääsee ainakin nauttimaan hyvästä kotimaisesta iskelmämusiikista. Ja uskon että tunti on ollut juuri sitä, koska porukka on tullut aina uudestaan mukaan, sanoo Sanni. – Kivirannan vesijumpan osallistujamäärät ovat riippuneet ilmoista. Helleilmalla osallistujia on ollut 10-15 henkeä, viileämmällä säällä vähemmän. Olen suunnitellut ohjelman niin, että vesijumppaaja pysyy koko ajan tehokkaasti liikkeessä, jolloin ei ole tullut kenellekään kylmä, vaikka vesi on välillä ollut alle 20 asteista. Kunta tarjoaa vesijumpaajille maksuttoman saunan eli halukkaat ovat päässeet saunaan lämmittelemään vesijumpan jälkeen, kertoo Ella Liimatainen. Ellan ohjaamaan kehonhuoltoon on myös riittänyt osallistujia. Aamuisessa kehonhuollossa tehdään lempeitä liikkeitä koko keholle. Kaikki liikkeet tehdään seisten, rauhallisen hengityksen tahtiin. Sanni ja Ella ovat huomanneet, että kunnan tarjoamia tunteja arvostetaan paljon. Ne koetaan hyväksi mainokseksi kunnalle. Tunneilla on käynyt myös kesälomalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Kaikki liikuntaryhmät kokoontuvat heinäkuun loppuun asti, joten mukaan ehtii vielä. Palkintojen jako UPM:n pääkonttorilla on juuri päättynyt. Kaikki finaaliin osallistuneet saivat kunniakirjan. Kuva: Teemu Ranta Kaisa Karusen Metsävisa kokemus Jalasjoen nuorisoseurantalossa pidettävä kuntotanssi on suosittua. Kuva: Merja Niekka. Toiminnallisen treenin aluksi lämmiteltiin Sanni Silvastin ohjein. Golfkentällä huolletaan kehoa tiistaiaamuisin Ella Liimataisen ohjauksessa. Kunta tarjoaa kesäliikuntaa Anu Helariutta-Koskua
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 6 – N:o 27 – 2024 Pohjoisseudun Toimintayhdistys järjesti viikonloppuna kyläkävelyt Oriniemen ja Liitsolan kylänraiteilla. Lauantaina Oriniemessä kylän menneisyydestä kertoi Risto Simula ja sunnuntaina Liitsolassa Simo Takku. Molemmille kävelyille osallistui kolmisenkymmentä historiasta kiinnostunutta. Myös kävelyille osallistujat kertoivat omia muistojaan vuosikymmenten takaa. Hämeessä Oriniemessä kävelylle lähdettiin Risti Raitilta eli Oriniemen raitin ja Moisiontien risteyksestä. Reitti kulki Koosanmaantien kautta Siltasen kujalle ja siltä edelleen Mäkikujalle ja Oriniemen raittia pitkin koulun mäelle. – Alkujaan Oriniemessä on ollut kuusi taloa. Kylä kuului Saarioisten pitäjän Airanteen neljänneskuntaan ja oli hallinnollisesti Hämettä siihen asti kunnes Punkalaidun itsenäistyi, kertoo Risto Simula. 1600-luvulla hallinnossa Oriniemi kuului Hämeeseen ja Liitsola Satakuntaan. Oriniemessä on vielä isojakoa edeltäneen ajan tuntua, sillä kylänraitin molemmin puolin sijaitsevat maatilojen pihapiirit tiiviisti toisissaan kiinni. – Joka talossa oli trappu, porstoo, pirtti, kööki ja porstoon takana kamari, taikka kaksi. Pytinkirivi oli myös ja luhtirivissä kammioita, sekä navetoita oli neljä: lehmä-, härkä-, mullija lammasnavetto. Työt tehtiin härillä. Ensimmäisenä Oriniemen ryhmäkylästä pois siirrettiin Äären talon rakennukset vuonna 1887, ja nekin sen vuoksi, että talo paloi. Vuonna 1904 siirrettiin Simula, seuraavana vuonna Klemola ja sitten kaksi Uotilaa. Yksi Uotila jäi paikoilleen. Koosanmaan nimen synnystä on olemassa useampi teoria. Niihin liittyy Pyhän Gertrudin kilta 1600-luvulta. Yhden teorian mukaan kilta käytti koosa-juoma-astioita, josta nimi olisi juontunut. Pyhä Gertrud oli hiirien ja rottien karkottajien pyhimys, ja Erkkilän talon takana oleva Kissankiimakallio liittyisi tähän nimiteoriaan. Joka tapauksessa peltoaukealla Uusi-Uotilan ja Klemolan välillä on katajainen mäki, jolla on sijainnut vanha hautausmaa ja Pyhän Gertrudin lähde. Mäkeä on sanottu Helaakedoksi. Toinen uhritai terveyslähde löytyy mentäessä Myllykujaa alas. Kylän oma sudenkuoppa oli Siltasen kujalla. Ristikallio on puolestaan saanut nimensä siitä, että kalliossa on ristillä merkitty paikka ja aarre kätkettynä. 1900-luvulla Oriniemessä on ollut paljon asukkaita ja palveluita. Kauppoja ja pankkeja oli useampia, samoin bensapumppuja, kioskejakin kaksi sekä lentopallokenttä. Niin ikään diakonissan ja teurastaja kuuluivat kylän asukkaisiin, oli postitoimisto ja kutomo. Puutarhuri Niemi elätti itsensä taimikaupalla, huonekalut teetettiin Lehmussaarella, ja kraatareita oli monta, samoin partureita. – Lähdeniemen Tyynen parturista sai jopa amerikkalaisen parranajon, kertoo Risto Simula. Jari Kortelahti puolestaan muistaa saaneensa samaiseen parturiin pikkupoikana porttikiellon, hän kun oli pelästyttänyt Tyynen kesken hiustenleikkuun pamauttamalla nallipyssyllä. Kyläkävelyn päätteeksi keskustelua jatkettiin kahvittelun lomassa vapaa-ajantalo Vaparissa. Myös lisätietoa saatiin, sillä Matti Jokela kertoi muun muassa paikkojen nimistä. Satakunnassa – Liitsolan kylä löytyy jo 1400-luvun kartoilta, mutta asutusta tällä on ollut jo varhemmin, siitä todistavat löytyneet kivikirveet sekä Lapinkodan pohja. 1500-luvulla taloja oli 12 ja ne maksoivat kirkonkymmenykset Kallialaan, kertoo Simo Takku. 1500-luvulla Naantalin nunnaluostarin abbedissa Birgitta Kurki oleskeli Liitsolassa. – 1600-luvun kuuluisia liitsolalaisia ovat noitina poltetut äiti ja tytär Maria ja Valpuri Kinni. Naiset olivat enemmän kansanparantajia, heillä oli lukutaito ja he saivat tietoa kirjoista, joten he olivat vaarallisia kirkon ja pappien näkökulmasta, sanoo Simo Takku. Hän toteaa, että vaikka Jenna Kostetin Kinnin suvun noitanaisista kertova kirja Punainen noita ei ole historiateos, vaan romaani, kertoo se paljon elämästä 1600-luvun Liitsolassa. Liitsolan kylä on laaja, se ulottuu aina Halkivahan rajoille ja toisaalta Roukanmaan kautta Kestilään asti. – Kylätaajama on tiivis. Ilmeisesti Virko ja Pietilä ovat alkuperäisillä paikoilla. Tonttien rajoista ei ole oltu aina oikein selvillä, tai niistä ei ole pidetty niin väliä, ja useampikin rakennus on rakennettu joko osin tai kokonaan naapurin tontille, ihan sulassa sovussa, sanoo Simo Takku. Yksi kylän pisimmistä päärakennuksista oli Pietilän jo purettu vanha päärakennus. Sitä oli jatkettu muutamaan kertaan, ja lautavuorin alta oli löytynyt niin punamultamaalilla maalattuja hirsiä kuin puhtaan vaaleitakin hirsiä. Myös mustuneita, ihan kuin riihen hirsiä, oli käytetty rakentamisessa. – Se oli sen ajan kierrätystä, vanhoja hirsiä käytettiin uudelleen toisiin rakennuksiin. Pitkässä juoksussa liitsolalaisia rakennuksia säilyy varmasti museoissa parhaiten: Turussa käsityöläismuseossa on nahkurin verstas, ja Punkalaitumella Yli-Kirralla luhtiaitta, paja ja tuulimylly. Liitsolan raitin varressa on myös paljon kauniita pihapiirejä ja hyvin säilytettyjä rakennuksia. Liitsolan myllyä on remontoitu ahkerasti ja se onkin yksi tienvarren helmistä. Muutama kierroksella mukana ollut muistaa olleensa mukana myllymatkalla 1970-luvun taitteessa. Muutenkin Liitsolan kylän elämä avautuu monipuolisena kävelijöille. Pirttejä on ollut toistensa rinnalla ja takana, ja monessa on asunut käsityöläisiä. Kauppoja kylässä on ollut useita, myös kioski, posti, pankki ja pari benAnu Helariutta-Koskua Oriniemen ja Liitsolan historia kiinnosti Liitsolan kyläkävelyllä pohdittiin muun muassa liitsolalaisten pitkää kirkkomatkaa Kallialaan. Kirkossa käymiseen meni useampi päivä. Koosaanmaantiellä Siltasen kujan risteyksessä pysähdyttiin. Vastapäisessä rinteessä oli jossakin vaiheessa asunut niin lapsenpäästäjä kuin teurastajakin. Matti Jokela ja Risto Simula kertoivat Oriniemen koulunmäellä koulun vaiheista.
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 2024 – N:o 27 – 7 sapumppua muistetaan. Kraatareita ja teurastaja oli myös omasta takaa. Loposen Kalervo muistelee, että tien vastakkaisilla puolilla asuneilla Vinkin Vapulla ja Aaltosen Vapulla kasvoi hyviä omenoita puutarhoissaan. Liitsolan kyläkävely päättyi Liitsolan V.P.K.:n talolle, kylän yhteiselle maalle. – Tässä sijaitsi museolle siirretty paja, noiden isojen koivujen paikalla, näyttää Simo Takku. V.P.K. ei enää toimi Liitsolassa, vaan se on Punkalaitumen V.P.K. alaisuudessa, mutta rakennus seisoo vielä paikoillaan. – Minua mietityttää erityisesti se, että miten täältä on lähdetty kirkkomatkalle Kallialaan. Niin Pyhan Marian kuin Pyhän Olavinkin kirkkoon tulee pitkä matka. Vammalan suuntaan taivallettiin Kuljunsuon ja Rautaniemen kautta. Kun vähintään kerran kuussa, mieluummin useammin, oli pakko käydä kirkossa, se oli vaivalloista. Liitsolan kyläkävelylle osallistuneet jatkoivat Hiirensillan laavulle juomaan kahvia ja jatkamaan juttua. Simo Takku tiedusteli myös, että kiinnostaisiko syksyllä aloittaa muistelukokoontumiset Vaparilla. Ajatuksena olisi saada alueeseen liittyviä tarinoita talteen ja kirjalliseen muotoon ennen kuin ne unohtuvat. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. SanomaManu Oy – Tampere 2024 Päätoimittaja Juha Aro lomalla 24.6.–28.7. Kesätoimittaja Anna Koski 050 442 2072, 02 767 4256 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 ma-to klo 9-16 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256 ma-to klo 9-16. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355 (pvp+mpm) . Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2024 Etusivu..............1,05 e/pmm 1-väri 1,15 e/pmm 4-väri 1,25 e/pmm Muut sivut........0,95 e/pmm 1-väri 1,05 e/pmm 4-väri 1,15 e/pmm Ilmoitusvalmistus 10 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2024: Kestotilaus.....4,70 €/kk 12kk.................4,90 €/kk 6kk...........................7€/kk 1kk........................15 €/kk Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Perjantaina 5.7.24 klo 20.00 00.30 Arja Koriseva & Fortuna www.sarkanlava.com www.punkalaitumenkunto.fi JR 5 Liput 22 €. Suosittelemme pankkikortin käyttöä. Tähtikartta 70 -VUOTISJUHLATANSSIT 500 ensimmäiselle ilmaiset pullakahvit Keskiviikkona 10.7.24 klo 20.00 00.30 Kyösti Mäkimattila & Varjokuva Antti Ahopelto & Etiketti www.sarkanlava.com www.punkalaitumenkunto.fi JR 6 Liput 20 €. Suosittelemme pankkikortin käyttöä. Jo perinteeksi muodostunutta Kesäpäivä kirjastolla -tapahtumaa vietettiin keskiviikkona 19.6. Tänä vuonna tapahtumassa vieraili kuvittaja ja lastenkirjailija Mira Mallius, joka kertoi millaista kuvittajan työ on ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Kahdeksan vuotta kuvittajana työskennellyt Mallius vaihtoi alaa, kun edellinen työpaikka kärsi talousvaikeuksista. – Koulutukseltani olen vaatesuunnittelija, joita töitä tein 10 vuotta Seppälässä. Kun Seppälällä alkoi mennä huonosti, sain idean alkaa kuvittamaan kirjoja. Ensimmäisinä töinään Mallius kuvitti postikortteja Putingille. Aikaisempi kokemus vaatealalta ja lastenprinteistä lisäsi halua lastenkirjan kuvittamiseen. – Otin yhteyttä Ville Hytöseen, että haluaisin kuvittaa lastenkirjan ja nyt olemme tehneet niitä yhdessä useamman. Malliuksen kuvittamat kirjat käsittelevät vaikeitakin asioita. – Kuvittamisessa on välillä haastavaa kuvata vaikeatkin asiat niin, että ne eivät ole liian pelottavia tai surullisia. Silloin pitää tarkasti miettiä millaisia värejä ja kuvakulmia käyttää, Mallius kertoo. Kuvittaja tekee tiivistä yhteistyötä kirjailijoiden kanssa ja onkin tärkeää, että ajatukset kohtaavat. – Kirjan voi kuvittaa tapaamatta kirjailijaa, mutta mielestäni on kivempi, kun näkee ja on mahdollisuus keskustella mitä kirjaan halutaan. Yleensä myös autamme kirjailijan kanssa toinen toisiamme kirjoitusja kuvitusprosessissa, Mallius sanoo. Kuvittajan työn ohella Mallius on kirjoittanut myös omia lastenkirjoja sekä aikuisille suunnatun sarjakuvakirjan. Malliusta kirjastolla haastatteli Milja Kaapu. Myös lapsia osallistettiin haastatteluun ja he pääsivät vastaamaan heille esitettyihin kysymyksiin. Lapsilta kyseltiin muun muassa millaisia suunnitelmia heillä on kesälle ja mitä kirjoja he ovat lukeneet. Lisäksi lapset saivat esittää kysymyksiä Malliukselle. Kesäpäivässä kirjastolla oli lapsille ohjelmassa lisäksi kunnan kesätyöntekijöiden suunnittelema kirjastoseikkailu, jossa lapset pääsivät suorittamaan tehtäviä erilaisilla pisteillä. 4H tarjosi myös kasvomaalausta ja iltapäivällä kirjaston pihalla esiintyivät Mimi ja Kuku. – Tapahtuma on jo perinteeksi muodostunut kesätapahtuma. Tänä vuonna pystyimme yhdistämään kuvataideleirin kanssa, jossa Mira oli aamupäivällä ohjaamassa. Muutenkin lapsia on tullut mukavasti paikalle ja tämä on tällainen hyvä kohtaaminen, kun eriikäisten leirit ovat tulleet viettämään päivää, hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija kertoo. Kesäpäivässä kirjastolla kuultiin kuvittajan työstä Anna Koski Kesäpäivä kirjastolla tapahtumassa kuvittaja ja kirjailija Mira Mallius esitteli kijoittamiaan ja kuvittamiaan kirjoja. Malliusta haastatteli Milja Kaapu. Seurat toimivat Punainen Risti Kulmakamarin aukioloajat ovat ti klo 11 –14, ke klo 11 –14 ja to klo 13 –16. Tuolijumppa torstaisin klo 14.30–15. Kirpputori avoinna ti klo 14 –18, kela 10–14, su ja ma suljettu. Etelä-Satakunnan Autoteknillinen Yhdistys, seniorit Kokoontuminen joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai, Härkäpakari, Huittinen, klo 9.30. Nähdään 7.7. Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Tiistaitalkoot klo 17.30, kokoontuminen salirivissä. Sotilaspojat Vartiolan perinnehuoneessa avoimet ovet tänään torstaina klo 11-14. Esillä sodanaikaista esineistöä ja kirjallisuutta. Osoite Urheilutie 1, kirkon puoleinen pääty. Punkalaitumen Metsästysseura Harjoitusammunnat Haviokoskella ma 8.7. klo 17.30 Valvontavuorossa ryhmä Raitala. Ryhmä paikalle klo 17. Turun Punkalaidunseura Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely, Yli-Kirran museoalue su 7.7. klo 13 14 seura tarjoaa paikalle tulevalle jäsenelle ohrankryynipuuroa ja väskinäsoppaa. Kokoontuminen navetan oviaukon räystään alle. Tule puurolle ja juttelemaan seuran toiminnasta. ... jatkuu takasivulla Pietarin aukio, Lauttakyläntie 6, (Sateella kirjastolla, Urjalantie 30C). Musiikista vastaa Taru Mäkimattila, harmonikka. Kulttuuripalvelut RUNON JA SUVEN PÄIVÄ PE 5.7. KLO 14.00 15.30 KUVATAITEEN PÄIVÄ KE 10.7. KLO 10-14 Talonpoikaismuseo Yli-Kirra, Koiramäentie 2. Opi maalauksesta eri tekniikoin, kuvataideopettajan opissa hienossa ympäristössä. Tilaisuus on kaikenikäisille ja maksuton. Kahvila avoinna. Kulttuuripalvelut
• Torstaina heinäkuun 4. päivänä 8 – N:o 27 – 2024 Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Aukiolomme: Lihan vastaanotto avoinna arkiperjantaisin klo 8-17 Tilamyymälä avoinna arkitorstaisin klo 12-17 arkiperjantaisin klo 8-17 Tervetuloa! METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747 info@metsarannanliha.fi www.metsarannanliha.fi Ostetaan metsää , min. 30 hehtaaria. Masi Ilvesluoto p. 040 159 5748 Tilaa HUKKAKAURAN KITKIJÄT punkalaidun@4h.fi tai 040 187 2603 Liput aikuiset 20€ lapset alle 15v. 5€ Ryhmät yli 20 hlöä -10 % URJALANKYLÄN KESÄTEATTERISSA Kantalantie 19 Urjalankylän Tiedustelut 044 033 9343 tai 0400 817 156 Teatteriamme tukee Kansalaisfoorumi www.facebook.com/urjalan.naytelmapiiri www.urjalankyla.fi/teatteri.htm To 4.7. klo 19 Su 7.7. klo 15 Ti 9.7. klo 19 To 11.7. klo 19 Su 14.7. klo 15 Su 14.7. klo 19 Yönäytös Pe 30.8. klo 21 SUVELLA SITTEN Käsikirjoitus ja ohjaus Eija Järvinen Urjalan Näytelmäpiiri ry esittää Esitysoikeuksia valvoo Eija Järvinen Lämmin kiitos kaikille 50-vuotisjuhlaan osallistuneille sekä yhdistystämme muistaneille Kiitokset myös juhlan esiintyjille ja arpajaispalkintoja lahjoittaneille yrityksille ja yhteisöille! Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys KADONNUT PUNARUSKEA KISSA Sarkkilantieltä. Löytöpalkkio. Ilmoita puh. 046 619 0435 Perinteinen kaikille avoin KESÄRETKI Ti 23.7. Lähtö torilta klo 8.30. Matkaamme Vesilahdelle. Kohteina mm. Vesilahden kirkko, Klaus Kurjen tie, Tolvilan kartanon lammastila ja Keramiikkapaja Samotti. Hinta 70 € (sis. matkat, opastukset, lounaan ja kahvit) Ilmoittaudu 13.7. mennessä 0503563268 (Satu) Punkalaitumen maatalousnaiset Pohjoisseudun Toimintayhdistys 20.7. Liitsolan ja Oriniemen kirppislenkki. Lenkki kattaa tänä vuonna Liitsolan ja Oriniemen kylänraitit. Myyntiaika klo 11-16. Ilm. osallistumisestasi viestillä (nimesi ja kirppispisteesi osoite) 050-3563268 (Satu Rannikko). Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys 14.7. klo 12 alkaen RHY:n mestaruuskilpailut Punkalaitumen metsästysseuran ampumaradalla. Metsästyshirvi ja metsästystrap. Neljän seuran välinen joukkuekilpailu. Punkalaitumen Maatalousnaiset Kesäretki 23.7. Vesilahdelle. Katso tämän lehden ilmoitus. Jalasjoen Nuorisoseura Kesätori perjantaisin klo 16 –20. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Sanomarastit Keskiviikkona 10.7. Niekka. Opastus Kanteenmaa Alastaro (tie 231). Ratamestareina Esko Nummi ja Jukka Keskitalo. KLR24. Sastamalan seudun keliakiayhdistys Koko perheen leiripäivä Houhajärven leirimajalla to 1.8. klo 10-16. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 21.7. mennessä Katjalle p. 050 3056437.. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Kerhotoiminta Pe 5.7. klo 9 Mölkky ja petankki Vartiolan kentällä. Ti 9.7. klo 16-18 EL:n kuntosalivuoro Pakarilla. Muu toiminta Ma 15.7. Hallituksen kokoontuminen Vanhustentalojen kerhohuoneella. Ti 16.7. Lapin yhdistyksen 50-vuotisjuhla Salamakalliolla. Ilmoittautumisohjeet kotisivuilla. Ke 17.7. klo 14-16 Tanssit Pietarinaukiolla. Tanssit tahdittaa Duo NokFox. Senioritanssijat esiintyy. Kahvio. Ke 24.7. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Pietarinaukiolla. Kahvio. Matkat ja teatteri Ti 16.7. klo 18 Kesäteatteri. Lähtö torilta klo 16. Matka täynnä. Piirin kesäretki Saarenmaalle ja Tallinnaan 29.7. – 1.8. Maksu yhdistyksen tilille 15.7. mennessä. Lähtö 29.7. torilta klo 5.30. Pikkuloma Lehmirannassa ke 6.11. – la 9.11. Ilm. Hilkalle 0405824377. Kaamosristeily Baltic Princessilla su-ma 17.18.11. Ti 10.12. Päivämatka Lehmirantaan. Lisätietoja tapahtumista ja yhdistyksen toiminnasta kotisivuilta www.elakeliitto.fi ja facebook-ryhmässä Eläkeliitto Punkalaitumen yhdistys. Oriniemen Martat Vietämme Martanpäivää, Arja Levoniemen kotona ti 16.7. klo.13. Os. Pentinmaantie 251, 31850 Koskioinen. Metsästysseura Haukka Compakja trap-harjoitukset tiistaisin klo 17.30. Punkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen Pietarinvirastossa to 4.7. kello 19. ... jatkuu ed. sivulta. Urjalan Näytelmäpiirin kesäteatterinäytelmä Suvella sitten tarjoilee katsojille historian havinaa lähes sadan vuoden takaa. Huumorilla höystetty näytelmä sijoittuu Urjalaan, tarkemmin Honkolan kylään ja vuoteen 1929. – Näytelmä perustuu tositarinoihin, joita on kerätty esimerkiksi kinkereiltä sekä muista pöytäkirjoista. Lisäksi näytelmään on hyödynnetty Väinö Linnan muistelmia lapsuudesta, ohjaaja ja käsikirjoittaja Eija Järvinen kertoo. Viime viikon perjantaina ensiiltansa saanut näytelmä on pitkälti tarina ihmisten arkisesta elämästä ja siitä millaista elämä on sata vuotta sitten ollut. – Osa tapahtumista saattaa nyt naurattaa, mutta silloin ne ovat olleet totisinta totta. Näytelmä muistuttaa myös siitä, että ihmisluonne ei ole sadan vuoden saatossa muuttunut kuitenkaan niin paljon. Vaikka ei ollut Facebookia tai muita sovelluksia, juorut kulkivat silti, Järvinen naurahtaa. Suvella sitten on realistinen maalaiskomedia, jossa katsoja pääsevät seuraamaan kyläläisten elämää kevättalven kinkereistä helluntain kautta juhannukseen. Vaikka kyläläisten välillä voi havaita pientä naapurikateutta ja vahingoniloakin, lopulta kaikki vetävät kuitenkin yhtä köyttä. Yhtä köyttä vetävät myös Näytelmäpiirin porukkakin, joka saa kiitosta ohjaajaltaan. – Meillä on mahtava porukka, jossa kaikki ovat loistavasti omaksuneet oman hahmonsa. Kenenkään ei tarvitse näytellä, vaan jokainen ikään kuin elää oman henkilönsä elämää. Yhdessä sitten tuetaan, tsempataan ja kannustetaan toinen toisiamme, Järvinen sanoo hymyillen. Valmis näytelmä on kulkenut pitkän matkan vanhoista pöytäkirjoista käsikirjoituksen kautta teatterin lavalle. – Onhan tämä aivan ihana harrastus, vaikka viekin aikaa. Käsikirjoitusta aloin suunnittelemaan jo viime syksynä ja lukuharjoitukset aloitimme helmikuussa. Toukoja kesäkuussa on melkein kaikki illat vietetty täällä. On kuitenkin hienoa huomata, että kaikki tulevat mielellään ja illan päätteeksi lähtevät hyvillä mielin pois, Järvinen kertoo. Viimeisen silauksen näytelmään tuovat hyvin harkittu puvustus sekä lavastus. – Lavastus on tehty yhdessä eli kaikki ovat kotona etsineet, jos sattuisi löytymään jotakin aikakauteen sopivaa. Sitten on kyselty, että kävisikö tämä, Järvinen raottaa lavastuksen syntyä. Kokonaisuudessaan näytelmä tarjoilee palan historiaa hyvällä huumorilla sekä Urjalan murteella höystettynä. Suvella sitten tempaa alusta alkaen katsojan mukaansa kyläläisten arkisiin kommelluksiin. Näytelmä on Urjalan Näytelmäpiirin 30-vuotisjuhlanäytös ja Koulumaalla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn, jonne on koottu hetkiä matkan varrelta. Näyttely on avoinna esitysten yhteydessä. Suvella sitten vie katsojan ajassa taaksepäin Anna Koski Urjalan Näytelmäpiirin Suvella sitten -näytelmä on realistinen maalaiskomedia, joka sijoittuu vuoteen 1929 Honkolan kylässä.