• KESKIVIIKKO HUHTIKUUN 25. PÄIVÄ 2018 N:o 17 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 63. VUOSIKERTA Irina Karvonen (taustalla) on opettanut nyt toista lukuvuotta kansalaisopistossa lapsille venäjää. Puhumista lapset oppivat kotona, joten kurssilla harjoitellaan erityisesti kirjoittamista ja lukemista. Lisää aiheesta sivulla 7. Elenian maakaapelihanke alkoi Halpa-Hallin luona olevan pylväsmuuntamon vaihtamisesta taustalla näkyväksi puistomuuntamoksi. Siitä hanke eteni Ruotaselle. Tänä keväänä päästään toimiin Köpsin alueelle. Lisää aiheesta sivuilla 2 – 3. Pyhäjärvislähtöinen Jarno Kananen aloitti maaliskuussa OP Suomenselän Pyhäsalmen konttorilla pankkilakimiehenä. Jarnoon voit tutustua sivulla 10. JAANA SALO Sukat supertilaajalle, sivu 5. Ha uska a Vap pua ! Ensi viikolla ilmestyy poikkeuksellisesti torstaina 3.5 , ilmoitusaineistot 27.4 mennessä, ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi MIRKA KAURANEN JAANA SALO JAANA SALO
• Pyhäjärvi tännään 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 2 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa Valosat ja pimmeet ajat Sattaako vai paistaako? 4.12 5.13 21.18 22.19 4.08 5.09 21.21 22.23 4.04 5.06 21.24 22.27 3.59 5.03 21.27 22.31 3.55 4.59 21.30 22.35 3.51 4.56 21.33 22.40 3.41 4.53 21.36 22.44 ELENIAN TILAAMA säävarman verkon rakennushanke Pyhäjärvellä etenee. Tavoitteena on parantaa sähkönlaatua ja varmistaa sähkönjakelu alueella entistä tehokkaammin. Pääurakoitsijana hankkeessa toimii HSK-Sähkö Kalajoelta. – Ruotasella uusi verkko on jo käytössä ja kunhan maa kuivuu, tullaan sinne tekemään jälkityöt, maastosuunnittelija Heli Tolonen HSK-Sähköstä kertoo. – Asukkaiden ei kannata mennä pihojaan laittamaan ennen kuin käymme ne läpi, lisää projektipäällikkö Ari Hintsala HSK-Sähköstä. Jälkitöissä korjataan kaivuutöiden jäljet, lisätään tarvittaessa pihoille uutta multaa ja kylvetään nurmea, puhdistetaan tiet ja korjataan mahdolliset syntyneet painumat entiselleen. Loppukatselmus käydään läpi Elyn kanssa. Ruotasen alue oli projektina erikoinen, sillä kaivoskylässä sähköverkko ei ollut verkkoyhtiön rakentamaa, joten teknisissä ratkaisuissa vaadittiin sovittelua. Nyt uusi verkko on dokumentoitu ja tehty standardien mukaiseksi. MAASTOSUUNNITTELU Köpsin aluHSK-Sähkö saattaa Ruotasen alueen maakaapeloinnin päätökseen keväällä ja aloittaa uuden projektin Köpsin alueella. Maakaapelihanke etenee Köpsille Vas. projektipäällikkö Ari Hintsala, projektivastaava Henri Latvala sekä maastosuunnittelija Heli Tolonen (oik.) HSK-Sähköstä sekä projektipäällikkö Raimo Jussila Elenia Oy:stä (2. oik.) tutustuivat Köpsin alueen kohteisiin. Taustalla Hemmonkujan ja Nelpekankujan kulmauksessa oleva leikkikenttä, jota halkovat hurjat korkeajännitelinjat poistuvat hankkeen myötä. POHJOIS-POHJANMAAN sairaanhoitopiirin kuntayhtymä teki valituksen Pohjois-Suomen hallintooikeuteen Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valviran päätöksestä lakkauttaa synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa 31.3.2017. Hallinto-oikeus määräsi silloin, että synnytystoiminta lopetetaan kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Hakiessaan muutosta päätökseen, sairaanhoitopiiri pyysi että päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian. POHJOIS-POHJANMAAN sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vaati valituksessaan korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan hallinto-oikeuden päätöksen ja kieltämään sen täytäntöönpanon. Sairaanhoitopiiri myös uudisti hallintooikeudelle osoittamassaan valituksessa esitetyt perustelut. Sairaanhoitopiiri toteaa valituksessaan, että hallinto-oikeudella ei ollut päätöstä tehdessään käytettävissä ajantasaista tietoa Oulaskankaan sairaalan nykytilanteesta, joten päätös perustuu vanhentuneisiin tietoihin. Hallinto-oikeuden käsittelyn aikana maaliskuun 2017 alussa Oulaskankaan sairaalaan perustettiin päivystysasetuksen mukainen tehostetun valvonnan yksikkö VaaVila. Valvontayksikössä on ympärivuorokautinen lääkärija hoitajavalmius huonokuntoiselle vastasyntyneelle ja toiminta on käynnissä suunnitellusti. VALVIRAN VASTAUKSESSA todetaan, että Oulaskankaan sairaalassa on tehostetun valvonnan yksikön perustamisen jälkeen hoidettu lievästi sairaita vastasyntyneitä ja tavanomaisimpia vastasyntyneiden sairauksia. Sairaanhoitopiirin valituksesta ei Valviran mukaan käynyt ilmi, onko Oulaskankaan sairaalan tehostetun valvonnan yksikköön hankittu kaikki asianmukaiset hoitotarvikkeet ja -välineet. Valviran mukaan asianmukaisten terveydenhuollon laitteiden ja hoitotarvikkeiden puuttuminen vaarantaa potilasturvallisuutta. Terveydenhuoltolakia ja kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annettua valtioneuvoston asetusta on muutettu 1.1.2018 alkaen. Synnytyksiä voidaan 1.1.2018 lähtien hoitaa vain laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköissä, joissa on ympärivuorokautisesti edustettuna keskeisten erikoisalojen päivystys. Oulaskankaan sairaala ei täytä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön vaatimuksia. Oulaskankaan sairaalassa synnytysten määrä on vuosittain reilusti alle 1000 synnytystä, eikä sairaalalla ole Sosiaalija terveysministeriön myöntämää poikkeuslupaa synnytysten hoitamiseen. Oulaskankaan sairaalan toiminta on näin ollen Valviran mukaan lainvastaista. SAIRAANHOITOPIIRI on vastaselityksessään ja sen liitteissä esittänyt selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla Oulaskankaan sairaalassa on korjattu Valviran havaitsemia puutteita. Sairaanhoitopiiri on hakenut 30.5.2017 Sosiaalija Synnytystoiminta Oulaisissa päättyy vuoden lopussa Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 5:15 21:15 5:11 21:18 Keskiviikko Torstai +8 +9 +7 +8 +11 +8 +8 +10 +8 +7 +9 +9 Perjantai 5:08 21:22 +8 Lauantai 5:04 21:25 +9 Sunnuntai 5:01 21:28 +8 Maanantai 4:58 21:31 +8
• 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 3 Löydät meidät myös YouTubesta! Nimmeensä juhlivat Tiesitkö, että Markku-liitto on Pohjoismaiden suurin etunimiyhdistys? Tänään Marko, Markus, Markku Torstaina Teresa, Tessa, Terttu Perjantaina Kansallinen veteraanipäivä. Merja Lauantaina Ilpo, Tuure, Ilppo Sunnuntaina Teijo Maanantaina Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami Tiistaina Vappu, suomalaisen työn päivä. Vappu, Valpuri Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. Sivulta 14 löytyy tekstiviestipalsta N?P?K?S?I s?n?t?u? Maakaapelihanke etenee Köpsille eella on aloitettu ja Tolonen ottaa yhteyttä kaikkiin alueen maanomistajiin. Maanrakennus aloitetaan kesäkuun puolenvälin tienoilla ja uusi verkko on käytössä lokakuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on suorittaa vanhan verkon purkutyöt talven aikana ja lopulliset jälkityöt tehdään ensi kevään aikana. – Hanke maksaa materiaaleineen toista miljoonaa euroa, joten se on ihan merkittävä investointi tänne, projektipäällikkö Raimo Jussila Elenia Oy:stä laskeskelee. Merkittävää tulevassa Köpsin alueen projektissa on, että sen myötä myös terveyskeskuksen ja teollisuusalueen alueet pääsevät varman sähkönsaannin piiriin. Hanke kattaa myös ns. Inkkarikylän eli Kärkkäisen asutusalueen. – Uuteen verkkoon saadaan myös kaukokäyttömahdollisuus, joka mahdollistaa esimerkiksi vikatilanteissa häiriön rajaamisen mahdollisimman pienelle alueelle ja sen syöttämisen tarvittaessa muuta kautta, Hintsala lisää. ELENIAN TAVOITTEENA on saada 75 prosenttia sähkölinjoista maakaapeliin vuoteen 2028 mennessä, ja tavoitteeseen edetään taajamat edellä. Elenian verkosta on nyt maakaapeloituna 40 prosenttia. Joka paikassa kaapeleita ei saada maahan, kallioisilla paikoilla voidaan joutua jättämään myös pätkiä ilmalinjoja paikoilleen. Hanke työllistää myös paikallisia, Mikko Jauhiaisen JMS-konepalvelu jatkaa kaivutöitä tulevassakin projektissa. Myös HSK-Sähkön puolelta projektiin saadaan mukaan pyhäjärvinen sähkömies vastaavaksi asentajaksi. Köpsi-Tunturimäkisähköverkkohanke: Purkautuva verkko: • Korkeajänniteilmajohtoa 8355 m • Pienjänniteilmajohtoa 8677 m • Pylväitä 282 kpl • Pylväitä tukevia haruksia 124 kpl • Pylväsmuuntamoita 9 kpl Uusi verkko: • Reittiä 15 717 m • Korkeajännitekaapelia 13 042 m • Pienjännitekaapelia 16 640 m • Muuntamoita 10 kpl • Jakokaappeja 37 kpl • Haaroituskaappeja 3 kpl Karttaan on merkitty punaisella alueet, joihin Köpsi-Tunturimäki-hankkeessa vedetään säävarma maakaapeli. Vas. Korkeat pylväsmuuntamot korvataan puistomuuntamoilla. terveysministeriön poikkeuslupaa Oulaskankaan sairaalan synnytysten jatkamiseksi. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS käsitteli valituksen maanantaina ja päätti hylätä sen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu muutoin kuin että Oulaskankaan sairaalan synnytysosaston toiminnan lopettamiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.12.2018. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä ei voi valittaa. (JS) Kirkkoneuvosto päätti käynnistää yt-neuvottelut PYHÄJÄRVEN SEURAKUNNAN kirkkoneuvosto päätti 18. huhtikuuta pidetyssä kokouksessaan käynnistää yhteistoimintaneuvottelun työvoiman käytön vähentämiseen liittyvässä tilanteessa. Menettely koskee koko henkilöstöä ja syyt ovat tuotannolliset ja taloudelliset. Tavoitteena on saavuttaa vähintään 76 000 euron säästötavoite seurakunnan talouden tasapainottamiseksi. Kirkkoneuvoston nimeämä talouden tasapainottamisryhmä on selvittänyt alkuvuonna toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2018 talousarvio on lähes 76 000 euroa alijäämäinen. Tulokehitys on ollut ja ennusteen mukaan paikalliset olosuhteet huomioiden tulee edelleen olemaan negatiivinen. Kolmen vuoden aikana kirkollisverotulojen ja yhteisöverotulojen eli valtionrahoituksen muodostama yhteistulo on pienentynyt 24,4 prosenttia. Nykyisten rakenteiden ylläpitoon tulot eivät enää riitä, kuten tilinpäätöksen 2017 negatiivinen vuosikate ja tulevien vuosien talouslaskelmaennusteet osoittavat. Seurakunnan ja koko paikkakunnan väkimäärä laskee jatkuvasti. Henkilöstökulut ovat suuri menoerä seurakunnan taloudessa. Muista kululuokista, eli kiinteistöja toimintakuluista ei ole saatavissa sen suuruisia säästöjä kuin taloudellinen tilanne vaatii. Menneinä vuosina on muutama vapautunut virka tai toimi jätetty täyttämättä, mutta lähivuosina ei ole näköpiirissä eläköitymisiä. Henkilöstön määrään liittyvien päätöksien tekeminen tulee olemaan väistämätöntä. Niukkenevien resurssien seurauksena joudutaan miettimään, mitkä seurakunnan tehtävät ovat keskeisimpiä ja lakisääteisiä ja mistä voidaan luopua. KIRKKONEUVOSTO PÄÄTTI että niin sanottujen turhien ylläpitokustannusten vähentämiseksi leirikeskus ja rantasauna eivät ole käytössä tulevana talvena 1.12.2018 – 28.2.2019 välisellä ajalla. Kyseisenä aikana leirikeskus ei ole myöskään vuokrattavissa ulkopuolisille. Talouden tasapainottamisryhmä arvioi kiinteistöjen osalta ainoaksi säästökohteeksi leirikeskuksen, jonka sulkeminen talvikaudella voisi vähentää kiinteistökustannuksia. Rakennuksen käyttöaste on vuositasolla noin 30 prosenttia, joten toiminta keskitetään muille kuukausille.
• Sanotaan Sanomista Pyhäjärven Sanomat ilmestyy ensi viikolla poikkeuksellisesti to 3.5! 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 4 KÄSISSÄSI ON NYT toinen uuden ulkoasun muotoilema lehti. Toivottavasti tämä lehti on Teille yhtä mukava lukea, kuin sitä on meidän tehdä. Uutena juttuna olemme ottaneet käyttöön Napakasti sanottu-tekstiviestipalstan johon toivomme teiltä mielenkiintoisia, ytimekkäitä ja pursuilevia kannanottoja. Muistetaan kuitenkin hyvät tavat viestien kirjoittelussakin. Tämän palstan lisäksi muutamia uusia kuvakkeita on otettu nyt käyttöön, esimerkiksi ’Verkosta vedettyä’ löytyy nyt jatkossa aina samanlaisen logon kyljestä sekä pakinat, kolumnit ja lukijalta-tekstit löytyvät kynälogon viereltä. Lukijoille on tehty myös pienimuotoinen info-laatikko, josta löytyy vinkkejä ja ohjeita esimerkiksi mielipidekirjoituksille. Viime lehdessä jo avasimme aurinkoisen kauden uuden ulkoasun siivittämänä Kesää Kohti -teemalehdellä. Tällä hetkellä tosin räntää ja rakeita näyttää taivaalta ropsivan. Kyllä se kesä sieltä saapuu yhtä varmasti kuin kesälehtemme, ehkä jopa samana päivänä 6.6. Kesälehti tulee tilaajille päälehden välissä, tämän lisäksi sitä on jaossa elokuun loppuun saakka pyhäjärvisissä liikkeissä. Kesälehti menee jakoon viikolla 23 myös naapurikuntiin Kiuruvedelle, Haapajärvelle, Kärsämäelle ja Pihtiputaalle. Varmista ilmoituspaikkasi kesälehdessä, alla olevasta ’apinalaatikosta’ löytyy asiakaspalvelun numero. Kesää odottelevin terveisin, ilmoitusvalmistuksen P yhäjärven • Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • Konttori avoinna arkisin klo 9-13 • Puh. 040 772 0231 Asiakaspalvelu / ilmoitukset Minna Montonen 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi minna.montonen@pyhajarvensanomat.fi Toimistonhoitaja/toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Mirka Kauranen 040 1697 350 mirka.kauranen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Jaana Salo 040 7366 098 jaana.salo@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,10 e 1,36 e Tekstissä 0,92 e 1,14 e Tekstin jälkeen 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Tilaushinnat: • 65,00 e/vsk kotimaa kesto, • 71 e/vsk 12 kk • 90,00 e/vsk pohj.maat, • 125,00 e/vsk muut maat Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Ark. klo 8–16 Savon Jakelu Oy llmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy www.pyhajarvensanomat.fi Sunnuntaina tapahtunutta 26.4.1968 21.4.1993 Papisto Pyhäjärvi ennen wanahaan WAKINAISIIN WIRKOIHIN hiippakunnassa astuwat toukokuun 1 p:nä: Suonenjoen pit.apulainen R. Makkonen Pyhäjärwen O.l. kirkkoherraksi. Savotar no 37, 7.4.1918 PYHÄSALMI VALMISTAUTUU kaupunkina ensimmäisiin pitäjänjuhliinsa, kihupäiviinsä, vähin rahoin. 20. kihupäivämme ovat juuri niin upeat ja moni-ilmeiset kuin me pyhäkkäät haluamme niistä tehdä. Ensi kesän kihutyöryhmä, Kalevi Kauppi puheenjohtajana, Osmo Ylisuvanto jäsenenä sekä Saaraliisa Tapaninen sihteerinä vetoavat pyhäkkäisiin: Tulkaa jokainen mukaan uudistamaan, virkistämään, tekemään ensi kesän kihuja – muutoinkin kuin tuomalla lisää myyntipisteitä. Nuorella kaupungillamme ei ole varaa näyttävien kihujen järjestämiseen, siksi talkooja yhteistyöhenkeä kuulutetaankin lujemmin kuin koskaan. Kihuille voi toimikunta järjestää ainoastaan Tapani Kansan konsertin, josta joudutaan perimään pieni maksu yleisöltä. Myös lapsille puuhataan taikuriesitystä kihujen avajaisten yhteyteen. Ilmailukerho on lupaillut kihusunnuntaiksi suurta ilmailunäytöstä, kennelkerholaiset kaksipäiväistä koiratapahtumaa. Risto Alatalo järjestää kihulauantaina diaesityksen ”Pyhäjärven aarretta etsimässä”. Kansalaisopiston näytelmäpiiriläiset esittävät lauantaiiltana näytelmän. Kihuille pitää ilmoittautua kirjallisesti juhannukseen mennessä. Kihut tehtävä vähällä rahalla
• Löydät meidät myös Instagramista! 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 5 T Martta Kurikka tilaa Pyhäjärven Sanomia kaikille lapsilleen ja siskolleen. Veimme kiitokseksi supertilaajalle Pyhäjärven Sanomat-sukat. Muistamme kahta supertilaajaamme Pyhäjärven Sanomat – villasukilla. Ensimmäisenä sukat sai Martta Kurikka. Sukat supertilaajille eetimme Anna-Liisa Kamulalla mittojen mukaan villasukat kahdelle supertilaajallemme, jotka tilaavat useita kappaleita lehteämme. Ensimmäisenä toimitimme sukat Martta Kurikalle, joka tilaa kuusi lehteä: oman lehden lisäksi kaikille neljälle lapselleen ja siskolleen. Pyhäjärven Sanomat on tullut Martalle niin kauan kuin hän on omassa taloudessaan asunut. – Ensimmäisenä katson lehdestä kuolinilmoitukset, siitä näkee, onko ketään tuttuja kuollut. En pääse itse juuri missään liikkumaan, niin en ole paljon keneenkään yhteydessä, Kurikka kertoo. Heikentynyt näkö hidastaa Martan lehdenlukua, joten siitä ei nauti enää samalla tavalla kuin ennen ja lehden selaamiseen menee aikaa. Sitä toki ensi kuussa 96 vuotta täyttävällä Martalla riittää. Heikko näkö ja huimaus pitävät hänet aika pitkälle sisätiloissa etenkin talvella. Mieluusti hän hoitaisi huushollinsa itse, mutta sukulaiset käyvät tarvittaessa auttamassa kotitöissä ja kauppa-asioissa. MARTTA KURIKKA ON omaa sukuaan Lohiranta, suku on alkuperältään Pielaveden Långeja. Martan isä muutti sieltä Pyhäjärvelle ja Martta syntyi 14-lapsiseen perheeseen Kirkonkylän Kivirantaan. Sisaruksista on elossa yhteensä neljä, Martan lisäksi Jaakko asuu Pyhäjärvellä siskonsa naapurissa, Liisa Karjaalla ja Lauri Pielavedellä. Traagisimmin sisaruksista kuoli Onni-veli, joka upposi jatkosodan aikaan konevian vuoksi tipahtaneen lentokoneensa mukana Kokemäenjokeen. Jatkuu seuraavalla sivulla. Viikon varrelta Ensimmäisenä katson lehdestä kuolinilmoitukset
• 6 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä TALVISODAN AIKAAN MARTTA oli Köpsin koululla tallukkatehtaassa. Siellä tehtiin sotilaille tallukkaita, joita he saivat lomien aikaan hakea itselleen. Tallukkaita tehtiin liukuhihnatyönä, suutarit tekivät nahkaista pohjaosaa, kahdeksan naista teki varsia vanhoista vaatteista, jotka päällystettiin sarkakankaalla. Martan tehtävänä oli ommella kengästä se kohta, johon reiät kiinnitettiin. Köpsillä oli talvisodan aikaan myös majoitus siirtolaisille, he asuivat luokissa, ruokaa keitettiin isolla padalla. KURIKAN TYÖURA alkoi 13-vuotiaana, kun isä vei hänet Pielavedelle hoitamaan Lauri-veljen vauvaa. Lauri oli saanut opin leipomoalalle Ronkaisen leipomosta ja perusti oman leipomonsa Pielavedelle, myöhemmin hänellä oli myös kauppa, kioski ja rantakahvila. Veljen lastenhoitajana Martta oli useampaan otteeseen, sen jälkeen hän kävi muun muassa Iisalmessa metsästysja kalastuskerholla ruoanlaittajana. – Olin myös Vihantolalla lapsia hoitamassa, nykyään eläkkeellä olevan rovastinkin olen hoitanut, Kurikka hymyilee. Myös setänsä taloudessa hän oli huushollerskana ennen kuin tuttava pyysi häntä tulemaan Ouluun. – Olin siellä Oulun pommitusten aikaan. Pommitus tuli neljältä. Savua oli paljon ja tuuli kovasti, joka paikassa oli ikkunat rikki, joten lämpimän suojapaikan löytäminen oli vaikeaa. Lopulta löysimme ystäväni Maire Nymanin kanssa Illikaisen kaupasta pienen ikkunattoman komeron, jossa oli niin ahdasta, että nukuimme päät toistemme hartioilla, kertaa Kurikka. SITTEN MARTAN JALAT alkoivat kipeytyä ja lääkärin suosituksesta hän palasi maaseudun rauhaan. Hän kävi taas apuna veljensä rantakahvilassa Pielavedellä ja marjasti Hiidenperällä. – Vapo ajoi sieltä puita Salmeen, joten sillä kyydillä kuljettiin, kun ei muutakaan ollut. Menin taas kerran marjastamaan sinne, olin viikon serkun luona ja kysyin myöhään illalla eräältä autokuskilta, onko siellä metsässä vielä joku kuormaa tekemässä. Minulle vastattiin, että on siellä vielä Kurikan pojat. KURIKAN VEIKKO ottikin Martan mieluusti kyytiin, hän oli jo Oulussa pyytänyt Marttaa elokuviin, mutta tuolloin hän ei ollut lähtenyt. – Veikko kun sai minut kyytiinsä, niin ei se enää pois päästänyt. Siitä tuli minun mies, Martta nauraa. Kurikat vihittiin vuonna 1948. Nuoripari asui ensin Martan kotona, sitten saatiin vuokrattua huone naapurista. Viimein rakennettiin oma talo, ja toinenkin. Nyt Martta asuu vuonna 1960 rakennetussa kolmannessa talossa lähellä synnyinkotiaan. Veikko toimi ikänsä autojen parissa, Vapon puunajojen jälkeen hän ajoi puita sahalla, piti sittemmin omaa kuorma-autoa ja taksia ja ajoi Oulaisten linja-autoa yli 20 vuotta. Martta oli enimmäkseen kotiäitinä neljälle lapselleen, Veikko tykkäsi että vaimo oli kotona kun hän tuli pitkän päivän jälkeen töistä. – Sotien jälkeen aika oli kurjaa, kun puutetta oli kaikesta. Sankotkin oli vaneria, kun ei silloin oltu vielä muovia keksitty, Kurikka muistelee. LESKENÄ MARTTA on ollut nyt yksitoista vuotta. Lapsista Pirjo asuu edelleen Pyhäjärvellä, Terttu Kiuruvedellä, Maire Kärsämäellä ja Erkki Kajaanissa. Seuraavaa sukupolvea on 14 lastenlapsen verran ja sitä seuraavaakin jo kymmenkunta. Jatkoa edelliseltä sivulta. Kaksi supertilaajaa saa Pyhäjärven Sanomien villasukat. Toiseen tilaajaan tutustumme tulevassa numerossamme. Ristikko ratkaisu sivulla 18
• Jokilatvan opisto järjestää venäjän kielen opetusta lapsille, joiden äidinkieli tai kotikieli on venäjä. Kurssilla opitaan etenkin lukemista, kirjoittamista ja kielioppia, jotka jäävät heikommalle, kun venäjä on kotona puhekielen roolissa. UOMESSA ASUU tilastokeskuksen mukaan 62 554 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity venäjä. Pyhäjärvelläkin monessa perheessä on käytössä suomen lisäksi venäjä. – Näistä kurssilaisista kaikilla on venäjänkielinen äiti ja kotona puhutaan kahta kieltä. Vaikka venäjää puhutaan kotona joka päivä, se on puhekieltä. Tärkeintä tällä kurssilla on oppia lukemaan ja kirjoittamaan sanoja ja lauseita, kurssin opettaja Irina Karvonen kuvailee. Irina valmistui Petroskoin valtionyliopistosta tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. – Olen tehnyt myös tulkkausja käännöstöitä, mutta opetusala kiinnostaa minua eniten, hän kertoo. MONESSA Suomen koulussa opetetaan venäjää, mutta Pyhäjärvellä ei ryhmäkoko siihen riitä. Ikosen koululla opettaja Sirpa Lehtikangas pitää kuitenkin venäjän kielen kerhoa, jossa opetellaan ihan perusjuttuja, jotka ovat kansalaisopiston venäjän kurssilaisille jo tuttuja. – Tykkämme kuitenkin käydä siellä, kun saamme olla apuopettajan roolissa, Iina Karvonen ja Melina Kuusiniemi tuumaavat. Suomea on koulussa useampana päivänä viikossa. Kaksikielisten lasten olisi Irinan mukaan hyvä saada myös toisen kielensä opetusta samassa suhteessa. Kansalaisopiston kurssi paikkaa sitä puutetta. – Vanhempien toiveesta lähdin viemään tätä asiaa eteenpäin. Kansalaisopistossa ei yhtään epäröity, kun esitin kurssin aloittamista. Tämä on nyt toinen vuosi ja toivottavasti kurssi jatkuu myös ensi kaudella, Irina sanoo. VENÄJÄÄ LAPSILLE -kurssilla opiskellaan venäjän kielen sanastoa ja keskustelutaitoja monipuolisesti tarinoiden kautta, leikkien, pelaten, laulaen, näytellen ja tehden ikätasolle sopivia kirjallisia tehtäviä. – Kurssilla on eri-ikäisiä lapsia ja ohjelma on sumplittu sen mukaan. Jokainen etenee omaa tahtiaan, Irina selostaa. Venäjää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. – Venäjän kielessä on 33 kirjainta ja me kävimme ne kurssilla kaikki läpi, Karvonen iloitsee. Kaikki tykkäävät kirjoittaa aakkosia vihkoon. Siinä käden motoriikka kehittyy. – Venäjän kaunokirjoitus poikkeaa painokirjaimista ja Venäjällä kirjoitetaan paljon käsin arkielämässä. Siksi on tärkeää opetella myös käsialaa, Irina kertoo. Venäjän kieli on aika vaikeaa, koska kieliopissa on paljon poikkeuksia toisin kuin esimerkiksi suomen kielessä, joka menee enimmäkseen sääntöjen mukaan. Opetusta on puolitoista tuntia viikossa, joten ohjelmassa täytyy olla sopivassa suhteessa myös leikkiä. – Kurssilla on esimerkiksi laulettu paljon karaokea. Se on ollut mieluista, Irina kertoo. – Olen tykännyt lukemisesta, kirjoittamisesta, peleistä ja siitä kun katsomme venäläisiä lastenohjelmia, Iina luettelee. LAPSILLA ON HYVÄ motivaatio oppia. Venäjän kieltä on tärkeää osata, jotta pystyy kommunikoimaan sukulaisten kanssa Venäjällä. – Minulla on enemmän venäläisiä sukulaisia kuin suomalaisia, Melina arvelee. – Jos käymme sukulaisten luona Venäjällä tai he vierailevat täällä, kieltä on hyvä osata. Opin vauvana molemmat kielet, mutta suomen kieli on tutumpi, koska asumme Suomessa. Kummatkin ovat kuitenkin yhtä läheisiä kieliä ja ajattelenkin sekä suomeksi että venäjäksi, Sofia Mustaparta sanoo. Sofian mielestä on hauskaa osata kahta kieltä. – Venäjää puhutaan monessa maassa ja maailmalla on paljon venäläisiä. On mukava kun on yhteinen kieli, jolla voi jutella, hän pohtii. Venäläinen kulttuuri näkyy kotona muutenkin kuin kielenä jota puhutaan äidin kanssa. – Äiti tekee joskus venäläisiä ruokia. Minun suosikkejani ovat galushki-keitto ja jauhelihatäytteiset zeburekit, jotka muistuttavat vähän tortilloja. Varenikit ovat myös hyviä. Niissä voi olla suolaista tai makeaa täytettä, vaikkapa mustikoita, Sofia kuvailee. 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 7 S Kotona puhutaan kahta kieltä – Venäjän kieli saa vahvistusta kansalaisopiston kurssilla Sofia Mustaparta on päässyt jo toiseen kirjaan. Siinä on jo melko vaativia tehtäviä ja kielioppia. Perjantaina vietettiin Venäjää lapsille -kurssin kevätjuhlaa. Irina Karvonen opettaa kuvassa kirjan kanssa poseeraavia Iina Karvosta, Melina Kuusiniemeä, Sofia Mustapartaa, Samuel Mustapartaa ja Anton Karvosta sekä Karoliina Mustapartaa ja Aleksanteri Jaatista, jotka eivät tällä kertaa päässeet mukaan kurssille. Luokkakaverit Melina Kuusiniemi ja Iina Karvonen käyvät kansalaisopiston kurssin lisäksi myös Ikosen koulun venäjän kielen kerhossa. Venäjän opiskelijan kannattaa opetella kaunokirjoitus saman tien, koska venäjällä on tapana kirjoittaa paljon käsin.
• VIIME LEHDESSÄ Pyhäsalmen Suurlavan tanssi-ilmoituksessa vinkattiin muuttuvista liikennejärjestelyistä. Kysyimme Satu Väyryseltä, mistä muutoksissa on kysymys. Kuinka Pyhäsalmen Suurlavalle kuljetaan tänä kesänä? – Ajo-ohje Pyhäsalmen Suurlavalle muuttuu viimeistään kesän ensimmäisistä tiistai-illan tansseista eli 5. kesäkuuta alkaen. Kulku tanssilavan paikoitusalueelle tapahtuu tieltä 27 kuten aikaisemminkin, mutta kulkemalla Vaskikellonpolun kautta tanssilavan paikoitusalueelle johtavalle tielle. Tanssilava jää molempien Vaskikellonpolun risteysten väliin. Perille pääsee molemmista liittymistä. Vaskikellonpolun molempiin risteyksiin ja Paavonpolun risteykseen asennetaan viralliset liikennemerkit, jotka kertovat Pyhäsalmen tanssilavan paikoitusalueesta. Mistä uudet liikennejärjestelyt johtuvat? – Uusiin liikennejärjestelyihin vaikuttivat muun muassa se, että vanha liittymä 27-tieltä käännyttäessä tanssilavan paikoitusalueelle on liian kapea ja jyrkkä. Näkyväisyys 27-tielle käännyttäessä on esteellinen, silloin kun autoja on pysäköity 27-tien molemmin puolin tanssi-iltoina. Nopeusrajoitus on 27-tiellä tanssilavan kohdalla 80. Aikaisempina vuosina olemme tilapäisellä tieliikennemerkillä muuttaneet nopeusrajoitusta 50 kilometriin tunnissa tanssien ajaksi. Tulevana kesänä nopeusrajoitusta emme enää muuta. Näillä uusilla liikennejärjestelyillä haluamme parantaa tansseihin tulevan yleisön tieliikenneturvallisuutta. Onko alueelle suunnitelmissa muita muutoksia? – Tarkoitus on tulevaisuudessa tehdä muun muassa paikoitusalueella puunkaatoa, jyrsiä kantoja ja juuria pois sekä tasoittaa maata tasaiseksi paikoitusalueeksi. Tällä tavoin saamme lisää paikoitustilaa. Mitä terveisiä haluat kertoa Suurlavan tansseihin saapuville? – Toivomme, että 27-tien pientareelle tanssilavan kohdalla ei enää pysäköitäisi autoja. Muiden tienkäyttäjien turvallisuus täytyy myös huomioida. Toivomme tansseihin tulevalta yleisöltä kärsivällisyyttä uusista ajojärjestelyistä johtuen. Tervetuloa tanssimaan, Satu toivottaa. 8 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä Toimitus tutkii SALMEN KOULUN yhdeksännen luokan oppilaat valvojineen toteuttivat kauan suunnittelemansa leirikoulun pari viikkoa sitten. Neljä päivää kestänyt reissu oli täynnä aktiviteetteja ja yhdessäoloa. Leirikoulun matkakohteet olivat pääosin pohjoisessa. Maanantaiaamuna ajettiin Sirkan kylään Kittilään. Matkalla vierailtiin muun muassa Oulun Tiedekeskus Tietomaassa ja Haaparannassa. Kittilässä oppilaille tarjottiin paljon eri aktiviteetteja, kuten laskettelua Levin laskettelukeskuksessa, issikkavaellusta, ulkolaserpelejä sekä jääkartingia. Keskiviikkona matkattiin hieman etelämmäksi, Rovaniemelle. Siellä oppilaat viettivät aikaa aktiviteetteineen Santasport Lapin Urheiluopiston tiloissa. Torstaina aloitettiin paluumatka kohti Pyhäjärveä ja pitkän matkan saattelemana perille saavuttiin myöhään illalla. Perjantai oli matkalaisille vapaapäivä. Leirikoulu oli pitkään kestäneen suunnittelun ja järjestelyn onnistunut tuotos. Yhdeksäsluokkalaiset keräsivät rahaa leirikouluun koko yläasteaikansa. Oppilaat osallistuivat erilaisiin lastentapahtumiin ja myyjäisiin, kuten Kuusenmäen maalaismarkkinoille sekä Lasten maatalousnäyttelyyn. Luokat keräsivät rahaa myös itsenäisesti muun muassa järjestämällä vanhempainiltoja ja keräämällä kuukausirahaa. Kaikista näistä rahankeruutapahtumista huolimatta, leirikoulu ei olisi ollut mahdollinen ilman ulkopuolisten sponsoreiden apua. Oppilaat ja heidän luokanvalvojansa haluavatkin lähettää suuret kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille. Oppilaiden puolesta haluan myös sanoa kiitokset luokanvalvojillemme, sekä muille reissussa mukana olleille aikuisille! Pauliina Estola Leirikoulu tarjosi elämyksiä Kuva 1 ja 4: Kuva 2: Ulkolaserpeleissä päästiin irrottelemaan kunnolla. Kuva 3: Lapin urheiluopistolla oppilaat pääsivät kokeilemaan muun muassa seinäkiipeilyä ja trapetsihyppyä. Mikä mieltäsi askarruttaa? Lähetä meille kysymys, niin koetamme ottaa selvää. Kuinka tansseihin kuljetaan? Satu Väyrynen on Pyhäjärven Pohdin johtokunnan jäsen. Hän vastaa tämän kesän tanssien yhteydessä autojen paikoituksesta, lipunmyynnistä ja järjestyksenvalvonnasta. Kevät hukkuu roskaan KEVÄT ON JO kovaa vauhtia saapumassa keskuuteemme. Pari viikkoa kestäneet lämpimät säät ovat sulattaneet lunta urakalla, mikä on hyvä asia. Onhan tuota lunta ollut ihan riittämiin. Lumen alta paljastuu kuitenkin paikka paikoin järkyttäviäkin näkyjä. Roskia. Teiden varret ja ojanpenkat ovat pullollaan jos jonkinmoista tavaraa. Löytyy einespakkauksia, makkarapaketteja sekä viinapulloja ja muita alkoholijuomien hylsyjä. Paljon muutakin varmasti löytyy sulavan lumen alta. Mikä ajaa ihmiset roskaamaan? Laiskuus? Vaiko välinpitämättömyys? Oli se mikä tahansa, pitäisi sen loppua. Varmasti kenenkään mielestä ei ole mukava katsella saatikka kulkea roskaisilla teillä. Kannetaan siis kaikki omat kortemme kekoon ja viedään omat roskat niille tarkoitettuihin kierrätysastioihin. Luonto kiittää! Pauliina Estola Tämäkin pahvilaatikko on vain viskattu tien varteen, kun ei ole viitsitty viedä pahvinkeräykseen tai jäteastiaan. Ojanpenkoilta saattaa löytää vaikka mitä. Ihmisille roskat ovat lähinnä esteettinen ongelma, mutta eläimille ne voivat olla vaarallisia. Ulkolaserpeleissä päästiin irrottelemaan kunnolla. ANTTI REMES
• 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 9 TYÖVÄEN ARKISTON erikoistutkija ja valtiotieteen tohtori Marjaliisa Hentilän, omaa sukua Kouvalaisen, intohimona on ollut lapsesta saakka Saksa. – Kiinnostukseni Saksaa kohtaan on ollut todella suuri. Jo keskikoulussa ollessani kävin täällä Pyhäjärvellä saksankielen kursseilla, Hentilä kertoo. Keskikoulun jälkeen Marjaliisa oli vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Lukioon hän lähti Länsi-Berliiniin, jossa hän asui opiskelujen ajan paikallisessa perheessä. – Minulla oli kova uteliaisuus siihen, mitä on tämän kunnan ulkopuolella, hän muistelee. Ulkomaille lähteminen tuntui luontevalta, koska esikuvia löytyi omasta suvusta. Sisko ja täti asuivat Italiassa. MYÖS MARJALIISAN aviomies, emeritusprofessori Seppo Hentilä on opiskellut Saksassa. – Olemme molemmat germanofiilejä eli saksan kielen, kulttuurin ja historian ymmärtäjiä. Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1977, Marjaliisa palasi Saksasta Helsingin yliopistoon opiskelemaan germanistiikkaa ja historiaa. Hän työskentelee Työväen Arkistossa erikoistutkijana. Seppo puolestaan on tehnyt työuransa Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina. – Olimme perheen kanssa pitkään Saksassa, kun lapset olivat pieniä. Olimme tutkijavaihdossa Bochumin yliopistolla. Työskentelin myös Suomen Saksaninstituutin johtajana vuosina 2005–2010 ja mieheni oli vierailevana professorina Humboldtin yliopistolla. Saksan vuosien ajan Marjaliisa oli virkavapaalla Työväen Arkistosta. MARJALIISA KERTOO maailman kasvattaneen ja itsenäistäneen häntä. Vahvan ja itsenäisen naisen mallia antoi myös isotäti Greta Kivilahti. – Lapsuudessa täällä Pyhäjärvellä suuri esikuva ja ihmetys minulle oli isotätini Greta. Kotona vanhassa kirjakaapissa säilytettiin Naisen Ääni -lehden vuosikertoja. Niitä jo lapsena selailin ja ihmettelin suuresti, että minkä takia äidin täti on siellä kuvissa ja kirjoituksissa. Kuka tämä mystinen suuri hahmo oli? Greta Kivilahti vietti vanhuuden päivät Marjaliisan lapsuudenkodissa Ruotasella, mutta ennätti kuolla ennen Marjaliisan syntymää. Tarinat jäivät kuitenkin elämään. – Hänestä puhuttiin paljon. Tämä on Greta-tädin resepti ja nämä viinimarjapensaat hänen istuttamiaan, Hentilä muistelee. Marjaliisa Hentilä on tutkinut isotätinsä vaiheita. – Pyhäjärveltä kotoisin oleva Greta on yksi esimerkki siitä, miten fantastinen suomalainen koululaitos on. Hän oli 1890 -luvulla äitinsä kanssa kerjuulla, mutta onnistui pääsemään valtion ilmaiseen puutarhakouluun, josta hän valmistui puutarha-alan neuvojaksi. Hän johti Viipurin Marttajärjestön toimintaa ja oli Marttojen ensimmäinen kotitalouskonsulentti. Greta oli aikansa merkittävä kotitalousvalistaja. – Suomi oli 100 vuotta sitten täysi kehitysmaa ja kansan sivistäjiä tarvittiin. Rajaseudulla Karjalassa oli pientiloja ja ajat olivat köyhiä. Greta opasti perheenäitejä taloudenhoidossa, hygieniassa ja ravitsemuksessa. Esimerkiksi kanoja kasvattamalla voisi hankkia lisätienestiä. Ruokaa säilömällä ja viinimarjoja istuttamalla saisi ruokavalioon vitamiineja. Tavoitteena oli saada lapsikuolleisuutta pienemmäksi, Hentilä kuvailee. Marjaliisa arvostaa edelleen Greta-tädin perinnettä ja on mukana Marttojen toiminnassa Espoossa, missä hän nykyisin asuu. TOINEN MARJALIISAN intohimon kohteista on historia. Hän on tehnyt paljon Työväen Arkiston kokoelmiin liittyviä tutkimuksia. Tohtorinväitös käsitteli myyjättärien työtä eli kaupan naistyön historiaa. – Tutkijan työkalut ovat parempia nykyään kuin aiemmin. Aineistoa digitoidaan koko ajan ja sitä on paljon saatavilla verkossa, hän iloitsee. Hän on kirjoittanut tutkimustensa pohjalta muun muassa Ay-liikkeen perustaja Matti Paasivuoren elämäkerran ja tämän vuoden huhtikuussa ilmestyneen Hilja Pärssisen elämäkerran joka toteutettiin Marjaliisan, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokosken ja Armi Viidan yhteistyönä. Pärssisen elämänkerta liittyy myös vuoteen 1918, koska Hilja oli kapinahallituksen ministeri. – Miina Sillanpäästä on tehty jo neljä elämäkertaa, vaikka muitakin vaikuttajanaisia oli. Kellokkaat tunnetaan nimeltä ja heitä tutkitaan. Olen halunnut tuoda esille unohdettuja puurtajia, Marjaliisa valottaa. SEPPO JA MARJALIISA ovat molemmat kirjoittaneet useita kirjoja ja muutaman kirjan yhdessäkin. Berliinissä ollessaan Hentilät tekivät Berliiniin – retki lähihistoriaan -opaskirjan, josta on otettu useita painoksia. – Meillä oli tapana pyöräillä paljon Berliinissä. Kirjassa paikat kertovat historiasta, Marjaliisa selostaa. Pariskunnalta tuli vuonna 2016 taas yhteinen kirja, Saksalainen Suomi 1918, joka kertoo saksalaisten roolista Suomen sisällissodassa. – Molemmilta kysyttiin usein, osallistuivatko saksalaiset laittomiin teloituksiin. Emme osanneet vastata. Oli epäselvyys saksalaisten roolista, Marjaliisa kertoo. Sisällissodan päätyttyä vankien kokonaismäärä oli noin 80 000. Arviolta 36 000 ihmistä, sai surmansa sodassa ja leireillä. Sodan jälkeisissä teloituksissa kuoli noin 7 000 ihmistä. Kirjaa varten tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että noin sadassa tapauksessa saksalaiset osallistuivat laittomiin teloituksiin. – Useimmiten saksalaiset hillitsivät tappamista. Punavangit antautuivat mieluummin saksalaisille, joilla ei ollut koston motiivia samalla tavalla kuin suomalaisilla. Kirjalla haettiin vastauksia muihinkin epäselviin asioihin, kuten siihen minkälaista oli saksalaisten kanssakäyminen siviiliväestön kanssa. – Minä kirjoitin siviilipuolta koskevan osuuden ja Seppo hoiti sotaan ja kansainvälisiin kuvioihin liittyvät kuviot. Marjaliisan mukaan ensimmäinen aseveljeyden kausi sisällissodassa oli merkittävä myös jatkosodassa saksalaisten kanssa tehdylle yhteistyölle. – Suomen armeija perustui aikaisemman aseveljeyden pohjalta saksalaiseen malliin. Täällä oli valmiiksi samantapainen armeija kuin Saksassa, kun he tulivat toisen kerran, hän kuvailee. Suomen sisällissota oli osa ensimmäistä maailmansotaa, joten Suomen tapahtumat liittyvät myös suurempaan kuvioon. Marjaliisa kuvailee, että keväällä 1918 Suomi pelastui Saksan avulla, mutta syksyllä 1918 Suomi pelastui Saksan avulta. – Saksan sotapolitiikan intresseissä oli tulla Suomeen. He olisivat todennäköisesti tulleet vaikkei heitä olisi kutsuttukaan. Saksan häviäminen sodassa pelasti Suomen joutumiselta Saksan alusmaaksi. SAKSALAINEN SUOMI 1918 valittiin ilmestymisvuotenaan Suomen parhaaksi historiateokseksi. – Kirjasta on juuri tehty neljäs painos. Se on tietokirjalle aika hyvä saavutus. Tähän asti on ollut valkoinen tai punainen totuus ja liioittelua molemmilla puolilla. Olemme mieheni kanssa molemmat pitäneet kirjasta satakunta esitelmää. Vuoteen 1918 liittyvät tilaisuudet vetävät, koska ihmiset haluavat puolueetonta asiatietoa, Marjaliisa toteaa. Kiinnostus Saksaan ja historiaan yhdistyivät kirjaksi Marjaliisa ja Seppo Hentilän vuonna 2016 julkaistu teos Saksalainen Suomi 1918 kertoo Saksan sotilaallisesta avusta Suomelle sisällissodassa. Saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousu huhtikuussa 1918 punaisten selustaan auttoi valkoisia voittoon sisällissodassa. Taisteluiden tauottua toukokuun alussa yli 10 000 saksalaista jäi Suomeen yli puoleksi vuodeksi.
• OP SUOMENSELÄN pankkilakimiehenä aloitti maaliskuun alussa Jarno Kananen. – Valmistuin helmikuun lopussa oikeustieteen maisteriksi. Onneksi pääsin heti töihin, Jarno iloitsee. Pyhäsalmen konttori on Jarnolle ennestään tuttu paikka. – Olen ollut täällä kolmena kesänä lomia sijaistamassa ja sitä kautta saanut jalkaa oven väliin, hän kertoo. Jarno on kotoisin Pyhäjärveltä. Paluu kotiseudulle tuntui luontevalta. – Vanhemmat ja veli perheineen asuvat täällä. Mukava olla heidän lähellään, niin pystyy olemaan enemmän tekemisissä. ALA ALKOI KIINNOSTAA jo lukioiässä. – Otin asioista omatoimisesti selvää ja punnitsin eri vaihtoehtoja. Oikeudellinen ala tuntui olevan omin juttuni. Siihen tähdäten panostin tosi paljon opiskeluun ja sain opiskelupaikan Lapin yliopistosta. Käytännön kokemusten myötä on vahvistunut, että alavalinta osui kohdalleen. – Tykkäsin opiskelusta ja kokemukset työskentelystä pankissa, asianajotoimistossa ja tuomioistuimessa ovat olleet huippumielenkiintoisia, Jarno tuumaa. Lainsäädäntö uudistuu ja muuttuu ajan mukana. Elinikäinen oppiminen kuuluu myös juristin ammattiin. – Jatkuvasti päivitetään lakeja ja tehdään uusia. Omatoimisesti on otettava selvää jotta pysyy ajan hermolla. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ennakkotapaukset antavat tietoa siitä, kuinka lakia tulee tulkita. PANKKILAKIMIES auttaa esimerkiksi perheja perintöoikeudellisissa asioissa, kuten testamenttien, perunkirjoitusten, avioehtosopimusten ja ositusten hoitamisessa. Kiinteistökauppoihin liittyen pankkilakimiehen kautta hoituvat kauppakirjojen laatimiset, kaupanvahvistamiset ja lainhuudot. Opastusta saa myös varallisuuden hoitoon liittyvissä veroasioissa. – Eniten hoidan perheja perintöoikeudellisia toimeksiantoja sekä kauppaja lahjakirjojen tekemistä. Kysymyksiä tulee myös pankkitoimihenkilöiltä pankkimaailman juridiikkaan liittyen. Myös edunvalvontavaltuutuksia tehdään, mutta Jarnon mukaan sellaisen tekemistä lykätään usein turhan pitkään. – Iästä riippumatta sellainen olisi hyvä laatia jo ennalta. Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä olisi hyvä olla valtuutus tehtynä. Sen keskeinen hyöty verrattuna perinteiseen edunvalvontaan on joustavuus ja byrokratian väheneminen, Jarno vinkkaa. LAKIPALVELUJA on saatavilla koko OP Suomenselän toimialueella. Jarnon toimipiste on Pyhäsalmen konttorilla, mutta tarvittaessa asiantuntijat liikkuvat pankkien välilläkin. – Kollegoiden kanssa ollaan päivittäin tekemisissä. Osuuspankki on valtakunnanlaajuinen organisaatio. Tarvittaessa apuna on myös keskusjärjestön lakikeskus, Kananen kertoo. Pankkilakimiehen juttusilla voi käydä kysymässä neuvoja ilmaiseksi, mutta varsinaiset toimeksiannot, kuten asiakirjojen laatimiset, on hinnoiteltu. – Jokainen toimeksianto on erilainen. Itselleni paras palkinto on kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, Jarno kertoo hymyillen. 10 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä “ Oikeudellinen ala tuntui olevan omin juttuni. Lakimies luotsina pykäläviidakossa – Tyytyväinen asiakas on paras palkinto JOS ESIMERKIKSI sairauden seurauksena menettää kyvyn huolehtia itsestään ja asioistaan, maistraatti tai käräjäoikeus määrää henkilölle edunvalvojan. Edunvalvontavaltuutuksen tavoitteena on tukea ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sen avulla kukin voi etukäteen sopia kenelle haluaa uskoa asioidensa hoitamisen. – Edunvalvontavaltuutus voi tuntua kaukaiselta asialta, mutta sellaisen laatiminen on järkevää ennakointia tulevaisuuden varalle, pankkilakimies Jarno Kananen opastaa. Henkilön on oltava valtuutusta laadittaessa oikeustoimikelpoinen ja hänen on ymmärrettävä laatimansa valtakirjan merkitys. Toimintakyvyn voi menettää yllättäen esimerkiksi onnettomuuden myötä, joten valtuutus ei koske pelkästään ikääntyneitä. Valtuutus helpottaa sekä valtuuttajan, valtuutetun että muidenkin osapuolten toimintaa. – Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen henkilö voi esimerkiksi varmistaa, että mahdollisen toimintakyvyttömyyden kohdatessa hänen asioitaan hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö. Lisäksi edunvalvontavaltuutus on perinteistä edunvalvontaa huomattavasti joustavampi tapa järjestää asioiden hoito, Jarno selventää. VALTUUTTAJA MÄÄRITTELEE itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. – Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta tai muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista, kuten terveydentai sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi myös määritellä, kuinka valtuutetun toimintaa valvotaan, Kananen neuvoo. Valtuutus tehdään kirjallisesti sille säädettyjä tarkkoja muotovaatimuksia noudattaen. – Valtakirjalla henkilö nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun täytyy suostua tehtävään. Valtakirjassa on hyvä nimetä lisäksi niin sanottu varavaltuutettu sen varalta, että varsinainen valtuutettu on tilapäisesti tai kokonaan estynyt hoitamaan tehtävää. Valtuutetun ja valtuuttajan kannalta on tärkeää, että valtuutus on laadittu oikealla tavalla, joten sen laatimiseen kannattaa pyytää apua asiantuntijalta. EDUNVALVONTAVALTUUTUS tulee voimaan vasta maistraatin vahvistettua sen. – Kun valtuutuksen antanut henkilö ei kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutetun tulee esittää maistraatille alkuperäinen valtakirja sekä esimerkiksi lääkärinlausunto joka todistaa, että valtuuttaja on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Jarno Kanaselle Suomenselän Osuuspankki on jo ennestään tuttu kesäsijaisuuksien myötä. Varaudu pahan päivän varalle Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä jo ennen kuin sitä tarvitaan. Neuvoja edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen saa esimerkiksi lakimiehiltä, oikeusaputoimistosta tai maistraatista.
• IKÄYSTÄVÄLLINEN asuminen ei kosketa pelkästään senioreja. Ikäystävällinen voi tarkoittaa myös elinkaariasumista tai esteettömyyttä, joka palvelee eri ikävaiheessa tai elämäntilanteessa. Ikäystävällisyys voi pitää sisällään myös yhteisöllisyyttä hyvinvoinnin edistäjänä. Pyhäjärven kaupungintalolla järjestetään toukokuun kolmantena päivänä Ikäystävällinen Pyhäjärvi -yleisötilaisuus. Pyhäjärven Sanomat ja Pyhäjärven kaupunki yhteistyökumppaneineen toivovat mukaan kaiken ikäisiä ihmisiä, joita kiinnostaa olla mukana luomassa suuntaviivoja tulevaisuuden asumisratkaisuille Pyhäjärvellä. Tapahtumassa visioidaan, millaista ikäystävällinen asuminen voisi parhaimmillaan olla ja millaisia asumisvaihtoehtoja Pyhäjärvelle voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tilaisuudessa kuullaan alustuksia jo suunnitteilla olevista senioriasumisen vaihtoehdoista, yhteisöllisestä asumisesta, ikäihmisten kotona asumista tukevista palveluista ja kaupungin visioimista tonttivaihtoehdoista, joille ikääntyvän väestön tarpeisiin sopivia asumismuotoja voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tapahtuma starttaa kahvitarjoilulla kaupungintalon aulatiloissa, jossa voi tutustua asumiseen ja asumispalveluihin liittyvien tahojen esittelypisteisiin. Tilaisuuden loppupuolella on tarjolla pientä suolaista kahvin kera. Välikevennyksenä Yo-lypsäjä ja tarinankertoja Iita Ryty kertoo tarinoita asumishuolistaan. Lisätietoa tapahtumasta löydät sivun 17 ilmoituksesta. 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 11 TYÖKESKUKSEN runopiiriläisillä on jälleen Jokilatvan opiston lukuvuosi takana. Kahvila Karnevaalissa on vapunpäivän jälkeisenä keskiviikkona yleisöllä mahdollisuus nähdä ja kuulla muutamia Lauri Pohjanpään, Immi Hellenin ja Jukka Itkosen runoja runopiiriläisten esittämänä. Pohjanpää on verhonnut sanomansa pienten heinäsirkkojen ja muurahaisen tehtäväksi, kun ne ovat talon rakennusaikeissa ja paikalle saapuu muurahainen. Kertoja vie runon juonta eteenpäin runossa ”Muurahaisen neuvo”. Samoin runossa, jossa nähdään pöyhkeilevä riikinkukko ja vaatimaton naakka. Kukko ja kana ovat heränneet aamukahville Immi Hellenin hellyttävien sanojen myötä. Mutta kuinka käy, kun ”Satu meni työhön”, tai mitä ”Uutistenlukija, Birgit ” lupaa, saako puhelinmyyjä syntymään kauppoja ja miten harakan selkä pestiin? Jukka Itkonen on näiden hauskojen runojen kirjoittaja. Ohjelman musiikki on yllätys. Sirkka Tikka Runopiirin ohjaaja Runoista rakkaimmat Plussaa ja miinusta pinkistä – Ulkoasu-uudistus sai pääosin hyvän vastaanoton Viime viikolla lanseerasimme Pyhäjärven Sanomille uuden ilmeen. Uudistimme värimaailmaa, fontteja ja rakennetta, mutta logon osalta otimme käyttöön palan historiaa. Selvitimme verkkokyselyn avulla, mitä mieltä lukijamme ovat lehden uudesta ilmeestä. KYSELYYN TULI määräaikaan mennessä 28 vastausta. Enemmistön mielestä uudistettu lehti on yhtä hyvä tai parempi kuin entinen. Viiden vastaajan mielestä uudistus vei lehteä huonompaan suuntaan. Eniten mielipiteitä jakoi pinkki väri. – Vanhan Pyhäjärven Sanomien sininen värimaailma symbolisoi pyhäjärvisyyden ydintä eli Pyhäjärven vettä. Uusi värimaailma ei symbolisoi mielestäni mitään – ellei oteta huomioon päätoimittajan sinällään tyylikästä hiuslookia. – En pidä pinkistä. Vanha sininen olisi parempi. – Pinkki ei sovi sanomalehteen. Osa vastaajista taas näki juuri värimaailman parhaana asiana uudistuksessa. – Lisää kirkkaita värejä on hyvä juttu. – Värimaailma on hyvä. Tehosteväriä ei ole käytetty liikaa. Brändäys näkyy. – Uudistuksessa ovat parasta värit ja tekstiviestipalsta. – Juttujen värikkyys ratkaisee. – Pinkki on omaperäinen valinta. – Lehdestä tuli valoisampi. Hyvä, että valkoiset liukuvärit on jätetty pois kuvista. – Tuntuu, että lehti on nyt rennomman oloinen. Myös otsikoissa käytetty kaunokirjoitusfontti herätti keskustelua. – Typografia on ok, mutta miettisin vielä kaunofontin käyttöä otsikoissa. Lyhyissä, noin kolmen sanan otsikoissa kauno menee ja on vielä luettavissa, mutta pidemmät tuottavat haastetta. Allekirjoitukset ovat kivat. – Kyllä uuteen oppii pian, aina muutos uuteen vie vähän aikaa oppia. – Tekstityylit antavat rennomman kuvan lehdestä. SUURIN OSA VASTAAJISTA löytää edelleen lehdestä helposti etsimänsä. – Uudistuksessa parasta ovat logo, värimaailma, sivunumerointi, murreotsikot ja värikoodatut osiot. Se, että lehdessä on nyt lisää tilaa nostalgiapaloille, nähtiin myönteisenä asiana. – Nostalgia on omasta mielestäni kiinnostavaa ja on kiva että sitä on enemmän kuin aiemmin. – Myönteinen asia ja hyvä, että wanhoja valokuvia julkaistaan. – Hyvä juttu, jos kiinnostavaa kerrottavaa löytyy. Tarvittaessa voi ottaa jonkin asian kunnolla esille. Napakasti sanottu -tekstiviestipalsta herätti yllättäen huolta lukijoissa, vaikka osaa se ilahduttikin. – En pidä lainkaan tekstaripalstojen tulosta. En ole koskaan ymmärtänyt niiden suosiota. Nimettömänä nyt voi haukkua niin kuin Suomi24:ssä! – Ihan ok. Kunhan palsta pysyy asiallisena. Raflaavista ja kovin negatiivisista kommenteista ei kukaan – ainakaan minä – virkisty enkä rakennu. – Olen odottanut tätä tekstaripalstaa. Verkosta vedettyä -palstan ilmaantuminen lehteen oli jäänyt vastaajilla vähemmälle huomiolle. Siihen nostetaan verkossa ja muussa mediassa olleita Pyhäjärveä koskevia uutisia. Murteen käyttö otsikoinneissa sai kritiikkiä. – Puolimurteinen lehti häiritsee. Joko kaikki osioiden nimet ynnä muut murteella tai kaikki yleiskielellä. ENIMMÄKSEEN vastaajat olivat tyytyväisiä lehteen ja sen ilmeeseen. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että lehden olikin jo aika uudistua. 89,3 prosenttia näkee uuden ilmeen hyvin pirteänä ja valoisana. – Koko lehti on parantunut viime vuosina, ei pelkästään tämä yksi numero saa kehuja. – Täydellinen kokonaisuus. – Uudistuksessa on parasta lehden elävyys, värikkyys ja tietty tyylikkyys! – Pitäkää linja mihin olette päässeet. KIITOS kyselyyn vastanneille ja muille palautteen antajille! 0,00% 5,00% 10,00% 15,00% 20,00% 25,00% 30,00% 35,00% 40,00% 1 2 3 4 5 7,10% 10,70% 32,10% 14,30% 35,70% Uudistettulehtionmielestäni: 1)Huonompikuinentinen 3)Yhtähyvä 5)Parempikuinentinen 0,00% 5,00% 10,00% 15,00% 20,00% 25,00% 30,00% 35,00% 40,00% 45,00% 50,00% 1 2 3 4 5 14,30% 7,10% 10,70% 21,40% 46,40% Jokooliaikapäivittääilmettä? 1)Eiolisivielätarvinut 3)Aivansama 5)Jooliaikakin Enemmistön mielestä uudistettu lehti on yhtä hyvä tai parempi kuin entinen. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että oli jo aika uudistaa lehden ilmettä. PIXABAY Asuminen ikäystävälliseksi PIXABAY Puffi Puffi
• 12 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä Seurakuntatiedot Sunnuntain sana PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi YHTEISKRISTILLINEN KEIDAS Hengenravintoa Surun koskettaessa Paikallislehtesi välittää suru-uutisen. Auttaa kuolinilmoituksen laatimisessa. Ammattitaidolla. Rakas poikani ja veljemme Veikko Armas HUOVINEN s. 4.10.1953 k. 22.3.2018 On maa, johonka kaikki polut katoaa. On rauhan maa. Kaivaten Äiti Veli ja siskot perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. (Saima Harmaja) Muut sukulaiset ja ystävät Kirjoitin seuraavan tekstin toistakymmentä vuotta sitten: Juuri 11 vuotta täyttänyt pojanpoikani makaa viidettä jaksoa nallenkirjavissa lakanoissaan, Hyksin K 10:llä, lasten syöpäosastolla. Pienissä jaloissa riehunut ja tuhojaan tehnyt syöpä on saatu taltutettua ja puristettua jotenkuten paikoilleen. Raskas ja vaivalloinen lääkehoito on nujertanut sairauden leviämisen. Viikot ovat olleet raskaita ja kivuliaita itse pojalle ja miksei myös vanhemmille. Kuukaudet ovat opettaneet siitä, kuinka sääli lähtee syvältä ihmisen sielusta. Tärkein on kuitenkin Roni ja hänen huomisensa. Hänellä on päärooli elämässä, joka ei ole näytelmä. Urhoollisesti sitkeämmäksi ja sitkeämmäksi osoittautunut poika on kestänyt useiden kuukausien pöyristyttävän vaikeat hoidot. Hän on kestänyt syömättömyyden ja puhumattomuuden. Hän on kestänyt lukuisat tutkimukset, piikit ja vereen liukenevat kymmenet ja taas kymmenet lääkepatruunat. Osa myrkkyjä jotka parantavat, hoitavat, mutta eivät helli. Nyt kymmenkunta vuotta edellisestä sama nuorimies makaa Töölössä uuden syövän nujertamana ja toinen jalka amputoituna odottaen tavallista arkeaan. Asennetta löytyy. Heti herättyään leikkauksesta hänen FB päivityksessä kuvan kanssa lukee: ”Vielä hengissä, toinen jalka haudassa”. Asennetta on vaikka muille jakaa. Mikä on oma asenteeni tänään? Olen turvautunut haparoivin mielin Isämeidän rukoukseen. ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Olisiko minun pitänyt messuta ja huutaa ja syytää rukouksia kohti taivasta, jotta tilanne olisi hallussa? Ei. Tilanne on hallussa, tuntui minusta, miltä tuntui. Olen tuijottanut tyhjyyteen. Olen ollut hiljaa. Olen itkenyt. Olen ollut toivoton, murtunut, masentunut. Rukoukseni on ollut paljolti sääliä ilman sanoja. Ei yrittämistä tai suorittamista. Ainoat sanat, jotka olen satoja kertaa sanonut, ovat vain: ”Jumala rakas.” Nuo kaikenkattavat sanat. Kaiken tämän keskellä on rauha. Käsittämätöntä. Jumala on ollut tässäkin päivässä läsnä. Rakas lapsenlapseni on ollut opettajani. Oppisinpa hänen asennettaan. Oppisinpa olemaan valittamatta. Oppisinpa olemaan tyytyväinen. Meille koko perhekunnalle tämä on iso ja tuntematon askel eteenpäin, kuitenkin yhdessä toinen toistamme tukien. On turhaa yrittää olla vahva silloin, kun on heikko. Kaikki turha on häipynyt kuin sumuun. Uskallan näyttää tunteeni. Uskallan näyttää heikkouteni. Murrun helposti, välittämättä muista. En vain pysty pitämään tuskaa sisälläni. En edes rohkene vaatia itseltäni mitään muuta. Taivaan Isäkään ei vaadi minulta mitään, koska Hän vaati omalta pojaltaan kaiken. Palaan vielä yhdentoista vuoden takaiseen kirjoitukseeni: Samalla, kun katsahdan nallenkirjavissa nukkuvaa 11vuotiasta lastenlastani, olen varma, että rukoukseni on tullut taivaassa jo tuttuakin tutummaksi: Jumala rakas, ole armollinen. Tiedän, että Taivaan Isän oikealla puolella rukoilee minua paljon, paljon vahvempi, hänen oma poikansa, Jeesus Kristus, kanssani samaa rukousta. Häntä Jumala ainakin kuulee. Vaikka se on kivuliaan vaikeaa, yritän sanoa urhoollisesti itkunsekaisin tuntein: ”Tapahtukoon kaikessa sinun tahtosi.” Patuvaari Keidas ry Tapahtukoon sinun tahtosi Sukulaiset, ystävät, naapurit! Tervetuloa 60-vuotissyntymäpäivilleni Niinimäen Siimekseen (Niinimäentie 573) la 5.5.2018 klo 18 alkaen. Ohjelmallinen ilta alkaa klo 19.30. Unohtakaa lahjat, läsnäolo on tärkein! Mutta jos haluatte minua jotenkin muistaa, niin pieni summa matkakassaan riittää. Tili: FI11 4600 0010 9064 24 Kaija-Liisa Manninen HAUTAAN SIUNATTU: Veikko Armas Huovinen 64 v. Keskiviikko 25.4. klo 13.30 hartaus Lähdetien viriketilassa. Torstai 26.4. klo 14.00 vapaaehtoisten päiväkahvit Lähimmäisen kammarissa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 kuoroharjoitukset srk.keskuksessa. Perjantai 27.4. klo 12.00 veteraanipäivän juhla Pyhän Annan kirkossa, kahvitus klo 11.30 alkaen. klo 12-13 toivevirsitilaisuus Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 lauluseurat ry:llä. Sunnuntai 29.4. (4. sunnuntai pääsiäisestä) klo 10.00 messu pääkirkossa. Ry:n pyhä, Per-Olof Moberg. klo 12.30 ry:n kevätseurat srk.keskuksessa. Maanantai 30.4. ennakkotilatut munkit voi hakea srk.keskuksesta klo 14-17 klo 14.30 lähetyspiiri Lähimmäisen kammarissa. Keskiviikko 2.5. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. klo 14.00 hartaus Köpsinrinteellä. Torstai 3.5. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 kuoroharjoitukset srk.keskuksessa. Perjantai 4.5. klo 18.00 Ystävä-ilta yhdessä SPR:n kanssa Lähimmäisen kammarissa. Sunnuntai 6.5. (5. sunnuntai pääsiäisestä) klo 10.00 sanajumalanpalvelus pääkirkossa. LÄHIMMÄISEN KAMMARI JA KIRPPUTORI LÖYTÖSOPPI avoinna ma-pe klo 10-14. Löytösoppi p. 0400 395 223. AVANTOUINTI tiistaisin leirikeskuksen saunalla. Miehet klo 18.00 ja naiset klo 19.00. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. TO 26.4 Päiväpiiri klo 12 PE 27.4 Rukoushetki klo 12 Laulutilaisuus Köpsinrinteellä klo 14 SU 29.4 Päivätilaisuus klo 11 Vieraita Kalevalasta Venäjältä Lähetyslounas ja -myyjäiset tilaisuuden jälkeen n. klo 12.30 TI 1.5 Rukousilta klo 19 KE 2.5 Vanhimmisto klo 18 Olet tervetullut tilaisuuksiin! Nettisivut: www.pyhajarvenhelluntaiseurakunta. fisp: pyhajarvenhelluntaisrk@gmail.com Keidas kiittää! Kesän pituinen kesäloma.
• 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 13 Kansallisen Veteraanipäivän juhla pe 27.4.2018 Seurakuntakeskuksessa klo 11.15 Veteraanijärjestöjen seppeleen lasku sankarihaudoille klo 11.15 Kahvitarjoilu Seurakuntakeskuksessa klo 12.00 Veteraanijuhla OHJELMA Juhlan avaus Esko Rasila presidentti, LC-Pyhäsalmi Seurakunnan tervehdys Mirva Ahola kirkkoherra Kaupungin tervehdys Henrik Kiviniemi vt. kaupunginjohtaja Runoesitys Priita Kuukasjärvi, Anni Rönkkö Pyhäjärven lukion 1. vuosikurssin opiskelijat Juhlapuhe Kimmo Sarkkinen Pyhäjärven Sotainvalidit Päätössanat Matti Hyvönen Pyhäjärven Sotaveteraanit Yhteislaulu Maamme Musiikkiesityksistä vastaa Jokilaaksojen Musiikkiopisto Lämpimästi Tervetuloa! Järjestäjät: Veteraanijärjestöt, LC-Pyhäsalmi, Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven seurakunta KUNNIAMERKIT Yksinlauluesitys Aimojuhani Maksimainen Muistoja menneiltä ajoilta vanhempia iskelmiä ja laulelmia to 3.5.2018 klo 18 Pyhäjärven Kirjastossa Vapaa pääsy! Tervetuloa! Järjestää: esittäjä, kirjasto ja kulttuuritoimi PYHÄJÄRVEN KEIDAS RY vietti sunnuntaina 22.4 juhlaa Ikosen koululla. Päivälleen 20 vuotta aiemmin perustettu yhdistys on ehtinyt olla monessa mukana. Se tekee yhteiskristillistä työtä yli seurakuntarajojen. Tavoite on parantaa sosiaalisesti syrjäytyneiden asemaa ja elinoloja, edistää nuorisotyötä ja levittää evankeliumia. Yhdistyksen säännöllistä toimintaa ovat yhteyden illat, rukoushetket ja raamattupiiri. Viikoittain on useampiakin kokoontumisia. Pauliaukusti Haapanen toteaa, ettei kaiken tarvitse tapahtua saarnapöntön takaa – ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Yhteistyötä on tehty paljon Pyhäjärven seurakunnan kanssa, mutta myös naapuripaikkakuntien eri seurakuntien ja yhdistysten kanssa. KIRKON KANSSA on järjestetty useita tilaisuuksia, kuten Ilkka Puhakan vierailut jo kolmena vuonna peräkkäin. On ollut diakoniatyötä, lähimmäisen ruokailuja, opetustilanteita ja nuorisotapahtumia, kuten seitsemän kertaa pidetty St. Lake Gospel -musiikkitapahtuma. Jorma Kauranen muistelee Ankkuri-hanketta, jota RAY rahoitti ja Keidas isännöi. Vuosina 2000–2003 järjestetty hanke oli suunnattu syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamiseen. – Yhteistyötä kaikkien kanssa jotka ryhtyvät yhteistyöhön meidän kanssa, kunhan saavutetaan hyvää ihmisille, kuvailee Jorma. Keidas on vaikuttanut myös kauempana. Venäjällä on tehty lähetystyötä tukemalla rahallisesti Belomorskin ja Kontupohjan seurakuntia, joiden kanssa on tehty vastavuoroisia vierailuja. Sitäkin kauemmas yltää Israel-järjestöjen kautta annettu tuki. – Me olemme tukeneet arabinuorten ja juutalaisnuorten yhteenkasvamista. Sellaistakin on, vaikkei media siitä niin puhu, kertoo Pauliaukusti. SUNNUNTAIN JUHLA ALKOI kahvituksella. Alusta asti toiminnassa käynyt Reijo Hyny tuumasi kahvittelun lomassa, että toivoo toiminnan jatkuvan. Hänestä Keidas on arvokas ja tarpeellinen. – Apua on moni saanut, hän kehuu yhdistyksen toimintaa. Kahvittelun jälkeen siirryttiin samaan saliin, jossa yhdistyksen ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin. Siellä kuultiin tervetuliaispuheen jälkeen muun muassa kirkkoherra Mirva Aholan lämpimät terveiset, joissa iloittiin yhteistyöstä. Viktor Klimenko esiintyi pianisti Benjamin Rothin ja balalaikkaa soittavan Pavel Fjodoroffin säestämänä. Pyhäjärveltä lähtöisin oleva, nykyisin Kokkolassa asuva Martti Kumpulainen piti hengellisen puheen. TULEVAISUUDESTA Pauliaukustilla ja Jormalla on sama miete. Jäsenten määrä on pysynyt tasaisesti 20–30 hengessä. Muutostakin on tapahtunut ja väki vaihtunut, mutta nuoria tarvittaisiin mukaan yhdistykseen, jossa kaikki tapahtuu vapaaehtoisuusperiaatteella. Tulevaisuutta on punnittava. – Vanhetaan niin äkkiä, että tarvittaisiin nuoria toimintaan, tuumii Jorma. Sunnuntain tilaisuuden tunnelmaa kuvaa kuitenkin Pauliaukustin hyväntuulinen kommentti: – Kun juhlitaan, juhlitaan kunnolla! Elina Vanha-aho Keidas vietti 20-vuotisjuhlaa Pauliaukusti Haapanen (vas.) ja Jorma Kauranen pitävät ihmisten kohtaamista ja yhteistyötä tärkeinä elementteinä Keitaan toiminnassa. Kun juhlitaan, juhlitaan kunnolla! Valmistunut Lääketieteen lisensiaatti PASI KORHONEN on valmistunut Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta lääketieteen lisensiaatiksi. Toukokuussa Pyhäjärven kirjastossa Kuvia vuoden 2017 varrelta
• 14 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä Elina kokee kutsumusta juuri gospelkahvilan kaltaiseen nuorisotyöhön. WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta NAPAKASTI sanottu! Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. Tuhannet kiitokset taksiautoilija Ari Huttuselle erittäin hyvästä ja poikkeuksellisen kohteliaasta asiakaspalvelusta työssäsi! Tyytyväinen matkustaja Viime tiistaina kävin postilaatikolla, niin tien penkalla oli kolme joulukorttia lumessa. Minulle ne oli osoitettu, mutta eipä oo laatikkoon osuneet. Lukollinen laatikko, niin ei oo pikkupojatkaan voinu olla tihutyön teossa. Viime viikolla oli kirje avattu kahesta kohtaa ja teipattu kiinni. Ei näy olevan meidän postiloista vastuuta postinjakajalla. Vaivionperänen NUOKKARILLA SOI lauantaina 14.4 karaoken säestämä gospelmusiikki. Toukokuun loppuun saakka joka toisena lauantaina pidettävän gospelkahvilan ohjelma vaihtelee, mutta joka kerta järjestetään jotain ohjattua toimintaa. Tällä kertaa gospelkaraoken ja yhdessä pelailun lomassa sai käydä hakemassa kahvia, mehua ja popcornia tarjoilutiskiltä. Elina Naukkarinen on idean äiti. Hän selittää, että nuorille on yritetty suunnata kahtena edellisenä kesänä kahvilatyyppistä toimintaa. Silloin ei onnistuttu, mutta kahvila sai vielä kolmannen mahdollisuuden. – Oli semmoinen viikko, kun kaikki kaatuu päälle. Silloin Jumala puhui minulle, että nyt olisi sen gospelkahvilan aika, Elina kertoo. Hän kuvailee elävänsä Jumalan johdatuksessa, ja ajatteli, että kokeillaan nyt vielä, vaikka aiemmat yritykset olivat mielessä. VÄHÄN AIKAA IDEAA sulateltuaan Elina alkoi kysellä yksittäisiltä ihmisiltä, olisiko kahvilaan innostusta. Kun kaikki idean kuulleet olivat kiinnostuneita, oli tilojen etsimisen vuoro. Elina kävi etsivän nuorisotyön K18-illoissa katsastamassa nuorisotilat ja etsi sitten käsiinsä Juha Ahon, jolta tilojen käytöstä voi kysyä. Vastaus tiedusteluun kahvilasta oli, että kyllä se passaa. – Näinkö helppoa se olikin, Elina muistaa ihmetelleensä idean toteutumista. Ensimmäinen ilmoitus kahvilasta laitettiin nettiin ja ilmoitustauluille. Siinä oli kahvilan sovitut päivämäärät ja kuvaus ohjelmasta. TOMI PIETIKÄINEN ja Zahar Lapinsky vahvistivat, että yhdessäoloa, satunnaisia kilpailuja ja tarjottavaa on ollut. – On chillattu ja on ollut arvontoja ja visoja, Zahar sanoo. Alunperin nuokkarin työntekijöiltä kahvilasta kuulleet pojat ovat olleet laskujensa mukaan jokaisella kolmella kerralla mukana. – On jotakin muutakin tekemistä lauantaille kuin olla kotona, tuumaa Tomi. Natalia Pentin ja Anni Heinosen suosikkiohjelma on ollut viimekertainen rastirata. Kaverin kautta paikalle löytäneet nuoret myöntävät, ettei tämänkertainen laulaminen ole ihan heidän juttunsa, mutta muuten kahvilassa on kiva olla. ELINA KERTOO TAUSTAA sille, että juuri hän on päätynyt vastuuseen gospelkahvilasta. Haapavedeltä uskovaisesta kodista lähtöisin olevan Elinan elämään tulivat yläasteella alkoholi ja tupakka. Koulukin alkoi mennä alamäkeen. Kymppiluokan jälkeen hän kävi vuoden ammattikoulua, mutta keskeytti. Hän kuvaa, että välivuoden, talouskoulun ja töiden käänteissä mentiin koko ajan hurjempaan suuntaan päihteiden kanssa. Niistä ja epäonnistuneista ihmissuhteista hän sanoo etsineensä täytettä elämään. NOIN KAKSI VUOTTA SITTEN Elinan elämässä tapahtui muutos. Elämänhalu puuttui ja Elina tuli ajatelleeksi, että oli saanut kokeilla ja tehdä kaikkea mitä oli halunnut. Silti hän oli tilanteessa, jossa ei saanut elämäänsä tarvitsemaansa täytettä. Ensi kertaa hän alkoi miettiä Jeesusta vaihtoehdoksi. – Paras ratkaisu elämässä oli se, että päätin kokeilla vielä Jeesusta, Elina toteaa nyt. – Elämäni on saanut sisällön ja olen saanut kokea elämässäni asioita, joista en osannut edes kuvitella olevani osallinen ennen uskoontuloani. ELINA TEKI uskonratkaisunsa vierailulla Tampereella veljiensä luokse. – Siinä hetkessä, kun annoin elämäni Jeesukselle, ahdistus, pelko ja kaikki negatiiviset tunteet katosivat. Kuukauden huonosti nukkumisen jälkeen Elina sanoo nukkuneensa parhaat yöunet aikoihin veljen huonolla sohvalla. Paluumatkalla Elina huomasi, ettei vanha musiikkimaku enää miellyttänyt. Kuunnellessaan sen sijaan tarinoita uskoontulosta hän havahtui siihen, että jokin hänessä oli muuttunut. – Ajattelin, että tämä ei kuulosta enää vanhalta Ellulta. Näkökulmat menivät uusiksi. ELINA KOKEE kutsumusta juuri gospelkahvilan kaltaiseen nuorisotyöhön. Hän kertoo haluavansa olla esimerkki siitä, että vaikka olisi elämässään epäonnistunut, niin Jeesuksen kanssa voi aloittaa kaiken alusta. Ikänsä puolesta hän myös ymmärtää nuoria. Gospelkahvila on yksi syy siihen, että hän on yhä Pyhäjärvellä. – Täällä on minulle vielä tehtävää, Elina toteaa. Elina Vanha-aho Gospelkahvila toimii nuokkarilla Tomi Pietikäinen ja Zahar Lapinsky laskevat olleensa mukana joka kerran gospelkahvilassa. Elina Naukkarinen sai idean gospelkahvilasta, toteutus oli yllättävän helppoa. Vas. Aino Naukkarinen Nivalasta tuli koettamaan gospelkaraokea ja muuta gospelkahvilan meininkiä. pohti@pyhajarvi. , toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. Pohdin toimistoasiointi Salamen Tili Oy:ssä Mustaparrantie 4. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 120 €. Maksa seuraaville pankkitileille: OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 JOUSIAMMUNTAA Pohdin talolla, keskiviikkoisin klo 16–20. PAINIHARJOITUKSET Pohdin talolla tiistaisin klo 18–19. PESÄPALLOHARJOITUKSET aloitteleville pelaajille (ala-asteikäiset) torstaisin klo 17-18 keskuskoulun liikuntasalissa. Tervetuloa mukaan myös uudet harrastajat! Lisätietoja Paula Laukkanen 0500 856 162. POHDIN HIIHTÄJÄT HUOMIO: Maanantaisin klo 17–18 keskuskoulun salissa lihaskuntotreenit. Mukaan voivat tulla kaikki yläkouluikäisistä lähtien aina aikuisiin hiihtäjiin. Treenejä vetää Johanna Ikonen, puh.040 5763 566. Pyhäjärven Pohdin vuosikokous to 26.4. klo 18.00 Urheilutalolla. POHTI urheilumuistio
• 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 15 Vai oletteko todella sitä mieltä, että vanhempienne omaisuus kuuluu teille? Sepon kolumni Pintaa syvemmältä P yhäjärven • Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • Konttori avoinna arkisin klo 9-13 • Puh. 040 772 0231 • www.pyhajarvensanomat.fi JUTTUVINKKI Voit jättää juttuvinkkisi soittamalla numeroon 040 1697 350 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@pyhajarvensanomat.fi Myös nettisivujemme kautta voi vinkata! PITTÄÄ SANNOO -PALSTALLE Lähetä mielipidekirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pyhajarvensanomat.fi tai näppäile mielipiteesi nettisivujemme kautta. Voit lähestyä toimitusta myös kirjeellä. Liitä mukaan yhteystietosi, jotka jäävät toimituksen tietoon. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Toivomme että mielipidekirjoituksesi on pituudeltaan max. 2000 merkkiä. Materiaalia löytyy meidän Facebooksivuiltamm! Materiaalia löytyy meidän Youtubekanavaltamme! Materiaalia löytyy meidän Instagramtililtämme! Materiaalia löytyy meidän nettisivuiltamme! LUKIJAN KUVA Lähetä otoksesi nettisivujemme kautta! OHJEITA LUKIJALLE NYT OVAT LEHDEN kukkahattutädit iskeneet viimeisen päälle. Lehtihän on ulkoasultaan kuin alakouluikäisten puuhastelema kevätlehti. Etten sanoisi sekavaksi tilkkutäkiksi. Koristekirjasimen käyttö otsikoissa sotkee ulkoasua pahemman kerran ja on lisäksi vaikeasti luettavaa. Ei puutu kuin että jutut olisi kirjoitettu käsin. Ja pinkin värisiä palloja… no olkoon sanomatta. Kyllä lehden ulkoasua saa uudistaa, mutta tolkku se olla pitää kerjätessäkin. Vauhtisokeus on iskenyt lehdentekijöihin pahemman kerran. Ehkä nimikin pitäisi muuttaa nykyaikaiseksi, esimerkiksi PiHaKäKi News tai Herttilein Hepskukut. Matti Järvi MINULLE LUETTIIN muutama aika sitten, että perheja peruspalveluministeri Anneli Saarikko vierailee Haapajärvellä viime viikon maanantai-iltana. Kiinnostuin asiasta ja ajattelin mennä kuulemaan. Ja onnistuihan se. Paikalla oli ehkä viitisenkymmentä henkilöä, joista varmaan enemmän kuin kolme neljäsosaa oli miehiä ja kaikilla puku päällä ja solmio kaulassa. Kenenkään heistä en kyllä huomannut halailevan ministeriä läheltä seuranneena. Ministeri jutteli yli puoli tuntia asioista, joista turistaan joka välissä niin radiossa kuin telkkarissakin. Sitten otin puheenvuoron ja kävin ministerin puoleen asioineni. Toki esittelin itseni ja mistä olin tullut ja tittelikseni sanoin: ongelmajäte. Annoin hänelle kirjekuoren asiakirjoineen ja kysyin häneltä näyttäen oikeaa rannettani tietääkö hän siinä olevan punaisen täplän merkityksen. Ja tunsihan hän. Tein hänelle suullisen aloitteen ko. merkkien saamisesta yhteiskunnan tarjoamaksi huomioksi, että on tullut huomioonotetuksi henkilöksi, jonka selän takana kulkee jatkuvasti kuolema. Perustelujakin sanoin, ja hän kiinnostui todella asiasta. Sitä minä ihmettelin, ettei ketään muita minua ja avustajaani lukuun ottamatta Pyhäjärveltä ollut paikalla. Mutta kun peruspalveluministeri oli paikalla, niin olisi toki sosiaalipuoli voinut olla asiana. Puhuttiin kyllä Oulaisten vauvoista ja valtakunnallisesta sosiaalitoimesta varsinkin sotea ajatellen. Selänteen eräs terveyshenkilö vaahtosi myös lähes puoli tuntia, mutta esim. sanaa ’vammainen’ en kuullut kuin yhden kerran ministerin suusta. On tullut mieleen, osattaneenko täällä johtoportaassa edes lukea jätettäessä ministerin vierailu sivuun. Tajusin minä sitten lopussa toivottaessani kaikille hyvää vaikeavammaisiltaa, että kyseessä olikin vaalivouhotus. Rainer Kyyrönen SANONNAN ”vain kuolema ja verojen maksaminen on pakollista”, voisi luulla olevan totta, kun kuulee jatkuvaa kitinää perintöveroista. Kitisijöiden vakioarsenaaliin kuuluu kysymys, miten voi verottaa jo kertaalleen verotettua? Jo kysymys paljastaa, etteivät he ole tajunneet verotuksesta edes perusteita. Jos ne verot joka tapauksessa pitää kerätä, niin eiköhän ole kivuttominta ottaa ne tässä tapauksessa niiltä, jotka eivät ole maksamisen tuskaa enää kärsimässä? Vai oletteko todella sitä mieltä, että vanhempienne omaisuus kuuluu teille? Juurihan te edellisessä lauseessanne meuhkasitte, kuinka jokainen on oman onnensa seppä? Miten te hyväosaiset valittajat voitte olla noin epäloogisia? Jos vanhempienne omaisuus todella kuuluu teille, niin miksi odotatte heidän kuolemaansa? Hakekaa nyt mökkinne ja veneenne pois, ennen kuin ne mätänevät pilalle vieraissa käsissä! Ettekö tajua olevanne käveleviä argumentteja 100 prosentin perintöveron puolesta? Näin toimittajanimimerkkejä Pasaa ja Atpoa mukaillen voi hyvin todeta, kun eduskunnan käsiteltäväksi on saapunut kansalaisaloite perintöja lahjaveroista luopumisesta. Erinomaisen huonoon aloitteeseen näyttää yhtyneen myös eräs tunnettu lappilainen, julkisuutta kaikin keinoin hamuava kyläkauppias hokiessaan, että ”vanhemmat kertaalleen maksaneet” unohtaen täysin, että kysymys on hänen vanhempiensa omaisuudesta, ei hänen itsensä työllään hankkimasta varallisuudesta. Hän kitisee 70 000 euron perintöverosta, joka hänen omasta saannostaan pitäisi nyt maksaa. Se tarkoittaa noin 330 000 euron perintösaantoa, josta hän ei ole kieltäytynyt. Vero siitä on 21,5 %, joka on pienuudessaan todella reilu, toisin kuin hän kitisee. On helppo yhtyä asiantuntijoiden (Olli-Pekka Ruuskanen ja Niko Määttänen) lausuntoihin siitä, että aloitteen perustelut ontuvat pahasti ja perintövero voisi olla nykyistä korkeampikin. Aloitteen perustelu siitä, että vero kohdistuu jo ennestään verotettuun tuloon, on kestämätön, koska useimmat verot kohdistuvat lähes aina ennestään verotettuun tuloon, kuten arvonlisävero ja sillä perusteella useimmat muutkin verot pitäisi jättää valtion maksettaviksi. Kysymyksessä onkin hyväosaisten verokapina, johon moni köyhäkin on tainnut tietämättään hairahtua. Seppo Kinnunen Seppo Kinnunen on pyhäjärvislähtöinen kolumnisti, joka asuu nykyään Torniossa. Ministeri tunsi pisteen... Ohoh, ja vielä kerran ohoh! Pittää sannoo Pittää sannoo Perintöveropeikko Vetesi välke oi kotijärvi aina muistoissani kimmeltää. Jos voisin, rannallasi aina oisin, ikävää ei olis milloinkaan. Ilma Heikkilä Salla Olen Pyhäjärven kasvatti, siis kotoisin sieltä. Siellä on vielä kaksi sisartani ja muuta sukua elossa. Olen kohta 94-vuotias, enkä enää jaksa matkustaa niin kauas, joten olisi mukava jos näin voisivat saada terveiseni. Ilma Heikkilä Lukijan runo Viikon Kökköset Tein hänelle suullisen aloitteen
• – ODOTUKSET ON korkealla. – Vatsalihakset kipeiksi! Salin reunalla ohjelman alkua odottelevat luottivat siihen, että odotukset täyttyvät ja keskivartalolihaksia päästään koettelemaan. Vahva keskivartalo -treenituokio oli osa viime viikonloppuna Keskuskoululla järjestettyä liikuntaviikonloppua ’Paluu juurille Markku Saarinen’. Päiväjärjestyksessä oli molempina päivinä Pyhäjärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Markku Saarisen luento ja treenituokio sekä liikuntatoimen Marko Pehkosen treenituokio. MARKO sanoo, että tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta viikonloppu ylitti odotukset. Hänen mukaansa Pyhäjärvi on virkeä pitäjä, jossa on paljon liikuntaryhmiä. Siksi kysyntää tapahtumalle ajateltiin olevan. Kaksipäiväiseen kokonaisuuteen kuului luentoja ja treenituokioita, jotka sopivat niin nuorille, työikäisille kuin ikäihmisillekin. SUOSIO KUITENKIN yllätti. Marko arvelee lauantain kävijämääräksi noin 70 ja sunnuntain noin 90 ihmistä. Suurin osa oli paikkakuntalaisia. Moni sellainenkin, joka sanoi etukäteen pääsevänsä vain lauantaina, olikin järjestänyt menonsa uudelleen ja ilmaantui paikalle myös sunnuntaina. Markon yllätti iloisesti se, että myös nuoria oli lähtenyt koulussa pidetyn esittelyn innostamana kuuntelemaan luentoa. Hyvän vastaanoton hän arvelee olevan pitkälti sen ansiota, että Markku tunnetaan laajalti urheilusaavutuksistaan ja hänellä on rautainen kokemus liikunta-alalta. PARASTA VIIKONLOPUSSA oli ehdottomasti se, että Markun juuret ovat Pyhäjärvellä, Marko lisää. Tämä toi erityisen tunnelatauksen tapahtumaan. – Vähän jo haikealta tuntuu, mutta todennäköisesti tämä ei tule jäämään tähän, Marko pohti jo tulevaa sunnuntain ohjelman loppupuolella. Markku on positiivisesta vastaanotosta silminnähden ilahtunut. Hänkin aloittaa sanomalla odotusten ylittyneen aivan täysin. Hän oli toivonut, että tapahtumalla olisi annettavaa ihmisille paitsi fyysisesti, myös psyykkisesti. Markku toteaa tavoitteeksi sen, ettei jäätäisi pintaraapaisun tasolle pyyhkimään vain pölyjä ja kiillottamaan pintaa. Kiillotetun pinnan päältä ei hänen mukaansa koskaan saada pysyviä muutoksia aikaan. – Kun ihmisen sisintä liikutetaan, niin silloin yleensä alkaa muutos, ja sillä hetkellä tehty päätös alkaa toteutua. Muutos ei koskaan ala itsestään, vaan se alkaa aina syvältä omasta itsestä, Markku tuumii. MARKULLE viikonlopusta jäi sellainen kuva, että osallistujia onnistuttiin puhuttelemaan. Hänen mukaansa nimetty tapahtuma ja ihmisten kehut liikuttivat puolestaan myös häntä. Markku korostaa olevansa hyvin kiitollinen, että sai olla paikalla. – Nyt on hyvä mieli lähteä ajelemaan Turkua kohti. Vanhat ystävätkään eivät olleet unohtaneet minua. Elina Vanha-aho 16 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä Todennäköisesti tämä ei tule jäämään tähän Liikkeellä Liikuntaviikonloppu onnistui yli odotusten Viime viikonloppuna Markku Saarisen vetämät luennot ja treenituokiot vetivät Keskuskoululle kymmeniä kiinnostuneita. ELÄKELIITON VÄKI kisasi Pyhäjärven keilahallilla nivalalaisia vastaan. Pyhäjärvi voitti joukkuekisan 358 pisteen erolla ja sai toisen kiinnityksen keilaajapoikapalkintoon. Miesten sarjan ykköspalkinnon sai Keijo Torssonen Nivalasta 564 pisteen saalilla. Naisten sarjan ykkönen oli Pyhäjärven Taimi Piirainen 493 pisteellä. Miehet: 1. Torssonen Keijo, Nivala, 564 pistettä, 2. Röytiö Tapani, Pyhäjärvi, 519 pistettä, 3. Niiranen Reijo, Pyhäjärvi, 518 pistettä, 4. Niemelä Pertti, Pyhäjärvi, 511 pistettä, 5. Pietikäinen Markku, Nivala, 466 pistettä, 6. Ahola Veikko, Nivala, 456 pistettä, 7. Kiiskilä Teuvo, Nivala, 454 pistettä, 8. Heinonen Ilkka, Pyhäjärvi, 443 pistettä, 9. Pajula Reijo, Nivala, 442 pistettä, 10 Röytiö Hannes, Pyhäjärvi, 385 pistettä. Naiset: 1. Piirainen Taimi, Pyhäjärvi, 493 pistettä, 2. Hyvönen Leena, Pyhäjärvi, 465 pistettä, 3. Niskanen Pirjo, Pyhäjärvi, 458 pistettä, 4. Röytiö Oili, Pyhäjärvi, 455 pistettä, 5. Matilainen Tuulikki, Pyhäjärvi, 437 pistettä, 6. Kiiskilä Maritta, Nivala, 348 pistettä, 7. Heinola Pirkko, Nivala, 314 pistettä, 8. Mannila Toini, Nivala, 314 pistettä, 9. Kiviniemi Raija, Nivala, 304 pistettä, 10. Mikkilä Kaisu, Nivala, 221 pistettä. Keilakisoista joukkuevoitto PYHÄJÄRVEN PILKKIJÄT järjestivät pilkkikilpailut Ikosen venesatamassa 15.4.2018. Kilpailijoita oli yhteensä 67. Miehet yleinen: 1. Tuomas Laitinen PyPi 15767g, 2. Sakari Halonen KiVa 14262g, 3. Harri Mansikkala PyPi 12682g Naiset yleinen: 1. Tarja Manninen PyPi 6156g, 2. Irma Floor Ykk 5925g, 3. Tarja Kasurinen PiPi 4980g Miesveteraanit 65 v.: 1. Jaakko Stein HaVaKa 8997g, 2. Hannu Mustaparta PyPi 7446g, 3. Pentti Heikkilä PyPi 7389g, 5. Eero Lehtola PyPi 4575g, 7. Eero Kivelä PyPi 4483g, 8. Reijo Liuska PyPi 4388g, 9. Antti Hirvimäki PyPi 3778g Naisveteraanit 65 v.: 1. Riitta Saastamoinen PiPi 7663g, 2. Sanna Mansikkala PyPi 6706g, 3. Kaarina Ojala PyPi 5313g, 5. Raija Manninen PyPi 3973g Nuoret alle 15 v: 1. Juuso Kauranen PyPi 332g Nuoret alle 18 v: 1. Viivi Paananen Ykk 2536g Pilkkikisa Ikosen venesatamassa AHVENET OLIVAT tiukassa Pyhäjärven Pilkkijöiden jäsentenvälisissä pilkkikisoissa Emoniemen Kalasatamassa perjantai-iltana. Vain 17 kilpailijaa toi saaliinsa puntarille, osa joutui poistumaan jäältä ilman saalista. Voiton vei lopulta Harri Mansikkala. Miehet yleinen: 1. Mansikkala Harri 3549g, 2. Metsälä Jari 2678g, 3. Kronqvist Tuomo 1389g, 4. Tuoriniemi Pasi g, 678g, 5. Utriainen Jarno 585g, 6. Niskanen Matti 322g, 7. Paavola Jyrki 168g Miesveteraanit: 1. Heikkilä Pentti 428g, 2. Lehtola Eero 274g, 3. Manninen Erkki 246g, 4. Niskanen Paavo 29g Naiset yleinen: 1. Manninen Tarja 188g Naisveteraanit: 1. Manninen Kirsti 800g, 2. Mansikkala Sanna 646g, 3. Kauranen Sirkka-Liisa 216g, 4. Manninen Raija 201g, 5. Heikkilä Sirkka 40g. PyPi:n jäsenten väliset pilkit Joni Mäki hiihdon maajoukkueeseen MAASTOHIIHDON valmennusryhmät tulevalle kaudella 2018-2019 on nimetty. Naisten maajoukkueeseen nimettiin kahdeksan ja miesten maajoukkueeseen kymmenen urheilijaa. Miesten maastohiihdon valmennusryhmään valittiin myös Joni Mäki Pyhäjärven Pohdista.
• 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 17 Tervetuloa kuuntelemaan Ollintie 14 Senioriasumisen suunnitelmaa sekä tutustumaan luonnoksiin. AMP Orix Ay Asuntojen vuokraus Oritsalontie 16 Pyhäsalmi Aki Toivanen 040 511 8687 Ari Kangasharju 044 370 0038 amporixay@gmail.com Tapahtumassa mukana Ikäystävällinen Pyhäjärvi Tervetuloa! Yleisötilaisuus 3.5.2018 Pyhäjärven kaupungintalolla Näyttelytilat avoinna klo 11-17, klo 11-13 kohtaamisia näyttelytiloissa, kahvitarjoilu makean kera. Tapahtuma on maksuton. SINÄ NUORI, VANHA, NYKYINEN TAI TULEVA PYHÄJÄRVIN EN Talo valmis 11/2018. Asuntohakemuksia otamme vastaan 9/2018 alkaen Esittelemme yleisötilaisuuden yhteydessä Pyhäsalmen keskustassa myynnissä olevia valmiita uusia asuntoja. Pyhäsalmen Rakennus Oy p. 0400 718 578 klo 13:00 Tervetuloa Mirka Kauranen päätoimittaja Pyhäjärven Sanomat Avaus: Ikäystävällinen Pyhäjärvi, uuden kaupunkistrategian kärkiä? Henrik Kiviniemi kaupunginjohtaja Pyhäjärven kaupunki klo 13:15 Senioriasumiseen vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa Sari Ahola toimitusjohtaja Kiinteistö Oy Rillankivi Marja Kehus palvelupäällikkö Pohjois-Suomen alue Attendo Oy Iiris Puro pankinjohtaja Suomenselän Osuuspankki Pyhäjärvi klo 13:45 Kotona koko elämä Harriet Finne-Soveri Helsingin kotihoidon ylilääkäri ja STM:n asiantuntija (videolähetys) klo 14:05 Tauko, näyttelyihin tutustumista klo 14:20 Yhteisöllisen asumisen erilaisia vaihtoehtoja Jussi Lähde kehitysjohtaja Kuusikkoaho Oy klo 14:40 Mihin senioriasumista/ rakentamista tulisi suunnata? Tonttivaihtoehdoista Pyhäjärvellä Sami Laukkanen tekninen johtaja Pyhäjärven kaupunki klo 15:00 Iitan asumishuolet, Iita Ryty Yo-lypsäjä ja tarinan kertoja klo 15:15 Miten uutta rakentamista tulisi konkreettisesti suunnata ja miksi? Tuleeko senioreille olla oma alue tai oma talo? Kohtaako ikäihmisten tarpeet ja palvelut? Kahvitarjoilu suolaisen kera klo 16:00 Yhteenveto ja loppukeskustelu klo 16:40 Miten eteenpäin? Mirka Kauranen Pyhäjärven Sanomat • Asumispalveluja täysihoidolla kodikkaissa tiloissa • Lyhytaikaisia kuntouttavia lomajaksoja • Päiväpalveluja Pyhäjärvi – hyvä paikka olla ja elää Ohjelma
• 18 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN TIEDOTE SELÄNTEEN PÄIVYSTYKSET ARKISIN KLO 8 -16 OMISSA TERVEYSKESKUKSISSA HAAPAJÄRVELLÄ, REISJÄRVELLÄ JA PYHÄJÄRVELLÄ puh. 044 770 0701 · Iltaja yöpäivystys arkipäivisin ma-pe klo 16.00-08.00 sekä viikonloppupäivystys perjantai klo 16.00 maanantai klo 08.00 (Samoin myös kaikkien arkipyhien päivystykset) · Oulaskankaan sairaala puh. 08 429 7840 · Iisalmen sairaala puh. 017 272 2346 · Keski-Pohjanmaan keskussairaala puh. 06 826 4500 SOITA ko. sairaalaan ENNEN PÄIVYSTYKSEEN MENOA! Hätätapauksessa suoraan numeroon 112. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN KIIREETÖN LÄÄKÄRIENJA HOITAJIEN AJANVARAUS, LABORATORIOVASTAUS KYSELYT, KYYTITODISTUKSET, RESEPTIASIAT JA YM. TIEDUSTELUT ARKISIN KLO 9-14 PUH. 044 770 0702. TERVEYSJA VANHUSPALVELUIDEN PALVELUOHJAUS ARKISIN P. 040 180 8954. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASHOIDON AJANVARAUS MA-TO klo 8.00-15.00 JA PE KLO 8.00-13.00 PUH. 044-7001844. · Hammashoidon iltapäivystys klo 16-21 ja viikonloppujen ja arkipyhien päivystys klo 08-21.00 Keski-Pohjanmaan keskussairaala, hammasja suusairauksien pkl puh. (06) 8287 450 osoite: Mariankatu 16-20, 1.krs, D-siipi. SOITA ja varaa aika ennen menoa! Mikäli numero on varattu, kannattaa valita takaisinsoitto, niin terveyskeskuksesta soitetaan takaisin. Aikuissosiaalityön ajanvaraukset avoinna arkisin klo 12.00 13.00 Haapajärvi p. 044 4456185 Pyhäjärvi p. 044 4457648 Reisjärvi p. 044 4456185 Savuton Selänne. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN TIEDOTE SELÄNTEEN PÄIVYSTYKSET ARKISIN klo 8 -16 OMISSA TERVEYSKESKUKSISSA HAAPAJÄRVELLÄ, REISJÄRVELLÄ JA PYHÄJÄRVELLÄ p. 044 770 0701 • Iltaja yöpäivystys arkipäivisin ma-pe klo 16.0008.00 sekä viikonloppupäivystys perjantai klo 16.00 maanantai klo 08.00 (Samoin myös kaikkien arkipyhien päivystykset) • Oulaskankaan sairaala p. 08 429 7840 • Iisalmen sairaala p. 017 272 2346 • Keski-Pohjanmaan keskussairaala p. 06 826 4500 SOITA ko. sairaalaan ENNEN PÄIVYSTYKSEEN MENOA! Hätätapauksessa suoraan numeroon 112. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN KIIREETÖN LÄÄKÄRIENJA HOITAJIEN AJANVARAUS, LABORATORIOVASTAUSKYSELYT, KYYTITODISTUKSET, RESEPTIASIAT JA YM. TIEDUSTELUT • Voit tehdä SÄHKÖISEN YHTEYDENOTTOPYYNNÖN milloin tahansa Selänteen nettisivujen kautta www.selanne.net/yhteydenottoterveyskeskukseen tai puhelimella ARKISIN klo 9-14 p. 044 770 0702. Sähköisen yhteydenoton kautta voit myös ottaa yhteyttä neuvolaan, kysellä rokotuksista ja olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Tiedot välittyvät terveyskeskuksen ammattilaisille. Terveyskeskuksesta ollaan teihin yhteydessä kahden(2)seuraavan arkipäivän aikana. Yhteydenotto tehdään puhelimitse tai tekstiviestillä. TERVEYSJA VANHUSPALVELUIDEN PALVELUOHJAUS ARKISIN p. 040 180 8954. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASHOIDON AJANVARAUS MA-TO klo 8.00-15.00 JA PE klo 8.00-13.00 p. 044-7001844. • Hammashoidon iltapäivystys klo 16-21 ja viikonloppujen ja arkipyhien päivystys klo 08-21.00 Keski-Pohjanmaan keskussairaala, hammasja suusairauksien pkl p.(06) 8287 450 osoite: Mariankatu 16-20, 1.krs, D-siipi. SOITA ja varaa aika ennen menoa! Mikäli numero on varattu, kannattaa valita takaisinsoitto, niin terveyskeskuksesta soitetaan takaisin. Savuton Selänne. Elä unoha näitä Kesälehti ilmestyy 6.6. ilmoitusasioissa soita Minnalle 040 772 0231 KOLARITYÖ MH Ky • vahinkotarkastus ja kolarikorjaukset • autojen ilmastointilaitehuollot • ohjauskulmien tarkastus ja säätötyöt • vikakoodien poistot • pakoputkien vaihdot ja korjaus Laitisentie 1, 86800 Pyhäsalmi Markku Hellén 040 533 6923 Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO KUTSU MAANMITTAUSTOIMITUKSEEN, Yhteisen alueen lunastustoimitus Kohde : Yhteinen venevalkama 626-402-878-9 ja Komujärven erillinen vesijättö Pyhäjärven kaupungissa Aika ja paikka: Keskiviikkona 16. toukokuuta 2018 klo 10:30 osoite Tuohelantie 11 Pyhäsalmi Hakija: Jaana ja Viljo Tervakoski Toimituksen tarkoitus: Lunastaa ja liittää tilojen 34:7-9 yhteiseksi erotettu venevalkama 626-402-878-9 sekä sen edustalla oleva Komujärven erillinen vesijättö viereiseen kiinteistöön Tuohela 626-403-34-33 kiinteistönmuodostamislain 60,61 ja 63 §§:n perustella. Toimitukseen osallistuminen: Toimitukseen kutsun kaikki, joiden oikeutta toimitus välittömästi koskee. Asianosaistepoissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. TNo 2017-563830 Oulussa 19.4.2018 Toimitusinsinööri Helka Sääksvuori, Maanmittauslaitos Oulu, Veteraanikatu 9 90130 Oulu 040-5955413, helka.saaksvuori@maanmittauslaitos.? Torilla To 26.4. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTORILLA torstaina 12.30-14.00 Ruokaja siemenperunaa useita lajikkeita Kalajoelta. 050 323 0840 Viljapossua suoraan tilalta Etuselkä, kylki 5,50€/kg Lapa 5,90€/kg Jauheliha 6,90€/kg Täyslihasäilyke 5€/prk Pyhäsalmen torilla torstaina 26.4. klo 11-13 Laakamäen Kotiliha Myyntiauto 0400 577 433 / Heikki JOKA TOINEN TORSTAI! M H A H M O T P A R K E T I L L A U K A A S I O L I O A I A I T K A K S I N I L A K O I N T I A T A I K I N A K A L A K A U R A P O T A T I T A I N T E O T R A S E M A S O T A L A I T K A T K O S R A H I A T A K K I T A P A I A T A I K O L A T R A U T A K A T E N H T A K I L A K A R S I N A T L A A M A A K L A M A K E T O N I I L T I T N A A R A A S S I O R A S T A A T U S V A I S E T A A T O S T U S I N A T S A S I L I U K U A S V E N S A L O I I T T A L A K R O M I L I P E R I T M A N I A I S K I A S T A U S T U T O Pyhäjärven Nativa ry KEVÄTKOKOUS 30.4 klo 18 Ollintie 23 A 2 Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis.alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Jätä rivi-ilmoitus numeroon 040 772 0231 Myytävänä Vuokralle tarjotaan Pyhäsalmesta kerrostalon alakerrasta kaksio työssä-tai eläkkeellä olevalle naiselle. Asunnon näyttö p. 040 720 5874 Vapaa, siisti kolmio (69,5 m 2 ) Leskeläntiellä. Taloyhtiössä vuokralaisten käytössä auto. Ilkka Jouhki, p. +358 41 533 0920 Käytetty kunnossa oleva aikuisten polkupyörä. p. 040 580 2578 Helkama-maastopyörä 26”, kunnostettu. Hinta 80€ puh. 040 8441145 Rivitalokaksio 50 m2. Rauhallinen sijainti, 4 km keskustaan. p. 0400 484 509 Torilla myytävänä ma 30.04. aamulla leivottuja GLUTEENITTOMIA munkkeja, donitseja ym. Vuokko 0407297053 Myydään tai vuokrataan lähellä keskustaa teollisuushalli, jossa lämmintä tilaa 145 m2 ja kylmää varastotilaa n. 100 m2. Puh. 0400 587 320. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adip Seniorit ry !n ee tl at aa kk ie L Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin klo 8-11 ja perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotilat. Shakkipiiri perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotilat. Keilailupiiri maanantaisin klo 12-13 ja 13-14 sekä torstaisin klo 12-13, 13-14 sekä 14-15 keilahallilla. Lentopallopiiri "äijä virtaa"maanantaisin klo 16 keskuskoululla. Bocciapiiri lauantaina 28.4 klo 9.30 jälleen poikkeuksellisesti Nuokkarilla. Kammarikuoron harjoitukset tänään, klo 16 Lähdetien viriketiloissa. Kerho ulkoliikuntatapahtumana tänään klo 10 alkaen Marko Pehkosen yhteisjumppa urheilukentän paikoitusalueella, minkä jälkeen vielä lenkkeillään. Tarjolla kahvia ja kuumia makkaroita, sekä Sepon ja Taunon musiikkia. Tervetuloa. Muistipiiri, kevään viimeinen poikkeuksellisesti keskiviikkona 2.5 klo 11 alkaen ulkoilutapahtumana. Kokoonnutaan Asematien paikoitusalueelle. Kiitos muistipiirin ohjaajille sekä ahkerille piiriläisillemme. Syksyllä jatketaan. Maakuntamatka Lounais-Suomeen 2.-4.7.2018. Opastetut kohteet: Vanha Naantali, Kultarannan puutarha, Tammirauman hunajatila, Mannerheimin Louhisaaren kartano, Askaisten ritaripuisto, Turun historiaa kiertoajelulla, Turun linna, laivaristeily Saaristomerellä sekä Samppalinnan kesäteatteriesitys. Soita puh. 0400-388661. Kesäteatterimatka Ränssin keäteatteriin to. 19.7.2018. Esityksenä KARI TAPIO 15 kesää-laulunäytelmä. Varaa paikkasi Leena Manniselta puh. 044-5000137 Biljardia keskiviikkoisin nuokkarilla klo 11-13.00 Kuntosaliharjoittelu: ti 8.5. kevään viimeinen Markon ohjaamana klo 12-13.00. Sen jälkeen omatoimisesti. Tänään keskiviikkona kerho nuokkarilla klo 11-13.00 Ke 2.5. klo 11-13.00 SPR:n EADe?-koulutus Tyyne Tuikan opastuksella (sydämen asialla). Kahvitellaan.Tervetuloa! Ke9.5. ei kerhoa 10.5. helatorstaina klo 11.00 lähdetään Uimahallilta Tuajamateatteriin Paisualle. Kappale"Hyvää syntymäpäivää Vivian".Kyyti,lippu ja kahvitus 30 e. Autoon sopii vielä ja lippuja saadaan.P. 0500 285 478/Taimi Ke 16.5. Ikosen koulun 2 B luokka vierailee klo 10.45-11.45 nuokkarilla. Lapset laulavat opettajansa johdolla Tule sinäkin hakemaan virtaa elämään ja nauttimaan hetkestä. Ti 22.5 ja ke 23.5.nuokkarin kokoustilassa(Asematie) klo 10-17 MAKSUTON koulutus Mielenterveysseuran ohjelmaan "Mielenterveys elämäntaitona" .Ohjaajana erikoissairaanhoitaja-kätilö Heli Nissinen. Hän on myös rentousvalmentaja sekä mindfulness ohjaaja. Sisältö: Mitä hyvä mielenterveys on; Tunnetaidot; Elämän monet kriisit;Ihmissuhteet ja vuorovaikutus; Arjen taidot. ILMOITTAUDU pe 4.5. mennessä Pyhäjärven Seniorit ry sähköposti: taimi.nurminen@luukku.com. (p.0500 285 478) Oopperaan su 10.6. Ilmajoelle.Uimahallilta klo 8.30 Tiedustelut Taimilta p. 0500 285 478 Pyhäjärven Eläkeläiset ry Kuntosali tiistaisin klo 13.14.00 ,Keilataan keskiviikkona klo 13.14.00. Torstaina biljardia klo 8.45.10.45, kerho ja kahvit, Klo 11.00 Marko Pehkonen puhuu meille voimiemme kapasiteetistä ja miten saisimme voimia lisää. Puhutaan myös19.22.7 Lapin matkasta. www.pyhajarvenelakelaiset.com Pyhäjärven Liikkujat Vesijumppa uimahallilla lauantaisin 28.4., 5.5. ja 12.5. klo 11 12. Ohjaajana Johanna Ikonen, jolle ennakkoilmoittautumiset 040 5763566 Tervetuloa muutkin kuin jäsenet mukaan! Kotisivut: pyhajarvi.senioriyhdistys.? Renkaat ja renkaanvaihdot Tavasti 0400 685 628
• 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.? Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 017-754 707 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 040 7439 816 Puh. 0400 581 315 HIEKKAJA SORATOIMITUKSET, MURSKEET, SEPELIT 040 719 5931 040 734 6186 08 780 102 Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 040-588 5704 Parhaimmat palvelut PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari Köpsintie 122, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Ollintie 9, p. 08-780062 Avoinna ark. 8-18 la 8-15 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 044 7522 172 Ollinti e 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinta Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi ja Kärsämäki: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Pyhäjärvi: pankkilakimies Jarno Kananen 010 257 6581 ja notariaattipäällikkö Rauno Rasinkangas 010 257 6522 • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, Marjut Ruotanen • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut www.pyhasalmenfysio-sport.com • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 9-17, la 10-14 Puh. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 Esko Koistinen 0400 563 199 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 klo 9.00-11.00 ja 13.00-15.00 Sähköinen asiointi: http://www.oikeus.fi/oikeusapu Fysioterapeutti Laura Turunen 044 201 7823 Ollintie 11 TULISIJAMUURARI Perinteisesti muuratut tulisijat & tulisijakorjaukset p. 040 2181 525 Pyhäjärven Sanomat Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • 040 772 0231 • ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi LVI TIKKANEN 4 8 2 2 9 1 7 9 Asennukset Tarvikemyynti Saneeraus Uudiskohteet Maalämpö JTM Motors Ay • Venehuolto • Pienkonehuolto • Moottoripyörähuolto • Varaosat ja tarvikkeet Ma-Pe klo 8.00-16.00 Niilontie 11, 86800 Pyhäsalmi • Moottorikelkkahuolto • Mönkijät • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. johannes@sjpakanen. Iloa ammattitaitoon asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. Päivystys 24/7 p.0440 609 511 p.0440 609 511 Koko kehon vyöhyketerapia Jokikyläntie 555 p. 040 7767 578 Sirpa Tikka p. 041 467 4261 akrevald@gmail.com Verhoilupalvelua Pyhäjärvellä www.mobelstory. Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä 19
• 16 2018 N:o 17 Keskiviikko huhtikuun 25. päivä KEITTIÖ ym.kalusteet edullisesti Kiuruvedeltä TOIMI kaluste 040 531 2709 Järj.Pyhäjärven Pohti ry Tervetuloa! Meidät löydät myös Facebookista: Pyhäjärven Pohti Bingo BINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 29.4.18 klo 18.00 Palkinnot: 9 x 20, 9 x 40, 4 x 60 €, 2 x 100 ja 2 x 160€ Irtolehti: 1190 € pr 52 Kirjat: 10, 14 ja 19 €, irtolehti: 3,50 € MA-TI 14-23 KE-TO 14-02 PE-LA 12-03 SU 12-23 Pub Lyhty Ollintie 17 p. 040 5133 360 Ilmass o juhla tuntu ! TULO SSA 12.5. BILJA RDIK ILPAI LU! TERV ETUL OA! TORSTAINA päivä karaoke klo 11 alkaen 26.4. Klo 11 alkaen Sirkan 20v yrittäjänä-juhlat & PuB lyhdyn avajaiset! Hernekeittoa ja munkkikahvit niin kauan kuin riittää! 30.4. Huippuartisti ASTE Liput 12€ Minn a laula ttaa! Liike suljettu 23.4.-8.5.2018 LOMALLA... HUIKEA UUTUUS! KUOPION KUPEESSA Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela www.kunnonpaikka.com kylpyläviikonloppu 130 € /2 vrk /2hh /hlö TARJOUS SISÄLTÄÄ ?2 vrk majoituksen aamiaisineen ?päivälliset pe & la runsaasta noutopöydästä ?viikonlopun tähtiartistin esityksen ?viikonlopun orkesteritanssit ?lauantain savusaunan lempeät löylyt ?Hemmottelevan kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön VARAUKSET www.kunnonpaikka.com tunnuksella LOMA18 tai myynti@kunnonpaikka.com / 044 7476 560 Ta rjo us hi nt ai sia hu on ei ta ra jo ite tu st i, vo im as sa 19 .5 .2 01 8 as ti. Tervetuloa ! INFO-JA KOULUTUSTILAISUUS: YRITTÄJILLE EDULLISIA RÄÄTÄLÖITYJÄ PALVELUJA Pyhäjärven Kehityksen tiloissa, Asematie 4, Kokoustila Tuike, Pyhäsalmi Torstaina 26.4 klo 17.00. – 19.30 Yritysasiantuntija Janne Ranta (kuvassa) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta tulee kertomaan ELY:n tarjoamista erilaisista yrityskohtaisista kehittämispalveluista yritysten ja yrittäjien erilaisiin tarpeisiin. (Huom! Voit tulla vapaasti ilman ennakkoilmoittautumista) www.pyhajarvenkehitys.fi www.facebook.com/ PyhajarvenKehitys/ Pyhäjärven yrittäjyyspäivä 2.5.2018 klo 11-13 ja 14-18.30 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto ja Yhteistyöllä muutosturvaa -hanke (ESR) järjestävät Pyhäjärven kaupungintalolla 2.5.2018 kaksi infotilaisuutta yrittäjyyteen liittyen. Yrittäjyystiedon lisäksi päivän aikana on mahdollisuus saada henkilökohtaista verkkoasioinnin ohjausta TE-toimiston asiantuntijalta. Yrittäjyysinfot: Yrittäjyysinfot: klo 11-13 ja 16.30-18.30 valtuustosalissa Näin asioit TE-toimiston kanssa verkossa: klo 11-13 ja 14-18 aulassa TERVETULOA HIIDEN-ORAVAAN HYVINVOINTIPÄIVÄÄN Keskiviikkona 2.5.2018 klo 9-15 Keittolounas klo11-12 hinta 5€ mukana mm: •Kauneus-ja hiuspalvelu Joiku / Jonna Jämsä Varaa aika Jonnalta puh. 0445802101 •Pottuvarvas/ Soili Riihijärvi TERVETULOA! HIIDENKYLÄN KYLÄYHDISTYS RY Kylätalon osoite: Huitukanniemi 18 86800 Pyhäsalmi Tila sinäki ! Oma kylä kuulumise kotii kannettun ! 3k / 18 € (nor . 24€ ) Tarjous voimassa 30.4.2018 asti. Koskee vain uusia kotimaan tilauksia. 040 772 0231 www.pyhajarvensanomat.fi