HELSINKI A » Kantakaupunki, Kruununhaka, Hakaniemi ja Kallio Nro 3 » 6.2. – 19.2.2020 Erikoistehoste-hohtominigolf www.hohtogolf.fi Vantaa (Flamingo) Helsinki (Keskusta) Espoo (Iso Omena) Turku (Kauppatorin laita) Tampere (Ratina) OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Kampissa! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. Aleksis Kiven katu 52-54, 00120 Helsinki Avoinna arkisin klo 10-18 Puh: 09-649 839 www.amoena.fi Uimapuvut aikuiselle naiselle! Proteesiuimapuvut ja -liivit Tarjouspäivinä pakettiauton vuokra vain 50 euroa / vrk. Nyt vuokraus myös REDIssä! Muuttopalvelu: 300 euroa (kaksio) 3h työtä, 2 muuttomiestä Kehä1 sisällä. Tilaa testamenttiesite! K u va : E rik B lo m b e rg / P u n a is e n R is tin a rk is to punainenristi.fi/testamentti Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472 Matti Järvinen Urheiluhistorian boheemi keihäsmies s. 7
2 | PUOLI KAUPUNKIA Sisällys Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Tapio Suomalaiset seniorit ovat tehokkaita shoppailijoita Kauko Vanajas Unohda seniilit seniorit! Millaisia ostoksilla kävijöitä suomalaiset iäkkäät ovat? Seniorit tietävät, mitä haluavat, mutta tyytyvät nuoria herkemmin olemassa olevaan tarjontaan. Suomalaiset iäkkäät ovat myös sosiaalisempia shoppailijoita kuin luullaan – he tapaavat ystäviään jopa ruotsalaisia ahkerammin. Yli 55-vuotiaat suomalaiset ostavat lomamatkansa mielellään verkosta, mutta vaateostoksilla he tukeutuvat myymälöiden tarjontaan samalla, kun hoitavat muut arjen asioinnit, on luettavissa muutaman vuoden takaisesta Cityconin tutkimuksesta. Seniorit ovat verrattain tottuneita verkko-ostosten tekijöitä, sillä tutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia iäkkäistä ei ole koskaan ostanut verkosta mitään. Silti senioreiden verkko-ostokset rajoittuvat lähinnä matkoihin. Kun nuorista lähes 70 prosenttia on ostanut verkosta arjen käyttövaatteita, senioreista näin on tehnyt vain joka kolmas. Iäkkäät myös ostavat huomattavasti nuoria vähemmän verkosta merkkejä, joita ei omalta asuinpaikkakunnalta saa. – Iäkkäät tyytyvät olemassa olevaan tarjontaan nuoria herkemmin. Nuoret taas ovat kasvaneet kuluttajuuteen, jossa vaihtoehtoja aletaan heti katsoa netistä, arvioi kuluttamista tutkinut professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta. Vanhemmalla väellä tulee ensimmäisenä mieleen marssia kauppaan. He tilaavat verkosta lähinnä tuotteita, jotka he jo entuudestaan tuntevat, mutta joita kaupasta ei saa. Arjen asiointia, ei huvittelua Kun yli 55-vuotias suomalainen lähtee ostoksille, hän haluaa olla mahdollisimman tehokas ja hoitaa ostosreissun yhteydessä myös lääkärissä käynnin, pankissa asioinnin ja kierrätyksen. Sen sijaan elokuvissa käynti tai muu hurvittelu ei iäkkäitä kiinnosta. Tutkimuksen mukaan joka kolmas seniori yhdistää ostoksilla käymiseen arjen muut asioinnit ja jopa puolet pitää tulevaisuudessa kaikista houkuttelevimpana yhdistää ostoksilla käymiseen esimerkiksi kirjastotai postireissun. Nuorista vain noin joka kolmas on tätä mieltä. – Tämä on hyvin vahvasti ikään liittyvä elämäntapakysymys. Kun ikää tulee lisää, myös vapaa-ajanvietossa eri asiat houkuttelevat. Nuoriakin alkaa iän karttuessa kiinnostaa leffassa käynnin sijaan muut arjen asioinnit, professori Wilska uskoo. Myös kauppakeskuksissa on havaittu iäkkäiden kiinnostus monipuolisiin arjen palveluihin. Kauppakeskuksia ylläpitävän ja johtavan Cityconin mukaan erityisesti hyvinvointipalveluja tarjoavilla liikkeillä on tunkua kauppakeskusten kauppapaikoille. Hyvinvointipalvelujen valtava kasvu – Erilaisten hyvinvointipalveluiden, kunnallisten palvelujen ja esimerkiksi kirjastojen tulo kauppakeskuksiin on lisääntynyt valtavasti. Toki me myös itse haluamme aktiivisesti tuoda näitä palveluja kauppakeskuksiin perinteisten myymälöiden rinnalle, lausutaan Cityconilta. Kahviloihin ja ravintoloihin halutaan panostaa yhä enemmän, sillä senioriasiakkaat pitävät huolen siitä, että asiakasvirtaa riittää tasaisesti koko päivälle. Tutkimuksen mukaan iäkkäät ovatkin aktiivisia kahviloiden asiakkaita, sillä useampi kuin joka kolmas viettää aikaa kahvilassa tai ravintolassa ostosreissullaan. Suomalaiset iäkkäät eivät ehkä olekaan niin erakoita kuin usein luullaan. Lähes joka neljäs yli 55-vuotias tapaa myös ystäviään ostosten yhteydessä. Ruotsalaisiin verrattuna suomalaiset seniorit vaikuttavat supersosiaalisilta, sillä Cityconin Ruotsin tutkimuksen mukaan naapurimaassa harvempi kuin joka kymmenes seniori tapaa ystäviään ostoksilla. – Voi hyvin olla, että ruotsalaiset tapaavat enemmän ihmisiä harrastuksissa ja omissa kodeissaan. He ovat siinä mielessä taas avoimempia kuin me suomalaiset, Wilska arvelee. Loppuun vetoomus yksinäisten puolesta Alun varsin kulutuskeskeisen tekstin jälkeen haluan tuoda tähän loppuun yhden esimerkin lempiaiheestani, kolikon toisesta puolesta, ikäihmisten yksinäisyydestä kaukaa Japanista. Siellä on perinteisesti ollut perheen vanhimman pojan, tai käytännössä hänen vaimonsa velvollisuus huolehtia vanhemmista. Nyt mahdollisuudet tähän ovat vähäiset ja ikäihmiset jäävät aina vain enemmän yksin. Lapset muuttavat työn ja koulutuksen perässä kauas kotoa, ja senioreiden on vaikeaa selviytyä arkipäivän asioista. Suomestakin valitettavasti liiankin tuttu aihe on vanhusten jääminen yksin, yksinäisyyteen. Vetoan lukijoihin. Älkää unohtako vanhuksiamme tai muitakaan yksinäisiä. Vain harva meistä haluaa olla yksin. Yksinäisyyden kokeminen nakertaa elämänlaatua. Jäädään kaipaamaan merkityksellisiä ihmissuhteita. Kuuntele yksinäisyydestään kertovaa. Hänelle toisen ihmisen kohtaaminen voi olla todella harvinainen tapahtuma. Kauko Vanajas 20.2. 5.3 19.3. 2.4. • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi 4 Töölöntorin ideakilpailun voittajatyössä resepti torin elävöittämiseksi 8 Suomessa syntynyt pikkuauto hankki lihakset
Kulttuuri Kulttuuri Kirjat PUOLI KAUPUNKIA | 3 Slangiläppä Barrapaskatseban stikkaajat Tultiin citylappalaisen kans himaan aamulenkilt. Taas oli pimee ja svetti keli. Blosaski viel stydisti. Pölypallo diggaa kovaa blosista, ku se tuulettaa äijän turkkii. Tulee varmaan vilposempi fiilis. Mulla homma toimii just päinvastoin. Täytyy pukee lisää kledjui ja sit tulee hiki, ku dallaa pitkin rantsuu. Mä duunasin borgan tippuu ja aloin flöidaa smögareit. Pölypallo tsittaa aina melkee klabbeis kii, ku se on ikuinen optimisti. Se venttaa et jotain herkkuu tippuis lattialle, ja usein sen optimismi palkitaa. Siinä aamusafkaa smaagailles minnailin tota keihään stikkaajien lajii. Se oli aikanaa härmäläisten kunkkulaji, monta vuoskymmentä. Nyt joku gamla mestari, ku stikkas ennen kriguu, pärjäis nykyisten keitsuhemmojen kanssa ihan täböllä. Mun faija oli tosi kova penkkiurheilija. Me käytii stadikal tsiigaamas kaikki maaottelut sun muut yleisurheiluskabat. Faija tsennas kaikist lajeist huiput, niin ku tuloksina ja niminä. Keitsunstikkaajii se diggas erityisesti. Kerran faija alko bamlaa jostain barrapaskatyylist, jota varsinki espanjalaiset suosi. Mä en koskaa päässy jyvälle et minkälainen staili se oli, mut sen mä tsennasin, et ne stikkas keitsuu kierähtämäl. No, mä kelasin nettiin ja blokkasin sieltä jotain juttuu. Barra vasca (baskilaiskeihäs) oli staili, joka luotiin kenu Francon hallitsemas Espanjas. Se oli kehitetty kiekon stikkaamisest -56 Melbournen olympialaisii varten. Tää barrapaska pyörähdyksee perustunu staili kiellettii ennen olympiaskaboi, ku se oli nii vaarallist hommaa. Keitsu lens usein mihin suuntaa vaa ja joskus katsomoon. Melbournen kisoissa espanjalaisten Barra vascastikkaajien tarkotuksena oli murtaa pohjoismaalaisten ylivoima keihäskisoissa. Barra vasca -tyyli perustu gamlaan navarralaiseen keitsutekniikkaan; siinä stikataa tsebaa niiku kiekkoo. Stikkaaja skaffaa keitsuun avohandul peukalo keitsun kärkee kohti nii, et keitsun takapään lape on vyötärön ja ristiselän päällä. Siitä sit pyörähdetää kolme kiekkaa ja singotaa skeba noin 45 asteen kulmass tangentin suuntaan. Keitsuun on hinkattu saippuaa tai rasvaa, ettei kitkalämpö brennais handun ihoo Sen takii härmäläiset bamlas ”saippuatyylist”. Barra vasca oli kyl stydin tehokas tyyli, jolla tulokset lyftas yli vuoden 1956 maailmanenkan 85,71. Suomes barra vasca -tyylil pisimmälle stikkas Pentti Saarikoski, joka stikkas 99,25 metrin keihästuloksen Rauman Otanlahdes samana vuonna ku Melbournen kisat järkättii. Keihääs olympiakultaa finnannu, laulaja ja filmistara Tapsa Rautavaara kokeili barra vascaa kerran vuonna -56. Tapsa stikkas stailin tuloksen 84,54. Ennen oli tosi erikoisii sporttityyppei. Faija bamlas Dennis Johanssonista, joka oli varsinainen boheemityyppi ja luonnonlahjakas keskimatkojen luudaaja. Denniksen päämatka oli 1500 m. Se finnas uransa aikana kuus maaottelujuoksuu tonnivitosel. Sillä oli tapana blaadaa siggee kesken kisojen. Faija bamlas kerran että jossain maaottelus, Dennis verrytteli stadikan takakaartees ja joku doginleuka huus katsomosta: ”Dennis, mitä merkkii poltat?” Dennis huus äijälle takasin: ”Mitä matkaa juokset?” Viiskytluvun urheilijoist monet oli krigus flaidanneit starbuja. Ehkä ne sen takii oli aika skoijii tyyppei. Tämmösii nakuklabbi Valkan kundi funtsaili täl kertaa. OLLIBULL | OLLI@OLLIBULL.FI Näyttelijä Anu Palevaara on mukana Taivallahdessa tulevana kesänä näyttelijänä sekä koreografina. Palevaara on näytellyt vuosien aikana suomalaisille monissa tutuissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hän on myös koreografi ja opettaa tanssia. Ray Cooneyn Linjat Kuumina farssi on hulvattoman hauska naurupommi. Taksikuski elää kahden perheen keskellä kaksoiselämää. Elämä sujuu mutkattomasti ja tuntuu, kuin mikään ei voisi mennä pieleen. Kaikki muuttuu, kun perheiden nuoret tutustuvat toisiinsa netissä. Isälle tulee kiire estää nuorten tapaaminen ja matkaan sattuu monia ratkiriemukkaita yllätyksiä. Palevaara näyttelee Sirkkua, toisen perheen äitiä. Harjoitukset ovat juuri käynnistyneet ja hahmon rakentaminen alkaa tästä eteenpäin muodostua. Anu Palevaara kiittää näytelmän työryhmää mainioksi. Palevaara päätyi näyttelemään Taivallahden kesäteatteriin ohjaajan Kari Kinnaslammen otettua häneen yhteyttä. Hän luki näytelmän, jonka juoni houkutti herkullisuudellaan. Haastetta hänen mukaan piisaa ja siksi Palevaara odottaakin jo harjoituksia, joissa päästään rakentamaan kokonaisuutta. Taivallahdessa nähdään kesällä myös koko perheen seikkailu Peter Pan. Anu Palevaara toimii näytelmässä koreografina. Harjoitukset ovat alkaneet musiikkinumeroiden suunnittelulla ja harjoittelulla työryhmän kanssa. Palevaara kertoo työskentelyn ohjaajan Kari Kinnaslammen ja lauluopettaja Valtteri Gutevin kanssa olevan erittäin antoisaa. Kevääseen ollaan lähdössä ahkeralla harjoittelulla ja innolla. Laitonta venekauppaa pyörittävän Elias Vitikan johtama Firma on ajautunut velkoihin. Luottoystävän kuolema painaa miehen mieltä matalaksi, eikä parisuhdekaan kukoista. Mutta mustissa vesissä rämpiminen keskeytyy, kun joku survaisee pistoolin piipun Vitikan kylkiluiden väliin ja ilmoittaa tarvitsevansa tämän apua. Syrjäiseen röttelöön teljetty vanki pakenee henkensä kaupalla, mutta vainoaja jäljittää hänet. Vanki vannoo Vitikan kostoa. ”Ikävä tuottaa sulle pettymys, mutta Elias Vitikka on kuollut”, kuuluu ääni varjoista juuri ennen kuin ysimillisen laukaus halkaisee metsän hiljaisuuden. Pelon liekit on viides osa Elias Vitikasta kertovassa, kovaksikeitetyssä rikosromaanisarjassa. Edelliset osat ovat Pahojen miesten seura, Merkitty mies, Pahuuden hinta ja Tappajan vaisto. Matti Laine (s. 1976) on helsinkiläinen kirjailija ja näyttelijä. Laine on esiintynyt useissa tvsarjoissa ja elokuvissa. Käsikirjoittajana hänet tunnetaan mm. Kultainen Venla -palkitusta Sorjonen-poliisisarjasta. Hän on myös käsikirjoittanut uuden, Espanjaan sijoittuvan Paratiisirikossarjan, joka nähdään Ylellä helmikuussa 2020. Matti Laine: Pelon liekit 287 sivua | Saatavana painettuna kirjana, sähkökirjana ja äänikirjana ”Olen aina ollut Steve Martinin komiikan ystävä. Jo hänen stand up -materiaalinsa erottui joukosta absurdiuudellaan ja kekseliäisyydellään. Tämä näytelmä ei ole poikkeus. Siinä on meille kaikille tunnistettavia elementtejä parisuhteista, peloista, seksuaalisuudesta, munakoisoista ja avaruudesta, joita katsotaan Steve Martinin hieman vinossa olevien lasien läpi. Tämän kaiken kruunaa meidän loistava casting”, sanoo ohjaaja Mika Eirtovaara. Corky ja Norm ovat ihan tavallinen keski-ikäinen pariskunta, joilla on mukava koti ja toimivaksi terapoitu suhde. On elokuu 1993 Ojaissa Kaliforniassa, ja illaksi on ennustettu näyttävää meteorisadetta. Sitä ihailemaan on kutsuttu uusi tuttavapariskunta Gerald ja Laura. Päivällisvieraat ovat hyvännäköisiä, jännittäviä ja viihdyttäviä. Toisin kuin isäntäpariskunta, he osaavat myös riidellä vaikuttavasti. Onko heissä jotain outoa? Mitä he oikein haluavat? Surrealistisia kierteitä ja vinoa huumoria yhdistävän tilannekomedian on suomentanut Sanna Niemeläinen, ja sen rooleissa taituroivat huikeat koomikot Katja Küttner, Vappu Nalbantoglu, mm. Putouksesta tuttu Mikko Penttilä ja Peter Ahlqvist. Tähtisateen lavastuksen on suunnitellut tällä kertaa myös näyttämöllä esiintyvä Peter Ahlqvist, jonka aiempia lavastustöitä ovat mm. Pienen merenneito ja Kinky Boots. Puvut on suunnitellut Elina Kolehmainen. Valosuunnittelusta vastaa Vesa Ellilä, ja äänisuunnittelusta Jaakko Virmavirta. Naamioinnin on suunnitellut Tuula Kuittinen. Tähtisadetta Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä (Eläintarhantie 5) Linjat kuumina Pelon liekit pitää pihdeissään sekä rikospomo Elias Vitikan että lukijan Steve Martinin tilannekomediassa vinoa huumoria ja absurdeja käänteitä Taivallahden kesäteatterilla kesällä 2020 saa ensi-iltansa kaksi uutta esitystä: poskettoman hauska farssi Linjat Kuumina sekä koko perheen klassikko Peter Pan. Viides Vitikka-dekkari jättää tuskin aikaa sivun kääntämiselle. Kumpi ehtii ensin, Vitikka vai kuolema? Koukuttavasta kerronnasta ja nopeista käänteistä tunnettu kirjailija ja käsikirjoittaja Matti Laine pitää tiukassa otteessa sekä lukijansa että päähenkilönsä. Kummankin mieltä kärventävät epäilykset, ja kummankin rinnassa sykkii jännitys.. Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä sai 29. tammikuuta Suomen kantaesityksensä tunnetun näyttelijän ja stand up -legendan Steve Martinin uutuuskomedia Tähtisadetta (Meteor Shower, 2016). Ohjaajana on suomalaisen stand upin kivijalka Mika Eirtovaara ja rooleissa tykittävät huikeat koomikot Katja Küttner, Mikko Penttilä, Vappu Nalbantoglu ja Peter Ahlqvist. Järjetön ja samalla älykäs Tähtisadetta tarjoaa naurun lisäksi peilin omalle parisuhteelle.
4 | PUOLI KAUPUNKIA Tarton rauhasta Viron mutkallinen tie itsenäisyyteen Virolla on monta juhlapäivää. Tarton rauhassa 2. päivänä helmikuuta 1920, tasan 100 vuotta sitten, solmittiin rauha Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä. Silloin otettiin paljon lupaava rauhan askel. Monilla rintamilla käymänsä sodan ohella nuori Viron tasavalta valmisteli Euroopan radikaaleimpiin lukeutuvaa maauudistusta. Korvausta vastaan lunastettiin 874 kartanoa jaettaviksi vapaussodan vapaaehtoisille. Vaikka monet arvostelivat tätä, maareformista tuli itsenäisyyttä vahvistava ja kansaa vahvasti yhdistävä tekijä. Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden de jure, luopui ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen ja maksoi Virolle sotakorvauksena 15 miljoonaa kultaruplaa. Lisäksi Viro sai noin 10 km leveän alueen Narvajoen itäpuolelta sekä noin 200 neliökilometrin suuruisen Petserimaan Pihkovan kuvernementista. Nyt tiedämme miten tämä sopimus ja Tarton rauhan rajat muodostuivat myöhemmin kiistakysymykseksi, kun Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. Tiedämme miten nopeasti Venäjä rikkoi lupauksensa ”luopua ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen.” Moskovasta 1941 tulleet käskyt määräsivät Viron valtion ja kansalaisyhteiskunnan perustukset tuhottaviksi. Sortotoimet kohdistuivat älymystön lisäksi ”koko neuvostovihamieliseen kansaan”, yli 10 000 virolaista kyyditettiin vankileireille ja karkotukseen. Näistä suurin osa sai sumansa. Stalinin kaikkinäkevän silmän alla oli liityttävä kolhooseihin. Neuvostovaltaa pönkitettiin tuomalla Viroon teollisuuden kehittämisen nimissä uusia asukkaita. Tehtaisiin ja kaivoksiin siirrettiin muualta Neuvostoliitosta tuhansia työläisiä, 1990 etnisiä Virolaisia oli maassa enää vain vähän yli 60 prosenttia. Stalinin kuoleman jälkeinen aika päätti brutaalin terrorin ja ”ihmiskasvoisempi sosialismi” alkoi sarastaa. Kyyditettyjä palasi takaisin, ulkomaailma alkoi vähitellen avautua. Suomalaisugrilainen kielisukulaisuus tuli entistä tärkeämmäksi. Urho Kekkosen vanhat Viro-yhteydet nousivat kunniaan. Hänen ansionaan pidetään sitä, että matkustajalaiva Vanemuine alkoi 1965 liikennöidä Viron ja Suomen välillä, katkennut yhteys avautui uudelleen. Helsingin yliopiston teologiryhmä saapui toukokuussa 1966 Vanemuisella Tallinnaan, kauemmaksi ei päästetty. Mutta Viro alkoi avautua meille, papit tutustuivat toisiinsa, myös seurakunnat ystävystyivät. On ollut suuri etuoikeus kokea virolaispappien kanssa monia Viron vapautumisen muutoshetkiä. Vuonna 1992 Tiit Salumäe oli kutsunut Haapsaluun ekumeeniseen journalistikonferenssiin papistoa eri kirkoista ja maista. Kokouksen aikana Viro vaihtoi ruplat omaan valuuttaan. Kokousvieraat vaihtoivat jo etukäteen valuuttaansa Viron kruunuiksi. Seuraavana päivänä virolaiset saivat pankkien avauduttua käydä vaihtamassa määräsumman ruplia kruunuiksi. Tämä oli meille unohtumaton kokemus ja virolaisille yksi tärkeä askel uuteen aikaan. Raha uudistui jälleen, kun Viron kruunut vaihdettiin 2011 euroiksi. Silloin Viro alkoi olla jo tekniikan alalla ja kehityksessä monin kohdin Suomea edellä. Kun Viro vuonna 2018 vietti itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia Viro oli jo monessa kehityksen kärkimaita. Vuonna 2014 Viro oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa saattoi saada e-kansalaisuuden eli digitaalisen identiteetin ja sähköiset varmenteet ilman varsinaista kansalaisuutta. VELI-MATTI HYNNINEN | HYNNINEN.INFO Kaupunki Liperit kaulasta Voittajatyössä torin keskiosaan on suunniteltu tasainen aukio, joka soveltuu suihkulähteelle, kesätapahtumien järjestämiseen ja talvisin luistinradaksi. Aukion reunoille tulisi oleskeluun penkkejä, matalia portaita ja istutusaltaita, ja torin ympärille istutettaisiin lisää puita. Torin itälaitaan esitetään paviljonkimaista kauppahallia. Torikaupalle varattaisiin tilaa hallin edustalle. – Töölöntori on Helsingin toreista se, johon luontevasti istuisi tunnelmallinen ja elävä keskieurooppalainen torikulttuuri. Voiton vienyt suunnitelma edistää juuri tätä tavoitetta, jossa tori muotoutuisi töölöläisten yhteiseksi tilaksi ja paikaksi, jossa myös vierailijat viihtyvät. Torista rakentuisi toimiva kohtaamispaikka, jonne tapahtumat, aktiviteetit ja myyntitoiminta istuisivat rinnakkain. Tätä kehitystä haluamme jatkossa edistää myös kaupungin muilla toreilla, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Työssä ehdotetaan, että Tykistönkatu suljettaisiin autoliikenteen läpiajolta ja muutettaisiin torin kohdalta kävelyja terassialueeksi. Torilla ei olisi pysäköintiä, vaan pysäköintipaikat olisivat Sandelsinkadun ja Töölöntorinkadun varressa. Palkintolautakunta kiitti voittajatyötä torin tarkasta ja hienovaraisesta suunnittelusta, jolla torista muodostuu viihtyisä, esteetön ja toimiva sekä torikaupan että tapahtumien näkökulmasta. Tuomaristo evästi tutkimaan jatkosuunnittelussa vielä muun muassa kauppahallirakennuksen konseptia ja kaupallisia toteutusmahdollisuuksia sekä Sandelsinkadun kehittämistä niin, että kivijalan liiketilat saataisiin paremmin osaksi toria. – Kilpailun tavoitteena oli löytää ideoita Töölöntorin elävöittämiseksi, ja kilpailu tuottikin lukuisia erinomaisia ajatuksia alueen kehittämiseen. Parhaimmissa töissä oli onnistuttu vaativassa suunnittelutehtävässä eli ratkaisemaan sekä kaupunkikuvalliset että toiminnalliset kysymykset, tuomariston puheenjohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Muutosten laajuus selvitetään jatkosuunnittelussa Helsingin kaupunki aloittaa torin tarkemman suunnittelun kilpailun voittajan kanssa. Jatkosuunnittelussa kehitetään voittajatyössä esitettyjä ideoita ja hiotaan toteutusratkaisuja. Jatkosuunnittelun aikana selviää torin muutosten laajuus. Samalla selvitetään, mitä kilpailutyössä esitettyjä ideoita voitaisiin kokeilla nopealla aikataululla. – Erityisesti kauppahallin ratkaisut vaativat vielä tutkimista. Voisiko rakennusta vielä keventää ja millainen toiminnallinen konsepti olisi taloudellisesti toimiva? Voittajatyön kokonaisratkaisu ei kuitenkaan ole riippuvainen hallin toteutumisesta, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Töölöntorin tulevaisuudesta kerättiin keväällä 2019 verkossa kaupunkilaisten ideoita ja toiveita. Torille toivottiin muun muassa lisää istutuksia ja penkkejä, suihkulähdettä, kahvilaa sekä kirpputoria ja markkinoita – yleisesti ottaen viihtyisyyttä ja toimintaa. Verkkosivujen kautta saadut terveiset annettiin kilpailuun osallistuvien ryhmien hyödynnettäväksi. Töölöntorin ideakilpailun voittajatyössä resepti torin elävöittämiseksi Töölöntorin ideakilpailun on voittanut Arkkitehtitoimisto Konkret Oy ehdotuksellaan Two to One. Toiselle sijalle sijoittui arkkitehti Anssi Lauttian ehdotus La Ritournelle, ja kolmannen palkinnon saivat Ilkka Törmä ja Otto Autio ehdotuksellaan Ryijy. Lisäksi kilpailun tuomaristo jakoi kolme kunniamainintaa. ? Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:n ehdotus Two to One voitti Töölöntorin ideakilpailun. Havainnekuva Runeberginkadun suunnasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy Labradorinnoutaja kasvattaa suosiota entisestään rikkoen vuosi vuodelta aiempien vuosien rekisteröintiennätyksensä. Rotu nousi suosituimpien koirarotujen ensimmäiselle sijalle vuonna 2010 ja on sen jälkeen pitänyt pintansa. Suomen Kennelliitto rekisteröi 2019 vuonna 2307 labradorinnoutajaa. Määrä kasvoi toissa vuodesta 112 koiralla. Labradorinnoutaja on kaikkialla yksi suosituimmista roduista. Ne ovat sopivan kokoisia, mukavaluonteisia ja suhteellisen helppohoitoisia, toteaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen rodun suosiosta. Toiseksi kiilasi toissa vuoden kolmas, jämtlanninpystykorva, joita rekisteröitiin viime vuonna 1424 koiraa. Kolmanneksi tuli saksanpaimenkoira 1259 rekisteröinnillä. Tutut rodut jatkavat muutenkin kymmenen suosituimman joukossa. Listalla ei ole toissa vuodesta yhtään uutta rotua, mutta sijoitukset vaihtelevat. Kultainennoutaja nousi yhden sijan viidennestä neljänneksi ja shetlanninlammaskoira paransi sijoitustaan seitsemänneltä sijalta kuudenneksi. Suomenlapinkoira on kymmenen suosituimman rodun joukossa suurin putoaja, jonka rekisteröintimäärät laskivat viime vuonna 240 koiralla. Se putosi toiselta sijalta viidenneksi. Viidestä kotimaisesta rodusta suurin osa mahtuu kymmenen suosituimman joukkoon. Suomenlapinkoiran lisäksi suomenajokoira sijoittui seitsemänneksi (1046 rekisteröintiä) ja karjalankarhukoira kymmenenneksi (758). Muut kotimaiset rodut sijoittuvat rekisteröinneissä kauemmas kärjestä: kansalliskoiramme suomenpystykorva sijalle 12 (660) ja lapinporokoira sijalle 45 (278). -Kärkikymmenikössä suurin huolenaihe on suomenajokoira. Sen suosio on laskenut kymmenessä vuodessa puoleen ja 30 vuodessa neljännekseen entisestä lukemasta, Lehkonen sanoo. Suosituimpien roturyhmien kärki pysyy samana Koirarodut jaetaan kymmeneen eri roturyhmään käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella. Näistä ryhmistä suosituin viime vuonna oli pystykorvat ja alkukantaiset koirat, joita rekisteröitiin yhteensä 9850 koiraa. Toiseksi suurin roturyhmä oli seurakoirat 6939 rekisteröinnillä. Nämä pysyivät samoina kuin vuonna 2018, joskin molempien rekisteröintimäärät laskivat hieman. Kolmanneksi suurin ryhmä oli noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat 6411 rekisteröinnillä. Pienin roturyhmä oli vinttikoirat 736 koiralla. Kaiken kaikkiaan viime vuonna rekisteröitiin 45111 koiraa. Määrä on laskenut vuodesta 2018, jolloin rekisteröitiin 45704 koiraa. Koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä on tärkeää siksi, että sen jälkeen koira on yksilöitävissä ja sen tiedot pystytään yhdistämään omistajan tietoihin. Jos koira katoaa, tunnistusmerkitty ja rekisteröity koira voi palautua kotiin parhaimmillaan heti löydettäessä. Rekisteröinti helpottaa myös eläintautien torjuntaa, eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja ongelmatapauksiin puuttumista. Se auttaa myös pentutehtailun torjumisessa, sillä sen avulla voidaan seurata nartulla teetettyjen pentueiden määrää. Lisäksi se mahdollistaa Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian mukaisen vastuullisen jalostuksen valvomisen, sillä jalostuksessa käytettävien rekisteröityjen koirien terveys koeja näyttelytulokset voidaan varmistaa jalostustietojärjestelmästä. Suosituimmat rodut 2019 Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä vuodelta 2018. 1. (1) labradorinnoutaja 2307 (2195) 2. (3) jämtlanninpystykorva 1424 (1394) 3. (4) saksanpaimenkoira 1259 (1210) 4. (5) kultainennoutaja 1227 (1174) 5. (2) suomenlapinkoira 1224 (1464) 6. (7) shetlanninlammaskoira 1071 (1015) 7. (6) suomenajokoira 1046 (1151) 8. (10) jackrussellinterrieri 864 (826) 9. (9) harmaa norjanhirvikoira 802 (846) 10. (8) karjalankarhukoira 758 (900) Labradorinnoutaja on lyömätön Suomen suosituin koirarotu rikkoi rekisteröintiennätyksensä Suomen suosituin koirarotu on labradorinnoutaja, joiden rekisteröintimäärät kasvoivat vuonna 2019 entisestään, kun niitä rekisteröitiin 2307 koiraa. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45111 koiraa. Lemmikit ? Labradorinnoutajan suosiolle ei näy loppua. Kuva: Jukka Pätynen
PUOLI KAUPUNKIA | 5 Talven Hyvinvointiin BIO-ACTIVE Q10 UBIQINOL 100 mg 150 kaps. 88,35 € BIO-PYCNOGENOL 40 mg 90+30 tabl. 26,35 € BIO-QINON GOLD 100 mg 150+30 kaps. 67,35 € FOSFOSER MEMORY 90 kaps. 32,35 € MOLKOSAN 500 ml 9,35 € E-EPA 650 mg, 120 kaps. 26,35 € PROBIOOTTI COMP 80 kaps 17,85 € BIOMED LUULIEMI 30 g. 27,85 € LIFE EXTENSION TWO-PER-DAY 120 kaps. 28,85 € LIFE EXTENSION SUPER R-LIPOIC ACID 240mg, 60veg.kaps.. 44,85 € Mikonkatu 11 LT2, Puh. (09) 647 308 | Avoinna 9.30-19, la 10-17 Matti Lantto Anita Saastamoinen Ravitsemusasiantuntija Ajanvaraus: 0407008030 Tarjoukset voimassa 29.2.2019 asti MEIDÄN SUOSITUIMMAT
Lawrence pudotti hinnan alkuperäisestä 15.45 miljoonasta ensin summaan 14.25 ja sitten 12 miljoonaan dollariin. Ostaessaan huoneiston vuonna 2016 oli hinta 15.6 miljoonaa dollaria mutta nykyisen hintapyynnön arvonalennus tuskin heilauttaa yhden Hollywoodin parhaiten palkatun näyttelijättären taloutta. Vaikka Jennifer koki ensimmäisen onnenpotkunsa New Yorkissa viettää hän nykyään aikaansa Los Angelesissa lähellä filmistudioita. Jenniferin alkutaival oli sadunomainen, sellainen josta useimmat vain unelmoivat. Kentuckyssä syntynyt Jennifer näytteli kirkkoryhmänsä näytelmissä teini-ikäisenä. Vuonna 2006 sattui juuri sellainen klassinen tilanne jossa ihminen sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 14-vuotiaan Jenniferin perhe matkusti New Yorkiin lomalle kun lahjakkuuksia metsästävä kykyjenetsijä löysi hänet ja järjesti hänelle koe-esiintymisen. Esiintyminen meni niin hyvin että Jenniferin vanhemmat vakuutettiin siitä että heidän kannattaa päästää Jennifer toiseen koe-esiintymiseen Los Angelesiin. Siitä lähti tähdenlento joka johti rooleihin ensin televisiossa ja sitten elokuvissa. Nyt, 29-vuotiaana hän voitti Oscarin parhaasta näyttelijäsuorituksesta elokuvassa Silver Linings Playbook. Hän on voittanut myös kolme Golden Globe-palkintoa, BAFTA-palkinnon, seitsemän MTV Movie Award-palkintoa ja kuusi People´s Choice (Yleisön valinta) palkintoa. Jenniferin vaatimaton, jalat maanpinnalla persoonallisuus ja oikeiden elämänarvojen vaaliminen kuuluisuuden, varallisuuden, loiston ja ja jatkuvan mediaseurannan keskellä on taannut hänelle America´s girl next door (naapurin tyttö) imagon. Hänen roolisuorituksensa ovat olleet Hollywoodtuotantojen parhaimmasta päästä. Vuonna 2016 oli Jennifer jo tilanteessa jossa hänellä oli varaa ostaa mikä tahansa huoneisto tai talo. Hän päätyi 30-kerroksisen asuintalon kattohuoneistoon Manhattanin itäpuolen yläkaupungilla. 380 neliön huoneiston sisustus on upea ja näköalat huikeat. Huoneistoon kuuluu kaksi eri tasossa olevaa ulkoterassia joihin kuuluu ulkokeittiö, takka patiolla ja pöytätennisalue. Kaiken kruunaavat näköalat kaupungille ja Hudsonjoelle. Huoneistossa on kolme makuuhuonetta ja viisi kylpyhuonetta. Koko huoneiston kiertävät lasiseinät tekevät tiloista valoisat. Olohuoneesta ja ruokailuhuoneesta avautuvat näköalat saavat viihtymään. Keittiössä on kaikki tarvittava välineistö vakavasti otettavan keittiömestarin tarpeisiin. Päämakuuhuone on tavanomaista suurempi. Pelihuoneesta aukeava näköala saattaa haitata keskittymistä. Talon henkilökuntaan kuuluu vartija ja kellon ympäri palveleva ovimies, kuntosali, uima-allas, sauna, elokuvateatteri sekä suuret varastotilat jokaisen huoneiston tarpeisiin. Luksusasunto ja taloja välittää top ten real estate deals Talvisodan syttymisestä tulee 30. marraskuuta 2019 kuluneeksi 80 vuotta. Runsaasti kuvitettu tietoteos Talvisodan 105 päivää kertoo tuoreella tavalla siitä, miten Stalinin suunnitelma Suomen valtaamiseksi estettiin. Jyrki Karvisen kirjoittama teos kuvaa nuorten sotilaiden sitkeää uhrautumista, kotirintaman pyyteetöntä uurastamista sekä poliittisen ja sotilaallisen johdon toimintaa. Samalla kirja kertoo myös talvisodan kansallisen muistomerkin valmistumisesta. Muistomerkki on syntynyt lähes 20-vuotisen hankkeen tuloksena Suomen valtion, Talvisotayhdistyksen ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Se on kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden turvanneille taistelijoille. Pekka Kauhasen suunnittelema Valon tuoja paljastettiin Helsingin Kasarmitorilla 30.11.2017 osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. ”Puolustus oli koko kansan yhteinen asia. Siksi on paikallaan, että tänään paljastettava muistomerkki on sekin yhteinen asia, yhteisin ponnistuksin aikaansaatu”, kommentoi muistomerkkihankkeen suojelija presidentti Martti Ahtisaari juhlapuheessaan. Valtionjohto laskee talvisodan syttymisen muistopäivänä 30.11.2019 seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmintorilla. Seppeleen laskun jälkeen muistomerkille sytytetään 105 kynttilää, yksi sodan jokaiselle päivälle. 6 | PUOLI KAUPUNKIA Amerikan arvoasunnot Jennifer Lawrencen Manhattanin kattohuoneisto Talvisodan 105 päivää -uutuuskirja julkistetaan Säätytalolla 30.11.2019 Oscar-palkinnon Jennifer Lawrence sai pääosistaan elokuvissa Silver Linings Playbook, The Hunger Games ja American Hustle. Hän laittoi upean New Yorkin kattohuoneistonsa Laurel-nimisessä kiinteistössä myyntiin juuri kun taantuma on iskenyt Manhattanin luksusasuntojen markkinoille. ”Se tuli kuitenkin yllättäen: 30. marraskuuta 1939 seitsemältä aamulla Neuvostoliiton joukot ylittivät Suomen rajan Rajajoella Karjalan kannaksella. Suomi oli sodassa suurvaltaa vastaan.” Säätytalolla 30.11. julkistettava tietokirja Talvisodan 105 päivääkertoo pienen kansan selviytymistaistelusta ylivoimaista vihollista vastaan. Kirjat ANTIIKKILIIKE R. MUURI ANTIIKKI, DESIGN & VINTAGE AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA! TIETOKONEHUOLTOA Windows 7 tuki loppuu, päivitämme Win 7 -koneesi Win 10:een säilyttäen tietosi ja ohjelmat alk 65 € Samalla voimme nopeuttaa koneesi SSD-levyllä 240 Gb alk 50 € tai 480 Gb alk 70 € Palvelemme Suomeksi, På Svenska and in English Håt Data Huolto Oy p 010 387 8860 Vaasankatu 15 00500 Hki www.hatdata.net Seuraava Puoli kaupunkia ilmestyy 20.2.2020 Varaa näkyvyytesi Soita 0400 408 199 ? Jyrki Karvinen Talvisodan 105 päivää – Kuinka pienen kansan tarinasta valettiin teräksinen muistomerkki ISBN 978-951-858-090-7 SKS 2019
PUOLI KAUPUNKIA | 7 PUOLI KAUPUNKIA | 7 10 maailman ennätystä Hyvän kehityksen katkaisi pian keihäsmiesten ammattitauti, ”keihäskyynärpää”. Kolmisen vuotta meni käden paranteluun. Kun käsi lopulta kuntoutui, arvioi lääkäri sen olevan parempi ja taipuisampi kuin alkuperäinen. 1929 alkoi monivuotinen valtakausi, jossa maailman keihäänheittoa hallitsivat suomalaiset. Järvisen kädestä singahti keppi SM-kisoissa 66.18 metrin päähän viivasta. Samana vuonna hän heitti vielä maailman kärkituloksen 66,75. Seuraavana vuonna Tukholman olympiastadionilla Matti kiskaisi keihään maailman ennätysmittaan 72,38. Seuraavien kuuden vuoden aikana hän paransi ennätystä yhdeksän kertaa. Helsingin Eläintarhan kentällä Järvinen heitti kymmenennen kerran pisimmälle maailmassa. Samana vuonna 1936 oli Olympiakisat Berliinissä. Matti oli antanut melkoisen näytön kunnostaan kisojen alla ja niinpä hän lähti Saksaan ennakkosuosikkina. Voittamaton keihästrio Edellisissä Los Angelesin olympiakisoissa -32, Suomen keihästrio otti kolmoisvoiton. Kultaa Matti Järvinen 72,71, hopeaa Matti Sippala 69,80 ja pronssia Eino Penttilä 68,70. Voittoheitollaan Matti ylitti entisen maailman ennätyksen kuudella metrillä. Torinon EM-kisoissa hän myös voitti kultaa uudella maailman ennätys lukemalla 76,66. Hitlerin miljoonalahjus Matti kertoi vuonna 1972 eräässä haastattelussa, että liikkui sellainen huhu, jonka mukaan Adolf Hitler olisi luvannut hänelle miljoona markkaa, jos hän suostuu häviämään 1936 Berliinin Olympialaisissa saksalaisten suosikille Gerhard Stöckille. Sodan jälkeen Matti vitsaili kavereille illanistujaisissa, että hän voisi tarjota kierroksen, kun jäi siitä Aatun miljoonasta vielä tähteitä taskun pohjalle. Berliinissä Matti sijoittui viidenneksi, Stöckin voittaessa keihäskisan, mikä vain vahvisti huhua. Boheemi mestari Boheemiluontoinen keihäsmestari saattoi joskus rentoutua tavalla, jota urheilujohtajat eivät suvainneet, ja niinpä Matti kärsi parin kuukauden kilpailukiellon toilailuistaan. Olympialaisiin valmistautumista se ei kuitenkaan haitannut. Niinpä Matti oli Berliinin kisojen ehdoton ennakkosuosikki, hallittuaan voittamattomana keihäskuninkaana kuusi viimeistä vuotta. Muutamia viikkoja ennen kisoja selkävaivat keskeyttivät Matin harjoittelun ja sen seurausta, ei Hitlerin miljoonalahjuksen, oli alle 70 metrin heitot ja viides sija. Järvisen perheen monilahjakkuus Vuonna -38 Matti Järvinen heitti Pariisin EM-kisoissa mestaruuden tuloksella 76,87. Viimeisen SM-kullan hän heitti HKV:n (Helsingin Kisa-Veikot) paidassa sodan aikana 1942. Kaikkiaan hän voitti SM-kultaa 8 kertaa. Samaan tulokseen ovat päässeet Seppo Räty ja Tero Pitkämäki. Helsingin olympiakisoissa -52 Matti kiskaisi ”vanhasta muistista” vielä yli 63 metriä. Matti Järvinen oli urheilun monilahjakkuus. Matin 100 metrin juoksun ennätys oli 11.1. ja pituuttakin hän hyppäsi 728. Noilla pisimmillä kiskaisuillaan hän taitaisi pärjätä SM-kisoissa vielä nykyäänkin. Stadikan torni Kun Helsingin stadionin arkkitehtikilpailu järjestettiin 1930-luvulla, oli eräs edellytys tornin suunnitteleminen sinne. Kilpailun voittaneet arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren päättivät tehdä siitä 72 metriä korkean. Lienee tosi juttu, joka on kulkenut stadionin valmistumisesta asti, että arkkitehdit halusivat tällä mitalla kunnioittaa stadilaisen mestariurheilija Matti Järvisen, 1930 heittämää maailman ”haamuennätystä” 72,93. Vaikkakaan arkkitehdit eivät sitä koskaan julkisesti myöntäneet. Stadion valmistui 1938, vuoden -40 Helsingin olympiakisoja varten, jotka sitten peruuntuivat II maailmansodan alkamisen vuoksi. Stadion ja torni avattiin 20.6.1938 ja siitä muodostui heti stadilaisten ja turistien matkailumagneetti, jota se on yhä edelleen. Torni nimettiin pian ”maratontorniksi”. Kun se alkoi häämöttää maratonjuoksijoiden silmissä, tiesivät he siitä aloittaa viimeisen loppukirin. Sodan aikana 1941 torni oli yleisöltä suljettu ja toimi silloin kaupungin ilmasuojelukeskuksen tähystysasemana. Alkuvuosina muutama itsemurhan tekijä hyppäsi tornista iäisyyteen ja pian sinne rakennettiin vahvat rautakalterit. Se on toiminut monen nuorenparin vihkipaikkanakin. Viimeisin pari vihittiin tornin huipulla 11.11.2011. Helsingin Olympiastadion avataan käyttöön elokuussa 2020, neljä vuotta kestäneen remontin jälkeen. Valokeila Matti Järvisen (18.2.1909 Tampere – 22.7.1985 Helsinki) sanottiin syntyneen urheilijaksi. Hän oli Werner Järvisen, Ateenan kisojen kiekon heiton olympiavoittajan (1906) nuorin poika. Isä-Werner oli tehnyt Matille treeniohjelman, joka kehitti nuoren miehen fysiikkaa monipuolisemmin kuin aikalaisiaan. Järvisten perheessä oli sellainen perinne, että nuorempien tuli aina ylittää vanhempien veljien saavutukset. Matti vahvisti tätä sääntöä. Matti Järvinen osallistui ensimmäisen kerran virallisiin urheilukilpailuihin 17-vuotiaana 1926. Tuolloin keihäs lensi jo 54,26 m. TEKSTI JA KUVA O. ANIKARI Urheiluhistorian boheemi keihäsmies KUNTOKESKUKSET TREENIT EDULLISESTI ALK. Motivuksen kuntosalien aleajat e-laskulla jäsenille! Vain 2 kalenterikk:n irtisanomisaika. 29 €/KK RUOHOLAHTI (kauppakeskuksen 4.krs.) Itämerenkatu 21 Puh. (09) 4153 3530 STOCKMANNILLA (tavaratalon 7.krs.)
Sopimuksen arvo on yli 13 miljoonaa euroa, ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Työt alkavat tammikuussa 2020, ja arvioitu valmistumisaika on kesällä 2021. Sopimus sisältää kolmikerroksisen, noin 4 000 neliön suuruisen terminaalirakennuksen rakentamisen, matkustaja-alueen satamalaiturille, leikkipuiston ja pysäköintipaikkoja. Moneen käyttöön sopiva ja ympäristön huomioon ottava risteilyterminaali rakennetaan Tallinnan vanhan kaupungin satamaan olemassa olevien terminaalien viereen. Sekä rakennuksen sisäettä ulkopuolisessa arkkitehtuurissa on painotettu materiaalien ja laitteiden parasta mahdollista ympäristövaikutusta. Rakennus lämmitetään merestä kerättävällä lämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Risteilysesongin ulkopuolella rakennus toimii tapahtumien, konserttien ja konferenssien pitopaikkana, ja sinne mahtuu jopa 2 000 henkeä. Rakennuksen tekninen suunnittelu perustuu tutkimukseen, jolla selvitettiin, miten parhaiten saadaan käyttöön energiatehokkaat, ekologiset ja kestävät ratkaisut siten, että ne sopivat pohjoismaiseen ilmastoon ja mahdollistavat rakennuksen käytön myös risteilykauden ulkopuolella. Tutkimusta rahoitti Euroopan unionin Vihreä risteilysatama -projekti, joka on osa 11 maan yhteistä Itämeren Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaa. Projektin tavoite on tehdä Itämeren alueesta kestävämpi risteilyturismin näkökulmasta. 8 | PUOLI KAUPUNKIA Autot KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa ? Tommi Mäkinen Racing on kehittänyt Toyotan toisen globaalin GR-mallin ? Käytetään jatkossa myös WRC-auton tyypitysmallina ? Uusi 1.6-litrainen kolmisylinterinen ahdettu moottori kehittää 192 kW / 261 hv huipputehon ? Teho-painosuhde kiitos kevyen rakenteen 4,9 kg / hv ? Uusi, kevyt GR-FOUR nelivetojärjestelmä tuo kaiken tehon tiehen Menestyksen muovaama malli toteuttaa TOYOTA GAZOO Racingin perusperiaatetta parhaimmassa muodossaan: aina parempia autoja, joiden ajettavuus on ainutlaatuinen yhdistelmä hauskuutta ja palkitsevuutta. Täysin uuden Yaris-malliston huipulle sijoittuvassa mallissa on hyödynnetty isossa mittakaavassa TOYOTA GAZOO Racingin ja Tommi Mäkinen Racing -tiimin suomalaista pitkän linjan osaamista. Lukemattomat testikilometrit Toyotan WRC-tiimin kotiseuduilla Keski-Suomessa ovat hioneet tästä mallista sen mitä se on mm. seuraavan Yaris WRC -auton tyypitysmallin. Vuoden 2020 loppupuolella esiteltävä malli on Toyota GR Supran jälkeen toinen maailmanlaajuisesti saataville tuleva Toyotan GR-malli. Vuoden 2020 Tokyo Auto Salon -tapahtumassa esiteltävän uutuuden jokainen ominaisuus uhkuu suorituskyvyllä kyllästettyä DNA:ta. Täysin uusi alustarakenne, voimalinja, jousitus, omamassan optimointi sekä aerodynaamiset ominaisuudet yhdessä GR-FOUR -nelivetojärjestelmän kanssa tekevät mallista ainutlaatuisen. Uusi Toyota GR Yaris on Toyotan ensimmäinen nelivetoinen urheiluauto ja WRC-tyypitysmalli Celica GT Four -mallin tuotannon päättymisen jälkeen vuonna 1999. Kyseinen malli toimi pohjana Toyotan siihen asti parhaimmalle menestystarinalle WRC:n osalta saavuttaen 30 voittoa, neljä henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja yhden valmistajakohtaisen mestaruuden. Kunnianosoituksena Celica GT Four -mallia kohtaan kantaa uusi GR Yaris ylpeydellä takaluukussaan GR-FOUR -logoa. Suunnittelun kolmena keihäänkärkenä ovat olleet aerodynamiikka, painojakauma ja alhainen omamassa. Tommi Mäkinen Racing -tiimin WRCkokemusta omaava henkilöstö on hionut autosta todellisen helmen, minkä kolmiovinen kori on valmistettu keveistä materiaaleista kuten hiilikuitupolymeerista sekä alumiinista. Vaikuttavan teho-painosuhteen lisäksi uusi alustarakenne mahdollistaa leveämmän raideleveyden taka-akselilla sekä takapään jousitusratkaisun päällekkäisillä kolmiotukivarsilla. Vaikka uusi GR Yaris sijoittuu täyden uuden Yaris-malliston yläpäähän, on sen design ainutlaatuinen kolmiovisuutensa ja 91 mm matalamman kattolinjansa ansiosta. Karmittomat etuovet tukevat coupemaista ulkonäköä etusäleikön ja ilmanohjaimien alleviivatessa auton ehdotonta GR-statusta yhdessä 18-tuumaisten kevytmetallivanteiden kanssa. Täysin uusi kolmisylinterinen 1.6-litrainen moottori hyödyntää monia moottoriurheilusta tuttuja ominaisuuksia. Esimerkiksi mäntien jäähdytys tapahtuu useamman öljysuihkun voimin, pakoventtiilien halkaisija on normaalia suurempi ja imukanavat ovat osittain kiillotetut. 1 618 cm3 iskutilavuudella tämä voimanpesä tuottaa 192 kW / 261 hv huipputehon ja 360 Nm huippuväännön. Pakokaasuahdin on kuulalaakeroitu ja kuusivaihteinen vaihteisto on erityisesti tätä mallia varten suunniteltu. Yhdessä auton kevyen rakenteen (omamassa on vain 1 280 kg) on lopputuloksena painteho-painosuhde 4,9 kg / hv, joka siivittää auton 100 km/h kiihdytyksen alle 5,5 sekuntiin ja elektronisesti rajoitettuun 230 km/h huippunopeuteen. GR-FOUR -nelivetojärjestelmä optimoi kevyen rakenteen mahdollisuuteen ohjata vetoa yksittäisille pyörille. Voimanjako eteen ja taakse on toteutettu nopeatoimisella monilevykytkimellä. Hieman toisistaan poikkeavat välityssuhteet etuja takatasauspyörästöille mahdollistavat teoreettisen voimanjaon aina täydestä etuvetoisuudesta täyteen takavetoisuuteen. Tämän ansiosta järjestelmä on huomattavasti kevyempi verrattuna esimerkiksi jatkuviin nelivetojärjestelmiin keskitasauspyörästöineen. Kuljettaja voi säätää nelivetojärjestelmää olosuhteisiin sopivaksi. Normaalitilanteessa perusvoimanjako eteen/taakse on 60/40. Sport-tilassa järjestelmä on takapainotteinen 30/70-jaolla ja Track-tilassa nopeaa rata-ajoa varten 50/50. Kaikissa tiloissa kuljettajan toiminta, ajoneuvon käyttäytyminen ja ajoalustan ominaisuudet vaikuttavat voimanjaon säätöön. GR Yaris -mallin alustarakenne on uusi osoitus TNGAalustarakenteen monikäyttöisyydestä ja skaalautuvuudesta. GA-B -alustarakenteeseen, joka on käytössä uuden sukupolven Yaris-mallissa on yhdistetty GA-C -alustarakenteen takaosa. Tämä mahdollistaa normaalisti Yaris-mallissa käytettävän yhdystukiakseliston sijaan päällekkäisten kolmiotukivarsien käytön ja sallien nelivedon vaatiman tekniikan asentamiseen tarvittavan tilan. Myös jarrut on kehitetty urheilullista ajoa silmälläpitäen sisältäen halkaisijaltaan 356 mm uritetut etujarrulevyt nelimäntäisillä jarrusatuloilla. Lisävarusteena saatava varustepaketti tuo ajettavuuteen vielä oman ulottuvuutensa lisäämällä varusteluun Torsentasauspyörästöt niin etukuin taka-akselille, erilaisen jousitusprofiilin sekä Michelin Pilot Sport 4s -renkaat. Toyota GR Yaris Iskutilavuus (cm3) 1618, moottori : suora kolmisylinterinen, suurin teho 261/192, suurin vääntömomentti (Nm) 360, rengaskoko 225/40R18, huippunopeus 230 (elektronisesti rajattu) ja kiityvyys 0-100 km/h 5.5 sekuntia. Uusi Toyota GR Yaris on puhdas urheiluauto, joka on syntynyt uudelleennousseesta Toyotan ralliosaamisesta WRC-sarjassa. Suomessa syntynyt pikkuauto hankki lihakset Uusi risteilyterminaali Tallinnan satamaan YIT on allekirjoittanut Tallinnan sataman kanssa sopimuksen uuden risteilyterminaalin rakentamisesta Tallinnaan. Matkailu
Koti & Asuminen PUOLI KAUPUNKIA | 9 Aito Arkkitehtuuritoimiston yrittäjä-arkkitehti Maria Klemetz ja rakennuttajakonsultti Kai Kärki Jaardista tapasivat joitain vuosia sitten erään helsinkiläisen talon kellariremontin tiimoilta. Kai oli vastaavana mestarina aluksi, mutta niinhän siinä tuppaa käymään jos on osaamista, kuten Kailla, että hetkessä solahtaa rakennuttajakonsultin rooliin, sanoo arkkitehti Maria Klemetz. Nyt Klemetzillä ja Kärjellä on yhteinen uusi työmaa Helsingissä Vienankadulla. Kohteessa rakennuttaja halusi kaksi minitaloa vierekkäin samalla tontille itselleen ja lapselleen. Talon materiaali on käsin veistettyä massiivihirttä. Talo on ekologinen ja lämpiää maalämmöllä, vaikka alueella on kaukolämpöverkko. Koska kohde on erikoinen ja rakennuttaja maallikko, ehdotin hänelle rakennuttajakonsultin käyttöä. Asiakas suostui, koska ymmärsi hyödyt, kertoo arkkitehti. Luotettavasta rakennuttajakonsultista on kovasti apua myös arkkitehdille. Se tarkoittaa muun muassa, ettei arkkitehdin täydy jalkautua tämän tästä työmaalle. Se säästää aikaa ja kustannuksia. Etua kilpailutuksessa Moni arkkitehti suosittaa rakennuskonsultin käyttöä, varsinkin jos kyseessä on ensimmäistä omaa taloa rakentava. Rakennuttajakonsultin kilpailuttamisosaaminen muun muassa materiaalien ja työn osalta sekä työnohjaus ovat merkittäviä eroja tavalliseen vastaavaan mestariin nähden, joka tekee vain lain vaatimat asiat, tietää Klemetz. Rakennuttajakonsultista on hyötyä rakennuttajalle varsinkin silloin kun arkkitehti on luonut hieman erikoisemman ratkaisun ja se pitäisi hinnoitella sekä saada valmiiksi aikataulun mukaan. Kärjen osaamistaan tarvitaan silloinkin, jos on hankittu hieno tontti merenrannalta, josta puuttuu pätkä tietä ja kunnallistekniikka. Toki arkkitehti osaa piirtää tien, mutta ei hän tutki tienpohjaa eikä välttämättä pohdi mihin on järkevää sijoittaa viemäröinti ja sähköt. Minun tehtäväni on etsiä niille järkevät ja kustannustehokkaat paikat. Arkkitehti ja rakennuttajakonsultti ovat vahva työpari. Materiaaleista Kärjen materiaalitietämykselle on myös paljon kysyntää. Hän tietää mitkä materiaalit kestävät tai eivät kestä. Esimerkiksi mikrobetoni, joka on ollut jo vuosia markkinoilla, mutta on uudehko materiaali. Sen kanssa on tullut paljon ongelmia, vaikka materiaali on sinänsä hyvä, jos pohjustustöitä ei ole tehty valmistajan ohjeiden mukaan. Siitä on seurannut ongelmia. Arviolta puolet mikrobetoniasennuksista riitautuu. Pitää olla erittäin hyvä tekijä, jos suosittelen mikrobetonin käyttöä kohteissa. Yritän ennakoida, ettei asiakkaalleni tule riitatapauksia, kertoo Kärki. Huonoa rakentamista on, ettei toimita materiaalivalmistajien ohjeiden mukaan, koska kukin valmistaja on testannut ja miettinyt hyvin tarkkaan miten mikin materiaali käyttäytyy. Kemiallisia ongelmia syntyy jos reiska ykkönen laittaa omaa ainetta ja reiska kakkonen toimii samoin. Siitä voi syntyä terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Niin arkkitehdille kuin talon asukkaille on paljon hyötyä ja iloa rakennuttajakonsultin materiaalitietämyksestä. – Ja täällä ei sitten pussailla! Vielä 80-luvun alkupuolella koulumaailmassa oli voimassa ”vanhat kunnon lait”. Tämä ilmeni mm. Helsingin koululaitoksessa hieman farssimaisella tavalla: Lauttasaarelaiskoulun rehtori oli pahentunut oppilaiden välituntikäyttäytymiseen. Hän kielsi suukottelut ja halaukset oppilailta. Oppilaat puolestaan vetosivat ”hellyyden tärkeyteen”. Kohu laajeni ja asiasta käytiin kiivasta sananvaihtoa. Keskustaisäntä eli ”reksi” kieltää pilakuvassa vasemmiston keskinäisen halailun hallituksen iltakoulun hämärässä huoneessa… Heillä olisi keskenään ollut paljon jaettavaa, johon ”kepulaista isännän ääntä” kaikkein vähiten kaivattaisiin. Työväenpuolueiden keskinäinen ”romanssi” oli kuitenkin perin räiskyvää onoff -suhdetta parhaimmillaan. Ristikko Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 17.2.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa voittajalle 10 euron lahjakortin S-Markettiin. Postitamme lahjakortin voittajalle. Viime kuukauden ristikkokisan voittaja: Mari Eriksson, Espoo Vapaa-aika Kari: Halikielto voimaan kaikkialla? TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI • 12.2.1982 KUVA KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA Arkkitehti ja rakennuttajakonsultti ovat työpari Arkkitehdin ja rakennuttajakonsultin yhteistyöstä hyötyy nimenomaan rakennuttaja. Varsinkin rakentaja, joka on kokematon. ? Jaardi Oy:n rakentama ullakkohuoneisto Helsingin Huvilakadulla ? Käytännössä tiedoillaan ja taidoillaan rakennuttajakonsultti Kai Kärki maksaa itse oman palkkansa.
Risto vierailee pitkin suvea ryhmien kanssa oppaana höyrylaiva s/s Ukkopekalla ja kirjoittelee minulle välillä mielenkiintoisia tarinoita. On sellainen verbaalihirmu. Sain häneltä jälleen kirjeen. En malta olla jakamatta sitä teille. Kas näin: Minulla oli nuorena lavantauti. Tanssilavalle piti päästä pari kertaa viikossa. Ekan kerran lavakeikalle pääsin Savitaipaleella Säänjärven lavalle, aidan alta vähäpoikana. Koulussa kun oli annettu ymmärtää, että alle rippikouluikäisenä ei lavoille ole asiaa, tai tulee jälkiruokaa istumalla. Kiusaus oli suuri, kun lavalla esiintyivät Esa Pakarinen ja Reino Helismaa aivan elävinä. Mieleen on jäänyt varsinkin Saukonkallion lava Iitissä. Sieltä tarttui kauan sitten mukaan yksi tyttö, joka muutti meille asumaan ja asuu vieläkin. Lavantauti tuntuu olevan tarttuvaa ja pitkäkestoista. Samalle lavalle tein aikaisemmin viiden tytön kanssa treffit ja kaikki viisi tulivat paikalle oman poikaystävänsä kanssa. Olin sotaväessä Lappeenrannassa ja silloin lavoina olivat Tirilä ja Ratapaviljonki. Oppilaina meille jaettiin tai määrättiin tykistön tapaan kannukset saappaisiin. Kukaan ei vaan ollut muistanut sanoa, että kannukset otetaan tanssiin mentäessä taskuun. Lavalla kävin kumartamassa lavan kaunottarelle. Hän oli fiksu nainen ja huomasi jo kilinästä kukkoiluvälineeni ja neuvoi ottamaan kannukset pois. Hän kyllä kannuksensa ansaitsi minua neuvomalla. Vielä yksi sotatarina sieltä jostakin asemasodan ajoilta: Metsässä eleltiin ja odoteltiin, että jotain alkaisi tapahtua. Innokas ratsuväen everstiluutnantti tuli tarkastamaan etulinjassa olevaa komppaniaa. Hän otti ankaraan puhutteluun komppanian päällikön reservin yliluutnantin ja alkoi miesten kuullen moittia huonosta varustautumisesta. Juoksuhaudatkin oli kaivettu niin mataliksi, ettei niissä mahtunut muka edes kääntymään ympäri. Puheeseen puuttui savolaispoika sotamies ja näin sanoiksi virkkoi: ”Herra evestluutnant, kyllä hauvois mahtuu kiäntymää, ku muistaa ottoo kannukset poes jaloist”. Tarkastus päättyi siihen ja herra iso herra kilisteli menojaan. 10 | PUOLI KAUPUNKIA Esimerkiksi: Juureksina: Kurpitsaa Porkkanaa Palsternakkaa Lanttua Punajuurta Mausteseokseen: Suolaa Mustapippuria Öljyä Timajamia Hunajaa Ja sitten: Vihersalaattia Fetaa Puolukoita Kuori ja paloittele juurekset isoiksi kuutioiksi. Pyörittele juurekset öljyhunaja-mausteseoksessa ja kaada uunivuokaan. Paahda uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Jäähdytä hetki. Juurekset saavat olla hieman lämpimiä tarjoiltaessa, jotta niiden maku on parhaimmillaan. Revi tarjoilukulhon pohjalle vihersalaattia, asettele päälle juurekset sekä feta. Ripottele lopuksi puolukoita päälle ja nauti. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KAUSITYÖNTEKIJÄ herrankukkaro.fi Pääosin mustien miehittämät 10:s ja 9:s ratsuväkirykmentti sekä 24. ja 25. jalkaväkirykmentit muodostettiin 1866. Vaakunoiden keskeiseksi aiheeksi otettiin buffalo. Valkoisten upseerien komentamat ”mustat sinisissä” saivat osakseen, tosin vastahakoisesti, kenraali William T. Shermanin ihailun. Sherman suosi valkoisia sotilaita mutta lausui mustista kuitenkin: ”He ovat kelpo sotilaita ja ensiluokkaisia vartiomiehiä, he ovat uskollisia ja vastaavat urheudellaan tilanteen vaatimaa tasoa.” 1870 ja 1880 lukujen sodissa apacheja vastaan 9:n ja 10:n ratsuväen miehet osoittivat kestävyytensä pitkillä marsseilla tulikuumassa pätsissä. Taiteilija Frederik Remington, joka taivalsi mustien ratsumiesten mukana Arizonassa, kuvasi heitä seuraavasti: ”He saattavat olla väsyneitä ja nälkäisiä, mutta heistä ei ole sopivaa valittaa kurjuutta ja syyttää surkeista olosuhteista kaikkea ja kaikkia. Tässä suhteessa he ovat valloittavia miehiä, joiden kanssa on kunnia palvella. Upseerit tunnustivat minulle usein, että ollessaan yksitoikkoisen kenttäpalvelun masentamia, heidän ei tarvinnut kuin mennä neekerisotilaiden nuotiotulille, joiden ääressä he viihtyivät mainiosti ilahtuen suunnattomasti kuunnellessaan näiden nokkelien miesten absurdeja juttuja.....Ja mitä tulee urheuteen: ”Suostuvatko he taistelemaan?” Siihen on helppo vastata. He ovat taistelleet rohkeasti kerta kerran jälkeen. Nuotiolla minua lähellä istunut vanha kersantti, rauhallinen kuin pronssipatsas, oli taistelussa astellut kylmän viileästi cheyennen poteron yli surmaten intiaanin. Kersanttia lähellä istui pieni musta mies, joka otti hallintaansa vauhkoontuneet ratsuväen hevoset luotien viuhuessa ympärillä.” Mustat pestautuivat usein uudelleen palvelukseen ja heitä erotettiin harvoin. Heillä oli myös erinomainen esprit de corps, yhteishenki, joka vastasi valkoisten valiorykmenttien sotilaiden tasoa. Valkoisten suhtautuessa palvelukseen vain väliaikaisena etappina, mustat näkivät palveluksen urana. He jatkoivat urheasti palvelustaan huolimatta syrjinnän varjostavasta raskaasta taakasta.Mustien rykmenteille annetut tarvikkeet olivat laadultaan ja määrältään suorastaan alaarvoisia. He myös palvelivat rajaseudun hyljeksityimmillä linnakkeilla. Eräässä paraatikatselmuksessa 3:n jalkaväen eversti käski 10:n jalkaväen ”neekerijoukkoja” pysymään loitompana omista joukoistaan. Seurauksena oli 10:n jalkaväen valkoisen everstin sanallisen sadattelun, suoranaisen höykytyksen kohteeksi joutuminen. Valkoihoiset Yhdysvaltain armeijan sotilaat kutsuivat intiaanisodissa taistelevia mustia ratsumiehiä ja jalkaväen sotilaita ruskeaveriköiksi tai afrikkalaisiksi ; intiaanit taasen ilmeisesti viitaten mustien kiharaan tukkaan kutsuivat heitä buffalosotilaiksi. Paahdettu juuressalaatti on yksinkertainen valmistaa ja tavan salaattia täyttävämpi. Aineksia voi varioida jääkaapin sisällön mukaan. Jo vuosien ajan yksi uskollisimmista kirjeenvaihtokavereistani on ollut Nihtilän Risto Riihimäen junanraiteen viereltä. Mustat sinisissä ? Kuvassa partiosta palannut musta ratsumies ja 10:n jalkaväkirykmentin vaakuna. ? Sisällissodassa suuren arvostuksen osakseen saanut kenraali William T. Sherman. He ovat kelpo sotilaita ja ensiluokkaisia vartiomiehiä, he ovat uskollisia ja vastaavat urheudellaan tilanteen vaatimaa tasoa. PAAHDETTU JUURESSALAATTI LAVANTAUTIA LIIKKEELLÄ
PUOLI KAUPUNKIA | 11 Liikeja palveluhakemisto MYYMME MYÖS HAUTAKIVIÄ Tunneillamme voit käydä kertamaksulla, 5 –10 kerran kortilla ilman ennakkoilmoittautumista . HATHAA, lempeää, dynaamista, Hatha-Yin, Sivanandaa, YIN joogaa, Slow Yogaa, Meditaatiota. KEVÄÄN KURSSIT ALKANEET! Hammaslääkärit Suomen hammaslääkäriliiton jäsen Hammaslääketieteen lisensiaa?i Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc.) JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7. krs., Hki Puh. 09 622 15 33 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@?mnet.? Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri (Donau University, Itävalta) Seuraava Puoli kaupunkia ilmestyy 20.2.2020 Pelastusarmeija neuvoo veloituksetta ja antaa ideoita, kun olet pohtimassa testamentin tekoa. Ota rohkeasti yhteyttä. Uusien kontaktien ja uusien testamenttimääräysten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Monet haluavat tehdä testamentin Pelastusarmeijalle. He näkevät, että apu menee oikeaan kohteeseen, luottavat Pelastusarmeijaan ja arvostavat sen hyvin alhaista kulurakennetta. Oleellista on, että testamentissa tulee olla kirjoitettuna kyseisen henkilön oma tahto. Toinen tärkeä asia, jota korostamme on, että testamentti ei ole lupaus – sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa koska tahansa. Testamenttityötä lämmöllä arvostaen Jo sana testamentti tai perintö aiheuttaa, erityisesti meissä suomalaisissa, monenlaisia tuntemuksia. Koko asia on ollut vähän niin kuin aihe, josta ei voisi edes puhua ääneen. Pelastusarmeija aloitti uudenlaisen, informatiivisemman testamenttityön muutama vuosi sitten. Se on saanut todella hyvän vastaanoton. Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä. Testamenttiasioista vastaava Osmo Halonen korostaa, että Pelastusarmeijalaiset haluavat aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme oikeasti mennä ihminen edellä ja luotamme siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi tavalla tai toisella, kun me vain pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen. Pelastusarmeijan testamenttityöntekijä tapaa kaikki halukkaat testamentin Pelastusarmeijalle tehneet henkilöt vuosittain, joko heidän kotonaan tai jossain muussa sovitussa paikassa. Halonen kertoo, että ’Muistio ja toiveitani poismenoni jälkeen’ -dokumenttiin kirjataan kaikki tarvittavat toiveet ja ohjeet kuoleman jälkeisten asioiden hoitajille. Tätä muistiota päivitetään sitten tarpeen mukaan, esim. vuotuisissa tapaamisissa. Ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin helpottuneita muistion tekemisen jälkeen. He sanovat usein, että ”miten te olisittekaan voineet tietää kaikki nuo toiveeni, ellei niitä olisi kirjoitettu paperille – kylläpä helpotti!” Kun Pelastusarmeija sitten saa kuolintiedon, joko omaisilta, viranomaistahoilta tai järjestelmästämme, joka päivittyy koko ajan väestötietojärjestelmään, alamme hoitaa asioita sovitusti. Ilmoitamme läheisen/ystävän poismenosta sovituille tahoille. Sitten alkavat hautajaisjärjestelyt – myös muistion ohjeiden mukaisesti. Hautajaisten jälkeen on vuorossa kuolinpesän ja perunkirjoituksen hoitaminen ja aikanaan asunnon tyhjentäminen. Pelastusarmeijan kanssa voi sopia myös muun muassa haudanhoidon tasosta ja kestosta. Meille on kunnia-asia, että hoidamme testamenttiasioitakin hyvällä asenteella ja lämmöllä arvostaen varauksetta testamentintekijän vapautta ja tahtoa, Halonen päättää. Infoa Testamentti Tapaamiset ja muistio Kuoleman jälkeen YHTEYDENOTOT Pelastusarmeija /testamenttiasiat | Osmo Halonen, p. 040 568 7298, osmo.halonen@pelastusarmeija.fi www.pelastusarmeija.fi/testamentti Tämä ilmoitustila kolmessa 20.2, 5.3. ja 19.3 ilmestyvissä umeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50%
12 | PUOLI KAUPUNKIA RAV4 2.0 Active Multidrive S. Toyota Jousto -rahoituksella esim. 387 € /kk ESIMERKKILASKELMA: RAV4 2.0 VVT-iE FWD Active Multidrive S 38 530,97 € (sis. toimituskulut 600 €, Active Plus -paketin 2 096,47 € ja talvirenkaat kevytmetallivantein 990 €). TOYOTA JOUSTO kk-erä 387 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % (7 706,19 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/ taattu hyvityshinta 16 004 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,67 %. Luototettava määrä 31 004,78 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 34 224,66 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. *RAV4 bensiinimalliston CO2-päästöt 158–166 g/km ja yhdistetty kulutus 7,0–7,3 l/100 km. Talvirengastarjous koskee rajoitettua erää RAV4 2.0 VVT-iE FWD Active Multidrive S -mallin uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa toistaiseksi, kun malliin ostaa myös Active Plus -paketin. RAV4 Active Multidrive S RATKAISEVAA VAHVUUTTA RAV4 on näyttävä auto järeällä ulkokuorella ja moderneilla, erityisen tilavilla sisätiloilla. Monipuolisten turvaratkaisujen ja TNGAalustarakenteen ansiosta ajaminen on nautinnollista ja vakaata. Varustaudu nyt talven kaikkiin olosuhteisiin – kun täydennät uuden RAV4 Active Multidrive S -bensiinimallin Plus-paketin varusteilla, tarjoamme talvirenkaat kevytmetallivantein hintaan 990 €. Asiakasetusi jopa 1 320 €. Malli Autoverollinen kokonaishinta Toimituskulut Kokonaishinta toim.kuluineen WLTP CO2päästöt* WLTP EU-yhd. kulutus* Vapaa autoetu/ Käyttöetu RAV4 2.0 VVT-iE Active Multidrive S 34 844,50 € 600 € 35 444,50 € 158 g/km 7,0 l/100 km 710/545 €/kk TYYLIÄ, TURVAA JA KULJETUSKYKYÄ ACTIVE PLUS -PAKETTI 2 096 € • Toyota Touch 2 with Go -mediakeskus navigoinnilla • Sähkötoiminen takaluukku • Lämmitettävä tuulilasi • Lämmitettävä ohjauspyörä • Pysäköintitutka eteen • Smart Entry & Start avaimeton lukitusja käynnistysjärjestelmä TALVIRENKAAT KEVYTMETALLIVANTEIN 990 € TOYOTA KAIVOKSELA Vanha Kaarelantie 31, 01610 Vantaa, p. 010 851 8310, ma–pe 9–18, la 10–16. www.toyotakaivoksela.fi