Uutisja ilmoituslehti Torstaina syyskuun 9. päivänä N:o 36 2021 112. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Varkaat murtautuivat viime viikon torstain ja perjantain välisenä aikana Vartiolaan. Mukanaan varkaat veivät lauantaina vietettyjä häitä varten varattuja alkoholijuomia ja karamelleja. Poliisi tutkii tapausta varkautena. Viljakuivuri alkoi savuta varhain tiistaiaamuna Oriniemessä. Ennen Pelastuslaitoksen paikalle saapumista ehti tilan isäntä suorittaa alkusammutuksen ja aloitti viljan tyhjentämisen kuivurista. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi tilanteen varmistaminen. Hälytys keskisuuresta rakennuspalosta tuli hätäkeskukseen klo 6.34. Työttömien määrä Pirkanmaalla on palautumassa koronapandemiaa edeltäneisiin lukemiin. Työttömyysaste heinäkuun lopulla oli maakunnassa 11,5 %. Vastaava luku koko maassa oli 12,3 %. Työttömien määrä heinäkuun lopussa oli 28 535 henkilöä. Laskua määrässä on vuositasolla 10 106 henkilöä ja alenema 26 %. Pirkanmaan alenema oli valtakunnan tasolla toiseksi paras. Seutukunnittain työllisyyden kehitys oli positiivista. Korkein työttömyys aste, 12 %, oli Tampereen seutukunnassa ja matalin Lounais-Pirkanmaalla, jossa se oli 7,9. Punkalaitumella työttömänä oli heinäkuun lopussa 83 henkilö, kun vastaava luku vuoden 2020 heinäkuussa oli 124. Työttömyysaste oli 7,5 %, mikä oli maakunnan kolmanneksi alhaisin. Kuivurista tuprahti savua Alkoholia ja karkkia vietiin Työllisyystilanne paranee Peuralupia ennätysmäärä Valkohäntäpeurajahti on alkanut ja Punkalaitumella kaatolupia on ennätysmäärä, 2 575 kappaletta. Yhteisluvansaaja Janne Uusi-Kämppä kertoo sivulla 5, että peurakanta on pitäjässä vähentynyt joskin alueellisia vaihteluita peuramäärissä on tuntuvasti. Naudan takuumurea Sisäpaisti tai paahtopaisti Grillattu broilerinkoipi Savulohifilee Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 13.15.9. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (5,67/kg) MAANANTAINA 4 25 kpl Pullapitko 500 g (8,50/kg) UUNITUOREET 3 55 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,92/kg) Palvelemme MA-PE 8 ? 21, LA 8 ? 19, SU 11 ? 19 99 rs Palvelusta TO LA! 49 ps KALATORILTA TO-LA PLUSSAKORTILLA Embo wc 24 rl ja Emilia talous 12 rl 6 99 pkt 3 99 pkt 14 95 kg SUOMI PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 19 95 kg 3 00 2 kpl PLUSSAKORTILLA 5 00 3 rs PLUSSAKORTILLA SUOMI Spelttileipä leivottu hapanjuurella Savustettu kirjolohi palana SUOMI GRILLISTÄ 6 95 kpl 5 99 kg SUOMI 99 kg SUOMI 5 99 rs 5 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA Kivikylä Wanhanajannakki 380 g (6,58/kg) Pirkka Peruna 1 kg NORJA PLUSSAKORTILLA 5 00 2 pkt 5 00 2 pkt 10 95 kg 9 00 3 pkt MEILLÄ LEIVOTTU PLUSSAKORTILLA 5 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA 6 99 kimppu 14 90 yht. 1 00 kpl 1 15 kpl Kivikylä Huiluntuhti 400g (6,25/kg) SUOMI 2 49 kg TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 9. -12.9. PLUSSAKORTILLA SUPERPÄIVÄT JATKUU! ERÄ Naapurin Maalaiskana Kanan ohuet fileepihvit 570-680 g (8,81-10,51/kg) ERÄ Atria Kanan fileesuikaleet 400-480 g (6,94-8,33/kg) 10 00 3 rs PLUSSAKORTILLA SUOMI Kivikylän Kunkkukinkku 220g tai Savumaukas 250 g (10,00-11,37/kg) SUOMI Naudan takuumureat Ulkofileepihvit 19 95 kg 11 95 kg SUOMI Lohimedaljonki ruodoton 14 95 kg ERÄ Ingman Creamy-jäätelöt 850 ml (3,53/l) Lohifilee d-leikattu, ilman rasvaa Kevytolo Mehukivennäisvedet 12x0,33l (1,21/l) sis.pant. 1,20 5 99 12-p NORJA Saarioinen Keitot sekä makaroni-, maksaja perunasoselaatikot 280-400 g (4,17-5,95/kg) raj. 2 erää/talous SUOMI Kivikylä Porsaaan ulkofilee n. 0,8-1,2 kg ERÄ SUOMI ERÄ Atria Naudan jauheliha 17% 1 kg, raj. 2/talous Kariniemen Marinoitu koipireisi n.1,2 kg, raj. 2/talous ERÄ SUOMI K-menu Juustoviipaleet 700 g (5,70/kg) Valio Aura-sinihomejuusto 170 g (14,71/kg) Laitilan kanatarhan Vapaan kanan munia 15 kpl/1020 g (1,96/kg) raj. 2/talous 4 00 2 rs ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ Juhla-Mokka jauhetut kahvit 450-500g (7,00-8,75/kg) raj. 1 erä/talous 7 00 2 pkt ERÄ ERÄ ERÄ Omena SUOMI Pirkka Miniluumutomaatti 250 g (3,96/kg) ESPANJA/MAROKKO Järvikylän Pehtoorin ja ruustinnansalaatti ERÄ ERÄ Erilaisia nättejä Kukkakimppuja 200 g (10,00/kg) HOLLANTI Porsaan kylkiviipale SUOMI 3 00 2 ps Hoviruoka Lihapiirakka 4x100 g (3,75/kg) Atria Uunilenkki 400 g (2,88/kg) 8 95 kg 3 15 3 pkt Pirkka Kalapuikko 250 g (4,20/kg) PLUSSAKORTILLA 2 50 3 ps Pirkka Peruna-sipulisekoitus 500 g (1,67/kg) 1 50 2 ps Pirkka Jääsalaatti 100 g PLUSSAKORTILLA Pirkka Kinkkusuikale 200 g (7,50/kg 4 50 3 ps ERÄ ERÄ 5 00 10 ps pkt Suomi SUPERTARJOUS ERÄ Pirkka Sokeri 1 kg, raj . 2 erää/talous SUOMI PE PYYMÄEN KONSULENTTI PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA
Torstaina syyskuun 9. päivänä – N:o 36 – 2021 2 Tontti ostettu vanhustenkotia varten Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistys osti maanantaina 6.9. vanhustenkotia varten noin 0,5 ha:n tontin Eeva Mäkivirralta ja Jukka Hyytiltä. Ostettu alue, josta vanhustenkotitontti muodostetaan, sijaitsee aivan kirkonkylän keskustassa Sarkkilassa. Tarkoituksena on rakentaa paikalle vanhustenkoti, johon tulee asuntoja sekä yksinäisille vanhuksille että pariskunnille. Asuntojen yhteismääräksi on alustavasti suunniteltu 25. Nyt kun yhdistys on saanut tonttiasian järjestykseen voidaan ryhtyä todenteolla puuhaamaan talon rakentamista. Lähiaikoina yhdistys aloittaa myöskin jäsenhankinnan toivoen täten saavansa paikkakuntalaisten tuen hankkeelle. Vammalan Vaatetus aloitti – Jenger jatkaa Vammalan Vaatetus Oy aloitti Punkalaitumella ompelutoiminnan viime kesäkuun alkupäivinä. Elokuun lopulla ompelimon omistussuhteet muuttuivat, toimintaa jatkaa nyt Jenger Oy. Vammalan Vaatetus Oy on osakkaana uudessa osakeyhtiössä. Toisena osakkaana on yhtiön toimitusjohtaja Gerhard Klink. Ompelimossa tehdään noin 30 työntekijän voimin ulkoiluasusteita, jotka kaikki menevät ulkomaan vientiin. Ompelimo toimii Mäenpäässä Aarne Saarisen omistamassa teollisuusrakennuksessa. Ompelimon muuttuessa Vammalan Vaatetus Oy:stä Jenger Oy:ksi järjestettiin 2.9. kahvitilaisuus, jolloin Jenger Oy:n toimitusjohtaja Gerhard Klink puhui työntekijöille selvitellen uuden yhtiön toimintasuunnitelmia. Hän sanoi mm. että Jenger Oy tulee toimimaan Vammalan Vaatetus Oy:n sisaryhtiönä. Toiminta jatkuu entiseen tapaan, mutta nyt itsenäisenä. ”Jotta olisimme kilpailukykyisiä, on meillä mahdollisuus onnistua vain kovalla yrittämisellä ja tuotannon nopeuttamisella. Työstä ei ole puutetta mikäli vain pystymme säilyttämään kilpailukykymme, sillä tällä hetkellä yhtiöllä on tilauksia ensi kesään saakka”, sanoi johtaja Klink. Puhuja kiitti työntekijöitä hyvästä yhteishengestä ompelimossa. Työntekijöiden puolesta lausui kiitokset luottamusmies Taina Lehtimäki sanoen, että mikäli yhtiön menestyminen riippuu työntekijöistä, niin he kyllä tulevat tekemään parhaasta yrityksen menestymiseksi. Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 8. pnä syyskuuta 1911 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 9. pnä syyskuuta 1921 Käsidesi kaupan päälle! p. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Rakkaamme Eila Amanda VILHONEN 4.9.1934 1.8.2021 Rakkaudella kaivaten Anja Heikki ja Marita Helvi ja Hannu sisarusten lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset kotihoidolle Eilan hyvästä hoidosta. Veera Lähdeniemi on valmistunut proviisoriksi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta. Su 12.9. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. Su 19.9. klo 10 Messu kirkossa. Paasikallio, Mäkinen. To 9.9. klo 11 alkaen Soppaa ja sämpylöitä. Srk-talon edustalla myydään jauhelihakeittoa ja sämpylöitä diakoniatyön hyväksi. Keittorasia 5 €, sämpyläpussi 4 €. To 9.9. klo 14 Kirkkokuoro. Kirkkokuoron harjoitukset ovat syyskaudella jo iltapäivällä. Harjoitukset pidetään kirkossa, jossa pystytään olemaan väljästi. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot, Sari-kanttori, 040 8048 813. Pe 10.9. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Pappilassa. Illassa mukana pastori Petri Paasikallio ja rukouspiiriläiset. Yhteislauluja säestää Irina Kaukinen. Esirukousta ja yhteislauluja sekä sana vapaa. Ma 13.9. Naisten raamattupiiri peruttu. Ti 14.9. klo 17–18 Puuhis-kerho 1.–3.-luokkalaisille Pappilassa. Mukana kerhossa Isoset. Tasanen. Ke 15.9. klo 17–18 Kepparikerho Pappilassa. Alakouluikäisille keppihevostelijoille. Tasanen. To 16.9. klo 13 Kinkerit srktalolla. Tämän vuoden kinkeriaihe on Päivän rukoushetket. Kinkereillä ovat mukana Paasikallio, Mäkinen. Pe 17.9. klo 19 Virrenveisaajat aloittavat syyskauden Anni UusiKuitin johdolla. Toistaiseksi lauluillat ovat kirkossa. Tervetuloa! Ke 22.9. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. Pyykkö. Yhteissyntymäpäivät: Su 19.9. juhlimme tänä vuonna 70, 75 ja 85vuotta täyttäviä yhteisellä juhlakonsertilla. Merkkipäivän viettäjille on lähetetty kutsu. Ilmoittautuminen juhlaan viim. pe 10.9. Jaana Pyykölle 040 8048 814. Kuollut: Eila Amanda Vilhonen 86 v. Diakoniatyö: Diakoniatoimisto on suljettu 13.–17.9. 9.9. ”Menkää koteihinne, nauttikaa hyviä ruokia ja juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei itsellään ole mitään. Tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme! Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne.” Heh. 8:10. 10.9. Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. 1. Tess. 5:16–18. 11.9. ”´Nyt olen tuonut sadon parhaat hedelmät siitä maasta, joka sinä, Herra, minulle annoi.´ Pankaa lahjanne sitten Herran, Jumalanne eteen, kumartukaa rukoilemaan häntä ja iloitkaa kaikesta siitä hyvästä, minkä Herra, teidän Jumalanne, on teille ja teidän perheillenne antanut.” 5. Moos. 26:10–11. 12.9. ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän toista vihaa; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii tosita. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” Matt. 6:23–24. 13.9. Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua. Ps. 55:23 14.9. Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat. Ps. 86:5. 15.9. ”Kaikin tavoin olen teille osoittanut, että näin, työtä tehden, tulee huolehtia vähäosaisista muistaen Herran Jeesuksen omat sanat: ´Autuaampi on antaa kuin ottaa´” Sp.t. 20:35. On surullista kuultavaa taas poistunut on yksi. Mä muistan miten loistanut oli tuo eksynyt. Loisto tuli sydämestä hyvyys suli pois, miks kohtalo ei anteeks antaa ihmiselle vois. Vanhemmat oli hänellä kera sisaruksenkin, hän päätti voin elää mä elämää yksinkin. Se ylpeys sekä itsekkyys tuhos lapsetkin. Ei miettiä voi hän taka-askeltaan tai kotirapun narisevaa toista askelmaa. Taas poistunut on yksi kohti uutta maailmaa, hän lähti sanoen menen taivaanrannan taa. Hyväksyi hän kohtalonsa, oli yksin poistunut. Mun muistoissa tuo ystävä on aina loistanut. Ville Tuominen Matt. 6:19–24 Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa – ja moni niistä voi aiheuttaa ahdistusta. Ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus kärsii ja väkivaltaisuudet eivät tunnu loppuvan. Uutiset tuovat hetkessä kaikki ikävät tapahtumat maailman toiselta puolelta tietoisuuteen, ja tunteita herättäviä uutisilla myyvää lehteä selatessa voi näyttää, ettei mitään hyvää edes juuri tapahdu. Onneksi kaikki asiat eivät ole niin synkästi kuin iltauutisia seuraamalla voisi ajatella. Maailmalla tapahtuu myös paljon hyvää kehitystä, ja monet toivotut muutokset edistyvät jatkuvasti. Maailmanpankin tilastojen mukaan äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmanlaajuisesti voimakkaasti muutamassa vuosikymmenessä. Sama pätee Unicefin mukaan maapallon lapsikuolleisuuteen, joka on yli puolittunut vuosien 1990 ja 2018 välillä. Ja vaikka parannettavaa on yhä paljon, Suomi on myös Tilastokeskuksen mukaan onnistunut ympäristötyöhön panostamisen myötä laskemaan hiilidioksidipäästöjään jopa 38 % vuosituhannen alun huippulukemista. Ikävien uutisten yhteydessä mieleen saattaa nousta kysymys, missä Jumala on, kun Häntä kaikkein kipeimmin tarvittaisiin. Tärkeää on huomata Jumalan kädenjälki, joka kuitenkin näkyy kaikessa maailmassa tapahtuvassa hyvässä. Samoin jokainen ihminen voi jatkaa Jumalan työtä varjelemalla luomakuntaa ja lähimmäistään lähellä tai kaukana. Kristityn tehtävä onkin edistää omilla valinnoillaan tuon Jumalan työn näkyväksi tulemista, ei estää sitä. Tähän liittyvät myös Jeesuksen sanat tämän päivän evankeliumissa. Liian moni maailman ongelma johtuukin siitä, että ihmiset keräävät oman hyvän tavoittelussaan aarteita maan päälle ja siinä samalla rikkovat kaikkea vaalimisen arvoista. Luotuja ja läheisiä varjellessaan kerryttää niitä aarteita taivaaseen. Ne ovat lopulta ne eniten merkkaavat aarteet. Esa-Pekka Helanne Kirjoittaja on seurakuntapappi Kotka-Kymin seurakunnasta, aviomies ja optimisti. – Tapaturma, josta seurauksena käden menettäminen. Wiime edellisellä wiikolla Liitsolan Ollorin talossa wiljaa puitaessa sattui maanwilj. Wihtori Ollorille, joka puinnin loputtua puhdisti wielä käynnissä olewaa puimakonetta, että hänen oikea kätensä tarttui puimakoneen nastoihin ja joutui kitaan ruhjoutuen kokonaan kyynärpäätä myöden. Ruhjoutunut saatettiin Tampereen sairaalaan, jossa saanee wiipyä pitemmän aikaa ja käsi on joka tapauksessa mennyttä. Tällaiset tapaturmat, joita niin usein sattuu wiljan puintokauden aikana, olkoon kehoituksena yhä suurempaan warowaisuuteen käynnissä olewan puimakoneen käsittelyssä. SANA SINULLE Jumala pitää huolen omistaan Päivän sanat – Lipeäkiwen nauttimisesta kuoli suutari Eerland Salon, Hawiokosken Jussilasta, toisella ikäwuodella olewa lapsi w.k. 26 p:nä. Kehotus warowaisuuteen lipeäkiwen säilytyksessä on tämäkin tapaus, joskaan suurimmallakaan warowaisuudella ei woida kaikessa tapaturmaa wälttää. – Hirwenmetsästys on paraillaan käynnissä ja on täälläkin kolme eri metsästysseuruetta saloja samoilemassa. Hauskaa metsästysaikaa nyt muuten onkin, kun on suot ja korwet kuiwia eikä sateetkaan ole paljoa häirinneet. Saalis on toistaiseksi wielä ollut huonompi wiime wuotista. Ainoastaan kaksi pienempää hirweä on kaadettu, jotka ampui Eerlan Kytömaa. – Opettaja Kouhi muuttaa täältä Kiikoisiin opettajaksi, josta hänen tilalleen tänne saapuu opettaja Wehmas, joka takawuosina oli täällä Länsipään koulussa opettajana, josta hän silloin muutti Yläneelle. Kouhissa menetämme miehen, joka oli innokas osaaottamaan kunnallisiin y.m. yleisiin harrastuksiin, mutta hywätpä toiwot wanhan tuntemuksen perusteella meillä on sijaansa tulijastakin. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 9. pnä syyskuuta 1971 Kohtalo Valmistunut
Torstaina syyskuun 9. päivänä 2021 – N:o 36 – 3 Tuulivoimaloiden haitat tulisi tunnistaa ja tunnustaa Heinäkuussa julkaistiin Hämeen ELY-keskuksen tuulivoimaselvitys ”Tuulivoimaa Hämeeseen?”. Johtopäätöksenä esitettiin, että syy tuulivoimaloiden vähäiseen rakentamiseen on asukkaiden vastustus, ja ratkaiseva tekijä on tuulivoiman ”sosiaalinen hyväksyttävyys”. Asennoitumisen muuttuminen myönteisemmäksi edellyttäisi raportin mukaan ”riittävää informaatiota ja faktoja”, ”asukkaiden tarpeiden tunnistamista” ja ”asukkaiden mielipiteiden aitoa huomioon ottamista”. Kuitenkin tämäkin selvitys, kuten tuulivoimaselvitykset niin usein, toteutettiin kokonaan ilman asukastahon kuulemista. Tuulivoiman edistämistä koskevissa puheenvuoroissa oletetaan usein, että tuulivoiman vastustaminen on pelkkää asukkaitten itsekkyyttä, ns. nimbyilyä, tai johtuu vain tiedon puutteesta. Tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ei kuitenkaan paranneta tuulivoimaloiden aiheuttamien haittojen vähättelyllä tai velvoittamalla ihmiset sietämään tuulivoimaloita lähipiirissään. Ainoa kestävä tapa on tuulivoimaloiden haittojen tunnustaminen ja tuulivoimaa koskevien säädösten korjaaminen siten, että haitat estyvät. Tuulivoimaloiden sijoituspäätöksissä taloudelliset seikat ratkaisevat, ja vaikutukset ympäristölle jäävät helposti sivurooliin. Tuulivoimahankkeita suunniteltaessa vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön tulisi ottaa paremmin huomioon ja asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. ”Tuulipuistot” eivät todellakaan ole mitään puistoja, vaan ympäristöönsä monin tavoin vaikuttavia teollisuusalueita. Tulisi ymmärtää, että tuulivoimaloiden vaikutukset ovat läsnä lähiasukkaiden elämässä päivin ja öin, ja muuttavat elinympäristön perusteellisesti vuosikymmeniksi eteenpäin. Monille tuulivoimaloiden tulo naapuriin merkitsee oman elinkeinon vaarantumista tai jopa poismuuttoa omasta kodista. Yksi syy vastustaa tuulivoimaloita on niiden aiheuttama melu. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa riittävän etäälle asutuksesta, mutta luparatkaisuissa käytettävien melumallinnusten osoittama etäisyys ei ole riittävä estämään meluhaitat myös käytännössä. Siksi melumallinnusohjeistusta tulisi korjata tuulivoimaloiden koon ja tuulivoimahankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla. Myös viranomaisilla tulisi olla halua ja tehokkaat keinot puuttua tuulivoimaloiden aiheuttamiin meluhaittoihin. Paras tapa olisi säätää kaikki tuulivoimahankkeet ympäristöluvanvaraisiksi. Silloin ei niin usein tarvittaisi meluhaitoista johtuvia vuosikausia kestäviä oikeusriitoja, joita nyt on meneillään monilla tuulivoimapaikkakunnilla. Historiasta tuttu toteamus ”tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku” pätee hyvin tässäkin asiassa. Tuulivoimahankkeiden vastustaminen ei ole nimbyilyä, vaan asukkailla on vastustukselleen pätevät perusteet ja syyt. Haittojen tunnustaminen ja niiden tehokas ehkäiseminen on ainoa kestävä tie pyrittäessä kohti tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä. Kalevi Nikula, FM puheenjohtaja Tuulivoima -kansalaisyhdistys ry Peurapitäjä Tänä vuonna, niin kuin moni on huomannut, on vallan oivallinen tatti/sienivuosi. Metsät suorastaan pursuavat satoa. Tattikausi alkaa olla jo ohi, tosin niitäkin vielä yksittäisiä nousee, mutta rouskut, orakkaat, kantarellit, lampaankäävät ja myöhemmin suppilovahverot odottavat poimijaa. Jos nyt mieltäsi painaa, mikä sieni on kyseessä ja mitä niistä voisi valmistaa, yritämme antaa apua, sillä Oriniemen Martat viettävät sienipäivää tänään klo 9–12 Punkalaitumen torilla. Eeva ja muut martat sienikirjoineen yrittävät tunnistaa sienesi. Eli ota mukaan saaliisi, tuo torille, niin katsomme ja tunnistetamme niitä yhdessä. Teksti: Eeva Salonen Vanhuksille arvokas vanhuus Katsoin taannoin televisiosta Maarit Flinkkilän haastatteluohjelman. Siinä kertoi alzheimerpotilaan omaishoitaja muistisairaan hoidosta ja siitä, kuinka kalliita potilaan lääkkeet ovat. Olen sitä mieltä, että Kelan kuuluu tulla puolitiehen vastaan eli korvata puolet lääkekuluista muistisairaiden hoidossa. Meidän tulisi Suomessa ottaa käyttöön Hollannin malli. Siellä on Rotterdamin yliopistossa selvitetty, että esimerkiksi puutarhan ja oman kaupan pito ja muu mielekäs puuhastelu sekä terveellinen liikunta on auttanut merkittävästi, jopa 25 % taudin hoidossa. Tämä malli pitäisi ottaa käyttöön myös Suomessa, silloin pystyttäisiin hidastaan alzheimerin etenemistä huomattavasti ja samalla turvattaisiin arvokas vanhuus. Marko Ketola Tatti, rousku vai hapero? Herkkutatteja on löytynyt tänä syksynä metsistä runsaasti. Punkalaitumen seurakunta järjesti kirkossa 30. elokuuta esikoululaisten siunaustilaisuuden. Tällä kertaa lapset saivat itsekin ottaa osaa koristelemalla siunauksen puun. Moni saattoi hieraista silmiään kirkkoon saapuessaan, sillä alttarin edessä seisoi kuusi. Kovasti mieleen nousi, että seurakunnan väki on aloittanut joulun vieton turhan aikaisin. Vs. kirkkoherra Leena Sorsa kuitenkin paljasti, että kyseessä on siunauksen puu, joka kukkii ja kukista kehittyy hedelmiä. Näitä hedelmiä olivat koti, ravinto, leikki, kaverit, enkelit, oppiminen, luonto, ilo ja eläimet. Myös lapset saivat tuoda puuhun omat kukkansa, joista aikanaan kehittyisi heidän toivomiaan hedelmiä. – Siunauksen puu muistuttaa, että jokainen meistä on iloksi ja siunaukseksi toisille, ja että Jumalan siunausta on kaikki hyvä elämässä, kuvaili Leena Sorsa. Vanhempia hän muistutti, että myös he ovat uuden edessä. – Monen ehkä pitää järjestää arkeaan uudelleen eskarin aloittaessa koulutaipaleensa. Uuden edessä on mukavaa odotusta, mutta myös haikeutta. Jumala ei päästä vanhempiakaan vähällä, vaan kutsuu teidät rakastamaan ja huolehtimaan näistä nuorista. Astukaa uuteen elämänvaiheeseen luottavaisin mielin. Eskarien siunauksen suorittivat Sorsan lisäksi kanttori Sari Mäkinen ja kasvatustyöntekijä Leena Tasanen. Tilaisuuden päätteeksi pääsivät kaikki nauttimaan mehuja keksitarjoilusta. Eskarit koristelivat siunauksen puun Kanttori Sari Mäkinen ja kasvatustyöntekijä Leena Tasanen auttoivat eskarin aloittaneita lapsia koristelemaan siunauksen puun kirkossa. Juha Aro Pirkanmaa haluaa profiloitua kiertotalouden edelläkävijänä. Maakuntaan rakennetaan konsepti, jonka avulla voi syntyä koordinoitu bioja kiertotalouteen keskittyvä innovaatiokeskittymä ja osaamisalusta. Tämän alustan avulla voidaan kehittää ja kaupallistaa alan innovaatioita ja liikeideoita. Malli on monistettavissa muuallekin. Ensi vuoden marraskuun loppuun kestävä hanke kytkeytyy Pirkanmaan selviytymissuunnitelmaan. Sitä rahoitetaan työja elinkeinoministeriöstä tulevalla siltasopimusrahoituksella. Maakuntahallitus myönsi Verte Oy:lle rahoitusta Maakunnallisen bioja kiertotalouden innovaatioja osaamiskeskittymän konseptointi -hankkeen toteuttamiseen 193 209 euroa. Uudet innovaatiot, tuotteet ja palvelut syntyvät yhä useammin globaaleissa arvoverkostoissa eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Niihin tarvitaan yritysten, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiivistä vuorovaikutusta. Maakunnallinen toimintamalli hyödyntää ja lisää kiertotalousalueiden yhteistyötä. Vaikuttavampia yhteistyöhankkeita voidaan rakentaa tunnistetuista tietotarpeista käsin. Yritysten tarpeet kartoitetaan. Myös datan ja teknologian tuomia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää paremmin. Näin voidaan edesauttaa myös merkittävästi maakunnassa olemassa olevien ja käynnistymisvaiheessa olevien kiertotalouden ekosysteemien kokonaisvaltaista kehittymistä ja vaikuttavuutta. Maakuntaohjelman tavoitteena on kestävä Pirkanmaa, jossa toteutetaan kiertotalouden ja materiaalivirtojen älykkään hallinnan ratkaisujen kehittämistä. Bioja kiertotalouden innovaatioja osaamiskeskittymä suunnitteilla Punkalaidun on vuosikymmenet ollut yksi valkohäntäpeuran levinneisyysalueen keskeisiä seutuja. Kanta on aina 1970-luvun loppupuolelta ollut vahva ja 2000-luvulla peuramäärät ovat nousseet aivan uusiin lukemiin. Kanta on reaaliaikaisen seurannan ja jälkikäteen arvioiden varovaisen metsästyksen seurauksena päässyt runsastumaan niin, että moni maanomistaja ja tiellä liikkuja on tuskastunut. Aivan syystä. Viimeisten vuosien aikana peurakantaa on yritetty laittaa kuriin tehometsästyksellä. Tilastoissa ennätyksiä on lyöty metsästyskaudesta toiseen. Syyskuun alussa alkaneen jahtikauden ensimetreillä näyttää siltä, että tavoitteessa on ainakin osittain onnistuttu. Peuroja on todella vähemmän, mihin aiemmin on totuttu. Silti tihentymiä löytyy edelleen varsinkin, mitä edemmäs kohti Vesilahden–Urjalan suuntaa paikkakunnalla kuljetaan. Peurojen todellisen määrän arviointi on ollut vuosikausia retuperällä. Jahtikauden jälkeen metsästäjien antama kanta-arvio on ollut poikkeuksetta alakanttiin. Tänä syksynä Riistakeskus kehottaa peuranmetsästäjiä ilmoittamaan havaintonsa Oma riista -palvelussa reaaliajassa. Se kirkastaa tilannekuvaa peuran osalta ja antaa nykyistä todellisemman kuvan siitä, missä ja minkälaisia ”Amerikan lahjoja” Punkalaitumellakin asustaa.
Torstaina syyskuun 9. päivänä – N:o 36 – 2021 4 Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa Isosuon suojelualuetta Punkalaitumella täyttämällä vanhoja suo-ojia. Ennallistamistyön tavoitteena on turvata vielä lähes luonnontilaisena olevan yli 400 hehtaarin suoalueen hydrologinen kokonaisuus ja suolajisto. Ennallistamistoimet vähentävät pitkällä tähtäimellä myös Isosuon eteläpuolella virtaavan Palojoen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Ennallistettava 400 hehtaarin suoalue on Metsähallituksen Luontopalveluiden suunnittelijan Marko Alakruuvin mukaan lähes luonnontilassa. – Kakkurilampien ympärillä oleva keidassuo ja neva ovat ilman muuta luonnontilaisinta mutta suojelualueella on myös ojitettua aluetta. Lisäksi lähistöllä suojelualueen ulkopuolella on turvetuotantoalue. Soiden kuivuminen ojituksen seurauksena on suurin soiden uhanalaistumisen syy. – Suolajiston taantuminen jatkuu niin kauan kuin vanhat ojat ovat toiminnassa ja vesi pääsee pakenemaan suolta. Ojat täyttämällä saadaan avainlajit, kuten rahkasammalet ja muut turpeen muodostumisen kannalta tärkeät lajit elpymään. Sen myötä muutkin suon toiminnot ja eliöyhteisöt alkavat vähitellen palautua, kuvailee Alakruuvi. – Isosuolla ennallistamista tehdään vähän alle sadan hehtaarin alueella ja täytettäviä tai padottavia ojia on lähes 16 kilometriä. Ojien täytössä käytetään samaa ainesta mitä ojaa tehdessä on kasattu ojan reunoille. Eli ojan penkalle aikanaan kertyneet maa-ainekset käytetään nyt ojien täyttöön. Lisäksi täytteenä käytetään pintaturpeen alta kaivettavaa täyttöturvetta. Jos sopivaa materiaalia täyttöön ei löydy tarpeeksi tai koko ojaa ei voida jostain muusta syystä täyttää, ojia voidaan myös padota pohjaja pintapadoin. – Niilläkin saadaan veden virtaus pois suolta katkaistua, vaikka koko ojaa ei voitaisikaan täyttää. Ojien täytössä käytetään pääasiassa kaivuria mutta joitakin yksittäisiä ojia voidaan täyttää myös käsin tehdyillä padoilla. Isosuolla kaikki ojien täyttö on tehty kaivurilla Siihen Alakruuvi ei osaa ottaa kantaa, millainen läheisen turvetuotantoalueen vaikutus on ollut Isosuon luonnontilan säilymiseen. – Suon hyvinvointi perustuu vesitalouden toimivuuteen ja kaikki suolla elävät eliöt ovat siihen sopeutuneet aikojen kuluessa. Pelkät ojituksetkin johtavat suolta veden pois tehokkaasti ja turvetuotanto tekee sen tietysti vielä tehokkaammin. Turvetuotanto muuttaa suon vesitalouden pysyvästi, kun taas ojitusalueita pystytään vesitalouden osalta ennallistamaan. Noin puolet Suomen soiden luontotyypeistä on uhanlaisia. Isosuon ennallistamisalueella olevista uhanalaisista luontotyypeistä pinta-alaltaan merkittävin on lyhytkorsiräme, joka on alueen yleisin suotyyppi ja vaarantunut luontotyyppi Etelä-Suomen alueella. Lisäksi alueella on erittäin uhanalaisia sararämeitä ja varpukorpia sekä äärimmäisen uhanalaista kangaskorpea. Isosuon ennallistaminen toteutetaan osana HELMI-elinympäristöohjelmaa, jossa parannetaan uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja uhanalaisia luontotyyppejä. HELMI-elinympäristöohjelman avulla torjutaan lajikatoa ja turvataan luonnon monimuotoisuutta. Isosuolla uhanalaisia luontotyyppejä Ennallistamisella turvataan suoluonnon säilymistä Juha Aro Punkalaitumen Isosuolla on useita vaarantuneita, uhanalaisia ja äärimmäisen uhanalaisia suoluontotyyppejä. Suojelualueella sijaitsevat muun muassa Kakkurinlammet, jotka ovat monien muuttomatkallaan olevien lintulajien pysähdyspaikka. Kuva: Marko Alakruuvi. Sataopiston lukuvuosi on alkamassa. – Punkalaitumella opiskelijoille on tarjolla syksyn aikana 41 kurssia, kertoo rehtori Virpi Havia. Uutta lukuvuotta aloitellaan Sataopistolla toiveikkaina. – Ihan hyvällä mielellä tässä ollaan. Toivottavasti korona pysyy aisoissa ja pääsemme opettamaan lähiopetuksena myös jatkossa, Virpi Havia sanoo. Korona näkyy kuitenkin edelleen opiston kursseilla. – Jollain kursseilla on ryhmäkokoja pienennetty, yleiset hygieniaohjeet ovat käytössä ja verkkokurssien määrää on lisätty. Viime keväänä oli parisenkymmentä verkkokurssia ja nyt syksyllä niitä on tarjolla noin 50. Yhteensä Sataopistossa on tarjolla syyskuussa alkavalla lukukaudelle viitisensataa kurssia. Niistä 41 järjestetään Punkalaitumella. – Uusia kursseja Punkalaitumella on useita. Näitä ovat Hyvän olon kurssi, Juurevaa, Koko perheen brunssi, Kuvat älylaitteelta pilveen, Pilvipalvelut, Äänenhuoltoa laulajille ja äänityöläisille, Luontokuvausta aloitteleville, Leikitellään langoilla, Onnistu ommellen, Jouluisia koristeita, Sukututkimusta eteenpäin ja Keramiikkaa syksyyn, Havia luettelee. Perinteisistä, vuodesta toiseen pysyvistä kursseista muun muassa erilaiset liikuntakurssit ja kuorot jatkavat jälleen tänäkin syksynä. Sataopiston kurssiohjelma on jaettu koteihin. – Siitä ihmiset voivat etsiä itseään kiinnostavia kursseja. Sataopiston ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät myös netistä osoitteesta www.opistopalvelut.fi/sataopisto. – Otamme myös mielellämme vastaan kurssitoiveita esimerkiksi ensi kevättä varten, Virpi Havia vinkkaa. Sataopisto aloittaa 41 kurssilla Juha Aro Sataopiston syksyyn kuuluvat sekä uudet että entuudestaan tutut kurssit.
Torstaina syyskuun 9. päivänä 2021 – N:o 36 – 5 Valkohäntäpeuran metsästys alkoi syyskuun alussa. Punkalaitumelle kaatolupia on myönnetty 2 575. – Varmasti tämä lupamäärä riittää, eivätkä luvat tule loppumaan kesken. Peurojen hävittäminen viimeiseen yksilöön ei silti ole jahdin tavoitteena, sanoo Janne Uusi-Kämppä, joka on peurayhteisluvan luvansaaja. Uusi-Kämpän mukaan peuralupien määrä on Punkalaitumella jälleen kerran ennätyksellisen korkea. – Lupamäärä perustuu riistanhoitoyhdistyksen verotussuunnitelmaan. Myös Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat vaikuttaneet lupamäärään. Viime vuosina Punkalaitumella on myös kaadettu ennätyksellisiä peuramääriä vuodesta toiseen. Esimerkiksi viime metsästyskaudella peuroja ammuttiin 2 576 yksilöä. Peurojen tehoverotusta ovat jo vuosia vaatineet niin maatalouden etujärjestö MTK, alueen maanomistajat kuin teiden käyttäjät ja poliisikin. – Kyllä metsästäjät ovat valmiit kantamaan kortensa kekoon ja vastaamaan toiveisiin peurakannan vähentämisestä. Parhaamme teemme, että kanta saataisiin kestävän kehityksen tasolle. Mikäli joku kokee, että peuroja on omissa nurkissa liikaa, kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen metsästysseuraan, Janne Uusi-Kämppä sanoo. Hänen mukaansa jo nyt on olemassa merkkejä, että peurojen määrä on paikkakunnalla vähentynyt. – Tätä tukevat omat havaintoni sekä keskustelut maanomistajien ja kanssametsästäjien kanssa. Tosin peurakannassa on edelleen alueellista vaihtelua. On alueita, joilla peuroja on paljon ja alueita, joilla niitä on jo todella vähän. Omilla kotinurkilla Palojoella ei iltojen hämärtyessä peuroja ole näkynyt enää ollenkaan niin runsaasti, kuin aiempina syksyinä. – Siitäkin näkee, että peurakanta on jahdin alkaessa aiempaa pienempi, ettei jahti ole käynnistynyt alkuunkaan niin railakkaasti kuin aiemmin. Saalista on saatu vähemmän. Huolissaan Janne Uusi-Kämppä on peurakannan nykyrakenteesta tehoverotuksen seurauksena. – Viime vuosina verotusta on suunnattu naaraisiin ja vasoihin. Urosten kaataminen on jätetty suhteessa vähemmälle. Nyt tuntuu, että uros–naaras -suhde on alkanut jo mennä väärään suuntaan. Tänä syksynä tulisi kaataa myös aikuisia urospeuroja. Keinovalo ja valonvahvistin mahdollisia Suomen riistakeskus on myöntänyt Suomen Metsästäjäliitolle tutkimusperusteisen poikkeusluvan, joka sallii poikkeuslupa-alueella käyttää valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita ja keinotekoisia valonlähteitä sekä kohteita valaisevia laitteita. Suomen Metsästäjäliitto hyväksyy hakemuksesta metsästysseurat ja seurueet luvan käytön piiriin, eikä poikkeusluvan sallimia välineitä voi käyttää ilman Metsästäjäliiton hyväksyntää. Tällaisen luvan piirin hakeutuminen on mahdollista myös Punkalaitumella. – Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei keinovalon tai valonvahvistimen käyttö tule lisäämään täällä merkittävästi kaadettujen peurojen määrää. Lähinnä se on yksi apukeino lisää metsästäjille. En ole asiaa vastaan, mutta en usko sillä olevan kovin suurta vaikutusta peurakannan harvennuksessa. Mikäli yhteisluvan osakkaat tämän luvan piiriin hakeutuvat, on se tietysti heidän päätettävissään, Janne Uusi-Kämppä sanoo. Peurajahdin alkaessa hän muistuttaa metsästäjiä myös lupavapaan metsäkauriin kannan hoidosta. – Metsäkauriista on tullut paikoin jo ongelma. Kauris ei ole luvanvarainen mutta samalla kun peuraa jahdataan, voidaan harventaa myös kauriskantaa. Sen osalta tilanne voi olla muutaman vuoden päästä pitelemätön, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. Valkohäntäpeuran kaatolupia on Punkalaitumen yhteisluvan viidelle osakkaalle myönnetty seuraavasti: Metsästysseura Haukka 770 kpl, Jalasjoen Metsästysseura 642 kpl, Punkalaitumen Metsästysseura 514 kpl, Kanteenmaan Metsästysseura 321 ja Metsästysseurue Kotka 128. Yhteisluvansaaja Janne Uusi-Kämppä: – Peuraluvat eivät lopu Punkalaitumella kesken Juha Aro Valkohäntäpeuroja on Punkalaitumella kaadettu viime vuosina ennätystahtia. Syyskuun alussa alkaneella ja helmikuun loppuun kestävällä kaudella lupia on käytettävissä 2 575. Punkalaitumen seurakunnan vs. kirkkoherrana toimii kuluvan vuoden loppuun Urjalan seurakunnan kirkkoherra Auni Kaipia. Hän aloitti työnsä Punkalaitumella viime viikon tiistaina. – Ihan kuin olisin tullut ulkomaille. Jo maisemat ovat niin erilaiset kuin mihin olen aiemmin tottunut, Auni Kaipia naurahtaa. Seurakuntalaisten pariin Kaipia ei loppuvuoden pestinsä kuluessa runsaasti pysty jalkautumaan. Hänen työaikansa Punkalaitumella on 40 % ja kuluu pääasiassa kirkkoherran hallinnollisissa tehtävissä. – Pyrin siihen, että kerran kuukaudessa pitäisin jumalanpalveluksen myös Punkalaitumella. – Ensivaikutelma Punkalaitumen seurakunnasta on myönteinen. Työntekijät ovat päteviä ja mukavia, ja seurakunta järjestää monenlaista toimintaa. Samalla Punkalaitumella on pienten seurakuntien haasteet. En silti halua lähteä ajattelemaan niitä negatiivisen kautta, vaan pidän niitäkin mahdollisuutena uuteen ja parempaan, Kaipia kuvailee. Punkalaitumen ja Urjalan seurakunnat ovat viime talvesta lähtien aloittaneet selvittelyn mahdollisesta yhteistyöstä. – Odotan uteliaana, mitä se voi tuoda tullessaan. Uskon, että kirkossa ymmärretään, ettei seurakuntien yhteen liittäminen ole ainoa ratkaisu, vaan on muitakin vaihtoehtoja. Joka alueella ja seurakunnalla on kuitenkin omat erityispiirteensä. Syksyn mittaan Kaipiaa työllistää hallinnollisesti ensi vuoden talousarvion valmistelu, mutta myös jo syksyllä alkava piispantarkastus. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo pitää piispantarkastukseen liittyvän aloitusjumalanpalveluksen Punkalaitumella lokakuun viimeisenä päivänä. – Pidän peruspapin työstä, mutta mielenkiintoista on sekin, että voin nyt keskittyä pelkästään kirkkoherran hallinnollisiin tehtäviin, Auni Kaipia sanoo. Kaipia on ehtinyt toimia kirkossa jo pitkään, sillä hänet on vihitty papiksi vuonna 1988. Hän on toiminut pitkään kappalaisena ja usein vt. kirkkoherrana Kangasalan seurakunnassa, samoin pa– Haasteet ovat mahdollisuuksia uuteen ja parempaan Juha Aro ri vuotta vt. kirkkoherrana Kuhmoisissa. Urjalassa Kaipia on työskennellyt vuoden. – Asun edelleen Kangasalla ja vapaa-ajalla liikun paljon ulkona, koska jaksamiseen pitää kiinnittää huomiota. Mikäli aikaa jää, pyrin myös kulttuuriharrastusten pariin, kertoo Auni Kaipia. Urjalan kirkkoherra Auni Kaipia toimii Punkalaitumen seurakunnan vs. kirkkoherrana kuluvan vuoden loppuun asti. Hänen tehtävänään ovat etenkin kirkkoherran hallinnolliset työt.
Torstaina syyskuun 9. päivänä – N:o 36 – 2021 6 Punkalaitumelaisen Matti Koivun kelpaa huristella Solifer Export -mopollaan. Vuonna 1961 valmistettua mopoa on maailmassa jäljellä yksi ainoa yksilö, joka löytyy Matilta. – Kyseessä on myyntimenestykseen tähtäävästä kestotestimoposta, joita on tehtaalla aikoinaan valmistettu vain kaksi kappaletta. Mopoilla on kierretty maailman ympäri ajamalla noin 38 000 km. Tämä erikoisvarusteltu yksilö on nykyään ainoa laatuaan maailmassa, koska toinen mopoista on ilmeisesti romutettu, Matti Koivu kertoo. Hänen mukaansa maailman ympäri Solifereilla lähti ajamaan kaksi saksalaista opiskelevaa nuorta miestä 14.6.1961. Matka kesti kaksi vuotta. – Mopot kestivät matkan rasitukset tiettävästi suuremmitta vaikeuksitta. Tämä matka osoittautui maailman raskaimmaksi mopedien kestävyystestiksi. Itse ajelin juhlavuoden kunniaksi 19.6. Soliferilla lyhyemmän kestotestin Forssan suuntaan. Kilometrejä kertyi noin 250. Hyvin mopo tuon reissun kesti, Matti naurahtaa. Mopoharvinaisuuden hän löysi sattumalta keväällä 2020 huutokaupat.com -sivustolta, jossa sitä myi Lahden Moottoripyörämuseo. – Kiinnostuin asiasta, koska Solifer on ”minun merkkini”. Ajattelin, että varmasti mopolle tulee hintaa paljon, ja yllätyin kun 15 minuuttia ennen huutokaupan sulkeutumista tekemäni tarjous voitti. Puolen tunnin päästä jo soitettiin, milloin tulet moposi hakemaan. Koivulta löytyy myös Solifer Export vuosimallia 1962. – Se on normaalivarusteinen ja kävin sillä nuorena kesätöissä. Ostin ensimmäisen moponi 13-vuotiaana isoveljeltäni. Ruosteinen toimivaksi Oman Solifer-harrastuksensa Matti lukee jo keräilyksi, sillä entisöintiä odottamassa on muutaman eri Soliferin runkoaihio, vanhin niistä 1950-luvulta. – Monenmoiset vanhat vempaimet kiinnostavat minua, mutta varsinkin mopedit. Olen kiinnostunut myös mopojen toiminnasta ja niiden kokoamisesta. Normaalin oman vanhan Soliferini olen korjannut ja laittanut hyvään kuntoon. Olen sen museokatsastanut. – Korjasin myös tämän erikoismopon ostokseni jälkeen. Mopo oli korjattu aiemmin vain näyttelykuntoon. Olen kerännyt erilaisia, varsinkin Solifereihin kuuluvia, mopon osia, joista olen koonnut mopoihin muun muassa vaihtomoottoreita. Jonkin verran on tullut autettua myös muita vanhojen mopojen korjaajia, Matti kertoo. Mopomaailmassa häntä kiinnostavat erityisesti moottoreiden toimintatapa ja mopojen muotoilu. – Mopot ovat bensalla toimivia kulkuneuvoja, jotka pitävät hurisevaa ääntä, se kiehtoo. Erityisen kiinnostavaa on se, että miten jonkun ruostuneen mopon osan saisi toimivaksi koneeksi taas. Senhän on kuitenkin joku jo aiemmin tehnyt, niin miksi en minä. Ei välttämättä vielä tänään tai huomenna, mutta ehkä ensi vuonna. Vanhoja mopoaarteita ei saa hävittää Punkalaitumelle kolmisen vuotta sitten perustetusta Vanhojen mopojen kerhosta on tullut Matille myös harrastus. – Korona hiukan toimintaa hidasti, mutta porukassa tehdään pienempiä ja pidempiä ajoretkiä ja vaihdetaan kokemuksia mopojen toiminnoista ja korjaamisesta. Osien hankinnassa autetaan kaveria löytämään tarvittavia osia sekä autetaan kokoamisessa kukin omilla vahvuuksillaan. Kaikki eivät tykkää korjaamisesta ja kokoamisesta, mutta ajamisesta kyllä. Matti Koivu korostaa, ettei vanhoja löytyneitä mopoaarteita saa missään nimessä hävittää. – Kyllä niistä kiinnostuneista ihmisiä vielä löytyy. Toisen romu on toisen aarre. Matin Solifer on ainoa yksilö maailmassa Juha Aro Matti Koivu on hypännyt maailman ainoan mopoyksilön, Solifer Exportin, satulaan. Kyseinen mopo on kiertänyt maailman ympäri. Soliferin matkamittari näyttää kunnioitettavia lukemia muistona -60-luvun kestotestistä. Bensatankin molemmilla kyljillä on kuvattu maailmanympärysmatkan reitti. Vanhojen mopojen entisöinti alkaa osien etsimisellä. Tämä runko kuuluu vuoden 1959 mallin Solifer Caprille, jonka Koivu aikoo entistää.
Torstaina syyskuun 9. päivänä 2021 – N:o 36 – 7 Vahviala-seura järjesti heinäkuun viimeisenä lauantaina koko päivän retken Punkalaitumelle. Punkalaidun oli pitäjä, jonne Vahvialan kunnan siirtoväki noin 4 400 henkilöä sijoitettiin talvisodan jälkeen keväällä 1940. Teoksessa Vahviala – sen synty ja vaiheet, toteaa Tuomas Sutela seuraavaa: ”Ja ilolla on mainittava, että alun pitäen muodostuivat ´alkuasukkaiden´ ja siirtoväen väliset suhteet läheisiksi ja ystävällisiksi kestäen sellaisena koko siirtolaisuuden ajan”. Kun asunto-olot kävivät kuitenkin monin paikoin ahtaiksi, tehtiin tasoitussiirtoja myös naapurikuntiin: Pöytyälle 1 000, Oripäähän 600, Yläneelle 400 ja Karinaisiin 350 henkeä. Punkalaitumelle jäi vahvialalaisia noin 1 000 henkeä. Vahvialan kunnanvirasto jäi edelleen Punkalaitumelle Pännärin taloon ja kirkkoherranvirasto aluksi pappilaan siirtyen myöhemmin Penttilän taloon. Jatkosodan sytyttyä kesäkuussa 1941 sai Vahvialan kunnan hoitokunta Päämajasta 24.8.1941 viestin, että hoitokunnan on valmistauduttava jo samalla viikolla muuttamaan Vahvialaan, sillä kunnan alue oli vapautettu. Vahvialasta jouduttiin lähtemään sitten uudestaan evakkoon kesäkuussa 1944. Lopulliset vahvialalaisten sijoituskunnat tulivat olemaan Artjärvi, Elimäki, Iitti ja Orimattila. Punkalaitumelle sijoitettiin jatkosodan jälkeen evakkoja Sakkolan pitäjästä. Retkipäivä Punkalaitumelle Vahviala-seuran järjestämä retkipäivä oli kaunis ja sopivan lämmin matkailuun. Olimmehan saaneet kärvistellä koko kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin historiallisissa helteissä. Kouvolan Anjalassa elohopea nousi 27. päivää peräkkäin yli 25 asteen. Retkeen osallistui 24 henkilöä, joista viisi oli syntynyt Vahvialan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Tilausbussin kyytiin noustiin KorialtaKausalasta-Nastolasta-Lahdesta-Hollolasta ja Riihimäeltä. Matka taittui ripeästi ja saavuimme hyvissä ajoin ennen puoltapäivää Punkalaitumelle. Punkalaitumen Karjalaisten puheenjohtaja Pekka Karppanen ja vahvialalaistaustainen Matti Seppä olivat meitä vastassa ja ehdimme tutustua heidän johdollaan ennen lounasta kauniin jokilaakson toisella puolella keskustaa olevaan pappilaan ja sen ympäristöön. Samalla kiertoajelulla näimme maatiloja ja rakennuksia, joihin vahvialalaisia majoitettiin talvisodan jälkeen. Ja sitten syömään. Nautimme herkullisesta kalasopasta ja makoisista ”kohveista” Sakari Pärssisen ylläpitämässä Koulutinttinimisessä ruokapaikassa. Samalla kuulimme Pekka Karppasen kertomana Punkalaitumen Karjalaisten toiminnasta. Matti Seppä kertoi omalta osaltaan evakkojen sopeutumisesta Punkalaitumelle. Vahviala-seura muisti paikallista karjalaseuraa lahjoittamalla kolme Vahvialasta kertovaa teosta kiittäen mainioista alustuksista. Ruokailun jälkeen oli vuorossa käynti Punkalaitumen kirkossa sekä hautausmaalla. Punkalaitumen kaunis kirkko on seissyt paikallaan jo vuodesta 1774. Punkalaitumen seurakunnalla ja kunnalla on paljon yhteistä. Toimivathan ne molemmat samalla alueella. Kirkossa oppaanamme oli Hilkka Välläri ja hän tarinoi meille monen vuosikymmenen seurakuntatyön kokemuksella. Yritimme muun muassa löytää hänen puheessaan mainitsemat enkelit kirkon seiniltä ja katosta. Seura luovutti myös Punkalaitumen seurakunnalle kolme Vahvialasta kertovaa teosta. Kirkonkellojen soidessa laskimme havuseppeleen sankarivainajille sekä kukkalaitteen Karjalaan jääneille vainajille. Hiljennyimme muistelemaan vahvialalaisia sankarivainajia, joita on haudattu kolmekymmentä Punkalaitumen multiin. Hautausmaalta lähdimme oppaittemme, Pekan ja Matin, johdolla kiertoajelulle, jolla näimme lisää retkelle osallistuneiden tai heidän vanhempiensa evakkopaikkoja Punkalaitumella. Kiertomatkalla tutustuimme myös vanhusten palveluasuntoihin, Kaisankotiin sekä Hilmaan ja Mattiin. Näimme myös uuden koulurakennuksen ja totesimme että kunta on panostanut kiitettävästi sekä vanhempiin ikäluokkiin että kasvavaan nuorisoon. Kävimme vielä Yli-Kirran Talonpoikaismuseolla, joka on tullut tunnetuksi Mauri Kunnaksen ”Koiramäen talona”. Se tarjosi monipuolisesti tietoa 1800-luvun historiasta, ja sen ajan kulttuurista. Retkeläiset kävivät lopuksi yhteiskuvassa kunnantalo edustalle. Kertomuksia Punkalaitumelta ”Äitini perhe, Koskelainen, sijoittui Äären taloon ja jatkoi sieltä sitten Oripäähän. Enoni joka kuoli tuberkuloosiin haudattiin 11.8.1940 Oripään hautausmaalle 14 vuoden ikäisenä. Ainoastaan äitini jäi perheestä Punkalaitumelle Kanteenmaan koululle, jossa silloin toimi opettajana rouva Korpi. Kun jatkosota alkoi palasivat he kaikki Vahvialaan ja sodan loputtua sijoittuivat Porvoon maalaiskuntaan.” ”Vanhoja kirjeitä selailin. Ihalaisten, Matti, Lempi ja Sylvi, osoite oli: Punkalaidun, Sarkkila, kauppias L. Pouru. Katsoin kartasta, Sarkkila on ihan keskustan tuntumassa.” ”Evakot siirrettiin koululta parin päivän kuluessa lopulliseen majoitukseen, yleensä maalaistaloihin. Otto (isäni) ja Anton Louon sekä Tilda (isäni sisko) Vätön perheet ohjattiin Punkalaitumen Jalasjoen kylään Siukolan taloon, jossa olikin kahdet asuinrakennukset, kuten monissa länsisuomalaisissa taloissa. Rauhan teon jälkeen taloon tulivat parin viikon kuluessa myös perheiden isät ja vanhemmat siskot. Kouluikäisille järjestettiin koulupaikat, meille Jalasjoen koulusta, jonne oli matkaa sijoitustalosta viisi kilometriä. Evakkolapsia on Aimo Louon arvion mukaan ollut yli kolmannes oppilaista. Vahvialalaisia siirrettiin ahtauden takia muihin kuntiin. Meidän perheemme siirtyi toukokesäkuun vaihteessa 1940 Karinaisten pitäjän Kyrön kylään, jossa elettiin melkein vuosi.” ”Maria ja Edvard Sahalan perhe oli Oriniemen kylässä Klemolan talossa, Ylisenkulmantie 30. Talon omistaa nykyisin Matti ja Kaarina Jokela.” ”Äitini (Helvi os Mälkki) perhe oli keväästä 1940 alkaen evakossa Kestilän talossa, joka sijaitsi Kestilänkulman alueella. Evakkotalon nykyinen tieosoite on Ruokostentie 9. Äitini suku muistaa lämmöllä evakkotaloa, jota isännöi tuohon aikaan Uuno ja Anna Kestilä. Evakkoperhe sijoitettiin pihapiirin vanhempaa rakennukseen, jota kutsuttiin Ylätuvaksi. Rakennukseen oli aiemmin majoitettu talon ulkopuolinen työväki. Talonväki piti aktiivisesti yhteyttä tilalle otettuun suureen evakkoperheeseen, johon kuului kolmen sukupolven väkeä, yhteensä 32 henkeä, joista seitsemän osallistui sotatoimiin tavalla tai toisella (lotat, sotilaat) ollen useimmiten rintamatai valvontatehtävissä Etelä-Suomessa. Kestilän taloon majoittui myös Kuuluvaisia ja Myllysiä sekä Tervajärven koulun opettaja Hilma Lampen.” Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Vahviala-seuran kesäretki Punkalaitumelle Vahviala-seuran kesäretkeläiset kokoontuivat yhteiskuvaan Punkalaitumen kunnantalon rappusille. Kuva: Juha Henriksson. Tärkeät vaalit Sosiaalija terveystoimi, SOTE, siirtyvät kunnalta valtiolle, aluehallinnolle, joka valitaan vaaleilla. Valitsijat ovat kuntalaisia. Punkalaitumella punkalaitumelaisia. Toivon, että jatkossakin saan palvelut Punkalaitumella punkalaitumelaisilta. Asia on niin tärkeä, että kunnanhallituksen tulisi järjestää SOTE-seminaari ja äänestysprosentti on saatava korkeaksi. Aluevaaleissa me punkalaitumelaiset olemme valtio. Haluan viettää elämäni ehtoota Vuorenojalla. Kyllä koto on aina koto. Minulle kirjat, kirveet ja koirat ovat tärkeitä. Pelkään koirieni Levin, Luppen ja Peppin (Lubbe, Lewy, Peppy) puolesta susia. Ei ole Mäntyniemen Oskulla tietoakaan susista. Metsään on tullut jo syys. Herrasväki viettää huviloillaan kesän lopettajaisia, venetsialaisia. Maalla sadonkorjuujuhla on köyri. Muinaisessa Roomassa oli saturnalia-juhla. Lönnrotin sanakirja tuntee p...nhuuhtojaiset. Sitä vietettiin kun kihlaus purkautui. Yli-Kirralla kesäkauden päättäjäisiä voitaisiin viettää savusaunalla samalla nimellä. Lystiä olla pitää. Hyvää syksyä! Matti Roukka Mats Råucka
Torstaina syyskuun 9. päivänä – N:o 36 – 2021 8 UUDET AUKIOLOAJAT 1.9. ALKAEN Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna MA, TI ja TO klo 8 12 KE ja PE klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi PUNKALAITUMEN MUISTIKAHVILA SPR:n Kulmakamari, Pihlajatie 1 Kokoontumiset torstaisin klo 10.00–11.30 16.9. Hyvinvointiresepti 14.10. Muistipuistosta aivoterveyttä 18.11. Saako vanhana elää niin kuin itse haluaa? 9.12. Jouluinen muistikahvila Huomioimme voimassa olevat koronarajoitukset! Vuokralle tarjotaan OMAKOTITALO 5h+k Punkalaitumen keskustassa. Yhteydenotot 0400221460/Antti Seppä Huoltokuja 1, Urjala — Puh. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) KAUNISTA SYKSYÄ NAISILLE, MIEHILLE JA LAPSILLE UUTTA SAAPU U Kaikki ulkotakit -20% ERÄ NAHKAKENKIÄ NAISILLE JA MIEHILLE hajakokoja hintaluokissa 35€–45€ Av. ma-pe 9.30-16.30 la 9.30-13.00 poikkeus la 18.9. suljettu Iloisesti tervetuloa Seuraa meitä Facebookissa T:mi Katariina KIMMON KENKÄ ma 13.9. Punkalaitumen torilla klo 9-15. Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää RAITTINEN, puh. 0400-790 833. Tervetuloa! PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 13.9. klo 9-16 Etelä-Pohjanmaan kypsää, puhdistettua PUOLUKKAA . (Laatikoittain sopuhintaan.) Kotimaista puhdasta OMENAA syöntiin ja säilöntään. Lajikkeet: makea Jaspi ja punainen Raike . Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 29.09.2021 klo 18:00 Wercafe, Verkahovi, Verkatehtaank. 4, Turku. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa päättämään seuran toiminnasta. TURUN PUNKALAIDUN SEURA LIIKUNTATOIMI TIEDOTTAA Tervetuloa! Uimahallikuljetukset tiistaisin Huittisten uimahalliin alkavat 14.9.2021. Lähtö: 17.00 Punkalaitumen tori 17.30 Huittisten uimahalli Paluu: 19.30 Huittisten uimahalli 20.00 Punkalaitumen tori Kuljetusmaksu 5 euroa maksetaan kuljettajalle ja uimahallimaksut suoraan uimahalliin. Pakarin kuntosalin uudet omatoimivuorot ikäihmisille maanantaisin klo 16.00-18.00 tiistaisin klo 9.00-10.00 torstaisin klo 16.00-18.00 lauantaisin klo 9.00-11.00 Turun Punkalaidunseura La 18.9. perinteinen marja-, sienija ulkoiluretki Punkalaitumelle. Kokoontuminen klo 10 Punkalaitumen torille, josta menemme KokkonKodalle. Seura tarjoaa makkarat ja nokipannukahveet pullan kera. Kaikki mukaan syksyiseen metsään! Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Vietämme keliakiaviikkoa 6.–12.9. leipomisen merkeissä omissa piireissä. Hyviä ohjeita viimeisessä Gluteeniton elämä -lehdessä. Ensi vuoden alkuun sovittu alustavasti leipomistapahtuma ammattikoulun kanssa Sastamalassa. Huonontuneen koronatilanteen vuoksi emme järjestä lokakuussa matkaa I love me -messuille Helsinkiin. Toivottavasti ensi keväänä on parempi tilanne. Joulukuulle suunniteltu teatterimatka on myös koronan vuoksi vielä harkinnassa. Seuraa lähiviikkojen ilmoitteluamme. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti Kivirannassa perjantaisin klo 16–20. MLL Perhekahvila kokoontuu Karusellissä (Urjalantie 30 A keskiviikkona klo 10–12. Oriniemen Martat Tänään 9.9. sienipäivä torilla klo 9–12. Tunnistusta, käsittelyohjeita. 13.9. klo 10 ulkoilua Porttikalliolla. Punainen Risti Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Tänään torstaina olemme torilla. Lettuja, kahvia, arpoja. Pe 10.9. klo 10 pelataan mölkky/petankki pelejä Vartiolan mäellä. Joukolla mukaan. To 16.9. klo 13 PuHuVan liikuntapäivä Karhiniemen Kyläkartanolla. os. Karhinimentie 455, Huittinen. Ma 20.9. klo 14 Kerho Pakarilla. Tiistaisin kuntosali Pakarilla klo 16–18. Lehmirannan lomaviikko varattu 12.–18.10.2021. Varaa paikkasi nopeasti Hilkalta 040 5824 377. Kaamoksentorjunta-risteily 16.– 17.11.2021 Baltic Princessalla. Mukana Finlanders. Paikat varattavissa Hilkalta 040 5824 377 mahdollisimman pian. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. elakeliitto.fi/punkalaidun. Sanomarastit Sanomarastit omatoimisuunnistuksena Porttikallion kartalla su 12.9. asti. Opastus Murronharjuntieltä. Rastipaikalla on postilaatikko, josta saa kartan. Kartat tulostettavina myös Kunnon kotisivuilla. Sanomarastit Huittisten Ratsastuskeskuksesta ti 14.9. Lähdöt klo 1718 ja yösuunnistukseen klo 20.3021. Opastus Huittisista Räikänmaantieltä. Ratamestarina LLuja. Seurat toimivat VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla PE 10.9. klo 9-13. Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää Paula Järvinen Naisille syysuutta! ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Kestotilaus 47 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... opiskelijatilauksena 24 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Jalasjoen Nuorisoseura La 2.10. paperinkeräys ns-talolla. Ulkojumppa tiistaisin talolla klo 17.00, jumppamatto mukaan. Metsästysseura Haukka La 11.9. klo 9.30 Pyssymieskilpailu seuran ampumaradalla. Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSEN EDUSTALLA torstaisin