• KESKIVIIKKO MARRASKUUN 20. PÄIVÄ 2019 N:o 47 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 64. VUOSIKERTA Synttärisankari s. 7–8. Pyhäjärven Rotaryklubin järjestämä RYLA-johtajuuskoulutus päättyi viime viikonloppuna. Perjantaina kurssilaiset pääsivät näkemään Ponssen tehtaan Vieremällä sekä nauttimaan juhlapäivällisen Iisalmen Golden Dome -ravintolaan, jossa ruuan yhteydessä harjoiteltiin myös ruokailuetikettiä. s. 11 Joulunavaus Joulunavaus • Äänes tä pannu lappu kisan yleisö n suosik kiasi! • Tarjol la joulup uuroa ja glögiä ! • Kävijö ille muka va joului nen tarjou s! Ensi viiko n lehde ssä tarke mmin ! Terve tuloa ! perjantaina 29.11. Pyhäjärven Sanomien OSSI SAVOLAINEN
• Pyhäjärvi tännään 2 Meleko varmoja tottuuksia Sattaako vai paistaako? 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Hautakankaan tuulivoimapuiston kaavoitus käynnistyy SUOMEN Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) kertoo, että lieden käyttö on kotien suurin paloturvallisuusriski. Keskimäärin kahdeksan kertaa päivässä paloautot starttaavat kohti asuintaloja palohälytyksen seurauksena; näistä noin kolme johtuu valvomattomasta lieden käytöstä tai liedelle jätetyistä tavaroista. SPEK:stä korostetaan, että heikoin lenkki paloturvallisuuden kannalta keittiössä on silti itse ihminen. Paloturvallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna 23.11.–1.12. välisenä aikana. Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 8:34 15:27 8:37 15:24 Keskiviikko Torstai +1 +1 +0 +1 +2 +2 +2 +2 +2 +2 +1 +2 Perjantai 8:40 15:21 -1 Lauantai 8:43 15:18 -3 Sunnuntai 8:46 15:16 +3 Maanantai 8:49 15:13 +1 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI ja Infinergies Finland Oy allekirjoittivat maanantaina sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä Hautakankaan tulevan tuulivoimapuiston alueelle Pyhäjärven koillisosassa, Lohvanperän takamailla. – Kaavoitusprosessi laitettiin vireille jo kaavoituskatsauksen yhteydessä syyskuussa. Nyt edetään varsinaiseen kaavoitusvaiheeseen, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi totesi. ALLEKIRJOITUSTILAISUUDEN aluksi Kiviniemi nosti esille esimerkkejä siitä, kuinka asenteet ovat muuttuneet tuulivoimamyönteisemmiksi. Hallitusohjelman tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kustannustehokasta polkua päästövähennyksiin hahmoteltaessa Sitra on nostanut esille tarpeen kaavoittaa tuulivoimalle riittävästi maa-alueita. Verkkoon tulisi Sitran mukaan saada vuoteen 2030 mennessä noin 24 terawattitunnin verran lisää tuulivoimaa. – Ihan viime päivinä on huomattu, miten Fingrid on tullut esille johtaja Jukka Ruususen puheenvuoroissa sillä, että tuulivoima nousee jo vuosikymmenen aikana suomalaisen sähköntuotannon toiseksi tukijalaksi ydinvoiman rinnalle. Myös maakuntajohtaja Pauli Harju on useasti todennut, että Pohjois-Pohjanmaa on Suomen johtava tuulivoimamaakunta. Hautakankaan alue on maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi. PYHÄJÄRVI KUULUU hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. – Kaupunkistrategiassa on linjattu uusiutuvan energian lisäämisestä ja sen edistämisestä. Tämän tyyppiset hankkeet ovat siinä keskeisessä roolissa, Kiviniemi hahmotteli. Intressinä tuulivoiman edistämiselle on hiilineutraaliuden lisäksi raha. Tuulivoimalla on työvoimavaikutuksia etenkin rakennusaikana ja se tuo vuokratuloja maanomistajille ja kiinteistöverotuloja kaupungille. – Voisimme tiputtaa tuloveroa 1,5 prosenttiyksikköä sillä, mikä on kolmenkymmenen myllyn vuotuisen kiinteistöveron tuotto. Tässä on nähtävä aito verotulopohjan laajentamispotentiaali. Loppujen lopuksi kuitenkin investori, joka investoi tuulivoimaloihin, tulee tekemään lopulliset rakentamispäätökset, Kiviniemi perusteli. ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE on noin 5500 hehtaarin laajuinen ja se sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Pyhäsalmen keskustasta, Pyhännän ja Kiuruveden kuntarajojen tuntumassa, kolmen kilometrin päässä Kärsämäen rajasta. Alustavasti on suunnitelmissa rakentaa alueelle noin 20–30 tuulivoimalaa. Kaavoitettavalla alueella on tehty sopimukset yli kolmenkymmenen maanomistajan kanssa. Seutu on hyvin harvaan asuttua, eikä varsinaisella suunnittelualueella ole lainkaan asutusta. – Pari kilometriä on aivan vakio, mikä joka hankkeessa pidetään etäisyyttä lähimpään asutukseen. Tällä alueella ei ole mitään ongelmaa sitä toteuttaa, projektisuunnittelija Sisko Kotzschmar kertoi. KAAVOITUKSESSA SELVIÄVÄT alueet, joille tuulimyllyt on sijoitettava. Maastossa tehdään ensin kattavat luontoselvitykset. – Tämä on iso hanke ja siellä tehdään kattavat ympäristövaikutusten arvioinnit. Ei ole tähän mennessä meillä hankkeita kaatunut liito-oravien tai muiden takia, Sisko vastaili kysymyksiin. – Yksityinen maanomistaja ei joudu selvittämään luontoarvoja, jos on vaikka kaatamassa metsää, mutta meidän täytyy selvittää hyvin tarkkaan kaikki asiat. Vaikka puustoa kaadetaan vain hehtaarin alueelta, tutkimme koko kaavoitettavan alueen, toimitusjohtaja Erwin Birr kuvaili. – On hyvä lähteä liikkeelle isosta suunnittelualueesta, koska siitä rajautuu sitten pois alueita, jotka eivät syystä tai toisesta sovellu tarkoitukseen, Sisko totesi. Hautakankaan suunnittelualueelle sijoittuu pieni luonnonsuojelualue. – 3,23 hehtaarin alue on Ilmanpuron yksityinen suojelualue, joka on ns. METSO-kohde eli se on metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa. Perustamispäätöksessä aluetta on kuvattu erittäin monimuotoiseksi vanhan metsän kohteeksi. Alue huomioidaan hankkeen suunnittelussa, Sisko Kotzschmar kertoi. Suunnittelualueelle sijoittuu myös kaksi tiedossa olevaa muinaisjäännöskohdetta. –Melko keskellä aluetta on esihistoriallinen pyyntikuoppa ja pohjoisempana kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksiä tullaan inventoimaan vielä vaikutusarvioinnin aikana ja kohteet huomioidaan luonnollisesti suunnittelussa, hän jatkoi. INFINERGIES FINLAND OY on tehnyt lähes kymmenen vuotta työtä uusiutuvan energian saralla. PohjoisPohjanmaan alueella on lukuisia hankkeita menossa. – Tuulivoimapuistot joita pyörii Haapajärvellä, menivät aivan ilman valituksia läpi, Birr kertoi. Suuresta osasta hankkeita valitetaan, ja toteutuksessa on totuttu siihen, että projektit ovat aikaa vieviä. Ilman valituksiakin, tuulivoimapuiston toteuttaminen Haapajävelle kesti kolmisen vuotta kaavoituksen alkamisesta siihen, että päästiin rakentamaan. – Yhtään valitusta ei ole mennyt läpi, vaikka parhaimmillaan ovat käyneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Ainoa vaikutus valituksilla on ollut viivästyminen, Kotzschmar kuvaili. Pyhäjärven Vuohtomäen itäpuolelle aiemmin Puhurin toimesta kaavailtu tuulivoimapuisto jäi valituksen aiheuttaman viivästyksen vuoksi jäihin. Kupunginjohtajan mukaan Puhurin suunnitteleman Vuohtomäen ja YIT:n kehittämän Murtomäen alueille on edelleen rakennusluvat voimassa, joten hankkeet voivat vielä joskus toteutuakin. TUULIVOIMAHANKKEET ja hajautettu energiantuotanto yleensäkin, vaikuttavat paikallisja aluetasolla myönteisesti muun muassa infran kehittymiseen. – Tuulivoimapuiston toteuttamiseen tarvitaan nykyistä parempi sähkölinja, joten se parantaa koko alueen sähköverkkoa, Birr kertoi. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja ylläpito edellyttävät myös tuulivoimapuiston tiestön kehittämistä. – Metsätaloutta harjoittavat näkevät, että tuulivoimahankkeet helpottavat metsätaloutta ja metsänhoitoa. Kun alueelle rakennetaan kantavat tiet, puukauppoja voi tehdä muulloinkin kuin talvella. Myös metsästäjiltä on kuultu kehuja, Kotzschmar vakuutti. – Käytännössä hyöty on äärimmäisen iso maanomistajille. Tuossakin alueella on tuhansia hehtaareita metsätalousaluetta, jossa se tiestö on tällä hetkellä mitä on. Tällaisen hankkeen myötä ison alueen tiestö tulee rakennetuksi, tekninen johtaja Sami Laukkanen pohti. – Tiet tietysti tarvitaan ja maakaapeli tien viereen, mutta muuten hankkeen tarvitsema maa-ala on hyvin pieni. Voimalapaikalla suunnilleen hehtaari jää pois metsätalouskäytöstä, muualla puut saavat kasvaa entiseen tapaan, Kotzschmar selvensi. Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi ja toimitusjohtaja Erwin Birr allekirjoittivat sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä Hautakankaan tuulivoimapuistoa varten.
• 3 Nimmeensä juhlivat Löydät meidät myös YouTubesta! Tänään Lapsen oikeuksien päivä. Jalmari, Jari Torstaina Hilma Perjantaina Silja, Seela, Selja Lauantaina Ismo Sunnuntaina Lempi, Sivi, Lemmikki Maanantaina Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Kaisu, Kaija. Tiistaina Sisko Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta N?P?K?S?I s?n?t?u? Sivulla 14 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Lakkoaalto laajenee Maaselkä lopettaa marraskuun loppuun Jarin nimipäivää vietetään keskiviikkona. Suomen lisäksi Jarinimeä on annettu paljon Hollannissa, jossa jalkapalloilija Jari Litmasen innoittamana on 1990-luvun alusta lähtien nimen saanut yli 1 500 ihmistä. HAAPAJÄRVI-SEURAN omistama kotiseutulehti Maaselkä lopettaa. Sanomalehden viimeinen numero ilmestyy torstaina 28. marraskuuta. Maaselkä on kamppaillut viimeiset vuodet laskevien tilaajamäärien ja kannattavuusongelmien kanssa. – Julkaisutoiminta ei ole enää taloudellisesti järkevää, totesi Haapajärvi-seuran puheenjohtaja Veijo Tikanmäki Maaselän uutisessa aiheesta. Kerran kuukaudessa ilmestyvän ilmaisjakelulehti Maaselkä Extran julkaiseminen tulee kuitenkin jatkumaan ja sen kehittämiseen Haapajärvi-seura aikoo jatkossa panostaa. POSTIJA LOGISTIIKKA-ALAN unioni PAU:n lakko alkoi maanantaina 11.marraskuuta. Lakko vaikuttaa myös Pyhäjärven Sanomien jakeluun. Näköislehti on lakon aikana ilmaiseksi luettavana lehtiluukku. fi -palvelussa. Viime viikolla ilmestyneestä lehdestä otimme ylimääräisen tuhannen kappaleen painoksen, jota jaoimme lehden toimituksessa ja veimme jaettavaksi kirjastolle ja K-Market Pyhäjärveen. Samaa toimintatapaa noudatamme koko lakon ajan. KAUPPAREISSULLA lehden sai mukaansa myös Lyydia Aarniolehto. – Luen tarkkaan aina Pyhäjärven Sanomat. Lehti on tullut minulle aina. Lyydia on alkuperäisiä pyhäjärvisiä, syntynyt Hiidenkylällä. – Asuin nuoruuteni Lamminaholla ja lähdin sitten maailmalle. Eläkkeellä palasin takaisin Pyhäjärvelle. Aivan hyvin täällä menee aika. Paljon muistetaan vanhoja ihmisiä, on kerhoja ja muuta harrastustoimintaa. Nytkin olen vesijumpasta tulossa, hän tuumaa. Postin lakko ei ole Lyydiaa paljon hetkauttanut. – Ei minulle tule paljon postia. Kännykät on nykyään ja niillä soitellaan. Ei tarvi kirjeitä tai kortteja odotella. LEHDET OVAT TEHNEET jakelupisteissä hyvin kauppansa. Moni on vienyt lehden mukanaan myös naapurille. – Ihmiset ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin ja ovat osanneet tulla lehteä täältä hakemaan. Olemme me toki joitakin muistuttaneetkin, myyjä Eija Tikka toteaa. Postin palvelupiste on toiminut lakon aikana K-Merketissa tavalliseen tapaan. – Ei ole lähtenyt niin paljon postia kuin tavallisesti. Joulupostien lähettämisestä ollaan huolissaan. Vielä eletään toivossa, että kyllä ne joulukortit jouluksi jaetaan, Tikka pohtii. Tukilakkojen vaikutuksesta palvelupisteiden toimintaan ei ole vielä tarkkaa tietoa. AKT:n lakko voi pysäyttää paketit palvelupisteen hyllylle. Palvelualojen ammattiliitto PAM taas on aikonut kieltää Postin jakeluverkossa kulkevien pakettien ja kirjeiden käsittelyn Postin palvelupisteissä 25.11. – 8.12., jos ratkaisua ei siihen mennessä ole löydetty. POSTIJA LOGISTIIKKA-ALAN unioni PAU hylkäsi tiistaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan jtekemän sovintoehdotukseen. Osapuolet tapaavat taas keskiviikkona valtakunnansovittelijan luona. Lakot jatkuvat aiemmin ilmoitetun mukaisesti eli sunnuntaihin 24.11. saakka. PAU on ilmoittanut uusista lakoista, jotka alkavat meneillään olevan lakon jälkeen, mikäli työehtosopimusneuvotteluissa ei päästä sopimukseen. POSTIN LAKKO on myös laukaissut tukilakkojen sarjan. Tähän mennessä tukitoimista PAUn ja postilaisten työtaistelulle ovat ilmoittaneet Ilmailualan Unioni IAU, Rautatiealan unioni RAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen Elintarviketyöläiset SEL ry. Myös Sähköliitto on ilmoittanut tukevansa PAUn lakkoa. Posti tiedottaa, että Ilmailualan Unionin (IAU) jo alkanut tukilakko kohdistuu postin käsittelyyn lentoasemilla. Ruotsista ja Baltiasta lentoteitse ja muualta EU-alueelta saapuvissa paketeissa voi olla muutaman päivän viive. Suurin osa paketeista Euroopasta ja Eurooppaan toimitetaan maantiekuljetuksilla, joten vaikutus niihin on ollut vähäinen. Lakko vaikuttaa voimakkaimmin kansainvälisiin paketteihin ja kirjelähetyksiin, jotka tulevat tai lähtevät Euroopan ulkopuolelta lentokuljetuksina. Nämä lähetykset toimitetaan lähtömaista vasta lakon jälkeen. Myös luukkuun jaettavien kansainvälisten kirjeiden, lehtien ja mainosten kuljetus ja jakelu keskeytyy. Muun muassa Merimies-Unioni ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloittivat 18.11. tukitoimet. Toteutuessaan tukilakot tarkoittavat, että Postin kuljetuksia ei oteta mukaan kotimaan liikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille ja ulkomaan liikenteessä oleville lastija ropax-aluksille sekä matkustaja-autolautoille. Tukilakot vaikeuttavat myös muun muassa Postin kaikkien lähetysten käsittelyä ja kulkua maantieliikenteessä ja satamissa. Arviot lakon ja mahdollisten tukilakkojen vaikutuksista täsmentyvät päivittäin. Lyydia Aarniolehto sai tuoreen lehden matkaansa kauppareissulla. Pyhäjärven Sanomia voi lakon aikana lukea ilmaiseksi näköislehtenä lehtiluukku.fi -palvelussa. Toimitamme lakon aikana ilmestyvien lehtien ilmaisnumeroita jakoon toimituksen lisäksi Pyhäjärven kirjastolle ja K-Market Pyhäjärveen ilmestymispäivän aikana sekä tilaajille Kärsämäen kirjastolle torstaiaamuun mennessä. Oikaisu Kaivoksen voimamieskisat televisiossa Valmistuneita VIIME VIIKON lehden juttuun Hiidenkylän Isäinpäiväjuhlasta oli tupsahtanut kuvatekstiin väärä nimi. Kuvan mummo on Irja Berg , eikä Vilja Mykkänen , kuten kuvatekstissä väitettiin. PYHÄSALMEN kaivoksella Pyhäjärvellä syyskuun 7. päivänä kisailtu Strongman Champions Leaguen osakilpailu Callio World Record Breakers nähdään uusintalähetyksenä lauantaina 23. marraskuuta MTV3:lla kello 15 alkaen. PYHÄJÄRVEN lukion lakkiaisjuhlissa torstaina 5. joulukuuta ylioppilaslakin päähänsä pääsevät painamaan Santeri Tikka sekä Markus Tuoriniemi . ONNITTELUT ylioppilaille!
• Käy tutustumassa nettisivuihimme! 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 4 Loppuvuosi näyttänee koulukiinteistöjen tulevaisuuden EMOLAHDEN , Rannankylän ja Ruotasen kyläkoulut löivät perusopetuksen osalta ovensa lopullisesti kiinni keväällä lukukauden 2018– 2019 päätyttyä. Sen jälkeen harrastetoimintaa rakennuksista on ollut Ruotasen koululla sekä vähäisessä määrin Rannankylän koululla. Pyhäjärven kaupunginhallitus päätti viime viikolla, että harrastetoiminta jatkuu vuodenvaihteenkin jälkeen ainoastaan Ruotasen koulun uudessa osassa. Tilanne tulee siis pysymään samanlaisena kuin meneillään olevan syyslukukauden aikana. – Jousiampujat ovat harjoitelleet Ruotasella, ja painijat ovat mahdollisesti menossa sinne. Myös jumppapiirejä ja kerhoja siellä järjestetään, mietiskelevät Pyhäjärven kaupungin yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi sekä rakennusmestari Antti Taskinen tämänhetkisestä käytöstä. Emolahden koulu on ollut alkukesästä lähtien tyhjillään ja käyttämättömänä. VASKILAMPI TOTEAA , että toimijoiden kanssa aloitetaan pian keskustelut, joissa kartoitetaan harrastepaikkojen tarvetta sekä tarkastellaan, mistä korvaavia tiloja löytyy koulukiinteistöjen tilalle. – Pidämme koulurakennukset puolilämpiminä. Ruotasen koulun B-osa eli uusi osa pidetään täysin lämpimänä, kertaa Taskinen Pyhäjärven kaupungin suunnitelmia. Tyhjien koulukiinteistöjen kohtalo on toistaiseksi jäissä vireillä olevan kunnallisvalituksen seurauksena. Valituksen takia kaupunginvaltuusto ei ole vielä tehnyt päätöstä, laitetaanko kiinteistöt myyntiin vai puretaanko ne. Tarkoituksena on, että Ruotasen koulun B-osa kunnostetaan varhaiskasvatukseen soveltuvaksi. – Jos valtuusto myöntää budjettiin rahan, tilat muutetaan sopiviksi ryhmäperhepäivähoidolle. Mahdollisen remontin suunnittelu on jo aloitettu. Tarkoitus olisi, että remontti olisi valmis kesäloman jälkeen, Taskinen linjaa. B-osassa sijaitsee liikuntasali ja vertassekä neuvottelutilat, joita voidaan käyttää myös iltaisin sovitusti harrastetoimintaja kokoustiloina. Remontti pyritään toteuttamaan niin, että käyttökatkokset olisivat kerrallaan mahdollisimman lyhyitä. – Kun ajassa katsoo taaksepäin, niin Ruotasella valtaosa iltakäytöstä on ollut liikuntasalissa. RAKENNUSMESTARI Taskinen kertoo, että kaupunki on lupautunut avustamaan tulevana talvena Emolahden ja Rannankylän koulujen luistelukaukaloiden jään ylläpidossa. – Kyläyhteisöt voivat jäädyttää kaukalot ja kaupunki tulee pienemmässä määrin huoltamaan myös niitä. Lakkautettujen kyläkoulujen kiinteistöjen kohtalo selvinnee vuodenvaihteeseen mennessä. Varmaa kuitenkin on, että toimintaa tulee olemaan ensi vuonna vain Ruotasen koulun uudessa osassa. Kuvassa näkyvään Ruotasen koulun B-osaan on suunnitteilla tilat ryhmäperhepäivähoidolle ensi syksystä alkaen. JAANA SALO Rokotteella influenssariski pienemmäksi INFLUENSSAEPIDEMIAAN varaudutaan taas rokotuksilla. Influenssa on virusten aiheuttama hengitystietulehdus, joka on rajumpi sairaus kuin tavallinen flunssa. Terveiden työikäisten influenssa paranee yleensä kotihoidolla. 65 vuotta täyttäneille, tiettyjä pitkäaikaissairauksia poteville ja raskaana oleville influenssa voi kuitenkin olla vaarallinen. Rokote antaa suojaa influenssan lisäksi myös sen jälkitauteja vastaan. Influenssarokotukset alkavat Pyhäjärvellä 25. marraskuuta. – Influenssa ei ole vielä kovin valloillaan, pahin epidemia on odotettavissa vuoden vaihteen jälkeen, mutta muutamia kymmeniä todettuja tapauksia on jo viikottain Suomessakin. Rokotuksia myöhästettiin tänä syksynä, että vaikutus riittäisi kevääseen saakka. Myöskin rokotteiden valmistuminen kesti ja viimeisiä eriä on vielä matkalla tänne terveyskeskuksiin. Tänä kautena rokotteen pitäisi olla parempi kuin viime vuonna, koska se on valmistettu neljää influenssakantaa vastaan eli on niin sanotusti nelivalenttinen, terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki kertoo. INFLUENSSAROKOTTEEN saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri arvioi kuuluuko rokotettava maksuttoman rokotuksen kohderyhmään. Jos henkilö ei kuulu kohderyhmään, hänen tulee hankkia rokote itse. – Pyhäjärvellä on perinteisesti haettu oikein hyvin rokotuksia. Kuumeinen sairaus siirtää rokotuksen myöhemmäksi. Mielellään rokotamme ilmoitettuina päivinä, mutta jos nämä ajat eivät mitenkään sovi, niin pitää varata siihen aika joko soittamalla tai esimerkiksi sähköisesti Selänteen sivuilta Klinikohjelman kautta, Lehtomäki opastaa. THL:N ARVION mukaan rokote torjuu 5-8 influenssaa kymmenestä. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Rokottamisen jälkeen suojan syntymiseen menee noin 2 viikkoa. Jos influenssatartunnan saa ennen kuin suoja on syntynyt, voi sairastua influenssaan. Haittaa rokotuksesta ei tällöinkään ole. – 2-6 -vuotiaille lapsille on varattu nenäsuihkeen muodossa olevaa rokotetta. Pienemmille sitä ei voida antaa. Ja rokotteestahan ei voi saada influenssaa, koska virukset on kananmunassa kasvattamisen jälkeen tapettu ja rokotteessa on vain kuoriosia mukana. Nenäsumutteessa on puolestaan eläviä ja heikennettyjä viruksia, Lehtomäki kertoo. Pyhäjärven Keskusta järjestäytyi PYHÄJÄRVEN KESKUSTA piti varsinaisen syyskokouksen sunnuntaina 17. marraskuuta. Kokouksessa uudistettiin kunnallisjärjestön säännöt sekä käytiin läpi kaupungin tilannetta. KUNNALLISJÄRJESTÖN puheenjohtajaksi valittiin Jukka Tikanmäki, varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Koski ja sihteeriksi Jarmo Halonen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Satu Väisänen, Satu Kivelä, Juhani Pyhtilä, Markku Aittamaa, Seppo Kangasharju, Olavi Marin, Juhani Laahanen, Teuvo Liimatainen, Lasse Leppänen ja Ilpo Karvonen. VARAJÄSENIKSI valittiin Heli Hänninen, Mauri Parttimaa, Sami Heikkilä, Eveliina Lintunen, Eeva-Riitta Pappila, Paavo Leskinen, Maija Pappila, Seija Kärkkäinen, Kaija Tikanmäki, Arto Riihijärvi, Keijo Tuoriniemi, Kaija Parttimaa, Kalevi Lehtomäki. Influenssarokote vähentää influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaalaja laitoshoitoja, vakavan influenssan ilmaantuvuutta, jälkitauteja, kuten korvatulehduksia, keuhkokuumeita ja keuhkoputkentulehduksia ja influenssatartunnan leviämistä.
• Olemme Instagramissa! 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 5 Pyhäjärvelle hyvä saalis Leader-avustuksia KESKIPISTE-LEADER RY:N hallitus esitti kokouksessaan 6.11.2019 tukea kuudelle kehittämishankkeelle ja neljälle yritykselle. Myönnettyjen tukien myötä kehitetään uusia palveluita sekä edistetään työpaikkojen syntymistä alueelle. Leader-hallituksen rahoitusesitys ei ole vielä lopullinen vaan viranomaispäätöksen tekee PohjoisPohjanmaan ELY-keskus. LAMMINAHON AHTO RY:LLE esitetään sadantuhannen euron tukea Ikihonka II -investointihankkeeseem. Lamminahon Ahto ylläpitää Honkavuoren liikunta-aluetta, jota on kehitetty systemaattisesti 1970-luvulta lähtien. Nykyisin Honkavuori on alueellisestikin tunnettu hiihtourheilukeskus, tasokas latuverkosto ja hyvät lumiolosuhteet takaavat hiihtäjille talvisin hyvät harrastusmahdollisuudet. Tänä vuonna Honkavuoren ensilumenlatu palvelee Pyhäjärvisiä sekä lähikuntien asukkaita jo yhdettätoista kertaa. Kesäkaudella alueella voi harrastaa retkeilyä, marjastusta, sienestystä, lenkkeilyä sekä frisbeegolfia. Ikihonka 2 -hanke jatkaa aiemmin toteutettua Ikihonka-hanketta ja edelleen parantaa Honkavuoren ympärivuotista käyttöä, parantaa virkistyskäytön liikuntaolosuhteita sekä mahdollistaa hiihdon arvokisojen pitämisen sekä muiden tapahtumien järjestämisen paikkakunnalla tulevinakin vuosina. Hanke koostuu latureitistön ja -profiilin muutoksesta sekä reitistön valaistuksesta. YRITYSTUKIA ESITETÄÄN kahdelle pyhäjärviselle yritykselle. R-Power saa 2 454 euron investointituen isojen renkaiden myynti-, korjaus-, ja asennuspalvelussa tarvittaviin koneisiin. Kengityspalvelu & takotyö J. Kumpulainen saa 16 893 euron investointituken sorkanhoitotelineen Hankintaan. 500 EURON Yhteisö Leader -avustusta saavat Pyhäjärven KolmiKanta ry Pappilanlahden venerannan kunnostamiseen sekä Pyhäjärven Moottorikerho ry Moottorikelkkareitin kunnostaminen välillä Pyhäjärvi-Parkkima MUUTAMAN sadan euron Startti Leader -rahoitusta saavat HiidenVerstas Ay teollisuusompelukoneen hankintaan ja RiekkoKoo Visuals kuvauskaluston hankintaan. Jätevesiasetuksen määräaika tuli täyteen rantaja pohjavesialueilla Ympäristönsuojelulaissa todetaan, että jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyä koskevaa niin sanottua jätevesiasetusta lievennettiin huhtikuussa 2017. Määräaika kunnostaa kiinteistön jätevesijärjestelmä asetuksen mukaiseksi 31.10.2019 mennessä ei koske enää kaikkia kiinteistöjä. KYSYIMME PPKY SELÄNTEEN ympäristötarkastaja Pekka Peuraselta, millaisia kiinteistöjä määräaika koskee? – Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskee kiinteistöjä, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004 ja sijaitsevat alle 100 metriä rannasta tai pohjavesialueella. Nämä alueet ovat likimain nähtävissä kartalla internetissä: SYKE hajajätevesiasetuksen YSL mukaiset alueet. Eli vuodesta 2004 lähtien on vaadittu riittävän hyvät järjestelmät, yleensä umpisäiliöt wc-vesille ja harmaiden eli pesuvesien maahanimeytys. Perinteiset kantoveden ja kuivakäymälän varassa olevat talot tai mökit on edelleen vapautettu asetuksen vaatimuksista. JOS MÄÄRÄAIKA koskee omaa kiinteistöä, mutta järjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, mitä kiinteistönomistajan kannattaa tehdä? – Jos oma kiinteistö sijaitsee edellä mainituilla alueilla ja on rakennettu ennen vuotta 2004 tapahtuu seuraavaa: 1) kiinteistön omistaja selvittää jätevesijärjestelmän kunnon ja toimivuuden eli puhdistaako se riittävästi typpeä, fosforia ja kiintoainesta. Tämä on varmaan useille vaikeaa, käytännössä vanhat 2tai 3 osaiset sako-kaivot joihin tulee sekä wc että pesuvesiä, eivät täytä asetuksen vaatimuksia. Tässä tarvitaan yleensä asioista perillä olevaa ammattilaista. 2) Sitten otetaan yhteys pätevään, puolueettomaan suunnittelijaan, joka selvittää toimiiko järjestelmä ja suunnittelee kiinteistölle sopivan järjestelmän. Suunnittelijan löytämiseen voi kysellä neuvoa rakennustarkastajilta. 3) Kun on selvitetty tarvitaanko jätevesijärjestelmän uusimista tai saneerausta, haetaan työlle toimenpidelupaa kunnan rakennustarkastajalta. Rakennustarkastaja pyytää lausunnon ympäristönsuojelulta järjestelmän tai työn soveltuvuudesta kiinteistölle ja sijaintipaikalle, huomioiden luonnonolot, maaperä ja pohjaveden läheisyys. 4) Vasta näiden vaiheiden jälkeen ryhdytään toimiin järjestelmän hankkimiseksi tai työn toteuttamiseksi. KUINKA MUILLA kiinteistöillä tulisi toimia? – Yli 100 metriä rannasta ja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt tekevät jätevesijärjestelmän uusimisen tai kunnostuksen seuraavan suuremman remontin yhteydessä. Kyse on silloin vedenkäyttöön liittyvistä töistä, kuten pesuhuone tai saunaremontista, jossa uusitaan ja rakennetaan uusia vesija viemärirakenteita. Esimerkiksi kattoremontti tai muu ei ole tällainen remontti. Käytännössä tämä tarve tulee esille, kun tehdään kunnan rakennustai toimenpidelupaa tai ilmoitusta vaativia töitä. Tämä koskee siis ennen 2004 tehtyjä rakennuksia. KUINKA OSAA valita kiinteistölle asetuksen mukaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän? – Valinta voi olla vaikeaa, koska on olemassa paljon eri järjestelmiä. Ne voidaan jakaa pienpuhdistamoihin ja maaperäkäsittelymenetelmiin eli maasuodastus ja -imeytysjärjestelmiin. Tietoa on netissä valtion ympäristöhallinnon sivustoilla. Myös Ppky Selänteen internet sivustoilla on omat sivunsa jätevesiasioista. Jos kiinteistökohtaisen järjestelmän kunnostaminen on ajankohtainen, kuinka tulisi toimia? – Asetuksen noudattamisesta on mahdollista edelleenkin anoa enimmillään 5 vuoden vapautusta perustelluin syin joita ovat vähäinen kuormitus ja toimien ilmeinen kohtuuttomuus. Näitä sitten perustellaan tarkemmin huomioiden muun muassa hakijan ikä, elämäntilanne, työtilanne, työttömyys, pitkäaikainen sairaus ja myös se, että rakennus voi olla huonokuntoinen tai että se on jäämässä tyhjilleen. Tällainen tilannehan tulee usein vastaan Selänteen kuntien alueella, väki osin vanhenee ja vähenee ja taloja jää tai on jäämässä tyhjilleen. MIKÄ mieltäsi askarruttaa? Lähetä meille kysymys, niin koetamme ottaa selvää. jätevesiasioissa on paras olla ensin yhteydessä Ppky Selänteen rakennusja ympäristövalvontaan, ennen kuin tekee mitään omatoimisesti. KUVITUSKUVA/PIXABAY
• YK:N LASTEN oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin 20. marraskuuta 1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan seuraavan vuoden syyskuussa. Kansainvälistä lasten oikeuksien päivää vietetään yleissopimuksen solmimisen vuosipäivänä eli tänään. Koko tämän viikon ajan lasten oikeudet ovat esillä teemaviikon puitteissa. Tänä vuonna viikon teemana on Lasten oikeus olla oma itsensä. Jokaisen ihmisen kuuluu tulla hyväksytyksi ja kunnioitetuksi omana persoonanaan. Ketään ei saa syrjiä. JOKAISTA MEISTÄ on yritetty mahduttaa jos jonkinlaiseen muottiin, milloin vanhempien, koulun, ystävien tai itsemme asettaessa odotuksia. Helposti tuntee olevansa jotenkin vääränlainen oli sitten lapsi tai aikuinen. Mutta onko normaalia edes olemassa? Jos suurin piirtein yhteiskunnassa selviää, sen normaalimmaksi on turha tähdätä. On vain hyvä olla omanlaisensa, persoonallinen ja juuri siksi niin ihana ja tärkeä. Ei sen takia mitä tekee ja saa aikaan, vaan siksi että on. VANHEMPANAKIN kokee syyllisyyttä. Lastenkasvatusoppaita ja teorioita on joka lähtöön. Jonkun oppaan mukaan olet aivan varmasti epäonnistunut vanhempana. Omille lapsilleni olen joskus yrittänyt jopa selitellä omaa kasvatusperiaatettani. Kuvasin sitä vertauksen avulla. Jos kasvattaa kukkaa, siitä ei tule välttämättä sen kauniimpaa, vaikka yrittäisi taivutella terälehtiä ja oikoa vartta. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun yrittää huolehtia kasvuolosuhteista. Riittävästi rakkautta, vettä, valoa ja ravinteita, niin kas kummaa, kukka osaa omalla reseptillään kasvaa juuri sellaiseksi kuin sen on tarkoituskin kasvaa. Sama pätee osittain lapsiin. Lasta ei voi kasvattaa vanhempien toivomusten mukaiseksi, vaan jokaisen on annettava kasvaa omaksi itsekseen. Jos yrittää väkisin olla jotain, sitä kipuilee koko ikänsä. Aina ei jaksa pinnistellä ja vetää roolia. Piilotettu persoonallisuus purskahtelee esiin väistämättä, vaikka sitten suurten kriisien kautta. ITSELLÄNI on ollut ihan hyvä lapsuus. Siitä huolimatta huomaan olleeni aika usein vääränlainen. Olen viime vuosina tavallaan törmännyt sisäiseen lapseeni erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi viime talvena, kolmenkymmenen asteen pakkasella tarvitsin lisälämmikettä käsiini. Varaston kätköistä löytyivät käyttämättä jääneet lapaset. Ala-asteen käsityöntunnilla niihin lipsahti peukalo keskelle kämmentä. Aluslapasena sitä ei huomaa. Siinä niitä lapasia katsellessa minulta pääsi itku. Pienen itseni täytyi odottaa kolmekymmentä vuotta, ennen kuin aikuinen minä kelpuutti pikku-Jaanan kelvottomaksi kokeman käsityön käyttöön. Siinä kohtasin sisäisen lapseni kolmenkymmenen vuoden takaa ja rakkautta virtasi molempiin suuntiin. YRITETÄÄN hyväksyä lapset ja myös aikuiset sellaisina kuin he ovat, vaikka sitten peukalo keskellä kämmentä. Sanotaan Sanomista Tilaaja, ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 6 Pyhäjärven Sanomat 23.11.1994 Pyhäjärvi ennen wanahaan MARRASKUUN viimeisellä viikolla eri materiaalien kierrätystä käsitellään yläasteella. Yhdeksäsluokkalaiset kaupallisten aineiden oppilaat järjestävät pikkujoulukirppiksen torstaina 1.12. koulun liikuntasalissa. Oppilaat keräävät sinne myytäväksi vaatteita ym. tavaroita. Myytävänä on myös kahvia, munkkeja ja muita virvokkeita. Kuka tahansa on tervetullut ostoksille. Päivi K. ja Suvi L. Koululaiset pohtivat jäteongelmaa Yleisöpuhelin Pyhäsalmelle Pyhäjärven Sanomat 20.11.1969 Maaseudulta: Kaiku 2.12.1919 P yhäjärven • Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Konttori avoinna arkisin klo 9-13 Puh. 040 772 0231 Toimistonhoitaja/toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Mirka Kauranen Perhevapaalla Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,10 e 1,36 e Muut sivut 0,92 e 1,14 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Huomiot lehden toimitusongelmista tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 017-822 024 Savon Jakelu Oy llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy www.pyhajarvensanomat.fi Tilaa lehti: Kestotilaus 68€ Vuosikerta 12kk 74€ Vs. päätoimittaja Jaana Salo 040 1697 350 jaana.salo@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Asiakaspalvelu / ilmoitukset Minna Montonen 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Ossi Savolainen 040 7366 098 ossi.savolainen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kaikkien pikkujoulukirppis PYHÄSALMELLE saadaan vielä kuluvalla viikolla käyttökuntoon valmistuva yleisöpuhelin, jonka lasiseinäinen kioski on pystytetty Osuusliikkeen ja Huttusen liiketalon tonttien rajalle aivan taksiaseman läheisyyteen. Oulun puhelinpiirin alueteknikko, ins. Pauli Väänänen kertoi kysymyksessä olevan kokeilun niin täällä kuin samanaikaisesti Haapajärvelläkin asennettavalla yleisöpuhelimella. Jos puhelin säilyy ilkivaltaisuudelta pystytetään toinen yleisöpuhelin Ruotaselle. – Piirin taholta toivotaan hyvää yhteisymmärrystä yleisön kanssa, että laitteet säilyvät kunnossa. Pyrkimys on näin parantaa palvelua. Ellei puhelin pysy kunnossa se poistetaan vähin äänin, eikä uuden saamisesta ole aivan kohta toivoakaan. Meillä ei ole mahdollisuuksia jatkuviin korjauksiin. Tämän laitteen käyttöä tullaan valvomaan sekä puhelin piirin että poliisiviranomaisten toimesta, ja mahdolliset ilkivallan tekijät saatetaan edesvastuuseen. Jouni Suvilehto, Päivi Karvosenoja, Markus Hyny ja Suvi Leppäharju ovat mukana järjestämässä joulukuun 1. päivän kirpputoria koulullaan. W. K. 23 PNÄ m. m. seuraawaa: Luettiin maaherrawiraston päätökset opettaja Aug. Järweläisen ja kaupp. S. Wesamäen taksoituswalitusten johdosta, joihin tyydyttiin. Waiwaistalon johtajaparin palkka korotettiin 270 markkaan kuukaudelta, lukien kuluwan wuoden alusta. Päätettiin ryhtyä heti lääkärin asunnon rakentamishommiin palaneen sijaan. Kartoitusta warten walittiin rakennustoimikuntaan waltuuston puheenjohtaja M. Loppi ja jäsenet rakennusmestari H. Häkkinen, kauppias R. Paajanen, kirkonis. E. Niemi ja seppä Tuomas Lehtomäki. Toimikunnan on laadittawa piirustukset waltuuston ensi kokouksen hywäksyttäwäksi. Kuusenmäen koulun sauna päätettiin johtok. toimesta siirtää omalle tontilleen. Pyhäjärwen kunnalliswaltuuston kokouksesta
• eena eli Leenakaisa Sarkkinen (o.s. Huttunen) on kotoisin Keiteleeltä, 64 kilometrin päästä. – En ole kovin paljon päässyt elämässä eteenpäin, Leena nauraa. Leenan synnyinkoti Keiteleen Vuonamossa on nykyisin museona, Keiteleen kunnan omistuksessa. Koti oli 1850-luvulla rakennettu tyypillinen savolainen talo. Kaksi hirsiseinäistä tupaa ja porstua välissä. Toisessa, pienemmässä tuvassa oli evakoita. Kummassakin oli leivinuuni. Keittiö oli yhteinen. Leena on viidestä sisaruksesta vanhin, mutta väkeä taloudessa oli parhaillaan kuusitoista. – Sen ajan elämä oli lapselle hirveän turvallista, silloin kun asiat olivat oikein. Lapset eivät olleet milloinkaan yksin. Vanhempi polvi oli jo kuollut, kun Leena syntyi. Isovaarin kädenjälki kuitenkin näkyi yhä arjessa. – Isän vaari on ollut Ananias Huttunen. Hänestä sanottiin, että tekee kahella olalla niin kuin Anaski. Vaari teki itse reet, puiset sammiot ja astiat. Niitä isovaarin tekemiä oli vielä käytössä. Leena eli ensimmäiset 18 vuotta luontaistaloudessa. Lapsenlapset kuuntelevat mielellään tarinoita niiltä ajoilta. – Synnyin viikkoa ennen talvisodan alkua. Suomessa oli iso pula ruuasta ja kaikesta muusta. Ei kuviteltukaan hakea kaupasta muuta kuin suolaa ja kahvia sitten, kun sitä alkoi saada. Kalat saatiin järvestä, lampaat, siat, lehmät, hevoset, kaikki olivat kotikasvatteja. Työt tehtiin Leenan lapsuudessa hevosella. – Meillä oli hyvät hevoset. Ensimmäinen traktori hankittiin vasta, kun olin jo maailmalla. Sähköt tulivat vasta kesällä 1952. Lypsykoneen, pyykinpesukoneen ja muut ne laittoivat vasta, kun minä olin jo lähtenyt, Leena muistelee. Kotona tehtiin itse melkein mitä vaan, mitä tarvittiin. – Isä teki puusta astioita ja kaikki tarvekalut. Äiti kutoi kankaita. Pellavat ja hamput kasvoivat omassa pellossa. Muistan, miten ne tehtiin pellolta paidaksi. Kahdet kangaspuut oli tuvassa. Leenan isä oli mukana kunnan asioita hoitamassa yli 30 vuotta. Muun muassa hallituksen puheenjohtajana ja osuuskassan kassanhoitajana. – Hän oli käynyt kaksi vuotta kansakoulua ja kansanopiston. Osasi kirjoittaa kauppakirjat ja hoiti paljon kyläläisten asioita. Ei ollut minulle uutta ja outoa, kun puoliso lähti luottamustehtäviin, Leena pohtii. LEENA KÄVI ensin kansakoulun ja meni kansanopistoon vuonna 1956. – Sitten olin vuoden kansankorkeakoulussa Lahdessa. Minun piti mennä emäntäkouluun, mutta läksinkin seminaariin. Äidin nuorin veli, minun kummini, oli opettajana Kuopiossa. Hän minut houkutteli laittamaan paperit. Vanha rovastikin, jonka kanssa olin pitänyt pyhäkoulua, koitti puhua, että kannattaisi mennä. OPETTAJASEMINAARI alkoi vuonna 1958. Kun Leena tuli seminaarista kesälomalle, kotona odottivat työt. – Lampaan kerihteminen oli sellaista, että tahtoi ottaa käsiin, kun oli niin helpolla ollut, Leena muistelee. Seminaarista löytyi ammatin lisäksi elämänkumppani rinnalle. – Olimme Kimmon kanssa kuusi vuotta samalla luokalla. Vierekkäin istuttiin. Aluksi kummallakin oli ylemmiltä luokilta joku katsottuna. Vuonna 1960 alettiin seurustella ja vuonna 1962 mentiin kihloihin ja vuoden päästä naimisiin. – Ehdimme olla kaksi vuotta naimisissa jo kouluaikana, Kimmo toteaa. ENSIMMÄINEN VUOSI Pyhäjärvellä oli melkoinen koettelemus. Nuoripari ehti olla vain muutaman kuukauden yhdessä Niinimäellä opettajina, kun Kimmon oli lähdettävä armeijaan. – Opettelin samaan aikaan opettajaksi, äidiksi ja itsenäiseen elämään. Meillä ei ollut mitään, Löydät meidät myös Facebookista! 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 7 L Synnyin viikkoa ennen talvisotaa. Viikon varrelta Paljon mahtuu vuosikymmeniin 23. marraskuuta 80-vuotta täyttävä Leena Sarkkinen kertoo, että ei juhli vaan viettää syntymäpäiviään matkoilla. – Ensi kesänä, kun Kimmo pääsee samaan kyytiin, pidämme 160-vuotisjuhlat. Nyt kokoonnumme lasten ja lastenlasten kanssa Kuhmoon. Vanhin poika Mikko osti sieltä vaimonsa kanssa matkustajakodin, jossa juhlimme lähisuvun kesken, Leena perustelee. Leena Sarkkinen on iloinen siitä, että jälkipolvet ovat saaneet hänet ylipuhuttua älypuhelimen käyttäjäksi. WhatsApp-ryhmässä saa iloiten seurata lastenlasten kasvua kuvien ja videoiden avulla. – Kuinka hirveästi voikaan maailma muuttua 80 vuodessa ja on se Pyhäjärvikin muuttunut sinä aikana, kun olemme olleet täällä, Leena pohtii.
• 8 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä kun me aloitimme. Kimmo kerkesi olla lokakuuhun asti opettajan töissä ennen sotaväkeä. Ensimmäisen palkan kanssa menimme Aapeli Huttusen huonekaluliikkeeseen ja ostimme parisängyn, sohvan ja nojatuolit sekä sohvapöydän. Niillä aloitettiin. Keittiöön tuotiin Kimmon kotoa pöytä, johon laitettiin korkkimaton palanen ja jalan alle kirja. Kimmo lähti Ouluun Hiukkavaaraan ja Leena jäi koululle opettamaan. Ensimmäinen lapsi, Mikko syntyi Kimmon armeija-aikana. – Minulla oli ruhtinaalliset kaksi kuukautta äitiyslomaa. Lapsi oli päivälleen kuukauden ikäinen, kun vesikelkalla vedin vauvan koululle. Oli itsenäisyyspäivän ilta ja oli tuiskuttanut lunta, joten taksi ei päässyt koulun pihaan. Silja-niminen tyttö kylältä tuli päivisin hoitamaan poikaa. Viikonlopuiksi Leena suuntasi vanhempien luo Keiteleelle. – Lauantai-iltana lähdin linja-autolla Keiteleelle kotiin. 9 kilometriä potkuttelimme potkurilla Vuohtomäkeen. Siitä pääsi linja-autoon. Maanantaiaamuna sama homma takaisin. Leenalla oli opetettavanaan luokat ykkösestä kolmanteen. – Minulla oli kolmetoista oppilasta. Kimmon sijaisena ylemmillä luokilla oli nuori ylioppilaspoika, joka lähti sitten myöhemmin opettajakoulutukseen. Oli se aikamoinen talvi, Leena huokaisee. Koululla ei ollut sähköä ja lämmitys toimi puu-uuneilla. Lähin puhelinkin oli yli kilometrin päässä kaupalla. Leena ei uskaltanut sytyttää Tilley-lamppuakaan yksin ollessaan, vaan sinnitteli itsenäisyyspäivästä jouluun kynttilänvalossa. – Kaikki oli opettelemista. Keittiö oli niin kylmä, että vesi jäätyi. Kun laittoi vadin hellalle ja puita pesään, sai vaipat keitettyä. Vauvan pesuvesi pysyi lämpimänä, kun laittoi pönttöuuniin hiillokselle vesikattilan. Keitin pikku kattilassa kaksi perunaa. Kevätpuolella poika alkoi syödä molemmat perunat, niin piti ostaa isompi kattila. Poika oli terve, nukkui ja söi hyvin ja kasvoi. Vuodesta selvittiin, Leena huokaisee. Emännät tulivat keskiviikkoiltaisin koululle hoitamaan lasta, jotta Leena pääsi saunaan. – Täytekakkuja kantoivat minulle. Kyläläiset olivat kertakaikkisen ystävällisiä ja meistä tuli pitkäaikaisia ystäviä. NIINIMÄEN KOULU päätettiin lakkauttaa, joten Sarkkiset suuntasivat opettajiksi Ruhkalan koululle. Niinimäen koulu pyöri vielä vuoden väliaikaisilla opettajilla. – Ruhkalassa olimme kahdeksan vuotta ja siellä syntyi Pasi. En ole milloinkaan omia lapsia ottanut omalle luokalle, mutta Ruhkalassa oli pakko. Mikko kerkesi käydä ensimmäisen luokan siellä. Minun mielestäni lapsella on oikeus opettajaan. Vanhemmat ovat erikseen ja opettajat erikseen. Isommilla kouluilla on ollut se hyvä puoli, että on saanut omat lapset muille. Perheen ja työn yhteensovittamisessa Sarkkisilla oli onnea matkassa hyvän apulaisen muodossa. – Kun pojat olivat pieniä, Ruhkalassa oli keihäänheittäjätyttö, Pirjo Kumpulainen. Hän tuli meille apulaiseksi, oli vasta rippikoulusta päässyt. Pirjo oli meille iso onni, jos ei maailman, niin ainakin Euroopan paras apulainen. Pirjo sanoi minulle, että sinä lähdet nyt opettajien lentopalloon, minä tulen ylimääräisen reissun poikien luo. Kesällä otti pojat ja laittoi meidät Kimmon kanssa käymään kesälomalle, Leena muistelee. Pirjo asuikin välillä Sarkkisilla, kun työskenteli uinninvalvojana. – En ole sellaista talousihmistä nähnyt. Ohimennen teki pullan, siivota sujautti, neuloi villapaidat, sukat ja kaikki. RUHKALAN JÄLKEEN vuorossa oli Keskuskoulu. – Kun peruskoulu tuli vuonna 1972, oppikoulu siirtyi entiselle Keskuskoululle ja me siirryimme Ikoselle. Kimmo oli koulutoimenjohtajana. Siihen aikaan oli virka-asunnot Tikkalanrinteessä ja muutimme sinne. Ruhkalaan tuli kuitenkin ikävä. Asuimme kesän koululla ja rakensimme tämän talon. Eläkkeelle jäänyt Väyrysen Uuno, vanhan ajan rakentaja, opetti Kimmolle talon teon luotilangan käytöstä lähtien ja vanhat rakennustavat. Rakentaminen kesti sata päivää ja syksyllä päästiin muuttamaan. Sarkkiset olivat 18 vuotta opettajina Ikosella. Sinä aikana he saivat Anu-tyttären. – Ikosella meillä oli kuuden vuoden koulukokeilu eheytetystä opetuksesta. Ei ollut niin selkeää ainejakoa. Otettiin keskusaihe ja siihen koottiin kaikki mahdollinen. Vähän niin kuin uudessa opetussuunnitelmassa on tavoitteena, mutta ei aineitten ehdoilla vaan lasten. Laitoimme matot lattialle ja kukat ikkunalle, eikä me aina istuttu pulpetissa. Mikään ei ollut edeltä määrättyä, suunniteltua kyllä, mutta tilanteen mukaan tehtyä. Leena nautti Ikosen vuosina siitä, että sai tehdä työtä omalla persoonallaan ja sydämellään. – Koulutoimenjohtaja Kalevi Kauppi tasoitti tietä ja oli mukana kaikessa. Ikosella oli rehtorina Olavi Viitala, joka ei takertunut pykäliin. Saimme hyvin vapaat kädet. Jos saa 31 ekaluokkalaista eteensä, on se sen verran kova paikka, että ei tarvitsisi ulkopuolelta paljon sääntöjä. Sain tehdä sillä tavalla, kun tuntui hyvältä. Se on ollut kaikkein parasta. Lapsista tuli läheisiä ja osaan Leena on edelleen yhteydessä. – Jos olisimme vaihtaneet paikkakuntaa, yhteydet olisivat katkenneet. Se on suuri asia, kun on samalla paikkakunnalla kauan. Saa seurata, mitä niistä tulee, yrittäjiä, isoja johtajia, taiteilijoita ja hirveän monen alan ihmisiä. Kesälläkin kun menee Kihupäiville, niin saa monta halausta, Leena iloitsee. Vuonna 1990 Sarkkiset menivät opettajiksi Parkkiman koululle ja työskentelivät siellä eläkeikään saakka. Leena pääsi eläkkeelle vuosituhannen vaihtuessa, ilotulitusten saattelemana. 10 kuukautta nuorempi Kimmo syksyllä 2000. – Ainut virkavapaa työurallani kahden kuukauden äitiyslomien lisäksi oli, kun erikoistuin alkuopetukseen Jyväskylässä. Toimin lääninkouluttajana kahdeksan vuotta ja kävin pitämässä opettajien koulutuspäiviä koko Oulun läänin alueella. Etuna oli se, että sain itse aina ensin koulutuksen. Koulutuksista sai aika paljon tavalliseen työhön, Leena pohtii. ELÄKKEELLÄ ONKIN alkanut uudenlainen aktiivinen aika tai oikeastaan se alkoi jo aikaisemmin. – Kotoa se jo alkoi, Nuorisoseurasta. Olen täälläkin ollut Nuorisoseuratoiminnassa mukana. 80-luvulla oli vilkas ohjelmaryhmä, lapset olivat jo pikkuisen isompia silloin. Miehillä oli hyvä kvartetti, näytelmäryhmät, lausuntaryhmät ja tanhuporukat, Leena muistelee. Urheiluseura on ollut tärkeä myös. Leena oli pari vuotta Pohdin puheenjohtajana eläkkeelle jäätyään. Omaishoitajien puheenjohtajana vierähti viisi vuotta ja Leena on edelleen mukana johtokunnassa. Marttojen puheenjohtajanakin hän on ehtinyt olla muutaman vuoden. Viimeisimmäksi Leena on osallistunut toimikuntaan, joka auttaa kokoamaan Pyhäjärven historiaa kirjaksi. – Se on ollut sellainen projekti, joka on ollut todella mielenkiintoinen, Leena kiittelee. LIEKÖ lapsuudenkodin perintöä, mutta Leena on kutonut kangaspuilla kotiinsa monenmoisia tekstiilejä ja mattoja. Viimeisimmäksi valmistui uusi verhokappa. Nyt työn alla on sukkapari lapsenlapselle. – Kun laittaa loimet niisiin kangaspuihin, se on niin hyvää aivovoimistelua, että ei tarvitse mennä muistikerhoon. Toinen intohimo on lukeminen. – Niin kuin jotkut ovat tuurijuoppoja, minä olen tuurilukija. Se on niin kuin sairaus, kun se iskee, ei malta olla ilman. Käyn hakemassa kirjastosta hirveän kasan kirjoja. Elämänkertoja, vanhoja romaaneja, tietokirjojakin jonkin verran. Saatan lukea niin, että hyvä kun ehtii ruokaa laittaa. Sitten se menee taas ohi, kun saa sen annoksensa. Yksi tärkeä harrastus ja vapaaehtoistyö Leenalle on Muksuteekin mummona toimiminen. Leena käy lukemassa satuja ja kertomassa tarinoita viereisen päiväkodin lapsille. Omiakin lapsenlapsia on jo 11. Lapsenlapsista vanhin on 30 ja nuorin 2 vuotta. Sota-ajalla syntynyt Leena on loikannut sujuvasti digiaikaan, jossa lastenlasten kasvamista voi seurata etänä älypuhelimella. Toki parasta on saada olla oikeasti läsnä. – Lapset ja lapsenlapset, se on se meidän ainoa rikkaus ja siinä sitä onniin. Ei muuta arvonimeä tarvitse, kuin äiti ja mummu. Jatkoa edelliseltä sivulta. OULUN VAALIPIIRIN vasemmistoliittolaiset saivat erittäin vahvan edustuksen johtotehtäviin Kuopiossa viikonloppuna pidetyssä Vasemmistoliiton puoluekokouksessa. Puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin 37-vuotias pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 26-vuotias sairaanhoitaja, nuoriso-ohjaaja Miikka Kortelainen Kajaanista. Molemmat aloittavat ensimmäiset kautensa kyseisissä tehtävissä. Jussinniemi ja Kortelainen olivat molemmat ehdolla myös kevään eduskuntavaaleissa ja toimivat merkittävinä vaikuttajina omien kotikuntiensa kunnallispolitiikassa. – Jounin ja Miikan saamat merkittävät paikat osoittavat osaltaan sitä, kuinka vahva puolue Vasemmistoliitto on PohjoisSuomessa. Toisaalta ne viestivät myös siitä, kuinka osaavat toimijamme saavat vahvaa luottamusta kaikilta Suomen vasemmistoliittolaisilta. Tästä on hyvä jatkaa vaikuttamistyötä myös pohjoisen hyväksi, summaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen. JOUNI JUSSINNIEMI kehuu puoluekokouksen ilmapiiriä upeaksi. 300 kokousedustajan joukkoon mahtui monenlaisia mielipiteitä. – Erilaisista mielipiteistä löytyi kuitenkin yhtenäinen linja. Aktiivisesti otettiin kantaa. Minäkin tein ohjelmaan muutosesityksen. Esitykseni siitä, että pienimuotoinen järjestöja vapaaehtoistoiminta täytyisi vapauttaa tulorekisterin ilmoitusvelvollisuudesta, kirjattiin ohjelmaan mukaan, Jussinniemi kertoo. Puheenjohtajakisa oli ensimmäistä kertaa puolueen valtakunnalliseen pestiin ehdolla olleelle Jussinniemelle jännittävä kokemus. – Kisassa oli monta venttiä. Ensi alkuun yksikään istuva kansanedustaja ei ollut kiinnostunut ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta. Kun Jussi Saramo asettui siihen ehdolle, tehtiin päätös, että haetaan minulle toisen tai kolmannen varapuheenjohtajan paikkaa. Toisen varapuheenjohtajan vaalissa, ensimmäisen kierroksen jälkeen osa jo onnitteli kolmannen varapuheenjohtajan paikasta, mutta itse pidin vielä pään kylmänä, enkä nuolaissut ennen kuin tipahtaa. Kun kolmannesta varapuheenjohtajasta äänestettiin, minut valittiin suoraan 164 äänellä, vaikka ehdokkaita tehtävään oli neljä. Tunnemyrskyssä valinnan jälkeen oli liikutusta ja ilon huumaa. – Syviin maakunnan osiin tulee hyvin harvoin valtakunnan politiikan eturivin paikkoja. Tuollaiset valinnat eivät synny, jos ei ole tehnyt oikeita asioita oikeaan aikaan. Oma työ on kantanut hedelmää, Jussinniemi iloitsi. Varapuheenjohtajiston edustajana Jussinniemi pääsee mukaan Vasemmistoliiton puoluehallituksen ja työvaliokunnan toimintaan. Työvaliokunta valmistelee puolueen linjauksia ja muita kannanottoja, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokouksia sekä muita puoluehallituksen osoittamia tehtäviä. – Työvaliokunta kokoontuu parin viikon välein. Säännöllisesti tavataan ministereitä ja edustajia. Ensimmäinen reissu on edessä jo ensi viikolla, jolloin on ohjelmassa perehtymistä ja perehdytystä oman ryhmän ja puoluetoimiston toimintaan, Jussinniemi kertoo. PUOLUEEN puheenjohtajana jatkaa opetusministeri Li Andersson. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jussi Saramo Vantaalta ja 2. varapuheenjohtajaksi sosionomi, lähihoitaja Minna Minkkinen Tampereelta. Puoluesihteerinä aloittaa järjestöja kuntapoliittinen asiantuntija Mikko Koikkalainen Helsingistä. Jussinniemi Vasemmistoliiton puheenjohtajistoon Jussinniemen pesti alkaa perehtymisellä uuteen tehtävään.
• 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 9 Musiikin voimaa erityislapsille HOIJAKAN PÄIVÄKODILLA kokoontuivat perjantaina Sireena Ry:n Elina Pesonen, päiväkodinjohtaja Satu Jylkäs sekä Jokilaaksojen musiikkiopiston musiikinopettaja ja musiikkipedagogi Satu Pikkarainen. Kolmikko keskusteli vireillä olevasta erityisryhmien musiikkiryhmästä, jonka suunnittelmat on nyt siinä vaiheessa, että ryhmä aloittaa toimintansa tammikuussa. Ryhmä on tarkoitettu kaikille noin 4–13 -vuotiaille erityislapsille, ja se tulee kokoontumaan maanantaiiltapäiväisin musiikkiopiston tiloissa Paavolassa Pikkaraisen johdolla. – Aluksi ajatus oli, että ryhmä kokoontuisi Hoijakassa, mutta sitten löysimme mukaan musiikkiopiston, Pesonen valaisee. Porukkaan mahtuu 12 innokasta musisoijaa. – Ryhmän nimi voisi olla Erityistä musisointia, Pikkarainen ehdottaa. Tuleva musiikkitoiminta järjestetään Sireena Ry:n lipun alla ja sen onkin laittanut alulle Pesonen. – Saimme Mielenterveyden keskusliitolta tukea ryhmää varten 3599 euroa. Toimintaa ovat tukemassa myös Pyhäsalmen kaivos, Pisaran Kotipalvelu sekä Pyhäjärven kaupunki. Saadun rahoituksen ansiosta ryhmä on ilmainen perheille ja lapsille, Elina iloitsee. AIEMMIN PYHÄJÄRVELLÄ ei ole ollut musiikkiryhmää erityislapsille, vaikka musiikin vaikutus kehitykseen on jo pitkään tunnustettu. – Musiikki voi olla tehokas apuväline erityislasten kielellisessä kehityksessä, tarkkaavaisuuden säätelyssä, motoristen taitojen oppimisessa ja tunteiden kokemisessa, Satu Pikkarainen pohdiskelee. Pikkarainen korostaa myös, että toisto ja sävelkorkeuden vaihtuminen helpottavat tavujen rajojen erottamista. – Tavoitteena on mielen tasapainon tukeminen, jonka kautta saadaan rohkeutta osallistua, rohkeutta tuntea olevansa arvokas, rohkeutta tunnistaa ja käyttää omaa osaamistaan sekä tukea itsetunnon kasvua, Pesonen lisää. Elinalla on pitkä kokemus toimimisesta Downlasten kanssa. Hän muistuttaa, että musiikki on usein tärkeä elementti erityislapsille. – Olen huoltanut Downlapsia 20 vuotta ja minulla on oma Down-lapsi. He ovat tosi musikaalisia ja heillä on mieliteko musiikkiin. Ryhmässä Down-lapset sekä muut erityislapset saavat elämyksiä, mietiskelee Pesonen. SOITTIMET RYHMÄ saa käyttöönsä Jokilaaksojen musiikkiopistolta. Pikkaraisen mukaan musiikkiopistolla on soittimia kattavasti, esimerkiksi jokaiselle osallistujalle löytyy oma rumpu. – Aloitamme pehmeääänisillä soittimilla; puulaattaisilla ksylofoneilla, marakasseilla, djembe-rummuilla, ukuleleilla ja alttopaloilla, musiikinopettaja visioi. Erityistä musisointia -ryhmän tuntirakenne tulee olemaan aina samanlainen, kuten muskarissa on tapana. – Muskarissa tutut elementit toistuvat – alkuja loppulaulut ovat aina samat ja tuovat näin turvaa. Laulu, liike, soitto, loru ja taide ovat läsnä, Satu Pikkarainen muistuttaa. Kaikki on siis rahoitusta, opettajaa ja soittimia myöten valmiina aloitukseen tammikuussa. Ainoastaan havainnollistavat kuvakortit puuttuvat enää. – Olisikohan Työntalo Namossa kiinnostusta askarrella kortit, vihjaisee Pikkarainen. Kansalaisopiston tiloissa aloittaa tammikuussa erityislapsille suunnattu musiikkiryhmä. Musiikki on tehokas apu niin kielellisessä kuin motorisessa kehityksessä. Satu Jylkäs (vas.), Elina Pesonen sekä Satu Pikkarainen ovat järjestelleet Pyhäjärvelle erityislapsien musiikkiryhmää. Kuvassa Nikolai soittaa ukulelea. Vertaistukea ja verkkaista yhdessäoloa Kammarilla SEURAKUNTAKESKUKSEN Lähimmäisen Kammarilla kokoontuu joka kuukauden viimeinen tiistai parin tunnin ajan Parkinson-kerho. Nimensä mukaisesti kerhossa tuodaan esille tietoutta Parkinsonin taudista, mutta tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo. – Meillä on tuttavallinen kerho, jossa voidaan olla omana itsenä, korostaa Maria Komu. Jo pitkään kerhon vetäjänä toiminut Risto Väyrynen muistuttaa, että vertaistuki on kantava asia jokaiselle. – Kerhon kokoontumisissa ohjelmassa on tiedottamista, luentoja ja kokemusten vaihtamista. Meillä on myös jouluruokailu ja toukokuussa kevätruokailu, Väyrynen kertoo. LÄHIMMÄISEN Kammarin kokoontumisiin ovatkin tervetulleita tautia sairastavat, omaiset sekä vain asiasta kiinnostuneet. – Kerho tarjoaa arkeen voimaannuttavia kokemuksia ja ajatuksia sekä tukee arkea ja jaksamista, Maria iloitsee. Tasaisin väliajoin Parkinson-kerhossa käy luennoitsijoita niin Pyhäjärveltä kuin muualtakin PohjoisPohjanmaalta. Aiheet ovat yleensä arkisia mutta sitäkin tärkeämpiä. – Luennoitsijat ovat olleet esimerkiksi apteekista, pankista ja biopankista. He ovat kertoneet palveluistaan. Täällä on käynyt myös muistihoitaja sekä Marko Pehkonen kaupungin vapaa-aikatoimesta, joka luennoi kunnon ylläpidosta, Risto luettelee. Jokaisen kokoontumiskerran aluksi Irja Ukkola vetää porukalle jumppatuokion. Kokoontumisissa on lisäksi aina aikaa keskustelulle ja ajatuksien vaihdolle. – Vaimoni sairasti Parkinsonin tautia. Kerhosta olen saanut paljon tietoa, Väyrynen mietiskelee. Tietous Parkinsonin taudista kasvaa vuosi vuodelta, esimerkiksi taudin lääkehoito on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana paljon. Komu ja Väyrynen alleviivaavat, että sairauden oireet voivat olla moninaisia, muun muassa liikuntaja toimintahäiriöitä tai nivelkipuja. SEURAAVALLA kerhon kokoontumiskerralla tiistaina 26. marraskuuta Parkinsonliiton Lapin, Keskija Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen järjestösuunnittelija Jukka Tauriainen tuo kuulijoille uusimmat terveiset Parkinson-kentältä. – Tauriainen käy meillä kerran vuodessa. Hän on nähnyt satoja Parkinsonin tautia sairastavia. Jukka muistuttaakin, että Parkinsonin tauti ja sen lääkehoito ovat jokaisella yksilöllisiä ja erilaisia, Risto pohtii. Maria ja Risto harmittelevat, että Parkinson-kerho on viime aikoina hieman hiipunut, sillä porukkaa on edesmennyt. Toiveissa olisikin, että kerhoon saataisiin uusia kävijöitä. Väyrynen on kylällä kulkiessaan huomannut, että katukuvassa on useita ihmisiä, joilla on Parkinsonin taudin tai muun liikehäiriötaudin oireita. – Minulle tämä kerho on antanut paljon, Komu sanoo. – Tule kerhoon sellaisena kuin olet! Maria Komu ja Risto Väyrynen toivottavat uudet kävijät tervetulleiksi Lähimmäisen Kammarilla kuukausittain järjestettävään Parkinson-kerhoon.
• 10 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Fiona viihtyy Pyhäjärvellä 16-VUOTIAS Fiona McKeen lensi elokuun alussa pitkän matkan Kanadasta tänne Suomeen. Ontariosta kotoisin olevalla Fionalla olisi edessä vaihto-opiskeluvuosi Pyhäjärven lukiossa. Miten Fiona päätyi tänne? Nelilapsisen perheen nuorimpana hän oli nähnyt isosiskonsa oman vaihtovuoden. Silloin Fionakin päätti lähteä vaihtoon, kun siihen tulisi mahdollisuus. Ollessaan Kanadassa 10-luokalla hän päätti oikeasti hakea Rotary-vaihtoon. Suomi ei alunperin ollut Fionalla mielessä, mutta kuultuaan suomalaisen vaihto-oppilaan esitelmän Suomesta hän ajatteli tämän olevan mielenkiintoinen maa kokeilla. – Esitelmän pitäjä kertoi Suomesta vain omasta mielestään huonoja asioita, mutta minusta ne eivät kuulostaneet niin pahalta, Fiona kertoo. Tällä hetkellä Fionan lisäksi maailmalla on seitsemän muuta vaihto-opiskelijaa. ENNEN Pyhäjärvelle tuloaan Fiona vietti viikon Rotaryn leirillä, jossa kaikki Suomessa olevat vaihtarit pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä suomen kieleen. Pyhäjärvestä hän ei tiennyt juuri mitään. – Ajatukseni suomalaisista olivat yleisten stereotypioiden mukaiset: luulin, että kaikilla olisi siniset silmät ja vaaleat hiukset. Lisäksi minulla oli se käsitys, että täällä on todella kylmä ihan koko ajan, ettei täällä ikinä ole lämmin, hän listaa. – Tuo väite on kylläkin jo kumottu, koska ehdin uida täällä pari kertaa järvessäkin, hän lisää nauraen. ALUKSI FIONA kummasteli Pyhäjärven pienuutta. – Kun tulin tänne ja kävin isäntäperheeni kanssa ajamassa kylän läpi, siinä meni kokonaiset kaksi minuuttia, hän kertoo huvittuneena. – Aluksi minua harmitti hieman kaupungin pieni koko, ja se miten kaukana tämä on kaikesta ja muista vaihtareista, mutta nyt se ei enää haittaa niin paljon. Minut otettiin melko nopeasti porukkaan mukaan, kun koulu alkoi ja siitä olen kiitollinen. Fionan lempipaikkoja Pyhäsalmessa ovat kahvilat. – Jos mieleni tekee jäätelöä, menen Kahvila Karnevaaliin ja jos haluankin kakkua, kävelen Cafe Hymyyn. Pienessä kaupungissa Fionasta onkin hyvää juuri se, että kaikki paikat ovat kävelymatkan päässä. – Jos siis satun olemaan keskustassa. Olen tähän asti asunut kauempana keskustasta, mutta siellä tykkään käydä kävelemässä luonnossa, hän kertoo. Fionalla on edessään vielä ainakin kaksi muuttoa isäntäperheestä toiseen ennen Kanadaan paluuta. MUUTAMA ASIA suomalaisuudessa kummastuttaa Fionaa. Kuten esimerkiksi hymyilyn vähyys. – Mielestäni on hassua, että Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta silti täällä näkee hyvin harvoin hymyjä. Vastaan tuleville ei hymyillä ja harvoin kavereillekaan. – Myös se on kummallista, miten täällä sanotaan ”ole hyvä” ennen kiitosta. Jos esimerkiksi pyydän kynää lainaan ja joku antaa sellaisen minulle, he sanovat ole hyvä siinä antaessa, eivätkä odota, että olen ehtinyt sanoa kiitos, hän tuumaa. – Kanadassa ole hyvä ennen kiitosta tarkoittaa vähän sitä, että antaja kysyy sarkastisesti ”että missäs minun kiitokseni on”, hän naurahtaa. – PIDÄN TÄÄLLÄ siitä, että ihmiset voivat istua vierekkäin ja olla ihan hiljaa ilman, että tilanteesta tulee kiusallinen. Ei ole pakko sanoa mitään, jos ei ole sanottavaa. Se on ihanaa. Kotona Kanadassa esimerkiksi automatkoista voi tulla hyvinkin kivuliaita, kun aina on pakko pitää keskustelua yllä. Se että täällä ei pakoteta small talkia, on mukava asia. Toisaalta puhumattomuus on joskus Fionan mielestä vähän harmittavaa. – Ihmiset täällä ovat sulkeutuneita. Uusiin ihmisiin ei oteta juuri kontaktia ja se on vaikeaa tällaiselle muualta tulevalle. Ei oikein tiedä, miten lähestyä ihmisiä, kun täällä sitä ei yksinkertaisesti tehdä, hän valaisee. SUOMEN KIELI ei ole Fionalla vielä omien sanojensa mukaan täysin hallussa. – Perussanat, kuten ”kiitos”, ”anteeksi” ja tervehdykset osaan jo hyvin, mutta vielä en pysty puhumaan Suomea kunnolla, hän luettelee. – Toivon, että kun saan kunnolla kielestä kiinni, minulle puhuttaisiin suomea englannin sijaan. Vielä minun on vaikeaa ymmärtää koulussa, missä mennään, mutta toivottavasti sekin helpottuu. Fiona on virallisesti oppilaana Pyhäjärven lukion toisella vuosikurssilla, mutta hän käy tunneilla myös muiden luokkien kanssa. PYHÄJÄRVEN lisäksi Fiona on viimeisien kuukausien aikana vieraillut muuallakin Suomessa. – Tai no oikeastaan vain Oulussa muutaman kerran. Viimeksi kävin siellä kylässä yhden toisen vaihtarin luona. Pidän siitä kaupungista todella paljon! – Vaihtovuoden aloitusleirin aikana kävimme Tampereella, mutta se oli aika lyhyt reissu, joten en tiedä, lasketaanko sitä. Ennen kotiinpaluuta Fionaa odottaa kaksi Rotary Clubin matkaa: toinen Lappiin ja toinen Eurooppaan. – Lapland Tour on nyt marraskuussa ja Euro Tour vasta kesäkuussa juuri ennen kuin palaan kotiin. Odotan reissuja kovasti, hän kertoo! Pauliina Estola Reilu kolme kuukautta sitten Suomeen saapunut Kanadalainen Fiona McKeen kertoo tuntemuksiaan suomalaisesta kulttuurista ja Pyhäjärven arjesta. Vaihto-oppilaaksi lukioon saapunut nuori arvostaa suomalaista hiljaisuutta, mutta kummastelee, kuinka maailman onnellisimmaksi nimetty kansa ei hymyile. Kanadalainen Fiona McKeen opiskelee vaihtovuotensa Pyhäjärven lukiossa. Nuorten kynästä Luulin, että kaikilla olisi siniset silmät ja vaaleat hiukset.
• 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 11 Monipuolista tietoa johtajuudesta Pyhäjärvellä ensimmäistä kertaa järjestetty RYLA-johtajuuskurssi päättyi viime viikonloppuna. Perjantaina kurssilaiset pääsivät tutustumaan Ponssen tehtaaseen ja nauttimaan juhlapäivällisestä. PYHÄJÄRVEN Rotaryklubi järjesti kuluvan syksyn aikana ensimmäistä kertaa Pyhäjärvellä RYLA-johtajuuskurssin yhdessä Pyhäjärven lukion kanssa. RYLA (Rotary Youth Leadership Awards) on Rotaryklubin nuorille suuntaama koulutus, jossa kehitetään päätöksentekokykyä, aloitteellisuutta, vuorovaikutuskykyä sekä taitoa esittää oma näkökantansa selkeästi ja vakuuttavasti. Pyhäjärven johtajuuskurssin teemana oli erityisesti kansainvälisyys johtamisessa. Kuusi kokoontumiskertaa käsittäneen kurssin suoritti alusta loppuun yhteensä viisi lukiolaista, jotka saivat todistuksen lisäksi palkinnoksi yhden lukiokurssin. Kurssin aikana eri alojen asiantuntijat kertoivat nuorille johtajuuden eri osaalueista. Puhujina nähtiin esimerkiksi TPS:n silloista päävalmentajaa Kalle Kaskista, Suomenselän Osuuspankin pankinjohtaja Päivi Ruotoistenmäkeä ja Savonia AMK:n kv-koordinaattori Hannele Tamsia. Myös Rotaryn nuorisovaihdon kautta kansainvälisyyttä hankkineet pyhäjärviset Irina Kraft ja Heikki Niemelä kertoivat kurssin aikana ulkomailta saamiaan kokemuksia nuorille. Molemmat olivat rotareiden vaihto-oppilaina muutama vuosi sitten – Irina Australiassa ja Heikki Taiwanissa. Vaihtovuosi on antanut heille rohkeutta tarttua erilaisiin haasteisiin työelämässä. Irinalla on nykyisin fysioterapiayritys ja Heikki toimii insinöörinä kansainvälisessä yrityksessä. Hän kertoi, minkälaista on työskentely muun muassa Amerikassa, Ranskassa ja Kiinassa. PERJANTAINA johtajuuskurssilaiset sekä joukko rotareita vierailivat Ponssen tehtaalla Vieremällä sekä nauttivat juhlapäivällisen Golden Dome -ravintolassa Iisalmessa. Päivällisen aikana harjoiteltiin kattausja ruokailuetikettiä sekä kuultiin erilaisia puheenvuoroja. Ponssella parikymmenhenkistä porukkaa vastassa olivat pyhäjärvislähtöiset Aila Ruotanen sekä Jari Aittokoski, jotka ovat tehneet pitkän uran yrityksessä. Kaksikko esitteli ryhmälle Ponssea ja etenkin yrityksen arvomaailmaa sen perustaja Einari Vidgrenin ja nykyisen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrenin videotervehdysten kautta. Luennon jälkeen Ruotanen ja Aittokoski kierrättivät porukan pikaisesti tehtaan tiloissa katsastuttamassa, miltä tuotantolinja näyttää. – Ihan mielenkiintoista oli kuljeskella ja katsoa, mitä tehtaalla on. En kuitenkaan ymmärtänyt, mitä puhuttiin, kertaa kokemuksiaan Ponssen kierroksen jälkeen Pyhäjärven lukiossa vaihdossa oleva kanadalainen Fiona McKeen. VIEREMÄLTÄ matka jatkui kohti Iisalmea, jossa kurssilaiset yhdessä Pyhäjärven Rotaryklubin presidentti Kerttu Rönkön kanssa suuntasivat Hymy In Iisalmi -kauneushoitolaan valmistautumaan juhlapäivällistä varten. Muu rotaryporukka tutustui sillä aikaa Ylä-Savon ammattiopiston uutukaisiin tiloihin. Golden Dome -ravintolassa juhlapäivällinen alkoi Linnan juhla tyyppisellä kättelyllä, jonka jälkeen nostettiin alkumaljat. Juhlaruokailu toteutettiin myös koulutustilaisuutena – ravintolan salivastaava Kati Paananen opasti ruokailijat oikeaoppisen ruokailuetiketin saloihin. Maukkaan kolmen ruokalajin päivällisen aikana Kuhmon Rotaryklubin Ritva Komulainen toi rotarypiiri 1400:n terveiset ja kertoi Kuhmossa pidetystä kahdesta RYLA-koulutuksesta. Illan juhlapuheesta vastasi Elina Vanha-aho. Hän nosti esille maailmaa vaivaavan johtajapulan sekä muistutti johtajuuden murroksesta. Päivällisen lopuksi RYLA-kurssilainen Pekka Kangas piti vielä kiitospuheen. RYLA-JOHTAJUUSKURSSIN suorittaneet Mikko ja Pekka Kangas, Juuso Korpinen, Fiona McKeen sekä Tuomas Ruuska olivat tyytyväisiä koulutuksen kokonaisuuteen. – Rehtori Tuija Vanha-aho ja muut kurssilaiset houkuttelivat minut mukaan, Juuso naurahtaa päätymistään kurssille. Ruuska taustoittaa, että kurssi kesti kolmisen kuukautta. – Kurssi alkoi silloin, kun lukuvuosi alkoi. Joka kuukausi on ollut omaa hommaansa kurssiin liittyen. Teemme kurssista blogin, joka on vähän kuin opinnäytetyö, Tuomas valaisee. Porukka kertoi saaneensa kurssin aikana paljon tietoa johtajuudesta ja kansainvälisyydestä. – Esimerkiksi Kiinassa pitää osata kiinan kieltä ja johtajuus on erilaista eri maissa, Pekka linjaa esimerkkejä kurssilla opituista asioista. – Nykyään työntekijät nähdään enemmän yksilöinä, eikä johtaminen ole niin autoritääristä, Tuomas jatkaa. Kukaan viisikosta ei nähnyt mahdottomana, että voisi työskennellä tulevaisuudessa johtotehtävissä. – Saimme hyviä vinkkejä, mutta ei ainakaan heti tällä työkokemuksella, Ruuska naurahtaa. RYLA:a osallistujat suosittelevat kurssia muillekin, mikäli se jälleen joku vuosi järjestetään. – Vaikkei haluaisi johtajaksi, niin ainakin kurssin jälkeen tietää, mitä johtajat haluavat, Pekka korostaa. RYLA-KURSSIN ideoija ja toteuttaja Kerttu Rönkkö oli tyytyväinen koulutuksen lopputulokseen – johtajuutta käytiin läpi laajalla skaalalla. – Monenlaista hyvää näkemystä saimme johtajuudesta. Miten se on muuttunut autoritäärisestä johtamisesta ihmisten johtamiseen ja miten kansainvälisesti tulee toimia ja myös muista kulttuureista tulevien kanssa. Johtajuutta pohdittiin kurssin aikana myös arjen kautta; mitä johtajan arkeen ja tehtäviin kuuluu. Ehkä eniten kurssille osallistuneiden nuorten elämään kurssin aiheista vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä oman itsensä johtaminen, jonka saloihin nuoria opasti Päivi Ruotoistenmäki. Ylä-Savon Säästöpankin pankinjohtaja Ville Pekkala sekä fysioterapeutti Irina Kraft. – Opiskelimme myös pukeutumista, kokoustamista ja puheiden pitämistä, lisää Kerttu listaan muita olennaisesti johtajuuteen liittyviä kurssin teemoja. RYLA-koulutus on ainakin vielä toistaiseksi ollut Suomessa varsin harvinainen ilmiö. Pyhäjärven ja Kuhmon lisäksi koulutusta on järjestetty Haapavedellä ja Oulussa. – Tämä on se, mitä haluan toteuttaa Rotareissa. Voisin järjestää koulutuksen myöhemminkin uudestaan, Rönkkö hymyilee. Kättelyiden jälkeen ruokailijat odottavat lupaa istumiselle ja alkumaljan siemaisulle Golden Dome -ravintolassa Iisalmessa. Juhlapäivällinen toimi RYLA-johtajuuskurssin opiskelijoille koulutustilaisuutena, jossa harjoiteltiin ruokailuetikettiä.
• 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Seurakuntatiedot Sunnuntain sana PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi YHTEISKRISTILLINEN KEIDAS Hengenravintoa Kastettu: Elli Alisa Sofia Ojala (Kajaanista) Hautaan siunattu: Irja Eliina Tervakoski 93 v. ja Martti Antero Humaloja 81 v. Keskiviikko 20.11. klo 13.00 hartaus Lähdetien viriketilassa. Torstai 21.11. klo 12.00 Jokilaaksojen sotaorvot ry:n joulujuhla srk.keskuksessa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 virsi-ilta srk. keskuksessa. Lauantai 23.11. Joulun avajaiset: klo 1013 piparien leivontaa ja askartelua srk.keskuksessa. Sunnuntai 24.11. (Tuomiosunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. klo 13.00 seurat ry:llä. klo 15.00 Sanan ja rukouksen tilaisuus Lähimmäisen kammarissa, mukana Tapio Räisänen. Maanantai 25.11. klo 16.00 rukouspiiri Lähimmäisen kammarissa. Tiistai 26.11. klo 18.00 siioninvirsiseurat Lähimmäisen kammarissa, mukana aluesihteeri Ulla Mitrunen. Keskiviikko 27.11. klo 9.00 lasten adventtihartaus Pyhän Annan kirkossa. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. klo 14.00 ehtoollishartaus Järvenhelmessä. klo 17-19 Jouluiset askartelukutsut srk. keskuksessa. Ohjelmassa joululauluja, askartelua ja joulupuuro. Torstai 28.11. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 virsi-ilta srk. keskuksessa. Laulamme adventin ja joulunajan virsiä. klo 18.00 Lamminahon kauneimmat joululaulut Hiisituvalla. Perjantai 29.11. klo 19.00 Kuusenmäen kauneimmat joululaulut seurojen talolla. Sunnuntai 1.12. (1. adventtisunnuntai) klo 11.00 perhemessu pääkirkossa. Messun jälkeen perheiden adventtijuhla leirikeskuksessa (ohjelmaa ja ruokailu), samalla vietetään päiväkerhojen adventti-/joulujuhlaa. klo 13.00 seurat ry:llä. Kirpputori Löytösoppi ja Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe klo 10-14. 12 TO 21.11 Lähetysilta klo 18 PE 22.11 Rukoushetki klo 12 SU 24.11 Syysvuosikokous klo 11jäsenille TI 26.11 Rukousilta klo 18 OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! PUHELINHARTAUS! 020 6582 698 (ppm) Väinö Viikilä srkn puh. nro 0403534515 www.pyhajarvenhelluntaiseurakunta.fi Torstaina 21.11. klo 18 Yhteyden ilta Haapasilla Mirva Ahola La 23.11. klo 9 liturgia IISALMEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Pyhän profeetta Elian rukoushuone, Vesitornintie 15, PYHÄSALMI Rakkaamme Toivo Olavi KÄRKKÄINEN s. 17.09.1939 k. 21.10.2019 Ei näy järvellä enää soutajaa, eikä metsäpolulla kulkijaa. Kuusten havina sua jossain tuudittaa. sielusi nyt rauhassa levätä saa. Vain tuulessa kaikuvat sanat kuiskauksen, on sydäntemme kaipuu ikuinen. Kiittäen ja kaivaten, Helvi Anneli ja Eero perh. Tuomo ja Niina perh. Veikko perh. Veljet ja sisko perh. Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kiitos osanotosta, sekä kiitos Virranrannan henkilökunnalle isän hyvästä hoidosta. Rakkaamme Irja Eliina TERVAKOSKI o.s. Lahtinen s. 22.10.1926 Sysmässä k. 27.10.2019 Pyhäjärvellä Jeesus sanoo: ’’Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.’’ Joh. 11:25-26 Kiittäen ja kaivaten Arja, Mirja, Marja ja Pirjo perheineen Eila-sisko perheineen Sukulaiset ja tuttavat Siunaus toimitettu lähimpien läsnä ollessa. Kiitos kaikille äitiämme hoitaneille! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi MATT. 25:31–46 TUOMIOSUNNUNTAI – miten kammottava ajatuskin! Kun ”Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” ja meidät jaetaan vuohiin ja lampaisiin. Sen jälkeen se on menoa. Valtaistuin, tuomioistuin, tuomiovalta. Kristinuskon historia on vallankäytön historiaa ja samalla osoitus siitä, miten monelle mutkalle evankeliumi pitää taivuttaa, jotta se palvelee valtaa. Eräs helluntaipastori muistutti minua hiljattain siitä, kristinuskon ja islamin erosta. Evankeliumin viesti on kirjoitettu lohdun ja toivon sanoiksi sorretuille ja alistetuille. Tässä muslimeilla on paljon helpompaa, koko Koraanihan on kirjoitettu vallankäytön välineeksi ja samalla vallankäyttöä rajoittamaan. Raamattu kädessä on kovin vaikea jakaa oikeudenmukaisia tuomioita ja käyttää yhteiskunnallista valtaa. Tuomiosunnuntain tekstissä Jeesus muistuttaa nälkäisistä ja janoisista, kodittomista ja sairaista, vangeistakin. Siinä ei ole sanaakaan vähemmistöistä. Ei tarvinnut olla. Evankeliumin ensimmäiset lukijat olivat itse uskonnollinen vähemmistö. Luterilaisuus on koko itsenäisen Suomen ajan ollut valtauskonto. Ehkä tuomiosunnuntaina olisikin hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, että meistä on ehkä tulossa vähemmistö. Entä, jos meitä silloin kohdellaan siten kuin me olemme vähemmistöjä kohdelleet. Entäpä, jos Ihmisen Poika valtaistuimeltaan kysyykin meiltä, mihin valtaa käytimme. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä Tuomiosunnuntai MINNA MONTONEN
• 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 13 Vapaaehtoiset kutsutaan juhlaan Ruusuadressit ylioppilaille Pyhäjärven Lions Ladyt tarjoavat mahdollisuuden muistaa Pyhäjärven lukion tuoreita ylioppilaita perinteisen ruusuadressin kautta. Ruusuadressi on ylioppilaalle kerättävä yhteislista, jonka yhteydessä voit lahjoittaa haluamasi summan ylioppilaalle. Ruusuadressiin voit osallistua ma 25.11.2019 ja ti 26.11.2019 klo 10.00-18.00 Kahvila Karnevaalissa. HUOM! Lahjoitukset tehdään käteisellä! 27.11.2019 klo 13-15 Avoin Musiikki-iltapäivä TK:n aulassa, Kahvila Sireena Musiikkia ja laulua esittää Rebekka Hyny Väliajalla kahvitarjoilu (ilmainen) Lapsille jäätelöä! jatketaan yhteislaululla! Joukolla mukaan, tervetuloa! Toivottaa Sireena ry Te rvetuloa äitimme Lempi Kinnusen 90 v-syntymäpäiville Hiiden-Oravaan la 30.11.2019 klo 13-18. -Lapset perheineenTervetuloa iloinen talvi TORSTAINA 7. marraskuuta oli seurakuntakeskuksessa monen eri toimijan järjestämä tapahtuma, jossa tarkoituksena oli virkistäytyä talveen. Järjestäjinä toimivat Pyhäjärven seurakunta, SPR Pyhäjärven osasto, Pyhäjärven Seniorit ry, PPKY Selänne Ikäihmisten päivätoiminta, Pyhäjärven Martat ry ja Työntalo Namo. – Viime vuonna vastaavanlainen tapahtuma pidettiin ensimmäistä kertaa nuorisotoimen tiloissa ja aiheena olivat palovaroittimet. Tällä kertaa teemana on terveellinen ruokavalio ja pukeutuminen, kertoo Pyhäjärven Seniorit ry:n hallintojäsen Anna-Leena Järvinen. RAVINTOVALMENTAJA Marjut Ruotanen kertoi virallisista ravitsemusja juomasuosituksista, jotka laatii Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Paljon kysymyksiä yleisössä herätti lähinnä internetistä poimittu ristiriitainen tieto erilaisista tutkimustuloksista. Onko rasvaton maito edelleen terveellistä? Onko keijumargariinia edelleen hyvä käyttää? Onko palmurasva huonoa, kun se luokitellaan koviin rasvoihin? Miksi riista luokitellaan punaiseksi lihaksi? Minkälainen juusto on terveellistä? Minkälaisia suoloja ja öljyjä suositellaan? Paljonko pitää juoda vettä päivässä ja mitä tehdä, jos ei janota? Näihin kysymyksiin Marjut vastasi ja lisäsi lopuksi herkutteluun niksin. – Aina kun me syödään jotakin niin sanotusti kiellettyä, meidän pitäisi nauttia koko hetkestä ja jokaisesta suupalasta. Äsken tuossa tarjolla oli ihanaa pullaa ja minä ainakin ajattelin, voi että oli hyvää pullaa, oli mukava syödä se. Sen jälkeen ei saisi tulla ajatusta, voi ei, taas mä tein väärin. Positiivinen ajattelu ja hyvä mieli saa olla. Eli terveellinen syöminen on suuresti meidän päästä kiinni. MUOTINÄYTÖKSESSÄ mannekiinit löysivät sekä itselleen että myyntiin sopivia vaatteita Lasikirppiksen, Namon ja Löytösopen valikoimasta. – Vöitä kannattaa hakea kirppikseltä ja teettää niihin omaan vyötäröön sopivia reikiä. Solmiovalikoimasta kirppikseltä voi löytyä myös jotain erikoista erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi Jessellä on tänään Mikki Hiiri -solmio, aloitti muotinäytöksen esittelyä Leena Huttunen avustettavansa Jessen kanssa. NÄYTILLE tuli muun muassa talvitakkeja ja pari turkista, huiveja, kaulaliinoja ja päähineitä, lämpimiä flanellipaitoja, arkija juhlamekkoja. Vaatteita sai ostaa tilaisuuden jälkeen yhdellä tai kahdella eurolla. Monet muotinäytöksessä vilahtaneet vaatteet ostettiinkin heti tilaisuuden jälkeen. Diakoniasisar Minna Heinonen tarjoili meille lisää viisautta elämään pitämällään hartauksella. Eväitä olemiseen on olla suhteellisen lempeä itselleen, hyvä ystävyys ja avara mieli. Selänne ikäihmisten päivätoiminnan ohjaaja Tiina Heinonen antoi kaikille ilmaisarpoja ja palkintona oli vaakuttavan näköinen herkkukori. Pekka Komu hassutteli runolla ”Kela, pankki, posti – HUHUU! Me halutaan henkilökohtaista palveluu!”. Pekka nauratti yleisöä kertomuksella, kuinka hän kävi palvelukodissa Sirkka-vaimoaan syöttämässä ja lähtiessään ilahtui nuoren kauniin hoitajan huomiosta, joka luuli häntä karkuriksi. Myös seurakuntakerhon lapset ilahduttivat yleisöä. Rati-riti-ralla, tuli talvi halla – pakkaslaulu ja leikki miten parhaiten sopivat iloiseen talveen. Anna Kuusiniemi Tule iloinen talvi -tapahtumassa mannekiinina avustettavansa kanssa ollut Leena Huttunen löysi lasikirppikseltä hienon iltapukukokonaisuuden. Jesse esitti uuden kaulaliinan, jossa oli vielä hintalappu paikallaan. Taustalla kuvassa myös ihanat Pyhäjärven Martat. KANSAINVÄLINEN vapaaehtoisten päivä on vuosittain viides joulukuuta. Valtakunnallista vapaaehtoisten viikkoa vietetään tänä vuonna 29. marraskuuta – 5. joulukuuta. – Vietämme vapaaehtoisten viikkoa ensimmäistä kertaa myös Pyhäjärvellä. Testaamme, miten menee ja ensi vuonna ohjelmaa voidaan laajentaa, Viva-hankkeen projektipäällikkö Jenni Kumpumäki kertoo. – Pyhäjärvellä on erittäin aktiivista ja huippua vapaaehtoistoimintaa. Ajattelimme, että täytyy ehdottomasti järjestää kiitosjuhla, jossa vapaaehtoiset saavat tulla valmiiseen juhlaan, yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi tuumaa. Vaskilampi kiittelee pyhäjärvisiä järjestöjä aktiivisuudesta ja siitä, että aina kun lähtee toteuttamaan jotain, saa järjestöistä yhteistyökumppaneita. – Järjestötapaamisissa kuulee, miten monipuolista toimintaa meidän järjestöillä on. Aina saa kuulla jotain uutta. Voi vaan miettiä, miten paljon asioita häviäisi, jos kokonaan lopetettaisiin yhteiseen hiileen puhaltaminen ja vapaaehtoistyön tekeminen. Se on valtavan arvokasta työtä. VAPAAEHTOISTEN kiitosjuhlaa vietetään Verkkorannassa tiistaina 3. joulukuuta. Luvassa on yllätysohjelmaa, keittoruokailu ja täytekakkukahvit. – Juhla on kaikille Pyhäjärven vapaaehtoisille tarkoitettu. Ilmoittautumista pyydetään, jotta osataan ruokaa varata riittävästi. Olemme lähestyneet sähköpostilla järjestöjä ja muita tahoja, jotka toteuttavat vapaaehtoistoimintaa. Kaikki työ on arvokasta ja moni tekee vapaaehtoistyötä myös järjestöjen ulkopuolella. Koska tämä järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, kaikki eivät välttämättä hoksaa, että tämä koskee myös heitä. Kaikki vapaaehtoistyötä tekevät ovat yhtä lailla tervetulleita. – Vapaaehtoistoimintaa on monenlaista: Tiedottamista, lehtien lukemista, ulkoiluttamista, lettujen paistamista, tapahtumien järjestämistä, kerhojen ohjaamista, vertaisryhmätoimintaa, talkooporukoita, en edes uskalla luetella mitä kaikkea. Vapaaehtoistoimintaa on niin monella sektorilla, että ei sitä kaikkea hoksaakaan. Kaikki on arvokasta. Vapaaehtoistyö on valtava voimavara, Vaskilampi pohtii. Tavoitteena on, että kukaan Pyhäjärven vapaaehtoisista ei tällä kertaa joudu olemaan järjestäjän roolissa, niinpä esiintyjätkin tulevat muualta. – Ohjelma ei ole kovin tiukka. Tarkoitus on yhdessä nauttia juhlasta. Meidän järjestämän kiitosjuhlan lisäksi järjestöissäkin on hyvä kiittää vapaaehtoisia. Muistakaa joskus hengähtää ja menkää vaikka kahvipöytään sillä omalla talkooporukalla, Jenni vinkkaa. KIITOSJUHLASSA tullaan jakamaan vuoden vapaaehtoinen -kiertopalkinto. – Palkinnon tekee Leppäsen Heini, Vaskilampi paljastaa. – Ehdotuksia voi tehdä Viva-hankkeelle, yhteisöasiamiehelle tai Yläympyrän tuvalle. Palkinnon saajaksi voi esittää yksittäistä henkilöä, ryhmää tai tahoa, Jenni opastaa. Ehdotusten mukaan toivotaan perusteluja ja kuvausta vapaaehtoisen toiminnasta, koska kaikkia toimijoita ei välttämättä tunneta. VAPAAEHTOISTEN viikolla järjestetään myös kaksi infotilaisuutta ja Tehdään yhdessä hyvää -askartelutuokio, jossa tehdään joulukortteja sellaisille, jotka eivät niitä muuten juuri saa. – Infotilaisuuksista saa tietoa siitä minkälaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja Pyhäjärvellä on. Uusia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita toivotaan mukaan. Voi tulla vain kuuntelemaan, ei tarvitse sitoutua mihinkään. Vapaaehtoistoiminnan voi aloittaa minkälaisesta pätkästä tahansa. Vapaaehtoistyön ei tarvitse tarkoittaa sitä, että heti kalenteri täyttyy, Jenni vakuuttaa. – Vapaaehtoisena toimiminen myös antaa ja voi olla hyvä harrastus, Vaskilampi tuumaa. Infotilaisuuksissa kerrotaan myös Vaparivaihteesta. – Vaparivaihde-sivustolle on tarkoitus koota pyhäjärvisiä vapaaehtoistoiminnan paikkoja ja järjestöjä. Sivustolta voi etsiä vapaaehtoisia esimerkiksi keikkaluontoisiin tehtäviin mukaan, Jenni kuvailee. – Tarkoitus on yhdistää vapaaehtoisena toimiva ja vapaaehtoista etsivä, Eeva tarkentaa. Jenni Kumpumäki ja Eeva Vaskilampi kutsuvat vapaaehtoistyötä tekevät kiitosjuhlaan. Ensimmäinen vapaaehtoisten viikko Pyhäjärvellä syntyy kaupungin ja Viva-hankkeen yhteistyönä. – Vapaaehtoisviikolla voi muutenkin tehdä hyviä tekoja ja miettiä, miten voisi ilahduttaa muita, Vaskilampi vinkkaa.
• 14 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Terveyskeskuksen parkkipaikka on kyllä aamuisin melko täynnä, on ihan suuren kaupungin tyyliä kun joutuu kiertelemään ja kyttäämään sopivaa koloa omalle kotterolle. Minun ruutu! Joulumuistamiset Pyhäjärveltä. Kannatan Nimien kirjaan merkitään taas, tuhma vai kiltti, ajatelkaas. Joulu lähestyy Salamyhkäistä puiden kaatoa Ruotasella! Vuokralaisia ei informoitu, saati kysytty mielipidettä. Onko Osakkeenomistaja kunkku? V 82 työn perässä muualta Ruotaselle muuttaneet Viikon Kökköset WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta NAPAKASTI sanottu! Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. Lukijoilta Pittää sannoo Lukijalta Kulttuurista ja muusta KULTTUURIA: Kävin äskettäin kirjastossa, koska lukeminen loppui. Matkaa torilta on kaksi kilometriä. Menin autolla ja ajattelin miten menevät autottomat? Meneehän sinne kerran viikossa linja-auto, on perillä yhden tunnin. Kuka ehtii asioida? Kovin oli hiljaista, lukusalissakin sai yksin seurustella. Virkailija lohdutti, onhan meille luvattu uusi kirjasto– kulttuuritalo. Taitaa olla samanlainen lupaus kuin Antti Rinteen vappusatanen. Millä rahalla kaupunki sen rakentaa? Taitaa mennä ohi nykyisiltä ja seuraaviltakin päättäjiltä. Sitten huomataan, että unohdetaan koko asia, koska rakennuksen piirustuksetkin ovat jo homeen vaurioittamat. URHEILU-UUTINEN: Moni on ihmetellyt, miksi lopetin kilpahiihdon niin nuorena. Ajattelin, että huipulta on hyvä lopettaa. Otin nimittäin tuolla kotipuolessa osaa alle 16-vuotiaiden viiden kilometrin hiihtokilpailuun. Meitä oli vain kaksi osanottajaa. Kaveri keskeytti ja minä tietysti voitin. Voittoaikaa en muista, mutta kertovat, että kellomiesten varpaat olivat jäätyneet, kun odottivat voittajaa maaliin. Lieneekö Paavo saanut ylipitkän syysloman, kun ei ole tällä palstalla esiintynyt, vai olisiko mokoma ottanut samaan pötkyyn hiihtolomankin. Ajatellut, ettei sitten helmikuun pakkasilla tarvitse kärvistellä, vaan voi uunin pankolla loikoilla. LOPUKSI kevennys: Koulussa oli ollut hiihtokilpailu. Poika tuli kotiin vähän allapäin ja nolon näköisenä. Isä kysyi: Miten on mahdollista, että sinä jäit viidenneksi, vaikka oli vain kolme osanottajaa? Poika vastasi: Kun ei luista niin ei luista. Kalle Nivala Lukijan runo AUTOLLA AJO ei ole kivaa, jos apukuski vain tivaa: ”Mitä teet? Minne meet? Liian lähelllä! Älä sähellä! Näytä vilkulla! Liian hilkulla! Nyt pysäytä! Älä rysäytä!” Silloin kuskilla, ilme tuskilla. ”Turpa kiinni, minä ohjaan! Muuten painan kaasun pohjaan!” Timo Tissari Tallitonttu Santun ongelma JOULUKUINEN yötaivas oli pilvetön, ja täysikuu valaisi hopeisella hohteellaan maata. Maassa oli lunta ja siihen jäivät pienet tontun jäljet tämän kulkiessa taloa kohti. Talo oli pimeä, ja tonttu pujahti sisään kellarin luukusta. Santtu-tonttu oli niin usein kulkenut tätä reittiä, että osasi sen ulkoa. Hän kohensi hiippalakkiaan, ja nykäisi housujaan ylemmäs. Äänettömästi Santtu eteni kohti eteistä, ja pujahti siitä sitten eteiseen oven raosta. Talonväki piti aina oviaan raollaan kissan kulkemista helpottamaan, joten Santunkin kulku taloon helpottui siinä samalla. Kuu loisti sisälle verhojen raoista, ja valaisi huoneita. Santtu tarkasti ensin lasten kamarin, ja siellähän nuo pienet tuhisivat omissa sängyissään. Pienet ihmistaimet uskoivat vielä tonttuihin ja muihin haltijoihin, toisin kuin aikuiset, joilta maailma oli vienyt uskon ihmeisiin. Tämän talon isäntäväki oli erilainen, koska he lujasti uskoivat tonttuihin ja maahisiin ja muihin haltijoihin, ja siksi taloa suojeltiinkin, monelta eri taholta. Santtu hymyili pitkä parta tutisten, ja jatkoi sitten talon isännän ja emännän kamariin. Sieltä kuului kuorsaus ja sikeässä unessa hekin olivat. Tonttu kiitti isäntäväkeä äänettömästi siitä, että he eivät häirinneet hänen touhujaan, ja muistivat antaa hänelle puuroa ja muutakin ruokaa. Uuni oli lämmitetty päivällä, ja se huokui lämpöä ympärilleen, joten tuvassa oli mukava olla ja Santtu kiipesi uunin pankolle. Hän venytteli itseään, oikoi partaansa, ja katseli ympärilleen. Miten mukavasti vanhoja luita lämmittikään suloinen lämpö, ja Santtu laittoi kyljelleen aivan uunin takimmaiseen nurkkaan. Hän odotti unen tuloa, mutta viimeaikoina sen saaminen oli ollut entistä vaikeampaa, ja kuu ei auttanut asiassa yhtään, päinvastoin vaan se mollotti taivaalla ilman pilvenhaituvaakaan. Nuku siinä sitten, tonttu ajatteli. Santtu muisteli menneitä vuosia, ja totesi sen, ettei hän olisi voinut saada parempaa paikkaa itselleen kuin tämän talon vahtitontun viran. Hän piti huolta ensisijaisesti hevosista, sillä tallitonttuhan hän oli, mutta piti samalla silmällä tiukasti kaikkea talon touhua. Useasti oli Santtu saanut isännän huomion kiinnitettyä vaaraan, ja kun isäntä oli korjannut asiat heti, niin mitään vahinkoa ei ollut ehtinyt sattua. Navettakin oli tuttu Santulle, sillä pitihän lehmiäkin käydä aina tervehtimässä. Oikein kylminä pakkasöinä, Santtu nukkui navetassa. Talon iso musta Missekissa oli kuullut hänen tulonsa, ja seurannut häntä. Kissa oli hänen kaverinsa ollut jo pitkään, ja he tulivat hyvin juttuun keskenään. Misse tuli tontun luo, ja kiehnäsi päätään Santun jalkaan. Misse asettautui makuulle, ja oli unessa heti. Kehräys oli valtaisaa, sillä Misselläkin alkoi olla jo ikää useita vuosia. Santtu silitti kissaa, ja katseli samalla kuuta, joka näkyi tuvan isoista ikkunoista. Santtu ei päässyt uneen, joten hän laskeutui alas pankolta, ja palasi samaa reittiä talliin kuin oli tullutkin sieltä. Hän varmisti, että kulkureitti oli turvallinen, ja kiirehti sitten tallin oven luokse. Lumeen jäivät vain pienet tontun jäljet, jotka vain aivan tarkkasilmäisimmät näkivät, jos osasivat katsoa. TALLISSA oli lämmintä ja talon hevoset Taika ja Velmu olivat makuulla. Hevoset eivät olleet milläänkään Santusta, ja tämä silitti niitä, sillä ne olivat oppineet tonttuun jo varsasta pitäen. Tonttu toi hevosille heiniä, ja nämä haistelivat niitä innoissaan. Makuulla olo vei kuitenkin voiton, ja heinät saivat odottaa hetkisen. Tonttu katseli hevosia ja jutteli niille. Santtu tarkasti vesiastiat, ja lantakourun, sekä sen että tallilyhty oli varmasti sammuksissa. Nämä tarkastukset Santtu teki joka ilta, hän ei unohtanut niitä milloinkaan. Hän oli saanut tehtäväkseen hoitaa tallinsuojelun, ja sen hän teki niin, että hevosten olisi hyvä ja turvallinen olla tallissaan. Santtua väsytti ja häntä haukotutti jatkuvasti, joten kiipeäminen tallinylisille omaan suojaisaan nurkkaan, keskelle heinäkasaa oli kutsuvaa. Santtu veti pienen tukon heiniä päälleen, ojensi jalkansa suoriksi, ja sulki silmänsä. Odotettuaan hetkisen uni ei kuitenkaan tullut, ja Santun oli noustava istumaan. Santtu mietti hetkisen mitä oikein tekisi ja muisti sitten erään kauan sitten oppimansa asian. Jokin uusi asia voisi auttaa nukahtamaan. Santtu haki uusia heiniä päällensä vähän kauempaa, ja vuorasi itsensä niillä. Uni tuli kuin tulikin, ja tonttu näki unta tonttukoulustaan, ja oppimistaan uusista asioista sekä tietenkin isosta puuroannoksista, joita hän saisi taas jouluna. Santtutontun oli mukava olla paikassa, jossa hän sai arvoisensa kohtelun, ja on kai siellä vielä tänä päivänäkin. Arja Tuominiemi VALTAKUNNALLINEN VAPAAEHTOISTEN VIIKKO 29.11.-5.12. P Y H Ä J Ä R V E N O H J E L M A : Perjantaina 29.11 klo 12-14 Vapaaehtoistyön infotilaisuus, Yläympyrän tupa Mukana Selänteen vammaispalvelun kaveritoiminta. Lauantaina 30.11 klo 10-12 Tehdään yhdessä hyvää, Yläympyrän tupa Tule askartelemaan kortteja ilahduttamaan muita. Maanantaina 2.12 klo 16-18 Vapaaehtoistyö infotilaisuus, Yläympyrän tupa Tiistaina 3.12 klo 17 alkaen Vapaaehtoisten Kiitos-juhla, Verkkoranta Pyhäjärven kaikille vapaaehtoisille. Ilm. viim 27.11 Jennille 044 235 8373 tai Eevalle 044 445 7608. Tervetuloa! Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi
• 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 15 POHTI urheilumuistio Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. Pohdin toimistoasiointi Salamen Tili Oy:ssä, Ollintie 17. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 120 €. Maksa seuraaville pankkitileille: OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 Pyhäjärven Pohdin SYYSKOKOUS 27.11. 2019 klo 18.00 Jäähallin kahviossa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa! Johtokunta JÄÄKIEKKOA INMET-AREENALLA LAUANTAINA 23.11.2019 klo: 11.00 Kärpät C05 (Oulu) – KalPa C05 (Kuopio) klo: 14.00 PyPo E08 Keltainen – SoKi (Sotkamo) klo: 16.00 KalPa C05 (Kuopio) – Kärpät C05 (Oulu) SUNNUNTAINA 24.11.2019 klo: 14.00 PyPo E08 Keltainen – Ahmat/K-Oulu (Haukipudas/Oulu) Vapaa pääsy. Kahvio avoinna. Tervetuloa kannustamaan! MAKSUTON POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TYTÖILLE JA POJILLE Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 8-vuotiaille pojille sekä kaikenikäisille tytöille. Pohdin Leijonakiekkokoulu kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaisin. Koska Leijonakiekkokoulun alkamisaika vaihtelee, on vuoron kellonaika aina hyvä tarkistaa Inmet-Areenan kotisivuilta www.inmetareena. , kohdasta jäävuorolista. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä. Pohdin Leijona-kiekkokoulun yhteydessä toimii myös lapsi-vanhempi luistelu. Lapsi-vanhempi luistelussa opitaan luistelun alkeet turvallisesti oman vanhemman kanssa. Lapsen luistelun kehityttyä hän voi siirtyä varsinaiseen Leijona-kiekkokouluryhmään. Alkuun varustukseksi riittää luistimet (myös taitoluistimet käyvät), kypärä (pyöräilykypäräkin käy), maila (mailan pituuden yleismitta; luistimet jalassa leukaan saakka) ja hanskat (toppahanskatkin käyvät). Mukaan voi toki tulla vaikka täydessä pelivarustuksessa, jos sellainen jo tässä vaiheessa löytyy. Pohdin Leijona-kiekkokoulu on maksuton ja se sisältää seurapassin (=vakuutuksen) sekä kymmenen harjoituskertaa syyskaudella ja kymmenen harjoituskertaa kevätkaudella. Tiedustelut: Jani Komulainen 044 445 7904 Tervetuloa mukaan Suomen suurimpaan Leijona-joukkueeseen! KINKKUBINGO Su 24.11. klo 18 HONKAVUOREN HIISITUPA Palkinnot: Irtolehti: Kirjat: :9x20,5x40,4x60,4xKINKKU,2x100 ja 2x160€ 1290€ pr 54 10, 14 ja 19€ irtolehti 3,50€ Jyväskyläntie 943 B , 86800 Pyhäsalmi Järj. Pyhäjärven Pohti Löydymme Facebookista! Mäki mainiossa vireessä kauden avauksessa POHTI SKITEAMIN Joni Mäki aloitti kisakauden 2019– 2020 mahtavasti FIS-Tykkikisoissa Oloksella. Joni sivakoi maailman ja Suomen huippujen joukossa lauantaina hienosti neljänneksi perinteisen 10 kilometrillä. Edelle ehtivät ainoastaan Iivo Niskanen, Venäjän Alexander Bolshunov sekä Perttu Hyvärinen. Myös Pohti SkiTeamin uudet vahvistukset, Juuso Haarala ja Juuso Mäkelä hiihtivät hyville sijoituksille – Haarala oli 12:s ja Mäkelä 15:s. Iiro-Mikko Harju hiihti 53:ksi ja Juho Halonen 78:ksi. Heikki Korpela ja Joel Ikonen eivät startanneet kisaan. Perjantaiseen perinteisen sprinttiin tai sunnuntain vapaan 15 kilometrille ei osallistunut SkiTeamin hiihtäjiä. Sprintin voiton nappasi Bolshunov, sunnuntaina nopein oli Niskanen. POHTI SKITEAMIN hiihtäjien kausi jatkuu ensi viikonloppuna Rovaniemellä, jossa hiihdetään Suomen Cupin toinen osakilpailu. Lauantaina vuorossa on 16,5 kilometrin vapaan kisa, ja sunnuntaina perinteisen sprintti. Menestystä Ounasvaaran maastoista hakee peräti yhdeksän SkiTeamin edustajaa. Starttiviivalla ovat Roope Haapakangas, Juuso Haarala, Juho Halonen, IiroMikko Harju, Joel Ikonen, Miikka Kinnunen, Heikki Korpela, Juuso Mäkelä sekä Joni Mäki. Haapakangas ja Halonen hiihtävät ainoastaan sunnuntain sprintin. Muut starttaavat ladulle molempina päivinä. Pyhäjärvistä taustaa Huuhkajissa SUOMEN JALKAPALLON Amaajoukkue teki perjantaina historiaa, kun se voitolla Liechtensteinista varmisti paikkansa ensi kesän EMkisoihin. Ottelussa vaihdosta Teemu Pukin tilalle kentälle 84. peliminuutilla tuli Rasmus Karjalainen, jonka isovanhemmat Tapio ja Irma sekä isä Rauno ovat vaikuttaneet pitkään Pyhäjärvellä. Tapio Karjalainen toimi Pyhäjärven kansalaiskoulussa yleisaineidenopettajana 1960–1970 -luvulla ja myöhemmin rehtorina vuodesta 1973 vuoteen 1989 ennen muuttoa Ouluun. Hänet valittiin kansanedustajaksi SDP:n riveistä vuonna 1995 sekä toistamiseen seuraavissa vaaleissa 1999. Rauno Karjalainen on käynyt peruskoulun ja lukion Pyhäjärvellä. Hän pelasi Pohdin B-juniorijoukkueessa, joka saavutti kansainvälisessä Helsinki Cup -jalkapalloturnauksessa pronssia 1979. RASMUS ON syntynyt ja saanut jalkapallo-oppinsa Oulussa. Karjalaisen tilille kertyi maanantaina päättyneissä EM-karsinnoissa yhteensä kolme ottelua. Kokoonpanossa hän oli kahta matsia lukuun ottamatta jokaisessa 10 koitoksessa. Hyökkääjänä viihtyvä Karjalainen, 23, löi itsensä läpi Suomen jalkapallon korkeimmalla tasolla Veikkausliigassa kaudella 2017, kun hän teki PS Kemin riveissä kahdeksan osumaa. Onnistunut kausi poiki siirron Kuopion Palloseuraan seuraavaksi kaudeksi, jonka aikana maalitahti tiivistyi entisestään. Mies iski 31 otteluun 16 maalia, jolla hän sivusi seuran yhden kauden maaliennätystä. Aikaisemmin samaiseen määrään olivat yltäneet vain KuPS:n seuralegendat Markku Hyvärinen vuonna 1966 sekä Olli Rissanen viisi vuotta myöhemmin. Onnistuneen kauden 2018 aikana Karjalainen debytoi Suomen A-maajoukkueessa harjoitusottelussa Romaniaa vastaan. Maajoukkuemaaleja miehellä on kasassa yksi. Osuma syntyi harjoitusottelussa Viroa vastaan. KESKEN VIIME kauden Karjalainen siirtyi heinäkuussa puolentoista vuoden mittaisen KuPS-periodin jälkeen Hollannin pääsarjaseura Fortuna Sittardin riveihin, jossa otteluita on toistaiseksi kertynyt yhdeksän. Pohti SkiTeamin Joni Mäki aloitti kisakautensa vahvasti Oloksen FIS-kisoissa. Sijoitus perinteisen 10 kilometrin kisassa oli neljäs. ARKISTOKUVA/OSSI SAVOLAINEN Lorem ipsum dolor sit et, d Le ik ka a ta lte en ! Parkinson kerho Kerho ti 26.11. klo 14 Lähimmäisen Kammarilla. Kerhossa aluesuunnittelija Jukka Tauriainen Pohjois-Suomen Parkinson yhdistyksestä. Martat! Jouluaskarteluideoita Martta-illassa to 21.11. Yläympyrän tuvalla klo 18. Oma pikkujoulu Verkkorannassa to 28.11. klo 18. Ilmoittautukaa mahd pian, puh 0405252813. Terv. Kaisa Pj Seniorit ry Biljardia keskiviikkoisin nuokkarilla klo 11.00 alkaen. Kuntosaliharjoittelua uimahallilla tiistaisin Marko P:n ohjaamana klo 12-13. Mukaan sopii kaikenikäiset! Teatteria Maalaiskaupungin teatterissa Kiuruvedellä. Tule mukaan yhdessä eläkeläiset ry:n matkaan 24.11 klo 13 näytökseen. Tule mukaan musikaalikomediaan Housut pois. Lippu ja väliaikatarjoilu 20 e, lisäksi matkan hinta. Soittele Taimille p. 0500 285 478. Pyhäjärven Eläkeläiset ry Kuntosali Ti klo 13 – 14.00 Markon ohjauksessa. Keilahalli ke klo 13 – 14.00,biljardia to klo 8.15… Kerhon kahvit klo 10.00. Kerrotaan kuulumiset, ei ole luennoitsijaa. Pikkujoulu Summassaaressa 29.11-1.12, Linja Auto lähtee Klo 11.00 Ruotanen kauppa. Matkahuolto, Vanha Pyhäjärventie, Tunturitie, Pohti, Uimahalli, Seo, Leskeläntie. Vielä mahtuu. Tule ja tuo kaverisikin. Tervetuloa. www.pyhajarvenelakelaiset.com Virtaa vapaehtoisuudesta -hanke Ikäihmisten kohtaamispaikka Yläympyrän tupa (Potilaspolku 2) avoinna arkisin klo 9-15. HUOM! Tupa avoinna myös lauantaisin klo 10-13 Ke20.11 klo 9 Porinakahvit klo 11-13 Selänteen ohjauspiste ikäihmisille. Ilman ajanvarausta ja maksutta tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista sekä ohjausta sopivan palveluntuottajan piiriin. klo 13.00 Kuokkakeskiviikon kuokkavieraana kirjastotoimenjohtaja Kirsi Nahkanen jakamassa kirjavinkkejä. To 21.11 klo 12-13 Kirjallisuuspiiri: Kalle Päätalon syntymästä 100v. Avoin keskustelutilaisuus Päätalon kirjoista. Alustuksen pitää Kirsi Haapea, klo 13-15 Ompeluseurat: Virven opastuksella tehdään joulukortteja mehiläisvahatekniikalla. Ma 18.11 klo 11 Pelituokio: pelaillaan kävijöiden toiveiden mukaisesti korttija lautapelejä. Ti 19.11 klo 11 Tuppikööri: pelataan tuppi-korttipeliä. Mukaan mahtuu aloittelijat sekä kokeneet pelurit! To 28.11 klo 13 Laulutuokio Toiminta kaikille avointa, mukaan voi tulla milloin vain, tervetuloa! Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin ja perjantaisin klo 8-11 nuokkarissa. Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30 keskuskoulun liikuntasalissa. Lentopallopiiri maanantaisin klo 16.30-18 Ikosen koulun liikuntasalissa. Muistipiiri tiistaina 26.11 Yläympyrän tuvalla. Liikettä niveliin tonttujen tahdissa. Senioritanssipiiri tiistaisin klo 15.30 Asematien Nuokkarilla. Keilailupiiri torstaisin klo 12-13 ja 13-14 sekä 14-15 keilahallilla. Kuntosalipiiri perjantaisin 12-13 uimahallin kuntosalissa. Shakkipiiri perjantaisin Yläympyrän tuvalla klo 10-14. Kerho tänään 20.11 seurakuntakeskuksessa. Jumppatuokio klo 10, kahvi 10.30, hartaushetki klo 11, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin hyvinvointi-soteprojektipäällikkö Arja Rantapelkonen tuo kaupungin uutisia hyvinvoinnista ja sotesta. Myynnissä upea Joulunaikalehti 7 euroa. Kerhon päätyttyä yhdistyksen syyskokous. Tervetuloa. Pikkujoulumatkamme 21.11-23.11 Kivitippuun. Lähtö to. 21.11, linja-auto Uimahallilta klo 9.00 ajaen Tunturitien ja Vanhan Pyhäjärventien kautta rautatieasemalle klo 9.15, toinen auto Ruotasen vanhalta koululta klo 9.00 rautatieasemalle 9.15. Piirin tuettu loma Lehmirannan lomakeskuksessa 16.3-21.3.2020, lomahakemus on jätettävä 16.12.2019 mennessä. Katso yhd. kotisivuilta hakuohjeet sekä muutkin piirin tuetut lomat 2020. Matkavastaavamme avustaa hakemusten teossa, soita puh. 0400-388661. www.elakeliitto. /pyhajarvi Näkövammaiset Näkövammaiset, Lähimmäisen kammarin kahvittajat ja Pyhäjärven Sanomien vapaaehtoiset lukijat! Tervetuloa Näkövammaisten jouluruokailuun to 12.12. klo 13 Srk-talolle. Ilmoittautumiset ruokailuun 28.11. mennessä puh. 0400 222665 Kerholaiset jatkossa tervetulleita srk:n järjestämään kerhoon, kiitos kaikille kuluneista 40-vuodesta. Pyhäjärven Liikkujat ry EMOLAHTI GAMPING ke 4.12.2019 Saunamaailma paljuineen alkaen klo 17.30 Ylimääräinen yleinen kokous klo 18.45 Asia: Tulevan hallituksen jäsenen ero ja uuden valinta. Jouluruokailu klo 19.00 Jäsenten omavastuuosuus 15 € käteisenä mukaan. Ilmoittautumiset pe 22.11. mennessä. Sisko Mustaparta 0400-672139 / s.wilhelmiina@gmail.com
• 16 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Liikkeellä Kaikkea hassua liikkumisen saralla LIIKUNTA ON mukavaa ajanvietettä, joka parhaassa tapauksessa tuo arkeen iloa ja valoa sekä tietenkin pitää kehon toimintakunnossa. Pyhäjärvistyneelle Kirsi Haapealle liikunnallinen elämäntapa on tärkeä osa elämää. Liikunnan riemu löytyi naisen kohdalla keski-iässä. – En ollut lapsena erityisen liikunnallinen. Koulussa kävin suksilla ja pyörällä. Nuorena tuli hiihdettyä jonkin verran, muistelee Kirsi elämänsä alkuvaiheita synnyinseuduillaan Ylitorniossa. Myös asuinpaikka vaikutti harrastusmahdollisuuksiin, Ylitorniolla ei tuohon aikaan juuri järjestetty lapsille ja nuorille liikuntaa. – Joskus harvoin pääsi kirkonkylälle luistelemaan. Aurasimme Tornionjoen jäälle myös kenttää luisteluun, mutta se ei pysynyt pitkään auki, nauraa Haapea. TODELLINEN SYKÄYS liikuntainnostukseen tapahtuikin vasta 1990-luvulla Kirsin työskennellessä Kajaanissa. – Lähdin juoksemaan ja huomasin, että jaksoin juosta 10 kilometriä yhtä soittoa. Vuosituhannen vaihduttua Haapea innostui tanssista, jota hän jatkoi aina kilpatasolle saakka. – Kävin 2000-luvun alussa tanssikursseilla. Siitä alkoi noin 10 vuoden kilpailuura, jonka aikana treenasimme säännöllisesti kolme kertaa viikossa parini kanssa. Ammattivalmentajat olivat meitä ohjaamassa. Kirsi kiersi parinsa kanssa senioritason kisoja eri puolilla Suomea osallistuen 10-tanssiin, joka on kilpatanssin eräänlainen kuninkuuslaji. Tanssijoiden täytyy hallita viisi vakiotanssia sekä viisi latinalaista tanssia eli lattaria. – Kilpailusuoritus on lyhyt, mutta lyhyitä suorituksia tulee monta. Wieninvalssi on tansseista kaikkein nopein ja siinä syke nousee korkealle. Haapea muistelee, että erään kisan aikana empiretyylinen vakiotanssipuku aiheutti yllättäviä ongelmia. – Puku oli wieninvalssissa rinnan alta liian tiukka. Melkein pyörryin, Haapea kertaa nauraen. Kertaalleen kisasuorituksen aikana puvusta irtosi myös pitkä siima, ja aiheutti harmaita hiuksia. – Kerran harjoituksissa luistelutrikoista itsetehty puku venyi ja valui alas, Kirsi jatkaa pukukommelluksistaan. Tanssiura tuli lopulta päätökseensä vuonna 2015, kun kisapari päätti laittaa pillit pussiin. – Esitin vielä Pyhäjärven Sanomien 60-vuotisjuhlassa kilpatanssinumeron samana vuonna. Päällimmäisenä kilpailuista on jäänyt mieleen hauskanpito ja se, että kilpailukavereista tuli kavereita. Sen jälkeen kilpailulaji vaihtui hetkeksi yleisurheilun puolelle. Vuonna 2016 Kirsi osallistui SAUL:n eli Suomen aikuisurheiluliiton SM-kisoihin kuulantyönnössä Iisalmessa. Tulosluettelosta Haapean nimi löytyi kisan jälkeen yhdeksänneltä sijalta. – Harjoittelin Pyhäsalmen urheilukentällä iltaisin, ettei kukaan näe. Vikassa treenissä ennen kisaa olkapää kipeytyi, ja Tikkasen Kauko laittoi siihen lämpöä, niin pystyin osallistumaan kisaan, Kirsi muistelee hymyillen. ONPAHAN HIENOJEN kokemuksien, tai kuten Kirsi itse sanailee ”kaiken hassun” ohella liikunta-alalta naisella myös ammatti, jonka parissa hän ei ole kuitenkaan koskaan työskennellyt. – Kouluttauduin Vuokatin urheiluopistolla aikuisliikuntaohjaajaksi monimuotoisuusopinnoissa. Voin toimia myös personal trainerina. Reputin kuntosalitestissä ensimmäisellä kerralla kyykyn, koska en muistanut, kuinka se tehdään. Jouduin sen jälkeen pänttäämään liikkeitä, ja seuraavalla kerralla minun piti näyttää penkkipunnerrus, jonka muistin. Viime viikolla 60-vuotisjuhliaan viettänyt Kirsi on luonut työuransa pääasiallisesti toimittajana. Ennen Pyhäjärvelle muuttoaan hän työskenteli kainuulaisessa ilmaisjakelulehdessä sekä 12 vuotta Kalevan aluetoimituksessa Kajaanissa. – Tulin Pyhäjärvelle kesätoimittajaksi vuonna 2015, jonka jälkeen myin taloni Kajaanissa. Täällä on hyvät liikuntamahdollisuudet ja tykkään olla täällä. Erityisesti kuntoportaat saavat Haapealta kiitosta. Toisaalta toiveena hänellä olisi, että Lossirantaan saataisiin pieni sauna. – Avantoon voi mennä hiihtolenkin jälkeen lämpimänä ja hikisenä muttei muuten. Pyhäjärvellä Kirsi onkin löytänyt jälleen hiihdon. – Nyt kun en ole töissä, käyn joka aamu lenkillä. Minut voi nähdä myös hiihtämässä Tepin lenkkiä kello 20–22 otsalampun kanssa, Kirsi hekottaa. Liikunta on juurtunut pysyväksi osaksi Kirsi Haapean elämää. Virkeä ja hyvä olo liikkumisen jälkeen on suurin syy innostukseen. – Jos en liikkuisi, painaisin varmaan 100 kiloa, Haapea murjaisee. Pyhäjärven Sanomissa useaan otteeseen työskennellyt Kirsi Haapea nauttii liikunnasta. Löytyypä naiselta myös koulutus alan parista. Kirsi Haapea liikkuu monipuolisesti – kaiken muun liikunnan ohella hän ehtii käydä myös kuntosalilla. – Kuntosalin jälkeen on virkeä olo, Kirsi myhäilee. Kuvassa ikuistettuna Kirsi Haapean syntymäpäiväkahvit Pyhäjärven Sanomissa viime viikolta. Harjoittelin Pyhäsalmen urheilukentällä iltaisin, ettei kukaan näe. REBEKKA NISKANEN
• 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 17 Liikkeellä Ajan säästöä ja työturvallisuutta JOKU tarkkasilmäinen on saattanut Pyhäjärvellä liikkuessaan bongata rekan, jossa komeilevat Pohti SkiTeamin värit ja seuran nimi. Kisakasteensa huoltorekka sai kolmisen viikkoa sitten Vuokatin Suomen Cupissa. – Hiihtäjät ottivat rekan huulipyöreänä vastaan, myös huoltotiimiläiset olivat kuin pikkulapset karkkikaupassa. Itse voitelu ei muutu, mutta rekan rinnalle saamme lämmitetyn teltan vaatteiden vaihtopaikan sekä fanituotteita myyntiin, myhäilee Pohti SkiTeamin huoltoja valmennuspäällikkö Jarkko Huttunen. Seuralle kustomoitu auto valmistui juuri parahiksi pari päivää ennen Suomen Cupin avauskisaa. Huoltorekka on SkiTeamilla vuokralla ainakin tämän kauden ajan Sievistä. – Kierrämme kymmenkunta kisaa kauden aikana sekä Pohti SkiTeamin että Pyhäjärven Pohdin hiihtäjien kanssa. Rekka on mukana lisäksi osalla leirejä, joissa teemme omaa sekä SkiTeamin suksitestausta, Huttunen linjaa. HUOLTOJA valmennuspäällikkö Huttunen on erityisen tyytyväinen kahdesta asiasta, jotka huoltorekka mahdollistaa – se tulee säästämään aikaa ja toisaalta parantaa työturvallisuutta. – Kaikki vehkeet ovat koko ajan paikallaan rekassa. Ei mene kuin 15 minuuttia, että homma saadaan käyntiin, kun auto on virrassa. Aiemmin huoltotavarat ovat olleet säilössä varastossani, josta ne on pakattu mukaan kisoihin ja purettu taas kisojen jälkeen. Auto vähentää 20 päivää töitä kauden aikana ja omasta työajasta lähtee kisaviikonlopulta helposti vuorokausi pois. Rekan kontista löytyy suksitelineiden, voidekaapin, kahvinkeittimen ja television lisäksi neljä voitelupistettä. Jokaiseen pisteeseen kuuluu oma tuuletusjärjestelmä. – Höyryt sekä harjaja rautapölyt imetään pois. Järjestelmä tekee voitelusta terveellisempää. Lämmitettyyn telttaan rekan viereen on mahdollista saada lisäksi vielä viides voitelupöytä. HUOLTOREKAN vuokraamisen SkiTeamille mahdollistivat yhteistyökumppanit. – Kaikki yhteistyökumppanit ovat uusia, jotka mahdollistivat rekan hankinnan. Ilman niitä rekkaa ei olisi tullut. Näillä tukijoilla katamme ensimmäisen vuoden kustannukset, kiittelee Huttunen. Pohti SkiTeamia voidaan pitää nyt huoltovarustelun osalta ehdottomana edelläkävijänä Suomessa. Lisäksi ainoastaan Keskija Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivalla Team Skiers -seuralla on hiihtoseuroista oma huoltorekka. SkiTeamin manageri Kauko Tikkanen kävikin keväästä asti neuvotteluja Skiersin Pekka Salmelan kanssa auton hankinnasta ja käynnisti tukijoiden etsimisen. – Pohti SkiTeamista on nähtävissä koko ajan tiettyä kehitystä joka vuosi, iloitsee seuran puheenjohtaja Pekka Laajalahti viitaten hankittuun huoltorekkaan. – Jos ei ole tavoitteita, ei pääse eteenpäin, summaa Pohti SkiTeamin johtokunnan jäsen Tuomo Tapaninaho. Pohti SkiTeam hankki nyt alkaneelle kaudelle huoltorekan. Uuden kulkuneuvon kontista löytyy muun muassa neljä voitelupistettä. Pohti SkiTeamin huoltorekan uumenista löytyy vinopino pitoja luistovoiteita. Kuvassa kavalkaadia esittelemässä seuran huoltoja valmennuspäällikkö Jarkko Huttunen. Huoltorekasta löytyy työpisteet neljälle voitelijalle. SkiTeamin puheenjohtaja Pekka Laajalahti (vas.), johtokunnan jäsen Tuomo Tapaninaho, manageri Kauko Tikkanen sekä Huttunen katsastavat juuri rekkaa. Mikäli huoltorekka sattuu tulemaan liikenteessä vastaan, ei sitä voi olla huomaamatta. Kontin sivuja koristaa seuran hiihtäjä Joni Mäen kuva Seefeldin MM-kisoista.
• 18 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä Elä unoha näitä Ilmoitusasioissa sinua palvellaan numerossa 040 772 0231 Tuotantoeläimet, puhelinaika ark. klo 8–9 ja tiedot päivystävästä eläinlääkäristä: Pieneläinajanvaraukset ark. klo 8–15: Vastaanottoavustaja, p. 050 4712 462 p. 040 3008 309 p. 044 4456 489 p. 040 0976 207 p. 044 4457 818 HUUTOKAUPPA Peruspalvelukuntayhtymä Selänne myy 28.11.2019 klo 13.00 alkaen osoitteessa Köpsintie 19, 86800 Pyhäjärvi entisen Köpsinrinteen tehostetun palveluasumisen huonekaluja huutokaupalla. Myynnissä on mm. kaappeja, yöpöytiä, tuoleja, tauluja, sähkösänkyjä, kangaspuita jne. Tavaroihin voi tutustua klo 12.30 alkaen. Käteiskauppa. Tavarat myydään myyntihetkellä olevassa kunnossa. Tervetuloa! KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET HAAPAJÄRVI, PYHÄJÄRVI JA REISJÄRVI Rokotusta suositellaan seuraaville ryhmille: – raskaana olevat – kaikki 65 vuotta täyttäneet – kaikki 6 kkalle 7-vuotiaat lapset – sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat – sosiaalija terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö – vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri – varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset HAAPAJÄRVEN NEUVOLA (sisäänkäynti Kustaa Vaasankatu 2-4, Tokmannia vastapäätä) : MA 25.11. klo 8.30 15.30 PE 29.11. klo 8.30 14.30 MA 02.12. klo 8.30 15.30 MA 09.12. klo 8.30 15.30 PYHÄJÄRVEN NEUVOLA (terveyskeskuksen yläkerta): MA 25.11. sukunimen alkukirjain A-H klo 8.30 15.30 TI 26.11. sukunimen alkukirjain I-N klo 8.30 15.30 KE 27.11. sukunimen alkukirjain O-Ö klo 8.30 -15.30 TO 28.11. ja MA 9.12. varapäivät, jos muu päivä ei sovi klo 8.30 -15.30 REISJÄRVEN NEUVOLA: MA 25.11. klo 8.30 15.30 MA 2.12. klo 8.30 15.30 MA 9.12. klo 8.30 15.30 Rokoteinjektio laitetaan olkavarteen, mikä on hyvä huomioida vaatetuksessa. Kuumeinen infektio siirtää rokotuksen myöhempään ajankohtaan. Kotihoito huolehtii huonokuntoisten/ liikuntaesteisten asiakkaidensa rokotukset ja työterveyshuolto sos. ja terveydenhuollon henkilöstön, joilla on sopimus Selänteen työterveyshuollon kanssa ja työnantaja on antanut luvan rokottaa työterveyshuollossa. Riskiryhmiin kuulumattomat, jotka ovat hankkineet rokotteen, voivat käydä rokotuttamassa em. päivinä. Reseptin voi hankkia terveyskeskuksesta (Haapajärvellä asiakkaat voivat hakea rokotteen apteekista ja resepti tehdään myöhemmin. Lisäksi Klinikin kautta voi kysyä rokotereseptiä). Lisätietoa influenssasta ja rokotuksista löytyy kuntien terveyskeskuksista ja neuvoloista sekä osoitteesta www.kausi-influenssa.fi HUUTOKAUPPA Peruspalvelukuntayhtymä Selänne myy 28.11.2019 klo 13.00 alkaen osoitteessa Köpsintie 19, 86800 Pyhäjärvi entisen Köpsinrinteen tehostetun palveluasumisen huonekaluja huutokaupalla. Myynnissä on mm. kaappeja, yöpöytiä, tuoleja, tauluja, sähkösänkyjä, kangaspuita jne. Tavaroihin voi tutustua klo 12.30 alkaen. Käteiskauppa. Tavarat myydään myyntihetkellä olevassa kunnossa. Tervetuloa! KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET HAAPAJÄRVI, PYHÄJÄRVI JA REISJÄRVI Rokotusta suositellaan seuraaville ryhmille: – raskaana olevat – kaikki 65 vuotta täyttäneet – kaikki 6 kkalle 7-vuotiaat lapset – sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat – sosiaalija terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö – vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri – varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset HAAPAJÄRVEN NEUVOLA (sisäänkäynti Kustaa Vaasankatu 2-4, Tokmannia vastapäätä) : MA 25.11. klo 8.30 15.30 PE 29.11. klo 8.30 14.30 MA 02.12. klo 8.30 15.30 MA 09.12. klo 8.30 15.30 PYHÄJÄRVEN NEUVOLA (terveyskeskuksen yläkerta): MA 25.11. sukunimen alkukirjain A-H klo 8.30 15.30 TI 26.11. sukunimen alkukirjain I-N klo 8.30 15.30 KE 27.11. sukunimen alkukirjain O-Ö klo 8.30 -15.30 TO 28.11. ja MA 9.12. varapäivät, jos muu päivä ei sovi klo 8.30 -15.30 REISJÄRVEN NEUVOLA: MA 25.11. klo 8.30 15.30 MA 2.12. klo 8.30 15.30 MA 9.12. klo 8.30 15.30 Rokoteinjektio laitetaan olkavarteen, mikä on hyvä huomioida vaatetuksessa. Kuumeinen infektio siirtää rokotuksen myöhempään ajankohtaan. Kotihoito huolehtii huonokuntoisten/ liikuntaesteisten asiakkaidensa rokotukset ja työterveyshuolto sos. ja terveydenhuollon henkilöstön, joilla on sopimus Selänteen työterveyshuollon kanssa ja työnantaja on antanut luvan rokottaa työterveyshuollossa. Riskiryhmiin kuulumattomat, jotka ovat hankkineet rokotteen, voivat käydä rokotuttamassa em. päivinä. Reseptin voi hankkia terveyskeskuksesta (Haapajärvellä asiakkaat voivat hakea rokotteen apteekista ja resepti tehdään myöhemmin. Lisäksi Klinikin kautta voi kysyä rokotereseptiä). Lisätietoa influenssasta ja rokotuksista löytyy kuntien terveyskeskuksista ja neuvoloista sekä osoitteesta www.kausi-influenssa.fi Pyhäsalmen kaivoksen eläkeläiset Tervetuloa jouluaterialle kaivoksen ruokalaan perjantaina 29.11.2019 klo 16 Pyhäsalmen kaivos Järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta 25.11.19 mennessä puhelinkeskukseemme puh. (08) 769 6111 Kokkouksia Pyhäjärven vanhustenkotiyhdistys ry:n SYYSVUOSIKOKOUS pidetään torstaina 28.11.2019 alkaen klo 17.00 Toipilaspolun ruokalassa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 16.30. Kahvitarjoilu! Tervetuloa joukolla mukaan. Pyhäjärven KolmiKanta ry:n sääntömääräinen syyskokous ja kyläläisten puurojuhla sunnuntaina 1.12.2019 klo 17.00 Väentuvalla (Pyhäjärventie 372) Tervetuloa! Pyhäjärven KolmiKanta ry INFOTILAISUUKSIA LÄHIHOITAJAKOULUTUKSESTA Pyhäjärvellä alkaa lähihoitajakoulutus maaliskuussa 2020. Hakuaika JEDUn järjestämään koulutukseen on 15.11.2019-9.1.2020. Pyhäjärven kaupunki, JEDU ja Ppky Selänne järjestävät infotilaisuuksia koulutuksesta seuraavasti: To 28.11.2019 klo 17.00-19.00 Liikekeskus Woltissa, Vauhausin tiloissa, osoitteessa Ollintie 17 To 12.12.2019 klo 11.00-13.00 Pyhäjärven terveyskeskuksen neuvotteluhuone 2 krs, osoitteessa Potilaspolku 4 Paikalla Liisa Ylikorpi tuntiopettaja/työelämäkoordinaattori JEDU:lta ja Ritva Rönkkö työllisyyskoordinaattori Pyhäjärven kaupungilta. Kiinnostuitko? Tule paikalle kuulemaan lisää ja saat tietoa kokemuksista lähihoitajan työstä ja työllisyyden näkymistä. Infoissa kävijät osallistuvat arvontaan. Kahvitarjoilu. Tervetuloa maanvuokraajat,seuran jäsenet, alueella asuvat ja naapuriseurojen edustajat HIRVIPAISTILLE La 23.11. klo 12-16 Puntarin kämpälle Lohvan Erä y Tervetu loa! RAKENNUSLIITON OS. 303 SYYSKOKOUS tiistaina 26.11. klo 18 Namiskassa. Käsitellään sääntömääräiset sekä muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! JOULURUOKAILU lauantaina 30.11. klo 19 Pitokartano Verkkorannassa. Ilmoittautumiset 050 546 9313 27.11. mennessä. Jäsenet+avec. Tervetuloa. Hallitus Tervetuloa seuralle maansa vuokranneet, maanomistajat, seuran jäsenet, kyläläiset ja naapuriseurojen edustajat perheineen HIRVIKEITOLLE La 23.11.2019 klo 13-17 Seuran majalle Mäki-La van Erä y Jouluruokailu Pitokartano Verkkorannassa Lauantaina 30.11. klo 18.30 Pyhäjärven MTK:n ja Pyhäjärven Yrittäjien jäsenille Ilmoittaudu ruokailuun 25.11. mennessä. (Muista ilmoittaa myös mahdolliset allergiat) MTK:n jäsenet: Kimmo Pennanen, puh. 040 7331 438 Yrittäjien jäsenet: Heidi Tiitto, puh. 040 7298 035 Pyhäjärven Yrittäjät ry Pyhäjärven Nativa ry:n SYYSKOKOUS Tarinatuvalla, Ollintie 23 A2 29.11. klo 14.00 Helena Suominen pe 29-la 30.11. KOKO -OSAKASVOJEN KOHOTUS HIFU-KORKEATEHOIN FOKUSAATIO ULTRAÄÄNI ENERGIAHOITO. (netistä tietoa) Tutustumistarjous -50% Iholuomien poistot, syvien ihoryppyjen pistoshoidot, erikoiskasvohoidot, kulmien pigmentoinnit. Konsultaatiokäynti ilm. Tied. ja ajanvar. Eijan Kauneushoitola Ollintie 2, puh.040-5100248. Myös lahjakortit!
• 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 017-754 707 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 Luottokorttien katoamisilmoitukset: Visa 0800 12400 • Pankkikortit 020 333 • Ohjelmapalvelut • Urheilumatkat • Bemer-terapialaitteet • IceBug-kengät HonkaSpirit Oy HonkaSpirit Oy HonkaSpirit Oy HonkaSpirit Oy 0400 548 638 Kauko Tikkanen Ollintie 12 L 6, Pyhäsalmi RAKENNUSJA LVI-TYÖT Puh. rak. 044 500 0924 ja 044 300 0331 Puh. LVI 040 822 9179 maanrakennusja metsänparannustyöt ym. alan työt Keijo Huhtala Röytiörannantie 186, 86800 Pyhäsalmi p. 040 507 5557 kuljetuskhuhtala@hotmail.com PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. SAASTAMOINEN Puh. 0400 513 608 Likaja viemärikaivojen tyhjennykset Vaihtolavapalvelu Hiab-työt ja kuljetukset Koneen ym. kul jetukset Soraa Autojen hinaukset 86800 Pyhäsalmi Ollintie 19 Puh. (08) 4788 200 www.hotellipyhasalmi.com Hankintaesimies Seppo Vainio Puh. 0400 387 135 Kestävän kehityksen kaivostoimintaa vuodesta 1962 HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JORMA PEKKALA Ollintie 25, Pyhäsalmi Puh. 040 700 0090 Parturi-Kampaamo KAISA Ollintie 8 Pyhäsalmi p. 08 780 205 PYHÄJÄRVEN METSÄPALVELU 0400 341 506 Lämminhenkinen perhekoti laitospaikan vaihtoehtona 040 532 1432 www.pienkotipisara.fi p ienkoti p isara PISARAN KoTIPALVELU • Siivoukset • Ruoanlaitto • Asiointiapu • Omaishoitajien auttaminen 040 965 1432 050 430 5569 Köpsintie 17, 86800 Pyhäsalmi, www.suomendemy.fi TUTKIMUSJA KUNTOUTUSYKSIKKÖ KARPALOKOTI kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa ja asumispalveluja lämmöllä ja suurella sydämellä 044 705 9284 MUISTILUOTSI ASIANTUNTIJAJA TUKIKESKUS KESKI-POHJANMAA Ohjaus, neuvonta ja koulutus Tuki sairastuneille ja omaisille 0400 268 711 Konekorjaus Pyhäsalmi T:mi • Kaikki pienkone korjaukset ja huollot • Mopot • Skootterit • Mönkkärit • Myös hitsaukset • Laituri ponttoonit tilaustyönä 0400 484 509 kaikki taloremontit kosteat tilat laatoitukset Vuosien kokemuksella T:mi Jaakko Majava p. 0440 991 443 jaakko.majava@gmail.com RAKENNUSKONEVUOKRAAMO Pyhäsalmen Rakennuspalvelu Oikotie 4, 86800 Pyhäsalmi Kuljetuspalvelua edullisesti Puh. 0400 280 496 ...se pyhäjärvisiä tuotteita myyvä kukkakauppa Palvelemme: Ma-pe 9-17 , La 9-13 Lisäksi itsepalvelu joka päivä ilta kahdeksaan Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • puutarhan.kukka@co.inet.fi www.ronkonkukkatarha.fi • (08) 780 777 HIEROJA Timo J. Nousiainen Pyhäsalmi Särkeekö hartioita, kiristääkö, pakottaako? Kalevalainen jäsenkorjaus 0400 167 755 Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat. Innovatiivinen sahauslinjastomme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Ostamme puuta ympäri vuoden, pyydä tarjous leimikostasi. Ilpo Huttunen puh. 040 821 173 www.keitelegroup.fi METSÄKONEURAKOINTI KOMUN KONEURAKOINTI KY Pyhäsalmi 0400 381 016 Pyhäjärven toimisto Potilaspolku 2, 86800 PYHÄSALMI Toimisto puh. (08) 420 047 Tarja Manninen 0400 807 229 Kari Finnilä 0400 789 822 Janne Paananen 040 5485 017 E-mail: etunimi.sukunimi@mhy.fi KULJETUS NISKANEN KY • Likakaivojen / viemäreiden imutyöt • Roskalavojen vuokraus • Yritysroskien pakkaus ja kuljetus • Ajoneuvokuljetukset • Suurkonttikuljetukset • Kauttamme myös kuivikkeet eläinsuojiin Ari 040 736 0192 Jani 0400 833 192 Kotija yrityssiivoukset 040 549 8250 Aurinkoranta Koti Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen Unelma 040 352 8988 Suvi 050 553 9878 • Helmi 040 840 1128 Maaja vesirakennus TUOHIMAA Oy 08 781 405 0400 687 850 KONEURAKOINTI OSMO KAURANEN KY Tikkalantie 13 Pyhäsalmi 0400 681 962 PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO OY • Varaosat ja huolto 86800 PYHÄSALMI Puh. (08) 780 370 Pyhäsalmen Automaalaamo RÄIHÄLÄ • Maalaukset • Kolarikorjaukset • Tuulilasit / vaihdot • Vakuutusyhtiötyöt ym. AMMATTITAIDOLLA! Juhani Räihälä puh. 040 966 0006 Hallikankaantie 7, maalaamo.raihala@hotmail.com Pyhäsalmen Rakennus Oy Matkakuja 4 L 2 86800 Pyhäsalmi p. 020 838 0170 • Asumispalvelua vanhuksille, vammaisille ja sotainvalideille p. (08) 782 210, 040 7528 750 Toipilaspolku 4, 86800 PYHÄSALMI palvelukoti@jaatinen.inet.fi www.palvelukotijaatinen.fi ? Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti Tikkalantie 15, 86800 Pyhäsalmi Taimi Piippo, puh. 0207 713 636 www.tukena.? Mukana hyvässä elämässä Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti Tikkalantie 15, 86800 Pyhäsalmi Taimi Piippo, puh. 0207 713 636 www.tukena.fi TAKSIASEMA 0600 30077 Kelan korvaamat matkat 0100 86500 • 8+1 tilAtAksit • Pyörätuoli jA PAArikuljetukset 24h Kotiruokaa hyvän maun ystäville Arjan Ruokala ja Pitopalvelu Toipilaspolku 3 Puh. 08 781 869 Avoinna ma-pe 10-14 ja sopimuksen mukaan PYHÄJÄRVEN PALVELUMUISTIO 2014-2015 OTA KÄYTTÖÖN KOKO VUODEK SI Julkaisija: Palvelujulkaisut Oy, 0440 387 100 • jari.makela63@gmail.com r-itella oyj Rekisteröity tavaramerkki Laguksentie 1, Pyhäsalmi Puh. (08) 772 7600 Fax (08) 781 300 Ark. 8.00 17.00, La 9.00 14.00 www.rauta-sport.fi PYHÄSALMEN RAUTA-SPoRT KY • Rakennusja sisustustarvikkeet • Jahti & Vahti ja Racing -tuotteet • LVI-osat ja tarvikkeet Ollintie 9 puh. 08 780 062 Avoinna: 9-18 / 9-14 Kesällä 9-17 / 9-14 www.pyhajarvenapteekki.fi Korjaamopalvelut Autot Mönkijät Moottoripyörät Veneet Niilontie 11 010 323 1220 HALLINTOTOIMI Kaupunginjohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7701 Hallintojohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7617 Taloussihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7809 Valmistelusihteeri Kinnunen . . . . . . . . . . . . . . . . 040 351 9916 Valmistelusihteeri Forss-Pesonen . . . . . . . . . . . . . 044 445 7607 Arkistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7604 Maaseututoimisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7652 SIVISTYSTOIMI Sivistysjohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7636 Toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 137 Ikosen koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7727 Keskuskoulu Koulusihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7745 Lukion rehtori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7718 Salmen koulun rehtori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7717 Ruotasen koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 232 Emolahden koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 071 Hiidenkylän koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 382 013 Rannankylän koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0400 388 707 Jokilatvan opisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7982 Kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 6198 Uimahalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7713 TEKNINEN TOIMI Tekninen johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7684 Toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7740 Rakennusmestari Taskinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7690 Rakennusmestari Pesonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .044 445 7761 Käyttöpäällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7686 Siivousja ruokapalvelupäällikkö . . . . . . . . . . . . . 044 445 7680 Siivoustyönohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7681 Kiinteistöhuollon päivystys iltaisin ja viikonloppuisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7876 Vesi-, viemäri-, ja kaukolämmön vikahälytys iltaisin ja viikonloppuisin . . . . . . . . . 0400 892 071 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PYHÄJÄRVEN TOIMIPISTEET www.selanne.net TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kiireetön ajanvaraus, kyselyt ma-pe 9-14 . . . . . 044 770 0702 Laboratorio ma to klo 12-14 . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7762 Päivystys, vain kiireelliset sairastapaukset . . . . . 044 770 0701 Astmahoitaja torstaisin klo 8 .30-9 . . . . . . . . . . . . 044 445 7796 Muistihoitajan vast .otto ke-to klo 8-16 . . . . . . . 044 445 6636 Reumahoitajan ajanvaraus ma to klo 9-11 . . . 044 445 7772 Röntgen ajanvaraus arkisin klo 12-14 . . . . . . . . . 040 354 5849 Diabetesja sydänhoitaja ma-pe 12-13 . . . . . . . 044 445 7801 Työterveyshuolto . . . . . . . . . . . . .044 445 7788, 044 445 7779 soittoajat ma to klo 8-12, pe klo 8-10 Työfysioterapeutti soittoaika ma pe klo 11-12 . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 6699 Kuntoutus apuvälinelainaamo ma pe klo 8-9 soittoaika ma pe klo 11-12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7768 Kuntoneuvola ti ja to klo 8-9 soittoaika ma pe klo 11-12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7767 Puheterapia ma 8-16, pe 8-14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 039 4975 Suunja hampaidenterveydenhuolto Ajanvaraus ma-to 7 .30-15 .30, pe-7 .30-13 .45 . . . . 044 700 1844 Neuvolapalvelut -ajanvaraus ma-to 9-11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7772 Johtava terveydenhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 358 7233 Terveydenhoitajien puh .tunti ma-to 12-13 . . . . . . 044 445 7772 Aarnolan Perhekeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7780 Terapiapalvelut Terapiapalvelujen ajanvaraus ja neuvonta . . . . . . . 044 445 7910 Mielenvireyskeskus puh .ajat 8-9, 11 .30-12 . . . . . . . 044 445 7783 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .044 445 7785, 044 445 7784 Perheneuvola puh .ajat 8-9, 11 .30-12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .044 445 7786, 044 445 7787 Ryhmäkoti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7868 Hoitoja vanhustyönpalvelut Palvelujohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 510 2020 Hoitotyön johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 6920 Vuodeosasto akuutti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7774 Köpsinrinteen palvelukeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7819 kuntohoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7616 toimintaterapia soittoaika ma to klo 8-9 . . . . . . 044 445 7273 puheterapia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 039 4975 Kotihoidon ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7753 Kotihoidon ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7162 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7669 Päiväkodin johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 350 5921 Sosiaalityö Lastensuojelun päivystys/ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7825 Lastensuojelu/sosiaalityöntekijöiden puh .tunti 12-13 . . 044 445 7986, 044 445 7995, 044 445 6183 Aikuissosiaalityön ajanvaraus 10-11 . . . . . . . . . . . . 044 445 6643 Aikuissosiaalityön puh .tunti 12-13 . . . . . . . . . . . . . 044 445 7985 . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7648, 044 445 7771, 044 445 6824 Vammaispalvelut Vammaispalveluiden johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7675 Vastaava ohjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7676 YMPÄRISTÖJA RAKENNUSVALVONTAPALVELUT Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja . . . . . . . . . 040 300 8271 Ympäristöterveysvalvonta, ympäristötarkastaja . 040 300 8275 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 040 300 8260 Lupasihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 044 445 7815 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkäri puh .ajat 8 – 9 . . . . . . . .044 445 7818, 044 445 6764 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Puhelinvaihde 08 769 7111 • fax 08 769 7100 www.pyhajarvi.fi © Helsingin yliopiston almanakkatoimisto Toukokuu 2014 Ma 5 12 19 26 Ti 6 13 20 27 Ke 7 14 21 28 To 1 8 15 22 29 Pe 2 9 16 23 30 La 3 10 17 24 31 Su 4 11 18 25 Vk 18 19 20 21 22 Kesäkuu 2014 Ma 2 9 16 23 30 Ti 3 10 17 24 Ke 4 11 18 25 To 5 12 19 26 Pe 6 13 20 27 La 7 14 21 28 Su 1 8 15 22 29 Vk 22 23 24 25 26 27 Heinäkuu 2014 Ma 7 14 21 28 Ti 1 8 15 22 29 Ke 2 9 16 23 30 To 3 10 17 24 31 Pe 4 11 18 25 La 5 12 19 26 Su 6 13 20 27 Vk 27 28 29 30 31 Elokuu 2014 Ma 4 11 18 25 Ti 5 12 19 26 Ke 6 13 20 27 To 7 14 21 28 Pe 1 8 15 22 29 La 2 9 16 23 30 Su 3 10 17 24 31 Vk 31 32 33 34 35 Syyskuu 2014 Ma 1 8 15 22 29 Ti 2 9 16 23 30 Ke 3 10 17 24 To 4 11 18 25 Pe 5 12 19 26 La 6 13 20 27 Su 7 14 21 28 Vk 36 37 38 39 40 Lokakuu 2014 Ma 6 13 20 27 Ti 7 14 21 28 Ke 1 8 15 22 29 To 2 9 16 23 30 Pe 3 10 17 24 31 La 4 11 18 25 Su 5 12 19 26 Vk 40 41 42 43 44 Marraskuu 2014 Ma 3 10 17 24 Ti 4 11 18 25 Ke 5 12 19 26 To 6 13 20 27 Pe 7 14 21 28 La 1 8 15 22 29 Su 2 9 16 23 30 Vk 44 45 46 47 48 Joulukuu 2014 Ma 1 8 15 22 29 Ti 2 9 16 23 30 Ke 3 10 17 24 31 To 4 11 18 25 Pe 5 12 19 26 La 6 13 20 27 Su 7 14 21 28 Vk 49 50 51 52 1 Tammikuu 2015 Ma 5 12 19 26 Ti 6 13 20 27 Ke 7 14 21 28 To 1 8 15 22 29 Pe 2 9 16 23 30 La 3 10 17 24 31 Su 4 11 18 25 Vk 1 2 3 4 5 Helmikuu 2015 Ma 2 9 16 23 Ti 3 10 17 24 Ke 4 11 18 25 To 5 12 19 26 Pe 6 13 20 27 La 7 14 21 28 Su 1 8 15 22 Vk 5 6 7 8 9 Maaliskuu 2015 Ma 2 9 16 23 30 Ti 3 10 17 24 31 Ke 4 11 18 25 To 5 12 19 26 Pe 6 13 20 27 La 7 14 21 28 Su 1 8 15 22 29 Vk 9 10 11 12 13 14 Huhtikuu 2015 Ma 6 13 20 27 Ti 7 14 21 28 Ke 1 8 15 22 29 To 2 9 16 23 30 Pe 3 10 17 24 La 4 11 18 25 Su 5 12 19 26 Vk 14 15 16 17 18 RASKAANKALUSTON JA TYÖKONEIDEN HUOLTO JA KORJAUS Niilontie 9 86800 Pyhäsalmi p. 040 670 2000 / varaosat ja ajanvaraus p. 040 670 4000 / varaosapäivystys ja huoltoauto p. 040 670 3000 / huolto Avoinna ma-pe 8-17 Puh. 040 743 9816, 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi SORAJA KALLIOMURSKEET SEPELIT JA KIVET TÄYTEHIEKAT, SORAT 040 719 5931 Parraat palavelut PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0800 93150 p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneja muut monipuoliset maanrakennuspalvelut • Maa-ainesten toimitukset • Erilaiset pyöräkoneja traktorityöt • Lavettikuljetukset Köpsintie 122, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 8-15 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 044 7522 172 Ollinti e 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinta Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Kärsämäki ja Pyhäjärvi: pankkilakimies Tuulia Toivola 010 257 6558 • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, Marjut Ruotanen • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut www.pyhasalmenfysio-sport.com • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut Fysioterapia • Voice Massage -terapia • Somatic Pilates Perinteinen kiinalainen akupunktio • Korva-akupunktio LIIKKUVA LINNA Suvi Ruotoistenmäki 040 560 4032 Vanha Pyhäjärventie 5 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 klo 9.00-11.00 ja 13.00-15.00 Velkaneuvonnan ajanvaraus: Haapajärvi 029 566 1311 Ylivieska 029 566 1312 Pyhäjärven Sanomat Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • 040 772 0231 • ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi LVI TIKKANEN 4 8 2 2 9 1 7 9 Asennukset Tarvikemyynti Saneeraus Uudiskohteet Maalämpö johannes@sjpakanen. Iloa ammattitaitoon asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. Päivystys 24/7 p.0440 609 511 p.0440 609 511 2019 N:o 47 Keskiviikko marraskuun 20. päivä 19 PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 10-18, la SULJETTU P. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Esko Koistinen 0400 563 199 Kaikki LVI -työt ja tarvikkeet •Maaja ilmavesilämpöpumput •Ilmalämpöpumput 017 752667 0400 178964 LVI-KAINULAINEN OY SOITA! Jalkaterapeutti Pirkko Ruotsalainen • Jalkojen hoidot • Yksilölliset tukipohjalliset 040 588 5704 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen 0400 548 638 Turvehoidot Virve Toivanen 040 542 6690 Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju • Hieronta • Kulmat ja ripset ojennukseen kestovärjäyksellä 044 979 2865 Ollintie 17, Pyhäsalmi Woltin Hoitola Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Kuntoutusta vuodesta 1986 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 08 782 111, 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutti: Anne Kumpulainen Fysioterapeutti: Päivi Pukari Fysioterapeutti, urheiluhieroja: Jussi-Akseli Körkkö • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *Tietokoneet *huollot (kaikki merkit) *DNA-liittymät *Älypuhelimet *Tabletit *Dronekuvaukset
• 20 2019 N:o 47 Keskiviikko maraskuun 20. päivä Torilla PIRKON JOULUTUPA avataan ma 25.11. klo 12.00 Jalkahoitola Pottuvarpaan tiloissa. p. 040 5689 730. Tervetuloa! Siisti kerrostaloasunto 2 mh+oh+k+ kh 50m 2 Ollintie 2, uimahallin viereinen talo. Toinen kerros, parveke. Tiedustelut: T.Mäkelä 040-5345914 PYHÄJÄRVEN JOULUNAVAUS Tapaht uman järjest elyissä mukan a Pyhäjä rven kaupu nki yhteist yökum ppane iden kanssa . Tervetuloa ! Makas nitori a , Antintie 4 10.30–12.30 Riisipuuroa soppatykistä niin kauan kuin puuroa riittää, LC Pyhäsalmi 11 Naisvoimistelijoiden pikkutontut pyörähtävät lavalle n. 11.30Joulupukki, muori ja poro vierailevat lasten ilona torilla ja sen jälkeen seurakuntakeskuksessa. Lapset voivat tuoda piirustuksia ja kirjeitä Joulupukille. L keke us Wolti a , Ollintie 17 10-12 Liikekeskus Woltti viettää 1-vuotissynttäreitä jouluglögin ja piparien merkeissä. SPR:n Pirti ä , Asematie 1 10-13 Joulukortti-näyttely sekä glögija piparitarjoilu. Tule äänestämään mielestäsi paras Joulukortti. Arvonta klo 13-13.30. Seurakuntake ukse a , Oikotie 6 10-13 Piparien paistoa ja askartelua Lapset vanhempien tai isovanhempien kanssa voivat leipoa jouluisia pipareita mukaan otettavaksi. Joulupukki ja muori vierailevat Makasiinitorilla käynnin jälkeen. Pyhäjärven Paloasema a , Palotie 4 10-14 Päivä Paloasemalla -tapahtuma. lauantaina 23.11. Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille, Hinnat (sis.alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Sekalaisia Vuokralle tarjotaan To 21.11. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaPyhäsalmen torilla torstaina klo 13-15 SUOMALAISTA HUIPPUMAKEAA TALVIOMENAA, PUOLUKKAA, KARPALOITA, LAPINHILLAA, LAPIN KASKINAURISTA, SUOLASIENIÄ, YM. EDULLISESTI. TERVETULOA! JAUHONMYYJÄ Torilla torstaina klo 9.00-13.00 Kallen erikoisia Autokatospaikat myydään erillisinä osakkeina. ENNAKKOMARKKINOINNISSA Vaivatonta asumista palveluiden äärellä tee varaus As Oy Pyhäjärven Pankkiirista ja pääset nauttimaan näköalapaikasta! Kohteen esittely OP:n tiloissa lauantaina 23.11. klo 10-14, tule tutustumaan Joulunavaustarjoukseen! Pyhäsalmen VPK PYHÄJÄRVI Palotie 4, klo 10.00 14.00. Suomenselän Osuuspankki tarjoaa tehtävärastit suorittaneille elokuvan: Corgi Kuningattaren koiranpentu. Tervetulo LASIKIRPPIKSELLE JOULUKAHVILLE/GLÖGILLE! Perjantaina 22.11.2019 klo 10-15 (Mustaparrantie 4) Liikekeskus Woltissa la 23.11. klo 10-12 Glögitarjoilu Tervetuloa! Jouluinen tunnelma jatkuu! Tervetulo a! Tänään työjalkine esittelijä paikalla 11-17! Laja-jalkineit a hyvä valikoima! Mukana yhteisessä joulunavaus hulinassa lauantaina! Kivoja tarjouksia! Mm. Ze-Zen juhlatoppi 29€! Sekä paljon muuta mukavaa! 68 € Pyhäjärven Sanomat kestotilauksena hintaan +Loppuvuoden lehdet kaupan päälle. Tarjous on voimassa 2019 vuoden loppuun ja koskee ainoastaan tilauksia ja talouksia joihin ei tällä hetkellä tule Pyhäjärven Sanomia. 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.?