• KESKIVIIKKO MARRASKUUN 13. PÄIVÄ 2019 N:o 46 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 64. VUOSIKERTA Tuttu kasvo Salkkareissa s. 4. JUHA JÄMSÄ Pyhäjärven yrittäjät -teemasivuilla haastateltavina Vaakaporauspalvelu VPP Oy:n yrittäjä Jarkko Huttunen, Heidi Haikola Green Care -toimintaa tarjoavasta Aurinkoranta-Kodista ja freelancer-yrittäjänä kliinisen lääketutkimuksen monitorointia tekevä Annaleena Laurikkala. s. 7–13 on pyhäjärvinen yritys.
• Pyhäjärvi tännään 2 Meleko varmoja tottuuksia Sattaako vai paistaako? 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Lähihoitajakoulutusta Pyhäjärvelle VUONNA 2018 vanhempainpäivärahaa sai 59 600 isää. Määrä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lapsen saaneet isät pitivät isyysja vanhempainvapaita keskimäärin kuusi viikkoa. Vuonna 2016 syntyneiden lasten isät pitivät vanhempainvapaista yhdeksän ja äidit 91 prosenttia. Suurin osa isistä, 69 prosenttia, pitää vapaata lapsen syntymän yhteydessä samaan aikaan, kun lapsen äiti on äitiystai vanhempainvapaalla. Lähde: Kela PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI neuvotteli Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen edustajien kanssa lähihoitajakoulutuksen saamisesta Pyhäjärvelle lisääntyneen hoitohenkilöstötarpeen ja sijaispulan vuoksi. – Sekä yksityiset sote-palveluntuottajat että julkiset toimijat ovat kärsineet merkittävästä hoitohenkilöstövajeesta viimeisen vuoden aikana, kertoo työllisyyskoordinaattori Ritva Rönkkö Pyhäjärven kaupungilta. Myös lähivuosina eläköityvien lähihoitajien määrää on kartoitettu ja se osoittautui isoksi Pyhäjärven eri sote-palveluita tuottavissa yksiköissä. NEUVOTTELUJEN TULOKSENA lähihoitajakoulutus alkaa Pyhäjärvellä maaliskuussa. – JEDU:n valmius järjestää koulutusta paikallisesti oli erinomaisen hyvä. Seuraava askel on löytää innostuneita koulutettavia. Hyvinvointi-sote projektipäällikkö Arja Rantapelkonen toteaa. – Koulutus pystytään järjestämään kokonaisuudessaan Pyhäjärvellä, jolloin opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa Ylivieskaan, JEDU:n koulutusjohtaja Päivi Heinonen kertoo. Ppky Selänteen terveysja vanhuspalvelujohtaja Hannele Koski ja hyvinvointipalvelujohtaja Minna Malila lupaavat, että koulutettaville löytyy harjoittelupaikkoja Pyhäjärveltä. HAKU KOULUTUKSEEN käynnistyy marraskuun puolivälissä. Hakuilmoitus julkaistaan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän internetsivuilla. Koulutuksesta järjestetään infotilaisuuksia marraskuun puolenvälin jälkeen. – Koulutus soveltuu sellaisille, jotka ovat halukkaita työskentelemään ikäihmisten kuntoutumisen ja osallisuuden edistämisen parissa, kotihoidossa tai ikäihmisten asumispalveluyksiköissä, tuntiopettajana ja työelämävalmentajana JEDU:ssa toimiva Liisa Ylikorpi kertoo. Hoiva-alalla moni työskentelee hoiva-avustajina ilman lähihoitajan koulutusta. Hoiva-avustajaa ei voida laskea mukaan vahvuuteen. Lähihoitajan koulutus vahvistaa työllistymismahdollisuuksia. – Nyt myös hoiva-avustajina toimineilla on hyvä mahdollisuus hankkia koulutus. Aikaisemmin eri osaamisalalta lähihoitajaksi valmistuneelle, joka työskentelee ikääntyneiden parissa, on mahdollisuus toteuttaa osaamisalaopinnot. On helpompi tehdä työtä, kun oppii näkemään sairauden takana olevan yksilön ja saa työvälineitä arjessa toimimiseen haasteellisissa tilanteissa, Ylikorpi vinkkaa. KOULUTUS KESTÄÄ kahdesta kahteen ja puoleen vuoteen. Opinnot henkilökohtaistetaan ja lähiopetus toteutetaan yksilöllisesti. – Jokainen etenee omia polkujaan. Lähiopetusta ei ole koko aika, joten jonkin verran pystyy tekemään töitäkin opiskelun ohessa. Koulutusta pyritään rakentamaan opiskelija edellä ja työelämän tarpeet huomioiden. Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Opiskeluaika voi jopa lyhentyä tai opintoihin voi sisältyä lyhyitä oppisopimuksia. Vaihtoehtoja opintojen toteuttamiseen on paljon. Sekään ei ole ongelma, jos aikaisempaa kokemusta alasta ei ole, Liisa rohkaisee. Ylikorpi kehottaa ottamaan yhteyttä, jos lähihoitajaopinnot kiinnostavat. Yhteystiedot löytyvät JEDU:n verkkosivuilta. – En aina pysty vastaamaan, jos olen opettamassa, mutta soitan kyllä takaisin, hän kertoo. SIVISTYSLAUTAKUNTA kokoontui viime viikon tiistaina käsittelemään talousarvioehdotusta. Talousarvion merkittävin muutos koskee varhaiskasvatusta. Lautakunta päätti yksimielisesti kannattaa varhaiskasvatusmaksujen poistamista kokonaisuudessaan elokuun 2020 alusta lähtien. Varhaiskasvatusmaksujen poiston vaikutukset talousarvion tuloihin ovat syyskauden osalta 65 000 euroa. Samalla kuitenkin varhaiskasvatuksen hallinnon kustannukset kevenevät. MUUTOSTA ON VALMISTELTU taloustoimikunnassa ja sivistyslautakunnassa. Maksujen poistamisen ei odoteta aiheuttavan hallitsematonta kasvua päivähoitopalvelujen käyttöön. – Lapsiperheille tehdyn kyselyn perusteella varhaiskasvatusmaksu ei ollut oleellinen syy siihen, että lapsia hoidetaan kotona. Osa haluaa kasvattaa lapsia kotona joka tapauksessa tai hoitopaikkaan on pitkä matka. Syntyvyys on pienentynyt viime vuosina kohtuullisen paljon, joten sellaista tilannetta ei ole odotettavissa, ettei hoitopaikkoihin mahtuisi, sivistysjohtaja Jukka Lehtosaari perustelee. LEHTOSAARI KERTOO , että arviota päivähoidon kysynnän kasvusta voi peilata valtakunnalliseen kokeiluun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Saatujen kokemusten mukaan maksuttomuus on lisännyt päivähoitopalvelujen käyttöä kokonaisuudessaan noin 12 prosenttia, mutta ikäryhmien lapsimäärää painottamalla kasvu oli vain kuusi prosenttia ja tämä kuvaa Pyhäjärven kaltaisen harvaan asutun kunnan tilannetta paremmin. Kaikki eivät nytkään joudu maksamaan päivähoidosta, mutta osalla maksut ovat korkeat, koska ne perustuvat tuloihin. Tällä hetkellä noin 38 prosenttia varhaiskasvatuksen asiakkaista on Lehtosaaren mukaan maksuttoman palvelun piirissä pienten tulojen takia. – Ylemmissä maksuluokissa puhutaan kuitenkin useammista sadoista euroista. Muutos toisi lapsiperheille ostovoimaa ja tukisi sitä kautta myös yrityselämää. Suomessa puhutaan paljon syntyvyyden laskusta ja siitä että ei ole vara hankkia lapsia. Tämä voi helpottaa perhesuunnitteluakin, Lehtosaari pohtii. MUUTOS HELPOTTAISI paljon lapsiperheiden arkea, paitsi taloudellisesti niin myös siten, että kynnys käyttää varhaiskasvatuspalveluja madaltuisi. Merkittävin tavoite uudistuksessa on kuitenkin houkutella Pyhäjärvelle uusia asukkaita ja saada täällä asuvat pysymään. – Muutoksella luodaan positiivista kuntaimagoa. Maksuton varhaiskasvatus voi olla vetovoimatekijä ja pitovoimatekijä. Jos työpaikat katoavat alta, täältä käsin voidaan käydä töissä muualla. Ehkä reissutöissä kulkevia kiinnostaisi edelleen asua täällä, jos päivähoitomaksu poistuu. Näin verotulot ja asukaskohtaiset valtionosuudet säilyisivät Pyhäjärvellä. Maksuton varhaiskasvatus voi olla myös rekrytointivaltti. – On aloja, joille on tosi vaikea saada työntekijöitä, esimerkiksi hoivaja opetusala. Maksuton päivähoito voi olla merkittävä vetovoimatekijä rekrytoinnissa. LEHTOSAAREN MUKAAN Suomessa on vain kaksi kuntaa, joissa maksuton varhaiskasvatus on käytössä, Kustavi ja Pelkosenniemi. Kyseessä on rohkea avaus ja merkittävä kädenojennus lapsiperheiden suuntaan. Varhaiskasvatusmaksujen poistaminen menee valtuuston hyväksyttäväksi talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tasapuolisuuden vuoksi, myös kotona lapsia hoitaville maksetaan jatkossakin kotihoidontuen kuntalisää. Viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa sen suuruudeksi päätettiin 150 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle kolme vuotiaasta lapsesta. – Sekin on hyvä asia, jos haluaa hoitaa lapset kotona. Perheet saavat itse päättää hoidosta, Lehtosaari toteaa. YHDEN ALAKOULUN MALLISTA on nyt jo kertynyt käytännön kokemusta. – Säästötavoitteet näyttävät toteutuvan hyvin tarkasti sen mukaan, mitä kouluverkkoselvityksessä arvioitiin, eli kustannukset laskevat. Koulukuljetuskustannusten nousuun suurimpana syynä on olemassa olevien sopimusten neljän prosentin indeksikorotus. Merkittäviä muutoksia on tulossa myös nuorisopalveluihin. – Aikaisemmin Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:n hoitama etsivä nuorisotyö siirtyy kaupungin omaksi toiminnaksi. Palvelu säilyy samanlaisena, mutta jatkossa kaupunki hakee valtion tuen tähän toimintaan itse. Oletetaaan, että samoilla kustannuksilla tai pikkuisen edullisemminkin saamme toiminnan järjestettyä itse, Lehtosaari kertoo. SIVISTYSLAUTAKUNNAN talousarvioesityksen loppusumma vuodelle 2020 on 10 409 084 euroa, mikä on 3,59 prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 talousarvio. Varhaiskasvatusmaksujen poistamista suunnitellaan Varhaiskasvatusmaksujen poistamisesta on keskusteltu kovasti verkossa sen jälkeen, kun lautakunnan esityksestä uutisoitiin verkkolehdessämme. Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 8:34 15:27 8:37 15:24 Keskiviikko Torstai +1 +1 +0 +1 +2 +2 +2 +2 +2 +2 +1 +2 Perjantai 8:40 15:21 -1 Lauantai 8:43 15:18 -3 Sunnuntai 8:46 15:16 +3 Maanantai 8:49 15:13 +1
• 3 Nimmeensä juhlivat Löydät meidät myös YouTubesta! Tänään Kristian, Ano Torstaina Iiris Perjantaina Janina, Janika, Janette, Janita Lauantaina Aarni, Aarne, Aarno Sunnuntaina Eino, Einari Maanantaina Max, Tenho, Jousia Tiistaina Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta N?P?K?S?I s?n?t?u? Sivulla 16 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Huumekokeilut lisääntyneet myös Pyhäjärvellä Vain Ruotasen koulun B-osassa toimintaa 2020 Torstaina vietetään Iiriksen nimipäivää. Iiris on versio kansainvälisestä Iris-nimestä, joka taas on lähtöisin kreikan kielestä ja tarkoittaa sateenkaarta. Kreikkalaisten sateenkaaren jumalatar oli nimeltään Iris. PYHÄJÄRVEN kaupunginhallitus kokousti jälleen maanantaina. Hallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Emolahden ja Rannankylän entiset koulut sekä Ruotasen entisen koulun A-osa poistuvat harrastetoiminnan piiristä 1.1.2020 lähtien. Toistaiseksi kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä koulujen myymiseksi tai purkamiseksi ei ole voitu laittaa täytäntöön, koska päätöksestä on tehty kunnallisvalitus. Kun valtuuston päätös tulee lainvoimaiseksi, myydään Emolahden ja Rannankylän entiset koulut sekä Ruotasen entisen koulun A-osa. Ruotasen entisen koulun B-osaan siirtyy syksystä 2020 lähtien varhaiskasvatustoimintaa. B-osa tulee olemaan lisäksi harrasteryhmien käytössä. – Entisten koulujen ylläpitokulujen minimoinnin kannalta Ruotasen B-osaa lukuun ottamatta tiloja harrasteryhmille ei ole taloudellisesti mahdollista tarjota, kaupunginhallituksen esityksessä linjataan. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN viikon valtakunnallisena teemana oli tänä vuonna kannabis. Pyhäjärvellä järjestettiin Ppky Selänteen hyvinvointipalveluiden, seurakunnan, nuorisotoimen, kulttuuritoimen, SUMU-hankkeen ja A-Killan yhteistyönä tapahtumia pitkin viikkoa. Torstaina Liikekeskus Woltissa järjestettiin kaikille avoin ilta, jossa jaettiin tietoa kannabiksesta ja muista päihteistä. – Kun me järjestäjät kokoonnuimme, kokemustietoa jaettiin, että käyttöä on tunnistettu. Huoleksi koetaan, että nuorten asenteet ovat kääntyneet kannabismyönteisemmiksi, hyvinvointisote projektipäällikkö Arja Rantapelkonen kertoo. – Myös muuntohuumeiden käyttö ja lääkevalmisteiden huumekäyttö on Suomessa lisääntynyt. Käyttäjä ei aina edes tiedä, mitä käyttää. Huumeiden käyttöön kytkeytyy myös rikollisuutta. Rikosrekisteri taas karsii ammatteja, missä ei saa olla rikosrekisteriä, työllisyyskoordinaattori Ritva Rönkkö kuvailee. HAMPPU on kasvi, jonka eri lajikkeet voidaan luokitella kuitu-, öljy-, ja päihdehampuksi. Kannabis on yleisnimitys päihdehampusta saataville valmisteille. Kannabiksen päihdyttävä aineosa on tetrahydrokannabinoli eli THC. Marihuanaksi kutsutaan hampun kuivattuja lehtiä ja kukkia ja hasis on emikasvin kuivattua hartsia. Kannabista käytetään yleisimmin polttamalla. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN järjestöverkoston mukaan kannabis saattaa aiheuttaa psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Suurilla käyttömäärillä ja pitkään käytettynä saattaa ilmetä myös fyysisiä vieroitusoireita. Yksilökohtaista taipumusta riippuvuuteen ei kuitenkaan voida tietää ennakkoon, joten kokeilukin voi lopulta johtaa joidenkin kohdalla ongelmakäyttöön. – Sekin on mahdollista, että ensimmäisillä kerroilla voi saada hyvänolon tunteen, mutta jatkossa kannabis aiheuttaakin ahdistusta. Osalla on alttius riippuvuuteen. Jos on yhtään psykoosin riskiä, niin kannabis saattaa sen laukaista, Minja Liuska SUMU-hankkeesta kertoo. KANNABIKSEN KOKEILU ja käyttö on yleistynyt 2010-luvulla etenkin nuorten aikuisten kohdalla. Useimmilla kokeilut jäävät kuitenkin muutamaan kertaan, eikä suurin osa suomalaisista ole kokeillut kannabista. Pyhäjärvellä huumeiden käytöstä on saatu tietoa muun muassa kouluterveyskyselyn kautta. Kyselyn tulosten mukaan Pyhäjärven kahdeksasja yhdeksäsluokkalaisista vajaa 6 prosenttia on kokeillut kannabista ainakin kerran. Yli 35 prosenttia lukiolaisista kokee, että huumeita olisi helppo hankkia omalta paikkakunnalta. – Minun näkökulmani on, että kannabiksen käyttöä on Pyhäjärvellä sekä nuorten että työikäisten parissa, kokeiluja verroinkin. Minäkään en pysty sanomaan ihmisistä, kuka käyttää. Ei ole semmoista stereotyyppistä käyttäjää tai että sen näkisi vaikka silmistä. Koen sen työssäni haasteelliseksi. Kannabiksen käyttöä on vaikeampi todentaa, sen selvittäminen vaatisi testit, Liuska pohtii. KÄYPÄ HOITO -suosituksen mukaan huumeiden käytön toteamisessa voidaan käyttää apuna huumetestejä, kunhan otetaan huomioon niiden rajoitukset. Huumetestaukseen tarvitaan henkeä uhkaavia tilanteita lukuun ottamatta testattavan suostumus. Huumepikatesti voidaan tehdä virtsasta tai syljestä. Kaiken huumetestauksen, niin terveydenhoitoon kuin valvontaan liittyvän, tavoitteena on testattavan terveyden edistäminen. Testaukseen tulee kuulua myös valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon. Selänteen Hvyinvointipalveluiden henkilökunta järjesti perjantaina mielenilmauksen. – Haluamme tuoda ehkäisevää päihdetyötä näkyväksi ja muistuttaa tähän liittyvistä asioista kuten: ”Ummistatko silmäsi vai uskallatko puuttua liialliseen päihteiden käyttöön?”, tempausta perusteltiin. Torstaina Liikekeskus Woltissa jaettiin tietoa kannabiksesta ja muista päihteistä. Lehti palvelee Postin lakon aikana POSTIN LAKON aikana ilmestyvien Pyhäjärven Sanomien näköislehdet laitetaan ilmaiseksi luettaviksi lehtiluukku. fi –palveluun. Laitamme linkin näköislehteen Facebooksivuillemme ja verkkosivuillemme. Pyhäjärvellä lehti jaetaan normaalisti varhaisjakelualueella. Tilaamme tuhannen kappaleen ylimääräisen painoksen lakon aikana ilmestyvistä numeroista. Lehtiä tulee jakoon Pyhäjärven Sanomien toimitukseen, kirjastolle ja KMarket Pyhäjärveen. Viemme lukukappaleita myös muualle, jotta mahdollisimman moni pääsee uutiset tuoreeltaan lukemaan. Kärsämäellä tilaajat voivat noutaa lehtensä kirjastosta. Muualla lukijat ovat lakon ajan näköislehden varassa.
• Salatut Elämät –sarjan syyskaudella ruudulla näyttäytyy monelle pyhäjärviselle tuttu kasvo. Näyttelijä, tanssija ja laulaja Ilona Chevakova näyttelee sarjassa Sabrina Mustavaaraa. 33-vuotias Ilona on ennättänyt tehdä mittavan uran teattereissa ympäri Suomea. Televisiossa ja elokuvissakin häntä on nähty ja kuultu. ILONA CHEVAKOVA vietti lapsuutensa Pyhäjärvellä. – Muutimme Pietarista Pyhäjärvelle vuonna 1991. Olimme ensimmäinen inkerinsuomalainen paluumuuttajaperhe Pyhäjärvellä. Siellä ei ollut silloin muita ulkomaalaisia. Koin, että meidät otettiin hyvin vastaan. Saavuimme pelkkien matkalaukkujen ja tyynyjen kanssa. Ensin asuimme Emolahti beachilla mökissä. Leila Pentti Ikosen koululta laittoi keräyksen pystyyn. Kun saimme asunnon, rivitalossa oli huonekalut valmiina ja joku sata barbia. Siinä näkyi pyhäjärvinen yhteisöllisyys, Ilona kiittelee. Perhe muutti Pyhäjärvelle, koska siellä asui Ilonan kummitäti. Ilona oli viisivuotias Pyhäjärvelle tullessaan. – Olin vuoden päiväkodissa Muksuteekissa, ennen kuin muutimme Ruotaselle. Jatkoin päiväkodissa siellä ja kävin Ruotasen koulua ensimmäiseltä luokalta viidennelle asti. Suurin osa lapsuusmuistoistani on Pyhäjärveltä. LAPSENA ILONA pelkäsi, että häntä kiusataan venäläisyyden takia. – Yritin olla kova. Jälkeenpäin olen miettinyt, että toivottavasti kukaan ei kokenut kovuuttani eri tavalla kuin tarkoitin. Kaikilla on syynsä omalle toiminnalleen. Nykyisin olen ylpeä taustastani ja Suomikin on muuttunut kovasti. En enää koe olevani erilainen. Ensimmäiseksi täytyi opetella uuden kotimaan kieli. – Mummo puhui inkerinsuomea, joten osasin jotain lauluja suomeksi. Vanhemmat menivät suomenkielen kursseille. Kotona tuli sellainen sääntö, että ei saa puhua venäjää. Teininä olikin vuorostaan sellainen sääntö, että ruokapöydässä ei saa puhua suomea, Ilona kertoo. Suomi jäi päälle ja on vahvempi kieli. Ilona on tehnyt kuitenkin äänitöitä ja rooleja myös venäjäksi. – Sanavarasto ei ole täydellinen. Jos teen venäjäksi mainosspiikkejä, tarkistan äidiltä lausumiset, Ilona paljastaa. RUOTASEN KOULULTA on jäänyt mieleen opettaja Keijo Kananen. – Keijo oli ihan huikea ope. Joka luokalla oli oma bändi. Hän oli erittäin omistautunut musiikin opettamiseen. Koulun jälkeen alkoivat bänditreenit. Bändit saivat aina esiintyä kaikissa mahdollisissa juhlissa. Olin meidän bändin laulaja, mutta kaikki saivat kokeilla eri soittimia. Välillä soitin rumpuja tai olin basistina. En ole törmännyt sen jälkeen tuollaiseen. Nykyisin näyttelijän, laulajan ja tanssijan työtä tekevä Ilona sai laulamiseen siemenen Ruotasen koululta. Tanssi oli mukana kuvioissa jo Pietarissa. – Aloitin kolmevuotiaana balettitunnit. Pyhäjärvellä tanssiharrastus jatkui Marketta Viitalan ohjauksessa. Kävin tanssitunneilla erittäin aktiivisesti. Tanssi oli ehdottomasti mun juttu. Tanssi on edelleen tärkeässä roolissa Ilonan elämässä. Hän valmistui ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun musiikkilukion tanssilinjalta vuonna 2005 ja tanssii edelleenkin. – Myös vanhemmat ovat kannustaneet paljon tanssiin, musiikkiin ja esiintymiseen. Siskojen kanssa teimme pienenä esityksiä vieraille. KUN VANHEMMAT erosivat, Ilona ja siskot Regina ja Alona muuttivat äidin kanssa Kiteelle. – Muistan, että oli kova pala, kun muutimme kauas Pyhäjärveltä, kun siellä oli ihanat ystävät. Kiteelle muutostakin jäi kuitenkin paljon hyvää. Kiteeläiset pitävät minua kiteeläisenä, pyhäjärviset pyhäjärvisenä, Ilona nauraa. Ensimmäinen vuosi Kiteellä alkoi laulukilpailuvoitolla ja uuden harrastuksen löytämisellä. – Menimme Reginan kanssa nuorisoteatteriryhmään, johon Alonakin tuli myöhemmin mukaan. Olin siellä mukana kuutosluokalta yläasteen loppuun asti. LUKION TANSSILINJAN jälkeen Ilona mietti, missä voisi opiskelussa hyödyntää sekä tanssia, musiikkia että teatteria. – Opettaja ehdotti, että hae Millenium Performing Arts musikaaliteatterikorkeakouluun Lontooseen. Se tuntui hurjalta unelmalta. Kokeilin hakea sinne ja pääsin. Muutin Lontooseen suoraan lukiosta. Sain opiskella teatteria, mutta en pelkästään näyttelemistä. Sain vahvan koulutuksen kaikkeen, valmistuin myös tanssijaksi. Joka ikinen aamu alkoi balettitunnilla, Ilona kuvailee. Valmistumisen jälkeen ura urkeni nopeasti. – Vaasan kaupunginteatterista soitettiin pian valmistumisen jälkeen ja pyydettiin tekemään pikapaikkausta. Yksi ainoa ihminen Suomesta tunsi minut ja suositteli. Tein silloin vuoroja Forumin Vero Modassa Helsingissä. Pakkasin kamat ja muutin Vaasaan. Minulle tarjottiin kiinnitystä ja jäin kolmeksi vuodeksi. Kävi tuuri, kun minut otettiin heti taloon sisään. Kolme vuotta kaupunginteatterissa tarjosi hyvän pohjan jatkolle. – Sain tehdä mahtavien ohjaajien kanssa töitä. Nuorelle vastavalmistuneelle se oli arvokasta. Vaasan pestin jälkeen aloin freelanceriksi. Olen ollut onnekas, kun töitä on riittänyt. Näyttelemisen lisäksi Ilona on tehnyt paljon äänitöitä. – Aloin aktiivisesti soittelemaan ja kyselemään. Kun yksi ovi aukesi, töitä alkoi tulla enemmänkin. Yksi mun vahvuus on spiikkaus. Telkkarista löytyy paljon mainoksia, joita olen spiikannut. Dubbaan piirrettyjä myös. ILONALLA on mies ja kaksivuotias poika. Ilona kertoo, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu, kun on maailman omistautunein mies. – Meillä on myös mahtava tukiverkosto. Äiti oli juuri viikon meillä. Perhepäivähoitaja asuu minuutin matkan päässä, miehen vanhemmat, sisarukset ja täti auttavat. Välillä huolestuttaa miten minun työkiireet vaikuttavat poikaan, mutta kun tulen kotiin, näen, että pojalla on kaikki hyvin. En koe, että hän jäisi rakkaudesta paitsi, kun ympärillä on niin paljon rakastavia ihmisiä. Näyttelijän työ koettelee parisuhdetta. Työ on vienyt mukanaan eri teattereihin ympäri Suomen. Roolihahmoilla voi olla romansseja ja aikataulut ovat hektisiä. – Aina on mennyt ura edelle. Kaukosuhteet ovat päättyneet suruun. Ehkä piti kokea ne surut, ennen kuin löytyi se vakaa suhde. Nyt on onneksi sellainen ihminen rinnalla, joka täysillä tukee, eikä syyllistä, vaikka teen paljon töitä. Ei se ole mustasukkainenkaan. Tuntuu, että mies on vain ylpeä minusta. Työelämään paluu perhevapaiden jälkeen tapahtui melkoisella rytinällä. – Voin aika huonosti, kun olin raskaana, joten pidin vapaata töistä. Vauvavuoden olin kiinni pojassa. Kun sain nämä työt, mies sanoi, nyt on sun aika, nyt menet. ILONA ON yhtä aikaa mukana Tampereen Teatterin Notre Dame -esityksessä ja Salkkareissa. – 3632 on mun eka jakso. Se tuli ulos lokakuun puolivälin jälkeen. Jaksot näkyvät muutaman kuukauden viiveellä kuvauksista. Olen ollut joka viikko mukana 2–4 jaksossa. Teatterin treenikaudella jouduin olemaan pois, mutta tammikuusta alkaen alan näkyä sarjassa enemmän. Tahti on hurja sarjassa, josta tulee joka arkipäivä uusi jakso ulos. – Kohtauksia on niin paljon, että repliikkejä ei mitenkään pysty opettelemaan ulkoa. Jonain päivinä voi olla yhdeksänkin kohtausta, joissa esiinnyn. Torstaina saamme tietää seuraavan viikon aikataulun. Kuvauksia edeltävänä iltana pänttään, mietin ja analysoin. Kun hahmon on sisäistänyt hyvin ja on hyvä mielikuva roolista, reaktiot tulevat aika lailla siinä tilanteessa. Ilonan esittämää hahmoa on kuvattu hieman kovaksi. – Sabrina on ilkeä tietyille ihmisille. Tulevissa jaksoissa tulee enemmänkin esille, että kaikelle on syynsä. Sabrinalla on myös tunteet ja herkät puolet, mutta hän näyttää ne vain tietyille. Pahisnäyttelijät ovat ihan erilaisia oikeassa elämässä. Esimerkiksi Camillaa esittävä Noora Rinne on yksi sydämellisimmistä ihmisistä, kun kamerat eivät käy. Minäkin olen oikeasti aika erilainen ihminen kuin hahmoni. TAMPEREEN TEATTERISSA pyörii Notre Damen kellonsoittaja -musikaali toukokuulle saakka. Ilona esittää tällä kertaa sivurooleja, kuten mustalaista, kerjäläistä ja nunnaa. – Esitys on saanut parhaat arvostelut tähänastisista, missä olen ollut mukana ja kaikki näytökset ovat olleet loppuunmyytyjä, Ilona riemuitsee. Teatteria ei voi edes verrata työhön Salkkareissa. Ne ovat ihan erilaisia maailmoja. –Teatteriesitystä harjoitellaan 2,5 kuukautta. Siinä on tanssia ja vaativaa laulamista. Stemmat pitää hioa yhteen. Lavalla on parhaimmillaan 30 henkeä. Näytöksiä on viidestä kuuteen viikossa. Nautin molemmista työpaikoista hirveästi. En muista, koska olisin nauranut niin paljon kuin näissä työporukoissa. Molempiin on otettu hyvin vastaan. VUOSIEN VARRELLE on mahtunut monenlaista. Ilonan CV pullistelee toinen toistaan mielenkiintoisempia produktioita. Mikä on ollut näyttelijälle itselleen vaikuttavin? – Mamma Mia -musikaalissa oli ihan huikea työryhmä. Svenska Teaternin lisäksi osa tuotantotiimistä ja taiteellinen ryhmä tulivat Lontoosta ja tuntui, että he ymmärsivät minua niin hyvin. Puolentoista vuoden aikana esitettiin 286 esitystä, kahdeksan näytöstä viikossa. Rocky Horror Show:n pääosaa esittäessä katsomossa saattoi olla 1 200 hengen yleisö. Sekin oli mieletön kokemus. Ahaa-teatterissa esitettiin kiertävää lastenteatteria Sodankylää myöten. En voi valita mikä kokemus on parhain. Olen saanut tehdä töitä niin monipuolisesti, Chevakova iloitsee. Käy tutustumassa nettisivuihimme! 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 4 Minäkin olen oikeasti aika erilainen ihminen kuin hahmoni. Ilona on Salkkareiden Sabrina Pyhäjärvellä asuu edelleenkin paljon tuttuja, mutta en ole käynyt siellä pitkään aikaan. Olisi hauska tulla vaikka luokkakokoukseen, jos sellainen järjestettäisiin, Ilona Chevakova pohtii. MARI HAKANEN
• Olemme Instagramissa! 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 5 Hyvän elämän loppuvaiheen hoitoa PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ Selänne järjesti Pyhäjärvellä saattohoitokoulutuksen. Koulutus oli toinen laatuaan – ensimmäisen kerran alueen toimijoita niin Selänteestä kuin yksityiseltä toimikentältä kokoontui toissa keväänä Haapajärvellä. Pari vuotta sitten aloitettiin työntekijöiden saattohoitopalaverit. – Osallistujien joukossa on työntekijöitä muun muassa vuodeosastoilta, kotisairaanhoidosta, arviointiyksiköistä ja palvelukodeista. Esiintyjineen on 100 ilmoittautunutta, enemmänkin olisi tulijoita ollut, avaa Ppky Selänteen yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Mikkola. Saattohoito eli palliatiivinen hoito on ollut julkisuudessa viime vuosina yhä enenevissä määrin, ja osittain siksi sen kehittämiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Viimeisten 10 vuoden aikana palliatiivisen hoidon kehitys on ollut rivakkaa. – Tieto hoitotyön tasolla saattohoidosta on lisääntynyt. PohjoisSuomessa välimatkat ovat pitkiä, mutta verkosto on kasvamassa. Käynnissä olevalla projektilla kartoitetaan, minkälainen palliatiivinen tilanne alueella on. Meneillään on myös erilaisia koulutushankkeita, jotta palliatiivista koulutusta voidaan kehittää. Mikkola korostaa, että tekemistä hoidon kehittämisessä on, mutta alueen hoitohenkilökunta ja lääkärit ovat motivoituneita. Vuoden sisällä Mikkola saa valmiiksi palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden opintokokonaisuuden. Tällä hetkellä Selänteessä työskentelevistä lääkäreistä muilla ei ole alan pätevyyttä, vaikka osaamista löytyykin. Selänteessä toimii myös saattohoitoon erikoistunut syöpähoitaja Tiina Varila. – Palliatiivinen lääketiede ei ole uusi asia, mutta kenttä on laaja. Jos rahkeet ei meillä riitä, voimme konsultoida esimerkiksi OYS:ia, muistuttaa Mikkola. KAHDEKSANTUNTISEN koulutuspäivän aikana syvennyttiin muun muassa potilaan psykososiaaliseen tukeen, eksistentialistisiin kysymyksiin sekä saattohoidon aikaisten oireiden hoitoon. Mikkola, Varila sekä Pyhäjärven terveyskeskuksen vuodeosaston vastuuhenkilöt Helinä Kananen ja Mervi Luoma-aho summaavat, että palliatiivisen hoidon tavoitteena on taata potilaan elämänlaadun pysyminen mahdollisimman hyvänä kuolemaan asti. – Saattohoito on hyvän elämän loppuvaiheen yksilöllistä hoitoa. Periaatteet ovat kaikille potilaille samat. Esimerkiksi kun syöpähoidot lopetetaan, siirtyy potilas meille, Varila linjaa. Saattohoitopotilaille on taattu laissa lupapaikka terveyskeskuksesta tai muusta vastaavasta ympäristössä. Hoitopaikan ohella vaihtoehtona potilaalla on kotisairaala, joka voi olla kodin lisäksi myös palvelutalo, hoivakoti tai vastaava hoitopaikka. – Jos hoidon haluaa kotiin, vaatii se yhden omaisen läsnäoloa, Mikkola sanoo. Vaikka potilas olisi aluksi kotisaattohoidossa, voi hän esimerkiksi kunnon heikentyessä siirtyä varatulle lupapaikalle saattohoitokotiin. – Potilas voi tulla osastolle, milloin haluaa. Näissä rajatilanteissa tarvitaan juuri herkkyyttä ja tietotaitoa. – Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä lupapaikat ovat terveyskeskusten vuodeosastoilla, Reisjärvellä arviointija vuorohoitoyksikkö Arviidassa. Lupapaikat ovat vasta nyt vakiintuneet vuodeosastoille, Kananen ja Varila kertovat. SAATTOHOITOON siirtyminen aiheuttaa potilaalle usein eksistentiaalisen kriisin ja ahdistuksen. Kuten Ppky Selänteen psykologi Anneli Laukkanen luennoidessaan toteaa: ”Ainoa varma asia elämässä on, että kaikesta on luovuttava.” Ihminen voi kokea tilanteessa useita erilaisia tunteita vihasta ja surusta kateuteen ja syyllisyyteen. Tällöin hoitajan rooli korostuu – hän vain kuuntelee ja on läsnä sekä hyväksyy potilaan tunteet. Myös aggression vastaan ottaminen kuuluu hoitajalle. – Hoito aloitetaan mahdollisimman hyvässä yhteistyössä, niin että potilas ja omaiset pystyvät luottamaan hoitajaan. Hoitajalta vaaditaan aikaa ja ehdotonta rehellisyyttä. Toivoa ei kuitenkaan menetetä, Laukkanen painottaa. Saattohoitajan on pyrittävä välttämään potilaan loukkaamista ja hyväksyttävä myös hoitajavastaiset ajatukset. – Olemme vaihtaneet ajatuksia ja ihmiset ovat kokeneet hyvänä, että hoitajat kuuntelevat ja ymmärtävät. LAUKKANEN painottaa, että potilaan toivomukset voivat olla pieniä, mutta ne ovat merkityksellisiä, esimerkiksi pyyntö pitää ikkuna auki. – Todellinen kommunikaatio on mahdollinen, kun ihmisillä on turvallinen olo. Hoitaja on koko palliatiivisen vaiheen ajan puhelimen tai hälytysnappulan päässä valmiina auttamaan. – Viimeiset hetket ovat yleensä intiimejä ja vain läheiset ovat läsnä. Silloin hoitaja on varalla, Laukkanen pohdiskelee. Vakava sairaus on aina koko perheen ja läheisten kriisi. Myös heidän hyvinvointiinsa on hoitajan kiinnitettävä saattohoidon aikana. – Huomioi omaiset eleillä ja sanoilla, muistuttaa Laukkanen. Henkisesti vaativa palliatiivinen hoitotyö voi aiheuttaa hoitajalle myötätuntouupumisen, joka johtaa kyynistymiseen ja vaikuttaa tunteisiin. Työnohjaus onkin välttämätöntä saattohoitopotilaiden kanssa työskenneltäessä. – Hoitajan on käsiteltävä oma kuolevaisuutensa. Omaa persoonaa saa käyttää ja omat tunteet on säilytettävä mukana työssä. Ppky Selänteen psykologi Anneli Laukkanen Pyhäjärven mielenvireyskeskuksesta luennoi palliatiivisen potilaan ja omaisten psykososiaalisesta tuesta. Ppky Selänteen työntekijöitä sekä yksityisellä puolella toimivia sosiaalija terveysalan toimijoita kokoontui Pyhäjärven Hotelli Pyhäsalmeen torstaina. Koulutuspäivän teemana oli saattohoito. Toimita kilpailutyösi (+yhteystietosi) meille 15.11. mennessä osoitteeseen: Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Suunnittele ja toteuta patalappu ja/tai pannunalunen (esim. Pyhäjärven Sanomat tai joku muu sinulle tärkeä aihe). Tekniikka Ja materiaali ovat täysin vapaavalintaisia (Puu, tekstiili, lanka, metalli jne.) Suuri Patalappu-pannunalunen kilpailu!
• MARRASKUUN neljäs päivä oli jälleen iso päivä medialle. Joka tuutista työnnettiin naaman eteen monenlaisia havainnollistavia grafiikoita ja tilastoja. Aihe oli, mikäpä muu kuin Suomeen veronsa maksavien verotiedot. Useissa julkaisuissa vastaan tuli myös galluppeja, joissa kaduntallaajilta kyseltiin, pitäisikö verotietojen olla julkisia. AIHE ON verrattain mielenkiintoinen, sillä suomalainen harvemmin puhuu mielellään tuloistaan ainakaan ventovieraan kanssa. Silti usean gallupin vastausten perusteella enemmistö kokee, ettei verotietojen julkisuus ole lainkaan haitaksi. Tuntuu siltä, että nyt on päästy suomalaisen sielunmaiseman syvimpään sopukkaan; omia tietoja ei niinkään mielellään huudella, mutta kuitenkin tärkeämpää on, että muiden tiedot ovat saatavilla. Paradoksaalista, mutta pieni paljastus itsestä on pienempi paha. Julkisia verotietoja perustellaan läpinäkyvyydellä, joka on ehdoton elementti demokraattisen hyvinvointivaltion yhteiskunnassa. En kuitenkaan allekirjoita osassa uutisia mainittuja syitä muiden ihmisten verotulojen tarkastamiseen. Monet lehdet ovat nostaneet syyksi esimerkiksi palkkakuopan välttämisen, kun tiedossa on työkaverin palkkakuitin paino. Eikö tämän takia ole olemassa juuri työehtosopimukset, joita kuka tahansa voi nykypäivänä tarkastella? Niistä jo selviää, minkälaista palkkaa pitäisi minimissään nauttia. Lisäksi ansiotulot voivat olla kahdella samalla nimikkeellä työskentelevällä muutenkin eriävät, koska palkkaan voi sisältyä muun muassa kokemusja ikälisiä. JOS NYT joka tapauksessa haluat tarkastaa työkaverisi tulot, ja hän tienaa vuositasolla alle 100 000 euroa – niin ei kun puhelin käteen ja verotoimistoon soittamaan. Toinen vaihtoehto pyhäjärviselle on hilata itsensä Haapajärvelle paikalliseen verotoimistoon. Mikäli sattuu vielä niin ikävästi, että samalla paikkakunnalla asuu useampi samanniminen, niin pitäisi olla tarkempia tietoja ihmisestä, jonka verotiedot haluaa. Itse myönnän, etten tiedä työkavereideni toista nimeä tai täsmällisen tarkkaa syntymäaikaa. Olettaisin, että näiden tietojen utelu herättäisi vähintäänkin yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin suora kysymys: ”Paljonko tienaat?”. Joten tyydyn mielelläni vallitsevaan tilanteeseen. ASIAA TARPEEKSI päässä pyöriteltyäni kantani on, että julkiset verotiedot ovat periaatteessa hyvä asia juuri korruption ehkäisyn kannalta. Toisaalta oikeuslaitos on valtion toimielin ja valtio kerää ansioveroa, joten epäillyissä veronkiertotapauksissa valtio kyllä pääsisi käsiksi näihin verotietoihin, vaikka ne olisivat salaisia. Suomen lisäksi verotiedot julkaistaan maailmalla näin laajasti vain Pohjoismaissa. Vielä menneiden elinvuosieni aikana ei ole tullut tilannetta, että olisin nähnyt tarpeelliseksi tarkastaa toisen ihmisen verotietoja. Harvemmin myöskään olen tivannut keneltäkään kengänkokoa tai rokotushistoriaa. Karrikoidusti voisi siis heittää, että julkiset verotiedot on nykypäivänä brändätty osaksi vallitsevaa tirkistelykulttuuria, eikä niillä internet-aikakaudella ole todellista merkitystä. Oman työskentelyni kannalta tärkeintä on, että työehtosopimukseen merkityt kohdat täyttyvät palkkauksessani, jolloin voin olla varma, etten ole ainakaan lainvastaisessa palkkakuopassa. Sanotaan Sanomista Tilaaja, ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 6 Pyhäjärven Sanomat 16.11.1994 Pyhäjärvi ennen wanahaan Taajaman taksit osakeyhtiöksi Uusi yrittäjä Pyhäjärven Sanomat 13.11.1969 Kauppoja. Savon Jääkäri 16.11.1919 P yhäjärven • Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Konttori avoinna arkisin klo 9-13 Puh. 040 772 0231 Toimistonhoitaja/toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Mirka Kauranen Perhevapaalla Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,10 e 1,36 e Muut sivut 0,92 e 1,14 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Huomiot lehden toimitusongelmista tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 017-822 024 Savon Jakelu Oy llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy www.pyhajarvensanomat.fi Tilaa lehti: Kestotilaus 68€ Vuosikerta 12kk 74€ Vs. päätoimittaja Jaana Salo 040 1697 350 jaana.salo@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Asiakaspalvelu / ilmoitukset Minna Montonen 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Ossi Savolainen 040 7366 098 ossi.savolainen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi KOLMETOISTA Pyhäsalmen taajaman alueella toimivaa taksiautoilijayrittäjää on syksyn aikana perustanut yhteisen Pyhäsalmen Taksi Oy:n. Mukana osakeyhtiössä ovat taksiautoilijat, jotka päivystävät taajaman taksiasemalla, eivät sivukylien taksiyrittäjät. Pyhäsalmen Taksin toimitusjohtaja on Ari Kärkkäinen ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Ari Huttunen. Taksiautoilijat perustelevat osakeyhtiön perustamista käytännön syillä: – Pystymme tekemään kyydityksistä tarjoukset esimerkiksi kaupungille yhtiön nimissä. Aikaisemmin jokaisen autoilijan piti raapustaa anomus erikseen, vaikka tarjousten hinta oli kaikilla sama. Tästä aiheutui meille ikäviä hintakartellisyytöksiä. Osakeyhtiöllä voimme selkiyttää tilannetta myös asiakkaiden kannalta ja vähentää turhaa byrokratiaa. Ari Kärkkäisen (vasemmalla) ja Ari Huttusen mielestä taksiosakeyhtiön perustaminen selkiyttää toimintaa taksiautoiljoiden ja asiakkaiden kannalta. NUORI dipl.kosmetologi Terttu Elsinen avasi maanantaina Pyhäsalmen keskustassa KOP:n talossa Ke-Ka-nimisen kemikalioliikkeen ja kauneussalongin, joka on laatuaan ensimmäinen Pyhäjärvellä. Suoritetun sisustusremontin jäljiltä on Valokuvausliike Kalle Pyykkösen entisiin toimitiloihin luotu erittäin kaunis ja viihtyisä salonki; omistettu – vanhentuneen käsityksen mukaan – lähinnä naisten tarpeita palvelemaan, mutta myös kohentamaan miehisen viehätysvoiman avuja. Paljolti vallalla oleva käsitys, että kauneussalonki olisi eräänlainen tehostetun maskeerauksen laitos on täysin väärä, korostaa nuori kosmetologi. ”Kauneus on terveyttä. Salonkini tarjoaa asiakkaille hoitoja, joiden tarkoitus on säilyttää esimerkiksi ihon luonnollinen kauneus ja parantaa mahdolliset rumentavat sairaudet. Tällaisia ongelmia on muillakin, kuin murrosikäisillä nuorilla, eikä esimerkiksi kenellekään miehelle ole häpeäksi kasvojen puhdas ja terve iho.” – TILANKAUPPA T.k. 14 pnä owat tehdyllä kauppakirjalla maanwilj. Rafael Räisänen ja asianajaja E. S. R. Jäntti Pielavedeltä ostaneet maanwilj. Taawi Tantulta hänen omistamaansa Kammola-nimiseen tilan Pyhäjärven pit. (O.l) Mäkiäiskylässä kuuluwan Kuowilampi-nimisen palstan 59,500 mk:n kauppahinnalla.
• aaliskuussa vuonna 2011 Jarkko Huttunen teki ison ratkaisun ja aloitti taipaleensa yrittäjänä. Huttunen ei perustanut uutta yritystä, vaan siirtyi yrityskaupan seurauksena Vaakaporauspalvelu VPP Oy:n johtoon. – Tulin yritykseen töihin vuoden 2002 elokuussa. Kun entinen omistaja ja firman perustaja oli jäämässä eläkkeelle, hän sanoi minulle, että ostajia riittäisi, mutta haluaisi myydä yrityksen minulle, jolloin se hänen mielestään jäisi luotettaviin käsiin. Vuosi piti miettiä ja pähkäillä ratkaisua, muistelee Huttunen nyt. Huttusen mukaan yrityskauppa hoitui näppärästi konsulttitoimiston avustuksella. – Entisellä yrittäjällä oli aito halu jättää firma sillä tavalla, että se voi jatkaa vahvasti. Pankissa käydessä Säästöpankin pankinjohtaja katsoi papereita ja sanoi, että tämä on jonkinlainen lottovoitto. En nähnyt asiaa silloin niin, mutta nyt minulla on iso kunnioitus edeltäjääni kohtaan. Tällä hetkellä Vaakaporauspalvelu VPP Oy työllistää toimitusjohtajansa ohella seitsemän työntekijää. JARKON KAHDEKSAN yrittäjävuoden aikana on tapahtunut paljon. VPP:n toimialapainotukset ovat vaihdelleet vuosien saatossa, ja välillä on ollut vaikeitakin aikoja. – Kun aloitin yrittäjänä, teimme vain suuntaporausta, jota on paljon vähemmän nyt. Konkurssi olisi tullut monta kertaa, jos ei olisi päätetty aloittaa aina jotain uutta aluevaltausta, Huttunen kertaa. Yritys on tehnyt viime vuosina suuntaporauksien lisäksi, viemärisaneerauksia, pakkosujutuksia, vesijohtosaneerauksia sekä muuLöydät meidät myös Facebookista! 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 7 M Kiire on käsite, joka on oman pään sisällä. Viikon varrelta Työntekijästä toimitusjohtajaksi Jarkko Huttusen johtamassa Vaakaporauspalvelu VPP Oy:ssä työntekijöillä on suuri vastuu. Työntekijät toimivat pareittain omatoimisesti ympäri Suomea, Huttunen pyrkii kuitenkin olemaan koko ajan saavutettavissa. Jokikyläläislähtöinen Jarkko Huttunen on luotsannut Vaakaporauspalvelu VPP Oy:tä vuodesta 2011 lähtien. Sitä ennen hän toimi yrityksessä yhdeksän vuotta työntekijänä, ja näkee sen olleen merkittäväksi hyödyksi ennen yrittäjyyttä. Miehellä jää aikaa yrittäjyyden ohella myös Pohti SkiTeamille.
• taman koekerran myös maalämmön asennuksia. – Nyt kesäisin merkittävin toimialamme on vesijohtosaneeraus, jonka aloitimme toissa kesänä. Myös kaapelien pakkosujutukset ovat nostaneet päätään. – Viime viikolla meillä oli Parikkalassa ja Luumäellä viemärisaneerausryhmät ja Tuusulassa pakkosujutustyömaa. Seuraavalla viikolla suuntaporaamme Turku Energialle sähkökaapeleille suojaputkia merenlahden ali 360 metrin matkan Ruissalon saaressa. Työ kestää yhdestä kahteen päivää. HUTTUNEN KERTOO , että yhdeksän vuoden työskentely yrityksessä ennen omistajaksi hyppäämistä oli äärimmäisen hyödyllinen ajanjakso. Hän oppi tuona aikana yrityksen toimintatavat, ja hyödyntää niitä nyt itse johtajana. – Työparit ovat maailmalla omatoimisesti. Heillä on hirveä vastuu, ja jos eteen tulee jotain, mitä he eivät osaa, niin he soittavat minulle ja yhdessä mietitään, miten ongelma hoidetaan. Meillä on tilaajia, joita en ole ikinä nähnyt, Huttunen avaa. Toimitusjohtaja korostaa, että monet urakoista ovat vaikeita, koska maan alle ei näe, mitä siellä on vastassa, välillä kalusto jää jumiin syvälle maan alle. Silloin on tärkeää luottaa omiin menetelmiin ja ammattitaitoon. – Olin itse poraamassa, kun Aurajokea alitettaessa kymmenientuhansien eurojen arvoiset työkalut ja putket jäivät jumiin vanhoihin puupaaluihin kuuden metrin syvyyteen pohjan alle. Yö siinä taisteltiin ja saatiin vielä putket liikkeelle. Aina joskus hommat vastustaa, vaikka kuinka oikein yrität tehdä, mutta jos joku on niitä aiemmin osannut tehdä, niin kyllä mekin pystymme tekemään. Työntekijät ovat tärkein osa VPP:tä ja sen kehityskulkua. Jarkko ehtii itse enää harvemmin tositoimiin työmaille, joten työntekijöiden viestit kentältä korostuvat entisestään. – Jos työntekijä on jotain mieltä asiasta, jota voi kehittää ja se tehostaa toimintaa, niin otan sen ehdottomasti harkintaan. Tämä konsepti on ollut käytössä jo entisen omistajan aikana. Kun on hyvä fiilis tulla töihin, niin työvoiman tuottavuuskin on hyvällä tasolla, toimitusjohtaja korostaa periaatettaan. VAAKAPORAUSPALVELU VPP Oy on tätä nykyä täysin velaton yritys, joka tekee laiteja varustehankinnat omalla pääomallaan. – Teen kaikki päätökset tunneissa tai viimeistään saman päivän aikana. Vahvan kassan kautta mennään, mutta investoimme joka vuosi kalustoon, henkilöstöön ja työkaluihin. Laitteet kestävät, mutta varaosat ovat pirun kalliita; suuntaporauksen mittalaitteet maksavat 20 000 euroa ja porauskärki antureineen 10 000 euroa. VPP:n liikevaihto on pysynyt viime vuodet melko lailla samoissa lukemissa, heittoa on ollut vuosittain muutama satatuhatta euroa. Yritys tekee, Huttusen sanojen mukaan, ihan hyvää tulosta, mutta yrityksen kasvattaminen ei ole suunnitelmissa. – Jos kasvetaan, niin tarvitsisimme taas lisää työntekijöitä, kalustoa ja työnjohtoakin pitäisi palkata. Tämä on se taso, mikä riittää. Ala tulee pysymään, sillä vesijohtojen ja viemärien saneerausvelka kasvaa koko ajan, Jarkko pähkäilee. Kilpailua toimialalla on, mutta Vaakaporauspalvelulla on selvät vahvuudet, joilla yritys saa urakoita. – Kilpailemme laadulla ja asiakaslähtöisyydellä. Teemme urakat hyvillä välineillä työturvallisesti ja kehitämme työtapoja. Viemme urakat aina finaaliin, ennen kuin aloitamme uusia kohteita. JARKON TIE pk-yrityksen johtajaksi ei ole ollut tavanomaisin. Vuonna 1976 syntynyt mies kouluttautui alun perin keittiötyöntekijäksi. – Päivääkään en ole sillä alalla töissä ollut. Koulun jälkeen menin armeijaan, jossa toimin sissikomppaniassa aliupseerina. Sen jälkeen ajoin taksia ja sitten kouluttauduin oppisopimuksella sammutinhuoltajaksi. Sen jälkeen Huttunen aloittikin jo VPP:ssä. Tottuttauminen yrittäjänä oloon tapahtui varsin helposti. – En hirveästi ressaa, vaikka hoidan asioita koko ajan. Pyrin vastaamaan puhelimeen lomallakin, mutta delegoin hommat äkkiä eteenpäin. Sananmukaisesti Huttusella on monta rautaa tulessa, sillä yrittäjyyden ohella hän toimii Pohti SkiTeamin valmennusja huoltopäällikkönä. Kyse on harrastuksesta tai pikemminkin vapaaehtoistyöstä. – Tulin SkiTeamin johtoryhmään mukaan vuonna 2015. Kiinnostus hommaan ja haasteet saivat minut mukaan. Huoltopäällikkönä on suuri vastuu suksien toimivuudesta, kisaviikonloppuina hiihdän myös luistoja pitovoidetestejä. Yrittäjyys on mahdollistanut SkiTeamissä mukanaolon, Huttunen alleviivaa. Huttusta kiinnostaa myös Honkavuoren liikuntaja luontokeskuksen kehittäminen. – Olen mukana Lamminahon Ahton johtokunnassa. Honkavuorella tulee vietettyä satoja tunteja talkootöissä vuoden mittaan. Huttunen tekee paljon, mutta ei omien sanojensa mukaan koe kiirettä. Siihen hän suhtautuu filosofisesti. – Kiire on käsite, joka on oman pään sisällä. Enempäänsä ei kukaan kerkeä, ja aloitetut hommat hoidetaan loppuun asti. Suksilla ja juosten Jarkko on niittänyt myös itse menestystä. Hirvenhiihdosta ja -juoksusta jokikyläläislähtöiselle miehelle on kertynyt 26 SM-mitalia niin henkilökohtaiselta matkalta kuin joukkueja viestikisoista. – Minulla on miesten sarjasta henkilökohtainen SM-hopea. Henkinen kapasiteetti on varmasti kasvanut kilpaillessa, pohdiskelee mies kilpauralta yrittäjyyteen saatua hyödyllistä taitoa. 8 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Jatkoa edelliseltä sivulta. Jarkko Huttunen on luotsannut Vaakaporauspalvelu VPP Oy:tä vuodesta 2011 lähtien. VIIME KESKIVIIKKONA Ikosen koululle kerääntyi liikuntasalin lattiapiknikille perheitä seuraamaan legendaarisen maailmanmestaritaikuri Simo Aallon esitystä. Simo ja Kirsti Aalto ovat ilahduttaneet suomalaisia lapsia ja perheitä jo kahdessa sukupolvessa eli 40 vuotta. Jokeri Pokeri Box Ilopilleri -shown nimeksi on annettu ”Vain lapsille. Ja aikuisille”. Taikashown alkuun nähtiin värejä vaihtavia hanskoja ja jopa ”avoauto”-hanskoja sekä ihmeellisiä narutemppuja. Huumorilla höystettynä temput tempaisivat yleisön hurmaansa alusta loppuun. Ilopilleriä etsiessään hanskasta löytyi ihka oikea kyyhkynen. Paloma kyyhky on Simon ja Kirstin yksi ihanista eläinystävistä. – Kyyhkyläinen! Minun kyyhkyläiseni on Kirsti. Kirsti on minun vaimoni ja se tarkoittaa minulle samaa kuin Aku Ankalle Iines tai, tai Mikki Hiirelle Minni tai Batmanille Robin – kuvailee Simo avustajavaimonsa roolia. JOKERI POKERI BOX Ilopilleri -show’ssa nähtiin myös hohtavia taikatemppuja, hypnotisoiva taikasauva, puhuva naamakirja eli Simon vatsasta puhuva facebook sekä periskoopin kanssa maan uumenista tuleva Mato Matala, joka olikin rokkaava Mato Valtonen. Myös avustaja Eetu lapsiyleisöstä pääsi esitykseen mukaan ottamaan vastaan lentäviä ilmapalloja, puhaltamaan korvalla ilmapallon täytteen ja taikomaan hatusta suloisen kanin. Erkki -kani onkin Simon ja Kirstin oma ihan oikea pitkäkarvainen hermiliinikani, mutta Simo ei sitä heti tunnistanut, kun kanin silmät kuulemma olivat punaisia eilisestä kokouksesta johtuen. Lasten juttujen ja aikuisten huumorin yhteistyö toimi monella tasolla ja oli osoitus siitä, miten hyvin Simo osaa viihdyttää myös isiä. – Olin ihan ymmälläni kun isiä alkoi tulla paljon. Tämä on hyvä vinkkaus lapsiperheille ja nimenomaan vanhemmille osallistua tapahtumiin yhdessä lasten kanssa, sanoo yksi järjestäjistä hyvinvointi-sote projektipäällikkö Arja Rantapelkonen. – Viimeksi kuin olin teillä Pyhäjärvellä ja tultiin teidän marketista, neljävuotias tyttö tuli isänsä kanssa vastaan. He tunnistivat minut ja tyttö kysyi, saisiko hän koirailmapallon? Kun tein tytölle koirailmapallon, tyttö kysyi, mitä se maksaa? Vastasin, että se maksaa pusun. Tyttö katsoi mietteliäästi minua ja sanoi: isi maksaa, vitsailee Simo. PERHEPIKNIK liittyi ehkäisevän päihdetyön viikko-ohjelmaan ja tämä on hyvin matalan kynnyksen tapahtuma, johon kaikki ovat tervetulleita. Järjestäjänä toimi Pyhäjärven kaupunki yhteistyössä PPKY Selänteen hyvinvointipalvelun, seurakunnan, nuorisotoimen, kulttuuritoimen, SUMUhankkeen ja A-killan kanssa. Noin monen tahon yhteistyö mahdollisti monipuolisen ohjelman perheille maksuttomasti. – Simo ja Kirsti ovat 40-vuotisjuhlakiertueella ja se natsasi ajallisesti tosi hyvin tähän meidän ehkäisevän päihdetyön kuvioon, kertoo kulttuuritoimen sihteeri Eila Rajala. – Suunnitteluryhmässä keksittiin, että se voisi olla salipiknik, tyynyjä eikä tuoleja ja pientä purtavaa. Aluksi ajattelimme, että perheet voisivat tuoda omat eväät, niin kuin yleensä piknikille mentäessä, mutta meiltä kehittyi parempi ajatus eli terveellinen iltapala: omena, porkkanaa ja kurkkupaloja. Tämä osoittautui loistavaksi ideaksi, sillä kaikki meni ihan viimeistä palasta myöten, kommentoivat Rantapelkonen ja johtava terveydenhoitaja MarjaLeena Lehtomäki. – Ihan alussa mietittiin, minkälainen ohjelma sisältäisi keinoja auttaa ehkäisemään terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, joita päihteistä ja rahapeleistä aiheutuu sekä käyttäjille itselleen että heidän läheisilleen, sivullisille ja koko yhteiskunnalle. Eilan ajatus antoi suunnan, että ihan kaikille normaaleille perheille, se on sitä ennaltaehkäisyä, kun tuodaan hyvää oloa ja hyvinvointia. Ei tarvitse olla mitään ongelmia, jotta voi osallistua tällaisen viikon ohjelmaan, kertoo Marja-Leena. Saman viikon sunnuntaina oli isänpäivä. Jokeri Pokeri Box -taikasanat sekä mukaansatempaava esiintyminen takaavat, että ilopillerin vaikutus säilyy pitkään! Anna Kuusiniemi Perhepiknikiltä iloa ja hyvää oloa Eetulla oli onni päästää avustamaan legendaarista maailmanmestaritaikuri Simo Aaltoa. Viime keskiviikkona perhepiknikillä tarjottiin terveellistä iltapalaa. Tapahtuma liittyi ehkäisevän päihdetyön ohjelmaan, johon kaikki olivat tervetulleita.
• 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 9 Pyhäjärven yrittäjät on pyhäjärvinen yritys. Kiitos kun valitset joulumuistamiset Pyhäjärvisistä yrityksistä. Pyhäjärven Yrittäjät ry Pyhäjärven yrittäjät -teema Luontevana jatkumona yrittäjä Jarkko Huttusen henkilöhaastattelulle sivuilla 7–8, Yrittäjä-teema jatkuu seuraavilla kahdella aukeamalla. Sivulla 10 haastattelemme Heidi Haikolaa Aurinkoranta-Kodista. Hän kertoo Green Care -toiminnasta. Sivulla 12 kurkistamme kansainvälistä työtä kliinisen lääketutkimuksen parissa tekevän Annaleena Laurikkalan elämään. Tarjoukset voimassa to-su 14.-17.11.2019 ellei toisin mainita. meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Kaikki hyvä on lähellä. PYHÄJÄRVI ma-la 7-21 su 9-21 Palvelu pelaa K-Market Pyhäjärvi 08 7727 800 arto.makimartti@k-market.com ERÄ! Olvi Limsat 1l 0,99e /pll (Cola, Ja? a, Lemon, Ananas Light) GRILLISTÄ! Broilerin koivet n. 90g/kpl 1,00e /kpl ERÄ! Tamminen Pikkukinkku (Luuton, tuoresuolattu n. 1,5kg 9,99e /kg Pakastekin kut ovat saapuneet! Omena IdaRed 0,99e /kg Tumma luumu 500g/rs 0,99e /rs Persimon 1,49e /kg ( ERÄ! Fazer Kauraja ruispuikulat 1,00e /ps Voimassa to-la
• 10 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Eläintenhoitoa ja maataloustöitä PYHÄJÄRVEN Hietakylällä sijaitsevassa AurinkorantaKodissa on aloitettu Green Care -toiminta. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toimintaa AurinkorantaKodissa vetää paikan muustakin päivätoiminnasta vastaava Heidi Haikola. – Meillä oli eläintoimintaa jo, kun yritys oli aluillaan. Toiminta oli vähän aikaa poissa, mutta on nyt saatu takaisin tähän ympäristöön, Haikola kertoo. Eläintoimintaan kuuluu eläinten ruokintaa ja hoitoa sekä tilojen siivousta. Kaikki Aurinkoranta-Kodin asukkaat eivät osallistu Green Care -toimintaan, mutta jokainen on kyseiseen viriketoimintaan tervetullut. – Erityisesti miehet ovat innostuneet toiminnasta. Hoidamme eläimet päivittäin ja huolehdimme niiden hyvinvoinnista. Green Care edistää esimerkiksi asiakkaiden yhteistyötaitoja. Eläimiä palvelukodista löytyy niin sisältä kuin ulkoa. Green Care -toiminnassa hoidetaan muun muassa possuja, aaseja, poneja sekä kanoja ja kukkoa. – Eläimen täytyy olla sellainen, että se haluaa olla ihmisen kanssa. Minimoimme myös vaarat ja siksi meillä on poneja eikä isoja hevosia, Haikola painottaa. Päävastuu eläimistä on aina ohjaajalla. – Minä vastaan pääasiassa eläimien hyvinvoinnista, eikä asiakas. Kukaan asiakas ei saa ahdistua eläinten takia, Heidi alleviivaa. Haikola iloitsee, että eläimet ovat tuoneet muutakin yhteisöä mukaan toimintaan. – Ympäristö on rauhoittava ja lisää yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi paikallinen kauppias tyttärineen käy viikoittain katsomassa eläimiä. HAIKOLA LUONNEHTII , että palvelukodin asukkaissa on paljon maatilataustaisia ja monelle heistä tutussa ympäristössä toimiminen on tärkeää. Eläintenhoidon ohella asiakkaille on tarjolla lisäksi muita maatilaympäristöön kuuluvia töitä. – Tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tehdä mahdollisimman paljon itse. Jotkut haluavat tehdä fyysisesti raskasta maatilan työtä. Meillä oli myös kasvimaaprojekti, joka ei oikein onnistunut. Eräs muistisairas muistaa mainita asiasta aina kasvimaan ohi kulkiessaan, Heidi naurahtaa. Myös ensi keväänä kasvimaata on tarkoitus myllätä ja toivon mukaan edelliskertaa paremmalla tuloksella. – Meille on tulossa sisälle kasvatettavaksi myös yrttejä, Haikola paljastaa. Green Care -toimintaa järjestetään palvelukodin mielenterveyskuntoutujille niin isommassa porukassa kuin kahdestaankin ohjaajan kanssa. Asiakkaat voivat vierailla eläinten luona myös yksin. – Pitää muistaa, että tausta ja tavoitteet ovat jokaisella asiakkaalla erilaiset. Tärkeintä on, että toiminta maatalousympäristössä ja luonnossa tuovat merkityksellisyyttä ja iloa asiakkaiden elämään. Välillä lähdetään pois palvelukodin alueelta. – Meillä on ollut ihania retkiä Pyhäjärven luonnossa. GREEN CARE -TOIMINTA on ottanut harppauksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomi on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna alalla vielä lapsenkengissä. Pikku hiljaa toiminta silti kasvaa ja laajenee eri puolilla Suomea, josta myös Aurinkoranta-Koti on hyvä osoitus. Heidillä on kokemusta jo ennestään Green Care -tyyppisestä toiminnasta. – Minulla on siskoni kanssa Komujärven rannalla Lumokuu-niminen sivuyritys, joka tarjoaa esimerkiksi sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Meillä on siellä muutamapaikkainen tukiasunto, Haikola sanoo. Toistaiseksi Aurinkoranta-Koti odottaa vielä Green Care -laatumerkkiä, jonka kriteerit yritys täyttää. Kyse on siis vain muodollisuudesta. – Green Care ei ole suojattua toimintaa, mutta haluamme laatumerkin, koska olemme kouluttautunutta henkilökuntaa, ja koska kyse on ohjauksessa tapahtuvasta tavoitteellisesta toiminnasta. Green Care jakautuu kahteen osaan; Hoivaan ja Voimaan. Näistä kahdesta Aurinkoranta-Kodissa tarjotaan Hoivan palvelua. – Green Care Hoivaan tarvitaan sosiaalija terveysalan koulutus sekä opintopisteitä Green Care -opinnoista. Perusteet määrittyvät lakien mukaan. Green Care Voima taas on esimerkiksi tyky-toimintaa, Haikola täsmentää. Heidi suorittaa tällä hetkellä Kajaanin avoimessa AMK:ssa 20 opintopisteen Green Care Pro -opintokokonaisuutta, jonka jälkeen hän voi hakea koontitodistusta luonnon hyvinvointivaikutusten asiantuntijuudesta. – Green Care Pro -koulutuksen verkostoitumispäivässä oli ihmisiä eri ammattitaustoista. Teemme puutarhapuolen projektia osan kanssa yhteistyössä, valaisee Haikola käynnissä olevaa kurssia. Aiemmin Haikola on jo suorittanut täydennyskoulutuksena sosiaalipedagoginen hevostoiminta syrjäytymisen ehkäisyssä ja sosiaalisen kuntoutumisen tukemisessa -opintokokonaisuuden. Pyhäjärven yrittäjät Aurinkoranta-Kodissa mielenterveyskuntoutujat pääsevät nauttimaan luonnosta ja maaseutuympäristöstä Green Care -toiminnassa. Asiakkaat voivat esimerkiksi hoitaa eläimiä tai tehdä fyysisiä maataloustöitä. Green Care -toiminassa eläintenhoito on vahvasti läsnä. Aurinkoranta-Kodin päivätoiminnasta vastaava Heidi Haikola esittelee kuvassa palvelukodin aaseja ja poneja. Tulipa ruskea poni tekemään tuttavuutta myös toimittajan kanssa kameraa haistellen. Aurinkoranta-Kodin kaksi possua viihtyvät ihmisten seurassa rapsuteltavina.
• 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 11 Yrittäjien ILTAKAHVITILAISUUS & Syyskokous torstaina 14.11.2019 klo 18 alk. Nihakin tilat, Vauhaus, Liikekeskus Woltti. Pyhäjärven Yrittäjät ry -hallitus Syyskokous klo 19! Puhumassa: Juha Vartiainen Kiuruveden Iskelmäviikot yhteistyömahdollisuudet pyhäjärvisille yrityksille. Teija Ruokamo Markkinointi ja brändäys yrityksesi toiminnan tukena. Pisaran kotipalvelu Luotettavaa ja joustavaa siivousta, asioiden hoito ja henkilökohtaisen avustajan palveluja. 040 5321 432 / Elina Pesonen Jalkaterapeutti Pirkko Ruotsalainen • Jalkojen hoidot • Yksilölliset tukipohjalliset 040 588 5704 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen 0400 548 638 Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju • Hieronta • Kulmat ja ripset ojennukseen kestovärjäyksellä 044 979 2865 Ollintie 17, Pyhäsalmi Woltin Hoitola Avoinna ajanvarausten mukaisesti Ollintie 11, Pyhäsalmi, p. 040-8479 466 IceBug -nastakengät ovat jälleen täällä! Tule tutustumaan ja sovittamaan Woltin joulutorille nyt perjantaina klo 16-21. Muuna aikana sopimuksen mukaan. Soita 0400 548 638. FYSIOKESKUS • Fysio ja Lymfaterapia • Geriatrinen Fysioterapia • Neurologinen Fysioterapia • Akupunktio • MDT-terapia • Kinesioteippaus • Neurologinen kuntoutus (Bobath) • Lasten ja nuorten fysioterapia • Hieronta • Tukisukka-mittaukset • Fascia käsittely Kuntoutusta vuodesta 1986 Pyhäsalmen Kuntopiste Oy Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi, 08 782 111, 040 556 1316 Palvelemme sinua ammattitaidolla terveytesi hyväksi! Aurinkoranta koti Oy haastaa yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt lahjoittamaan MLL Pyhäjärven paikallisyhdistyksen kautta rahaa pyhäjärvisille perheille. Aurinkoranta koti Oy lahjoittaa kampanjan pohjakassaksi 1000€. MLL paikallisyhdistyksen tilinumero on: FI79 5375 0320 0399 81 Kiinteistö • Pyhäsalmen Talohuolto (Omanuohooja) 0400-284 045 • Kiinteistöhuolto Harry Pönkkö www.harriponkko. • Sähkö J.Pakanen, 0440 609 511 Koti • Pisaran kotipalvelu, 040 5321 432 Maansiirto • Tenhusen Maansiirto, 040 743 9816 Huoltamopalvelut • R-Power Tavasti, 0400-685628 Valokuvauspalvelut • Riekkokoo, 045-3301842 Kaupat • Vaateliike Kirsti • K-Market Pyhäjärvi Hyvinvointi ja kauneus • Kuntopiste, Asematie 2, 08 782 111 • Woltin Hoitola, Ollintie 17 • Fysiokeskus, IceBug kengät, 0400 548 638 • Kauneushoitola Maritta Ravintolat • Vaskikello • Pub Lyhty Tilitoimistopalvelut • Salamen Tili, www.salamentili. ICT-palvelut • M-Solutions www.m-solutions. Pyhäjärven Kehitys Oy Pyhäjärven Yrittäjät ry Teemasivujen Pyhäjärviset yrittäjät!
• 12 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Pyhäjärven yrittäjät YRITTÄJÄ Annaleena Laurikkala tekee freelancerina kliinisten lääketutkimusten monitorointia. – Teen töitä Pyhäjärven kotitoimistolta käsin ja reissaan paljon työnpuolesta. Myös Annaleenan puoliso Kari Kamula on yrittäjä. Hänen yrityksensä on St. Lake Tattoo. Kotona työskentelyn ohella pariskunta toimii sijaisvanhempina. Osa omistakin lapsista asuu vielä kotona. – Olen joutunut luopumaan työhuoneestani, joten minulla on nyt työnurkkaus olohuoneessa, Annaleena nauraa. Annaleenan mielestä äitiys on ollut suurin opettaja elämässä. –Olen oppinut kärsivällisyyttä. Olen joutunut hiomaan tiettyjä piirteitä pohjapersoonasta lasten myötä. Lapset ovat parhaita opettajia elämässä. Lasten puolesta teen melkein mitä vaan, Annaleena pohtii. ANNALEENA valmistui psykiatriseksi sairaanhoitajaksi Kuopiosta vuonna 1998. Silloin sairaanhoitajille oli huonosti töitä. Valmistumisen jälkeen he asuivat puoli vuotta Hollannissa, jossa Annaleena työskenteli sairaanhoitajana. Kari sai töitä Espoosta ja perhe asui pääkaupunkiseudulla vuoteen 2008 asti. – Olen kotoisin ihan normaalista työtä tekevästä perheestä. Olen ollut nuorena töissä mansikkamaalla ja saanut jopa potkut. Kaikki mitä olen tehnyt ja saavuttanut on tullut oman työn kautta. Onnenkantamoista oli sen verran, että opiskeluaikaan Kuopiossa muutimme muikkuravintola Sampon yläkertaan. Naapuri oli työskennellyt kliinisten lääketutkimusten parissa. Häneltä kuulin niistä ja tiesin hakeutua tielle, jota minun piti kulkea. KLIINISIIN lääketutkimuksiin ei voinut opiskeluvaiheessa erikoistua. Koulumaailmassa ei ole siihen väylää tarjolla. Annaleena alkoi hakea tutkimushoitajan paikkoja ja pääsi alalle vuonna 2001. – Ensimmäinen tehtävä oli tutkimushoitajana toimiminen rotavirusrokotetutkimuksessa. Se kuuluu nykyisin rokotusohjelmaan. Vuonna 2008 perhe muutti Pyhäjärvelle. – Aloimme etsiä isompaa asuntoa pääkaupunkiseudulta. Asuntojen hinnat olivat korkealla, tontit ja asunnot pieniä. Kari sai töitä täältä ja silloiselle työnantajalleni sopi, että teen töitä kotitoimistosta käsin. Eläminen on täällä helpompaa. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät ja kaikki on lähellä. Ei tarvitse monta tuntia aikaisemmin lähteä vaikka uimaan. Tuskin lapset olisivat harrastaneet esimerkiksi jääkiekkoa pääkaupunkiseudulla, Annaleena pohtii. Suurin osa Annaleenan kollegoista asuu suurissa kaupungeissa, Tampereella, Helsingissä tai Turussa, mutta Annaleena on tyytyväinen sijaintiinsa. – Pyhäjärvellä olen keskellä kaikkea. OYS ja KYS ovat lähellä, samoin Jyväskylän ja Seinäjoen keskussairaalat. Nelostietä pääsee hyvin kulkemaan. Tykkään ajaa autoa ja matkustaa. Tutkimuksiin liittyen on välillä tapaamisia ulkomailla. Nykypäivänä yhä useammin internetin kautta osallistun kokouksiin, aikaerojen takia nämä kokoukset ovat alkuillasta Suomen aikaa. ANNALEENAN kollegoilla on hyvin erilaisia koulutustaustoja. – Tätä työtä tekevät sairaanhoitajat, farmaseutit, proviisorit, biologit ja kerran taisi olla yksi väitellyt tohtorikin. Tämä on kuitenkin sellainen työ, että kaiken voi oppia. Englantia täytyy osata, olla joustava muun muassa työaikojen suhteen, muuntautumiskykyinen, sosiaalinen ja rohkea. Työni vaatii pikkutarkkuutta ja asioihin nopeasti reagoimista ja ongelman ratkaisukykyä. Tutkimuskeskuksissa työskentelen yhdessä tutkijoiden ja tutkimushoitajien kanssa, tutkimukseen osallistuvia tutkittavia eli potilaita näen ainoastaan paperilla, Anna-Leena kuvailee työtä. – Viimeiset kuusi vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä olin töissä esimiesasemassa suuressa amerikkalaisessa firmassa. Minulle tarjottiin asiakasta, joka halusi freelancerin. Sopimukset tehdään puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, mutta tutkimukset ovat pitkiä. Joskus niitä joudutaan keskeyttämään, jos ei saada riittävästi näyttöä hyödyistä tai ilmenee haittavaikutuksia. – Riippuen tutkimuksesta, lääkkeen kehityskaari voi olla jopa kymmeniä vuosia ennen kuin tuote on kauppojen hyllyllä. ANNALEENAN TYÖ liittyy kehitteillä olevien lääkkeiden tutkimuksiin, joita hän koordinoi yhdessä tutkimuskeskusten kanssa. – Kaikki asiakkaat eli lääkeyritykset ovat kansainvälisiä. Lääkeyritykset voivat ulkoistaa kliinisten lääketutkimusten käytännön työn tutkimuspalveluyrityksille eli CRO:ille (Contract Research Organization). Minun roolini on työskennellä lääkeyrityksen CRO:n ja tutkimuskeskusten välissä. Käytännön työtä ohjaa tutkimuseettinen ohjeistus, GCP eli Good Clinical Practice. – Hyvä tutkimustapa on kansainvälisesti määritelty. Lisäksi Suomessa on omat lait ja asetukset. Tällä hetkellä teen töitä Suomen lisäksi Viroon, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, joten minun on oltava perillä myös niiden maisen kansallisista ohjeistuksista. Tietoa täytyy etsiä paljon itse. Koulutuksia tulee lääketehtaiden ja CRO:iden kautta ja vuosittain täytyy suorittaa GCPsertifikaatti. Alussa kun luin ensimmäistä tutkimussuunnitelmaa, niin sitä täytyi käydä ihan käsikirjan kanssa läpi, Laurikkala kuvailee. – Kaukaisimmat kollegat ovat Intiasta ja Yhdysvalloista. Koska lääkeyritykset ovat ulkomaisia, kaikki Suomessa käytettävä materiaali käännetään heille englanniksi ja heiltä tuleva materiaali suomeksi ja ruotsiksi. Käyn tutkimuskeskuksessa säännöllisesti katsomassa, että tutkimusta tehdään suunnitelman mukaisesti, eikä potilasturvallisuus vaarannu. LÄÄKETUTKIMUKSEEN liittyvä organisaatio on hierarkkinen. – Protokolla on tarkka ja kaikesta raportoidaan. Potilaiden täytyy kirjoittaa tietoinen suostumus tutkimukseen osallistuakseen. Erittäin tärkeitä ovat potilaiden raportoimat haittatapahtumat, vaikka niiden ei tiedettäisi liittyvän lääkkeeseen. Tieto lääkkeistä ja alasta on työn kautta kasvanut. – Luotan lääkkeisiin ja lääketutkimuksiin, mutta olen lääkkeiden vaikutuksista liiankin tietoinen. On tärkeää, että ihmiset lukisivat lääkepakkauksen mukana tulevat tiedot ja keskustelisivat farmaseutin tai lääkärin kanssa mahdollisista haittavaikutuksista. Lääkäreillä on velvollisuus raportoida niistä lääkeyrityksille. Talidomidi on yksi esimerkki siitä, miksi lääkkeiden valvontaa alettiin kehittää ja lääkkeiden haittavaikutuksia seurata. VIIME VUONNA Annaleena perusti toiminimen rinnalle osakeyhtiön. – Molemmat yritykset toimivat edelleen, All Clinical Trials Concultancy Oy ja All Consulting -toiminimi. Tarkoitus on, että kaikki toiminta siirtyy vähitellen osakeyhtiölle. Olen aina kuitenkin kunkin asiakkaan edustaja, joten firman nimeä en käytä muualla kuin sopimuspapereissa, hän kertoo. Välillä Annaleena työskentelee Vau!Hausista käsin. – Siellä näkee ihmisiä ja tulee käytyä lounaalla. Yrittäjänä olen tottunut, että voin tehdä työtä joustavasti, monesti työpäivät tosin liukuvat illan puolelle. Joustavuudessa on myös hyvät puolet, voin käydä vaikka kampaajalla kesken päivän ja jatkaa työtäni taas sen jälkeen. Tietynlaisesta yrittäjän vapaudesta huolimatta, lomaa ei voi kuitenkaan pitää kuin maksimissaan pari viikkoa kerrallaan. – Kukaan muu ei hoida minun töitä, yrittäjä perustelee. Kun Annaleena aloitti, hänellä oli vain kaksi asiakasta ja hän teki 80-prosenttista työaikaa. – Nyt työaika on lähempänä 150-prosenttista. Joka päivä on töitä, usein viikonloppuisinkin. Työmäärä onneksi vähenee normaaliksi piakkoin ja minulla on hyvä kirjanpitäjä, joka hoitaa oman osuutensa, Annaleena huokaisee. Vaikka Annaleena matkustelee paljon työn takia, vapaa-ajan matkustaminen on myös motivaatio työn tekemiselle. Lomamatkat ovat vastapainoa työlle. – Koska teen töitä kotona, en pysty kotona rentoutumaan. Yleensä me lähdemme lomalla reissuun. Pitää päästä kokonaan pois työkoneen ääreltä, vaikka viimeksi taisin joutua viimeistelemään jotain työasioita vielä hotellihuoneesta käsin, Annaleena nauraa. Kansainvälistä työtä Pyhäjärveltä käsin Annaleena Laurikkala tekee töitä kansainvälisten lääketehtaiden kumppanina, kliinisten lääketutkimusten parissa. Kotitoimistossa on monta tietokonetta. – Minulla on jokaiselle asiakkaalle oma kone ja sähköposti, Annaleena perustelee. Pyhäjärvellä olen keskellä kaikkea.
• 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 13 0400 681 074 Pyhäsalmi www.harriponkko.? • Kiinteistöhuollot • Talonmiespalvelut • Koneurakointi • Viherrakentaminen AMMATTITAIDOLLA • Minikaivurityöt • Salaoja -ja sadevesijärjestelmät Yli 30 vuotta kiinteistöhuoltopalveluita Pyhäjärvellä! Yritysasiantuntijamme Pyhäjärven konttorilla Me täällä Pyhäjärven konttorilla olemme sinua varten. Varaa aika tapaamiseen tai soita. Jos satumme olemaan soittaessasi asiakastapaamisessa, voit jättää viestin ja palaamme asiaan. Tervetuloa! a k ki o H u t a S a v a a t s a v s u u k k a is A 6 3 5 6 7 5 2 1 a n i a t n a jr e p a j a n i a t n a n a a m ik ä m a n ii V o k k a a J a j a t h o js u u k k a is A 2 8 5 6 7 5 2 1 a n i a t s r o t a j a n i a t si it Heta Mustonen Asiakkuusvastaava 010 257 6586 keskiviikkona 010-yritysnumerot kotimaisista lankaja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. 0100 0500 ja 0100 05151 numerot ppm/mpm. 0303 0303 ja 0304 0506 numerot kotimaisista lankaja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min. (sis. alv. 24% • yritysrahoitus ja maksuliikeasiat • yritysrahoitus • maatalousrahoitus Pyhäjärven Kehitys Oy Asematie 4, 86800 PYHÄSALMI Helena Matinniemi, toimistosihteeri p. +358 44 4457 647 helena.matinniemi@pyhajarvi.fi Risto Alaheikka, toimitusjohtaja p. +358 40 966 0168 risto.alaheikka@pyhajarvi.fi www.pyhajarvenkehitys.fi Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 Puh. 040 743 9816, 0400 581 315 johannes@sjpakanen. Iloa ammattitaitoon asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. Päivystys 24/7 p.0440 609 511 p.0440 609 511
• 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Seurakuntatiedot Seurakuntatiedot Sunnuntain sana PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi YHTEISKRISTILLINEN KEIDAS Hengenravintoa Hautaan siunattu: Juho Matti Olavi Räsänen 73 v. ja Toini Olga Annikki Kipronen 92 v. Keskiviikko 13.11. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. klo 14.00 hartaus Järvenhelmessä. klo 15.00 hartaus Arjan ruokalassa. klo 18.00 kirkkovaltuuston kokous srk.keskuksessa. Torstai 14.11. Srk.keskuksen toimistot suljettu työntekijöiden virkityspäivän vuoksi. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 virsi-ilta srk. keskuksessa. Perjantai 15.11. klo 9.00 vapaaehtoisten palaveri Lähimmäisen kammarissa. Sunnuntai 17.11. (Valvomisen sunnuntai) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Pyhän Annan kirkossa. klo 12.00 pyhäkoulu ry:llä. klo 18.00 Majatalo-ilta Pyhän Annan kirkossa. Maanantai 18.11. klo 10.00 perhekerho srk. keskuksessa. klo 14.00 lähetyspiiri Lähimmäisen kammarissa. Keskiviikko 20.11. klo 13.00 hartaus Lähdetien viriketilassa. Torstai 21.11. klo 12.00 Jokilaaksojen sotaorvot ry:n joulujuhla srk.keskuksessa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 virsi-ilta srk. keskuksessa. Lauantai 23.11. Joulun avajaiset: klo 1013 piparien leivontaa ja askartelua srk.keskuksessa. Sunnuntai 24.11. (Tuomiosunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. klo 13.00 seurat ry:llä. klo 15.00 Sanan ja rukouksen tilaisuus Lähimmäisen kammarissa, mukana Tapio Räisänen. Kirpputori Löytösoppi ja Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe klo 10-14 14 TÄNÄ VUONNA tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti, Euroopan kaikkien ortodoksisten kirkkojen äitikirkko, koko ortodoksisen kirkon ensi-istuin julisti kirkkovuoden ensimmäisen päivän eli syyskuun 1. päivän ympäristön suojelun päiväksi. Ympäristötietoisuus on kannustanut teologiaa kehittämään edelleen kristillistä ihmiskuvaa ja maailmankuvaa ja luomakunnasta huolehtimista, viljelemistä ja varjelemista, sekä tarjoamaan ortodoksisen yksinkertaisen elämäntavan eli askeettisen perinteen henkeä perustaksi ymmärrykselle ja toiminnalle ekologisten kriisien edessä. Kirkon huolenpito luontoa ja ympäristöä kohtaan nousee kirkon itseymmärryksestä ja teologiasta. Luomakunnan kunnioitus ja huolenpito on uskomme sisäinen ulottuvuus, kirkon elämää kirkkona. Maailman ekologinen kriisi paljastaa, että maailma on oleellisesti yksi kokonaisuus, ja sen ongelmat globaaleja ja yhteisiä. On mahdotonta jättää tilanteen vakavuus huomiotta ja elää kuin mitään ei tapahtuisi. Taloudellisen kehityksen hallitseva malli, joka nostaa markkinat ja valtiontalouden eräänlaiseksi epäjumalaksi ja korostaa taloudellisen hyödyn ensisijaisuutta, on viime vuosikymmeninä kiihdyttänyt ympäristöja talousongelmia, ja silti on edelleen yleistä ajatella, että maailmantalouden armottoman lainalaisuuden ja logiikan kieltäminen johtaisi hallitsemattomiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tilanteisiin. Tällä tavoin, ilman vaihtoehtoja, toisenlaiset kehitysnäkymät, kuten heikomman osaan asettumisen, keskinäisen jakamisen ja yhteiskunnallisen ja oikeudenmukaisuuden voima, jäävät huomiotta tai niitä vähätellään. Mutta vaihtoehto on olemassa. Siihen on tartuttava tekemällä oikeita elämänvalintoja. On rukoiltava luomakunnan eheyden puolesta, löydettävä kestävä elämänmalli ja -tapa, suojeltava ihmistä ja elonkehää sekä edistettävä. Tässä on jokaiselle meistä tehtävää. Tämä on myös se ala ja alue, jolla kirkot ja kristityt voivat toimia yhdessä kirkkojen opillisista painotuseroista huolimatta. Tämä luo oikeaa yhteyttä ihmisten kesken, kirkon hyväksi ja Jumalan kunniaksi. On aika siirtyä sanoista tekoihin. Andreas Larikka Iisalmen ortodoksisen seurakunnan ma. kirkkoherra Oikeita valintoja Torstaina 14.11. klo 18 Yhteyden illassa Haapasilla nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva Tiistaina 19.11. klo 18 Haapasilla Naisten raamattupiiri Ensi viikon torstain Yhteyden illassa kirkkoherra Mirva Ahola PE 15.11. Rukoushetki klo 12 SU 17.11 Päivätilaisuus klo 11 Laulutilaisuus Arjan ruokalassa klo 15 TI 19.11 Rukousilta klo 18 SU 24.11 Syysvuosikokous klo 11 jäsenille OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! PUHELINHARTAUS! 020 6582 698 (ppm) Väinö Viikilä srkn puh. nro 0403534515 www.pyhajarvenhelluntaiseurakunta.fi Rakkaamme Erkki Johannes UHLGREN s. 06.11.1948 k. 25.10.2019 Kaivaten Ensio perheineen Ritva perheineen Anja ystävät ja tuttavat Rakkaamme Toini Olga Annikki KIPRONEN o.s. Aulakoski s. 19.06.1927 Pyhäjärvi k. 05.10.2019 Pyhäjärvi Lämmöllä muistaen Toivo-veljen lapset perheineen Eino-veljen lapset perheineen Olavi-veljen lapset perheineen Anna, Eila ja ystävät Ilta on tullut Luojani Armias ole suojani Aamulla jos en nousisi taivaaseen ota tykösi. Siunaus toimitettu Toinin toivomuksesta läheisten läsnä ollessa 9.11.2019 Kiitos Toinin hoitoon osallistuneille. Kiitä lehti-ilmoituksella sinua surussa ja ilossa muistaneita. Lämmin kiitos ryhmäkodin hoitajille ja asukkaille jotka kunnioititte MATTI RÄSÄSEN muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset
• 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 15 Lapsuusmuistoja Pyhäjärveltä K ultahääpäiväonnittelut 15.11.2019 Onnitellen, Lapset ja lastenlapset LAPSUUSVUOSINAAN Armas Niemi vaikutti Emoniemen suunnalla. Vanhat valokuvat ovat kirvoittaneet mieleen muistoja noilta ajoilta. – Siskoni tytär Pirjo on skannannut Eilan jäämistöstä löytyneitä kuvia Pyhäjärven ajoilta ja lähettänyt niitä minulle, Armas kertoo. Yksi mielenkiintoinen kuva on otettu kouluaikoina. – Siskoni on kuvassa ylhäällä vasemmalla. Minäkin saatan kuvassa olla, mutta en ole varma, Armas arvelee. Niemi muistelee, että kuva on otettu Emoniemessä, Jannen talon seinustalla, kun niin sanottu supistettu koulu alkoi 40-luvun viimeisinä vuosina. Hynyn kylällä sijainnut talo, jossa koulua pidettiin, paloi myöhemmin. – Tunnistaako joku kuvasta itsensä tai muita? Ottakaa minuun yhteyttä, niin jos saataisiin joskus aikaan tapaaminen, Armas toivoo. ARMAAN lapsuusmuistot ovat aika haikeita. – Isä kuoli jatkosodassa vuonna 1941 ja äitini vuonna 1944. Muistan, kun setä Eemil lähti viemään äitiä niin sanotulla liistereellä tien varteen. Minulla on sellainen muistikuva, että kerran kerkesin käydä äitiä katsomassa Kajaanin sairaalassa, ennen kuin hän menehtyi yleiseen verenmyrkytykseen, Armas muistelee. – Ei kerinny, eikä saanu surra. Olimme siskon kanssa mummoni Elinan ja hänen poikansa Eemin perheen kasvattina, voisi sanoa, että mummu on ollut minulle äiti. Tärkeä oli myös Selma -mummu, äidinäiti joka asui Tunturimäellä, yhden huoneen pienessä mökissä. ELINA NIEMESTÄ on ollut juttuja lehdissäkin. Hän oli vielä 80-vuotiaanakin virkeä ja kulki suksilla pitkiä matkoja. Eloisa ja sitkeä nainen tunnettiin juttujen mukaan Pyhäjärvellä hyvin. Avioliitosta Frans Niemen kanssa syntyi kaksi poikaa, joista toinen jäi sotatantereelle. Avioliiton alkuvuosina suunniteltiin matkaa Valtoihin. Mies lähti edeltä, mutta vaimon ja lasten lähdön esti ensin silmäsairaus, sitten ensimmäinen maailmansota. – Jäimme Suomeen ja mies meni uusiin naimisiin Valloissa. Ei tullut rahaa eikä miestäkään takaisin, Elina kertoo lehtihaastattelussa. Elina kuitenkin pärjäsi sitkeydellä yksinhuoltajana ja kasvatti vielä poikansakin orvoksi jääneet lapset. – Mummon kanssa liikuttiin aina talvella hiihtäen, pyhänä kirkkoon tai muulloin seuroihin. Mummu oli laajasydäminen, hieno ihminen. Opetti minulle tietynlaista kunnioitusta elämään, että minusta ei tulisi hunsvottia, melkein kuitenkin tuli, Armas naurahtaa. Armas Niemi lähti vuonna 1953 Tikkurilaan ja oli 61 vuotta pois Pyhäjärveltä. Pyhäjärvelle palattuaan Armas on tullut monille tutuksi muun muassa Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan roolissa. Koulukuvassa ylhäällä vasemmalla oleva Armaan sisko Eila Liuska (o.s. Niemi) puolestaan lähti nuorena miehensä Veikko Armaan kanssa Vermontiin Yhdysvaltoihin. KUVAAJA TUNTEMATON IDOLSISTA TUTTU , artistinimellä JOHANNES. eli JP musiikkia tekevä Jukka Pesonen julkaisee perjantaina 15. marraskuuta singlen Yön kirkkaimmat tähdet. – Tästä biisistä on todella hyvä fiilis ja oon päässy tätä esittämään jo monissa upeissa juhlissa todella positiivisin palauttein, kiitos niistä, Jukka kommentoi Facebook-sivullaan. ENSIMMÄINEN Jukan itse sanoittama ja säveltämä omakustanne Roadster julkaistiin reilu vuosi sitten. Sen jälkeen Jukalta on tullut ulos myös kappaleet Mökkilaituri, Nakuna matata, jukan omasta elämästä kertova Kuopus sekä Pohti SkiTeamin tunnari. Jukan musiikkia on kuunneltavissa YouTubessa, IGTV:ssä ja Spotifyssä. (JS) Mari Manninen Helsingin Sanomien Aasian kirjeenvaihtajaksi Mehiläisvahaa ja mielikuvitusta VIIME TORSTAINA Ruotasen koululla koettiin innostuksen hetkiä, kun mehiläisvaha suli maalausraudan pohjaan ja väriä levitettiin maalauspohjille, joihin sitten pienin liikkein saatiin muodostettua taianomaisia kuvia. Ruotasen kyläyhdistys oli kutsunut Virve Toivasen vetämään joulukorttityöpajaa ja opastamaan osallistujat mehiläisvahamaalauksen eli enkaustiikan alkeisiin. Parin tunnin kurssilla pääsee jo jyvälle tekniikasta ja muutamalla helpolla tekniikalla saa luotua kauniita kortteja. Sopiva koko ryhmälle on 5-10 henkilöä. Suunnitelmissa on järjestää vielä toinenkin kurssi ennen joulua, jos innokkaita osallistujia riittää. Tuija Kartimo Virve Toivanen näytää mallia Encaustic Art -mehiläisvahamaalaustekniikasta ja viimeistelee kynttiläkorttia. PYHÄJÄRVISSYNTYINEN toimittaja ja tietokirjailija Mari Manninen on nimitetty Helsingin Sanomien Aasian kirjeenvaihtajaksi. Manninen aloittaa tehtävässä ensi vuoden syyskuun alussa, kun nykyisen kirjeenvaihtaja Katriina Pajarin kausi päättyy. Aasian kirjeenvaihtajan asemapaikka on Pekingissä, Helsingin Sanomat uutisoi. Manninen on Helsingin Sanomien kotimaan toimittaja. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Tukholmassa, Taloussanomissa ja Ylioppilaslehdessä. Mari on tehnyt useita Kiinaa käsitteleviä tietokirjoja. Yhden lapsen politiikasta kertova Yhden lapsen kansa voitti Tieto-Finlandia -palkinnon vuonna 2016. (JS) KATHARINA HESSE Jukka Pesoselta uusi sinkku
• 16 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Viikon Kökköset WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta NAPAKASTI sanottu! Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. Kylläpä joitakin harmittaa, jos sellaisia maksuja poistetaan, joita rikkaammat vaan joutuu maksamaan. Ehkä sellainen porkkana onkin juuri paras, jolla houkutellaan maksukykyisiä perheitä asumaan ja veroja maksamaan. Päivähoito Lunta, lunta, lunta. Pyhäsalmen keskustassa saa taas arvailla, kuka lumikasan takaa tielle tupsahtaa. Saisi olla etuajo-oikeus Ollintiellä. Lumisokeus HaU vei pisteet mukanaan HAAPAVEDEN URHEILIJAT oli tyly vierailija lauantaina Pyhäjärven Inmet-Areenalla. Kolmosdivisioonaottelu Pohdin Amppareiden ja HaU:n välillä päättyi haapavetisten 6–11 -voittoon. Ensimmäisessä erässä katsomon 140 silmäparia saivat nähdä osumia jatkuvalla syötöllä, sillä vajaan 14 minuutin pelin jälkeen kamppailu oli jo lukemissa 3–5. Toisessa erässä HaU meni menojaan siirtyen jo 3–8 -johtoon. Sen jälkeen maaleja tehtiin tasatahtiin, eikä Ampparit onnistuneet kaventamaan eroa viittä maalia pienemmäksi. Pypolaisista Joni Aho (1+2) ja koko sarjan pistepörssissä kolmantena keikkuva Jussi Tikanmäki (0+3) merkkauttivat pöytäkirjaan kolme tehopistettä. Kahteen pisteeseen ylsivät Jari Humaloja (2+0), Nicklas Hietala (1+1) sekä Pekka Tikanmäki (0+2). Kotijoukkueen tolppien välissä Mio Piippo torjui 43 laukausta. Torjuntaprosentiksi muodostui 79,63. Seuraavan kerran sarjataulukon kuudetta sijaa miehittävä Ampparit pelaa Kuusamossa PaKan vieraana 23. marraskuuta. Kotikaukalossa joukkueen edesottamuksia voi tarkkailla viikkoa myöhemmin. (OS) Lukijalta Syksyiset himot Aistin syksyn kuulauden katsellessani punahattuista pyssymiestä. Kuulen koiran haukuntaa. Liennekö hirvipolonen ajojahdin uhrina. Miehellä ja koiralla yksi yhteinen tekijä. Lihanhimo. Maistan mehukkaita pakkasen puraisemia puolukoita. Kyllä osaavatkin olla hyviä; Niin kirpeitä ja makeita. Poimin maasta limanuljaskan. Katkaisen sen keltaisen jalan tyven. Limaisuus tuntuu sormissani iljettävältä. Silti ruokasieni tämäkin, mutta heitän sen pois. Missä lienevät herkkutatit ja kantarellit. Niitä himoitsen. Nyt huomaan savun tuoksua. Punalakkiset ovat kokoontuneet kahvitulille. Makkarat kärisevät. Koira istuu hiljaa vieressä odottaen makupalaansa. Hirvi on ennättänyt juosta yli rajan, mutta ei se heitä lannista. Lihanhimo vain yltyy. Lieneekö siinä myös hitunen itsensä ylittämisen riemua. Anja-Liisa Päivinen POSTIN ja PAU:n välisessä lakkokiistassa ei ole enää kuin häviäjiä. Jo nyt yritykset ovat siirtäneet sankoin joukoin laskutuksia pankkien hoidettaviksi ja ovat luopuneet paperilaskuista. Pakettien kuljetus siirtyy kovalla vauhdilla Matkahuollon hoidettavaksi. Paluuta ei enää ole, kunhan lakko loppuu. Asiakkaat huomaavat nyt viimeistään, kuinka paljon paremman ja joustavamman palvelun he saavat kyseisiltä toimijoilta verrattuna Postin toimintaan. Lakon jälkeen Posti joutuu irtisanomaan työntekijöitä, koska enää ei ole tarvista sellaiselle henkilöstömäärälle, koska asiakasmäärä supistuu olennaisesti. Sekä Posti että PAU:n henkilöstö häviävät tässä kamppailussa. On valitettavaa, että valtiojohtoinen yritys ajoi tilanteen tällaiseksi. Työttömäksi jääviä ei lohduta se, jos PAU voittaa tämän ja työehtosopimus jää voimaan. Postia ei lohduta, jos se saa tahtonsa läpi, koska toiminta supistuu oleellisesti. Maan hallitus ei voi puuttua asiaan, koska tämä on työnantajien ja työntekijöiden välinen sopimusneuvottelu. Mauri Moilanen Oulu Enää ei ole voittajia Vinoutunut verotus OLI LÄHINNÄ surkuhupaisaa seurata mediassa käytyä parin päivän keskustelua osittain julkisuuteen päästetystä kansalaisten verotietopaketista. Suurimman huomion sai se, että reilu parisataa yli 100 000 euroa verotettavaa tuloa saanutta oli hoksannut hakea verottajalta tietojensa salauksen verottajan medialle jakamassa paketissa. Tuon paketin muukin puutteellisuus paljastui pienellä silmäyksellä ottamalla tarkasteluun pari esimerkkiä varallisuusjakauman ääripäistä huomaten, että molemmissa esimerkeissä veroprosentti oli jokseenkin sama, eli nolla. Varallisuuskäyrän yläpäästä valitsin esimerkiksi yhden suomalaisen, joka esiintyy maailman rikkaita esittelevällä talouslehti Forbesin listallakin. Arpa osui henkilöön nimeltä Antti Herlin, jonka tuloiksi Suomen verottajan listalta löytyi vain vaivaiset 3,04 miljoonaa verotettavaa tuloa, josta veroja ilmoitetaan maksetuksi vähäiset 1,2 miljoonaa. Veroprosenttikin 39,5 on tietysti täysin metsässä, kun tiedämme, että hänen omistamansa sijoitusyhtiöt Holding Manutas ja Security Trading nostivat pelkästään Kone Oy:stä noin 190 miljoonaa osinkoja. Lisäksi hän omistaa joukon muiden, osinkoja maksavien yhtiöiden osakkeita. Jo pelkästään mainittujen yhtiöiden osinkotulot lisäämällä, veroprosentiksi muodostuu 0,6. Tietysti on todettava, ettei esimerkkihenkilö ole ainoa, joka ei suurista tuloistaan huolimatta komeile verotilastojen kärjessä. Toisen ääripään esimerkiksi arpa osui henkilöön nimeltä Janne Ahonen, jonka verotettava tulo oli jo toisen kerran pyöreä nolla, joten hänenkin veroprosenttinsa oli lähellä toisen esimerkkihenkilöni prosenttia eli tasan nolla. Vuosi sitten kyseinen henkilö perusteli, että pyrkii pitämään elämänsä tulottomana, koska ”palkkaverotus on todella kovaa”. Niin näyttää olevan hänenkin kohdallaan! Nolla euroa niin tuloja kuin verojakin. Ahosen ”liikeidea” näyttää olevan sekin vertaansa vailla: Jäätyään urheilusta työttömäksi ja tulottomaksi, voi perustaa yhtiön, lainata sille urheilusta jääneet säästönsä, joka sitten makselee elämiseen tarvittavat lainan lyhennykset sinulle. Siis lainaat itsellesi ja maksat lainan lyhennykset itsellesi? Sitten vain ompelemaan mäkihyppypukuja nostamatta palkkaa työstäsi. Ja kas, näin helposti voit työskennellä täysin verottajalta suojassa? Siinäpä liiketoimintaja yrittäjämallia ytneuvotteluissa työttömäksi joutuville. Seppo Kinnunen Pittää sannoo Pittää sannoo Lukijan runo OLOKSEN FIS-kisoissa on ensi viikonloppuna mukana seitsemän Pohti SkiTeamin hiihtäjää: Juho Halonen, Heikki Korpela, Juuso Mäkelä, Juuso Haarala, Iiro-Mikko Harju, Joni Mäki ja Joel Ikonen. Kisojen ohjelmassa on perjantaina perinteisen sprintti, lauantaina saman tyylin 10 kilometriä ja sunnuntaina vapaan 15 kilometriä. Kaikki SkiTeamin hiihtäjät osallistuvat lauantain perinteisen kisaan ja lisäksi Korpela hiihtää myös sprintin. Oloksen kisoissa katsastetaan hiihtäjiä marrasjoulukuun vaihteen Rukan maailmancupiin. SkiTeamin hiihtäjät leireilevät tämän ja ensi viikon ajan Levillä. Maajoukkueen leiri on samaan aikaan Oloksella, Mäki ja Haarala liittyvät SkiTeamin ryhmään Leville sunnuntaina. Leiri päättyy perjantaina 22. marraskuuta, ja sen jälkeen on vuorossa Rovaniemen Suomen Cup. Kauko Tikkanen Skiteamilaisia tulessa viikonloppuna
• 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 17 POHTI urheilumuistio Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. Pohdin toimistoasiointi Salamen Tili Oy:ssä, Ollintie 17. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 120 €. Maksa seuraaville pankkitileille: OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 Pyhäjärven Pohdin SYYSKOKOUS 27.11. 2019 klo 18.00 Jäähallin kahviossa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa! Johtokunta JÄÄKIEKKOA INMET-AREENALLA LAUANTAINA 16.11.2019 G12 Leijonaliigaturnaus klo: 10.00 PyPo – TeKi Donskoit (Raahe) klo: 10.00 YJK (Ylivieska) – TeKi Junnilat (Raahe) klo: 11.00 PyPo – TeKi Junnilat klo: 11.00 YJK – TeKi Donskoit klo: 12.00 PyPo D06 – KKP Valkoinen (Kiiminki) klo: 14.00 PyPo E08 Musta – Kärpät Valkoinen (Oulu) klo: 16.00 PyPo D06 – KKP Valkoinen (Kiiminki) SUNNUNTAINA 17.11.2019 klo: 15.00 PyPo C04 – KuKi HT (Kuhmo) Vapaa pääsy. Kahvio avoinna. Tervetuloa kannustamaan! MAKSUTON POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TYTÖILLE JA POJILLE Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 8-vuotiaille pojille sekä kaikenikäisille tytöille. Pohdin Leijonakiekkokoulu kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaisin. Koska Leijonakiekkokoulun alkamisaika vaihtelee, on vuoron kellonaika aina hyvä tarkistaa Inmet-Areenan kotisivuilta www.inmetareena. , kohdasta jäävuorolista. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä. Pohdin Leijona-kiekkokoulun yhteydessä toimii myös lapsi-vanhempi luistelu. Lapsi-vanhempi luistelussa opitaan luistelun alkeet turvallisesti oman vanhemman kanssa. Lapsen luistelun kehityttyä hän voi siirtyä varsinaiseen Leijona-kiekkokouluryhmään. Alkuun varustukseksi riittää luistimet (myös taitoluistimet käyvät), kypärä (pyöräilykypäräkin käy), maila (mailan pituuden yleismitta; luistimet jalassa leukaan saakka) ja hanskat (toppahanskatkin käyvät). Mukaan voi toki tulla vaikka täydessä pelivarustuksessa, jos sellainen jo tässä vaiheessa löytyy. Pohdin Leijona-kiekkokoulu on maksuton ja se sisältää seurapassin (=vakuutuksen) sekä kymmenen harjoituskertaa syyskaudella ja kymmenen harjoituskertaa kevätkaudella. Tiedustelut: Jani Komulainen 044 445 7904 Tervetuloa mukaan Suomen suurimpaan Leijona-joukkueeseen! Isät, arvostakaa itseänne! HIIDEN-ORAVAN kyläyhdistys ry on jo pitkän perinteen mukaisesti järjestänyt isänpäiväohjelman ja kahvitarjoilun kakun ja suolaisten kera. Vastaanotto oli suklainen, kun kaikille isille ojennettiin tervetuliaisiksi konvehtirasia belgialaisia sydänsuklaita. Myös musisointi tapahtui perinteisellä tavalla: taitava hanuristi Ari Kulju soitti ja Eläkeläiset ry:n naiskuoro lauloivat ja laulattivat yleisöä. – Isän rooli on yhtä merkittävä kuin äidinkin. Isänpäivän idea kehittyi Amerikassa ja tuli kauppiaiden mukana Suomeen. Isyyden arvon nostaminen on tärkeä ja merkittävä tehtävä, jota yhteiskunnan tulisi tukea monipuolisesti. Kun isien osallisuudentunne kasvaa, se näkyy positiivisina kokemuksina perhe-elämästä ja parisuhteesta, ja luo lisää hyvinvointia. Siis isät arvostakaa itseänne! Ole paikalla, ole läsnä, kuuntele, sanoo Aune Saastamoinen juhlapuheessaan. KAHVIHETKI vanhainkodissa -esitys oli vakuuttava ja erityisesti pari roolihahmoa olivat erittäin onnistuneita. Esityksen huumori aukenee paikoin vasta jälkeenpäin, kun sen monia tasoja miettii tarkemmin. Esimerkiksi papin auktoriteetin kyseenalaistaminen on nykyään tuiki tavallista ja suurtuotannon ongelmat näkyvät jopa siinä, että enää ei tuoreita kananmunia ole joka kodissa leipomispäivänä. Miten joidenkin ihmisten perspektiivi vääristyy, kun mieli jumiutuu menneisyyteen, niin että jopa omasta vakioistumapaikasta tulee erittäin tärkeää. – Miten te osasitte akustisen hanuristinkin kutsua, minä osaan vain leukaani soittaa ja te saitte noin miellyttävän ja mukavan tapahtuman. Vaimo on kieltänyt sanomasta kotioloa ankeaksi, mutta kyllä tämä kotiolon voittaa. Me miehet pystymme sanomaan kiitos, kiitos, KIITOS, piti Pentti Väisänen kiitospuheen kaikkien isien puolesta. Anna Kuusiniemi Hiiden-Oravan isänpäivän ohjelmassa oli Kahvihetki vanhainkodissa -sketsinäytelmä, jossa autoilevana mummona esiintyy Vilja Mykkänen ja hoitajana Seija Tuoriniemi. 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.? Nop eall tilaa jall parh ai et ! Pyhäjärven Sanomat kestotilauksena hintaan 68 € Saat loppuvuoden lehdet kaupan päälle! Tarjous on voimassa 2019 vuoden loppuun ja koskee ainoastaan kotimaan tilauksia ja talouksia joihin ei tällä hetkellä tule Pyhäjärven Sanomia. Pyhäjärve uutise kotii kannettun ! OSTAMME PUUTA SYKSYN JA TALVEN KORJUUSEEN Tee puukaupat 1.10.-31.12.2019 välisenä aikana ja voit voittaa Iivo Niskasen sinulle valitseman suksipaketin! (Arvo 1000€) Metsäsi arvoinen kumppani www.keitelegroup.? Hankintaesimies Toni Komu Puh. 0400 193 472 toni.komu@keitelegroup. Hankinta-alue: Kiuruvesi ja Pyhäjärvi BINGO Su 17.11. klo 18 HONKAVUOREN HIISITUPA Palkinnot: Irtolehti: Kirjat: 9x20,9x40,4x60,2x100, 2x160€ 1240€ pr 53 10, 14 ja 19€ irtolehti 3,50€ Jyväskyläntie 943 B , 86800 Pyhäsalmi Järj. Pyhäjärven Pohti Löydymme Facebookista! SUKSIENVOITELUPALVELU KOKO HIIHTOKAUDEN Fuoriluistovahavoitelu + tarvittaessa pitovoitelu 20€. Pitovoiteen poisto 5€ Tiedustelut ainoastaan klo 15 jälkeen: Kirsi Lehtosaari, p. 044 5855848 Pyhäjärven Pohti / hiihtojaosto Hauskan ja värikkään kiitospuheen piti Pentti Väisänen Hiiden-Oravan isänpäivän tapahtuman järjestäjille hienosta ohjelmasta. Perjantaina 29.11. Pyhäjärve Sanomien joulunavaus! Tarkemmin seuraavassa lehdessä.
• 18 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä Elä unoha näitä Kokkouksia Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis.alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Myytävänä Vuokralle tarjotaan Ruotasella vapaana 2 kaksiota, Tornitie 3. p. 0405199013 Rauhallisessa taloyhtiössä Leskeläntiellä alakerran siisti kolmio, (69,5m 2 ), omalla pihalla Puh. 041 533 0920 / Ilkka Jouhki Myydään keskustasta 2H+K+KH+Sauna, 54m 2 , Valoisa, hyvässä taloyhtiössä. Hintapyyntö 48000€. Tule ja tutustu, tee tarjous. p. 050 505 2644 Ilmoitusasioissa sinua palvellaan numerossa 040 772 0231 Tuotantoeläimet, puhelinaika ark. klo 8–9 ja tiedot päivystävästä eläinlääkäristä: Pieneläinajanvaraukset ark. klo 8–15: Vastaanottoavustaja, p. 050 4712 462 p. 040 3008 309 p. 044 4456 489 p. 040 0976 207 p. 044 4457 818 Kuuleminen asiassa: Ilmoitusasiakirjat ovat nähtävillä Haapajärven kaupungintalolla Ppky Selänteen lupasihteerin huoneessa sekä Ppky Selänteen internet -sivuilla kohdassa ilmoitukset ja kuulutukset. Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Pekka Peuranen puhelin 040 3008 272 Kirkkokatu 2, 85801 Haapajärvi, PL 66 sähköisesti: pekka.peuranen@selanne.net Ympäristöja rakennusvalvontapalvelut Maatilan toiminnan muuttaminen Ympäristönsuojelulain 527/2014 mukaisen ilmoitusmenettelyn kautta sekä valtioneuvoston asetus 138/2019, eläinsuojien ilmoitusmenettely. Toiminnanharjoittaja Mikko Jokisaari Haapajärveltä ilmoittaa aikovansa laajentaa toimintaa kiinteistöllä: Jokisaaren tila kiinteistötunnus 69-402-19-53, jonka osoite on Viikunantie 90. Kyseessä on lypsykarjatuotannon eläinsuoja, jota laajennetaan rakentamalla hiehonavetta umpilehmille ja nuorkarjalle. Uuteen eläinsuojaan tulee paikat 28 umpilehmälle, 86 hieholle (12-24 kk), 50 hieholle/vasikalle (6-12 kk) ja 110 vasikalle (0-6 kk). Uutta lieteallastilavuutta rakennetaan 4558 m 3 . Ne, joiden oikeutta tai etua asia koskee voivat jättää muistutuksen kuulemisaikana 13.11.–13.12.2019 Ppky Selänteen ympäristötarkastajalle lopussa olevin yhteystiedoin. Pyhäjärven JYTY ry:n SYYSKOKOUS keskiviikkona 4.12.2019 klo 17.30 Pitokartano Verkkorannassa (yläkerta, Verkkorannantie 65); käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus P.S. JOULURUOKAILU on heti syyskokouksen jälkeen; tarkemmat tiedot ja jouluruokailuun ilmoittautumisohjeet henkilökohtaisessa kutsussa. Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.? Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Pyhäjärven Nuorisoseura ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS to 21.11. klo 15.30 Toipilaspolku 8:ssa. Tervetuloa! OSUUSKUNTA MONIOSAAJIEN sääntömääräinen kokous ti 19.11.2019 klo 18.00 Paikka: Hotelli Pyhäsalmi Pyhäjärven Eläkeläiset ry Sääntömääräinen SYYSKOKOUS 28.11.2019 Nuokkarin tiloissa Asematiellä klo 11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! PYHÄJÄRVEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SYYSKOKOUS 20.11.2019 klo 17.00 Muistiluotsin tiloissa (Palotie 1). Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Syyskokouksen jälkeen n. klo. 17.30 keskustelemme vuorohoidon tulevaisuudesta v. 2020. Vieraana Pyhäjärven kaupungilta hyvinvointi-sote projektipäällikkö Arja Rantapelkonen, PPKY Selänteen terveysja vanhuspalvelujohtaja Hannele Koski ja omaishoidonohjaaja Marja Haapapuro. Kahvitarjoilu. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS ke 20.11.2019 klo 12.15 seurakuntakeskuksessa. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Pyhäjärven Sydänyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Torstaina 21.11. klo 15.30 Yläympyrän tupa, Potilaspolku 2, Pyhäsalmi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Lohvan kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 19.11. klo 18.30 Lohvan kylätalolla. Tervetuloa! Pyhäjärven Perussuomalaiset ry:n SYYSKOKOUS 24.11. klo 14.00 Tarinatuvalla, Ollintie 23. Hallituksen kokous klo 13.00. Kaikki mukkaan! -tapahtumapalsta Ke 27.11. klo 13-15 Tulossa Avoin musiikki-iltapäivä TK:n aulassa. Lisätietoja ensi viikon lehdessä. Lorem ipsum dolor sit et, d Le ik ka a ta lte en ! Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin ja perjantaisin klo 8-11 nuokkarissa. Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30 keskuskoulun liikuntasalissa. Lentopallopiiri maanantaisin klo 16.30-18 Ikosen koulun liikuntasalissa. Senioritanssipiiri tiistaisin klo 15.30 Asematien Nuokkarilla. Keilailupiiri torstaisin klo 12-13 ja 13-14 sekä 14-15 keilahallilla. Kuntosalipiiri perjantaisin 12-13 uimahallin kuntosalissa. Shakkipiiri perjantaisin Yläympyrän tuvalla klo 10-14. Kammarikuoro esiintyy tänään 13.11 klo 13 Esperi Hoivakoti Jaatisella. Kerho 20.11 seurakuntakeskuksessa. Jumppatuokio klo 10, kahvi 10.30, hartaushetki klo 11, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin hyvinvointi-soteprojektipäällikkö Arja Rantapelkonen tuo kaupungin uutisia hyvinvoinnista ja sotesta. Yhdistyksen matkavastaava kertoo ensi vuoden tuetuista lomista. Myynnissä upea Joulunaikalehti 7 euroa. Kerhon päätyttyä yhdistyksen syyskokous. Tervetuloa. Pikkujoulumatkamme Kivitippuun to. 21.11 täysin linja-autoin. Toinen auto Uimahallilta klo 9.00 ajaen Tunturitien ja Vanhan Pyhäjärventien kautta rautatieasemalle klo 9.15, toinen auto Ruotasen vanhalta koululta klo 9.00 rautatieasemalle 9.15. www.elakeliitto. /pyhajarvi Kurjenpolvet ry "On ilo irrotella yhdessä"-tuokio 17.11. peruuntuu sairaustapauksen vuoksi. Tanssiterveisin Marketta&Maire&Raija Suomenselän Muisti ry , Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistineuvola: Huolestuttaako muistiasiat, tarvitsetko tukea elämään muistisairauden kanssa. Tule juttusille maanantaisin klo 9-14. Aivotreenit joka maanantai klo 14-15, kaikille muistinsa harjoittamisesta kiinnostuneille ikäihmisille. Iloa ja energiaa -ryhmä 27.11. klo 13-14.30. Mukavaa tekemistä, yhdessäoloa ja vertaisuutta muistisairaille ihmisille ja läheisille. Suomenselän Muisti ry , Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistineuvola: Huolestuttaako muistiasiat, tarvitsetko tukea elämään muistisairauden kanssa. Tule juttusille maanantaisin klo 9-14. Aivotreenit joka maanantai klo 14-15, kaikille muistinsa harjoittamisesta kiinnostuneille ikäihmisille. Iloa ja energiaa -ryhmä 27.11. klo 13-14.30. Mukavaa tekemistä, yhdessäoloa ja vertaisuutta muistisairaille ihmisille ja läheisille. Omaishoitajat Syyskokous 20.11.2019 klo. 17.00 Muistiluotsin tiloissa (Palotie 1). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen keskustelemme vuorohoidon tulevaisuudesta. Vieraana hyvinvointi-sote projektipäällikkö Arja Rantapelkonen, terveysja vanhuspalvelujohtaja Hannele Koski ja omaishoidonohjaaja Marja Haapapuro. Tulethan paikalle kuuntelemaan ja keskustelemaan erittäin tärkeästä asiasta. Pyhäjärven Eläkeläiset ry. Kuntosali Ti klo 13 – 14.00 Markon ohjauksessa. Keilahalli ke klo 13 – 14.00,biljardia to klo 8.15… Kerhon kahvit klo 10.00 Vieraaksemme saapuu klo 10.30 Jalkaterapeutti Pirkko Ruotsalainen. Pikkujoulu Summassaaressa 29.11-1.12, Vapaana 6 paikkaa. Tule ja tuo kaverisikin. Tervetuloa. www.pyhajarvenelakelaiset.com Seniorit ry Biljardia keskiviikkoisin nuokkarilla klo 11.00 alkaen. Kuntosaliharjoittelua uimahallilla tiistaisin klo 12-13.00 Teatteriin Iisalmeen. Torstai(14.11) viimeinen ilmoittautuminen p.0500 285 478/Taimi(kts.ed.viikon lehti) Sydänyhdistys Ma 18.11 klo 13.00 Sydänkerho Yläympyrän tuvalla. Vieraana kulttuurisihteeri Eila Rajala. SAK :N PYHÄJÄRVEN AMMATILLISEN PAIKALLISJÄRJESTÖN EDUSTAJISTON SYYSKOKOUS Tiistaina 19.11.2019 klo17.00 Kaupungintalolla /Hallituksen kokoushuoneessa. Virtaa vapaehtoisuudesta -hanke Ikäihmisten kohtaamispaikka Yläympyrän tupa (Potilaspolku 2) avoinna arkisin klo 9-15. HUOM! Tupa avoinna myös lauantaisin klo 10-13 Ke 13.11klo 9 Porinakahvit klo 10-12 Kuntayhtymä Selänne esittelee Menumat-palvelua. Tilaisuudessa mahdollisuus maistella Menumataterioita. klo 11-13 Selänteen ohjauspiste ikäihmisille. Ilman ajanvarausta ja maksutta tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista sekä ohjausta sopivan palveluntuottajan piiriin. To 14.11 klo 13-15 Ompeluseurat: yhdessä oloa käsitöiden parissa. Mukana Pyhäjärven Martat ry jouluteemaisella askartelulla. Pe 15.11 klo 10 Shakkikerho (EL) kokoontuu viikoittain tuvalla. Ma 18.11 klo 11 Pelituokio: pelaillaan kävijöiden toiveiden mukaisesti korttija lautapelejä. Ti 19.11 klo 11 Tuppikööri: pelataan tuppi-korttipeliä. Mukaan mahtuu aloittelijat sekä kokeneet pelurit! klo 17-18 Iltapala järjestöja vapaaehtoistoimijjoille. Virtaa vapaaehtoisuudesta -hanke kutsuu järjestöja vapaaehtoistoimijat yhteiselle iltapalalle. Kerrotaan VapariVaihteesta ja mietitään, minkälaisia koulutuksia tai tukea toimintaan kaivataan. Tervetuloa myös vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet. Ilmottautumiset 18.11 klo 15.00 mennessä Jennille 044-2358373 Ke 20.11 klo 13.00 Kuokkakeskiviikon kuokkavieraana kirjastotoimenjohtaja Kirsi Nahkanen jakamassa kirjavinkkejä. Toiminta kaikille avointa, mukaan voi tulla milloin vain, tervetuloa!
• 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 017-754 707 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 Luottokorttien katoamisilmoitukset: Visa 0800 12400 • Pankkikortit 020 333 • Ohjelmapalvelut • Urheilumatkat • Bemer-terapialaitteet • IceBug-kengät HonkaSpirit Oy HonkaSpirit Oy HonkaSpirit Oy HonkaSpirit Oy 0400 548 638 Kauko Tikkanen Ollintie 12 L 6, Pyhäsalmi RAKENNUSJA LVI-TYÖT Puh. rak. 044 500 0924 ja 044 300 0331 Puh. LVI 040 822 9179 maanrakennusja metsänparannustyöt ym. alan työt Keijo Huhtala Röytiörannantie 186, 86800 Pyhäsalmi p. 040 507 5557 kuljetuskhuhtala@hotmail.com PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. SAASTAMOINEN Puh. 0400 513 608 Likaja viemärikaivojen tyhjennykset Vaihtolavapalvelu Hiab-työt ja kuljetukset Koneen ym. kul jetukset Soraa Autojen hinaukset 86800 Pyhäsalmi Ollintie 19 Puh. (08) 4788 200 www.hotellipyhasalmi.com Hankintaesimies Seppo Vainio Puh. 0400 387 135 Kestävän kehityksen kaivostoimintaa vuodesta 1962 HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JORMA PEKKALA Ollintie 25, Pyhäsalmi Puh. 040 700 0090 Parturi-Kampaamo KAISA Ollintie 8 Pyhäsalmi p. 08 780 205 PYHÄJÄRVEN METSÄPALVELU 0400 341 506 Lämminhenkinen perhekoti laitospaikan vaihtoehtona 040 532 1432 www.pienkotipisara.fi p ienkoti p isara PISARAN KoTIPALVELU • Siivoukset • Ruoanlaitto • Asiointiapu • Omaishoitajien auttaminen 040 965 1432 050 430 5569 Köpsintie 17, 86800 Pyhäsalmi, www.suomendemy.fi TUTKIMUSJA KUNTOUTUSYKSIKKÖ KARPALOKOTI kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa ja asumispalveluja lämmöllä ja suurella sydämellä 044 705 9284 MUISTILUOTSI ASIANTUNTIJAJA TUKIKESKUS KESKI-POHJANMAA Ohjaus, neuvonta ja koulutus Tuki sairastuneille ja omaisille 0400 268 711 Konekorjaus Pyhäsalmi T:mi • Kaikki pienkone korjaukset ja huollot • Mopot • Skootterit • Mönkkärit • Myös hitsaukset • Laituri ponttoonit tilaustyönä 0400 484 509 kaikki taloremontit kosteat tilat laatoitukset Vuosien kokemuksella T:mi Jaakko Majava p. 0440 991 443 jaakko.majava@gmail.com RAKENNUSKONEVUOKRAAMO Pyhäsalmen Rakennuspalvelu Oikotie 4, 86800 Pyhäsalmi Kuljetuspalvelua edullisesti Puh. 0400 280 496 ...se pyhäjärvisiä tuotteita myyvä kukkakauppa Palvelemme: Ma-pe 9-17 , La 9-13 Lisäksi itsepalvelu joka päivä ilta kahdeksaan Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • puutarhan.kukka@co.inet.fi www.ronkonkukkatarha.fi • (08) 780 777 HIEROJA Timo J. Nousiainen Pyhäsalmi Särkeekö hartioita, kiristääkö, pakottaako? Kalevalainen jäsenkorjaus 0400 167 755 Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat. Innovatiivinen sahauslinjastomme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Ostamme puuta ympäri vuoden, pyydä tarjous leimikostasi. Ilpo Huttunen puh. 040 821 173 www.keitelegroup.fi METSÄKONEURAKOINTI KOMUN KONEURAKOINTI KY Pyhäsalmi 0400 381 016 Pyhäjärven toimisto Potilaspolku 2, 86800 PYHÄSALMI Toimisto puh. (08) 420 047 Tarja Manninen 0400 807 229 Kari Finnilä 0400 789 822 Janne Paananen 040 5485 017 E-mail: etunimi.sukunimi@mhy.fi KULJETUS NISKANEN KY • Likakaivojen / viemäreiden imutyöt • Roskalavojen vuokraus • Yritysroskien pakkaus ja kuljetus • Ajoneuvokuljetukset • Suurkonttikuljetukset • Kauttamme myös kuivikkeet eläinsuojiin Ari 040 736 0192 Jani 0400 833 192 Kotija yrityssiivoukset 040 549 8250 Aurinkoranta Koti Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen Unelma 040 352 8988 Suvi 050 553 9878 • Helmi 040 840 1128 Maaja vesirakennus TUOHIMAA Oy 08 781 405 0400 687 850 KONEURAKOINTI OSMO KAURANEN KY Tikkalantie 13 Pyhäsalmi 0400 681 962 PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO OY • Varaosat ja huolto 86800 PYHÄSALMI Puh. (08) 780 370 Pyhäsalmen Automaalaamo RÄIHÄLÄ • Maalaukset • Kolarikorjaukset • Tuulilasit / vaihdot • Vakuutusyhtiötyöt ym. AMMATTITAIDOLLA! Juhani Räihälä puh. 040 966 0006 Hallikankaantie 7, maalaamo.raihala@hotmail.com Pyhäsalmen Rakennus Oy Matkakuja 4 L 2 86800 Pyhäsalmi p. 020 838 0170 • Asumispalvelua vanhuksille, vammaisille ja sotainvalideille p. (08) 782 210, 040 7528 750 Toipilaspolku 4, 86800 PYHÄSALMI palvelukoti@jaatinen.inet.fi www.palvelukotijaatinen.fi ? Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti Tikkalantie 15, 86800 Pyhäsalmi Taimi Piippo, puh. 0207 713 636 www.tukena.? Mukana hyvässä elämässä Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti Tikkalantie 15, 86800 Pyhäsalmi Taimi Piippo, puh. 0207 713 636 www.tukena.fi TAKSIASEMA 0600 30077 Kelan korvaamat matkat 0100 86500 • 8+1 tilAtAksit • Pyörätuoli jA PAArikuljetukset 24h Kotiruokaa hyvän maun ystäville Arjan Ruokala ja Pitopalvelu Toipilaspolku 3 Puh. 08 781 869 Avoinna ma-pe 10-14 ja sopimuksen mukaan PYHÄJÄRVEN PALVELUMUISTIO 2014-2015 OTA KÄYTTÖÖN KOKO VUODEK SI Julkaisija: Palvelujulkaisut Oy, 0440 387 100 • jari.makela63@gmail.com r-itella oyj Rekisteröity tavaramerkki Laguksentie 1, Pyhäsalmi Puh. (08) 772 7600 Fax (08) 781 300 Ark. 8.00 17.00, La 9.00 14.00 www.rauta-sport.fi PYHÄSALMEN RAUTA-SPoRT KY • Rakennusja sisustustarvikkeet • Jahti & Vahti ja Racing -tuotteet • LVI-osat ja tarvikkeet Ollintie 9 puh. 08 780 062 Avoinna: 9-18 / 9-14 Kesällä 9-17 / 9-14 www.pyhajarvenapteekki.fi Korjaamopalvelut Autot Mönkijät Moottoripyörät Veneet Niilontie 11 010 323 1220 HALLINTOTOIMI Kaupunginjohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7701 Hallintojohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7617 Taloussihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7809 Valmistelusihteeri Kinnunen . . . . . . . . . . . . . . . . 040 351 9916 Valmistelusihteeri Forss-Pesonen . . . . . . . . . . . . . 044 445 7607 Arkistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7604 Maaseututoimisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7652 SIVISTYSTOIMI Sivistysjohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7636 Toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 137 Ikosen koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7727 Keskuskoulu Koulusihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7745 Lukion rehtori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7718 Salmen koulun rehtori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7717 Ruotasen koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 232 Emolahden koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 071 Hiidenkylän koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 382 013 Rannankylän koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 707 Jokilatvan opisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7982 Kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 6198 Uimahalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7713 TEKNINEN TOIMI Tekninen johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7684 Toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7740 Rakennusmestari Taskinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7690 Rakennusmestari Pesonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .044 445 7761 Käyttöpäällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7686 Siivousja ruokapalvelupäällikkö . . . . . . . . . . . . . 044 445 7680 Siivoustyönohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7681 Kiinteistöhuollon päivystys iltaisin ja viikonloppuisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7876 Vesi-, viemäri-, ja kaukolämmön vikahälytys iltaisin ja viikonloppuisin . . . . . . . . . 0400 892 071 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PYHÄJÄRVEN TOIMIPISTEET www.selanne.net TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kiireetön ajanvaraus, kyselyt ma-pe 9-14 . . . . . 044 770 0702 Laboratorio ma to klo 12-14 . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7762 Päivystys, vain kiireelliset sairastapaukset . . . . . 044 770 0701 Astmahoitaja torstaisin klo 8 .30-9 . . . . . . . . . . . . 044 445 7796 Muistihoitajan vast .otto ke-to klo 8-16 . . . . . . . 044 445 6636 Reumahoitajan ajanvaraus ma to klo 9-11 . . . 044 445 7772 Röntgen ajanvaraus arkisin klo 12-14 . . . . . . . . . 040 354 5849 Diabetesja sydänhoitaja ma-pe 12-13 . . . . . . . 044 445 7801 Työterveyshuolto . . . . . . . . . . . . .044 445 7788, 044 445 7779 soittoajat ma to klo 8-12, pe klo 8-10 Työfysioterapeutti soittoaika ma pe klo 11-12 . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 6699 Kuntoutus apuvälinelainaamo ma pe klo 8-9 soittoaika ma pe klo 11-12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7768 Kuntoneuvola ti ja to klo 8-9 soittoaika ma pe klo 11-12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7767 Puheterapia ma 8-16, pe 8-14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 039 4975 Suunja hampaidenterveydenhuolto Ajanvaraus ma-to 7 .30-15 .30, pe-7 .30-13 .45 . . . . 044 700 1844 Neuvolapalvelut -ajanvaraus ma-to 9-11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7772 Johtava terveydenhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 358 7233 Terveydenhoitajien puh .tunti ma-to 12-13 . . . . . . 044 445 7772 Aarnolan Perhekeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7780 Terapiapalvelut Terapiapalvelujen ajanvaraus ja neuvonta . . . . . . . 044 445 7910 Mielenvireyskeskus puh .ajat 8-9, 11 .30-12 . . . . . . . 044 445 7783 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .044 445 7785, 044 445 7784 Perheneuvola puh .ajat 8-9, 11 .30-12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .044 445 7786, 044 445 7787 Ryhmäkoti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7868 Hoitoja vanhustyönpalvelut Palvelujohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 510 2020 Hoitotyön johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 6920 Vuodeosasto akuutti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7774 Köpsinrinteen palvelukeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7819 kuntohoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7616 toimintaterapia soittoaika ma to klo 8-9 . . . . . . 044 445 7273 puheterapia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 039 4975 Kotihoidon ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7753 Kotihoidon ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7162 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7669 Päiväkodin johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 350 5921 Sosiaalityö Lastensuojelun päivystys/ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7825 Lastensuojelu/sosiaalityöntekijöiden puh .tunti 12-13 . . 044 445 7986, 044 445 7995, 044 445 6183 Aikuissosiaalityön ajanvaraus 10-11 . . . . . . . . . . . . 044 445 6643 Aikuissosiaalityön puh .tunti 12-13 . . . . . . . . . . . . . 044 445 7985 . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7648, 044 445 7771, 044 445 6824 Vammaispalvelut Vammaispalveluiden johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7675 Vastaava ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7676 YMPÄRISTÖJA RAKENNUSVALVONTAPALVELUT Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja . . . . . . . . . 040 300 8271 Ympäristöterveysvalvonta, ympäristötarkastaja . 040 300 8275 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 300 8260 Lupasihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7815 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkäri puh .ajat 8 – 9 . . . . . . . .044 445 7818, 044 445 6764 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Puhelinvaihde 08 769 7111 • fax 08 769 7100 www.pyhajarvi.fi © Helsingin yliopiston almanakkatoimisto Toukokuu 2014 Ma 5 12 19 26 Ti 6 13 20 27 Ke 7 14 21 28 To 1 8 15 22 29 Pe 2 9 16 23 30 La 3 10 17 24 31 Su 4 11 18 25 Vk 18 19 20 21 22 Kesäkuu 2014 Ma 2 9 16 23 30 Ti 3 10 17 24 Ke 4 11 18 25 To 5 12 19 26 Pe 6 13 20 27 La 7 14 21 28 Su 1 8 15 22 29 Vk 22 23 24 25 26 27 Heinäkuu 2014 Ma 7 14 21 28 Ti 1 8 15 22 29 Ke 2 9 16 23 30 To 3 10 17 24 31 Pe 4 11 18 25 La 5 12 19 26 Su 6 13 20 27 Vk 27 28 29 30 31 Elokuu 2014 Ma 4 11 18 25 Ti 5 12 19 26 Ke 6 13 20 27 To 7 14 21 28 Pe 1 8 15 22 29 La 2 9 16 23 30 Su 3 10 17 24 31 Vk 31 32 33 34 35 Syyskuu 2014 Ma 1 8 15 22 29 Ti 2 9 16 23 30 Ke 3 10 17 24 To 4 11 18 25 Pe 5 12 19 26 La 6 13 20 27 Su 7 14 21 28 Vk 36 37 38 39 40 Lokakuu 2014 Ma 6 13 20 27 Ti 7 14 21 28 Ke 1 8 15 22 29 To 2 9 16 23 30 Pe 3 10 17 24 31 La 4 11 18 25 Su 5 12 19 26 Vk 40 41 42 43 44 Marraskuu 2014 Ma 3 10 17 24 Ti 4 11 18 25 Ke 5 12 19 26 To 6 13 20 27 Pe 7 14 21 28 La 1 8 15 22 29 Su 2 9 16 23 30 Vk 44 45 46 47 48 Joulukuu 2014 Ma 1 8 15 22 29 Ti 2 9 16 23 30 Ke 3 10 17 24 31 To 4 11 18 25 Pe 5 12 19 26 La 6 13 20 27 Su 7 14 21 28 Vk 49 50 51 52 1 Tammikuu 2015 Ma 5 12 19 26 Ti 6 13 20 27 Ke 7 14 21 28 To 1 8 15 22 29 Pe 2 9 16 23 30 La 3 10 17 24 31 Su 4 11 18 25 Vk 1 2 3 4 5 Helmikuu 2015 Ma 2 9 16 23 Ti 3 10 17 24 Ke 4 11 18 25 To 5 12 19 26 Pe 6 13 20 27 La 7 14 21 28 Su 1 8 15 22 Vk 5 6 7 8 9 Maaliskuu 2015 Ma 2 9 16 23 30 Ti 3 10 17 24 31 Ke 4 11 18 25 To 5 12 19 26 Pe 6 13 20 27 La 7 14 21 28 Su 1 8 15 22 29 Vk 9 10 11 12 13 14 Huhtikuu 2015 Ma 6 13 20 27 Ti 7 14 21 28 Ke 1 8 15 22 29 To 2 9 16 23 30 Pe 3 10 17 24 La 4 11 18 25 Su 5 12 19 26 Vk 14 15 16 17 18 RASKAANKALUSTON JA TYÖKONEIDEN HUOLTO JA KORJAUS Niilontie 9 86800 Pyhäsalmi p. 040 670 2000 / varaosat ja ajanvaraus p. 040 670 4000 / varaosapäivystys ja huoltoauto p. 040 670 3000 / huolto Avoinna ma-pe 8-17 Puh. 040 743 9816, 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi SORAJA KALLIOMURSKEET SEPELIT JA KIVET TÄYTEHIEKAT, SORAT 040 719 5931 Parraat palavelut PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0800 93150 p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneja muut monipuoliset maanrakennuspalvelut • Maa-ainesten toimitukset • Erilaiset pyöräkoneja traktorityöt • Lavettikuljetukset Köpsintie 122, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 8-15 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 044 7522 172 Ollinti e 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinta Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Kärsämäki ja Pyhäjärvi: pankkilakimies Tuulia Toivola 010 257 6558 • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, Marjut Ruotanen • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut www.pyhasalmenfysio-sport.com • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut Fysioterapia • Voice Massage -terapia • Somatic Pilates Perinteinen kiinalainen akupunktio • Korva-akupunktio LIIKKUVA LINNA Suvi Ruotoistenmäki 040 560 4032 Vanha Pyhäjärventie 5 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 klo 9.00-11.00 ja 13.00-15.00 Velkaneuvonnan ajanvaraus: Haapajärvi 029 566 1311 Ylivieska 029 566 1312 Pyhäjärven Sanomat Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • 040 772 0231 • ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi LVI TIKKANEN 4 8 2 2 9 1 7 9 Asennukset Tarvikemyynti Saneeraus Uudiskohteet Maalämpö johannes@sjpakanen. Iloa ammattitaitoon asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. Päivystys 24/7 p.0440 609 511 p.0440 609 511 2019 N:o 46 Keskiviikko marraskuun 13. päivä 19 PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 10-18, la SULJETTU P. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Esko Koistinen 0400 563 199 Kaikki LVI -työt ja tarvikkeet •Maaja ilmavesilämpöpumput •Ilmalämpöpumput 017 752667 0400 178964 LVI-KAINULAINEN OY SOITA! Jalkaterapeutti Pirkko Ruotsalainen • Jalkojen hoidot • Yksilölliset tukipohjalliset 040 588 5704 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen 0400 548 638 Turvehoidot Virve Toivanen 040 542 6690 Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju • Hieronta • Kulmat ja ripset ojennukseen kestovärjäyksellä 044 979 2865 Ollintie 17, Pyhäsalmi Woltin Hoitola Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Kuntoutusta vuodesta 1986 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 08 782 111, 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutti: Anne Kumpulainen Fysioterapeutti: Päivi Pukari Fysioterapeutti, urheiluhieroja: Jussi-Akseli Körkkö • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *Tietokoneet *huollot (kaikki merkit) *DNA-liittymät *Älypuhelimet *Tabletit *Dronekuvaukset
• 20 2019 N:o 46 Keskiviikko maraskuun 13. päivä Torilla • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt Teiden ja pihojen auraukset pyörökone ja traktorikalustolla! Kysy tarjous! 0400 833 192 To 14.11. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaLOPPURYSSÄYS Patuvaarin akvarellipaja Art Aukusti Pappilantie 4 Pyhäjärvi 050 4699915 PILKK AHIN TAAN HURJAN HALVALLA SÄÄLI ON SAIRAUTTA KAIKKI LOPPUU AIKANAAN HAE OMASI POIS AKVARELLEJA MAISEMIA TALVI KESÄ KEVÄT SYKSY RYSSÄY S RETROJA KIRKONRAITTI 70-80% TAIDETTA LAHJA AVOINNA AINA TALONVÄEN OLLESSA PAIKALLA TULE ART SYKSY Pyhäsalmen torilla torstaina klo 13-15 SUOMALAISTA HUIPPUMAKEAA TALVIOMENAA, PUOLUKKAA, KARPALOITA, LAPINHILLAA, LAPIN KASKINAURISTA, SUOLASIENIÄ, YM. EDULLISESTI. TERVETULOA! VALTAKUNNALLINEN VAPAAEHTOISTEN VIIKKO 29.11.-5.12. P Y H Ä J Ä R V E N O H J E L M A : Perjantaina 29.11 klo 12-14 Vapaaehtoistyön infotilaisuus, Yläympyrän tupa Tule kuuntelemaan ja kyselemään Pyhäjärven vapaaehtoistyön mahdollisuuksista ja VapariVaihteesta. Mukana Selänteen vapaaehtoistoiminta. Kahvitarjoilu. Lauantaina 30.11 klo 10-12 Tehdään yhdessä hyvää, Yläympyrän tupa Tule askartelemaan yhdessä joulukortteja ilahduttamaan muita. Maanantaina 2.12 klo 16-18 Vapaaehtoistyö infotilaisuus, Yläympyrän tupa Tule kuuntelemaan ja kyselemään Pyhäjärven vapaaehtoistyön mahdollisuuksista ja VapariVaihteesta. Kahvitarjoilu. Tiistaina 3.12 klo 17 alkaen Vapaaehtoisten Kiitos-juhla, Verkkoranta Kiitämme vapaaehtoisia pyytettömästä ja hienosta työstä. Ohjelmassa ruokailua, Impropaatti-ryhmän esitys ja Vuoden vapaaehtoinen -kiertopalkinnon antaminen. Ilmoittaudu viimeistään 26.11 Jennille tai Eevalle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eevalle 044 445 7608 tai Jennille 044 235 8373 Vapaaehtoisten viikon ohjelma järjestetään yhteistyössä Virtaa vapaaehtoisuudesta -hankkeen ja Pyhäjärven kaupungin kanssa. Pyhäjärven Eläkeläiset ry ja Ruotasen kyläyhdistys ry järjestävät Lauantai-illan yleiset tanssit 16.11.2019 klo 19 23 kaivoksen liikuntasalissa TORNITIE 8. Tanssit tahdittaa Heikki Kotila & Ari Kulju team ja Nuorisoseuran Viihdelaulajat. Pääsylippu 10 €. Sekahaku. Arvontaa, kahvio. Tervetuloa! Viljapossua suoraan tilalta Etuselkä, kylki 5,50€/kg Jauheliha 7,90€/kg Täyslihasäilyke 5€/prk Pyhäsalmen torilla torstaina 14.11. klo 9-12 Laakamäen Kotiliha Myyntiauto 0400 577 433 / Heikki Joulunavaus tulossa la 23.11.19 Makasiinitorilla. Tarkemmin seuraavassa lehdessä. T ervetuloa Joulupajaan Joulupaja sopii kaikenikäisille osallistujille. Ohjelmassa jouluaiheista askartelua, joulukarkkien tekoa ja kaikkea muuta hauskaa jouluista tekemistä. Tarjolla on myös pientä naposteltavaa ja glögiä. Tapahtuma on ilmainen. Ti 26.11.2019, Klo 16.30-19.30, Pyhäsalmen nuokkarilla Ilmottautuminen tapahtuu WhatsApilla tai tekstiviestillä numeroon 040 828 4911. Ilmottauduthan viimeistään maanantaina 25.11.2019. Liikekeskus Woltissa pe 15.11. klo 16-21 Jouluinen iltatori Tervetuloa o oksi e! Iltapala järjestöja vapaaehtoistoimijoille tiistaina 19.11 klo 17-18, Yläympyrän tuvalla Virtaa vapaaehtoisuudesta -hanke kutsuu järjestöja vapaaehtoistoimijat yhteiselle iltapalalle. Kerrotaan VapariVaihteesta ja mietitään minkälaisia koulutuksia tai tukea toimintaan kaivataan. Tervetuloa myös vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet. Ilmottautumiset 18.11 klo 15.00 mennessä Jennille 044-2358373 Yläympyrän tupa Kutsumme maanvuokraajat, seuran jäsenet, alueella asuvat sekä naapuriseurojen edustajat perheineen HIRVIROKALLE La 16.11. klo 13-16 Seuranmajalle Ihalaan. Vuohto-erän hi viseurue Tervet uloa! Kutsumme maanomistajat, alueella asuvat, seuran jäsenet ja naapuriseurojen edustajat perheineen HIRVIPEIJAISIIN La 16.11. klo 12-15 Seurojen talolle Kuusenmäen Eräveikot y Tervetu loa! Kutsumme maanomistajat, alueella asuvat, seuran jäsenet ja naapuriseurojen edustajat perheineen HIRVIPEIJAISIIN La 16.11. klo 14-17 Niinimäen Siimekseen. Niinimäen Korpi-Veikot y Tervetu loa! PUB LYHTY Ollintie 17 p. 040 5133 360 Tervetulo ! Joulukuuss tapahtu ! To 5.12. Avaamme klo 14! Illalla karaoke alkaen klo 21La 7.12. Nicky Rothen & Muumio Pe 13.12. Tuhmat pikkujoulut Kinkkubiljardikisat alk. klo 13 Tunnelmallinen joulunavaus-ilta! Perjantaina 15.11. 18.00-21.00 Kivoja tarjouksia ja joululahjai deoita! Hyvä valikoima peruspuser oita 10-15€!! Cafe Hymy myös mukana tapahtuma ssa avoinna 21.00! Illan aikana teet jouluostoks ia jo hyvissä ajoin! Sekä illan yllätystarjo ukset! Kannattaa tulla! Puunhelinää Heli esittelee ja myy puusta tehtyjä sisustus-/käy ttöesineitä! Trofen yöasut saapuneet pyjamat, paitulit, olohousut ym. pehmeät paketit mm. puuvillapait uli 27€ Huom! Työjalkineesittely/myy nti 20.11. klo 11-17