KESKIVIIKKO MAALISKUUN 8. PÄIVÄ 2017 N:o 10 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 62. VUOSIKERTA Emolahden koululla kestävää kehitystä, s. 9. 19.03.2017 Hyvää naistenpäivää! Vas. Janita Hietala ja muita naisia haastateltavina keskiaukeamalla. MIRKA NISKANEN Huolenpitäjiä Pyhäjärvellä Huolenpito alkaa Pyhäjärven lähipalveluista Autonkuljettaja Lähihoitaja Marita KärkkäinenRytkönen Lähihoitaja, sosionomi opiskelija Markku Kärkkäinen Maanviljelijä Heikki Koski Eläkeläinen Juhani Laahanen Yrittäjä Juha Liuska Kaivososaston turvamies Maanviljelijä YTM, vastaava kuraattori Jarmo Halonen Pirkko Hautala Seppo Kangasharju Mika Kantola Alina Karvonen Ilpo Karvonen Aila Kauranen Asko Kauranen Satu Kivelä Kaivosmies Eläkeläinen, omaishoitaja Teknikko ICT-asentaja Kondiittori, kodinhuoltaja Kuntavaalit 2017 Pyhäjärvi | Suomen Keskusta r.p. Teuvo Liimatainen Sairaanhoitaja, toiminnanjohtaja Olavi Marin Eläkeläinen Eeva-Riitta Pappila Maatalouslomittaja, eläkeläinen Mauri Parttimaa Eläkeläinen Juhani Pyhtilä Maanviljelijä, tienrakentaja Jukka Tikanmäki Hammaslääkäari Jussi Tikanmäki Varusmies, opiskelija Arja Tuominiemi Laitoshuoltaja, kirjailija Satu Väisänen Farmaseutti Vaalipäivä 9.4.2017 klo 9.00 – 20.00 Ennakkoäänestys 29.3. – 4.4. 2017 Kotiäänestykseen ilmoittautuminen (p. 044 445 7604 ) päättyy 28.3.2017 klo 16.00 Katso ennakkoäänestysauton aikataulu tästä lehdestä Hyvinvointi tehdään yhdessä Pyhäjärven on pidettävä huolta arjen palveluista. Tulevaisuudessa Pyhäjärvi huolehtii lähipalveluista lasten ja nuorten koulutuksesta alkaen. Tehtävänä on rakentaa elinvoimaa ja vastattava kunnan kehittämisestä, maan käytöstä, kunnallistekniikasta sekä edistettävä terveyttä ja hyvinvointia. Avaamme vaalituvan myöhemmin Ollintie 12.
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 2 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Ajassa 25 VUOTTA SITTEN TOIMITUKSELTA 50 VUOTTA SITTEN Asiakaspalvelu ja ilmoitukset: Minna Montonen p. 040 7720 231 Päätoimittaja: Mirka Niskanen, p. 040 1697 350 Toimittaja: Jaana Salo, p. 044 313 5555 Toimitusjohtaja/ toimistonhoitaja: Teija Pesonen, p. 040 7720 234 Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,08 e 1,34 e Tekstissä 0,90 e 1,12 e Tekstin jälkeen 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Tilaushinnat: 63,00 e/vsk kotimaa kesto, 69 e/vsk 12 kk 85,00 e/vsk pohj.maat, 105,00 e/vsk muut maat osoite Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi konttori avoinna ma-pe klo 9-13 puh. 040 772 0231 internet: www.pyhajarvensanomat. Ilmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö Perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/ Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Arkisin kello 8.00–16.00 Savon Jakelu Oy 30 vuotta kaivostoimintaa Pyhäjärvellä ELENIAN TARKOITUKSENA on saattaa vuoteen 2028 mennessä 70 prosenttia sähköistä maakaapeliin. Tällä hetkellä kaapelointiaste on noin 35 prosenttia. Tulevan kesän aikana siirretään Köpsiltä Ruotasille ja aina Lippikylään saakka kulkeva ilmajohto maan alle. Urakoitsijana projektissa toimii HSK Sähkö. Vastaavaa maakaapelointia toteutettiin paikoitellen keskustassa pari vuotta sitten eri urakoitsijan toimesta PyhäNetin kaapeloinnin ohessa. HSK:n edellinen projekti täällä oli maakaapelin vetäminen Abc:ltä Kärsämäen rajalle saakka, projektivastaava Janne Mäkinen muistelee. Suunnittelija Heli Tolonen alkaa liikkua näinä päivinä maastossa ja kartoittaa tarkemmin niitä linjoja, joihin maakaapeli vedetään. – Katselen maastossa, mihin maakaapeli pystytään toteuttamaan ja teen maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset, kertoi Tolonen. – Kartta ei kerro kaikkea vaan maastossa pystyy huomioimaan maaston erikoisuudet ja asiakkaiden toiveet. SÄHKÖVERKON häiriötilanteiden määrä suhteessa alueen asiakaslukuun on syy, jolla Elenia valikoi maakaapeliinvestointinsa. – Maakaapeli on säävarmempaa kuin ilmajohdot. Lisäksi saadaan neljä kaukokäyttöistä erotinasemaa käyttökeskushallintaan, selitti sähkötöiden johtaja Ari Hintsala. Nyt sähköhäiriön tullessa alueelle, rapsahtavat sähköt pois koko alueelta pois. Erotinasemien ollessa kaukokäytössä, sähköjä voidaan ohjata etänä alueelle muilta suunnilta. PROJEKTIN AIKANA puretaan 339 sähköpylvästä ja lähes 25 kilometriä ilmajohtoa. Maakaapeloinnin myötä niin Rönkön kasvihuoneet kuin jätevedenpuhdistamokin pääsevät varman sähkönsaannin piiriin, samalla myös kaivokselle vedetään maakaapeli, josta sinne voidaan saada hätävarasähköä. Junaradan ylityksiä puretaan kuusi kappaletta, jotta tulevaisuudessa radalle voidaan tarvittaessa toteuttaa sähkörata. – Elyn teitä on Pyhäjärvellä poikkeuksellisen suuri määrä, se aiheuttaa omat lupaprosessinsa, avaa Hintsala. – Kaapelireitit sijoitetaan pääasiassa tiealueille, eli teiden varsiin. Jonkun verran uuteen maakaapeliin liitetään vanhoja maakaapelilinjoja, hän jatkaa. –Ennen sähkölinjat vedettiin tikkusuoraan peltojen ja metsien poikki, joten nyt ovat isännät tyytyväisiä, kun pelloilta puretaan sähköpylväät pois, lisää Mäkinen. – Maakaapelit siirretään teiden varsiin, missä muukin infra on. Maan alla on jo paljon tavaraa: vedet, viemärit, puhelinkaapelit, kaukolämmöt, nettikaapelit. NYTKIN URAKOINTIIN pyritään yhdistämään muita alueen projekteja, esimerkiksi Mustaparrantietä on aikomus uusia kevään tullen, joten maakaapelointi yhdistetään sen aikatauluihin, jotta ei turhaan olla kaivelemassa samaan aikaan vierekkäin omia kaivantoja. – Ruotasella on oltu aikaansa edellä, kaivoksen asutusalueella talot on pääsääntöisesti kaapeloitu, eikä siellä tarvitse kiertää joka talon pihassa, vaan liitännät voidaan tehdä suoraan jakokaapeista, kertoo Hintsala. Maakaapeliurakka on tarkoitus polkaista käyntiin toukokuun 10. päivään mennessä Köpsin alueelta. Konetöissä myyrästää Joupet Oy:n ohella myös paikallinen JMS-Konepalvelut, jotka antavat töitä noin kolmelle-neljälle koneelle ja lapiomiehelle. HSK:n sähköasentajat kulkevat maanrakennusporukan mukana liittämässä sähköjä uuteen verkkoon. Käytännössä uudet kaapelit liitetään ensin tilapäisverkkoon ja kun rakennetaan uusi muuntaja, sähköt käännetään siitä asiakkaille. Muuntamoiden ympärillä olevat taloudet liitetään kerralla uuteen muuntopiiriin. Uusi sähkökaapeli rakennetaan näin ensin uuden rinnalle ja puretaan lopuksi. Vanhat ilmajohdot ja sähköpylväät poistetaan pääsääntöisesti ensi syksynä. MIRKA NISKANEN Ruotasen sähköt suojaan HSK Sähkö urakoi tulevan kesän aikana Ruotasen alueen ilmajohdot Elenian säävarmaan maakaapeliin. – syksyyn mennessä sähkötolpat ovat historiaa Sininen purkautuva ilmajohto Punainen uusi maakaapelointi Havainnekartta kertoo tulevasta urakasta. Sinisellä värillä purkautuva ilmajohto ja punaisella uusi maakaapelointi. Ari Hintsala (vas.), Heli Tolonen ja Janne Mäkinen ovat mukana maakaapeliprojektissa. Muun muassa radan takana kulkeva ilmajohto puretaan syksyyn mennessä. Pyhäsalmen kaivoksen ensimmäisenä tapahtumana voidaan pitää sitä, kun Erkki Ruotanen kaivoi kaivoa kotitalonsa pihaan 22.8.1958 ja törmäsi outoon kiiltävään kiveen. Kivi osoittautui rikkikiisumalmiksi. Tämän jälkeen tehtiin päätös kaivoksen avaamisesta kesällä 1959. Ennätyksellisen nopean rakentamisen jälkeen kaivos avattiin 1.3.1962 eli sunnuntaina tuli täyteen 30 vuotta. Ulkoinen ilme kaivosalueella torneineen ja rakennuksineen ei ole paljon 30 vuoden aikana muuttunut, mutta rakennusten sisällä ja maan alla muutos on ollut sitäkin suurempi. Tänä päivänä kaivoksen syvin kohta, vinotunnelin pohja on +840-tasolla eli 840 metriä. Tämän hetken tuotantotekninen malmiarvio on noin 7 miljoonaa tonnia mikä tarkoittaa kaivoksen ikänä seitsemää vuotta. Meillä Pyhäsalmella on edellä mainitun luvun lisäksi louhintasuunnitelman ulkopuolella noin 1,7 miljoonaa tonnia pilareita tai muuten hylättyjä malmeja, sekä 1,2 miljoonaa tonnia rikkimalmia, jotka takaavat työtä ja haasteita myös tuleville vuosille. Kunnanvaltuuston kokouksessa torstaina päätettiin hyväksyä Emolahden leirintäalueen yleissuunnitelma, jonka on laatinut matkailulautakunnan jäsen diplomi-insinööri Eero Erkkilä. Päätettiin ostaa Leskelän perikunnalta maa-alue. Päätettiin lakkauttaa kansalaiskoulun oppilasasuntola ja asunnonhoitajan virka. Emolahden leirintäalueesta suunnitelma Maanantaina sain puhelun paikalliselta yrittäjältä. Oli saanut postissa irtisanomisilmoituksen liikekiinteistönsä vuokrasopimuksesta. Pyysi kyselemään, mitä tämä tarkoittaa? Puhelu suurelle herralle jossain siellä oli häkellyttävä. Hän kertoi reilusti, että he ovat ostaneet koko liikerakennuksen, ja tällä hetkellä viisi pienyritystä sisältävä siipi tasataan parkkialueeksi. Niin, jokainen tehköön omallaan mitä tahtoo. Ei siinä ole lain mukaan mitään valittamista. Mutta kun kaatuvan kaivoksen varjossa värjöttelevästä kunnasta silataan yrityksiä pois parkkialueen alta ja asia ilmoitetaan kirjeitse, niin onhan homma hoidettu jokseenkin tökerösti. Jotenkin näkisin, että yhteiskuntavastuullisesti toimiva suuri yritys olisi voinut toimia asiassa myös ennakoivammalla otteella. Nyt tiedotuslinja oli lähinnä nyrkki naamaan. Kaupunki ja Kehitys Oy ovat tarttuneet asiaan rivakalla otteella. Yrityksille aletaan kartoittaa uusia tiloja. Ei yhden siipirakennuksen katoaminen saa kadottaa yrityksiä lopullisesti, niille on löydettävä tilat. Ja on löydettävä tiloja uusienkin yrittäjien tulla. Meidän asukkaiden tehtävä on muistaa käyttää paikallisia palveluita, jotta ne eivät ainakaan kannattamattomuuden vuoksi kaadu. Isot sanelevat, mutta kyllä me pärjätään, pidetään vain yhtä! MIRKA NISKANEN Isot sanelevat
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 3 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 3 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Tänään Kansainvälinen naistenpäivä.Vilppu. Torstaina Auvo. Perjantaina Aurora, Auri, Aura. Lauantaina Kalervo. Sunnuntaina Reijo, Reko. Maanantaina Erno, Tarvo, Ernesti. Tiistaina Matilda, Mette, Tilda. Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa AURINKOINEN AIKA NIMIPÄIVÄT VIIKON SÄÄ 6.12 6.58 17.57 18.44 6.08 6.55 18.00 18.46 6.05 6.52 18.03 18.49 6.02 6.48 18.06 18.52 5.58 6.45 18.08 18.55 5.55 6.41 18.11 18.58 5.51 6.38 18.14 19.01 SUOMENSELÄN OSUUSPANKKI on myynyt Osuuskauppa PeeÄssälle liikekiinteistön, jossa on vuokralaisena muun muassa S-Market Pyhäjärvi. Muille vuokralaisille ilmoitettiin omistajavaihdoksesta suullisesti, mutta uusien vuokrasopimusten sijaan he saivatkin viime viikon lopulla postitse vuokrasopimusten irtisanomisilmoitukset. Pitääkö paikkansa, että olette irtisanoneet muiden vuokralaisten vuokrasopimukset, toimialajohtaja Juha Riikola Osuuskauppa PeeÄssästä? – Kyllä pitää. Lähdemme kehittämään S-Marketin liikepaikkaa ja siipirakennus puretaan. Siihen tulee pysäköintipaikkoja. Laajennetaanko S-Marketin tiloja? – Sisätiloja uudistetaan ja ehkä laajennetaan, mutta siipiosa puretaan. Siivessä on kuitenkin useita vuokralaisia, saadaanko pysäköintitiloilla enemmän tuloja kuin PYHÄJÄRVEN KEHITYS OY:N hallitus on nimennyt Velitapio Mannisen yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi maaliskuun alusta alkaen. Manninen hoitaa tehtävää Pyhäjärvi Bioenergy – hankkeen ohella. Pyhäjärvi Bioenergyhankkeelle haetaan vastaavasti jatkoaikaa. Yritysten kehittämisen tarpeisiin on neuvoteltu lisäresursseja seudullisen kehittämisyhtiö Nihakin palveluista. Yrityspalvelupäällikkö Timo Liimatainen palvelee yritysasioissa Haapajärven ohella myös Pyhäjärvellä. Pyhäjärven Kehitys Oy:n hallinnoimassa Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttöhankkeessa on 20.2.2017 aloittanut projektipäällikkönä Kimmo Pennanen. Kehitys Oy:n hallinnoimana jatkuu edelleen Kaivos Energiavarastona – hanke, projektipäällikkönä siinä toimii Henna Hintsala. Toimisto – ja hankesihteerin tehtäviä hoitaa Helena Matinniemi. (MN) Manninen luotsaamaan Kehitystä Velitapio Manninen on nimetty Pyhäjärven Kehityksen väliaikaiseksi johtajaksi. Hän hoitaa samalla myös bioenergiahanketta. ARKISTOKUVA/ MIRKA NISKANEN VALTTERI KÄRKKÄINEN Osuuskauppa PeeÄssä on ostanut liikekiinteistön ja irtisanonut muut vuokralaiset. Siiven paikalle tulee pysäköintialue. ”Lähdemme kehittämään S-Marketin liikepaikkaa ja siipirakennus puretaan. Siihen tulee pysäköintipaikkoja. Uusi hakukierros toi lisähakijoita hallintojohtajaksi Perjantaina päättynyt uusintahaku Pyhäjärven kaupungin hallintojohtajaksi toi kolme uutta hakijaa. Nyt virkaa hakivat myös terveystieteiden maisteri Elina Luoma Ilmajoelta, kauppatieteiden kandidaatti Timo Ikonen Kiuruvedeltä ja yhteiskuntatieteiden maisteri Jaana Niemelä Rovaniemeltä. Jo ensimmäisellä kierroksella hallintojohtajaksi hakivat kauppatieteiden maisteri Susanna Keskinarkaus Helsingistä ja kauppatieteiden sekä filosofian maisteri Sami Kallio Oulusta. Keskinarkauksella on lisäksi tällä hetkellä työn alla filosofian tohtoriopinnot. Vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoi, että enemmänkin hakijoita olisi toki toivottu. Tarkemmin hän ei ole vielä hakijoiden papereihin ehtinyt perehtyä, mutta erityistä kuntapuolen tuntijaa ei porukasta heti noussut esiin. (MN) Kaupungilla oli aavistus PeeÄssä irtisanoi muut vuokralaiset – tilalle parkkipaikka TULIKO PEEÄSSÄN ILMOITUS vuokralaisten irtisanomisesta yllätyksenä, vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi? – Asia ei ole kokonaisuutena meille uusi, isompi kehityskulku ei tullut yllätyksenä, Kiviniemi kertoi. Hän sanoi, että kaupungin suuntaan on tihkunut tietoja eri lähteistä, joista he olivat vetäneet omat olettamuksensa PeeÄssän suunnitelmista. – Oli todennäköinen vaihtoehto, että PeeÄssä on kiinnostunut saneeraamaan tiloja vain itselleen. Saatujen tietojen pohjalta on koetettu asiaan jo alustavasti varautua, mutta koska varmaa tietoa tai aikataulua ei tiedossa ennakkoon ollut, mitään tiedotettavaa ei tässä vaiheessa ole. Selviä vaihtoehtoja on jo kuitenkin olemassa, joita kaupunki käy läpi yrittäjien kanssa. – Meidän täytyy varmistaa, että paikkakunnalla olisi toimivia yrityksiä jatkossakin ja asiaa viedään yhdessä yrittäjien kanssa eteenpäin, Kiviniemi sanoi. (MN) vuokralaisilla? – Kyllä kun ostetaan liikekiinteistö, niin meillä on ensisijaisena tavoitteena oman liiketilan kehittäminen. Riikolan mukaan nykyisillä vuokralaisilla on erimittaisia vuokrasopimuksia, mutta siiven pitäisi olla tyhjä vuoden loppuun mennessä. (MN) ”Meidän täytyy varmistaa, että paikkakunnalla olisi toimivia yrityksiä jatkossakin ja asiaa viedään yhdessä yrittäjien kanssa eteenpäin Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 7:02 17:55 6:58 17:57 Keskiviikko Torstai -0 +0 -0 -0 -0 -0 -1 -1 -1 -1 -0 +0 Perjantai 6:55 18:00 -0 Lauantai 6:51 18:03 -1 Sunnuntai 6:48 18:06 -0 Maanantai 6:44 18:09 -1
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 4 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Ajassa SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN TIEDOTE SELÄNTEEN PÄIVYSTYKSET ARKISIN KLO 8–16 OMISSA TERVEYSKESKUKSISSA HAAPAJÄRVELLÄ, REISJÄRVELLÄ JA PYHÄJÄRVELLÄ p. 044 770 0701 • Iltaja yöpäivystys arkipäivisin ma–pe klo 16–08 sekä viikonloppupäivystys perjantai klo 16– maanantai klo 08 (Samoin myös kaikkien arkipyhien päivystykset) • Oulaskankaan sairaala p. (08) 429 7840 • Iisalmen sairaala p. (017) 272 2346 • Keski-Pohjanmaan keskussairaala p. (06) 826 4500 SOITA ko. sairaalaan ENNEN PÄIVYSTYKSEEN MENOA! Hätätapauksessa suoraan numeroon 112. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN KIIREETÖN LÄÄKÄRIENJA HOITAJIEN AJANVARAUS, LABORATORIOVASTAUSKYSELYT, KYYTITODISTUKSET, RESEPTIASIAT JA YM. TIEDUSTELUT ARKISIN KLO 9–14 P. 044 770 0702. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASHOIDON AJANVARAUS MA–TO klo 8–15 JA PE KLO 8–13 P. 044 700 1844. • Hammashoidon iltapäivystys klo 16–21 ja viikonloppujen ja arkipyhien päivystys klo 08-21 Kokkolan pääterveysasemalla p. (06) 8287 450, osoite: Mariankatu 28 ovi d huone 10. SOITA ja varaa aika ennen menoa! Mikäli numero on varattu, kannattaa valita takaisinsoitto, niin terveyskeskuksesta soitetaan takaisin. – SAVUTON SELÄNNE – PITTÄÄ SANNOO LUKIJAN KUVA ANSSI TIKKANEN Kauniit kevätsäät houkuttelevat järvelle. Sää on suosinut talvilomalaisia tälläkin viikolla. NYT KANNATTAA ENTISTÄ tarkemmin harkita mitä puoluetta äänestää. Yli puolet budjettivallasta poistuu maakuntahallinnolle valtuustokauden aikana. Ensiarvoisen tärkeää on siis saada sellainen valtuusto, joka pystyy vaikuttamaan sotepalveluidemme toimintaan. Meillä on oltava suhteita ja vaikutusmahdollisuuksia koko Suomen ja maakuntamme isoimpiin puolueisiin. Tulemme maakuntavaaleissa saamaan ehkä yhden edustajan hallintoon. Sen varaan ei siis liikaa voi toiveita asettaa. Maineemme yhteistyökykyisenä toimijana ei ole nyt kovinkaan hyvässä kurssissa. Siispä kirjoittamaani viitaten pyydän harkitsemaan tarkkaan, ketä kannattaa äänestää. Juhani Torppa PITTÄÄ SANNOO Kuntavaaleissa harkinnan paikka SANOTAAN, ETTÄ LAKI ON sellainen kuin se luetaan. Mutta miksi sitä luetaan erilaisin tavoittein? Asiahan on niin, että on olemassa erilaisia tavoitteita, joita vedoten halutaan etuja omiin tarkoituksiin. Siitähän johtuvat mm. valitukset esim. hallinto-oikeuteen. Niistähän on saatu tuloksia aivan viime päivinä. Ja ne ovat olleet valittajille myönteisiä, kun on rikottu lakia ja tehty lainvastaisia päätöksiä mm. valtuustossa. (toim. huom. valitusten pohjalta tehtiin myös syyttämättäjättämispäätöksiä.) Mutta sain minä myönteisen päätöksen muutama vuosi sitten valittaessani em. oikeuteen Selänteen sosiaalipuolen päätöksestä, etten olisi oikeutettu saamaan avustajaa vaikkapa ulkomaanmatkalle. Ja varmistaakseni asian olin sitten toissa jouluna tuolla Kanarian saarten lämpimässä. On jotenkin merkillistä, että em. luontoiseen asiaan piti hakea päätöstä jopa em. lainvartijalta. Lieneekö siis niin, että kun lakia noudatetaan niin kuin luetaan, että nuo lukijat eivät joko osaa lukea tai sitten eivät ymmärrä lukemaansa. Mutta lain ymmärtäminen ja sen noudattaminen onkin jo sitten toinen asia. Tuo lain noudattaminehan tullenee sieltä suuren kirjan sivuilta. Se kerrotaan Jumalan sanelemaksi, joten sitä olisi noudatettava. Mutta nämä nykylaithan ovat meidän ihmisten tekemiä sopimuksia siitä, miten keskenämme toimisimme yhteisiä asioita keskustellessamme. Sovitaan jonkin asia tehtävän niin tai näin, ja jos joku ei sopimusta noudata, päätetään häntä rankaista eli saattaa hänet sopimuksen ulkopuolelle, jolloin häntä voi kohdella miten haluaa. Erityisesti tämä koskee sellaisia lakeja, joiden noudattamista edellytetään koko yhteiskunnalta, jopa että on kerrottu noudattamisen tekemisestä toisillekin yhteiskunnille eli valtioille. Laithan on tehty meille yhteiseksi parhaaksi, joissa pyrimme yhteiseen hyvään. Em. tarkoittaa sitä, että jos joku laki tekee jonkun ihmisryhmän elämää paremmaksi, se koskee toisia ihmisiä heille tarkoitettujen palveluksien tekemistä. Nyt on kuitenkin niin, että meillä on vammaispalvelulaki ja vanhuspalvelulaki joita ei niiden noudattamiseen jopa koulutettujen ihmisten, jotka saavat palkkaa jotta sitä noudattaisivat, ovat täysin välipitämättömiä asioiden suhteen. Oletan kuitenkin, että monet tekevät siksi em. tavoin, kun ovat saaneet asiaan määräyksen parempaa palkkaa saavilta. Miksi he sitten siten toimivat, onkin varsinainen kysymys. Meillä eivät liene viranhaltijat lukeneet tai ymmärtäneet Yhdistyneiden Kansakuntien tekemää vammaisten ihmisoikeusjulistusta, jonka on myös maamme viime vuoden kesäkuussa ratifioinut eli sitoutunut noudattamaan. Tein viisi vuotta sitten juuri näihin aikoihin ulkomaanmatkan tarkoituksella tutkailla niiden maiden vammaisten kohtelua, jotka ovat ratifioineet julistuksen aikaisemmin. Ja kyllä asia tuli selväksi. Siellä minäkin koin olevani tasavertainen kuin sen maan kansalaiset, jossa olin käymässä. Tutkailin asia Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä ja tuntui kuin asia olisi kaiken kansan takaraivossa. Vaikka tuo julistus ei ole lain niminen, niin sen noudattaminen on sekä kansalaisvelvollisuus että kansalaiskunnia. Vaikka se on lain oloinen, niin ei se tarvitse lain oloa. Saadaanpa huomata mahtaako kukaan tulla asiaan kiinnostumaan? Rainer Kyyrönen MIKSI HIIHTÄJILLÄ EI OLE laduilla tien ylityksestä kertovaa liikennemerkkiä (Emolahdentie ja Paavolantie sekä Naapurintie)? Autoilijoilla on varoitusmerkit hiihtäjistä! Tietääkseni muissa ”hiihtokaupungeissa” on liikennemerkein osoitettu kohtaaminen molemmille osapuolille. Voihan hiihtäjissä olla lomalaisia tms. jotka eivät tunne maastoa tai latua ennestään. Turvallisia kilometrejä Liikennemerkit hiihtäjille Laista ja sen lukemisesta PITTÄÄ SANNOO SARJAKUVA
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 5 KOLUMNI NOPEANA mielipiteenvaihtajana tunnettu, poliittisen loikan kevään 2015 vaaleissa tehnyt Juhana Vartiainen on tullut tunnetuksi siitä, että hän toistelee tasaiseen tahtiin, että Suomessa ovat jäykät työmarkkinat. Nokian ostaessa ranskalaista Alcatelia ja presidentti Hollanden vaatiessa, että ranskalaisten työpaikkojen säilyminen taataan, Vartiainen pyöräytti kerran päätään, vaihtoi mielipidettään ja alkoi jankuttamaan että jäykät työmarkkinat ovatkin Ranskassa. Että sellaista jäykkyyttä. Suuresti arvostamani taiteilija Kari Väänänen ravisteli maan hallitusta osaamattomasta työmarkkinapolitiikasta (29.8.15) varsin osuvasti: ”Kun te puhutte, että tuottavuuden pitää nousta viisi prosenttia, sanokaa suoraan, että se merkitsee palkkojen alentamista saman verran. Tämäkin on mahdollista, jos lupaatte, että tuottavuuden noustua entiselle tasolleen, palkkoja nostetaan kaksi kertaa tuo viisi prosenttia.” Tämä ei kuitenkaan ole vielä kaikki, mikä asiaan tulisi liittää. Nimittäin, mikäli palkkojen leikkaus osoittautuukin täysin vääräksi ja epäonnistuneeksi keinoksi, eikä tuottavuus nousekaan entiselle tasolle, mitä sitten tehdään? Miten hallitus sitoutuu korvaamaan loikkansa aiheuttamat palkanmenetykset? Oma veikkaukseni on, ettei mitenkään. Että sellainen tuottavuusloikka. Mikä ero on Talvivaarassa (Terrafame Oy) verovaroilla ylläpidettyjen työpaikkojen ja valtion omistaman VR:n työpaikoilla? No tietysti se, että Talvivaarassa on tehty vuosisadan ympäristön saastuttamisloikka, mutta VR on tehnyt loikan saasteettomimmaksi joukkoliikennevaihtoehdoksi. Että sellainen hallituksen työvoiman tukipolitiikkaja ympäristöpolitiikkaloikka. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi lanseerattu robotiikan kehittäminen ei vaikuttanut kovin onnistuneelta koskapa ennen yhden henkilön kantama paketti saapui nyt niin, että tarvittiin kaksi henkilöä kantamaan paketin lisäksi myös robottia. Että sellainen robotiikkaloikka. Kun pääministerin johdolla yritelmiksi jääneet loikat näyttävät toinen toisensa jälkeen epäonnistuvan, hallitus onkin siirtynyt ottamaan askelmerkkejä mm. sote-uudistuksen osalta. Nyt näyttää siltä, että tämäkin loikka menee reippaasti yliastutuksi. Lopuksi ilmainen neuvo hallitukselle siitä, kuinka työllisyysaste saadaan nopeasti hipomaan 100 prosenttia. Se on kaikkien loikkien äiti, kun kaikille työttömille tehdään nollatuntisopimukset, niin työttömät katoavat kuin tuhka tuuleen. Seppo Kinnunen Jäykkyyttä, loikkia ja askelmerkkejä meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Ollintie 9, Pyhäsalmi Puh. 08 7727 800 arto.makimartti@k-market.com PYHÄJÄRVI ma-la 7-21 su 10-18 Palvelu pelaa TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 2.-5.3. ELLEI TOISIN MAINITA ERÄ! TUORE LOHIFILE TISKISTÄ SEKÄ VAKUUMISSA 12,99E/KG Hyvää naistenpäivää! ERÄ! TISKI STÄ! Tiski stä sekä vaku umis sa! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 9.-12.3. ELLEI TOISIN MAINITA KOTIKAUPUNKIMME saa uuden kaupunginvaltuuston tulevan huhtikuun 9. päivänä. Millaisen valtuuston tarvitsemme päättämään tulevaisuudestamme? Monessa mielessä lähestymme kohtalonvuosia. Vuosi 2019 on mahdollisesti käänteentekevä, sillä tuolloin kaivoksen toiminnan ennakoidaan päättyvän ja uusi sote aloittaa toimintansa. Päättymässä olevaa vaalikautta on hallinnut valmistautuminen mahdolliseen suureen muutokseen, sillä on löydettävä keinoja, joilla luodaan korvaavia työpaikkoja. Monia suunnitelmia on laadittu ja niissä on mukana yliopistoja, maakuntaliitto ja seutukunta ynnä muita. Samanaikaisesti oman kehitysyhtiön toimintaa on voimallisesti tehostettava, jotta työpaikkakehitys paranisi kaikilla sektoreilla. Tällä vaalikaudella puolueitten yhteistyö on ollut tiivistä ja tuloksia tuottavaa. Valtaisesta valittamisen kulttuurista huolimatta, muun muassa rakentaminen on vilkastunut, kiitos paikallisen yrittäjän. On rakennettu uusi upea sairaala ja päiväkoti. Vesistöjen kunnostusta on tehty valtionkin tuella enemmän kuin missään muualla Suomessa. Emolahden leirintäalueen kehitys jatkuu ja uusia rakennushankkeita on tulossa. Näissä kaikissa kaupunki on ollut mukana hankkeita edesauttamassa. Odotan ja toivon, että saamme sellaisen valtuuston, jossa puolueet yhdessä jatkavat ponnisteluja itsenäisen Pyhäjärven tulevaisuuden hyväksi. Valtuuston tulee olla sellainen, jolla on luottamukselliset yhteydet ministeriöihin, ministereihin, kansanedustajiin, maakuntaliittoon ja seutukuntaan ja niin edelleen. Uusi sotemalli vaatii vahvaa panosta Pyhäjärven puolesta. On huipputärkeää, että saamme neuvoteltua hyvien lähipalveluiden säilymisen muun muassa sairaalassamme. Valtuuston puolueilla tulee olla vahva luottamus toisiinsa, viranhaltijoihin ja kaikkiin kaupungin työntekijöihin. Yritysten tulee tuntea, että ne luottavat valtuuston tukeen silloin, kun ne tarvitsevat tukea työpaikkojen syntymiseen ja turvaamiseen. Yhteinen etu on, että jokaisen valtuustopuolueen osaavimmat jäsenet edustavat kaupunkia yhdessä virkamiesten kanssa. 1.6. alkava vaalikausi ravistakoon eripuran roskakoriin, uskon ja luottamuksen palauttamiseksi. Kimmo Sarkkinen valt.pj. 31.5.2017 saakka. Millaisen valtuuston tarvitsemme PITTÄÄ SANNOO
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 6 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Ajassa KOULUTUS on saatu täyteen yrittäjiä Pyhäjärveltä ja lähialueelta. Kaikki tuntuvat olevan mukana tosimielellä. Ville Ahon ja Leevi Ritalan tavoitteena on kehittää yrityksen ydinviestintää. – Päivän aikana on tarkoitus saada valmiiksi copywrite-teksti kärrylle, jolla voi kuljettaa maastovaelluksella isoa taakkaa helposti, Ville kertoo. Pekka Päivärinta tuli kurssille brändäämään reaaliaikaista viljankosteusmittaria. Veli-Matti Raappana osallistuu koulutukseen, koska tavoitteena on nuorentaa Kiinteistö Oy Rillankiveä ja kehittää sen markkinointia. Kehitettävänä on yhteensä kymmenen yrityksen tai tuotteen brändiä. MARKKINOINTI on sitä, kuinka asiakkaita saadaan ja kuinka ne pidetään. – Lupausten virittämisellä saadaan asiakkaita ja lupaukset lunastamalla ne saadaan pidettyä. Kunnolla tekemisestä, läpinäkyvyydestä ja rehellisyydestä on taas tullut trendikästä. Ihmiskunnan henkistymisen myötä on lakattu rakentamasta identiteettiä hankkimalla kulutushyödykkeitä, Mikko Kalliola sanoo. Mikko on ollut suunnittelemassa markkinointia viimeisen viiden vuoden aikana noin 350:lle yritykselle. – Kohtasin paljon suomalaisia kasvuhaluisia yrityksiä. Suurin kasvun este on vision puuttuminen. Visio antaa merkityksen ja suunnan. Punaisen Ristin visio on Mikon mukaan malliesimerkki visiosta. – Eivät ne koskaan tule saavuttamaan visiota nälänhädän ja köyhyyden poistamisesta maailmasta, mutta sen puolesta kannattaa taistella. VISIO on jotakin suurta, mitä kohti mennään. – Meille on jätetty kertomatta koko totuus sanonnasta, joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Sanonta jatkuu niin, että kuka katajaan kurkottaa, se varpuun kapsahtaa ja joka varpuun kurkottaa, se sammaleen mötkähtää. Kannattaako kurkottaa katajaan vai kuuseen, Mikko kysyy. Tavoitteet ja visio usein sekoitetaan. – Visio antaa merkityksen, tunteen ja suunnan. Selkeät, mitattavat tavoitteet taas auttavat menemään oikeaan suuntaan. FANIT on sellainen kohderyhmä, joka nykyisin tarvitaan asiakkaiden lisäksi, Mikko kertoo. Fanit jakavat yrityksen brändiviestintää eteenpäin. Markkinoinnin johtaminen on Mikon mukaan ihmisten johtamista. – Siinä vaiheessa kun mukaan tulevat työntekijät ja asiakkaat, ongelmat alkavat. Markkinoinnin onnistuminen on kiinni siitä, kuinka hyvin sisäpiiri eli työntekijät ja kanta-asiakkaat ymmärtävät yrityksen vision ja ydinviestin. – Jos sisäpiiri uskoo tähän juttuun, tieto vyöryy eteenpäin lähipiirille ja sieltä edelleen ulkopiirille. Kateellisuuden kanssa painimiseen Mikko antaa neuvoksi kiittämisen, kehumisen ja osallistamisen. – Kateellisista ei pääse eroon. Kiinnitä fokus niihin, jotka eivät ole kateellisia, vaan vievät positiivista viestiä eteenpäin. Aikaisemmin markkinointi kohdennettiin suurilla kampanjoilla ulkopiirille. Nykyisin viesti kulkee sisäpiiriltä ulkopiiriä kohti. TIEDON lisäksi markkinoinnissa on tärkeää on myös tahto, eli toimeenpano ja tunne. Yleensä mitä isompia päätöksiä tehdään, sitä enemmän tunne määrää. – Tulee miettiä mikä on meidän arvojen mukainen ydintoiminta, josta ei tingitä. Se on ydinviesti. Brändäys on ydinviestin tunteellistamista. Pääpointti ei ole asiakkaan hyödyt ja tarpeet. Voi miettiä, millainen firma olisi, jos se olisi henkilö. – Tunteiden ei tarvitse olla salonkikelpoisia ja positiivisia. Aku Ankkakin on suosittu, vaikka on oikeastaan aika surullinen hahmo. Brändi syntyy hitaasti. Medioihin satsaamalla prosessia voi nopeuttaa, Mikko kertoo. Brändäyksessä yrityksestä ja tuotteesta tulee persoonallinen. Neutraaliin tuotteeseen, joka ei herätä minkäänlaisia tunteita, tuskin kukaan samaistuu. RAJATON-HANKKEEN kautta järjestetty työpaja suunniteltiin yrittäjiltä saatujen toiveiden perusteella. – Koulutuspäivissä halutaan saada konkreettisia tuloksia aikaiseksi, Timo Liimatainen Nihakista kertoo. Brändäys-klinikalla yritykset saavat työstää omaa brändiään ammattilaisen kanssa. – Aika mykistynyt olen. Vauhti on hurja. Mikon luento on ollut ajatusten myllertämistä ja verbaalista ilotulitusta, Liimatainen toteaa. Maarit Halosen mielestä SPR-esimerkki oli hyvä. – Täytyy löytää visio, joka koskettaa myös muita. Voin miettiä, mitä hyötyä yrityksestäni on pyhäjärvisille. Kun visio löytyy, sitä voi viedä eteenpäin työntekijöille ja markkinoinnissa asiakkaille. Tulin koulutuspäivään, koska jokainen hyvä ajatus, jonka täältä saan, vie eteenpäin. Jo tämän yhden esimerkin takia kannatti tulla. JAANA SALO Pyhäjärven kuntavaaliehdokkaat Perussuomalaiset rp Jauhiainen Erkki eläkeläinen-kirvesmies, Koski Alpo eläkeläinen-yrittäjä, Kinnunen Mauri eläkeläinen, Humaloja Pauli eläkeläinen. Vasemmistoliitto rp Jussinniemi Jouni työsuojeluvaltuutettu, Karvonen Irina tulkki, opettaja, Leskinen Jorma sairaanhoitaja, Karvonen Jarkko puuseppä, Våg Marja Leena postityöntekijä, Savolainen Martti eläkeläinen, Karvonen Aimo pääluottamusmies, Mykkänen Teija myyjä. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Aho Sirkka lähihoitaja, Hellén Atte ylioppilas, myyjä, Hynninen Mirja-Liisa sairaanhoitaja, Kantola Sanni toimistotyöntekijä, Kauranen Greta lähihoitaja, yhteisöpedagogi-opiskelija, Laine Anne perushoitaja, Majava Hanna-Reetta sairaanhoitaja, Pennanen Reijo levyseppä-hitsaaja, Piippo Taimi eläkeläinen, Torssonen Asko koneasentaja. Suomen Keskusta r.p. / Centern i Finland r.p. Halonen Jarmo kaivosmies, Hautala Pirkko eläkeläinen, omaishoitaja, Kangasharju Seppo teknikko, Kantola Mika ICT-asentaja, Karvonen Alina kondiittori, kodinhuoltaja, Karvonen Ilpo maanviljelijä, Kauranen Aila YTM, vastaava kuraattori, Kauranen Asko autonkuljettaja, Kivelä Satu lähihoitaja, Koski Heikki eläkeläinen, Kärkkäinen-Rytkönen Marita lähihoitaja, sosionomiopiskelija, Kärkkäinen Markku maanviljelijä, Laahanen Juhani yrittäjä, Liimatainen Teuvo sairaanhoitaja, toiminnanjohtaja, Liuska Juha kaivososaston turvamies, Marin Olavi eläkeläinen, Pappila, EevaRiitta maatalouslomittaja, eläkeläinen, Parttimaa Mauri eläkeläinen, Pyhtilä Juhani maanviljelijä, tienrakentaja, Tikanmäki Jukka hammaslääkäri, Tikanmäki Jussi varusmies, opiskelija, Tuominiemi Arja laitoshuoltaja, kirjailija, Väisänen Satu farmaseutti. Vaaliliitto: Kansallinen Kokoomus r.p., Svenska folkpartiet i Finland r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit (KD): Kansallinen Kokoomus r.p. Böhme Erkki merkonomi, Haavisto Pentti maanviljelijä, Kaijankoski Janne tunnelimies, näytteenkäsittelijä, Lappalainen Maritta yrittäjä. Svenska folkpartiet i Finland r.p. Engström Johan ravintolapäällikkö, Kurten Kjell geologi. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Haapanen Pauli Aukusti kuvataiteilija. Yhteislista: Kansanliike Pro Pyhäjärvi ry Aulakoski Eeva sosiaaliohjaaja, Haapapuro Tuomo apulaisohjaaja, Haavisto Tenho eläkeläinen, Humaloja Jari kunnossapitomies, Kyyrönen Rainer opettaja, Lehto Harri maatalousyrittäjä, Leppäharju Raija yrittäjä, Lilja-Pietikäinen Raija KM, Liuska Aarne liikkeenharjoittaja, Liuska Markku liikkeenharjoittaja, Malila Laila emäntä, Meuronen Pirjo eläkeläinen, Nurminen Taimi toimistosihteeri, Parkkinen Raimo maanviljelijä, eläkeläinen, Pietikäinen Seppo KM, Rauha Esa maanviljelijä, Shemeikka Laimi eläkeläinen, Tammela Dennis yksilöohjaaja, Tuikka Tyyne sairaanhoitaja, Uhlgren Ensio merkonomi, eläkeläinen. Viime lehtemme mennessä painoon, ehdimme saada vasta epävirallisia tietoja kuntavaaliehdokkaista. Tässä on virallinen ehdokaslista. Kunnan keskusvaalilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasasettelun 9.3.2017. Brändin hiomista ja vision etsintää Nihak ry:n Rajatonhankkeen järjestämä brändikoulutus kokosi alueen yrittäjiä Mikko Kalliolan klinikalle hoitamaan brändäystään kuntoon. Pekka Päivärinta, Ville Aho ja Leevi Ritala työstävät tuotteiden ja palvelujen visioita ryhmätehtävän avulla. Yrittäjiä sparraamassa on Aava & Bang Oy:n luova johtaja Mikko Kalliola (toinen vasemmalta). Kysy ehdokkailta! Mitä sinä haluaisit kysyä kuntavaaliehdokkailta? Lähetä kysymyksesi toimitukseen toimitus@pyhajarvensanomat.fi tai toimita kysymyksesi toimistolle tämän viikon loppuun mennessä, niin valitsemme parhaat kysymykset! Koostamme kysymyksistä kyselyn kuntavaaliehdokkaille. ”Brändi syntyy hitaasti. Medioihin satsaamalla prosessia voi nopeuttaa.
Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 7 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 10 1.-11.3. Tuotteita rajoitetut erät! Niin kauan kuin tavaraa riittää. 8-21 ma-la Palvelemme: ERÄ! Jenika lanka 100g useita värejä á 2,95 (29,95/kg) ERÄ! Savonia kahvilusikka 6kpl/pkt Adipure deodorantti spray 150ml 10,10,10,(16,45) pkt -50% 5,(7,95) ERÄ! Lakaisusetti sis. varrellisen harjan ja rikkalapion 10,(12,9514,95) ERÄ! 5w-40 täyssynteett inen 4L 2,50/L (3,48/L) 7 95 (15,95) kpl 9 95 (19,95) kpl kokinveitsi 195mm leipäveitsi 196mm santukoveitsi 127mm, vihannesveitsi 116mm ERÄ! Thomas veitsiä 9 95 20,(44,95) ERÄ! Naisten softshell takki 36-46 Fleece hupparitakki 90-130 Naisten tai miesten sport-tai kiristämättömät sukat 2pr/pkt á 5,95-6,95 2 pkt 4 kerää 25,00/kg Aherramme arkena lepäämme sunnuntaina! 2 99 ras Nauta-sika jauheliha 700g XXL Monivitamiinijuoma 2L 4,27/kg 99 prk 1,kpl 0,50/l 6,67/l (3,39) Vain Torstaina 9.3. Vain Torstaina 9.3. Vain Torstaina 9.3. Vain Perjantaina 10.3. Vain Perjantaina 10.3. Vain Perjantaina 10.3. Vain Lauantaina 11.3. Vain Lauantaina 11.3. Vain Lauantaina 11.3. Irtokarkit Panda suklaalevyt 130-145g tai Aakkoset Emoji makeispussi 315g 99 pkt 1,1,pkt tuote Lihapyörykät ja pihvit 360390g rajoitus 3pkt/talous rajoitus 1pkt/talous rajoitus 3pkt/talous rajoitus 3pkt/talous 49 pkt 1,26-1,36/ kg 2,64/kg 0,17/rll 3,197,69/kg 6 99 kg Maatiaisporsaan marinoitu sisäfilee 1 99 säkki 3 79 kg 0,19/kg Peruna 10kg, Suomalainen Tortilla 8kpl/326g rajoitus 3kg/talous 49 pkt 1,50/kg 4 99 ltk 4,62/kg rajoitus 3pkt/talous rajoitus 1säkki/talous Vanilja Eskimo puikko 36g x 30kpl á 0,45 (12,50/kg) Koulunäkki 375g Wc-paperi 6rll, valkoinen Tarjoamme Shokkikahvit pe 10.3.
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 8 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Ajassa ERASMUS+ -rahoitteisen Maths and Science Adventure –projektin yhteistyökumppaneina ovat lukiot Portugalissa, Kyproksella, Unkarissa, Puolassa, Bulgariassa ja Kärsämäellä. Projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia tapoja innostaa opiskelijoita matemaattisten aineiden opiskelussa. Vierailuilla opiskelijat pääsevät näkemään, kuinka matematiikkaa ja tiedettä hyödynnetään käytännössä. Vieraillessaan toistensa luona, yhteistyölukioissa saadaan myös kokemusta kansainvälisyydestä ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä. SUOMEN opintomatkalla vieraillaan Oulun yliopistolla ja Tietomaassa, tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kyläillään isäntänä toimivassa Kärsämäen lukiossa ja Kärsämäen Paanukirkossa. Torstaina ohjelmassa oli tutustuminen Pyhäsalmen kaivoksen ja maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen toimintaan. Kierros alkoi tutkimusjohtaja Timo Enqvistin luennolla. Matematiikan opettaja Aneta Popio?ek Puolasta kertoo, että ryhmästä kukaan ei ole aiemmin käynyt Suomessa. Osa eteläeurooppalaisista ei ole ennen nähnyt lunta. Aneta pitää projektia erittäin hyödyllisenä opetuksen näkökulmasta. –Useimmilla opiskelijoilla on ongelmia matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Tutustuminen tieteen soveltamiseen käytännössä, auttaa oppilaita kiinnostumaan aineiden opiskelusta, hän toteaa. KAIVOKSELLA vieraillaan päätasolla 1,4 kilometrin syvyydessä ja malmin rikastamolla. –Kaivoksella käy bussilasteittain vierailijoita, mutta meillä CUPP:in fysiikan puolella vähemmän, Jari Joutsenvaara kertoo. Matka päätasolle kestää muutaman minuutin. Korvissa tuntuu samalta, kuin lentokoneen nousun tai laskun aikana. –Hissin nopeus on 12 metriä sekunnissa eli noin 40 kilometriä tunnissa, Joutsenvaara kertoo ja opastaa kyytiläisiä nieleskelemään ja pitämään suuta raollaan korvien paineenvaihtelua helpottamaan. Hissi menee niin nopeasti, kuin ihmisiä kuljettava hissi saa mennä. Malmi kulkee ihmisiä nopeammin. –Tämä oli erittäin jännittävä ja erityinen hetki. En ole tehnyt mitään tällaista koskaan ennen, Sotiris Zenios Kyprokselta kertoo. ALHAALLA maan alla päästään pienelle kävelykierrokselle. Työvuorot ovat vaihtumassa ja koneet seisovat hallissa odottamassa seuraavaa vuoroa. –Ihmeellisintä on, että täällä 1,4 kilometrin syvyydessä on ravintola, sauna ja mobiiliverkko. Puhelin toimii täällä jopa paremmin, kuin maan päällä, Bucsai Béla Unkarista pohtii. Kokoonnumme kaivoksen turvahuoneeseen, jossa Joutsenvaara kertoo kaivoksen turvajärjestelyistä ja siitä, millaista kaivostyö on nykyisin. –Tällainen turvahuone auttoi kaivosmiehiä pelastumaan Chilen kaivosturmasta. Kaivoksen koneissa on nykyisin korkeaa teknologiaa. Jos paikka jossa kaivetaan ei ole turvallinen, konetta voi ohjata kauko-ohjauksella vaikka maan päältä. –Olen käynyt aikaisemmin vain suolakaivoksessa. Siellä oli kylmää ja vettä kaikkialla. Epätavallista, että kaivoksessa on lämmintä ja kuivaa, Gabriela Wieckowska ihmettelee. MAANALAISEN fysiikan tutkimuskeskuksen tutkimuksista Joutsenvaara kertoo havainnollistavien esimerkkien avulla. –Maan alla tutkitaan kosmista säteilyä. Kosmisten hiukkasten törmätessä ilmakehän molekyyleihin, syntyy myoneja. Niiden elinaika on vain 2,2 mikrosekuntia. Siinä ajassa myoni ehtii kulkea valonnopeudella noin 600 metriä. Siitä huolimatta niitä havaitaan myös täällä maan alla. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kuljettaessa lähellä valonnopeutta, aika hidastuu. Myonit ovat ensimmäinen asia, missä suhteellisuusteorian on voitu osoittaa toimivan. RIKASTAMOLLA päästään seuraamaan käytännössä, kuinka louhitusta malmista saadaan erotettua kupari, sinkki ja pyriitti. –Molemmat kohteet, sekä kaivos että rikastamo, olivat erittäin hyödyllisiä projektin kannalta. Saimme havainnoida monia erilaisia prosesseja. Näimme esimerkkejä siitä, kuinka matemaattisten aineiden oppeja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja mikä on oppimisen tarkoitus, Aneta Popio?ek toteaa kierrosten jälkeen. Matematiikan ja fysiikan opettaja Zsuzsanna Gyenizse Unkarista pitää tärkeänä, että oppilaat eivät vain opi koulussa teoriaa, vaan näkevät mitä tapahtuu ja saavat tutkia käytännössä. –Meille esiteltiin jo Oulun yliopistolla kaivoksen rakenne. Maanpäälliset rakennukset ovat vain kuin jäävuoren huippu. Tiedämme nyt monenlaisia asioita kaivoksista. Oli mielenkiintoista nähdä, että kaivostyötä tekevät myös naiset teknologian kehittymisen myötä. JAANA SALO Opintomatka Suomen syvyyksiin Ryhmä lukiolaisia ja opettajia eri puolilta Eurooppaa etsi Pyhäsalmen kaivoksen syvyyksistä vastauksia kysymykseen, minne matemaattisten aineiden opiskelu voi viedä. Useimmiten matkailijat tutustuvat Suomessa vain Helsinkiin tai Lappiin. Matkoja 1,4 kilometrin syvyyteen ei voi ostaa matkatoimistosta. Vieraat arvostivat mahdollisuutta saada vierailla myös pienemmillä paikkakunnilla ja nähdä arkielämää turisteille suunnattujen palvelujen ulkopuolella. SALMEN koulun yhdeksännen luokan oppilaat viettivät yrittäjyysteemaviikkoa. Useat yrittäjät ovat käyneet kertomassa heille yrittäjyydestä. Sari Fagerlund-Torssonen ja Anna-Kaisa Päivärinta kertoivat 4H-yrittäjyydestä ja siitä, kuinka voi alkaa 4H-yrittäjäksi. Raija Leppäharju puhui nuorille kirjanpidosta. Pekka Päivärinta kertoi oman yrittäjätarinansa sekä yrittäjyydestä yleisesti. Harri Heikkilä piti oppitunnin mainonnasta ja markkinoinnista. Yhtenä teemaviikon aktiviteettina yhdeksäsluokkalaiset suunnittelevat Talviklassikko-jääkiekko-ottelua. Pienemmissä ryhmissä kukin suunnitteli sovitun osansa tapahtumasta. Ryhmissä ideoitiin oheistoimintaa ottelun yhteyteen, pohdittiin kuinka tapahtumaa markkinoidaan, sekä mitä ruokia ja virvokkeita tapahtumassa myydään. Yhden ryhmän tehtävänä on hankkia pelaajat koulun joukkueeseen ja suunnitella pelipaidat. Toimitsijaryhmän tehtävä on suunnitella tapahtuman näkyvä osa. Talviklassikossa on kaksi joukkuetta, Salmen koulun ja lukion oppilaista koostuva all stars -joukkue ja heitä vastaan pelaavat Pyhäjärven kaupungin työntekijöistä ja Pyhäjärven yrittäjistä koostuva all stars -joukkue. – Tämä yhdeksäsluokkalaisten yrittäjäviikko on osa uutta opetussuunnitelmaa. 7.ja 8. -luokkalaiset pitivät oman yrittäjyysviikon syksyllä, jonka aiheena oli Pyhäjärvi 150 vuotta. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu oppiainerajat ylittävä opiskelu ja yrittäjien yhteistyö koulun kanssa. Tarkoituksena on oppia myös koulutyön ulkopuolella, kertoo yhteiskuntaoppia ja historiaa opettava Janne Heiskanen. VALTTERI KÄRKKÄINEN Teemaviikolla yrittäjyys tutuksi Pyhäjärviset yrittäjät kävivät kertomassa Salmen koulun yhdeksännen luokan oppilaille yrittäjyydestä. Yrittäjät antoivat neuvoja myös Talviklassikko-jääkiekko-ottelun ideoinnissa. Yrittäjä Markku Liuska opasti oppilaita oheistoiminnan suunnittelussa jääkiekko-otteluun. Janna Parkkinen (takana vasemmalla), Siru Leskelä, Janni Toivanen, Anni Rönkkö ja Priita Kuukasjärvi suunnittelemassa ryhmätyötään.
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 9 Ajassa VIIME syksynä otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma. Sen yhtenä tavoitteena on tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi kehittää oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää osaamista. – Oppilaille on tarjottava vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana. Meillä tämä päätettiin toteuttaa järjestämällä oppilaille kestävän kehityksen teemaviikko, koulunjohtaja Arto Riihijärvi kertoo. LÄHIRUOKA on keskiviikon teemana. Pienemmät oppilaat ovat Rönkön puutarhalla tutustumassa lähiruuan kasvatukseen. 5-6 -luokkalaisten ohjelmassa on rieskan leivontaa Marttojen opastuksella. Leena Sarkkinen, Ritva Tenhunen ja Sirkka-Liisa Knuuti välittävät perinteistä leipomistaitoa nuoremmalle sukupolvelle. – Rieska on vanhimpia leipiä, mitä Suomessa on leivottu. Ohra on yksi vanhimmista täällä viljellyistä viljalajeista. Varmaan silloinkin, kun ei ole ollut uuneja, rieskaa on paistettu kuumalla kivellä. Joka puolella maailmaa leivotaan leipää sekoittamalla vettä ja jauhoja, Sarkkinen kertoo. LEIPOMISKULHOT , ohrajauho ja suola ovat valmiina pöydällä. Niiden lisäksi tarvitaankin vain vettä ja sitten päästään vaivaamaan taikinaa. Taikinaan laitetaan puoli litraa kylmää vettä, teelusikallinen suolaa ja vajaa kymmenen desilitraa ohrajauhoja. –On hauska leipoa pitkästä aikaa. Äidin kanssa leivottiin ennen pullaa ja voisarvia, Nico Purola sanoo. Taikina syntyy nopeasti ja siitä muotoillaan reilun sentin paksuiset leivät. Haarukalla pistelyn jälkeen rieskat laitetaan paistumaan 300-asteiseen uuniin noin vartiksi. –Perinteinen pyhäjärvinen vesirieska paistetaan oikein kuumassa uunissa. Jääkylmään veteen leivotut rieskat laitettiin leivinuuniin heti, kun kuumat hiilet oli vedetty pois, Sarkkinen sanoo. –Leivon yleensä kotona täytekakkuja ja muffinsseja. Tämän jälkeen aion leipoa myös rieskaa. Se ei ollut vaikeaa, Elea Kangasharju sanoo. –Tykkään tästä päivästä enemmän kuin tavallisesta koulupäivästä. Leipominen on hauskaa, Arttu Smed tuumaa. KESTÄVÄN KEHITYKSEN teemaviikon käynnistyessä maanantaina, Vestian asiantuntija kävi kertomassa minne lajitellut jätteet menevät. Oppilaat tuunasivat teemaan sopivat teepaidat ja leikkasivat käytettyjä paitoja matonkuteiksi. Tiistaina nautittiin lähiluonnosta ja opeteltiin lähiruuan hankkimista käymällä pilkkiretkellä. Torstaina teemaviikko jatkui kierrätyksen ja puhtaan veden merkeissä. Perjantaina tehtiin yhteenvetoa viikon aikana opituista asioista. Teemaviikolla oppilaat myös kutoivat kestävän kehityksen mattoa leikkaamistaan matonkuteista, valmistivat paperia, kylvivät omat tomaatintaimet ja pitivät päiväkirjaa viikon tapahtumista. Isommat oppilaat kirjoittivat joka päivä jotain muistiin myös englanniksi, jotta kestävään kehitykseen liittyvä sanasto tulee tutuksi. JAANA SALO Lähiruokaa leipomalla Emolahden koululla vietettiin hiihtoloman alla kestävän kehityksen viikkoa. Lähiruokapäivänä Martat opettivat 5-6 -luokkalaisia leipomaan perinteistä pyhäjärvistä vesirieskaa. Elias Kokkonen, Viljami Nurmimäki, Nico Purola ja Elea Kangasharju perehtyvät rieskanleivonnan saloihin Leena Sarkkisen (takana) kokeneessa ohjauksessa. Rieskan leipominen sujuu koululaisilta näppärästi Marttojen ohjeilla ja neuvoilla. VALTTERI KÄRKKÄINEN Hiijjen pelimannit tanssittivat Hoijakan väkeä Torstaina aamupäivällä Hiijjen pelimannit musisoivat Hoijakan päiväkodissa. Lapset innostuivat tanssimaan pelimannien soittaessa. Osa lapsista kuunteli musiikkia vähän totisemmin. Elävästä musiikista voi nauttia monin tavoin, kuten katsomalla, kuuntelemalla ja tanssimalla. VALTTERI KÄRKKÄINEN
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 10 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Naistenpäivä Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Tapasin neljä eri-ikäistä naista ja kyselin, miten heidän haaveensa elämässä ovat toteutuneet tai mitä edessä on. ANNIKKI PÖPPÖSELLÄ tuli viime sunnuntaina täyteen 32 vuotta työuraa leirikeskuksen emäntänä. Monet, monet pyhäjärviset ovat saaneet maistella Annikin mainioita ruokia. Mistä ammatista haaveilit lapsena? – Kyllä se ruoanlaitto nousi esiin jo nuorena. Jo 18-vuotiaana laitoin Pyhäselässä leirikeskuksessa ruoat 50 hengelle, nyt jälkeenpäin se tuntuu aika hurjalle, hän muistelee. Kuuttakymmentä ikävuotta pikkuhiljaa lähestyvä Annikki Pöppönen (o.s. Olkkonen) ehti kokea lapsuuskodissaan Pyhäselän Hammaslahdessa ajan, jolloin vedet oli kannettava ulkoa, talo lämmitettävä puilla ja vessa-asioilla käytävä huussissa. OLET NÄHNYT aikamoisen muutoksen kotitöiden kevenemisessä? – Kyllähän nykyajan naisilla on helppoa, on pyykkikoneet ja tiskikoneet, osataankohan niitä arvostaa, hän miettii. Annikin isä kävi reissutöissä, joten äiti piti huolen kodista, laittoi ruoat ja ompeli vaatteet niin perheelle kuin tilauksesta vieraillekin. Perheessä oli kuusi lasta, neljä tyttöä ja kaksi poikaa. – Äiti oli hyvä ruoanlaittaja ja opetti sen tytöillekin, joka lauantai lämmitettiin leivinuuni ja leivottiin karjalanpiirakoita ja pullaa, Pöppönen kertoo. POJAT EIVÄT JUURIKAAN osallistuneet silloin kotitöihin. Annikki oppi jo kotona ahkeran työnteon ja oli omaaloitteinen. Töitä piti kotona tehdä, mutta hän kyllä tykkäsikin kotitöistä ja äiti kehui tarkkaa tytärtään. Kuusivuotiaana kouluun mennyt Pöppönen pääsi kansalaiskoulusta 13-vuotiaana ja oli jo töissä kotiapulaisena, kun ikäkaverit olivat vielä koulussa. Myöhemmin hän kävi kolmevuotisen ammattikoulun keittiöalalle. KESÄLLÄ 1982 Annikki avioitui Juhani Pöppösen kanssa ja syksyllä he muuttivat Pyhäjärvelle, kun Juhani tuli kaivokselle töihin. Seuraavana vuonna syntyi perheen esikoinen, Pekka, joka asuu nykyään Turussa. Hänellä on pojat Waltteri ja Leo, joiden kuvia mummu ylpeänä esittelee. Kaksoset Veijo ja Veikko syntyivät vuonna 1988. Pojista Veikko ja Pekka ovat jatkaneet isänsä jalanjäljissä ja ovat kaivosalalla Espoossa, Veijo asuu Pyhäjärvellä. Juhani menehtyi reilut viisi vuotta sitten nopeasti edenneeseen syöpään. ANNIKKI ON VIIHTYNYT leirikeskuksen emäntänä yli kolmekymmentä vuotta. Ilmeisesti tykkäät työstäsi? – Olen tykännyt, ja tykkään nuorista, he ovat niin ihania. Ja tunne taitaa olla molemminpuolinen, keittiön seinää koristavat lukuisat Annikille väsätyt kiitoskortit. Pöppönen asuu edelleen samassa asunnossa Leskeläntiellä, johon hän Juhanin kanssa tänne tullessaan muutti. Työn vastapainoksi Pöppönen pitää liikkumisesta, hän käy kuntosalilla ja lenkillä, työmatkat hän pyrkii pyöräilemään. LEIRIKESKUS ELÄÄ erityisesti kesällä, mutta myös talvisin siellä tapahtuu, erityisesti viikonloppuisin. Annikki laittaa ruoat ja siivoaa, pesee saunan. – Jos minulla olisi tällainen oma paikka, niin laittaisin yrityksen toimintaan, pohtii Pöppönen. Mille tulevaisuus näyttää muutaman vuoden päässä, kun eläkeikä häämöttää horisontissa? – Tänne varmaankin jään asumaan. Toisaalta tekisi mieli muuttaa Turkuun lähemmäksi lapsenlapsia. Mutta sen miettiminen ei ole vielä ajankohtaista, kerkeää tässä vielä monet pöperöt laittaa, Annikki naurahtaa. Jos saisit palata ajassa taaksepäin, valitsisitko nyt jotakin toisin? – Olisin jatkanut tämän alan opintoja pitemmälle. Mutta hyvin työ on kyllä opettanut. KAKSIKYMPPINEN Janita Hietala opiskelee neljättä vuotta Pyhäjärven lukiossa. Hän aloitti kirjoitukset viime keväänä ja jatkaa niitä nyt. Äidinkielen tekstitaito on tälle keväälle tehtynä, seuraavaksi luvassa ovat äidinkielen essee, matematiikka, biologia ja yhteiskuntaoppi. Joko jatkosuunnitelmat ovat valmiina? – Joo, aion hakea lukemaan oikeustieteitä Joensuuhun. PÄÄSYKOKEIDEN ETEEN ei ole vielä ollut mitään tehtävissä, sillä pääsykoekirjat julkistetaan myöhemmin maaliskuussa ja pääsykokeet ovat edessä toukokuussa. Hietala aloitti lukion Kuopiossa, opiskeli siellä kolme vuotta ja sai sitten kertomansa mukaan päähänpiston ja muutti takaisin tänne. Janita viihtyi Kuopiossa, mutta perhe ja kaverit ovat kuitenkin täällä. OLIKO SINULLA JOKU haaveammatti lapsena? – Lääkäri, se haave minulla oli pitkään. Lukion fysiikan ja kemian kurssit tuntui kuitenkin hankalille, ne ei olleet minun juttu, Janita miettii. – Haave karsi oikeastaan vasta viime syksynä, kun hoksasin, ettei se ehkä olekaan se, mitä haluan, Janita kertoo. Yhteiskuntaopin lakitiedon kurssi herätti Hietalan kiinnostuksen oikeustieteisiin. Tulevaisuuden haaveena siintelee nyt tuomarin ura. JANITALLA ON KUUSI pikkuveljeä. Ovatko veljet päässeet kotitöissä vähemmällä? – Minä kyllä autan mielelläni kotitöissä, vaikkakin asun nyt jo omillani, Hietala kertoo. – Veljet on sen verran nuorempia, että riitoja ei juurikaan ole ollut. Varsinkaan kun ei ole pikkusiskoa, joka varastelisi vaatteita, hän virnistää. KOHDELLAANKO TYTTÖJÄ ja poikia mielestäsi nykyään samalla tavalla? – En ole asiaa aiemmin ajatellut, mutta ehkä tyttöjen odotetaan olevan kunnollisempia ja käytökseltään vastuullisempia kuin poikien. Oletko jutellut äidin tai mummun kanssa, olivatko asiat eri tavalla heidän lapsuudessaan? – Kyllä varsinkin mummun kanssa puhuessa olen huomannut, miten vähällä nykyään päästään. Mutta kyllä Suomessa nykyään tasaarvo on hyvällä mallilla, ei siinä ole niin suurta eroa että näin nuorena sitä edes huomaisi. Naiset kokevat olevansa tasavertaisia Annikki halusi laittamaan ruokaa Annikki Pöppösen ruokapatojen äärellä ovat vihtyneet vuosikymmenten varrella lukuisat pyhäjärviset. Janita aikoo tuomariksi KUVAT JA TEKSTIT: MIRKA NISKANEN Janita Hietala pohti kauan lääketieteelliseen hakemista, mutta on nyt päätynyt suunnittelemaan lakiopintoja. ”Kyllähän nykyajan naisilla on helppoa, on pyykkikoneet ja tiskikoneet, osataankohan niitä arvostaa ”Ehkä tyttöjen odotetaan olevan kunnollisempia ja käytökseltään vastuullisempia kuin poikien
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 11 Naistenpäivä Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Tapasin neljä eri-ikäistä naista ja kyselin, miten heidän haaveensa elämässä ovat toteutuneet tai mitä edessä on. ANNELI KARIOJAN (o.s. Ruotoistenmäki) lapsuuden haaveammatti oli sairaanhoitaja. Haave eli niin kauan, kunnes oli aika lähteä opiskelemaan. – Serkku sanoi, että onko se kaikkien meidän suvun naisten pakko mennä terveydenhoitoalalle. Mietin asiaa ja opiskelin sitten talousopettajaksi, Karioja kertoo. Karioja opiskeli myöhemmin myös hallinnollisia tutkintoja ja toimi hallintopuolella 25 vuotta, siis rehtorina. Urallaan Anneli näki koulu-uudistuksen keskiasteen ja opistoasteen kautta aina ammattikorkeakouluun saakka. ANNELI SYNTYI sotavuonna 1939 Ruotasilla Ylitalossa, josta perhe muutti Särkiperän kautta Vuohtomäelle. Sota-ajan varhaislapsuudessaan kokenut Karioja sai heti tärkeän kokemuksen. – Äiti teki sota-aikana paljon maatalon töitä, kun isä oli rintamalla. Silloin opin, että ei ole naisten ja miesten töitä, vain ihmisten töitä. Anneli on Bertta ja Albert Ruotoistenmäen neljästä lapsesta vanhin, lapset oppivat talon töihin jo pienenä. Pojat ohjattiin enemmän voimaa vaativiin tehtäviin, ja sisätyöt olivat enemmän naisten vastuulla, mutta kaikki osallistuivat maatalon töihin. VANHEMMAT KANNUSTIVAT lapsiaan opiskelemaan. Bertta ja Albert Ruotoistenmäen rahastosta jaetaan edelleen vuosittain stipendejä kevätjuhlassa. Karioja kävi keskikoulun Pyhäjärvellä ja opiskeli sitten neljä ja puoli vuotta talousopettajaksi Jyväskylässä. – Viimeisen auskultoinnin jälkeen istuin voipuneena auskultointihuoneessa, kun minut pyydettiin rehtorin kansliaan. Ajattelin, että nyt tuli joku osio hylätyksi, tai hylättiin koko homma. Mutta minulle tarjottiinkin heti kahta työpaikkaa, joko Vetelissä tai Rovaniemellä. Valitsin Rovaniemen, koska en ollut koskaan käynyt Oulua pohjoisempana, Anneli nauraa. TAMMIKUUSSA VUONNA 1963 hän aloitti kaikkiaan lähes 40 vuotta kestäneen uransa talouskoulujen parissa. Tehtäväkenttä muuttui nopeasti, eräässä vaiheessa kolme oppilaitosta yhdistettiin, koulutuskenttä laajeni ja Kariojan vastuulle tulivat kaikkien niiden johtotehtävät. Työpäivät saattoivat kestää aamukahdeksasta iltakymmeneen. – Silloin mietin, että tämäkö on sitä ”parempaa elämää”, jota äiti minulle toivoi. ANNELI AVIOITUI vuonna 1974 Pauli Kariojan kanssa ja sai ”valmiin perheen”, johon kuuluivat Paulin lapset Sirkku ja Jarmo. He asuivat pitkään kahta kotia, Pauli Helsingissä ja Anneli Rovaniemellä. Paulin lasten aikuistuttua, hänkin muutti Rovaniemelle. Hän työskenteli pankin markkinointipäällikkönä vastaten metsäalan asioista. Kariojilla on kaikkiaan yhdeksän lastenlasta. He muuttivat Pyhäjärvelle vuosituhannen vaihteessa, kun Annelin vanhemmat alkoivat ikääntyä siinä määrin, että tarvitsivat apua. ANNELI KOKEE , että hänen elämänsä aikana on naisten ja miesten tasa-arvo on kohentunut huikeasti. – Naisten kouluttautuminen on lisääntynyt, se on luonut mahdollisuuksia hakeutua työelämään, saada omaa käyttörahaa ja tulla sitä kautta tasavertaiseksi neuvottelijaksi ja keskustelijaksi kodin asioista, Karioja pohtii. – Aiemmin kun koko perhe eli miehen hankkeilla, niin naiset olivat miehistä riippuvaisia ja saivat pyytää joka markan. Helposti tilanne saattoi lipsua perheissä siihen, että mies määräsi kaiken, ei toki kaikilla. Mutta naisille oma tilipussi toi itsemääräämismahdollisuuden. Vaikeista perhetilanteistakin pystyi irrottautumaan entistä helpommin. – ONKO TASA-ARVO sitten onni vai onnettomuus, sitä voi jokainen itse miettiä. Tasaarvo on tuonut naisille itsemääräämisoikeutta, mutta se on tuonut myös vastuuttomuutta. Perheet hajoavat ja lapset ovat tuuliajolla, jos vastuunkantaminen hämärtyy. Karioja uskoo, että nuori sukupolvi osaa hoitaa perheasiat paremmin, koska he ovat kokeneet alusta alkaen, että perhettä perustaa kaksi tasavertaista ihmistä, jotka ottavat yhdessä vastuun lapsista. – En ymmärrä naisia, jotka vauhkoavat naisasiasta, minulle työmaailmassa on vain ihmisiä, joille tehtävät ohjautuvat sen mukaan, mitä kukin on valmis tekemään ja osaa tehdä. Ihmissuhteissa taas on suuri ilo, että on naisia ja miehiä. KARIOJASTA NAISTEN asema on tällä hetkellä haasteellinen ja mielenkiintoinen, koska naisilla on samat mahdollisuudet opiskella ja päästä pikkuhiljaa samapalkkaisuuteen, jonka Karioja sai itse kokea koko työuransa ajan. Naisten kokonaisasemassa on hänestä vielä korjaamisen varaa. Kariojan mielestä tasa-arvon työtehtävissä saavuttaa helposti, kun keskittyy asioihin ja ottaa niistä selvää. On osattava antaa arvoa henkilöiden ammatilliselle tai erikoisosaamiselle ja kuunneltava toista ihmistä pyrkien ymmärtämään häntä. – KANNUSTAN NAISIA yrittäjyyteen, meillä on samat mahdollisuudet toimia yrittäjänä kuin miehilläkin. Ensin pitää tosin hakea tietoa ja kokemuksia alalta, jolla aikoo toimia. Jos saisit nyt valita elämänurasi uudestaan, valitsisitko samoin? – Tuskin. Sain tehdä mielenkiintoisen ja haasteellisen elämäntyön, mutta nyt valitsisin jotakin rakennusalan suunnitteluun liittyvää, Anneli pohtii. Naiset kokevat olevansa tasavertaisia Anneli kannustaa naisia yrittäjyyteen 18-VUOTIAS Sarita Väisänen on tämän kevään abi. Syksyllä hän kirjoitti englannin ja biologian, tämän kevään ohjelmassa ovat äidinkieli, pitkä matikka, fysiikka ja ruotsi. Joko olet suunnitellut jatko-opintoja? – Kyllä minä olen useamman vuoden jo suunnitellut, että haen lääkikseen. Eri asiahan se tietysti on, pääsenkö sinne, voin joutua yrittämään muutamaan kertaan, Väisänen miettii. KIRJOITUKSET VIEVÄT puhtia siinä määrin, että tämän kevään pääsykokeisiin Sarita ei juurikaan ehdi paneutumaan, mutta hän aikoo kuitenkin käydä katsomassa, mille pääsykokeet Oulun yliopistossa vaikuttavat. Tällä hetkellä Väisänen miettii hakevansa lääketieteelliseen ainakin pari-kolme kertaa, jos eivät ovet heti aukenekaan. Siinä tapauksessa eteen tulevat välivuodet tosin hieman mietityttävät. Nykyisin lääketieteellisen pääsykokeissa testataan hakijoiden tietämystä fysiikan, kemian, biologian ja matematiikan lukion oppimäärästä, joten sinällään ei luettavana ole mitään erillisiä pääsykoekirjoja. SARITA KERTOO , että lääkärin ura on ollut hänen tähtäimessään jo pidempään, nyt haave on tarkentunut nimenomaan lastenlääkärin ammattiin. Väisänen on ollut kesätöissä ja isosena lasten parissa, joten heidän kanssaan toimiminen kiinnostaa. Saritan perhe muutti Pyhäjärvelle vuonna 2010 Utajärveltä, isän ja äidin lisäksi siihen kuuluvat Saritan isoja pikkuveljet. Kohdellaanko kotona tyttöä eri tavalla kuin poikia? – Isoveljeni Santeri on saanut ehkä huomiota enemmän koska on vanhin, ja pikkuveljeni Taneli taas, kun on sellainen iltatähti, Sarita pohtii. – Kyllä kotitöiden suhteen ehkä minulta pyydetään herkemmin, että voisitko auttaa. VÄISÄNEN KUITENKIN miettii, että nykyään päästään kotitöissä vähemmällä kuin ennen. Esimerkiksi hänen äitinsä joutui käymään aamuisin navetalla lypsyllä ennen kouluunlähtöä, nykyään lapset joutuvat harvemmin sellaisista huolehtimaan. ENTÄ LUKIOSSA , ovatko tytöt ja pojat tasa-arvoisia? – Meillä oli pieni ryhmä, päälle kymmenkunta tyttöä ja vain viisi poikaa, joten kaikkia kohdeltiin kyllä yksilöinä. Yläasteella saattoi tulla tilanteita, joissa joku oli tehnyt jotakin tyhmää, niin pojat niistä yleensä syyn saivat. Entä yleensä nyky-Suomessa? – Kyllähän tasa-arvoasiat menevät koko ajan parempaan suuntaan, mutta naisen tienaama euro on miehille vieläkin enemmän ja miehiä on johtoportaassa enemmän. Mutta esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki on myös askel parempaan suuntaan. Sarita suuntaa lääkäriksi Sarita Väisänen aikoo hakea opiskelemaan lääketieteelliseen. Anneli Karioja teki uransa koulumaailmassa. Hän on innokas penkkiurheilija, erityisesti talvija yleisurheilun ystävä. ”Naisen tienaama euro on miehille vieläkin enemmän ja miehiä on johtoportaassa enemmän ”Tasa-arvo on tuonut naisille itsemääräämisoikeutta, mutta se on tuonut myös vastuuttomuutta
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017— N:o 10 12 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä SUNNUNTAIN SANA SEURAKUNTATIEDOT Elämää ja ihmisiä PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Kiitokset Pyhäjärven terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Rakkaamme Leena Annikki LAMMINAHO o.s. Paananen s. 28.6.1940 Pyhäjärvellä k. 27.2.2017 Pyhäjärvellä Hellä sydän sammui hiljaa hiipuen jätti suuren surun, kaipuun. Vaikka lähdit luotamme, muistoista et milloinkaan. Rakkaudella kaivaten ja ikävöiden Soile, Timo, Onni ja Aino Sisko ja veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme että rakkaamme siunataan Pyhäjärven kirkossa 18.3.2017 klo 10 jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa. Rakas puoliso, isä, veli Vesa Olavi MÄKINEN s. 14.6.1956 Haapavesi k. 13.2.2017 Pyhäjärvi Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se ijäks´ sammu, ken elämästä lähti. Nukkuos tähti helmassa päivän. ( Eino Leino) Rakkaudella kaivaten Marja-Leena Hanna ja Tomi Kaarlo ja Jonna Ansku-sisko perheineen Sukulaiset ja ystävät KASTETTU: Eino Eemil Iisakki Liimatainen ja Tomas Valde Kasperi Tikkanen HAUTAAN SIUNATTU: Elina Nurmesjärvi 89 v. ja Leena Annikki Lamminaho 76 v. Keskiviikko 8.3. klo 10.30 Kultaisen iän kerhon miniretki Korhosenniemeen. Ulkoillaan ja nautitaan kevättalvesta nokipannukahvien keralla. klo 14.00 hartaus Köpsinrinteellä. klo 15.00 ehtoollishartaus Arjan ruokalassa. Torstai 9.3. klo 13.30 hartaus Lähdetien viriketilassa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 16.30 Majatalokuoron ja klo 18 kirkkokuoron harjoitukset srk.keskuksessa. Sunnuntai 12.3 (2. paastonajan sunnuntai) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Pyhän Annan kirkossa, Kuivalainen ja Cerc. Maanantai 13.3. klo 16.00 rukouspiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 Alfakurssi leirikeskuksessa. Keskiviikko 15.3. klo 10.30 eläkeliiton kerho srk.keskuksessa. klo 18.00 lauluseurat Ylikotilalla. Torstai 16.3. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 16.30 Majatalokuoron ja klo 18 kirkkokuoron harjoitukset srk.keskuksessa. Perjantai 17.3. klo 16.30 yhteisvastuuruokailu ja matkakertomus Lähi-idästä srk.keskuksessa. Vieraana Siilinjärven srk:n lähetyssihteeri Jenni Shakya kertomassa Jordanian pakolaisleireistä. KIURUVEDEN HELLUNTAISEURAKUNNAN KUORO MUSISOI PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNNASSA Kellopolku 1 SU 12.3 klo 16 Tervetuloa kuuntelemaan. Lämmin Kiitos Teille kaikille jotka kunnioititte rakkaamme ALPO HALKOSALMEN muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Pyhäjärven terveyskeskukselle kiitokset hyvästä hoidosta. Omaiset Siunattu omaisten ja ystävien läsnäollessa 25.2.2017 Kärsämäellä. Lämmin kiitos osanotosta Rakkaamme Laila Meeri Mirjam NURMESNIEMI o.s. Ahnger s. 27.11.1916 Pyhäjärvellä k. 3.2.2017 Kuopiossa Lähdit niin hiljaa, aamu vain sen kuuli, sylissään matkalle sinut kantoi tuuli. Mutt' sydämiimme läpi elämän, jätit muistosi rakkaan ja lämpimän Äitiä, mummoa ja isomummoa lämmöllä muistaen Eila perheineen Asta perheineen Annikki perheineen Markku perheineen Ronnie perheineen Nina perheineen Heidi perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan Pyhäjärven pääkirkossa lauantaina 25.3. klo 10. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus lähipiirin kesken. Lämpimät kiitokset Pyhäjärven terveyskeskuksen upealle henkilökunnalle Ainon hyvästä hoidosta. Äiti, mummu Aino Esteri MALMBERG o.s. Haapapuro s. 16.10.1942 Pyhäjärvi k. 23.2.2017 Pyhäjärvi Kun ilta saapui, niin matka päättyi ja uneen vaivutti väsyneen. Ei tunnu tuska, ei vaivaa mainen, on rauha sydämessä nukkuneen. Else ja Aku Elina ja Ville Kulje mummu lähellämme, muistoissamme mukanamme. Sävelinä sieluissamme, elämämme enkelinä. Aatu ja Tatu Väinö ja Enni Lyhyen ihmiselämänsä aikana Jeesus Kristus tuli tunnetuksi ihmeteoistaan, joista kaikkein vaikuttavimpia kuolleiden herättämiset. Kohteina olivat kaksi alaikäistä ja yksi aikuinen, Jeesuksen hyvä ystävä. Lapsen kuolema on aina hyvin traaginen tapahtuma, joka ei voi unohtua vanhemmilta. Ja kun lapsensa on menettänyt naisleski ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan olosuhteissa, tilanne on kaikista suunnista lohtua vailla. Nainin kaupungissa Jeesus reagoi edellä kuvattuun vahvan empaattisesti: ”Naisen nähdessään Herran kävi häntä sääliksi, ja hän sanoi: ’Älä itke’”(Lu7:13-) Jeesuksen lohdutus ei jäänyt vain tunnetasolle. Kerrotaan, että hän ”meni paarien viereen ja kosketti niitä, ja kantajat pysähtyivät. Hän sanoi: ’Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!’” Silloin kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua, ja Jeesus antoi hänet takaisin äidille.” Miten sinä olisit reagoinut, jos itse olisit ollut tuolloin paikalla? Tai tuon leskiäidin asemassa? Raamatun seuraava luku kertoo, kuinka Jumalan Poika herätti Jairos-nimisen miehen tyttären, ainoa lapsi oli hänkin. Tunnelmaa kuvataan lohduttomaksi: ”Kaikki itkivät ja valittivat tytön kuolemaa, mutta Jeesus sanoi: ’Älkää itkekö! Ei hän ole kuollut, hän nukkuu.’”(Lu8:52-) Ja Jehova Jumalan edustajana maapallolla toimineelle Jeesukselle kyseessä oli todellakin vain nukkuvan herättäminen: ”Jeesus otti tyttöä kädestä ja sanoi kuuluvalla äänellä: ’Tyttö, nouse!’ Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi heti jalkeille” ”Tytön vanhemmat olivat hämmästyksestä suunniltaan”, ja niin olisit ollut sinäkin heidän asemassaan. Kolmannella kerralla Kristus herätti Lasaruksen, joka oli ollut neljättä päivää kuolleena. Lasarustakin tarvitsi vain kerran käskeä, ja mies käveli omin jaloin kalliohaudastaan ulkona olevien ihmeteltäväksi. (Joh11.luku). Jälleen Raamatun kuvaama tilanne, jossa varmasti olisi kannattanut olla mukana. Mutta mitä merkitystä noilla kuolleista herättämisillä on meille, jotka luemme niistä vain jälkikäteen Raamatun sivuilta? Meille, jotka nykymediassa seuraamme soteuudistuksia ja obamacaren kohtaloa kaukana Atlantin takana? Eräässä toisessa yhteydessä Vapahtajamme viittasi noihin tekemisiinsä ja sanoi: ”Älkää ihmetelkö tätä!”(Joh5:28) No, mitä sitten pitäisi ihmetellä, jos ei usean kuolleen henkiin herättämistä? Jeesus jatkaa: ”Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä”. Jeesuksesta käytetään Raamatussa arvonimeä Messias ja Kristus, jotka molemmat merkitsevät ”voideltua”. Jumalan valtakunnan voideltu kuningas osoitti lyhyen maapallovierailunsa aikana, että hänen globaali terveyspolitiikkansa ulottuisi jopa kuolleisiin. Kun hän lupaustensa mukaisesti tulee herättämään hyvin paljon, kenties miljardeja kuolleita, toteutuvat monet Raamatun lohdulliset jakeet. Eräs niistä on kirjoitettu Jesajan kirjaan: ”Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa! Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan, ja niin maa palauttaa kuolleet elämään.”(Jes26:19) Rauli Toivonen, Jehovan todistajat ”Älkää ihmetelkö tätä!”
Elämää ja ihmisiä Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 13 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 10 PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi Sunnuntai 19.3. (3. paastonajan sunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa, Kuivalainen ja Cerc. Kansanlähetyksen pyhä. klo 13.00 Paavo Marinin syntymäpäiväseurat Niskalassa. klo 14.00 Kansanlähetyksen raamattutunti Lähimmäisen kammarissa klo 17.00 Majatalo-ilta Pyhän Annan kirkossa, vieraana Jukka Jämsen. LAPSITYÖ: Perhekerho keskiviikkoisin srk.keskuksen päiväkerhotilassa klo 9.30-11.30. Lopuksi puuro-, kahvija mehutarjoilu. Hiihtolomaviikolla ei päiväkerhoja eikä perhekerhoa. VARHAISNUORET: 28.6.-3.7.2017 10-14-vuotiaiden telttaleiri Partaharjulla. Leirimaksu 60€. Ilmoittautumiset 30.4. mennessä seurakunnan kotisivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Lisätietoja Maija Huttunen 0407088975 maija.huttunen@evl.fi DIAKONIA: Diakoniatoimisto avoinna ti klo 10-12, p. 040 511 8674. Yhteisvastuukeräyslistoja haettavissa kirkkoherranvirastosta. Keräys voimassa 30.4. asti. LÄHIMMÄISEN KAMMARI JA KIRPPUTORI LÖYTÖSOPPI avoinna ma-pe klo 10-14. Löytösoppi p. 0400 395 223. AVANTOUINTI tiistaisin leirikeskuksen saunalla. Miehet klo 18.00 ja naiset klo 19.00. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. TO 9.3 Vanhimmisto ja hallitus klo 18 PE 10.3 Päivärukous klo 12 SU 12.3 Kiuruveden kuoro klo 16 HUOM!! AIKA TI 14.3 Rukousilta klo 19 Tervetuloa tilaisuuksiin! www.pyhajarvenhelluntaisrk.com Pyhäjärven seurakuntakeskuksessa (Oikotie 6, Pyhäsalmi) avoin luentotilaisuus ti 14.3.2017 klo 12–15 ”Elintarvikelainsäädäntö tänään” ? hygienia elintarviketyössä (sekä työtapa että henkilökohtainen) ? Oivan merkitys omavalvonnassa ? kotikeittiöstä markkinoille (helpotuksia suoramyyntiin) ? vapaata keskustelua Luennoitsijana Maija Ojalehto, Maaja kotitalousnaiset Tauolla kahvitarjoilu, tilaisuus on maksuton. Ke 8.3. Klo 18 Yhteyden ilta Haapasella. Vieraana Esko Leppäharju. Pe 10.3. Klo 18 Jorman raamattupiiri Hynysellä Laguksentie 8 as 1. Ma 13.3. Klo 17.30 Alfa kurssi Srk:n leirikeskuksessa. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi, www.pyhajarvensanomat.fi EVANKELISLUTERILAISESSA kirkossa paastonajan katsotaan alkavan laskiaista seuraavasta keskiviikosta eli tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Paastonaika on valmistautumista pääsiäisen juhlaan ja sanomaan. – Matkalla kohti pääsiäistä hiljennytään pääsiäisen sanoman äärelle. Paastota voi eri tavoilla. Se voi olla konkreettista elämäntavan yksinkertaistamista tai perinteistä ruokaan liittyvää luopumista jostakin, kirkkoherra Mirva Ahola kertoo. Luterilaisen kirkon puolella paasto painottuu Aholan mukaan enemmän sisäiseen hiljentymiseen. – Jotkut paastoavat esimerkiksi jättämällä somen vähemmälle tai yrittävät raivata enemmän aikaa läheisille tai jumalasuhteelle. Viime vuosina yhdeksi näkökulmaksi on tullut ekopaasto. Voi miettiä, mistä voisin luopua lähimmäisten tai luomakunnan hyväksi. Paasto näkyy myös jumalanpalveluselämässä. Ahola kertoo kirkkovuoden aiheiden avaavan paaston matkaa ja olevan pääsiäisen tapahtumiin valmistavia. – Paaston ajan liturginen väri on violetti. Hiljaista viikkoa ja kärsimysaikaa lähestyttäessä, jumalanpalvelus pelkistyy. Kunniaja kiitosvirsi jäävät pois jumalanpalveluksista. Kiirastorstain messun lopussa urut hiljenevät, kynttilät sammuvat ja alttari puetaan mustaan. – Pääsiäisyö jo luo toisen tunnelman ja pimeys kääntyy valoksi, Ahola kertoo. ORTODOKSISESSA kirkossa laskiaiseli sovintosunnuntaina alkava paastokausi huipentuu suureen viikkoon ja Kristuksen ylösnousemusjuhlaan, jota vietetään tänä vuonna samaan aikaan koko kristillisessä maailmassa. – Sovintosunnuntaina pappi pyytää seurakuntalaisilta anteeksi ja seurakuntalaiset pyytävät anteeksi papilta ja toinen toisiltaan. Siitä alkava suuri paasto on eräänlainen hengellinen 40 päivän matka. Paastonaika on Jumalan etsimistä ihmisen elämässä, valon hakemista sisimpämme pimeyteen ja paluuta Jumalan yhteyteen, pastori Martti Hänninen kertoo. Alkukirkossa suuren paaston yksi tarkoitus oli valmistaa kasteelle tulevia. Silloin kasteet toimitettiin pääsiäisliturgian yhteydessä. – Monesti ajatellaan, että suuri paasto on jotenkin ortodoksisen kirkon omaisuutta, mutta kyllähän se on kaikkien kristittyjen yhteinen vaellus kohti Kristuksen ylösnousemusjuhlan iloa, Hänninen toteaa. Jumalanpalvelustarjonta lisääntyy Suuren paaston aikana. – Ortodoksisessa kirkossa ei ole yleistä rippiä, joten paaston aikana osallistutaan katumuksen sakramenttiin. Keskiviikkoja perjantai-iltaisin järjestetään ennenpyhitettyjen lahjain liturgioita eli paastoliturgioita, joihin ehtoollisaineet on pyhitetty edellisenä sunnuntaina. Paaston aikana ruokavaliota yksinkertaistetaan ja luovutaan liha-ja maitotuotteista. – Paasto nähdään usein pelkkänä ruokapaastona. Tarkoitus on kuitenkin paljon syvällisempi, eli hengellinen uudistuminen. Ruokapaasto tukee ihmisen hengellistä matkaa. Kirkko opettaa noudattamaan ruokapaastoa omien voimavarojen mukaan, Hänninen sanoo. JAANA SALO Paastonaika alkaa laskiaisesta Kristittyjen yhteinen vaellus kohti pääsiäisen juhlaa on alkanut. Kuinka paastonaikaa vietetään evankelisluterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa? Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, johon valmistaudutaan paastoamalla. Paastoaminen on syventymistä, miettimistä ja hiljentymistä itsensä ja jumalasuhteen edessä, olipa apuna sitten ekopaasto, ruokapaasto tai somepaasto. MUISTELUKSIA PYHÄJÄRVELTÄ Sota-aikaa NAAPURISSA oli venäläinen sotavanki, joka ajeli hevosella kotini ohi. Heinäkuorman päällä häntä nauratti, kun juoksin kiireellä sisälle niin että huopatossut vain vilahtivat. Sota jatkui ja arkkuja ilmestyi asemalaiturille yhä enemmän, arkuissa sukulaisia, naapureita ja tuttuja. Hautajaisia oli usein. Me lapsetkin hautasimme kaikki kuolleena löytämämme linnut ja koppakuoriaiset. Naapurin Eila vanhempana toimi pappina ja saarnasi. Lopuksi laulettiin Minä vaivainen oon, mato matkamies maan…. Tikkuristi koristi hautaa. Asemanvastainen radanvarsi oli täynnä puutavaraa. Sitä lastattiin aamusta iltaan vaunuihin ja kuljetettiin sahoille ja tehtaille. Olin tädin mukana kun hän teki halkomottiurakkaansa, mikä piti jokaisen tehdä. Yleensä siellä oli vain naisia. Kirjoittaja Tuovi Korhonen, 80, asuu Ruokolahdella. Hän asui lapsuudessaan Pyhäsalmen aseman seudulla. Sota-aikana kaikkien piti osallistua kotirintaman töihin, kuten mottitalkoisiin. Kirjoittaja muistelee, että hän oli tätinsä mukana, kun tämä teki mottiurakkaansa. SA-kuva on eduskunnan mottitalkoista. SA-KUVA YLLÄTYS! Johan Henrik (Juha) Laurikkala 80v! Juhlat Väentuvalla la 11.3.2017 klo 15.00-18.00 Tervetuloa!
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 14 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Ajassa JUSSI LÖYTYNOJA asuu yhdessä vaimonsa Raakelin kanssa Lamminahon vanhalla koululla. – Ostimme tämän koulun vuonna 1998 ja olemme tehneet sille täysremontin. Remontin yhteydessä me löysimme tuon kuparisen muistolaatan. Kaivoimme viemäreitä ja sen yhteydessä löysin laatan puun läheltä, puhdistin sen ja kiinnitin sen puun oksakohtaan, Jussi kertoili. – Onneksi huomasin laatan, olisi ollut ikävää, jos olisin hävittänyt sen epähuomiossa. Vastaavia muistopuita on istutettu ympäri Suomea tuhansia, mutta Jussi ei ole törmännyt Pyhäjärvellä vastaavaan ja epäilee sen olevan ainut laatuaan. – Kyseisen kuusen ovat istuttaneet tämän koulun entiset oppilaat 50 -vuotiaan Suomen kunniaksi. Onhan tämä ikimuistoisen muistomerkki, Jussi tuumasi. JOISTAKIN JUHLAVUODEN kuusista on kerätty siemeniä ja niistä ollaan istuttamassa Suomi 100 -juhlavuoden puita. Jussi Löytynoja aikoi myös istuttaa omansa. – Etsimme vielä sopivaa paikkaa uudelle Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistavalle kuuselle. Entisen kuusen lähistölle sitä ollaan suunniteltu näin alustavasti. Niistä tulee jo hieno kokoelma, Jussi sanoi. VALTTERI KÄRKKÄINEN Löytynojien pihalla kasvaa ikimuistoinen muistomerkki Jussi ja Raakel Löytynojan pihassa kasvaa Suomen itsenäisyyden kunniaksi istutettu kuusi. Kuusi on istutettu vuonna 1967 Suomen täyttäessä 50 vuotta. Jussi Löytynojan pihalla kasvaa koulun entisten oppilaiden istuttama kuusi. Vasemmassa kuvassa on kuparinen muistolaatta, jonka Jussi löysi remontin aikana viemäreitä kaivaessa. ”Kyseisen kuusen ovat istuttaneet tämän koulun entiset oppilaat 50 -vuotiaan Suomen kunniaksi PYHÄJÄRVEN KELKKAURILLA tehtiin kelkkailuvalvontaa sunnuntaina 5.3.2017. Kelkkailu-urilla kelkkailijat toimivat esimerkillisesti, mutta Pyhäjärven jäälle ”eksyneet” olivat oma lukunsa. Jäällä liikkuneista huomautettiin viittä kelkkailijaa erilaisista puutteellisuuksista ja yhdelle kirjoitettiin rangaistusvaatimus kypärättä ajamisesta. Sen lisäksi tavattiin klo 16 aikoihin jäältä kelkkailemasta pilkille menossa oleva Oulun seudulta kotoisin oleva keski-ikäinen mies, joka puhalsi alkometriin tuloksen 1,2 promillen pintaan. Mies käytettiin tarkkuusalkometrissä ja se vahvisti tuloksen, jonka perusteella miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Ajokortti otettiin poliisin haltuun ja mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Valvonnan aikana puhallutettiin 30 kelkkailijaa, jotka kaikki edellä mainittua herraa lukuun ottamatta puhalsivat esimerkilliset nollatulokset. Kelkkailuvalvontaa tullaan jatkamaan eri puolilla poliisilaitoksen aluetta hiihtoloman aikana ja siitä eteenpäinkin niin kauan kun kelkkailukelejä riittää. Pyhäjärven kelkkailuvalvonnasta kiinni rattijuoppo KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ UUSIA PYHÄKKÄITÄ KÄRÄJIÄ PIIRUSTUKSIA Iida Elfving ja Miika Rasila saivat pojan 9.12.2016. Hän oli syntyessään 53 senttiä pitkä ja painoi 4510 grammaa. Kaksi vuotta toukokuussa täyttävästä Islasta tuli näin isosisko. Pyhäjärven Sanomat julkaisee Vauvauutisia-palstallaan veloituksetta pyhäjärvisiksi syntyneitä lapsia. Nimilista löytyy neuvolasta hoitopöydän vierestä. Nimensä listaan kirjoittaneiden kesken arvotaan vuoden lopussa Pyhäjärven Sanomien vuosikerta. POLIISI VALVOO PYHÄJÄRVINEN MIES RYÖSTETTIIN yksityisasunnossaan Pyhäjärvellä 14. marraskuuta viime vuonna. Kirveellä ja puukolla varustautuneet miehet pahoinpitelivät uhria muun muassa ampumalla häntä jousipyssyllä jalkaan. Nuoli lävisti oikean reiden. Ryöstäjät anastivat ainakin käyttämänsä jousipyssyn, tietokoneen ja lääkkeitä. Ryöstäjät eivät olleet pyhäjärvisiä. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi molemmat ryöstöön osallistuneet törkeästä ryöstöstä. Törkeän ryöstön tunnusmerkit täyttyvät rikoslain mukaan, jos tekotapa on erityisen julma tai raaka, ryöstössä käytetään ampumatai teräasetta tai ryöstö on muuten kokonaisuutena arvioiden törkeä. Toinen ryöstäjistä tuomittiin vankeuteen kahdeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi. Toinen sai kahden vuoden ja kuuden kuukauden rangaistuksen ja velvoitettiin lisäksi korvaamaan uhrille kivusta, särystä ja kosmeettisesta haitasta yhteensä 7000 euroa. Molemmat tuomitut ovat ilmoittaneet olevansa tuomioon tyytymättömiä. Törkeästä ryöstöstä kahdelle yli kahden vuoden tuomiot PYHÄJÄRVEN kaupunginhallitus merkitsi viime kokouksessa tiedokseen sivistyslautakunnan kouluverkkosuunnitelman. Päätettiin myös, ettei Emolahden liikuntahallia toteuteta tässä vaiheessa. Haettavana olleeseen Suuntana Muutos-hankkeen vastaavan projektityöntekijän suhteeseen valittiin Kirsi Kumpulainen ja projektityöntekijän työsuhteeseen Minja Kyngäs. Suuntana Muutos (SUMU)-hanke on kehittämishanke, jonka tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työja toimintakyvyn parantaminen. Nuorten kesätyöllistämisessä jatketaan edellisvuosien malliin. Talousarvioon on varattu nuorten kesätyöllistämiseen 18500 euron määräraha, minkä lisäksi Suomenselän Osuuspankki tukee Pyhäjärven kaupunkia nuorten kesätyöllistämisessä erillisellä avustuksella. Kaupunginhallitus totesi myös, että vuonna 2015 valittu valtuuston puheenjohtajisto hoitaa tehtäviään, kunnes valtuusto toisin päättää. Päätettiin hylätä äänin 4-2 Pyhäjärven KolmiKanta ry:n oikaisuvaatimus, joka koski kaupunginhallituksen syksyllä 2014 tekemää päätöstä vaatia KolmiKannalta käyttämättä jääneiden avustusrahojen palauttamista. Muumit hiihtämässä -piirustuskilpailun satoa. Pikku Myyn suksilla taiteili Ella Niinimäki. Mikä mieltäsi askarruttaa? Lähetä meille kysymys, niin koetamme ottaa selvää! TOIMITUS TUTKII LUKIJAMME OTTI YHTEYTTÄ ja ihmetteli ihmisten tapaa lenkkeillä hiihtoladulla jopa koiran kanssa. Toimituksen tekemien selvitysten mukaan koiran ulkoilutus hiihtoladulla on kielletty järjestyslaissa, oli koira sitten vapaana tai kiinni hihnassa. Hiihtoladulla kävelyä ei sen sijaan ole kielletty, vaan se on osa jokamiehenoikeuksia. Ihmiset jotka laduilla kävelevät, voisivat kuitenkin miettiä, olisiko mahdollista lenkkeillä muualla. Hiihtoladut on tarkoitettu hiihtämistä varten. Esimerkiksi suojasäällä ladulla kävely tuhoaa ladun pinnan ja reiät ladussa vievät hiihtämisen ilon. Vaikka latu kestää kävelyä kovilla pakkasilla, kävelijät voisivat kävellä ladun reunaa tai käyttää kävelyreittejä. Näin hiihtäjät saisivat nauttia lenkkeilijöiden ruuhkauttamattomista ja ehjistä hiihtoladusta. Ladulla kävelijät saattanevat myös närkästyttää laduntekijää. Latu-urat joutuu ajamaan paljon useammin läpi, jos niillä liikkuvat kävelijät tekevät reikiä ja kuoppia latuun. Laduilla kävely
Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 15 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 10 KALEVALAN PÄIVÄN juhlia on järjestetty samojen yhteistyökumppaneiden kesken kirjastolla jo suunnilleen kymmenen vuotta. – On näitä järjestetty myös aiemmin, ennen minun aikakauttani, mutta välissä oli taukoa, Pyhäjärvi-Seuran puheenjohtaja Sirkka Tikka kertoo. KALEVALAISIIN tunnelmiin juhlaväen johdatti Jokilatvan opiston runopiiri. Esitys suunniteltiin Suomi 100-juhlavuotta varten sota-ajan hengessä. – Antaisitko rajalle rauhan –esityksessä naisryhmä itkee, kun miehet ovat sodassa. Myöhemmin miehet palaavat rintamalta ja loppua kohden tunnelma kevenee, Tikka kertoo. Runojen kalevalamittainen teksti sopi juhlan teemaan. Sirkka Tikan ohjaamassa piirissä käy noin kymmenen runoharrastajaa ja piiri on toiminut jo useita vuosia. Yhteislauluja säesti Nuorisoseuran Viihdelaulajat & Haaveileva Hanuri -yhtye. – Solisti Hannu Lamminaho pyysi lauluvaihtoehtoja. Koska on Kalevalan päivä, toivoin että laulettaisiin suomalaisia kansanlauluja. Kaikki ehdottamani laulut ehdittiin illan aikana laulaa, Tikka toteaa. MUMMON PUHELIN –kirjoituskilpailun voittajat julkistettiin juhlassa. Kilpailun raatina toimivat päätoimittaja Mirka Niskanen ja kirjoittaja-ohjaaja Pirkko Böhm-Sallamo Oulusta. Tekstit arvioitiin nimimerkkien suojassa. – Kirjoituskilpailuja on järjestetty ennenkin. Perinteenä on ollut käynnistää kilpailu Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta ja julkistaa voittajat Kalevalan päivänä. Viime vuonna oli Pyhäjärven 150-vuotisjuhlavuosi, joten päätimme järjestää kilpailun juhlavuoden kunniaksi, Sirkka Tikka kertoo. AIKUISTEN sarjassa oli viisi osallistujaa. Jaetulle ensimmäiselle sijalle pääsivät Anja-Liisa Päivinen ja Arja Tuominiemi. Böhm-Sallamo kuvailee Anja-Liisan tyyliä leikkisästi kertovaksi, pakinamaiseksi, tiiviiksi ja täyteläiseksi. Arjan tekstiä Böhm-Sallamo pitää vaikuttavana, historiallisesti arvokkaana ja sanataiteellisesti tasokkaana. Kolmannelle sijalle aikuisten sarjassa tuli Merja Kinnunen psykologisella novellilla mummosta tämän ajan puhelimen käyttäjänä. LUKIOLAISISTA kilpailuun osallistui vain yksi kirjoittaja, joten lukion ja yläkoulun sarjat päätettiin yhdistää. Ensimmäisen sijan jakoivat seitsemäsluokkalainen Piita Pesonen ja yhdeksäsluokkalainen Topi Halonen. Piitan tarina on BöhmSallamon mukaan novellimainen, jäntevästi kerrottu ja koskettava. Novellin lajityypin taidokkaasti hallitsevalla Topilla on humoristinen ja vetävä kerrontatapa, täynnä yllättäviä käänteitä. Kolmanneksi sarjassa tuli lukiolainen Johanna Vesamäki fiktiivisellä tekstillään, jonka dekkarimainen tyyli ja tiivis kerronta on ladattu monilla merkityksillä. ALAKOULULAISISTA kilpailuun osallistui 24 Ikosen koulun kuudesluokkalaista. Kirjoituksista parhaimmaksi valittiin Milla Humalojan tarina, jota Böhm-Sallamo kuvailee yllättäväksi, sadunomaiseksi ja kerronnaltaan monivaiheiseksi. Kerronnan ilo ja mielikuvitus välittyvät tarinan lukijalle. Toiselle sijalle pääsi Sanni Vanha-aho. Jaetulle kolmannelle sijalle valikoituivat Eveliina Koistinen, Emmi Leväpelto ja Niilo Tikka. PARHAITA kirjoittajia palkitsemassa olivat Sirkka Tikka ja Mirka Niskanen. Kilpailussa palkitut saivat rahapalkinnon. Kaikki osallistujat saavat myös kunniakirjat. Kirjoituskilpailun tarinoita tullaan julkaisemaan Pyhäjärven Sanomissa. JAANA SALO Mummon puhelin kirvoitti kirjoittamaan Jokilatvan opiston runopiirin esityksen teemana oli Suomi 100 -juhlavuosi. Milla, Sanni, Eveliina, Emmi ja Niilo palkittiin alakoululaisten sarjassa. Kalevalanpäivänä kirjastolle kokoontui väkeä Pyhäjärvi–Seuran, kirjaston ja kulttuuritoimen järjestämään juhlaan. Juhlassa palkittiin Mummon puhelin -kirjoituskilpailun voittajat. Vas. Arja Tuominiemi ja Anja-Liisa Päivinen jakoivat aikuisten sarjan ykkössijan. Oik. Yhteislauluja säesti Nuorisoseuran Viihdelaulajat & Haaveileva hanuri -yhtye. KIRJOITTAJAYHDISTYS Inspis ry on perustettu vuonna 1993 herättämään kiinnostusta luovaan kirjoittamiseen ja aktivoimaan kirjoittamisen harrastusta. Yhdistyksen toimialuetta ovat Haapajärvi,Nivala, Reisjärvi ja Pyhäjärvi. Jokaisesta neljästä kunnasta kuuluu jäseniä kymmenhenkiseen johtokuntaan. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä rajattomasti harrastajakirjoittaja, kriitikko tai muuten yhdistyksestä kiinnostunut yksityinen henkilö. Jäsenmaksuksi on vahvistettu vuosikokouksessa 4. maaliskuuta, 10 euroa vuodelta. Kokouksessa käsiteltiin myös henkilövalintoja. Erovuorossa olevat Sirkka Lehtomäki Haapajärveltä, Eeva Pitkäkangas ja Sinikka Vuori Nivalasta, sekä Merja Kinnunen ja Sirkka Tikka Pyhäjärveltä valittiin uudelleen johtokuntaan. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Raili Jokiperä-Ryynänen Pyhäjärveltä, Terttu Suorsa, Eija Pietilä ja Eija Valli Haapajärveltä sekä Jukka-Pekka Puranen Reisjärveltä. Sirkka Tikka jatkaa puheenjohtajana, Eija Pietilä sihteerinä ja rahastonhoitajana ja Terttu Suorsa varapuheenjohtajana. Toiminnantarkastajana jatkaa Tommi Laurila ja varatoiminnantarkastajana Jussi Vihantola Haapajärveltä. Inspis järjestää tapahtuman, ”Ideoita kirjoittamiseen”, heinäkuussa Katvalassa. Tapahtumapaikkana on Terttu ja Kalevi Suorsan upea puutarha, kukkaloiston keskellä. Kouluttajaksi on lupautunut nivalalainen kirjailija Tanja Kaarlela. Edellisenä kesänä samalla tilalla järjestettiin kirjoittajatyöpaja teemalla, ”Tuulen huminaa ja kynän suhinaa”, oululaisen kirjoittajakouluttaja Pirkko Böhm-Sallamon opastuksella. Inspis osallistuu piha-ja puutarhamessuille toukokuussa. Keskustelusalongissa kokoonnutaan keskustelemaan kirjallisuudesta eri teemoilla. Toiminta on aloitettu edellisenä vuonna. Haapajärvi juhlii 40 vuotta kaupunkina järjestämälä lauantaina 8. heinäkuuta Tee-Piknikin. Inspis osallistuu tapahtumaan mahdollisuuksien mukaan. Kutsuista tilaisuuksiin tiedotetaan jäsentiedotteilla ja Inspiksen kotisivuilla. Suomi 100 vuotta -juhlavuotena on suunnitteilla laajempi, mahdollisesti kaksipäiväinen kirjoittajatapahtuma. Järjestysvuorossa on Pyhäjärvi ja ajankohta on syksyllä ennen kansalaisopiston kirjoittajapiirien alkamista. Terttu Suorsa valmistaa jäsenten lähettämistä teksteistä jokavuotista Inspis-Kynäilyt -lehteä jaettavaksi vuoden lopussa jäsenille ja alueen kirjastoille tai kulttuuritoimille. Sirkka Tikka Kirjoittajayhdistys Inspis ry:n toimintaa ja valintoja
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 16 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Liikuntaa YLÄ-SAVO RANKINGosakilpailu Talven Hankala? starttasi 15.1.2017 ja osakilpailuihin osallistui kaikkiaan 74 keilaajaa. Finaalissa 400 euron pääpalkinnosta oli kisaamassa 15 keilaajaa. Voittajaksi kruunattiin Salmi Bowlingkeilaseuran Sami Hietala. Sami Hietala voitti myös viimeksi järjestetyn Kevyt Olo Openosakilpailun. Finaalin sijoitukset: 1. Sami Hietala, Salmi Bowling 2.Panu Varis, Salmi Bowling 3. Timo Huttunen, Mosh 4.Pasi Kärkkäinen, Mosh 5. Heikki Pietikäinen, Hake 6. Mikko Hautamäki, Piebo 7. Juhani Korhonen, Pebo 8. Taina Tossavainen, Kiu-ke 9. Mikko Ahola, Salmi Bowling 10. Tero Mikkonen, Piebo 11. Kyösti Mähönen, Piebo 12. Pasi Tossavainen, Salmi Bowling 13. Lauri Tossavainen, Kiu-ke 14. Kimmo Kärkkäinen, Kiu-ke 15. Pirjo Palo, Kiu-ke VALTTERI KÄRKKÄINEN Hietala Talven Hankalan voittoon Talven Hankalaosakilpailun finaali keilattiin keilahallilla sunnuntaina. Finaalissa oli yhteensä 15 keilaajaa. Talven Hankala?– finaalin voitti Sami Hietala (keskellä). Toiseksi sijoittui Panu Varis (vas.) ja kolmanneksi Timo Huttunen (oik.). ELÄKELIITON PYHÄJÄRVEN yhdistys haki muutama vuosi sitten Eläkeliiton mestaruushiihtoja jo viime talvelle, jolloin ne olisivat olleet 40-vuotisjuhlakisat paikkakuntamme olympiavoittajan Helena Takalon kunniaksi hänen saavutuksistaan Innsbruckissa 1976. Emme saaneet, sillä ne oli jo aiemmin myönnetty Keuruulle. Onnistuimme kuitenkin saamaan kisat tälle talvelle. Eläkeliitto järjestää eri harrasteiden ja kilpailumuotojen liiton mestaruuskisoja useissa lajeissa. Hiihdossa ne ovat väkirikkaimmat ja suosituimmat. Hiihtäjiä on yleensä mukana liki kaikilta suunnilta laajaa maatamme noin 150. Sarjoja on 55-90 -vuotiaille viiden vuoden välein. Ilmoittautumisia on tullut jo tähän mennessä runsaasti, eteläisimmät Aurasta ja Pornaisista, pohjoisimmat Kittilästä, itäisimmät Joensuusta ja läntisimmät Vimpelistä ja Seinäjoelta. Hiihdot järjestää Pyhäjärven yhdistyksen väki Lamminahon Honkavuorella. Kisat ovat kaksipäiväiset, tiistaina 14.3 ja keskiviikkona 15.3. Ensimmäisenä päivänä hiihdetään perinteisen hiihtotyylin kilpailut viesteineen ja toisena päivänä vapaalla hiihtotavalla. Mukana on omista hiihtäjistämme mukana Seppo Malila, Raimo Laakkonen, Pentti Kouvalainen ja Kauno Kyhälä. Järjestelyistä vastaa useiden kymmenien henkilöiden osaava ryhmä, joka on pääosin useissa SM-kisoissamme kouliintunutta talkooporukkaa. Kisa-alueella on Laitilan Kaisan soppatykillä valmistamaa keittolounasta edullisesti ja tietenkin arvontaa. Tiistai-iltana 14.3 on Hotelli Pyhäsalmessa palkintojen jaon jälkeen kisatanssit, jossa soittaa Hiiden-Trio laulusolistinaan Timo Herranen. Kisaemäntänä kilpailupaikalla ja palkintojenjaossa on mukana olympiavoittajamme. Niin kisoihimme kuin kisatansseihinkin, joihin ei peritä pääsymaksua, toivomme runsasta osanottoa paikallisväestä. Pyrimme tuomaan kisavieraillemme näin myönteistä kuvaa paikkakunnastamme. Paavo Leskinen POHTI SKITEAM Pyhäjärven aktiivit olivat varanneet ryhmän nimissä majoituksen Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskuksesta Hollolasta, kyydityksen Tenhusen Liikenteeltä sekä kisaliput neljäksi päiväksi, tiistaista perjantaihin viime viikolle hiihdon maailmanmestaruuskisoihin. Tieto ryhmän matkasta oli kiirinyt laajalti. Meitä hiihtourheilun ystäviä oli mukana lähes täysi linja-autollinen. Omien Pyhäjärvisten lisäksi oli mukana väkeä Haapajärveltä, Kiuruvedeltä, Iisalmesta, Reisjärveltä, Viitasaarelta, Pielavedeltä ja Jyväskylästä. Koimme hienon elämyksen. Usein kuulee sanottavan, että televisiosta kisat näkee parhaiten. Niin kai, mutta sitä tunnelmaa, jonka täysi kisakatsomo saa aikaan, sen voi kokea vain paikan päällä. Ja kyllä mekin huudettiin, kun nähtiin ja koettiin Iivo Niskasen kultahiihto ja viestinaistemme mitalitaistelu. Autossa jaetut PohtiSki Teamin pipot ja värikkäät kaulahuivit erottuivat katsomossa massasta ja lukuisat henkilöt kävivät toivottamassa hiihtäjillemme menestystä kevään SM-kisoihin ja tulevien talvien koitoksiin. Osa meistä seurasi kisoja tiukasti ladun varresta, osa täysissä kisakatsomoissa. Mukana olleet Pyhäjärven Pohdin hiihtäjänuorukaiset Samppo Kumpumäki ja Roope-Eemeli Huttunen lienevät saaneet kisoista kosolti virtaa harjoitteluunsa ja Emil Tenhunen jääkiekon ja jalkapallon piiriin. Kuulimme lisäksi mukanamme olleen keihäsmies Antti Ruuskasen isän mielenkiintoisen kertomuksen Antin kehittymisestä olympiamitalistiksi. Kiitos mukana olleille mainiosta matkaseurasta ja Pohti SkiTeamille matkan järjestelyistä. ( PL ) Sarja Hirvenhiihtely: 1) Tapaninaho Ensio Pyhäjärvi 1100, 2) Tapaninaho Kari K-P 1080, 3) Lipsonen Tuomo K-P 1036, 4) Vaskilampi Aaro K-P 1036, 5) Tapaninaho Antti K-P 976, 6) Nuutinen Pentti P-S 934. Sarja M: 1) Lemmetty Teemu P-S 1091, 2) Lemmetty Timo P-S 1082, 3) Uusivirta Jarno K-P 1075. Sarja M50: 1) Tölli Jukka K-P 1154, 2) Uusivirta Yrjö K-P 1117, 3) Leppänen Olli Haapajärvi 1053, 4) Tikkanen Reijo Kallion Erä 1040, 5) Heiskanen Anssi P-S 940. Sarja M60: 1) Hannula Sakari Nivala 1154, 2) Lemmetty Tuomas P-S 1104, 3) Karhunen Erkki P-S 1087, 4) Sipilä Timo K-P 1079, 5) Kröger Matti P-S 1064, 6) Leppänen Antero P-S 1061, 7) Kämäräinen Terho P-S 1055, 8) Huttunen Jorma P-S 933, 9) Alatalo Heikki Pyhäjoki 897. Sarja M70: 1) Keränen Heikki P-S 1100, 2) Karhatsu Tauno P-S 1100, 3) Lehtomäki Lauri K-P 1088, 4) Annala Pentti Kalajoki 1056, 5) Rissanen Olavi P-S 1027, 6) Järvi Jouko Pyhäjärvi 1026, 7) Saarinen Rauno K-P 1004, 8) Vauhkonen Risto P-S 1002, 9) Laurila Oiva K-P 976, 10) Kulju Teuvo Pyhäjärvi 935, 11) Maijala Pertti K-P 917. Sarja M80: 1) Siipo Reijo K-P 1098, 2) Ukkonen Pentti P-S 1032, 3) Simonen Topi P-S 1016, 4) Siponen Olavi P-S 951. Sarja N: 1) Hokkanen Jaana Urmas 1168. Käytiin kannustamassa Iivoa EL:n mestaruushiihdot Honkavuorella Hirvenhiihdot Niinimäellä 4.3.2017 Pyhäjärvisten kannustusjoukko alakuvassa, yläkuvassa Emil ja Jari Tenhunen ovat saaneet kainaloonsa Kerttu Niskasen. KUVAT: JOHANNA IKONEN
Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 17 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 10 Uudet yhteystiedot: Pyhäjärven Kehitys Oy Asematie 4 86800 PYHÄSALMI Suorat sähköpostit: etunimi.sukunimi@pyhajarvi.? Veli-Tapio Manninen toimitusjohtaja (oman toimen ohella) 1.3.2017 alkaen Pyhäjärvi Bioenergy-hanke p. +358 40 582 3256 Helena Matinniemi toimistosihteeri p. +358 44 4457 647 Timo Liimatainen yrityspalvelupäällikkö, Haapajärvi ja Pyhäjärvi Rajaton-hanke p. +358 44 445 7001 timo.liimatainen@nihak.? Henna Hintsala projektipäällikkö Kaivos Energiavarastona -hanke p. +358 40 1810 997 Kimmo Pennanen projektipäällikkö Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö-hanke p. +358 40 180 8580 www.pyhajarvensanomat.fi TÄYDENKUUN TANSSIT -festivaalin 2017 Hyvä elämä teema tuo nähtäville esityksiä, joilla on sydän ja sielu niin arjessa kuin näyttämölläkin. Taiteellisen johtajan, Ihminen tavattavissa mentorinakin työskentelevän Kirsi Törmin kokemus kouluttajana erilaisissa taiteen ja hyvinvoinnin rajapintoihin liittyvissä tapahtumissa näkyy myös ohjelmistossa. Festivaalitarjottimella on kymmenisen teosta, joista festivaaliorganisaatio julkaisee nyt kolme: Kinetic Orchestran Rohkeat, Antti Lahden ja Panu Varstalan Trash Heroes sekä inarinsaamelaisen Auri Aholan Jotteeh. Lopullinen ohjelmisto julkaistaan myöhemmin. Rohkeat on Kinetic Orchestran vuonna 2015 valmistunut koko perheen tanssiesitys. Koreografi Jarkko Mandelin kertoo, että ideana teosta valmistettaessa oli luoda maailma, joka aukeaa aikuisille ja lapsille, aikuisia unohtamatta ja lapsia aliarvioimatta. Mukana on laulua ja autoradalla ajoa, paljon vaativaa liikettä sekä liikuttavia hetkiä. Läpi teoksen kulkee rohkeuden teema, jota koetellaan hyvin konkreettisesti varsin akrobaattisella liikemateriaalilla, mutta lähestytään myös sosiaalisten haasteiden, läheisyyden, jännityksen ja esiintymisen näkökulmasta. – Hieman runollisesti mutta täysin sydämestä voisi sanoa että olemme keskittyneet luomaan tilanteita joissa liikkumisella voi kommunikoida, rohkeudella saavuttaa jotain erityistä ja kiintymisellä luoda luottamusta, Jarkko Mandelin sanoo. Täydenkuun tansseilla 2015 nähty Trash Heroes tulee festivaalin ohjelmistoon uudestaan. Esitys on Antti Lahden ja Panu Varstalan ehdotus paremmasta kaupungista. Siinä kaksi arjen supersankaria ajaa ympäri keskustaa erikoisvarustelluilla kuormapyörillä ja siivoavat alueita yksi kerrallaan, jotta niissä olisi parempi tanssia. Siivottuaan sankarit joko tanssivat itse tai järjestävät katujuhlat, joihin kaikki ohikulkijat ovat tervetulleita. Auri Aholan ensimmäinen pitkä tanssiteos Jotteeh (suom. kulkijat) on saanut inspiraationsa saamelaisten ikiaikaisesta elämäntavasta, vuoden kierron mukaan tapahtuneesta vuotuismuutosta. Yhdessä kulkeminen on muutakin kuin eteenpäin menemistä: se on sosiaalinen ja riitinomaisesti toistuva tapahtuma, joka lujittaa luottamusta ja sitoo yksilöt toisiinsa. Auri Ahola kertoo, että ryhmän jokaisella jäsenellä on kuljettaessa oma tehtävänsä. – Kaikkien on oltava valppaina ja jokainen askel on tärkeä. TÄYDENKUUN TANSSIT -festivaalin taiteellinen johtaja, tanssitaiteen tohtori Kirsi Törmi palkittiin kulttuuritunnuksella Kalevala-juhlassa tiistai-iltana Kajaanissa. Juhlassa jaettiin 2017 Elias-palkinnot ja Elias Lönnrot -kulttuuritunnustukset. Kirsi Törmi huomioitiin merkittävistä ansioistaan tanssijana, koreografina, tuottajana, kouluttajana, opettajana ja taiteellisena johtajana ja tanssin aluekeskusverkoston kehittäjänä sekä laaja-alaisesta kouluttautumisestaan ja tutkimustyöstään tanssin saralla. Hänen tärkeinä ansioinaan pidetään muun muassa hänen johtamansa Routa-ryhmän saama Tanssin Maineteko -palkinto vuonna 2010 ja läänintaiteilijana toimiminen. Erityisesti mainitaan hänen väitöstutkimuksensa ”Koreografinen prosessi vuorovaikutuksena”. LEHDEN 9/17 Tanssin iloa Pyhäjärvellä -otsikoidussa jutussa kerrottiin Tanssiopisto Uusikuun tanssikatselmuksesta. Pyhäjärvinen Saaga Kahelin oli jäänyt pois stipendin saaneiden listalta. Kartoitamme parhaillaan nykyisten ja uusien yritysten LIIKETILAN TARVETTA Pyhäsalmen keskustan alueelle Otahan yhteyttä! Pyhäjärven Kehitys Oy veli-tapio.manninen@pyhajarvi.? 040 582 325 helena.matinniemi@pyhajarvi.? 044 4457 647 LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 118 €. Maksa seuraaville pankkitileille: Pohdin toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai klo 15-17 Jousiammuntaa Pohdin talolla keskiviikkoisin klo 16-20. SUKSIEN VOITELU Perusvaha + uorivaha + tarvittaessa pitovoitelu 15 €. Pitovoiteen poisto 5 €. Lisätietoja p. 044 585 5848. Hiihtokauden päätäjäisissä arvotaan aktiivisuusranneke kaikkien kyläcupin osallistuneiden kesken. Jokaisesta osallistumisesta saat yhden arvan. Painiharjoitukset maanantaisin klo 18. Tervetuloa! pohti@pyhajarvi. , toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. 040 146 0950. OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 JÄÄKIEKKOA INMET-AREENALLA LAUANTAINA 11.03.2017 klo: 14.00 PyPo C01 – JEMU (Pietarsaari/Uusikaarlepyy) SUNNUNTAINA 12.03.2017 klo: 13.30 PyPo D04 – SoKi (Sotkamo) Vapaa pääsy. Kahvio avoinna. Tervetuloa kannustamaan! POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TIEDOTTAA Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulun kauden 2016-2017 viimeistä harjoituskertaa vietetään pikku tarjoilun kera Inmet-Areenalla sunnuntaina 12.03.2017 klo 09.30-10.45. Toivotamme kaikki kauden aikana mukana olleet jäälle pitämään hauskaa!Kauden 2017-2018 harjoitukset alkavat lokakuussa, tervetuloa taasen silloin mukaan. Suomen suurin Leijona-joukkue toivottaa kaikille aurinkoista kevään odotusta! Lehdessä 8/17 oli pojat niemtty väärin. Kuvassa ovat vas. Jere Heinonen, Roope-Eemeli Huttunen ja Samppo Kumpumäki. Kirsi Törmille kulttuuritunnustus Sydäntä ja tanssivia roskasankareita AINO HUOVIO Kirsi Törmi sai Elias Lönnrot -kulttuuritunnustuksen. ARKISTOKUVA / MIRKA NISKANEN OIKAISUT Kinetic Orchestran Rohkeat on koko perheen tanssiesitys. Leikkaa talteen Eläkeläiset ry Tämäkin viikko aloitetaan………. Muistakaa tiistainen keilailu klo 13.00.15.00 Toiminta torstai. Biljardia klo 9.00 – 10.30 Kahvittelut aloitetaan klo 10.30 ---ja keskustelutuokion jälkeen klo 10.45 meille kerrotaan minkälaista on ja mitenkä sukututkimusta tehdään , tästä aiheesta meille kertoo Leila Koivunen kuin hän myös kertoo erään Pyhäjärvisen suvun historiaa. Jumppa alkaa klo 11.45. Kevättä menemme katsomaan Tallinnaan 15.—19.5 Tallink Spa hotelli/ kylpylään. Tarkemmin asiasta myöhemmin. Matkavastaava Martti 044 3314311 vastaa kysymyksiinne. Pyhäjärven Seniorit ry (p. 0407758007) Kuntosali tiistaisin uimahallilla klo 10-11.00 Biljardia keskiviikkoisin 11-13.00 nuorisotiloissa Ke 15.3. klo 12.00 yhdistyksen kevätkokous nuorisotiloissa Asematiellä. (hallitus kokoontuu klo 11.00) Kahvitarjoilu, arvontaa.Tervetuloa! Tänään: Naistenpäiväkahvit sekä muistikerho klo 11.00 Tervetuloa! Syöpäkerho Kokoontuu Lähimmäisen kammarissa tiistaina 14.3. klo 14.00. Kahvit ja arvontaa, tervetuloa! Omaishoitajat Omaishoitajien virikeilta15.3. klo 17.00 Nuokkarilla. Kuntosalivuoro pe 17.3. alkaen tk:ssa klo 14.30-15.30, 3€/kerta, Marko Pehkonen ohjaa. Pyhäjärven Sydänyhdistys Sydänliiton sopeutumisvalmennuskurssiesitteitä sydän/diabeteshoitajalla tk:ssa, Hae opas itsellesi. Kevään kuntoutuskurssien hakuaika menossa. Lisätietoja Maarit 040 7359824. Maaliskuun sydänkerho 20.3. klo13.00 Asematie 4 kokoustilassa. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin klo 8-11 sekä perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotilat Shakkipiiri perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotilat Keilailupiiri torstaisin klo 14-15 ja 15-16 sekä maanantaisin klo 13-14 keilahallilla Senioritanssipiiri tiistaisin klo 15.30 Asematie 4, nuorisotilat Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30-11.30 keskuskoulun liikuntasalissa Kerho keskiviikkona 15.3 srk.keskuksessa. Ailan jumppa klo 10.00, kahvit 10.30. Klo 11.00 lyhyt hartaushetki, jonka jälkeen valtiotieteen tri Reijo Kauppilan esitys muistin tehostamisesta. Mahdollisuus hankkia hänen teemasta kirjoittamansa kirja edullisesti Eläkeliiton mestaruushiihtojen toimitsijat yhteinen palaveri Hiisituvalla torstaina 9.3 klo 18.00 Eläkeliiton mestaruushiihdot Honkavuorella ti. 14.3 klo 11.00 ja ke. 15.3 klo 10.00 alkaen. Tervetuloa katsomaan kisoja. Samoin tervetuloa Hotelli Pyhäsalmeen tiistaina, jossa klo 18.00 palkintojen jako sekä klo 19.00 kisatanssit Hiiden-Trion tahdittamana. Vapaa pääsy. Yhdistyksen kotisivut: elakeliitto . /pyhajarvi/ Hyvä kuntavaaliehdokas! Kysy ilmoittelullesi tarjous! p. 040 772 0231 / Minna ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 18 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.? Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 017-754 707 T:mi Jaakko Majava, p. 0440991443 Kaikki kodin remontit kosteat tilat muista kotitalousvähennys Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT P. 08 780 090 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 040 7439 816 Puh. 0400 581 315 HIEKKAJA SORATOIMITUKSET, MURSKEET, SEPELIT 040 719 5931 040 734 6186 08 780 102 Pyhäsalmen Asematie 2, puh. 08-782 111, 040 556 1316 Oy • fysioterapia • lymfaterapia • akupunktio • veteraanikuntoutus • hieronnat • MDT-terapia • kinesioteipp. Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutit Anne Kumpulainen ja Anni Leskinen www.pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 040-588 5704 Parhaat palvelut Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto Pyhäsalmi p. 08-780 370 Nestehuoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein Puh. 040-5498250 • kotien viikkoja suursiivoukset • toimistoja yrityssiivoukset • rakennusja loppusiivoukset • ikkunoiden pesut ja lattioiden vahaukset Koulutettu hieroja RAUNO KANGASHARJU Vanha Pyhäjärventie 5 P. 040 544 6328 puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari KOLARITYÖ MH Ky • vahinkotarkastus ja kolarikorjaukset • autojen ilmastointilaitehuollot • ohjauskulmien tarkastus ja säätötyöt • vikakoodien poistot • pakoputkien vaihdot ja korjaus Laitisentie 1, 86800 Pyhäsalmi Markku Hellén 040 533 6923 SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kello-Optiikka P Suhonen Ky Ollintie 13, 86800 Pyhäsalmi. Ajanvaraus p. 08780 209 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 Sähköinen asiointi: http://www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/ Niilontie 9, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Ollintie 9, p. 08-780062 Avoinna ark. 9-18 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 044 7522 172 Ollintie 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinnat • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Kärsämäki: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Pyhäjärvi: notariaattipäällikkö Rauno Rasinkangas 010 257 6522 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Koko kehon vyöhyketerapia vauvasta vaariin, Jokikyläntie 555 P. 040 776 7578 Sirpa Tikka KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, ravintovalmentaja Marjut Ruotanen • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus www.pyhasalmenfysio-sport.com Ollintie 12 L 7 0400 548 638 Fysioterapeutit Kauko Tikkanen ja Laura Turunen • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia • Treeniresepti • IceBug -nastakengät PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 9-17, la 10-14 Puh. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 KONEURAKOINTI OSMO KAURANEN Ky Tiehöylätyöt Kaivuja nostotyöt Tikkalantie 13, Pyhäsalmi p. 0400 681 962 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi SULJE TTU 1.-19.3 .2017
Keskiviikko maaliskuun 8. päivä 19 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 10 Omakotitalot Maatilat Yksityiset Yritykset SÄHKÖASENNUKSET AMMATTITAIDOLLA SÄHKÖ J. PAKANEN sjpakanen@gmail.com, Pyhäsalmi, p. 0440 609511 Sähköongelmissa soita 24/7 Vuokrattavana Sekalaisia JÄTÄ ILMOITUS: 040 7720231 ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi KOKKOUKSIA LUKIJAN RIVIT Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa,seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Annetaan vuokralle 2 asuntoa. 45m 2 ja 55m 2 . Asunnot voi yhdistää ja käyttää myös toimisto ym. tiloina. Heti vapaana Tiedustelut puh. 0500 682 099 Pese matot kevätaurinkoon kuivumaan! Maaliskuun tarjous SWIPE 3060. Tilaa, soita tai hae Ritva Pyrrö, Pellikantie 18, 0400 756 068 Annetaan vuokralle siisti kaksio 57m 2 kerrostalossa. Heti vapaa. Tiedustelut 050 3316 106 Ruotasentieltä remontoitu 61m 2 3h+k 480€/kk. Mahdollista myös ostaa 28000€. 0405027026 Lehden tilaaja! Oletko muuttanut tai muuttamassa? Ilmoita uusi osoitteesi myös meille! www.pyhajarvensanomat.fi KUNTAVAALIT 2017 toimitetaan sunnuntaina 09.04.2017 Ennakkoäänestys Kuntavaalien yleinen ennakkoäänestyspaikka on: Kaupungintalo, Ollintie 26 Aukioloajat ennakkoäänestyksen aikana: 29.-31.03.2017 09.00 18.00 01.-02.04.2017 10.00 14.00 03.-04.04.2017 09.00 18.00 Ennakkoäänestysauto, päivät ja reittiaikataulu (erillinen liite, leikkaa talteen). Äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestämään tullessaan. Äänestäjällä on oikeus lain 864/1999 2 §:n mukaan mahdollisuus saada poliisiviranomaiselta väliaikainen henkilökortti maksutta, joka annetaan henkilölle äänestämistä varten, jos henkilöllä ei ole muuta henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa esim. passi, ajokortti, kuvallinen kelakortti tai henkilöllisyystodistus. Laitoksissa (palvelukeskus ja terveyskeskus) hoidettavana olevien ennakkoäänestyksistä julkaistaan erillinen ilmoitus kunkin laitoksen ilmoitustaululla. Kotiäänestys Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan, saa äänestää kotona siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen (VaaliL 46 ja 55 §). Henkilön, joka haluaa äänestää kotona, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 28.03.2017 ennen klo 16.00. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Kotiäänestyksen ilmoittautumislomakkeita on saatavissa keskusvaalilautakunnalta ja kaupungintalon neuvonnasta, os. Ollintie 26. Puhelimitse ilmoitukset voi tehdä keskusvaalilautakunnalle Aili Pesonen, p. 044 445 7604 tai kaupungin neuvonta p. 08 769 7111. Vaalitoimitus Kuntavaalien vaalitoimitus alkaa sunnuntaina 09.04.2017 klo 9.00 ja jatkuu yhtäjaksoisesti klo 20.00 saakka Äänestysalue Äänestyspaikka 1. Pyhäsalmi Kaupungintalo, Ollintie 26 Pyhäjärven kaupungin keskusvaalilautakunnan osoite on: Kaupungintalo, Ollintie 26, PL 15, 86801 Pyhäsalmi, vaihde 08 769 7111 (ma – pe klo 9.00 – 15.00) Keskusvaalilautakunnan yhteyshenkilöt: puheenjohtaja Raili Silvennoinen, puh. 040 560 4115 sihteeri Aili Pesonen, puh. 044 445 7604 Pyhäsalmi 31.1.2017 KESKUSVAALILAUTAKUNTA KYLÄCUP-HIIHDOT Hiidenoravassa sunnuntaina 12.3. klo 12.00 Sarjat t/p 6-16,N,M ja ajattomat. Hiihtotapa perinteinen. Pakkasraja -15. Kahvio, avontaa, makkaraa. Ilmoittautumiset la 11.3. klo 12.00 mennessä Martti Paajanen 0400 561 074 Järj. Hiidenkylän kyläyhdistys, Liikuntatoimi, Pohti hiihtojaosto, Säästöpankki Optia Pyhäjärven Nuorisoseura ry:n KEVÄTKOKOUS ti 21.3. klo 18.30 Toipilaspolku 8. Samalla pidämme 120 v juhlavalmistelupalaverin. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa ideoimaan! Pyhäjärven Kirkkokuoro ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Seurakuntatalolla to 23.3.2017 klo 16.00 Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Johtokunta Tervetuloa kaikki kuorotoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet! KANSANLIIKKEEN VAALITUPA Avoinna perjantaina 10.3.2017 myös illalla klo 19.00-24.00. TERVETULOA! Pyhäjärven Reserviläiset ry KEVÄTKOKOUS la 18.3.2017 klo 15.00 Nuorisotiloissa, Asematie 4 Esillä sääntömääräiset asiat. Hallituksen kokous klo 14.30. Hyvä kuntavaaliehdokas! Kysy ilmoittelullesi tarjous! p. 040 772 0231 / Minna ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 10 20 Keskiviikko maaliskuun 8. päivä Myydään sairastapauksen vuoksi edullisesti/nopeasti liikekiinteistö Pyhäsalmen keskustassa, Ollintie 17 (2 asuntoa, 3 liiketilaa) Tilat osittain vuokrattu. Hinta 115 000€ / tarjouksesi / vaihto Puhelin: 0500 627 182 Teollisuustie 7 P. 0400 945 544 MYKYROKKAA TORSTAISIN klo 9-14, astioihin ja lounaalla Kotileipomuksia SF Caravan alue 2-3 hh:n aamiaismajoitus Ateria ja juhlapalvelu To 9.3. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTorilla OSTETAAN kaikkia turkisnahkoja perjantaina 17.3. Pyhäsalmen ABC:llä klo 11.30-12.30 Kärsämäen Teboililla klo 13.00-14.00 Turkis Mauranen Oy Viljapossua suoraan tilalta Etuselkä, kylki 5,50€/kg Lapa 5,90€/kg Jauheliha 6,90€/kg Täyslihasäilyke 5prk/ 20€ Pyhäsalmen torilla torstaina 9.3. klo 11-13 Laakamäen Kotiliha Myyntiauto 0400 577 433 / Heikki Keväinen Tallinnan risteily 7.-8.5.2017 Silja Europalla Hintaan sisältyy Linja-auto kuljetukset (Pyhäsalmi Helsinki Pyhäsalmi) A2 hytit Bu et ruokailu (noutopöytä) Meriaamiainen Tarjoilua linja-auto matkalla Hinta 140€ / hlö Sitovat ilmoittautumiset 26.3. mennessä puh. 044 0787004 / Niemi Maksut viimeistään 31.3.2017 tilille FI95 537503 20071703 / Pyhäjärviset Pyhäjärven Eläkeläiset ja Jokikylä-Ruhkalan kyläyhdistys järjestää matkan Tallinnaan 15-19.5.2017 jaetussa kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen lisämaksu 200€. Hinta sisältää bussikuljetukset, laivamatkat kansipaikoin, hotellissa puolihoito, ilmainen kylpylän käyttö ja mahdollisista hoidoista 10% alennuksen. Sitovat ilmoittautumiset 30.3.2017 mennessä puh: 0443314311/ Martti. Maksut samaan päivämäärään tilille FI3153750320042688. Huom! Matkalle tarvitaan voimassaoleva passi tai Eu:n myöntämä henkilökortti. Tervetuloa mukaan keväiseen Tallinnaan! Järj.Pyhäjärven Pohti ry Tervetuloa! Meidät löydät myös Facebookista; Pyhäjärven Pohti Bingo JÄTTIBINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 12.3.2017 klo 18 Palkinnot:9x20,9X40,8 x160€ Irtolehti: 840€ pr 45 Kirjat:12,16 ja 21€ irtolehti:3,50€ Pyhäsalmen urheilutalo LAUANTAITANSSIT 11.3.2017 klo 19-23 Tahdittajana Duo Ake Pääkkö Sekahaku. Liput 10 euroa. Tervetuloa n. klo 16.00 alkaen paikalla Jonna kauneshoitola Joikusta! Melutalolta naisten asuja! Ravintovalmentaja Marjut Ruotanen kertoo mielenkiintoista asiaa ravinnosta! Tänään vietetään liikkeellä naistenpäivää! Vadelmamoussekakku ja cappuccino tarjoilu koko päivän! ZeZen kapea siisti housu NAISTENPÄIVÄ TARJOUS 40€! (49,90) Poisvientihintaan loput alevaatteet 10€! Viime kevään mekkoja puoleen hintaan! Kevään laukut saapuneet tänään -10% ale! TERVETULOA! Avoinna klo10-20! Kirjastossa tapahtuu Kirjastossa tapahtuu Järj. Kirjasto, Kulttuuritoimi Terve tuloa ! Maiseman elementtejä Simo Auliksen öljyvärimaalauksia Pyhäjärven kirjastossa maaliskuun ajan MYKYROKKAA 9.3. klo 10-14 Syömään tai astiaan. Leivonnaisia. KOTIKUUSI p. 781 160 Mukavaa naistenpäivää! www.pyhajarvensanomat.fi Loppuunmyynti jatkuu ... KAIKKI POIS! ALE -prosentit kasvaa.... kirjat, kortit, askartelutarvikkeet, pelit, lahjatavarat, toimistotarvikkeet! Myyntitilillä olevat kirjat noudathan omasi pois! Tarvitsetko tukevia hyllyjä esim. varastohyllyiksi? Hae pois! Vielä kerran kahvitarjoilu to 9.3.