Uutisja ilmoituslehti Torstaina elokuun 6. päivänä N:o 32 2020 111. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Murronharjuntie 670 puh. 050 563 8076 Ompelimo Kirsi Nieminen LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys järjesti kesän ensimmäiset yhteislaulut museolla. Ensi viikon keskiviikkona on museolla jälleen luvassa yhteislaulua ja tanssia iltamatyylisesti Jussi Henttosen ja Kaija Pietilän tahdittamana. AIMO HAKANEN ELÄMÄNVIRTA Saatavana Punkalaitumen Sanomien toimituksesta! Toimitus avoinna ma – to klo 9 – 16. P. 02 – 7674256. 25€ Yhteislaulut saivat innokkaat laulajat liikkeelle Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 10.-12.8. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET KESÄÄ ON VIELÄ JÄLJELLÄ! 15 90 15 kpl/pkt GRILLISTÄ SUOMI 1 00 pkt Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. ESPANJA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 6.-9.8. SÄÄVARAUS 99 kg GRILLIIN PALVELUSTA KALATORILTA HOLLANTI ERÄ 99 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI PLUSSAKORTILLA PU OLA GRILLISTÄ 1 99 ps Dansukker Hillosokeri 1 kg 14 95 kg 8 90 pkt Pekonipommipihvit porsaan ulkofileestä SUOMI Pirkka Sokeri 10 kg (0,89/kg) 5 99 kg 14 95 kg 5 00 2 kpl 8 95 kg SUOMI Porsaan ribsit PALVELUSTA 8 95 kg SUOMI Porsaan kasslerpihvit naturel tai maustettu 8 95 kg Sika-nauta jauheliha PALVELUSTA 8 95 kg MARJAT TALTEEN Broilerin koivet SUOMI PLUSSAKORTILLA 1 69 pkt SÄILÖNTÄÄN SUOMI SUOMI SUOMI 12 95 kg NORJA ERÄ 24 95 kg SUOMI Atria Ohuen ohuet leikkeleet 200 g (12,50/kg) 4 50 2 kpl HK Sininen lenkki 580 g 1 69 kg PLUSSAKORTILLA 5 99 kpl 4 99 rs 2 99 pkt Kivikylän Huiluntuhtigrillimakkara 400 g (7,48/kg) PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA SUOMI Pirkka Vesimeloni kokonainen ESPANJA SUOMI Pirkka Naudan jauheliha 10% 600 g (8,32/kg) 4 99 rs 1 29 rs PLUSSAKORTILLA 35 prk rs 1 29 3 00 3 kpl ERÄ SUOMI 9 95 kg 1 00 kpl 9 95 kg 1 00 pkt 10 00 5 kpl 1 29 pkt 1 69 kg Kotimainen Nesu Kasvomaski Broileri kokonainen 5 99 kpl PLUSSAKORTILLA Porsaan lehtipihvi Saarioinen Kaalikääryle Lohi kokonainen 1-3 kg raj. 2/talous Taimenfilee tuore, ruodoton Atria Viljaporsaan sisäfilee pehmeän pippurinen tai paprika-yrtti n.500g Kariniemen n.1,2 kg Kananpojan marinoitu koipireisi Pouttu Gouter makkaratanko 1,4kg (4,29/kg) Atria Lauantaimakkara 200 g (5,00/kg) Fazer Sininen maitosuklaalevy Makuja tumma suklaalevyt 190-200g (10,00-10,53/kg) Kesäkurpitsa Pirkka Suippopaprika 200g (6,45/kg) Helmitomaatti pikari 200g (6,45/kg) Pirkka Taco-ja caesarsalaattisekoitukset 220-230g (8,65-9,05/kg) Persikka SUOMI Valio Maustetut jogurtit 200g (1,75/kg) ei lakton, raj.10/talous Pirkka Vihreä rypäle 500g (2,58/kg) Pirkka Kalapuikko 250g (4,00/kg) ESPANJA/ITALIA SUOMI Ingman maustetut Kermajäätelöt 1l ei lakton, ei smoothie,ei vanilja,ei muumi , raj . 3/talous Pirkka Kanan fileepihvit 500-520g (9,60-9,98/kg) Äijäpihvi olutmarinadilla Savustettu kirjolohi palana
Torstaina elokuun 6. päivänä – N:o 32 – 2020 2 6.8. Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi: ”Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä!” 1. Kun. 18:21. 7.8. Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Hepr. 4:12. 8.8. Pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15. 9.8. Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään. 2. Kor. 8:9–10. 10.8. Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä. Ps. 119:130. 11.8. Minä huohotan suu auki, minä janoan sinun käskyjäsi. Katso puoleeni, anna armosi – se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas. Ps. 119:131–132. 12.8. Tee, kulkuni vakaaksi ohjeillasi, älä anna minkään vääryyden vallita minua. Ps. 119:133. 10. sunnuntai helluntaista Matt. 25:14–30 Minulla on ollut hyvä kesä tänä vuonna. Olen saanut pitää rippikoulua, soittaa ja käydä järvellä. Suomen kesä on sanonnan mukaan lyhyt ja vähäluminen, joten näin elokuussa ollaan väistämättä jo loppukesässä. Tämän kesän iloisissa touhuissa olen miettinyt moneen kertaan Martti Lutherin rukouksen ajatusta: “Tämäkin kaikki on sinun lahjaasi eikä se tulisi itsestään, jollet sinä sitä antaisi.” Kesän rippikoululaisten kanssa mietimme ihan konkreettisia lahjoja ja niiden saamista ja antamista. Lahjan saaja ja antaja toivovat oikeastaan samaa: sitä, että lahja olisi tarpeellinen, tuottaisi iloa ja menisi käyttöön. Mummin tekemät villasukat lämmittävät parhaiten jaloissa laatikon perimmäisen nurkan sijaan. Lahjan saamisen ja käyttämisen ajatukset ovat esillä myös sunnuntain evankeliumissa. Palvelijoille annetut talentit ovat Jumalan meille antamia hyviä lahjoja. Kertomuksen ytimessä on luottamus. Hyvä palvelija oli sisäistänyt Jumalan valtakunnan arvomaailman, sen, että lahjat oli annettu käytettäväksi. Lahja poikii, kun sitä käytetään lähimmäisten hyväksi. Hyvä palvelija luotti isäntäänsä ja tunsi tämän ajatukset: vapaana pelosta saa enemmän aikaan. Luja luottamus Jumalaan vapauttaa näkemään omat vahvuudet ja elämään vailla turhia pelkoja. Tästä lahjasta kertominen toisillekin saa tuottamaan voittoa. Mutta miten sellaisen luottamuksen voisi tavoittaa? Martti-tohtori antaa vinkin: “Tämäkin kaikki on sinun lahjaasi eikä tulisi itsestään, jollet sinä sitä antaisi.” Mikko Lehtovaara Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat elokuun 6. pnä 1970 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 6. pnä elokuuta 1920 Päivän sanat SANA SINULLE Hyviä lahjoja LAUTTAKYLÄNTIE 970, VANTTILA P. 050-3554611 KOULUTETTU HIEROJA JÄSENKORJAUS PEKKA KOIVULA Perinnehieronta ja jäsenkorjaus Peti Milla Harjuniemi 050-378 3878 Löydät minut myös facebookista. Äiti ja mummu Anja Kaarina YLI-VIIKARI 14.10.1929 Punkalaidun 19. 7.2020 Punkalaidun Kaivaten Lapset perheineen Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät. Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta. (Lauri Viita) Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kaisankodin henkilökunnalle kiitokset Anjan hyvästä hoidosta. Jalkahoitola J a l k a P a a R i Kallenkuja 6 as. 3, Punkalaidun 050 320 4916 Riitta Paavilainen Perushoitaja/Jalkojenhoidon AT jalkapaari.net Myös kotija laitoskäynnit Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 9.8. klo 18 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Ke 12.8. klo 18 Arki-illan ehtoollishetki kirkossa. Tervetuloa lyhyeen ehtoollishetkeen. Paasikallio, Mäkinen. Noudatetaan samoja turvakäytänteitä kuin jumalanpalveluksissa. Ehtoollisvieraita pyydetään saapumaan viim. klo 17.50. Su 16.8. klo 18 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Ke 19.8. klo 18 Arki-illan ehtoollishetki kirkossa. Tervetuloa lyhyeen ehtoollishetkeen. Paasikallio, Mäkinen. Noudatetaan samoja turvakäytänteitä kuin jumalanpalveluksissa. Ehtoollisvieraita pyydetään saapumaan viim. klo 17.50. Musiikki: To 6.8. klo 18 Kodan siunaus ja virsi-ilta leirimajalla. Kaukinen. Lapset ja lapsiperheet: To 6.8. klo 18 Pohjoisseudun esikouluun lähtevien siunauskirkko kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. To 6.8. klo 19 Keskuskoulun esikouluun lähtevien siunauskirkko kirkossa. Paasikallio, Mäkinen, Tasanen. Vihittyjä: Niina Moisio ja Aki Saarinen. Kuollut: Anja Kaarina Yli-Viikari 90 v. Tiedot seurakunnan tapahtumista ja muuta sisältöä seurakunnan toiminnasta löydät myös netistä: www.punkalaitumenseurakunta.fi. YouTube: Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset. Facebook-sivut: Punkalaitumen seurakunta sekä lapsille ja lapsiperheille suunnattu Lempi Pupunen. Uusi vene kunnan rantaan Kunta on hankkinut uuden veneen Vehkajärvelle kunnan uimaja virkistysrantaan. Veneen tarkoituksena on toimia lähinnä hätätilanteita varten. Varsinkin vilkkaina aikoina saattaa vesillä sattua onnettomuuksia ja tällöin vene on tarpeen. Veneen hankinta tuli ajankohtaiseksi kun jo vuosia vanha vene tänä kesänä hajosi eikä sitä enää voitu korjata. Nyt hankittu vene on alumiininen ja se kestänee paremmin kulutusta. Tarkoitus on että vene on saatavissa kunnan rannassa, joten sen käyttö yksityissoutumatkoilla ei ole suotavaa. Vene tulee palvelemaan myöskin leirien ja uimakoulun tarpeita. Toivottavaa olisi että vene ei joutuisi kovin kovakouraisen käsittelyn alaiseksi, niin että se kestäisi paremmin kuin edellinen. Kunnan ranta on tänäkin kesänä ollut ahkerassa käytössä, varsinkin nyt jälleen ilmojen parantuessa on ranta palvellut auringonpalvojia ja uimareita. Viihtyisyyden lisäämiseksi ja säilyt– Tapaturma polkupyöräajossa. Kun työmies Eetu Salo Liitsolan kylästä ajoi polkupyörällä Jalasjoen maantiellä sattui hänelle käymään niin huonosti että kaatui pyörältään Jalasjoen myllyahteessa ja loukkaantui niin pahoin, että meni heti tiedottomaksi. Loukkaantunut kuljetettiin heti kunnanlääkärin luokse, joka antoi ensiawun ja wietiin sittemmin Huittisten sairaalaan, jossa Salo sitten muutaman päiwän perästä kuoli saamistaan wammoista. Paitsi waromattomuutta oli kumoonajoon syynä osaltaan sekin, että Salo oli jonkunwerran rampa, joten ei woinut kyllin wakawasti ohjata pyöräänsä kiwisessä mäessä. – Kukkia ja hedelmiä samalla aikaa samassa puussa nähtiin äskettäin Kostilan Isoerkkilän puutarhassa eräässä omenapuussa. Kun samaiset omenapuut kewäällä kukkiwat ihan mahdottomasti, olisi sen jo luullut riittäwän yhdeksi wuodeksi mutta ei jälkikukista kuitenkaan hedelmiä walmistune. – Raittiusseuran kesäjuhla ja iltama pidetään sunnuntaina elok. 29 pnä Seurahuoneella. Puhujaa on pyydetty Helsingistä. Kilpailuja sadun kerronnasta ja yksinlaulusta järjestetään, samoin urheilukilpailuja. Muusta ohjelmasta lähemmin wastedes. tämiseksi tulee rannassa noudattaa ehdotonta siisteyttä. Eväspapereiden ja muun roskan heittäminen rantaan on kielletty. Rannassa on roskakorit tätä tarkoitusta varten. Pyykinpesu rannassa on kielletty, sillä tällainen toiminta ei missään tapauksessa paranna tai lisää viihtyvyyttä vaan sillä on päinvastainen vaikutus. Pyykinpesuun on mm. kunnan terveydenhoitolautakunta kiinnittänyt huomiota jo viime kesänä jolloin se kiellettiin kunnan rannassa. Pylly ja pöly Uskon, että prof. Aimo Hakanen, Saaren Aimo, saa uudella kirjallaan laitumelaiset muistelemaan. Uusia Iivari Valtasia tuskin löytyy. Hänen pakinansa ”Elämästäni” pysyy murrepakinoiden ykkösenä. Minä muistan ajan ennen sotia, ennen evakkoja. Silloin ei Laitumella ollut pölyä eikä pyllyä. Tomua kyllä oli varsinkin ohrariihellä. Istumalihas oli ämmillä ja äijillä p…e ja lapsilla peppu. Hentonen veisteli telsolla ja kovelilla kauhoja ja lusikoita. Pyssyllänsä hän ampui teeriä ja mettäksiä, joskus ketunkin. Matti Roukka veittenhivoja Jalasjoen nuorisoseurantalolla järjestetään tanssit perjantaina 28.8. klo 19.00. Musiikista vastaa pitkän linjan tangoja iskelmälaulaja Jouni Keronen. Jounin kanssa lavalle astuvat kokeneet muusikot Mirka Dojan ja Jari Kantonen. Jouni Keronen hurmasi Seinäjoen tangokansan tummalla, vahvalla äänellään vuonna 1998, jolloin hänet kruunattiin tangokuninkaaksi. Luvassa on laadukasta, perinteistä tanssija iskelmämusiikkia Venetsialaisten aikaan. Tanssit järjestävät Eläkeliitto Punkalaitumen yhdistys ry sekä Jalasjoen Nuorisoseura. Paikalla on myös ravintola. Tangokuningas Jouni Keronen Punkalaitumelle HARMIA JOKA PÄIVÄLLE Punkalaitumelaista huumoria Toimitus avoinna ma-to klo 9-16 pe suljettu Lauttakyläntie 4 Puh. 02-7674256 Uusi painos! Odotettu, uusi painos suositusta kaskukirjasta. Ensimmäinen painos vuonna 1983 kaskujenkeruukilpailun sadosta julkaistiin vuonna 1987. 35,35,
Torstaina elokuun 6. päivänä 2020 – N:o 32– 3 Keskiviikkona 12.8. klo 15 Iltapäivä Museolla laulaen ja tanssien. Mukana Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen Lippu 5 €. Tervetuloa! Järj. Eläkeliitto ja Museo Buffetti! Kun teoksen kirjoittanut henkilö on tutkinut äidinkielensä syntakseja, julkaissut näistä muun muassa laajan artikkelin ”Normaalilause ja eksistenttiaalilause” sekä väitellyt filosofian tohtoriksi aiheenaan ”Adjektiivien vastakohtasuhteet suomen kielessä”, voisi odottaa elämäkertaluonteiselta kirjalta vaikeasti ymmärrettävää tieteellistä kieltä, jossa lauseen nominisubjektin sija on aina nominatiivi. Näin ei kuitenkaan ole laita professori Aimo Hakasen vastikään julkaistussa elämäkerrassa ”Elämänvirta”, jonka kustantajana on sastamalainen Warelia. Punkalaitumella Jutin kylässä marraskuussa vuonna 1935 syntynyt Hakanen on ansioitunut suomen kielen, murteiden ja paikannimien tutkija, joka teki elämäntyönsä Turun yliopistossa hoitaen muun muassa suomen kielen professuuria lähes 20 vuoden ajan. Punkalaitumella Hakanen tunnetaan kotiseutuhenkiseksi mieheksi, joka tuntee etenkin punkalaitumen murteen kuin omat taskunsa. Murretutkimuksen ja nuoruuden kokemuspiirin kautta tutuiksi ovat tulleet myös vanhat maatalouden työtavat sekä etenkin satakuntalainen paikannimistö. Elämänvirta-kirja jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa Aimo Hakanen käy läpi elämäänsä Jutin kylässä vietetystä lapsuudesta nykypäivään. Erityisen mielenkiintoista luettavaa ovat lapsuusja nuoruusmuistot sota-ajan ja pulavuosien aikana. Vaikeista ajoista huolimatta Hakanen kuvailee aikaa lämpimään sävyyn, jolloin erityisesti turvallisen kodin merkitys nousee esiin. Elämäkertaosiossa hän käy läpi myös oppikoulun Vammalassa, varusmiespalveluksen, siirtymisen yliopistomaailmaan sekä mittavan uransa tieteen parissa useine lisämausteineen. Kirjan toisen osan nimeksi Aimo Hakanen on antanut ”Mietteitä”. Siinä hän kertoo ajatuksiaan suomen kielestä, koulutuksesta, arvoista sekä kuvailee itsenäisen Suomen sukupolvien ketjua ja nostaa esille käsitteen talonpoikaisjärki. Ilahduttavaa luettavaa toisessa osiossa ovat nimenomaan kaksi jälkimmäistä aihetta. Ne avaavat kirjoittajan näkemyksiä liki 85 vuoden elämänkokemuksella siitä, minkälaisia me suomalaiset olemme olleet, miten sukupolvet ovat runsaan sadan vuoden kuluessa muuttuneet ja minkälaisilla neuvoilla Hakasen mukaan pärjäämme myös tulevaisuudessa. Tässä kohtaan hän nostaa esiin nimenomaan talonpoikaisjärjen. Yksinkertaistaen kuvailtuna sen ydin on suhteellisuudentaju eli kyky asettaa asiat eri osapuolten kannalta järkevään suhteeseen keskenään. Päättäjiä Hakanen opastaakin joka kerta kokoukseen lähtiessään katsomaan peiliin ja sanomaan itselleen: Muista käyttää talonpoikaisjärkeä! Kokemuksia ja mietteitä käsittävän teoksen Elämänvirtanimeä Aimo Hakanen avaa esipuheessa proosallisen kauniisti: ”Elämää on usein verrattu virtaan, joka yhdistää sukupolvia toisiinsa. Syntyessämme liitymme osaksi tuota elämänvirtaa, joka kuljettaa meitä kuolemaamme saakka. Kuljemme virran mukana ja koko ajan tunnemme sen sykkeen, joskus tasaisen kulun ja hiljaiset suvannot, joskus taas kiihkeän juoksun ja raivoisat kosket. Ympärilleen elämävirta luo elämää ja antaa maisemalle sielun.” Hakasen kirjasta voi tuntea hänen elämänsä sykkeen, mutta myös maiseman sielun. Se on syvästi satakuntalainen. –JA Aimo Hakanen: Elämänvirta Warelia 2020 Punkalaitumen kirjastossa pääsivät lapset puuhailemaan monenmoista jokin aika sitten. Punkalaitumen kunnan ja Punkalaitumen 4H-yhdistyksen lasten kesäpäivä kirjastossa saikin juniorit liikkeelle. Sadesää ei lainkaan haitannut kesäpäivän kulkua, sillä alun perin ulos suunniteltu keppihevosrata oli siirretty sisätiloihin temppuradan jatkoksi. Jättisaippuakuplien puhaltaminenkin onnistui sateen välillä tauotessa. Lapset saattoivat myös askarrella, värittää kuvia ja saada kasvomaalauksen poskeen. Tarjoiluna lapsille oli kuumia vohveleita, jäätelöä sekä mehua. Kirjaston poistokirjoista lastenkirjoja sai ottaa mukaan veloituksetta. Punkalaitumen kunnan hyvinvointijohtaja Tuomo Kallio ja hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi iloitsivat heti puolenpäivän jälkeen vilskeestä kirjastossa. – Lapsia on tullut paikalle todella paljon, ja kirjapinot ovat huvenneet silmissä. Hienoa. Elina Jouppi sanoo, että kunnassa yritetään tarjota monipuolisia tapahtumia ja kerhoja lapsille hiljaisen kevätajan jälkeen. Esimerkiksi elokuun ensimmäisellä viikolla järjestetään toinen Koiramäkikerho museolla. Yleensä alkukesän aikaan sijoitetaan paljon kerhotoimintaa, joka jouduttiin tänä vuonna koronatilanteen vuoksi perumaan. – Tapahtumat on tarkoitettu sekä kuntalaisille että mökkiläisille. On mukavaa, jos joku uusikin kävijä löytää kirjaston ja saa mukaansa lukemista, sanoo Jouppi. Elina Jouppi kannustaa kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan järjestettäviin tapahtumiin. – Nyt on todella tärkeää, että kaikilla lapsilla olisi kaveri, jonka kanssa voisi viettää aikaa ja hakeutua yhteisiin leikkeihin. Askartelupöydän ääressä ahkeroivien Amandan, Saaran ja Hildan mielestä tapahtumassa on ollut kivaa. Tytöt ovat jo hankkineet kasvomaalaukset ja käyneet temppuradalla. Vuorossa on jäätelötötteröiden askarteleminen. Jokainen tytöistä tekee omien makumieltymyksiensä mukaista tötteröä: keltainen pallo on banaanijätskiä, vihreä päärynää ja ruskea tietenkin suklaata. Maukasta. Iloista puuhaa lapsille kirjastolla Anu Koskua Temppuradalla riitti kävijöitä. Kirjaston isot tilat mahdollistavat hienosti erilaisten tapahtumien järjestämisen. Amandan, Saaran ja Hildan mielestä kirjaston lastentapahtumassa oli kivaa. Hirvenjuoksun piirinmestaruuskisat käytiin Ikaalisissa 17.7. Tuloksia: S13: 1. Veeti Häkkinen 1112p., 2. Tuure Vähä-Jaakkola 1032p., 3. Sanni Kivikoski 1021p., 4. Anna Vähä-Jaakkola 991p., 5. Mette Häkkinen 968p., 6. Ville Berg 938p. S17: 1. Susanna Uotila 928p. N: 1. Päivi Vähä-Jaakkola 1091p., 2. Anna-Liisa Häkkinen 996p. M: 2. Jani Häkkinen. H2: 9. Harri Mäkelä 976p. Hirvenjuoksun piirinmestaruudet Tarinat ovat paikallishistoriaa Yli-Kirralla vietetyn Punkalaitumen Päivän kotiseutujuhlan tervetulosanoissa Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää nosti esiin elämäntarinoiden merkityksen osana paikallista historiaa. Sillanpää kannustikin ihmisiä jättämään jälkipolville jossain muodossa muistoja eletystä elämästä. Useimmilla meistä on tapana ajatella itsestään ja elämästään vaatimattomaan sävyyn. Samasta syystä voi elämäkerrallisten tuotosten tekeminen tuntua liialta itsekorostukselta. Näin ei kuitenkaan ole. Kuten monesti on huomattu, aiempien sukupolvien elämä kuitenkin kiinnostaa jälkipolvia ja valtaosa ihmisistä arvostaa omia juuriaan. Tästäkin syystä tarinoiden soisi säilyvän. Paikallishistorian kannalta jälkipolville jäävät tarinat elämästä ja tapahtumista ovat merkittävä lähde. Ne ovat tärkeitä myös historiantutkimukselle. Vaikkapa Punkalaitumen menneisyyden asiat ja ilmiöt eivät välttämättä avaudu kunnan arkistojen tai edes paikallislehden sivuilta. ”Lihaa luiden ympärille” tuovat nimenomaan aikalaiskokemukset.
Torstaina elokuun 6. päivänä – N:o 32 – 2020 4 Punkalaitumen Päivän kotiseutujuhla järjestettiin viime sunnuntaina talonpoikaismuseo Yli-Kirralla. Päivää on vietetty jo vuodesta 1954. Juhlapäivä määräytyi aikoinaan ajankohdasta, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31.7.1639 allekirjoitti Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan. Juhlaväen toivotti tervetulleeksi sunnuntaiseen tilaisuuteen Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää. Hän painotti tarinoiden arvoa ja toivoi, että kukin tykönään kirjaisi ja tallentaisi omia punkalaitumelaistarinoitaan sanoin ja kuvin. Näin saataisiin talteen myös paikallista historiaa. Kotiseutujuhlaan sopi hyvin emeritusprofessori Aimo Hakasen haastattelu. Päätoimittaja Juha Aro keskusteli Hakasen kanssa miehen uudesta Elämänvirta-kirjasta. – Pitkään olen saanut toimia rakkaiden asioiden parissa. Se tuli huomattua muun muassa silloin, kun yhdessä väitöskaronkassa eräs nuorimies nousi ylös ja huudahti tuntevansa minut. Olin kuulemma opettanut tämän miehen isoäitiäkin, naurahti Hakanen. Ulkomaillakin vietettyjen vuosien jälkeen Hakanen päätyi lopulta Turun yliopistoon suomen kielen professoriksi. – Kotiseutuhenkisyys näkyy ensimmäisessä äidinkielessä eli murteessa, maisemissa ja muistoissa. Punkalaitumella on perinteinen satakuntalainen agraarikulttuuri ja sen sisäistämät arvot. Torilla seisovan Niittäjäpatsaan ”Rukoile ja tee työtä” -kaiverrus kuvaa hyvin meitä punkalaitumelaisia ja ajattelutapaamme. Yli-Kirra on hieno esimerkki siitä, miten vanhaa säilytetään ja vaalitaan. Kieli on Hakasen mukaan tärkeä vallankäytön väline. – Merkittävä osa ihmisistä työskentelee koko ikänsä kielten parissa. Kielellä vaikutetaan jatkuvasti. Erityisesti mainoskieli hyödyntää vastakohtia. Väitöskirjassanikin pureuduin juuri adjektiivien vastakohtasuhteisiin. Kieli on hyvin tärkeä ja rikas. Vanhat paikannimet ovat minulle suuri kiinnostuksen kohde. Kenties vielä tulevaisuudessa perehPunkalaitumen Päivässä juhlittiin kotiseutua Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen Päivä alkoi jumalanpalveluksella, jonka jälkeen kukkalaitteen menneiden sukupolvien muistomerkille laskivat Pekka Virtanen ja Jukka Saarinen Turun Punkalaidun-seurasta. Emeritusprofessori Aimo Hakala päätoimittaja Juha Aron haastateltavana tuoreesta kirjastaan. Punkalaidun-mitalin saivat Eino Kokko ja Ilkka Mäkelä. Jo aiemmin mitali ojennettiin Simo Lievejärvelle. Oikealla kunnavaltuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo, joka omassa puheenvuorossaan kiitti mitalin saajia kotiseudun hyväksi tehdystä työstä. dyn niihin ajan kanssa. Nähtäväksi jää, mitä siitä syntyy. Punkalaitumen kunnan vesijohtoverkon vettä käyttävissä talouksissa havaittiin viime viikonloppuna makuja hajuhaittoja. Veden maussa on vivahde ”maakellaria” ja saman saattoi havaita veden tuoksussa. Ongelma havaittiin talouksissa, jotka käyttävät Kanteenmaan vedenottamolta tulevaa talousvettä. Punkalaitumen kunnan vesihuoltolaitoksen mukaan syynä ongelmaan on, että Kanteenmaan vedenottamolla vettä on otettu vain yhdestä kaivosta. Toinen kaivo on huollettavana, mistä johtuen veden hapetusprosessi ei ole toiminut niin hyvin kuin pitäisi. Tiistaina 4.8. saatujen laboratorionäytteiden perusteella vesi on kuitenkin juomakelpoista. Hajuun ja makuun liittyvien näytteiden testitulokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta kunnan vesihuoltolaitos tiedottaa asiasta nettisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa, kun tulokset valmistuvat. Haitan odotetaan poistuvan toisen kaivon käyttöön ottamisen myötä. Eiliseen keskiviikkoon mennessä makuja hajuhaitat eivät olleet vedestä poistuneet. Punkalaitumen kunnan vedessä makuja hajuhaittoja Punkalaidun-mitali Kokolle ja Mäkelälle Kunnanjohtaja Tuija Ojala, kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo jakoivat juhlassa Punkalaidun-mitalit kotiseudun hyväksi tehdystä työstä ansioituneille Eino Kokolle ja Ilkka Mäkelälle. Aiemmin tänä vuonna mitali ojennettiin myös Simo Lievejärvelle. Tunnustuksesta kiittänyt Ilkka Mäkelä totesi punkalaitumelaisuuden ja myös punkalaitumen murteen kulkeneen mukanaan pitkällä uralla elintarviketeollisuuden palveluksessa. Maailmalla liikkuessa punkalaitumelainen tunnistaa puheesta toisen punkalaitumelaisen. Hän totesi myös, että paikkakunnan sijainti on ollut ainakin hänelle itselleen hyvä puoli. Etäisyys suuriin kaupunkeihin on sopiva. Mieskvartetti Wallattomat, jossa lauloivat Veli-Matti Karo, Pauli Ahvenus, Hannu Keinänen ja Jouko Raintala, ihastutti juhlassa laulullaan. Juhlan päätteeksi perinteinen ohrankryynipuuro maistui yleisölle.
Torstaina elokuun 6. päivänä 2020 – N:o 32– 5 – Loma-asuntokauppa käy Punkalaitumella huomattavasti muuta asuntokauppaa paremmin. Ostajat tulevat yleensä aina Punkalaitumen ulkopuolelta. Tunti Tampereelta ja Turusta, kaksi Helsingistä on ihan kohtuullinen välimatka kodista mökille, tuumaa Kiinteistömaailman myyntipäällikkönä toimiva, punkalaitumelaislähtöinen Tero Naskali. Naskalin mukaan ison vesistön puuttuessa ovat kohteet kohtuullisen halpoja eli yleensä alle 50 000 euroa. Metsätiloille on kysyntää ja ostajia valmiinakin. – Koronan myötä kaupunkilaiset hankkivat paljon lomaasuntoja maaseudulta kesän aikana. Paikallisille en ole tainnut myydä yhtä ainutta, mutta ostajia on ollut Hyvinkäältä, Vantaalta, Helsingistä, Riihimäeltä ja Tampereelta – ja katsojiakin ympäri maan. Vakuudet näkyvät hinnoissa – Yksi iso asia, mikä esimerkiksi Punkalaitumen asuntojen hintoja painaa alaspäin, on pankkien muuttuneet vakuuskäytännöt. Esimerkiksi Tampereella asuntolainan vakuudeksi käy ostettava asunto 80–90-prosenttisesti. Punkalaitumella omarahoitusosuus pitää monesti olla 50 prosenttia, joskus ylikin. Tämä painaa asuntohintoja alas. Toinen vaikuttava tekijä on korjausvelka, jonka pankki huomioi myös kohdetta rahoittaessaan. Edullista asumista – Hinnoista voisi sanoa, että Tampereen keskustan uuden yksiön hinnalla saa Punkalaitumelta ainakin kolme omakotitaloa. Helsingissä on monissa kohdin Tampereen hintoihin verrattuna tuplahinta. Uusi yksiö Tampereen keskustasta maksaa noin 200 000 euroa ja Helsingissä hyvällä paikalla 300 000 – 400 000 euroa. Puutteita Omakotitaloja aiemmin rakennuttanut Naskali on nähnyt monenlaista asumista. Erityisesti muutama asia on painunut mieleen. – Monessa uudessakaan kodissa ei ole varattu tilaa pyykin kuivaukseen. Toinen usein puuttuva on arkivaatteiden säilytystila. Sitten, kun työvaatteet vaihdetaan työpäivän jälkeen kotivaatteisiin, jäävät vaihdetut vaatteet lojumaan. Omassa talossamme vaatehuolto on kokonaan keskitetty kodinhoitotiloihin. Makuuhuoneissa ei ole vaatekaappeja lainkaan. Pölyäkin kertyy huomattavasti vähemmän. Perikunta ei myy Moni perikunta pitäytyy kiinteistön myynnistä. Naskalilla on perikunnille muistutettavaa. – Valitettavan yleistä on, ettei perikunta pääse sopuun kiinteistön myynnistä ja samassa yhteydessä lopetetaan kunnossapito ja kytketään peruslämpö pois. Parin vuoden kuluttua todetaan, että talo ei kelpaa enää edes loma-asunnoksi. Antaisin sellaisen neuvon, että annatte talon tai mökin myyntiin ennen kuin itsellä puhti loppuu kiinteistön hoidossa. Umpeen kasvavat pihat ja rapistuvat päärakennukset ovat murheellista nähtävää. Kysyimme Yli-Kirralla sunnuntaina, millaisia ajatuksia Punkalaitumen Päivä herättää kotiseutujuhlan osallistujissa. Pekka Virtanen – Kotini on aikoinaan sijainnut kilometrin päässä Yli-Kirrasta. Onhan tämä tärkeä ja tunteikas juhla. Paljon on tullut harrastettua näillä seuduin liikuntaa ja lasten kerhoja. Jokilaakso ja maisemat muutenkin säväyttävät joka kerta, kun tänne saavun. Täällä sijaitsivat aikoinaan sekä hyvät lenkkimaastot että ladut, mutta myös poikien seikkailupuisto eli kaatopaikka. Kotikuntaa ja juuria tässä hienossa juhlassa juhlimme. Anni Uusi-Kuitti – Punkalaitumen päivä on juurien juhlistamista. Olen aina ollut mukana juhlassa ja koen itseni umpipunkalaitumelaiseksi. Olen aina punkalaitumelainen ja aina satakuntalainen, sanoo 9-kuukautisen Saanan äiti Anni Uusi-Kuitti. Hilkka Välläri – Voi kauheeta! Onpa vaikea kertoa, mitä kaikkea Punkalaitumen Päivä merkitsee! Se merkitsee niin paljon. Me juhlimme kuntaamme. Pohdimme, millainen kuntamme on. Iso ja tärkeä juhla tämä on. Turun Punkalaidun -seuran väkeä taitaa olla puolet, jotka juhlan myötä palaavat juurilleen. Korona-aika tuo omat rajoitteensa, toivottavasti ensi vuonna olisi tänä tärkeänä päivänä myös juhlajumalanpalvelus. Sirpa Sillanpää – Hieno ja arvokas juhlahan tämä on. Se vahvistaa identiteettiä ja tuo väen yhteen. Museon kalenterissa tämä juhla myös päättää kesän. Meillä kotona juhla tarkoittaa kahden päivän hösellystä valmisteluissa, naurahtaa syntymäpäiväänsä 31.7. juhliva Sillanpää. Sattumoisin Pietari Brahe allekirjoitti Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan samaisena päivänä, tosin jo vuonna 1639. Jukka Saarinen – Kotiseutujuhla on upea perinne. Aina, ihan aina, pitäisi olla mukana Punkalaitumen Päivässä. Jollain tavoin tämä juhla on paluu nuoruusvuosiin ja muistoihin. Samalla tämä juhla ja paikkakuntakin ovat minulle rauhoittumisen paikkoja, mutta myös luovan työn ja inspiraation lähteitä, kertoo Jukka Saarinen, joka on jo jonkin aikaa työskennellyt Punkalaitumen Yrittäjätalolta käsin luoden muun muassa paikkakunta-aiheista, murrepitoista materiaalia. Mitä Punkalaidun Päivä sinulle merkitsee? Hanna-Mari Kamppikoski Hanna-Mari Kamppikoski Tero Naskalin mukaan loma-asunnot menevät hyvin kaupaksi Punkalaitumella. Hän on huolissaan perikuntien omistuksessa olevien kiinteistöjen rapistumisesta. Tamperelainen Sakari Leimola on yksi monista, jotka haluavat loma-asunnon Punkalaitumelta. Myynnissä olevaa kiinteistöä Leimolalle esitteli Tero Naskali. Loma-asunnoilla kysyntää Punkalaitumella
Torstaina elokuun 6. päivänä – N:o 32 – 2020 6 – Vaimoni Feifei ja tyttäreni Catalina muuttaisivat Punkalaitumelle vaikkapa heti, naurahtaa kymmeniä vuosia Amerikassa asunut Pekka Rautionmaa. Perheellä on nykyisin Punkalaitumella oma koti. Tämä 50-luvun rakennus tunnetaan paikkakunnalla kunnanlääkärintalona ja päiväkotina. Pekka Rautionmaan maailmanvalloitus alkoi jo vuonna 1977, kun hän vietti Punkalaitumen Rotary Clubin vaihto-oppilaana vuoden Kanadassa. Hän kulki isoisänsä Nestori Sulanderin jalanjälkiä, joka oli jo vuonna 1902 seilannut höyrylaivalla Liverpoolin kautta New Yorkiin ja sieltä Minnesotaan. – Sain aika vapaan kasvatuksen, vastuu oli itse kannettava. Itse kirjani luen, polkuni tallaan, vanhempani sanoivat. Sain myös paljon kannustusta ja aina tuli maailmalla vastaan ihmisiä, joille piti kykyni näyttää. Se antoi itseluottamusta, rohkeutta ja varmuutta. Iloinen ja positiivinen elämän asenne on ollut minulle ominaista. – Ensimmäiset kokemukseni Kanadassa olivat vaikeita, mutta aika pian jo ajattelin ja näin unenikin englanniksi. Vain kerran sain soittaa kotiin, puhelut olivat kalliita ja yhteydenpito vähäistä. Äidin ja ystävien kanssa kirjoiteltiin kirjeitä. Silloin saamani 100-prosenttinen kielikylpy ei enää nykyisin olisi mahdollinen. Isosta perheestä suureen maailmaan – Elämä suurperheen nuorimpana opetti, että isompien käskyjä on kuunneltava. Kovaa touhua ja meteliä riitti, sillä siskoja oli neljä ja veljiä viisi. Naapurin lapsiakin oli meillä aina leikkimässä, ja välillä sotaa muistelevia aikuisia, nälkäisiä kotieläimiäkin piti hoitaa. Äitini Ellen hoiti kotona karjan, ruokki ja vaatetti kaikki kymmenen lastaan ja lisäksi muutaman työmiehen. Perheen konehommiin ei minua otettu, mutta olin siskoni Eija Rasinmäen isossa kutomossa Oitissa laitosmiehenä ja lopulta rakentamassa kutomon laajennuksen Portugaliin. Filmit, elokuvat ja kamerat tulivat Pekan elämään hänen isänsä myötä. – Isäni toi Suomi-Filmin porukoita kuvaamaan museolle. Teimme Ruisriihija Sauna-elokuvat sekä Maikkarin Pakolaiset. Siinä näyttelimmekin. Ihan pienenä siis kiinnostukseni heräsi, jonka jälkeen pääsin älyttömällä onnenpotkulla Yleisradion ammattiopistoon vuonna 1985. Hakijoita oli 750, joista vain 25 valittiin. Isän seurassa innostuin myös haastatteluista. Hän haastatteli paikkakunnan vanhimpia ihmisiä nauhoille, jotka nyt ovat Turun yliopiston tutkijoilla. Oppia ja kehitystä Rautionmaan pitkä tie elokuvamaailmaan alkoi valomiehenä, jonka jälkeen hän ryhtyi kameramieheksi. – Otin innoissani kaiken irti Ylen tarjoamista mahdollisuuksista. Muistan, kun leikkasin kaiket yöt omia videoitani ja tein myös omia 16-millisiä lyhytleffoja ja dokumentteja. Halusin oppia ja kehittyä. Hymyhuulet-sarjaan pääsin vakituiseksi kameramieheksi. Siinä pääsin oikein kunnolla hulluttelemaan ja keksimään erikoisia kamerakulmia. Kun pääosissa olivat Petelius ja Kalliala, näkee selvästi, että kameramiehelläkin on ollut hauskaa, eikä kamera ole pysynyt koko ajan vakaana. – TV-kuvaajakoulutuksesta valmistuin Ylen nuorimpana. New Yorkissa tekemäni ”Hazy Days”-lyhytelokuvani sai Helsingin Sanomissa loistavan elokuva-arvostelun. Sen jälkeen olikin helppo myydä leffat televisioon. Lopulta pääsin legendaariseen Yhdysvaltain elokuvainstituuttiin (American Film Institute) Hollywoodiin ensimmäisenä suomalaisena. Siellä tein kolme lyhytelokuvaa, jotka kaikki esitettiin myös Ylellä. TV-kuvaajan tehtävät ovat moninaiset. Kuvaaja toimii päällikkönä koko kuvausryhmälle ja suunnittelee, missä ja minkälaiset valot ja kuvat otoksiin tehdään. Niin ikään kameran paikat ja kuvakoot sekä lopputulos ovat kuvaajan vastuulla. Suomeen palattuaan Rautionmaa teki muun muassa suosittua Puhtaat, valkeat lakanat –sarjaa, joka tehtiin aikansa suurimmalla budjetilla. Maikkarille tehty sarja oli nuoren TV-kuvaajan varsinainen tulikaste. Tiimi toimimaan – Keräsin Ylestä haluamani tiimin, jossa oli 30 kameraja valomiestä sekä lavastajia ja puvustajia. Kun työpäivä päättyi, jäimme ohjaaja Ilkka Vanteen kanssa suunnittelemaan seuraavan päivän kohtauksia ja kuvia. Työpäivät olivat älyttömän pitkiä, ei tullut juurikaan nukuttua. Menestys kotimaassa kutkutti ja Rautionmaa päätti kokeilla siipiään jälleen Hollywoodissa. – Hollywoodissa pitää aloittaa pohjalta ja nousta vähitellen ylöspäin arvoasteikossa ja töissä. Tarjosin palveluja Ylen Washingtonin kirjeenvaihtajalle Risto Johnsonille. Sainkin sitten enemmän kuin toivoin. Riston kannustamana aloin tehdä omia, lyhyitä uutispätkiä, Risto viimeisteli ja spiikkasi. Toimin siis TV-uutisten alihankkijana. Hollywood Xpress Nälkä kasvoi Rautionmaan mukaan aika pian. Hollywood Xpress -viihdemakasiinisarja keskittyi elokuviin ja musiikkiin, mutta myös viihdemaailman omituisiin kiemuroihin. – Viihdepäällikkö Kari Paukkunen tykkäsi Hollywood Xpress -ideastani, mutta epäili, onnistuisinko viikoittaisessa 30 minuutin makasiiniohjelmassa. Minulla ei nimittäin ollut tekijätiimiä. Tuotin, ohjasin, kuvasin ja leikkasin, mutta aika pian tarvitsin apua ja palkkasin lisää tekijöitä Suomesta. Sarjaa tehtiin noin seitsemän vuoden ajan. 800 TVjuttua tuli tuon ohjelman aikana tehtyä. Se oli varmasti urani kiireisintä aikaa. Tuon ohjelman myötä Rautionmaa tapasi Hollywoodin tähdet ja kerman. Ohjelmaa myytiin myös Kiinaan, Venäjälle, Meksikoon ja Hollantiin. – Kaikki halusivat ohjelman. Heineken ryhtyi sponsoriksi. Maailmanvalloitus lähes onnistui, naurahti Rautionmaa. Yhä vaan tuo sarja on ainoa, joka on tuotettu viikoittain Suomen rajojen ulkopuolelta Suomen televisiolle. New York calling New York kutsui Rautionmaata, kun hän perusti oman TV-studion Times Squarelle. Tuolloin hänellä oli 15 työntekijää, ruuduissa pyöri Indigo TV. – Nykiläiset osallistuivat tekstiviestein tuohon ohjelmaan. Se oli ensimmäinen suora interaktiivinen TV-ohjelma, jossa katsojat äänestivät ja chattailivat livenä. Minulla oli tähän Helsingin kokeiluiden jälkeen oma softa. Ohjelma menestyi ja sitä myytiin Kiinaan saakka. Lama päätti kuitenkin tuon ohjelman vuonna 2008. Silloin muutin Los Angelesin keskellä olevaan itsenäiseen kaupunkiin Culver Cityyn ja asun siellä yhä perheeni kanssa. Koti-ikävä Punkalaidun on Rautionmaalle rakasta seutua. – Rautionmaan suvulla on pitkä historia paikkakunnalla ja jopa 1600-luvun kartoista saattaa löytää nimemme. Ajatus Suomeen ja nimenomaan Punkalaitumelle muutosta on mahdollistunut nyt, kun ostimme paikan Laitumen sydämestä. Tuo perheen uusi koti on vuonna 1953 rakennettu kunnanlääkärintalo, joka muutettiin 1981 päiväkodiksi. Se on tarvinnut paljon kunnostusta. – Meillä on nyt tällainen isompi työmaa ihan pitäjällä. Ja 4-vuotiaalle Catalinalle on valmiina iso leikkipaikka keinuineen. Korona kiusana – Korona on Suomessa hoidettu paljon paremmin kuin muissa maissa. Kaliforniassa kaikki muut paitsi ruokakaupat ja apteekit ovat kiinni. Työttömyys on erittäin suuri juuri nyt, kun mitään ei saa kuvata. Los Angeles elää viihdeteollisuudesta, elokuvista, TV-sarjoista ja musiikista, jotka yhdessä ovat Amerikan suurin vientituote. Maskipakko on joka paikassa ja sitä myös hyvin noudatetaan. Rautionmaan perhe on ollut Suomeen tultuaan kaksi viikkoa karanteenissa. Miehen mukaan korona on myös opettanut, miten tärkeää on riittävä tila ja se, ettei olla jatkuvasti kontaktissa muiden kanssa. – Noissa asioissa Suomi on edelläkävijä. Punkalaitumella on ihana olla luonnon helmassa ja hiljaisuudessa. Palvelut pelaavat hienosti ja tori viehättää. Remontoimme nyt pikkuhiljaa taloa asumiskuntoon. Amerikka on ollut jo 30 vuotta kotini, mutta sydämeni on aina Punkalaitumella. Ystävät ja suku ovat täällä. Amerikassa mies on viihtynyt loistavasti, mutta perhe on viettänyt kesäisin pitkiä aikoja Punkalaitumella ja totuttee ajatukseen, että mahdollisesti tulevaisuudessa muuttaisi pitäjälle kokonaan. Tulevaisuuden suunnitelmia Viime vuosina Rautionmaa on kuvannut miltei kaikki Amerikan tuotannot Yle Urheilulle ja lisäksi dokumentteja. Glamour on TVtyöstä miehen mukaan hävinnyt. – Nykykalustoilla tekeminen on helpompaa, mutta budjetit ovat laskeneet rajusti. Kaikki pitäisi tehdä nopeasti ja halvalla, jolloin myös laatu heikkenee. Netti vie ihmisten ajan ja TV:n katselu vähentyy. Näissä hommissa ei eläkettä mietitä. Painan töitä niin kauan kuin katsojilla ja TV-kanavilla kiinnostusta on. Totuus on kuitenkin, että jokainen dokkari tai kuvaus voi olla viimeinen. Vain sen viimeisen työn ansiot muistetaan. Rautionmaan mukaan alalla käydään rajua taistelua ihmisten ajasta ja kiinnostuksesta, eikä mikään sarja enää elä kovin pitkään. Amerikassa pelkkiä mainoksia täynnä oleva kaapelitelevisio maksaa kotitalouteen noin 1 500 dollaria vuodessa, eikä siihen hintaan saa suomalaisille tuttua laatua. Suomessa sekä TV että nettitarjonta ovat laadukkaampia. Suuri city Los Angelesissa on noin 12 miljoonaa asukasta. – Rutiiniasioiden hoito on hyvin byrokraattista ja pankeissa käytetään edelleen shekkejä. Palvelukulttuuri on päällimmäisenä, kun taas Suomessa on itsepalvelukulttuuri. Amerikassa small talk, läpänheitto on iloista ja lisää hyvinvointia. Asiakas on kuningas ja työntekijöitä on yrityksissä paljon. Opiskelu on yleensä kallista ja opetuksen taso vaihtelee. Terveydenhoito on vakuutusten varassa ja erittäin hidasta ja kallista. Kaliforniassa on 300 pilvetöntä päivää vuodessa, paljon rantaelämää, surffausta. Talvellakin voi olla helteitä, mutta hiihtämäänkin pääsee. – Viihdyn siellä, missä kulloinkin olen, sanoo sekä maalla että metropolissa asuva Rautionmaa, joka viettää kotikonnuillaan lauantaina 8.8. sukunsa ympäröimänä 60-vuotispäiväänsä. Hanna-Mari Kamppikoski Feifei ja Pekka Rautionmaa viihtyvät Catalina-tyttärensä kanssa erinomaisesti Punkalaitumella. Los Angelesista Laitumen rauhaan 4-vuotias Feifei sai perheen uuden kodin myötä myös oman leikkikentän.
Torstaina elokuun 6. päivänä 2020 – N:o 32– 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2020 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045 111 5115 Toimistonhoitaja Päivi Lampinen Puh. 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski Puh. 050 442 2072 Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen p. 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa p. 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 12.8. kokoontuminen Jessicassa klo 18. Vitjojen vaihto veljien kesken ja tutustuminen tulevan kauden ohjelmaan. Punkalaitumen Karjalaseura Su 9.8. klo 13 tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Jalasjoen Metsästysseura Muista kokoontuminen Telkun kodalla pe 7.8. klo 18.00 Metsästysseura Haukka Pe 7.8. seuran mestaruuskilpailut luodikossa ja metsästysammunnassa klo 17.30. Ti 11.8. klo 17.30 Punkalaitumen mestaruus Compak-ammunnassa. Kanteenmaan Metsästysseura Harjoitukset 8.8. klo 12 Kojonkulmalla. Punkalaitumen Golf Seuran mestaruuskilpailut la 8.8. klo 10. Punkalaitumen Kunto Yleisurheilu: Torstaikisat urheilukentällä 6.8. ja 13.8. klo 18.30. Sarjat T/P 3, 5, 7, 9, 11, 13 vuotta. Lajit 6.8.: 40m ja kenttälajina pallo (3–7v.) / kuula (8–13v.). Lajit 13.8.: 40m ja kenttälajina pallo (3–7v.) / pituus (8–13v.). Lajisuoritukset suorituspisteissä, ilmoittautuminen lajipaikalla. Osallistumispalkinto. Huomioi koronaohjeet. Punkalaitumen MK/UA Kuukausikokoontuminen Pietarinvirastossa pe 7.8. klo 19. Jalasjoen Nuorisoseura Tiistaisin klo 17.00 ulkojumppaa talon pihalla. Kesätori perjantaisin klo 16–20. Jalasjoen Nuorisoseuran talolla. Milla laulaa ja soittaa klo 17. Torimyyjille ilmaiset myyntipaikat. Lettuja. Oriniemen Martat Tänään 6.8. kahvija lettuteltta torilla. 11.8. klo 17 menemme golf-kentälle. 13.8. kahvija lettuteltta torilla. Retrotytöt laulavat. Paistamme letut palvelukeskuksen asukkaille. Punainen Risti Kulmakamari: Ke 19.8. klo 13 Teuvo ja Timo laulattavat. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys To 6.8.klo 18 Leirimajalla Kodan siunaus ja virsi-ilta. Omat virsikirjat mukaan. (Kaukinen). Ma 10.8. ei liikuntaa ole Sarkinrannassa. Ke 12.8. klo 15 Iltapäivä Museolla laulaen ja tanssien. Mukana Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Pe 28.8. klo 19 Venetsilaiset Jalasjoen Nuorisoseurantalolla. Musiikista vastaavat: Jouni Keronen, Mirka Dojan ja Jari Kantonen. Matka: Ke 26.8. Muijaenergia retki Pohjanmaalle. Katso ohjelma ja maksu kotisivuilta tarkemmin. Ilmoittautuneet mukaan, www.elakeliitto.fi/ punkalaidun. Ti 1.9. Sokkomatka. Ilmoittautumiset Hilkalle 040 582 4377. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys La 8.8. klo 12–13 ammuntakoe Ms. Haukan radalla. Myös jousikoe. Su 9.8. klo 12–13 ammuntakoe Punkalaitumen Ms:n radalla. Myös jousikoe. Kokeen yhteydessä esitettävä todistus riistanhoitomaksun suorittamisesta sekä aseenkantolupa. Sanomarastit Sanomarastit ti 11.8. Vanttilassa. Opastus Lauttakyläntieltä (tie 230). Lähdöt klo 17– 18.30. Ratamestarina Jukka Keskitalo. Orisuon kyläläiset Kuljemme ”Orisuon raittia” la 8.8. klo 14–17 Eino Kokon Zetorin vetämillä vankkureilla ja omilla pyörillämme. Lähtö klo 14 Saikun pihalta, os. Jalasjoentie 264. Kaffetta tarjolla Rukoushuoneella. Reitin pituus n. 6 km. Mukana paikallisia oppaita. Kaikki paikallishistoriasta kiinnostuneet mahtuvat mukaan. Lounais-Pirkanmaan Vammautuneet Leiripäivän vietto Punkalaitumen Srk:n Leirimajalla to 20.8. klo 12 alk. Ilmoittaudu 15.8. mennessä p. 040–740 5591. Seurat toimivat – Sanomarastien nimellä järjestetyt ensimmäiset iltarastit on pidetty jo vuonna 1984. Tämän kesän startissa Porttikalliolla ratoja oli kolme. Lyhin rata oli suunnistuksellisesti suhteellisen helppo, kaksi muuta taidollisesti samanarvoisia, mutta eripituisia. Reitit ovat olleet kahden, neljän ja kuuden kilometrin pituisia, kertoo Punkalaitumen Kunnon suunnistuajaoston puheenjohtaja Markus Salo. Liikuntaseteleillä voi maksaa Sanomarasti-illat. Karttamaksu on 20–vuotiailta viisi euroa. Nuoremmat ja Punkalaitumen Kunnon jäsenet pääsevät reiteille maksuttomasti, jos Kunto on järjestäjänä. – Sanomarasteja on joka viikko syyskuun puoliväliin asti. Osa rasteista järjestetään yhteistyössä naapuriseurojen Loimaan Jankon ja Lauttakylän Lujan kanssa. Silloin, kun Jankko tai Luja hoitavat järjestelyt, toimitaan heidän hinnoittelunsa mukaan. Pääpäivä on tiistai, loimaalaisten rasteilla suunnistetaan torstaina. Jarmo ja Tarja Lylynperä (oik.) viihtyvät Porttikalliolla sekä suunnistaen että mustikkaa poimien. Pariskunnan maastoon lähettivät Tuuli ja Tomi Rinne. Sanomarastit hyvä harrastus kaikenikäisille Kompassi ja kartta – Nykyisin suunnistuskartat ovat niin hyviä, että pelkän kartan perusteella on mahdollista edetä. Kompassisuunta tuo kuitenkin varmuutta kulkemiseen. Tuuli ja Tomi Rinne odottelivat ensimmäisille Sanomarasteille osallistujia virallisten valvojien Sisuja Jalo-koiransa kanssa. – Meillä on vetäjinä viides vuosi menossa. 10–85-vuotiaita suunnistajia täällä tapaa iltaisin juoksennella, kertoo Vehkajärven mökillä kesälomaansa viettävä ylöjärveläispariskunta. Stina Alapirtti käsitteli kolumnissaan ”Nykypäivän maaseutu ei ole mustavalkoinen” (Aamulehti 24.7.2020) kaupunkilaisten asenteita maaseutua ja siellä asuvia kohtaan. Vaikka kirjoittaja halusi tuoda esiin, että kuten missä tahansa muualla, maaseudulla on omat hyvät ja huonot puolensa, sai kolumni silti niskakarvani pystyyn. Kirjoittaja oli itse varttunut pienen 3 000 asukkaan kunnan sivukylällä maatilalla, josta hän koki saaneensa tulevaisuutta varten evääkseen vain kiinnostuksen kasveja ja eläimiä kohtaan. Omat lähtökohtani ovat hyvin samanlaiset. Liitsola voisi hyvinkin olla tuo 3 000 asukkaan kunnan sivukylä ja itsekin vartuin maatilalla. Koen, että minun reppuuni pakattiin kuitenkin paljon laajemmat eväät tulevaisuutta ajatellen ja ne pitivät sisällään paljon muutakin kuin kasvit ja eläimet. Vaikka juureni ja asuinpaikkani ovat Punkalaitumella, en ole kokenut sen rajoittavan mahdollisuuksiani elämässä. Vaikka pieni maaseutukunta tuo mukanaan pitkät välimatkat ja rajoittuneita palveluita, tuo se mukanaan myös paljon hyvää. Yksi esimerkki pienen kauneudesta on oma lukiomme. Punkalaitumen lukiota on arvosteltu suppeammasta kurssitarjonnasta kaupunkien lukioihin verrattuna ja muun muassa laajemman kielivalikoiman perässä on lähdetty naapurikaupunkien lukioihin. Kuinka moni kaupunkien lukioita käyvistä kuitenkaan pystyy hyödyntämään tuota kattavampaa kurssitarjontaa? Jatko-opintojeni aikana tutustuin moneen paljasjalkaiseen kaupunkilaiseen. Yllättäen heidän ylioppilastodistuksistaan ei löytynyt sen enempää tai sen parempia arvosanoja kuin minultakaan. Laajempi kurssitarjonta antaa ehkä enemmän mahdollisuuksia, mutta ei tuo lukiolaisille yhtään enempää aikaa tai resursseja hyödyntää niitä. Laajemmastakin tarjonnasta on tehtävä valintansa ja pakolliset kurssit suoritettava lukion sijainnista huolimatta. Punkalaitumen eduksi voin kuitenkin lukea opettajat, jotka muun muassa tarkastivat aineitani lomillaan, jotta pystyin valmistautumaan mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksiin. He myös vetivät perässään, jos jonkun opinnot laahasivat. Pystytäänkö kaupunkilukioissa tähän? En usko. Kolumnissa oli nostettu esille myös maaseudun rajoittuneet harrastusmahdollisuudet. Tämä toki on totta ja kuntamme kattavasta valikoimasta huolimatta Punkalaitumella ei pysty harrastamaan kaikkea mitä isommissa kaupungeissa on tarjolla. Väitän kuitenkin, että Punkalaidun ja sen lähikunnat tarjoavat enemmän mahdollisuuksia kuin kaupungit huokeiden hintojen ja matalan kynnyksen ansiosta. Omat lapseni harrastavat jalkapalloa, jääkiekkoa ja salibandya. Monien kaupungissa asuvien tuttavaperheidemme lapsille tällainen yhdistelmä ei kattavista mahdollisuuksista huolimatta ole todellinen. Kaupungeissa harrastusmaksut nousevat niin korkeiksi, että usein jo niiden takia valintoja on pakko tehdä. Harrastusryhmiin edellytetään niin suurta sitoutuneisuutta, että harkkoja ja pelejä on mahdotonta jättää väliin toisen harrastuksen takia. Lisäksi isot seurat vaativat monesti jo kymmenvuotiailta junioreilta niin kovaa taitotasoa, että siihen on useammassa lajissa haastava yltää. Punkalaitumella et voi ehkä harrastaa kaikkea, mutta voit harrastaa enemmän. Nämä seikat eivät toki tee Punkalaitumesta kolumnissa mainittua stressitöntä paratiisia, jossa on jatkuva kiireetön kesäilta. Toivon kuitenkin, että koronan myötä laajentuneiden etätyömahdollisuuksien ansiosta useampi näkisi maaseudun varteenotettavana mahdollisuutena asua ja elää sekä näkisi myös pienuuden tuomat mahdollisuudet. Riikka Suominen Kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja Punkalaitumen kunta Sateenkaaren päässä Punkalaidun Kuulumisia kunnasta
Torstaina elokuun 6. päivänä – N:o 32 – 2020 8 TÄSTÄ LEHDESTÄ LUETAAN MAINOKSETKIN! 87 % alueemme ihmisistä lukee tilattavasta paikallislehdestä niin juttuja kuin mainoksetkin. Lähde: Suomen paikallislehtien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy Metsänhoitoyhdistys Punkalaitumen äänioikeusrekisterin nähtävillä pitäminen Metsähoitoyhdistyksen valtuustovaalit järjestetään postivaaleina tai postija sähköisen vaalin yhdistelmänä 4.11-25.11.2020. Äänioikeus on yhdistyksen jokaisella 1.1.2020 metsää omistaneella jäsenellä. Yhteisomistuksessa olevilla tiloilla on kuitenkin vain yksi yhteinen ääni. Metsänomistaja, jolla on huomauttamista äänioikeusrekisteristä, on oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen yhdistyksen vaalitoimikunnalle viimeistään 2.9.2020. Äänioikeusrekisteri on nähtävillä Metsänhoitoyhdistys Punkalaitumen toimistolla 12.8.-2.9. ma-pe klo 8.009.00, osoite Kauppakuja 1 A 3, Punkalaidun. Metsänhoitoyhdistyksen 18 vuotta täyttänyt jäsen voi asettua ehdolle vaaleihin. Ehdokashakemus toimitetaan vaalitoimikunnalle viimeistään 30.9.2020. Lisätietoja valtuustovaaleista saa metsänhoitoyhdistyksestä ja internetistä www.mhy.fi YKSINYRITTÄJÄN TUKIHAKU JATKUU 30.9. SAAKKA Yksinyrittäjän tuessa on kyse 2000 euron suuruisesta kertakorvauksesta yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpitoja toimistomenot. Tukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet 16.3. – 31.8.2020 välillä. Tukea voi hakea 30.9.2020 saakka. Tuen ehtona on, että yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet koronavirusepidemian vuoksi 16.3.2020 jälkeen ja että yksinyrittäjällä katsotaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa Suomessa toimivaa päätoimista yrittäjää, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. Yrittäjä on päätoiminen, jos hän on YEL-rekisterissä tai voi esittää vähintään 20 000 euron vuosittaisen yrittäjätulon tai laskutuksen. Tuki ei ole riippuvainen toiminnan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Tukea haetaan YTJ-rekisteriin (www.ytj.fi) merkitystä yrityksen kotipaikkakunnasta. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakeminen edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Hae tukea osoitteesta: www.tukialusta.fi Lisätietoja: Elinvoimaluotsi Aki Mikkola, puh. 040 185 5253 sähköposti aki.mikkola@punkalaidun.fi Kunnanjohtaja Tuija Ojala, puh. 040 621 2472 sähköposti tuija.ojala@punkalaidun.fi Lounais-Pirkanmaan Vammautuneet ry sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS to 20.8.2020 klo 12 alkaen Punkalaitumen Srk:n Leirimajalla leiripäivän yhteydessä. Hallitus MYYMÄLÄ avoinna perjantaisin klo 08-17 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Metsästysseura Haukka ry:n HIRVIJA PEURAJAHTIIN OSALLISTUVIEN KOKOUS pidetään omalla majalla pe 14.8.2020 klo 19.00. ILMOITTAUTUMINEN JAHTIIN VAIN TÄSSÄ KOKOUKSESSA. Käsitellään jahtisäännöt ym. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta NUOHOUSPALVELU M. Kyrölä P. 040 557 2458 RAITTINEN Tervetuloa! Puh. 0400 790 833 PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 10.8. klo 9-15 suomalaista mustikkaa, puutarhavadelmia, tuoretta Lapin hillaa, mustaherukkaa ja punaherukkaa. Tänään torilla Supertarjous Rieväkylän leipä, Tampere Kaikki viinerit 2 € /kpl, 10 € / 7 kpl!!! Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) MANSIKKAA Hangasojan tila Saharannantie 475, Kojonperä Puh. 0400 743 255 Itsepoimien tai tilauksesta poimittuna. UUDEN SADON www.sotesi.fi Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut Sotesin pandemiavastaanotto siirtyy kiirevastaanoton tiloihin E-rakennukseen, käynti Tampereentien puolelta. Toiminta tiloissa alkaa maanantaina 10.8.2020. Pandemiavastaanotto on avoinna arkisin klo 9-16. Vastaanotolle tullaan vain ajanvarauksella. Hoitohenkilökunta tulee avaamaan oven ja ohjaa vastaanottohuoneeseen, jotta pystymme vähentämään mahdollisia altistumisia. Hoidon tarpeen arviointi arkisin klo 8-16 puh. 03 5210 2020, iltaisin klo 16-19 ja viikonloppuisin klo 8-19 puh. 040 647 4582. Puhelu ohjautuu yöaikaan klo 19-8 Taysin puhelinvaihteeseen, mistä se yhdistetään Acutaan. Mikäli puhelu ei käänny automaattisesti, Taysin vaihteen numero on 03 311611. Valtakunnallisesta puhelinpalvelusta 0295 535 535 saat yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Muiden kuin pandemiavastaanotolle tulevien potilaiden käynti kiirevastaanotolle tapahtuu terveyskeskuksen/Tays Sastamalan pääoven kautta. Punkalaitumen lukion v. 1970 ja 1980 ylioppilaat! Kutsumme teidät koulumme ylioppilasjuhlaan liikuntahalliin lauantaina 29.8.2020 klo 9.00. Punkalaitumen lukio Ilm. viim. 20.8.2020 Sari Saarikolle, p. 040 4879 820.