• KESKIVIIKKO HELMIKUUN 28. PÄIVÄ 2018 N:o 9 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 63. VUOSIKERTA Yrittäjäteema sivuilla 6 9. Kyläkierroksella vuorossa Pyhäsalmi JUHO VUOLAS / VUOLASMEDIA Rautatien myötä Pyhäjärven vilkkain syke siirtyi Kirkonkylältä Pyhäsalmeen. Kyläkierroksella kurkistamme Tiia ja Juho Vuolaksen, Erkki Castrénin ja Elsa Niemen elämään Pyhäsalmen taajamassa. Kyläkierrokselta löytyneitä tarinoita voit lukea keskiaukeamalta.
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018— N:o 9 2 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Pyhäjärvi tännään 25 VUOTTA SITTEN TOIMITUKSELTA Törmäsin vastikään roomalaisen Lucius Anneus Senecan sitaattiin: ”Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat edellisiä.” Näinhän se monesti menee. Yrittäjät ovat yksi esimerkki tuollaisista edelläkulkijoista ja aikaansaajista. Viimeaikaiset keskusteluni yrittäjien kanssa ovat olleet mielenkiintoisia. Monella on sellainen asenne, ettei paikkakunta kehity, jos joku ei laita itseään likoon. Kaikki eivät yksinkertaisesti kykene seuraamaan sivusta ja marisemaan. On käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimiin. Moni yrittäjä kertoo ryhtyneensä yrittäjäksi siksi, että on vapaus itse päättää tekemisistään. Kuitenkin, kun yrittäjien kanssa keskustelee, he ovat usein kiireisiä. Onko yrittäjän vapaus siis illuusiota? Silloin kun palkkatyössäkin saa vapaasti toteuttaa itseään, on vapaampi olo kuin tiukassa komennossa, vaikka päivät joskus venyisivätkin. Vapaus vaikuttaa siis motivaatioon. Kun on innoissaan siitä mitä tekee, jaksaa paremmin. Monella yrittäjällä elämää ei olekaan tapana jakaa työhön, lepoon ja vapaa-aikaan. Työ on osa elämää, eikä sitä tehdä otsa kurtussa. Tämän viikon lehteen olemme Pyhäjärven Sanomissa, joka myöskin on paikallinen yritys, loihtineet yrittäjäteeman. Lehden sivuilla pääsette kurkistamaan useamman yrittäjän elämään. Nostetaan hattua yrittäjille, jotka eivät jää odottamaan valmista, vaan kehittävät yhteiskuntaa, työllistävät ja kantavat kortensa yhteiseen verojen kekoon. JAANA SALO Pyhäsalmen keskuskoulun saneeraus alkaa ensi syksynä. Hankkeeseen käytetään suunnitteluja investointivarauksen määrärahaa. Kaupunginhallituksen mukaan keskuskoulun saneerauksesta on useaan otteeseen neuvoteltu ja etsitty mahdollisuuksia töiden aloittamiseksi mahdollisimman nopeasti. Työt ovat Pyhäsalmella tärkeitä, koska keskuskoulu on huonossa kunnossa ja saneeraus työllistäisi työttömiä. Keskuskoululle on suunnitteilla keskuskeittiö, mikäli siihen tarvetta ilmenee, rakennuksen katto uusitaan ja sisätilat peruskorjataan. Edellinen perusremontti on tehty vuonna 1975. Halsuan Toivo järjesti sunnuntaina kansalliset hiihtokilpailut, jotka osanottajamäärältään ja tasoltaan olivat erittäin korkeat. Osanottajia oli mukana kaikkiaan noin 200, joukossa useita maamme hiihtoaateliin kuuluvia, jotka jäivät pois olympiajoukkueesta. Miesten yli 35v kympillä voiton toi Pyhäjärvelle Lauri Hautala ajalla 28.06. 50 VUOTTA SITTEN Asiakaspalvelu ja ilmoitukset: p. 040 7720 231 Minna Montonen (lomalla) Päätoimittaja: Mirka Kauranen (lomalla) Toimittaja: Jaana Salo, p. 040 7366 098 Toimitusjohtaja/ toimistonhoitaja: Teija Pesonen (lomalla) Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,10 e 1,36 e Tekstissä 0,92 e 1,14 e Tekstin jälkeen 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Tilaushinnat: 65,00 e/vsk kotimaa kesto, 71 e/vsk 12 kk 90,00 e/vsk pohj.maat, 125,00 e/vsk muut maat osoite Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi konttori avoinna ma-pe klo 9-13 puh. 040 772 0231 internet: www.pyhajarvensanomat. Ilmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö Perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/ Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Arkisin kello 8.00–16.00 Savon Jakelu Oy Hatunnosto yrittäjille Keskuskoulu saneeraukseen ensi syksynä Lauri Hautala voitti miesten kympin RUOTASEN kylän järjestämään keskustelutilaisuuteen torstaina odotettiin kaupungin edustajia selvittämään kylää koskevia ajankohtaisia asioita, mutta turhaan. Omalla väellä keskusteltiin muun muassa koulusta, kaupungin omistamien alueiden hoidosta ja menossa olevista hankkeista. Lamellitalojen purku etenee hitaasti ja myös kiekkokaukalon korjauksessa olisi toivomisen varaa. Urheilukentälle kaupunki on suunnitellut skeittiparkkia ja liikennepuistoa. Kaavailtu tenniskenttä voitaisiin tehdä Ruotaselle eikä Pyhäsalmeen. Lintutornia on ajateltu kuntoradan takanurkkaan. Kylän avoimia keskusteluja peli-iltoja pidetään joka kuukauden ensimmäisenä torstaina Jyrkilässä. – Ruotasen koulun korjausvelkaa on kasvatettu, on budjetoitu korjausrahaa mutta se on tarvittu muualle, puhetta johtanut Risto Mäkeläinen totesi. Sairaalan rakentamiseen otettiin tosin budjettirahoja muitakin kouluilta ja muun muassa työkeskukselta. Ruotasen koulu sai vuoden lisäaikaa, ja kylä aikoo taistella koulunsa puolesta. Sisäilmatutkimus antoi sille puhtaat paperit. Kustannusvertailuihin kaivataan oikeita lukuja. Jos Ruotanen lakkautetaan, koulukyyteihin menee paljon rahaa. Nyt lähes puolet oppilaista, 30, kulkee kouluun omin jaloin. Mäkeläinen kehotti ruotaslaisia miettimään kuntalaisaloitteita. Kaupungin on pakko käsitellä ne. Mikko Rajaniemi heitti idean kuntalaisaloitteeksi kylän nimissä: avoin malminetsintäkilpailu, jossa on kunnon rahapalkinto. Kylä ei aio uinahtaa, vaikka kaivoksessa malmi loppuu. Toimintaa kaivosalueella on vielä louhinnan päättymisen jälkeenkin. Halvat asunnot voivat houkutella nuoria perheitä. Siksikin koulusta on pidettävä kiinni. Ruotasella kaivataan kaupungilta myötämieltä ja tukea kylän kehittämiseen. Nyt kyläläisistä tuntuu, että kaupungilla on tuhoamisvimma Ruotasta kohtaan. Kirsi Haapea Kylä ei lopu kaivoksen mukana Ruotasen koululle kokoontui runsaat parikymmentä kyläläistä keskustelutilaisuuteen. Kaupungin edustajilta olisi haluttu tietoa muun muassa kouluasioista ja kaivoksen jälkikäytöstä, mutta heitä ei saatu paikalle. PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI tiedottaa, että vuoden 2017 tilinpäätöksen alustavan toteuman mukaan Pyhäjärven kaupungin talouden tasapainotustyö on alkanut näkyä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toiminnassa. Palvelujen ja hallinnon toteuma vuonna 2017 oli noin 25,15 miljoonaa euroa. Vaikka Pyhäjärven maksuosuus Ppky Selänteelle vuonna 2017 muodostui yhä noin 900 000 euroa yli alkuperäisen talousarvion, lisätalousarvion -1,7 miljoonan euron määrärahamuutos ei toteutunut kokonaisuudessaan. Uuden sairaalan vuokrat vaikuttivat kustannusten nousuun, mutta palvelurakenteista ja tuotantomuodosta johtuvat käyttötalouden haasteet ovat yhä suurelta osin ratkaisematta, kaupungin tiedotteessa kerrotaan. Kaupunginhallituksen 13.6.2016 antama vuoden 2017 talousarvion laadintaohje piti sisällään miljoonan euron tasapainottamistavoitteen Ppky Selänteelle. Kustannustason muutos tuli tehdä vuoden 2016 talousarvioon nähden. Tiedotteessa ilmaistaan huoli kuntayhtymän toimesta tasapainotusohjelmaan valmisteltujen säästötoimenpiteiden jäämisestä vaatimattomiksi. Tiedotteen mukaan kuntayhtymän tuottamien palvelujen kustannustehokkuudessa on kuitenkin havaittavissa positiivista kehitystä. Pyhäjärven kaupungin jo vuodesta 2015 voimakkaasti ajama yhtymän tuottamien palveluiden tasapainotustyö on alkanut kantaa hedelmää, joka on koitunut myös Ppky Selänteen muiden jäsenkuntien hyväksi. Maakuntaja soteuudistuksen siirtymäsuunnitteluun on rajallisesti aikaa. Pyhäjärven kaupungille tammikuussa 2019 siirtyvä palvelujen järjestämisvastuu mahdollistaa tasapainottamisen saamisen kantokykyä vastaavaksi, tiedotteessa lupaillaan. Samalla Pyhäjärven kaupunki tavoittelee työvoimavaikutusten ja lähipalvelujen turvaamista. Parhaillaan kartoitetaan vertailuhintojen ja tuotantomuotojen muutosmahdollisuuksia. Kaupungin tavoitteena on, että kartoitustyö antaa hyvän pohjan edetä tasapainottamistoimenpiteissä vielä loppukevään aikana. Pyhäjärven kaupungin näkökulmasta sote-palvelujen tasapainotuksen tehokas toteutus vuonna 2019 on ratkaisevassa roolissa laajemman elinvoimatyön resurssien turvaamisessa tulevina vuosina. Kuntayhtymän alimitoittama Pyhäjärven palvelujen talousarvio vuodelle 2017 vaikeutti kaupungin talouden suunnittelua ja siirtymäsuunnittelua. Edellä mainitut seikat ovat olleet osasyinä syntyneeseen luottamuspulaan, tiedotteessa sanotaan. Pyhäjärven kaupunki kertoo myös haluavansa kiittää Selänteen Pyhäjärven henkilöstöä tuloksekkaasta työstä tilikaudella 2017. Tasapainotus näkyy sote-kustannuksissa
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 3 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Tänään Kalevalanpäivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Onni, Sisu. Torstaina Alpo, Alpi, Alvi. Perjantaina Virve, Fanni, Virva. Lauantaina Kauko. Sunnuntaina Ari, Arsi, Atro. Maanantaina Leila, Laila. Tiistaina Tarmo. Pikakokous kesti 12 minuuttia Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa AURINKOINEN AIKA Selänne säästää NIMIPÄIVÄT VIIKON SÄÄ 6.39 7.27 17.32 18.20 6.36 7.23 17.35 18.22 6.33 7.20 17.38 18.25 6.29 7.16 17.41 18.28 6.26 7.13 17.44 18.31 6.23 7.10 17.47 18.34 6.19 7.06 17.50 18.37 Pyhäjärvi tännään PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ Selänteen tilinpäätös vuodelta 2017 on valmistunut. Kuntayhtymä tiedottaa saaneensa kustannuskehityksen kuriin määrätietoisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä. Koko kuntayhtymän nettokustannukset pienenivät vuoteen 2016 verrattuna jopa 3,7 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa. Kustannustehokkuus ja kustannusten kääntyminen laskuun näkyy kuntayhtymän mukaan kaikilla palvelulinjoilla. Talousarvio alittui kaikkien jäsenkuntien osalta ja alitus oli koko kuntayhtymän osalta 2,3 miljoonaa euroa. Poliisiauto kolarissa EMOLAHDENTIELLÄ sattui torstaina 8. helmikuuta kolari, jossa olivat osallisena taksi ja tunnukseton poliisiauto. Molemmat ajoneuvot vaurioituivat törmäyksessä. Onnettomuudesta on tehty rikosilmoitus ja esitutkinta on aloitettu 12. helmikuuta Lapin syyttäjänvirastossa. – Tunnukseton poliisiauto törmäsi taksiin tilanteessa, jossa poliisiauton kuljettaja on ollut tekemässä niin sanottua u-käännöstä. Syytä u-käännöksen tekemiseen ei minulla ole tutkinnan tässä vaiheessa tiedossa, kihlakunnansyyttäjä Jane Iisakka kertoo. (JS) Rakennusmestarin toimi viraksi TEKNINEN LAUTAKUNTA kokoontui 20. helmikuuta. Lautakunta haluaa tehdä muutoksia rakennusmestarin toimeen ja virkaan. Täyttämättä oleva virka halutaan lakkauttaa ja toimi muuttaa viraksi, johon myös lakkautettavan viran tehtävät siirrettäisiin. Rakennusmestarin tehtäviä ei voida kokonaisuudessaan hoitaa toimessa, koska on tarpeen tehdä viranhaltijapäätöksiä ja rakennusmestari toimii myös teknisen johtajan sijaisena. Viran lakkauttamisesta ja toimen muuttamisesta viraksi arvioidaan syntyvän 59 000 euron vuosittaiset säästöt. Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Pyhäjärven kaupungin rakennusmestarin toimen muuttamista viraksi. Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että täyttämättä jäävä rakennusmestarin virka lakkautetaan. Tekninen lautakunta hyväksyi Marjoniemen ranta-asemakaavan osittaisen muutoksen kaavaehdotuksen. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy kaavaehdotuksen ja asettaa sen yleisesti nähtäville. Sammutustyötä ja vahingontorjuntaa PERJANTAI-ILTANA Kumpumäentiellä syttyi tuleen vanha tyhjillään oleva navettarakennus. Noin sadan neliön kokoisessa rakennuksessa oli vain polttopuita ja lautatavaraa yhteensä noin 20 mottia.Kohteeseen meni yksi pelastusyksikkö ja yksi säiliöauto. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle rakennus oli tuhoutunut lähes täysin. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi jälkisammutus. Yksi henkilö sai tulipalossa lieviä palovammoja. Pelastuslaitoksen arvion mukaan palo sai alkunsa vesijohtojen lämmittämisestä. TORSTAI-ILTANA rivitaloyhtiön viemäriputki alkoi tukkeutua Toipilaspolulla ja asuntojen märkätiloissa olevien lattiakaivojen vedenpinta lähti nousemaan. Pelastuslaitoksen yksiköt imuroivat ylimääräistä vettä pois vesi-imurilla. PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI pyysi kuntalain mukaiset selitykset niiltä vielä luottamustoimissa olevilta luottamushenkilöiltä, jotka ovat syytteessä Rinnevaara-jutussa Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa. Syytteessä on vuonna 2013 toiminut kaupunginhallitus, jonka jäsenistä kaupungin luottamustehtävissä ovat yhä Marita Kärkkäinen-Rytkönen, Jorma Leskinen, Paavo Leskinen, Taimi Piippo ja Jukka Tikanmäki. Muut silloisen kaupunginhallituksen jäsenet eivät asettuneet ehdolle viime kuntavaalissa, ei myöskään Paavo Leskinen. Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa 13.-15. maaliskuuta käsiteltävässä jutussa syytettyjen rikosnimikkeenä on virka-aseman väärinkäyttäminen. Juttu koskee kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran paluuta Pyhäjärvelle vuonna 2013 ja paluun estämistä kaupunginhallituksen päätöksillä. Kaupunki pyytää selityksiä syytteeseen joutuneilta luottamushenkilöiltä, koska kuntalaki sitä vaatii. Sinänsä kaupunki ei puutu oikeusjuttuun. Kaupunki voi pidättää luottamushenkilön toimestaan oikeudenkäynnin tai tutkimuksen ajaksi, mutta sitä ei ole nähty tarpeelliseksi Pyhäjärvellä. Kaupunginvaltuutetuista selityksen joutuvat antamaan Jorma Leskinen (vas., edellisellä valtuustokaudella perussuom.) ja Jukka Tikanmäki (kesk.). Heistä Tikanmäki laatii selityksen lakimiehensä kanssa loppuviikolla. Leskinen jätti selityksensä jo maanantaina. Vaatimuksessa pyydetään selvittämään, mistä asiasta luottamushenkilö on syytteessä, miten asian käsittely etenee ja milloin käsittelyistunto pidetään. Lisäksi tulee selvittää, kohdistuvatko syytteen asiat luottamushenkilön tehtävän hoitoon vai vapaa-aikaan. Selvityksen antajan on arvioitava vaikuttaako oikeusprosessi luottamustehtävien hoitoon. – Kiistän syyllistyneeni mihinkään, Leskinen sanoo. En katso prosessin vaikuttavan luottamustehtävieni hoitamiseen. – Kyseinen riita on saanut alkunsa jo edellisellä vaalikaudella kaupunginhallituksen kokouksessa 6.6.2012, jossa käsiteltiin Rinnevaaran irtisanoutumisilmoitusta. Kaupunginhallitus muutti sen palkattomaksi virkavapaaksi. Leskinen selostaa vyyhden etenemistä: uusi valtuusto päätti myöntää Rinnevaaralle eron helmikuussa 2013, mutta saman vuoden joulukuussa Oulun hallintooikeus vahvistikin aiemman virkavapauspäätöksen. Koska virkavapaus jatkui pidemmälle kuin vt. kaupunginjohtajan virkamääräys ulottui, syntyi Leskisen mukaan uhka siitä, että kaupunki jäisi ilman lain vaatimaa kaupunginjohtajaa. Siinä tilanteessa kaupunginhallituksen päätös nimittää sijainen oli Leskisen mielestä perusteltu. – Syytteeseen johtaneita päätöksiä on arvioitava erillisinä tekoina sen hetkisten tietojen perusteella, Jorma Leskinen toteaa. Myös Tikanmäki kiistää syyllistyneensä mihinkään. Kirsi Haapea PYHÄJÄRVEN kaupunginvaltuusto piti pikakokouksen maanantaina. Vain 12 minuuttia kestäneessä istunnossa nuijittiin päätös Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallintosäännön hyväksymisestä ja lastensuojelusuunnitelmasta vuosille 2017-2020 sekä saatiin tiedoksi selityksen vaatiminen käräjäoikeudessa Rinnevaara-jutussa syytteessä olevilta luottamushenkilöiltä. Ppky Selänteen uusi hallintosääntö on hyväksyttävä kaikissa jäsenkunnissa, myös Pyhäjärvellä, vaikka kunta on eroamassa kuntayhtymästä. Hallintosääntö määrittää muun muassa kuntayhtymän toimielinten tehtävät, henkilöstöasioiden toimivallan, taloudenhoidon ja luottamushenkilöiden palkkiot. Myös Selänteen lastensuojelusuunnitelma on hyväksyttävä jäsenkunnissa. Suunnitelma kertoo muun muassa, että Pyhäjärvellä lapsiperheitä on vähemmän kuin Haapajärvellä ja Reisjärvellä, mutta yksinhuoltajaperheitä enemmän. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa ennaltaehkäiseviä lasten ja lapsiperheiden palveluja ja varmistaa lakisääteisten palveluiden riittävyys ja saatavuus. Kirsi Haapea Lyhyen kokouksen ainoa puheenvuoron käytti valtuutettu Aila Kauranen. Hän otti kantaa hyväksyttävänä olleeseen Selänteen lastensuojelusuunnitelmaan. Selitykset maanantaihin mennessä Jorma Leskinen jätti kuntalain vaatiman selityksen jo ennen maanantaista kokousta. Määräaikaa on ensi maanantaihin asti. Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 7:29 17:30 7:26 17:33 Keskiviikko Torstai -12 -12 -12 -13 -12 -13 -9 -8 -9 -9 -8 -9 Perjantai 7:22 17:37 -8 Lauantai 7:19 17:40 -9 Sunnuntai 7:15 17:43 -9 Maanantai 7:12 17:46 -9
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2078 — N:o 9 4 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Pintaa syvemmältä SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN TIEDOTE SELÄNTEEN PÄIVYSTYKSET ARKISIN KLO 8 -16 OMISSA TERVEYSKESKUKSISSA HAAPAJÄRVELLÄ, REISJÄRVELLÄ JA PYHÄJÄRVELLÄ puh. 044 770 0701 · Iltaja yöpäivystys arkipäivisin ma-pe klo 16.00-08.00 sekä viikonloppupäivystys perjantai klo 16.00 maanantai klo 08.00 (Samoin myös kaikkien arkipyhien päivystykset) · Oulaskankaan sairaala puh. 08 429 7840 · Iisalmen sairaala puh. 017 272 2346 · Keski-Pohjanmaan keskussairaala puh. 06 826 4500 SOITA ko. sairaalaan ENNEN PÄIVYSTYKSEEN MENOA! Hätätapauksessa suoraan numeroon 112. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN KIIREETÖN LÄÄKÄRIENJA HOITAJIEN AJANVARAUS, LABORATORIOVASTAUS KYSELYT, KYYTITODISTUKSET, RESEPTIASIAT JA YM. TIEDUSTELUT ARKISIN KLO 9-14 PUH. 044 770 0702. TERVEYSJA VANHUSPALVELUIDEN PALVELUOHJAUS ARKISIN P. 040 180 8954. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASHOIDON AJANVARAUS MA-TO klo 8.00-15.00 JA PE KLO 8.00-13.00 PUH. 044-7001844. · Hammashoidon iltapäivystys klo 16-21 ja viikonloppujen ja arkipyhien päivystys klo 08-21.00 Keski-Pohjanmaan keskussairaala, hammasja suusairauksien pkl puh. (06) 8287 450 osoite: Mariankatu 16-20, 1.krs, D-siipi. SOITA ja varaa aika ennen menoa! Mikäli numero on varattu, kannattaa valita takaisinsoitto, niin terveyskeskuksesta soitetaan takaisin. Aikuissosiaalityön ajanvaraukset avoinna arkisin klo 12.00 13.00 Haapajärvi p. 044 4456185 Pyhäjärvi p. 044 4457648 Reisjärvi p. 044 4456185 Savuton Selänne. RAINER KYYRÖNEN jätti 29. toukokuuta 2017 kuntalaisaloitteen YK:n vammaisten ihmisoikeusjulistuksen ratifiointipäivän julistamisesta kansalliseksi liputuspäiväksi. Aloitteessa esitettiin, että kaupunginvaltuusto velvoittaa hallituksen ja asian omaavat viranhaltijat ryhtymään toimenpiteisiin ja ottamaan yhteyttä valtioneuvostoon. Kaupunginhallitus käsitteli kuntalaisaloitteen kokouksessaan 4. syyskuuta. Hallitus merkitsi tiedoksi kuntalaisaloitteen tiedoksiannon 30. elokuuta valtioneuvostolle ja totesi kuntalaisaloitKyyrösen esitys käsiteltiin valtioneuvostossa SARJAKUVA NISKANEN ALEKSI on suorittanut hotelli-, ravitsemusja cateringalan perustutkinnon, valmistuen kokiksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Nivalan toimipisteestä 23.2.2018. VALMISTUNUT Kokki PITTÄÄ SANNOO Perhevapaauudistus PERHEVAPAAUUDISTUS on ajatuksena ihan kannatettava mutta nyt suunniteltu malli on aivan liian kallis ja perheiden vapautta rajoittava. Perhe on suomalaisessa yhteiskunnassa pyhä ja koskematon ja sitä pitää myös valtiovallan kunnioittaa. Perheen tulee saada itse päättää kumpi lasta hoitaa ja myös perheelle kuuluu valta valita malli siinäkin tapauksessa että hoitovastuuta jaetaan. Hallituksen pitää vain luoda mahdollisuus eri vaihtoehtoihin mutta ei sanella eikä varsinkaan määrätä tapaa miten perhevapaat kukin perhe hoitaa. Mauri Moilanen Oulu SOITAN OVISUMMERIA Tampereen Hämeenkadulla. Ovi naksahtaa auki ja lähden kapuamaan pitkiä, jyhkeitä portaita ylöspäin. Ylimpään kerrokseen noustessa ajatukset ehtivät nollautua ja omat asiat jäävät mielessä taka-alalle. Menen vapaaehtoisvuoroon Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalolle. Vapaaehtoistyöntekijä on turvatalolla illan ja yön työntekijän työparina. Vuoron aikana tehdään kodinomaisia hommia kuten laitetaan nuorille ruokaa sekä iltaja aamupalat. Ehdottomasti tärkein asia on kuitenkin olla läsnä. Joskus se voi olla telkkarin katselua yhdessä, läksyjen kuulustelua tai nuori voi varta vasten pyytää kahdenhetkistä juttutuokiota. Kahdeksan turvisvuoteni aikana olen saanut tavata ihmisiä, tilanteita ja asioita, joita en varmasti muuten olisi kohdannut. Olen oppinut uusia asioita SPR:n koulutuksissa ja ennen kaikkea nuorilta sekä talon työntekijöiltä. Pidän turvatalon ilmapiiristä: vaikeista ja kipeistäkin asioista puhutaan luontevasti suoraan niin kuin ne ovat turvassa ja rauhassa. Vaparivuorot myös muistuttavat minulle, että vaikka me ihmiset olemme hyvinkin erilaisia, jossain siellä sydänosuuden tietämillä olemme varsin samanlaisia. Tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi on jokaisella. Nuorten turvatalo auttaa nuoria ja heidän perheitään nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa ja kriiseissä. Nuori voi majoittua turvatalolle tarvittavaksi aikaa ja talon perheja kriisityöntekijät antavat nuorelle sekä hänen perheelleen keskusteluapua. Turvatalo tarjoaa tukea myös itsenäistymistä aloittaville nuorille, jotka tarvitsevat tukea uuteen elämänvaiheeseen. Suurin yksittäinen syy hakea turvatalolta apua ovat perheen sisäiset jännitteet. Apua kaivataan myös yksinäisyyteen ja muihin ihmissuhdeongelmiin, mielenterveysongelmiin tai vaikkapa päivärytmin hallintaan. Turvatalolle hakeutuu kasvavissa määrin myös maahanmuuttajataustaisia nuoria, joiden avun tarpeessa näkyvät kokemukset syrjinnästä. – Mua kuunneltiin eikä luultu hulluksi. – Ekaa kertaa asioista puhutaan asioiden nimillä, nuoret kertovat. SPR:llä on Suomessa viisi nuorten turvataloa: Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Toiminnasta kerätään palautetta nuorilta, vanhemmilta, yhteistyökumppaneilta, vapaaehtoistyöntekijöiltä ja työntekijöiltä. Nuorilta turvatalot ovat saaneet kiitosta ennen kaikkea arvostavasta kohtaamisesta. Nuoria on osattu kohdata oman arkensa asiantuntijoina ja asenteella, joka ei leimaa nuorta vain avun tarvitsijaksi, uhriksi tai kimpuksi ongelmia. – Olen kokenut, että minua kuunnellaan semmoisena kuin olen, eikä tuomita ulkonäön tai luonteen perusteella. Aikuisten korvat toimii, eräs nuori toteaa. Yhdelläkin kuuntelevalla korvaparilla, näkevillä silmillä tai sanotulla sanalla voi sopivalla hetkellä olla nuorelle suuri, uudelle polulle johtava merkitys. Liian pientä tai liian suurta avun tarvetta ei ole. Kaikille asioille voi aina tehdä jotain. (Sitaatit: Nyt on heti helpompi olla -esite, SPR, Nuorten turvatalo, 2017.) Inkeri Humaloja Tarinaa voi aina muuttaa PYHÄKKÄÄN KYNÄSTÄ teen tulleen loppuun käsitellyksi. VALTIONEUVOSTON kansliasta aloite on lähetetty käsiteltäväksi Sosiaalija terveysministeriöön ja kyseisen ministeriön alaisuudessa toimivaan Vammaisten henkilöiden neuvottelukuntaan. Vastauksessa kerrotaan liputuspäivien kuuluvan sisäministeriön toimialaan. – Sinänsä on kannatettavaa, että vammaisten oikeudet saisivat oman liputuspäivänsä, kuten lasten oikeuksillakin on, vaikka YK:lla jo oma liputuspäivänsä onkin. Parempi liputuspäivä voisi kuitenkin olla 10. kesäkuuta sijaan 3. joulukuuta, joka on kansainvälinen vammaisten päivä, lausunnossa todetaan. SISÄMINISTERIÖ on käsitellyt aloitteen tammikuussa 2018. Koska liputuspäiviä on jo niin paljon, sisäministeriö ei katso mahdolliseksi ryhtyä toimenpiteisiin uusien esitysten johdosta. Sisäministeriö kuitenkin muistuttaa Suomen liputusvapaudesta. – Yksittäiset kansalaiset, kunnat ja muut yhteisöt voivat liputtaa aina kun se nähdään aiheelliseksi, vastauksessa opastetaan. (JS) Sisäministeriö ei kannattanut liputuspäivää vammaisten oikeuksille, koska kalenterissa on jo niin paljon liputuspäiviä. PIXABAY
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 5 Elämää ja ihmisiä AINA ALKU ei ole hankala. Eläinlääkäri Marian Olbricht muutti vaimonsa Anna-Mari Olbrichtin kanssa Pyhäjärvelle maaliskuussa 2006 ja aloitti työt saman kuun lopussa. Hän sanoo epäröimättä, että se oli helppoa. – Silloinen pomoni oli Salli Kumpulainen. Hän oli ymmärtäväinen ja välittävä, hänelle sai aina soittaa, Marian kertoo yhdeksi syyksi helppoon sopeutumiseen. MYÖS PANKKIPALVELUT järjestyivät mutkattomasti. Kun Marian oli vasta muuttomatkalla, paikallisesta pankista soitettiin. Siellä oli kuultu, että Marian tulisi paikkakunnalle eläinlääkäriksi. – Siinä oltiin muuttokuorma kyydissä autossa ja asiakassuhde sovittu, Marian naurahtaa. ENSIMMÄISTEN kolmen kuukauden ajan vastaanotolla oli hiljaista ja työt tuotantoeläinpainotteisia. Marian toteaa, että mitä enemmän asioista uskalsi ottaa selvää, sitä enemmän asiakkaita tuli. Työt sujuivat ja Marian viihtyi. – Kaksi vuotta asuttiin Harjutiellä. Sitten löydettiin hieno paikka järven rannalta. Se oli ehto paikkakunnalle jäämiselle, sanoo Marian. MARIAN ON OLLUT töissä niin Lapissa kuin EteläSuomessakin ja arvelee, että voi viihtyä melkein kaikkialla. Pyhäjärven hyväksi puoleksi hän toteaa, että kaikki tarpeellinen on saatavilla, mutta täällä on myös pienen kaupungin edut. – Helsingissä asumisessa oli omat plussansa, mutta miinukselle jäi kuitenkin, Marian vertaa. Etelässä tulee käytyä koulutuksissa. Marian ajattelee, että jos työssään haluaa viihtyä, pitää opetella uusia asioita. TYÖNKUVA onkin muuttunut. Marian kuvailee, että vielä esimerkiksi 80-luvulla kunnaneläinlääkärijärjestelmässä eläinlääkäri oli tavallisesti yksinäinen susi. Saattoi olla, että vaimo vastasi puhelimeen ja kertoi soittajalle, mihin taloon lääkäri oli lähtenyt ja neuvoi soittamaan sinne. – Nykyään on oltava jatkuvasti tavoitettavissa. Se on kuluttavaa, Marian miettii. – 12 VUOTTA sitten kun aloitin kunnassa, oli ehkä 77 prosenttia tuotantoja 23 prosenttia pieneläinten hoitoa, nyt taas päinvastoin. Mitä enemmän palveluja pystyy hoitamaan täällä, sitä enemmän ihmiset tuovat pieneläimiä tänne, Marian kertoo ja jatkaa: – Se on tietysti hyvä asia, että ne saavat hoitoa. Marian toteaa, että nykyään esimerkiksi metsästyskoirat ovat entistä useammin lemmikkejä ja perheenjäseniä. Hoitomuodotkin ovat siten pidemmälle vietyjä. NYT MARIAN ja Anna-Mari, joka on myös eläinlääkäri, ovat kahdestaan yhdessä virassa. Marian kehuu, että Anna-Marin eläintenkouluttajan taidot auttavat eläinasiakkaita viihtymään vastaanotolla. Koulutusta eläinlääkäreiltä ei siis ainakaan puutu: Marian on alunperin tullut Suomeen eläinlääkärinä Slovakiasta ja laillistanut tutkintonsa Suomessa. LAILLISTAMISTA varten hänen piti ensin suorittaa suomen kielikoe, minkä jälkeen hän sai hakea eläinlääketieteelliseen ja suorittaa tutkinnon. Mariania pitkä prosessi ei haitannut. Hän oppi kieltä, lakia ja sai hyvää kertausta. – En kadu sekuntiakaan, että kävin prosessin läpi. Sieltä koulustahan löytyi nykyinen vaimokin! Elina Vanha-aho Osaava eläinlääkäri sopeutuu työssään uuteen Marian Olbricht hoitaa nykyisin paljon pieneläimiä. Slovakiasta kotoisin oleva eläinlääkäri Marian Olbricht täytti ennen vuoden vaihdetta 50 vuotta. Niistä viimeiset 12 hän on asunut Pyhäjärvellä vaimonsa Anna-Marin kanssa. LOTOKKA JA RETKA ovat kaverukset, joilla aikanaan oli suuri merkitys muun muassa kaivosmiehen työssä; historiaa ennen koneellistumista. Räjäytyksen jälkeen louhoksessa kaivosmies kaapi retkalla mursketta lotokkaan ja sen täytyttyä tarttui kahvoihin ja nosti sen kiskoilla olevaan vaunuun. Lotokka oli keskimäärin 55 senttimetriä pitkä ja leveä. Reunoilla oli korkeutta noin 10–15 senttimetriä. Etuosa oli auki. Retka on muuttunut aikojen myötä, vastaten suurta kuokkaa, mutta leveydeltään kapeampi. Aluksi retkat oli tehty valamalla teräksestä ja varsi oli puusta. Nykyisinkin niitä vielä tehdään. Terä ja varsi ovat terästä, varsi anatomisesti hyvin muotoiltu ja osat on hitsattu yhteen. Niille löytyy siis vieläkin käyttöä ja onpa itsellänikin vanha retka mukana puutarhatöissä. Olen jopa itsekin käyttänyt molempia vuoden 1959 syyskuulla kaivostornin pohjaa rusnatessani. Mistä sitten esimerkiksi lotokka on saanut nimensä? Penskana oli yleisessä käytössä sana lotokka ja sille löytyi vertauskuva luonnosta: sukeltaja eli sitti-pörri. Se on eräs vesissä elävä kovakuoriaisten edustaja. Poikasena niitä näimme kalareissuillamme tai muuten puroissa sukeltelemassa. Ne mieleemme jääneet olivat litteitä kuin sormen kynsi, okran–siennanruskeita. Ehkä lotokka-sana on sieltä peräisin. Niinpä, aikansa kutakin. Raskasta työtä oli se rusnaus ja lastaus. Kuluttavaa ja vei monelta ”sivut”. Ei tunnettu vielä ilmakompressoreita ja porakoneita. Porat ja lekat tiedettiin ja tunnettiin, joita isäni, kuten myöhemmin minä itsekin, jouduin huoltamaan, jopa käyttämäänkin. Tänään on automatiikkaa pitkälti noissakin merkeissä. Ukko istuu hienosti hytissä ja ohjailee ja painelee erilaisia vipuja ja polkimia. Jouko Mielonen Lotokka ja Retka LUKIJAN KÄSITYÖT JOUKO MIELONEN tuli Pyhäjärvelle vuonna 1959 kaivosta rakentamaan. Hänet tunnetaan paikkakunnalla muun muassa ”Korhosenniemen isäntänä”. Kaivoksen metallimies johti paikan kunnostamista ja teki sinne perustamassaan pajassa myös taidetaontaa. – Olen isälleni kiitollinen, että hän näki minussa tällaisen luovuuden. Olin seitsemästä veljeksestä ainoa, jonka isä otti niin sanotuksi päällelyöjäksi eli paja-apulaiseksi. Mielonen on vuosien aikana valmistanut lukuisia kaivostyökalujen pienoismalleja esimerkiksi kaivoksen liikelahjoiksi. Kuvassa kuparista taotut lotokka ja retka. Jouko valmistaa itse myös retkan puiset varret. (JS) Jouko Mielonen koristelee takomiaan tuotteita esimerkiksi kaiverruksilla ja koristetaonnalla. Happosyövytyksellä metalliin saadaan erilaisia sävyjä. Pari sanaa Joukosta
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 6 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Juhani Räihälä p.040 966 0006 maalaamo.raihala@hotmail.com Hallikankaantie 7 86800 Pyhäsalmi Pyhäsalmen Automaalaamo Räihälä Maalaukset Kolarikorjaukset Vahinkotarkastukset Vakuutusyhtiöiden työt Pienet huollot ja korjaukset Pyhäjärven uutiset kotiisi toimitettuna! Pyhäjärven Sanomat p.040 772 0231 Avoinna: ma, ti 8.00-20.00 ke 8.00-20.30 to, pe 8.00-20.00 la 8.00-18.00 Pyhäjärven Kehitys Oy Asematie 4, 86800 PYHÄSALMI Ota yhteyttä! Helena Matinniemi, toimistosihteeri p. +358 44 4457 647 helena.matinniemi@pyhajarvi. Risto Alaheikka, toimitusjohtaja p. +358 40 966 0168 risto.alaheikka@pyhajarvi. www.pyhajarvenkehitys. ALOITIN JOULUKUUSSA Pyhäjärven kehitysyhtiön vetäjänä ja olen nyt muutamassa kuukaudessa jo luonut mielikuvaa paikkakunnasta ja tutustunut ihmisiin. Pyhäjärvellä on minusta positiivinen ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Asioita tehdään yhdessä, autetaan toisia eikä puhuta pahaa muista selän takana. Paikkakunnan yritysten menestymisen kannalta sillä on oleellista merkitystä. Jo ensinnä se, että ostamme palveluita ja tuotteita toisiltamme on monelle täällä toimivalle yritykselle hyvin merkityksellistä. Se tukee koko paikkakunnan elinvoimaa ja antaa myös kaupungin ulkopuolelle positiivista signaalia, joka auttaa houkuttelemaan tänne myös uusia yrityksiä. Kaivoksella toiminta on vähenemässä oleellisesti vuoden 2019 lopulla. Minusta on hienoa, että siihen suhtaudutaan rauhallisesti, mutta ei tuudittautuen siihen, että asiat järjestyvät ilman omaa aktiivisuutta. Tilanne pitää nähdäkin haasteena ja uutena mahdollisuutena, johon on vaan tartuttava. Positiivisia esimerkkejä löytyy muilta paikkakunnilta vastaavista tilanteista, joissa ison muutoksen seurauksena on syntynyt paljon uutta erilaista yritystoimintaa. Tämä on monipuolistanut paikkakunnan elinkeinotoimintaa ja synnyttänyt uusia kasvuyrityksiä. Nykyisten kaivoksen alihankkijoina toimivien yritysten on myös mahdollista hakea osaamiselleen lisää markkinoita varsin läheltä PohjoisSuomesta ja Pohjois-Ruotsista. Toivotan Pyhäjärven yrittäjille ja heidän henkilöstölleen menestykästä vuoden jatkoa! Toivotetaan samalla kaikki uudet yrittäjät tervetulleiksi, niin omalta paikkakunnaltamme perustamaan uutta yritystoimintaa kuin tulemaan myös muualta tänne yrittämään. Yhteistyöllä ja positiivisella tekemisen meiningillä onnistumme. Pyhäjärven Kehitys auttaa parhaansa mukaan menestymisessäsi. Otapa yhteyttä, niin jutellaan, miten voimme olla avuksi ! Risto Alaheikka Toimitusjohtaja Pyhäjärven Kehitys Oy KEVÄT TULEE VAUHDILLA ja yrittäjäyhdistyksessäkin olemme aloittaneet jo vauhdikasta toimintavuotta. Aktiivinen hallitus on tehdyt toimintasuunnitelman, jossa on monenlaista tapahtumaa ja asioiden hoitoa. Vuosisuunnitelmaamme kuuluu viime vuonna aloitetut aamuja iltakahvitilaisuudet joka kuukausi. Viime vuonna tavoitimme näiden kahvitusten myötä toista sataa yrittäjää. Se kuulostaa mahtavalta! Tämän kuun alussa oli vuoden ensimmäinen aamukahvitilaisuus, jossa oli jo yli 20 yrittäjää mukana. Nämä tilaisuudet ovat hyviä tapahtumia verkostoitua, keskustella yrittäjäkollegoiden kanssa ja jakaa niin iloja kuin murheita, jotka ovat melko samanlaisia toimialasta riippumatta. Tänä vuonna lisäämme näihin tapahtumiin tiedon jakamista ja pyrimme saamaan tilaisuuksiin aina jotain uutta tietoa eri aloilta. Nyt maaliskuun ensimmäinen päivä, eli huomenna, kahvitapahtuman järjestää Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät täytekakun kera. Samalla saamme tietoa erittäin ajankohtaisesta ja tärkeästä tietoturvasta. Tänä vuonna julkaisemme yritysluettelon, jossa jokainen paikkakunnan yritys saa julkaista tietonsa. Tarkoituksena on, että saamme esille, mitä kaikkia palveluja paikkakunnaltamme löytyykään. Tämä luettelo jaetaan kaikkiin talouksiin Pyhäjärvellä. Nuorten yrittäjäkoulutukseenkin on jo ilmoittautunut innokkaita nuoria ja koulutus aloitetaan nyt keväällä. Toiminnastamme ja tapahtumista jaamme tietoa facebookissa ja kotisivuillamme sekä lähettämällä sähköpostia jäsenillemme. Seuratkaa tiedotteita ja ottakaa yhdistyksestä kaikki hyöty irti! Yrittäjäyhdistyksemme tavoitteena on ennen kaikkea ajaa jäsenistömme etuuksia sekä paikkakunnan että valtakunnan tasolla. Olemme hallituksessa korvat höröllä teidän esille tuomissa asioissa ja pyrimme viemään asioita eteenpäin ja edistämään asioiden hoitoa. Pidämme säännöllisesti yhteyttä kaupungin ja Kehitys Oy:n suuntaan ja valtakunnan tasolle keskusjärjestömme kautta. Teidän tehtävänne on tuoda esille asioita, joita haluatte meidän hoitavan. Jotta toimintamme olisi merkittävää, tarvitsemme tietenkin myös teitä yrittäjäjäseniämme. Teidän aktiivisuutenne myötä toimintamme mahdollistuu ja on mielekästä. Toimintamme pyrkii siihen, että saatte tukea yrityksenne toimintaan, eväitä ja tietoa, virkistystä ja yhteisiä kokemuksia. Toivottavasti mahdollisimman moni yrittäjä innostuu liittymään jäseneksemme! Virpi Jaatinen, puheenjohtaja Pyhäjärven Yrittäjät ry Yritä ja onnistu! Paikallisia yrittäjiä varten Seuraavilla kahdella aukeamalla nostamme esiin yrittäjiä. Tällä kertaa haastatteluun pääsivät PehuTecin Pekka Päivärinta, kiinteistönhuoltoyrittäjä Harry Pönkkö sekä uudessa osoitteessa asiakkaita palveleva Kukka Marleenan Hanna Höyhtyä. Tervehdyksensä tähän teemanumeroon tuovat myös yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Jaatinen sekä Pyhäjärven Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Risto Alaheikka. Pyhäjärvinen yritys, Pyhäjärven Sanomat, toivottaa teille mukavia lukuhetkiä yrittäjien tarinoiden äärellä.
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 7 PEKKA PÄIVÄRINTA on lähes koko ikänsä toiminut yrittäjänä ja työllistänyt myös muita. Yrittäjäpolku alkoi hahmottua jo ensimmäistä kesätyöpaikkaa hakiessa yläasteiässä. – Kysyin ruohonleikkuutöitä, niin minua pyydettiin tekemään tarjous, Pekka muistelee. Kesätyöpaikan sijaan hän pääsi tekemään ruohonleikkuuta urakointina. Ensimmäinen yrityskin syntyi samaan tapaan. Jakelufirmaa pyörittänyt Jaakko Salmela tarjosi työtä kyselleelle Pekalle koko jakelufirman ottamista vastuulleen. Salmelalla oli Pidisjärvi-lehti johdettavana ja sen kanssa tekemistä oli muutenkin riittävästi. Kahdeksantoistavuotias Pekka tarttui haasteeseen. Nivalassa toiminut jakelufirma työllisti lähes kahdeksan osa-aikaista työntekijää. – Olen kiitollinen Salmelalle, kun hän näki että minussa on ainesta yrittäjäksi, Pekka pohtii. Jakelufirma oli toiminnassa lukioja armeija-ajan. Sitten opinnot veivät Ouluun. Pekka teki insinöörityön Nokialle. Valmistumisen jälkeen hän pyysi Nokialta alihankintatöitä, jotta voisi tehdä työtä maakunnasta käsin. Yrityksessä tarjous otettiin vakavasti ja alettiin miettiä, missä tarpeet olisivat kovimmat. Ohjelmistopuolelta löytyi kysyntää ja niin yritystoiminta pääsi taas alkuun. Pekka perusti Stonello Softwaren, joka yhdistyi Espoteliin vuonna 2005. Pekka oli Espotelissä töissä vuoteen 2010, jolloin yritys sulki Nivalan toimipisteen. Alkoi uuden yrityksen suunnittelu. PEHUTEC aloitti vuonna 2010. – Esitin itselleni kysymyksen, onko suomalaiselle insinööriosaamiselle kysyntää. Uskalsin lähteä alalle, jolta muita lähti pois. Kesäkuun alussa aloitin ja elokuun alussa minulla oli jo puolenkymmentä työntekijää, PehuTecin toimitusjohtajana edelleen toimiva Pekka muistelee yrityksen alkutaivalta. Nykyisin yrityksessä on 46 työntekijää, joista osa on otettu myös osakkaiksi. Lähes kaikki työntekijät ovat insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Pyhäjärvellä kirjoilla olevan yrityksen kasvuvauhti on nyt kova. – Elokuussa päättyneellä tilikaudella kasvu on ollut sataprosenttinen ja jatkui edelleen koko syksyn 35 prosentin vauhdilla, Pekka luettelee. PehuTec tuottaa asiakkailleen tutkimusja tuotekehityspalveluita. Jos asiakkaalla on idea älylaitteesta, PehuTecillä on valmiudet toteuttaa idea alusta loppuun asti. – Tarjoamme asiakkaillemme resursseja joko paikkaamaan osaamisvajetta tai toteuttamalla kokonaisprojekteja konseptoinnista tuotantoon asti. Testaamme, haemme CE-hyväksynnät ja opastamme siihen saakka, että tuotanto saadaan käyntiin, Päivärinta selventää. PehuTec on toteuttanut asiakkaille lukuisia erilaisia tuotteita. Yksi esimerkki on QuietOn-vastamelukorvatulpat, joka on suomalainen innovaatio. – Olemme usein tekemisissä innovaatioiden kanssa. PehuTecin ensimmäinen konkreettinen fyysinen oma tuote on Wiljami-viljankosteusmittari. Wiljami on IoTtuote. IoT on lyhenne termistä Internet of Things eli esineiden internet. Se tarkoittaa laitteita, joita voi ohjata, mitata ja valvoa internetin kautta. Wiljami mittaa kuivattavan viljan lämpötilaa ja kosteutta. Kuivausprosessia voi seurata ja kontrolloida etäkäyttöliittymän avulla älypuhelimella tai tietokoneella. – Ajatus laitteen tarpeellisuudesta tuli viljelijöiltä. Laite ikään kuin digitoi vanhan isännän, joka seurasi viljan kuivumista haistelemalla ja maistelemalla, Pekka lohkaisee. Wiljami valittiin mukaan Kasvu Openiin, joka on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma. Maaseudun kasvupolulle valittiin 15 kasvupotentiaalisinta yritystä 57 hakijan joukosta. Ensimmäinen sparraustilaisuus järjestettiin tammikuussa ja seuraava pidetään maaliskuun puolivälissä. Kaksi parasta yritystä pääsee mukaan valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin. – Jo ensimmäinen valmennus tuntui hyödylliseltä. Saimme tavoitetta kirkastettua. Ohjelma tarjoaa meille aineetonta hyötyä, joka poikii varmasti tulevaisuudessa. Siellä syntyy esimerkiksi suhdeverkostoja muihin yrityksiin ja asiantuntijoihin, Pekka kertoo. KAAVAA SIITÄ kuinka menestyvä yritys rakennetaan, ei Pekka ei osaa antaa. JoPehuTecin Wiljami Kasvu Openiin kaisella on erilaiset vahvuudet ja oma tie. – Kaikki odottivat että minusta tulee yrittäjä, mutta itselläni ei ollut hajuakaan minkälaisen yrityksen tulen perustamaan. Elämä ei mene epävarmuuden kautta pilalle. Se ovi mikä on kulloinkin auennut, niin siitä on menty. Esimerkiksi silloin kun en päässyt lukemaan metsätalousinsinööriksi, en jäänyt murehtimaan sitä. Aloitin tietotekniikan opinnot, kun sinne pääsin, Pekka kertoo. Menestystarinoiden takaa löytyy Pekan mukaan yleensä sama perusperiaate. Pitää uskaltaa ottaa itseä viisaampia töihin ja antaa muiden loistaa. – En osaa itse kaikkea, joten on tärkeää löytää oikeita kavereita ympärille. Täytyy löytää hyvät tyypit ja saada heidät työskentelemään yhdessä. Itse ei voi hallita kaikkea, Päivärinta pohtii. JAANA SALO Wiljami-viljankosteusmittari pääsi mukaan Kasvu Open -ohjelmaan, jossa asiantuntijat sparraavat yrityksiä, tuotteita ja liikeideoita kohti kasvua. Pyhäsalmen AUTOJA TRAKTORIHUOLTO OY Köpsintie 2, 86800 Pyhäsalmi, p. 08 780 370 • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. KATSASTUASEMAMME AVATTU JOULUKUUSSA, TERVETULOA KATSASTUKSEEN KOTIPAIKKAKUNNALLE! Maaliskuun aikana katsastuksen varanneille auton harjapesu kaupan päälle. Tervetuloa!
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 8 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Kampaamo Marika 0440 767 675 • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 040 588 5704 JALKATERAPEUTTI Pirkko Ruotsalainen KIINTEISTÖHUOLTO Harry Pönkkö on palvellut pyhäjärvisiä jo monien vuosien ajan. Viherrakennuksesta, koneurakoinnista sekä kiinteistöhuollonpalveluista vastaava yritys on ollut toiminnassa vuodesta 1984. Harry Pönkölle yrittäminen on verenperintöä. – Vanhempani Pentti ja Eeva Pönkkö perustivat yrityksen 1984. Isäni myi 80-luvulla imureita. Kerran Haapajärven kauppareissulla hän tapasi sitten erään yrittäjän, joka alkoi kaupitella isälleni yritystoimintaa. Kaupat tuli, ja niin yritys siirrettiin Pyhäjärvelle, Harry kertoo. Harry aloitti kiinteistöhuoltotyöt vanhempiensa yrityksessä välittömästi perustamisen jälkeen. – Eipä ole tarvinnut olla sen jälkeen työttömänä. VUONNA 2007 yrityksessä suoritettiin sukupolvenvaihdos, ja Harry hyppäsi yrityksen kuin myös kaivinkoneen puikkoihin. – Isä ja äiti siirtyivät eläkkeelle, ja minä otin Kiinteistöhuollon kontolleni. Samana vuonna ostin kaivinkoneen, mikä lisäsi yrityksen koneurakointipuolta. Koneurakointia Kiinteistöhuolto Harry Pönkkö tekee laajemmalla alueella, viime kesänä käytiin hommissa Varkaudessa asti. Yrityksen pääpaino on kuitenkin nimenomaan kiinteistöhuollon palveluissa, jotka keskittyvät Pyhäjärven alueelle. PÖNKKÖ PITÄÄ erityisesti työnsä vaihtelevuudesta. – Jokainen päivä on erilainen. Perusasiat saattavat olla samat – aamupäivästä tehdään tietyt rutiinit. Loppupäivän ohjelma vaihtelee todella paljon, mikä pitää homman mielenkiintoisena. Kiinteistöhuolto tarjoaa palvelujaan ympäri vuorokauden. Se on yrityksen etu, mutta samalla varjopuoli. – Kyllähän se joskus syö miestä, kun pitää päivystää 24/7, mutta se on elinehto tällä alalla. Ihmiset voivat tarvita apua, vaikka keskellä yötä. Silloin ei katsota kelloa, kun meitä tarvitaan, Pönkkö toteaa. Talvi on kiireisintä aikaa lumitöineen. – Yöllä saattaa joutua heräämään tarkistamaan, sataako ulkona lunta. Säätiedotukseen ei aina ole luottamista. 80-LUVULTA lähtien yrityksessä työskennellyt Harry ei kokenut yrittäjän saappaisiin astumista kovin suurena muutoksena. – Siinä sivussa olin hyvin nähnyt, miten isä ja äiti pyörittivät yritystä. Ja vaikka vanhempani nyt eläkkeellä ovatkin, niin hääräävät he edelleen tässä toiminnassa mukana. Harry ei näe itse mitään syytä, miksi joku ei haluaisi yrittäjäksi. – Tässä saa tehdä hommia omaan tahtiin, mikä on mukavaa. Jos jotain huonoja puolia yrittämisestä on pakko keksiä, niin vaikka se, että lomia on yrittäjällä aika vähän. Aina ei lomalistaan mahdu oma nimi, kun pitäisi antaa työntekijöillekin vapaata jossakin välissä, Harry hymyilee. Pyhäjärvi on kiinteistöhuoltoyritykselle erittäin otollinen paikka. Pönkön mukaan kaupungin sijainti on ihanteellinen. – Pyhäjärvi on keskeisellä paikalla. Tästä on helpot yhteydet lähikuntiin tekemään konehommia. Joka ilmansuunnasta löytyy töitä. TULEVAISUUDEN suunnitelmat ovat hyvin selkeät Harrylle. – Porskutetaan vain samaa rataa, niin hyvin menee. Tällä hetkellä koneemme ovat vuokrahallissa, mutta keväällä olisi tarkoitus muuttaa omiin uusiin hallitiloihin. Kiinteistöhuoltoalan tulevaisuuden näkymät ovat Pönköstä hyvät. – Ei se roskaaminen mihinkään maailmasta lopu, Harry nauraa. – Ellei tänne tule jotain totaalista väkiluvun romahdusta, niin meille kyllä riittää töitä. Joonas Kärkkäinen Harry Pönkkö auttaa kellon ympäri Kiinteistöhuolto Harry Pönkkö saa käyttöönsä uuden hallin kevään aikana. ”24/7 päivystäminen on elinehto tällä alalla. Ihmiset voivat tarvita apua, vaikka keskellä yötä. Silloin ei katsota kelloa, kun meitä tarvitaan. Tmi. Johanna Kangasharju Tmi. Johanna Kangasharju KipinKapin HIERONTAAN! 5e:n alennus kaikista hieronnoista maaliskuun ajan! Koulutettu hieroja p. 044-9792865 Ollintie 11 A 2, 86800 Pyhäsalmi Myös kulmien ja ripsien kestovärjäykset Toipilaspolku 8 86800 Pyhäsalmi www.raitalankangas. Sirpa Niskanen sirpa@raitalankangas. p.040 755 9525 Avoinna ajanvarausten mukaisesti Ollintie 11, Pyhäsalmi, p. 040-8479 466 Aa ae, taan, l vu ik o rntus . Jhn k 040 576 35 66 A tar 044 532 55 54 Sv ut 040 560 40 32 Teemme yhteistyössä virkistyshetkiä työyhteisö -ja yksityisryhmille Kysy tarjous!
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 9 • Pienkoneiden huollot ja korjaukset • Varaosat pienkoneisiin • Jääkairojen vaihtoterät JUHA ESTOLA Oikotie 2, 86800 Pyhäsalmi p.(08) 780 885 PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K.Saastamoinen P. 0400 513 608 -Lika ja viemärikaivojen tyhj. -Vaihtolavapalvelu -Talousvedenajo -Hiab-työt ja kuljetukset -Koneen ym.kuljetukset -Kolariym.autojen hinaukset Myös viikonloppuisin Yli 30 vuotta kiinteistöhuoltopalveluita Pyhäjärvellä! 0400 681 074 www.harriponkko. AMP Orix Ay Asuntojen vuokraus Oritsalontie 16 Pyhäsalmi Aki Toivanen 040 511 8687 Ari Kangasharju 044 370 0038 amporixay@gmail.com • rakennuspeltityöt • sadevesijärjestelmät • kattoturvatuotteet • piipunhatut • läpivientien ja piippujen pellitys •uunineduspellit • listat • timanttiporaukset 0400 231 143 KUKKA MARLEENALLA on ollut viime aikoina tekemistä. Yritys muutti lauantaina Palotielle ja maanantaina yritys avasi ovensa uusissa tiloissa. – Onhan tässä vähän hässäkkää ollut. Uusien toimitilojen myötä saamme Kukka Marleenalle uutta ilmettä ja toivottavasti myös sellaista mukavaa pöhinää, kertoilee yrittäjä Hanna Höyhtyä. Hanna on päässyt vaikuttamaan uusiin tiloihin hyvin paljon. – Olen suunnitellut, minkälaiset tilat halutaan – mitkä seinät lähtevät ja niin edelleen. Tärkeää on saada uudesta osoitteesta juuri oman näköinen. Muuton taustalla on tilan vuokrasopimuksen irtisanominen. Noin vuosi sitten Suomenselän Osuuspankki möi liikekiinteistön, jossa myös Kukka Marleena toimi. Osuuskauppa PeeÄssä osti kiinteistön ja irtisanoi yritysten vuokrasopimukset – koko siipirakennus puretaan parkkipaikan tieltä. – Irtisanomisesta ilmoitettiin meille maaliskuussa. Alun perin meidän olisi pitänyt muuttaa jo toukokuun aikana, mutta Pyhäjärven kaupunki sai pelattua meille lisäaikaa. Uusien toimitilojen etsimisessä auttoi Asko Kauranen. – Asko kysyi, voisiko hän katsastaa meille uudet tilat. Hänen kauttaan päädyimme Palotielle. Palotielle muuttoa edesauttoi myös Keski-Pohjanmaan Muistiluotsin joustavuus – Muistiluotsi muutti muualle antaen Kukka-Marleenalle tilansa. Höyhtyä ottaa tilamuutoksen vastaan hyvin mielin. – Kyllä tämä prosessi on omalla tavallaan stressannut, mutta ei tämä maailmanloppu ole. Vanhat tilat olisi pitänyt kuitenkin remontoida jossain vaiheessa. Tämä on positiivinen muutos. MAANANTAINA Kukka Marleena palveli jo uusissa tiloissa, vaikka kaikki ei ole vielä täysin valmista. – Kaikkea ei voi rykäistä sisään kerralla. Jo aikaisemmin olimme tuoneet Palotielle kylmiön – pitää odotella, miten se vaikuttaa tilaan. Maaliskuun lopulla yritys aikoo järjestää uusien toimitilojen avajaiset, jolloin kaikki on viimeisen päälle valmista. HANNA HÖYHTYÄ on toiminut yrittäjänä kolme vuotta. Kukka Marleena tarjoaa kukkakaupan lisäksi hautauspalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi arkut, hautakivet ja kuljetukset. Erityisesti kukkiin liittyvä sisustus on lähellä Hannan sydäntä. – Vihersisustusta haluaisin tuoda enemmän esille. Työpaikalla on mukavaa, kun pääsen leikkimään tapeteilla ja sisustamaan – kotona sisustusta ei voi muuttaa isolla kädellä silloin kun huvittaa. Pieniä muutoksia teen kotona tämän tästä. Hannalla on hallussa monet eri alat: vaatetusala, floristin tutkinto sekä sisustussuunnittelun peruskurssi tukevat toisiaan. – Kukkien kauneus viehättää tällä alalla. Mikä muu työ tarjoaa näin paljon kaikkea kaunista? YRITTÄMINEN Pyhäjärvellä on Hannan mielestä vaivatonta. – Täällä on todella mukavia ihmisiä niin asiakkaissa kuin muissakin yrityksissä, kehuu Höyhtyä. Kolmevuotisen yrittäjätaipaleen aikana Hanna on huomannut positiivisia muutoksia pyhäjärvisessä yrittämisessä. – Kun aloitin yrittäjänä, tuntui, että aina oli jollakin tapaa yksin. Yritykset pysyivät omissa oloissaan. Pyhäjärven Yrittäjät ry toi kuitenkin yrityksiä yhteen esimerkiksi yrittäjäkahvien avulla. Sitä kautta loimme kontakteja, mikä tietysti lisäsi yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Hanna toivoisi, että yrittäjien välille saataisiin joku helppo tapa pitää yhteyttä. – Jos vielä pystyisimme pitämään enemmän yhtä, niin se olisi hienoa. Sekin tietysti on omasta itsestä kiinni – pitäisi rohkeammin olla yhteydessä muihin. Myös kaupunki saa Hannalta kiitosta. Höyhtyä kokee, että kynnys soittaa kaupungille ongelmatilanteessa on olematon. – Heti, kun tuli tieto, että PeeÄssä irtisanoo vuokrasopimuksemme, niin kaupunki oli meihin yhteydessä ja lupasi auttaa, Hanna kiittelee. KUKKAKAUPPA-ALA on elinvoimainen, vaikka sillä haasteita onkin. Kukat ostetaan monesti isoista marketeista. – Se on asiakkaalle helppoa napata kukat samalla, kun käy ruokaostoksilla. Edelleen kuitenkin kukkien myyntiin vaadittava ammattitaito löytyy kukkakaupasta. Asiakas saa alan liikkeestä juuri sellaisen kimpun tai sidontatyön kuin haluaa. Yrittäjä uskoo silti tulevaisuuteen. Omilla visioilla yritys pysyy virkeänä. – Ajanmukaisuus on valttia kukka-alalla. Koko ajan pitää seurata, mitä ihmiset haluavat. Hyvänä esimerkkinä toimivat ilmakasvit, jotka ovat nousseet suosioon sosiaalisen median avulla. Harva tietäisi näistä kasveista mitään ilman some-huomiota. ASIAKASPALAUTETTA Höyhtyä tahtoisi saada enemmän. Positiivista palautetta tulee jonkun verran, mutta erityisesti kriittinen palaute olisi tervetullutta. – Myös positiivisella palautteella on oma tärkeä roolinsa – kiitokset sekä kehut kannustavat ja tuovat iloa päivään. Joonas Kärkkäinen Uusi osoite piristää Kukka Marleena jätti vanhat tilat taakseen lauantaina. Yrittäjä Hanna Höyhtyä otti muuton vastaan uutena haasteena. ”Kukkien kauneus viehättää tällä alalla. Mikä muu työ tarjoaa näin paljon kaikkea kaunista? Osuuskauppa PeeÄssä irtisanoi liikekiinteistönsä vuokrasopimukset viime maaliskuussa. Myös Kukka Marleena joutui etsimään uuden osoitteen, joka löytyy nykyään Palotieltä. Löydät meidät myös facesta! • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 10 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Kyläkierros Pyhäsalmi ERKKI CASTRÉN asuu vaimonsa Aunen kanssa Vanhalla Pyhäjärventiellä. Askel on pariskunnalla jo lyhentynyt, mutta kotiavun ja naapurien avulla pärjätään omassa kodissa. Pojat Heikki ja Antti asuvat perheineen Oulussa. Heistä kumpikaan ei ole jatkanut isänsä jäljillä poliisina, kuten Erkki itse aikoinaan. Erkki syntyi vuonna 1926 Eino ja Esteri Castrénin seitsemän lapsen katraaseen. Erkillä oli kaksosveli Väinö. Kaikki sisarukset ovat jo edesmenneitä. Lapsuusvuodet kuluivat Emoniemessä, jonka mailla Erkillä ja Aunella on edelleen kesämökki. Uravalinta oli Erkille selvä. – Kyllä se minulle jo kouluaikoina selvisi, että haluan isän lailla ”sheriffiksi”, Erkki miettii. Hän kävi poliisikoulun Helsingissä ja pääsi sinne töihin. – Ei se passimiehen virka minua oikein kiinnostanut, olin sitten töissä Oulussa ja liikkuvassa poliisissa. Liikkuvan poliisin työ toi hänet myös Pyhäjärvelle. Täältä hän löysi vaimokseen Aunen (o.s. Salo), joka työskenteli terveyssisarena. Aune on kotoisin Oulusta ja oli töissä terveyssisarena eläkeikään saakka. 1950-luvulla pariskunta me28-VUOTIAAT Tiia (o.s. Säily) ja Juho Vuolas muuttivat Pyhäjärvelle elokuussa 2015. Tiia sai silloin töitä esikoulunopettajana vastavalmistuneesta päiväkoti Hoijakasta. Hän siirtyi oppilaiden mukana Ikosen koululle ja opettaa nyt siellä tokaluokkalaisia. Tiia ja Juho ovat kotoisin Haapajärveltä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi jo lukioiässä. Lukion jälkeen he muuttivat Ouluun, jossa Tiia opiskeli luokanopettajaksi, painottuen esija alkuopetukseen. Juho puolestaan opiskeli medianomiksi keskittyen kuvalliseen viestintään, videokuvaus on hänen suurin intohimonsa. – Perustin Vuolas Median jo Oulussa, minun oli helppo muuttaa tänne, kun firma oli niin alkuvaiheessa. Tällä alalla työt ovat ympäri Suomea, joten Pyhäjärveltä on helppo matkustaa joka suuntaan, tämä on niin keskeisellä paikalla, Juho selittää. Juho on tehnyt paljon häävideoita, joten erityisesti kesälauantait kuluvat hänellä töissä. Muille ajoille hän on saanut asiakkaita esimerkiksi yrityksistä. – Yrityksille videot ovat vielä vähän uusi juttu täällä päin. Olen kuitenkin tyytyväinen, töitä on riittänyt ja sana on kiirinyt eteenpäin. Videokuvauksen ohella hän on tehnyt joskus myös valokuvauskeikkoja, esimerkiksi hautajaiskuvauksia. Tiia on kokenut olevansa omalla alallaan pienten koululaisten kanssa. – Minulla on luokassa 14 oppilasta, mikä on ihan luksusta. Näin pienet luokkakoot ovat harvinaisia. Yksittäisiin oppilaisiin voi keskittyä paremmin, kun luokkakoko on pieni. Myös Pyhäjärveen Vuolakset ovat olleet tyytyväisiä. – Olihan tänne muutto Oulun jälkeen pieni shokki, täällä ei ole ison kaupungin vilinää, mutta luonto on tullut taas läheisemmäksi, Tiia pohtii. – Ja kulkuyhteydet on hyvät, täältä pääsee nopeasti kavereiden luokse Ouluun ja Tampereelle, Juho lisää. – Myös ilmaiset liikuntaryhmät hämmästyttivät aluksi, voiko olla olemassa ilmaista ja laadukasta liikuntaryhmätarjontaa, kun Oulussa sai niistä maksaa itsensä kipeäksi, Tiia sanoo. He käyvätkin viikoittain Pehkosen Markon vetämissä liikuntaryhmissä. Myös VPK:n elokuvat ovat tehneet laadullaan ja tuoreudellaan pariskuntaan vaikutuksen. Tiialle Pyhäjärvi oli entuudestaan vieras paikkakunta Marjoniemeä vaille, mutta Juho on käynyt täällä jo lapsuudestaan saakka, sillä hänen mummunsa Marjatta Vuolas asuu täällä. Vanhemmat ja muita sukulaisia asuu edelleen Haapajärvellä, joten sinne on lyhyt matka poiketa. Entä onko teidän tulevaisuutenne Pyhäjärvellä? – Tulevaisuus on avoin, aika näyttää, juurrutaanko tänne vai jatketaanko matkaa, Tiia pohtii. Hänelle vakituisen työpaikan saaminen olisi syy vaihtaa paikkakuntaa. Suunta on avoin, paitsi Helsinki ja Lappi eivät houkuta. Myös Juho katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. – Videokuvaus on kasvava ala. Minulla työt ovat ympäri Suomea, joten minun on helppo muuttaa, pakkaan vaan firman reppuuni. Pyhäjärven Sanomien kyläkierros on edennyt Pyhäsalmeen. Pyhäsalmesta muodostui Pyhäjärven sydän rautatien tultua paikkakunnalle ja keskusta palveluineen siirtyi pikku hiljaa kirkonkylältä Pyhäsalmeen. Yläpuolella ilmakuva 1960-luvulta ja alla tuore kuva taajamasta. TEKSTI: MIRKA KAURANEN KUVAT: MIRKA KAURANEN, VUOLASMEDIA / JUHO VUOLAS JA EEVA-LIISA SIIKANIVA Erkki on toisen polven poliisi Työ toi Juhon ja Tiian Leskeläntielle Pyhäjärven ilmainen liikuntarjonta on tehnyt vaikutuksen Juho ja Tiia Vuolakseen. Elämää Pyhäsalmessa Kävelykeppi on Erkille tärkeä tuki, sen hän hankki aikoinaan tohtori Torkkolan jäämistöstä.
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018— N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 11 Kyläkierros ELSA NIEMI (o.s. Haverinen) asuu Niemen talossa Tikkalanniemessä. – Sanotaan, ettei kukaan kuin kotiinsa tule, mutta minä tulin, Elsa nauraa. Hän astui ensimmäisen kerran Niemen talon pihapiiriin kesällä 1966. Talon emäntää Marttaa oli potkaissut lehmä ja talossa tarvittiin kodinhoitajaa. Kodinhoitajathan tekivät tuolloin kodeissa kaikkia töitä navettatöistä lastenhoitoon, pyykinpesuun, siivoukseen ja leivontaan. Niemen talon poika Eero iski silmänsä Elsaan, ja kerran hän sitten rohkaistui kysymään Elsaa elokuviin. Siitä se riiaus vähitellen alkoi. – Anoppi sanoi, että se lehmänpotku oli hänelle rangaistus jostakin, vaan minä sanoin, että päinvastoin, olisiko tuo Eero muuten akkaa saanut otetuksi, Elsa vitsailee. Elsa tuli Pyhäjärvelle töihin lukion vuoksi. Perhe asui Kärsämäellä, ja kun siellä ei ollut lukiota, Elsa haki töihin tänne, jotta pikkuveli Pentti saisi asua hänen luonaan ja käydä lukiota. Pentti opiskelikin sitten papiksi saakka. Kärsämäen Koposenperälle Haveriset olivat muuttaneet vuonna 1946 Kuhmosta, siellä oli itäraja liian lähellä. – Kotoa oli vain 30 kilometriä rajalle ja äiti pelkäsi niin, että sai sydäntaudin jatkuvasta pelkäämisestä. Vuonna 1944 partisaanit kiersivät siellä ja tappoivat väkeä perheittäin. Minustakin tuli tällainen pelkuri, nyt varsinkin kun olen yksin. Yksin Elsa on ollut pari vuotta. Eero kuoli vuonna 2015. Lapsista Jarmo on luokanopettajana Haapavedellä ja tulee viikonlopuiksi ja lomiksi kotiin Pyhäjärvelle, Päivi perheineen asuu täällä. Päivillä on kaksi lasta, kuten myös Jyväskylän Palokassa asuvalla Jarmon kaksoisveljellä Matilla. Eero piti Niemessä muutamaa lehmää ja Elsa oli kodinhoitajana eläkkeelle jäämiseensä saakka, vuoteen 1999. Työuraa ehti kertyä 35 vuotta ja aluksi matkat taittuivat polkupyörällä. Polkupyöräily onkin jäänyt Elsalle harrastukseksi, Pyhäjärven ympäri on tullut pyöräiltyä moneen kertaan. Työssä ollessa ei aina ehättänyt, mutta nyt eläkeläisenä hän on ollut ympäripyöräilyssä jo monena vuonna peräkkäin. Elsa käy myös Pehkosen Markon jumpissa, sekä pari kertaa viikossa Eläkeliiton kerhossa ja vapaaehtoistyössä Lähimmäisen kammarissa. Siellä näkee muita ihmisiä. Ikää mittarissa on 78 vuotta, mutta Niemi on perusterve. Ainoastaan Eeron kuolema vei voimat vähäksi aikaa. – Pyhäjärvellä olen kyllä viihtynyt ja olen varmaan enemmän ’pyhäjärvinen’ kuin moni täällä syntynyt. Onhan täällä jo yli 50 vuotta tullut oltua, suurimman osan elämästäni, Elsa pohtii. – Palvelut pelaa täällä ja kaikkeen olen tyytyväinen. Kun vain saisi jatkossakin terveenä olla. Lehmänpotku toi miniäksi EEVA-LIISA SIIKANIVA VUOLASMEDIA ni naimisiin ja Erkkikin sai vakituisen työn poliisina Pyhäjärveltä. – Viinanvalmistuksen valvonta ja sen perästä käräjillä käynti työllistivät paljon silloin nuorena poliisina, Castrén muistelee. Perhe asui poliisiaseman yläkerrassa, joka sittemmin myös Virastotalona tunnettiin. Pikkuhiljaa Erkki yleni ammatissaan ylikonstaapeliksi. Castrénit rakensivat oman kodin aika lähelle nykyistä kotia, sen myytyään he asuivat myös mökillä Emoniemessä. Nykyisin mökillä käyvät lähinnä pojat. Pyhäsalmi on muuttunut paljon. – Ihan hyvään suuntaan, onhan täällä rakennettu nyt paljon. Ei tätä enää samaksi paikaksi ole tunnistaa. Tässä on ollut hyvä asua. Yläpuolella ilmakuva 1960-luvulta ja alla tuore kuva taajamasta. Eero neuvoi Elsalle talon vanhan kaapin salalokeron. Niemen talo nyt järvelle päin kuvattuna ja ennen järveltä päin. Erkki on toisen polven poliisi Elämää Pyhäsalmessa NIEMEN KOTIALBUMI
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 12 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Ajassa NYKYPÄIVÄNÄ melkein jokainen meistä kuljettaa mukanaan älypuhelinta. Kaikille nykyteknologian hallitseminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Niinpä Pyhäjärven vanhusneuvosto teki aloitteen älypuhelinkurssista. – Otimme yhteyttä sivistysjohtaja Jukka Lehtosaareen. Toivoimme kurssia, jossa meille tekniikkaa taitamattomille näytettäisiin henkilökohtaisesti, kuinka mikäkin älypuhelimen ominaisuus toimii. Kaikilta ei löydy kotoa nykyteknologian taitajaa, joka voisi neuvoa, taustoittaa vanhusneuvoston puheenjohtaja Pirkko Hautala. – Haluamme pysyä ajassa mukana. Lehtosaaren kautta ajatus kurssista saavutti lukion rehtori Tuija Vanha-ahon. – Pohdimme yhdessä yhteisöasiamies Eeva Vaskilammen kanssa, miten tämä kurssi kannattaisi toteuttaa. Kurssin lähtökohtana on se, että annetaan nimenomaan henkilökohtaista opastusta luokan edessä tapahtuvan luennoinnin sijaan. Näissä tilaisuuksissa pyritään ratkaisemaan juuri asiakkaan esille tuomia ongelmia. Ja ketkäpä olisivat parempia ongelmanratkaisijoita älypuhelinten saralla kuin nuoret? Vanha-aho toteaa. Opetusta nykytekniikkaan antavat lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat. Oman kiinnostuksen pohjalta mukaan on lähtenyt viisi vapaaehtoista ykköstä. – Opiskelijat saavat suoritettua tällä yhden teemakurssin, Tuija kertoo. Hautalan mukaan kurssi ei ole millään tavalla sitova eikä vaadi erillistä ilmoittautumista. – Se riittää, että ilmaantuu paikalle silloin kuin itselle sopii. Joku tulee paikalle, selvittää ongelman nuorten kanssa ja lähtee – sekin on täysin mahdollista. Ei tämä ole perinteistä koulunpenkissä istumista, Hautala selventää. VIIKKO SITTEN Keskuskoululla järjestettiin ensimmäistä kertaa älypuhelinkurssi. Paikalle saapui kymmenisen vierasta puhelinongelmineen. Toiset halusivat oppia käyttämään Facebookia puhelimellaan ja toisia taas kiinnostivat paikantaminen sekä karttaohjelmat. Lukiolaiset näyttivät kädestä pitäen, miten ongelmat saatiin ratkaistua. Heikki Parviaiselle älypuhelin ei ollut vielä tullut tutuksi – olihan uuden puhelimen ostamisesta kulunut vasta noin 24 tuntia, kun Heikki saapui kurssille. – Myyjä sanoi, että parin viikon päästä pohdin, miten olen aikaisemmin selvinnyt ilman älypuhelinta, Heikki naurahtaa. Nuoret auttoivat Heikin puhelimen saloihin opettamalla muun muassa valokuvan ottamista sekä Googlen käyttämistä. – Älypuhelimet ovat monipuolisia ja hyviä, kun niitä oppii käyttämään, sanoo opiskelija Leevi Tikka. LUKIOTA ensimmäistä vuotta käyvä Anni Rönkkö oli myös opastamassa apua tarvitsevia. Hänen mielestään kurssi on erittäin hyvä. – Se on hienoa, että iäkkäämpiä ei unohdeta vaan heitä autetaan pysymään nykytekniikan perässä. Kurssi on eräänlainen sukupolvien kohtaaminen. – Vanhemmille ihmisille älypuhelimet saattavat olla monimutkaisia. Siirtyminen perinteisestä näppäinpuhelimesta älypuhelimeen on iso muutos, Anni pohtii. Rönkölle puhelinten käyttö ei ole ongelma – nuoret oppivat käyttämään uusiakin laitteita nopeasti. – Kun erilaisia puhelimia on käyttänyt jo pienestä pitäen, niin uuden omaksuminen ei ole enää niin vaivalloista. SEIJA LIUSKA on myös tyytyväinen, että nuoret tarjoavat apuaan. – Tämä on tosi loistava homma. Meitä on monta, ketkä haparoivat tekniikan parissa. Seijalla itsellään ei ole älypuhelinta – hän tuli paikalle selvittääkseen, millainen kurssi on. – Halusin tietää, mitä tämä pitää sisällään. Halusin myös saada alustavaa tietoa siitä, mikä älypuhelin kannattaa ostaa. Seuraavalla kerralla Liuska tahtoisi perehtyä aivan tavalliseen puhelimen käyttöön. – Sitten kun perusjutut ovat hanskassa, niin ehkä nuoret voisivat opettaa minulle älypuhelimen käyttöä monipuolisemmin, Liuska suunnittelee. Ensiksi Liuskan täytyy kuitenkin käydä ostoksilla ja hankkia älypuhelin. – Ensi tapaamiseen tulen sitten uuden puhelimen kanssa. Silloin pistetään nuoret lujille! Seuraavan kerran opastusta teknologian käyttöön onkin tarjolla huomenna torstaina kello kolmen ja viiden välillä Keskuskoulun luokassa 21. Joonas Kärkkäinen Keskuskoululla tarjottiin opastusta älypuhelimen käyttöön viime keskiviikkona. Lukion ykkösluokkalaisten vetämä tuokio ratkaisi monia esille tulleita teknologiaongelmia. Ongelmanratkaisua kosketusnäytöllä Seija Liuska (vas.) ja Heikki Parviainen (oik.) saivat oppia muun muassa siitä, miten älypuhelimella otetaan kuvia. Leevi Tikka (toinen vas.) ja Vili Anttila neuvoivat ongelmien kanssa painivia. Pyhäjärven vanhusneuvoston Pirkko Hautala (vas.) oli toivomassa kurssia, jossa opastusta annettaisiin henkilökohtaisesti. Anni Rönkkö pitää tärkeänä, että iäkkäämpiä ei jätetä yksin ongelmien kanssa. ”Se riittää, että ilmaantuu paikalle silloin kuin itselle sopii. Joku tulee paikalle, selvittää ongelman nuorten kanssa ja lähtee – sekin on täysin mahdollista.
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018— N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 13 Ajassa Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen alkoi 20.2. ja päättyy 13.3. klo 15.00. Haku on suunnattu tänä vuonna peruskoulunsa päättäville. Muille haku on auki jatkuvasti, yleensä oppilaitosten omien kanavien kautta. SALMEN KOULULLA kaikki 9.-luokkalaiset tekevät haun koululla. Yhteishaku hoituu sähköisesti Opintopolku.fisivuston kautta. Viime perjantaina opinto-ohjaaja Mirja Puttonen seurasi, että Oona Kolehmaisen ja Roni Paavolan hakemuksissa on kaikki kunnossa. Hakemista on myös harjoiteltu etukäteen. OONA KOLEHMAINEN kertoo hakevansa Pyhäjärven lukioon. Valinta on ollut mielessä 7. luokalta lähtien, ja Oona on luottavaisin mielin kouluun pääsyn suhteen. – Kyllä minä alussa jo tiesin, että haen tänne, hän toteaa. Välillä Oona on miettinyt, pitäisikö sittenkin lähteä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, mutta päätyi jäämään kotipaikkakunnalle. – En halua muuttaa vielä yksin asumaan, mutta on ihan mukava päästä lukioon. Vaikka Oona arvelee, että hänelle asioiden hoitaminen on helpompaa paperisena, sähköinen haku sujui hyvin. Vain yhdessä kohdassa Mirja-opon piti muistuttaa, jotta kaikki oikeat kohdat tulivat täytettyä. RONI PAAVOLAN kaikki viisi hakuvaihtoehtoa ovat ammatillisen puolen turvallisuusalalla. Kohteiden järjestys on mietitty etukäteen, joten hakemuksen täyttö etenee mutkattomasti. Roni arvelee, että joko Tampereella, Ylivieskassa, Limingassa, Kokkolassa tai Kajaanissa aukeavat ovet toivekouluun. – Turvallisuusala on kiinnostava, koska pystyy käyttämään sosiaalisia taitoja. Ja pääsee tekemään, eikä tarvitse istua toimistossa kirjoittelemassa, Roni kertoo syitään hakeutua alalle. Roni ei ole ollut huolissaan oman alan löytymisestä, vaan sanoo tienneensä, että oma paikka selkenee kyllä jossain vaiheessa. Pari kuukautta sitten hakusuunnitelma varmistuikin. – Äiti katsoi eri paikkoja ja näytti videon, jossa kerrottiin enemmän turvallisuusalasta, Roni kertoo. Video löi hakukohteen lukkoon. Roni sanoo tyytyväisenä, että oli mukava tunne päästä hakemaan. Haussa ysiluokkalainen pääsee määrittämään tulevaisuuttaan. – Toivottavasti myös sen, missä on kolme seuraavaa vuotta, Mirja lisää. LUKION käytävältä löytyy Eveliina Kähärä, jonka suunnitelmissa on saada lakki keväällä. Hänen hakusuunnitelmansa eivät ole aivan tyypilliset, mutta ne ovat selkeytyneet lukion aikana. – Haen sitten vuoden päästä ammattikouluun, hän kertoo aikeistaan. Välivuonna Eveliina toivoo voivansa käydä töissä ja valmistautua muutenkin muualle muuttamiseen. Hänen mukaansa on kuitenkin toinenkin syy jättää haku ensi vuoteen, vaikka toivepaikka on jo selvillä. – Hakukohde on logistiikan perustutkintoon kuuluva lentoasemahuoltaja. Seuraava haku sinne aukeaa vasta ensi keväänä, Eveliina selittää. MYÖS korkeakouluihin haetaan Opintopolun kautta. Korkeakoulujen yhteishaun ensimmäinen kevään hakuaika on jo mennyt. Siinä haettiin korkeakoulujen vieraskielisiä koulutuksia, taideyliopiston koulutuksia ja yliopistojen maisterikoulutuksia. KEVÄÄN TOINEN korkeakoulujen hakuaika on tulossa 14. 28. maaliskuuta. Se koskee suurinta osaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkinnoista. Jos hakija saa opiskelupaikan, hänen pitää muistaa tehdä opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään tiistaina 10. heinäkuuta kello 15 mennessä. Varasijoilta hyväksyminen puolestaan päättyy heinäkuun lopussa. Elina Vanha-aho Yhteishaku on käynnissä POHJOIS-POHJANMAAN TEtoimiston työvoimaja yrityspalveluneuvottelukunta otti kantaa aktiivimalliin. TE-toimistojen tulee tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten, työelämän järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä varten TE-toimistoissa toimivat neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on muun muassa seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia, seurata ja tukea julkisen työvoimaja yrityspalvelun ja työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytysten toimeenpanoa sekä tarvittaessa tehdä esityksiä palvelujen kehittämiseksi. Neuvottelukuntien jäsenet on nimitetty keskeisten työelämän järjestöjen esityksistä ja he edustavat työnantajia ja yrittäjiä sekä työntekijöitä. Neuvottelukuntiin on nimetty myös edustajia kunnista ja muista viranomaisista. PohjoisPohjanmaalla neuvottelukunnan jäsenet on nimetty Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, AKAVA ry:stä, STTK:sta, SAK:sta, Pohjois-Pohjanmaan Liitosta, Oulun kaupungista, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta. Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston työvoimaja yrityspalveluneuvottelukunta päätti kokouksessaan antaa lausunnon niin sanotusta työttömien aktiivimallista, joka tuli voimaan vuoden alussa. Neuvottelukunta toteaa, että aktiivimalli lisää riskiä maakunnan eri osien väliseen eriarvoisuuteen. Osassa maakuntaa vaihtoehdot työllistyä, toimia yrittäjänä tai osallistua aktiivimallin vaatimukset edellyttäviin palveluihin voivat olla rajalliset. Palveluiden alueellisen saatavuuden lisäksi neuvottelukunta painottaa sitä, että myös aktiivimallin ehdot täyttävien palvelujen sisältöjen kehittämistä tulee jatkaa, jotta aktiivimalli palvelee mahdollisimman hyvin ja yksilöllisesti myös heikommassa asemassa olevia työttömiä. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että nopeasti tehdään päätöksiä siitä, mitkä palvelut tai toimet täyttävät aktiivimallin vaatimukset. Tällä hetkellä tilanne on kestämätön kaikkien osapuolten näkökulmasta. Neuvottelukunta katsoo myös, että yksilöllisen ohjauksen resurssit TE-toimistoihin tulee turvata siten, että varmistetaan se, että työttömät työnhakijat saavat tarvitsemaansa palvelua. Aktiivimallille kritiikkiä • 20.2 13.3 Toisen asteen koulutukset: lukiot ja ammattikoulut • 14.3 4.4. Ammatilliset koulutukset, joissa on saatavilla erityistä tukea • 14.3 28.3 Korkeakoulut: ammattikorkeakoulut ja yliopistot Kevään 2018 yhteishaku Pyhäjärvellä 9. –luokkalaiset tekevät yhteishaun koululla. Kuvassa Oona Kolehmainen ja Roni Paavola. Lukiolainen Eveliina Kähärä aikoo hakeutua lentoasemahuoltajaksi. Työttömyys laski POHJOIS-POHJANMAAN Elykeskuksen alueella oli tammikuun lopussa 23 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 4 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten väheni ulkomaalaisten, alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien työttömyys. Myös vammaisia, pitkäaikaissairaita ja yli 50-vuotiaita oli työttömänä edellisvuotta vähemmän. Kokoaikaisesti lomautettuna oli lähes 400 henkilöä vähemmän. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,4 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Kunnittain työttömien osuus työvoimasta vaihteli Reisjärven 7,2 prosentin ja Vaalan 16,3 prosentin välillä. Pyhäjärvellä työttömien määrä oli tammikuussa 271, eli 40 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pyhäjärvellä tammikuun lopussa 12,7 prosenttia. Avoimia työpaikkoja Pyhäjärvellä oli tammikuussa kolmetoista.
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 14 Keskiviikko helmikuun 28. päivä SUNNUNTAIN SANA SEURAKUNTATIEDOT Elämää ja ihmisiä PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HAUTAAN SIUNATTU: Taimi Annikki Rasila 83 v., Veikko Sulo Pellilä 86 v. ja Aimo Aleksanteri Nurmesjärvi 81 v. Keskiviikko 28.2. klo 10.30 eläkeliiton kerho srk.keskuksessa. klo 17.00 Arki-illan retriitti Pyhän Annan kirkossa. klo 18.00 Majatalokuoron harkat Pyhän Annan kirkossa. Torstai 1.3. klo 13.30 hartaus Lähdetien viriketilassa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. Ei kuoroharjoituksia, seuraavat harjoitukset 15.3. Perjantai 2.3. klo 18.00 Ystävä-ilta yhdessä SPR:n kanssa Lähimmäisen kammarissa. Sunnuntai 4.3. (3. paastonajan sunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa, sa Urpo Karjalainen. Herättäjän pyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. klo 12.00 pyhäkoulu ry:llä. Maanantai 5.3. klo 12.00-16.00 kaikille avoin retkeilytapahtuma Korhosenniemessä. Kts. erill. ilmoitus. klo 14.30 lähetyspiiri Lähimmäisen kammarissa. Tiistai 6.3. klo 12.00-16.00 kaikille avoin retkeilytapahtuma Korhosenniemessä. Kts. erill. ilmoitus. Keskiviikko 7.3. klo 10.30 Kultaisen iän kerhon retki Korhosenniemeen. Kyyti lähtee 10.30 srk.keskuksesta, paluukyyti Korhosenniemestä lähtee klo 12.15. Ulkoillaan ja nautitaan kevättalvesta. klo 14.00 hartaus Köpsinrinteellä. Pelastusrenkaaseen on hukkuvan helppo takertua – näin ajattelin Ruotsin piispa Martin Lönnebo, joka haaksirikkoutui saarelle. Martinilla oli saarella aikaa ajatella elämän tärkeitä asioita sekä elämää kantavia tukipilareita. Kuinka ihminen voi päästä lähemmäksi Jumalaa? Martin kirjasi useita asioita ylös, mutta loppujen lopuksi pelastusrenkaaksi ajateltu helminauha näyttikin enemmän ansanauhalta kuin pelastautumiseen sopivalta helminauhalta. Martin alkoi karsia asioita yksi kerrallaan pois, niin että jäljelle jäi vain yksi isoin kultainen helmi, Jumalahelmi. ”Sinä olet ääretön. Sinä olet lähellä. Sinä olet valo ja minä olen sinun.” Tänä päivänä tuo pelastusrengas on rukoushelminauha, johon uskovan on helppo takertua pelastautuakseen. Helminauhassa on 18 helmeä osa helmistä on samanlaisia, mutta jokaisella helmellä on oma ainutlaatuinen tehtävänsä opastaessa turvaan ja rauhaan. Rukoushelmet ohjaavat tietä hiljentymiseen, anteeksiantoon, pelkoihin ja salaisuuksiin. Helminauha alkaa ja loppuu suureen kultaiseen helmeen, Jumalaan – aivan kuten elämäkin. Jokainen helmi rukoushelminauhassa johtaa takaisin Jumalan luokse. Kultaisen helmen läheisyydessä ihan lähellä on pienempi helmiäinen, joka kuvaa sinua ja minua. Helmiäinen on pieni suureen kultaiseen helmeen verrattuna, kuten on ihminenkin Jumalan kasvojen edessä. ”Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän Sinua siitä.” Minulla on melkein päivittäin rukoushelmet mukana, helminauha on juuri sopivan mittainen ranteeseen. Pelastusrengas kiireiseen elämään, jota tasapainottavat työ ja perhe-elämä. Huokauskin onneksi riittää, jos ei sanoja löydy. Toisaalta rukoushelmet muistuttavat toisesta todellisuudesta. Minä voin elämän vilskeessä etääntyä ja hukatakin Jumalan, mutta Hän ei unohda minua koskaan. ”Tässä olen. Tähän jään. Sinun kasvojesi valossa minulla on rauha.” Tiina Haapapuro Nuorisotyöntekijä Pyhäjärven seurakunta Pelastusrengas Rakkaamme Aimo Aleksanteri NURMESJÄRVI s. 21.6.1936 k. 27.1.2018 Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et suruja tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Sinä elät myöskin keskellämme, koska säilyt aina sydämessämme. Lämmöllä muistaen Iida Marja perheineen Ahti perheineen Riitta perheineen Terhi perheineen Sisaret perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa 24.2.2018. Lämmin kiitos kaikille muistaneille. Rakkaamme Saimi Iida RANTANEN o.s. Kärkkäinen Siunaus toimitettu. Kiitämme osanotosta. s. 14.9.1928 Pyhäjärvi Ol. k. 6.2.2018 Salo Levolle laskeudun Luojani, armias ole suojani, jos sijaltain en nousisi, Taivaaseen ota tykösi. Rakkaan äidin opettama iltarukous. Jälleennäkemisen toivossa puoliso lapset perheineen lastenlapset ja lastenlastenlapset veli ja siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät Kun silmämme sulkeutuvat viimeisen kerran, uskon että siirrymme heti Jumalan valtakuntaan. Näin sain rakkaalle äidille kertoa. Marja Rakkaamme Toivo Ensio VIIKILÄ s. 10.2.1941 k. 2.2.2018 Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, Kiittäen ja kaivaten Aune Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta surussamme. minun osani iankaikkisesti. Esa, Janna Anna-Liisa ja Tuija perh. Ari Matias ja Hilda Rakkaamme Taimi Annikki RASILA o.s. Hyvönen s. 18.3.1934 Haapajärvi k. 15.2.2018 Pyhäjärvi Rakkaudella kaivaten Pentti Unto perh. Kari perh. Jorma ja Riitta perh. Esko ja Marjut perh. Jussi ja Hanne perh. Siskot ja veljet perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Suo mun ottaa Isänkädestäsi päivä vaan ja hetki kerrallaan. Kunnes johdat minut kädelläsi riemun maahan, päivään kirkkaimpaan. Rakasta mummua ikävöiden Lastenlapset ja lastenlastenlapset Siunattu läheisten läsnä ollessa 23.2.2018 Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme Köpsinrinteen henkilökuntaa ja muita Taimin hoitoon osallistuneita. Rakkaamme Veikko Sulo PELLILÄ s. 21.7.1931 Pyhäjärvi Ol. k. 28.1.2018 Pyhäjärvi Ol. Veikkoa muistaen ja kaikesta kiittäen Sisarten ja veljien lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset perheineen, muut sukulaiset ja ystävät Kun ilta saapuu, ja voimat uupuu, kaipuu kaikesta hälvenee. Sen näkee Herra ja käteen tarttuu, vie kotiin matkasta väsyneen. Siunaus toimitettu läheisten saattamana 24.2.2018. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme lämpimästi Köpsinrinteen Palvelukeskuksen hoitajia Veikon pitkäaikaisesta hoidosta sekä Pyhäjärven terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökuntaa.
• Keskiviikko helmikuun 28. päivä 15 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018N:o 9 SEURAKUNTATIEDOT SEURAKUNTATIEDOT Perjantai 9.3. klo 10-13 perinneruokailu – silakkalaatikko Lähimmäisen kammarissa. Hinta 6 €. Sunnuntai 11.3. (4. paastonajan sunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Kansanlähetyksen pyhä. klo 13.00 seurat ry:llä. klo 15.00 Kansanlähetyksen raamattupäivien tilaisuus Pyhän Annan kirkossa. LÄHIMMÄISEN KAMMARI JA KIRPPUTORI LÖYTÖSOPPI avoinna ma-pe klo 10-14. Löytösoppi p. 0400 395 223. Yhteisvastuukeräyslistoja haettavissa kirkkoherranvirastosta. Keräys voimassa 30.4.2018 asti. AVANTOUINTI tiistaisin leirikeskuksen saunalla. Miehet klo 18.00 ja naiset klo 19.00. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi IISALMEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA En juhli 12.3 merkkipäivääni, kahvitellaan myöhemmin... Karvonen Pirkko KAUAN SITTEN asuin Kuopiossa ja tienasin niukan toimeentuloni kanttorina. Vaimoni oli nuorisotyössä ja kesäisin paljon leireillä ohjaajana. Kalastus oli jo pikkupojasta ollut tärkeimpiä harrastuksiani. Asuimme Sammakkolammen lähellä, ja olin kuullut, että siinä on paljon ruutanoita. Siitä särkikalasta minulla ei ollut kokemusta, joten teki mieli yrittää, saisiko niitä mato-ongella. Tuumasta toimeen. Oli lauantai-ilta ja olin kesäleskenä vaimoni ollessa leirillä. Kaivoin matoja ja läksin onkimaan. Alku ei ollut lupaava – ei nypyn nyppyä, vaikka lammessa oli paljon kaloja. Lopulta päätin kokeilla ilman kohoa ja antaa matokoukun painua pohjaan asti. Heureka! Kohta jo kala imaisi syötin ja rupesi sitä nieleksimään, minkä näki siiman liikkeistä. Ei muuta kuin terävä vastanykäys ja kala oli kiinni ja oli ruutana. Se oli uutta ja erilaista onkimista, joten innostuin ja unohdin ajankulun. Havahduin vasta noin kahdelta aamuyöstä, jolloin saalista oli laukussani jo liki 30 ruutanaa, joista isoimmat olivat noin 400 grammaisia. Tietysti piti kiiruhtaa nukkumaan, että aamulla on suhteellisen virkeänä kanttorina kirkossa. Vaimoni oli ollut pitkällä leirillä kuivalla ja pölyisellä hiekkakankaalla ja leiri päättyi sunnuntaina. Hän oli väsynyt, hikinen ja pölyinen ja kotimatkalla hekumoi ajatuksella, että kohta pääsee lämpimään kylpyyn. Kotiin tultuaan alkoi toteuttaa aikomustaan: riisuutui ja meni kylppäriin, mutta tyrmistyneenä huomasi, että amme oli täynnä vettä ja limaisia ruutanoita. Ymmärrän nyt, että kokemus saattaa olla joillekin hieman epämiellyttävä, mutta silloin diagnoosini oli, että hän ylireagoi. Selityshän oli se, että en ollut aamuyöllä ennättänyt niitä perata, vaan panin kylmään veteen, että säilyvät hengissä ja tuoreina. Ruutana on hyvin sitkeähenkinen kala. Töistä kotiin tultuani huojennuin, kun kuulin, että ne olivat tosiaan pysyneet hengissä. Kuulin sitten kyllä myös kun vaimoni toi esille syvän pettymyksen siitä, ettei amme ollutkaan heti hänen käytössään. Onneksi en muista enää kaikkia sananvalintoja. Totesin että näkemyksemme ovat erilaiset ja tietysti silloin ensin molempien pitää esittää oma kantansa – siitä se sopu löytyy (jos löytyy). VAIMONI esitti, oikein sormilla havainnollistaen, mitä oli kokenut: 1. Pettymys ja järkytys. 2. Kalojen siirtäminen saaviin. 3. Ammeen puhdistaminen. 4. Kylpeminen. ESITIN kantani (silloin vielä uskalsin): 1. Hänen olisi pitänyt olla iloinen, kun huomasi, että ”ukonkutale” oli palkkatyönsä lisäksi – vapaa-aikanaan – hankkinut perheelle terveellistä kalaravintoa. 2. Hänen olisi pitänyt perata kalat ja sijoittaa ne kylmäsäilöön. 3. ja 4. Samaa mieltä. ESIRIPPU: Jostain syystä kodissamme vallitsi viileähkö ilmapiiri ihan useamman päivän. Aikaisemmin hän oli aina ilostunut kun toin kotiin pataan pantavaa. Naisia on vaikea ymmärtää – jotkut kokeneet neuvovat, että turha edes yrittääkään! Aimojuhani Maksimainen LUKIJALTA Salaperäiset ruutanat EDESSÄNI ON Siiri Rantasen haastattelu ja siinä hän kertoo, että ”aina kun panin sukset jalkaan, tuli palkinto”. Lapsesta asti olen seurannut urheiluja ja varsinkin hiihtoa. On saanut taputtaa ilosta ja joskus pettyäkin, kun oli niin pienestä kiinni. Oli helmikuu vuonna 1976. Olimme ystäväperheen kanssa matkalla etelän lämpöön. Ryhmä suomalaisia turisteja istui lentokoneessa noin 10 000 metrin korkeudessa, kun tuli kuulutus: Helena Takalo on hiihtänyt kultamitalin Innsbruckin olympialaisissa. Koko suomalaisten porukka taputti käsiään ja huusi: ”Helena! Helena!” Kotiin palattuamme saimme kuulla, että Helena oli hiihtänyt muitakin palkintoja. Suomeen on aina tämänkin jälkeen kasvanut uusia hyviä hiihtäjiä, naisia ja miehiä. Suomen lippu on noussut korkeimpaan salkoon isoissakin kisoissa. PEKKA-UKIN kuoleman jälkeen Senja-mummi asui meidän perheen kanssa. Oli Marja-Liisa Hämäläisen aika ja mummi seurasi tarkkaan hiihtoja. Sunnuntaisin mummi kuunteli aina kirkonmenot radiosta, mutta kerran hän sanoi minulle, että ”olisi kirkkoaika, mutta Marja-Liisa hiihtää samaan aikaan”. Sanoin mummille, että pyhä meillä on joka viikko, mutta Marja-Liisa hiihtää nyt. Mummi sitten päätti, että ”jospa minä katonkin ne hiihot”, otti keppinsä ja köpötteli telkkarin ääreen. Marja-Liisa on tyypillinen karjalainen nainen, josta sanotaan, että periksi ei anneta ja ilo pintaan, vaikka syvän märkänis. Hän voitti monia palkintoja ja lehdet ja muut tiedotusvälineet puhuivat hänestä paljon. Meillä mummi luki kaikki Marja-Liisasta kertovat jutut. Jouluna 1984 hän sai lahjaksi Mauno Saaren kirjoittaman kirjan Marja-Liisasta. Kerran mieheni Aku sanoi mummille, että laitapas takki päälle, niin lähdetään ajelulle. ”Minne?”, kyseli mummi, mutta laittoi takin ylleen. Ajelimme Simpeleelle, Marja-Liisan kotitalolle. Jäljistä päätellen siellä oli ollut melkoinen liikenne, kun onnittelijoita ja kuvaajia oli käynyt talossa. Kotiin palattuamme mummi oli oikein tyytyväinen: nyt hän oli nähnyt Marja-Liisasta kaiken, kotitalonkin. MUMMILLA oli muitakin harrastuksia kuin urheilun seuraaminen. Hän teki paljon käsitöitä ja minulla on laatikossa muistona mummin viimeiset käsityöt, kahdet lapaset. Lähetystyö oli hänen sydäntään lähellä, samoin kuin vanhusten kerho. Kerhossa jokainen oli kertonut, mistä oli kotoisin. Lähinaapuri Hilja Hotta oli kertonut syntyneensä Uukuniemellä ja sodan alkaessa joutuneensa evakkoon Pyhäsalmeen Mustaparran taloon. Hän kertoi äitinsä kuolleen siellä. Nuoren Aune-miniän kanssa hän oli tehnyt töitä tuvassa ja navetassa, kaikissa talon töissä hän kertoi olleensa mukana. Kun Hilja lähti talosta pois, oli vanha isäntä antanut mukaan säkin ruisjauhoja. Hiljalla riitti juttelemista ja hän poikkesikin meillä usein. Mummi ikävöi ukkia ja kahdesti kesässä ajeltiin ukin haudalle. Ukista muistan, kuinka hän eräänä juhannuksena istui Sulkavan mökkimme terassilla, katseli Puumalaan päin avautuvaa suurta järvenselkää ja sanoi minulle: ”Tuolla on Maaselänlahti!” Selvitin ukille, että nyt ollaan Saimaan rannalla ja kohta mennään saunaan. Pojat veivät ukin rantasaunalle ja niin oli pian ukkikin pesty Saimaan vedellä. JUHANNUKSENA tein muutaman vastan ja mummi kyllä osasi sitä käyttää. Ulos asti kuului, kun hän ropsutteli sillä. Kesä-heinäkuun aikana järvellä oli aikamoinen liikenne; moottoriveneitä, isoja laivoja ja hinaajia, jotka kuljettivat puutavaroita. Senja-mummi tuli vähitellen sairaammaksi ja joutui lopulta sairaalaan. Hän oli välillä vuoroin kotona ja vuoroin sairaalassa, kunnes sairaalahoito tuli pysyväksi. Hän lakkasi puhumasta kenellekään, kunnes kerran joulunaikaan hoitajat kuulivat huoneesta laulua. Hoitajat olivat ihmetelleet, kuka siellä mahtaa laulaa ja menivät katsomaan. Senjamummihan se siellä oli laulanut pitkän, vanhan joululaulun: ”Joulu, joulu tullut on. Juhla armahainen. Siitä riemu verraton, ilo autuainen. Kiittäkäämme Jumalaa, Isää taivaallista. Kaiken hyvän jakajaa, armon antimista.” Sovittiin, että mummi voi tulla jouluksi kotiin. Oltaisiin taas yhdessä joulua viettämässä. Olin laittanut mummin makuuhuoneen ikkunalle kynttilän ja joulukukan. Näytti siltä, että mummi ei oikein välittänyt enää mistään. Jouluna luettiin mummille jouluevankeliumi ja laulettiin jouluvirsi. Tapaninpäivän jälkeisenä aamuna mummi vietiin takaisin sairaalaan. PARIN PÄIVÄN jälkeen hoitaja soitti sairaalasta ja sanoi, että mummilla on kuumetta. Menimme kaikki hyvästelemään häntä ennen kuin mummin elämä päättyi. Olin ollut töissä tällä samalla osastolla ja tämän saman hoitajan kanssa silloin kun muutimme Imatralle. Nyt me olimme yhdessä tekemässä viimeistä palvelua mummille, valmistelemassa häntä matkaan kohti Pyhäjärveä. Mummi siunattiin Pyhäjärven kirkossa ja saatettiin ukin viereen 19.1.1991. Kiitollisin mielin ajattelen heitä kumpaakin, kun he kasvattivat ja ohjasivat minua ja pikku-Pekkaa oikealle tielle. He olivat myös minun ja Ahdin lapsille hyvät ja rakastavat isovanhemmat. Nyt talvella 2018 Ruokolahdella valkoinen, puhdas lumi peittää maan. On tyyntä ja hiljaista. Lähetän terveisiä kaikille lukijoille. Tuovi Kirjoittaja Tuovi Korhonen asuu Ruokolahdella. Hän vietti lapsuutensa Pyhäsalmen aseman seudulla. Hiihtomenestystä LUKIJALTA To 1.3.klo 18 Yhteyden ilta Haapasella -Tapio Laakso Yhteiskristillinen KEIDAS La 3.3. klo 18 vigilia Su 4.3. klo 10 liturgia TO 1.3 Vanhimmisto klo 18 PE 2.3 Rukoushetki klo 12 SU 4.3 Ehtoollisjuhla klo 11 Heikki Huttunen, kahvit väliajalla Raamattutunti klo 13.30 TI 6.3 Rukousilta klo 19 Tervetuloa tilaisuuksiin! Onnea ammattiin valmistumisesta Axu ja myötäisiä tuulia elämääsi. Äiskä, iskä, Vaukka, Peetu, Repe sekä mummu ja pappa
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 9 16 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Liikkeellä VPK:N TEATTERI oli tupaten täynnä, kun tanssin ilosanomaa välitettiin yleisölle Uudenkuun katselmuksen merkeissä. Tanssiopisto Uusikuun oppilaat olivat tehneet toinen toistaan hienompia koreografioita, joita he esittivät joko ryhmissä tai soolona. Uudenkuun katselmus oli kaksipäiväinen tapahtuma – perjantaina pidettiin tanssityöpajoja ja lauantaina oli itse esitysten vuoro. Oppilaiden omien tanssien lisäksi lauantaina nähtiin improvisaatiokilpailu. YLEISÖ koostui pitkälti tanssijoiden omista läheisistä, mutta istuipa teatterin katsomon keskirivillä nelihenkinen, vahvasti tanssitaustainen arviointiraati. Raadin muodostivat kansainvälisestikin tunnettu tanssitaiteilija ja koreografi Alpo Aaltokoski, tanssinopettaja Mimmi Marjamaa, breakdancen maailman huippunimi Johannes ”Hatsolo” Hattunen sekä Uusi päivä –sarjasta tuttu tanssinopiskelija Miro Puranen. Raati palkitsi stipendeillä seitsemän esitystä, jotka olivat tehneet heihin erityisen suuren vaikutuksen. Yksi stipendin saaneista oli 13-vuotias Saaga Kahelin. SAAGAN TEOS Pinnan alla on täysin tanssijan itsensä suunnittelema. – Ensin keksin tanssille koreografian ja sitten etsin sille sopivan kappaleen. Alkuperäinen tanssi valmistui noin parissa viikossa, mutta olen työstänyt teosta muutaman kuukauden ajan, Kahelin kertoo. Pinnan alla on tanssina varsin synkkä. – Halusin tehdä koreografian, jossa olisi raskas pohja. Etsin ideoita ja inspiraatiota monesta eri paikasta. Esityksestä paistoi läpi Saagan monet tanssin parissa vietetyt tunnit. Hän aloitti tanssimisen jo ollessaan 4-vuotias. – Viikossa minulla on kolmet harjoitukset: yhdet tunnin mittaiset sekä kahdet kahden tunnin ja vartin kestävät harjoitukset. Tämän lisäksi pidän omat treenit päivittäin. Saagalla tanssiharrastus alkoi leikin kautta. – Pienenä leikittiin paljon ja siinä yhteydessä tanssittiin. Tanssi harrastuksena vakavoitui 8-vuotiaana, kun tein ensimmäisen oman koreografiani, Kahelin taustoittaa. Kahelinin vuosi jatkuu Tanssiopiston kevätkiertueen merkeissä. OMIEN TANSSIEN jälkeen oppilaat saivat unohtaa huolellisesti suunnitellut koreografiat, kun oli aika heittäytyä improvisaatiokilpailuun. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: nuoremmat eli alle 11-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Heittäymiskykyä ja rohkeutta testattiin satunnaisilla kappaleilla – niin nopeilla kuin hitaillakin. Kilpailun tuomaristossa vaikuttivat liikunnanopettaja Noora Heikkinen, tanssitaustainen opiskelija Janna Parkkinen sekä Uudenkuun katselmuksen äänija valomies Arto Nauha. Lavalla nähtiin suuri joukko improvisoivia tanssijoita, mutta voittajia pystyi olemaan vain kaksi. Tuomaristo päätti lopulta palkita nuorten sarjasta Joanna Kekäläisen, 8, ja vanhemmista Ada Riikosen, 11. KOSKA TANSSI on muutakin kuin kilpailua, niin tanssittiinpa tapahtuman lopussa vielä koko porukan voimin. Useita kansainvälisiä breakdancekilpailuja urallaan voittanut Johannes ”Hatsolo” Hattunen villitsi koko yleisönkin mukaan tanssimaan. – Kaikista tanssijoista on tänään huokunut tanssin ilo – sehän tässä on pääasia, Hattunen kiteytti. Joonas Kärkkäinen POHJOIS-POHJANMAAN Kansanmusiikkiyhdistys kokousti viime lauantaina Pyhäjärvellä. Hiijjen Pelimannit ry järjesti todella hienot harjoitukset ja kokouksen Kahvila Karnevaalissa, Pyhäjärvellä. Paikalla oli paikallisen Hiijjen Pelimannit -yhtyeen jäseniä, Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistyksen hallitus sekä muuta yhdistyksen soittajaväkeä. PPKAY on saanut Suomen Kansanmusiikkiliitolta kunniatehtävän, eli järjestettäväkseen Samuelin Poloneesi tapahtuman Pohjois-Pohjanmaalla ensi vuonna viikon 11 jälkimmäisenä viikonloppuna. Pääasiassa tapahtuma liikkuu Oulussa ja siellähän ovat tapahtumalle parhaat tilat ja suuri yleisö. Samuelin Poloneesi on Suomen suurin kansanmusiikkitapahtuma, Pelimanniristeilyn lisäksi. Samuelin Poloneesi järjestetään vuosittain siten, että joka toinen vuosi se järjestetään Helsingissä ja joka toinen vuosi jossain maakunnassa. Tänä vuonna tapahtuma on Helsingissä 17.-18. maaliskuuta. Viime vuonna se oli Kuopiossa ja ensi vuonna siis Oulussa. KAHVILA KARNEVAALISSA harjoiteltiin meidän omia kappaleita Samuelin Poloneesissa soitettavaa konserttia varten. Soittoharjoitusten lopuksi pidettiin Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistyksen vuosikokous. Hallitukseen valittiin erovuoroiset jäsenet uudelleen, paitsi yhden erovuoroisen tilalle valittiin Heikki Pylväs Pyhäjärveltä. Anna-Leena Järvinen ja Esko Holappa Pyhäjärveltä ovat olleet hallituksessa jo useita vuosia. Esko Holappa jatkaa puheenjohtajana ja Samuelin Poloneesin vastuuhenkilönä. Varapuheenjohtajaksi valittiin eroa halunneen Pudasjärvisen Reijo Kossin tilalle viulisti ja tohtori Annamari Martinviita Oulusta. Sihteeriksi valittiin jatkamaan pitkään sihteerinä toiminut Kiiminkiläinen Anne Riepula ja rahastonhoitajaksi jo pitkään sitä työtä tehnyt Unto Kukka Yli-Iistä. POHJOIS-POHJANMAAN piiri on tavattoman laaja. Se ulottuu Kemi-Tornio alueelta pohjoisesta Nivala-Haapajärvi-Pyhäjärvi tasolle etelässä. Pitkässä juoksussa on päädytty siihen, että puolet hallituksen jäsenistä on pohjoisosista piiriä ja toinen puoli eteläosista. Puheenjohtajistosta varsinainen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan eri puolilta aluetta. Tälläkin hetkellä puheenjohtaja Esko Holappa on Pyhäjärveltä ja eronneen pudasjärvisen Reijo Kossin tilalle valittu Annamari Martinviita on Oulusta. KANSANMUSIIKKIYHDISTYS on julkaissut kaksi nuottikirjaa. Viime vuonna julkaistiin Sofia Walzer -niminen nuottikirja PohjoisPohjanmaalla ja etupäässä Oulussa 1800-luvulla soitetuista, sen aikaisista tanssikappaleista. Tämän vuoden puolella ilmestyi myös Vepsän nuottikirja. Kirjan mukana seuraa cd-levy, jolle Oulun pelimannit ovat soittaneet näitä kappaleita 70– 80 -luvulla. Yleisradio lahjoitti nauhoitukset meille. Unto Kukka on digitoinut ne ja sitä tietä ne on levytetty. Levyllä esitettyjen kappaleiden nuotit löytyvät kirjasta. Kirjoja ja levyä voi tilata yhdistyksemme sihteeri Anne Riepulalta. Esko Holappa Kansanmusiikkiväki koolla Pyhäjärvellä LUKIJALTA Uudenkuun katselmus –tanssitapahtuma järjestettiin viime lauantaina Vpk:n teatterissa. Lahjakkaat nuoret pääsivät esittämään taitojaan arvovaltaisen raadin edessä. Tanssissa näkyy tunteiden kirjo Miro Puranen, Mimmi Marjamaa, Johannes Hattunen sekä Alpo Aaltokoski olivat tapahtuman raadissa. Breikkari Johannes ”Hatsolo” Hattunen piti pienen oppitunnin breakdancesta. Kosketus olkapäähän oli improkisassa merkki siitä, että kilpailija selviää seuraavalle kierrokselle. Liikunnanopettaja Noora Heikkinen päästi jatkoon Joanna Kekäläisen, joka lopulta voitti nuorten sarjan. Saaga Kahelinin Pinnan alla ansaitsi stipendin. ”Kaikista tanssijoista on tänään huokunut tanssin ilo.
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 9 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 17 Liikkeellä RUOTASEN jääkiekkokaukalolla kokoonnuttiin viime viikon lauantaina perinteisen ”pipolätkäturnauksen” merkeissä. Seitsemäntoista Ruotaselta kotoisin olevaa nuorta miestä kokoontuu vuosittain kotikaukalolle pelaamaan. Tällä kertaa vastakkain olivat 80-luvulla ja 90-luvulla syntyneet kiekkoilijat. Väkeä saapui mukavasti peliä katsomaan. KYLÄYHDISTYS halusi tehdä tapahtumasta samalla jääkiekkokaukalon vihkimisottelun. Pelin toisella erätauolla vihittiin käyttöön Ruotasen uusi jääkiekkokaukalo, joka sai nimekseen Konttiareena. (JS) Ruotasen kaukalosta Konttiareena TUIJA KARTIMO PIRJO HUMALOJA Miska Humaloja suoritti vihittävän jääkiekkokaukalon nauhan leikkaamisen. Ottelussa toisiaan vastaan pelasivat 80ja 90-luvuilla syntyneet kiekkoilijat. POHTI SKITEAMIN viime viikonlopun parhaista saavutuksista vastasivat Finladia-hiihdossa mukana olleet Jaakko Halonen ja Vilho Moilanen. Jaakko oli lauantain perinteisen 50 km:lla neljäs, 1.38 minuuttia Ari Luusuaa jäljessä. Sunnuntain vastaavalla vapaan hiihtotavan matkalla Vilho oli yhdeksäs, puolitoista minuuttia voittajasta Tsekin Fabian Stocekista. MARKUS JÄRVENPÄÄ oli Sonkajärven hiihtojen perinteisen 15 kilometrillä viides, 26 sekuntia voittajasta Juho Mikkosesta. Roope Haapakangas oli Nivalan hiihdoissa kahdeksas. Ykspihlajan kisoissa Kokkolassa Tuure Pesola voitti nuorten sarjan, miehissä Lasse Paakkonen oli kolmas ja Juho Halonen viides. NORJAN Trondheimin Skandinavia Cupissa Joni Mäki oli kokonaiskilpailussa toiseksi parhaana suomalaisena 43:s, Heikki Korpela oli 54:s. Suomalaisista paras oli Jämin Markus Vuorela, 41:s, neljä sekuntia Jonin edellä. Talven aikana mm. mc-joukkueessa mukana olleet Juuso Haarala ja Lauri Lepistö olivat vasta sijoilla 60 ja 67. Trondheimin mini-tour koostui vapaan sprintistä, perinteisen 10 km ja vapaan 15 km kilpailusta. Jonin paras suoritus tuli sprintin karsinnassa, jossa hän oli yhdeksäs. Jatkopaikka alkuerässä jäi 0,40 sekunnin päähän. Norjalaiset valloittivat jälleen kerran suurella joukolla jokaisen kilpailun kärkipään sijat. Hiihtopiireissä on talven aikana useaan kertaa todettu, että jos Norjan maailman cup -joukkueesta sairastuu vaikka puolenkymmentä miestä niin tarjolla on 20 samantasoista tilalle! Massaa on tarjolla aivan eri tavalla kuin meillä Suomessa. SEKÄ MÄKI että Korpela on valittu alkutalven näyttöjen perusteella ensi viikonlopun Salpausselän kisojen mc-joukkueeseen. Kauko Tikkanen Pohti SkiTeamin hiihtäjien tuloksia KAUKO TIKKANEN valittiin viime vuoden lopussa maastohiihdon johtoryhmään. Paikka vapautui, kun johtoryhmän puheenjohtajana toiminut Markku Haapasalmi valittiin Suomen Hiihtoliiton johtoon. – Valinta on tunnustus koko paikkakunnan hiihdolle ja SkiTeamille, Kauko Tikkanen toteaa. JOHTORYHMÄSSÄ on seitsemän jäsentä, kattavasti eri puolelta Suomea. Puheenjohtajana toimii seinäjokinen Jarmo Luuri. Jäseninä on Kauko Tikkasen lisäksi Pasi Ruuth Vantaalta, Jukka Tahkola Kuusamosta, Tuomo Kiviniemi Oulusta, Niklas Enlund Vaastasta ja Juha Tuikkanen Jyväskylästä. Suomen Hiihtoliitto ry:n lajiryhmien johtoryhmät ohjaavat, tukevat ja kehittävät operatiivista urheilutoimintaa ja toimivat tiedonvälittäjinä seurojen ja piirien sekä Liiton välillä. Johtoryhmä on oman tehtävänsä lisäksi jalkautunut kolmeen eri työryhmään, kilpailu-, seuratoimintaja sääntöryhmään. Kauko Tikkanen on mukana kilpailuryhmässä. Kilpailuryhmän tehtäviin kuuluu kotimaisen kilpailukalenterin ylläpito, esitysten tekeminen kotimaan arvokisojen järjestäjiksi, kilpailuohjelmiksi ja ajankohdiksi sekä kilpailulupamaksuista ja osallistumismaksuista päättäminen. (JS) Tikkanen maastohiihdon johtoryhmään KAUDEN VIIMEISET talvi-ikärit hiihdettiin Honkavuorella 22. helmikuuta. Vuorossa oli toisen sarjan kolmas osakilpailu, joka hiihdettiin vapaalla tyylillä. Tuloksia: Pojat 4v 100 m: 1. Jonne Pennanen 1.31 Pojat 6v 300m: 1. Justus Pennanen 2.50 Tytöt 6v 300 m: 1. Miina Ahola 2.39, 2. Linnea Tenhunen 2.45, 3. Julia Kekäläinen 3.06, 4. Mianna Rasila 3.25 Tytöt 8v 500m: 1. Joanna Kekäläinen 3.23, 2. Elli Ruotoistenmäki 4.15 Pojat 8v 500 m: 1. Aleksi Ahola 3.25, 2. Kasperi Korkiakoski 3.26, 3. Roope Kolehmainen 4.24 Tytöt 10v 700 m: 1. Scarlett Kopa 3.20, Pojat 10v 700 m: 1. Tuomas Laukkanen 3.51, 2. Riku Kolehmainen 5.05, Pojat 12v 1,0 km: 1. Ville Laukkanen 3.54 Pojat 14v 2,0 km: 1. Rasmus Kolehmainen 8.15, 2. Patrik Kauppinen 9.02, 3. Eetu Malila 9.26. Kauden viimeiset talvi-ikärit VIETIMME kylätalollamme hyvinvointipäivää viimeviikon tiistaina 20. helmikuuta. Paikalla oli paikkakunnan yrittäjiä tarjoamassa palvelujaan. Jonna Jämsä kauneusja hiuspalvelu Joikusta teki hiusten leikkauksia, kulmien ja ripsien värjäyksiä ja muotoiluja sekä manikyyrejä ja pikakäsihoitoja. Pottuvarpaan Soili Riihijärvi teki pikajalkahoitoja, kynsienleikkauksia ja rasvauksia. Maarit Halonen Arjen Avuksi -yrityksestä kertoi siivoustuotteista ja siivousvälineistä ja yrityksensä palveluista. Minja Liuska ja Katariina Riihinen Sumuhankkeesta esittelivät hankkeen palveluita. Terveysnurkasta sai ravitsemustietoa ja sai tehdä syömistottumistestin johon kuului myös rasvanlaatutesti ja vyötärönympäryksenmittaus. Päivä oli onnistunut, vaikkakin paukkupakkanen verotti kävijöitä. Seuraava hyvinvointipäivä on tarkoitus järjestää kylätalolla vapun jälkeisenä keskiviikkona. Kiitos yrittäjät ja kaikki mukana olleet ja tervetuloa uudestaankin sankoin joukoin! Hiidenkylän Kyläyhdistys Hyvinvointipäivä Hiiden-Oravassa LUKIJALTA Tänään tarjolla kuutamohiihtoa T ÄNÄ ILTANA Emolahdesta starttaava kuutamohiihto toteutetaan Lamminahon Ahton ja Emolahti Campingin yhteisvoimin. Kyse on retkihiihdosta, ei kilpailusta. Hiihtoon lähdetään hyväkuntoiselle reitille iltakuuden jälkeen kohti Honkavuorta. Hiisitupa toimii hiihtoretken puolivälin etappina, siellä on tarjolla mehua ja makkaraa. Emolahdessa lenkin päätteeksi odottaa kaikkia hiihtäjiä lämmin sauna, mehu ja iltakahvit. Jokainen osallistuja saa muistomitalin sekä osallistuu arvokkaiden palkintojen arvontaan. Hiihtoreitille tulee mittaa reilut 12 km. Reitillä voi hiihtää joko perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla. Ensiapuryhmä päivystää reitin varrella, kaiken varalta. Pakkasrajana pidetään -20 astetta. Toivotaan että sää suosii ja täysikuu valaisee hiihtäjien matkaa. Tervetuloa mukaan nauttimaan talvisesta tunnelmasta. Kauko Tikkanen PIXABAY
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 18 Keskiviikko helmikuun 28. päivä 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.? Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 017-754 707 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 040 7439 816 Puh. 0400 581 315 HIEKKAJA SORATOIMITUKSET, MURSKEET, SEPELIT 040 719 5931 040 734 6186 08 780 102 Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 040-588 5704 Parhaat palvelut PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari Köpsintie 122, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Ollintie 9, p. 08-780062 Avoinna ark. 8-18 la 8-15 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 044 7522 172 Ollinti e 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinnat • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Kärsämäki: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Pyhäjärvi: notariaattipäällikkö Rauno Rasinkangas 010 257 6522 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, Marjut Ruotanen • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut www.pyhasalmenfysio-sport.com • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • PT-palvelut PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 9-17, la 10-14 Puh. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 Esko Koistinen 0400 563 199 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 klo 9.00-11.00 ja 13.00-15.00 Sähköinen asiointi: http://www.oikeus.fi/oikeusapu Fysioterapeutti Laura Turunen 044 201 7823 Ollintie 11 TULISIJAMUURARI Perinteisesti muuratut tulisijat & tulisijakorjaukset p. 040 2181 525 Pyhäjärven Sanomat Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • 040 772 0231 • ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi LVI TIKKANEN 4 8 2 2 9 1 7 9 Asennukset Tarvikemyynti Saneeraus Uudiskohteet Maalämpö JTM Motors Ay • Autohuolto • Pienkonehuolto • Autosähkötyöt • Varaosat/Tarvikkeet Ma-Pe klo 8.00-16.00 010-3261220 jtm-motors. Niilontie 11, 86800 Pyhäsalmi • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. johannes@sjpakanen. Iloa ammattitaitoon asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. Päivystys 24/7 p.0440 609 511 p.0440 609 511 Koko kehon vyöhyketerapia Jokikyläntie 555 p. 040 7767 578 Sirpa Tikka p. 041 467 4261 akrevald@gmail.com Verhoilupalvelua Pyhäjärvellä www.mobelstory.
• Keskiviikko helmikuun 28. päivä 19 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018N:o 9 KOLARITYÖ MH Ky • vahinkotarkastus ja kolarikorjaukset • autojen ilmastointilaitehuollot • ohjauskulmien tarkastus ja säätötyöt • vikakoodien poistot • pakoputkien vaihdot ja korjaus Laitisentie 1, 86800 Pyhäsalmi Markku Hellén 040 533 6923 Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO ALKUVUODEN puukauppa on käynyt vauhdikkaasti Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toimialueen yksityismetsissä. Puulla on hyvä kysyntä ja hinnat ovat nousussa. Varsinkin kesäleimikoilla on vahva kysyntä ja se tulee paranemaan kevään lähetessä vielä selvästi. Aikaisempina vuosina keväälle ja kesälle on tienvarsiin ja terminaaleihin kertynyt valtava varasto kuitupuuta, jota on sulateltu syksyyn saakka. Viime syksyn ja alkutalven puunkorjuun vaikeudet aiheuttivat kuitenkin sen, että nyt tuota puusumaa ei ole kertymässä. Puu kulkee tehtaille vauhdikkaasti ja toisaalta puun käyttö kasvaa edelleen tänä vuonna. Mhy Pyhä-Kalan metsänomistajille laatimien tammi–helmikuun puunmyyntisuunnitelmien määrä oli helmikuun 18. päivään mennessä noin 110 000 kuutiota, jossa on edellisvuoden vastaavan ajankohdan määrään kasvua lähes 15 prosenttia. Puun kysyntä jatkunee vahvana koko vuoden, joten tänä vuonna tullaan hyvin todennäköisesti pääsemään kaikkien aikojen suurimpaan puun myyntimäärään. Viime vuoden arvioitu puunmyyntimäärä alueemme yksityismetsistä oli noin 1,08 miljoonaa kuutiometriä. Puukauppa vahvassa vauhdissa Pyhä-Kalan alueella Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan puukauppa oli Suomessa viime vuonna noin viisi prosenttia vilkkaampaa kuin vuotta aiemmin. Raakapuun pystykauppoja solmittiin Suomessa viime vuonna 36,7 miljoonaa kuutiometriä. MHY PYHÄ-KALA Lehden tilaaja! Oletko vaeltamassa uuteen osoitteeseen? Kerro osoitteenmuutoksesta myös meille, niin lehti löytää varmemmin perille. p. 040 772 0231 LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 120 €. Maksa seuraaville pankkitileille: JOUSIAMMUNTAA Pohdin talolla, keskiviikkoisin klo 16-20. PAINIHARJOITUKSET Pohdin talolla tiistaisin klo 18-19. alkaen 5.9. Kaikki uudet ja vanhat tytöt ja pojat tervetuloa! Pohdin hiihtäjät huomio: Maanantaisin klo 17-18 keskuskoulun salissa lihaskuntotreenit. Mukaan voivat tulla kaikki yläkouluikäisistä lähtien aina aikuisiin hiihtäjiin. Treenejä vetää Johanna Ikonen, puh.040 5763 566. MAKSUTON POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TYTÖILLE JA POJILLE Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 8-vuotiaille pojille sekä kaikenikäisille tytöille. Pohdin Leijona-kiekkokoulu kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaisin. Koska Leijona-kiekkokoulun alkamisaika vaihtelee, on vuoron kellonaika aina hyvä tarkistaa Inmet-Areenan kotisivuilta www.inmetareena. , kohdasta jäävuorolista. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä. Pohdin Leijona-kiekkokoulun yhteydessä toimii myös lapsi-vanhempi luistelu. Lapsi-vanhempi luistelussa opitaan luistelun alkeet turvallisesti oman vanhemman kanssa. Lapsen luistelun kehityttyä hän voi siirtyä varsinaiseen Leijona-kiekkokouluryhmään. Alkuun varustukseksi riittää kypärä (pyöräilykypäräkin käy), luistimet (myös taitoluistimet käyvät), maila (mailan pituuden yleismitta; luistimet jalassa leukaan saakka) ja hanskat (toppahanskatkin käyvät). Mukaan voi toki tulla vaikka täydessä pelivarustuksessa, jos sellainen jo tässä vaiheessa löytyy. Pohdin Leijona-kiekkokoulu on maksuton ja se sisältää pelipassin (=vakuutuksen) sekä kymmenen harjoituskertaa kevätkaudella. Tiedustelut: Jani Komulainen 044 445 7904 Tervetuloa mukaan Suomen suurimpaan Leijona-joukkueeseen! pohti@pyhajarvi. , toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 Pohdin toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai klo 15-16 HUOM. aukioloaika muuttunut! PESÄPALLOHARJOITUKSET aloitteleville pelaajille (ala-asteikäiset) torstaisin klo 17-18 keskuskoulun liikuntasalissa. Tervetuloa mukaan myös uudet harrastajat! Lisätietoja Paula Laukkanen 0500 856 162 SUKSIEN VOITELU Perusvaha + uorivaha + tarvittaessa pitovoitelu 15 €. Pitovoiteen poisto 5 €. Lisätietoja p. 044 585 5848. Tuotto Pohdin nuorille hiihtäjille. YLEISÖLUISTELUT INMET-AREENALLA KOULULAISTEN HIIHTOLOMALLA MAANANTAI 05.03.2018 klo: 12.00-13.00 mailaton vuoro klo: 13.00-13.45 mailallinen vuoro TIISTAI 06.03.-TORSTAI 08.03.2018 klo: 13.00-14.00 mailaton vuoro klo: 14.00-15.00 mailallinen vuoro Yleisöluistelu 2e/henkilö. Tervetuloa! Leikkaa talteen Seniorit Biljardia keskiviikkoisin klo 11-13.00 nuokkarilla Kuntosaliharjoittelua tiistaisin klo 12-13 uimahallilla Ohjaus Marko Pehkonen, Sopii kaikenikäisille. Tänään ei kerhoa. Osallistutaan Kalevalanpäiväjuhlaan kirjastolla klo 18.00.Kahvitus alkaen klo 17.30 Ke 7.3. klo 11.00ulkoilupäivä Hiisituvalla. Kyydin varaus Taimilta p. 0500 285 478. Ke 14.3. klo 11.00 kerho ja klo 12.00kevätkokous Kahvitellaan (arvontaa) Tuajamateatteriin Paisuan Ahteelaan to 10.5. klo 13.00 näytökseen.Kappale: Hyvää syntymäpäivää Vivian. Varaa lippusi Taimilta p. 0500 285 478 .Viim.25.4.mennessä Matkan hinta seuraavassa lehdessä. Pyhäjärven Eläkeläiset ry Kuntosali tiistaisin 13.14.00 Keilataan keskiviikkoisin 13.14.00. Kerhotorstai alkaa biljardilla klo 8.45.10.45. Kerhohtarien kahvit ja 11.00 Luennoitsijana on ANNELI LAUKKANEN Summansaaren lähtijät maksu 125€ 2.3 tilille FI 315375 0320 042688. Linja auto lähtee MATKAHUOLLOSTA KLO 10.30 ajaa vanhan tutun reitin. Näytös Saarijärvellä katsotaan ensin, sieltä Summansaareen. Mielesi jos tekee mukaan niin Ilmoittaudu kerhossa tai soita Armas 0400 689735. 8.3. klo 9.00 Johtokunnan valmisteleva kokous ja klo 11.00 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄT KOKOUS www.pyhajarvenelakelaiset.com Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin klo 8-11 ja perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotilat. Shakkipiiri perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotilat. Keilailupiiri maanantaisin klo 12-13 ja torstaisin klo 12-13, 13-14 ja 14-15 keilahallilla. Lentopallopiiri maanantaisin klo 16 keskuskoulun liikuntasali. Senioritanssipiiri ei kokoonnu tiistaina 6.3. Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30 keskuskoulun liikuntasali. Kerho tänään 28.2 seurakuntakeskuksessa. Kalevalan päivän kunniaksi teemana kansallispuvut. Jumppa klo 10, kahvit 10.30, klo 11 hartaushetki, jonka jälkeen kansallispukujen kavalkaadi. Seija Pesonen antaa asiantuntevaa tietoa kansallispuvun käytöstä, huollosta sekä kunnostamisesta. Jäsenmaksuja voi maksaa kerhossa käteisellä. Tervetuloa ja tuo mukana ystäväsikin. Muistipiiri tiistaina 6.3. klo 11. Tutustutaan taidekoti Art Aukustiin, Pappilantie 4 kirkonkylässä. Kimppakyydein Asematien nuokkarilta klo 10.45. Teatteriin lähtijät torstaina 7.3. Linja-auto Ruotasen koulu klo 16.00, rautatieasema 16.10, josta Tunturitien kautta uimahalli klo 16.20 sekä väliltä. EL:n P-P:n piirin keilailumestaruuskilpailut Oulussa pe. 16.3. Ilmoittaudu kilpailijaksi 8.3 mennessä Risto Tikkaselle puh. 040-7781945. Lähdemme linja-autolla, mukaan sopii katsojaksi tahi muutoin kauppareissulle, varaa paikkasi Ristolta. Matkan hinta n. 15 euroa. Yhdistyksen kotisivut: elakeliitto. /pyhajarvi sekä FB-sivut. Näkövammaisten kerho 6.3. ti klo 14.00 Rauni Soilaman kotona os. Marjoniementie 17. Tervetuloa!
• PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2018 — N:o 9 20 Keskiviikko helmikuun 28. päivä Suosikaa ilmoittajiamme! www.pyhajarvensanomat.fi Pyhäjärven Sanomat p. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi K alevalan päivän ohjelmallinen juhla kirjastossa ke 28.2.2018 klo 18.00 (kahvitus klo 17.30 alkaen) Järj. Pyhäjärvi Seura, kirjasto ja kulttuuritoimi Lämpimästi tervetuloa! Pyhäsalmen kaivoksen pilkkikisat sunnuntaina 11.3.18 klo 10-15 Lähtö Ikosenlahdelta! Tervetuloa! (akku/ moottorikairat kielletty) To 1.3. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTORILLA Viljapossua suoraan tilalta Etuselkä, kylki 5,50€/kg Lapa 5,90€/kg Jauheliha 6,90€/kg Täyslihasäilyke 5€/prk Pyhäsalmen torilla torstaina 1.3 klo 11-13 Laakamäen Kotiliha Myyntiauto 0400 577 433 / Heikki JOKA TOINEN TORSTAI! Pyhäjärven Sanomat on mukana Pyhäjärvi-muistipelissä maaliskuun ajan! www.muistipeli.com/peli2018/pyhajarvi/ ? ? ? ? ? ? ? ? PELAA PYHÄJÄRVI-MUISTIPELIÄ Palotie 4-86800 Pyhäsalmi Elokuvien lipunmyynti p. 044 7769 724 www.facebook.com/Pyhasalmen VpkElokuvat Varaukset/tiedustelut avoinna 1 h ennen päivän esitystä Varatut liput lunastettava ½ h ennen esitystä SUURI PÄHKINÄRYÖSTÖ 2 K7 1h31min / Snappers Liput 10€ ENS IILT A PE 2.3. klo 18 LA 3.3. klo 13 SU 4.3 klo 13 Loppuviikon tarjous! Naisille hameita ja housuja järisy ävin hinnoin! Miehille housuja mm. Turo Tailorin loppuja halvalla, farkkuja hajakoon poistoja!! Tiklaksen kauluspaitoja huippuhalvalla Paljon uu a kevääseen ihanat viskoosipuserot 39,95 € Vielä löytyy Muhoksen villan 100% pässinpökkimiä naisten villahousut 69 €, miesten 75 € Järj.Pyhäjärven Pohti ry Tervetuloa! Meidät löydät myös Facebookista: Pyhäjärven Pohti Bingo BINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 4.3. klo 18 Palkinnot: 9 x 20, 9 x 40, 4 x 60 €, 2 x 100€ ja 2 x 160€ Irtolehti: 1440 € pr 57 Kirjat: 10, 14 ja 19 €, irtolehti: 3,50 € TÄMÄ LEHTI ON PARAS TIETOLÄHDE PAIKALLISISSA ASIOISSA! 70 % alueemme ihmisistä kertoo saavansa tilattavasta paikallislehdestä parhaiten tietoa alueensa uutisista, ihmisistä ja tapahtumista. Lähde: Suomen paikallislehtien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy Kirkonkylän kyläyhdistys vuokraa Väentupaa yksityistilaisuuksiin. Lisätiedot puh.050 4699915 www.pyhajarvenkomikanta.blogspot.com Pyhäjärven KolmiKanta ry Hei tule viettämään juhliasi/ kokouksia ym. tilaisuuksia Kylätaloomme Hiiden-Oravaan. Kylätalomme on remontoitu ja sijaitsee rauhallisella paikalla nelostien varressa noin 16km Pyhäsalmesta. Soittele p. 040 5735036 Hiidenkylän Kyläyhdistys ry Jokikylän maaja kotitalousseuran VUOSIKOKOUS 10.3. klo 13 Jukolantie 124 Johtokunta klo 12 Vuosikokousasiat Tervetuloa! KOKKOUKSIA PYHÄJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n Sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2018 klo 11.00 Nuokkarin tiloissa Asematie 4 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu TERVETULOA ! Johtokunta Ilmoita kokouksista Pyhäjärven Sanomissa! LUKIJAN RIVIT Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Myydään Työsuorituksia Sekalaisia Rivitalohuoneisto 62 m 2 keskustan tuntumassa. p. 044 5852 436 Mökki ja pihapuiden kaadot. Myös vaikeat kohteet. Kotitalousvähennyskelpoinen. Soittele kerron lisää. Puh. 0400 295 749 Sarkapuku, suomessa valmistettu SASTA. Uutta vastaava. koko 52. p. 0400 383 296 Kuutamohiihto tänä iltana, lähtö Emolahdesta klo 18, Lisätietoa: www.lamminahonahto.com. Tervetuloa mukaan! Hiisituvan kahvio on suljettu ensi lauantaina 3.3. (yksityistilaisuus). Pyhäjärven Keidas ry:n VUOSIKOKOUS Ma 19.3 klo 18 Kaurasella, Kauralantie 51 Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Hallitus