• Uutisja ilmoituslehti Perjantaina huhtikuun 9. päivänä N:o 14 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. (02) 767 4256 LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Rankan talven jälkeen on kevät enemmän kuin tervetullut. Keväisen auringonpaisteen kanssa vuorottelee vielä lumisade, mutta se on kuulemma vanhan surma. Lehtemme on taas pullollaan paikkakunnan uutisia. Ehkäpä lehden avattuasi tapaat jopa jonkun sellaisen, jota et ole aiemmin tuntenut. Tai opit tutustasi jotain ihan uutta. Paikallislehti on paikallisille ja niillekin punkalaitumelaishenkisille, jotka asustavat kaukana kotoa. Ihan ulkomailla asti lehteämme luetaan. Tämän lehden luettuasi, tiedät, mitä kuuluu koulumaailmaan. Ihan pienimpienkin kuntalaisten hauskoista hetkistä saat lukea. Kerromme myös tuulivoimalauutisia, Järvelän veneilyasioista. Ja tiedätkös, mikä on viljajumi? Emme mekään tienneet, ennen kuin keksimme ikävää tilannetta kuvanneen sanan. Tervetuloa, kevät! Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 12.-14.4. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 95 kpl Pullapitko 500 g (7,90/kg) UUNITUOREET SUOMI Palvelusta PE LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto tai kotiinkuljetus. 1 49 kg 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) SÄÄVARAUS LAADUKAS GRILLISTÄ SUOMI 4 99 12-pack 9 95 kg Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 EDULLISET KEVÄTARJOUKSET! TARJOUKSET VOIMASSA PE-SU 9.-11.4. 19 95 kg 2 99 rs 9 95 kg Kurkku 7 99 kg 1 99 pkt 14 95 kg 7 95 kg 3 99 kg Savustettu Lohifilee ruodoton 2 49 rs 1 49 kg PLUSSAKORTILLA PE PYYMÄEN KONSULENTTI 12 95 kg 14 95 kg Broilerinkoipi 1 00 kpl ERÄ 7 95 kg SUOMI 24 95 kg 1 25 rs 59 ps 1 99 kg Pirkka Peruna 1 kg 2 49 rs 5 99 kpl 19 95 kg SUOMI SUOMI Naudan sisätai paahtopaisti Naudan jauheliha Porsaan ulkofileepihvi naturel tai marinoitu SUOMI Maksapihvit SUOMI HK Viljaporsaan herkkupaisti n. 1,2 kg maustettu ERÄ Porsaan jauheliha SUOMI SUOMI Porsaan suikaleliha 8 95 kg KALATORILTA Muikku tuore ERÄ SUOMI SUOMI ERÄ ERÄ Tonnikalafilee ESPANJA SUOMI ERÄ NORJA Loimulohifilee ruodoton Siika kokonainen Kirjolohi tuore, kokonainen, raj. 2/talous ERÄ PLUSSAKORTILLA Atria Kanan ohuet fileeleikkeet 480-600 g (8,32-10,40/kg) 4 99 rs 1 00 4 ps Myllyn Paras Makaroni 400 g (0,63/kg) Pirkka Virike kananmuna 10 kpl/580 g (1,72/kg) raj. 3 rs/talous 1 00 rs PLUSSAKORTILLA SUOMI Atria Lauantaimakkara 225 g (4,40/kg) 99 pkt Valio Oivariinit 500-600 g (4,98-5,98/kg) raj. 2/talous ISO RASIA PLUSSAKORTILLA 2 99 rs Pirkka Vikkelät kananjauheliha 600 g (4,98/kg) ERÄ PLUSSAKORTILLA HK Ohuen ohut saunapalvi 200 g ( 9,95/kg) ERÄ Olvi Vichy 0,33 l kmp 12-p (0,96/l) sis.pant. Valio Hyvä suomalainen arkirae 500 g (4,98/kg) ERÄ Valio Oltermanni 250 g, myös 17% (5,00/kg) 1 75 pkt HK Maksamakkara 300 g (5,83/kg) Atria Uunilenkki (2,48/kg) 99 kpl 2 50 5 prk Arla Kalinka kerrosjogurtit 150 g (3,33/kg) PLUSSAKORTILLA SUOMI SUOMI Pirkka Krysanteemikimppu Red Desire Terttuminiluumutomaatti 250 g (9,96/kg) Vesimeloni tai hunajameloni BRASILIA/COSTA RICA HOLLANTI ERÄ SUOMI Pirkka Sitruuna ESPANJA
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä – N:o 14 – 2021 2 Luuk. 24:36–49 Tämän pyhän teema on Ylösnousseen todistajat. Evankeliumitekstissä Jeesus kohtaa pääsiäisen jälkeen seuraajansa ja he viettävät yhteisen ateriahetken. Keskiössä ovat ensimmäiset Ylösnousseen todistajat, hämmentyneet Jeesuksen seuraajat, joiden suunta on mennyt sekaisin hänen kuolemansa jälkeen. Kahden vuosituhannen kuluminen ei ole vähentänyt ylösnousemuksen ihmettelyn määrää, mutta hämmästelevien Ylösnousseen todistajien määrä on kasvanut pariin miljardiin. Jos opetuslasten hämmästys oli epäuskoista kuolleeksi luullun opettajansa seisoessa heidän edessään, ei tapahtuma käy järkeen nykypäivänäkään. Jeesus antoi jokaiselle seuraajalleen tehtäväksi todistaa hänestä ja Jumalan valtakunnasta, mutta se ei ole monelle 2000-luvun ihmiselle helppoa. Ylösnousseen pitäisi todistaa ensin järjellä ymmärrettävästi itsensä, ennen kuin kyynikko olisi valmis todistamaan hänestä. Todisteiden ja näytön on oltava pitäviä, ennen kuin moni todistaja on valmis antamaan todistajanlausuntonsa. Ja kuinka sitten todistaa Ylösnousseesta, on myös kysymys, joka nousee väistämättä mieleen keskimääräiselle kaduntallaajalle. Harva kun on suuri evankeliumin julistaja syntyjään. Joskus teot ovat sanoja vaikuttavampia. Kun sanat tai järki eivät riitä ihmeiden kielelle, riittää aivan hyvin, että Ylösnousseesta saa todistaa valinnoillaan. Lähimmäistä rakastavat ja luomakuntaa varjelevat teot ovat tekijälleen hyväksi ja toisille malliksi. Parhaat johtajatkin saavat viestinsä läpi näyttämällä itse esimerkkiä. Jos teot ja sanoma ovat keskenään sopusoinnussa, niillä on yhdessä hyvä vaikuttavuus. Järjellä perusteleminen ei ole aina tehokkain tapa vakuuttaa uskonasioissa. Tarvitaan myös tunnetta, etenkin positiivista tunnetta. Tunteet tarttuvat helposti ja niillä on valtava vaikutus. Positiivisiin tunteisiin on helppo yhtyä ja ylösnousemuksesta iloitseminen onkin ehkä paras tapa näyttää uskonsa. Siinä missä opetuslapsetkin olivat epäileväisiä ylösnousemuksen ihmeen edessä, suuri ilon tunne voitti kaikki epäilykset. Esa-Pekka Helanne Kirjoittaja on seurakuntapappi Kotka-Kymin seurakunnasta, aviomies ja optimisti 9.4. Paavali sanoi kuuluvalla äänellä: ”Veljet! Minä olen fariseus ja fariseuksia ovat isänikin olleet. Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen.” Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: ”Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa.” Ap.t. 23:1, 6-11. 10.4. Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Matt. 28:16–20. 11.4. Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi. Luuk. 24:36-49. 12.4. Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Joh. 20:26. 13.4. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. 1. Piet. 2:2. 14.4. Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe. Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen. Ps. 116:3, 7. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 7 pnä maaliskuuta 1911 SANA SINULLE Ylösnousemusta todistamassa Päivän sanat Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 8. pnä huhtikuuta 1921 Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Su 11.4. klo 10 sanajumalanpalvelus striimataan Facebookiin. Sorsa, Uusi-Kuitti. Diakoniatyö: Diakoniatyön pienkeräys oman paikkakunnan apua tarvitsevien auttamiseksi. Tilinumero: FI8253650120068612. (Pienkeräysnro RA/2021/280). – Waras kytketty. Wiime tiistaina wangittiin täällä Kiwisenojan kylästä kotoisin olewa työmiehen poika Otto Berggren, joka talwen ajalla oli Saarijärwen pitäjässä tehnyt erinäisiä warkauksia. Berggren oli työskennellyt Saarijärwellä parin kuukauden ajan ja sillä aikaa esiintynyt Wäinö Laineen nimellä ja warasti sieltä lähteissään muutamien apulaisten keralla eräästä talosta jonkun määrän waatteita. – Ikäwä tapaturma sattui wiime wiikolla Wanttilan sahalla jossa sahanhoitaja Ilmari Jylhän oikea käsi joutui käynnissä olewan höyläkoneen terään. Käsi ruhjoutui niin pahoin, että kunnanlääkäri Reinolan, jonka tykö ruhjoutunut heti tuotiin, täytyi kädestä katkaista yksi sormi. – Warkaat kaiwawat ja warastawat mitä milloinkin eteen sattuu. Paitsi pikkukapineita ja tarpeita kuten kaupoista tupakkaa, öljyä y.m. jota woi sanoa waan näpistelyksi, warastetaan toisinaan hewonen tallista ja porsas nawatasta joista äsken tässäkin lehdessä olemme kertoneet. Wiimeisin warkaustapahtuma kuitenkin, joka tapahtui wiime wiikolla nahkuri Lundenin nahkawerstaassa, osoittaa harwinaisen hurjaa anastamishalua, jossa wiedään mitä eteen sattuu. Warkaat kaiwoiwat kalkkiammeesta hapantumassa olleita wuotia, joita kantamalla kuljettiwat pitkin hankikantoa parempaan talteen. Warkaitten jälkiä oli helppo seurata koska takasta oli kulettaessa tippunut kalkkiwettä ja karwoja. Kuitenkin sekaantuiwat jäljet Sarkkilan kylässä joten toistaiseksi ei ole warmuutta warkaiden kiinni saannista. – Tilan kauppa. Maanwiljelijä Wihtori Hosia on myynyt omistamansa Hosian tilan Maantuote osakeyhtiölle 58,000 markan kauppahinnasta. Wastaanotto tapahtuu ensi toukokuussa. Jotkut nuoret saattavat olla yksinäisiä näin koronaaikana. Nuorilla voi olla ahdistuneisuutta tai masennusta koronasta johtuen. Syynä tähän voi olla, että nuoret eivät pääse tapaamaan ystäviään, ja harrastuksetkin on peruttu. Ihmiset eivät myöskään pääse käymään missään, se voi turhauttaa perheen nuorimmaisia. Jotkut nuoret voivat olla jopa 12 tuntia vuorokaudessa, tai enemmän, tietokoneen tai pelikonsolin ääressä. On myös nuoria, jotka käyttävät ajan hyödyksi vaikkapa terassia tai autoa korjaamalla, tai ruokaa kokkaamalla. Jotkut voivat aloittaa uuden harrastuksen omassa kotipihassaan. Teksti ja kuva: Valtteri Lampinen ja Eetu Jonkka, toimituksen 8-luokkalaiset TET-harjoittelijat Nuoret ja korona Eetu Jonkka ja Valtteri Lampinen tutustuivat työelämään Punkalaitumen Sanomien toimituksessa. Pojat kävivät haastattelemassa myös muita työelämään tutustujia. Juttu löytyy sivulta kuusi. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat huhtikuun 8. pnä 1971. Alkoholistihuoltola aloitti toimintansa Länsi-Suomen alkoholistihuoltola aloitti 1.4. Länsi-Suomen Työlaitoksen tiloissa. Huoltola on sijoitettu työlaitoksen kaksi vuotta sitten tyhjilleen jääneeseen naisosastoon. Työlaitoksen taloudenhoitaja Martti Uusi-Kerttula sanoi, että entisen naisosaston tiloihin saatiin sijoitettua 29-paikkainen huoltola alkoholisteille ja ensimmäiset 9 alkoholistia saapuivat huhtikuun 1. päivänä Turusta. Huoltolan takia on jouduttu perustamaan laitokselle toinen sairaanhoitajan virka, mikä on tällä hetkellä haettavana. Vuoden alusta perustettiin työlaitokselle sosiaalityöntekijän virka. Lääkinnällisestä hoidosta huolehtivat Punkalaitumen kunnanlääkäri sekä lääkäri Vammalan aluesairaalasta. Alkoholistihuoltolan hoitokustannuksista maksaa valtio 2/3 ja lähettävä kunta tai hoidettava itse 1/3. Potilaat osallistuvat terveytensä sallimissa rajoissa laitoksen töihin. Länsi-Suomen Työlaitoksella on mm. kasvipuutarha ja metallija puutyöverstaat sekä pesula ja olkimattokutomo. Länsi-Suomen Työlaitoksen johtokuntaa on täydennetty yhdellä henkilöllä huoltolan asioiden hoitoa varten. Johtokuntaan valittiin alkoholijohtaja Terho Lehto Turusta ja sosiaalisihteeri Lea Jäkärä Punkalaitumelta. Samassa kokouksessa keskusteltiin myöskin jäteveden puhdistuslaitoksen rakentamisesta yhteistyössä Punkalaitumen kunnan kanssa. Kunnan kanssa käytäviin neuvotteluihin valittiin työlaitoksen edustajiksi johtaja Väinö Keskinen ja taloudenhoitaja Martti Uusi-Kerttula. Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSEN EDUSTALLA torstaisin
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä 2021 – N:o 14– 3 Lottiin, maailman suurimpaan naisten vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestöön, kuului vuosina 1921–1944 Suomessa peräti 240 000 jäsentä, joista 50 000 oli 8–16-vuotiaita pikkulottia. Punkalaitumelainen AnnaMaija Nevalainen oli yksi heistä. – Äiti ja tädit olivat lottia, niin tietysti minäkin mukaan halusin. Minulla oli lottapuku valkoisen esiliinan kera. Lottamerkki aarteenani. Ryhdyin pikkulotaksi jo ennen sotia. Sota-aikaan muistan, miten lotat toimivat monenlaisissa tehtävissä, he esimerkiksi vastaanottivat Punkalaitumellakin siirtolaisia, muistelee tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Nevalainen. Kultaiset sanat ohjeina ”Pikkulottain Kultaiset sanat” neuvoo rakastamaan Jumalaa, kotia ja isänmaata, huomaamaan luonnon kauneudessa Luojan suuruuden, kunnioittamaan mennyttä ja uskomaan tulevaisuuteen, olemaan hyvä, suorittamaan ilomielin velvollisuutensa, olemaan lannistumatta, olemaan hyvä toveri ja rehellinen ystävä. Pikkulottia kehotetaan myös noudattamaan määräyksiä, alistumaan kuriin ja käyttäytymään moitteettomasti, olemaan lähimpiensä apuna, ympäristönsä ilona ja kasvamaan kansalleen kunniaksi. Lottajärjestön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Monta muistoa Pikkulotta-iltoja Nevalainen muistelee riemulla. – Kokoonnuimme Vartiolan yläsalissa, mutta myös monessa kodissa. Ohjelmassa oli aina isänmaallisia lauluja ja seuraleikkejä. Ruuanlaitostakin pikkulotille varovaisesti ja leikinomaisesti kerrottiin. Rouvat Ruohisto ja Jaakkola sekä Tuomisen rouvat olivat aktiivisia toimijoita, pikkulottien johtajia. Ruohiston Vehkajärven mökillä pikkulottina vierailimme huvipäivissämme. Kerran kuuluisa näyttelijä Annie Mörk esiintyi siellä meille. Sitä dramaattista elehdintää ja lausuntaa ei hevin unohda. Vartiolan pihassa kohosi vielä tuolloin tähystystorni, johon myös tämä pikkulotta saatteli äitiään iltamyöhään. – Ylhäällä tornissa tähystettiin vihollista ja sieltä oli jonkinlainen puhelinyhteys, jonka avulla pystyi varoittamaan muita. Muistan hyvin, kun äitiäni tornin juurelle saattelin. Lamuskalla ajeltiin Ihaniksi kokemuksiksi Nevalainen nimeää Vammalassa järjestetyt pikkulottien telttakokoontumiset ja ne lamuskalla ajelut, kun parireki täytettiin sekä vällyistä että mukuloista. Silloin paineltiin vauhdilla syrjäkulmille ajelemaan. Moskovan välirauhassa vuonna 1944 monien muiden järjestöjen tavoin myös Lottajärjestö lakkautettiin. – Se oli niin kurjaa aikaa, ihan kamalaa. Kaikki lottatoimintaan liittyvä piti hävittää, kaikki nimettiin luvattomaksi. Olihan toiminta ollut yhteiskunnallisesti hyvinkin tärkeää. Lottajärjestö oli suuri ja toiminta monipuolista. Yhtäkkiä mistään lottajärjestöön liittyvästä ei saanut edes puhua. Opettajavuosinanikin piti asiasta olla hiljaa. Pyyhkäisy Hanna-Mari Kamppikoski Pikkulottana palveltiin isänmaata ja opittiin leikin varjolla Anna-Maija Nevalainen tutustui aktiivisesti Sotilaspoikajärjestössä toimineeseen mieheensä Juhaniin jo ylioppilaaksi valmistuttuaan. Molemmat tekivät elämäntyönsä opettajina heti lukion käytyään. Punkalaitumen kunnanhallitus kokoontui maanantaina 29.3. etäkokoukseen päättäen muun muassa seuraavat asiat: – Päätettiin esittää valtuustolle, että se hyväksyisi Lounais-Pirkanmaan kotouttamisohjelman. Ohjelma on päivitetty syksyllä 2017. Nyt ohjelma on päivitetty Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan sekä kuntien alueella toimivien muiden viranomaisten sekä maahanmuuttajien parissa toimivien yhteisöjen yhteistyönä. – Päätettiin perustaa koulunkäynnin ohjaajan toimi Keskuskoululle 1.8.2021 alkaen. – Käytiin tavoitekeskustelu kunnanjohtaja Tuija Ojalan kanssa ja hyväksyttiin kunnanjohtajan tavoitteet kuluvalle vuodelle. – Päätettiin panna täytäntöön kunnanvaltuuston 22.3. kokouksessaan tekemät päätökset. Kunnanhallituksen päätöksiä Yksityistilaisuuksien järjestämistä ei suositella Pirkanmaan pandemiaohjausrymä suosittaa, että yksityistilaisuuksien kuten häiden, syntymäpäivien, hautajaisten, valmistujaisten tai illanistujaisten järjestäminen harkitaan tarkoin. Jokaisessa perheja ystäväpiirissä pitää miettiä, ovatko tapaamiset tarpeellisia. Jos tapaamisia järjestetään, on ratkaistava, miten se tehdään turvallisesti. Yli kuuden hengen yksityistilaisuuksia ei toistaiseksi suositella järjestettäväksi ja pienemmissäkin tilaisuuksissa käytetään maskeja, elleivät turvavälit toteudu. Yksityistilaisuuksissa ja harrastustoiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tilan kokoon, jotta turvavälit voidaan pitää. Ohjausryhmä suosittaa myös kasvomaskin käyttöä kaikille yli 12-vuotiaille, etenkin julkisilla paikoilla liikuttaessa. Maskisuositus koskee myös työpaikkoja. Hallituksen suositusta etätyöhön kehotetaan niin ikään noudattamaan. Terveydenhuollon yksiköissä vierailuja sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla on rajoitettu ja vierailuista tulee keskustella etukäteen henkilökunnan kanssa. Lasten ja nuorten osastoilla, saattohoidossa ja kriittisesti sairaiden luona vierailu järjestetään läheisille. Synnyttäjällä voi olla mukanaan yksi tukihenkilö tai puoliso. Yli kuuden henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisäja ulkotiloissa on kielletty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella aluehallintoviraston päätöksen (9.3.2021) nojalla. Avi vastaa yleisötilaisuuksien rajoituksista. Avin uusin päätös on voimassa 30.4. asti. Enintään kuuden hengen kokoontumisia voi järjestää, mutta tällöinkin on noudatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetusja kulttuuriministeriön ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi sekä tartuntatautilain kohtaa 58c, jonka mukaan asiakkailla ja osallistujilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen, heille annetaan toimintaohjeet mm. turvaväleistä ja käsien puhdistamisesta ja pintojen puhdistusta tehostetaan. Aluehallintovirasto velvoittaa myös tartuntatautilain pykälän 58d mukaisella päätöksellä Pirkanmaan alueella toimijat varmistamaan yleisölle avoimissa tai rajatun asiakastai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Kaksisataakymmenen metriä maan pinnasta on melko korkealla. Tähän korkeuteen tähyilee Punkalaitumen Tuulivoima Oy, joka toistamiseen on käynnistänyt Isosuon Tuulipuisto -hankkeen. Edellisen kerran hanke kaatui hallinto-oikeuden päätöksellä. Jäi mielikuva, että käärmettä ajettiin ”pyssyyn” liian kovalla liikenopeudella. Tuulen tuottama energia on yksi aikamme megatrendejä. Hiilineutraali maailma, vesivoima, kestävä kehitys ja kuormittamaton ruoantuotanto lukeutuvat jokainen kyseiseen genreen. Samoin sähköauto ja sen aukkuihin tarvittavat mineraalit. Megatrendien saastettomuus ei ole itsestäänselvyys. Sähköauton akku tarvitsee litiumia, tuulivoimalan lapa ei sekään synny ilman kaivannaisia. Punkalaitumella kulkee tuulipuiston rinnalla myös bioenergian tuotanto. Se on jostain syystä jäänyt ”lapsipuolen” asemaan, eikä tunnu kuuluvan megatrendeihin ainakaan paikallisesti. Siinä, missä nykyinen energiatuotanto takoo euroja maan alta, megatrendit tekevät sitä näkyvästi. Isosuon Tuulipuisto olisi toteutuessaan pitäjän maamerkki, jonka rinnalla Mäenpään työväentalo ja Vartiola kalpenevat mennen tullen. Näiden kahden rakennuksen henkinen perintö lienee silti 210 metriin ulottuvaa voimalan lavan pyyhkäisyä suurempi. Satavuotias Lotta Svärd oli suomalaisille aikansa megatrendi. Työväentalo puolestaan edusti tavallisten ihmisen kansallista heräämistä. Molemmat kukoistivat, ja molempia kohdeltiin kaltoin. Kummallekin voi kuitenkin kumartaa kiitokseksi. Suomalaisuus ilman näitä kahta ei olisi suomalaisuutta. Se olisi vain pyyhkäisy todellisuudesta. Punkalaitumen Sanomien toimitus on SULJETTUNA toistaiseksi koronapandemian vuoksi. Tästä johtuen emme ota tällä hetkellä vastaan mitään maksusuorituksia toimituksessa. Yhteydenotot ja aineistot puhelimitse ja sähköpostilla: toimitus@punkalaitumensanomat.fi Juha Aro 045 111 5115 (ma-ke) tai 050 442 2072 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 Myös toimituksen postilaatikkoon voi jättää aineistoja ja ilmoituksia. Laitathan puhelinnumerosi ja nimesi jättämääsi aineistoon. Hyvät asiakkaat!
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä – N:o 14 – 2021 4 Koulua käyviltä oppilailta kuulee harvemmin kuvailua siitä, miten kouluun tulo tuntuu harvinaisen kivalta. Näin kuitenkin tuumivat Punkalaitumen yhteiskoulun 9.-luokan oppilaat Ella Kajantola, Katri Kortesato ja Amanda Lähdeniemi tiistaina. Punkalaitumella peruskoulun yläluokkien sekä lukion oppilaat palasivat lähiopetukseen muutaman viikon etäopetusjakson jälkeen tiistaina. Kouluun pääsy otettiin vastaan tyytyväisin mielin. – Lähiopetuksessa oppii paremmin ja näkee kavereita, sanovat Ella, Katri ja Amanda. Nimenomaan kavereiden näkeminen tuntuu siltä suurimmalta plussalta, jota lähiopetus tarjoaa. Katri kyllä keksii muutaman hyvän puolen etäjaksostakin. – Sai olla kotona, eikä tarvinnut välittää, miltä näyttää. – Suoraan sängystä sai aamulla nousta aloittamaan koulunkäynnin, Ella naurahtaa. Siitä kolmikko antaa paikallisen koulun opettajille pisteet, että etäopetusjakso oli hyvin järjestetty. – Oppitunnit pidettiin ajallaan ja opetus oli muutakin kuin että vain annettiin tehtävät, jotka pitäisi tehdä. Nuorten naisten toiveena on, että koulu voisi jatkua lähiopetuksena kesälomien alkuun asti. – Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Oma osuutemme hygienian puolesta koitetaan kyllä tehdä, että se olisi mahdollista. Oppilaat hyvin paikalla etätunneilla Punkalaitumen yhteiskoululukion rehtori Arto Asa toteaa koulussa valtaosan oppilaista ja henkilökunnasta jakavan Ellan, Katrin ja Amandan ajatuksen siitä, että lähiopetukseen on mukava palata. – Etäopetus alkoi monia oppilaita ja opettajia puuduttamaan. Selvää on myös, että monia oppiaineita, kuten taitoja taideaineita, on vaikea opettaa etänä. Näkisin kokonaisuutena, että lähiopetuksessa opitaan paremmin. Lisäksi koulun tehtävä on opettaa myös sosiaalisia taitoja ja näiden taitojen oppiminen etänä ei oikein onnistu, Asa kuvailee. Hän kiittelee paikallisia oppilaita siitä, että he jaksoivat osallistua hyvin etäoppitunneille. – Täällä oppilaat ovat aika hyvin etätunneilla paikalla. Arvioisin, että vain joillakin oli suuria vaikeuksia etäopetuksessa. Se näkyi muun muassa siinä, ettei tunneille saavuttu. Kukaan ei kuitenkaan ollut täysin koulun tavoittamattomissa. Lähiopetukseen palattaessa terveysturvallisuuteen kiinnitetään jälleen runsaasti huomiota. – Jokainen meistä on vastuussa paitsi omastaan, myös toisten terveydestä. Turvavälejä koulussa on monissa tilanteissa mahdoton pitää, mutta mahdollisten altistumisien suhteen koitetaan eri ikäluokat pitää erillään toisista. – Toivon ehdottomasti, että lähiopetuksessa mentäisiin loppukevät, mutta pahaa pelkään. Tartunta ja altistumisia voi tulla niin monesta suunnasta sekä oppilaisiin että henkilökuntaan. Pessimisti ei pety, Arto Asa naurahtaa. Punkalaitumen kunnan rakennusvalvontajaosto päätti kokouksessaan viime keskiviikkona myöntää rakennusluvan kuudelle tuulivoimalalle Isosuon alueelle. Tuulivoima-hankkeen takana on Punkalaitumen Tuulivoima Oy eli sama yritys, jonka tuulivoimahanke kaatui hallinto-oikeuden hyväksymään valitukseen joitain vuosia sitten. Isosuon alueelle on osayleiskaavassa kaavoitettu alue tuulipuistolle. Rakennusvalvontajaoston hyväksymät kuusi rakennuslupaa koskevat Vestas-merkkisiä kuuden megawatin voimaloita. Voimaloiden tornit ovat korkeudeltaan 135 metriä ja roottorin halkaisija on 170 metriä. Korkeimmillaan voimalan lavat halkovat ilmaa 210 metrin korkeudessa. Tuulipuiston osayleiskaavasta rakennusvalvontajaosto poikkeaa siinä, että uusien voimaloiden lapojen pyyhkäisykorkeus on 40 metriä. Kaavassa alin korkeus on 60 metriä. Lisäksi kahden voimalan lapojen pyörimisalue ylittää hieman kaavassa osoitetun rakennusalan. Rakennusvalvontajaoston mukaan vähäinen ylitys ei aiheuta sellaisia ympäristövaikutuksia, joita tulisi arvioida lupakäsittelyn yhteydessä. Lausuntoa rakennusluvitukseen oli pyydetty myös muilta viranomaisilta. Pelastusviranomaisten mukaan kohteeseen on laadittava turvallisuusselvitys, minkä jälkeen voidaan arvioida, onko kohteen turvallisuustaso riittävä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen mukaan voimaloihin tulisi asentaa hätäkeskukseen automaattisesti liitetty paloilmoitin. Myös savunpoiston tulisi olla avattavissa alhaalta käsin. Puolustusvoimien mukaan estettä tuulipuiston rakentamiselle ei ole, sillä sen vaikutukset ilmavalvontatutkille ovat vähäiset. Naapurien kuulemisessa rakennusluvista saatiin yksi huomautus, johon toimitettiin rakennuttajan vastine. Huomautus ei rakennusvalvontajaoston mukaan vaikuta luvan myöntämiseen. Minkälainen taloudellinen vaikutus tuulipuiston toteutumisella olisi Punkalaitumen kunnalle? Entä paikalliselle elinkeinoelämälle? Merkittävin päätös pitkään aikaan Kunnanjohtaja Tuija Ojala kuvailee tuulivoimahanketta merkittävimmäksi Punkalaitumen elinvoimatekijäksi pitkään aikaan. – Nämä kuusi myllyä Juha Aro Juha Aro Kouluun paluu harvinaisen kivaa Kuudelle tuulivoimalalle rakennuslupa Isosuolle tuottavat energiaa nelinkertaisesti punkalaitumelaisten vuotuisen sähkönkulutuksen verran ja olemme niin sanotusti lunastamassa Hinku-kunta-asemamme ”kertalaakilla”. Kunnan kassaan tuulivoima heijastuu kiinteistöverona, mikäli valtuusto näin päättää, noin 30 000 euroa turbiinilta. – Elinkeinoelämää tuulivoima hyödyttää rakentamisen ajan maanrakennusja muiden aliurakointipalveluiden muodossa. Rakennustoimet elähdyttävät myös lounasravintoloiden ja majoituspalveluiden elämää. Rakentamisen jälkeen jää jonkin verran myös huoltoja infratöitä alueelle. Ojalan mukaan kaikki oleellinen tuulipuiston valmistelussa on osattu huomioida. – Rakennusluvat myönnettiin vielä varmuuden vuoksi toiseen kertaankin, jotta ensimmäiseen versioon jäänyt virhe tuli varmasti korjatuksi. Tuulipuistolla on vahva vastustus, joten luvista valitetaan varmasti ja aikaa palaa, mutta päämäärään varmasti päästään. Edellisen kerran taisteltiin kaavasta ja lupapäätös on lainvoimaisen kaavan mukainen. Arkkuinsuon kaavahan on edelleen valitusviranomaisen käsittelyssä. – Käsittely on aikaa vievää, tämäkin prosessi tulee viemään noin kymmenen vuotta, kaavavalmistelu alkoi 2014 ja turbiinit tuottavat sähköä aikaisintaan 2023. Ojalan mielestä tuulivoima on puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. – Tarvitsemme valtakunnallisesti uusia energialähteitä mm. polttoturpeen tilalle. Tuulivoima ei työllistä niin paljoa kuin polttoturve mutta kyllä sekin jotakin työtä antaa poistuvan elinkeinon tilalle. Punkalaitumen Tuulivoima Oy:n edustaja Erkka Saario ei vastannut toimituksen lähettämiin kysymyksiin annettuun määräaikaan mennessä. Katri Kortesato, Amanda Lähdeniemi ja Ella Kajantola olivat tyytyväisiä paluusta lähiopetukseen pääsiäisen jälkeen. Rehtori Arto Asan mielestä myös etäopetusjakso sujui Punkalaitumella hyvin.
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä 2021 – N:o 14– 5 – Vuodenvaihteessa tätä urakkaa jo aloittelin. Huomenna uskoisin, että minun osaltani työ on tehtynä. Itselle ei ole vielä venekuume iskenyt, vaikka kunnan veneenlaskupaikka työn alla on pitkään ollutkin, naurahtaa urakoitsija Paavo Toivonen. Muun muassa ruoppaus ja pajuryteikön poisto vaativat talven aikana Toivoselta lukuisia työtunteja, mutta viime viikon keskiviikkona Järvelän aurinkoisessa rannassa näytti jo melkein kesäiseltä. Ainakin, jos ei katsonut jäistä järvenpintaa. Pitkäaikainen toive toteutuu – Rannan hiekka jää tähän veneiden säilytyspaikaksi, soutuveneparkiksi. Veneenlaskupaikka tulee kauaksi uimareista tuohon vähän huonompaan rantaan. Kunnanrakennusmestari Kari Isokivijärven mukaan veneen laskupaikka on kuntalaisten ja mökkiläisten pitkäaikainen toive. – Ihan vielä ei venettä järveen saa. 6 x 3 -metrinen betonilaatta valmistuu vielä takaamaan sen, että veneen saa turvallisesti vesille. Kaikkia laskuja en ole vielä saatu, mutta tähän budjetoitiin ensin soutuveneparkkia varten 10 000 euroa ja sitten vielä veneen laskupaikkaa varten 15 000 euroa. Hanna-Mari Kamppikoski Veneet sujuvasti vesille Järvelässä Urakoitsija Paavo Toivonen sai työnsä tehtyä Järvelässä. Nyt asennetaan vielä betonilaatta, niin veneenlaskupaikka on valmis käyttöön. Kronstdatin varjot Luin hiljakkoin kirjan ”Kronstadtin varjot”. Se kiinnosti minua siksi, että kirjoittaja on ”Haku-Veikon” eli Veikko Hakulisen poika Lassi Hakulinen. Kilpailin isänsä Veikko Hakulisen kanssa vuonna about 1980 Nenänmaassa metsätaitohiihdoissa, kilpailukeskus oli Pohjoisseudun Nuorisoseuran talolla. Nenänmaan ladut olivat tuolloin seutukunnan parhaat. Taisivat Kauniston Antti ja Heikkilän Jorma olla järjestäjinä jos oikein muistan. Hiihdossa hävisin Hakuliselle tietysti 6-0 Hän jätti jo joen ylityksen jälkeen ainakin sata metriä. Vaikka olin ko. ladut kiertänyt sataan kertaan. Tapaus on jäänyt elävästi mieleeni. Suosittelen lämpimästi että luette ko. kirjan. Minulla sen lukemiseen ajatuksella hupeni koko pääsiäinen. Se on tosi eläväinen ja mukaansatempaava tarina Suomen / Karjalan kohtaloista vuosisadan alun tapahtumista. Kari Poikulainen Kotikontujen tienoilta tervehtien Katila ja Haukka ovat Ruotsin vallan aikaisia sotilasvirkatiloja. Evert Katila on Suomen musiikkiarvostelun isä. Mieskuoromme on Pauli Ahvenuksen johdolla esittänyt hänen lauluaan ”Pellavankitkijät”. Sastamalan osuusmeijerin johtaja oli syntynyt Kostilan Haukan poikana. Hänen poikansa Jukka oli luokkatoverini yhteiskoulussa. Paljon terveisiä Jukalle ja hänen serkuilleen. Vesa Berggren toi minulle lainaksi kotikirjastonsa aarteen ”Käsikirja Suomen reservimiehelle” vuodelta 1885. Kertailin sieltä venäjänkielisiä sotilaskomentoja. Olenhan ollut Veli Niemisen tulkkina ja Markku Rautionmaan veteraanien matkassa aina Raatteentietä ja Eldankajärveä myöten. Komeasti on George de Godzinskyn ”Äänisen aallot” kaikunut matkalla. Teodor Takt oli Turkin sodanaikainen (1877-1878) reserviläinen. Arvokkaasti hän asteli puujalallaan ja sodassa saamansa mitali rinnassa Punkalaitumen kirkkoon jumalanpalvelukseen. Paavali Roukanoja, ”Suezin Paavali” aloitti punkalaitumelaisten kunniakkaan perinteen Suezilla vuonna 1956. Tervehdys kaikille laitumelaisille sinibareteille. Keveästi nousi askel kun merisotakoulu marssi Suomenlinnan valleilla laulaen ”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää…” Kai muistatte ”Veljekset MontGomeryn”. He kaatoivat kahviinsakin konjakkihin. Merisotakoulun poikia Punkalaitumella on myös Nevalaisen Jussi. Punkalaitumen sotilaspoikaperinteen vaalijoille tiedoksi yksi käpysotamuisto. Veljelläni Pentillä ja Roukanojan Paavalilla oli käpysotaharjoitus sysikopin takana. Samulin otsaan osui kova pihkainen käpy. Siihen nousi kuhmu ja Samulilta pääsi poru. ”Ei sorasa porata,” sanoi Paavali. Ikäpolveni plikoilla ja pojilla on mitä muistella ja istua nuotiolla kuin hurttiukko. Senkin muistamme, että Lotta Svärd piti huolen siitä, ettei kurkku kuivunut. Lisäksi sodassa on pidettävä jalat lämpiminä ja pää kylmänä. Matti Roukka PS. Ruotukaverini tykkimies Blom kuvasi rantapyssyn poikien sitkeyttä sanomalla: ”Paska haisi, mutta me olimme vaan.” Suositut iltarastitapahtumat lasketaan yleisötilaisuuksiksi, koska niihin osallistuminen on kaikille avointa. Yleisötilaisuuksia rajaa tällä hetkellä Punkalaitumellakin kuuden henkilön enimmäismäärä. Tästä johtuen kesän 2021 Sanomarastikausi startataan jo viime vuodelta tuttuun tapaan omatoimisuunnistuksina. Omatoimisuunnistukset eivät ole yleisötilaisuuksia, koska jokainen osallistuja voi vapaasti valita oman aikansa, jolloin lähtee maastoon rasteja kiertämään. Ulkoiluhan on edelleen sallittua ja jopa toivottavaa toimintaa. Kartta käteen ja maastoon! Sanomarastien lähtöpaikalla on postilaatikko, josta löytyy kyseisen tapahtuman kartta ratoineen. Postilaatikon paikka selviää sekä Punkalaitumen Sanomien seurapalstalta että Kunnon suunnistusjaoston nettisivuilta. Kartan voi myös tulostaa itse mukaansa samaisesta osoitteesta. Rastiliput ovat maastossa aina reilun viikon kerrallaan, eli suunnistamassa voi käydä lauantaista alkaen seuraavan viikon sunnuntaihin. Tämä järjestely on voimassa ainakin kolmien ensimmäisten rastien osalta. Ja pidempääkin, mikäli rajoitukset jatkuvat toukokuussa samanlaisina. Ensimmäinen mahdollisuus suunnistamiseen avautuu lauantaina 10.4. Postilaatikko on Yli-Kirran pääportin läheisyydessä ja karttoja on tarjolla aina sunnuntaihin 18.4. asti. Toisen viikon rastit löytyvät Yhivuoren maastosta 17.–25.4. ja paikalle ohjaa rastilippuopaste Vesilahdentieltä. Vappuviikolla suunnistetaan Porttikalliolla ja karttapostilaatikko on ison aluekartan luona paikalla 24.4.–2.5. Omatoimisuunnistukset ovat Kunnon jäsenille sekä kaikille vuonna 2001 ja sen jälkeen syntyneille maksuttomia. Teksti: Markus Salo Sanomarastikausi käyntiin omatoimisuunnistuksina
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä – N:o 14 – 2021 6 Vaikka lumikelit päättyneenä talvena suosivatkin Porttikalliolla, eivät lapset päässeet ammentamaan oppia hiihtotaitoihinsa perinteiseksi muodostuneessa Kunnon hiihtokoulussa. Pitäjän ainoan hiihtokoulun järjesti MLL:n Punkalaitumen yhdistys yhteistyössä Kunnon kanssa. MLL:n hiihtokouluun kokoonnuttiin viitenä lauantaina helmikuun lopulta maaliskuun lopulle. Kahdessa ryhmässä Satu Toivosen vetämänä saivat osallistua 4–6-vuotiaat sekä seitsemästä ikävuodesta ylöspäin olevat lapset. Yhteensä hiihtokouluun osallistui 15 lasta. – Hiihtokoulussa harjoiteltiin pienempien kanssa ihan perushiihtotaitoja, mäen laskua ja ylös nousemista leikkien avulla. Isommilla näiden lisäksi opeteltiin luisteluhiihdon perusteita, kertoo Satu Toivonen. Hän harmittelee sitä, että hiihtokoulun pitäminen syksystä kevääseen ei tänäkään talvena ollut mahdollista. – Edellistalvena ei ollut lunta. Tänä talvena oli, mutta tällä kertaa esteeksi tuli korona. Jokaisen viiden hiihtokoulukerran jälkeen MLL tarjosi mehua ja kaakaota sekä purtavaa. Lisäksi viimeisellä kerralla osallistujille jaettiin kunniakirja sekä pieni pussi herkkuja. Juha Aro Punkalaitumelaislähtöinen Sanna Ollula on asunut vuodesta 2017 Britteinsaarilla. Jatkokertomuksessa hän kuvailee kulunutta vuotta saarivaltiossa, joka on ollut paljon esillä koronapandemian epäonnistujana mutta myös tehokkaana rokottajana. Kun taas saavuin takaisin Britteihin, olimme kaksi viikkoa Fatin kanssa karanteenissa. Suomessa käyntini vuoksi ei olisi tarvinnut, mutta Fati oli käynyt samalla omassa kotimaassaan, jonka vuoksi koko talouden piti jäädä sisätiloihin. Onneksi olin jo kolme viikkoa aiemmin tilannut meille ruokakuljetuksen, sillä likempänä päivää se olisi ollut mahdotonta. Tämäkin on vähän hassua, ettei ruokakuljetuksia ole enempää, vaikka valtio kehottaa kaikkia tilaamaan ruuat koteihinsa. Elosyyskuussa karanteenin jälkeen päästyämme ”vapauteen” myös rajoitukset pienenivät. Kuntosalit, kaupat, kampaamot, pelihallit, ravintolat yms avautuivat tietyin rajoituksin (tietty määrä sisään, tiukat turvavälit). Ennen sisälle menoa täytyy kuitenkin skannata QR-koodi tai antaa yhteystietonsa siltä varalta, että jollakulla paikalla olleelta todetaan korona. Opiskelijat palasivat takaisin kampuksille mutta minun kurssini tapauksessa käytännön tunteja ei ollut lainkaan ja luennot pidettiin etänä, lukuun ottamatta fysiologian luentoa, jotka pidettiin koululla ”henkisen hyvinvoinnin kannalta” (mikäköhän järki tässäkin oli, olisi voinut pitää käytännön tunteja, jotka ovat huomattavasti tärkeämpiä). Myös kaikki kokeet, yhtä käytännön koetta lukuun ottamatta, pidettäisiin netissä. Monet epäilivät lockdownin palaavan jälleen ja koulun menevän kiinni. Ja niin syyskuun puolessa välissä koulujen alkamisviikolla kaikki menikin jälleen kiinni. Näitä lockdowneja ja säännöksiä niiden ajalle onkin tullut jo niin monta, ettei laskuissa ole pysynyt mukana. Joulupäivän jälkeen on oltu lockdownissa ja nyt alkaa taas helpottamaan, mutta saa nähdä kuinka pitkäksi aikaa. Ihmiset ovat kuitenkin nyt lepsumpia kuin ennen: kerääntyvät kaduilla juttelemaan keskenään. Useammat paikat ovat auki sillä verukkeella, että myyvät suklaapatukoita kassalla. Toisaalta supermarketit ovat sulkeneet monia osastoja, kuten keittiötarvike-, vaateja kirjaosastot. Mutta esimerkiksi alkoholi-, meikkija lehtiosastot ovat auki. Tämä on aiheuttanut valtavasti kränää ihmisten keskuudessa, sillä esimerkiksi vauvanvaatteita ja -tarvikkeita ei saa muualta kuin netistä tilaamalla. Olemme molemmat kuulleet kavereiltamme, että heillä on ollut tai he epäilevät sairastaneensa koronan. Useat eivät ole kuitenkaan kertoneet asiasta ylemmille tahoille, vaan jatkaneet elämäänsä normaaliin tapaan. Syyt ovat useimmiten olleet rahalliset syyt, sillä täkäläiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti käyttää kaikki rahat nopeasti pois, säästöjä tekemättä (harvat omistavat autojaan, on tärkeää että on saman tai korkeintaan viime vuoden mallin auto pihassa, ja siitä maksetaan kuukausittaista vuokraa). Olemme myös kuulleet muutaman naapurissa asuvan eläkeläisen saaneen tartunnan. Me itse saimme koronan tammikuun lopussa. Meillä molemmilla oli pieniä oireita ja muutaman päivän päästä menimme koronatestiin ja positiivisesta tuloksesta saimme lahjakortit ruokakauppan. Fatilla oli pientä päänsärkyä ja hajusekä makuaisti lähti kolmen päivän ajaksi. Itselleni tuli pahemmat oireet. Päiviä kestänyt korkea kuume, nielutulehdus ja uupumus. Lisäksi yskin kaksi, kolme viikkoa, parannuttuani. Terveysviranomaiset ja yliopistoni ”terveyshuolto” pitivät tiuhaan meihin yhteyttä ja meidän piti kertoa kaikkien ihmisten nimet ja yhteystiedot, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä. Tämän vuoden puolella myös käytännön tunnit yliopistolla ovat alkaneet, joten opettaja ja koko ryhmäni joutui karanteeniin, vaikka harjoitteluiden aikana meillä on erittäin paljon suojavarusteita ja hygieniasta pidetään huolta. Koronakokemuksia saarivaltiosta, osa 2 Walesissa asuvat Sanna Ollula ja miehensä Fati ovat nähneet läheltä koronapandemian vaikutukset Britteinsaarilla. Talven ainoa hiihtokoulu Satu Toivonen seuraa, miten Väinö Tapioharjulta sujuu pehmolelun poiminta mäen laskussa. Kalle Suojanen ja Ville Marjamäki viihtyivät hyvin TETharjoittelussa. Kasiluokkalaiset TET-harjoittelussa Kahdeksasluokkalaiset olivat viime viikolla TET-harjoittelussa ja haastattelimme paria heistä sekä heidän opinto-ohjaajaansa Sari Heinosta. Haastateltavat olivat Ville Marjamäki, Kalle Suojanen sekä Amanda Lähdeniemi. Ville Marjamäki ja Kalle Suojanen olivat suorittamassa TET-harjoittelun A Peltomäki Oy:ssä, kun taas Amanda Lähdeniemi oli Pohjoisseudun koululla. Villen ja Kallen mielestä TET sujui hyvin ja he olivat tyytyväisiä työhönsä. He pitivät työnantajastaan Antti Peltomäestä sekä aikovat hakea A. Peltomäki Oy:lle myös ensi kerralla. Amanda kertoi TET-harjoittelun sujuneen hyvin. Hän pääsi tekemään monipuolisia ja mukavia tehtäviä. Hän piti TET-harjoittelusta. Työympäristö oli tuttua ja hän tunsi henkilökunnan jo entuudestaan hyvin, koska hän kävi ala-asteen Pohjoisseudun koululla. Hän piti työnPunainen Risti Terveyspiste suljettuna toistaiseksi. Soita tai jätä soittopyyntö torstaisin klo 11 – 13: 041 318 6650. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Jäsenmaksut on toimitettu jäsenille, jos haluatte maksaa käteisellä voitte tuoda maksut kukkakaupalle. Tilitämme ne yhdistyksen tilille. Käsityökerho tauolla, mutta langat odottavat kutojaa, nouda kukkakaupalta. Lehmirannan lomaviikko varattu 12. – 18.10. Varaa paikka Hilkalta 0405824377. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Härmän Kylpylä 15.8.2021 – 20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021 – 1.10.2021. Lomateema: Työt takana -loma. Hakuaika päättyy 3 kk ennen loman alkamisaikaa. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi. Tiedustelut: MTLH arkisin klo 9 – 13, 010 219 3460. www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Omatoimisuunnistus Sarkkilan kartalla 10. – 18.4. Karttapostilaatikko Yli-Kirran pääportin tuntumassa. Opastus Urjalantieltä. Seurat toimivat antajastaan Elina Poutalasta. Hän tunsi Elinan entuudestaan. Amanda ei usko hakevansa Pohjoisseudun koululle seuraavilla kerroilla, koska hän haluaa kokea TET:in muissakin työpaikoissa. Opinto-ohjaaja Sari Heinonen kertoi, että poikkeusaikojen myötä, pieni osa oppilaista ei ollut löytänyt TET-harjoittelupaikkaa, joten he suorittavat korvaavia tehtäviä. Heinonen totesi kahdeksasluokkalaisten suoriutuneen TET-paikkojen hakemisesta poikkeusajoista huolimatta hyvin. Heinonen suosittelee oppilaille heitä kiinnostavia työpaikkoja, joista oppisi mahdollisimman paljon. Heinonen toteaa, että TET voi luoda mielenkiintoa joitakin tiettyjä töitä kohtaan, joka voi vaikuttaa kesätöiden hakemiseen tai tulevassa työelämässä työn valintaan. Heinonen on myös sitä mieltä, että jokaisen olisi hyvä päästä jonnekin TET-harjoitteluun, koska sieltä saa kokemusta ja käsitystä työelämästä, mitä taas korvaavasta tehtävästä ei saa. Teksti ja kuva: Valtteri Lampinen ja Eetu Jonkka, toimituksen TET-harjoittelijat
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä 2021 – N:o 14– 7 tä siinä on mukava nuotti. Ihan kaikkea ei aina toisen murteesta ymmärrä, ei aina ole puhujan tarkoituksesta perillä. Mutta toimeen tullaan. Ettes suotta kapinoittis -teos lepää avoimena Törmän olohuoneen pöydällä. – Tämän kirjan olen lukenut viimeksi, mutta muutoin on kirjallisuus jäänyt vähiin. Ennen luin paljon, nykyään lähinnä sanomalehtiä. Arvokas murre Murteesta Törmän mukaan tulee pitää kiinni, sitä tulee vaalia. – Ehdottomasti murteet on säilytettävä, niitä tulee puhua. Kielen rikkauttahan ne ovat. Ihan kaikkia äidinkielemme uusia sanoja ei itsekään oikein hiffaa, mutta murre on sydäntäni lähellä. Teennäistähän se on, jos me rupeamme kirjakieltä puhumaan, Törmälä naurahtaa. Honkolan kartanon torpasta Ali-Rantalan 10-lapsisesta katraasta lennähti vuosikymmeniä sitten Kivisenojalle Salme, joka rakastui Seppoonsa, ja sai avioliiton myötä uudeksi sukunimekseen Törmän. – Ihan Jalasjoen seurantalon läheltä olen lähtöisin. Niillä seuduilla meni vauhdilla lapsuus ja nuoruus. Maatilan töissähän silloin olimme ihan pienestä pitäen. Muistan hyvin, kun vormua pikkulapsina ruohostimme. Sitä kasvoi jokirannassa ja lehmille sitä ruuaksi poimimme. Paljon muistan myös lapsuuden riemuja Saunalahdessa, siellä kävimme polskimassa. Vehkajärvelle emme uimaan päässeet, kun isän nuorempi veli oli sinne hukkunut, muistelee 84-vuotias Salme Törmä. Pariskunnalle syntyi neljä lasta, joista yksi viljelee nykyisin kotitilaansa. Kaikille lapsilleen ja kolmelle lastenlapselleen Törmä on aina puhunut Punkalaitumen murretta. – Murre mennee perintönä, kun puhheen oppii. Kyllähän se sillain mennee. Lähellä Urjalan rajaa asuneena Salmelle on tullut tutuksi myös naapurikunnan murre. – Urjalalaiset vetävät puhettaan pitkään, onhan se kieli siitä rajalta heti ihan erilaista. Kyllä minä kuulen, jos joku toiselta paikkakunnalta tullut Punkalaitumellakin puhuu. Murre on tärkeä osa ihmistä, sen käyttämistä ei hävetä tarvi. Murre ei ihmistä huonommaksi tee. Tarinointi geeneissä Törmän isä oli aikoinaan kova kertomaan tarinoita. Ihan oikeita sattumuksia, mitä oli kuullut vaikkapa tukinuitossa. Selkeästi on tarinan kerronnan lahja periytynyt myös tyttärelleen. – Hauskin sana taitaa niiltä ajoilta olla Urjalassa sijaitseva Pirttiperse. Kivisenojalla tutuksi kävivät myös Vaunuvuorenahde Lykkiöntiellä sekä Lepparo ja Lykkiönmäki. Myllytiellä oli ennen vanhaan Ojanteennotko, mutta kun tie oikaistiin, hävisi notkokin. Kaikista rakkaimpia paikkoja Törmälle ovat hänen lapsuutensa maisemat. – Siellä Riihimäellä isossa, neljän lapsen istuttavassa keinussa keinuimme. Rohkeimmat vetivät keinun jopa ympäri. Ristikankas oli hyvinkin suosittu kohtaamispaikka sekin. – Sinne veimme maitotonkat, ja samalla sai jutella naapureiden kanssa. Hormantieltä haettiin lähteestä vettä, kouluunkin kuljimme sen kautta. Puunhaarassa roikkui silloin tuohilippo, josta vettä pystyi juomaan. Muistojen Pipukivi Pipukivellä istuimme Särkkään kulkevia tanssijoita tarkkailemassa. Vähän isompina tanssimme siellä itse. Pipukiveä Törmä kuvailee huikkapääkiveksi. Kivellä oli usean mukulan mentävä tasanne, sekä kaukalo, jota pitkin laskea kiveltä alas. – Helariutan Marjan ja Juhanin kanssa kivelle kerran kiipesimme, ja sieltä päästelimme takaisin maahan. Kävi vaan hieman ikävästi, kun Jussin perseemys meni kiveltä laskiessa puhki. Kieli on Törmää kiinnostanut aina, ja se on kehittynyt lapsuudesta lähtien muun muassa perheen isän tarinoita ja äidin lauluja kuunnellessa. – Kotona puhuttiin murretta. Karjalasta tuli meille aikoinaan Luukan perhe ja kyllähän sekin oli mukavaa, kun murteet sekoittuivat. Kovasti vieläkin naurattaa hetki, kun karjalaismummo tuli äitini luo lainaamaan hässitintä. Sitä äiti kutsui perunavoinuijaksi. Mäntyharjulla asunut anoppini tykkäsi murteestani. Sanoi, etPerhepäivähoitajat kokoontuivat perinteiseen ulkoilutapahtumaansa Mirja ja Jussi Kollinin suurelle takapihalle. – Yli 20 vuotta olemme tämän tapahtuman järjestäneet. Hiihtokisojakin pidimme useana vuonna, mutta tänä vuonna ei lunta ole riittävästi. Tästäkin määrästä lapset ottavat kyllä kaiken irti, naurahtavat viisi perhepäivähoitajaa parinkymmenen tenavan kirmatessa minikokoisen pulkkamäen ja makkaragrillin väliä. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 (ma-ke) Toimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Hanna-Mari Kamppikoski Perhepäivähoitajien lapset ulkoilutapahtumassa Lapset nauttivat lumen viimerippeistä, grillimakkarasta ja yhteisistä leikeistä. Hanna-Mari Kamppikoski Salme Törmälle Punkalaitumen murre on erityisen rakas. Murre tärkeä ihmiselle
• Perjantaina huhtikuun 9. päivänä – N:o 14 – 2021 8 Pidetään Porttikallion laavulla ke 28.4.2021 klo 18. Esillä on tavanomaisten kevätkokousasioiden lisäksi yhdistyksen sääntöjen uudistaminen. Sääntöuudistuksen vaatima toinen kokous pidetään samaisella laavulla ti 11.5.2021 klo 18. Tervetuloa mukaan koronaturvallisiin ulkoilmakokouksiin! Punkalaitumen Maatalousnaisten KEVÄTKOKOUS METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna perjantaisin klo 8-17 Tervetuloa torstaina 29.04.2021 Pohjoisseudun toimintayhdistys Ry:n säännönmukaiseen vuosikokoukseen klo 18.00. Kokous pidetään teams-kokouksena, joten ilmoitathan alla olevaan sähköpostiin oman sähköpostisi, johon haluat kyseisen kutsulinkin tulevan. Linkin kanssa lähetämme kokouksen esityslistan. Sähköposti: t.a.hoijer@gmail.com Punkalaitumen Yrittäjät ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 §:n mukaiset asiat. to 22.4.2021 klo 19.00 Teams-etäkokous/Monitoimitila KaruSelli (Vallitsevan tilanteen vuoksi toivomme ainoastaan etäosallistumista) Pyydämme ilmoittautumaan Teams-etäkokoukseen ti 20.4.2021 klo 16.00 mennessä, sähköpostitse osoitteeseen punkalaitumen@yrittajat.fi. Hallitus Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Personal trainer -palvelut ? yksilölliset liikuntaja ruokaohjelmat ? yksilöja ryhmäohjaukset sekä -valmennukset ? valmiit treenipaketit (tällä hetkellä mm. kotitreeniohjelma sekä 12.4. alkavat juoksuvalmennukset aloittelijoille, sekä jo vähän enemmän juosseille) Ohjelmia ja ohjauksia sinun toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. pt_jossu ptjossu johanna-nieminen@hotmail.fi KIMMON KENKÄ MA 12.4. PUNKALAITUMEN TORILLA 10-15 Kimmon Kenkä Kankaanpää Työpaikkailmoitus Jeesi-Service Oy Jeesi-Service Oy hakee raskaskonekorjaajaa. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tehtäviin kuuluu pääsääntöisesti erilaiset kivimurskainten huoltoja korjaustyöt Etelä-Suomen alueella. Kokemus murskaimista, sekä CE-ajokortti katsotaan eduksi. Tiedustele myös mahdollisuuksia kesätöihin. Yhteydenotot: Jesse Poutala 050-5640090 jesse@jeesi-service.fi Puuseppää aina tarvitaan, lauletaan. Punkalaitumelaisella parikymppisellä Seitawoodilla puuseppiä tarvitaan toistakymmentä. Tehtaalla on työtä johtamassa Aki Jalli, hänkin peruskoulutukseltaan puuseppä. Miten käsityöläiset ja suuret, modernit koneet oikein natsaavat yhteen? – Hyvin natsaavat. Jos kalusteitamme valmistettaisiin vain käsityönä, ei tällaista vauhtia tuotteita tehtaaltamme lähtisi. Valmistamme alihankintana tuotteita alansa johtaville suomalaisille yrityksille. Teemme kalusteita muun muassa kouluihin sekä päiväkoteihin. Hoivakotien ja sairaaloiden kylpyhuonekalusteita meillä valmistetaan myös. Asiakkaistamme mainittakoon vaikkapa sastamalalainen Lojer, joka sai juuri tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Teemme osia Lojerin sairaalaja hoitokalusteisiin. Mitä kaikkea Seitawoodilla valmistetaan, ovatko kaikki materiaalit kotimaisia? – Materiaaleina käytämme massiivipuuta sekä erilaisia puukuitulevyjä. Kotimaisuus on meille hyvin tärkeää ja siksi pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Asiakasyritys valitsee loHanna-Mari Kamppikoski Aki Jalli toimii Seitawoodin työnjohtajana. pulta aina käyttötarkoitukseen sopivimmat raaka-aineet. Tuotteiden korkea laatu ja palveleva yhteistyömalli ovat asiakkaillemme erittäin tärkeitä. Omaa mallistoa ei Seitawoodilla ole, vaan tuotteita valmistuu alihankintana pelkästään yrityksille ja yritysten tarpeisiin. Yksityistilauksia emme vastaanota. Osa SHT-Tukkua Miten yrityksen sijaintikunnaksi tuli aikoinaan Punkalaidun? Minkälainen on alkuvuosien tarinanne? – SHT-Tukku aloitti toimintansa Punkalaitumella jo 1960-luvun alussa ja Seita perustettiin osaksi sitä vuonna 2002. Asiat hoituvat Punkalaitumella hienosti, täällä on hyvä toimia. Me olemme osa SHT-tukkua, joten saamme käyttöömme ison yrityksen osaamisen ja muskelit muun muassa ostoissa sekä talousja henkilöstöhallinnossa. Onko koronan ketale vaikuttanut teidän yrityksessänne? – Korona on vaikuttanut suuresti meidän asiakkaisiimme, mikä heijastuu suoraan meihin. Ajat ovat haastavat, mutta toivotaan, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman pian. Seitawoodin tuotteet matkaavat usein myös maailmalle. – Asiakkaamme vievät tuotteita moniin eri maihin ja meidän tekemämme osat matkustavat tuotteiden mukana. Kova työ luo hyvät asiakassuhteet Jos korona unohdetaan hetkeksi, onko alalla muita haasteita? – Kovalla työllä olemme saaneet luotua hyvät asiakassuhteet. Halpamaiden tuotteet leviävät kovaa vauhtia Suomessa, se on aina meiltä itseltämme pois. Kannattaa siis suosia kotimaista, silloin verorahat jäävät Suomeen, ja työpaikatkin säilyvät. Me emme pysty kilpailemaan hinnalla, vaan meidän valttimme on laatu, hyvä asiakaspalvelu sekä loistava ja osaava henkilökunta. Olen todella ylpeä asiakkaistammekin, jotka tarjoavat huippulaatua muun muassa esteettömissä kylpyhuoneratkaisuissa, mutta myös parhaita ratkaisuja kouluja päiväkotikalustamiseen sekä sairaalaja hoitokalusteissa. Seitawoodilla suositaan kotimaisia raaka-aineita Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS järjestetään verkossa 27.4.2021 klo 17.30. Ilmoittautumiset: malluncafe@live.com, saat osallistumislinkin sähköpostiisi. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Omatoimisuunnistukset ovat Kunnon jäsenille sekä kaikille vuonna 2001 ja sen jälkeen syntyneille maksuttomia. Muiden osalta 5 euron karttamaksun voi maksaa suunnistusjaoston tilille. Tilinumero löytyy kotisivuilta. Voit liittyä seuran jäseneksi ja koko kesän maksut tulee hoidettua kerralla. Sanomarastit