Uutisja ilmoituslehti Perjantaina tammikuun 5. päivänä N:o 1 2018 109. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv) Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Tiina Juhe 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi Chat-palvelu OTM, HHJ, kaupanvahvistaja LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi Punkalaitumelaiset osoittautuivat osaaviksi meteorologeiksi LC-Punkalaitumen järjestämässä perinteisessä jouluaaton lämpötilaveikkauksessa. Peräti 15 veikkaaja päätyi oikeaan lämpötilaan. Jukka Hyyti luki torilla aattoaamuna klo 9 aikaan 1,7 asteen pakkaslukemat. Oikein veikanneiden kesken Hyytin suorittamassa arvonnassa pääpalkinnot menivät seuraaville: Suoniemi Veikko, Finluxtelevisio; Anttila Arja, Huaweiälypuhelin; Mäkelä Ritva, YliKirra-taulu; Levomäki Mirella, Polar-aktiivisuusranneke. Muut oikein veikanneet olivat: Alho Ossi, Honkamaa Touko, Jaakkola Pekka, Koskua Arttu, Lehtelä Misko, Naatula Sauli, Nieminen Veli, Okkeri Raimo, Ristimäki Anne, Sillanpää Petri ja Tähtinen Senja. Säätilaveikkausta on järjestetty vuodesta 1961 lähtien. Peräti 15 veikkasi aaton lämpötilan oikein Juha Aro Jukka Hyyti tarkasti aattoaamun lämpötilan torilla. Mittari näytti 1,7 asteen pakkaslukemaa. Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 4 99 POURU ERÄ Palvelusta pe! Edullista! ! Palvelusta pe! ! ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA! Voim. MA ? KE 8. ? 10.1. TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 5. ? 7.1. TAVALLISTA PAREMPIA TARJOUKSIA! GRILLISTÄ! PE Pyymäen konsulentti! Edullista! ! 1 00 ps LOPPIAISEN AUKIOLOAJAT PE 8-21, LA 11-19, SU 11-19 Kevyet alkuvuoteen! 10 95 kg Naudan keittoliha luuton 3 00 3 prk 1 69 2 pkt GRILLISTÄ! Kokonainen Jyväbroiler 4 99 kpl 6 95 kg 1 99 ps kg 8 95 Viime viikolla 10 000 € KENO-voitto meiltä! 8 95 kg NELOSOLUET JA 5,5 %-LONKEROT SAAPUNEET! VALIKOIMA UUDISTUU MERKITTÄVÄSTI! 1 00 kg 1 00 kg Appelsiini Egypti Klementiini Espanja Verigreippi Espanja 1 00 kg 1 00 kg Hunajapomelo Kiina 9 90 kg Naudanjauheliha vähärasvainen Porsaan lehtipihvit mar. 10 95 kg Porsaan kylkisiivut luuton, nahaton Porsaan ulkofilee putsattu Norjan Lohifilee ruodoton irtotavara ERÄ 12 95 kg ERÄ Lohimedaljonkit 19 95 kg Mokoman Lohipihvit 23 95 kg Mustamakkara kuuma 5 95 kg Porsaan grillikylki 9 95 kg 99 rs Virike 10 kpl Kananmunat 580 g (1,71) 2/tal. Dennis 370 g Pizzat (9,01) 10 00 3 kpl 3 00 2 pkt Atria 140 g Pekoni (10,71) Valio 1,25 kg ArkiEdam (3,99) 4 99 pkt Marabou 200 g Maitosuklaa (8,75) Fazer 2 kpl Marjapiirakat 1 00 pkt MUISTA VEIKATA! 99 pkt 7 99 kimppu Nalle 500 g Pikakaurahiutale (1,69) Myllyn Paras Makaroni (0,63) 1 00 4 ps Valio 1 kg Arkijogurtti (1,00) Pirkka 15 kpl Tulppaani 250 g Terttuluumutomatti (7,96) Hollanti 1 99 rs Ämpärillinen Appelsiineja sis. ämpärin Egypti 5 00 ämpäri Sika-nautajauheliha laadukas 7 95 kg Porsaansuikaleliha Apetit 750 g Peruna& keittokasvikset (2,65) 2 00 5 ps Pirkka 250 g Vihannessekoitus (1,60) 1 50 5 ps Pirkka 200 g Keittojuures (1,50) Porin Leipä Sämpylät 7 kpl 1 00 kpl Porin Leipä 400 g Setsuuri (2,50) Kariniemi 400-450 g Broilerin fileesuikaleet (8,89-10,00) 8 00 2 ps 3 50 2 kpl Atria 400 g Uunilenkki (2,48) Panini-konsulentti perjantaina klo 9 ? 17 Kaikki Paninit 10 00 3 kpl
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 2 – N:o 1 – 2018 ”Taivaan kirkas tähti kerran tietäjiä itämaan johdatteli luokse Herran loistavalla valollaan häntä kunnioittamaan, kiittämään, rukoilemaan.” Elias Lönnrotin Taivaan kirkas tähti kerran -virren sanat vievät loppiaisen ajatuksiin. Loppiaisena muistelemme tietäjiä, jotka kaikkia kansoja edustaen kävivät kunnioittamassa juuri syntynyttä Jeesusta. Samassa valossa saamme nykyäänkin käydä tervehtimässä toisiamme. Joulun aikaan olemme vieneet erilaisia joulutervehdyksiä ja soitelleet ystävillemme. Ehkä olemme tukeneet toisiamme surussakin, iloinneet jostakin mukavasta, kannustaneet eteenpäin, kiittäneet ja rukoilleet ja, ennen kaikkea olemme viettäneet rauhoittavaa joulua. Joulu tukee lauluissakin arjen keskelle. Tietäjät edustivat eri kansoja, ja ajatus viekin lähetykseen. ”Sanan valon anna paistaa, kaikki kansat tavoittaa, että kaukaisinkin maistaa armon uutisleipää saa, lailla idän viisaiden löytää sinut, Kristuksen.” Uutisista seuraamme eri puolilla käytäviä sotia ja rauhaan pyrkiviä neuvotteluja. Lähetystyöntekijätkin tekevät arvokasta työtä ja me voimme auttaa heitä kunnioittamalla heidän työtään. Laitamme kätemme ristiin. Kauneimmissa joululauluissa olemme saaneet tukea heidän työtään kolehtina. Joulunajan jälkeen alkaa odotus kohti pääsiäisaikaa. ”Sanan valossa nyt meitä, Jeesus armas, kasvata. Harhateille eksyneitä luoksesi näin johdata. Anna kirkas tähtesi kaikkialle valoksi.” Alkava pääsiäisenodotus vie nopeasti kohti kevättä ja uutta. Päivä pitenee vauhdilla. Lenkilläkin on mukavampi käydä ilman taskulamppua tai otsalamppua. Uuden vuoden alkaessa tarvitsemme valoa ja tähtiä. Toinen toistamme ja toisiemme rukouksista saatua tukea. Uuden alkaessa emme unohda vanhaa vaan olemme heikoimmillammekin viisaampia. ”Sama kirkas tähti täällä yhä meitä valaisee, Betlehemin seimen päällä maailmalle säteilee. Tunnet tähden kirkkaimman, se on sana Jumalan.” Onnellista, onnistunutta alkanutta uutta vuotta! Anni Uusi-Kuitti Vs. kanttori-urkuri Punkalaitumen seurakunta Punkalaitumen Sanomat perjantaina 4. pnä joulukuuta 1918 SANA SINULLE Tähteä katsellen Rakkaamme Paavo Heikki Juhani ALA-HANNULA Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Punkalaitumen kirkossa la 13.1.2018 klo 11, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalossa. 25.1.1950 27.12.2017 Kaivaten Reija Tero, Satu, Ilari, Elisa ja Ilona Saija, Oskari ja Eerika Elina Marjatta-sisko sukulaiset ja ystävät Eikä mun haudallani saa haastaa, että ma koskaan töitäni kaduin. Seisoin ma hetken, katsoin ma taakse, lähdin taas eespäin laajemmin laduin. Eino Leino Kun loistat tähtenä iltataivaan, niin näethän meidät päällä maan. Me täällä alhaalla hiljaa aivan, sun tähteäs kirkasta seurataan. lastenlapset Rakkaamme Jukka Viljo Tapio KAIHORINNE Siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. 23.10.1955 Urjala 6.12.2017 Punkalaidun Niin äkkiä lähdit sä luotamme pois, vaikk´ emme sua vielä antaneet ois. Kuinka onkaan ikävä nyt, kun olet meidät jättänyt. Jukkaa kaivaten siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Löydät minut myös facebookista. Palvelemme: ma – pe 9 – 17, la 9 – 14 Kauppakatu 3 B, Punkalaidun Meille niin rakas Matti Juhani RASI Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kotisairaanhoidolle. 12.5.1944 Punkalaidun 15.12.2017 Punkalaidun Olet lähellämme, kuljet rinnallamme, muistosi on mukana, suojana ja turvana. Teit kaiken vuoksemme, sydämessä sua kannamme. Sydän surua täynnä, kiitollisuudella ja kaipauksella Kirsi, Iida, Eetu, Arto ja lapset Lotta, Arto, Niko ja Nonno Assa, Jani, Veeti ja Mette Muistoissa, vaikka nyt poissa, tulet aina olemaan. Marjatta kummipoika Kaarle sukulaiset ja ystävät Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Lämmin kiitos muistamisesta Heikki Suurkiitos! Pauli Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 La 6.1. klo 12 Kauneimmat joululaulut messu kirkossa. Loppiaisen messussa lauletaan kauneimpia joululauluja Irinan, Annin ja Kirkkokuoron kanssa. Su 7.1. klo 10 Musiikkijumalanpalvelus seurakuntatalossa. Kaukinen Irina, Uusi-Kuitti Anni. Jumalanpalveluksen jälkeen K-supermarket Pourun väki tarjoaa ilmaiseksi puuroa ja soppaa klo 12-14. Ma 8.1. klo 14 Naisten Raamattupiiri seurakuntatalossa. Jaana Pyykkö. Ke 10.1. klo 18 Pappilan puikot seurakuntatalossa. Merja Hällfors. Pe 12.1. klo 9 Aamulenkki lähtee seurakuntatalolta. Jaana Pyykkö. Su 14.1. klo 10 Messu kirkossa. Minna Rahko, Irina Kaukinen. Lapsija perhetyö: Tiedote kerhoista: Kerhotoiminta jatkuu viikolla 3. Lue lisää kotisivuiltamme www.punkalaitumenseurakunta.fi. Kuollut: Matti Juhani Rasi 73v. 5.1. Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt. Jes. 49:15–16. 6.1. ”Jos uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni. Joka näkee minut, näkee lähettäjäni. Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen.” Joh. 12:44–47. 7.1. Kun myös Jeesus oli kastettu, niin taivas aukeni hänen rukoillessaan ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkyn kaltaisena. Ja taivaasta kuului ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.” Luuk. 3:15– 18, 21–22. 8.1. Hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi. Ps. 72:12. 9.1. Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana. Ylimpänä vuorista se kohoaa, korkeimpana kukkuloista, ja kansan virtaavat sinne. Miika 4:1. 10.1. ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe.” Miika 4:2. – Työttömyyden poistamiseksi on nyt jokaisen talollisen ja muunkin työnteettäjän tehtäwä kaikkensa. Pantakoon käyntiin sellaisiakin töitä, jotka eiwät ehkä olisi aiwan wälttämättömiä. Ehkä rakennuksen kaipaawat korjausta, niitä ryhdyttäköön korjaamaan. Ehkä on uusiakin rakennuksia tehtäwä. Suulia ja heinälatoja tarwitaan wiljelyksien laajentuessa. Mahdollisesti kellari on huono, tehtäköön parempi tilalle. Kenties kaiwo on liian matala wähäwetinen. Ryhdyttäköön tekemään uutta tai wanhaa sywentämään. Metsissä hakkautettakoon halkoja. Mahdollisesti owat talon lautaja rakennusaineet wähissä. Nyt on sopiwa aika kaadattaa hirsiä ja muita tarwepuita. Puuastioita, kuten saaweja, ämpäreitä, ammeita ja tynnyreitä teetettäköön niillä, jotka pystywät sellaisia tekemään. Rekiä ja rattaita aina tarwitaan. Lisättäköön niitäkin. Samoin pärekoppia ja wasuja sopii myös antaa tehdä. Lukemattomia töitä on joka talossa, jos wain niitä ryhdytään teettämään. Muuten wiittaamme tässä asiassa siihen kehoitukseen, joka on maatalousseuran taholta lähetetty tässä lehdessä julkaistawaksi. Päivän sanat
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 2018 – N:o 1 – 3 Uuteen vuoteen Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat tammikuun 4. pnä 1968. Väkilukutiedot Punkalaitumella v. 1967 Syntyneitä 30 poikaa ja 29 tyttöä, yhteensä 59 lasta. Kuolleita 30 miestä ja 37 naista, yhteensä 67 henkeä. Avioliittoon vihitty 54 paria, Muistokirjoitus Isälle Aarne Johannes Huuska syntyi Sakkolassa 11.4.1927 Anna ja Albert Huuskan kymmenlapsisen perheen kolmanneksi nuorimpana. Koti sijaitsi Röykkylässä Suvannon varrella lähellä talvisodan taistelupaikkoja, Taipaleenjokea. Karjalankannas muistuttaa maisemaltaan Kuusamon ja Punkaharjun seutuja. Niinpä koti-ikävä kauniiseen Karjalaan säilyi koko elämän ajan. Leikkija kasvinkumppaneita riitti. Uimaja kalavedet tarjosivat hyvää ajankulua. Hyvät opit kotoa saanut, työtä pelkäämätön, monitaitoinen ja nokkelaälyinen nuori poikia saikin työtä, minne elämä kuljetti. Paimenpoikana rakkaus metsään ja luontoon vahvistui. Koulunkäynti jäi evakkoreissujen takia kesken, mutta sen hän kävi loppuun Nivalassa. Talvisodan syttymistä 30.11.1939 seuraavana yönä oli lähdettävä evakkoon. Perheet joutuivat riipaisevasti katsomaan, kuinka kodit poltettiin. Kiviniemen sillan itäpuolella oleva kylä olisi ollut sotilasstrategisesti turhan hyvä majapaikka venäläisjoukoille. Perhe meni evakkoon Nivalaan Söyringin taloon. Samasta talosta on valmentaja Pekka Vähä-Söyrinkikin syntyisin. Siellä alle 13-vuotias poika teki rengin ja hevosmiehen töitä. Talossa evakkoja kohdeltiin hyvin. Sieltä muutettiin Hituraan ja töihin nikkelikaivokselle, kunnes Aarne pääsi hitsarin apusälliksi tekemään karbidilamppuja. Keväällä 1941 Albert-isä kävi Röykkylässä kylvämässä rukiin ja keväällä 1942 koko perhe palasi sinne. Alkuvuodesta 1943 Aarne ilmoittautui 15-vuotiaana vapaaehtoiseksi IS-joukkoihin. Hän sai asianmukaisen koulutuksen Räisälässä, mutta sairastui ja joutui Sakkolan Kasarmilan sotilassairaalaan useiksi viikoiksi. Ase ja varusteet oli jaettu ja pysyivät mukana. Aarne ei koskaan joutunut rintamalle. Hän oli vasta 16-vuotias. Isänsä anoi pojalle vapautusta palveluksesta, koska kaksi poikaa oli jo rintamalla, hän itse sairas mies ja poika tarvitaan apuna uuden kodin rakentamisessa. Anomus hyväksyttiin ehdollisena, tilanteen niin vaatiessa säilyi hälytysvalmius palata joukkoihin esim. desanttijahtiin ja vankikarkurien etsintään. Ase ja varusteet jätettiin hänelle. Kesällä 1944 vihollisen suurhyökkäyksessä myös Sakkolan varuskuntaan ja Kiviniemen tilapäissiltaan kohdistui lentohyökkäyksiä. Perhe selvisi pommituksista, mutta rintamalinjojen lähestyessä joutui lähtemään taas evakkoon. Aarne sai komennuksen Sakkolan asemalle evakuointitehtäviin. Vihollisen pommija maataistelukoneet pommittivat aseman seutua lähes päivittäin. Sitten Aarne komennettiin Sakkolan asemanseudun sotilassairaalan lääkärin lähetiksi. Tehtäviä suorittaessaan hän joutui kiivaan pommituksen ja luotisateen keskellä pelastautumaan satunnaiseen maakuoppaan. Tämä oli hänen pahin sota-ajan kokemuksensa. Seuraavaksi Aarne sai komennuksen Pyhäjärven asemalle lastaamaan junaan evakkojen tavaroita, sitten Noitermaan asemalle vartioimaan muonavarastoja ja junamatkoille vartioimaan erilaisia kuljetuksia. Koko ajan työskenneltiin pommitusten keskellä. Karmeimpia kokemuksia oli kerran viereisen umpivaunun sisältö, täysi lasti kaatuneita sotilaita arkuissaan. Rauhan tultua syksyllä 1944 nuoret miesten tehtäviin joutuneet pojat kotiutettiin paria viikkoa rintamalla olleita aiemmin. Aseet ja varusteet luovutettiin Suolahden pitäjässä. Aarnen ”sotareissu” päättyi eri tehtävien ja paikkakuntien kautta Saarijärvelle, jossa muu perhekin nyt oli. Hän ei ollut rintamalla, mutta toimi sotatoimialueella miesten tehtävissä, vapautti aina aikuisen miehen rintamatehtäviin. Täpäriä tilanteita ja vaaran paikkoja oli paljon. Hän koki monet sodan todelliset kauhunpaikat ja ilmahyökkäykset. Sota-ajasta Aarne ei puhunut lapsilleen, mutta Punkalaitumen Sotaveteraanien puheenjohtajalle Veli Niemiselle hän oli kertonut kokemuksistaan tämän ollessa mukana Sakkolan matkalla. Kiinnostavat tiedot ovat häneltä saatuja. Isänmaan puolesta tehdystä arvokkaasta työstä hänelle myönnettiin rintamatunnuksena rintamaveteraanien tammenlehvä ja veteraanien edut ja oikeudet. Vuosituhannen alussa Aarne liittyi veteraanityöhön ja hänet valittiin Punkalaitumen Sotaveteraanien hallitukseen. Siinä hän toimi aktiivisesti noin 15 vuotta aina sairastumiseensa asti. Häntä lämmitti presidentti Niinistön allekirjoittama kiitoskirje Suomen veteraaneille juhlavuoden merkeissä. Siirtolaisperhe asutettiin Punkalaitumelle ja muutto oli vapunaattona 1946 ensin Uusimaan Pyyhkälä-nimiseen mökkiin. Kunta antoi kylmän tilan Pappilankylän Pöllönaukeelta. Pappilan riihen hirret ja lautatavaraa annettiin rakennuspuiksi. Aarne rakensi pääosin isänsä kanssa talon, joka jo talvella 1946–47 oli asumiskuntoinen. Siinä asuikin sitten suurperhe, Aarne vanhempineen ja perheineen ja sisaruksia enimmillään 14 henkeä. Väki väheni vähitellen talossa, kun velikin muutti pois ja vanhemmat kuolivat. Elettiin työntäyteisiä vuosia. Aarne oli tutustunut Saarijärvellä tulevaan vaimoonsa Saara Annikkiin. He yhdessä muodostivat hyvän ”tiimin”, tekivät kovasti työtä ja kasvattivat viisi lasta. He olisivat tulevana heinäkuuna viettäneet 70-vuotishääpäiviään. Aarne elätti perhettä käyden aluksi veljensä kanssa kirvesmiehen töissä mittamiehenä. Tuolloin oli paljon isoja rakennusyömaita mm. Punkalaitumen Työlaitoksen ja Osuusliikkeen rakennukset. Kuljettiin Vammalassa, Kyröskoskella, Säkylässä ja Huittisissa, jossa Aarne kulki pisimpään. Rakennettiin tehdas-, sairaala-, varuskuntarakennuksia, liikeja pankkija asuintaloja ym. Tehtiin pitkää päivää. Pienviljelijän työt täyttivät illat ja vapaa-ajan. Eläkkeelle Aarne pääsi ennen 60 ikävuotta sairastuttuaan. Karja ja maat myytiin ja lopuksi metsätkin. Elämässä oli myös varjoisia aikoja, kun vanhemmat, sisaruksia ja oma tytär kuolivat. VAINAJIA Aarnelle musiikki oli mieleistä. Hän soitti mandoliinia, kitaraa, banjoa, balalaikkaa, haitaria ja huuliharppua. Hän rakentelikin muutaman mandoliinin ja kitaran. Innostajana oli ollut soitteleva eno. Veljesten tavatessa soitettiin yhteen viihdeja kansanmusiikkia. Sotaja evakkoaikoinaan Aarne soitti tansseissakin. Sukulaisvierailuja oli paljon. Paikkakunnalle oli myös asutettu tuttuja sakkolalaisia. Naapuri soitteli haitaria kavereineen yhteen isän kanssa monina kesäiltoina. Miesten soittelusta tuli kerran lähetys jopa radion Sampsan iltasoittoohjelmassa. Luovutetun Karjalan alueella Aarne kävi kymmenisen kertaa, kun se tuli mahdolliseksi. Hän halusi myös käyttää lapsensa näillä tunteikkailla matkoilla. Perhe ja lapset olivat hänelle hyvin tärkeitä. Hän oli loppuun asti kiinnostunut yhteiskunnan ja maailman asioista. Hän oli huolehtivainen, turvallinen ja oikeudentuntoinen ihminen. Huumorintajukin oli tallella. Hän sai elää pitkän hyvän elämän yhdessä puolisonsa kanssa. Hän oli seurallinen, puhelias mutta vaatimaton ihminen. Viimeiset kaksi vuotta hän asui terveyden heikettyä Kaisankodissa, jota hän kiitteli hyväksi paikaksi. Aarne muutti tähtitarhoihin 2.12.2017. Suvun Patriarkka on poissa. Aarnea lämmöllä ja kiitollisuudella kaipaavat puoliso, lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset ja muut sukulaiset ja ystävät. Saattomatkalla kotipihan kautta iso joutsenaura kaarsi auringossa peltoaukean yli. Teksti: Lapset joista 36 sellaista, joista morsian Punkalaitumelta. Seurakuntaan muuttanut 39 miestä ja 47 naista, yhteensä 86 henkeä. Seurakunnasta muuttanut 100 miestä ja 124 naista, yhteensä 224 henkeä. Väkiluvun vähennys 61 miestä ja 85 naista, yhteensä 146 henkeä. Väkiluku 29.12.1967 3022 miestä ja 3152 naista, yhteensä 6174. Avioliittoja purkaantui miehen kuoleman kautta 13 ja vaimon kuoleman kautta 15. Avioeroja 3. Kirkosta eronneita: ei ollut. Kirkkoon liittyneitä 2 miestä ja 1 nainen, yhteensä 3. Punkalaitumen Sotaveteraanit ry vietti joulujuhlaansa 12.12. seurakuntatalossa. Veteraanien puheenjohtaja Veli Nieminen lausui vieraat tervetulleeksi. Hän totesi juuri sata vuotta täyttäneen maamme merkkipäivään kansalaisten osallistuneen monin tavoin. Mm. sankarihaudoilla osallistuttiin juhlapäivän viettoon muiden paikkakuntalaisten mukana todella juhlavassa tilaisuudessa, jossa kunnioitettiin sankarivainajien muistoa. Juhlan ohjelma aloitettiin yhdessä laulettuun Finlandia hymniin. Musiikkipitoisessa illassa kuultiin nuorten pianonsoittoa sekä lauluesityksiä. Mukana oli mm. miesten virikeryhmä Reijo Rantasen johdolla sekä pastori Minna Rahkon ja kanttori Anni Uusi-Kuitin yhteislauluesitykset. – HELA Sotaveteraaneilla joulujuhla Juhlan nuorin esiintyjä oli Oona Poutala, piano. Miesten virikeryhmä esiintyi voimallisesti. Vasemmalta Matti Ukkonen, Tapio Laulajainen, Sakari Lehtinen ja Reijo Rantanen. Suomi 100 -juhlavuoden hektisyyden jälkeen olemme ehtineet elellä uutta vuotta 2018 jo muutamia päiviä. Pöydällä on uusi kalenteri, jonka sivut alkavat täyttyä. Suomalaiset voivat käydä vuoteen 2018 siinä mielessä tyytyväisinä, että maan talouskasvu on lähtenyt nousu-uralle samoin työttömyys on alkanut parantua. Toisaalta hyvinvointi on alueellisesti jakautunut kovin epätasaisesti ja kasvua tapahtuu lähinnä kaupunkiseuduilla. Samaan aikaan nimenomaan kaupungeissa voidaan myös huonosti ja erilaisten tukijärjestelmien kustannukset ovat korkeat. Ulkoinen toimintaympäristömme on viime vuosina ollut muutoksessa, eikä suinkaan parempaan suuntaan. EU:lla on käsissään talousvaikeuksista kärsiviä jäsenmaita ja brexit. Naapuruussuhteita Venäjän suuntaan hiertävät Itämeren muuttunut turvallisuustilanne ja talouspakotteet. Kansainvälisen politiikan alueella Suomella riittää siis taiteilemista. Punkalaitumella uusi vuosi jatkaa isojen investointien eteenpäin viemistä. Painuvatko lapiot maahan suunnitelmien mukaan, jää nähtäväksi. Kanteenmaassa biokaasulaitos on sentään valmistumassa kuluvan vuoden aikana. Sekä kunta että seurakunta joutuvat tänäkin vuonna kamppailemaan taloutensa kanssa. Edessä on sopeuttamista ja ratkaisuita, joista varmasti riittää puhetta ja kirjoitettavaa myös paikallislehden sivuilla.
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 4 – N:o 1 – 2018 Punkalaitumen seurakunnan talousarvio hyväksyttiin kirkkovaltuuston kokouksessa ennen joulua. Talousarvio on 460,21 euroa alijäämäinen. Talousarvio osoittaa seurakunnan taloudellisen tilanteen ongelmalliseksi. Kirkkoneuvosto on jo aiemmin päättänyt talouden tasapainottamisesta. Seurakunnassa on saatu päätökseen myös yt-neuvottelut, joiden tuloksena työntekijät vaihtavat lomarahansa vapaaksi ja lapsityön osalta jätetään määräaikaisen lastenohjaajan toimi täyttämättä ensi syksystä lähtien. Hyväksytyssä talousarviossa seurakunnan toimintakulut ensi vuonna arvioidaan 677 411 euroksi. Palkkojen osuus on 430 006 euroa ja kiinteistöjen ylläpitoon varataan 118 013 euroa. Kirkkovaltuusto päätti jo aiemmin nostaa kirkollisveron 1,8 prosenttiin. Verokertymäksi arvioidaan 489 800 euroa. Valtion rahoitusta seurakunta saa arviolta 58 300 euroa. Metsänmyyntituloja arvioidaan tulevan ensi vuonna 33 000 euroa. Kuluvana vuonna puuta on myyty noin 150 000 eurolla. Investointipuolella seurakunta varautuu leirimajan puhdistamon lisärakentamiseen 4 000 eurolla. Suunnittelukaudella 2019– 2020 varaudutaan leirimajan maalaukseen ja perusparannukseen yhteensä 30 000 eurolla. Ensi vuonna varaudutaan myös seurakuntatalon huonokuntoisten ikkunoiden uusimiseen. – Meidän seurakuntamme ei ole ainoa, joka painii taloutensa kanssa, mutta meidän ei pidä luovuttaa. Päätöksenteossa on haettava ratkaisuita pidemmälle aikajänteelle, ei vain tähän hetkeen, totesi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hilkka Välläri kiittäessään valtuustoa ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Välläri huomioi myös sen, että seurakunta on kuluvana vuonna saanut runsaasti palautetta. – Lehdestä olemme tämän vuoden aikana saaneet lukea sekä hyvää että huonoa palautetta. Tästä sekä meidän luottamushenkilöiden ja että viranhaltijoiden on mietittävä, onko aihetta ollut moisiin kirjoituksiin. Välläri otti kantaa myös ajatukseen leirimajan myynnistä. – Mielestäni leirimajan myynti ei ratkaise talousvaikeuksia kuin Vuodenvaihteessa voimaan astunut alkoholilain kokonaisuudistus toi ruokakauppojen hyllyille myös enintään 5,5 prosenttiset nelosoluet ja lonkerot. – Kun kauppa uudenvuodenpäivänä avautui, ei mitään ostoryntäystä sentään tullut mutta positiivista palautetta asiakkailta tuli, että nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan, kertoo kauppias AnttiJussi Pouru K-Supermarket Pourulla. Antti-Jussi Pouru pitää tehtyä lakiuudistusta kaupan kannalta hyvänä. – Vaikutukset ovat myönteiset. Suurin niistä on se, että uskon asioinnin vähenevän muualle, kun nelosolutta ja lonkeroa saa oman pitäjän kaupasta. Tämä on askel parempaan suuntaan. Alkoholilain uudistus alkoi näkyä kaupoissa välittömästi sen voimaan astumisen jälkeen. – Alkuperäinen ajatus oli, että tuotteet tulisivat kauppaan maaliskuulla. Suurta härdelliä ei nytkään aiheutunut, sillä panimot eivät olleet valmistautuneet näin nopeaan muutokseen ja tuotteiden saatavuus oli rajallinen. – Ensivaiheessa saimme hyllyihin kolme tuotetta: lonkeron ja pari olutta. Tuotevalikoima kasvaa koko ajan ja tällä viikolla myyntiin tulee sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita. Asiakkaita kuunnellaan tarkkaan, mitä he toivovat kaupasta löytyvän, Antti-Jussi Pouru kertoo. Alkoholilain vastustajat pelkäävät alkoholinkulutuksen kasvavan uudistuksen myötä. Tähän Pouru ei usko. – Alkoholin kokonaiskulutus tulee jatkamaan laskuaan. Uskoisin uudistuksen siirtävän kulutusta laadukkaampiin oluisiin. Kauppa pystyy vaikuttamaan itse paljon myymiinsä tuotteisiin ja nyt hyllyihin on mahdollista saada myös erikoisempia tuotteita. – Alkoholivero nousi oluiden osalta vuoden vaihteessa runsaat kymmenen prosenttia. Tuotteiden hinnat tuskin tulevat ainakaan heti laskemaan. Suunnitteilla ei ole myöskään alennuskampanjoita. Nyt pureskellaan rauhassa tilannetta ja rakennetaan sopivaa valikoimaa, Antti-Jussi Pouru kertoo. ”Olympiajuoma” otettiin vastaan tyytyväisenä Tiistaina aamulla Pourun kauppaan poikennut Antti Peltomäki tunnustautuu lonkeron ystäväksi. Ostoskärryyn sujahtikin paketti maailman vanhinta juomasekoitusta, alkuperäistä lonkeroa. – Tämä keksittiin Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952 ja suosio taitaa olla tällä hetkellä maailmalla kasvussa. – Uudistus on hyvä, nyt ei tarvitse lähteä kauppaan muualle, kiittelee Peltomäki, joka hänkään ei usko alkoholikulutuksen kasvavan uudistuksen myötä. Kotimaista alkoholiveroa Peltomäki pitää korkeana. – Samaa tuotetta haetaan Virosta huomattavasti halvemmalla. Kansantalouden kannalta siinä ei oikein ole järkeä. Peltomäen ja Antti-Jussi Pourun kanssa juttelemaan pysähtyi myös kauppias Pertti Pouru, jonka muistissa on aiempi merkittävä alkoholilain uudistus, joka toi kauppoihin keskioluen 1.1.1969. – Silloin kaljarekat lähtivät liikkeelle puolen yön aikaan, että tuotteet saatiin kauppoihin. Nyt valmistajat pystyivät sentään toimittamaan jotain etukäteen. Juha Aro Juha Aro Ei ostoryntäystä mutta myönteistä palautetta Kauppias Antti-Jussi Pouru sai ensimmäiset uuden alkoholilain mukaiset tuotteet kaupan hyllyyn heti 1.1. Ostoksille poikennut Antti Peltomäki tervehti myös ilolla sitä, että enää lonkerotölkkiä ei tarvitse lähteä ostamaan pitäjän ulkopuolelta. Punkalaitumella ammuttiin peuranmetsästyksen yhteydessä 21.12. hirvenvasa. Ampujan oli tarkoitus ampua peuraa mutta kaadon jälkeen todettiin kohteen olleen hirvenvasa. Tekoa tutkitaan metsästysrikoksena ja poliisin takavarikoima hirven ruho myytiin tarjousten perusteella 22.12. Hirvenruhon hinta nousi korkeaksi, sillä voittanut tarjous oli 1 800 euroa. Seurakunnalle lievästi alijäämäinen talousarvio hetkeksi, ja mikä myydään, sitä ei takaisin saada. Eri asia on, tarvitaanko leirimajaa jatkossa, mutta tämän hetkinen seurakuntalaisten mielipide on myyntiä vastaan. – Kaikkien meidän kohdalla tunnesiteet seurakunnan omaisuuteen eivät ole niin voimakkaat, siksi meidän on myös kuunneltava seurakuntalaisten ääntä, Hilkka Välläri korosti. Joulunaikana kirkossa 751 kävijää Seurakunnan joulunajan tilaisuuksiin kirkossa osallistui yhteensä 751 henkilöä. Eniten väkeä oli jouluaaton hartaudessa, johon seurakuntamestari Juha Härmän mukaan osallistui 620 ihmistä. Joulupäivän aamukirkossa ihmisiä oli 86 ja tapaninpäivän iltakirkossa 45. Poliisi myi hirvenvasan
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 2018 – N:o 1 – 5 Punkalaitumen Kunnon syyskokous pidettiin seuran toimistolla 27.11. Kokouksen aluksi palkittiin kuluneen vuoden aikana menestyneitä urheilijoita. Vuoden parhaana ikäkausiurheilijana kiertopalkinnon sai Eemil Salmela. Vuoden paras nuori yleisurheilija oli puolestaan velipoika Mikael Salmela. Vuoden parhaan yleisurheilijan tunnustuksen sai Eemil Siuko ja Vuoden suunnistajana palkittiin Markus Salo. Seuran viirin sai Mika Riitinki ja muistolahjan Jukka Uusi-Kouvo. Tunnustuspalkinnon syyskokouksessa saivat seuraavat nuoret urheilijat: Ali-Rantala Akusti, Heikkinen Heidi, Heikkinen Niko, Kaapu Milja, Kaapu Topias, Lampinen Aleksi, Lampinen Fanni, Lampinen Valtteri, Lehtilä Lotta, Lehtilä Teemu, Mettänen Elias, Mäki-Laurila Anttoni, Mäki-Laurila Eemeli, Nieminen Siiri, Nurmo Marjaana, Nurmo Olavi, Nurmo Pauliina, Salmela Eemil, Salmela Mikael, Salmela Samuel, Salo Kasperi, Salo Kerttu, Siuko Eemil, Siuko Helmi, Suojanen Kalle, Töppärä Osmo ja Yli-Parri Joni. Syyskokouksen avasi seuran puheenjohtaja Jukka Uusi-Kouvo. Kokouksen puheenjohtajana toimi Sakari Kohijoki. Kokouksessa valittiin seuran jaostot ja niiden puheenjohtajat. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jukka Uusi-Kouvo ja seuran johtokuntaan valittiin jäseniksi Sami Ali-Rantala, Taina Kaapu, Anne MäkiLaurila, Simo Keto, Jari Pitkänen ja Tuula Pitkänen. Johtokunnassa jatkavat Jani Häkkinen, Antti Mäkelä, Ilmari Penttilä, Markus Salo, Satu Toivonen ja Seppo Wallin. Seuran tilintarkastajiksi valittiin Petri Antila ja Pekka Anttila. Kaksitoista vuotta sitten Oriniemenjoen kosket ja virta-alueet ennallistettiin. Nyt käynnissä olevan Oriniemenjoen kunnostuksen suunnittelu -hankkeen on määrä jatkaa joen valuma-alueen kunnostamista. Joulukuun 14. päivänä vapaa-ajantalo Vaparissa suunnitelmia olivat esittelemässä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n asiantuntijat limnologi Heikki Holsti ja kalabiologi Ari Westermark. Haussa on Leader-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on saada aikaan pysyviä käytäntöjä joen ja sen ympäristön hoitoon. Tilaisuuden järjesti Punkalaitumen Pohjoinen Maamiesseura, jonka aktiivisuutta Oriniemenjoen tähänastisessa kunnostuksessa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijat kiittelivät. Matti Jokela Maamiesseurasta toi esiin, että alunperin kunnostuksen takana olivat myös alueen metsästysseura, koulu ja palokunta. Hankkeen suunnitelman tehnyt Heikki Holsti näytti yleisölle valokuvia Oriniemenjoesta ennen kunnostusta sekä viime vuodelta. – Esimerkiksi Koskisillan kohdalla kuohuu nyt kaunis koski, joka hapettaa vettä ravuille ja kaloille. Kuten tämän vuoden kuvista näkee, joen rantamat ovat pensoittuneet. Tulevan hankkeen yhtenä osana onkin puustohoidon aloittaminen ja saaminen pysyväksi käytännöksi, jotta joen ennallistamisella saavutetut edut ja maisemalliset arvot säilyisivät, sanoo Heikki Holsti. Rannat avariksi Nyt esitellyn kunnostushankkeen suunnitelma valmistui joulukuussa. Leader-rahoituksen lisäksi hanketta rahoitetaan omarahoitusosuudella, joka voi olla esimerkiksi talkootyötä. Joenvarren puustossa on tavoitteena säilyttää yksittäisiä lehtipuita, joiden annetaan kasvaa suuriksi. Suurten puiden juuret sitovat joenpengertä sekä varjostavat jokea pitäen veden viileämpänä polttavassa auringonpaisteessa. Pusikkoista pajua tulisi harventaa. Lasketusaltaista on tarkoitus poistaa niihin kertynyttä kiintoainetta ja Oriniemenjoessa olevia pohjakynnyksiä on tarkoitus korjata. Altaiden tyhjennys pitäisi suorittaa kolmen, neljän vuoden välein. Hankkeessa on tarkoitus tutkia myös lasketusaltaiden kiintoaineiden laatua ja määrää, kunnostettujen koskialueiden kalaston tilaa sekä laatia jatkosuunnitelmia joen vedenlaadun parantamiseksi. Ennen kuin jokialueella päästään töihin, pitää hankkia lupia niin ELY-keskukselta kuin alueen maanomistajiltakin. Hoitokalastus auttaa Tilaisuudessa esiteltiin myös Vehkajärven kunnostustoimenpiteiden tuloksia. Vehkajärven suojeluyhdistyksestä mukana Pohjoisseudun vapaa-ajantalolla olivat muun muassa Jorma Oinaanoja ja Esko Keto. He kertoivat kokemuksia tehdyistä vähäarvoisen kalan nuottauksista. Vehkajärven tilasta kertonut Ari Westermark totesi hoitokalastuksen auttaneen järveä, mutta tehtävää on vielä paljon. – Vehkajärvi on matalahko, vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Tavoitteena on järven tilan nostaminen vähintään hyvään luokkaan. Vehkajärvessä on tehty hoitokalastusta sekä petokalaistutuksia. Ne ovat vaikuttaneet sisäistä kuormitusta ylläpitävää särkikalakantaa vähentävästi. Järven tilaan vaikuttavat etenkin valuma-alueelta tuleva kuormitus. Järven tilan kohentuminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Hoitokalastuksen rinnalla valuma-alueella tehtävät toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Oriniemenjoen kunnostus suunnitteilla Juha Aro Heikki Holsti ja Ari Westermark Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä esittelivät Oriniemenjoen kunnostushanketta Vaparilla. Paikallisesti hankkeessa aktiivisesti on vuosikaudet toiminut Matti Jokela. Urheilijoita palkittiin Kunnon syyskokouksessa Punkalaitumen Kunnon nuoria urheilijoita sekä seura-aktiiveja palkittiin seuran syyskokouksessa. Kuva: Satu Toivonen. Pelastuslaitos hälytettiin joulun aikana liikkeelle kolme kertaa. Jouluaaton aattona Lauttakyläntiellä sattui henkilöauton ulosajo. Auto ajautui tieltä tuntemattomasta syystä ja törmäsi tien varressa olevan talon portaisiin. Jouluaattona pelastuslaitos hälytettiin peurakolaripaikalle Koskioisille ja tapaninpäivänä sattui ojaanajo kakkostiellä. Palokunnalla kolme hälytystä
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 6 – N:o 1 – 2018 Kolme sukupolvea taivaltaa ylös mäkeä museolle saunomaan. Teinille tämä polku on jo tuttu äidilleen ihka uusi juttu. Mummi alkoi jo harrastella tätä viime vuosituhannella. Vastassa sedät leppoisat jutut sopivasti heppoisat. Hymy on herkässä tällä väellä, vaikka viikko jo touhuttu tutulla mäellä. Rakovaleka iloisesti loimottaa tervetulleeksi tulijat toivottaa. Eteisessä kiire on vaatteet heittää täällä ei sulojaan tarvitse peittää. Vihdoin saunaan astua saa savun tuoksu on melko tuntuvaa. Ensin nuoremmat lauteille kipuaa ja mummikin itsensä hinattua saa. Pehmeä lämpö aisteja hellii harmaa hämärä jokaista lellii. Unohtuu arki ja totinen koulu ja nurkan takana odotettu joulu. Vihdoin lähteä täytyy saunamökistä huhu kulkee pihalla odottavasta glögistä. Kuuma juoma kruunaa reissun. Kiitos kaikille ja heissuli veissun! Mummi ”Kuulumisia kunnasta” on kolumnipalsta, jolla kunnan luottamushenkilöt sekä viranhaltijat ja työntekijät pääsevät kertomaan ajatuksiaan Punkalaitumen kunnan ajankohtaisista asioista sekä omasta työstään. Punkalaitumen kunnan tekninen toimi vastaa sekä yleisten alueiden että kunnan kiinteistöiden kunnossapidosta ja rakennuttamisesta. Lisäksi yksityisteiden avustukset ja Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy kuuluvat tekniselle toimelle. Asukkaille tärkein teknisen toimen työ lienee kuitenkin vesihuollosta huolehtiminen. Vakituisia työntekijöitä teknisessä toimessa oli vuoden 2017 lopussa 14. Tämän vuoden alussa tehdyn organisaatiomuutoksen myötä työntekijämäärä väheni yhdellä, kun kaksi palvelusihteeriä siirtyivät hallintotoimen alaisuuteen ja vastaavasti ulkoalueidenhoitaja siirtyi tekniseen toimeen. Vakituisten työntekijöiden lisäksi on sekä 1–2 kausityöntekijää, lähinnä kesäisin, että 2–4 ympärivuotisesti työmarkkinatuella työllistettyä henkilöä. Kesätyöntekijöitä teknisellä toimella on kesäja heinäkuussa pääsääntöisesti kerrallaan kaksi. Viime vuosina teknisessä toimessa on tapahtunut runsaasti muutoksia, niin eläköitymisten kuin työtehtävien muutoksien myötä. Uusia työntekijöitä on tullut ja työkäytänteitä on muutettu vastaamaan paremmin tarvittavia palveluita. Muutos tulee jatkumaan tulevinakin vuosina, erityisesti eläköitymisestä johtuen. Vuoden 2015 alussa suoritettu kunnan omistamien vuokratalojen fuusio ja Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:n perustaminen toivat huomattavan paljon uusia työtehtäviä. Fuusion myötä kunnan hoitoon tuli yhteensä 107 asunnon vuokra-asuntoyhtiö. Vuokra-asunnot Oy on sataprosenttisesti kunnan omistuksessa ja yhtiö ostaa pääosan tarvitsemistaan palveluista kunnan tekniseltä toimelta. Palveluihin kuuluvat toimitusjohtajaja isännöintipalvelut, asuntojen vuokraaminen, rakennusten kunnossapito ja talonmiespalvelut. Piha-alueiden talvija kesähoitosekä erikoisammattityöt yhtiö ostaa paikallisilta toimijoilta. Vuokra-asunnot Oy on toiminut kolme vuotta. Tänä aikana yhtiön talous on saatu käännettyä negatiivisesta positiiviseksi. Eikä tätä ole tehty kiinteistöiden kunnosta tinkimällä vaan ennemminkin päinvastoin. Parannettavaa aina toki on, mutta tällä hetkellä ollaan oikealla tiellä. Kunnan omistamilla kiinteistöillä riittää pieniä korjaustöitä ja peruskunnossapitotyötä, vaikka kiinteistöomaisuus on viime vuosina vähentynyt. Erityisesti Haukankoskella on jatkuvasti jotain työn alla. Pääosin pienet korjaustyöt saadaan toteutettua omana työnä, mutta erikoisammattityöt ja isommat korjaustyöt teetetään ulkopuolisilla toimijoilla. Ruohonleikkuu kiinteistöillä suoritetaan kunnan omana työnä, mutta yleisten alueiden ruohonleikkuun hoitaa urakoitsija kolmivuotisella sopimuksella. Muut vihertyöt, esimerkiksi kesäkukkien ja pensaiden hoidot, tehdään kunnan vakituisten-, sekä kausija kesätyöntekijöiden toimesta. Katujen ja yleisten alueiden sekä kiinteistöiden talvihoitotyöt on kilpailutettu kolmivuotisilla sopimuksilla. Nykyinen sopimuskausi päättyy huhtikuussa vuonna 2019. Talvihoitotöiden painopiste on muuttunut viime vuosina lumen aurauksesta liukkaudentorjuntaan. Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila tekee pihat sekä liikenneväylät paitsi liukkaiksi myös heikentää niiden päällysteiden kuntoa. Runsas hiekoittaminen tarkoittaa lisäksi keväisin huomattavaa harjausurakkaa. Liikunta-alueiden kunnossapito siirtyi vuoden vaihteessa tekniselle toimelle. Talviurheilun harrastaminen on tänä talvena ollut erityisen vaikeaa. Lunta on ollut liian vähän kunnon latujen tekemiseen ja lämmin ilma on estänyt luistelukenttien jäädyttämisen. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että perinteinen talvi ei ota tullakseen, on toivottava tammija helmikuun muuttavan tilanteen. Kunnon talvi olisi hyväksi paitsi katuverkolle ja talviliikunnalle niin myös pohjavesille. Punkalaitumen vedenottamoilla laadukasta pohjavettä on riittänyt, mutta lumen sulaminen on tärkein tekijä pohjaveden muodostumiseksi. Vaikka viime vuosi oli sateinen, haihtui ja valui suuri osa sataneesta vedestä pintavaluntana ojiin ja puroihin. Vesihuollon tila Punkalaitumella on puhtaan veden osalta hyvä. Kuten todettua hyvälaatuista talousvettä on riittävästi ja vesijohtoverkoston kunto on hyvä. Vesijohtoverkoston vuotovesien määrä on vähäinen. Lisäksi veden saanti on turvattu poikkeustilanteessakin toimivin varavesiyhteyksin. Sen sijaan jätevesiviemäriverkostoon pääsee vuotamaan liikaa sadeja sulamisvesiä. Tulevien vuosien tärkein tavoite vesihuollossa onkin vähentää jätevesiviemäriin pääsevien vuotovesien määrää ja sitä kautta niistä aiheutuvia kustannuksia. Vuotovesien vähentämisellä saadaan myös parannettua ympäristön tilaa mm. ylivuotojen vähenemisen kautta. Lisäksi energian kulutusta saadaan pienennettyä jätevedenpumppaamoilla. Energiankäytön vähentäminen on kaiken kaikkiaan ollut viime vuosina yksi johtavista toimintaperiaatteista. Vanhojen valaisinten tilalle on muutettu led-valaisimia ja halogeenilamppuja on vaihdettu ledeiksi. Näkyvin valaistusmuutos toteutettiin mennä vuonna Vartiolan alueella, kun jääkiekkokaukalon valaistus uusittiin kokonaisuudessaan ja alakentälle rakennettiin valaistus mahdollistamaan kentän käytön myös pimeään aikaan. Nyt alkuvuodesta saadaan valmiiksi katuvalojen ohjausjärjestelmän uusiminen, jonka myötä katuvaloja on mahdollista sammuttaa ja sytyttää tarpeen mukaan. Samassa yhteydessä nykyaikaistetaan myös Porttikallion ja Oriniemen kentän valaistuksenohjaukset paremmin käyttäjien tarpeet huomioiviksi. Aluillaan olevana vuotena uuden koulun rakennustöiden aloitus on luonnollisesti merkittävin hanke teknisellä sektorilla. Myös uuden päiväkodin suunnittelu on alkamassa. Muita suurempia investointeja ovat Riissuontien jatkaminen, Sarkkilan jätevedenpumppaamon uusiminen sekä katujen uudelleen päällystysten jatkaminen. Vartiolan urheilukentän kunnostustyö pyritään saamaan keväällä valmiiksi ennen yleisurheiluja jalkapallosesongin alkamista. Työntäyteinen vuosi on siis edessä, mutta rakentaminen on elämisen merkki. Tekninen toimi toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta 2018. Osmo Hongisto työpäällikkö Pasi Hynnä kunnanrakennusmestari Kuulumisia kunnasta – Olihan se maailman mahtavin asia, kun arvalla tuli valituksi pääministerin itsenäisyyspäiväjuhlaan. Olin melkein shokissa, naurahtaa kymmenenvuotias Laura Turunen, joka itsenäisyyspäivän aattona pääsi Säätytalolle juhlimaan pääministeri Juha Sipilän vastaanotolle satavuotiasta Suomea. Lauran kanssa Punkalaitumelta Säätytalon tilaisuuteen osallistui Ilari Kohijoki. – Kutsu tuntui kivalta ja vähän kyllä jännitti. Pääministeriä kättelin ja hän toivotti hyvää itsenäisyyspäivää, Ilari kertoo. – Pääministerin näin jo kaukaa, kun kättelyjonossa olimme. Ei ollut kyllä mikään Oh my Good -olo, Laura jatkaa. Ohjelmassa Säätytalolla oli pääministerin puhe ja MLL:n edustajan puheenvuoro. Musiikkia esitti Isak Elliot. Mukana oli myös tubettaja Tuure Boelius, joka piti lapsille visailun. – Tarjolla oli nakkipiiloja, grillattuja kanankoipia, maissia ja minihampurilaisia. Juotavana oli erilaisia limsoja. Jälkiruokapöydässä oli popcorneja ja Junior Master Chef -kokkien kanssa sai tehdä oman Suomi 100 -leivoksen, Laura ja Ilari kertovat. Säätytalon vastaanoton jälkeen lapset osallistuivat saattajineen Kauppatorilla järjestettyyn juhlavalojen sytytykseen. – Sata Suomen lippua nostettiin salkoon. Paikalla oli myös presidentti Sauli Niinistö, joka pysähtyi kohdalleni ja toivotti hyvää itsenäisyyspäivää, Ilari Kohijoki iloitsee. – Juhlasta jäi kiva tunnelma, vahvistaa myös Laura Turunen. Laura ja Ilari juhlivat 100-vuotiasta Suomen Säätytalolla Juha Aro Laura Turunen ja Ilari Kohijoki osallistuivat pääministerin Suomi 100 -vastaanotolle Säätytalolla. Kuva: Sanna Kohijoki. Kiitokset taas tänäkin vuonna Yli-Kirran museoyhdistykselle joulusavusaunan lämmityksestä. Oli kyllä ilo taasen käydä siellä hyvissä löylyissä. Sekä glögija piparitarjoilusta. Sekä saunan ulkoiset puitteet niin jouluiset aina. Vuodesta vuoteen jaksatte lämmittää saunaa, suuri homma. Kuluu siihen monta päivää jouluista aikaanne. Terveisin ja Hyvää Uutta Vuotta 2018! Hannu Rekunen Joulusauna 2017 Yli-Kirralla nautittiin perinteiseen tapaan savusaunan löylyistä ennen joulua. Saunareissu kirvoitti alla olevat palautteet myös lukijoilta. Kuva: Linda Lähdeniemi.
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 2018 – N:o 1 – 7 Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3481 LT 2016 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2018 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaiskanto p. 0800 392262. Perusjakelu p. 02 7674256 ILMOITUSHINNAT 1.1.2018 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2018: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Tasavallan presidentin vaali toimitetaan tarvittaessa kaksivaiheisena kansanvaalina. Ensimmäinen varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28.01.2018. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan toinen vaali sunnuntaina 11.02.2018. Toinen vaali toimitetaan kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Tasavallan presidentin vaalit toimitetaan Punkalaitumen kunnan valtuustosalissa sunnuntaina 28.01.2018 klo 9.00 – 20.00 ja mahdollisessa toisessa vaalissa sunnuntaina 11.2.2018 klo 9.00 – 20.00. ENNAKKOÄÄNESTYS Presidentin vaalien ennakkoäänestys toimitetaan Punkalaitumen kunnantalon valtuustosalissa seuraavasti: 1. vaalissa 17. – 19.01.2018 klo 10.00 – 14.00 20. – 21.01.2018 klo 12.00 – 15.00 22. – 23.01.2018 klo 12.00 – 18.00 2. vaalissa 31.01. – 02.02.2018 klo 10.00 – 14.00 03. – 04.02.2018 klo 12.00 – 15.00 05. – 06.02.2018 klo 12.00 – 18.00 Ilmoittautuessaan ennakkoäänestykseen äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Äänestystoimitusta jouduttaa ilmoituskortin esittäminen. Laitosäänestyspaikat ovat Hilma ja Matti sekä Kaisankoti. KOTIÄÄNESTYS Kotiäänestys tapahtuu ennakkoäänestyksen arkipäivinä. Kotiäänestystä voi käyttää henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse ensimmäisen vaalin osalta viimeistään tiistaina 16.01.2018 kello 16.00 mennessä ja mahdollisen toisen vaalin osalta viimeistään tiistaina 30.01.2018 kello 16.00 mennessä Punkalaitumen keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi äänestäjän puolesta tehdä myös tämän valitsema henkilö. Keskusvaalilautakunnan toimisto Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun Puhelin 02-760 801 tai 040 138 2303 Punkalaitumella 05.01.2018 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tapani Henttinen Satu Toivonen puheenjohtaja sihteeri KUULUTUS TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI 2018 Nestlé Healthy Kids -iltapäiväkerhot kannustavat tuhansia lapsia liikkumaan eri puolilla Suomea. Suuren suosion saavuttaneet iltapäiväkerhot jatkuvat jo neljättä vuotta ja ne ovat mahdollistaneet liikunnallisten iltapäiväkerhojen järjestämisen kymmenillä paikkakunnilla. Punkalaitumella Nestlé -iltapäiväkerhosta vastaa Punkalaitumen Kunto. Joulunalla kerhoa Keskuskoululla oli vetämässä Sami Ali-Rantala. Kerhoa järjestetään syksyn kuluessa kymmenen kertaa. Nestlé Healthy Kids on Nestlén ja Suomen Urheiluliiton yhteistyöohjelma. Ohjelma on kannustanut lapsia liikkumaan ja saamaan tietoa terveellisestä ravinnosta jo vuodesta 2014. Ohjelmassa alakoululaiset osallistuvat iltapäiväkerhoihin, joissa opetellaan liikunnan perustaitoja: hyppäämistä, heittämistä ja juoksemista yleisurheilun keinoin. Lisäksi lapset saavat tietoa terveellisestä ruokavaliosta UKKinstituutin Terve koululainen -hankkeen suunnittelemista toiminnallisista tuokioista. Joulunalla Sami Ali-Rantalan johdolla pelattiin Keskuskoulu pihassa pikipataa ja myöhemmin juhlasalissa juostiin sukkulaviesti, joka toimi yhdistettynä juoksuja ketteryysharjoituksena. Apuohjaajina toimivat Amanda Vierjoki ja Akusti Ali-Rantala. – Kerho on hyvä tilaisuus myös nuorille saada ohjaajakokemusta. Kerho on otettu positiivisesti vastaan ja osallistujia on ollut kymmenkunta, kertoo Sami AliRantala. Nestlé Healthy Kids -iltapäiväkerho Sami Ali-Rantala ja apuohjaajat Amanda Vierjoki ja Akusti Ali-Rantala liikuttivat Keskuskoulun oppilaita Nestlé Healthy Kids -iltapäiväkerhossa. Juha Aro 18-vuotias punkalaitumelainen Arttu Lähdeniemi ilmoittautuu mukaan rallin SM3-luokan taistoon. Kartturina Lähdeniemellä toimii vaasalainen Aki Suutarinen. Arttu Lähdeniemi siirtyy tulevalla rallikaudella rallin SM3luokkaan. Autona hänellä on Ford Fiesta R2 ja kartturina toimii jo kaksi kautta kyydissä istunut Aki Suutarinen. Lähdeniemi ajaa riihimäkeläisessä KAteamissa. – Haluan kehittyä kuljettajana ja saada kilometrejä uudella autolla. Luokka on kovatasoinen, joten lujaa saa ajaa, jos haluaa kärkisijoille, kommentoi Lähdeniemi. Ensimmäiseen ralliin miehet lähtevät odottavaisin mielin Rovaniemelle tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi. – Lähdemme ensimmäiseen kisaan innolla. Nuotittamiseen tulee koko ajan varmuutta lisää, mutta auton ollessa uusi ralli Rovaniemellä menee uutta opetellessa. Häntäpään sijoituksiin emme kuitenkaan aio tyytyä, tuumii Lähdeniemi. Lähdeniemi on ajanut rallia nuorten luokassa jo kolme kokonaista kautta ja on nuorten luokan mestari vuosimallia 2015. Arttu SM3-sarjaan uudella autolla Aki Suutarinen ja Arttu Lähdeniemi siirtyy kilpailemaan rallin SM3-sarjaan tänä vuonna.
Perjantaina tammikuun 5. päivänä 8 – N:o 1 – 2018 Seurat toimivat -palstan materiaali sekä muu aineisto on jätettävä TIISTAINA KLO 13:00 MENNESSÄ TOIMITUKSEEN Toimitus pidättää oikeuden muokata puffien ja Seurat toimivat -ilmoitusten tekstejä. Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA HIEKOITUSSEPELI 20 kg Huittinen Kievarinkatu 3, puh. 010 76 83646* Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 * Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv. 24 %) 4,95 Nyt on liukasta! 8,50 LECAMURSKE 25 l KADONNUT KULTASORMUS 10.12. välille Saippuakauppa ? Myötätuuli. Jos löydät, soita puh. 050 45 45 406. SUOMEN ASIA ON MEIDÄN. M A KS A JA PU N KA LA IT U M EN KE SK U ST A Kahvitarjoilu. Mukana kansanedustajat Pertti Hakanen, Arto Pirttilahti ja Keskustanvpj. Antti Kurvinen. Tervetuloa juttelemaan! Keskustan vaalibussi tiistaina 9.1. klo 13.45 Punkalaitumen tori Aukioloja omatoimiajat ( ) 8.1. ? 17.3.2018 ma-ti 13-19 (7-21) ke-to 9-16 (7-21) pe 13-18 (7-21) la 12-15 (9-21) su (9-21) KIRJASTO Muina aikoina sopimuksen mukaan. Soita ja varaa aika. Tavoitat minut puhelimella myös iltaisin ja viikonloppuisin. Jos en pysty vastaamaan, soitan takaisin. Terveisin, Hannele 02-767 4167 041-544 8256 LAURILAN PARTURIKAMPAAMO Urjalantie 12 Avoinna KE-PE klo 9 ? 16 9.1.2018 YRITTÄJYYSILTA: tuumasta toimeen ja ideasta elannoksi Punkalaitumen kirjasto (Urjalantie 30 C) Klo 18.00 ? 18.15 Tapahtuman avaus ? Yrittäjäyhdistys ry, Laura Jonkka 18.15 ? 18.45 Nuorten ja lasten yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen mallit ? 4H-liitto, Tomi Alakoski 18.45 ? 19.00 Landet liikkeellä -hanke ? Punkalaitumen 4H-yhdistys, Ella Liimatainen 19.00 ? 19.30 Yritystukimahdollisuudet ? Joutsenten Reitti, Petri Rinne 19.30 ? 20.30 Vapaata keskustelua, kysymyksiä, työryhmätyöskentelyä Kahvitarjoilu, tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! www.sotesi.fi Punkalaitumen ikäihmisten matalan kynnyksen palvelupiste, Ikänurkka on avoinna torstaisin klo 9.00-11.00 kerran kuukaudessa nuorisotila Nurkkaputkan tiloissa, torin laidalla. Ikänurkka on neuvontaja palvelupiste sekä avoin keskustelupaikka ikäihmisille. Jokaiselle kerralle on sovittu teema, josta on info klo 10.00 alkaen. Tämän jälkeen infon pitäjä voi jäädä keskustelemaan ja vastaamaan kävijöiden kysymyksiin. Yhteyshenkilönä Punkalaitumella on Katariina Anttila, (puh. 040 138 2561). Ikänurkka on avoinna seuraavasti: 11.1. Ravitsemuksen merkitys ikääntyessä / Palvelupäällikkö Tiina Niemelä 8.2. Mitä uutta kotihoidossa 2018? / Kotihoidon ohjaaja Maire Aalto 8.3. Hyvä mieli ikääntyessä / Kaija Saari, mielipiste 5.4. Kodin apuvälineet, terveyskengät, ostomahdollisuus (Apukauppa) 3.5. Kevätlaulajaiset Ikänurkassa IKÄNURKKA PUNKALAITUMELLA Toimintanurkassa liikkuva kirjasto 25.1., 22.2., 22.3., 19.4. klo 9-10. Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut Punkalaitumen Latu ja Polku Avantouinti Kivirannassa perjantaisin klo 17. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 10.1. yritysvierailu Huittisten Laatuauto. Lähtö torilta omilla autoilla klo 17.30. Ke 17.1. kokoontuminen Jessicassa. Punainen Risti Ystävät: Kerho Vanhustentalolla ti 9.1. klo 14. Ystävät kokoontuvat Kirpparille ti 16.1. klo 18. Jaetaan kerhovuorot. Omaishoitajat: Kokoontuminen ma 8.1. klo 13 alkaen Pakarilla. Mukana Eeva-Liisa Porista.Kahvitarjoilu. Avoin kaikille! Metsästysseura Haukka Riistakortit palautettava sihteerille 10.1.2018 mennessä. Pienpetokilpailuun voi osallistua vain ajoissa palautetulla riistakortilla. Riistakortteja on tulostettuna vanhassa majassa. Punkalaitumen Koirat Yhteislenkki Myötätuulen pihasta torstaisin klo 19. Omat kakkapussit mukaan. Eläkeliiton Punkalaitumen Yhdistys Kaikille avoin tuettu Työt takana -loma Kuortaneen Urheiluopistolla 8.13.4.2018. Hakuaika 8.1.2018 mennessä. Hakukaavakkeita saa mm. Hilkata tai suoraan Maaseudun sivistysliiton nettisivuilta. Boccia alkaa pe 12.1. klo 15.30 liikuntahallin peilipäädyssä. Ma 15.1. klo 14 kerho Pakarilla. Ma 15.1. klo 16–17.30 Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. Tulevaa: Pikkuloma Lehmirannassa 16.–19.3. Ilm. viim. 3.2. Hilkalle p. 040-5824377. MLL Ti 9.1. klo 10–12 Perhekahvila Toimintanurkalla torin laidalla. Suunnitellaan kevään ohjelmaa. La 13.1. hyvinvointitapahtuma Mimmit Liikkuu Laitumella. Perhepeuhula seuraavan kerran 14.1.2018. Punkalaitumen Martat Ti 9.1. klo 18 Toimintanurkassa toiminnan suunnittelua. Lea kahvittaa. Kanteenmaan Nuorisoseura Zumba jatkuu ma 8.1. klo 18.15. 4H-sarka Kokkikerho Keskuskoulun opetuskeittiöllä ma 8.1. klo 18–19.30. Perinnekerho ti 9.1. alkaen klo 18– 19.30 Työpajan tilat. Nurkkaputka vko 2 alk.: ke ja pe klo 15–19. 36:n Nurkka vko 2 alk.: ti ja to klo 15–17. Yrittäjyysilta kirjastolla ti 9.1. klo 18–20.30.. Seurat toimivat METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna ma-to klo 06 ? 12 pe klo 06 ? 17 Erikoistarjous Punkalaitumen Sanomat Lauttakyläntie 4 31900 Punkalaidun P. 02-767 4256 Toimitus av. ma-to klo 9-16, pe sulj. 35,35,22,22,KOITTAKOON NY Punkalaitumen yritystoiminnan alkulähteillä HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria