KESKIVIIKKO KESÄKUUN 14. PÄIVÄ 2017 N:o 24 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 62. VUOSIKERTA Luokkakokous yhdisti Lipsoset, s. 11. MIRKA NISKANEN MIRKA NISKANEN TANJA AITTOKOSKI MIRKA NISKANEN Höyryjuna vihelsi Pyhäsalmen asemalle väkeä katsomaan entisajan kulkupeliä, lisää aiheesta sivulla 12. Soitellen Suveen -kansanmusiikkitapahtumaa vietettiin viikonloppuna. Belomorskilainen Aurinko -tanssiryhmä esiintyi niin perjantaina kuin lauantainakin. Lisää aiheesta sivuilla 6-7. Anja-Liisa Päivinen (vas.) ja Taija Fält-Vehkalahti osallistuivat villiyrttikurssille, lisää aiheesta sivulla 3. Pyhäjärven Sanomien ja muiden Marjatankulman yritysten Asematie 2:ssa viime viikon keskiviikkona järjestämä kesänavaustapahtuma toi koko viikon kestäneen kesäisen jakson Pyhäjärvelle. Myös Fiia, Neea, Rebekka ja Nora kävivät nauttimassa kesäisestä päivästä ilmapallojen ja muurinpohjalettujen myötä. Lisää kesäavauksesta keskiaukeamalla. Marjatankulman kesänavaus toi kesäsään
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 2 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä Pyhäjärvi tännään 25 VUOTTA SITTEN TOIMITUKSELTA Viikko sitten korkattiin kesäkausi näyttävästi Marjatankulman kesänavauksessa. Näyttävästi sikäli, että mukaan tempaukseen lähti likipitäen jokainen kiinteistön yrittäjä ja tapahtumia riitti. Myös sää oli varsin näyttävä, rävöttihän aurinko täydeltä terältä, niin että eräskin toimittaja poltti nahkansa heti kesän ensimmäisenä hellepäivänä. Aurinkoisissa kesäpäivissä on se mukava puoli, että ihmiset ovat liikkeellä iloisella kesämielellä. Alkukesällä ollaan vielä toiveikkain mielin. Pieni lämpöjakso antoi toiveen siitä, että tänä kesänä ei tarvitsisi värjötellä koko kesää villahousuissa. Ensimmäiset kesätapahtumat on vietetty, viime viikonloppuna Soitellen Suveen avasi perinteisesti Pyhäjärven tapahtumakesän. Mukava ja omaleimainen ilmaistapahtuma, jonka suurenkin yleisön soisi löytävän paremmin. Ensimmäiset iltatorit on myös koettu, ja jatkoa seuraa läpi kesän. Kesä on perhejuhlienkin aikaa. Meillä, kuten monessa muussakin pyhäjärvisessä perheessä, on ensi sunnuntaina rippijuhlat. Kesän ensimmäinen rippileiriporukka sai viettää leirikeskuksessa takuulla ikimuistoisia ja aurinkoisia kesäpäiviä. Leiri loppui eilen ja konfirmaatio on ensi sunnuntaina. Lasten etapit elämän varrella nostavat mieleen omat muistot samoista etapeista omassa elämässä. 25 vuotta sitten juhlin rippijuhlia oman serkkuni kanssa yhteisesti, aivan kuten oma poikani juhlii tulevana sunnuntaina oman serkkunsa kanssa. Perhe-ja sukujuhlat ovat elämän suola. Niissä tapaa usein pitkän ajan jälkeen sukulaisia, joiden kanssa ei hektisessä arkielämässä ole ollut aikaa tavata ja rupatella. Kesä on on myös ystävien ja luokkakokousten aikaa. Meidän ikäluokka kokoontuu tänä vuonna jo seitsemänteen ikäluokkatapaamiseen, se on monille kesän kohokohta. Vanhoja kavereita tavatessa palataan samalle viivalle, aika kelautuu taaksepäin ja palataan yhteisiin muistoihin. Luokkakokous koitui kohtaloksi myös Lipsosille, heidän rakkautensa leimahti liekkiin kymmenisen vuotta sitten luokkakokouksessa. Kesä on myös rakkauden aikaa. <3 MIRKA NISKANEN 50 VUOTTA SITTEN Asiakaspalvelu ja ilmoitukset: Minna Montonen p. 040 7720 231 Päätoimittaja: Mirka Niskanen, p. 040 1697 350 Toimittaja: Jaana Salo, p. 044 313 5555 Kesätoimittaja: Tanja Aittokoski, p. 040 7366 098 Toimitusjohtaja/ toimistonhoitaja: Teija Pesonen, p. 040 7720 234 Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,08 e 1,34 e Tekstissä 0,90 e 1,12 e Tekstin jälkeen 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Tilaushinnat: 63,00 e/vsk kotimaa kesto, 69 e/vsk 12 kk 85,00 e/vsk pohj.maat, 105,00 e/vsk muut maat osoite Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi konttori avoinna ma-pe klo 9-13 puh. 040 772 0231 internet: www.pyhajarvensanomat. Ilmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö Perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/ Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Arkisin kello 8.00–16.00 Savon Jakelu Oy Juhlitaan kesää! PALVELUIDEN OSUUDEN kasvattaminen liiketoiminnassa eli ns. palvelullistaminen mahdollistaa pienyrittäjälle pidemmät asiakassopimukset ja kestävämmän kassavirran. Kun yritys on aikaisemmin myynyt tuotetta tai tuotetta lisäpalveluiden kanssa, tuote-palvelukokonaisuuksia tuottava pienyritys toimii osana asiakkaansa arvoketjua tuottaen osatoiminnallisuuksia. Palvelullistamisen on mahdollista jopa 1 henkilön mikroyrityksillä verkostomaisen toimintatavan avulla, jolloin palvelullistamisen avulla koko yritysverkosto hyötyy ja saavuttaa kestävämpää kilpailuetua ja kannustaa siten yrityksiä rakentamaan pitkäkestoisia tuotteita, palveluita ja kumppanuuksia. PALVELULLISTAMISEN liiketoimintamallia on käytetty suuryrityksissä jo jonkin aikaa. KONE, Outotec ja Konecranes ovat harjoittaneet palvelullistamista jo pidempää, ja hyvillä katteilla. Laitteita, tarvikkeita ja palveluita tarjoavilla pienyrityksillä palvelullistanminen pohjautuu samanlaiseen kehittyneeseen liiketoimintamalliin, jossa pienyritys omistaa lopputuloksen tuottamat laitteen laskuttaen korkeamman lisäarvon tuottamisesta asiakkaalle. Käytännön esimerkkinä pienyrityksen tarjoama palvelu voi käsittää itse laitteen, sen huollon ja vastuun jostain osa-alueesta. Asiakas vastaavasti maksaa lopputuloksesta, ts. käyttötunneista, litroista tai paremmasta palveluntasosta. Asiakkaan etuna on tasainen kustannusten ennakointi, ja yrityksellä vastaavasti pidemmät asiakassopimukset. Tällaiset kehittyneet palvelusopimukset toimivat joustavana puskurina toimialan lyhyen ajan muutoksille. PALVELULLISTAMISEN ideaa edistetään meneillään olevassa suomalais-ruotsalaisnorjalaisyhteistyössä tehtävässä ProcessSME-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa prosessiteollisuuteen tuotteita ja palveluita tuottavien pk-yritysten kilpailukykyä. Hanke tähtää kehittyneiden tuote-palvelukokonaisuuksien kehittämiseen pk-yrityksille ja globaaleille markkinoille, toteaa tutkimusjohtaja Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Matti Muhoksen mukaan hankkeen myötä pk-yritykset pääsevät osaksi rajat ylittävään yhteistyöhön, jolloin pohjoismaisilla yrityksillä on jatkossa mahdollisuus johtaa muutosta tuottamalla kehittyneitä palveluja globaaleille asiakkaille. Mukanaolevien tutkimusja asiantuntijaverkosto edesauttaa mm. liiketoimintamallien analysonnissa, tulosten tiedottamisessa sekä globaalien tutkimustulosten etabloitumisessa yrityksiin. M-SOLUTIONS OY tarjoaa teollisuudelle ICT-asiantuntijaja tuotekehityspalveluita. Palvelullistaminen on erittäin luontevaa ICT-alalla toimiville yrityksille kuten myös meille M-Solutions Oy:ssä, toteaa toimitusjohtaja Janne Montonen. Pitkäkestoisten asiakassuhteiden syntymisen pohjaa luo kyky tuottaa yrityksen asiakkaalle toimiva palvelukokonaisuus, jota pystytään myös kehittämään jatkuvasti. Teollisuudessa lisäarvon tuottamista liiketoiminnalle haetaan jatkuvasti tehostamalla prosesseja ja sitä luodaan jatkuvasti myös kehittämällä teknologiaa, tuotteita ja palveluita. Tällaisessa uusien tapojen luomisessa on myös pienillä yrityksillä mahdollisuus olla mukana tehostamassa asiakkaiden liiketoimintaa. Tärkeintä on saada tuotepalvelukokonaisuus osumaan hyvin asiakasyrityksen tarpeisiin. – M-Solutions Oy haluaa olla mukana etsimässä ja kehittämässä näitä osumapintoja. ProcessSMEhankkeessa olemme mukana tunnistamassa erilaisten teollisuuden alojen prosesseja ja tarpeita kehittäen samalla omaa palveluja tuoteportfoliotamme, Montonen kertoo. Meneillään oleva suomalaisruotsalais-norjalainen Process-SME hanke kestää lokakuun 2019 loppuun. Hankkeeseen voi tutustua mm. www-sivujen kautta (www. process-sme.eu). Palvelun lisäämisellä kestävämpää bisnestä M-Solutions on mukana kansainvälisessä Process-SME-hankkeessa, joka tähtää palveluiden osuuden kasvattamiseen liiketoiminnassa eli ns. palvelullistamiseen. ARKISTOKUVA/ MIRKA NISKANEN Pyhäjärvinen M-Solutions on mukana ProsessSME-hankkeessa, kehitämme samalla omaa palveluja tuoteportfoliotamme, toimitusjohtaja Janne Montonen kertoo. Anu Jääskeläinen avasi kilpailukautensa osallistumalla Valkeakoskella kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Tuloksena oli oma ennätys 50,82 metriä ja kilpailujen kakkossija. Suomen pienin kaupunki, Lippikaupunki elää nousukautta. Siellä on jo kaksi kauppaakin. Viime lauantaina avasi liikkeen rouva Liisa Ruotanen uudessa liiketalossa ja maanantaina avasi Karinkanta& Pesonen sekatavaraliikkeen Niemelän entisessä liiketalossa. Anu keihästä 50, 82 Lippikaupunki kehittyy
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 3 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Tänään Pihla, Kielo. Torstaina Moona, Viena, Vieno. Perjantaina Päivi, Päivikki, Päivä. Lauantaina Urho. Sunnuntaina Tapio. Maanantaina Siiri. Tiistaina Into. Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa AURINKOINEN AIKA NIMIPÄIVÄT VIIKON SÄÄ 2.57 23.36 2.57 23.37 2.56 23.38 2.55 23.39 2.55 23.40 2.55 23.40 2.55 23.41 MARTTOJEN PYHÄJÄRVEN paikallisosaston puheenjohtaja ja villiyrttikurssin järjestäjä Kaisa Tapaninaho kertoo idean villiyrttikurssista syntyneen Vuohtomäen maaja kotitalousnaisten pari vuotta sitten järjestämän kurssin myötä. Yleinen mielenkiinto villiyrttejä kohtaan on Tapaninahon mukaan viime vuosina kasvanut entisestään. – Muistan itse tutustuneeni villiyrtteihin jo lapsuudessa voikukan ja nokkosen kautta, Tapaninaho kertoo. Kurssia järjestäessäni yritin lainata villiyrttiaiheisia kirjoja kirjastosta, mutta kaikki kirjat olivatkin lainattuina. Tämä nimenomaan kertoo, että kurssille on tarvetta, hän jatkaa. – Kierrän paljon erilaisissa tapahtumissa Pohjois-Pohjanmaalla, ja melkeinpä jokaisessa sivutaan villiyrtti-aihetta jotenkin. Villiyrtit ovat todella muodissa, kurssin opettajana toiminut Oulun maaja kotitalousnaisten elintarvikeasiantuntija Maija Ojalehtokin sanoo. KYLMÄN KEVÄÄN myöhästyttämä kasvukausi on vasta aluillaan. Tämä mahdollisti ihanteellisen ajankohdan kurssin järjestämiselle; moni kasvi kun oli juuri oikeassa kasvuvaiheessa kerättäväksi. – Villiyrtit poimitaan aina pieninä versoina, jolloin ne sisältävät paljon vitamiineja ja maistuvat hyviltä, Tapaninaho kertoo. Versoina kasvit eivät kuitenkaan vielä muistuta kasvikirjojen kuvauksia. – Luotettava tunnistaminen on kaikkein tärkeintä. Esimerkiksi Suomessa yleiset putkikasvit muistuttavat toisiaan, mutta vain muutamat niistä ovat syömäkelpoisia. Useimmat putkikasvit ovat itse asiassa todella myrkyllisiä. Vuohenputkea, jota kasvaa luonnossa runsaasti, voi syödä, kunhan kasvin vain tunnistaa varmasti, hän selventää. KURSSI-ILTAPÄIVÄN AIKANA kerättiin, käsiteltiin ja valmistettiin erilaisia luonnosta tällä hetkellä löytyviä villiyrttejä ja -vihanneksia. Moni kurssilainen kertoi nokkosen, suolaheinän ja ketunleivän olevan tuttuja jo lapsuuden keittiöstä. Näiden lisäksi kurssilaisten koreihin päätyi ainakin poimulehteä, voikukkaa, apilaa, maitohorsmaa, mustikankukkia ja nokkosta. – Haluamme ottaa mukaan mahdollisimman laajan kirjon villiyrttejä, Tapaninaho kertoo. Mitään nyt luonnosta löytyvää ei siis jätetä kurssilla huomiotta. Tarkoitus on myös antaa mahdollisimman laaja tietopaketti eri kasveista sekä monipuolisia käyttöideoita niiden hyödyntämiseen, hän kuvailee kurssia. TAPANINAHO KERTOO villiyrttikurssi antavan hyvän pohjan myös Marttojen ja Pyhäjärven koulujen viime vuonna alkaneelle yhteistyölle. Viime syksynä Martat tutustuttivat koululaisia metsämarjoihin, ja yhdessä maisteltiin muun muassa puolukka-ruispuuroa. Ensi syksynä yhteistyö jatkuu mahdollisesti villiyrttien parissa. – Nyt hankitaan tietoa, jota siirtää myös koululaisille, Tapaninaho sanoo. Monia villiyrttejä ja -vihanneksia voi pakastaa ja kuivata, mikä mahdollistaa niiden käytön ympäri vuoden. Kuivatusta nokkosesta valmistettavat letut voisivat olla mielenkiintoinen elämys koululaisille, hän miettii. TANJA AITTOKOSKI Marttojen Pyhäjärven paikallisosasto järjesti viime viikolla villiyrttikurssin Verkkorannassa. Kurssilla kerättiin villiyrttejä ja -juureksia sekä valmistettiin niistä ruokia ja muita hyödykkeitä. Aurinkoiseen iltapäivään osallistui parisenkymmentä kurssilaista. Kuusenkerkästä ketunleipään – Marttojen kurssilla tehtiin villiyrtit tutuiksi Terttu Pesonen (vas.) ja Kaisa Kyllönen nyppivät voikukista terälehtiä. Terälehdistä valmistettiin voikukka-juustolevitettä. – Vihreä osa on kitkerää, ja vain keltaiset terälehdet syödään, Terttu tiesi kertoa. Vas. Luonnosta löytyy juuri nyt paljon terveellistä syötävää. Kurssilla villiyrteistä tehtiin ruokaa, ja juomia. Yrttejä voi hyödyntää myös kauneudenhoidossa esimerkiksi jalkakylvyissä ja kasvonaamioissa. ”Luotettava tunnistaminen on kaikkein tärkeintä. Esimerkiksi Suomessa yleiset putkikasvit muistuttavat toisiaan, mutta vain muutamat niistä ovat syömäkelpoisia YHDEN JÄLKEEN maanantaita vasten yöllä sattui ajoneuvopalo nelostiellä, Suezintien risteyksestä noin 500 metriä etelään. Sahatavararekan kärryn akseli kuumeni ajossa ja rikkoontui. Osa akselistosta hehkui kuumana ja oli sytyttää palon. Pelastuslaitos varmisti yhdessä kuljettajan kanssa, ettei kuumennut akselisto sytytä paloa. Jäähdyttämisessä käytettiin vähäistä vesimäärää. Rekkaa sammuteltiin nelostiellä TÄNÄÄN KESKIVIIKKONA kannattaa vääntää TV-vastaanottimensa iltaseitsemältä Alfa-kanavalle. Silloin lähetetään taltiointi Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin karaokemestaruuskilpailuista, jotka pidettiin Oulaisissa toukokuun 3. päivä. Pyhäjärvisistä laulajista Seppo Hänninen voitti sarjansa ja Eira Heinonen tuli toiseksi. Uusinnat lähetetään perjantaina 17.6 klo 19.30 ja tiistaina 20.6 klo 20.30. Valtakunnallinen Eläkeliiton karaokemestarikilpailu käydään ensi lokakuussa Tahkolla. TV-taltioinnissa pyhäkkäitä Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 2:58 23:35 2:57 23:36 Keskiviikko Torstai +16 +17 +16 +18 +18 +18 +20 +20 +19 +19 +19 +19 Perjantai 2:56 23:37 +20 Lauantai 2:55 23:38 +21 Sunnuntai 2:55 23:39 +17 Maanantai 2:54 23:40 +16 OYS:N YDINSAIRAALAN ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa ensi syksynä, samanaikaisesti lasten ja naisten sairaalan uudisrakentamisen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto päätti ydinsairaalaurakan aloittamisesta maanantaina. Hankkeen tavoitekustannus on 85,6 miljoonaa euroa. Ydinsairaalan ensimmäinen vaihe alkaa ensi syksynä ja tavoitteena on, että viimeinen vaihe valmistuu vuonna 2026. OYS:n ydinsairaalan rakentaminen alkaa
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 4 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä Pintaa syvemmältä SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN TIEDOTE SELÄNTEEN PÄIVYSTYKSET ARKISIN KLO 8–16 OMISSA TERVEYSKESKUKSISSA HAAPAJÄRVELLÄ, REISJÄRVELLÄ JA PYHÄJÄRVELLÄ p. 044 770 0701 • Iltaja yöpäivystys arkipäivisin ma–pe klo 16–08 sekä viikonloppupäivystys perjantai klo 16– maanantai klo 08 (Samoin myös kaikkien arkipyhien päivystykset) • Oulaskankaan sairaala p. (08) 429 7840 • Iisalmen sairaala p. (017) 272 2346 • Keski-Pohjanmaan keskussairaala p. (06) 826 4500 SOITA ko. sairaalaan ENNEN PÄIVYSTYKSEEN MENOA! Hätätapauksessa suoraan numeroon 112. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN KIIREETÖN LÄÄKÄRIENJA HOITAJIEN AJANVARAUS, LABORATORIOVASTAUSKYSELYT, KYYTITODISTUKSET, RESEPTIASIAT JA YM. TIEDUSTELUT ARKISIN KLO 9–14 P. 044 770 0702. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASHOIDON AJANVARAUS MA–TO klo 8–15 JA PE KLO 8–13 P. 044 700 1844. • Hammashoidon iltapäivystys klo 16–21 ja viikonloppujen ja arkipyhien päivystys klo 08-21 Kokkolan pääterveysasemalla p. (06) 8287 450, osoite: Mariankatu 28 ovi d huone 10. SOITA ja varaa aika ennen menoa! Mikäli numero on varattu, kannattaa valita takaisinsoitto, niin terveyskeskuksesta soitetaan takaisin. – SAVUTON SELÄNNE – SARJAKUVA Käännyin edellisenä kesänä teknisen johtajan puoleen ja tiedustelin, kuinka monta ruumista tekninen puoli haluaa, ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin. Piti vähän valaista asiaa. Vanhalta Pyhäjärventieltä tulee kevyen liikenteen polku Tunturitielle. Se on nimeä vailla, vaikka kaikilla kaavoitusalueen kulkuväylillä tulisi olla nimi. Tuota polkua pitkin on aika vilkas liikenne nuorison pyöräillessä muun muassa koululle. Kun etelästä tulee auto kovaan, ei pyöräilijä ehdi väistää sen enempää kuin autokaan. Suojatietäkään ei ollut. Kohta saatiin maalaukset ja vieläpä hidasteet. Mutta sitten henkilöautot alkoivat koukata hidasteen ohi niin, että postilaatikot oli lähteä. Kävin vihjaamassa, ja niin saatiin tien varteen sellainen möykky, että vauhdit hidastuivat. Talveksi hidasteet otettiin pois. Nyt on tehty hidaste kadun länsilaitaan, mutta ei itälaitaan. Nyt autot koukkivat pohjoisesta tultaessa itälaitaan, jos ei satu olemaan vastaantulijoita. Miksi näin? Etelästä tullaan lujaa, ja liikenne tulee polulta myös usein aika vauhtia. Miksi hidaste pitää olla länsireunalla? Jos se olisi itälaidassa, länsilaidan liikenne olisi vapaa. En viitsi vihjailla. Rainer Kyyrönen LUKIJAN KUVA KIRSI HAAPEA Vas. Korvasieniä löytyy nyt Pyhäjärveltä. Herkullinen ruokasieni keittona ja muhennoksena, mutta myrkyllinen, on siis ryöpättävä huolella ainakin kahdesti. LUKIJAN KUVA Oik. Kalle Junttila lähetti luontokuvan Pietarista. ”Äiti Venäjä seisoo tukevasti juurillaan ja 100-vuotias Suomineito huojuu sirojen sääriensä varassa”, Kalle kirjoittaa saatesanoiksi. Koukkauksia VALTAKUNNALLISEN Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeen ystävyyskampanjan tarkoitus on vähentää kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yksinäisyyttä. Hankkeen järjestää Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja sen pääyhteistyökumppaneina toimivat Sexpoja Autismisäätiö. Hankkeessa toteutetaan Ystäväkampanja useita paikkakuntia kattavan kiertueen muodossa. Kiertue toteutetaan vapaaehtoisvoimin ja sillä pyritään muodostamaan paikallisten toimijoiden keskuuteen yksinäisyyden torjumista edistävä verkosto. YSTÄVYYSKAMPANJAN kiertue saapui viime viikolla Pyhäjärvelle Palvelutalo Kaislarantaan kiertueen alullepanijan ja Ystävyyden suurlähettiläänä toimivan Petri Virolaisen saattelemana. Hankkeeseen mukaan Petri päätyi oman yksinäisyytensä kautta. Kiertueilla hän on kiertänyt vuodesta 2011 saakka. – Minulla ei kehitysvammani takia ollut yhtään ystävää yli 30 vuoteen, Petri kertoo. – Elämäni muuttui polkupyöräilyn kautta, kun pääsin liikkumaan paremmin ja tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Kiertueiden kautta olen saanut paljon ystäviä ympäri Suomen, hän iloitsee. NYKYISIN PETRI pyöräilee kiertueilla tuhansia kilometrejä muita vammaisia tapaamassa ja hankkeesta tiedottamassa. Tämän kesän kiertueelle Petri starttasi kesäkuun alussa. Kiertue vie Petriä kolmipyörällä ympäri Suomen laitoksissa ja palvelukodeissa vieraillen. Kaislarantaan Petri saapui pyöräillen Rovaniemeltä Kemin ja Oulun kautta, ja seuraava pysähdyspaikka sijaitsee Viitasaarella. Kiertueen kohokohta puolestaan odottaa Tuurissa, jossa vietetään hankkeen avajaisia ja ystävyystapahtumaa. Päätöksen kiertue saa 18. kesäkuuta, mutta vain hetkeksi. – Lähden heinäkuussa vielä toiselle kiertueelle niihin paikkoihin, jotka nyt syystä tai toisesta jäivät kiertueella käymättä, Petri kertoo. Talvellakin pyörät pyörivät vinhasti mutta eivät kuitenkaan sellaisia kilometrejä kuin kesällä, hän jatkaa. TANJA AITTOKOSKI Ystäväkampanja pyörähti Kaislarannassa Ystävyyden suurlähettiläs Petri Virolainen kiertää pyörällä Suomea yksinäisyyden poistamiseksi. PETRI VIROLAISEN ARKISTO KALLE JUNTTILA
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 5 Rauta-Sportilla UUNI 3 ensiesittelyssä klo. 11-15. Uuni on Kristian Tapaninahon kehittämä, maailmalla tunnettu pizzauuni. Paistamme ja maistamme UUNI 3:lla tehtyjä pizzoja. Päivän jälkeen myymme käyttämämme UUNI:n tarjousten perusteella, lähtöhinta 150€. UUNI 3 myynnissä nyt, 239€ Fysio-Sportilla toiminnallisiaja liikkuvuusharjoittelu pisteitä. Tule kokeilemaan spinningiä (n. 20-30min) klo 14.00 ja 15.00. Arvontaa! Kesätarjous voimassa! Serlan rekka Serla vessapaperi 24rll Serla talouspaperi 8rll Yhteshintaan 10€ KalaKallen tuote-esittelijä Paikalla myös: KLO. 11-17.00 16.6 9: Pyhäsalmen Rauta-Sport
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 6 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä Ajassa SOITELLEN SUVEEN -tapahtuman lauantainan tapahtumat alkoivat nelituntisella tilaisuudella Palotiellä. Yleisölle oli pelimannimusiikin lisäksi tarjolla lohisoppaa ja kahvia. Ensimmäisenä teltantäyteiselle yleisölle esiintyi Nivalan Pelimannit. Heidän johtajanaan toimii Heino Haavisto ja laulusolistina Sulevi Ojalehto. Soitellen Suveen ja Pyhäjärven Veteraani-Vekottimet herättivät lauantaina yhdessä ”Parkkisen risteysalueen” eloon, kun Vanha Pyhäjärventien puolella oli yhtä aikaa näytillä vanhoja ajoneuvoja. Näytillä oli myös Jari Laukkasen punainen Opel GT. Laukkanen kertoi, että 70-luvulta olevan auton kolmevuotinen kunnostusprojekti odottaa vielä lopullista katsastusmiehen leimaa. Eikä Jarin ja muiden autoja ihailemassa käyneiden tarvinnut ihan kuivin korvin olla; Pirkko ja Tapani olivat Soitellen Suvesta laulamassa ja soittamassa autojenkin luona. Vielä aamupäivän puolella osa Soitellen Suveen -tapahtuman järjestävistä Hiijjen Pelimanneista lähti Ruotasen kautta Vuohtomäelle viihdyttämään Avoimet kylät -tapahtumia. Erkki Böhme Kansanmusiikkia ja vanhoja autoja yläkylällä Soiteltiin suveen Soitellen Suveen kansanmusiikkitapahtuma järjestettiin viikonloppuna yhdeksännen kerran. Avajaisissa Hotelli Pyhäsalmessa esiintyivät perjantai-iltana muun muassa belomorskilainen tanssiryhmä Aurinko, Pyhäsalmen Mieslaulajat, hanuristi Raimo Nummela sekä Pauli Raivio ja Timo Herranen Haapajärven Viihdepelimanneista sekä The Hohto. Ylh. Raimo Nummela soitti muun muassa Merisottiisin. Ylh. Belomorskilainen tanssiryhmä Aurinko esiintyi niin avajaisissa Hotellilla kuin lauantain kyläkierroksellakin. Vas. Pyhäsalmen Mieslaulajat esiintyivät kuoronjohtajanaan Pertti Ruotanen. PERJANTAIN KUVAT: MIRKA NISKANEN Vas. Pirkko ja Tapani (takana) viihdyttivät veteraaniautojen ihailijoita. Oik. Jari Laukkasen punainen urheiluauto oli näytillä ensimmäistä kertaa. Alh. Nivalan Pelimannit esiintyivät teltantäyteiselle yleisölle. ”Laukkanen kertoi, että 70-luvulta olevan auton kolmevuotinen kunnostusprojekti odottaa vielä lopullista katsastusmiehen leimaa
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 7 Elämää ja ihmisiä VUOHTOMÄEN näköalatornilla on puolelta päivin oman kylän väkeä ja vieraita. Järjestetyllä kiertoajelulla vieraita on tullut Pyhäsalmesta ja omin kyydein kyliä on kiertämässä eri kylien väkeä. Tunnelma on odottava; jokohan Hiijjen Pelimannit kohta saapuvat. Ja kohta on vuorossa Suomen juhlavuoden kuusen istutuskin. Odotellessa on maistuneet niin kahvi kuin muurinpohjaletutkin. Avoimet kylät -päivää kaupungin puolelta järjestämässä ollut yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi toteaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun ollaan neljän kylän voimin mukana valtakunnallisessa kyläpäivässä. – Vuosia sitten kun Leader-viikolla oli kyläpäivä, niin Pyhäjärvellä toki Hiidenkylä järjesti vastaavan tapahtuman. Vaskilampi sanoo, että kaupunki myös järjesti kaikki neljä kylätapahtumaa kiertäneen yhteiskuljetuksen, jonka aikana joka kylällä oltiin puolisentoista tuntia. KYLÄYHDISTYKSEN puheenjohtaja Kalevi Lehtomäki toivottaa paikalle tulleen väen tervetulleeksi. Hiijjen Pelimannit aloittaa kahdella laululla; ensin Kulkurinvalssi ja sitten Veteraanin iltahuuto. Tämän jälkeen sotaveteraani Jouko Heinonen istuttaa Lehtomäen avustamana kuusen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Pelimannit jatkavat esiintymistä ja myös yhteislauluja lauletaan. VUOHTOMÄEN tapahtumaan osallistuivat myös Elisa Koistinen ja Melina Dirr, jotka ystävystyivät Pariisissa, jossa molemmat kauppatieteen opiskelijat olivat päättyneen kevätlukukauden Erasmus-vaihto-opiskelijoina. Saksalainen Melina Dirr on ensimmäistä kertaa Suomessa. Viikon matkasta ystävykset viettävät puolet Helsingissä ja puolet Pyhäjärvellä. Pienestä baijerilaisesta kylästä kotoisin oleva Melina kehuu Suomea ja Pyhäjärveä. – Suomi on yhtä kuin luonto, metsää riittää ja täällä tuntee ajattomuutta kun aurinko ei nyt laske. Pyhäjärvi on tuntunut Melinasta ainutkertaiselta, kun ihmiset asuvat järven rannallakin. Ihana kokemus on ollut, kun on saanut ensimmäistä kertaa käydä saunassa järven rannalla ja uida. – Siinä on kertomista lastenlapsille. Ja ihmiset on Suomessa ihania; ehdottomasti tulen uudestaan. OHJELMALLINEN TUOKIO näkötornilla päättyy. Kahvia ja lettuja on toki vielä tarjolla. Bussi jatkaa järven kiertoaan. Ja Hiijjen Pelimannit palaavat Soitellen Suven seuraaviin rientoihin Pyhäsalmelle. Erkki Böhme Ensimmäistä kertaa neljän kylän voimin toteutunutta Avoimet kylät -päivää vietettiin lauantaina. Päivän toteutuksessa oli mukana myös Soitellen Suveen -tapahtuma, kun pelimannit kävivät Ruotasella ja Vuohtomäellä. Kylätapahtumat olivat lisäksi Hiidenkylällä ja Lamminaholla. Kylät kutsuivat kylään Oik. Jouko Heinonen istutti Suomen juhlavuoden kuusen Vuohtomäelle. Ylh. Saksalainen Melina Dirr (oik.) osallistui Elisa Koistisen kanssa kylätapahtumaan. Pelimannit viihdyttivät Vuohtomäen näkötornille tulleita kyläläisiä ja vieraita. Muksuteekissä istutettiin mummon kanssa MUKSUTEEKISSÄ istutettiin maanantaina porkkanaa, persiljaa ja salaattia yhdessä Leena-mummon kanssa. Ajatus omasta pienestä kasvimaasta syntyi keväällä Marttojen käynnin yhteydessä, kertoi lastentarhanopettaja Jaana Tikka. Aikaisemmin ei olla Muksuteekissä omaa kasvimaata laitettu, mutta tänä kesänä päästään harventamaan porkkanapenkkejä. Työntalo Namo valmisti kaksi kasvulaatikkoa viljelyksille. (MN) Leena-mummo istutti ensimmäisenä kasvulaatikkoon samettikukan, sillä se karkottaa voimakkaalla tuoksullaan tuholaiset. Sitten päästiin istuttamaan porkkanaa. ”Saksalainen Melina Dirr on ensimmäistä kertaa Suomessa. Viikon matkasta ystävykset viettävät puolet Helsingissä ja puolet Pyhäjärvellä
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 8 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä Kesänavajaiset Marjatankulman KESÄN AVAJAISET Viikko sitten keskiviikkona järjestettiin Asematie 2:ssa Marjatankulman Kesänavajaiset. Tapahtuma toi muassaan kesäisen sään, jota riitti koko viikoksi. SPR:n naiset paistoivat muurinpohjalettuja, joita kävi syömässä arviolta 300 herkkusuuta. Yritykset lahjoittivat arpajaisiin tavarapalkintoja, joihin pääsi käsiksi kiertämällä hakemassa leiman kaikista mukana olleista kiinteistön yrityksistä. Musiikin ja lettujen syönnin ohella nähtiin niin leikkimielisiä koiranäytöksiä, lavista kuin kuminauhajumppaakin. Kiitos kaikille mukana olleille! Herkullisia muurinpohjalettuja hupeni päivän aikana noin 300 kappaletta. Pauliaukusti Haapanen piti myyntinäyttelyä Pyhäjärven Sanomien toimistolla. Aira Rönkkö kävi ostamassa entiseltä työkaveriltaan akvarellin. Ritva Kainulainen oli ”Marjattana”, joka viihdytti kansaa hanurimusiikilla ja laululla. Leo 1vuotta ja 9 kuukautta haki äitinsä kanssa Pyhäjärven Sanomien ilmapallon. Olli oli tätinsä Riitta Rantosen apulaisena leimaamassa Palakorin arvontakuponkeja. Ollille osui itselleen arpajaisvoitoksi Palakorin lahjakortti. Vas. Jaana Haakana-Laitila myi PiSaMan edessä mm. saippuatuotteita. Penkin alta-yhtye saapui keikkamatkalle alakylän kesätapahtumaan asti. Ohjelmistossa oli muun muassa kaksi Pyhäjärven Sanomille varta vasten sanoitettua kappaletta. PiSaMan Piia oli asetellut myyntipöydälle myös tekemiään ompelutöitä, mm. erilaisia pussukoita ja pipoja. Vas. Tyyne paistoi lettuja tuntikaupalla, tarvikkeita piti hakea muutamaan otteeseen lisää jotta lettutaikinaa saatiin lisää. Alh. Liikunnan ja Lihashuollon Johanna piti kaksi lavistuokiota.
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 9 Marjatankulman KESÄN AVAJAISET Viikko sitten keskiviikkona järjestettiin Asematie 2:ssa Marjatankulman Kesänavajaiset. Tapahtuma toi muassaan kesäisen sään, jota riitti koko viikoksi. SPR:n naiset paistoivat muurinpohjalettuja, joita kävi syömässä arviolta 300 herkkusuuta. Yritykset lahjoittivat arpajaisiin tavarapalkintoja, joihin pääsi käsiksi kiertämällä hakemassa leiman kaikista mukana olleista kiinteistön yrityksistä. Musiikin ja lettujen syönnin ohella nähtiin niin leikkimielisiä koiranäytöksiä, lavista kuin kuminauhajumppaakin. Kiitos kaikille mukana olleille! KUVAT MIRKA NISKANEN Penkin alta-yhtye saapui keikkamatkalle alakylän kesätapahtumaan asti. Ohjelmistossa oli muun muassa kaksi Pyhäjärven Sanomille varta vasten sanoitettua kappaletta. Jaana täytti lapsille Pyhäjärven Sanomien ilmapalloja, jotka poksuivat auringonpaisteessa laajetessaan ja toivat paikalle markkinatunnelmaa. SPR:n Tyyne ja Pirkko paistoivat muurinpohjalettuja kaksista naisin, mutta lettujonoa alkoi kerääntyä. PiSaMan Piia veti kuminauhajumppaa ja sai muutaman rohkelikon jumppaamaan kanssaan. Häkkisen Eevakin kävi maistamassa makoisia lettuja. Hiijjen Pelimannit kävivät esiintymässä päivän päätteeksi ja siirtyivät sitten musisoimaan omalle iltatorilleen. Alh. Lettuja sai välillä jonottaa hyvän tovin, kansaa oli liikkeellä kesän ensimmäisenä oikeasti lämpimänä päivänä. Siiri,3, oli lähtenyt käyttämään Tyttöä vaunulenkillä yhdessä mummun kanssa. Vas. Puutarhan Kukan pihalle oli aseteltu runsas kukkameri. Alh. Kuntopisteen Anne ja Anni esittelivät koiriensa Laran ja Lakun (kuvassa) kanssa erilaisia liikuntamuotoja koiran kanssa. Anne esitteli Lakun (kuvassa) kanssa, kuinka koiraa voi käyttää kaverina jumpatessa, Anni puolestaan esitteli Laran kanssa koiratanssia. Hiijjen Pelimannit toimivat onnettarina arvonnassa ja palkinnot ovat jo löytäneet omistajansa! Kesänavajaiset
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 10 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi SUNNUNTAIN SANA SEURAKUNTATIEDOT Elämää ja ihmisiä PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi s. 16.07.1944 Pyhäjärvellä k. 20.05.2017 OYS Rakas, puoliso, isä ja pappa Rakkaudella muistaen ja kaivaten Oi, katsokaa miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa! Oi, kuunnelkaa, miten lintuset niin kauniisti lehdossa laulaa! Oi, ootteko nähnehet illan kuun ja kuullehet kuisketta metsän puun, min ylitse valkeat hattarat sinitaivaalla vaeltavat. (Eino Leino) Siunaus toimitettu Oulussa 10.06.2017 läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Matti Juhani EPÄILYS Sirkka Sari Sampo Jarkko ja Leena Akseli, Elviira ja Karoliina Sisaret ja veljet perheineen s. 12.11.1952 Kärsämäki k. 05.06.2017 Pyhäjärvi Rakas puoliso, isämme ja veljemme Syvästi kaivaten ja kiittäen Oli kanssasi hyvä taivaltaa. Sain kättäsi viimeiseen asti puristaa. Minä tiesin voimasi vähenevän ja lähtösi lähenevän. Muisto kaunis vie eteenpäin. Vaik’ on sydän ja silmät täynnä kyyneleitä. puoliso Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan 1.7.2017 klo 10.00 Pyhäjärven kirkossa. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus Verkkorannassa. Lauri Juhani SALO Pirjo Kaisu ja Harri Katri ja Juho Katja ja Pekka Kimmo Veljet ja siskot perheineen Muut sukulaiset ja ystävät On isän neuvot loppuneet, hän hiljaa nukkui pois. Näin emme olis tahtoneet, on isä meiltä pois. lapset Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kiitos kotihoidon henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Rakkaamme Maija-Liisa VESAMÄKI s. 25.09.1930 k. 22.04.2017 Soitteli tuuli jo meille surun viestiä hiljalleen, katseli aikaa elämän Herra, kutsui luokseen väsyneen. Ikävöiden Lapset ja lapsenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät s. 16.12.1948 Pyhäjärvellä k. 27.04.2017 Taksiautoilija Emme tiedä aikaa emmekä hetkeä. Siunaus toimitettu. Kiitokset kaikille Leoa hoitaneille ja auttaneille. Leo Olavi Hiskias AUTIO Juhani perh. KASTETTU: Max Tapio Ilmari Ruotsalainen HAUTAAN SIUNATTU: Leo Olavi Hiskias Autio 68 v. Keskiviikko 14.6. klo 18.00 Iltatorilla Löytösopen muotinäytös, yhteislauluja ja lapsille kivien maalausta. Sunnuntai 18.6. (2. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 konfirmaatiomessu pääkirkossa. Ahola ja Ruotanen. klo 13.00 seurat ry:llä. Maanantai 19.6. klo 14.00 hartaus Köpsinrinteellä. Lauantai 24.6. (Johannes Kastajan päivä) klo 10.00 messu pääkirkossa, Kuivalainen ja Ruotanen. Sunnuntai 25.6. (3. sunnuntai helluntaista) klo 18.00 sanajumalanpalvelus pääkirkossa, Heli Hänninen ja Pertti Ruotanen. Mukana jumalanpalvelusryhmä. DIAKONIA: Diakoniatoimisto avoinna torstaisin klo 10-12, p. 040 511 8674. LÄHIMMÄISEN KAMMARI JA KIRPPUTORI LÖYTÖSOPPI: Ke 14.6. iltatoripäivänä Löytösoppi avoinna klo 1218. Lettukahvit klo 16-19. Saa tuoda tavaraa myyntiin! Muuten Lähimmäisen kammari ja Löytösoppi kesälomalla 5.6.-14.8. Herättäjäjuhlat Nilsiässä 7.-9.7. Lauantaina 8.7. järjestetään Pyhäjärveltä kyyditys, mikäli on lähtijöitä. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 30.6. mennessä, puh. 0400 395220. Lähtö srk.keskuksesta klo 7.00, paluu iltaseurojen jälkeen. PE 16.6. Rukoushetki klo 12 PE 16.6. Hallituksen kokous klo 18 LA 17.6. Laulutilaisuus torilla klo 12 SU 18.6. Päivätilaisuus klo 11 TI 20.6. Rukousilta klo 19 Tervetuloa tilaisuuksiin! Kiitos muistamisest ! Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Emilia Pekkarinen Lämpimät kiitokset muistamisesta lakkiaispäivänäni Sarita Väisänen Kristikunta on kippuroinut koko olemassa olonsa ajan kahden tulen välissä. Kun ihminen on tehnyt sovinnon Jumalan kanssa ja saanut armon, alkaa pian uusi kiirastuli ja tuska. Ihminen löytää itsensä vaatimusten ja riittämättömyyden aiheuttamasta kurimuksesta. Olen joutunut pohtimaan omaa syntisyyttäni ja sitä, että en osaa ”sammuttaa” omaa päätäni. En löydä mistään sitä vikavirtakytkintä, joka poistaisi sielussani olevat viat ja virheet, jotka kiusaavat minua alati. Alan vähitellen ymmärtää sitä, mitä tarkoittaa, kun syyttäjä, sielunvihollinen yrittää tehdä tyhjäksi kaiken sen, mitä Jeesus on minuakin varten valmistanut Ristillä. Mitä, jos en tuotakaan hyvää hedelmää siellä, missä pitäisi. Miksi en kykenekään antamaan kaikkea anteeksi, vaikka saan itse kaiken anteeksi. Miksi epäusko hiipii yhä sisimpääni, enkö olekaan oikeasti uskossa? Mitä minulle tapahtuu, kun olen tällainen? Hakataanko minut pois, revitäänkö minut juurineen maasta, kun en tuotakaan sitä ensihedelmää? Olen huolissani siitä, mitä tapahtuu, kun ensirakkaus Jeesuksen hiipuu ja arki sammuttaa ylistyksen ja Hengen liekit. Mitäs sitten, kun tuntuu kornilta puhua Jumalan Pyhästä ja itsestäni samassa lauseessa. Siinä olotilassa vaatimus olla mitat täyttävä uskovainen, tukehduttaa ja lamauttaa. Pakottaa vetäytymään piiloon katseilta. Kipu voittaa rakkauden ja voimattomuus riistää rauhan. Onko kirves jo asetettu minunkin jalkoihini? Luukkaan evankeliumissa 13: 6-9 Jeesus tuntuu asettavan määräajan, vielä vuosi on armon aikaa. Ja onhan se näin, että mitä sitä kasvattamaan puuta, joka on hyödytön. Voiko Jeesus olla noin armoton? Miksi Jeesus puhuu hedelmättömästä viikunapuusta? Puusta, joka tuottaa tavallisesti hedelmää 10 kuukautta vuodessa. Kuusi vuotta puu saa kasvaa rauhassa kenenkään koskematta ja vasta seitsemäntenä vuonna saa poimia hedelmää ja silloinkin ensimmäinen hedelmä uhrataan Jumalalle. Kuka on tuo Isäntä ja kuka on Puutarhuri? Ketkä siinä puhuvat? Onko vertaukseen kätketty jotain, mitä emme ymmärrä? Ja onhan Isäntä ollut armollinen, kun jo kolmena vuonna on etsinyt ensihedelmää eikä löytänyt mitään. Hän antaa vielä lisää aikaa, mutta mitä jos se ei riitä. Millaista hedelmää aina vaadimmekaan toisiltamme tai itseltämme. Voiko hedelmän kasvua pakottaa tai vauhdittaa. Mistä sen kasvu tulee? Hengen Hedelmä vai minun hedelmäni. Mitä tekstin takana on ja mitä Jeesuksen yleisö oikeasti kuuli? Viikunapuu, tuo Jumalan kansan vertauskuva, kasvaa viinitarhassa iankaikkisessa rauhassa. Näetkö, miten Jumala keskustelee sydämessään puusta, jonka hän itse istutti. Aivan kuten huolestunut äiti, joka odottaa yöllä eksynyttä lastaan kotiin, Herraa murehduttaa puun kohtalo. Murheellisena, mutta armollisena hän säälii luotuaan ja toteaa itselleen: ”Anna sen olla! Kyllä se joskus antaa hedelmän. Annan sen hedelmättömyyden anteeksi”. Jeesus, Puutarhuri, lohduta sinä ja armahda puuparkaa. Anna sinä sille uusi kasvu ja ensihedelmät, kun kukaan muu ei voi sitä tehdä. Ei se mitään, vaikka ensi vuotesi meni hukkaan, etkä jaksanut kantaa satoa. Ole rauhassa, minä annan sinun olla. Meidän on joskus vaikea lukea Raamattuamme ja nähdä sen sanojen viisaus. Se mistä ensin löydämme lain, löytyykin takaa suuri armo ja rakkaus. Hedelmäni ovatkin puutarhurin kasvattamia eikä minun ja siksi saan vain olla. Olen yhä Jeesuksen oma ja kelpaan ihan tällaisenaan. Tapio Laakso kirkkovaltuuston jäsen Pyhäjärven seurakunta Jo on kirves laskettu puun juurelle
Elämää ja ihmisiä Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 11 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 24 PYHÄJÄRVEN SANOMIEN konttorille astelee pariskunta, joka pyytää saada tutkia vanhoja lehtien vuosikertoja. Jutellaan hetkinen ja paljastuu, että he molemmat ovat entisiä pyhäkkäitä ja kirjoittivat ylioppilaiksi Pyhäjärven lukiosta vuonna 1968. Tapio Lipsonen kertoo olevansa eläkkeellä luokanopettajan ammatista, hän oli opettajana Pyhäjärvellä vuosina 1974-76 ja muutti sitten Ruotsiin, Köpingiin, jossa asui vuoteen 1982 saakka. Sitten hän asettautui perheineen asumaan Uudenkaupungin lähelle Kalantiin. Tapiolla on kolme poikaa, jotka kaikki asuvat nykyään Tampereella. Alli Lipsonen (o.s. Lavanko) on kirkkoherra Ahti ja Maija-Liisa Lavangon tytär. Alli muutti Pyhäjärvelle perheensä mukana vuonna 1958 ja lähti täältä pois ylioppilaskirjoitusten jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin. Alli muutti opiskelemaan Turkuun ja asui siellä 20 vuotta englantia ja latinaa opettaen. Allilla on kolme lasta, jotka asuvat Turussa, Porvoossa ja Haapavedellä. Niin Allilla kuin Tapiollakin on molemmilla puolenkymmentä lastenlasta. – EN OIKEIN KOSKAAN sopeutunut Turkuun, mutta sinne tuli jäätyä, kun menin naimisiin. Siellä ei saanut kunnon ruisleipää eikä muikkujakaan, Alli kertoo. – Vuonna 2001 aloin suunnittelemaan muuttoa Turusta pois ja toteutin unelmani vuonna 2002. Minulla oli aina kaipuu näille leveyksille. Vietin lapsuuteni täällä pappilassa, jossa on nykyään leirikeskus, ja minulle jäi kaipuu avariin tiloihin ja ilmavuuteen, hän jatkaa. Turkuun Alli ei ole kaivannut ja käy siellä vain perillisiään tapaamassa. Eräs Allin tuttavaperhe asui Kuhmossa ja hän ihastui kainuulaiseen erämaisemaan. – Jo Ahtiisä piti kainuulaisesta maisemasta, kävin paljon lapsena esimerkiksi Suomusssalmella, Alli kertoo, – yhtenä juhannusaattona olin Kuhmossa ja lähdin katsomaan myytävää järvenrantatonttia, nähdessäni paikan päätin, että tähän haluan jäädä. ALLI ALKOI SUUNNITELLA ja rakennuttaa mammuttihirsitaloa Kuhmoon jo Turussa asuessaan. Maija-Liisa-äiti asui Kokkolassa, joten Alli muutti sinne auttamaan äitiään. Kokkolasta oli pitkä matka Kuhmoon, joten vuoden kuluttua Alli haki töihin Valtimolle. Talon valmistuttua hän ajoi töihin päivittäin Kuhmosta Valtimolle, matkaa kertyi 75 kilometriä. – Kyllähän siinä erämaatiellä monenlaisia reissuja sattui, monena aamuna oli tie tukossa ja piti odotella lumiauraa. Sen perässä ajelin sitten töihin. Jäniksiä ja susia näki yhtenään. Tie oli huonossa kunnossa ja kerrankin oli niin iso monttu tiessä että rengas meni puhki, mutta onneksi ammattikoululaisia kulki paljon samaa reittiä, niin he vaihtoivat renkaan, Alli muistelee. Ahti Lavanko kuoli vuonna 1991, mutta Allin äiti Maija-Liisa elää edelleen Oulussa erittäin hyväkuntoisena. Allin siskot asuvat Helsingissä ja Juhani-veli on kirkkoherrana Oulun Karjasillan seurakunnassa ja toimii lääninrovastina. KESÄ 2008 OLI KOHTALOKAS Allille ja Tapiolle. Tapiolle tuli ero vaimostaan ja hän päätti lähteä luokkakokoukseen Pyhäjärvelle, jos vaikka Allikin sattuisi tulemaan sinne. – Minä kirjoitin varmaan jo 10-vuotiaana ensimmäisen rakkauskirjeen Allille, mutta en saanut häneltä koskaan mitään vastakaikua. Penkkareissakin vielä koetin Allia tanssiin pyytää, mutta ei se lähtenyt, muistelee Tapio. ALLI OLI OLLUT Saariselällä vaeltamassa ja tuli sieltä suoraan luokkakokoukseen, hän oli sopinut menevänsä yöksi tyttärensä luokse, joka asui silloin Tyrnävällä. Luokkakokouksessa Tapiolla ja Allilla ei ollut tilaisuutta jutella kahden kesken, mutta Alli toivotti kaikki tervetulleiksi käymään hänen luonansa Kuhmossa ja Tapio päätti noudattaa kutsua. – Olin ajatellut että luokkakokouksessa saataisiin jutella kahdestaan, vaan niin se vaan vieläkin luikahti käsistä. Minä lähdin täältä kohti Leviä ja ajattelin, että käyn heti menomatkalla Allin luona. Päätin kosia samalla reissulla, että pääsen epätietoisuudesta, Tapio hymyilee. – Liekö moni suomalainen ensimmäisillä ”rehveillä” kosinut, mutta minä ajattelin, että en eteenpäin lähde ennen kuin olen kosinut Allia, Tapio muistelee. ALLILLA OLI YLLÄTTÄVÄÄN kysymykseen vastaus valmiina, se oli tietenkin myöntävä. Tapio jäi Kuhmoon ja Levin reissu jäi käymättä. – En kyllä epäröinyt yhtään. Nuorena jo salaa rakastin Tapiota, vaan papin tyttärenä minulla oli tietysti siihen aikaan hyvin tiukat rajat. Olin onnellinen piilossa ja katselin salaa Tapiota, Alli hymyilee. – Ajattelin että hän sen ymmärtää. Kun muutin Turkuun, niin uskoin, että kyllä Tapio minun tunteeni tietää ja tulee sieltä minut hakemaan. Mutta mistäpä hän olisi niitä tiennyt, Alli pohtii nuoruuden sinisilmäisyyttään. – ON OLLUT NIIN IHANAA olla yhdessä, huokaisee Alli, – meillä on samat jutut kuin 60-luvulla ja jotenkin sitä taas itse elää sitä aikaa uudelleen ja näen paljon unia siitä ajasta. Nuoruuden rakastavaiset saivat viimein toisensa ja ovat eläneet onnellisena siitä päivästä alkaen. Pariskunta viihtyy paljon luonnossa, Pyhäjärvelle he tulivat suoraan Kilpisjärven hiihtohangilta. Allilla ei ole Pyhäjärvellä enää sukulaisia, Tapion veljiä asuu vielä täällä. – Turussa asuessa Ahvenanmaan saaristo oli minulle tärkeä paikka, nykyään se on Lappi, joka on koluttu joka nurkkaa myöten, Alli kertoo, – Kilpisjärvi on se rakkain paikka, avaruus ja valoisuus tekee vaikutuksen. – Sinne lähdetään joka kevät sulattamaan lumia, kun Kuhmosta lumet loppuu, Tapio kertoo. LUNTA OLISI KILPISJÄRVELLÄ vielä riittänyt, mutta kahden turistin ja Lipsosten vuoksi ei latuja enää ruvettu auki pitämään. Kesäaikana Kainuun kesätapahtumat pitävät pariskunnan kiireisenä, Kuhmon kamarimusiikkitapahtuma ja Kainuun rastiviikot ovat heille talkootapahtumia. Elokuussa he marjastavat, Tapio kuuluu myös Iivantiiran hirvimiehiin ja on kiinnostunut laajasti eri kilpa-ammuntalajeista kuten erilaisista pistoolija kivääriammunnoista sekä ampumahiihdosta ja hirvenhiihdosta. Toinen Tapiota kiinnostava urheilumuoto on pesäpallo, sen parissa hän on kiertänyt pelimatkoilla ympäri maailmaa. Alli taas tykkää leipoa ja kutoa omalla vapaa-ajallaan. Pariskunta pitää myös matkustelemisesta ja he pyrkivät tutustumaan aina eri paikkoihin. Tapio sanoo, että ainoa hänelle käymätön mantere on Etelämanner. – SYKSYLLÄ KUN HYTTYSET on kuolleet, mennään taas takaisin Lappiin, Alli hymyilee, – silloin kalastetaan, marjastetaan ja Tapio metsästää. Asuntoautolla kun liikutaan niin aikatauluja ei tarvitse tehdä. Jos sattuu olemaan huono sää, niin odotellaan niin kauan että se paranee, eläkkeellä on aikaa. MIRKA NISKANEN Alli ja Tapio Lipsonen saivat toisensa kypsällä iällä. Papin tyttärenä Alli ei uskaltanut osoittaa vastarakkautta Tapiolle lukioiässä, mutta luokkakokouksessa vajaa kymmenen vuotta sitten yhteys löytyi uudelleen. Luokkakokous yhdisti Lipsoset Alli ja Tapio Lipsonen poikkesivat Pyhäjärvellä. Asuntoauto mahdollistaa reissaamisen omien aikataulujen mukaan. ”Liekö moni suomalainen ensimmäisillä ”rehveillä” kosinut, mutta minä ajattelin, että en eteenpäin lähde ennen kuin olen kosinut Allia JEHOVAN TODISTAJIEN kolmipäiväisen aluekonventin teema tänä vuonna on ”Älä luovuta!” Aiempien vuosien tapaan Jehovan todistajat osallistuvat maailmanlaajuiseen kampanjaan ihmisten kutsumiseksi seuraamaan konventin ohjelmaa. – Elämän ongelmat voivat helposti riistää mielenrauhan ja saada jopa harkitsemaan luovuttamista, Oulun aluekonventin ohjelmanvalvoja Sami Suikkonen kertoo. –Konventtimme teema hyödyttää niin Jehovan todistajia kuin kaikkia muitakin. Se antaa neuvoja ja voimaa paitsi kestää myös selviytyä tänäisistä ongelmista menestyksellisesti. – Toivotamme kaikki ihmiset uskontokuntaan katsomatta tervetulleeksi Oulu-halliin juhannuksen aikoihin, Oulun aluekonventin järjestelykomitean puheenjohtajana toimiva Tapio Karjalainen kertoo. – Konventeissamme oli viime vuonna kautta maailman lähes 13 miljoonaa läsnäolijaa. Toivomme, että tänä vuonna läsnäolijoita on vieläkin enemmän. Ohjelmassa on 52 osaa, ja se esitetään muun muassa lyhyinä puheina, haastatteluina ja videoina. Lisäksi joka iltapäivä näytetään yksi osa kolmiosaisesta elokuvasta Muistakaa Lootin vaimoa. Kansainvälisyydestä kertoo se, että ohjelman sisältö on sama kaikkialla maailmassa, vaikka puhujat ja elämänkokemuksiaan kertovat haastateltavat ovatkin paikallisia. Aluekonventti järjestetään Oulun Ouluhallissa juhannuksena 23.-25.6.2017.. Paikoitustilaa on runsaasti Ouluhallilla ja sen lähettyvillä. Tapahtumaan odotetaan saapuvan 3500-4000 osallistujaa kunakin kolmena päivänä. Kyseessä on juhannuksen ajan suurin tapahtuma paikkakunnalla. Jehovan todistajien konventin teemana: Älä luovuta!
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 12 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä Elämää ja ihmisiä ILTATORILLA OLTIIN kesätunnelmissa. Hiijjen Pelimannit tanssitti yleisöä ja Punaisen Ristin Pyhäjärven paikallisyhdistys hoiti torikahvilaa. Kahvilassa paistuivat muurinpohjaletut ja grillissä makkarat. Herkut, musiikki ja aurinko houkutteli paikalle runsaasti yleisöä olihan kesän ensimmäinen hellepäivä. – Täällä on jo nyt paljon porukkaa, ja ilta on vielä nuori, letunpaistotalkoisiin saapunut Eija Puro ihastelee. – Olemme varanneet kaksi sankollista lettutaikinaa, ja lisää tehdään tarpeen mukaan, niin ikään talkoolainen Sari Vornanen kertoo. KAHVILAN OHESSA SPR esitteli torilla myös alkuvuonna alkanutta Ystävätoimintaansa. Toiminnasta kertomassa olivat Riitat Kähärä ja Laitinen. Ystävätoiminta on tarkoitettu kaikille yksinäisille. Toiminta perustuu SPR:n kouluttamien ystävien tekemään vapaaehtoistyöhön, jossa yksinäisille tarjotaan luotettavaa rinnalla kulkijaa esimerkiksi juttu-, ulkoilutai harrastusseuraksi. – Toimintaa vasta käynnistellään Pyhäjärvellä, Kähärä kertoo. Mukana on tällä hetkellä noin kymmenen koulutettua ystävää. Lisää vapaaehtoisia mahtuu mukaan, hän toivottaa. – Tulin itsekin mukaan luettuani lehdestä vapaaehtoistyöstä Ystävätoiminnassa, Laitinen kertoo. – Ainakin Eläkeliitto ja Voimaa vanhuuteen -hanke järjestävät jo vastaavanlaista palvelua muualla Suomessa. Teemme omaa toimintaamme kesän aikana tutuksi erilaisissa tapahtumissa sekä laitoksissa. Sekä yksinäiset että uudet ystävät ovat tervetulleita toimintaan mukaan, hän jatkaa. YSTÄVYYS-TEEMA SOPI myös Pirjo Niemen läksiäisjuhliin, joita vietettiin iltatorin yhteydessä. Työkaverit ja ystävät järjestivät kaupungin palvelusihteerinä yli 30 vuotta työskennelleelle Pirjolle iloisen ja harrastuksiin sopivan juhlan eläkkeelle siirtymisen kunniaksi. Pirjo saapui torille ystävien saattelemana eläkeläinen-lappu hatussaan. Yllätykseksi jäähyväislauluna työkavereilta Hiijjen Pelimannit esittivät Pirjolle Morjensta Manta -kappaleen, jonka rytmissä tanssia muutoinkin harrastava Pirjo pääsi myös pyörähtelemään. – Tämä on ihana yllätys, hyvillä mielin eläkkeelle siirtynyt Pirjo sanoo. – Sää todella suosii meitä. Ilta jatkuu musiikkia kuunnellen ja tanssien. Eläkepäiviä lähden viettämään pohjoiseen, jonne avaan kumppanini kanssa poromatkailuyrityksen, tuore eläkeläinen kertoo suunnitelmistaan. KAIKKIAAN ILTATOREJA järjestetään kesän aikana kaksitoista kertaa. Täydenkuun tanssien viikolla toreja on peräti kaksin kappalein. Tänään iltatorin vetovastuussa ovat Kiuruveden Taitoluistelijat ry:n Pyhäjärven ryhmä ja Pyhäjärven seurakunta. TANJA AITTOKOSKI Kesän toista iltatoria vietettiin kesäisen aurinkoisessa säässä. Tori-isäntänä toimi SPR ja musiikista vastasi Hiijjen Pelimannit. Ystävyyttä ja tanssia iltatori pelimannimusiikin tahdissa SPR on aloittanut Ystävätoiminnan yksinäisten auttamiseksi. Yhteyttä niin vapaaehtoiseksi tai yksinäiseksi ilmoittautuessa voit ottaa toimintaa Pyhäjärvellä vetäviin Riitta Kähärään (vas.) tai Riitta Laitiseen (oik.). Pirjo Niemi saapui ystävineen ja entisine työkavereineen torille viettämään läksiäisjuhlaa. Koko sakki oli pukeutunut juhlavasti vanhan ajan tyyliin. Ilta kului iloisesti tanssien ja musiikkia kuunnellen. ”Olemme varanneet kaksi sankollista lettutaikinaa, ja lisää tehdään tarpeen mukaa HÖYRYVETURIN pillin puhallus houkutteli väkeä Pyhäsalmen asemalle viime torstaina. – Tämä höyryveturi oli Oulussa muistomerkkinä melkein 25 vuotta. Ostin sen VR:ltä vuonna 2004 ja vein Suolahteen kunnostettavaksi. Veturi valmistui vuonna 2011, veturin omistaja Tapani Laaksomies kertoo. Laaksomiehen mukaan HV3 on ainoa halkopolttoaineella kulkeva henkilöliikenneveturi Suomessa ja mahdollisesti jopa Euroopassa. – Tällä veturilla voi ajaa pitkiä matkoja ja nopeaa ajoa. Museokäytössä tällä saa ajaa enintään 80 kilometrin tuntivauhtia. Aikoinaan nopeus on ollut noin 95 kilometriä tunnissa. Ajamme kuitenkin noin 60 kilometrin tuntinopeudella, koska silloin matkanteko on mukavaa ja veturi toimii hyvin, Laaksomies sanoo. Matkanteko on aivan erilaista kuin moderneilla junilla, joissa on paljon automatiikkaa. – Mitään muuta yhteistä näissä ei ole kuin raideväli, veturinkuljettaja Kari Vepsäläinen naurahtaa. VETURI on ajettu vaunujen viereiselle raiteelle, jotta polttopuita saadaan lastattua veturiin. – Juna kuluttaa seitsemästä kymmeneen mottia polttopuuta sadalla kilometrillä, Vepsäläinen kertoo. Terho Ruotsalainen, Emmo Leinonen ja Eki Paattakainen lastaavat puita veturiin. – Olemme mukana lomatunnelmissa ja harrastusmielessä, miehet kertovat. – Lomamatkahan tämä minullekin on. Mikä sen parempi tapa veturinkuljettajalle lomailla, kuin veturilla ajaminen, Vepsäläinen tuumaa. MATKAAN LÄHDETTIIN toissapäivänä Nurmeksesta kohti Oulua. Matkalla viivytään viisi päivää. – Tämä oli veturin ensivisiitti Ouluun kunnostamisen jälkeen. Eilen otimme Oulusta matkustajia kyytiin matkalle Tornioon ja Haaparantaan. Seuraavaksi suuntaamme Iisalmeen, jossa porukka yöpyy. Huomenna matka jatkuu kohti Joensuuta, Laaksomies kertoo. Viimeksi sama höyryveturi ohitti Pyhäsalmen aseman vuonna 2015, kun sillä kuljetettiin englantilaisia turisteja Iisalmeen. Tällä kertaa junan matkassa on saksalainen ryhmä. – Kyydissä on noin 27 saksalaista matkustajaa, matkanjärjestäjä ja valokuvaaja. Miehistöä on noin yksitoista, omistajan rouva Ulla Martin kertoo. Saksalaisryhmälle vanhat junat ovat harrastus. – Höyryjunalla matkustaminen tuntuu hyvin hienolta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Kyseessä on elämäntapa, Wolfgang Bonn kertoo. – Matkatoimistomme välittää tämän tyylisiä matkoja eri maihin. Tämä on ensimmäinen järjestämäni ryhmämatka Suomeen, matkanjärjestäjä Gregor Sutter kertoo. JAANA SALO Nostalgiaa raiteilla Pyhäsalmen asemalla oltiin menneiden aikojen tunnelmissa, kun vanha höyryveturi pysähtyi asemalle täyttämään polttopuuvarastoaan. Höyryveturi viipyi Pyhäsalmen asemalla tunnin. Pysähdyksen aikana paikalle ehti kertyä väkeä ihastelemaan vanhaa höyryveturia. Ylhäällä: Terho Ruotsalainen Suolahdelta, Emmo Leinonen Tuupovaarasta ja Eki Paattakainen Äänekoskelta lastaavat polttopuita veturiin. Oikealla: Wolfgang Bonn harrastaa vanhoja junia. Martina Brombeiss on mukana kuvaamassa matkaa matkatoimistolle.
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 13 Ajassa ONNEKSEEN LYYLI huomasi ettei keitto ollut palanut pohjaan, vaikka vesi olikin vähentynyt padasta ja tuli oli sammunut pesästä. Hän lisäsi lastuja pesään ja sai tulen uudelleen viriämään. Keitto oli jo valmista, enää piti väki vain kutsua syömään. Väen kokoonnuttua pitkän pirtinpöydän ympärille, Lyyli kantoi padan keskelle pöytää ja istuutui itse Fransin viereen. Frans kauhoi keittoa ensin itselleen, ja sitten ammensi sitä Lyylin lautaselle. Lyyli ehti syödä ruokaansa kokonaista neljä lusikallista, kun salista kuului vaativa pirinä. Hän vilkaisi Fransia mutta tämä ei tehnyt elettäkään lähteäkseen vastaamaan vaan jatkoi syömistään kuin mitään ei kuuluisi. Lyyli huokasi, laski lusikkansa lautaselleen ja keräsi hameensa käsiinsä kääntyen penkillä pois lähteäkseen. Puolijuoksua hän eteni kamariin päin ja hoki mennessään: ”Tullaan, tullaan”. Hän pyöräytti veiviä, nosti luurin korvalleen sanoen:” Lyyli puhelimessa, päivää vain”. TOISESTA PÄÄSTÄ KUULUI hyvin hätääntynyt ääni, ja Lyyli tunnisti sen erääksi naapurin emännäksi, joka hänelle soitti. Mitähän asiaa hänellä mahtoi oikein olla? Emäntä kysyi sumeilematta: ” Voi hyvä Lyyli, tulisitko sinä edes minua auttamaan, kun meidän paras lehmä on poikimassa, ja se ei tahdo edetä vaan jotakin tuntuu olevan vialla?” Kiitän sinua jo etukäteen! Lyyli lupautui auttajaksi, sillä koskaan ei voinut olla varma, milloin he itse tarvitsisivat apua. Lyyli kertoi puhelimeen että söisi nopeasti ruokansa ja tulisi sitten. Hän lopetti puhelun hetimmiten, ja palasi tupaan omalle paikalleen ja söi ruokansa nopeasti loppuun. Samalla hän kertoi pöydässä olijoille naapurin hädästä ja että oli lupautunut auttamaan heitä. Isäntä ja Miina – piika saisivat hoitaa lehmät ja lampaat sekä siat! Lapsensa saisivat korjata ruoat pois pöydältä. ISÄNTÄ HYMÄHTI VAIN ja piika totteli emäntää, sillä tämän sana oli laki heille, sillä jos he haluaisivat olla talossa, oli parempi totella. Uuden työpaikan saanti kesken ”pestuuvuoden” oli enemmän kuin vaikeaa, se oli melkein mahdotonta. Lyyli laittoi takin päällensä, sitoi huivinsa tiukasti leuan alle ja laittoi kengät jalkaansa. Suoraan lehmien laitumen poikki oikaisten hän eteni metsään, josta pääsi naapurin pelloille ja siitä suoraan navetan nurkalle. Johanna – emäntä tuli tuvasta navetalle päin ja huomasi hänet. Hän johdatti auttajan suoraan navettaan. Karjakeittiössä Lyyli vaihtoi työtakin päälleen ja toiset jalkineet jalkaansa ennen kuin meni navettaan. Navetassa oli muutamia lehmiä, vasikoita, kaksi lammasta sekä porsaat. Poikiva lehmä oli kolmannessa parressa ja siitä näki heti, että sillä oli vaikea olla. Lyyli aavisti että edessä oleva tehtävä olisi vaikea mutta ei sanonut Johannalle mitään. Hän tekisi parhaansa, ja jos se ei riittäisi niin sitten pitäisi apua hakea jostakin muualta. Lehmät olivat hyvin arvokkaita tuohon aikaan, joten niiden eteen tehtiin kaikki mahdollinen, maksoi mitä maksoi. LYYLI KIIREHTI lehmäpolon luo ja pesi käsivartensa ja tutki sen. Vasikka oli väärässä asennossa. Sen etujalat olivat taipuneina mahansa alle ja siksi se ei syntynyt. Tarvittiin erittäin nopeita toimenpiteitä lehmän ja vasikan pelastamiseksi. Lyyli yritti kaikin keinoin kääntää vasikan jalkoja mutta tila oli liian ahdas. Viimein hänen oli pakko tunnustaa tappionsa ja pyytää lupaa käydä soittamassa eläinlääkäri paikalle. Johanna lupasi auliisti soittamisen ja Lyyli kiirehti tupaan soittamaan. Keskuksesta Santra vastasi ja Lyyli kysyi häneltä: ”Onko sinulla tietoa missä kunnaneläinlääkäri on, sillä nyt häntä tarvitaan ja pian?” Santra tiesi, että aamulla oli eläinlääkäriä soitettu aivan lähistölle kipeää hevosta hoitamaan. Lyyli pyysi Santraa heti soittamaan tuohon taloon, ja kertomaan että mistä hän nyt soitti, tarvittaisiin eläinlääkäriä ja pian. Hän lisäsi vielä, että ei nyt ehtisi kertoa miksi soitti juuri tuosta talosta, ja että hän odottaisi vastausta puhelimen vieressä” Santra lupasi heti soittaa. Lyyli seisoi puhelimen vieressä ja odotti kärsivällisesti. Muutaman minuutin kuluttua puhelin soi ja Lyyli vastasi siihen. ” Sain yhteyden taloon, ja sieltä saatiin eläinlääkäri kiinni ja vastaus, että tämä tulisi heti lehmää auttamaan, sillä hevonen oli saatu hoidettua”. LYYLI KIIREHTI NAVETTAAN helpottava tieto mukanaan ja kun Johanna sen kuuli, häneltä pääsi helpotuksen huokaus. Yhdessä he rauhoittelivat lehmää ja toivoivat avun tulevan pian. Jonkin ajan kuluttua kuului autonääni navettaan ja Lyyli riensi ulos tulijaa vastaan Johannan jäädessä lehmän luo. Musta Mercedes – Benz kiipesi jyrräten mäkeä ylös, joka oli ennen navettaa ja kurvasi sitten sen eteen. Autosta astui ulos nuorimies, joka tervehti tulijaa, käveli auton takakontin luo, aukaisi sen ja otti esiin laukkunsa ja saappaansa. Lyyli johdatti tulijan karjakeittiöön, ja selosti samalla tilannetta. Hän kertoi, että vasikka oli ahdingossa ja että lehmä alkoi olla väsynyt. Kysymykseen emännästä, Lyyli vastasi lyhyesti: ” Hän on navetassa poikivan luona, olen hänen naapurinsa ja tulin auttamaan”. Mies nyökkäsi ja kiirehti navettaan. Johanna touhusi tulijalle saippuaa ja vettä sekä puhtaita pyyhkeitä. Pestyään ja saippuoituaan kätensä mies aloitti työnsä. Hän totesi saman kuin Lyylikin: ”Vasikka oli muuten oikein päin mutta jalat olivat kääntyneet vatsan alle ja siksi tämä ei ole syntynyt. Lehmäpolo makasi melkein reporankana, sillä uurastus ilman tulosta oli enemmän kuin raskasta. ELÄINLÄÄKÄRI KERTOI nimekseen Waldemar. Hitaasti ja varmasti hän käänsi vasikan jalat ja oli tuntenut samalla vasikan olevan vielä elävä, mikä oli hyvä asia. Uupunut lehmä ymmärsi esteen poistuneen ja muutaman voimakkaan ponnistuksen jälkeen putkahti oljille kaunis vasikka. Emo oikaisi itsensä aivan suoraksi ja naiset sekä Waldemar luulivat sen kuolevan siihen paikkaan. Waldemar kiirehti emon luo ja tutki tätä mutta onneksi lehmä vain lepäsi raskaan ponnistuksen jälkeen. Vasikka, joka osoittautui ”lehmäpuoleksi”, oli sillä välin saanut yskittyä sikiöveden nielustaan, nosteli päätänsä ylös, ja katseli kiinnostuneena paikkaa, johon oli juuri syntynyt. Waldemar otti tukon olkia ja alkoi hieroa vasikkaa sekä Lyyli hieroa omalla tukollaan pientä, kaunista eläintä. Johanna haki karjakeittiöstä lämmintä vettä ja aikoi antaa sen lehmälle mutta Waldemar ehätti väliin. Hän pyysi Johannaa tuomaan vesiämpärin luokseen ja otti salkustaan kirkkaan pullon ja lorautti siitä ”aimo” annoksen ämpäriin kehottaen viemään sen lehmälle juotavaksi. Naiset arvasivat heti, mitä aine oli. Pirtuahan se oli, ja aitoa sellaista. Lehmä kohotti päätään, ja kohosi makuulleen, josta yletti juomaan sen. Johanna sai kantaa kolme ämpärillistä ennen kuin lehmä oli tyytyväinen. Waldemar kertoi heille asian, jota he eivät olleet ennen tienneet: ”Pirtu nopeuttaa eläimen verenkiertoa, joten lehmän jälkeiset tulevat nopeammin pois”. Siksi sitä sille annoin. KAUNIS VASIKKA kannettiin emonsa viereen, ja emon alkoi pian nuolla sitä karhealla kielellään ja vasikka ynisi tyytyväisenä. Saatuaan vasikan kuivaksi se nostettiin karsinaansa. Koko kolmikko katseli sitä liikuttuneina, kun se yritti päästä jaloilleen. Muutamia kertoja se kaatui kyljelleen mutta se ei lannistanut sitä vaan se yritti entistä kovemmin ja pääsi kuin pääsikin viimein seisomaan huojuville jaloilleen. Lyyli lupasi lypsää maitoa vasikalle, sillä Johannan oli haettava rahaa tuvasta maksaakseen laskun Waldemarille. Mies odotti karjakeittiössä, jossa hän sai pestä kätensä ja vaihtaa vaatteensa sekä kenkänsä. Johanna sai maksettua laskun, hän sai siitä kuitin. Väliäkö sillä, että rahaa kului kunhan lehmä ja vasikka pelastui. Lyyli juotti vasikkaa Johannan ehtiessä navettaan. Hän kiitti niiaten Lyyliä monta kertaa ja kutsui tämän kahvillekin mutta Lyyli ei ehtinyt, mutta lupasi tulla toisen kerran kahville. Waldemar oli jo ehtinyt lähteä, kun Lyyli lähti samaa reittiä takaisin kun oli tullutkin. KÄVELLESSÄÄN HÄN mietti puhelimen hyödyllisyyttä ja oli siitä vakuutettu, olihan tuo tullut jo todistettua! Saunottuaan illalla (kesällä saunottiin melkein joka päivä), Lyyli keitti saunakahvit ja vetäytyi sitten levolle. Mielestään hän ei ehtinyt kuin nukahtaa, kun kamarista kuului vaativa pärinä. Isäntä veti sikeitä hänen vieressään ja ei olisi kuullut vaikka pommi olisi räjähtänyt hänen vieressään, joten Lyyli kömpi hänen ylitseen ja kiirehti kamariin. Unisena hän kiepautti veiviä ympäri ja nosti kuulokkeen sanoen: ”Lyyli puhelimessa, iltaa”. Toisesta päästä kuului hätääntyneen mieshenkilön ääni, jonka hän tunnisti erääksi nuoreksi mieheksi järven toiselta puolelta. ”Vaimon synnytys on alkanut ja kätilö sekä lääkäri ovat toisen potilaan luona, voisitko sinä tulla auttamaan meitä? Me emme muita auttajia keksineet kuin sinut!” Lyyli mietti hetken ja sanoi: ”Hyvä on, tulen auttamaan teitä ja lähden heti matkaan”. Hän sulki puhelimen ja käveli kamariin, herätti isännän ja komensi tämänkin pukemaan samalla kun kertoi mitä heidän oli tehtävä. Isäntä sai vauhtia toimiinsa kun kuuli auttamisen laadun ja oli jopa ennen emäntää valmiina. He kävelivät rantaan ja Fransi auttoi vaimonsa veneeseen työntäen samalla veneen vesille ja aloittaen soutamisen kohti vastarantaa. Jatkuu... Arja Tuominiemi Lyylin puhelinkiireet MUMMON PUHELIN -KIRJOITUSKILPAILUN SATOA Osa 2. Lyylin puhelinkiireet jatkuvat toisessa osassa. Tarina sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle Pyhäjärviseuran järjestämän Mummon puhelin -kirjoituskilpailun aikuisten sarjassa. Ensimmäinen osa Lyylin puhelinkiireistä julkaistiin PS:n numerossa 22. PIXABAY ”Keskuksesta Santra vastasi ja Lyyli kysyi häneltä: ”Onko sinulla tietoa missä kunnaneläinlääkäri on, sillä nyt häntä tarvitaan ja pian?” Santra tiesi, että aamulla oli eläinlääkäriä soitettu aivan lähistölle kipeää hevosta hoitamaan.
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 14 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.? Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 017-754 707 T:mi Jaakko Majava, p. 0440991443 Kaikki kodin remontit kosteat tilat muista kotitalousvähennys Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT P. 08 780 090 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 040 7439 816 Puh. 0400 581 315 HIEKKAJA SORATOIMITUKSET, MURSKEET, SEPELIT 040 719 5931 040 734 6186 08 780 102 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutit: Anne Kumpulainen ja Anni Leskinen www.pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Pyhäsalmen Asematie 2, puh. 08-782 111, 040 556 1316 Oy • fysioterapia • lymfaterapia • akupunktio • veteraanikuntoutus • hieronnat • MDT-terapia • kinesioteippaus • geriatrinen fysioterapia • lasten fysioterapia • kotikäynnit Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 040-588 5704 Parhaat palvelut Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto Pyhäsalmi p. 08-780 370 Nestehuoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein Puh. 040-5498250 Lihas-, hermorataja intialainen päänhieronta sekä LPG-alipainehieronta Koulutettu hieroja Rauno Kangasharju Vanha Pyhäjärventie 5, Pyhäsalmi p. 040 544 6328 puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kello-Optiikka P Suhonen Ky Ollintie 13, 86800 Pyhäsalmi. Ajanvaraus p. 08780 209 Niilontie 9, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Ollintie 9, p. 08-780062 Avoinna ark. 9-18 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 044 7522 172 Ollintie 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinnat • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Kärsämäki: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Pyhäjärvi: notariaattipäällikkö Rauno Rasinkangas 010 257 6522 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Koko kehon vyöhyketerapia vauvasta vaariin, Jokikyläntie 555 P. 040 776 7578 Sirpa Tikka KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, ravintovalmentaja Marjut Ruotanen • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus www.pyhasalmenfysio-sport.com Ollintie 12 L 7 044 201 7823 Laura Turunen • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 10-18, la suljettu Puh. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 Esko Koistinen 0400 563 199 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17
Keskiviikko kesäkuun 14. päivä 15 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 24 johannes@sjpakanen. Ilolla ja ammattitaidolla asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. p.0440 609 511 Päivystys 24/7 p.0440 609 511 KOKKOUKSIA LUKIJAN RIVIT Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Sekalaista JOKIKYLÄ-RUHKALAN KEILAMESTARUUSKISAT la 17.6.2017 alk. klo 19. Ilm. viim. pe 16.6. klo 18 menn. keilahallille tai Paulille 0400 388 355. Sarjat naisille ja miehille. ILMOITUS EHTII keskiviikon lehteen, kun jätät sen viimeistään PERJANTAINA KLO 13.00 mennessä. ilmoitukset@pyhajarvensanomat. 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.fi PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINVIRASTO ON SULJETTUNA 22.6. 23.7.2017 Kaupunginvirasto, puhelinvaihde ja yhteispalvelupiste pidetään asiakkaille suljettuna 22.6. 23.7.2017. Kuulutukset ovat nähtävänä kaupunginviraston ilmoitustaululla ja nähtävänä olevat asiakirjat Pyhäjärven kirjastossa, os. Tunturitie 1. HUOM! Palveluseteli, venepaikka, Kallioniemi, Perinnepiha yms. varaukset, maksut ja avaimet ennen sulkua. Hyvää kesän jatkoa! Pyhäjärvi 12.6.2017 Kaupunginhallitus Pyhäjärven kaupunginvaltuuston KOKOUS pidetään maanantaina 19.6.2017 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Pyhäsalmi 12.6.2017 Asko Kauranen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pakkohan sitä naapuria on tervehtiä törmätessään. Haastella muutama sananen maailman menosta. Pienellä vinkillä pystyt tekemään naapuriisi lähtemättömän vaikutuksen: tarkista ennen ulkooven avaamista uutiset kännykälläsi. Näin pääset laukomaan totuuksia asioista, joista naapurisi vasta spekuloi. Sanomalehti on fiksu juttu – myös kännykässä. Kyläpalvelu J. Laurikainen Tmi p. 040 511 2419 Leikkaa talteen Eläkeläiset ry Tiistaina keilataan klo 13.00 –15.00. Toimintatorstai jatkuu. Biljardia pelataan klo 9.00 –12.00. Luotorannan talkoot 15.6 alkaen klo 9.00 – 13.00 (pitempäänkin voi olla). Alueen siistimistä ym. Huomioikaa ajankohdan muuttuminen: Pihtiputaan Elämäjärven kesäteatterin esitys AVIOLIITTO KOMEDIA, keskiviikoksi 12.7.2017 klo 19.00. Matkan hinta 26 € sisältää lipun ja matkakustannukset. Lähtijät ilmoittautuminen Martille 044 3314 311 Liisalle 040 836 5121 tai Armakselle 0400 689 735 17.6.2017 mennessä. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin klo 8–11 ja perjantaisin klo 10–14 Asematie 4, nuorisotila. Shakkipiiri perjantaisin klo 10–14 Asematie 4, nuorisotila. Keilapiiri maanaisin klo 13–14 ja 14–15 sekä torstaisin klo 14–15 ja 15–16. Mölkkypiiri, seuraava juhannuksen jälkeen ma 26.6. Pohjois-Pohjanmaan piirin golf-mestaruuskilpailut tiistaina 20.6.2017 klo 10.00 Pyhäjärven kentällä. Omat pelaajamme ilmoittakaa Tapani Röytiölle, puh. 044 0687 414 osallistumisenne. Lauluryhmän harjoitus Kaustisen kesäpäiville torstaina 15.6. klo 15.15 Asematien nuorisotila. Karaokemitalistimme Eira ja Seppo ALFA-TV:n lähetyksissä tänään klo 19.00, uusinnat la17.6. klo 19.30 ja ti 20.6. klo 20.30. Matka Koljonvirran kesäteatterin esitykseen Tuntematon sotilas, sunnuntaina 30.7. Ennakkoilmoittautumiset kesäkuun loppuun mennessä Leena Manniselle puh. 044 5000 137. Hinta on 52 euroa, johon sisältyy pääsylippu, kyyti, lounas ja väliaikakahvit Matka Kaustisen musiikkijuhlille ja Eläkeliiton kesäpäiville lauantaina 15.7. Muiden kuin lauluja senioritanssiryhmämme esiintyjien ennakkoilmoittautumiset juhannukseen mennessä Paavo Leskiselle puh. 0400 388 661. Matkan hinta on 60 euroa sisältäen lipun juhla-alueelle, linja-autokyydin, lounaan ja kahvilipun Kainuun maakuntamatkan ajankohta on varmistunut, ma11.9. ke13.9. Hinta ja ohjelma seuraavassa Pyhäjärven Sanomassa. Yhdistyksen kotisivut: elakeliitto. /pyhajarvi/, olemme myös facebookissa LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 118 €. Maksa seuraaville pankkitileille: JOUSIAMMUNTAA lavan alue, keskiviikkoisin klo 16-20. pohti@pyhajarvi. , toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 PESISKOULU pesäpallokentällä keskiviikkoisin klo 17.30–19. Tervetuloa mukaan 6-11 vuotiaat (ikäraja joustava), jaetaan ryhmiin iän ja tason mukaan. Omia varusteita ei tarvitse olla. Pohdin toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai klo 15-17 POHDIN KESÄIKÄRIT starttaavat torstaisin 22.6. alkaen klo 17.30. Ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan puoli tuntia aikaisemmin klo 17.00 alkaen. JÄRJESTYKSENVALVONTA Satu Väyrynen p. 040 445 7680 Pyhäsalmen suurlavan tanssi-iltojen järjestyksenvalvojat ja liikenteenohjaajat: 20.6. Anne Happo, Sirpa Pasanen, Ari Heinänen, Marko Haapakangas, Tarmo Lipsonen, Päivi Jääskeläinen, Sami Laukkanen, Satu Väyrynen Huom! Järjestyksenvalvojat ja liikenteenohjaajat tuntia ennen tanssien alkua paikalle. Pohdin kesäikärit 22.6. T/P 3-7 juoksu 40 m T/P 9-11 juoksu 60 m & turbokeihäs T/P 13 juoksu 60 m & keihäs 29.6. T/P 3-7 pallonheitto T/P 9-13 juoksu 200 m & kuula 6.7. HIPPOKISAT Suomenselän Op T/P 3-5 juoksu 40 m T/P 7-9 juoksu 60 m T/P 11-13 juoksu 100 m 13.7. T/P 3 pallonheitto T/P 5-7 pituus T/P 9-13 juoksu 100 m & pituus Palkintojen jako: Säästöpankki 20.7. T/P 3-7 juoksu 40 m T/P 9-13 juoksu 200 m & keihäs 27.7. T/P 3 pallonheitto T/P 5-7 pituus T/P 9-13 juoksu 400 m & kiekko 4.8. T/P 3-5 juoksu 40 m T/P 7-9 juoksu 100 m T/P 11-13 juoksu 100 m & kuula Palkintojen jako
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 24 16 Keskiviikko kesäkuun 14. päivä To 15.6.2017 klo 10-16.30 Paikalla Virpi Fabritius Varaa aikasi p.(08) 772 7600 Pyhäsalmen Rauta-Sport Oy LAGUKSENTIE 1, 86800 PYHÄSALMI p.(08) 772 7600 Talon ulkomaalausja ulkovärityssuunnittelu Talon ulkomaalausja ulkovärityssuunnittelu Suunnite llaan ja ideoidaan yhdessä Suunnite llaan ja ideoidaan yhdessä Tervetulo a! Tervetulo a! Iltatori 14.6. klo 18–20 Makasiinitorilla: Kiuruveden Taitoluistelijat ry:n Pyhäjärven ryhmä ja Pyhäjärven seurakunta Ohjelmassa tanssiesityksiä, muotinäytös, yhteislaulua ja lapsille toimintapiste. Ter vet ulo a! Pyhäjärven kaupunki Meillä on ilo kutsua teidät avointen ovien päivään Köpsinrinteen palvelutaloon 15.6.2017 klo 13-15. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja uudistuneisiin tiloihimme. Kahvitarjoilu, haitarimusiikkia sekä paljon muuta! Köpsinrinteen henkilökunta Sydämellise sti tervetuloa! Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Suuret kiitokset kotihoidon asiakkaiden virkistyspäivää tukeneille: Tenhusen Taksiliikenne, Palvelutaksi Kari Jaatinen, Herman Röytiön säätiö, S-Market, ABC-Liikenneasema, Seurakunta, Päivätoiminta, Sydänyhdistys, Muistiluotsi, Arjan ruokala, Parturi-kampaamo Kaisa, Marja Komu, Liikuntatoimi sekä Pontus-poni ja Helmi Huom! kaikki OMAISIAAN HOITAVAT, myös ilman hoitosopimusta olevat. Pyydämme teitä täyttämään oheispalvelutarpeen kartoittamista varten KYSELYLOMAKKEEN, joita on saatavana Köpsillä, Muistiluotsilla ja kirjastossa. Palautus juhannukseen mennessä samoihin paikkoihin. Kiitos! Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Liput 15 € Ti 20.6. klo 19-24 Hurma Simodeus PYHÄSALMEN SUURLAVA Naistentanssit tiistaisin Vaskikellontie 342, 86800 Pyhäsalmi puh. 0400 845 741 / Tapio Rannanmaa Naistentanssit 19-24 (tasan) Tunti miehille -kesänavaustapahtuman onnistumisesta kaikille tukijoille, yhteistyökumppaneille, eri tilaisuuksien upealle esiintyjäjoukolle, -erityiskiitos Aurinko-tanssiryhmälle, uskolliselle, mahtavalle yleisölle sekä iloiselle ja ahkeralle talkooväelle! ...Yhdessä on hyvä jatkaa... ISO KIITOS PYHÄJÄRVEN ELÄKELÄISET RY Teatterija kesäretki Varkauteen 28.-31.7.2017 Hinta jäseniltä 160 €, ei jäsenet 180 €. Hinta sisältää bussikuljetukset, teatteriesityksen ja majoituksen Kylpylähotelli Kuntorannassa, kahden hengen huoneessa, puolihoidolla. 1hh lisämaksu 25 €. Kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sisältyy hintaan. 30.7. Kanavarannan kesäteatteriesityksen Mummonmökki -komediaa tähdittää Hannele Lauri. Sitovat ilmoittautumiset 15.7. mennessä: puh. 044 331 4311 / Martti. Alustavasti varattu 40 paikkaa. Myös maksu 15.7. mennessä tilille FI31 5375 0320 0426 88. Tervetuloa mukaan iloiseen seuraan! TORILLA To 15.6. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTeollisuustie 7 P. 0400 945 544 MYKYROKKAA TORSTAISIN klo 9-14, astioihin ja lounaalla Kotileipomuksia SF Caravan alue 2-3 hh:n aamiaismajoitus Ateria ja juhlapalvelu Viljapossua suoraan tilalta Etuselkä, kylki 5,50€/kg Lapa 5,90€/kg Jauheliha 6,90€/kg Täyslihasäilyke 5prk/ 20€ Pyhäsalmen torilla torstaina 15.6 klo 11-13 Laakamäen Kotiliha Myyntiauto 0400 577 433 / Heikki Liput 9 eur. Palotie 4-86800 Pyhäsalmi Elokuvien lipunmyynti p. 044 7769 724 www.facebook.com/Pyhasalmen VpkElokuvat Varaukset/tiedustelut avoinna 1 h ennen päivän esitystä Varatut liput lunastettava ½ h ennen esitystä Itse lkimys 3 3D K7 1h 36 min / Finnkino ENS IPE 30.6. klo 18 LA 1.7. klo 13 SU 2.7. klo 13 ILT A Tilaa Pyhäjärven Sanomat itselle tai lahjaksi! p. 040 772 0231 15 € / 3kk Tarjous voimassa 1.6.-31.7.2017. Koskee vain uusia kotimaan tilauksia.