KESKIVIIKKO ELOKUUN 19. PÄIVÄ 2020 N:o 34 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 65. VUOSIKERTA Pyhäjärven kaupunkikuva on nyt kaksitahoinen. Pieniä valonpilkkuja on saatu kun paikkakunnan nettomuuttomäärä on ollut kerrankin pienesti plussalla. Talous sen sijaan on vahvasti miinuksella. Lue lisää aiheista uutisaukeamalta sivuilta 2 – 3. Juha Jämsä Soita ! 040 772 0231 tai tilaa nettisivuiltamme www.pyhajarvensanomat.? Tarjous koskee uusia kotimaan tilauksia. Voimassa elokuun 2020 loppuun. kotiis kannettun ! Huipputarjous! 23 €/3kk (Norm. 26€)
Pyhäjärvi tännään 2 Nimmeensä juhlivat Sattaako vai paistaako? Tänään Mauno Torstaina Sami Perjantaina Soini Lauantaina Iivari Sunnuntaina Signe Maanantaina Perttu Tiistaina Loviisa 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä Bartholomeus 24.8. Perttelinä alkaa syksy. Silloin pitää olla elojalka pellolla, pärevalkea pöydällä. Laihia. (Hautala 1948: Vanhat merkkipäivät.) KAUPUNGIN ja Virtaa vapaaehtoisuudesta -hankkeen yhteistyössä järjestämä asiointiapu oli tarkoitettu koronaviruksen takia riskiryhmiin kuuluville sekä yli 70-vuotiaille pyhäjärvisille. ”Koronatalkoisiin” ilmoittautui mukaan 31 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset auttoivat yhteensä 37 taloutta tai henkilöä. Vapaaehtoisten asiointiapu päätettiin lopettaa vallitsevan koronavirustilanteen ja poikkeusolojen päättymisen myötä. Kiitos kaikille koronatalkoisiin osallistuneille vapaaehtoisille ja mukana olleille. ViVa-hanke Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 5:24 21:14 5:27 21:10 Keskiviikko Torstai +21 +21 +21 +22 +23 +23 +25 +24 +24 +24 +24 +23 Perjantai 5:29 21:07 +23 Lauantai 5:32 21:03 +21 Sunnuntai 5:35 21:00 +21 Maanantai 5:38 20:56 +20 KAUPUNGINVALTUUSTOLLE esitetään, että Jussi Tikanmäelle myönnetään ero sivistyslautakunnasta. Valtuusto valitsee uuden jäsenen. Kaupunki sitoutuu EU:n Leader-toimintaan ohjelmakaudella 2021–27 ja varaa siihen vuosittain määrärahan talousarviossa. Kaupunginhallituksella ei ollut huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelmasta vuosille 2021-25. Kaupunginhallitus totesi lausuntona Aluehallintovirastolle Mullikonnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, että hakijan, Kanteleen Voiman, tulee huolehtia purkuvesien käsittelystä lainmukaisesti ja parasta saatavissa olevaa tekniikkaa käyttäen. Mullikonnevalla Latvasten alueella on tarkoitus ottaa turvetuotantoon noin 125 hehtaarin suoalue. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin vastineen Markkinaoikeudelle Janus Oy:n tekemään valitukseen Honkavuoren tennisja huoltohallin hankinnasta. Raija Leppäharju esitti asian palauttamista valmisteluun ja jatkoaikaa vastineen tekoon, mutta ei saanut kannatusta. Pyhäjärvi laittaa vireille Itämäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Lamminaholle sijoittuva tuulipuisto on 43 neliökilometrin laajuinen ja sisältää 20-30 tuulivoimalaa. Kaupunki irtisanoo Leskeläntie 7:n vanhan lämpösopimuksen Simunan Lämpö Oy:n kanssa 19.1.2022 lukien. Talon 15 asunnosta on vuokrattuna vain 5. (KH) POHJOIS-POHJANMAAN maakuntahallitus päätti maanantaina, että maakunnallisen kulttuuriohjelman laatiminen käynnistetään. Vuosille 2021–2025 kohdentuva ohjelma sisältää kulttuurin alueellisen tilannekuvan ja analyysin, tulevaisuuden vision ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on herättää puhetta kulttuurista ja tehdä nostoja pohjoispohjalaisen kulttuurin, elämäntavan ja identiteetin erityispiirteistä ja merkityksestä alueellisena voimavarana ja vetovoimatekijänä. (KH) HARKINNANVARAISTA korotusta voi hakea esimerkiksi koronakriisin takia. Myös paikalliset erityisolot otetaan huomioon ja ne tulee eritellä hakemuksessa. Korotuksen ehtona on, että kunta on yrittänyt tasapainottaa talouttaan. Tasapainotustoimet on eriteltävä hakemuksessa. Pyhäjärven taloustilanne on sellainen, että perusteet korotetun valtionavun hakemiseen täyttyvät. Tärkein hakuperuste Pyhäjärvellä on kaivoksen loppuminen ja sen aiheuttama rakennemuutos. Kaivoksella on noin 190 työntekijää ja lisäksi noin 50 alihankkijoiden työntekijää. Myös monet paikkakunnan ja lähialueen metallialan yritykset tekevät alihankintaa kaivokselle. Kaivoksen koko työllisyysvaikutus on noin 1150 henkilötyövuotta, josta Pyhäjärven osuus on noin 680 henkilötyövuotta. Kunnallisverotuottoa alueelle tulee 4,8 miljoonaa euroa vuodessa, ja siitä Pyhäjärvelle 3,1 miljoonaa. Lisäksi Pyhäjärvi saa kaivoksen yhteisöveron tuottoa. Hakuperuste on myös sosiaalija terveydenhuollon kulujen kasvu. – Sote-menojen kasvun osalta monet muutkin kunnat ovat samoissa vaikeuksissa, mutta kaivoksen loppumisen aiheuttama rakennemuutos on Pyhäjärvellä oma hakuperuste. Yritämme perustella hakemuksen mahdollisimman hyvin, talousja hallintojohtaja Sari Nissilä kertoi. – Kaksi miljoonaa euroa parantaisi vuosikatetta positiiviseksi, eikä tarvitsisi ottaa lainaa käyttötaloutta varten. Pyhäjärvi lähestyy kriisikuntarajaa sitä mukaa kun kuntatalouden vanha ylijäämä on syöty. Kriisikunnan kriteereistä täyttyvät suhteellinen velkaantuminen ja korkea kunnallisveroprosentti. Pyhäjärven tuloveroprosentti 21,75 ylittää kuntien keskimääräisen arvon 19,97 yli yhdellä prosentilla, mikä on kriisikuntaraja. Pyhäjärvi hakee kaksi miljoonaa lisää valtiolta Arkistokuva/ Mirka Kauranen Kaupunki hakee valtiolta kaksi miljoonaa euroa lisärahaa harkinnanvaraiseen valtionapuun tänä vuonna. Kaupunki hakee 2 miljoonan korotusta harkinnanvaraiseen valtionapuun tänä vuonna. Korotus on tarkoitettu helpottamaan kuntia poikkeuksellisissa tai tilapäisissä talousvaikeuksissa, se on lyhytaikaista rahaa äkillisiin tarpeisiin. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta jaetaan yhteensä enintään 60 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen muita päätöksiä Maakunnallinen kulttuuriohjelma laaditaan ”Koronatalkoot” päättyi Pyhäjärvellä
3 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä Ruokatalous: Voi Pyhäjärven Sanomat löydät netistä osoitteesta: www.pyhajarvensanomat.fi Tule seuraamaan aktiivisia somekanaviamme: Facebook-, Instagramja YouTube-palveluissa. PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS päätti, että kaupunki aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Ne käydään ennen ensi vuoden talousarvion lautakuntakäsittelyä. Neuvotteluissa etsitään 1,2 miljoonan euron säästöjä. Saman verran lisää säästöjä tavoitellaan Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä. Syynä on kaupungin vaikea taloustilanne. – Lomautuksilla tuskin selvitään, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi totesi. Lomautuksilla saataisiin vain kertaluontoisia säästöjä. – Säästöjä haetaan myös muista kuin henkilöstömenoista. Ei ole realistista säästää koko 1,2 miljoonaa henkilöstöstä. Mutta tämänkokoista henkilöstömäärää ei pystytä pitämään tässä taloustilanteessa. Pyhäjärven kaupungilla on omaa henkilöstöä noin 230, joista vakinaisia 160 ja määräaikaisia 70. Selänteen henkilöstöstä osa tuottaa Pyhäjärven palveluita ja osa on yhdistelmätehtävissä, jotka jakaantuvat eri kunnille. Kiviniemi vertaa, että monissa kunnissa, joissa talous on yhtä suurissa vaikeuksissa, leikataan herkemmin henkilöstökustannuksia. Kulttuurit ovat erilaisia. Pyhäjärvellä on pyritty pitämään talouden tasapainottamisen vaikutukset henkilöstöön mahdollisimman pieninä, eli on pyritty turvaamaan kunnan työpaikkoja. KRIISIKUNNAKSI PÄÄTYMINEN pelottaa kaupunginjohtajaa, sillä silloin muut päättävät asioistamme. On valittava pienimmän vahingon tie, vaikka se veisi kunnallisia työpaikkoja. –Meillä Pyhäjärvellä on meille itselle tärkeitä palveluita, joita haluamme säilyttää. Mutta joku jossain muualla voi päättää, että ne eivät ole tarpeen. Itse emme aio lakkauttaa kokonaan mitään palvelua, mutta jos päätösvalta menee muualle, palveluja voidaankin lakkauttaa. Kiviniemi mainitsee esimerkkinä lukion. Pyhäjärvellä lukio koetaan tärkeäksi ja siitä pidetään kiinni, mutta joku muu voi päättääkin, että lukiokoulutus voidaan hoitaa jossain naapurikunnassa. – On paljon syitä, miksi nyt kannattaa taistella kuntatalouden puolesta. Nyt olisi tärkeää, että paikalliset luottamushenkilöt keskittyvät Pyhäjärven asioihin, Henrik Kiviniemi painotti. Kirsi Haapea Kaupunki aloittaa ytkierroksen Pientä valoa muuttotilastoissa SOSIAALISESSA MEDIASSA keskusteltiin valtakunnanmediassa esillä olleesta nettomuuttotilastosta, jonka mukaan myös Pyhäjärvellä on saatu muutettua muuttovirtaa tähän suuntaan. Paikkakunnalle muuttaa siis sisään enemmän kuin täältä pois. Kokonaiskuva on silti tappiollinen, sillä paikkakunnalla kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. VUONNA 2019 Pyhäjärvelle muutti tammi–heinäkuussa yhteensä 54 henkilöä, tänä vuonna vastaavana aikana luku oli 96 hlöä, eli 42 enemmän. Mietittäessä koulujen päättymisen taitetta syynä muuttotilastoihin, ovatko muuttomääräy nousseet kesän alussa? – Touko–heinäkuussa vuonna 2019 sisäänmuutto oli 26 henkilöä, kun taas vastaavana aikana tänä vuonna lukumäärä oli 60 henkilöä. Selkeä ero siis on havaittavissa. Tilastojen valossa on arvioitavissa, että kuntaan muuttaneissa on selkeästi enemmän työikäisiä ja perheitä kun vuosi sitten, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoo. – Itse asiassa tilastosta voi laskea, että eläkeiässä olevien kuntaan muuttaneiden määrä on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kasvu on siis työikäisissä sekä lapsissa ja nuorissa, hän jatkaa. Kiviniemi sanoo, että koronan vaikutuksia on tilastosta vaikea arvioida. – Sellainen pieni kuriositeetti näkyy, että itse asiassa vuoden 2019 maalis– huhtikuussa muutettiin Pyhäjärvelle enemmän kuin vuoden 2020 maalis-huhtikuussa. On ymmärrettävää, että matkustaminen – joka kuuluu muuttoon – on ollut maalishuhtikuussa vähäisempään koronan vuoksi mm. erilaisten sulkujen johdosta, hän arvioi. PYHÄJÄRVEN OSALTA kuntaan muutto on huomattavasti lisääntynyt viime kuukausina, mutta analyysin tekeminen edellyttää pidempiä seurantajaksoja mitä nyt on ehditty tarkastella, Kiviniemi miettii. – Suunta on kuitenkin oikea, tuntuu erittäin hyvältä. Minusta Pyhäjärvellä on edellytykset pitää alkaneesta sisäänmuuton kasvuurasta kiinni. Toisaalta kokonaisväkiluvun muutos on täsmälleen saman suuruinen kesäkuun lopun tilanteessa, kun se oli vuonna 2019, eli miinusta on 45 henkilöä Nihakin tilastojen mukaan, Kiviniemi myhäilee. – Loppuvuosi näyttää, onko suunta kääntymässä kokonaisväkiluvun osalta. (MK) PYHÄJÄRVEN MIELESTÄ Jokilaaksojen pelastuslaitos ei voi luopua varallaolojärjestelmästä ensi vuoden alussa. Kaupunginhallitus hyväksyi ennakkolausunnon Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Siinä Pyhäjärvi tuo ilmi huolestuneisuutensa alueen arkiturvallisuudesta. Jokilaaksojen pelastuslaitos aikoo lakkauttaa varallaolojärjestelmän ensi vuoden alusta. Se heikentää Pyhäjärven mukaan alueen turvallisuutta. Tähän asti Jokilaaksojen 19 paloasemalla on ollut 1–4 henkilöä varalla virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Varallaolijat ovat sekä viranhaltijoita että sopimuspalomiehiä. Varallaolokorvaus on tarkoitus muuttaa hälytysrahaksi. Varallaolosta halutaan luopua säästösyistä ja jälkikäteen tulevien palkkasaatavien takia. Pyhäjärvi toteaa ennakkolausunnossaan, että turvattomuuden tunne lisääntyy erityisesti Pyhäjärven kaltaisilla raja-alueilla, jonne on pitkä matka aluekeskuksista. Pätevän henkilökunnan saaminen pelastustoimeen reuna-alueilla vaarantuu, koska palkka ja työvuorot ovat vähemmän houkuttelevia kuin pääpaloasemilla. Erityisesti juhlapyhät ja viikonvaihteet tulevat ongelmiksi, jos varallaoloon sitoutumisesta ei saa entisenlaista korvausta. NELOSTIELLÄ noin 17 kilometriä Pihtiputaan suuntaan tapahtui henkilöauton tieltä ulosajo viime keskiviikkona puoli neljän jälkeen iltapäivällä. Auto oli lähtenyt heittelehtimään ja se ajautui ajosuunnassaan oikealle puolelle ojaan. Auton kuljettaja pääsi omin avuin autosta pois ja pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi lisävahinkojen estäminen. Alustavien tietojen mukaan henkilö ei loukkaantunut vakavasti. Hänet toimitettiin ensihoidon tarkistettavaksi. Poliisi tutkii onnettomuuden syytä. TOUKOKUULTA PERUTTU perinteinen Pyhäjärvi-pyöräily ajetaan sunnuntaina. Järven ympäri kertyy kokonaismatkaa 66 kilometriä, mutta reitistä voi ajaa myös lyhyemmän osuuden. Ajosuunta on Pyhäsalmesta nelostietä Hiidenkylälle ja Suezintielle, ja siitä Keiteleentietä Pyhäsalmeen. Aloituspaikan voi valita itse. Kaupunki tarjoa makkarat Hiidenkylässä ja Rannankylässä ja mehut kaikilla huoltopaikoilla. Kyläyhdistykset pitävät kanttiineja Hiidenkylässä, Kohisevalla ja Rannankylässä. Katso tarkempi ilmoitus viime viikon lehdestä. KERTAKÄYTTÖISISTÄ koronasuojista, kuten kasvomaskeista ja käsineistä kertyy jätettä. Alueen jätehuoltoyhtiö Vestia ohjeistaa lajittelemaan kertakäyttöiset suojavälineet poltettavaan jätteeseen eli normaaliin sekajätteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamien kasvomaskisuositusten myötä Vestia Oy muistuttaa alueensa asukkaita kasvomaskien ja muiden kertakäyttöisten suojavälineiden oikeaoppisesta lajittelusta. Kertakäyttöiset maskit, hanskat ja muut suojavälineet lajitellaan poltettavaan jätteeseen. Kertakäyttöinen maski laitetaan suoraan poltettavan jätteen astiaan käytön jälkeen ja uudelleen käytettävä kangasmaski muovipussiin tai suoraan pesukoneeseen. – Älä heitä suojavälineitä kaduille, luontoon tai vessanpönttöön, Vestia muistuttaa. Auto ojaan nelostiellä Pyhäjärvi huolissaan arkiturvallisuudesta Koronasuojat poltettavaan jätteeseen SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN tammi– kesäkuun 2020 talouskatsauksessa todetaan, että kesäkuun lopussa talletukset olivat 1 148,7 miljoonaa euroa, eli kasvua viimeisen 12 kuukauden aikana oli 7,1 prosenttia. Koko luotonanto – sisältäen välitetyt luotot – oli kesäkuun lopussa 1 677,2 miljoonaa euroa, kasvua 4,2 prosenttia. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli – 0,3 miljoonaa euroa (15,9), joka oli 16,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vertailukaudella. Vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla ja oli 23,04 % (23,28 %). Pankin korkokate oli katsauskaudella 12,6 miljoonaa euroa (11,3). Korkokate kasvoi 11,5 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Osinkotuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,9). Palkkiotuottoja kertyi 10,0 miljoonaa euroa (8,9). Palkkiokulut olivat 1,2 miljoonaa euroa (1,2). Säästöpankki Optian katsaus Pyhäjärvi-pyöräily sunnuntaina 1800-luvun loppupuolella keksitty separaattori tehosti kerman erottamista maidosta. Eroteltua kermaa kerättiin astiaan, kunnes kirnuamiseen sopiva määrä oli saatu kokoon. Kerma kaadettiin kirnupyttyyn. Lisäksi kaadettiin hieman lämmintä vettä. Kirnun rei’itetty mäntälevy pisti kerman vellomaan. Voi keräytyi levyn päälle. Kirnussa saattoi olla kansi, jossa olevan reiän läpi männän varsi liikkui. Kansi esti kermaa roiskumasta ulos kirnusta. Lopulta kirnuttu voi kaadettiin kiuluun, jossa sitä pestiin useaan kertaan ja lopuksi suolattiin. (Rokka, Järnfors, Nieminen: Ennen vanhaan. Perinnekirja. 1998.)
Keskiviikko elokuun 19. päivä 2020 N:o 34 4 Yhteystietomme löydät lehden takaosasta tai www.pyhajarvensanomat.fi Pyhäjärven uutiset kotiin kannettuna. PYHÄJÄRVELLÄ TULEE nyt tavallisen hyvä vuosi viljan puolesta, mutta heiniä tulee vähän, joten eläimiä on pakko vähentää. Viimeaikaiset vesisateet ovat tehneet haittaa heinäja leikkuutyölle ja jos edelleen tuoreita ilmoja pitkittää, niin turmeltuvat viljat. Perunoita tulee hyvästi vaikka niissäkin on huomattu paikoin mädäntymisen merkkejä, joten ei vielä tiedä miten paljon niitä kuoppaan kasaantuu. – i–uu. Liitto 18.8.1920 Kirjeitä: Pyhäjärveltä METSÄSTYSSEURA Komun Erä vietti 30-vuotisjuhliaan sunnuntaina Komun entisellä asemalla. Juhla aloitettiin täytekakkukahvilla. Virallisen puheen piti tietenkin seuran puheenjohtaja Veli Pallonen, jonka mukaan seuralla on ikää nyt kohtuullisesti. – 30 vuoteen mahtuu monenlaisia tapahtumia ja monet asiat ovat muuttuneet. Metsästyksellä ei ole enää samaa merkitystä elatuksen lähteenä kuin vuosikymmeniä sitten. Metsästäminen on nyt pääasiassa harrastus, hyvin harva lähtee metsälle enää pelkän saaliin toivossa. Komun Erän sihteeri Terttu Pesonen luki juhlapuheen jälkeen metsästyksestä kertovan kronikan. Pesonen oli myös yksi palkittavista seuran jäsenistä, jotka saivat huomionosoituksensa juhlan päätteeksi. Pesonen on ollut mukana mm. hirvipeijaisten järjestämisessä yli 20 vuoden ajan. Seuran perustajajäsen Urho Ryymin sai kotiinviemisiksi käytännöllisen muistoesineen pitkäaikaisesta puheenjohtajuudestaan. Veli Lehtomäki sai palkinnon uutterasta riistanhoitotyöstä. Lehtomäki on kunnostautunut pienpetojen karsimisessa. Pyhäjärven Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Fält onnitteli juhlivaa seuraa luovuttamalla sille pöytälipun. Totinen paikka. Kaivosväen Eero Kärkkäisen ilme on rahanarvoinen tässä kuvassa, kun köysi on tosi kireällä. Kuva on Samposta, jossa pojat täyttävät PTU:n köydenvetohaastetta. Kaivosväki veti ensin nurin Särkiperän, mutta sitten tuli totisempi paikka, kun toiseen päähän asettui haastaja (PTU:n joukkueessa veti mm. Eeron vanhempi veli Pentti Lohvanperältä). Komun Erä 30-vuotias Komun Erän puheenjohtaja Veli Pallonen (vas.), seuran sihteeri Terttu Pesonen ja perustajajäsen Urho Ryymin muistelivat juhlan jälkeen menneitä. 16.8.1995 30.7.1970/ 11.8.1970 Sampossa köydenvetohaaste PTU:N KESÄKISOISSA Sampossa käytiin köydenvedon haastekisat. Tulokset: 1. PTU (Pentti Kärkkäinen, Veikko Pulkkinen, Onni Pursiainen, Rauno Ruotoistenmäki, Pentti Aho ja Eero Karhunen), 2. Metallija kaivosväen ao 309, 3. Särkiperän pienvilj.yhdistys, 4. Rakennusosasto n:o 303. MIKÄ ON ITSENÄISEN JA puolueettoman paikallislehden rooli tulevaisuudessa? Suomen Lehdistö-julkaisu kertoi elokuisessa artikkelissaan, että Norjassa alueellinen media kasvattaa tilaajamääriään. Syynä nousuun ovat erityisesti verkkouutiset. Norjassa verkkouutista maksaa jo 40 prosenttia väestöstä. Eräänä syynä asiaan pidetään digitaalisten tilausten arvonlisäveroa, joka laski Norjassa 25 prosentista nollaan alkuvuodesta 2016. Suomessa digi-alv laski viime vuonna kymmeneen prosenttiin. Norjan ”alviton malli” on nähty merkittäväksi asiaksi innovoinnin ja tarjonnan kehittymisen kannalta. Kustantajille on tullut lupa kehittää digitaalisia tuotteita ilman sakkoa. Ydinselityksenä nähdäänkin mediakonsernien kehitystyö. Huomattavassa roolissa levikkikehitykselle nähdään kustantajien strategia, jossa erityistä on jatkuvan testaamisen ja kehittämisen ohella tiukka fokus yleisöön ja tilaajatuloihin verkosta. Norjassa ollaan edellä myös analytiikassa ja uuden toimituskulttuurin ja sisältöstrategian luomisessa sen pohjalta. Norjalainen menestys liittyy myös tiukkaan paikallisuuden hyödyntämiseen. Norjalaiset maakuntalehdet ovat täkäläisiä paikallisempia ja ne näkevät syvällisen ja paikallisen materiaalin olevan ainoa todellinen kilpailuvalttinsa. Meillä Suomessa menestysedellytykset ovat kuitenkin olemassa, sillä Reutersinstituutin kyselyn mukaan suomalaiset näkevät paikallisuutiset jopa kiinnostavampana kuin norjalaiset lukijat. Suomessa ei ole koettu pakkoa suunnata katsetta printtilehdestä pois, sillä Suomessa painettujen sanomalehtien siivu ”mainoskakusta” on yhä neljännes, kun se on Norjassa enää kymmenesosa. Tästäkin syystä Suomessa moni lehti on vasta suunnittelemassa maksumuurien pystyttämistä verkkosivuilleen, kun taas Norjassa on päästy jo nauttimaan niiden antimista. Suomalaisista paikallislehdistä 64 prosenttia kerää verkkosisällöistään maksua, mutta muutos maksullisuuden suuntaan on ollut nähtävissä vasta viime vuosina, ja työ on yhä kesken. Kuten ehkä valveutuneimmat verkkosivujemme selaajat ovat havainneet, myös me Pyhäjärven Sanomissa olemme viime aikoina uudistaneet sivujemme ulkoasua ja pyrkineet panostamaan siihen enemmän. Toistaiseksi verkkosivujemme materiaali on vielä maksutonta, mutta väistämätön tosiasia on se, että säilyäksemme hengissä, on meidänkin tulevaisuudessa alettava saamaan tuloja myös verkkosivuiltamme ja alettava tarjoamaan maksullisia sisältöjä. Toivottavasti paperilehti elää vielä pitkään, mutta sen ohessa on tulevaisuuden lukijoille alettava tarjoamaan myös entistä enemmän digituotteita. Pärjätäkseen on pysyttävä kehityksessä mukana.
5 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä gfgdhfdh Mitä kuuluu? VARPU JOENRINNE (o.s. Lipsonen) on kotoisin Junttikylältä. Lapsuuden perheeseen kuuluivat äiti Airi ja isä Eino Lipsonen sekä neljä veljeä. – Lapsuus oli turvallista aikaa. Käytiin marjastamassa, sienestämässä ja osallistuttiin Pohdin kisoihin, muistelee Joenrinne. – Töitäkin riitti. Vettä piti kantaa vasikoille ja lehmille ja käydä lypsyllä. Autoin kaikenlaisissa kotitöissä ja vahdin pienempiä veljiä. Meillä oli kotona kauppa – pääsin hoitamaan pankkija postiasioita jo lapsena. En osannut vielä kirjoittaa nimeäni, joten laitoin puumerkiksi vain V.L! – Luottamusta lasta kohtaan siis riitti. ENSIMMÄISEN LUOKAN Varpu kävi Junttilan tuvassa, jonka jälkeen koulutaival jatkui Köpsin koululla. Varpu piti koulunkäynnistä vaikkakin välillä oppiminen oli työlästä. – Minulla oli jonkinlaisia hahmotusvaikeuksia, joihin en oikein saanut apua. Kakkosluokalla tapahtunut tilanne ei ainakaan helpottanut tilannetta. – Puhuminen oli minulle aina helppoa, mutta ääneen lukeminen toi vaikeuksia. Toisella luokalla jouduin koulun juhlassa lukemaan runon kaikkien edessä. Minut vain napattiin tehtävään ilman harjoittelua, koska olin aina ollut niin reipas. Kun piti alkaa lukemaan, en saanut sanaa suustani. Sitten opettaja vain tokaisi, että ”tule pois”. Tämän jälkeen ääneen lukemisesta tuli entistä vaikeampaa. Varpun omien sanojen mukaan ”systeemi” aukesi jossain vaiheessa ja kaikki alkoi taas sujua. – Lopulta pääsin ylioppilaaksi ja vuonna 1974 valmistuin Oulun opettajavalmistuslaitokselta. Oulusta mukaan lähti myös suurin stipendi kovien papereiden kanssa. Oli itsestäänselvyys että Varpu haki opettajakouluun. – Lapsena leikittiin paljon koulua ja opettaja olikin haaveammattini. Sysäyksen opettajapolulle antoi myös se, että halusin auttaa hahmotusongelmista kärsivien koulunkäyntiä. Isän tarina kansiin Isän tarina kansiin Varpu Joenrinteen isän Eino Lipsosen sotamuistot on koottu kirjaan. Eikan sotapolku -kirjan löytää myös Pyhäjärven kirjastosta. Nimi: Varpu Joenrinne (os. Lipsonen) Ikä: 73 vuotta Ammatti: Entinen rehtori Perhe: Edesmennyt mies, kaksi tytärtä, viisi lastenlasta Harrastukset: Liikunta Ensimmäiseksi aamulla kun herään... katson, millainen sää on. En voisi elää ilman... liikuntaa ja metsässä liikkumista. Pyhäjärvellä parasta on... kotikonnut. Kuka? Varpu Joenrinne teki työuransa koulumaailmassa opettajana. Isona osana elämää oli myös urheiluharrastus – Joenrinne oli perustamassa Vihdin ensimmäistä naisvoimisteluseuraa. Jatkuu seuraavalla sivulla. Oli itsestäänselvyys että Varpu haki opettajakouluun
6 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä V iikon varrelta OPETTAJANURANSA Joenrinne teki Vihdissä, missä hän asuu edelleen. Hän on ehtinyt toimia opettajana, koulunjohtajana kuin myös opettajien kouluttajanakin. Periaatteenaan Joenrinne on pitänyt sitä, että lapsen pitää saada tutustua, tutkia ja tehdä itse. – Opetuksen tulisi olla lapsikeskeistä ja opettajajohtoista. Parasta on se, kun näkee lapsen innostumisen. Erityisen tärkeää on huomata lapset, joilla on vaikeuksia. Opettajan tulee löytää ratkaisuja, kuinka lasta voi auttaa, tukea ja saada hänen itsetuntonsa vahvaksi. Rehellisen positiivisen palautteen antaminen on tuiki tärkeää. Oppilaat pitivät Varpusta ja erityisesti hänen tavastaan kertoa tarinoita. Tarinat käsittelivät yleensä vanhempaa aikaa, joka oli lapsille vierasta. – Jossakin Lidlin hyllyjen välissä oppilaat tulivat kyselemään, että voitko Varpu kertoa tarinan, Joenrinne naurahtaa. ISOSSA OSASSA Joenrinteen elämää on ollut urheilu. Hän on ollut mukana Pyhäjärven naisvoimistelijoiden toiminnassa, vetänyt uimakoulua ja ollut aktiivinen suunnistaja ja hiihtäjä. – Isäni oli kova hiihtämään ja suunnistamaan. Myös veljet urheilivat. Lapsena ei oikein ollut muuta harrastettavaa ja kisoissa pärjääminen lisäsi halua liikkumiseen. Jos joskus kisoissa meni huonommin, niin seuraavissa oli pakko mennä paremmin. Olen pyrkinyt tekemään elämässä kaiken 110 prosenttisesti. Parikymmenvuotiaana Varpu veti Pyhäjärvellä jumppia kiertäen eri kyliä. Vihtiin muuttaessaan hän huomasi, että sieltä ei löytynytkään paikallista voimisteluseuraa. Niinpä tuli seuran perustamisen paikka. – Voimisteluseuran perustamiskokoukseen saimme peräti 147 naista ja toiminta räjähti välittömästi. Alkujaan seura toimi nimellä Vihdin Naisvoimistelijat, jonka puheenjohtaja Joenrinne toimi 19 vuotta. Vuonna 1994 seuran nimi vaihtui Liikuntaseura VihtiGym ry:ksi. – 90-LUVULLA suunnittelin ystäväni kanssa Suurkisoihin äiti–lapsi-ohjelman, johon osallistui peräti 500 äitiä ja 500 lasta. Tällä kokoonpanolla esiinnyttiin Helsingin jäähallissa. Se oli mahtavaa! Kävin vaikka missä asti opettamassa ohjelmaa tuleville esiintyjille. Seuran perustaminen oli Joenrinteelle tärkeää. – Halusin tarjota liikunnaniloa muillekin. Vihdin naisvoimistelun kautta moni on löytänyt itselleen ammatin liikunnan puolelta. Myös seuran liikuntajuhlat esityksineen ovat olleet sykähdyttäviä. VIIME KEVÄÄNÄ Joenrinteen isän, Eino Lipsosen, sotamuistot koottiin yksiin kansiin. Kirjan nimi on Eikan sotapolku. – Isä oli aina ollut kova kirjoittaja. Hän kirjoitti Pyhäjärven Sanomiinkin. Hän alkoi koota sotamuistoja vuonna 1995, kun annoimme hänelle syntymäpäivälahjaksi sähkökirjoituskoneen. Eino oli kotoisin Karjalan kannakselta, noin kahdeksan kilometriä rajalta. Kirja alkaa ylimääräisistä kertausharjoituksista ja päättyy Lipsosen siviiliin siirtymiseen. Tarinoita löytyy kattavasti esimerkiksi siitä, kuinka korttipelin häviäjä lähti Lapin sotaan ja kuinka Lipsonen tapasi tulevan vaimonsa. – Isäni sai korsussa vakavia palovammoja. Itseasiassa hän paloi pahasti. Tämän jälkeen hän siirtyi komppanian kirjurin tehtäviin. Kirjurina työskennellessään hän tapasi äitini, joka toimi lottana. Teoksessa on mukana myös pyhäjärvisiä, keitä Lipsonen tapasi sodan aikana. Kirja painettiin keväällä Joenrinteen tyttären Päivikin miehen toimesta. – Päivikki löysi miehensä Elialdon Brasiliassa asuessaan. Nyt he ovat Suomessa ja Elialdon opiskelujen lopputyöni olikin tehdä jonkinlainen painotyö. Niinpä saimme isäni tarinat yksiin kansiin vanhojen valokuvien kanssa. – Eikan Sotapolkukirjanen on nyt Pyhäjärven kirjastossa ja halukkaat voivat käydä sitä lainaamassa! VAIKKA VARPU käykin Pyhäjärvellä harvemmin, hänestä on aina mukava palata paikkakunnalle. – Kyllähän kaverit ovat näiltä seuduilta vähentyneet. Onneksi sukulaisia löytyy! Kaivoksen loppuminen on surullinen asia – onhan sen tarjonnut tälle kylälle niin paljon. Palaaminen Pyhäjärvelle on kuitenkin aina hienoa. Minulle tulee hyvä olo, kun pääsen taas näkemään rakkaita maisemia. Joonas Kärkkäinen Jatkoa edelliseltä sivulta. Lipsosten perhekuva vuodelta 1947. Kuvassa Varpu, äiti Airi, isä Eino sekä Terho. Varpu Joenrinteen kuvat K ommentti KIRJOITAN JO KOLMATTA kertaa tekstiä kesäpestin päättymisestä. Takana on monessa mielessä erilainen kesätoimittajan rupeama: kesä tehtiin etätöinä ja sain ikioman juttusarjan. Onkin aiheellista ottaa jälkilöylyt ja pureutua kesän antiin. Löylyä Lissää -sarja oli porautuminen suomalaisuuden keskiöön – saunomiseen. Sarjaa tehdessä ei tingitty kertaakaan vaan joka viikko lehtemme sivuilta pääsi tutustumaan uuteen saunaan. Löylyaiheisia juttuja syntyikin kymmenen kappaletta. Saunovan toimittajan näkökulmasta hienoa oli se, että jokainen sauna oli erilainen ja yksilöllinen jollain tavalla. Esimerkiksi kaivoksen maailmanennätyslöylyt, saunalautan vieraanvaraisuus ja Riikinhovin viimeisen päälle tehty savusauna mahdollistivat omannäköiset tarinat. Palautteen perusteella myös lukijat ovat pitäneet kyseisestä sarjasta. Leirikeskuksen rantasauna sai kunnian olla sarjan päättävä kohde. Vs. nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva kertoikin kuulemansa viisauden, joka kiteyttää Löylyä Lissää -kiertueen perimmäisen olemuksen. – Sauna on paikka, jossa esittäminen loppuu. Kun pääsimme lauteille haastateltavien kanssa, keskustelut kimpoilivat välillä aivan mihin sattuivat. Voisin jopa väittää, että parhaat puheenaiheet käytiin nimenomaan löylyissä – juuri silloin kun toimittajan vihko oli lentänyt syrjään ja varsinainen jutunteko unohtui. Valitettavasti lukijat eivät pääse näitä parhaita tarinoita kuulemaan – saunakeskustelut jäävät lauteille. Kesä meni todella nopeasti ja nyt lehteemme odotellaankin jo seuraavaa toimittajaa, supersankaria. Allekirjoittanut siirtyy kohti Oulua ja yliopistoelämää. Kulman takana pilkistääkin kryptoniittia – työmaa, jota myös kandidaatintutkielmaksi kutsutaan… Joonas Kärkkäinen Jälkilöylyt Jopin Kesävisa päättyi TOIMITTAJAMME Jopi Pyhäkäs seikkaili kesän ajan eri kohteissa Pyhäjärvellä. Seikkailukohteet kesän lehdissä olivat: 1. Vesitornin leikkipuisto 3.6., 2. Kohisevan lähde 10.6.,3. Korhosenniemi 17.6., 4. Haapamäen maitolaituri 24.6., 5. Emolahti beach 1.7., 6. Vitikkamäen luontopolku 8.7., 7. Honkavuoren tuulimylly 15.7., 8. Leikki-Hiitola, Tervajoensuu 22.7., 9. Lossinranta 29.7., 10. Vuohtomäen näkötorni 5.8. Arvoimme palkinnon toimistolle kesävisakupongin palauttaneiden kesken, sekä lisäpalkinnon piilopaikoista vähintään viisi kuvaa lähettäneiden kesken. Jopin toimiessa Onnenpekkana, arpa suosi kuvan lähettäneistä Aarne Rautakoskea ja kaikista vastanneista Kasperi Korkiakoskea. Palkinnot voi noutaa Pyhäjärven Sanomien toimistolta arkisin kello 9 – 13 välillä. Kiitos kaikille osallistujille! Kasperi Korkiakoski Haapamäen maitolaiturilla. Aarne Rautakoski ja legoukkojen retkikunta Kohisevan lähteellä. Rauno Rasinkangas Vuohtomäen näkötornissa.
V iikon varrelta 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä 7 PYHÄJÄRVEN KIRJASTO kuuluu tällä hetkellä Kiri-kirjastoihin, joka toimii Pyhäjärven lisäksi Haapajärven, Kärsämäen, Pyhännän, Haapaveden ja Siikalatvan alueella. Meneillään on yhdistyminen, johon liittyvät Kiri-kirjastojen ohella Reisjärven kirjasto sekä Tiekkökirjastot, johon kuuluvat Nivalan, Sievin, Kalajoen, Ylivieskan, Alavieskan, Merijärven ja Oulaisten kirjasto. – Tulevassa ryhmittymässä on 14 kuntaa, 18 pääkirjastoa ja kuusi kirjastoautoa. Alueella on asukkaita noin 86 000, joten neuvotteluasemat tulevat olemaan paremmat kuin pelkän Kirikirjaston alueella, kirjastotoimenjohtaja Kirsi Nahkanen kertoo. VIIME SYKSYNÄ alkaneessa aluehallintoviraston rahoittamassa Yksiin-hankkeessa alettiin kartoittaa Oulun Eteläisen alueen kuntien kirjastoryhmien mahdollisuutta yhdistymiseen. – Asiasta on puhuttu jo aiemminkin, koska sekä Kiri-kirjastot että Tiekkö-kirjastot on aika pieniä ryhmittymiä ja Reisjärvi on ollut tähän saakka täysin yksin, Nahkanen taustoittaa. Ylivieskan hallinnoimassa hankkeessa lopputulemana oli, että yhdistyminen kannattaa niin rahallisesti kuin kokoelmien ja työntekijöiden tietotaidon jakamisenkin kannalta. Asia kävi keväällä käsiteltävänä alueen kunnallishallinnon lautakunnissa, eikä sieltä ilmennyt estettä asian eteenpäin viemiselle. – Yhdistymisellä pyritään tarjoamaan alueen asukkaille tasa-arvoiset kirjastopalvelut, sanoo Nahkanen. – Pienet kirjastot eivät pysty tarjoamaan monipuolisia palveluja yksin. Isompi ryhmittymä pystyy tarjoamaan isomman ja laajemman kokoelman kun alueen asiakasmassa on laajempi. Myös yhteistyö kirjastojen välillä laajenee. KONVERSIO eli kolmen eri tietokannan yhdistäminen on iso työ, joka valmistunee ensi syksyyn mennessä. Sen jälkeen asiakkaiden saatavissa on kirjastojen aineisto täältä Kalajoelle saakka. Asiakkaille yhdistyminen näkyykin vain lähinnä entistä runsaampana aineistona verkkokirjastossa. Aineistoa voi varata alueen koko tarjonnasta verkon kautta tai kirjastosta varaamalla ja noutaa varauksensa maksutta entiseen tapaan omasta kirjastosta. Verkkokirjasto uusiutuu ja sen kautta tullaan täältäkin pääsemään käsiksi Finnan aineistoihin. KIRJASTOKORTTEJA ei tarvitse lähteä uusimaan, vaan samalla kortilla voi lainata edelleen aineistoa niin täältä kuin muistakin koko alueen kirjastoista. – Käyttösääntöjä ja käytäntöjä toki tullaan yhtenäistämään ja esimerkiksi sakkomaksujen porrastuksiin tulee muutoksia. Mutta jos kirjansa palauttaa eräpäivään mennessä, niin mitään muutosta ei huomaa, Nahkanen valottaa. YHDISTYMINEN tuo kirjastoille säästöjä tietokantakustannuksiin, isommalle kokonaisuudelle ne ovat halvempia. Yhdistyminen vie toki rahaa kertakustannuksena, mutta pitemmän päälle yhdistyminen tulee kirjastoille edullisemmaksi. Yhdistyminen ei vaikuta kirjastojen työntekijöiden määriin. – Kaikilla kirjastoilla on jatkossakin omat työntekijänsä ja omat rahansa. Toki yhteistyötä on jatkossa helpompi tehdä, jos alueen jollakin työntekijöillä on sellaista osaamista mitä muissa toimipaikoissa ei ole, pohtii Nahkanen. Yhteisessä ryhmittymässä toimiessa voidaan jakaa työntekijöiden osaamisresursseja. Työntekijöitä on kirjastoissa vähän ja osaamistarve lisääntyy koko ajan. – Yhdistymisessä on kyse vain palvelujen monipuolistamisesta ja niiden tekemisestä taloudellisemmiksi. Asiakkaat ovat tässä voittajia, Nahkanen painottaa. Kiri-kirjastot, Tiekkö-kirjastot ja Reisjärven kirjasto lyövät hynttyyt yhteen ensi syksyyn mennessä. Asiakkaille muutos näkyy lähinnä entistä monipuolisempana aineistotarjontana. Kiri-kirjastot isompaan kimppaan ensi vuonna Oulun eteläisen alueelle muodostuu ensi vuoden aikana uusi kirjastoryhmä. Sen nimestä on käynnissä nimikilpailu kirjastoissa ja niiden verkkosivuilla elokuun loppuun saakka. Kuvassa Teija Liukkonen poikansa Eelis Niinimäen kanssa palauttamassa kirjoja kirjaston palautusluukusta. Arkistokuva/ Mirka Kauranen Asiakkaat ovat tässä voittajia KOMUN-RANNAN Metsästäjät ry on kesäkokouksessaan Metsäpirtillä päättänyt seuraavaa: Noudatetaan maaja metsätalousministeriön ja riistakeskuksen hyväksymiä metsästysaikoja, sekä annetaan joulurauha riistalle 24.25.12.2020. Metsäkanalintujen osalta saaliskiintiöiksi päätettiin seitsemän metsäkanalintua, joista enintään yksi on metso. Koppelo ja riekko ovat rauhoitettuja. Pienriistan rauhoitusalueeksi päätettiin entinen alue: Keiteleentien länsipuoli, etelässä rajana Niskalanjoki ja pohjoisessa Pumppurannantie. Jäniksen ja pienpetojen pyynti on sallittu ko. alueella. Uutena jäsenenä seuraan hyväksyttiin Onni Kauranen. Petri Paananen METSÄSTYSSEURA Hiidenmiehet ry ottaa tänäkin syksynä osaa karhujahtiin. Karhupalaveri pidettiinkin äskettäin. – Karhujahtiin on alustavasti satakunta ilmoittautunutta, mutta metsälle tulee luonnollisesti vähemmän porukkaa esimerkiksi kiireiden vuoksi, kertoo Hiidenmiesten Antero Aaltokoski. Pyyntiaika alkaa 20.8. ja siihen osallistuu metsästäjiä niin Pyhäjärveltä, Haapajärveltä, Haapavedeltä kuin Kärsämäeltäkin. Todennäköisesti itse pyynti osuu syyskuun puolelle. – Aktiivisimmat karhunmetsästäjät menevät muualle karhuja pyytämään. Jos saamme karhusta havainnon, pyynti alkaa välittömästi. PYYNTIALUEEKSI muodostuu Nelostien länsipuoli. Lupa on myönnetty yhden karhun kaatamiseen. Alueelta on tehty pentuhavainto. – Pyrkimyksemme on ampua nimenomaan uroskarhu, jotta karhukanta jatkaisi elpymistään. Karhunmetsästys on huomattavasti tarkempaa puuhaa kuin perinteinen hirvijahti. – Nytkin jälkihavainnon tulee olla ainakin 14 senttinen. Emme tule ampumaan pienempiä karhuja. Metsästäjän tulee olla varma ampumastaan kohteesta – nopealla vilkaisulla ei lähdetä ampumaan. Joonas Kärkkäinen K-R M:n kesäkokous Karhunpyynti alkaa pian PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI yhteistyökumppaneineen järjestää Ilta järvenrannalla -tapahtuman ensi viikon torstaina 27.8. Lossinrannassa ja Satama-alueella. Tapahtuman alussa otetaan käyttöön siltojen väliselle alueelle rakennettu lintutorni. Avajaisten jälkeen on mahdollisuus keskustella Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistyksen edustajan kanssa alueen linnustosta. Pyhäjärven 4H-yhdistus järjestää lapsiperheille toimintaa luontorastien muodossa. Rastit sijoittuvat frisbeegolfradan alueelle ja ne suoritetaan älypuhelimella. Tapahtuman aikana frisbeegolfrata ei ole käytössä. Satama-alueella on mahdollisuus nauttia musiikista ja satamaravintolasta voi ostaa pientä purtavaa. Tapahtuma-alueilla liikutaan jalan, joten autot voi jättää esimerkiksi kaupungintalon ja Hotelli Pyhäsalmen paikoitusalueelle. Tapahtuma on tarkoitettu kaikenikäisille ja sinne on vapaa pääsy. Turvavälejä ja hygieniaohjeita noudatetaan. Ilta järvenrannalla avaa lintutornin Puffi
8 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä V iikon varrelta KAISA TAPANINAHO on kansalaisopiston kurssien pitkäaikainen suurkuluttaja. – En ole vielä ehtinyt ilmoittautua syksyn kursseille, mutta luen kyllä kurssitarjontalehteä kuin raamattua, Kaisa nauraa. Kaisa hankkii opistoon aina kausikortin, jolloin hän voi poimia tarjonnasta kursseja sydämensä kyllyydestä. – Pitkäaikaisina harrastuksina minulla on keramiikkakurssi Reisjärvellä ja nypläys Pyhäjärvellä. Matonkudonnassa olen käynyt Kuusenmäellä. Se on ollut nyt jonkun aikaa tauolla mutta nyt taidan jatkaa siellä kulkemista. Siellä on mukavaa kun pääsee sekalaisesti kaikenlaista tekemään, hän miettii. REISJÄRVEN keramiikkaryhmässä Kaisa on käynyt kymmenisen vuotta ja Pyhäjärven nypläyspiiriin hän lähti mukaan sen alkaessa viitisen vuotta sitten. – Nypläyksessä pidin välillä välivuoden mutta vuosia olen sitä harrastanut. Sain jo kolmisenkymmentä vuotta sitten mummuni vanhan nypläystyynyn. Nypläys ja käsityöt yleensäkin ovat hyvää aivotyötä, Kaisa pohtii. – En tiedä olenko nypläämisessä erityisesti kehittynyt, mutta aina siellä saa jotain kivaa aikaan. KAISA PITÄÄ erityisesti päiväsaikaan järjestettävistä kursseista, mutta Reisjärven illalla pidettävälle keramiikkakurssillekin on ollut pääsääntöisesti mukava ajella, kun hän on houkutellut täältä muitakin osallistujia matkakumppaneiksi. Talvipimeällä ja huonolla säällä hän tosin jättää auton starttaamatta. Lasipiiri Haapajärvellä ja posliininmaalaus Pyhäjärvellä, ja sen täällä lakattua Reisjärvellä, kuuluvat Kaisan kurssihistoriaan. Kaikkea ei aina ehdi harrastaa, joten osa kursseista on laitettava tauolle. LÄPI OPISTON lukuvuoden kestävien piirien lisäksi Kaisa poimii myös kiinnostavimmat lyhytkurssit. – Viimevuotinen tallukaskurssi oli aivan ihana, ja samoin rintaliivija lusikkakurssit, hän kiittelee. Kaisa tykkää erityisesti kursseista joilla valmistetaan jotakin käyttöön tulevia esineitä. Reisjärven keramiikkapiirin myötä Kaisa onkin valmistanut esineitä niin omaan käyttöönsä kuin ystäville, sukulaisille ja naapureillekin. Hyödyllistä käyttötietoa hän on saanut myös esimerkiksi omenapuun varttamiskurssilta sekä sienikurssilta. – Meillä on kyllä alueella hirveän hyvä ja laaja tarjonta erilaisia kursseja. Kausikortti on todella hyvä ja sillä saa käytyä kursseilla muissakin opiston alueen kunnissa, ei sellaistakaan kaikissa kansalaisopistoissa ole tarjolla. PUUTYÖPIIRI ja espanjan alkeet kuuluvat niin ikään Kaisan käymiin kursseihin. – Olen kyllä käynyt kädentaitokursseista melkein kaikki. Klipsukurssi on käymättä, siitä en ole niin innostunut, ja metallitöissä en ole käynyt, hän listaa. – Kalannahkakurssille menen kyllä heti kun se tulee taas tarjontaan. Se olisi minua kiinnostanut, mutta olin reissussa kun se järjestettiin viimeksi, Kaisa tuumii. – Sitä olisi kiva kokeilla. Käynkin monia kursseja ihan omaksi lystikseni kokeillen, mutta ei ne kaikki jää sillä tavalla käyttöön että jäisin niitä sen jälkeen enää tekemään. – KÄDENTAITOKURSSIT on tosi suosittuja. Uusina kursseina on tarjolla muun muassa tuohitöiden, kirjansidonnan ja pajukorin punonnan lyhytkurssit, palvelusihteeri Kaija Tienhaara Jokilatvan opistosta kertoo. – Tauolla ollut korukivenhionta palaa tarjontaan. Kuvataiteen puolella Natalia Pikkarainen aloittaa uuden valuvan maalaustekniikan kurssin ja ensi kesänä on lapsille suunnattu kesäkässä-kurssi, hän luettelee. Kädentaidot ja liikunta ovat pyhäkkäiden kestosuosikkeja. Liikuntatarjonta on kansalaisopiston ja muiden toimijoiden osalta niin monipuolisissa kantimissa, että uusia liikuntaryhmiä ei ole luvassa. MIKÄ KURSSEISTA on sellainen, joka varataan ensimmäisenä loppuun? – Jooga, Tienhaara vastaa epäröimättä. Myös tanssiryhmät sekä lasten musiikkija kuvataideryhmät täyttyvät aina. Puuja metallityöt ovat myös suosittuja, samoin erilaiset täydennyskurssit. Ilmoittautumisten osalta pyhäkkäillä olisi parantamisen varaa. Tienhaara kertoo, että naapurikunnissa ilmoittautumisia alkaa ropista heti sen avauduttua, mutta täällä asiaa venytellään viime tinkaan. Kädentaidoissa ryhmäkokojen minimiosallistujamäärä on kahdeksan henkilöä ja liikunnassa 12, joten ilmoittautuminen on tärkeää jotta kurssit toteutuvat. UUSIA KURSSEJA otetaan ohjelmaan oppilaiden toiveiden mukaan, tai jos esimerkiksi opettaja on käynyt jotakin uutta tekniikkaa opiskelemassa. – Toiveita meille tulee aika vähän. Niitä saa meille rohkeasti ehdottaa, tosin tulijoita pitäisi olla se minimimäärä, Tienhaara sanoo. Kirjansidonta on esimerkki opiskelijoiden toiveeseen vastaamisesta. Jokilatvan opiston kausi alkaa – kädentaidot ja liikunta ikisuosikkeja Ilmoittautuminen kansalaisopiston syyslukukaudelle on käynnissä. Vanhojen suosikkien lisäksi myös uutuuksia on tarjolla. Kaisa on kansalaisopiston himoharrastaja Jokilatvan Opisto järjestää kursseja myös sivukylillä, yleisimmin kädentaitoja liikuntapiirejä. Kuusenmäellä toimii kädentaitopiiri, jonne myös Kaisa Tapaninaho aikoo suunnata tänä syksynä. Onnittele Onnittele ylioppilaita ja valmistuneita! ylioppilaita ja valmistuneita! Julkaisemme onnitteluja koulunsa päättäville. Julkaisemme onnitteluja koulunsa päättäville. Onnittele tai kutsu, hinta Onnittele tai kutsu, hinta 20 20 €(sis.alv.) €(sis.alv.) Laita teksti (ja yhteystietosi) meille: ilmoitukset@pyhajarvensanomat.? tai tekstiviestillä numeroon 040 772 0231 Ilmoittautumisten osalta pyhäkkäillä olisi parantamisen varaa. Arkistokuva/ Mirka Kauranen
V iikon varrelta 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä 9 – IHAN MUKAVASTI on porukkaa. Koulujen alkaminen ja korona ovat kuitenkin laskeneet tämän illan kävijämäärää, ilmoittaa lipunmyynnissä toiminut Jouko Lehtosaari. Suurin osa saapuneista tanssijoista ovat muualta kuin Pyhäjärveltä. Lattialla tanssijat pyörähtelevät taitavasti erilaisten tanssilajien tahtiin. Kahvion vieressä on käynnissä Radio Pookin Pooki Viihteellä -ohjelma. Joonas Hepolan kipparoima show palkittiin tämän vuoden radiogaalassa vuoden paikallisena radioohjelmana. – Starttasimme ohjelman syyskuussa 2017. Tarkoituksena on kiertää eri tanssilavoja ja tuoda tanssikulttuuria paremmin esille. Vastaavanlaista radio-ohjelmaa ei tällaisessa mittakaavassa löydy, Hepola kertoo. ”Pooki Viihteellä” on yhteisöllinen paketti, jossa haastatellaan paikalla olevia ja otetaan vastaan puhelinsoittoja. Viimeviikkoinen vierailu oli ohjelmalle ensimmäinen Pyhäjärvellä. – Hyvin on ilta edennyt, vaikkakin pieniä teknisiä ongelmia on ollut. Hepola on nauttinut ohjelman tekemisestä. – Tätä on todella mukava tehdä. Olen päässyt tutustumaan niin tanssialan yrittäjiin, artisteihin kuin tanssiharrastajiinkin. Jokainen ilta ohjelman parissa on erilainen. Kuinkas Hepolalla itsellään taittuu tanssiminen? – Vitsihän on siinä, että en osaa tanssia! Tanssimisen opetteleminen on ollut minulle ikuisuusprojekti, mikä ei vain ota alkaakseen. Olen vetänyt ohjelmaa kolme vuotta ja olen käynyt tanssahtelemassa ehkä kaksi kertaa, naurahtaa juontaja. MIEHET ODOTTELEVAT tanssilavan sivustalla, kun naiset etsivät tanssipartneriaan. Samasta tanssilajista tulee kaksi tanssia, jotka pyritään tanssimaan saman parin kanssa. Toimittaja joutuu itsekin ensimmäistä kertaa osaksi lavatansseja. Tanssiminen ei ollut ehkä sulavimmasta päästä, mistä syytän sitä, että jalassani olivat tennarit. TANSSIMISEEN tarvitaan kunnon tanssikengät, joita paikalla on tarjoamassa Alemana Dance Center. – Olemme tarjonneet tanssikenkiä ja tanssiasuja vuodesta 1978. Pyhäsalmen Suurlavalla olemme käyneet aiemminkin esittelemässä tuotteitamme – yleensä Kiuruveden Iskelmäviikkojen avajaistanssien yhteydessä, kertoo Alemanan Kari Koskela. Koskela ja Marja-Leena Laamanen kiertelevät niin lavoja kuin tanssikursseja tuotteiden kanssa. Kenkiä on paljon erilaisia ja osa soveltuu parhaiten tiettyyn tanssilajiin. – Meillä on tanssikenkiä muun muassa Englannista ja Saksasta – kaukaisimmat tulevat Argentiinasta saakka. Suomessa tehdään enää todella vähän tanssikenkiä. Kaksikko on kotoisin Porista. Myyntityötä tehdessä kilometrejä kertyy. – Koskaan ei voi tietää, kuinka monta kauppaa tietyssä paikassa tehdään. Aina uusien asiakkaiden kanssa ollaan uuden edessä. Joonas Kärkkäinen VAIKKA TANSSEISSA kävijöiden ikäjakauma kallistuu keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin, löytyy seasta välillä nuorempaakin väkeä. Pyhäsalmen Suurlavalle oli saapunut Kajaanista asti 26-vuotias Sanni Jurvanen. – Kesäiltojen tansseissa on aina omanlaisensa tunnelma – ehkä jopa hiukan taianomainen, Jurvanen hymyilee. ENSIMMÄISTÄ KERTAA Jurvanen tutustui tanssimaailmaan äitinsä ja kumminsa kautta kymmenisen vuotta sitten. Harrastus ei vielä tässä vaiheessa alkanut rytinällä. – Muutin myöhemmin Tampereelle, jossa päätin sitten kokeilla tanssikurssia. Siitä se sitten lähti. Sain rohkeutta tanssimiseen ja aloin käydä lavoilla. Tansseissa Jurvanen käykin kerran tai kahdesti viikossa. Hän kulkee tanssipaikoille yksin omalla autollaan. Pyhäsalmen Suurlavalla Jurvanen on käynyt nyt kolme kertaa. – Naisten haussa pyrin hakemaan aina minulle vierasta paria. Eri tanssiparin kanssa oppii aina jotain uutta. Parasta on se, jos tanssiminen menee tuntemattoman kanssa nappiin. VARSINAISTA suosikkitanssia Jurvasella ei ole. Hänen mielestään senhetkinen fiilis vaikuttaa siihen, mitä on mukava tanssia. – Fiilikseen vaikuttaa esiintyjä, tanssipartneri ja soiva kappale. Jonain päivänä haluan reipasta rokkia ja joskus taas jotain tunnelmallisempaa. Tanssimisen rikkaus on siinä, että tarjolla on niin monenlaista. Etiketti on hänen mukaansa nykypäivänä varsin rento – Sanni saattaa itsekin hakea miesten haun aikana, jos siltä tuntuu. JURVANEN TIEDOSTAA olevansa lavatanssikulttuurin nuoremmasta päästä. Hänestä tuntuu, että musiikki voi olla yksi tekijä, mikä ei oikein osu nuorten mieltymyksiin. – Jotkut bändit sovittavat ohjelmaansa myös uudempaa musiikkia, kuten Evelinaa. Tutut biisit varmasti innostaisivat nuoria enemmän. – Suosittelen nuoria kokeilemaan tanssilavalla käyntiä. Kaveriporukka kasaan ja kokeilemaan! Joonas Kärkkäinen Tanssin riemua ja radiota Viime viikolla Suurlavalla järjestettiin perinteiset naistentanssit. Lavan piha ja tienvarret täyttyivät pikkuhiljaa autoista iltaa varten. Sinitaivas ja Afrikan Tähti & Valentin tanssittivat noin kaksisataapäistä tanssijoukkoa. Suurlavalle saatiin mukavasti porukkaa vaikkakin korona ja koulujen alkaminen verottivat osallistujamäärää. Nuoriakin näkee tansseissa 26-vuotiaan Sanni Jurvasen mielestä tärkeää on oppia jokaiselta tanssiparilta jotain uutta. Tällä kertaa parina Arvo Pietikäinen. Kuva vas. Tanssien yhteydessä tehtiin palkittua radio-ohjelmaa. Pooki Viihteellä -show’ta johti Joonas Hepola.
Kastettu: Kasperi Veikko Markus Paavola Avioliittoon kuulutettu: Tuomo Johannes Tikkanen ja Tarja Anneli Tikka Hautaan siunattu: Taimi Anna Maria Glad 68 v, Matti Sakari Ahola 81 v, Aulis Antero Päkkilä 85 v ja Ritva Annikki Aaltokoski 72 v (Keminmaasta) Sunnuntai 23.8. (12. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 sanajumalanpalvelus pääkirkossa. klo 12.00 pyhäkoulu ry:llä. Sunnuntai 30.8. (13. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu pääkirkossa. klo 13.00 ry:n seurat seurakuntakeskuksessa. Lähimmäisen kammari ja kirpputori Löytösoppi kesällä suljettuina. Lähimmäisen kammarin ja Löytösopin vapaaehtoisena toimineiden tai vapaaehtoiseksi mukaan haluavien yhteinen AAMUKAHVI 25.8.2020 klo 10.00 seurakuntakeskuksen ruokasalissa. Mikäli haluat syksyn aikana toimintaan mukaan, mutta et pääse palaveriin niin otathan yhteyttä Minnaan p. 040-5118674. 10 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä H engenravintoa TÄNÄ ELOKUISENA PÄIVÄNA OVAT AJATUKSISSANI kesäiset kohtaamiset. Olen kiitollinen siitä, että sain tavata sisaruksiani ja muita läheisiä. Omien perheenjäsenieni kanssa vietetyt hetket ovat syventäneet yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä rakkautta. Näiden kohtaamisten ja keskustelujen jälkeen jaksaa pitkälle syksyyn. ERÄS MIELEENPAINUVIMMISTA tapaamisista oli Pyhäjärven Yhteiskoulun 5A/1970-luokkakokous heinäkuun loppupuolella. Haluan vielä tässäkin kiittää tilaisuuden järjestäneitä luokkakavereita ja myös läsnäolleita. Pekka Ruuskan laulun sanoin jouduimme toteamaan: ”Takana niin paljon on tulevaisuutta; edessä hetki hetkeltä vähemmän”. Eri suunnilta tulleet jakoivat oman elämänsä kokemuksia; iloja ja vaikeitakin asioita. Vaikka vuosikymmenet ovat muuttaneet ja erkaannuttaneetkin meitä, yhdistää meitä yhdessä koetut kouluvuodet, jotka olivat selkeinä mielessä, jopa pienimpiä yksityiskohtia myöten. NÄINÄ PÄIVINÄ ovat pienet ja suuret koululaiset jälleen kaivaneet esiin koulureppunsa, jonka sisältö on sama tuttu; kynät, viivotin ja pyyhekumit penaalissa. REPUN PAINO kasvaa koulupäivien myötä kirjoilla, vihoilla ja ehkä erilaisilla sähköisillä välineillä, mutta perussisältö on sama. Penaali saa lukuvuoden alussa täytettä uusista kynistä ja pyyhekumeista, joka usein käsittämättömästä syystä ovat hukassa. Reppuselät; kävelevät, pyöräilevät ja mopoilevat lapset ja nuoret ovat täyttäneet kulkuväylät, kujat ja pyörätiet. Iloinen hälinä täyttää kesän aikan niin tyhjinä ollet koulujen pihat. Oma rukoukseni on, että kaikki tehtävissä oleva pystyttäisiin tekemään mahdollisen uuden Covid 19-aallon katkaisemiseksi, että koululaiset saisivat olla lähiopetuksessa. UUSI KOULUVUOSI merkitsee koululaiselle uutta alkua: mahdollisuutta tehdä parhaansa, jos aiemmin ei sitä hoksannut tehdä; osoittaa eri taitonsa ja oppia uutta. Voisiko meille jokaiselle tämä syyskesä merkitä uutta alkua, vaikka omasta koulupolustamme on jo vuosia aikaa? Kannamme mukanamme ikäviä muistoja: omat virheet perheessä, parisuhteessa, työssä, ystävyydessä ja monissa muissa elämäntilanteissa muistuvat toistuvasti mieleen. Ne vievät ilon, nakertavat itsetuntoa ja jähmettävät paikoilleen. Näin ei tarvitse olla. Meitä varten on olemassa uusi mahdollisuus, armo. Jo rippikoulussa on oppimamme asia: ”ansioton rakkaus meidän osaksemme Jumalan armon hyvä selitys. Juuri siksi Jeesus, Vapahtajamme kuoli meidän puolestamme, että me jokainen saamme anteeksi kaiken sen, mitä vuodesta toiseen olemme omissa elämänrepuissamme raahanneet mukanamme. Vapahtajamme haluaa vakuuttaa meille jokaiselle:” Olet minulle rakas. Saat kaiken anteeksi, sellaisenkin, jota et edes osaa anteeksi pyytää!”Armo on kuin koululaisen pyyhekumi: paperi, joka on täynnä sotkua, yliviivattuja sanoa, ikäviä kommentteja itselle, vihakirjoituksia muille ja rumia kuvia täytteenä, tulee puhtaaksi kaikesta. UUSI ALKU ON kutsu toivoon; kutsu elämään todeksi osakseen saamaa rakkautta ja hyväksyntää. Toivo ei ole vain kauniita sanoja, vaan tekoja. Toivo on pelkäävän rohkaisua, asettumista toisen asemaan. Toivo on yhteisten asioiden hoitamista yhteisössä ja maailmassamme. Toivo on kiitollisuutta siitä, mitä olemme saaneet ja saamamme hyvän jakamista. Toivo saa meidät kannattelemaan rukouksessa toisiamme ja pyytämään varjelusta toivottomuudelta ja itsekkyydeltä. Meitä kannattelee Raamatun lupaus: ” Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon!” (Jer, 29:11) Hyvää syyskesää, toivoa elämääsi! Kaija Oksanen Järvenpäästä Uusia alkuja PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Uutta meillä: Hautauspalvelut yhteistyössä Venlan kanssa, hautajaiskukat toimittaa Puutarhan Kukka. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13 Asematie 2, Pyhäsalmi www.ronkonkukkatarha.fi 08-780 777 Palotie 1, Pyhäsalmi p. 040 6565080 Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos palvelukodin henkilökunnalle Tapanin hyvästä hoidosta. Rakkaamme Olavi Tapani KINNUNEN s. 14.7.1934 k. 12.7.2020 Väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaiseen silmät suljit. On vain hiljaisuus ja suru sanaton, mutt´ tiedämme, sun hyvä olla on. Kaipauksella muistaen Eila Harri, Tapani ja Katariina Hannu Jaana, Juha, Henri ja Aleksi sukulaiset ja ystävät PE 21.8 Rukoushetki klo 10 SU 23.8 Päiväkokous klo 11 Laulutilaisuus Jokikylän kioskilla klo 18, kahvi+letut TI 25.8 Rukousilta klo 18 KUUNTELE PUHELINHARTAUS 020 6582 698 (ppm) RIKU KEKKI srk:n puh nro 040 3534515 KOTISIVUT www.pyhajarvenhelluntaiseurakunta.fi Kiit lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. Siunattu Kuopiossa läheisten saattelemana. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Taimi Anna Maria GLAD s. 24.4.1952 Pyhäjärvi k. 26.7.2020 Kuopio, Kys On asioita joita ei uskoa vois, kaiken ennallaan vaan jatkua sois. Kaivaten Jukka Olen lapsi ikuisesti sulle, vaikka toiset näkee aikuisen. Olit uupumatta uskollisin mielin aina ollut minun lähelläin. Sen ymmärrän kun saan olla tässä, tänään omat lapset sylissäin. Kiittäen ja kaivaten Johanna, Jari, Jemina, Jiri, Janni Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi
2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä 11 Taimin muistolle Sateisen päivän jälkeen aurinko paistoi lämpimästi. Se aurinkoinen päivä oli päivä jolloin menetimme ystävämme. Ystävyytemme on ollut kuin helminauha, kaunis ja särötön. Taimin helmi on muuttunut nyt timantiksi. Kaikki yhteiset, mukavat ja hauskat hetket ovat muistoissamme. Me muut jatkamme nyt ilman sinua. Mutta meillä on aina mukanamme helminauha, jossa ystävämme timantista loistavat auringon säteet ja sateen pisarat. Eini, Anneli, Arja, Taina ja Paula L ukijoilta E sa pakinoi Uunilihat NYKYAJAN RUUAN VALMISTUS – varsinkin ravintoloissa – etoo minua. Kun leikkaa lihaa, se on keskeltä veristä, ja se veri valuu ruokailijoiden suupielistä ulos. Kokit eivät malta kypsentää ruokaa kunnolla. Taantumus on syvää ja tarttuvien tautien riski tuntuva. Kyllähän liha vaatii sen 120 astetta riittävän kauan, ennen kuin se on turvallista syödä. Siihen nykertyy suu-ja sorkkatautipöpö, siihen nykertyy kolibasilli ja salmonella, joka asuu pysyväisesti Espanjan ja Italian kokkien suolistossa yli 20 % määräisenä. ON VÄHITELLEN ALETTU ARVOSTAA kivikauden ruokavaliota. Siihen aikaan Pohjois-Euroopassa oli hyvin jyrkkä kaksi kilometriä korkea jääseinämä. Sen eteläpuolella oli puuton heinäaro. Seuraava vyöhyke sisälsi koivumetsiä, ja vasta Ranskassa ja Italiassa oli havupuita. Suunnattomat peuralaumat, villihevoset, villasarvikuonot, alkuhärät, mammutit, jättihirvet, visentit ja muu riista tarjosi kivikauden väestölle välttämättömän toimeentulon, lihan. Se kypsennettiin tulen päällä ja myös keittämällä. Portugalin pohjoisosia myöten kaikkiin jokiin nousi lohi ja meritaimen. Rannikoilla oli runsas hyljekanta ja matalilta rannoilta löytyi simpukoita. Keittoon pantiin juureksia, mutta merkkejä muiden kasvisten käytöstä ei ole voitu osoittaa siementen syöntiä lukuun ottamatta. Juomana oli puhdas vesi. LAPSUUTENI MAALAISTALOISSA ei osattu nykyajan lihan leikkaajien konsteja. Elukan selkäranka katkaistiin aina nikamien välistä, jolloin mukaan tuli karvaton nahka, rasvakerros, pätkät ulkoja sisäseläkettä sekä tietysti koko luinen nikama, ja vähän matkaa kylkiluuta. Nämä suuret litteähköt lihat käristettiin valurautapadassa perusteellisesti. Ne nosteltiin isompaan pataan paistinliemeen. Lisättiin suolaa ja pippuria. Miedossa uunissa pata sai muhia useita tunteja, jolloin uunilihat perusteellisesti kypsyivät. Nahka ja sen alainen paksuhko rasvakerros tipahtivat irralleen vain hieman ravistamalla, sillä lapsille tätä energiapitoisinta osaa uunilihoista ei annettu. Sen pyydystivät itselleen rankkaa työtä tekevät aikuiset. Ateriaan kuului uuniperunoita, kuulostettua sipulia ja suolakurkkuja. TRENDIRAVINTOLASSA ISOLLA LAUTASELLA on pieni pala puoliksi raakaa kalaa, muutama pätkä keitettyä parsaa, kaksi Pariisin perunaa ja vähän persiljaa. Lautasen reunoja myöten on roiskittu jotain kastiketta, joka hetkessä jäähtyy mitättömäksi. Ei tämä pidä nälkää poissa ja on sitä paitsi herrojen halventamista. Ehkä siksi on pitkin päivää napsittava pikkumakeita, jotka lihottavat naisparatkin. Surullista. YLLÄ SIVUTULLA, vain hieman hipaistulla kivikauden ruokajärjestyksellä naiset olisivat solakoita. Ei tarvittaisi rasvaimuja eikä silikoneja, jotka ovat sulaa hulluutta. Nahkahan venyy, kun silikoni sitä pingottaa. Jos laihtuminen onnistuu, tarvitaan liian isoksi jääneen nahkan osapoisto. Siis lisää kauneuskirurgiaa. Ja raha siirrähtää taas paikoiltaan. LUTHER KOROSTI naisessa hyvän sydämen merkitystä. Manalassa Osiris jo vanhan Egyptin aikana punnitsi vainajan sydämen. Hyvällä tuloksella pääsi vihreälle niitylle lepäämään autuuden maille! Onko suloisempaa lohdutusta? Esa Ovaskainen Vanha tohtori pohtii pakinoissaan maailman menoa. P ittää sannoo KALLE KYSYI, milloin nauroit makeasti? Jos oikein muistan niin viime lauantaina, kun oli tämän vuoden ensimmäinen pikkujoulu, jossa esiintyi Kalle-pukki. Paavo kysyi, että saiko lahjaton pukki lahjoja? Suurin lahja oli, kun sai olla kotoa pois, vaikka navikaattori olikin mukana. Köyhälläkin on varaa pitää puhuva opas mukana, se varmistaa kotiin mennessä pikkujoulun jälkitunnelmat. Paavo! Meitä oli mukava pieni porukka ja olemme päättäneet, että pidetään pikkujoulu monta kertaa vuodessa, kun tuota ikää tulee. Kallekin on jo vähän toisella kymmenellä. Nyt Jaana taas tempun teki, kun läksi pois kokonaan, kuka meitä nyt sylissä pitää? Toivomme koko sydämestämme onnea tuleviin päiviin ja tehtäviin. Paavo kysyi: Mistä suutut? En yleensä mistään. Jos nauraa saa, niin miksi olla vihainen. Kyllä tänään taas meinas niskakarvat nousta pystyyn, kun kävelin entisen Valintatalon parkkipaikan ohi ja näin tupakantumppeja ja muuta roskaa, jotka heitellään autojen ikkunoista surutta vaan ulos. On nuoriso hyvin opetettu. Saako sama porukka kotona heittää kaiken jätteen pöydän alle? Minä kysyn saman asian Paavolta. Olen joskus ennenkin sanonut, että uskonto ei ole pilkan aihe. Mutta lauantain jossittelu, jota Teuvo vetää, jossa jossittelivat, että jos Jeesusta ei olisi ristiinnaulittu, vaan olisi saanut viiden vuoden vankilatuomion, niin silloin todella pisti vihaksi. Mitäs Kalle ajattelet tästä nykyajasta, onko siinä mitään hyvää? Kyllä korona on muuttanut ihmisten elämää ja elämäntapoja monessa asiassa parempaan suuntaan. Politiikassakin riitely on paljon sovinnollisempaa. Kotimaakin on huomattu hienoksi matkailukohteeksi. Luonnossa liikkuminen ja sieltä luonnon antimien keräily on saanut aivan uusia ulottuvuuksia. Amerikan Trumpin päätä ei vaan käännä kukaan. Paavo: Trumppihan on sitä mieltä, että syöttää vanhuksille malarialääkkeitä ja muutaman lusikallisen pesupulveria, niin lähtee tauti ja vanhukset. Ajattelin tarjota lehden toimitukseen joskus tekemääni Pääsiäisnoitaa, se on ollut mökin seinällä, mutta kun käy naisvieraita niin kaikki ihastuu, että sulla on minun nuoruuden kuvani seinällä. Kalle lupasi pistää kevennyksen. Kalle kieltäytyi kevennyksestä. Vanha pappa oli autokoulussa ja opettaja kysyi, että mistä tiedätte, kumpi on oikea ja vasen. Pappa sanoi, että heitän kengät jalasta ja katson, kummassa jalassa on peukalovarvas oikealla puolen, niin se on vasen jalka. Puolukkasyksyä Kalle ja Paavo Pikkujoulun jälkeistä elämää! OLEN PITKÄÄN pohtinut kysymystä, mitä paikallisen sopimisen entistä suurempaa vapauttamista vaativat todellisuudessa haluavat? Olisi mielenkiintoista tietää, mitä he tarkoittavat ”vapauttamisella” ja ”mahdollistamisella”? KAIKKI NE TAHOT, jotka paikallisen sopimisen vapauttamista halajavat, voisivat kertoa ujostelematta mikä nykymallissa hiertää niin kovasti? Olen Teollisuusliiton liittovaltuuston jäsen ja toimin malmikaivoksella pääluottamusmiehenä. Malmikaivosten työehtosopimusta (Malmin TES on Teknologiateollisuuden TES:in kaltainen suurilta osin) olen ollut neuvottelemassakin takavuosina, joten tunnen erittäin hyvin sopimusjärjestelmän ja sen, mistä sen puitteissa voidaan sopia. Teollisuusliito sopii 34 työehtosopimusta ja kattaa suuren osan vientiteollisuuden työpaikoista. Kysynkin: ”Mitä te todellisuudessa haluatte?” Kertokaa konkreettisesti niistä asioista, mitä pitää voida sopia toisin? ITSE KANNATAN paikallista sopimista, mutta niin, että pohjalla on aina alan yleissitova työehtosopimus ja sopimukset tehdään neuvottelujärjestelmän kautta, luottamusmiehen kanssa. Villi sopiminen johtaa sekamelskaan ja helposti saneluun. Kun halutaan sopia miten ja mistä sattuu, ollaan tilanteessa missä tietämätön tekee sopimuksia taitamattoman kanssa. Tai sitten patruuna tekee kiristyksellä ja uhkailulla sopimuksia, missä pakotetaan huonompiin työehtoihin mitä TES takaa, todeten: ”Jos ette jousta ja sovi tästäkin toisin tai alle TES:in, joudumme ehkä YT -menettelyyn...”. PAIKALLINEN sopiminen voi toimia vain aitona sopimisena – sellaisena, missä noudatetaan jo olemassa olevia sääntöjä ja menettelytapoja. Tuntuu kuin oltaisiin palaamassa aikaan ennen sotia. Tuolloin työnantajalla oli oikeudet suurin piirtein paikalliseen pakottamiseen. Tuntuu siltä, että työehtosopimukset ja luottamusmiehet halutaan ohittaa. TÄYTYY MUISTAA, että työnantajalla on otto-oikeus työehtojen tulkinnassa, myöskin paikallisessa sopimuksessa. Eli paikallisesti sovitussakin sopimuksessa on työnantajalla direktio-oikeus, eli työlain suoma oikeus mm. valvoa ja johtaa työtä. Kuinka paljon vielä työnantajan direktio-oikeutta pitää kasvattaa, että ollaan tyytyväisiä? Tähänkin toivon vastauksia niiltä jotka asiasta eniten huutavat. PAIKALLISEN sopimisen ”vapauttamien” vaatijoiden seuraavissa avauksissa olisi mukava olla kuvauksia siitä elämästä työmailla mitä tämä ”vapaa” paikallinen sopiminen mahdollistaa. Niitä odottaessa totean nykyjärjestelmän olevan hyvä ja sopimuksia on mahdollista tehdä nytkin, mikäli työnantajalla halua ja taitoa löytyy. MINUT TUNNETAAN työntekijöiden oikeuksien puolustajana ja olen tämän pohjalta saanut työntekijöiltä postia erilaisista paikallisen sopimisen kauniista kukkasista. Esimerkiksi sellaisista, että täysin elinkelpoisessa yrityksessä on pyydetty mm. sopimusta lomarahojen leikkaamisesta, vaikka yritys taloudellisesti vakaalla pohjalla onkin. Että sitä rataa taitaisi sopimisen juna jyskyttää, mikäli näitä vapaita käsiä annetaan suuremmin asiaa pohtimatta. Jouni Jussinniemi Vasemmistoliiton 3.varapuheenjohtaja Pääluottamusmies Pyhäjärvi Mitä paikallisen sopimisen laajentamista vaativat todellisuudessa haluavat? Villi sopiminen johtaa sekamelskaan ja helposti saneluun. P ittää sannoo In memoriam
12 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä K ökköset L iikkeellä K ulttuuri LAITURIPILKKICUPIN kolmas osakilpailu pilkittiin 17.8. Naiset: 1. Sanna Mansikkala 8 p., 2. Tarja Manninen 12 p., 3. Kaarina Julkunen 13 p., 4. Terttu Kervinen 19 p., 5. Raija Manninen 21 p. Sijoitukset ja saaliit cupissa 30.7., 6.8. ja 13.8: Arja Puurunen –, 1 1,844 kg,– , Maria Kokko –, 2 1,066, –, Eila Huttunen 1 1,627, –,4 0,176, Sanna Mansikkala 2 0,982, 4 0,464, 2 0,301, Riitta Saastamoinen 3 0,931, 6 0,287, –, Kaarina Julkunen 4 0,778, 3 0,531, 6 0,037, Taimi Knuutinen 5 0,772,–,–, Tarja Manninen 6 0,734, 5 0,288, 1 0,627, Terttu Kervinen 7 0,371, 9 0,051, 3 0,194, Sirkka Heikkilä 8 0,239, 8 0,064, –, Raija Manninen 9 0,053, 7 0,121, 5 0,135. Miehet: 1. Eero Lehtola 7 p., 2. Tauno Rotonen 12 p., 3. Harri Mansikkala 14 p., 4. Jarmo Vartiainen 15 p., 5. Antti Hirvimäki 19 p., 6. Eero Kivelä 26 p., 7. Aulis Kervinen 28 p. Sijoitukset ja saaliit cupissa 30.7., 6.8. ja 13.8: Jarmo Vartiainen 1 1,071, 5 0,257, 9 0,072, Harri Mansikkala 2 0,948, 7 0,224, 5 0,143, Tauno Rotonen 3 0,5111 0,679, 8 0,081, Eero Lehtola 4 0,428, 2 0,595, 1 0,415, Tuomo Karikumpu 5 0,310, 12 0,134, –, Toivo Huttunen 6 0,216, –, 13 0, Tapio Saastamoinen 7 0,119, 3 0,455, –, Eero Kivelä 8 0,099, 11 0,182, 7 0,084, Martti Knuutinen 9 0,088,–,–, Antti Hirvimäki 10 0,079, 6 0,234, 3 0,259, Pentti Heikkilä 11 0,041, ei käynyt vaa’alla,–, Aulis Kervinen 12 0,027, 10 0,199, 6 0,121, Erkki Manninen ei v, 9 0,204, 10 0,044, Hannu Mustaparta ei v, 4 0,447, 4 0,191, Jukka Linnilä ei v, 8 0.205, –, Jouni Toppinen –, 13 0,113, –, Tuomo Kronqvist –, 14 0,033, 12, 0,034, Kalevi Korhonen –,–, 2 0,367, Eero Mustola –, –, 11 0,037. Kaloja yhteensä 30.7. 10,407 kg, 6.8. 8,677, 13.8. 3,318. Tulokset MAASTOHIIHDON johtoryhmä vahvisti viime viikolla pitämässään kokouksessa tulevan talven SM-hiihtojen ja Suomen Cupin ajankohdat. Yleisten sarjojen SMhiihdot järjestetään Pyhäjärvellä 5.–7. helmikuuta ja Ristijärvellä 26.–28. maaliskuuta. Pyhäjärvellä hiihdetään sama ohjelma mikä oli viime talven Vöyrin SM-hiihdoissa. Hiihtotavat ovat nyt toisin päin. Perjantaina hiihdetään parisprintit perinteisellä hiihtotavalla, lauantaina naisten 10 km ja miesten 15 km ovat vapaalla. Kisaviikonloppu päättyy sunnuntaina hiihdettäviin henkilökohtaisiin perinteisen sprintteihin. SM-SPRINTTIKISOILLA on painoarvoa, sillä ne ovat viimeiset näytönpaikat helmi–maaliskuun vaihteessa hiihdettäviin Oberstdorfin MM-hiihtoihin. Honkavuoren uusittu sprinttirata on jyrkkine nousuineen riittävän haasteellinen katsastuspaikka hiihtäjille ja yleisölle oivallinen paikka seurata kisan kulkua. Distanssihiihtäjät valitaan MMkisoihin pääosin maailmancupin näyttöjen perusteella. Pohti SkiTeamin hiihtäjillä on puolustettavana kotikisoissa Joni Mäen sprintin voitto ja Mäen ja Heikki Korpelan parisprintin hopea sekä Joel Ikosen ja Juuso Haaralan samassa kisassa saavutettu viides sija. RISTIJÄRVEN viime kevään SM-hiihdot peruuntuivat koronapandemian vuoksi. Järjestäjät saivat uuden mahdollisuuden ensi maaliskuun lopulle. Kilpailu hiihdetään samalla ohjelmalla mikä oli tarkoitus olla keväällä. Naiset hiihtävät 10 km ja miehet 15 km (P), viestit (P/V) sekä 30 ja 50 km (V). Pyhäjärven SM-hiihtojen järjestämisestä päätettiin Maastohiihdon johtoryhmässä jo vuosi sitten. Keväällä peruuntunut Suomen Cupin kisa siirtyy seuraaville vuosille. Ennakkolupaus niiden järjestämisestä on jo saatu. Nuorille on ensi talvena kolmet SM-hiihdot. Jyväskylän viime talven peruuntuneet kisat hiihdetään 1.– 2. tammikuuta, Vuokatissa hiihdetään 15.–17.1. ja Keuruulla 13.–14.3. Hopeasompaikäiset kilpailevat Taivalkoskella 19.–21.3 ja veteraanit Valkealassa 12.–14.2. Suomen Cupin paikkakunnat ovat Vuokatti 7.– 8.11., Taivalkoski 21.–22.11, Vantaa 12.–13.1. ja Ruka 9.– 10.4. Pyhäjärven ja Ristijärven SM-hiihdot kuuluvat myös Suomen Cup-sarjaan. PYHÄJÄRVEN SM-hiihtojen järjestelytoimikunta on pitänyt jo ensimmäisen kokouksensa. Pauli Pesonen toimii toimikunnan veturina ja Iiris Puro sihteerinä. Esa Ryynänen kantaa kilpailunjohtajan vastuun. Eri alueiden vastuuhenkilöt on nimetty, kutakin sektoria täydennetään syksyn aikana. Järjestelytoimikunta asetti tavoitteeksi, että koko kisaorganisaatio olisi kasassa viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Tärkeimpänä tehtävänä on käynnistää kisojen varainhankinta heti nyt alkusyksystä. Majoituskohteiden kartoittaminen on jo aloitettu. Kisoihin tarvitaan yleisten majoituskohteiden lisäksi myös perhemajoitusta. Niistä voi olla yhteydessä kisajärjestäjiin. Honkavuoren uuden pysäköintialueen ja huoltohallin rakentaminen ovat aikataulussa. Kaiken pitäisi olla valmista ennen talven tuloa. Pieni talkooporukka on ahkeroinut konemiesten apuna jo toista kuukautta. ENSI TALVEN KISAT ovat jo kahdeksannet Pyhäjärvellä järjestettävät SM-hiihdot. Aikaisemmat on järjestetty vuosina 1975 – 1977 – 1978 – 2003 – 2007 – 2010 – 2013. Lisäksi Suomen Cupin osakilpailu hiihdettiin vuonna 2015. Pyhäjärven SM-hiihtojen järjestäjinä toimivat Lamminahon Ahto, Pyhäjärven Pohti ja Poht SkiTeam. Kisalogo on Sami Syrjän suunnittelma. Kaikki muutkin 2000-luvun kisojen logot ovat hänen käsialaansa. Kisaorganisaation vahvuus tulee olemaan noin 200 – 250 henkilöä. Kisoihin odotetaan kolmen päivän aikana kaikkiaan 4000 – 5000 kisavierasta. Kauko Tikkanen SM-hiihdot helmikuussa Ensi talven Pyhäjärven SM-hiihtojen ajankohta on varmistunut. Yleisten sarjojen SM-hiihdot järjestetään Pyhäjärvellä 5.7. helmikuuta. PYHÄJÄRVEN Nuori Tanssi 2020–ryhmä esiintyy lauantaina Ylivieskan Akustiikassa pidettävässä Nuoren Tanssin juhlaa–gaalassa. Tänä kesänä aloittanut ryhmä on jo saavuttanut mainetta ja esiintymiskutsuja on tullut. – Pyhäjärvinen yleisö tuntuu tiedostaneen uuden ryhmän, mikä on tärkeä jatkon kannalta. Ryhmä on kahdessa kuukaudessa edennyt ilahduttavasti ja vahva tahto tehdä parhaansa on läsnä , tanssipedagogi Marketta Viitala sanoo. Juhlagaalassa nähdään myös nuorten esityksiä, muiden muassa pyhäjärvisen Iina Jaakolan tanssi. Mimmi Marjamaan Kallet nähdään Heimot–ryhmän esittämänä. Juhlagaalaan huipentuu tanssin tapahtumaviikko Ylivieskassa. Sen teemoja ovat baletti nykytanssin tukena ja salsa. Tapahtuman taustavoimina ovat Taideosuuskunta Tanssiaitat, Kurjenpolvet-tiimi, tanssijoiden vanhemmat sekä Ylivieskan Kulttuurikeskus. (KH) Nuoret tanssijat juhlagaalassa PYHÄJÄRVINEN Toni Nurmesniemi voitti bridgen suomenmestaruuden joukkuekilpailussa Korppi-joukkueessa Salossa 9.elokuuta. Nurmesniemen joukkueessa pelasivat myös Seppo Levy, Karoliina Levy ja Timo Kauranen. Kilpailuun osallistui 11 joukkuetta. Toni Nurmesniemi bridgen joukkuemestaruuteen KAKSIPÄIVÄISEN Seuranmestaruuskilpailun ensimmäisenä päivänä pelattiin yleinen tasoituksellinen pistebogiekilpailu, ja toisena tasoituksellinen lyöntipeli niin ikään kaikkien pelaajien kesken. Seuranmestaruus-pokaalin voitti pelaaja, joka pelasi kaksi kierrosta ilman tasoituksia vähimmällä yhteislyöntimäärällä, seniorit ja naiset palkittiin erikseen. Aurinkoisessa, tuulisessa säässä pelattujen kierrosten tulostaso oli palkittujen osalta loistava. Vuoden 2019 Seuranmestari Saku Jämsä ei onnistunut uusimaan voittoaan, paremmin vuonna 2020 pelasi toiseksi tullut Jarkko Kärkkäinen ja kilpailun voittaja Tomi Houtsonen. Tulokset: 15.8.+ 16.8.= yht. Yleinen: 1. Tomi Houtsonen, Seuran mestari 71+ 74= 145, 2. Jarkko Kärkkäinen 81+ 72= 153, 3. Saku Jämsä 75+ 81= 156. Naiset: 1. Eila Tiikkainen 102+ 97= 199, 2. Seija Mustaparta 121+ 129= 250, 3. Salme Hasari 125+ 147= 272. Seniorit +50 : 1. Risto Myllymäki 80+ 89= 169, 2. Antti Savela 92+ 87= 179, 3. Rauno Lempinen 83+ 98= 181. Seniorit +65: 1. Tapani Röytiö 82+ 83= 165, 2. Veikko Junttila 93+ 83= 176, 3. Rauno Vehkalahti 86+ 93= 179 (voitti 1.uusintareiän), 4. Kauko Tikkanen 90+ 89= 179 Seniorit +75: 1.Jaakko Pehkonen 101+ 96= 197, 2. Aulis Pitkäkangas 101+ 109= 211. Tasoituksellisten kilpailujen mitalien väri ratkesi paremman tasoituksen turvin. Lauantai, tasoituksellinen pistebogie (tasoitus suluissa): 1. Tomi Houtsonen 41 (6), 2. Rauno Lempinen 41 (16), 3. Rauno Vehkalahti 40. Sunnuntai, tasoituksellinen lyöntipeli (tasoitus suluissa): 1. Jarkko Kärkkäinen 63, 2. Kimmo Happonen 68 (17), 3. Eila Tiikkainen 68 (29) Toni Vihavainen Golfissa kisattiin seuranmestaruudesta
2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä 13 Kahvitarjoil lauantain 22.8. Kahvitarjoil lauantain 22.8. klo 12-14! To 20.8. Jäätelökioski Jäätelökioski on myös on myös auki auki klo 11.30-18.30! klo 11.30-18.30! Tule juhlimaan kanssamme VWmenestystä Suomen suurimmassa Volkswagen -tapahtumassa (Bug in Finn 2020!) Automme sijoittui yli kolmensadan auton seasta Top10-luokkaan. Tarjoamme tämän johdosta ensimmäiselle viidelle sadalle henkilölle kakkukahvit. Tapahtumaan osallistuu kruisingin myötä myös muita harraste Volkkareita, joilla on samana viikonloppuna kesäkauden päättäjäiset Emolahdessa. Jote jällee o kaupall paljo nähtävää j koettava tarjoll ! Tervetulo ! Tervetulo ! Tiskistä PE-LA Erä! Atria Naudan ulko? le 2€ / kpl n. 110g Erä! HK Porsaan ulko? le 1€ / kpl n. 110g (9,09€ / kg) ERÄ! ERÄ! (18,90€ / kg)
E lä unoha näitä 14 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä L ukijan rivit Myydään Halutaan vuokrata Vuokralle tarjotaan Myytävänä kangaspuut 1m, luomapuut Taika, ym. p. 044 294 8600 Myydään potkupyörä (tuplapotku). 4-renkainen. Hyväkuntoinen. Hinta 100€. p.040 8327 441 Myydään RT 2 h + k + s. Aidattu, suojaisa terassi/takapiha. Rauhallinen alue keskustan tuntumassa. Kosteusmittaus tehty. Hp 42.300 €. Ks etuovi: kohde n24263. Soita ja sovi esittely: 0400-389 651 Paluumuuttaja haluaa vuokrata yksiön/kaksion Pyhäsalmen taajamasta, puh. 040 378 3570 mahd. vastaukset klo 14-21 välisenä aikana . Vuokrataan varastotilaa. Vielä vapaana n.10 paikkaa. Vuokra, esim. auto, pituus 4.7 metriä 150 € kausi/ vuosi. M.pyörät 75-100 €. Isot veneet, autot, koon mukaan. Hallit 33 neliötä 300 euroa. Naapurintie 24 Kopola 0400-647163 Erittäin siisti 70m 2 kolmio kerrostalossa Pyhäsalmen keskustassa. p. 040 547 2747 Leskeläntiellä omalla pihalla siisti ja viihtyisä kolmio 69,5 m 2 . asunnossa mm. täyskaakeloitu wc/ kph lattialämmityksellä. Rauhallisessa taloyhtiössä perinteinenja höyry sauna. Koneellinen kuivaushuone. Hyvät varastotilat. 041 533 0920 / Ilkka Jouhki T orilla To 20.8. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTaiteen perusopetuksen Taiteen perusopetuksen Tanssitunnit Tanssitunnit Pyhäjärvellä Keskiviikkoisin Ikosen koulun salissa, opettajana Kaisu Ulander 26.8.-9.12.2020 ja 13.1.-12.5.2021 • Nykytanssi 7-8 16.00-17.30 (yli 13 v.) • Lastentanssi 1-2 17.30-18.15 (4-6 v.) • Nykytanssi 1-3 18.15-19.15 (7-9 v.) • Nykytanssi 4-6 19.15-20.30 (10-12v.) Ilmoittaudu mukaan! Ilmoittaudu verkossa www.tanssiopistouusikuu.? tai puhelimitse 040 7471884 Lastentanssia ja nykytanssia seitsemällä paikkakunnalla! Maksuton kuljetus kirjastolle jatkuu TIISTAISIN. Auto lähtee klo 10.00 entisen kirjaston pihasta. Paluukyyti klo 11.00. Kirjasto, Pyhäjärven kaupunki/sivistystoimi POHTI urheilumuistio Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. Pohdin toimistoasiointi Salamen Tili Oy:ssä, Ollintie 17. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 120 €. Maksa seuraaville pankkitileille: OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 YLEISÖLUISTELU INMET-AREENALLA SUNNUNTAINA 23.08.2020 klo: 12.30-13.45. Eritellyt alueet mailallisille ja mailattomille. Yleisöluistelu 2e/henkilö. Tervetuloa! Ikäystävällinen Pyhäjärven kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvät palvelut ja viihtyisän asuinympäristön vauvasta vaariin. Monipuoliset ja edulliset harrastusmahdollisuudet sekä maksuton varhaiskasvatus ovat hyviä esimerkkejä tahdostamme olla eturivissä hyvinvoinnin edistäjänä. Pyhäjärven kaupunki/sivistyslautakunta julistaa haettavaksi: Määräaikaista täyttämistä varten 1.9.2020 – 5.6.2021 KOULUNKÄYNNINOHJAAJAN TOIMI (pidennetty opv ja varhaiskasvatus) Hakemukset tulee toimittaa 26.8.2020 klo 15.00 mennessä s-posti: sivistys.kirjaamo@pyhajarvi.fi . Hakemuksiin tulee liittää jäljennökset kelpoisuustodistuksista sekä nimikirjanote tai ansioluettelo. Toimeen valitun tulee ennen työn vastaanottamista toimittaa hyväksyttävä lääkärintodistus sekä esittää nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikosrekisteriote. Toimessa on kolmen kuukauden koeaika. Lisätiedot: Ikosen koulun rehtori Maria-Leena Mehtälä puh. 044 445 7727, s-posti: maria-leena.mehtala@pyhajarvi.fi . Pyhäjärvi 17.8.2020 Sivistysjohtaja Torstaina Pyhäsalmen torilla klo 13-14.30 Suomalaista vadelmaa, pensasmustikkaa, mansikkaa, mustikkaa, lapin hillaa, kantarelleja ym. edullisesti. Tervetuloa! POP UP-KAHVIO LAUANTAINA 22.08.2020 klo 10-14 Lasikirppiksen pihalla (os. Mustaparrantie 4). Tarjolla edullisesti mm. kahvia, leivonnaista ja grillimakkaraa. Muistakaamme turvavälit ja käsihygienia. SPR Pyhäjärven osasto 4545 €€ / 9kk / 9kk (Norm. 65€) Tarjous voimassa 15.9.2020 saakka. Koskee vain kotimaan tilauksia. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi Til a Til a opiskelijalle opiskelijalle terveiset kotoa! terveiset kotoa! PYHÄSALMEN SUURLAVA Vaskikellontie 342 86800 Pyhäsalmi Tunti miehille! SUOMEN SUURIMMAT TIISTAIN NAISTENHAKUTANSSIT TI 25.8. klo 19-24 • Taikakuu • Armi Tenkula & Afrikan Tähti Liput 18 € Lavainfo 0400 845 741 Uutta satoa to 20.8. Pyhäsalmen torilla klo 11-12. Myytävänä maukasta SIIKLI varhaisperunaa, puhdistettua mustikkaa, vadelmaa, mustaherukkaa, tuoretta lapin lakkaa, kantarelleja, suolasieniä, poroja muikkupurkkeja. Yms. Tervetuloa! p. 044 932 7140 Pyhäjärven Vasemmisto ja Vasemmiston valtakunnalliset vaikuttajat liikkeellä! Paikalla paikallisia luottamushenkilöitä ja Kansanedustaja Katja Hänninen ja Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi. Kuntavaalit ovat tulossa, joten tule sinäkin keskustelemaan kanssamme lettukahville! Telttailemme Makasiinitorilla lauantaina 22.8. kello 10-12 Lorem ipsum dolor sit et, d Le ik ka a ta lte en ! Virtaa vapaehtoisuudesta -hanke Ikäihmisten kohtaamispaikka, Yläympyrän Tupa AVOINNA arkisin klo 9-13. Vapaata porinaa ja kohtaamisia. Tule mukaan, kun sinulle sopii, toiminta kaikille avointa! Tuvan tuokiot käynnistyvät pääosin syyskuun alusta. Pelituokiot pyörivät jo: ma klo 11 Pelituokio. ti klo 11 Tuppikööri. Yhdistyksien/järjestöjen oma iltakäyttö jälleen mahdollista (varaa tila soittamalla: 044 235 83 73) virtaavapaaehtoisuudesta@gmail.com, www.vaparivaihde. Jenni 044 235 83 73, Vilma 044 982 70 73 Pyhäjärven Eläkeläiset ry. Kuntosali Ti klo 13 – 14.00 ilman ohjausta, Ke klo 13 – 14.00 keilataan. Biljardia To klo 8,00–12.00. Tunturin pikkujoulu Luostolla 5.8.11. Kats kotis tai soita Martille 044 3314311. www.pyhajarvenelakelaiset.com Seniorit ry Biljardia keskivikkoisin klo 11.00 alkaen nuokkarilla Tänään klo 14.00 Lamminahon vanhalla koululla tutustutaan näyttelyyn "vanhan tuvan tarinoita". Lähtö uimahallilta klo 13.30. Tule ja tuo ystäväsikin. Kahvitarjoilu. Tulossa: su 20.9. klo 14.00 keskuskoulun liikuntasalissa Pihtiputaan Mieskuoron Slaavilaista romantiikkaakonsertti. Seuraa ilmoittelua. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin ja perjantaisin klo 8-12 Asematien Nuokkarilla. Mölkkypiiri maanantaina 24.8 klo 17 Ikosen koulun kentällä. Keilailupiiri käynnistyy huomenna torstaina 20.8 vuoroilla 12-13 ja 13-14 keilahallilla. Tervetuloa jälleen mukaan yhteiseen toimintaan Sydänyhdistyksen kanssa. Lentopallopiiri käynnistyy samoin. Maanantaina 24.8 klo 18-19.30 Ikosen koululla. Tervetuloa mukaan myös uudet harrastajat. Syyskauden avaus Marjoniemen lomakylässä keskiviikkona 26.8 klo 11 alkaen. Lounas ja kahvi 13 euroa peritään käteisenä perillä. Linja-autokuljetus rautatieasemalta klo 10, uimahalli klo 10.10. Koronarajoituksista johtuen vain ennakkoilmoittautuneet sopivat mukaan. Tervetuloa. Kerhotoiminta käynnistyy näillä näkymin torstaina 10.9 seurakuntakeskuksessa. Perinteisenä keskiviikkona tila on varattu kutsunnoille. Lehmirannan lomamatkalle 14.-19.9. on muutama paikka vapaana. Tiedustelepa pikaisesta puh. 0400-388661. www.elakeliitto. /pyhajarvi Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis.alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa, 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. NÄYTÄ ESIMERKKIÄ ja anna lapsellesi lukemista arvostava ilmapiiri.
16 2020 N:o 34 Keskiviikko elokuun 19. päivä E lä unoha näitä Ohjelmassa: Klo 18-18.15 Lintutornin avajaiset –Siltojen välinen alue. Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistyksestä Pentti Pesonen kertomassa alueen linnustosta. Klo 18-20 Toiminnallisia luontorasteja— frisbeegolf-radan alue, Tikkalantie 16 Tehtävät suoritetaan kännykällä. Tapahtuman aikana alueella ei voi pelata frisbeegol? a. Järjestää 4H-yhdistys. Klo 18.30-20.00 Musiikkiesityksiä S atama-alueella, Tikkalantie 2 Pyhäjärven Laivaristeilyt Oy:n satamaravintolassa myynnissä kahvia, pullaa, mehua ja makkaraa. Tervetuloa Pyhäjärven rannalle viettämään elokuun iltaa. Vapaa pääsy! Tapahtumakohteisiin liikutaan kävellen. Parkkipaikat tapahtuma-alueiden lähellä: Kaupungintalon, Hotelli Pyhäsalmen ja ent. hammashoitolan parkkipaikat (ei paikoitusta Lossinrannassa). Tulethan terveenä tapahtumaan! Huomioithan koronaohjeistukset! (Tikkalantie 16) (Tikkalantie 16) (Tikkalantie 2) (Tikkalantie 2) ILTA ILTA JÄRVENRANNALLA JÄRVENRANNALLA koko perheen iltatapahtuma koko perheen iltatapahtuma to 27.8. klo 18-20 to 27.8. klo 18-20 Lossinrannan ja Satama-alueella. Lossinrannan ja Satama-alueella. Järjestää: Pyhäjärven kaupunki, 4H-yhdistys, Pyhäjärven Laivaristeilyt Oy LIIKUNTATOIMEN LIIKUNTATOIMEN RYHMÄT RYHMÄT SYKSY 2020 SYKSY 2020 MITÄ? MILLOIN? klo LASTEN LIIKUNTALEIKIT (7-8-vuotiaat) ”jumppaa ja leikkiä”........... MA (31.8. alk.) 16.00 LASTEN LIIKUNTALEIKIT (5-6-vuotiaat) ”liikuntaa leikin varjolla”.. MA (31.8. alk.) 17.00 CORE –keskivartalotreeni ”tehokas lattiaharjoitus” ...................... MA (31.8. alk.) 18.00 PRIMITIVE MOVEMENT ”liikkuvuutta/lihashuoltoa” ..................... MA (31.8. alk.) 19.00 TREENAA MARKON KANSSA ”nuorten kuntosali” ............................ TI (1.9. alk.) 17.30 WORKOUT –toiminnallinen treeni ”lihaskuntoharjoitus”............... KE (2.9. alk.) 18 &19 LIIKUNTARYHMÄ (65+) ”Ikäihmisten oma treeni” ........................ TO (3.9. alk.) 16.00 TYÖIKÄISTEN KAHVAKUULA ”kahvakuulatreeni”............................ TO (3.9. alk.) 19.00 HARRASTESALIBANDY ”avoin pallopeliryhmä” .............................. TO (3.9. alk.) 20.00 TABATA HIIT -kehonpainoharjoittelu ”no pain, no gain” .................. PE (4.9. alk.) 18.00 Minimoimme tartuntariskit, joten kaikkiin ryhmiin tulee ilmoittautua mukaan. Paikkoja ryhmiin on rajoitetusti. Ilmoittautuminen alkaa ma 24.8. klo 12.00, puh 044-445 7640. Otathan jumpille mukaan oman patjan, KIITOS. Kaikki ryhmät ovat maksuttomia. Tuntikuvaukset katsottavissa Pyhäjärven kaupungin internetsivuilta. Mukavaa alkavaa syksyä! Mukavaa alkavaa syksyä! Liikuntaterveisin MARKO PEHKONEN Liikuntaterveisin MARKO PEHKONEN Emolahti Emolahti kutsuu viihtymään! kutsuu viihtymään! Pellikantie 430, Pyhäsalmi • p. 040 181 0750 • info@emolahti.com Koko perheen tapahtuma, perjantaina karaokea, lauantaina lasten disco, trubaduuri-keikka ja orkesteri Lokakuun Linnut! (katso tarkempi ohjelma Facebook-sivuiltamme) --Tulossa venetsialaiset 29.8.2020! Jättikokko ym. --Emolahti Camping , Pellikantie 430, 86800 Pyhäsalmi • p. 040 181 0750 • info@emolahti.com