• Uutisja ilmoituslehti Torstaina marraskuun 8. päivänä N:o 45 2018 109. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. alv)
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2 – N:o 45 – 2018 Diakoniaja lähetysmyyjäiset järjestettiin lauantaina 13.10. perinteisesti seurakuntatalolla. Diakonissa Jaana Pyykkö lausui myyjäisten avajaissanat. Paikalla oli mukavasti ostajia sekä lahjoituksia oli tullut niin että pöydät olivat täynnä myytäviä tuotteita. – Mielestäni tämä, että diakoniaja lähetysmyyjäiset ovat samalla kerralla, on oikein hyvä systeemi, tuumi lähetyssihteeri Leena Nikkanen. Hän kiitteli myös ihmisiä, jotka ovat mukana aktiivisesti toiminnassa niin myymässä kuin ostamassakin. Myös Pyykkö oli tyytyväinen päivään. – Ostajia oli paikalla kohtalaisesti. Alkuaikoina on ollut enemmänkin, mutta hyvä että seurakunnan järjestämät kahdet myyjäiset yhdistettiin yhdeksi, jatkoi Pyykkö. Myyjäisten lopuksi oli perinteiset arpajaiset. Tänä vuonna nähtiin kuitenkin myös huutokauppa. Pieni Ville oli leiponut omin käsin kaksi kakkoa, jotka myytiin suurimman tarjouksen huutaneelle. Punkalaitumen Sanomat perjantaina 8. pnä marraskuuta 1918 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat marraskuun 7. pnä 1968. Linda Lähdeniemi Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 To 8.11. klo 11–13 Arkilounas srk-talolla. Samalla voit äänestää ennakkoon seurakuntavaaleissa. Su 11.11. klo 18 Iltakirkko srktalolla, huom. paikka! Rahko, Kaukinen. Ke 14.11. klo 18 Iltavesper kirkossa. Hiljenny hetkeksi arjen keskellä. To 15.11. klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Vierailijana jalkahoitaja Helena Harju. Su 18.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Kaukinen, Mäkinen. Jumalanpalveluksen jälkeen alkaa seurakuntavaalien äänestys kirkossa. To 22.11. klo 11 K-Supermarket Pourun tarjoamaa riisipuuroa srk-talolla. Musiikki: Pe 16.11. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Ti 20.11. klo 18 Laitumen Laulajat Pappilassa. Projektikuoroa johtaa Sari-kanttori, lisätietoja häneltä p. 040-8048813. Lapset ja perheet: Ke 14.11. klo 9.15 Perhekerho Pappilassa. Aamupuuroa ja kahvia tarjolla noin yhdeksästä lähtien. Seurakuntavaalit: Ennakkoäänestysviikko järjestetään 6. –10.11. joka päivä Kirkkoherranvirastossa klo 9–18. Tämän lisäksi ennakkoon voi äänestää seuraavissa paikoissa: To 8.11. klo 9–11 Punkalaitumen Yhteiskoululla. To 8.11. klo 11–13 Seurakuntatalolla. Pe 9.11. klo 12–14 Palvelukeskus Pakarilla. Lue lisää vaaleista kotisivuiltamme www.punkalaitumenseurakunta.fi tai osoitteesta seurakuntavaalit.fi. 8.11. ”Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu – se pysyy ikuisesti.” Dan. 2:44. 9.11. Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siitä kiitosta. Room. 13:3. 10.11. Kun he saapuvat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. Matt. 17:24-25. 11.11. Minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään. 2. Tim. 4:6-8. 12.11. Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä. Saarn. 12:1. 13.11. Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon. Saarn. 12:6. 14.11. Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. Saarn. 12:7. Peura auton alle Jalasjoella juoksi äskettäin peura auton alle ruhjoutuen kuoliaaksi. Toisena osapuolena ollut henkilöauto vaurioitui. Roukanmaasta tavattiin toinen peura loukkaantuneena. Sen jalka oli polvesta katkennut. Tämä peura jouduttiin lopettamaan. Kumpikin peura myytiin huutokaupalla valtion lukuun 4.11. Peurat olivat pienikokoiset. Auto-onnettomuudessa menehtynyt peura tuli huutokaupassa maksamaan 32 mk ja toinen peura 87 mk. Yksi vuodenkierto lähestyy taas loppuaan, sillä marraskuun vaihduttua joulukuuksi pääsemme aloittamaan uuden kalenterin. Vuosi vanha vaipui hautaan, vaikkei vuodenvaihde olekaan vielä käsillä. Lukuvuosikaan ei vaihdu tässä kohdin. Mikä sitten? Kirkkovuosi! Adventista se alkaa ja tuomiosunnuntain jälkeiseen lauantaihin päättyy. Pyhäinpäivän ja tuomiosunnuntain välisenä aikana kirkkovuoden sisällössä puhutaan lopun ajan tapahtumista sekä elämästä Taivaan kirkkaudessa. Rankkoja aiheita. Ei kuolemasta puhuminen ole helppoa. Se tuntuu ahdistavalta, koska siinä joutuu kohtamaan suuria menetyksiä, ikävää, itkua. Ajatus omasta kuolemasta on aika usein kauhistuttava. ”En minä sitä nyt ajattele, sitten joskus, pelottaa, tehkööt muut aikanaan mitä haluavat, en voi mennä hautajaisiin”. Kuolema on lopullista eikä siitä ole paluuta. Ei ihme, että pelottaa. Mutta. Mitä sen jälkeen? Siihenkö kaikki päättyy? Onko mitään? Kristinuskon mukaan on ja paljonkin. Yhdellä sanalla sanottuna: Taivas. Virsikirjan teksteissä on runsaasti kuvauksia Taivaan kirkkaudesta. Muutama esimerkki: Virsi 617: ”Taivaassa, ratki taivaassa/ on autuus määrätön. /Enkelten pyhäin seurassa/ on riemu ääretön ”. Virsi 618: ”Taivaan iloa, taivaan riemua/ ei voida kuvailla. Kaikki sanat ovat köyhät/ kertomaan taivaasta.” Virsi 626: ”Siellä helkkyy mykkäin kieli/ kuulee korvat kuurojen, / selkeääpi synkkä mieli/ rammat hyppii riemuiten.” Virsi 630: ”Oi, joukko valkopukuinen/ kuin huiput lumitunturten.” Mielestäni yksi kauneimmista ja riemullisimmista kuvauksista löytyy virren 632, ”Nyt ylös sieluni” neljännestä säkeistöstä: Siell’ kaunis kannel soi, veisaamme virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene. Täällä en lauluun voi saada sen ihanuutta, kuitenkin laulan ylistystä Herralle. Hän verellänsä ja hengellänsä myös minut Jumalalle lunastanut on. Kunnia, kirkkaus, voima ja ylistys sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon. Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon. Tauno Väinölä kertoo Virsikirjamme virret – kirjassaan virren taustasta seuraavaa: ”Kun kirkolliskokous ylimääräisessä istunnossaan Helsingissä 13.2.1986 oli hyväksynyt uuden virsikirjan, se veisasi 3. ja 4. säkeistön Johan Kahlin mahtavasta iankaikkisuusvirrestä Nyt ylös, sieluni. Näin virsikirja siis saateltiin tehtäväänsä, uuden virren kaikua aavistellen. Nyt ylös, sieluni virittää juhlamielen. Tuskinpa kiitos ja ylistys Jeesukselle soikaan kirkkaammin yhdessäkään toisessa virressä. Sen sävelmäkin, suomalainen kansantoisinto, on aivan omaa luokkaansa. Sen ansiosta virsi on – Mikael Nybergin ruotsinnoksesta – käännetty norjaksikin ja on nyt Norjan virsikirjassa (ensimmäinen ja viimeinen säkeistö). Virsi suomalaisine sävelmineen on myös Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjassa Service Book and Hymnal. Seurakunnan veisuu vihdoin voi antaa aavistuksen siitä uudesta virrestä, jota taivaassa valtaistuimen edessä lauletaan. Tämä kuva on Johanneksen ilmestyksestä. ”Enkelien lukematon joukko antaa siellä ikuisuudesta ikuisuuteen ylistystä Jumalalle. Heihin kuulumme jo maan päällä ja saamme virittää heidän kanssaan ylistyslaulun, uuden virren.” (Karl Hartenstein.) Ja vaikka ”täällä en lauluun voi saada sen ihanuutta, kuitenkin laulan ylistystä Herralle”. Virsi on peräisin Ruotsin 1740-luvun herrnhutilaisten laulukirjasta Sions sånger. Elias Laguksen Sionin virsien suomennoksessa virsi alkaa sanoilla ”Maan tomust’ nouse pois”, mutta samana vuonna 1790 ilmestynyt Halullisten sieluin hengelliset laulut sisälsi toisen suomennoksen, ”Nyt ylös, sieluni”, jonka pohjalta Wilhelmi Malmivaara uudisti sen omiin Siionin virsiinsä. Sitä tietä Nyt ylös, sieluni tuli virsikirjaan 1938.” Sari Mäkinen Kanttori Punkalaitumen seurakunta – Asiat selvenevät. Punkalaitumen selvittelytoimisto, joka on saanut koko kesän hoidella ja järjestää punakaartilaisten ryöstämiä ja heiltä takaisin otettuja tavaroita, on nyt saanut työnsä päätökseen. Tavaravarastosta on annettu yksityisille ja kauppiaille heidän täysin omiksi todistamansa tavarat takaisin. Jälelle jääneestä varastosta vietiin suuri osa Tyrväälle selvittelytoimistoon ja loput huutokaupattiin täällä. Näin myydyn tavaran arvo nousi liki 20, 000 markkaan, joka summa täältä nyt lopputilityksenä lähetettiin valtiolle! – Laajan armahduksen on maamme hallitus hiljan julaissut punakaartilais kapinasta tuomituille. Tämän perusteella tulee kaikki alle 4 vuotta tuomitut kapinalliset päästettäväksi vankeudesta ehdolliseen vapauteen. Täten tulee hyvin huomattava määrä punkalaitumelaisiakin pääsemään kotipaikalleen. On vain nyt toivottavaa, että he takaisin saavuttamaansa vapautta käyttävät oikein ja pysyvät kaikesta kapinoitsemisesta ja laillisen hallituksen vastustamisesta erillänsä sekä ryhtyvät tukemaan rauhallista yhteiskuntaa. Säännöllisen elämän ja rehellisen työn kautta tulevat he yhteiskunnassa vähitellen saavuttamaan menettämänsä oikeudet takaisin. Ihmisyyden ja isänmaan nimessä on kuitenkin yhteiskunnalla oikeus vaatia että he eivät teoillansa enää saa ruveta sellaista rikoksellista hommaa uudistamaan, josta niin suurta onnettomuutta ja kurjuutta on maallemme koitunut. Päivän sanat Liukas keli vei auton ojaan Viikonvaihteen pyhinä vallitsi koko maassa liukas keli, joka aiheutti mm. Punkalaitumella useitakin pienehköjä ojaanajoja. Mitään suurempia liikenneonnettomuuksia ei kuitenkaan sattunut. Vain yksi ojaanajo oli vakavampaa laatua. Tämä tapahtui Länsipään koulun luona. Tällöin muuan lauttakyläläinen vuokra-auto suistui lumisateessa liukkaalta tieltä ojaan törmäten siltarumpuun. Onnettomuus tapahtui perjantaina 1.11. noin klo 19.15. Auton matkustajina oli yksi punkalaitumelaisneitonen ja kaksi huittislaista mieshenkilöä. Sekä auton kuljettaja että matkustajat vietiin sairaalaan, jossa heille annettiin ensiapu. Tämän jälkeen muut pääsivät kotihoitoon, mutta toinen huittislaisista miehistä joutui jäämään sairaalahoitoon. Auton oikea etukulma vaurioitui pahoin. SANA SINULLE Pyhäinpäivänä Diakoniaja lähetysmyyjäiset toisen kerran Kiitos saamastani kunniasta. Samalla haluan kiittää työntekijöitäni, yhteistyökumppaneitani ja asiakkaitani vuosien varrelta. Aamukahvit tarjolla Essolla perjantaina 9.11. klo 8-9. Antti Peltomäki Ke 14.11. klo 10-13 apteekissa muistiohjaaja Eeva Tyrväinen. Tule juttelemaan! Tuotemaistatusta+tarjouksia.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 3 110 vuotta teitä varten Kauppakulma 1 A 1 Puh. 7674 763 Juhlista Isänpäivää kukilla! Av. ark. 9-17, la 9-13. www.kesalaitumenkukka.fi Tervetuloa! Kesälaitumen KUKKA Punkalaitumen seurakunnan Pappilan Puikot ilahduttivat ekaluokkalaisia lahjoittamalla heille jokaiselle lämpöiset ja värikkäät villasukat. Keskuskoulun ykkösille sukat kävivät viime viikon tiistaina tuomassa Jaana Pyykkö ja Merja Hällfors. Kukin oppilas sai valita itselleen jalkaan sopivat ja omaa värisilmää miellyttävät sukat. Myös Pohjoisseudun ekaluokkalaisille käytiin tekemässä vastaava lahjoitus torstaina 1. marraskuuta. Pyhäinpäivänä muistettiin vuoden aikana poisnukkuneita Punkalaitumen seurakunnan jäseniä kynttiläkirkossa. Punkalaitumen seurakunnassa on viime pyhäinpäivän jälkeen kuollut 54 seurakunnan jäsentä. Vanhin vainaja oli 103-vuotias ja nuorin 51-vuotias. Vainajien keski-ikä oli 81,1 vuotta. Diakonissa Jaana Pyykkö sytytti jokaiselle vainajalle kynttilän seurakuntapastori Minna Rahkon lukiessa heidän nimensä. Yksi kynttilä sytytettiin muiden poisnukkuneiden muistoksi. – Hautausmaille pyhäinpäivänä sytytettävät kynttilät ovat merkki toivosta. Ne tuovat valomeren hautausmaille, sanoi MinPoisnukkuneita muistettiin kynttilöin Jaana Pyykkö sytytti jokaisen poisnukkuneen muistolle kynttilän Minna Rahkon lukiessa heidän nimensä. Anu Koskua Pyhäinpäivän messun lopuksi seurakuntalaiset sekä kirkkokuoro ja Punkalaitumen Mieskuoron kvartetti veisasivat vuorolauluna virren 555 Oi, Herra luoksein jää. na Rahko. Hän vertasi syksyistä pimeyttä suruun ja tyhjyyteen, minkä toinen ihminen puuttumisellaan on jättänyt. – Pyhäinpäivänä puhutaan kuolleista, mutta päivän evankeliumitekstissä maistuu elämä. Siinä kerrotaan, ketkä ovat autuaita eli onnellisia. Kaksituhatta vuotta vanhat sanat ovat edelleen totta ja tarkoitettu meille. Pyhäinpäivänä tämä elämä ja ikuinen elämä tervehtivät toisiaan, sanoi Rahko. Pyhäinpäivän kirkossa musiikkia esitti kanttori Sari Mäkinen ja kirkkokuoro. Alttaripalveluksen suoritti kirkkoherra Irina Kaukinen ja Minna Rahko saarnasi. Messun jälkeen seurakuntatalossa pidettiin tilaisuus, jossa nautittiin keittolounas. Iloisenvärisiä jalkojen lämmittimiä Pappilan Puikot lahjoittivat ekaluokkalaisille syksyn kuluessa kutomansa villasukat. Keskuskoulun ykköset valitsivat innolla itselleen mieluisia sukkia. Paljon on vettä virrannut Punkalaitumenjoessa sen jälkeen, kun Punkalaitumen Sanomien ensimmäinen numero julkaistiin 110 vuotta sitten. Monet kädet ovat jättäneet jälkensä lehden sivuille sen tekijöinä, vielä useammat kädet ”plaranneet” lehteä vuosikymmenten kuluessa. Oman pitäjänlehden perustaminen kertoo perustajiensa halusta kehittää kotiseutuaan. Maaseutu ja sen talonpoikaisto oli herännyt tietoisuuteen omasta asemastaan ja oli halukas ottamaan vastuun menestyksestään. Vahvasta edistysuskosta kertookin Punkalaitumen kaikinpuolinen kehittyminen 110 vuotta sitten. On helppo todeta, että arvostus kotiseutua kohtaan ja halu sen kehittämiseen ovat seuranneet Punkalaitumen Sanomien tekijöitä ja hallintohenkilöitä halki vuosikymmenten. Mikä hienointa lehden tilaajat ja ilmoitusasiakkaamme ovat omilla valinnoillaan antaneet tälle työlle vahvan mandaatin. Sitä mandaattia arvostamme, ja sitä ovat arvostaneet myös menneet lehdentekijäpolvet. Mediakenttä on 110 vuoden aikana muuttunut ja muuttuu koko ajan. Tämän päivän median kuluttaja elää keskellä jatkuvaa uutisvirtaa, jossa tapahtumat eri puolilta maailmaa saavuttavat hänet minuuteissa. Uutistuottajia eivät tänään ole ainoastaan perinteiset mediat, vaan uutisia tuotamme me kaikki esimerkiksi ja erityisesti ”somessa”. Tämä asettaa kuluttajan lähdekriittisyydelle aivan uudet vaatimukset. On osattava suodattaa, mikä on totta ja mikä ei? Edustaako yksityisen ihmisen kännykällä kuvaama lyhyt video totuutta jostakin tapahtumasta, vai onko se vain tilanteesta irrotettu välähdys? Media on aina ollut vallankäytön väline, nykyään ehkä kuitenkin aiempaa voimakkaammin. Sen avulla on helppo muokata mielipiteitä, synnyttää epäluuloa, jopa lietsoa vihaa, kuten olemme nähneet. Puhutaan valeuutisista ja hybridivaikuttamisesta. Punkalaitumen Sanomat maamme neljänneksi vanhimpana paikallislehtenä edustaa edelleen perinteisempää mediaa ja sanomalehtijournalismia, jossa kotiseutu ja kotipitäjän elämänmeno ovat uutisoinnin kärki. Näin olemme toimineet 110 vuotta ja näin toimimme myös jatkossa. Mutta emme ilman teitä, hyvät lukijamme. Teitä varten Punkalaitumen Sanomia on tehty 110 vuotta ja tehdään vastakin.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 4 – N:o 45 – 2018 Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjänä palkittiin perjantaina Vartiolassa pidetyssä yrittäjäjuhlassa Antti Peltomäki. Vuoden Yrittäjän tunnukset Peltomäelle ojensivat Punkalaitumen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Laura Jonkka ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Jari Haapaniemi. Vieraat yrittäjäjuhlaan toivotti tervetulleiksi Laura Jonkka. Hän nosti tervetulosanoissaan esille yrittäjien jaksamisen. – Yrittäminen tai yrittäjänä olo on suurimmalta osin 24/7 työtä, jopa silloinkin kun olet vapaalla saattaa joku tarttua kaupan jonossa hiastasi kiinni tai juuri kun vietät aikaa perheen kanssa puhelin saattaa alkaa soida. – Meillä on harvoin tasaista, yläja alamäkiä tulee aina. Jos on tappavan tasaista, yritämme kaikin tavoin haalia lisää töitä ja tehtäviä. Ylämäessä ollessa tuo tieto siitä, ettei noususuhdanne jatku iankaikkisesti, ahdistaa ja alamäki tulee aina jossain vaiheessa ja monista erinäisistä syistä. Jos yrittäjä onnistuu liiketoiminnassaan, kärsii perhe ja muu elämä ympärillä, jos koittaa elää muuta elämään, kärsii taas liiketoiminta vuorostaan, Jonkka kuvaili. Hänen mukaansa yrittäjä löytää usein ystävän toisesta yrittäjästä. – Minulle parhaita hetkiä on ollut kun olen yrittäjäjärjestöön kuuluessa ja sen mukana reissanneena saanut tavata uusia samanlaisia tai samankaltaisesti ajattelevia ihmisiä. Monista on tullut todellakin hyviä ystäviä jo ihan yhden illan tai muutamien juttuhetkien perustella ja he ovat todellakin tärkeitä ystäviä minulle. Monissa näissä keskusteluissa toisten yrittäjien kanssa, on parannettu maailmaa, puitu parisuhteita, laadittu uusia markkinointija sparrausideoita liiketoimintaa ja parasta, vietetty aikaa yhdessä. Tätä on yrittäminen ja tätä on koko ajatus kuulumisesta tuohon joukkoon jota arvostan yli kaiken. Missään muualla kuin tuossa porukassa en tunne olevani niin kotona ja elossa täysin sielun voimin. Vuoden 2018 Yrittäjän esitteli perinteiseen tapaan päätoimittaja Juha Aro. Julkistamisen jälkeen Antti Peltomäki ja avopuoliso Päivi Marjamäki saivat vastaanottaa suuren joukon onnitteluja. Punkalaitumen Yrittäjien ja Pirkanmaan Yrittäjien lisäksi Vuoden Yrittäjää onnittelivat Punkalaitumen kunta, Punkalaitumen Osuuspankki, naisyrittäjät sekä viime vuonna palkittujen Vuosisadan Yrittäjien puolesta Antti-Jussi Pouru. Antti Peltomäki huomioi kiitossanoissaan yrityksensä nuoret työntekijät, joita Peltomäki kertoi arvostavansa korkealle. Kiitokset Vuoden Yrittäjältä sai myös edesmennyt isä, joka kolme vuosikymmentä sitten oli kannustamassa Anttia yrittäjän uralle. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan Vartiolan yrittäjäjuhlassa Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenvuoron käytti varapuheenjohtaja Jari Haapaniemi. – Valtakunnallisesti yrittäjäjärjestön yksi painopiste on Suomen talouden hoidossa ja siitä huolehtimisessa kaikkien suomalaisten edukVuoden Yrittäjää juhlittiin Vartiolassa Juha Aro Yrittäjäjuhlaan Vartiolassa osallistui kahdeksisenkymmentä Vuoden Yrittäjän juhlijaa. Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjänä palkittiin perjantaina Antti Peltomäki. Antti sekä avopuoliso Päivi Marjamäki ottivat vastaan Vuoden Yrittäjän tunnustuksen Pirkanmaan Yrittäjä ry:n varapuheenjohtaja Jari Haapaniemeltä sekä Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtaja Laura Jonkalta. Jukka Suoranta palkittiin Yrittäjäjuhlassa järjestön timanttiristillä 40 vuoden yrittäjyydestä.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 5 si. Me yrittäjät pystymme omilla toimillamme paitsi pitämään Suomea pystyssä, myös viemään meitä eteenpäin oikeaan suuntaan. Meidän pitää nyt hyödyntää kasvun aika tekemällä entistäkin enemmän työtä ja tarvitaan myös kestäviä ratkaisuita julkisen sektorin velkaantumisen katkaisemiseksi. – Haasteet tuovat aina mukanaan mahdollisuuksia. Nyt pitää olla rohkeutta tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia, että investoinnit kasvaisivat ja kansantalouden tuotantopotentiaali saataisiin pysyvälle kasvu-uralle. Näissä uudistuksissa yrittäjäjärjestöllä on suuri rooli. Ymmärrys meidän merkityksestämme Suomen elinvoimalle on kasvanut viime vuosina. Meitä halutaan nyt kuulla ja meidän mielipiteillämme on merkitystä, Haapaniemi totesi. Hän muistutti, että järjestön roolin kasvu on tuonut myös negatiivisia seurauksia. – Suomessa nousi valtava väärinymmärryksen aalto hallituksen otettua käsittelyyn irtisanomissuojan kevennyksen. Kyseessä oli pieni ja jopa riittämätön muutosesitys pienten yritysten työllistämisen helpottamiseksi. Silti ammattiyhdistysliike ryhtyi suhteettoman suuriin työtaistelutoimenpiteisiin estääkseen muutoksen läpimenon. SAK:n hyvin kyseenalaisella mainoskampanjalla ayliike pyrki luomaan mielikuvaa pienyrittäjistä, jotka irtisanovat sairastuneen työntekijänsä mielivaltaisesti, jos hallituksen esitys olisi hyväksytty. Toivon totisesti, että ammattiyhdistysliike päivittäisi yrittäjäkuvansa 1800-luvulta tähän päivään eikä tuollaisia mauttomia kampanjoita käytäisi jatkossa. Yrittäjälle työntekijät ovat voimavara eivätkä vastustajia, emmekä halua ylläpitää työmarkkinajärjestöjen rakentamaa keinotekoista vastakkainasettelua työnantajien ja työntekijöiden välillä. – Alueellisella tasolla Pirkanmaan Yrittäjät elää mukana yrittäjän arjessa. Laaja neuvontaverkostomme, erinomaisen palautteen saanut tukipalvelu vaikeuksissa oleville yrittäjille, uusi omistajanvaihdospalvelu, hankinta-asiamiespalvelu jonka tarkoituksena on helpottaa yrittäjien mukanaoloa julkisissa hankinnoissa sekä käyttöön otettu työterveyshuollon kattosopimus yksinyrittäjälle ja pienyrittäjälle ovat esimerkkejä tarjoamistamme yrittäjien arjen palveluista. Keräämme aktiivisesti myös palautetta teiltä jäsenyrittäjiltä, jotta voimme kohdistaa paremmin toimintaa jäsenten toivomaan suuntaan. Palautetta on tullut mm. pienyrittäjien sosiaaliturvan puutteesta, verotuksen keventämisestä ja kestoaihe julkiset hankinnat nousevat aina esiin kyselyissä. Hankintojen kohdistamisen ja yrittäjämyönteisyyden osalta Pirkanmaalla on edetty todella hyvin. Aiemmin esillä pidetty yrittäjävaikutusten arviointi on otettu kunnissa hyvin vastaan ja se on otettu tai otetaan käyttöön kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Kuntayhteistyö Pirkanmaalla ansaitsee hyvän arvosanan ja on selvää, että meillä on yhteinen tavoite yrittäjyyden ja elinvoiman lisäämisen suhteen. Meidän on jatkettava vuorovaikutusta yhdessä kaikilla tasoilla, Jari Haapaniemi korosti. Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjä Antti Peltomäki naurahtaa olevansa ”turvenuija”. Miehellä on takanaan yrittäjänä 30 kesää turvesoilla eri puolilla lounaista Suomea. – Sinä aikana on turvetta tullut nostettua suurin piirtein kolme miljoonaa kuutiota, hän laskeskelee. Antti Peltomäkeä ei voi syyttää rohkeuden puutteesta. Hän ryhtyi yrittäjäksi jo 18-vuotiaana. – Ensimmäisen kesän turvesuolla olin töissä Marttilan Ilkalla. Kun Ilkka ryhtyi autoilijaksi, minä jatkoin tavallaan hänen työtään. – Ei voi sanoa, että yrittäjäksi lähteminen olisi nuorta miestä pelottanut mutta silti on suoraan sanottava, että isä kannusti minua ja kotoväeltä tuli muutenkin paljon tukea. Ensimmäisen oman traktorin ostin vuonna 1989 ”velannokkaan” Immosen Matilta, Antti muistelee. Hänen yrityksensä A. Peltomäki Oy toimii VAPO:n turvetuotantoalueilla kokonaisurakkasopimuksella pääurakoitsijana. – Pääurakoitsijana olen ollut viidellä suolla Ypäjällä, Rengossa, Köyliössä ja Punkalaitumella. Erilaisissa VAPO:n töissä työskentelemme aina Honkajoelta Tervakoskelle. Lisäksi teemme tällä hetkellä yhteistyötä Kekkilän kanssa Punkalaitumella, Antti kertoo. Turvetuotannon lisäksi Peltomäen yritys tekee maanrakennusja koneurakointitöitä. – Alusta asti mukana on ollut myös kalkin levitys. Sen aloitin ensin velipoikani Jukan kanssa ja jatkoin myöhemmin yksin, kun Jukka pääsi ”reittä pitkin” isännäksi, Antti naurahtaa. Yritys on vuosien saatossa työllistänyt suuren joukon ihmisiä. – Monelle paikalliselle nuorelle olen ollut ensimmäinen työnantaja. Työntekijöitä on joistain perheistä ollut jo kahdessakin polvessa. Yllättävän monesta entisestä työntekijästä on tullut yrittäjä mutta on joukossa diplomi-insinöörejä ja tuomareitakin, Antti naurahtaa. – Ilman työntekijöitä ei olisi kolmea miljoonaa kuutiota turvetta. Heille ja samoin aliurakoitsijoille, kuuluu iso kiitos, Antti Peltomäki korostaa. Yrittäjyyttä säiden armoilla Turvetuotantoalueilla yritetään ja tehdään töitä täydellisesti säiden armoilla. Märkää turvetta ei voi nostaa ja liika kuivuus puolestaan aiheuttaa liian suuren tulipaloriskin. – Kaikista huonoimpia kesiä 30 vuoden aikana ovat olleet kesät 1998 ja 2017. Voisi sanoa, että huonoja kesiä matkan varrelle sattuu kolme ja hyviä kesiä saman verran, Antti Peltomäki kuvailee. Säiden armoilla olemisen hän myöntää olevan raskastakin. – On se stressaavaa ja henkisesti raskasta. Jos ei sada, pitää varoa tulipaloja. Viime kesä oli todella raskas pitkään jatkuneiden helteiden ja kuivuuden takia. Tulipaloriski oli niin korkea, että nostot jouduttiin keskeyttämään, vaikka muuten turve olisi ollut oikein nostokelpoista. – Toisaalta nautin alalla myös yrittäjän vapaudesta. Sitten, kun homma säilyy, tehdään kunnolla töitä, Antti naurahtaa. Turve osa poliittista peliä Polttoturpeella on kotimaisessa energiantuotannossa suuri merkitys. Se luetaan kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin ja monet tahot vastustavat sen käyttämistä energiantuotannossa. Vauhtia turpeeseen liittyvään keskusteluun on tuonut ilmastonmuutoksen nouseminen globaalille agendalle. – Itse en koe pilaavani ilmastoa tai vesiä nostamalla turvetta. Kyllä turpeesta on Suomessa tullut poliittisen pelin väline, Antti Peltomäki puuskahtaa. Hänen mukaansa turvetuotantoalueilla on nykyään erittäin tiukat ympäristöohjelmat ja niiden toteutumista seurataan tarkasti. – Kyllä Itämeren pilaa aivan joku muu kuin turvetuotanto. Turpeen käytölle polttoaineena hän heittää myös vastakysymyksen. – Kumpi on parempi, kotimainen turve vai venäläinen kivihiili? Sitä kannattaa miettiä. Yrittäjä työn ulkopuolella Puhuttaessa Vuoden Yrittäjän vapaa-ajasta, paljastuu hän intohimoiseksi penkkiurheilijaksi ja erityisesti jääkiekon ystäväksi. – Tampereen Ilvestä olen kannattanut koko ikäni ja olen kova fani. Pelejä Hakametsässä tulee käytyä katsomassa usein kaverien ja perheenkin kanssa. Antti uskaltautuu itse myös kaukaloon. Hän on alusta asti osallistunut paikallisen harrasteporukan, Punka-Hockeyn toimintaan. Viime vuosina syksyinen luonto on myös kutsunut peuraja hirvijahdin merkeissä. Viime kuntavaaleissa Antti Peltomäki valittiin kunnanvaltuuston kokoomuksen edustajana. Hän on tällä hetkellä myös kunnanhallituksen jäsen. Vuoden Yrittäjä asuu perheineen Koskioisilla. Perheeseen kuuluvat avopuoliso Päivi sekä lapset Tuuli ja Ville. Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjä Antti Peltomäki Kolmekymmentä kesää ja kolme miljoonaa kuutiota Juha Aro Vuoden Yrittäjä Antti Peltomäki aloitti turveurakoinnin samanlaisella Fiat-traktorilla, joka näkyy kuvassa taustalla. Nyt kesiä turvesoilla on takana jo kolmekymmentä. Viime vuonna valittujen Vuosisadan Yrittäjien puolesta Antti Peltomäkeä onnitteli Antti-Jussi Pouru.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 6 – N:o 45 – 2018 Metsäklusteri elää Suomessa tällä hetkellä hyvää suhdannetta. – Markkinat ovat aktiiviset ja kaikille puutavaralajeille on menekkiä, kertoo UPM Metsän metsäasiakasvastaava Markus Ollari. UPM Metsä järjesti viime viikon perjantaina Liitsolassa metsätyönäytöksen päätehakkuukohteella. Kahvija makkaratarjoilu sai liikkeelle satakunta henkeä tutustumaan työnäytökseen ja keskustelemaan metsäalan ajankohtaisista asioista. Markus Ollari on aloittanut lokakuun alusta UPM-Metsän palveluksessa vastuualueenaan Punkalaidun. – Työnkuvani on puukaupan hoitaminen ja metsäpalveluiden myynti, hän kertoo. Tällä hetkellä puukauppa on Suomessa vilkasta. – Sahatavaralle ja erityisesti sellulle on kysyntää. Kohonneet hinnat ovat aktivoineet myös puun myyjiä. Perinteisen puukaupan lisäksi metsäfirmat ovat muokanneet tuotepalettiaan vastaamaan nykymetsänomistajan tarpeita. – Kiireiset metsänomistajat käyttävät entistä enemmän UPM:n tarjoamia metsäpalveluita istutuksesta taimikonhoitoon, Ollari kertoo. – Myös esimerkiksi metsänlannoitus on uutena palvelumuotona herättänyt runsaasti kiinnostusta metsänomistajien keskuudessa, toteaa Markus Ollari. Punkalaitumen kunta kilpailutti itse harjoittamansa ruokaja siivouspalvelut keväällä 2018. Kilpailutus käsitti kunnan kiinteistöjen siivouksen sekä kouluja päiväkotiruuan. Kilpailutuksen voittaja Arkea aloitti kyseisten palveluiden tuottamisen Punkalaitumella 15. lokakuuta. Arkea on julkisomisteinen osakeyhtiö, jonka juuret juontavat Turun kaupungin Kiinteistöpalvelulaitoksen yhtiöittämiseen vuonna 2011. – On hienoa, että olemme nyt päässeet aloittamaan yhteistyön myös Punkalaitumen kanssa, sanoo toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi. Hänen mukaansa Arkean tulo ruokaja siivouspalveluiden tuottajaksi ei tuo Punkalaitumella mukanaan suuria muutoksia. – Palvelusopimus perustuu kunnan laatimiin palveluja laatutasokuvauksiin. Asiakas on siis määritellyt palvelun sisällön ostotarpeensa mukaan. Punkalaitumen kunnan entiset ravitsemustyöntekijät ja siistijät siirtyivät Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Siirto koski 17 työntekijää. – Uudet arkealaiset ovat kuulemani mukaan olleet positiivisia ja innostuneita tästä muutoksesta. Upeaa, että saamme lisää huipputyyppejä joukkoomme, Rompasaari-Salmi kiittelee. – Kun olemme verranneet Punkalaitumen ja Arkean ruokalistoja, ne ovat osoittautuneet yllättävän samankaltaisiksi olemassa olevien ruokalistojemme kanssa. Niin lapset, lasten vanhemmat ja ikäihmiset voivat vaikuttaa ruokalistoihin antamalla palautetta. Tärkeintä on kuitenkin, että ruoka tulee syödyksi, joten haluamme tarjota sellaista ruokaa, joka myös maistuu. Samat henkilöt valmistavat ruokaa jatkossakin samoissa keittiöissä. Arkea tuo oman reseptipankin ja tietotaidon heidän käyttöönsä. Käytössä on ikäihmisille, kouluille sekä päiväkodeille omat ruokalistat. Rompasaari-Salmen mukaan Arkean valmistaman ruoan lähtökohtina ovat juuri maukkaus ja terveellisyys. – Suosimme kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Punkalaitumen kunta on kilpailutuksessaan määritellyt myös kriteerit meille. Tällaisia kriteereitä ovat mm. annoskoot ja ateriasisällöt, makutottumukset, eri ruokalajien vaihtelevuudet ja vuodenajat sekä valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Puhtaanapitopalvelut puolestaan perustuvat nekin Tuija Rompasaari-Salmen mukaan asiakkaan määrittelemään tarpeeseen ja laatutasoon. – Kun tehdään, niin tehdään hyvin ja kerralla kuntoon. Olemme alan ammattilaisia. Kehitämme tekemistämme koko ajan yhdessä kumppaneiden ja henkilöstön kanssa. Nyt on hienoa saada lisää ammattilaisia joukkoomme. Yksityiset toimijat ovat ottaneet ison osuuden julkisen puolen ravintoja siivouspalveluista. Rompasaari-Salmi uskoo kehityskulun jatkuvan, mutta maltillisena. – Yksityiset toimijat, kuten Arkea, tulevat käsitykseni mukaan laajentumaan edelleen julkiselle puolelle. Laajentuminen tulee olemaan aika maltillista mutta kustannuspaineet ajavat julkisia toimijoita tekemään muutoksia palvelutuotannossa. Arkean slogan on ”Rokkaa ja rollaa”. – Periaatteenamme on, että asiakkaan tarve on tekemisemme ydin. Huolehdimme asiakkaan arkisista palveluista ja tavoitteenamme on, että teemme sen niin hyvin, että meidän kanssamme asiakkaan arki rokkaa ja rollaa eli kaikki sujuu niin kuin pitääkin, Tuija Rompasaari-Salmi naurahtaa. Arkea ”rokkaa ja rollaa” Punkalaitumella Juha Aro Juha Aro Punkalaitumen kunnan työntekijät siirtyivät Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yhteiskoulun keittiössä tiistaina iltapäivällä välipalaa valmistelivat keittiövastaava Minna Härkin, kokit Pulmu Toriseva ja Hanna Nikkanen sekä työharjoittelija Widad Ahmed Shuhan. Paikalla oli myös Arkean ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola. Laitoshuoltaja Tuulikki Välimäki siivosi yhteiskoululla tiistaina. Puukaupassa eletään hyvää suhdannetta UPM Metsä järjesti Liitsolassa metsätyönäytöksen. Vasemmalta metsäasiakasvastaava Markus Ollari sekä urakoitsijat Tarvo ja Matti Kranni Metsäkuljetus Kranni Oy:stä.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 7 Keskustan ehdokkaat seurakuntavaaleissa Ilm oi tu ks en m ak sa ja : P un ka la itu m en K es ku st an ai se t. Seurakuntavaalit 18.11. Ennakkoäänestys 6.-10.11. 6 Raili Granni eläkeläinen Riikka Keskinen tehdasmittaaja 11 7 Mikko Huuskonen sähköasentaja, kirkon nuorisotyönohjaaja 8 Tuula Jussila lähihoitaja 9 Jari Kantonen lehtori 10 Timo Karunen linja-autonkuljettaja, maanviljelijä Simo Keto talonmies, maanviljelijä 12 Kari Lehtinen sähköasentaja 13 Linda Lähdeniemi opiskelija 14 Seija MahlamäkiKultanen johtaja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 15 Satu Rannikko emäntä 16 Matti Seppä eläkeläinen 17 Juhani Törmä agrologi, ammattiopettaja 18 Kaikkien kirkko ehdokkaat Ulla Dahl sairaanhoitaja Pentti Mattila kirvesmies, eläkeläinen Merja Pulakka perhepäivähoitaja Seija Rautava eläkeläinen 2 3 4 5 Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja kuntien välinen yhteistyö toimii hyvin ainakin Sastamalan ja Punkalaitumen alueella. Tätä mieltä on poliisipäällikkö Timo Vuola, joka poliisilaitoksen ylimmän johdon kanssa vieraili Sastamalan poliisiasemalla viime torstaina. Poliisipäällikkö Vuolan näkemys sai vahvaa tukea paikalla olleilta kuntien edustajilta sekä poliisin kenttähenkilöstöltä. – Punkalaitumen kunta tekee yhteistyötä poliisin kanssa säännöllisesti ja se on ollut hyvää. Avauksia turvallisuuden parantamiseksi on tehty puolin ja toisin, kiittelee kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (sin.), joka kuuluu myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen poliisiasiain neuvottelukuntaan. Torstaisessa neuvottelussa nousi poliisipäällikkö Vuolan mukaan poliisin aloitteesta esiin mm. Punkalaitumen torin valvonnan tehostaminen kameroilla. – Tätä avausta on kunnassa helppo viedä eteenpäin, sillä kuntalaiset toivovat poliisin näkyvyyttä. Erityistarvetta on myös nopeuksien valvonnan lisäämisessä koulujen ja päiväkodin tuntumassa, Prihti totesi. Sastamalan poliisiaseman tutkintapuolelta mukana ollut rikosylikonstaapeli Pekka Haapakanni kehui myös yhteistyötä. – Rikostutkinta tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa. Palavereja pidetään säännöllisesti ja ruohonjuuritasolla yhteistyö toimii. – Yhteistyö nähdään jatkossakin tavattoman tärkeänä ja kynnys halutaan pitää matalana, koska kunnat tekevät hyvää työtä rikosten ennaltaehkäisyssä, totesi poliisipäällikkö Timo Vuola. Turvallisuustaso hyvä Yleinen turvallisuustaso on Vuolan mukaan Sastamalan ja Punkalaitumen alueella keskitasoa parempi. – Katuturvallisuusindeksi on alueella hyvällä tasolla ja ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Koko kuva huomioon ottaen tilanne on hyvä. – Tilastojen valossa myös poliisi on alueella tehnyt hyvää työtä. Rikosten selvitysaste on oman poliisilaitoksen keskiarvon yläpuolella. Sastamalan poliisiasema kuuluu samaan operatiiviseen ryhmään Ikaalisten ja Nokian poliisiasemien kanssa. Sastamalassa työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä, joista 14 poliisin kenttäryhmässä, kuusi rikostutkinnassa ja loput erilaisissa hallintoja tukitehtävissä. Sisä-Suomen poliisilaitoksen valvontaja hälytyssektorista vastaava rikosylikomisario Harri Nojonen pitää poliisitoimintaa alueella resursseihin nähden laadukkaana. – Poliisin toiminnan laatu mitataan hälytyksestä siihen hetkeen, kun esitutkintapöytäkirja on valmis. Sen vuoksi henkilöstön yhteinen työnäky korostuu. – Toki laatua voidaan mitata myös vastenopeudessa. Punkalaitumella poliisi on perillä A-luokan (henkeen ja terveyteen kohdistuva) tehtävässä keskimäärin 23 minuutissa. A-luokan tehtävälle lähdetään aina ja tehtävän laatuun ja tilanteeseen nähden paikalle saadaan varmasti tarvittava määrä yksiköitä, Nojonen kuvailee. Halpa ja tehokas Suomessa poliisitointa hoidetaan varsin pienillä poliisimäärillä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa poliiseita on parisenkymmentätuhatta, Suomessa vain noin 7 200. – Meillä on asukkaita kohti vähiten poliiseita koko Euroopassa, sanoo poliisipäällikkö Timo Vuola. Poliisia hän kuvaileekin halvaksi ja tehokkaaksi viranomaisorganisaatioksi. Eduskunnan hallintovaliokunta on kaavaillut poliisien määrän lisäämistä nykyisestä 650:lla. – Sisä-Suomen poliisilaitokselle se tarkoittaisi 65 lisäystä. Varmasti me apulaispoliisipäälliköiden kanssa tietäisimme, mihin nämä sijoitettaisiin, Timo Vuola tuumii. Juha Aro Poliisin ja kuntien välinen yhteistyö toimii Rikosylikonstaapeli Pekka Haapakanni, poliisipäällikkö Timo Vuola, komisario Pauli Pitkäkoski sekä Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti osallistuivat Sastamalan poliisiasemalla järjestettyyn neuvottelutilaisuuteen, jossa pohdittiin poliisin ja kuntien yhteistyötä. Kaikille hyvä seurakunta Ehdokkaamme seurakuntavaaleissa Ku va : H an na -M ar i Ka m pp ik os ki Ilm oi tu ks en m ak sa ja : Pu nk al ai tu m en Ko ko om us 27 Nikula Ilari Maanviljelijä 19 Berggren Hanna Elintarviketyöläinen 21 Hällfors Merja Eläkeläinen 23 Leppäkorpi Erkki Kiinteistönhoitaja 25 Mahnala Heini Toimistotyöntekijä, yrittäjä 29 Sillanpää Kalevi Insinööri, johtava asiantuntija 20 Berggren Tapio Dipl.ins., ekon. 22 Kirkko-Jaakkola Kaisa Fil. maisteri, eläkeläinen 24 Madekivi Sirkka Terveydenhoitaja 26 Moilanen Mervi Talousassistentti 28 Peräniitty Anne Terveystarkastaja 30 Uusi-Kuitti Hanna Sairaanhoitaja, emäntä
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 8 – N:o 45 – 2018 sunnuntaina 25.11.2018 klo 16 alkaen Naisyrittäjien alkusanat ja valojen sytytys Joulutervehdykset (Nuorisovaltuusto sekä Tule kotiin -hanke) SRK:n tervehdys Tanssiesitys Lauluesitys (Henrietta Bondfolk) Viuluesitys (Hanna-Maria & Henriikka Varpula) Yhteislaulua (Jussi Poutala) Jos haluat tulla myyntipöydän kanssa tapahtumaan, ilmoittautumiset 20.11. mennessä Niinalle 045 633 7955. Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys ry. Yhteistyössä: Punkalaitumen Sanomien näytenumeron ilmestymisestä tuli 6. marraskuuta kuluneeksi 110 vuotta. Paikkakunnalle uutisja ilmoituslehdeksi perustettu paikallislehti on vuoden 1909 alusta ilmestynyt säännöllisesti lukuun ottamatta muutamia maamme historian poikkeusaikoja. Punkalaitumen Sanomien syntysanat lausuttiin Punkalaitumen Maamiesseuran kokouksessa Kannaston Visurilla heinäkuun 5. päivänä 1908. Kuukausikokouksessa asiasta piti alustuksen Matti A. Lähti. Maamiesseura oli oman aikansa ”pulmapumppu”, sillä siellä käsiteltiin maatalouden lisäksi monia pitäjän kehittämiseen liittyviä asioita. Sen jäsenistö koostui monista sellaisista henkilöistä, jotka olivat mukana aktiivisesti rakentamassa maatalousvaltaista pitäjää yhteiskunnallisessa murroksessa, jossa kansallisen identiteetin tunnistaminen antoi pontta uudistuksille. Visurilla pidetyssä kokouksessa lehden perustamista selvittämään valittiin komitea, johon kuuluivat maisten Väinö Suvanto, kauppias Oskari Hosia sekä maanviljelijät Vihtori Hosia, Juho Lähti ja Matti A. Lähti. Lieneekö komitean toiminta ollut Matti A. Lähtin mielestä liian hitaanlaista, sillä hän päätti aloittaa lehden kustantamisen itse. Lähtin kustantamana ilmestyi myös lehden näytenumero marraskuussa 110 vuotta sitten. M.A. Lähtin alkuperäinen ajatus oli, että Punkalaitumen Sanomat perustettaisiin osuuskuntapohjalle. Hän kutsuikin osuuskunnasta kiinnostuneita kokoukseen Punkalaitumen Nuorisoseurantalolle ”Seurahuoneelle” 15.11.1908. Osuuskunta-ajatus ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten Lähti jatkoi lehden kustantamista itse. Huhtikuuhun 1909 asti lehti ilmestyikin hänen kustantamaan. Huhtikuun 24. päivänä 1909 pidettiin Punkalaitumen Sanomat Oy:n perustava kokous. Kokouksessa yhtiön väliaikaiseen hallitukseen valittiin maanviljelijä Vihtori Hosia, nimismies Paavo Wahlroos, maanviljelijä E.A. Niinistö, maalari K.V. Salminen ja maanviljelijä Juho Lähti. Senaatti hyväksyi yhtiön säännöt kesäkuussa 1910 ja niinpä 20.8.1910 pidetyssä yhtiökokouksessa valittiin yhtiön hallitukseen väliaikaisen hallituksen muodostanut viisikko. Punkalaitumen Sanomien ensimmäisenä päätoimittajana aloitti Matti A. Lähti. ”Punkalaitumen Sanomat. Uutisja ilmoituslehti, ilmestyy w. 1909 joka toinen perjantai, waan jos tilaajamäärä on siksi lukuisa, että jokawiikkoisen lehden kannattawaisuus on taattu, niin muutetaan lehti, tilaushintaa korottamatta, joka wiikko ilmestywäksi.” Näin kirjoitettiin Punkalaitumen Sanomien ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyi 1. tammikuuta vuonna 1909. Lehden näytenumero oli ilmestynyt lähes tarkalleen 110 vuotta sitten 6. marraskuuta 1908. Jälkikäteen ajatellen on suorastaan hämmästyttävää se edistyksellisyys, joka Punkalaitumella 110 vuotta sitten vallitsi. Pitäjää kehitettiin voimakkaasti. Oli perustettu pankki ja vakuutusyhtiö, osuustoiminta otti ensimmäisiä askeleitaan ja perusteilla oli jopa oma apteekki. Paikallislehden perustaminen kuuluu tähän samaan jatkumoon. Maamme sanomalehtien joukossa Punkalaitumen Sanomat on omalla laillaan harvinainen. Mediakenttä on keskittynyt mutta oma paikallislehtemme on säilynyt itsenäisenä yksityisessä omistuksessa. Yhden pitäjän alueella ilmestyvä paikallislehti on muutenkin poikkeuksellinen ilmiö nykyisessä lehtimaailmassa. Merkkipäivänä on syytä korostaa, että 110-vuotiasta paikallislehteä ei olisi ilman teitä, arvoisat lukijamme ja ilmoitusasiakkaamme! Osoittamanne luottamus ja arvostus Punkalaitumen Sanomia kohtaan on vuosikymmenestä toiseen mahdollistanut paikallisen tiedonvälityksen. Lehti on saanut elää mukana paikkakunnan tapahtumissa, iloissa ja suruissa, teidän mukananne. 110 vuotta Punkalaitumen Sanomien julkaisemista tarkoittaa myös sukupolvien työtä lehden hyväksi. Kaukonäköisiä lehden perustajia ovat seuranneet uudet lehden tekijät, joiden työpanos ansaitsee jälkikäteen suuren kiitoksen. Samoin kiitos kuuluu lehden nykyisille tekijöille! Suomi on 110 vuoden aikana käynyt läpi monta murrosta ja suuren yhteiskunnallisen muutoksen. Punkalaitumen Sanomat on omalla paikallaan elänyt mukana muutoksissa mutta samalla edustanut monille lukijoillemme myös tiettyä pysyvyyttä sekä erityisesti juuria. Uuden vuosikymmenen alkaessa toivomme voivamme edelleen palvella teitä kaikkia paikallisen tiedon välittäjänä. Mikko Rasi Hallituksen puheenjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy Katsaus 110-vuotiaan historiaan Punkalaitumen Sanomien taloudenhoitaja Oskari Kämppä, pitkäaikainen päätoimittaja Juho Lähti sekä maanviljelijä Ilmari Penttilä ja pastori Juho Heininen Säästöpankin ”sanomalehtihuoneessa” 1930-luvulla.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 9 Punkalaitumen Sanomia julkaisee Punkalaitumen Sanomat Oy, joka on yksityisesti omistettu osakeyhtiö. Osakkeenomistajia on tällä hetkellä 86. Yhtiön toimintaa johtaa hallitus, jossa on viisi jäsentä. Yhtiön perustamisen jälkeen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi nimismies Paavo Wahlroos vuosina 1909–1916. Hänen jälkeensä Juho Lähti johti hallitusta vuodesta 1916 vuoteen 1925. Maanviljelijä Ilmari Penttilä oli puheenjohtaja vuosina 1925– 1934 ja hänen jälkeensä tehtävää hoiti vuoden ajan Kalle Ylinen. Vihtori Niemi toimi puheenjohtajana vuodesta 1936 vuoteen 1953 ja hänen jälkeensä talousneuvos Nestori Rasi vuoteen 1959 asti. Rasin jälkeen puheenjohtajina toimivat Urpo Hosia vuosina 1959–1966 ja Väinö Keskinen 1966–1972. Vuodesta 1972 hallitusta johti 25 vuoden ajan talousneuvos Martti Rasi. Vuodesta 1997 lähtien puheenjohtajana on toiminut Mikko Rasi. Lehden hallitukseen kuluvat tällä hetkellä varapuheenjohtajana Pentti Pihko sekä jäseninä Hannu Juhe, Matti Koskua sekä Hannes Rasi. Hallituksen kokouksissa pöytäkirjanpitäjänä toimii lehtiyhtiön toimitusjohtaja Juha Aro. Lehden tekijöistä ja hallinnosta Lehden pitkän historian aikana sen tekemiseen ja yhtiön hallintoon ovat ottaneet osaa monet henkilöt. He kaikki ovat olleet aktiivisesti mukana myös paikkakunnan kehittämisessä sekä yritysja yhdistystoiminnassa. Matti A. Lähti toimi päätoimittajana lehden perustamisesta vuoteen 1912, jolloin hän menehtyi äkillisesti nuoressa iässä. Lähti ehti lyhyen elämänsä aikana vaikuttaa paikkakunnalla muutenkin kuin lehtimiehenä, sillä hän oli perustamassa Punkalaitumen Työväenyhdistystä ja nimimerkillä ”Makulatur” piirsi Mäenpään työväentalon rakennussuunnitelman. Lähtin työtä lehdessä jatkoi päätoimittajana opettaja Taavi Hiltunen. Hiltunen teki pitkän päivätyön lehdessä, sillä hänen päätoimittajakautensa kesti aina vuoteen 1932 asti. Pitkän opettajan uransa lisäksi Hiltunen toimi pitkään mm. Punkalaitumen Suojeluskunnan päällikkönä. Vuonna 1932 Punkalaitumen Sanomien päätoimittajaksi siirtyi Matti A. Lähtin veli Juho Lähti. Nuorsuomalaista Juho Lähtiä voidaan kuvailla Punkalaitumella todelliseksi edistysmieliseksi, sillä vuosisadan alkupuolella ei paikkakunnalla tapahtunut juuri mitään merkittävää, jossa Lähti ei olisi ollut mukana. Erikoisuutena Juho Lähtistä voidaan mainita, että ns. porvarillisena maanviljelijänä hän toimi aktiivisesti Punkalaitumen Työväenyhdistyksessä vuosikausia ollen jopa yhdistyksen asettamana ehdolla eduskuntaan. Päätoimittajaksi tullessaan Juho Lähti oli jo 66-vuotias mutta hän toimi lehden päätoimittajana aina vuoteen 1953 asti. Lähtin päätoimittajakaudella Punkalaitumen Sanomien toimittajana oli Kaarlo Olavi Lähti. Aktiivisen suojeluskuntalaisen ja reservinupseerin lehtimiesura katkesi kuitenkin jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa, jolloin hän kaatui 30.7. luutnanttina johtaessaan punkalaitumelaisten miesten hyökkäystä Pajarin kylän taistelussa. Juho Lähtin jälkeen Punkalaitumen Sanomien päätoimittajaksi tuli opettaja Lauri Helariutta, joka oli toiminut jo muutaman vuoden lehden toimittajana. Helariutta toi mukanaan nimimerkin ”Pore” sekä johtaja Hakun hahmon, joka lehden sivuilla eli elämäänsä humoristisen sarkastiseen sävyyn. Lauri Helariutta oli myös runoilija, joka julkaisi tekstejään lehdessä. Hän oli teksteissään myös osuva punkalaitumelaisen maiseman kuvaaja. Satakuntalainen jokilaakso ja peltolakeus heräävät eloon eri vuodenaikoina herkällä tavalla monissa hänen kirjoituksissaan. Lauri Helariutan jälkeen Punkalaitumen Sanomien päätoimittajan aloitti vuonna 1975 Juhani Helariutta. Lehtimiestyö oli hänelle tuolloin jo tuttua, sillä hän oli aloittanut Punkalaitumen Sanomien avustavana toimittajana jo vuonna 1962. Juhani Helariutan aikana Punkalaitumen Sanomat kehittyi vahvasti nykymuotoonsa. Yhdessä lehden hallinnon kanssa hän vahvisti myös yhtiön taloudellista asemaa nykyiselle vakaalle pohjalle. Helariutta, kuten edeltäjänsäkin, otti vahvasti osaa pitäjän elämänmenoon toimien niin kunnan luottamushallinnossa kuin erityisesti Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksessä. Ansioistaan hänelle myönnettiin kotiseutuneuvoksen arvonimi eläkkeelle jäämisen yhteydessä vuonna 2001. Vuoden 2001 marraskuusta alkaen Punkalaitumen Sanomien päätoimittajan tehtäviä on hoitanut Juha Aro, joka perehtyi lehden tekoon kesätoimittajana vuodesta 1994 alkaen ja toimi ennen päätoimittajaksi siirtymistään lehden toimittajana vuoden ajan. Paikallislehden tekemiseen ovat vuosikymmenten varrella osallistuneet muutkin kuin päätoimittajat. Lehdellä on likipitäen alusta asti ollut myös taloudenhoitaja, jonka tehtävänä on ollut vastata talous-, tilaussekä ilmoitusasioista. Päätoimittajuutensa ohella ensimmäisenä taloudenhoitajana toimi Matti A. Lähti ja hänen jälkeensä Aino Lähti, joka hoiti tehtävää vuoteen 1917 asti. Aino Lähtin jälkeen taloudenhoitajana toimi pankinjohtaja Oskari Kämppä vuosina 1917–1925. Pitkän uran taloudenhoitajana teki Kalle Ylinen. Hän aloitti tehtävässä Kämpän jälkeen ja hoiti sitä aina vuoteen 1950, jonka jälkeen taloudenhoitajana toimi opettaja Kullervo Vanhanen kahden vuoden ajan. Pankinjohtaja A. Eero Paavola toimi taloudenhoitajana yli kaksi vuosikymmentä vuosina 19501975. Talousmiehenä Paavola tuli tunnetuksi erittäin tarkkana ja jopa ”nuukana” kirstunvartijana. Humoristisena vitsinä kerrotaan, että Punkalaitumen Sanomien ilmoituslasku tuli Paavolan lähettämänä ilmoittajalle jo ennen kuin ilmoitusta oli edes lehdessä julkaistu. Paavolan jälkeen taloudenhoitajana toimi Heikki Nurmo vuosina 1975–1982. Kaikki edellä luetellut taloudenhoitajat tekivät työtään ns. oman toimen ohella. Ensimmäiseksi vakituiseksi taloudenhoitajaksi palkattiin vuonna 1982 Maija-Leena Paavola. Hän hoiti tehtävää kahden vuoden ajan. Maija-Leena Paavolan tie johti Punkalaitumelta Helsinkiin ja hän toimii tällä hetkellä eduskunnan pääsihteerinä. Tuula Immonen jatkoi Paavolan jälkeen taloudenhoitajana vuodesta 1984 vuoteen 1990, jonka jälkeen tehtävää hoiti Pirkko Ukkonen 16 vuoden ajan. Vuodesta 2006 lähtien tehtävässä on toiminut Anu Koskua, joka työskentelee myös Punkalaitumen Sanomien toimittajana. Alkoi Ahteelasta Vuosikymmenten varrella Punkalaitumen Sanomia on tehty useammassa paikassa. Lehden ensimmäinen ”toimitus” sijaitsi Mäenpäässä Matti A. Lähtin talossa Ahteelassa. Ahteela toimi myöhemmin mm. kunnanlääkäri Osmo Paloheimon kotina ja vastaanottona mutta on jo vuosia sitten purettu. Ahteelassa lehteä toimitettiin vuoteen 1916 asti, jolloin lehtiyhtiö vuokrasi tilat Oskari Kämpältä. 75 markan vuokralla saatiin huone sekä käyttöön puhelin. Vuokrasuhde oli lyhyt ja jo vuoden kuluttua uudet tilat vuokrattiin kelloseppä J.N. Mäkiseltä. Mäkisellä Punkalaitumen Sanomia toimitettiin aina 1930-luvulle. Tuolloin yhtiö vuokrasi tilat Punkalaitumen Säästöpankilta Mäenpäästä. Säästöpankin tiloissa oli ”sanomalehtihuone”, pieni sivuhuone, jossa lehden toimituskunta kokoontui maanantaisin tekemään kuluvan viikon lehteä. 1950-luvulla lehteä toimitettiin jonkun aikaa Punkalaitumen Osuuskassan tiloissa ja vuonna 1964 hankittiin omat toimitilat nykyisen Urjalantien varresta Vartiolaa vastapäätä. ”Lehtitalossa” Punkalaitumen Sanomia tehtiin liki parikymmentä vuotta. Nykyisiin tiloihin, entiseen KansallisOsake-Pankin tyhjilleen jääneeseen liikehuoneistoon siirryttiin vuonna 1983. Punkalaitumen Sanomia painettiin alkuvuosina Tampereen Sentraalikirjapainossa, josta paino siirtyi Tampereen Sanomain kirjapainoon. 1920-luvulla painopaikaksi tuli Vammalan Kirjapaino, jossa lehteä painettiin vuoteen 1984 asti. Sen jälkeen alkoi yhteistyö Kokemäellä toimineen Satakunnan Painotuote Oy:n kanssa, joka kesti aina yrityksen konkurssiin asti kevättalveen 2014, jolloin painopaikaksi tuli Sata-Pirkan Painotuote Oy. Vuoden 2018 alusta lähtien Punkalaitumen Sanomat on painettu AlmaManu Oy:n toimesta Tampereella. Hallitus johtaa lehtiyhtiötä Punkalaitumen Sanomat Oy:n hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Mikko Rasi, Hannes Rasi, pöytäkirjanpitäjänä toimitusjohtaja Juha Aro, varapuheenjohtajana Pentti Pihko sekä Hannu Juhe ja Matti Koskua. Matti A. Lähti oli Punkalaitumen Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Hän kustansi myös lehteä sen ilmestymisen alkuvaiheissa. Lauri Helariutta toimi päätoimittajana vuosina 1953-1975.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 10 – N:o 45 – 2018 Punkalaitumen Sanomat pitäjälehden näytenumero ilmestyi perjantaina marraskuun 6. päivänä 1908. Merkkitapaus niin Punkalaitumella kuin lähitienoollakin. Paikkakunta oli saanut oman lehtensä. Tämäntapaista palvelua ei monessakaan maalaiskunnassa ollut vielä koettu, ”että oikein oma pitäjälehti”. Mahtaavatko siellä Punkalaitumella edes ymmärtää pitäjän oman lehden päälle yhtään mitään? Kyllä ymmärsivät. Lehden perustajat luottivat lukijakuntaansa. ”Jos lehden tilaajamäärä on siksi lukuisa, että kannattavaisuus on taattu”. Ja paikkakuntalaiset tilasivat lehden siksi lukuisasti, että jatko oli taattu. Punkalaitumen oma uutisja ilmoituslehti on ilmestynyt nyt jo 110 vuotta. Paitsi lukijakunnalle, oman lehden ilmestyminen koitui välittömästi myös ilmoittajien ja eri yhteisöjen hyödyksi. Pitäjälehti on toiminut oivana tulkkina ”Ihmiseltä ihmiselle”. Jo näytenumero antoi viitteitä lehden tarpeellisuudesta varsinkin ilmoituspuolella, mutta myös uutispuoli oli kohtuullinen ja osin hyvinkin tiedotusvaltainen. – Kunnanlääkäri Oscar Johansson ottaa vastaan sairaita joka päivä klo 9–5. – Asianajaja. Allekirjoittanut ajaa asioita kaikissa maamme oikeuksissa ja virastoissa….. Paavo Wahlroos, nimismies. Punkalaidun. – Hauskan ILTAMAN toimeenpanee Kanteenmaan nuorisoseura ”veljeys” ompeluseuransa hyväksi. Ohjelma runsas ja vaihteleva, sisältää mm. näytelmäkappaleen ”Kosinta”. – Punkalaitumen nuorisoseura toimeenpanee Näytelmällisen ILTAMAN Joulupäivänä alkaen alkaen kello 6.i.p. – Henkivakuusyhtiö Suomen asiamiehenä toimi kauppias Oskari Hosia. – Kirjojen sidontaa Suorittaa Tohtorinna Johansson. – Punkalaitumen kunnan SÄÄSTÖPANKKI pidetään auki joka kuun 1 ja 16 päivänä. – Punkalaitumen viljelyslainarahastojen maksamattomat korot sekä maksettavaksi langenneet velat maksettava allekirjoittaneelle joulukuun kuluessa. M.A. Lähti. – Punkalaitumen Osuuskauppa. Haaramyymälät Vanttilassa sekä Jalasjoella. On Punkalaitumen suurin liike. – Nykyajan periaatteisiin kuuluu myydä paljon ja halvalla. Tätä periaatetta on entistä enemmän ottanut noudattaakseen Kauppias Oskari Hosia. Punkalaitumen Sanomain näytenumero 110 vuotta sitten viitoitti linjaa lehden toiminnalle tulevia vuosikymmeniä varten. Eikä yksinomaan vuosikymmeniksi, koskapa toinen satavuotiskausi on hyvässä vauhdissa. Tiedotuskenttä muuttuu, tiedotustavat muuttuvat, kehittyvät, nopeutuvat. Tiedon vastaanotot vaativat tämän tästä uusia laitteita. Tiedotusasiassakin kaipaillaan varsinkin vanhenevan väestön keskuudessa välinettä ihmiseltä ihmiselle. J.H. Ihmiset ihmisille Punkalaitumen Sanomien näytenumeron ilmestymisestä tuli tiistaina kuluneeksi 110 vuotta. Oma pitäjänlehti sai paikallisilta ilmoittajilta heti hyvän vastaanoton. Kotiseutuneuvos Juhani Helariutta on osallistunut Punkalaitumen Sanomien tekemiseen vuodesta 1962 lähtien. Päätoimittajana hän oli vuosina 1975-2001. Punkalaitumen Sanomat Oy on kantanut kortensa kekoon paikallishistorian ja kulttuurielämän tunnetuksi tekemisen näkökulmasta julkaisutoiminnan kautta. Ensimmäinen lehtiyhtiön julkaisema teos oli punkalaitumelaislähtöisen Oili Orren (o.s. Koivula) pro gradu -tutkimus, joka käsitteli paikallista asutushistoriaa 1500-luvulta 1700-luvulle. ”Punkalaitumen asutushistoria” julkaistiin vuonna 1978. Lauri Helariutan runokokoelma ”Kotiseudun runoja” julkaistiin vuonna 1981. Erityisen suuren suosion sai vuonna 1987 julkaistu kaskukirja ”Harmia joka päivälle”. Sitä varten perustettiin kaskutoimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajana Martti Rasi sekä jäseninä Aarne Koivula, Olavi Nieminen, Kauko Lehtonen, Urho Hakanen, Uuno Kelkka, Eino Mäki-Laurila, Toivo Tenkanen ja sihteerinä MaijaLeena Paavola. Toimittajajäseninä olivat ulkoasun suunnitellut taiteilija Jyrki Paavola sekä kirjan toimittaja Juhani Helariutta. ”Harmia joka päivälle” kaskukirjan suosiosta kertoo se, että pari vuotta sitten kirjasta otettiin toinen painos. Vuonna 2004 Punkalaitumen Sanomat julkaisi yhdessä Punkalaitumen Sotaveteraanit ry:n kanssa veteraanien muistelmateoksen ”Sisu, voima, uskollisuus”. Tämäkin teos voidaan kohta luokitella keräilyharvinaisuudeksi, sillä sen painos on jo vuosia sitten myyty loppuun. Juhani Helariutan kokoamina pienpainatteina on julkaistu vuonna 2008 Punkalaitumen Sanomien 100-vuotishistoriikki. Erittäin suosittu julkaisu on ollut myös Helariutan ”Koittakoon ny”, jossa kerrotaan pitäjämme yrityshistoriasta sen alkuvuosista lähtien. Viime vuoden marraskuussa julkaistiin kokoelma Matti Roukan yleisönosastokirjoituksista. Kirjan nimi on ”Sorvin lastuja”. Punkalaitumen Sanomat on 110-vuotismerkkipäivänään maamme neljänneksi vanhin toimiva paikallislehti. Yhden pitäjän alueella ilmestyvänä lehtenä se on vanhin. Maamme ensimmäiset paikallislehdet perustettiin jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1894 perustettu Tyrvään Sanomat on niistä vanhin. Hämeenkyrössä perustettiin oma paikallislehti seuraavana vuonna Hämeenkyrön Lehti, jonka nimi muutettiin nopeasti Kunnallisiksi Sanomiksi. Tämä lehti lopetettiin kuitenkin jo vuonna 1897. Edelleen ilmestyvistä paikallislehdistä Tyrvään Sanomien jälkeen toiseksi vanhin on Suupohjan Sanomat, joka viime vuonna juhli 120-vuotista toimintaansa. Pakkoluovutetussa Karjalassa perustettiin vuonna 1898 Säkkijärven Sanomat, joka toimi vuoteen 1905 asti, sekä Jaakkiman Sanomat, joka ilmestyi ainoastaan vuoden. Punkalaitumen Sanomien lisäksi vuonna 1908 perustettiin Parikkalan Sanomat. Se ilmestyy edelleen nimellä Parikkalan-Rautjärven Sanomat. Salossa perustettiin samana vuonna Salon Sanomat, joka toimi kahden vuoden ajan. Punkalaidun ympäröivine naapurikuntineen on ollut merkittävässä roolissa maamme paikallislehtien kehityksessä. Tyrvään Sanomien ja Punkalaitumen Sanomien jälkeen naapurikunnissa herättiin perustamaan omia lehtiä. Lauttakylä-lehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa vuonna 1913. Lehteä perustamassa oli punkalaitumelaislähtöinen Oskari Hosia. Loimaan Lehti perustettiin puolestaan vuonna 1915. Tässä puuhassa mukana oli puolestaan Punkalaitumen Sanomien ensimmäiseen hallitukseen kuulunut nimismies Paavo Wahlroos. Edelleen ilmestyvistä paikallislehdistä naapurikunnassa Urjalassa perustettiin vuonna 1917 Urjalan Sanomat. Mainittakoon, että tällä hetkellä Urjalan Sanomien päätoimittaja on punkalaitumelainen Heli Lehtelä. Vanhin yhden pitäjän lehdistä Runoista sorvin lastuihin Punkalaitumen Sanomien pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Martti Rasi toimi suositun Harmia joka päivälle -kaskukirjan toimikunnan puheenjohtajana.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 11 Kukkakauppa Onnittelee 110 -vuotiasta! Pääsiäisen keltaista... Pääsiäisen keltaista... Kesälaitumen KUKKA Punkalaitumen Sanomien 110 vuoden aikana on paikallislehdestä tullut kiinteä osa monen ihmisen elämää. Millaisia ajatuksia paikallislehti herättää lehden lukijoissa? 1. Mikä merkitys sinulle on omalla paikallislehdellä? Tuleeko lehteä luettua? 2. Millaisia juttuja tykkäät lehdestä lukea? Kari Lehtiö 1. Aina sitä lehteä odottaa torstaisin ja jos se ei tule niin alkaa aikamoinen häly. 2. Paikalliset urheilujutut kiinnostavat sekä ajankohtaiset että kunnan asiat. Ja tottakai kuvat tulee aina katsottua todella tarkkaan. Elsa Nieminen 1. Kyllä joka viikko luen lehden tai ainakin selaan ja katson kuvat. Pakko se lehti on lukea ja aina kysellä, että missäs se nyt onkaan, jos sitä ei ole torstaina postilaatikkoon tullut. 2. Kaikki mielenkiintoiset jutut. Lehden lisäksi luen paljon ajankohtaisista tapahtumista Punkalaitumen Sanomien Facebook-ryhmästä. Pauli Takku 1. Punkalaitumen Sanomat ovat tärkeä paikallisuutisten tietolähde. Joka viikko lehti tulee huolella luettua. 2. Aika tarkkaan kyllä luen kaikki jutut lehdestä. 50 vuoden takaa osionkin luen nykyään, koska siinä rupee olemaan vähitellen asioita, jotka minäkin muistan. Paikallislehti on osa ihmisten elämää Linda Lähdeniemi Punkalaitumen Sanomia luetaan koto-Suomen lisäksi myös ulkomailla. Kauimmaiset lukijamme löytyvät Australiasta asti. Hannu Tähtinen lähetti onnentoivotuksia ja ajatuksiaan kotiseutunsa lehdestä Houstonista, Teksasista. Kun loppuvuodesta 1992 Konecranes lähetti minut ja vaimoni tänne Houstoniin, nosturien käyttöönottajaksi, (nyttemmin olen viimeiset kuusi vuotta toiminut ostajana ja sähkökomponenttien toimittajien etsijanä), ensimmäinen asia saatuamme vakinaisen osoitteen oli vaihtaa Punkalaitumen Sanomien jakeluosoite tänne Houstoniin. Ihmeellisin asia on, että en koskaan ole miettinyt miksi, niin itsestäänselvyys se oli. Kuitenkin on asialla toinenkin puoli. Lehti kun tulee tänne milloin sattuu, useinmiten ainakin viikon myöhässa, varsinkin jouluja tammikuu on erittain huonoa aikaa. Pari vuotta sitten tilanne oli jo niin huono lähes koko kevään, että en edes saanut kaikkia numeroita, olin lähella sanoa tilauksen irti. Onneksi asiaan on nyt saatu korjaus ja saan sen sähköpostissa joka ilmestymispäivä. Ensinnäkin lehteä odottaa koko alkuviikon, ja heti torstaina pitää ruokatunnilla lukea kaikki otsikot äkkia läpi, sitten lauantaiaamuna aamukahvin kanssa patiolla pitää lukea joka juttu. Niin kuin lehti mainostaa, jopa mainokset. (Varsinkin K-Market Pourun hintoja pitää vertailla paikallisiin hintoihin). Nyt kun päätoimittaja otti yhteyttä ja pyysi lähettamään ajatuksia, mitä kotiseudun lehti merkitsee minulle, aloin miettimään asiaa. Uutiset kotiseudun tapahtumista kiinnostaa vaikka paikkakunnalla en edes asu. Onhan Punkalaidun kuitenkin synnyinkunta, missä lapsuus, nuoruus ja osa aikuisiästa on vietetty. Luulen, että nämä kasvujuuret jo aiheuttavat jonkinnäköista nostalgiaa, varsinkin näin vanhemmalla iälla. Myöskin syntymäpitäjän kehitys, olkoon se sitten hyvään tai huonoon suuntaan, kiinnostaa. Aina nämä uutiset eivat ehkä ole hyviä ja jäävät harmittamaan, kuten pankkien häviäminen paikkakunnalta, tyhjien liiketilojen lisääntyminen ja sitten kunnallisten palvelujen ulkoistaminen. En halua ottaa kantaa tähän ulkoistamiseen, kun en paikkkakunnalla asu. Mutta ihmettelen kovin pitkää sopimusta, kun ei ole minkäänlaista kokemusta, kuinka se tulee toimimaan. Kunnanjohtajien vaihtuminen on ollut toinen houno puoli uutisissa, pari vuotta ja sitten parempaan paikkaan. Ei parissa vuodessa kuntaa kehitetä mihinkään. No sitten nämä nyt jo vähentyneet Roukan Matin kirjoitukset, ne ajoivat ajattelemaan, mistä on kysymys, kun en asian juurta tiennyt. (Ei sitä välttamättä tiennyt paikkakuntalaisetkaan). Sitten kuitenkin, kun lukee eri yhdistysten toiminnasta, ei voi kuin ihailla, kuinka aktiivista toiminta on Punkalaitumella. Sanoisin, etta tarjolla on kaikille jotain, ja jää ajatus itamään, mistä pienellä paikkakunnalla löytyy ihmisiä vetämään näitä yhdistyksiä. Mukava myös on lukea eri urheiluasioista, ja sitten saattaa joskus ajatukset vanhoista hyvistä ajoista saada voiton. Tulee mieleen kiihkeät jalkapallon, (vai pitäiskö sanoa potkupallo), puulakiottelut missä Roukanmaa, Huhtamo, Jalasjoki, Talala ja Kuljunmaa kaikkensa antaen taistelivat paikkakunnan mestaruudesta.(Ja lopuksi melkein aina Huhtamo voitti). Tai Ju-Ju:n miesten ja juniorien piirisarjaottelut. Tässäpä näitä ajatuksia. Joten terveiset kaikille ja viela kerran 110 VUOTTA EIKÄ SUOTTA! Hannu Tähtinen Houston, Texas Onnittelut 110-vuotiaalle Punkalaitumen Sanomille Houstonista Vuodesta 1992 lähtien Houstonissa asunut Hannu Tähtinen lukee Punkalaitumen Sanomat tarkkaan lauantaisin kotinsa patiolla. 110-vuotiasta tiedonvälittäjää lämpimästi onnitellen!
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 12 – N:o 45 – 2018 Silloin tällöin vanhojen valokuvien joukosta saattaa löytyä harvinaisempiakin otoksia. Yksi hyväonnisista ”kuvabongareista” on Timo Kirkko-Jaakkola, joka selaili tätinsä Martta Savolainen (s. 1921) perhealbumia. Hän löysi pari kuvaa Vartiolassa sotien aikana sijainneesta ilmavalvontatornista. Suojeluskuntatalo Vartiola oli sotiemme 1939–1945 aikana pitäjän hermokeskus. Siellä toimi suojeluskunnan esikunta ja korkealle Veisunmäelle, jonkin matkan päähän itse Vartiolasta, oli pystytetty ilmavalvontatorni, jota pääasiassa lotat hoitivat. – Virtasen Jussin kanssa olin puhunut ilmavalvontatornista mutta ainoa kuva, jonka siitä aiemmin olin nähnyt, on Helariutan Jussin kokoamassa Ajantieto-kalenterissa vuonna 2008. Kahden uuden kuvan löytäminen oli mukava yllätys, kertoo Timo Kirkko-Jaakkola. Tornin paikka löytyy edelleen Viime viikon torstaina Vartiolan mäelle yhdessä Kirkko-Jaakkolan kanssa poikkesi Juhani Virtanen, 85, jolle Vartiola ympäristöineen tuli sotien aikana tutuksi. Virtanen kuului sodan aikana Sotilaspoikiin, jotka paitsi harjoittelivat, myös auttelivat niin lottia Harvinaisia kuvia Vartiolan ilmavalvontatornista Juha Aro Juhani Virtanen, 85, parkkeerasi autonsa sille kohdalle, jossa Vartiolan mäellä sijaitsi talvija jatkosotien aikana ilmavalvontatorni. Tornista on säilynyt melko vähän kuvia mutta Timo Kirkko-Jaakkola löysi kaksi kuvaa tätinsä perhealbumista. Vartiolan ilmavalvontatorni oli kahdeksisen metriä korkea ja hyvin naamioitu. Tornissa viholliskoneiden liikkeitä seurasivat paikalliset lotat apunaan mm. sotilaspoikia. Timo Kirkko-Jaakkolaa kiinnostaa, keitä ilmavalvontatornin edessä kuvatut lotat ovat. Osaakohan joku lukijoista auttaa? Kuva on todennäköisesti jatkosodan ajalta.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 13 Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys onnittelee! Kiitokset asiantuntevasta metsästysuutisoinnista jo 110 vuoden ajan! Viime vuosikymmeninä maailmasta on tullut punkalaitumelaisillekin pieni paikka. Alla olevassa äiti ja tytär: filosofian tohtori Seija Mahlamäki-Kultanen ja vastavalmistunut diplomiinsinööri Maria Kultanen esittävät omia ajatuksiaan tiestä Punkalaitumelta maailmalle. Seija MahlamäkiKultanen Lapsuuteni Punkalaidun oli turvallinen ja äärellinen kylä, jossa aurinko paistoi, lumihanget hohtivat eikä kotimetsää kauemmaksi osannut kuvitella. Alakoulussa silmät avautuivat. Yläluokkien opettaja luki ääneen kertomuksia vieraista maista. Lukemaan opittuani kaukokiinnostus vain syveni. Myllytien pitkän suoran päästä katselin pitäjän valoja ja kaihosin suureen maailmaan. Vieraiden kielten oppiminen avarsi maailmankuvaa entisestään. Voitin ruotsin kielen kirjoituskilpailussa viikon matkan Tanskaan 13-vuotiaana. Sain uusia ystäviä ja kävin kirjeenvaihtoa. Yhtäkkiä koko Suomi ympärillä alkoi nopeasti kansainvälistyä. Niinpä kansainvälisyys on nyt läsnä kaikessa työssä. Puolet ihmisten facebook-kavereista on eri mantereilta eikä sitä pidetä minään. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja seikkailun sijaan se on kaupankäyntiä, työtä ja opiskelua. Matkustamisesta menee maku, kun moni haluaa varjella niitä lumihankia lapsenlapsilleen. Nyt mieluisin matkani Punkalaitumelta ulkomaille on digitaalinen. Ulkomaalaiset tulevat kyllä mielellään Punkalaitumelle ihmettelemään puhdasta luontoa ja julkisia palveluita. Lapseni syntyivät maailmaan, jossa kansainvälisyys on menettänyt eksotiikkaansa. Se on läsnä hyvässä ja pahassa. Heidän kasvukertomuksensa kansainvälisyyteen on varmasti toisenlainen. Maria Kultanen Kaksi tuntia. Sen verran suunnilleen kesti bussimatka vuonna 2010 Tampereelle Lukiolaisten liiton kokouksiin. Saman verran kesti myös matka Punkalaitumelta lähimpään isoon kaupunkiin itsenäisesti, ajokortitta ja ilman muiden apua. Maailma tuntui tuolloin suhteettoman paljon avautuneemmalta näennäisesti lyhyeen matka-aikaan verrattuna. Tähän mennessä maailmalta ovat löytyneet niin koti, opiskelupaikka, kumppani kuin työt. Englannin kielestä on tullut päivittäinen selviö kollegoiden kanssa kommunikoimiseksi ja projektit sijoittuvat toisinaan rapakon taa. Välimatka Punkalaitumeen on kasvanut jatkuvasti fyysisesti, mutta henkisesti olen kotipitäjääni yhteydessä päivittäin. Satokauden kuulumiset kulkeutuvat Whatsappiin nopeasti ja ruokatoimitusketju yltää usein tänne Helsinkiin. On mahtavaa, että meille nuorille valinta kotiseudun perunapellon ja kaupungin kerrostalon välillä ei ole enää joko-tai vaan sekä-että. Teknologinen kehitys on mahdollistanut nopeammat kulkuyhteydet ja historiallisen kattavat viestintävälineet eri paikkakunnilla asuvien ihmisten yhdistämiseksi. Tunnelmakuva aamukasteiselta vehnäpellolta tai metsätyöt katkaisevalta kahvihetkeltä voidaan jakaa sekunneissa töölöläisessä kerrostalossa olevaan puhelimeen. Kun 90-luvulla Punkalaitumella syntyneelle kaupunki ja maailma olivat kakkostien varresta napattavan bussimatkan päässä, tällä hetkellä nuoruuttaan elävälle punkalaitumelaiselle koko maailma on auki Youtube-linkin päässä – jatkuvasti. Juuri siksi tällaisina aikoina vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin ihmisten välillä tuntuukin niin vanhanaikaiselta. Meillä kaikilla on asuinpaikasta riippumatta samat tarpeet, emmekä ole niissä tai elämänkatsomuksessamme niin radikaalisti toisistamme poikkeavia, kuin mikuin suojeluskuntalaisiakin erilaisissa tehtävissä. – Tästä meni yhdystie ja sen päässä oli 50 metrin ampumarata. Tuossa oli klapipino, missä isommat pojat piilottelivat usein pullojaan, Virtanen naurahtaa. – Ja tuossa oli ilmavalvontatorni. Vartiolan tasoitellun ja paikoitusalueeksi muuten mäen laelle on vaikea kuvitella tornia, sillä metsä on hävinnyt ja maisema muuttunut. Paikalle jääneen kiven perusteella Virtanen kuitenkin osaa näyttää tornin paikan. – Torni oli varmaan noin kahdeksan metriä korkea ja neliskanttinen. Sivujen leveys oli ehkä neljä metriä, Virtanen kuvailee. – Tornissa oli suuntakehä, jonka avulla nähtiin lentokoneiden suunta sekä puhelin, josta johti linja Vartiolaan esikuntaan. Ilmavalvontatorni tuli Juhani Virtaselle tutuksi, sillä hän vietti siellä usein aikaa itsekin toimiessaan lähettinä. – Vein viestejä milloin Eino Pourulle, milloin Virvosen kauppaan Koskioisille. Sinne, minne esikunnasta määrättiin. Ilmavalvonnan osalta Osuuskassa oli tärkeä, koska sitä kautta välitettiin ilmavalvontatiedot eteenpäin. Monta kertaa näitäkin viestejä pankille juoksin. Ilmavalvonta sotaa käyvässä maassa annettiin yleisesti lottien tehtäväksi, näin myös Punkalaitumella. – Talvella he valvoivat tornissa susiturkit päällä. Erityisesti mieleeni on jäänyt Martta Ala-Mikola, joka piti meistä pikkupojista huolta ja oli kovin äidillinen meille. Eväätkin syötiin yhdessä, Virtanen muistelee. Hopeapalloja taivaalla Juhani Virtasen mieleen ovat Vartiolan tornista jääneet erityisesti talvi-illat ja yöt. – Vihollisen koneet tulivat aina etelästä. Sanottiin, että Kanteenmaasta päin, koska ne lähtivät lentoon Baltiasta. Talvella koneet olivat kuin hopeisia pieniä palloja, joista jäi jälkeen savuvana. – Kovin kokemus oli se, kun viholliskoneet tulivatkin kerran Kanteenmaasta päin todella matalalla. Jälkikäteen se oli kuin olisi elävää jännitysfilmiä katsellut, Virtanen tuumii. Sodan aikainen sotilaspoika kuvailee itseään noiden tapahtumien aikoihin ”kloppipojaksi”. – Mieleen on tullut, että lapselle se kaikki oli suurta leikkiä, joka on jäänyt pysyvästi mieleen. Nuoren miehen elämään se kokemus jätti kuitenkin suuren jäljen. Sen vuoksi myös Vartiolan mäki on Virtaselle edelleen rakas miljöö. – Toivon sydämestäni, että jälkipolvet pitävät tästä hyvän huolen. Tämä on minulle omalla laillaan maailman kaunein paikka. Äidin ja tyttären tiet Punkalaitumelta maailmalle tä usein kuvitellaan. Puhdas ruoka, sopivan matkan päässä oleva työpaikka ja naapurit, joihin voi luottaa, ovat merkityksellisiä asioita kenelle tahansa, asuipa sitten Punkalaitumella, Helsingissä tai vaikka New Yorkissa. Ihminen on ihminen kaikkialla. Maailman kasvava avoimuus voi tuntua autioituville maaseutupitäjille uhkaavalta, mutta on tosiasia, että maaseutujen hiljenemistä ei pysäytetä rakentamalla maaseutupitäjistä muutoksesta erillään olevia museosaarekkeita. Maaseutu ja kaupunki voivat olla parhaimmillaan kumppaneita, joiden tarjoamien mahdollisuuksien välillä fleksaaminen eri elämäntilanteiden vaihtuessa on mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Lähdön ja paluun ei tarvitse olla niin lopullista. Seija Mahlamäki-Kultanen ja Maria Kultanen, äiti ja tytär, pohtivat kansainvälistyvää maailmaa ja omaa suhdettaan siihen. Myös punkalaitumelaisia juuria sivutaan.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 14 – N:o 45 – 2018 Kiinnostus valtiotieteisiin ja seikkailunhalu saivat punkalaitumelaislähtöisen Meri Mikkosen hakemaan runsaat pari vuotta sitten Suomen Los Angelesin pääkonsulaatissa avoinna ollutta harjoittelupaikkaa. – Pidin epätodennäköisenä, että ikinä sinne päätyisin mutta sitten tulikin haastattelukutsu ja parin päivän päästä minulle tarjottiin paikkaa. Muutto uudelle mantereelle tuli yllättäen. Tällä hetkellä Meri työskentelee kansalaispalveluvirkailijana Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa. Ensikokemukset diplomatian kiehtovaan maailman ovat olleet sen verran innostavia, että Merin tavoitteena on hakea ulkoministeriön hallintovirkailijakoulutukseen, jota järjestetään vaihtelevasti 1–3 vuoden välein. – Jos sinne päätyisin, se saattaisi tarkoittaa loppuelämän uraa, ja mahdollistaisi erilaiset ”postit” edustustoissa ulkomailla. – Tähänastiset kokemukset sekä Los Angelesista että New Yorkista ovat olleet kiehtova. Työ on ollut monipuolista, haastavaa mutta koko ajan kivaa. Minulla on ollut hauskaa töissä, Meri kuvailee. USA:ssa hän on ollut mukana järjestämässä mm. presidentinvaalin ennakkoäänestystä sekä passimatkaa Texasiin. Meri kertoo miettineensä paljon mahdollista uraa diplomaattina. – Se on pitkän tähtäimen projekti mutta jos pääsisin UM:n hallintouralle, haluaisin ehdottomasti diplomaatiksi. Olen seurannut punkalaitumelaisten suurlähettiläiden Marjatta Rasin ja Nina Vaskunlahden uraa ja arvostan heidän tekemäänsä työtä. He ovat minulle yksi inspiraation lähteistä. USA on tarinoita täynnä Parin vuoden USA:ssa asumisen jäljiltä Meri Mikkonen myöntää avoimesti rakastuneensa maahan. – USA on paljon muuta kuin poliittiset kuviot, joita Suomessa nostetaan esiin. Se on valtavan upea ja suuri maa, ja kansojen sulatusuuni, Meri kuvailee. – Ihmisiä kohdatessani, olen huomannut, että presidentti Trumpin politiikka jakaa heitä mutta siitä ei normaalissa kanssakäymisessä juuri keskustella. Sen sijaan olen saanut kuulla paljon upeita tarinoita ihmisistä ja heidän elämästään. USA:laiset ovat Merin mukaan myös kiinnostuneita Suomesta, vaikka eivät maastamme kaikkea toki tiedäkään. – He tietävät kuitenkin yllättäviä asioita ja muutakin kuin Nokian. New Yorkissa Meri asuu tällä hetkellä kaupungin sydämessä, keskellä kuuluisaa Manhattania East Villagen alueella. – New York on hektinen ja kuluttavakin kaupunki, joka ei koskaan nuku. Se vaatii veronsa mutta antaa myös paljon. Kaupungissa ei ole ikinä tylsää, aina löytyy jotakin. – Olen aina rakastanut ja seurannut urheilua mutta New Yorkissa pääsen ensimmäistä kertaa kunnolla seuraamaan maailman parhaita sarjoja paikan päällä. Tavallisena tiistaipäivänä voi työpäivän jälkeen vaikkapa mennä Madison Square Gardeniin katsomaan huippujääkiekkoa. USA:n kansallisurheilu baseball on myös koukuttavaa katsottavaa, Meri kertoo. Punkalaidun on terapeuttinen Tätä haastattelua tehtäessä Meri Mikkonen oli piipahtamassa Suomessa ja vanhempiensa Merjan ja Vesan luona Punkalaitumella syyskuun jälkipuoliskolla ja edessä oli paluu USA:han. Äitinsä Merjan kahvilan ikkunasta syksyisen rauhallista kylänraittia katsellessaan nuori nainen pohtii synnyinpitäjän merkitystä itselleen. – Totta kai Punkalaidun merkitsee paljon, vaikka olen muuttanut täältä pois jo 17-vuotiaana ja sen jälkeen minulla on ollut monta kotia ja kotipaikkaa. Tänne on ihanaa ja suorastaan terapeuttista tulla, poiketa äidin kahvilaan, jonne eno poikineen saattaa piipahtaa ja juttu jatkuu, kuin olisin tullut Tampereelta käymään. Atlantin ylitys unohtuu nopeasti. – Kotiväkeen pidän yhteyttä iPhonen Facetime-videopuheluilla. Siinä saattaa vierähtää kolmekin tuntia kuulumisia vaihtaessa, kun joka toinen viikko on tapana soitella. Kavereihin yhteydenpito käy näppärästi Whatsappin ääniviesteillä. Ne ovat tekstareita persoonallisempia ja silloin pysyy paremmin perille, miten ihmisillä menee. Suomesta Meri kertoo kaipaavansa läheisten lisäksi muutakin. – Suomalaisen yhteiskunnan helppoutta kaipaan sekä tietysti puhdasta luontoa. Välillä ikävä tulee myös suomalaista ruokaa. On hieno päivä, kun joku on käynyt Suomessa ja tuo mukanaan karjalanpiirakoita tai Fazerin sinistä, Meri naurahtaa. Punkalaitumelaisnuoria hän kehottaa rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen omaa tulevaisuutta suunnitellessa. – Jos haluaa jotain, sen eteen pitää työskennellä. Tavoitteita on osattava asettaa mutta myös unelmoida. Se on tärkeää. Alkuaskelia Marjatan ja Ninan jalanjäljillä? Meri nauttii työstään pääkonsulaatissa ja rakastaa USA:ta Juha Aro Syyskuussa Punkalaitumella piipahtanut Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa kansalaispalveluvirkailijana työskentelevä Meri Mikkonen kuvailee Punkalaidunta terapeuttiseksi kokemukseksi ”Ison omenan” hälinän jälkeen. New York elää vahvasti läpi koko vuorokauden. Kuva: Meri Mikkonen. Meri Grand Canyonin jylhissä maisemissa. Kuva: Meri Mikkonen.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 15 Onnittelut 110-vuotiaalle Punkalaitumen äänelle! Innan perhe Hullusti Huittisista! onnea www.lauttakyla.fi . Kauppiaskatu 1, Huittinen, p. (02) 560 6100 . Hopunkatu 9, Sastamala . Avoinna: ma-pe 9-17.30, la 9-14 . www.k-rauta.fi . www.lantmannenagro.fi HUITTINEN Paljon onnea 110-vuotiaalle Punkalaitumen Sanomille! Toivottaa Rauta ja maatalous Huittinen Oy Siispä kaikille lukijoille Goodiyn oksasilppuritarjous nyt 110 € Huittisten myymälästä Metsästysseura Haukka ry onnittelee 110-vuotiasta! Onnittelut 110-vuotiaalle! Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistys ry Sydämelliset onnittelut 110-vuotiaalle www.sallila.fi, puh. 02 76 431 Loimijoentie 65, 32440 Alastaro Opettaja Jaakko Lehtiö kirjoitteli paikallisia kuulumisia jo paljon ennen kuin Punkalaitumelle saatiin oma paikallislehti. Alla oleva kirjoitus on julkaistu Uusi Suometar -lehden numerossa 105 2.9.1878. Toinen uutinen vuodelta 1907 kertoo puolestaan paikallisesta yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Uutiset on puhtaaksi kirjoittanut Pekka Lehtiö. Maaseuduilta Punkalaitumella elokuun 22 p:nä Tämän kuun 14 p:nä satoi täällä parin kuukauden perästä ensikerran tuntuwasti ja on yhä jatkunut sadetta koko wiikoksi; mutta mainittuna päiwänä jyrisi ukkonenkin aika lailla, jota ei myöskään koko suwena sanottawasti ole kuulunut. Noin kello1-2 jälestä puolisen sattui se lyömään kansakoulurakennuksemme kirkon puoleiseen eli itäiseen päätyyn, josta pitkin märkää seinää alas johtuessa särki 3 ruutua wintin lasista ja saman lasipuoliskon puitteet, ja wiskasi ulkoa lasin wesilaudan hywän matkan pellolle sekä irralleen toiset. Wintin lasista näyttäisi se menneen sammalwarauksista suoraan alas koulun kelloon, joka kohdalla sattui olemaan kiiltäwine kaluineen, särkien sen puu ja lasi=aineet ja pudottaen raskaimman osan, sisus=esineet, lattialle, sillä seurauksella että siitä tuskin enää kelloa tulee. Raamatullinen kuwaraami putosi niinikään kellon wierestä rikki lattialle, wieläpä pieni Palestinan kartta, joka oli kyynärää alenpana sanottua kelloa, oli palasina seinästä lentänyt keskelle koulusalin lattiata, miten muitakin ukkosen särkemiä pirstaleita: puu= lasi=ja sammalpehua. Noin parin kyynärän wälimatkalla näyttää se olleen, nimittäin kahdesta sammal =raosta ylä ja alapuolelta kelloa, sekä siitä arwattawasti pujahtanut ulos samalla seinällä olewasta lasinpuoliskan yläreunasta särkemällä puitetta ja lasin päälystää, mutta ei ainoatakaan ruutua; mennessään repi wielä wähin lasin ylistä wesilautaa ja irrotti seinästäkin pienen listan. Onneksi waan ei kouluhuoneessa sattunut olemaan ihmisiä, sillä pikkukoulukin, jota suwiluwalla on pidetty 5 wiikkoa, lopetettiin jo t. k. 3 p:nä. Onni oli ettei suurenpaakaan wahinkoa tapahtunut. Samalla hetkellä oli sähkö sytyttänyt kuhilaan Kirran talon pellolla, noin 2 Suomen wirstaa koulusta, johon sawu ja liekki näkyi; olipa se eräässä mökissäkin polttanut tai kuumottanut erään tytön paljaita sääriä hänen tupaan mennessään, suurenpaa wahinkoa tekemättä. Tarpeesen olisi, että tämmöisten tapausten johdosta laitettaisiin lähtöjohto edes pitäjän kirkkoon, ei olisi pois tieltä waikka kouluihinkin, ettei toisten noin ikäwiä tapahtuisi – mutta en uskalla sitä esittääkään – se ei suinkaan, koko pitäjän osaa ottaissa sitä vielä köyhdyttäisi. Semmoinen sähkön eli ukkosen varjelija woisi lähiseudutkin warjella tavattomilta ukon iskuilta. 14 p:stä alkaen on jokaisena päiwänä satanut. Kylvöä on sade jo keskeyttänyt. Nyt wasta oikein kilvassa ryhdytään kylvämään. Leikattu on jo yleensä, ruis ehkä on kaikkien lopussa ja ohria j. n. e. leikellään parasta painoa. Moniaat ovat kyllä puineetkin; sato sanotaan olevan keskinkertainen. Yleensä ovat jyvät pienenmoisia, kun on ollunna niin pitkälliset poudat, waan mitä enemmän satoa on wähentänyt, sen teki heinäkuun 26 päiwää wastaan ollut halla, joka warsinkin siwumaissa Niissä, wähenti pian puolen tuloa. Perunanvarret mustasi joka paikassakin, saapi nähdä jos sentään wähin wirkistywät näistä sateista, muuten ei siitäkään lajista suuria toiweita woi säilyttää. Sitä wastaan heinä on ainoa wuodentulo, jota hywin sanan täydessä merkityksessä on saatu korjata ja hywäntekoisina, niin ettei wanhatkaan muista semmoista heinäwuotta tuskin olleen. Niitä myydäänkin nyt 20 – 25 p:llä leiw., kun edellisinä wuosina owat maksaneet 45 – 60 p:iä. Lopuksi saan mainita täällä, miten muuallakin on kuulunut, wallitsewan rahan puutteen. Lehtiö 13.12.1907 Uusi Suometar Uuden Suomettaren Toimitukselle Pyydetään tilaa lehdessänne seuraawalle: Kansalaiskokous pidettiin Punkalaitumella Nuorisoseuran talolla t.k. 8 p. Kokouksessa, johon oli saapunut henkilöitä kaikista pitäjästä löytywistä eri puolueista Nuorisoseuran awara Sali tunkokseen asti, wallitsi yleensä huolestunut mieliala sen taantumuksellisen Suomisortoa harjoittawan suunnan johdosta, joka Wenäjällä yhä enemmän alkaa saada waltaa ja jälleen uhkaa itsenäisyyttämme ja rauhallista edistystämme. Warsinkin herätti saapuneissa kansalaisissa huolestumista se, että kansallisien oikeuksiemme tunnettu wihollinen kenraalimajuri J. A. Seyn on taasen määrätty Suomen waltiowirkaan nimittämällä hänet Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi. Ja tämän johdosta syntyneen wilkkaan keskustelun jälkeen yhdyttiin seuraawaan loppuponteen: ”Punkalaitumella kokoontunut kansalaiskokous lausuu yksimielisesti täten paikkakuntalaisten yleisenä mielipitenä, että Suomen kansa, tuntien kenraalimajuri J. A. Seynin kansallisuutemme wiholliseksi, on mielipahalla ottanut wastaan tiedon hänen nimittämisestään Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi, ja ilmoittaa, että kenraalimajuri J. A. Seynin palaaminen suomalaiseen waltiowirkaan on loukkaus kansallisuuttamme kohtaan, joka ei ole uudestaan järkyttämättä hallitsijan ja kansa wälisiä suhteita.” Kokouksen puolesta: Oskari Hosia W. A. Lähti (A. L.) J. Lehtiö Wihtori Hosia Onnittelemme 110-vuotiasta paikallislehteä! Punkalaitumen Martat ry Uutinen Punkalaitumelta 140 vuoden takaa LVI-Tapioharju Oy Lämpimät onnittelut 110-vuotiaalle! Sarkkilan kansakoulun ensimmäinen opettaja Jaakko Lehtiö kirjoitteli Punkalaitumen kuulumisia jo 140 vuotta sitten.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 16 – N:o 45 – 2018 Punkalaitumen yhteiskoulun ja lukion uuden koulurakennuksen työt ovat tällä hetkellä noin kuukauden jäljessä aikataulusta. – Uskoakseni pystymme kirimään takamatkan kiinni ja edelleen tavoitteena on, että koulu valmistuu ensi vuoden kesäkuussa, kertoo rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Markus Länsivuori. Koulutyömaalla on kuluvalla viikolla edessä välipohjan ontelolaattojen asentaminen. Hirrestä nousevan koulun hirsiseinien pystyttäminen alkaa Markus Länsivuoren mukaan viikolla 48. Uutta koulua rakentaa KVRurakkana Lehto Tilat Oy. – Rakennustyömaalla työskentelee iso joukko eri työvaiheisiin erikoistuneita aliurakoitsijoita, kertoo kunnan tekninen johtaja Seppo Rytky. Rakennusurakan aikataulu alkoi jäädä jälkeen heti rakennuksen pohjatöiden alettua. – Pohjatöissä mentiin syvemmälle, mitä piti ja vastaan tuli pohjaveden pinta. Jälkikäteen ajatellen paalutus olisi ollut maanvaihtoa parempi ratkaisu. Pohjatöiden urakoitsijan valintakaan ei välttämättä osunut aivan kohdalleen, kertoo Markus Länsivuori. Seppo Rytky puolestaan toteaa aikataulutuksessa tulleen ongelmia myös rakennussuunnitelmien vuoksi. – Aluksi suunnitelmat olivat puutteellisia eikä niistä kaikkia saatu valmiiksi rakentamisen eri vaiheisiin. Nyttemmin suunnitelmat ovat täydentyneet ja niiden valmistuttua joitain rakennustöitä on jouduttu tekemään uudelleen. Näin kävi muun muassa talotekniikkakontin tukirakenteiden perusteiden kohdalla. Niin Markus Länsivuori kuin Seppo Rytkykin toivovat loppusyksyyn suotuisia kelejä rakentajien näkökulmasta, jotta työmaa saataisiin kirittyä suunnitelman mukaiseen aikatauluun. Lehto Tilat Oy rakentaa uutta koulua ns. KVR-urakkana. Urakkahinta on 5,38 miljoonaa euroa. – Tilaajan näkökulmasta KVRurakka on siitä hyvä, että lisälaskuja ei kunnalle tule, vaan ylimääräisistä kuluista vastaa urakoitsija, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (sin.). – Monenlaisia juttuja totta kai kylällä liikkuu mutta lisäkustannusten osalta huhuilta voi taittaa siivet. Sisätiloja suunnitellaan yhteistyössä Punkalaitumen yhteiskoulun ja lukion rehtorin Arto Asan mukaan koululla on tehty rakennuksen suunnittelijoiden kanssa läheistä yhteistyötä. – Sisustusarkkitehtien kanssa on suunniteltu mm. koulun värimaailmaa ja sisätilojen materiaaleja. – Aktiivisesti olemme olleet mukana myös koulun AV-laitteiden suunnittelussa. Seuraavaksi aloitetaan kalusteiden miettiminen. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti, Asa kuvailee. Hänen mukaansa koulun kalusteet ja AV-laitteet eivät kuulu urakkahintaan, vaan ne hankitaan erikseen. – Kunhan koulu aikanaan valmistuu, on se varmasti moderni ja ajanmukainen. Uuden koulun seinät rakennetaan massiivihirrestä. Koulun muutkin materiaalit on valittu siten, että sisäilman laatu tulee olemaan mahdollisimman hyvä. Materiaalivalinnoilla pyritään siihen, että koulu soveltuu myös allergikoille. Koulu-urakka kuukauden jäljessä aikataulusta Juha Aro Tekninen johtaja Seppo Rytky, rehtori Arto Asa ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti tutustuivat yhteiskoulu-lukion rakennustyömaahan viime maanantaina. Oppaana toimi vastaava työnjohtaja Markus Länsivuori (2. oik.). LVI-Tapioharjun asentajat Anssi Immonen ja Ossi Tapioharju valmistelivat työmaalla lattialämmityksen syöttölinjojen asennusta. Uusi koulu lämpiää SHT-Tukun tuottamalla kaukolämmöllä. Lehto Groupilla työskentelevä Juha Korhonen paikkaili betonipilareiden valua maanantaina.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 17 Punkalaidun on tunnettu Sarkkilan kansakoulusta, joka aloitti toimintansa 18. tammikuuta vuonna 1869. Vuosikymmenten kuluessa pitäjämme koulukeskittymä on kuitenkin rakentunut ”Köyhälän kaupungin” kupeeseen Urjalantien ja Vesilahdentien varrelle. Oman oppikoulun saaminen Punkalaitumelle on merkittävin sodan jälkeisen ajan kehitysaskel paikallisen sivistyselämän osalta. Yhteiskoulun perustamisen arvoa nostaa erityisesti se, että opinahjo perustettiin yksityisin voimin. Punkalaitumen keskikoulun kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1946. Pontimena koulun perustamisessa paikallisilla toimijoilla oli se, että punkalaitumelaiset nuoret joutuivat lähtemään opintielle Vammalaan, Loimaalle tai Lauttakylään. Nuoret asuivat opiskelupaikkakunnillaan, mikä koettiin hankalaksi ja kalliiksikin. Kannatusyhdistyksen perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin pastori Toivo Hollo, varapuheenjohtajaksi hammaslääkäri Reino Lindström ja sihteeriksi opettaja Veikko Koistinen. Muiksi jäseniksi johtokuntaan tulivat kauppias Helmi Moisio, opettaja Lauri Helariutta ja tehtailija Viljo Mettänen. Heti alusta oli selvää, että kouluhanketta ei saada toteutettua ilman ”kansan karttuisaa kättä”, varoja oli siis kerättävä pitäjästä. Alkupääoman kannatusyhdistys sai Vartiolassa marraskuussa 1946 pidetyistä juhlista. Ne tuottivat yksityisiltä ja yrityksiltä aina tuhannesta markasta peräti 20 000 markan lahjoituksiin. Kuntakin myönsi alkoholin voittovaroista yhdistykselle 13 000 markan avustuksen. Koulun sijainti olisi voinut poiketa nykyisestään paljonkin. Yhtenä vaihtoehtona kannatusyhdistyksellä oli hankkia koulukiinteistö Mäenpäästä. Paikallinen maamiesseura olisi myös ollut halukas lahjoittamaan koululle tontin Pourun talon ja Vartiolan väliseltä alueelta. Harkintojen jälkeen kannatusyhdistys päätyi kuitenkin ostamaan ns. Pännärin kiinteistön nykyisen Urjalantien ja Vesilahdentien risteyksestä. Kauppahinta oli 1,7 miljoonaa markkaa. Rakennuksessa oli aiemmin toiminut Länsi-Suomen Osakepankin konttori, josta erilaisten fuusioiden ja pulavuosien jälkeen syntyi Kansallis-Osake-Pankki. Pännärin kiinteistössä koulu aloitettiin 1. syyskuuta 1948. Syyskuusta 1948 lähtien koulukeskittymä Urjalantien ja Vesilahdentien nurkkauksessa on muokkautunut runsaasti. Vanhan pankkikiinteistön kylkeen rakennettiin ensimmäinen laajennusosa vuonna 1952. Seuraava laajennus tehtiin vuonna 1960 ja tätä lisäosaa korotettiin vuonna 1965. 1980-luvun puolivälissä toteutetun hankkeen myötä maisemasta hävisivät sekä Pännärin kiinteistö, että ensimmäinen lisäosa. Niiden paikalle rakennettiin Yhteiskoulu-lukion nykyinen keittiö, ruokala sekä tilat tekstiilityön opetukselle ja terveydenhoitajalle, joka valmistui vuonna 1987. Samassa yhteydessä valmistuivat teknisen toimen opetustilat kunnantalon naapuriin. Ns. lukion osuutta rakennuksessa jatkettiin kahteen kerrokseen 1980-luvun puolivälissä. Yhteiskoulu-lukion muotoutuvan koulukampuksen lisäksi kunnantalon pohjoispuolelle rakennettiin vuonna 1952 Kerttulan koulu, joka nykyisin tunnetaan Keskuskouluna. Koulukeskus muokkautunut vuosikymmen saatossa Juha Aro ”Köyhälän kaupunkia” kuvattuna 1950-luvulla. Kuvassa näkyvät Urjalantien ja Vesilahdentien risteyksessä silloiset koulurakennukset. Myös vuonna 1952 valmistunut Kerttulan koulu, nykyinen Keskuskoulu, on jo rakennettu. Koulukampuksen alue lähes samasta kuvakulmasta muutama viikko sitten. Kuvan on ottanut Mikko Uotila maasta käsin lennätettävällä dronella, joka on varustettu hyvälaatuisella kameralla. Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. Onni on oma paikallislehti Onnittelemme juhlivaa naapuria! Paikallislehti on ylivoimaisesti paras tietolähde alueensa asioista. Paikallislehti on lukijoilleen läheisempi kuin mikään muu media. Paikallislehtien vahvuudet -lukijatutkimukset 2017, Tietoykkönen Oy Ari Prihti Pirkanmaan Siniset ry, puheenjohtaja Laadukasta paikallislehteä ja 110-vuotiasta tiedonvälittäjää onnitellen! Onnittelemme 110-vuotiasta paikallislehteä. Punkalaitumen yhdistys ONNEKSI SANOMAT TIETÄÄ, NÄIN KAIKKI TIETÄÄ Onnea jatkuvuudelle! Leila ja Juhani Helariutta Keskuskoulun tuntumaan nousi 1970-luvun lopulla liikuntahalli ja tällä hetkellä ovat meneillään uuden Yhteiskoulu-lukion rakennustyöt Keskuskoulun länsipuolella.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 18 – N:o 45 – 2018 Ensi sunnuntaina vietetään jälleen isänpäivää. Punkalaitumen Sanomat tapasi kaksi isä-tytär -paria yhteisten harrastusten parissa. Seuraavassa Tuija ja Pauli Suonpää sekä Anni Koskinen ja Jouko Rintala kertovat, mitä yhteinen tekeminen heille merkitsee. Koirat toivat yhteisen harrastuksen Pitkä päivä hirvijahdissa on lopuillaan. Kylmä tuuli saa posket punoittamaan. Tuija ja Pauli Suonpää haluavat silti ehdottomasti ottaa isä-tytär -kuvan koirien kanssa ja ajeluttavat kirjoittajan Pärnänmaan peltoaukeiden laidalle. Nelijalkaiset metsästyksen ystävät pettyvät pahasti: metsäreissun sijasta edessä on poseeraus kameroiden edessä. Pihamaalla kukkapenkin edessä poseeraavat monien haukahdusten kajahdellessa Tuija ja Pauli sekä suomenajokoira Miäs, suomenpystykorva Ukko, mäyräkoira Jäpä ja monirotuinen Nemo. Kaikki neljä koiraa ovat isälle ja tyttärelle tärkeitä. Pauli tunnustautuu välittömästi suomenajokoiran ystäväksi, koska niitä hänellä on ollut 15-vuotiaasta asti mutta yhteisen harrastuksen pariin kaksikon saattoi juuri monirotuinen Nemo. – Nemo oli kaupunkilaiskoira, jolla ei ollut mitään metsästystaustaa. Iskä otti sen mukaan kyyhkysjahtiin ja Nemohan oli heti melkein valmis lintujen noutaja, Tuija muistelee. Nemosta on ollut paljon muhunkin. Pari vuotta sitten se palkittiin Suomen Metsästäjäliiton Jahti-lehdessä maan parhaana monirotuisena metsästyskoirana, ja juuri Nemon takia Tuija teki isälleen liki kymmenen vuota sitten kysymyksen, ottaisiko tämä hänetkin mukaansa metsälle. Ja iskähän otti. – Onhan se tärkeää, että meillä on sama harrastus, ja vielä hienompaa on että koirat ovat siinä mukana, koska ne ovat molemmille tärkeitä, Pauli sanoo. Yhteinen eräpolku on kaksikolla jatkunut jo liki kymmenen vuotta. Tuijalle ja Paulille metsästys ei tarkoita ainoastaan hirvien ja peurojen metsästystä, vaan jahtikausi alkaa elokuussa kyyhkysjahdilla ja jatkuu aina helmikuun loppuun. Pienpedoista erityisesti kettu ja supikoira ovat mieluisia saaliita. – Kun toiset palailevat ravintoloista kotiin aamuyöstä, me laitetaan metsästysvaatteita päälle. En oikein kuvittele viettäväni aikaani istumalla ”tupperwarekutsuilla” tai baareissa, Tuija naurahtaa. – Kaveriporukkakin on vuosien saatossa muodostunut samanhenkiseksi. Uudet tuttavuudet kyllä yleensä sanovat, ettet sinä kyllä miltään supinluolan kaivajalta näytä. Metsällä kaksikko unohtavaa isän ja tyttären roolit. – Metsästys on tiimityötä ja siellä toimitaan niin kuin muidenkin metsästyskavereiden kanssa. Emme me keskenämme ole riitaa aikaan saaneet, kaksikko naurahtaa. Yhteisen harrastuksen merkitys on isälle ja tyttärelle selvä. – Tosi moni ihminen jää paljosta paitsi, jos ei ole läheisten kanssa yhteistä harrastusta. Kyllä tämä antaa todella paljon, Tuija sanoo. Miltä sitten tuntui isästä, kun tytär pääsi tänä syksynä kaatamaan ensimmäiset hirvensä? – Hieno tunne se oli, kun kokemuksesta tiedän, ettei sellainen ole helppo saavutus monelle miehellekään, Pauli miettii. Mies istuu vähän aikaa hiljaa ja silmänurkka kostuu ihan vähän. Tanssi ja rytmi yhdistävät Annia ja Joukoa Anni Koskinen on syksyn ajan vetänyt liikuntahallilla Kaikki tanssii -kerhoa. Lavatanssijumppaa muistuttava kolmevarttinen yhdistää rytmin ja liikunnan mukavalla tavalla. Naisista koostuvasta jammailijaryhmästä erottuu pitkänhuiskea, charmikkaasti harmaantunut mies. Hän on Jouko Rintala, Annin isä. – Kun Kaikki tanssii -kerho alkoi, oli tarkoituksena esitellä maahanmuuttajille suomalaisia tansseja. Ajattelin opettaa heille polkkaa mutta enhän minä sitä itse osannut. Tiesin yhden, joka osaa: isä. Hän lupasi tulla opettamaan minua. Vieläkään en polkkaa osaa mutta koko syksyn olemme tanssineet ja liikkuneet täällä yhdessä muuten, Anni Koskinen naurahtaa. Jouko puolestaan kertoi tarttuneensa tyttärensä pyyntöön mielellään. – Ajattelin, että pitää täällä olla mieskin, että muut miehet uskaltavat tulla. Olin vähän kuin syöttinä. – Ekalla kerralla jännitin kauheasti, kun isä oli mukana mutta hän antoi hyvää palautetta. Isän mukana olo on siitäkin hyvä, että kappalevalinnoissa säilyy tietty perinteikkyys. Tänäänkin jumpattiin Kultaisen nuoruuden tahdissa, Anni naurahtaa. Tanssi yhdistää Annia ja Joukoa muutenkin kuin vain tiistaiiltojen takia. – Se on periytynyt sukupolvelta toiselle, koska perheessämme on aina tanssittu paljon. Takun Lauri haki minut kotoa Pohjoisseudun nuorisoseuran tanhukerhoon, kun olin 8-vuotias. Sanoi vain: ”Poika, pistä saappaat jalkaan niin lähdetään!”, Jouko muistelee. Isälle ja tyttärelle tiistaiset Kaikki tanssii -tuokiot ovat liikuntamuoto, mutta myös hetki omaa aikaa arjen keskellä. – Kolmen lapsen äiti pääsee hetkeksi kotoa harrastuksen pariin, jossa ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin rytmiä ja liikettä, Anni kuvailee. – Tällaiselle ikääntyvälle ihmiselle on puolestaan tärkeää, että liikkuu. Tanssi kehittää myös muistia, Jouko tuumii. Bonuksena hän mainitsee, että tiistai-iltaisin liikuntahallilla näkee myös tyttärentytärtä Alisaa, joka osallistuu äitinsä vetämään musiikkijumppaan. Onko isällä ja tyttärellä muita yhteisiä piirteitä, kuin mieltymys tanssiin? – Yksi yhteinen piirre meissä on, joka ärsyttää muita kaikkein eniten, Jouko aloittaa. – Siisteys!, huudahtaa Anni ja molemmat nauravat. – Isä on osa arkea ja mahdollistaa meidän perheessä monia asioita. Hän auttaa lastenhoidossa ja on muutenkin tarvittaessa apuna. Lastenlapsille isä on ”pappi” ei pappa, ja ”papin” tykö mennään aina mielellään, kun hänellä on saunassakin led-valot. Kotona ei ole, Anni kertoilee tyytyväisenä. Yhteiset harrastukset ovat tärkeitä isille ja tyttärille Juha Aro Metsästyskoirat ja metsästys ovat Pauli ja Tuija Suonpään yhteinen harrastus. Yhteiskuvaan Pärnänmaan kodin pihassa isän ja tyttären kanssa asettuivat myös ajokoira Miäs, mäyräkoira Jäpä, monirotuinen Nemo ja pystykorva Ukko. Jouko Rintalan ja Anni Koskisen iloiset ilmeet kertovat tanssin olevan mukavaa liikuntaa. Isä ja tytär jammailivat muiden tanssijoiden mukana Annin tiistaisin vetämässä Kaikki tanssii -kerhossa liikuntahallilla viime viikolla.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 19 Autokaupan odotetaan etenkin uusien autojen osalta vilkastuvan ensi vuonna. – Sellainen on ennusteryhmän tekemä odote. Kauppaa on tehty kyllä tänäkin vuonna ja ilme on ollut positiivinen, kuvailee Loimaan Laatuauton myyntipäällikkö Jaakko Suvila. Suvilan mukaan valtakunnallisesti automyynnissä eletään varsin tavanomaista kautta. – Kuluva vuosi näyttää saman sorttiselta kuin edellinenkin. Vaihtelut uusien ja käytettyjen autojen myynnissä ovat pieniä, jos vuosia vertailee keskenään. Jaakko Suvila on Loimaan Laatuautossa Ford-merkin myyntipäällikkö. Hän on tyytyväinen merkin menestykseen kovassa kilpailussa. – Henkilöautojen puolella Focuksen uusi malli on ollut suosittu ja tavara-autoissa Transit-mallisto on kärkisijoilla. – Transit pitää piikkipaikkaa todennäköisesti sen vuoksi, että siinä on laaja mallisto. Etenkin uusi Custom on kiinnostanut ostajia. Sen etuna on myös pitkä takuu: viisi vuotta tai 150 000 kilometriä, Suvila kuvailee. Samalla hän muistuttaa, että autokaupassa asiakassuhde ei pääty, kun auto ajetaan kaupan ovesta ulos. – Myös huoltopalveluilla on suuri merkitys. Kaupat liikkeissä Takavuosina eri automerkeillä oli omat piirimyyjänsä, joilla oli rajatut myyntialueet. Nykyisin autoliikkeen markkina-alueena on käytännössä koko maa. Asiakkaat surffailevat netissä ja etsivät sopivia kohteita autokuumeen iskiessä. – 90 % asiakkaista hakee tietoa netistä mutta silti edelleen 99 % kaupoista tehdään liikkeessä, kuvailee markkinointisuunnittelija Sami Virtanen. Netti tarjoaa helposti tietoa kuluttajalle mutta Jaakko Suvila muistuttaa, että se myös haastaa autoliikkeitä. – Miten saada asiakkaat tulemaan liikkeeseen? Siihen ei yksi markkinointikanava riitä, vaan ”houkuttelu” vaatii nykyisin monenlaista näkyvyyttä. Tähän haasteeseen olemme pyrkineet vastaamaan. Sami Virtanen toteaa, että kovassa kilpailussa asiakaspalvelun laatu korostuu entisestään. – Pelin pitää olla reilua ja palvelun joustavaa sekä kattavaa. Onneksi pienellä paikkakunnalla tämä vielä onnistuu. Autokauppa joutuu seuraamaan aikaansa paitsi markkinoinnissa, myös erilaisissa rahoitusasioissa. – Autorahoituksen saa näin matalien korkojen aikana joustavasti ja se voidaan neuvotella kaupantekohetkellä liikkeessä. Koko ajan suosiotaan kasvattavat myös uudenlaiset rahoitusmallit, sanoo Jaakko Suvila. Kaasu ja hybridi välikauden ratkaisuja Loimaan Laatuauton yrittäjänä on kahden vuoden ajan toiminut Aapo Hakala, joka jatkaa isänsä Joukon jalanjäljillä pitkät perinteet omaavaa yritystä. – Kilpailu alalla on kovaa mutta liikevaihdollisesti vuosi on ollut suhteellisen tasainen. Tulevaisuuteen suhtaudun positiivisin mielin. Autoala on viime vuodet elänyt hitaasti kiiruhtavaa murroskautta. Perinteisiä bensaja dieselmoottoreita korvaamaan on kehitelty, ja kehitellään koko ajan, korvaavia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuita. – Itse näen, että sähköauto on tulevaisuudessa vahva. Hybridija kaasuautot ovat siirtymäkauden ratkaisuita, Aapo Hakala uskoo. Hänen mukaansa myös autoilijoiden ympäristötietoisuus on lisääntynyt. – Toiset valitsevat vähäpäästöisen moottorin ympäristösyistä, toiset pienen kulutuksen vuoksi. On sitten toki aina niitäkin, joille ainoa oikea moottori on V8, Aapo Hakala naurahtaa. Tavarajuhta jaksaa Loimaan Laatuauto järjesti yritysasiakkailleen viime torstaina aamupalalla höystetyn koeajopäivän Ford Transitin eri malleilla. Toimituksen koeajoon valikoitui Ford Transit Custom Sport tehokkaammalla 170-hevosvoimaisella koneella. Jo ennen liikkeelle lähtöä huomio kiinnittyi isoon monitoiminäyttöön, jonka eteenja taakse kuvaavaa parkkikameraa käyttäjät varmasti arvostavat. – Käyttöön on tulossa suomenkielinen käyttövalikko ja mahdollisuus integroida näyttöön älypuhelin, kertoo Jaakko Suvila. Ajossa Custom on tietysti vakaa. SelectShift–automaattilaatikko vaihtaa pehmeästi kiihdytettäessä. Vääntöä moottorista tuntuu isommalla koneella löytyvän vähintään riittävästi. Autokaupan ennusteet ensi vuodelle positiiviset Juha Aro Loimaan Laatuauton omistaja Aapo Hakala ja Fordin myyntipäällikkö Jaakko Suvila ovat tyytyväisiä Fordin Transit -mallien suosioon tavara-autoina. Erityisen suosittu on uusi Custom. Punkalaitumen Teatterikerholla on alkamassa 10-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden alkuaskeleita otetaan jo 16. marraskuuta jokasyksyisen Kansalaisopiston kurssin alkaessa. Juhlan kunniaksi marraskuussa teatterikerholaiset ovat laajentaneet myös repertuaaria sketsiviihteeseen. Oman kesäteatterin ja sitä myötä myös teatterikerhon syntysanat lausuttiin ensimmäisen kerran Kansalaisopiston vuonna 2009 kirjastolla järjestämän Kulttuurikoplan kokoontumisissa, muistelevat alusta asti mukana teatteria tekemässä ollut Satu Kelkka ja Punkalaitumen Teatterikerhon nykyinen puheenjohtaja Sanna Salioja. – Kulttuurikoplan tarkoituksena oli miettiä paikallisen kulttuurielämän laajentamista ja kehittämistä. Silloin tajusimme, että olemme lähialueiden ainoa ”kesäteatterityhjiö”, kertaa Satu Kelkka. Sanna Saliojan mukaan koplan lopputulema oli, että mitään ei saa, jos ei itse sitä tee. – Paljon pohdimme myös punkalaitumelaisuutta ja siitä sai alkunsa paikallisin voimin käsikirjoitettu trilogia. Ensimmäinen kesäteatteriesitys pidettiin ”Ihanan keskellä” eli silloisella keskusviheriöllä, jossa nyt on Pourun kauppa. ”Hyvät, pahat ja ihanat” näytelmän käsikirjoittivat Salioja sekä Aki Mikkola, joka vastasi myös trilogia kahden jälkimmäisen osan kirjoittamisesta. – Ensimmäinen näytelmä oli vähän sellainen pop up -tyyppinen päänavaus. Väkeä lähti hyvin mukaan ja seuraavana vuonna ”Punkamokkaa ja pioriisseliä” esitettiin jo Vironkankaalla, Satu Kelkka muistelee. Vuodesta 2010 lähtien Vironkankaan kesäteatterissa KokkonKodan maisemissa on esitetty yhdeksän näytelmää, joiden ohjaajina ovat toimineet Aki Mikkola, Jenna Teinilä sekä Elina Salmi. Salmi ohjaa myös ensi kesän juhlavuoden näytelmän – Toivottavasti kurssin alkaessa ensi viikon perjantaina mukaan lähtee riittävästi kesäteatterin tekijöitä. Ilomielin joukkoon otetaan mukaan uusia mutta miksei myös vanhoja tuttavia aiemmilta vuosilta, Kelkka ja Salioja kannustavat. Punkalaitumen Teatterikerho perustettiin teatterikulttuuria ylläpitämään paikkakunnalle vuonna 2011. – Kesäteatterin lisäksi olemme järjestäneet mm. museolla tonttupolkuja sekä jotain pieniä spin off -esityksiä esimerkiksi hirvipeijaisissa. Uusi aluevaltaus teatterikerhossa on sketsiryhmä, joka on syksyn kuluessa kokoontunut harjoittelemaan sketsiviihteen tekemistä. – Halusimme samalla uudistua mutta palata myös toiminnan alkulähteille kokeilemaan uutta tekemisen ilosta. Moni kerholainen tykkää näyttelemisestä mutta ei voi elämäntilanteen vuoksi sitoutua kesäteatterin tekemiseen. Tällainen projekti sopii heille ja on myös omanlaistaan leikkiä. Punkalaitumen Teatterikerhon sketsiryhmän esitys nähdään ensimmäisen kerran Ravintola Punkassa ensi viikon lauantaina 17.11. Esityksen nimi on ”Piparin haju”. – Esitys koettelee varmasti katsojien nauruhermoja ja hauskaa meilläkin on ollut sitä harjoitellessa, Satu Kelkka ja Sanna Salioja hymyilevät. Ihanan keskeltä Vironkankaalle ja piparin hajuun Juha Aro Punkalaitumen Teatterikerho aloittelee juhlavuottaan jo syyspuolella. Ensi viikolla käynnistyy jälleen Kansalaisopiston kurssi, jossa ryhdytään valmistelemaan ensi kesän Vironkankaan kesäteatterin esitystä. Lauantaina 17.11. kerhon sketsiryhmä debytoi puolestaan ”paikallisessa”.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 20 – N:o 45 – 2018 FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 21 Jalasjoen Metsästysseura ry Erähenkiset ONNITTELUT 110-vuotiaalle paikallislehdelle! Urjalan Sanomat Onnea 110-vuotiaalle! Punkalaitumen Yrittäjät ry ONNITTELEE Punkalaitumen Sanomia ja kiittää hyvästä yhteistyöstä vuosikymmenten varrella! Punkalaitumen Metsästysseura ry ONNITTELEE 110-vuotiasta paikallislehteä! Vauhdikkaat Onnittelut 110-vuotiaalle! Punkalaitumen Moottorikerho/Urheiluautoilijat ry Punkalaitumen Sotilaspojat ONNITTELEVAT 110-vuotiasta Punkalaitumen Sanomia! Keskipitäjää matkan varrelta Punkalaitumen keskipitäjän maisema on vuosien saatossa käynyt läpi suuren muutoksen. 1950-luvulla otetussa kuvassa näkyvät mm. Penttilän rakennukset Sarkkilan tiehaaraa vastapäätä. Säästöpankin kiinteistö on jo rakennettu samoin huoltoasema nykyisen Pietarinaukion paikalle. Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja Juhani Helariutta otti tämän kuvan 1990-luvun lopulla katutöiden valmistumisen jälkeen. Kiertoliittymän tieltä Sarkkilan tiehaarasta on purettu mm. yläkuvassa näkyvä Sulo Uuton liikerakennus. Keskipitäjää kuvattuna Mikko Uotilan dronella 14.10.2018. Entisen ”keskusviheriön” ilmettä hallitsee K-Supermarket Pourun liikerakennus. Edelliseen kuvaan verrattuna silmiin pistävää on keskipitäjän ”lehtevä” ilme. Puusto on vuosien saatossa kasvanut.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 22 – N:o 45 – 2018 Punkalaidun on lähettänyt maailmalle monia maamme salibandykenttien menestyspelaajista etunenässä Tero Karppasen ja Nina Rantasen (o.s. Rantala). Nyt heidän jalanjäljilleen tähyää neljä uutta paikallista salibandylupausta Helmi Siuko, Tapio Kankaanpää, Aleksi Lampinen ja Ville Marjamäki. Helmi, Aleksi, Tapio ja Ville kulkevat Salibandyliiton Maajoukkuetietä, jolle valitaan ikäluokkiensa lahjakkaimmat salibandyn pelaajat. Nelikosta Helmin maajoukkuetie on alkanut jo kuluvan vuoden tammikuussa, Tapion ja Aleksin keväällä, ja Villen tänä syksynä. Maajoukkuetielle valitut pelaajat osallistuvat säännöllisesti seurantatapahtumiin Floorball Academyssä (FBA) Eerikkilän urheiluopistolla. – Niissä testataan muun muassa kuntoa, nopeutta ja yleistä kehitystä. Niitä sitten verrataan aiempiin tuloksiin, nuoret kertovat. FBA-toimintaan valitaan sekä seurajoukkueita että niiden yksittäisiä pelaajia. Neljästä punkalaitumelaisnuoresta Aleksi kulkee maajoukkuetietä TPS:n joukkueen riveissä, joka tekee yhteistyötä FBA-toiminnan kanssa. Helmi, Tapio ja Ville pelaavat United-joukkueessa, joka muodostuu yksittäisistä pelaajista, jotka tulevat valmentajien ehdottamina eri joukkueista ympäri Suomea. – Salibandyseurat esittävät valioporukkaa valinnoista vastaaville liiton Maajoukkuetievalmentajille. Me olemme olleet onnekkaita, että olemme neljää pelaajaa esittäneet ja jokainen heistä on valittu, kertoo Punkalaitumen Kunnon salibandyvalmentaja Marko Härkälä. – Pieneksi seuraksi sitä voi pitää kovana saavutuksena. Hän uskoo vakaasti, että jokaisella neljällä pelaajalla on potentiaalia edetä urallaan pitkälle. – Jokainen heistä on asettanut riman korkealle mutta ovat silti mukana tekemisessä aina iloisella ilmeellä. – Valmentajien on jatkossakin ilo suositella maajoukkueleireille PunKun lahjakkaita, lajia innolla ja ahkerasti harjoittelevia pelureita, tuumii Marko Härkälä tyytyväisenä. Täysillä mukana Pääseminen mukaan FBA-toimintaa tarkoittaa paljon muutakin kuin säännöllistä harjoittelua ja salibandytaitojen kehittämistä. Maajoukkuepolku on kokonaisvaltainen käsitys urheilemisesta, jossa lajiharjoittelun lisäksi kiinnitetään huomiota ravintoon, lepoon, urheilijan asenteisiin. Edes koulua ja opintojen suorittamista ei unohdeta. – Minun piti alkuun pitää päiväkirjaakin harjoittelusta, ravinnosta ja levosta, kertoo Aleksi Lampinen. Ville Marjamäki puolestaan kuvailee reissuja Eerikkilään ”tiukoiksi”. – Totta kai ravinnostakin annettuja ohjeita koitetaan noudattaa mutta eihän siihen aina täydellisesti pysty, hän virnistää. Se jokaiselle neljälle salibandylupaukselle on selvää, että nimenomaan ”säbä” on heidän ykköslajinsa, vaikka muitakin urheilulajeja he toki harrastavat. – Ellei säbä olisi ykkönen, ei Maajoukkuetielle edes pääsisi, he toteavat yhdestä suusta. Jokainen on asettanut myös omat tavoitteensa korkealle. – Maajoukkue on se, mihin pyritään. Nelikolla on myös omat idolinsa. Helmi nimeää omakseen Nina Rantasen ja Aleksi Krister Savosen. Villellä ja Tapiolla on sama suosikkipelaaja: Jaakko Nieminen. Kesä oli lämmin, jopa liiankin kuuma enteilläkseen tulevaa. Ja tietenkin olemmehan menossa talvea kohti. Runsas vuosi sitten kirjoitimme vielä näin: Jopa 5,0 mrd. euroa vähemmän velkaa vuodessa, kuin edellisen hallituksen aikana pahimpina vuosina. Nykyisen hallituksen aikaansaannosten johdosta Suomen talous elää nyt vahvaa nousukautta. Talouden kasvu ja koheneva työllisyys lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Samoin yrittäjyys alkaa kannattaa ja nostaa Suomen lamasta. Hallituksen keväisen kehysriihen päätösten mukaisesti lisäpanostuksia kohdistetaan kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiopolitiikan tukemiseen. Myös maaseudulla on yrittäminen mahdollista jatkosakin, sillä maaseutua ei ole unohdettu. Hallitus päätti jatkaa alueellista kuljetustukea vuosille 2018–2019. Kuljetustukijärjestelmän avulla alennetaan syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parannetaan näiden alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Nyt kaikki voi olla kohta toisin. Sote ei etene ja irtisanomiskriisi sai käsittämättömän suuret mittasuhteet, koska kysymys on valtataistelusta tulevassa hallituksessa. Oli kysymys siitä, annetaanko ammattiyhdistysliikkeelle edelleen veto-oikeus työelämälainsäädännössä vai ei. Jos ammattiyhdistysliike menettäisi veto-oikeutensa työelämälainsäädännössä, niin sen todennäköisesti menettäisivät myös työnantajajärjestöt. Tämä näytelmä ja tulevan eduskuntavaalien läheisyys on sotkemassa hallituksen hyvin alkaneen menestyksen työllistymisen, kuten myös viennin ja nousevan talouskasvun saralla. Valtion velanotto on vähentynyt vuositasolla mitattuna 7 mrd:sta 1,4 mrd:n. Kysymys kuuluukin pystymmekö tuhoamaan tämän kaiken ennen kuin olemme saavuttaneet valtion budjetissa edes nollatuloksen. Tilastokeskus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisivat viime viikolla lokakuun indikaattorinsa ja ne suuntaavat alamäkeen. Se ei lupaa hyvää. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen on muuttunut varovaisemmaksi kahteen vuoteen. EK:n mukaan rakennusalan ja palveluyritysten luottamus heikkeni lokakuussa. Kun myös pörssikurssit ovat laskusuunnassa voidaan talouden taivaalle odotella mustia pilviä. Vuosien ja havaintojeni perusteella olen tullut siihen tulokseen, joka Punkalaitumellakin on tiedostettu jo kauan sitten, että häviämme aina nämä taistelut maaseudun ja kaupunkien välillä 0-10, kun vihervasemmisto lusikkaansa soppaan sovittaa. Rahat virtaavat kauas pois, vaikka välillä jotain saisimmekin aikaiseksi. Siis vaaleilla on merkitystä! Martti Mölsä Kansanedustaja (sin.) Punkalaidun Pohjoisseudun Toimintayhdistys Ma 12.11. naisten sähly klo 19 Vaparilla. Ti 13.11. liikettä arkeen jumppa klo 17 Vaparilla. Viikolla 47 jumppa on ma 19.11. klo 17. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 17.11. Kulttuurimatka, avec: 9 hyvää syytä elää (20 lippua), Ryhmäteatteri, Helsinki, vahvistettu. Punainen Risti Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 11–15 ja to klo 13–16. Punkalaitumen MK/UA Kokoontuminen Pietarinvirastossa pe 9.11. klo 19. Sanomarastit Pikkujoulusuunnistus Haviokosken metsästysmajalla la 17.11. Yhteislähtö klo 13 ja pikkujoulujuhla klo 15.30. Opastus Lauttakyläntieltä (tie 230) noin 4 km liikenneympyrästä Huittisten suuntaan. Punkalaitumen Karjalaseura Su 18.11. klo 12 Syyskokoontuminen ja tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry La 17.11. klo 12.30 kokoonnumme Vammalan Seurahuoneella, Puistokatu 4, Sastamala. Kokoontumisen jälkeen klo 13 pikkujouluohjelmaa ja jouluinen ruokapöytä yhdessä Pirkanmaan yhdistyksen vieraiden kanssa. Ilm. pikaisesti p. 040 417 4989/Aino tai p. 044 513 1474/Leila. Oriniemen Martat 20.11. klo 15 tapaaminen SPR:n Kulmakamrissa. Käsityö mukaan. Pirjo ja Raila kahvittavat. 2.12. klo 15 pikkujoulu Myötätuulessa. Ilm. Pirjolle p. 040-5298413. Sotilaspojat Joulujuhla pe 30.11. seurakuntatalossa klo 16.30. Kahvitarjoilu klo 16 alkaen. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallialla klo 15.30–16.30. Ti 13.11. klo 10–12 Perhekahvila Toimintanurkassa. Ohjelmassa tuote-esittely. Jalasjoen Nuorisoseura Joululaulut 9.12. klo 13.30. Vetäjinä Veli-Matti ja Hannu. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 9.11. klo 12–14.45 Tarinatupa Toimintanurkassa. Ma 12.11. klo 16–17.30 Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. Laulajat mukaan. Ma 19.11. kerho pakarilla. Nautimme lounaan ennen kerhon alkua klo 12.30 alkaen. Lounaan jälkeen jatkamme kerhoa noin klo 13.30. Tiina Juhe kertoo edunvalvonnasta. Ilmoita Hilkalle osallistumisestasi lounaalle puh. 0405824377. Tulevat matkat: Ke 14.11. Sokkomatka. Lähtö torilta klo 9.00. Ilm nopeasti Hilkalle 0405824377. 30.11.–2.12. Kahden yön pikkuloma Lehmirannassa Nuoruusajan ikivihreitä Essi Leppäkosken tahdittamana sekä joulukonsertti. Paikkoja vielä vapaana. 20.1.–26.1.2019 Kylpylämatka Pärnuun Estonia Medical Spahan. Ilm. Hilkalle 30.11. mennessä. Kutsut: To 8.11. klo 13 Vammalan yhdistys yhdessä Haapamäen isäntäväen kanssa kutsuvat meidät karaokelaulajaisiin pikkujoulun merkeissä Haapamäen tilalle os. Haapamäentie 63, 38220 Sastamala. Tarjolla joulupuuroa! To 15.11. klo 13–17 Mouhijärven yhdistys kutsuu Karaoketansseihin Häijään Tanssikrouville. os. Reiniläntie 1. Ti 27.11. klo 13–17.30 EL Satakunnan piirin pikkujoulujuhla Köyliön Lallintalolla. Ilm. 15.11. mennessä Hilkalle 0405824377. DigiApu Anteron puh. 0465202029, ottakaa häneen yhteyttä ja sovitte ajan tietokoneen ja kännykän käytössä. Tietoa löydät myös täältä: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti Kivirannassa perjantaina klo 17 alkaen. Lapin lumille (Ylläs) 9–16.3. Tied. Tapani p. 040– 7504046. 4H-sarka 36:n Nurkka, 3–6 lk:lle, ti ja to klo 15– 17, Nurkka yli 7 lk ->, ke klo 15–19 ja pe klo 15–19. Safkasankarit ma klo 15–17 Keskuskoulun opetuskeittiöllä. Pohjoisseudun kerho ti klo 18.15–19.45. Keskustan kerho 0-3-luokkalaiset klo 16–17, 4–6-luokkalaiset klo 17.30– 18.30 Yrittäjätalolla. Seurat toimivat Pohjoistuuli alkaa puhaltaa Terveisiä eduskunnasta Kunnon salibandynuoret maajoukkuepolulla Juha Aro Ville Marjamäki, Tapio Kankaanpää, Aleksi Lampinen ja Helmi Siuko tähyävät maajoukkueuralle. Valmentaja Marko Härkälä kehuu nelikon motivaatiota tavoitteen saavuttamiseksi.
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 2018 – N:o 45 – 23 Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2018 Päätoimittaja Juha Aro Puh. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 0800 9 6675 (ark. klo 6-11. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. Päiväjakelu: P. 02-7674256. Perusjakelu p. 02 7674256. ILMOITUSHINNAT 1.1.2018 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2018: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Punkalaitumen Kunto ry:n SYYSKOKOUS pidetään torstaina 22.11.2018 klo 19.00 seuran toimistolla (kirjaston alakerta). Käsitellään seuran sääntöjen mukaan syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta Punkalaitumen Karjalaseura r.y:n SYYSKOKOUS sunnuntaina 18.11.2018 klo 12.00 Vanhustentalon kerhohuoneessa. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksen jälkeen tarinakerho. Tervetuloa! Kahvitarjoilu Hallitus KUULUTUS SEURAKUNTAVAALEISTA Punkalaitumen seurakunnassa toimitetaan 18.11.2018 seurakuntavaalit, joissa valitaan vuoden 2019 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi 15 jäsentä kirkkovaltuustoon. Vaalit toimitetaan Punkalaitumen kirkossa 18.11.2018 kello 11.00 – 20.00. Äänioikeutettu 15.8.2018 tämän seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään 18.11.2018 täyttävä seurakunnan jäsen saa äänestää mainitussa äänestyspaikassa. Seurakuntavaalista ja äänestyspaikasta löytyy tietoa myös seurakunnan kotisivuilta osoitteesta punkalaitumenseurakunta.fi sekä osoitteesta seurakuntavaalit.fi. Punkalaitumella 1.10.2018 Punkalaitumen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Hilkka Välläri SPR Punkalaitumen osaston SYYSKOKOUS Kulmakamarissa , Pihlajatie 1, 21.11.2018 klo 19.00. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Iltapalatarjoilu. Hallitus kokoontuu klo 18.00. Tervetuloa! Osaston hallitus TIEDOTE! Minä, rivivartija Antti Levomäki sain viime viikolla tietää, että olen voittanut palkkakiistani Kylmäkosken vankilan johtajaa vastaan. Saan minulle kuuluvan, puuttuvan palkanosan 5.6.-30.11.2017 väliseltä ajalta takautuvasti. Oikeus voitti. Suomi on oikeusvaltio. Vantaan vankilassa tätä ongelmaa ei ole ollut, olen saanut virkasuhteeni alusta, 1.12.2017 alkaen ammattitaitoni mukaista palkkaa. Mutta hei, EI TEHDÄ TÄSTÄ MITÄÄN NUMEROA! Vantaan vankilassa 5.11.2018 Antti Levomäki Onnittelut myös 110-vuotiaalle valtakunnan ykköslehdelle! KUNNANRAKENNUSMESTARI Kunnanrakennusmestarin viran hakuaikaa on jatkettu siten, että myös aiemmat hakemukset huomioidaan. Hakuaika päättyy 23.11.2018 klo 15.00. Punkalaitumen kunta hakee vakituiseen virkasuhteeseen kunnanrakennusmestaria. Viran kelpoisuusehtona on vähintään ammattikorkeakoulussa (AMK) suoritettu talonrakennusalan rakennusmestarin tutkinto tai aiemmin teknisessä oppilaitoksessa suoritettu vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus toimialan tehtävistä. Arvostamme oma-aloitteisuutta, tietoteknistä osaamista sekä hyviä esimies-, asiakaspalveluja yhteistyötaitoja. Aikaisempi kokemus rakennushankkeiden vastaavan työnjohtajan tai valvojan tehtävistä katsotaan eduksi. Tehtävään valittavalla tulee olla vähintään henkilöauton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti ja mahdollisuus oman auton käyttöön. Kunnanrakennusmestari huolehtii kiinteistöjemme ylläpidosta, talonrakennushankkeiden valmistelusta sekä niiden toteuttamisesta ja valvonnasta. Työhön sisältyy kohteesta riippuen mm. projektien suunnittelu, materiaalija urakoitsijahankinnat, tilaajavalvonta, työnjohto ja työturvallisuus. Kunnanrakennusmestari toimii tarvittaessa teknisen johtajan viransijaisena. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen mukaisesti. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Virka täytetään sopimuksen mukaan. Viran täytössä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Punkalaitumen kunta on savuton työpaikka. Tekniselle lautakunnalle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa 23.11.2018 klo 15.00 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen kunta@punkalaidun.fi tai vaihtoehtoisesti kirjepostilla osoitteeseen Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun. Lisätietoja antaa tekninen johtaja Seppo Rytky, puh. 0500-123 878. Punkalaidun 6.11.2018 Tekninen lautakunta PUNKALAITUMEN KESKUSTAN KOKOUS Punkalaitumen kunnallisjärjestön syyskokous pe 23.11.2018 klo 18.30 kunnantalon valtuustosalissa. Johtokunta klo 18.00. Tervetuloa! Johtokunta Jalasjoen Nuorisoseuran SYYSKOKOUS omalla talolla 22.11.2018 klo 18.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla maanantaina klo 10-13 Paula Järvinen Naisille asut syksyyn. (Vuoden viimeinen kerta.)
• Torstaina marraskuun 8. päivänä 24 – N:o 45 – 2018 Avoimet ovet T:mi Mielosella lauantaina 10.11.2018 klo 9.00-17.00 Syödään yhdessä ohraryynipuuroa Tervetuloa! Puh. 040-533 8987 0400-537 450 200 m P:dun 2 km Huhtamo Pori H:ki Alastaro T:mi Mielonen Huhtamontie 20, 31970 Kanteenmaa . METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna ma-to klo 06 ? 12 pe klo 06 ? 17 Erikoistarjous Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi VUOKRATAAN PELTOA. Veljekset Riuttamäki Oy Puh. 044-3090 787 KEILAUS PÖYTÄTENNIS KABINETTI MINIGOLF BILJARDI SNOOKER KAISA PYRAMIDI DARTS A-OIKEUDET Meillä voi maksaa näillä: www.huittistenkeilahalli.fi . info@huittistenkeilahalli.fi . 02-564 545 Isänpäivänä 11.11. halli avoinna 12.00-20.00 Muistathan järjestää ne pikkujoulut! Hyvää Ystävänpäivää! -20% Avoinna ma pe 9.30 16.30, la 9.30 13.00 www.kokoperheenvaatekauppa.fi LOPPUVIIKON HOUSUT 20 % (ei verkkarit ja colleget) KATARIINASTA JUHLAAN NYT ON JUHLAN AIKA Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 11 ? 19, SU 11 ? 19 POURU TOSI ON! Palvelusta to-la! 7 90 15 00 5 sk Edullista! Plussakortilla! 2 69 Edullista! alk. to klo 12.00 2 00 2 rs Edullista! VIP 1 L Glögi rs 1 79 Pirkka 45 h Öljykynttilä 5-pack rs 2 99 Pirkka 95 h Öljykynttilä 5-pack IsoViitonen 900 g Nakki (2,94) 99 prk HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! 9 99 kg 5 00 2 pkt 1 99 kpl Sun Sweet 200 g (12,50) Kivetön luumu 2 65 pkt 5-pack 5 75 3 40 5-pack Pirkka 2 dl Kuohukerma myös lakton (4,50) kg 6 99 Plussakortilla! 9 00 yht. Lambi 12 rl WC-paperi ja Lambi 8 rl Talouspyyhe valk. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 8.-11.11. PE Pyymäen konsulentti myy isänpäiväkakut! kg 13 95 Naudan sisäja paahtopaisti Suomi Savulohifilee Norja 9 95 kg kg 24 95 Karjalanpaisti 12 90 kg Porsaan palapaisti 12 90 kg kg 6 95 Possujauheliha Porsaan Wieninleike Naudan ulkofileestä Pippuripihvit 24 90 kg 4 00 2 pkt 5 00 2 ps kg 6 99 Kivikylän n. 1 kg Porsaan ulkofilee suolattu rs 5 95 Atria Kanan sisäfileet 480-600 g (9,92-12,40) HK 1,5-3 kg Mestarin juhlakinkku harmaasuolattu ERÄ kg 8 95 Atria 1,5 kg Porsaan ulkofilee ERÄ 6 99 kg Panda 3 x 300 g Juhalpöydän konvehti (11,06) 9 95 3-pack kpl 9 90 Elonen 800 g Vadelmatäytekakku (12,38) ERÄ Fresh 830 g Perhesalaatit (11,75) 9 99 rs PE-LA Snack Point Voileipäkakku 750 g (15,87) kpl 11 90 Savuhovi Pitkään kypsyneet Leikkeleet 200 g (12,00) Tuore, vac. Kirjolohifilee ERÄ Tapola 550 g Savulenkki (3,62) Dronningholm Tähtitorttumarmeladi 300 g (3,33) Valio 500-600 g Oivariini (4,98-5,98) 2/tal. Coca-Cola ja Fanta 0,33 l tlk, sis.p. (1,36) 3 59 6-pack Sun Maid 250 g (8,00) Rusinat 1 80 2 prk 8 00 2 rs Broilerin 400-450 g Fileesuikaleet (8,89-10,00) Tumma 500 g Rypäle (3,58) 3 49 pkt Kivikylä 380 g Wanhanajan nakki (9,18) ERÄ Tuore Kirjolohi Suomi Atria 250-300 g Kanan fileesuikaleet (8,86-10,00) 2 rs 5 00 Pirkka Conferencepäärynä 1 00 kg 2 89 pkt Kankaanpään Ylikypsä kinkku 300 g (9,63) Huhtahyvät 400 g Maalaishyytelö (3,33) pkt 2 99 ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA MA-KE 12.-14.11. Huhtahyvät 150-170 g Savukassler tai Rosvofilee (11,76-13,33) 2 00 rs Atria 400 g Uunilenkki (2,48) kpl 99 Porsaansuikaleliha 6 95 kg ERÄ ERÄ ERÄ