• Pyhäjärven lukio täytti 60 vuotta. Terho Lipsonen, yksi Pyhäjärven lukiosta ensimmäisenä valkolakin saanut ylioppilas, ojensi kukat lukion ensimmäiselle rehtorille Rauni Soilamalle, s. 13. Vuosien saatossa huumeet ovat yleistyneet koko Suomessa. Pyhäjärvellä jopa joka viides poliisitehtävä liittyy huumeisiin. Lisää s. 2–3. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi järjestettiin Pyhäjärvellä Muutos Nyt – Hyvinvointia luonnosta -teemalla. Lue lisää s. 5. Yrittäjäkapulasta kopin nappasi käsitöiden ohessa Lempiverstaan Johanna, s. 10–11. Sonja Kähkönen Pixabay Jaana Koski Sonja Kähkönen HH yvää isänpäivää! yvää isänpäivää! Pyhäjärven lukio Pyhäjärven lukio 60 vuotta 60 vuotta Kiitokset rehtorillemme Rauni Soilamalle äidillisestä lukion johtamisesta. KESKIVIIKKO MARRASKUUN 9. PÄIVÄ 2022 N:o 45 HINTA 3,00 € pyhajarvensanomat.fi 67. VUOSIKERTA
• Tänään Teuvo Torstaina Martti Perjantaina Aku, Aukusti Lauantaina Virpi Sunnuntaina Isänpäivä, Kristian Maanantaina Nyyrikki Tiistaina Kari, Karri WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231 Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta N?P?K?S?I s?n?t?u? N?P?K?S?I s?n?t?u? Kr t iu, eu, itke! Kuluvalla viikolla vietetään Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jonka myötä selvitimme, millaista huumeiden käyttöä Pyhäjärvellä esiintyy, millaisia seurauksia tästä on koitunut ja kuinka huumeet ovat yleistyneet niin Suomessa kuin kotikunnassamme. Ylikonstaapeli Ruotoistenmäki ja vanhempi konstaapeli Häkkilä kertovat, että vaikka huumeet ovatkin laissa kiellettyjä, on niihin liittyvät tehtävät arkipäivää myös täällä. Joka viides poliisitehtävä Pyhäjä rvellä liittyy huumeisiin EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN järjestöverkosto kertoi viimeviikkoisessa tiedotteessaan huumeiden käytön aiheuttamien haittojen ja huumekuolemien määrän kasvaneen Suomessa erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ylikonstaapeli Seppo Ruotoistenmäki on tehnyt jo 25 vuoden uran poliisina, jonka aikana hän ajattelee huumeiden yleistyneen räjähdysmäisesti. – Nykyään huumeet ovat todella yleisiä ja hyvin arkipäiväistä poliisin työssä. Jos ajatellaan rattijuopumuksiakin, niin varmaan liki puolet on jo meidänkin alueellamme huumeratteja. Ennen oli vanhanliiton juoppoja ja nykyisin on sekakäyttäjiä. – Ennen huumeet olivat isojen paikkakuntien ongelma, mutta nyt kun ajatellaan niistä ajoista kolmisenkymmentä vuotta eteenpäin, niin ei tänä päivänä taida Suomessa olla niin pientä paikkaa, jossa ei huumausaineita jossain määrin olisi, vanhempi konstaapeli Juha Häkkilä lisää. Pyhäjärvellä huumeet eivät kuitenkaan suoranaisesti näy katukuvassa toisin kuin isommissa kaupungeissa. – Työhommissa voi sanoa, että päivittäin jollain tapaa törmää huumausaineisiin. Vaikka huumeet eivät näy suoranaisesti katukuvassa, niin varkauksia tapahtuu huumeiden myötä paljon, ja tällä tavoin asia koskettaa myös ihan tavallisia yksittäisiä kansalaisia. Eivät he tunnista katukuvasta, kuka on huumausaineiden käyttäjä, Ruotoistenmäki ajattelee. Hän kertoo, että varkauksilla muun muassa rahoitetaan huumausaineiden käyttöä. – Paljon on ollut polttoaine-, kuparija omaisuusvarkauksia. Fillareita on viety paljon ja työkaluja. Juuri tällaisia asioita, joita saa helposti jopattua eteenpäin. KONSTAAPELIT TOTEAVAT, että on vaikeaa määritellä, kuinka paljon huumeita Pyhäjärvellä liikkuu. – Kyllä ne älyttömän yleisiä ovat. Pyhäjärvelläkin on ollut muutamia isompia huumejuttuja, joissa aivan nuoret, arviolta lukioikäiset, ovat maksaneet pankkitilille huumeista. Tavattoman yleistä huumeiden käyttö on täälläkin – varsinkin niin sanottu viihdekäyttö, Ruotoistenmäki avaa. – Me puhutaan narkkareista, eli sellaisista henkilöistä, jotka käyttävät huumeita päivittäin, heitä Pyhäjärvellä on varmaankin noin reilu kymmenkunta meidän tiedossamme. Niin sanottuun bilekäyttöön on tällä valtavan suuri ero. Pyhäjärvellä yleisimpiä huumeita poliisien mukaan on kannabis ja piri eli amfetamiini sekä melkein yhtä yleisenä lääkkeet. Pyhäjärvellä jopa joka viides poliisitehtävä on jollain tapaa liitännäinen huumausaineisiin. – Noin 20–25 prosenttia tehtävistä on huumeisiin liitännäisiä, Häkkilä toteaa ja Ruotoistenmäki komppaa. – Se suunta on realistinen. Aika paljon on näitä rattijuoppoilmoituksia, joissa on epäilty huumausaineiden käyttöä ratissa sekä niiden lisäksi varkaustehtäviä. Meillä on paljon oma-aloitteisia huumeratteja – kun tunnistetaan autot ja kuskit, niin pysäytetään. Kuskin huumeiden käyttöä epäiltäessä poliisi tekee liikenteessä huumepikatestin. – Tunnistamme aika hyvin käyttäytymisestä, olemuksesta sekä pupilleista huumeiden käytön. Käyttäytymistä ei pysty peittämään, Ruotoistenmäki kertoo. RUOTOISTENMÄKI ARVIOI Pyhäjärvellä huumeiden liikkuvan Pyhäjärvellä pääsääntöisesti 20–30-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa. – Jos ajatellaan, että kuinka nuorena aletaan käyttämään, niin poliisillakin on tiedossa, että jo yläasteen loppuvuosinakin on jotkut kokeilleet huumausaineita – lähinnä siellä ysiluokalla. Samaa kertoo ylikonstaapelin mukaan myös jokavuotinen kouluterveyskysely, jossa kysytään muun muassa huumausaineiden käyttämisestä. Yläasteikäisistä yhdestä kolmeen on vuosittain kokeillut huumeita kyselyn perusteella. – Tosi harvinaista huumeidenkäyttö täällä on vielä onneksi näin nuorten keskuudessa, siinä Pyhäjärvi eroaa aika paljon isommista paikoista, joissa käytetään jopa 7–8. luokalla jo. Mekin annamme virka-apua kuljetuksissa sekä koulukodeissa. Saattaa olla kasiluokkalaisiakin, jotka ovat jo pahasti huumehommissa kiinni, Ruotoistenmäki kertoo. Myös poliisi pyrkii tekemään kouluissa ehkäisevää päihdetyötä, eikä opiskelijoille enää käydä puhumassa vain liikennesäännöistä. Huumeiden yleistyminen ehkä näkyy osaltaan siinäkin, että poliisi vierailee nykyisin myös kouluilla kertomassa huumeiden vaaroista. – Käyn puhumassa, ja olen taas lähiaikoina menossa pitämään huumevalistusta ysiluokan jättäneille toisen asteen ensimmäisellä vuodella oleville. Myös muut meillä, jotka tekevät tätä ennaltaehkäisevää toimintaa, puhuvat nuorille huumausaineista, Häkkilä kertoo. SUHTAUTUVATKO NUORET huumeisiin tänä päivänä kepeimmin mielin kuin ehkä ennen? – Nuorilla on hirvittävä mielenkiinto nimenomaan kannabista kohtaan. Mistä se mielenkiinto taas tulee, niin syytän siitä meidän populaarikulttuuriamme, mikä on niin kannabismyönteinen. Uskoisin, että mielenkiinto sekä ymmärrys siitä, ettei kannabis olisi vaarallista, tulee sieltä, vanhempi konstaapeli Häkkilä ajattelee. – Kannabismyönteisyys tuodaan niin lähelle nuorten elämää ja maailmaa viihdepuolen kautta. Elokuvissa kuvataan kannabiksen käyttöä positiivisessa valossa, nuorten kuuntelema musiikki on kannabismyönteistä, on vaatteita, missä on kannabis sativan -lehtiä. Kannabista markkinoidaan salakavalasti positiivisessa valossa. Lisäksi puhutaan viihdekäytöstä, sana viihde siinä edessä antaa positiivista kuvaa, hän jatkaa. Ruotoistenmäki ajattelee myös, että kannabista tavallaan markkinoidaan, minkä myötä esimerkiksi Adidaksen logo ja kannabiksen lehti ovat verrattain yhtä tunnettuja tavaramerkkejä. – Harvoinpa tuolla kenelläkään näkee päällään hupparia, jossa on pirineulan kuva, mutta kannabis sativan -lehtiä näkee siellä täällä, Häkkilä toteaa. SUOMI ON kärkisijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa kesäkuussa 2022 julkaistun Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportin mukaan. Kuinka huumekuolemia pyritään ehkäisemään? Entä auttaako poliisi tällaisessa työssä? – Käyttäjähuoneitahan on suunnitteilla. Muistelen, että poliisilla ei kuitenkaan kovin myönteinen kanta siihen ollut, mutta jos niitä tulee, poliisikin on tavallaan ennaltaehkäisevällä ajatuksella mukana toiminnassa, Ruotoistenmäki kertoo. Harvoinpa tuolla kenelläkään näkee päällään hupparia, jossa on pirineulan kuva, mutta kannabis sativan -lehtiä näkee siellä täällä. Pyhäjärvi tännään 2 2022 N:o 45 Keskiviikko marraskuun 9. päivä Nimmeensä juhlivat
• Joka viides poliisitehtävä Pyhäjä rvellä liittyy huumeisiin Vanhempi konstaapeli Juha Häkkilä (vas.) ja ylikonstaapeli Seppo Ruotoistenmäki kertovat huumeiden yleistyneen vuosien varrella räjähdysmäisesti myös Pyhäjärvellä. – Poliisi ei ole hirveän myönteinen, koska me tiedämme sen, kuinka paljon huumeet aiheuttavat oheisrikollisuutta. Emme muutoinkaan ole sanktioitten lieventämisen tai vapauttamisen kannalla, hän perustelee. Huumeyliannostuskuolemia Ruotoistenmäki ja Häkkilä kertoo tapahtuvan myös heidän aluellaan, Pyhäjärvelläkin. – Pyhäjärvellä tapahtui jokusia vuosia sitten peräti kolme huumekuolemaa yhden vuoden aikana. Yhtenä vuotena oli pahempi piikki pidemmällä ajanjaksolla. Me ei niihin oikein millään tavalla voida vaikuttaa, kun narkomaanit käyttävät huumeita omissa asunnoissaan suljettujen ovien takana, Ruotoistenmäki kertoo. Luennoissaan Häkkilä on pitänyt varoittavana esimerkkinä huumeiden vahvuuksien heittelyä. – Normaalisti useita kertoja jatkettu piri saattaa olla jotain 5–15 prosenttista, kun menee loppukäyttäjälle. Käyttäjät tottuvat tietyn annoksen aina käyttämään, mutta joku kerta tuleekin katkeama, ettei saa huumetta samasta lähteestä ja hankkii muualta. Käyttäjä ottaa taas sen saman annoksen totuttuun tapaan, mutta voikin olla, että piri on tällä kertaa 40 prosenttista, minkä myötä on yliannostuksen ja kuoleman vaara. Vanhempi konstaapeli teroittaakin aina, että huumeiden käyttäjä ottaa jokaisella käyttöannoksella valtavan riskin, koska he eivät vahvuutta voi muutoin testata kuin kokeilemalla. – Synteettisissä huumeissa käyttöannokset ovat todella pieniä, olisiko noin 0,01 grammaa, joten jos käyttäjä on vähänkin kokematon, niin saattaa käydä huonosti, Ruotoistenmäki kertoo. – Riittää vaa’an kalibrointivirhe, joka johtaa yliannostukseen, Häkkilä lisää. PYHÄJÄRVEN SEKÄ ylipäätään Suomen huumetilanne huolestuttaa poliisia. – Meidän työmme on jatkuvaa kamppailua huumeita vastaan, kun huumeet yleistyvät jatkuvasti ja ovat jo ihan arkipäiväisiä, vaikka ovatkin kiellettyjä, Ruotoistenmäki kertoo. Hän painottaa, että kaikista huumehavainnoistakin kannattaa aina ilmoittaa 112. – Huolissaan saa olla, ja kehotamme aina ilmoituksen tekemään. Me haarukoimme sitten tietoa, ja sen pätevyyttä. Yhdenlaista palapeliähän nämä yleensä ovat, joten kaikki tieto on meille hyödyksi. Usein kotietsintä suoritetaankin Ruotoistenmäen kertoman mukaan juurikin ilmoitusten perusteella. – Silloin meillä on riittävä peruste mennä kotietsinnälle, kun on ilmoitettu, että esimerkiksi jostain asunnosta tulee kannabiksen hajua tai on havainto kasvatuslampuista. Jos ilmoituksia ei tulisi, emme pystyisi näin tekemään, Ruotoistenmäki kertoo. – Tällaisista asioista ilmoittajalla on aina hieman kynnys soittaa hätäkeskukseen, ja aletaan miettimään, että onko tämä nyt tarpeeksi vakava asia ja kehtaanko soittaa. Näitä ei ilmoittajan tarvitse miettiä yhtään, Häkkilä muistuttaa ja kannustaa ilmoittamaan. Pyhäjärvellä Sepon mukaan ilmoitetaan todella vähän esimerkiksi mopohäiriökäyttäytymisestä, joka vaikuttaa myös valvontoihin. – Nykyään resurssien ollessa vähissä erikoisteemojen, kuten huumausainevalvonnan tai mopovalvonnan, kohdalla katsotaan, paljonko on tullut ilmoituksia eri paikkakunnilta ja valvonta kohdistetaan sinne, missä on suurin häiriö, Ruotoistenmäki muistuttaa. SONJA KÄHKÖNEN TAMMIKUUSSA PYHÄJÄRVINEN 43-vuotias mies syyllistyi törkeään rattijuopumukseen. Hän kuljetti henkilöautoa veressään 2,45 promillen alkoholipitoisuus. Vastaaja kiisti syytteen ja käräjillä kuultiinkin poliisia todistajana. Oikeudessa kuullun syytetyn version mukaan hän kävi kaupassa autollaan, minkä jälkeen hän meni kotiinsa ja nautti runsaasti alkoholia. Mies kertoo, että hän ehti olla kotonaan vajaat kaksi tuntia ennen kuin poliisi saapui paikalle. Syytetty väittää, ettei nauttinut alkoholia ennen autolla ajamista. Poliisi oli saanut tehtävän hätäkeskukselta, että kaupassa vieraillut humalainen mies olisi lähtenyt kotiinsa autolla. Miehen kotiin saapunut poliisi oli tingannut useaan kertaan, kuinka monta olutta mies oli juonut. Mies väitti juoneensa kolme tölkkiä. Seulontaalkometri näytti kuitenkin huomattavan kovia lukemia. Poliisi mukaan talossa oli kymmeniä ellei jopa satoja tyhjiä tölkkejä. Syytetty oli poliisin mukaan todennut siinä hetkessä, että hän oli saapunut asuntoonsa juuri ennen poliisin tuloa – tämä on ristiriidassa hänen oikeudessa väittämänsä kanssa. Auton konepelti oli myös poliisin mukaan lämmin. SYYTETTY KERTOI oikeudessa juoneensa ensin kolme olutta ja sen jälkeen yhdeksän tai kymmenen olutta. Todistajan mielestä kukaan ei pysty juomaan tuollaista määrää olutta siinä ajassa, mikä poliisilta kesti Haapajärveltä miehen osoitteeseen. Keskusrikospoliisin laboratorion lausunnosta käy ilmi, että syytetyn veren alkoholipitoisuus oli ensin 3,26 promillea ja pari tuntia myöhemmin 2,75. Jälkinauttimisväitteen mukaisen vähennyksen jälkeen miehen alkoholipitoisuudeksi arvioitiin 2,45 promillea. Käräjäoikeus katsoi, että syytteet ovat tulleet näytetyksi todistajan kertomuksella ja sitä tukevalla kirjallisella todistelulla. Todistajan kertomus on ollut johdonmukainen ja yksityiskohtainen. Syytetty tuomittiin 85 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 40 päiväsakkoa eli 240 euroa. Lisäksi maksettavaa kertyi 80 euroa rikosuhrimaksuna ja 95 euroa päihdetutkimuskustannuksia. JOK Mies juopuneena ratissa – käräjillä väännettiin oluesta KUNTALEHTI UUTISOI keskiviikkona, että kaksi uutta nimeä on tullut Kauhavan kaupunginjohtajaehdokkaiden listalle hakuajan päätyttyä. Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi ja Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ virkaan jätettiin 11 hakemusta, joista yksi peruttiin. Kaupunginjohtajan valintaa valmisteleva valintatyöryhmä on päättänyt kutsua haastatteluun kuusi hakijaa: Kiviniemi Henrik (HM), kaupunginjohtaja, Pyhäjärvi Määttänen Pekka (VTM), kunnanjohtaja, Hausjärvi Pihlajamäki Maija (HM), kunnanjohtaja, Ylitornio Pirttikoski Seppo (agronomi), Ilmajoki Rantala Vesa (HM), kunnanjohtaja, Taivassalo Östermalm Pilvi (VTM, TtM), perusturvajohtaja, Inkoo JAANA KOSKI Kiviniemi mukana Kauhavan kaupunginjohtajakisassa 3 2022 N:o 45 Keskiviikko marraskuun 9. päivä Pyhäjärven Sanomat löydät netistä osoitteesta: pyhajarvensanomat.fi Tule seuraamaan aktiivisia somekanaviamme: Facebook-, Instagramja YouTube-palveluissa. V iikon 45 kyssä ri Kyllä! Ei! Erotatko netissä helposti faktan fiktiosta? Seuraava kysymys: Kyllä Ei 85% (11) 15% (2) Näin vastasitte: Yht. 13 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kyssäri on gallup-tyyppinen viikottain vaihtuva kysymys, jonka vastaus julkaistaan aina seuraavan viikon lehdessä. Kyselyyn vastaajat voivat antaa myös kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. Huom. Tulokseksi hyväksytäänvain yksi vastaus. “Kun muistaa tarkistaa, mistä lähteestä tieto tulee ja minkä tyylisestä tekstistä on kyse, pääsee jo aika pitkälle.“ “Ei ole aina helppoa edes nettikonkarille.“ Pitäisikö kävelijöitä sakottaa heijastimen puuttumisesta?
• Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45 4 Business Finland on myöntänyt Callio FutureMINE – tulevaisuuden digitaalinen testikaivos projektille yli miljoonan euron rahoituksen. Hankkeessa kehitetään Pyhäsalmen kaivoksesta tulevaisuuden digitaalinen testikaivos, jolla voidaan vaikuttaa koko kaivosteollisuuden sähköistymiseen ja digitalisaatioon Suomessa ja myös kansainvälisesti. PYHÄSALMEN KAIVOKSEN infrastruktuuria on käytetty monimuotoiseen tutkimustoimintaan jo vuosikymmenten ajan. 1445 metriä maan alle ulottuva kaivos tarjoaa uniikit puitteet tutkimusja testausympäristöille. Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy:n alla toimiva Pyhäjärven Callio on valmistautunut jo vuosia kaivostoiminnan päättymiseen, kehittämällä kaivoksen alueelle puitteita muun muassa koulutus-, tutkimusja kehitystoiminnalle. Callio FutureMINE -hankkeen tavoitteena on luoda Pyhäjärvelle maailmanluokan testikaivos. – Testausliiketoiminta on Pyhäjärven Callion ydinliiketoimintaa. Teemme jo tänään yhteistyötä Pyhäsalmella johtavien kotimaista teknologiatoimijoiden, kuten Normet Oy, Sandvik Oy ja Oy Forcit Ab, kanssa erilaisten laitteiden testaamisessa ja tukipalveluissa, kehitysjohtaja Sakari Nokela kertoo. FUTUREMINE-KEHITYSTYÖ ON edennyt Gaia Consulting Oy:n vuonna 2018 laatiman tiekartan viitoittamalla tiellä. TestMINEvaiheessa on mallinnettu testiympäristökonseptia ja koottu verkostoa varsinaista Callio FutureMINE -hanketta varten. Kaivosteollisuus siirtyy kohti digitaalisempaa ja sähköisempää tulevaisuutta. Esimerkiksi oman 5G-verkon ansiosta testikaivos pystyy ottamaan uusia kehitysaskeleita tulevaisuuteen. – Tulevaisuuden kaivoksissa kaivoskoneet sähköistyvät, ovat koko ajan yhteydessä toisiinsa ja ne liikkuvat itsenäisesti. Uuden FutureMINE innovaatioklusterihankkeen avulla haemme kasvua, ja pyrimme suunniteltujen infrastruktuurin investointien avulla laajentamaan asiakkuuksiamme ja tuottamaan Calliossa juuri sellaisia tukipalveluita, mitä asiakkaamme tulevaisuudessa tarvitsevat. Tällaisia ovat esimerkiksi digitaaliset etäkoulutuspalvelut ja teollisen 5G-verkon mahdollisuudet maanalaisessa tiedonsiirrossa ja paikannuksessa, Nokela kuvailee. KEHITETTÄVÄN TESTIKAIVOSTOIMINNAN kohderyhmää ovat muun muassa akkukäyttöisen teknologian valmistajat ja käyttäjät, joiden toiminnassa korostuu uuden teknologian testaamisen ja käyttöturvallisuuden varmistaminen. Turvallisuustarpeita ilmenee esimerkiksi tunnelirakentamisessa sekä koneiden ja latauslaitteiden sijoittamisessa vanhoihin maanalaisiin ja suljettuihin tiloihin. Kohderyhmään kuuluvat myös räjähdeainesekä räjähdetarvikkeiden kuljetukseen, varastointiin sekä käyttämiseen liittyvät yritykset. – Digitaalisen testikaivosympäristön rakentaminen Pyhäjärvelle tukee monin tavoin Suomen tavoitteita hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. Se tarjoaa yrityksille aidon ympäristön uusien teknologioiden kehittämiseen ja testaamiseen yhteistyössä, sekä maailman johtavien kaivosteknologiaratkaisujen viennin kasvattamiseen myös tulevaisuudessa. Sähköistys ja autonomisuus parantavat kaivostoiminnan kestävyyttä ja turvallisuutta, Teknologiateollisuus ry:n johtaja Matti Mannonen kommentoi. – Suomen mineraaliresurssien hyödyntäminen kestävällä tavalla maailman parasta teknologiaa hyödyntäen tuo hyvinvointia ja lisää Suomen iskunkestävyyttä ja Euroopan omavaraisuutta. Lisäksi yrityslähtöisyys ja -vetoisuus tällaisten testiympäristöjen pystyttämisessä varmistaa, että ne palvelevat parhaalla tavalla yritysten tutkimusja innovaatiotoimintaa, hän jatkaa KAIVOKSIIN TULEE kiihtyvällä vauhdilla digitaalisia ratkaisuja, jotka lisäävät henkilöstön turvallisuutta, toiminnan tehokkuutta sekä vähentävät ympäristön kuormitusta. Tällaisten ratkaisujen testaaminen oikeassa kaivosympäristössä on tärkeä mahdollisuus, joka vahvistaa Suomen mainetta eturivin kaivososaajana. – Tällainen uuden kaivosteknologian testausmahdollisuus aidossa ympäristössä vahvistaa omalta osaltaan koko kaivostoimialaa. Jokainen askel osaamisen kehittämisessä voi houkuttaa maahan myös uusia teknologiatoimittajia, toteaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Projektissa kehitettävä testikaivostoiminta edistää merkittävällä tavalla muiden yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja vaikuttaa positiivisesti suomalaisiin vientitoimintaa tekeviin tai vientimarkkinoille tähtääviin yrityksiin. – Kaivosalueelle kehittyvä Pyhäjärven Callio on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen toimintaympäristö, jonka kautta voimme uusiokäyttää kaivoksen olemassa olevan infrastruktuurin. Samalla voimme tarjota monenlaisille yrityksille koulutus-, tutkimusja tuotekehitystoiminnan uusia mahdollisuuksia. Business Finlandin myöntämä rahoitus nopeuttaa suunnitelmiamme ja mahdollistaa testikaivostoiminnan sisällön laajentamisen liiketoimintaodotuksia parantavalla tavalla, linjaa Pyhäjärven Callion toimitusjohtaja Henrik Kiviniemi. CALLIO FUTUREMINE – tulevaisuuden digitaalinen testikaivos -projektille on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Business Finlandin myöntämän avustuksen määrä on 1,05 miljoonaa euroa ja projektin kokonaisbudjetti on 2,1 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisessa on mukana eturivin teknologiateollisuuden yrityksiä. Projekti toteutetaan vuosina 2023–2025. JAANA KOSKI Reilu milli Business Finlandilta Euroopan syvin kaivos tähtää maailman huipulle testikaivoksena Malmia kannattaa etsiä sieltä, mistä ennenkin on löydetty, kertoivat Bolidenin geologit Ruotasen asukasillassa keskiviikkona. Niinpä malminetsintä jatkuu Pyhäjärvellä ja Kiuruveden puolellakin taas ensi kesänä. TÄNÄ SYKSYNÄ kairataan vielä Kurennevalla. Malminetsinnän kannalta mielenkiintoinen alue sijaitsee Pyhäsalmen kaivoksen ja Mullikkorämeen entisen kaivoksen välissä, joten sieltäkin voi jotain löytyä. Tarkoitus on kairata puolentoista kilometrin syvyyteen asti tänä syksynä. – Malminetsintä ei juuri näy asukkaille. Ehkä voi huomata ihmisen keltaisessa takissa, jossa selässä lukee Boliden. Maanomistajille ilmoitetaan ennakkoon, jos kairataan tai otetaan maaperänäytteitä, Bolidenin Itäja KeskiSuomen malminetsintäpäällikkö Sanna Rötsä kertoi. – Jos löydetään jotain, on useampia koneita ja enemmän väkeä liikkeellä. Pyhäjärven ja Kiuruveden alueilla etsinnästä vastaava Arttu Taipale kertoi, että kohteena ovat Pyhäsalmen ja Vihannin kaltaiset sinkki-kupari -esiintymät, jotka ovat muodostuneet lähes kaksi miljardia vuotta sitten. – Vaikka täällä on yli 60 vuotta kuljettu, puuhaa riittää. Menossa on malminetsintää eri vaiheissa telaketjumaisesti, joka vuosi otetaan muutama alue ja päätetään, jatketaanko vai luovutaanko. BOLIDENILLA ON Pyhäjärven ja Kiuruveden alueilla nyt kahdeksan kohdetta, joista etsitään. Muiden muassa vanhoja kaivospaikkoja, kuten Mullikkorämettä ja Kiuruveden puolella Ruostesuota tutkitaan edelleen. Voi olla, että kymmeniä vuosia sitten vähäarvoisena pidetty kohde on nyt lupaava. Tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet kuten myös rikastus. Siksi vanhoja esiintymiä perataan uudelleen. Samoilla seuduilla on menossa myös tuulivoimahankkeita. Sanna Rötsän mukaan yhteistyö malminetsinnän ja tuulivoimahankkeiden kanssa onnistuu. – Ristiriitoja on voinut aiheutua siitä, ettei tunneta toinen toistemme toimintaa. Kun ollaan ajoissa yhteyksissä ja pidetään vuoropuhelua yllä, homma toimii. BOLIDENIN KYLYLAHDEN kaivoksen ympäristöja työturvallisuuspäällikkö Kari Janhunen kertoi kaivoksen sulkemisesta ja jälkihoidosta. Pohjois-Karjalassa sijainnut kaivos tuotti kuparia, nikkeliä, kobolttia ja kultaakin. Se oli käytössä vain kymmenkunta vuotta. – Kylylahden arvioitiin toimivan seitsemän vuotta, mutta loppuvaiheessa kullan ja rikastusprosessien avulla kaivos saatiin tuottamaan pitempään. Kylylahdessa louhinta loppui vuonna 2020. Sen jälkeen kaikki sivukivi on viety maan alle, rakenteet on poistettu ja kaivosalue maisemoitu. Kari Janhusen mukaan alueen luontoa on ennallistettu mahdollisimman pitkälle ja työ jatkuu. Hän muistutti, että metalleja ja kaivoksia tarvitaan aina. Tuulimyllyt ja sähköautot eivät toimi ilman. Boliden on yli satavuotias kaivosyhtiö, jolla on sekä kaivoksia ja rikastamoja että malminetsintää ja kierrätystä. Suomesta viedään lyijyakkuja ja elektroniikkaromua Bolidenin Ruotsin kierrätyslaitoksiin. KIRSI HAAPEA Malminetsintä jatkuu Pyhäjärvellä Callio FutureMINE -hanke sai Business Finlandilta yli miljoonan euron rahoituksen. Testausmahdollisuus aidossa ympäristössä vahvistaa koko kaivostoimialaa.
• 5 2022 N:o 45 Keskiviikko marraskuun 9. päivä Keskustan varapuheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) vieraili maanantaina Kahvila Karnevaalissa. Metsäpolitiikka oli eduskuntavaalikiertueella käydyn keskustelun kärkiteemana. – METSIEN ennallistamishanke on esimerkki siitä, että Euroopan unioni on menossa väärään suuntaan, ministeri Petri Honkonen sanoi Keskustan eduskuntavaalikiertueella Pyhäjärvellä. – Unionin pitäisi pohtia olemassaolonsa perusteita, kun jäsenmaiden kansalaiset vastustavat sitä ja muitakin kuin Britannia voi olla lähdössä. Mukana kiertueella olivat myös kansanedustaja Mikko Kinnunen Reisjärveltä ja ehdokas Jari Ahlholm Kärsämäeltä. PETRI HONKONEN totesi, että vesien ennallistaminen on hyvä asia, mutta metsien osalta ennallistamishanke on ongelma. – EU:n velvoittava asetus vaatii, että luontoa on palautettava vuoden 1950 olotilaan. Euroopan maatalousmaissa pellot on raivattu satoja vuosia sitten, mutta Suomessa pääosin vasta sotien jälkeen. Suomea kohtaan vaatimus on epäoikeudenmukainen. Keskusta suhtautuu metsien ennallistamisvaatimukseen erittäin kielteisesti. Hallituksessa Vihreät on täysin päinvastaisella linjalla. Tällä viikolla hallitus muodostaa kantansa. Sen on oltava ehdottoman kriittinen. Honkonen kertoi harrastavansa metsänhoitoa ja biokaasuautoilua. Hän piti hyvänä yhteishankkeita, joissa maatiloilla tuotettua biokaasua kerätään ja jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Hän sanoi myös miettineensä, että pitäisi perustaa kaupunkilaismetsänomistajille akatemioita, joissa opetetaan perusasioita metsätaloudesta. KIRSI HAAPEA Honkonen: Metsien ennallistaminen epäedullista Suomelle Ministeri Petri Honkosen kiertueella olivat mukana myös kansanedustaja Mikko Kinnunen Reisjärveltä (oik.) ja ehdokas Jari Ahlholm Kärsämäeltä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi pidettiin viime viikolla viidennentoista kerran. Järjestämispaikkana oli Pyhäjärvi, joka palkittiin maakunnan hyvinvointiteosta viime vuonna. Tämän vuoden tapahtuman teemana oli Muutos Nyt – Hyvinvointia luonnosta. POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIFOORUMIN järjesti Pohjois-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Pyhäjärven kaupungin kanssa. Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi toivotti vieraat tervetulleiksi Pyhäjärvelle. – Vielä kertaan, minkä vuoksi Pyhäjärvi sai vuoden hyvinvointiteon tunnustuksen viime vuonna. Olemme Pyhäjärvellä panostaneet hyvinvointitalouteen. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on nostettu vahvasti kuntastrategian painoaloihin. Pyhäjärvellä on kehitetty oma hyvinvoinnin ja terveyden edistämismalli, eli niin sanottu Pyhäjärvimalli ja täällä on panostettu osallisuustyöhön. Kiviniemi pohti avauspuheenvuorossaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa. – Minusta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on herkkyyttä tunnistaa palvelutuotannossa asioita, joilla on väliä sen palvelun tai tuotteen vaikutukselle hyvinvointiin tai terveyteen. Se on siis tapa tuottaa niitä palveluita tai tehdä niitä toimintoja, ei siis oma palvelu tai tuote sinänsä, hän totesi. TÄMÄN VUODEN ohjelma keskittyi etupäässä lasten ja nuorten luontosuhteeseen sekä luonnossa liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden vaikutukseen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Metsähallituksen luontopalvelut -vastuualueen kehityspäällikkö Veikko Virkkunen muistutti puheenvuorossaan siitä, kuinka hyvinvointi ei ole pelkästään hytetoimijoiden vastuulla, vaan se on kaikkien meidän vastuulla. – Helsingin Sanomat uutisoi vastikään millainen sairastavuus on ja mistä ne kulut aiheutuvat. 10 prosenttia, eli vakavasti sairastavat, aiheuttaa 80 prosenttia kustannuksista. Ennaltaehkäisevä työ on äärimmäisen tärkeää. Luonto voi tarjota yksinkertaisia ja edullisia keinoja hyvinvoinnin edistämiseen, mutta luonnon köyhtyminen on iso uhka ihmisten hyvinvoinnille. Virkkunen painotti sitä, että luonnon hyvinvoinnin ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen kulkevat käsi kädessä, eikä niitä saisi koskaan nähdä toisiaan pois sulkevina tai erillisinä asioina. – Luonnossa liikkuminen ja oleilu on tärkeä ja ilmainen tapa hoitaa henkistä hyvinvointia. Henkisen hyvinvoinnin lisäksi luonnolla on ainutlaatuisia fysiologisia vaikutuksia meidän elimistöön. Luonto auttaa meitä palautumaan stressistä. Luonnolla on myös erinomainen liikuttava vaikutus. Pelkästään suojelualueilla liikuttiin viime vuonna yhteensä 43,6 miljoonaa kilometriä kävijätutkimusten mukaan, Virkkunen kertoi. Luonnossa liikkuminen on lähtökohtaisesti ilmaista. – Kun inflaatio korottaa elinkustannuksia, luonnon maksuttomuudella on liikunnan tasaarvon kannalta tärkeä merkitys, Virkkunen totesi. PUHEENVUOROISSA KUULTIIN muun muassa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Riikka Puhakan esittelemiä tutkimustuloksia luonnon vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkija Soile Puhakka kertoi ODL liikuntaklinikan tutkimuksista liittyen lasten ja aikuisen luontosuhteeseen, luontoliikuntaan ja asuinympäristön vihreyteen. Oulun kaupungin yksilövalmentaja Esa Salonen esitteli kokemuksiaan luonnon hyödyntämisestä nuorten työpajatoiminnassa. Maaselän Latu ry:n Helena Kinnunen kertoi käytännön esimerkkejä Suomen Ladun toiminnasta lasten ja perheiden kanssa. Hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Sanna Salmela toi tilaisuuteen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointiyhteistyön kuulumisia. PYHÄJÄRVEN PAIKALLISET vahvuudet olivat tapahtumassa monipuolisesti esillä, metsäisestä somistuksesta lähtien. Yhteistyössä Vikin pajan Virve Toivasen kanssa oli rakennettu luontoteemaa henkivä menu. Tervetuliaisjuomassa oli kuusenkerkkää, puolukkaa ja karpaloa ja aamukahvin kanssa nautittiin metsäsienipiirakkaa. Ruokana oli paikallista lammasta yrttikastikkeen kera ja päätöskahveilla puolukkapiirakkaa. Hoivamuusikot Elina ja Janne Jääskelä esiintyivät ja kertoivat Pyhäjärven hoivamusiikkipilotista. Kepa ketun eli Marko Pehkosen vetämä taukojumppa sai osallistujat innostettua liikkeelle ohjelman lomassa. Tilaisuuden loppupuolella nähtiin Pyhäjärven lukion harrasteakatemian Iina Jaakolan ja Emma Montosen tanssiesitys Hiljainen voima, jonka koreografia oli tanssijoiden ja Suvi Ruotoistenmäen käsialaa. Tilaisuuden juontajana toimi Anne Niiranen. TÄNÄ VUONNA hyvinvointiteosta palkittiin Kempeleen kunta, jossa on pitkäjänteisesti kehitetty luontoliikuntamahdollisuuksia. – Kempele on tunnistanut mahdollisuudet, mitä lähiluonto tarjoaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Lähiluontoa on kehitetty ja avattu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja kuntalaisten käyttöön, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi perusteli valintaa. – Kunnan ydintehtävä on ollut ja tulee olemaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kempele on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavia kuntia jo vuosikymmeniä. Se että me kasvetaan ja rakennetaan paljon, ei tarkoita, että se tehdään hinnalla millä hyvänsä. Joka ikisessä kaavassa joka kuntaan tehdään, me arvioidaan ympäristöä ja luonnon mahdollisuuksia. Pyrimme kehittämään kuntaa niin, että aito luonnontilainen luonto säilyy, mutta samalla me pystytään kasvamaan ja kehittämään uudenlaisia asuinolosuhteita uusille kuntalaisille, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi totesi palkintoa vastaanottaessaan. JAANA KOSKI Hyvinvointia luonnosta Paikallisuus ja luontoteema näkyivät myös Wikin pajan Virve Toivasen (oikealla) kanssa luodussa menussa, jossa hyödynnettiin monipuolisesti lähiruokaa ja luonnonantimia. Katso lisää kuvia ja video verkossa!
• Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45 6 5.11.1997 Tietokoneet tuovat kielten opiskeluun mielekkyyttä ENSI VIIKON maanantaina 50 vuotta täyttävä kieltenopettaja Ilkka Solitanner on tunnetusti ahkera erilaisten tietokoneohjelmien käyttäjä. Pyhäjärven Keskuskoululla on käytetty atk:ta opetuksen apuvälineenä koko tämän vuosikymmenen ajan laajasti verrattuna toisten paikkakuntien kouluihin. – Tietotekniikka on hyvä lisä ja apuväline esimerkiksi kielten opetuksessa, mutta se ei tietenkään korvaa perinteisiä opetusja oppimismuotoja. Oppilaat kyllä tykkäävät opiskella tietokoneiden parissa kartuttaen näin vaikkapa sanavarastoaan, tietää Solitanner jatkaen, että kielten opiskeluun soveltuvat vanhatkin tietokoneet, joilla ei muuten olisi juurikaan käyttöä. PYHÄJÄRVEN YLÄASTE on omalta osaltaan mukana opetusministeriön hankkeessa saattaa Suomi tietotekniikan käytön esimerkkimaaksi. Esimerkiksi Pyhäjärven yläasteen kahdeksasluokkalaisia on ottanut valinnaisaineeksi englannin kielen opiskelun atk:n avulla. – Porukasta kaksi kolmasosaa halusi mukaan. Liekö se houkutellut, että koulutuksessa pääsee käyttämään Internetiä. Internetistä hankitaan tietoja ja tehdään raportteja, jotka pitää kääntää suomeksi. Lisäksi opetellaan sähköpostin käyttämistä kommunikaatiovälineenä. Tarkoituksena on saada pitkäaikaisia kavereita eri puolilta maailmaa. Opettaja on huomannut, että tietotekniikan käyttäminen kielten opetuksessa luo oppilaisiin myönteisessä mielessä kilpailuhenkeä, kun saavutetut tulokset ovat heti kaikkien nähtävillä. Kaikkiaan Ilkka Solitanner on varsinainen konkari tietotekniikan käyttämisessä. Hän sanoo harrastavansa eri ohjelmia, ei niinkään tietokoneita. 9.11.1972 Teodorin vuoden 1924 autokouluterveiset postikortissa KUN AUTOKOULU OLI NUORI. Kuvamme on postikortista, jonka Pyhäjärveltä syntyisin oleva autokoulunopettaja Teodor Ruotanen lähetti sukulaismiehelleen Otto Ruotaselle Oulusta 20.11.1924. “Kuulin Yrjöltä, että olit halukas tulemaan kursseille, niin se asia on selvä. Pane sapuskaa pussiin ja tule heti, jos tälle kesälle kerkiät. Rahoja sinä et tarvinne kovinkaan paljon. Onko se pukukangas tullut hommatuksi. Tuo joku pari sukkia mukanasi. Jos et tule, niin kirjoita siitä heti. Terveisin Teodor”. Kuvan vasemmassa laidassa kouluauton takana autokoulunopettaja Ruotanen. Kuvan toi toimitukselle Tauno Alarinne. Kansan tahto 16.11.1922 Opettaja Ilkka Solitanner kertoo, että koneiden kanssa opiskellessa yksikään oppilas ei istu laiskana tunnilla. Oppilaan kun pitää jatkuvasti “skarpata” saavuttaakseen mahdollisimman hyvät arvosanat. SITTENKUN POLIISIKONSTAAPELINTOIMI Pyhäjärwen nimismiespiirissä, sen entisen haltijan kuoleman kautta, on joutunut awoimeksi, on läänin maaherra t.k. 11 pnä julistanut sanotun toimen, jota torppari Sakari Laurikkala on määrätty hoitamaan toistaiseksi ja siksi, kunnes toimi wakinaisesti täytetään, halukkaitten hakukelpoisten henkilöitten haettawaksi 14 päiwän kuluessa senjälkeen kuin kuulutus siitä on Pyhäjärwen ja Kärsämäen seurakuntain kirkoissa julkaistu. Hakemuskirjat owat mainitun ajan kuluessa jätettäwät Pyhäjärwen piirin nimismiehelle. Maalaispoliisit. TYÖVOIMAN SAATAVUUDESTA on tullut uusi kasvun ja kehityksen pullonkaula. Osaajapula koettelee monia aloja Suomessa. Elosyyskuussa laaditun ammattibarometrin perusteella Nivala-Haapajärven seutukunnassa on pulaa etenkin psykologeista, sosiaalityön asiantuntijoista, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista, lähihoitajista ja kodinhoitajista. Pulaa on myös haettaessa lääkäreitä puheterapeutteja, opettajia, lastentarhanopettajia ja erityisopettajia, sosiaaliohjaajia, fysioterapeutteja, ravintolaja suurtaloustyöntekijöitä, tarjoilijoita, lastenhoitajia, asentajia, koneistajia tai konepajaja metallialan kokoonpanotyöntekijöitä. Työllisyyskatsauksen mukaan työnhakijoita oli Pohjois-Pohjanmaalla syyskuun lopussa 8500 vähemmän kuin vuosi sitten. Pyhäjärvelläkin olisi tekijöille töitä tarjolla. Työvoimapulaa on täällä sekä yksityissektorilla että julkisella puolella. TYÖNTEKIJÖIDEN HOUKUTTELEMINEN ja työntekijöistä kiinni pitäminen on tullut aiempaa haastavammaksi. Hyvä palkka ja vakituinen työ eivät enää tahdo riittää houkuttimiksi. Työntekijät haluavat päästä vaikuttamaan omaan työhön, työvuoroihin ja työnkuvaan entistä enemmän. Hyvä työilmapiiri, hyvinvoiva työyhteisö ja motivoiva työ ovat arvossaan. Kun työntekijöistä on pulaa, työntekijöiden valta asettaa työlle ehtoja kasvaa. TYÖN PERÄSSÄ muuttavat arvioivat työpaikan lisäksi kokonaisuutta, eli asuinympäristöä ja sen palveluita. Mitkä ovat Pyhäjärven vetovoimatekijöitä osaavan työvoiman saamisen kannalta? Mitä kuuluu -haastatteluissa yleisimmät vastaukset paikkakunnan vahvuuksista kysyttäessä ovat järvi, luonto ja ihmiset. Järvi on kyllä ainutlaatuinen vetovoimatekijä ja työntekijöille paikkakuntaa markkinoitaessa sitä ei kannata unohtaa. Palvelut toimivat täällä hyvin, on mahdollisuus rauhalliseen hiljaiseloon tai aktiiviseen yhteisöllisyyteen monipuolisine harrastuksineen. Pyhäjärveä kehtaa kehua! KUN TYÖVOIMASTA on pula, ja töitä tehdään harvenevilla resursseilla, työtä tekevien harteille jää tavallista suurempi taakka. Ei ihme, että oravanpyörä ei kaikkia houkuta. Etenkin ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa jopa passivoida työnhakijoita. Työttömyysturvaa pitäisi kehittää siihen suuntaan, että se kannustaisi työn vastaanottamiseen. Työperäisen maahanmuuton kehittäminen on myös yksi ratkaisu, mutta ei sitäkään kautta hetkessä kehityssuuntaa oikaista. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON lokakuun suhdannebarometri maalailee maahamme taantuman merkkejä. Suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat painuneet kriisilukemiin. Kustannusten nousu ja kysynnän hiipuminen heikentävät yritysten kannattavuutta ja se heijastuu jossain vaiheessa myös työllisyyteen. Myös työja elinkeinoministeriön lokakuun lopussa ilmestyneessä Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022 -julkaisussa arvellaan, että talouskasvun hiipuessa myös työttömyyden vähenemisen ennakoidaan hidastuvan. Käykö tässä kohta niin, että työntekijöiden sijaan pian kisataankin taas niistä työpaikoista ja toimeentulosta? Työtä ja toimeentuloa
• 7 2022 N:o 45 Keskiviikko marraskuun 9. päivä Kuusenmäeltä kotoisin oleva Jyrki Pesonen asuu nykyisin Kajaanissa. Kiista oman lapsen tapaamisoikeudesta erotilanteessa vei Jyrkin mukaan Isät lasten asialla -yhdistyksen toimintaan, jossa hän toimii nykyisin tukihenkilönä. – OLEN kasvanut Kuusenmäen kylässä, Kuuselan talossa, aika lähellä Kiuruveden rajaa. Elin turvallisen lapsuuden, Jyrki Pesonen muistelee. Lapsuuden perheeseen kuuluivat isä, äiti ja kolme nuorempaa sisarusta. – Jaana on vuotta nuorempi, Tommi 7 vuotta nuorempi ja Tanja 10 vuotta nuorempi. Sisarukset eivät asu enää Pyhäjärvellä ja vanhemmat nukkuivat pois vuonna 2018, mutta muutaman kerran vuodessa Jyrki suuntaa synnyinseudulleen. – On siellä vielä meidän perintötila, eli pieni kytkös sinne. Muutaman kerran vuodessa tulee käytyä siellä metsänhoidollisissa toimenpiteissä ja meillä on sellainen kaveriporukka, jonka kanssa on kokoonnuttu pari kertaa vuodessa. Pyhäjärvi on ollut se paikka, mikä meidät aikoinaan yhdisti. JYRKI KÄVI koulua Liittoperän ala-asteella, yläasteen keskuskoululla ja Pyhäjärven lukion. – Oikein hyvät perustat siitä ponnistaa eteenpäin. Siihen aikaan kun minä olin lapsi, niin Pyhäjärvi oli aika vireä ja hyvin toimiva kylä. Kaivos pyöri aika kovaa, oli ihmisiä ja verrattain vireää toimintaa sen kokoiseksi kyläksi. Pikkuisen on siitä raitti hiljentynyt. Jyrki opiskeli Raahessa tietotekniikan insinööriksi. – Siitä on sitten elämä heitellyt Helsinkiin, Ouluun, Haminaan, Saloon ja Kajaaniin. Asuin viisi vuotta Pohjois-Amerikassa, USAssa ja Kanadassa. Sitten muutin takaisin Kajaaniin. Siinä tiivistetysti. POHJOIS-AMERIKASSA JYRKI vastasi Raute Oyj:n Pohjois-Amerikan markkina-alueen toiminnoista. Raute on teknologiaja palveluyritys, joka toimittaa koneita, laitteita ja niitä tukevia palveluja viilu-, vanerija LVL-teollisuuteen. Jyrkin tehtävät siellä liittyvät nykyisin analysaattoripuolen tuotekehitykseen. – Analysaattorit tarkoittavat konenäköä, tiheysja kosteusanalysaattoreita, ylipäätään sellaisia laitteita, jotka mittaavat puusta erilaisia ominaisuuksia. Jyrki on ollut Rautella töissä yli 20 vuotta. Hän vetää tällä hetkellä tutkimusta 60 hengen tuotekehityspainotteisessa yksikössä Kajaanissa. Mielenkiintoisimmat muistot työuralta liittyvät PohjoisAmerikan vuosiin ja uusien tuotteiden kehittämiseen. – Olemme saaneet markkinoille uusia tuotteita, missä olen ollut mukana alusta asti, ensin tekemässä tutkimusta ja sitten tuotekehitystä. Olin tekemässä esimerkiksi röntgeniin perustuvaa puun tiheyden analysaattoria, hän kuvailee. AVIOERON MYÖTÄ Jyrki lähti mukaan Isät lasten asialla -yhdistyksen toimintaan ja toimii yhdistyksessä tukihenkilönä. Yhdistys jakaa erotilanteessa vertaistukea ja tietoa vanhemmille, useimmiten isille. Yleensä on kyse tilanteista, joissa vanhemmat eivät pääse sopuun lasten huollosta tai tapaamisista. – Yhdistys perustettiin vuonna 2012. Oma eroprosessi oli kiivaassa vaiheessa ja se tuli aika hyvään paikkaan. Kaksi kuukautta yhdistyksen perustamisen jälkeen soitin sinne. Se puhelu avasi aika paljon niitä asioita. Olen elinikäisesti kiitollinen sille miehelle, joka vastasi. Aika nopeasti tuli halu lähteä mukaan toimintaan. OMA TERAPIA täytyy käydä, ennen kuin ryhtyy tukihenkilöksi muille. Vertaistoiminnassa mukana olevat osallistuvat myös koulutuksiin. Jyrki on mukana VERTUringissä, vertaistukipuhelimessa. Numeroon voivat soittaa myös isovanhemmat ja muut läheiset, mutta pääasiassa sinne soittajat ovat isejä. Lapsella Lapsella on oikeus on oikeus molempiin molempiin vanhempiin vanhempiin Noin 30 000 lasta kokee Suomessa vuosittain vanhempiensa eron. Erojen yhteydessä suuri joukko lapsia menettää yhteytensä toiseen vanhempaan joko kokonaan tai osittain. Jyrki toimii tukihenkilönä Isät lasten asialla -yhdistyksessä, jonka tarkoituksena on edistää lasten oikeuksia molempiin vanhempiin. Mitä kuuluu? Nimi: Jyrki Pesonen Ikä: 53 Ammatti: Tietotekniikan insinööri, teknologiapäällikkö Raute Oyj, Kajaani Perhe: Uusperhe. Oma poikani ei asu meillä. Vaimon kaksi poikaa asuvat meillä ja kaksostyttäret asuvat jo omillaan. Harrastukset: Maanpuolustus, kaikki teknologiaan liittyvät asiat, golf Ensimmäiseksi kun aamulla herään: Kai sitä herää ja avaa silmät. En voisi elää ilman ihmisiä. Pyhäjärvellä parasta ovat perinteet. Isänpäivä 13.11. Tyypillisin puhelu on sellainen, että lapset eivät tulleet viikonlopuksi.
• 8 V iikon varrelta V iikon varrelta Isät lasten asialla ry • Yhdistys on uskonnollisesti, puoluepoliittisesti ja muilla tavoin sitoutumaton • Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lasten oikeuksia molempiin vanhempiin vanhempien eron jälkeen. • Yhdistyksen tavoitteena on purkaa sekä asenteiden että toiminnan tasolla vallitseva lasten oikeuksiin erotilanteessa kohdistuva isien ja äitien epätasa-arvo Suomessa. • Yhdistyksen pääasiallinen toimintamuoto on erotilanteisiin joutuneiden lasten ja näiden isien edunvalvonta. • Vapaaehtoiset koulutetut kokemusasiantuntijat auttavat lapsen vieraannuttamiseen tai vanhemman huoltokiusaamiseen liittyvissä asioissa vertaistukipuhelimen ja chatin kautta. • Isät lasten asialla ry:n vertaistukitoimintaa rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Päivystäjät ovat vertaisasiantuntijoita, eivät mielenterveyden ammattilaisia. Virka-aikaan puhelimeen vastaavat palkatut työntekijät. – Tyypillisin puhelu on sellainen, että lapset eivät tulleet viikonlopuksi. Siitä lähdetään yleensä tilannetta purkamaan. Tärkeintä on sen tyypin oma henkinen kondis. Jos on itsetuhoisia ajatuksia, niin ohjataan ihan puhelinnumeroa myöten mihin soitat seuraavaksi. Akuutissa vaiheessa pidetään isää tai vanhempaa pystyssä. Sitten annetaan ihan puhtaasti kuranttia tietoa. – Tyypillisesti ihmiset ovat siinä tilanteessa ensimmäistä kertaa elämässään. Se on verrattain traumaattinen se paikka, kun oma lapsi viedään tai sitä ei anneta tavata tai olla yhdessä ja on vielä eroprosessi siinä sekoittamassa. Vertaistuella yritetään pitää se toinen vanhempi työkykyisenä tai ylipäätään hengissä, että hänestä on sitten vanhemmaksi joskus myöhemmin. Vapaaehtoiset voivat olla tukihenkilöinä myös lastensuojelun tai sosiaalityöntekijöiden tapaamisissa tai lasten vaihdoissa. Jyrki arvioi, että apua tarvitsevia tapauksia on Kainuussa noin 1–5 vuodessa. – Yli puolet päätyy eroon ja siitä noin 10 prosenttia menee niin sanotusti saliin tai sovitteluun. Näistä tietty prosentti on niin sanotusti patologisia. Jos tilanteeseen liittyy mielenterveyden häiriöitä, niin ne tekevät tilanteesta vieläkin hankalampia. Prosessit voivat kestää vuosia. YHDISTYS TEKEE myös poliittista vaikuttamistyötä. – Pyritään olemaan mukana lainsäädäntöprosesseissa, esittelemään alan tutkimusta ja tuomaan epäkohtia esille ihan lakialoitteiksi asti. Meiltä on lähtenyt ainakin kolme lakialoitetta kymmenen vuoden aikana, Jyrki arvioi. Yhdistyksen tavoitteena on purkaa lasten oikeuksiin erotilanteissa kohdistuvaa isien ja äitien epätasa-arvoa. – Siitä, mikä on lapsen etu, on harmillisesti monenlaisia tulkintoja. Ne kumpuavat usein 70-luvulla rakennetuista lainsäädännöllisistä ja koulutuksellisista rakenteista, jotka nojaavat siihen, että nainen on lähtökohtaisesti taloudellisesti heikommassa asemassa. Ensisijaisesti tuetaan äitiä, vaikka tilannehan ei ole enää pitkään aikaan ollut ihan tämmöinen. Se saattaa edelleen näkyä työntekijöiden käytänteissä esimerkiksi sosiaalipuolella ja lastensuojelussa. Isä on aikamoinen heittopallo. Viimeisen viiden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut hyvää kehitystä. Ainakin Kajaanissa kaikki työntekijät tietävät nykyisin, mitä vieraannuttaminen on. Vieraannuttamisessa pyritään hankaloittamaan lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta tai estämään se kokonaan. Yleisin vieraannuttamisen muoto on pahan puhuminen kohdevanhemmasta tai hänen uudesta puolisostaan. – On eräitä tutkimuksia, joissa näkyy selvästi, että lapsille, jotka ovat altistuneet vieraannuttamiselle, tulee todennäköisemmin mielenterveyden ongelmia myöhemmässä elämässä. Ei aikuinen heti tunnekuohussa sitä ymmärrä. Sen takia mekin muistutetaan, että mieti tätä asiaa lapsen kannalta ainoastaan, puhu meille, mutta älä puhu sen lapsen kuullen näistä asioista. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta toteaa, että lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Tämän toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Yhteiskunnan toimintatapoihin Jyrkillä olisi muutama kehittämisehdotus. – Vieraannuttaminen pitäisi saada rikoslakiin, että niin ei saa tehdä. Joissakin maissa on rakennettu systeemejä, että erotilanteessa lähtökohtaisesti lapsi tulee aina vuoroviikkojärjestelmään, eli lapsi on viikon äidillä ja viikon isällä. Ellei mitään äärimmäisen raskasta syytä ole, niin lähtökohta olisi näin. Tällä hetkellä se on täysin määrittelemätön. YHDISTYS JÄRJESTÄÄ myös alueellista toimintaa ja tapahtumia. – Seuraavana viikonloppuna Helsingissä on isien isänpäivävastaanotto. Ne isät, jotka eivät saa tavata lastaan isänpäivänä, voivat tulla toimistolle. Siellä on purtavaa ja pikkuisen sielunhoitoakin samassa yhteydessä. Jyrki on saanut tavata 15-vuotiasta poikansa viimeksi vuonna 2015. – Minulla on yli 20 käräjäoikeuden päätöstä, kolmesti hovissa ja kerran korkeimmassa oikeudessa siitä, että pitäisi saada tavata. Edelleenkin lainvoimainen perustepäätös on, että lapsella on oikeus tavata, mutta ne eivät vaan sitten toteudu, Pesonen harmittelee. Kaikesta huolimatta, isänpäivästäkin selvitään. – Minä olen terapiani käynyt. Tiedän, että on huonompiakin tilanteita. On niitäkin isiä, jotka eivät ole täällä meidän joukossa näiden asioiden takia. Kaikkiin asioihin sinä et voi vaikuttaa, ja mihin et voi vaikuttaa, niitä täytyy sitten vähän hyväksyä. Tieto ei tässä tapauksessa lisää, vaan lievittää tuskaa. Kyllähän minä valehtelisin, jos sanoisin että se ei koskettaisi, mutta pärjätään. JAANA KOSKI Jatkoa edelliseltä sivulta. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 10.-13.11.2022 ELLEI TOISIN MAINITA. Voimassa 27.11. asti Voimassa 27.11. asti 19 95 KG 11 90 KPL ERÄ ATRIA Takuumurea naudan ulkofileepala n. 800 g ERÄ RIITAN HERKKU Kinuskikakku 700 g (17,00/kg) BEN & JERRY'S Jäätelöt 427-465 ml (12,88-14,03/l) Myös Non-Dairy vegaanijäätelöt PRESIDENTTI Jauhetut kahvit 450-500 g (11,98-13,31/kg) Rajoitus 2 pkt/talous 5 99 KPL 5 99 PKT Ilman Plussa-korttia/ 7,59-7,75 kpl (16,32-18,15/l) -21-22 % Plussa-etu Ilman Plussa-korttia/ 7,29 pkt (14,58-16,20/kg) -17 % Plussa-etu Sipuli 1 kg (1,00/kg) Suomi Banaani (1,00/kg) Costa Rica Extra-luokka Tumma luumu 500 g (2,00/kg) Italia 1 00 KG, RS, PS, KPL ER Ä JÄRVIKYLÄN Tilli, persilja tai ruohosipuli ruukut (1,00/kpl) Suomi Kirsikkatomaatti 250 g (4,00/kg) Marokko/Espanja/Alankomaat Voicroissant 47 g (12,55/kg) 59 KPL Kaupoista, joissa on paistopiste APETIT Superior Special Opera 335 g (10,30/kg) 3 45 KPL Apetitin herkulliset juureen leivotut ja kiviuunissa paistetut Superior-pakastepizzat valmistetaan Pudasjärvellä laadukkaita kotimaisia raaka-aineita suosien. Superior-sarja tarjoaa aitoja pizzamakuja niin pepperonista ja kinkusta kuin vegaanisia vaihtoehtojakin. 5 00 2 PKT UUTUUS SNELLMAN Kotimainen uunikinkku ja palvikinkku 150 g (16,67/kg) Ilman Plussa-korttia/ 2,99 pkt (19,93/kg) -16 % Plussa-etu 2 PKT Ilman Plussa-korttia/ 1,55 pl. (0,77/l) Sis. pantin 0,40 -19 % Plussa-etu Vichy ja kivennäisvedet 1,5 l (0,62/l) Sis. pantit 1,20 4 00 3 PL 3 PL 850-900 ml (5,32-5,64/l) ei laktoosittomat, kesyttömät eikä kaurajäätelöt AINO Kermajäätelöt 4 79 KPL Ilman Plussa-korttia/ 5,59/kpl (6,21-6,58/l) Plussa-etu % MAINARI TAKEAWAYSTA Pizzat, burgerit ja ateriat! Aukioloajat MA-LA klo 11-21 SU kiinni Otamme vastaan myös puhelintilauksia! Soita 08 772 7800 www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-pyhajarvi/ruokalistat Avoinna MA-LA 7-21 SU 9-21 K-Market Pyhäjärvi 08 7727800 arto.makimartti@k-market.com Lounaslistat sekä Mainari Takeawayn ruokalistat löydät K-Ruoka.fi! Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• V iikon varrelta 9 Pyhäjärvi palvelee L Pyhäjärven kuulumiset tuoreeltaan verkosta. pyhajarvensanomat.? Ilmoitus Pyhäjärven Sanomissa vuonna 1971. Työvoimahallinnon tilastojen perusteella Nivala-Haapajärven seutukunnassa on pulaa työnhakijoista useilla aloilla. Työnhakijoita oli PohjoisPohjanmaalla syyskuun lopussa 8500 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaivostoiminnan loppumisesta huolimatta Pyhäjärvelläkin olisi tekeville töitä tarjolla monilla aloilla. TYÖVOIMAPULA NÄKYY pyhäjärvisten yritysten arjessa. Arjen Avuxi Oy:llä on jatkuva haku päällä. – Ainakin kaksi kokopäiväistä työntekijää voitaisiin palkata vaikka heti, yrittäjä Maarit Halonen vahvistaa. Yrityksen palveluihin kuuluu muun muassa siivousta, pesulapalveluja ja avustuspalveluja. – Me voidaan tehdä mitä vaan, mistä on arjessa apua. Kun hyvä työntekijä saadaan, niin työtä voidaan markkinoida sen mukaan, mitä henkilö haluaa tehdä. Korjausompelukin tuli sitä kautta palveluihin, kun sille oli tarvetta ja työntekijä osasi ommella, Maarit kuvailee Työhön ei vaadita koulutusta ja yritys voi kouluttaa tehtäviin. – Tässä on tiimi tukena ja kädestä pitäen opetetaan työhön, palveluesimies Riina Liimatainen kuvailee. – Jos opiskelu kiinnostaa niin oppisopimuksella voi opiskella laitoshuoltajaksi tai monimuoto-opiskeluna muutakin. Töitä voi tehdä myös opiskelun ohella, Maarit kertoo. Työntekijöiden ei tarvitse olla kokoaikaisia. Yritys pystyy räätälöimään työaikoja ja tehtäviä työntekijän toiveet ja elämäntilanne huomioon ottaen. – Kunpa ihmiset oikeasti hoksaisivat, että erilaisissa elämäntilanteissa pystyy näitä töitä tekemään ja voimme itse vaikuttaa työaikoihin, Riina huokaisee. Riina aloitti itsekin työt osa-aikaisena. – Olin ollut 15 vuotta kotiäitinä. Tein alkuun töitä miehen vapaapäivinä, viikonloppuisin ja iltaisin. Alkuun tunsin huonoa omaatuntoa, kun olin kotoa pois. Työelämään pääseminen toi kuitenkin hyvinvointia itselleni ja sitä kautta hyvää koko perheelle. Tykästyin tosi paljon ja kysyin, olisiko kokopäivätöitä. Heinäkuun lopussa aloitin palveluesimiehenä, Riina kertoo. – Halusin että saadaan Riinasta ulos se paras Riina mitä on saatavissa. Löydettiin hänen omat vahvuudet ja hän pääsi kehittämään itseään. Nähtiin mihin Riina pystyy, Maarit kehuu. TYÖNTEKIJÄPULA HAITTAA jo yrityksen toimintaa ja kehittämistä. – OLEN joutunut irtisanomaan sopimuksia enkä voi ottaa vastaan uusia asiakkaita. Enkä pysty markkinoimaan palveluja, kun en tiedä kuka ne työt sitten tekisi. Itseltäni loppuvat vuorokaudesta tunnit. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä väsyy, eikä aikaa jää yrityksen kehittämiseen, Maarit harmittelee. Maarit toimii yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana ja tietää, että muillakin yrityksillä on haasteita työvoiman saatavuudessa. – Varsinkin palvelualoilla, ravintola-alalla, kotityöpalveluissa ja kaupan alalla on pulaa työntekijöistä. Kaupungillakin on paikkoja auki esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella. KAIKILLA ALOILLA työvoimapula ei kuitenkaan näy. Tenhusen Liikenne Oy on kasvustaan huolimatta onnistunut saamaan työntekijöitä. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminta on kasvanut neljästä autosta kahteenkymmeneen. Samassa suhteessa on täytynyt myös kuljettajien määrän kasvaa. Työntekijämäärä on nelintai viisinkertaistunut, yrittäjä Jari Tenhunen vahvistaa. Työntekijöiden tarve riippuu liikennöintisopimuksista. – Koko aika tehdään tarjouksia. Aina tulee tilanteita, että joudutaan palkkaamaan uusia. Usein työntekijöitä löytyy tuttujen kautta. Tämä on näkyvä toimiala, niin ihmiset myös osaavat kysyä töihin. Työvoiman saatavuuden haasteisiin kuitenkin varaudutaan. – Laatujärjestelmä on auditointia vaille valmis. Uhkakuviin on laitettu työntekijöiden saatavuuden haasteet. Jos pystymetästä joudutaan palkkaamaan henkilö, kestää kaksi kuukautta, ennen kuin luvat on kunnossa, Tenhunen kuvailee. MISSÄ NE ”Palaisin kotiseudulle, jos olisi töitä” -ihmiset ovat nyt, kun tekijöistä on pulaa? Kuinka tieto työpaikoista saavuttaisi mahdolliset paluumuuttajat tai muut potentiaaliset työnhakijat, jotka eivät vielä asu täällä? – On puhuttu vuosikymmeniä siitä, että kaivoksen loppuessa tulisi massatyöttömyys. Pyhäjärvestä puhutaan kuolevana kylänä, kun ei ole töitäkään. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Täällä on monenlaista työtä tarjolla, Maarit vakuuttaa. – Pitäisi puhua Pyhäjärvestä positiivisesti, Riina muistuttaa. Monia töitä voi tehdä nykyisin myös etänä ja reissuhommia tekevälläkin voi olla koti Pyhäjärvellä. Asuinpaikkana Pyhäjärvi saa Maaritilta ja Riinalta hyvät pisteet. – Täällä on järkyttävän hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet, edullisia omistusja vuokra-asuntoja sekä syrjässä että keskustassa, lukio, ilmaiset hoitopaikat, uimahalli, jäähalli, tennishalli, upeat hiihtoja uintimahdollisuudet, elokuvateatteri, golfkenttä, hyvät liikenneyhteydet, mitä täällä ei ole, Maarit pohtii? Maarit toivoo, että ei pidettäisi kynttilää vakan alla siitä, että Pyhäjärvi on hyvä paikka elellä. – Yrittäjien keskinäinen yhteistyö ei riitä. Tarvittaisiin joku ”Muuta meille” -kampanja, jotta saataisiin kokonaisuus näkyville siitä, että tämä on houkutteleva kaupunki muuttaa ja tekeville on täällä töitä, Maarit tuumaa. JAANA KOSKI Muuta meille – töitä on! Riina Liimatainen ja Maarit Halonen Arjen Avuxi Oy:stä ja Tenhusen Liikenne Oy:n Jari Tenhunen juttelivat työvoiman saatavuustilanteesta Pyhäjärven jäähallilla. Osaa aloista työvoimapula kurittaa pahemmin kuin toisia. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä väsyy, eikä aikaa jää yrityksen kehittämiseen. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• 10 P yhäjärvi palvelee 1. YRITYKSEN toimiala, liikeidea ja henkilöstön määrä? Yrittäjä Johanna Smed kertoo Lempiverstaan toimivat nykyisin HiidenVerstas Ay:n aputoiminimenä. HiidenVerstas on Johannan ja hänen aviopuolisonsa Sepon yhteinen yritys, jonka alla he tekevät kukin omaa toimialaansa. Yrittäjäkumppanin päätoimialana on rakennusliike. – Lempiverstaan virallinen toimiala on taideteollinen suunnittelu ja muotoilu, mutta käytännössä työtehtävät ovat hyvin moninaisia taiteen ja käsityön alalta. HiidenVerstas Ay:ssa työskentelee kaksi ihmistä sekä sekalainen seurakunta karvaisia ystäviä on apuna, Johanna kertoo. 2. MISSÄ yrityksesi on hyvä? – Onpas vaikea kysymys, Smed naurahtaa. – Yritykseni on hyvä eri materiaalien sekä taideja käsityötekniikoiden yhdistämisessä. 3. YRITYKSEN historia? Lempiverstas oli Johannan toiminimi vuosien 2014 ja 2019 välillä, jonka jälkeen verstas siirtyi aputoiminimeksi HiidenVerstas avoimeen yhtiöön. – Lempiverstaan tilat syntyivät aikoinaan kotipihalla olevaan vanhaan navettaan. Sieltä löytyy koneita ja työkaluja niin nahan ja kankaiden ompeluun kuin lasinsulatukseen ja keramiikkaankin. Myös hopealanka ja lusikat taipuvat koruiksi verstaassa, Johanna kertoo. Smedin käsissä onnistuu myös korjausja sisustusompelut sekä kenkien vetoketjujen vaihdot. – Alkuvuosina toimin usean vuoden ajan kansalaisopiston käsitöiden tuntiopettajana ja vedin kursseja myös naapuripaikkakunnilla. Olen vuosien varrella myös toiminut siistijänä Arjen Avuxi Oy:ssä sekä tuottajana ja toiminnanjohtajana Pyhäsalmen Tanssi ry:ssä, yrittäjä kertoo. Nykyisin hän toimii oman monipuolisen tuotantonsa sekä asiakkaiden tilaustöiden parissa. – Vuonna 2019 perustimme yhdessä muiden paikallisten pienyrittäjien kanssa Pyhäjärven Lähituotemyymälän, joka toimii ABC liikennemyymälän tiloissa, ja siellä meitä tuottajia on nelisenkymmentä. Lisäksi yritykseni on jo vuoden ajan tarjonnut hautojen hoitopalvelua. 4. YRITYKSEN tulevaisuus? – Yritykseni jatkaa samoilla jalanjäljillä kuin aikaisemminkin, mutta ikuisena opiskelijana tulee silloin tällöin jotain uutta mukaan. Tänä syksynä hankin yritykselle raku-uunin ja odotankin innolla, että pääsen ensimmäisen polton uunilla tekemään. Johannan toiveissa ja suunnitelmissa on myös taideterapiaan liittyvät opinnot sekä niiden hyödyntäminen kurssitoiminnassa. 5. MIKÄ sai sinut ryhtymään yrittäjäksi? – Yrittämisessä kiinnosti, ja kiinnostaa edelleen, hyvin moninainen tekeminen, erilaiset haasteet, erilaisten tekniikoiden käyttö ja niiden yhdistäminen sekä mahdollisuus auttaa asiakkaita heidän pulmissaan. 6. TÄHÄNASTISEN yrittäjäurasi kohokohta? – Ei taida olla yhtä ylitse muiden, mutta jokainen onnistunut työ on ilo. Sydämessä läikähtää onni myös silloin, kun kurssilla ihminen oppii ja nauttii tekemisestään, Johanna iloitsee. 7. MIKÄ yrittäjyydessä on parasta? – Parasta on vapaus päättää aikataulusta sekä se, että voi tehdä hyvin erilaisia työprojekteja, eli työtehtävien vaihtelevuus. 8. ENTÄ haastavinta? Haastavinta tekevälle ja herkästi innostuvalle yrittäjälle on oman toimintansa ohjaus. – Kun on monia mielekkäitä materiaaleja ja tekniikoita, joskus ei tiedä, mistä aloittaisi juuri tänään. 9. MITEN pidät huolta omasta jaksamisestasi? Vapaa-ajallaan yrittäjä viihtyy koiriensa kanssa ulkoillen sekä mökkeillen. – Myös jokapäiväinen kehonhuolto tuntuu olevan tässä iässä tarpeen, Johanna naurahtaa. 10. EDELLISEN haastetun, Virve Toivasen, kysymys: Oletko harkinnut verkkokaupan perustamista vai joko sinulla on sellainen? – Virven ensimmäisenä mieleen tulleeseen kysymykseen olisikin ollut vaikea vastata, eli siihen mikä on lempimateriaalini, mutta tämä on helppo: verkkokauppa ja nettisivut ovat valmisteilla. Toivottavasti ne saadaan pian valmiiksi ja avattua, yrittäjä paljastaa. 11. KENELLE haluat ojentaa yrittäjäkapulan ja mitä haluat kysyä häneltä? Pyhäjärven Sanomien jo 65. yrittäjäkapula matkaa Johannan ojentamana Heidi Tiiton hyppysiin Yrityspalvelu Balanssille. – Mikä on haastavinta kotisivujen tekemisessä? SONJA KÄHKÖNEN Vanha navetta kätkee sisäänsä Lempiverstaan Edellinen yrittäjäkapulan haltija Virve Toivanen laittoi kapulan Mummonmökiltä matkaan kohti Latvastentietä. Oman kotinsa vintillä sekä pihanavetan uumenissa toimii Johanna Smedin käsityöpaja Lempiverstas, josta valmistuu monenlaisia uniikkeja käsitöitä aina vanhoista lusikoista koruiksi sekä nahasta panoskoteloksi. Lempiverstaan Johanna Smedia kiinnostaa vielä vuosienkin yrittäjyyden jälkeen muun muassa itsensä haastaminen sekä moninainen tekeminen. ABC:n Lähituotemyymälän valikoimasta löytyy Lempiverstaan tuotteita laidasta laitaan. Isänpäivälahjaksi valikoimassa on ukin ja vaarin autonavaimiin nahkainen avaimenperä. Yrittäjäka pula Sydämessä läikähtää onni myös silloin, kun kurssilla ihminen oppii ja nauttii tekemisestään. Jokainen onnistunut työ on ilo. Suuri Pikkuleipäkisa! Käy kurkkaamassa tarkemmat ohjeet kisaan oheisella koodilla! Ohjeet Leivo 15 pikkuleipää. Aikataulu vastaanotamme kilpailupikkuleipiä 16.-18.11. klo 9-13. ja muina aikoina sopimuksesta. Lisä ed t ilmoitukset@pyhajarvensanomat. 040 772 0231 Palkinto Pääpalkintona leivontaan liittyvä runsas tuotekassi (arvo 100€). Luvassa myös yllätyspalkintoja! Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• V iikon varrelta 11 P yhäjärvi palvelee • Kolarikorjaukset • Maalaukset • Kolarikorjaukset • Maalaukset • Myös pienet huollot ja korjaukset • Myös pienet huollot ja korjaukset PYHÄSALMEN AUTOMAALAAMO RÄIHÄLÄ RÄIHÄLÄ Juhani Räihälä 040 966 0006 Juhani Räihälä 040 966 0006 maalaamo.raihala@hotmail.com maalaamo.raihala@hotmail.com Hallikankaantie 7, 86800 Pyhäsalmi Hallikankaantie 7, 86800 Pyhäsalmi Joulu 2022 Pyhäjärven S omien joululehti ilmestyy 14.12. Jätä ilmoitus hyvissä ajoin! ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.? 040 772 0231 Voit jättää ilmoituksesi myös tällä koodilla! https://pyhajarvensanomat.? /jata-ilmoitus/ 0400 681 074 Pyhäsalmi www.harriponkko. Kiinteistöhuollot Talonmiespalvelut Koneurakointi Viherrakentaminen AMMATTITAIDOLLA Minikaivurityöt Salaoja -ja sadevesijärjestelmät Yli 30 vuotta kiinteistöhuoltopalveluita Pyhäjärvellä! Lempiverstaan Johanna Smedia kiinnostaa vielä vuosienkin yrittäjyyden jälkeen muun muassa itsensä haastaminen sekä moninainen tekeminen. Lisää kuvia verkossa! Jokainen onnistunut työ on ilo. Kaikki linja-autoja taksipalvelut nykyaikaisella ja monipuolisella kalustolla. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• 12 P yhäjärvi palvelee VAATEKAUPPA SINGI Kiuruvesi, Torikatu 4, puh. 017-566708 Pielavesi, Puistotie 19, puh. 040 574 1267 Palveleva Palveleva Nyt isälle/ukille lahjaksi Nyt isälle/ukille lahjaksi käy övate!!! käy övate!!! Meiltä saatavana miehille esim.: • Alusvaatteet (sepalus) • Välihousut myös villaisena • Olosekä yöasut • Teseman kotimaiset sukat myös huippukiristämättömät • Lämpimät eeceruutupaidat sekä -pusakat karvavuorella tai ilman • Mitä erilaisimmat housut ja paidat • Neuleet • Hupparit Ja paljon muuta! Kokoja löytyy oikeasti jopa 8XL -kokoon saakka! Tervetuloa Tervetuloa tutustuma an! tutustuma an! KIRPPIS ROOSA on avannut ovensa Marjatankulman kiinteistössä. Lokakuun aikana pienimuotoisemmin toiminut kirpputori on nyt auki viitenä päivänä viikossa. Kirppistä pyörittää yrittäjä Sanna Qvick. – Lokakuussa kirppis oli auki epäsäännöllisesti, sillä olin vielä töissä SPR:n Lasikirppiksellä. Olen nyt hyppäämässä oman yrityksen puikkoihin hyvillä mielin ja positiivisin odotuksin, iloitsee Qvick. Oman kirpputorin perustamisessa on riittänyt tekemistä. Jokainen kirppikseltä löytyvä tuote on käyty läpi ja hinnoiteltu. Myytävät tavarat koostuvat niin asiakkaiden kuin Qvickin perheen esineistä. Mikä saikaan Sannan perustamaan oman kirppiksen? – Totta kai yksi syy oli se, että jään Lasikirppikseltä pois. Meille kotiin oli myös kertynyt paljon tavaroita, jotka kelpaisivat varmasti jollekin seuraavalle. Kirpputoritoiminnalle on muutenkin kysyntään – useat haluavat saada esineitään kirppismyyntiin. PAIKKAKUNTALAISET OVATKIN jo osoittaneet kiinnostusta Kirppis Roosaa kohtaan. Marraskuun ensimmäisten viikkojen osalta hyllyt ja pöytäpaikat ovat täynnä. – Kysyntää on ollut. Kirppis laittaa tavarat esille ja hinnoittelee, mutta jos asiakas itse haluaa huolehtia hyllystään ja hinnoittelustaan, niin sekin on mahdollista. Tuotteen hinnoitteluun vaikuttavat Qvickin mukaan valmistaja, mahdollinen kotimaisuus, laatu ja kunto. – Pyrin etsimään tuotteista tietoa ennen hinnoittelua. Myytävät tavarat ovat esillä lähtökohtaisesti kahden viikon ajan. Tällä Qvick pyrkii varmistamaan sen, että tavara liikkuu, eikä kirppikselle jää esineitä pidemmäksi aikaa roikkumaan. Qvick itse on suhteellisen tuore kirppisläinen. Hän aloitti keväällä Lasikirppiksellä. – En ollut itse käynyt kovin usein kirpputoreilla. Tässä kahdeksan kuukauden työrupeaman aikana olen saanut uutta näkemystä. Ihmiset tuovat hyväkuntoista tavaraa – olisihan se sääli, jos ne joutuisivat roskiin. YRITTÄJYYS ON Sannalle entuudestaan tuttua pizzeriaja kahvilatoiminnan kautta. – Työkokemus auttoi Kirppis Roosan perustamisessa. Kirppis ottaa vastaan myös lahjoitustavaroita, joista saatu tuotto menee Syöpäsäätiölle. Myös kirppiksen nimi juontaa juurensa hyvästä tarkoituksesta. – Kirppis Roosa on saanut nimensä Roosa-nauhasta. Kesän aikana työkaverini menehtyi syöpään, joten päätin, että lahjoitustuotot ohjataan Syöpäsäätiön toimintaan. Kirppiksillä suosituimpia tuotteita ovat Qvickin mukaan astiat, matot ja lasten tavarat sekä vaatteet. – Kirppis Roosassa käydään tarkasti läpi, mitä tuotteita tulee. Meiltä löytyy hyväkuntoisia ja siistejä tavaroita. JOONAS KÄRKKÄINEN Yrittäjä Sanna Qvickin mukaan kirppis on nimetty Roosa-nauhan mukaan. Kirpparin lahjoitustavaroista saatu tuotto menee Syöpäsäätiölle. Sanna Qvickin Kirppis Roosan hyllypaikoille on jo riittänyt kysyntää. Kirppis toimii nyt viitenä päivänä viikossa Riitan Palakorin entisissä tiloissa. Uusi kirppis aloitti toimintansa Uusi kirppis aloitti toimintansa Oman yrityksen puikkoihin hyvillä mielin ja positiivisin odotuksin. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• V iikon varrelta 13 V iikon varrelta V iikon varrelta PYHÄJÄRVEN LUKIO juhlisti 60-vuotista taivaltaan torstaina Keskuskoulun salissa. Juhlan polkaisi käyntiin nykyinen lukion rehtori Tuija Vanha-aho toivottaen kaikki tervetulleiksi sekä kerraten lukion historiaa aina vuodesta 1962 tähän päivään. – Omalta lukioajaltani muistan salissa olevien lisäksi merkittävinä opettajina Santun ja Annelin, vaikka minusta ei äidinkielen opettajaa tullutkaan, rehtori puheli. Vanha-aho luovutti lavan Pyhäjärven lukion Harrasteakatemian musiikkiesityksen jälkeen riemuylioppilaiden haltuun. – Heidän aikanaan lukion käyminen oli aina ison ylpeyden aihe, joka oli usein vaatinut taloudellisia uhrauksia ylioppilaan perheeltä ja opinpolkua oli autettu erilaisilla stipendeillä. Juhlaan saapui riemuylioppilaita useilta vuosilta: ensimmäisten ylioppilaiden 1965 vuoden luokkaa edusti Terho Lipsonen, 1966 Jorma Kauranen, 1967 Riittaliisa Ruotoistenmäki, 1968 vuoden ylioppilaita edusti Matti Vuohtoniemi, 1969 Salme Hasari, riemuylioppilaan puheenkin juhlassa pitänyt Arto Mustonen edusti luokkaa 1970, Pippuri Elina 1971 sekä 1972 vuoden ylioppilaita edusti Tuula Lehtomäki. RIEMUYLIOPPILAAT HALUSIVAT muistaa Pyhäjärven lukiota juhlassa kahdella tapaa. – Ensinnäkin olemme lahjoittaneet lukion toimintaan varoja käytettäväksi lukion tietotekniikkahankintoihin. Toiseksi olemme päättäneet perustaa Pyhäjärvi Säätiöön kaksi nimikkostipendiä: Rauni Soilama-stipendi ja Teuvo Oksanen-stipendi. Stipendeihin lahjoitetuista varoista jaetaan vuosittain lukion päättäjäisissä nämä stipendit, vuoden 1970 ylioppilas Arto Mustonen kertoi. Hän muistutti puheessaan, että stipendeihin voi lahjoittaa kuka tahansa ja koska tahansa varoja. Mustonen kertoi, että vuonna 1948 toimintansa aloittanutta Pyhäjärven yksityistä oppikoulua perustamaan ja ylläpitämään perustettiin oppikoulun kannatusyhdistys, johon metsänhoitaja Teuvo Oksanen pian kutsuttiin. – Teuvo Oksanen oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja motivoitunut henkilö, jonka kyvyt pian noteerattiin pitäjässä ja hänen osaamiselleen oli kysyntää kunnan ja myös seurakunnan eri luottamustoimissa. Teuvo Oksanen -stipendin kautta riemuylioppilaat haluavat osoittaa kunnioituksensa sekä kiitoksensa kaikille kannatusyhdistyksen luottamushenkilöille sekä muille koulun hankkeisiin osallistuneille henkilöille ja tahoille. PYHÄJÄRVEN LUKION ensimmäisen rehtorin Rauni Soilaman nimeä kantava stipendi taas on kunnian ja kiitoksen osoitus kaikille opettajille ja muulle henkilökunnalle heidän toiminnastaan koulun ja sen oppilaiden hyväksi tehdystä työstä. – Rehtori Soilaman tapa johtaa koulua oli luoda kouluun turvallinen ja kannustava ilmapiiri hyviä tapoja vaalien, ja hän on itse aina ollut esimerkillinen. En muista hänen koskaan korottaneen ääntänsä – siihen ei ollut tarvetta. Hänen vankkumaton auktoriteettinsa pohjautui kaikkien arvostamiseen ja kannustamiseen omassa työssään, niin opettajien, opiskelijoiden kuin muunkin henkilökunnan, Mustonen kertoi puheessaan. – Ja olihan meillä rehtorin ohella monia pitkäaikaisia opettajia, joista ikonisin ilahduttaa läsnäolollaan täällä meitä tänäänkin, ruotsin kielen maisteri Pekka Komu. Puheen päätteeksi riemuylioppilaat jakoivat kukkatervehdykset rehtori Tuija Vanha-aholle, rehtori Rauni Soilamalle, lehtori Pekka Komulle ja Teuvo Oksasen puolesta Erkki Oksaselle. PYHÄJÄRVEN LUKIOSTA ensimmäisessä luokassa ylioppilaslakin päähänsä asetelleesta luokasta myös Terho Lipsonen nousi lavalle pitämään puhetta, ja kertomaan heidän luokastaan. – Meitä kirjoitti kaikkiaan 13, ja kaikki pääsimme läpi. Kiitokset rehtorillemme Rauni Soilamalle äidillisestä lukion johtamisesta sekä Pekalle oivasta kieltenopetuksesta. Lipsonen kertoi, että heistä tuli muun muassa merkonomeja, tekniikantohtoreita, diplomi-insinöörejä, sairaanhoitajia, tulkkeja, lakimiehiä ja toimittajia. – Tämä hyvä koulumme antoi meille oivat mahdollisuudet edetä urallamme sekä opiskellen että tehden työtä. Me olemme kaikki kantaneet kortemme tämän hyvän yhteiskuntamme hyväksi. – Muistan aivan elävästi isäni puheen ylioppilasjuhlassani. Hän päätti puheensa karjalaisittain: Viel’ se aurinko paistaa risukasaankin. Teille tulevat ylioppilaat, näin se asia vain on. Luottakaa tulevaisuuteen, Terho puheli. PUHEIDEN JÄLKEEN siirryttiin lukion opettajakunnan Elämäni lukiomuisto -ohjelmanumeroon, jossa esiteltiin Pyhäjärven lukion entisten oppilaiden lukiomuistoja vuosien varrelta. Ohjelman juonsivat lukion ruotsin opettaja ja erityisopettaja Heli Liuska sekä lukion äidinkielen opettaja Soile Saarela. – Niille, jotka ovat katsoneet Elämäni biisi -ohjelmaa lauantai-iltaisin, ohjelmamme idea on tuttu. Tällä kertaa musiikkikappaleiden sijaan onkin kyse lukiomuistoista, Heli Liuska juonsi. Lukion entisistä opettajista koostuva raati arvaili, kenelle mikäkin muisto kuului. Raadissa kinkkisiä muistoja ratkoivat Raila Rinne ranskan ja saksan opettaja vuosina 1980–2012, Veikko Kumpumäki matematiikan ja fysiikan opettaja vuosina 1976–1990 ja rehtori vuosina 1990–2009 sekä matematiikan ja kemian opettaja Rauli Toivonen vuosina 1982–2017. Lukiomuistonsa ohjelmanumeroon tarjosivat vuoden 1967 ylioppilas Seppo Huhmarniemi, 1986 ylioppilaat Anna-Leena Sipilä sekä Virpi Halonen, 2001 vuoden ylioppilas Ville Tikkanen, 2010 vuosimallin ylioppilas Miska Humaloja ja 2015 vuoden ylioppilas Jonna Niskanen. Entisten lukiolaisten muistot olivatkin raadin korviin hyvin tuttuja, ja arvaamatta jäi vain Virpi Halosen lyhyt ja ytimekäs muisto norjalaisesta katkosta ja Remojen lukemisesta. JUHLALLISUUDET JATKUIVAT Tapio Lipsosen yllätysnumerolla, vuoden 1993 ylioppilaan Matti Virtasen puheella, Timo Karsikkaan puheella sekä runon lausunnalla, tulevan kevään 2023 abiturientin Moona Pellilän puheella sekä Tanssiopisto Uusikuun nykytanssi 6–8 -ryhmän Muutama sana tulevaisuudesta -esityksellä, jonka koreografiasta ja ohjauksesta vastasi Kaisu Ulander. SONJA KÄHKÖNEN ”Kiitokset rehtorillemme äidillisestä lukion johtamisesta” Keskuskoulun liikuntasali muuntui juhlavaksi tilaksi viime viikon torstaina, kun Pyhäjärven lukio juhli kuusikymmenvuotista taivaltaan. Parituntisen täytti lukion Harrasteakatemian musisointi, entisten sekä tulevien ylioppilaiden puheet kiitoksineen, Tanssiopisto Uusikuun puhuttava esitys sekä lukion opettajakunnan jännittävä ohjelmanumero Elämäni lukiomuisto. Pyhäjärven lukio 60 v: Pyhäjärven lukion ensimmäinen rehtori Rauni Soilama sekä lehtori Pekka Komu kukitettiin juhlassa riemuylioppilaiden toimesta. Pekka Komulle kukat ojensi Jorma Kauranen, vuoden 1966 ylioppilas. Elämäni lukiomuistoja jakoivat raadin pähkäiltäväksi Anna-Leena Sipilä, Jonna Niskanen ja Virpi Halonen sekä Seppo Huhmarniemi, Ville Tikkanen ja Miska Humaloja. Kuvagalleria, lukiomuistot sekä Matti Virtasen puhe verkossa! Hänen vankkumaton auktoriteettinsa pohjautui kaikkien arvostamiseen ja kannustamiseen omassa työssään. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• 14 H engenravintoa Kuulutus seurakuntavaaleista Pyhäjärven seurakunnassa toimitetaan 20.11.2022 seurakuntavaalit, joissa valitaan vuoden 2023 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi 19 jäsentä kirkkovaltuustoon. Vaalit toimitetaan Pyhän Annan kirkossa 20.11.2022 kello 11.00 – 20.00. Äänioikeutettu 15.8.2022 tämän seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään 20.11.2022 täyttävä seurakunnan jäsen saa äänestää mainitussa äänestyspaikassa. Seurakuntavaalista ja äänestyspaikasta löytyy tietoa myös seurakunnan kotisivuilta osoitteesta pyhajarvenseurakunta.fi sekä osoitteesta seurakuntavaalit.fi. Pyhäjärvellä 3.10.2022 Pyhäjärven seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Varapuheenjohtaja Tapio Leskelä Kastettu: Topias Ilmari Tenhunen ja Vertti Asser Finnilä Hautaan siunattu: Sylvi Katri Tikkanen 92 v. ja Aimo Sakari Varis 55 v. Jumalanpalvelukset ovat nähtävissä Facebook Liven kautta sekä kuunneltavissa nettiradiosta, www. pyhajarvenseurakunta.fi/ nettiradio Keskiviikko 9.11. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. Anne Laitila kertoo kokemuksistaan Koko Suomi leipooohjelmassa. Lauantai 12.11. klo 18.00 Valoa kohti – Lauluyhtye ’Laulaensemblen’ konsertti Pyhän Ristin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 €. Sunnuntai 13.11. (Valvomisen sunnuntai) klo 15.00 Sanan ja rukouksen tilaisuus Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Mukana Comodo-kuoro. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. Tiistai 15.11. klo 18.00 Aikuisten olkkari srk.keskuksen yläkerrassa Olkkarilla. Keskiviikko 16.11. klo 9.00 Lähimmäisen kammarin ja Löytösopen työntekijöiden kokous Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 kirkkovaltuuston kokous srk.keskuksessa. klo 18.00 siioninvirsiseurat Lähimmäisen kammarissa. Torstai 17.11. klo 17.00-19.30 Jouluinen askartelu-ilta seurakuntakeskuksella. Kaikille avoin, alle 10-vuotiaat oman huoltajan/aikuisen kanssa. Yhteistyössä mukana Virve Toivanen ja 4H/Uuva-hanke. Iltapalatarjoilua sponsoroi MTKPyhäjärvi/Atria. Perjantai 18.11. klo 8.00-10.00 aamupuuro arjen keskellä. Tarjolla ilmainen puuro kaikille Lähimmäisen kammarilla. klo 18.00 lauluseurat rauhanyhdistyksellä. Lauantai 19.11. klo 18.30 Oulun yliopiston sekakuoro Cassiopeia esittää talvisen kuorokonsertin "Valoa pimeään" Pyhän Ristin kirkossa (pääkirkko). Vapaa pääsy. Sunnuntai 20.11. (Tuomiosunnuntai) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Pyhän Annan kirkossa. klo 11-00-20.00 seurakuntavaalit Pyhän Annan kirkossa. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellö. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 8.11.-12.11 kirkkoherranvirastossa klo 9.00-18.00. Lisäksi ke 9.11. klo 11-13 Arjan Ruokalassa ja pe 11.11. klo 9-12 Halpa-Hallissa. Yhteisvastuukeräyksen tuotto v. 2022; Yhteisvastuulistat 1425,00 €, Lipaskeräys 458,80 €, Löytösoppi 1727,15 €, kirkkokolehdit 357,70 ja myyjäiset ym. 2278,19. Tuotto yhteensä 6246,80 €. Pyhäjärven seurakunnan jouluavustus on haettavissa su 27.11. saakka osoitteessa www.pyhajarvenseurakunta.fi/jouluavustus Paperilomakkeita voi noutaa kirkkoherranvirastosta ja palauttaa täytettynä diakoniatyöntekijälle. Avustusta voivat hakea Pyhäjärvellä vakituisesti asuvat pienituloiset perheet, pariskunnat ja yksinelävät. Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe 10-14 Kirpputori Löytösoppi avoinna ma, ke ja pe klo 10-14. Puhelinnumerot: Vs. Kirkkoherra 31.1.2023 asti Matti Vuohtoniemi 045 1029733 Seurakuntapastori Heli Hänninen 0400 395222 Vt. diakoni-lähetyssihteeri Tea Jouhki 040 5118674 Vs. Nuorisotyönohjaaja Satu Tikka 040 7356351 Nuorisotyönohjaaja Maija Huttunen 040 708897 PE 11.11. Rukoushetki klo 12 SU 13.11. Päiväkokous klo 11 Kakkukahvit, arvontaa lähetyksen hyväksi TI 15.11. Rukousilta klo 18 SU 20.11. Syysvuosikokous klo 11 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUHELINHARTAUS 0206582698 Hoivakod sa Kun astumme sisään, oikea elämä, sen äänet ja kiireet, jäävät ulkopuolelle. Seinien sisällä ei ole kiirettä, elämä on hidasta, levollista. Seuraan, kun hän tarttuu miehensä käteen, sen hauraaseen kauneuteen, käteen, jota on pidellyt 66 vuotta. Hän kumartuu lähemmäs, katsoo miehensä silmiin ja puhuu. Silloin ymmärrän, tuo oikea elämä, se on täällä. Mary Nurminen PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Kiitä lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. MUUN SUOMEN hiljentyessä pyhäinpäivän viettoon lauantaina 5.11., Suomen ortodoksinen kirkko vietti Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien yhteistä juhlaa. Historialliset juuret lienevät siinä tosiasiassa, että Suomen ortodoksit halusivat sotien jälkeen tälle päivälle oman viettoaiheen ja tekivät ratkaisun perustaa uuden juhlapäivän samaan yhteyteen. Meillä tämä päivä ei siis varsinaisesti ole kaikkien pyhien muistopäivä, eikä myöskään vainajien muistopäivä. Vainajien muistoa me vietämme muina kirkkovuoden ajankohtina. Samoin kaikkien pyhien juhlaa vietetään helluntain jälkeisenä sunnuntaina. KARJALAN VALISTAJIKSI kutsutaan nykyisessä Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä. Heitä tunnetaan kaikkiaan noin 70. Suomessa tunnetuimpia Karjalan valistajia ovat Valamon luostarin perustajat Sergei ja Herman Valamolaiset, Konevitsan luostarin perustaja Arseni Konevitsalainen, Syvärin luostarin perustaja Aleksanteri Syväriläinen ja Petsamon luostarin perustaja Trifon Petsamolainen. Karjalan valistajien joukkoon luetaan myös monia sellaisia pyhiä, jotka ovat kilvoitelleet Karjalan alueella ja lähteneet sitten lähetysja valistustyöhön muualle. He perustivat Karjalaan kymmeniä luostareita ja satoja kirkkoja sekä rukoushuoneita. Näissä pyhissä paikoissa ortodoksinen kristillisyys vahvistui ja levisi myös länteen. SUOMESSA ON lukuisia yksittäisille Karjalan valistajille pyhitettyjä kirkkoja ja rukoushuoneita ja myös useita pyhäkköjä, jotka on pyhitetty kaikille Karjalan valistajille tai pyhille. Praasniekkaa eli temppelijuhlaa vietetään Karjalan valistajien yhteisenä juhlapäivänä muun muassa Kuopiossa, Joensuussa, Hyvinkäällä, Kuhmossa, Leppävirralla, Lohjalla ja Maaningalla sijaitsevissa pyhäköissä. pastori Jelitsei Rotko Iisalmen ortodoksinen seurakunta Pyhien muisto Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• V iikon varrelta 15 K ulttuuri L ukijalta PYHÄJÄRVELLÄ ON saatu nauttia tänä vuonna kahden huippukuoron ja -johtajan konserteista. Maanantai-illan konsertti 31.10. pääkirkossa oli loistava esitys yhdeltä maamme johtavista kuoroista. Suomen Kanttorikuoro on hyvä. Olen kuunnellut radiosta sen esityksiä aina, kun olen nähnyt ohjelmista sen laulavan ja olen aina ollut syvästi vaikutettu. Laulajat ovat ammattilaisia, mutta kuorossa on jotakin erityistä, joka koskettaa voimakkaasti. KUORON JOHTAJA Markus YliJokipii osoitti todella olevansa kuoronjohtajien korkeinta eliittiä. Hän pani koko ”kroppansa” johtamiseen. Eleet olivat suuria ja keho myötäili mukana. Hänellä oli kyky ottaa myös yleisö haltuunsa ja sen hän teki hienolla tavalla. Johtaja oli todella sympaattinen henkilö. MUSIIKKI OLI hoitavaa. Itse asiassa ilta oli kuin sisäisen ihmisen hoitoilta. Laulujen joukossa oli monta kaikille tuttua vanhaa hengellistä laulua, joita oli sovitettu hienolla tavalla. Erikoismainintana esimerkiksi Mua siipeis suojaan kätke -laulu Mari Liukkosen sovituksena oli todella vaikuttava. Kuoron kyky laulaa hyvin, hyvin hiljaa ja kutenkin niin resonoivasti, että sanoja oli helppo seurata, sai lauluun aivan uudet ulottuvuudet. Saman voi sanoa myös Maa hohtaa lumivaipassansa -laulusta. Sen sovittaja Juha Mikkonen oli saanut aikaan erittäin mielenkiintoisen sovituksen. Jani Laaksosen säveltämän O lux beata -laulun loppuhuipennus oli suorastaan ”pilviin nostattava”. VALENTIN SILVESTROVIN Alleluia yllätti. Odotin jotakin voimakasta forte-laulua, mutta laulu olikin sävelletty hiljaa laulettavaksi ja sen vaikutus oli yllättävän voimakas! Ihailin myös saksaksi laulettujen laulujen hallintaa. Kielen kanssa oli varmasti tehty paljon työtä, jotta jokainen laulaja ääntäisi saksan vokaalit samalla tavalla. Mutta lopputulos oli nautittava. Ohjelmaan sisältyi myös virolaisen Arvo Pärtin paljon esitetty Spiegel im Spiegel, jonka kuulimme alttoviulisti Tuomas Heikkilän ja pianisti Taru Piston esittämänä. Sävellyshän on täynnä levollista rauhaa ja sen saattoi aistia esityksen aikana myös kirkossa. Monissa lauluissa oli myös solistiosuuksia, kuten myös Joonas Kokkosen Vox Domini-laulussa. Jokainen solisti suoritti osuutensa täydellisen kauniisti. MUTTA ERÄS asia olisi voinut olla paremminkin! Kuoroon kuului lähes 40 laulajaa ja heidät oli ryhmitetty kahteen suureen puolikaareen. Miehet olivat takakaaressa ja samassa tasossa naislaulajien kanssa. Useassa laulussa miesten laulua ei voinut kuulla kuunnolla. Takarivin laulajat tarvitsisivat jonkinlaiset penkit, joilla he voisivat seisoa ja laulaa. Kuoron kokonaissoinnista voisi nauttia vielä enemmän kuin nyt. Kirkkaat, kauniit sopraanot peittivät miesten laulua liian paljon. VIELÄ ESIMERKKINÄ kuoron erinomaisesta taidosta oli useaan lauluun sisältynyt Con bocca chiusa -osuus eli laulu ”suljetuin huulin”. Olipa hienoa kuultavaa! JOKAISESTA ESITYKSESTÄ olisi paljonkin kerrottavaa, mutta konsertin viimeinen numero, Toivo Kuulan säveltämä kuorolaulu Auringon noustessa, oli huippuesitys. Laulu on tavattoman kaunis – sävel sekä sanat painuvat syvälle sisimpään – mutta se on myös vaativa. Sopraanojen on laulettava korkea A-sävel puhtaasti, ja sen kuoron sopraanot myös tekivät. Oli mielenkiintoista seurata kuoron johtajan tulkintaa tästä laulusta jo senkin vuoksi, että olen itse ollut tätä laulua laulamassa Seppo Murron johtaman Klemetti-opiston kuoronjohtajien kurssin päätöskonsertissa. UPEA KONSERTTI päättyi iltavirteen Oi Herra luoksein jää. Siinä yleisö sai tulla mukaan laulamaan toista ja kolmatta säkeistöä. Oli mukava laulaa yhdessä kuoron kanssa kuin ”suurena kuorona”. Lämmin kiitos myös konsertin järjestäjille! Siihen varmasti yhtyy myös runsaslukuinen kuulijakunta. Väinö Viikilä Pilviin nostattava Oi ihmeellinen aurinkomme -konsertti ISÄNPÄIVÄN AATTONA Pyhän Ristin kirkossa konsertoi lauluyhtye Laulaensemble. Konsertissa kuullaan muun muassa J.S. Bachin poikien hienoja motetteja, saksalaisia 1800-luvun kuoroklassikoita sekä suomalaisten kansallisromantikkojen Kuulan ja Merikannon lauluja. LAULAENSEMBLE ON Kuopiossa syksyllä 2017 perustettu kahdeksanhenkinen lauluyhtye, jonka jäsenet ovat musiikin ammattilaisia tai kokeneita harrastajia. Heitä yhdistää halu laulaa hienoa musiikkia yhdessä ja etsiä mahdollisimman puhdasta ja kaunista sointia. Yhtye on konsertoinut säännöllisesti Kuopiossa ja sen lähikunnissa. Kokoonpanossa sopraanoa laulavan Anna-Mari Linnan siirryttyä kanttoriksi Pyhäjärvelle, Laulaensemble päätti tällä kertaa tuoda konserttinsa myös pyhäjärvisten kuultavaksi. Konsertissa soittaa selloa pyhäjärveläissyntyinen Anna Lapinoja. Kuoroa säestää pianolla ja uruilla Laura Hintsala. VALOA KOHTI -konsertti järjestetään Pyhän Ristin kirkossa eli pääkirkossa lauantai-iltana 12. marraskuuta. Konserttiin on vapaa pääsy, mutta käsiohjelma on maksullinen. JAANA KOSKI Laulaensemble esiintyy Pyhän Ristin kirkossa Pyhäjärven seurakunnan kanttori Anna-Mari Linna on mukana Laulaensemblessa. Laulaensemble Puffi OULUN HIIPPAKUNNASSA toimitettiin torstaina pappisasessorin vaali. Alustavan laskennan mukaan eniten, eli 149 ääntä, sai Pyhäjärven seurakunnan kirkkoherran virasta virkavapaalla oleva Ylivieskan seurakunnan vs. kirkkoherra, TM, Mirva Ahola. ELOKUUSTA 2022 alkaen Ahola on hoitanut vs. kirkkoherran virkaa Ylivieskassa. Hänet on vihitty papiksi vuonna 1998, jonka jälkeen hän on toiminut pappina Pyhäjärven lisäksi Puolangan, Haapajärven ja Kiuruveden seurakunnissa sekä hiippakuntasihteerinä Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa. Kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Ahola aloittaa toisen pappisasessorikautensa 1.3.2023. KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUKAAN pappisasessoriksi on kelpoinen hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan tai seurakuntayhtymän pappi, joka on toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa ja joka on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon. Sama henkilö voidaan valita pappisasessoriksi enintään kahdeksi toimikaudeksi. VAALIKELPOISIA EHDOKKAITA vaalissa oli 16, joista kiinnostuksensa asessorin tehtävään ilmaisi viisi henkilöä. Koko vaalissa ääniä annettiin yhteensä 223, kun äänioikeutettuja oli 610. Äänestysprosentti oli 37. Muiden ehdokkaiden osalta äänimäärät hajaantuivat. Seuraavaksi eniten ääniä, eli 20 ääntä, sai Haapaveden seurakunnan kirkkoherra, rovasti Mauno Soronen. ASESSORIN TEHTÄVÄÄN kiinnostuksensa ilmaisseiden saamat äänet jakautuivat seuraavasti: Ahola Mirva (149), Metso AriPekka (0), Savuoja Ari (9), Soronen Mauno (20), Tuisku Jaakko (5). ÄÄNESTYSTULOS VAHVISTETAAN tuomiokapitulin istunnossa 16.11.2022. JAANA KOSKI Mirva Ahola toiselle asessorikaudelle Pyhäjärven seurakunta Arkistokuva Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• 16 L ukijoilta E sa pakinoi YHDEN NAAPURINI kanssa puhellaan joskus uskonnosta ja käydään monipuolisia keskusteluja, kun hän yrittää valistaa minua tietämätöntä ison kirjan salaisuuksiin. Hän viime kerralla kysyi, että mikä on Pyhä Henki sinun mielestäsi? Eipä minulle ole vaikeampaa kysymystä koskaan tehty. Siihen täytyisi löytyä oikein viisas mies tai nainen – vai pitäisikö sanoa henkilö, ettei tule virhettä. MITÄ ENEMMÄN Raamattua tutkiskelee, sen enemmän tulee kysymyksiä vastaan. Luomiskertomuksessa jo sanotaan, että maa oli autio ja tyhjä, pimeys oli syvyyden päällä ja Jumalan henki liikkui vetten päällä. Sitten Jeesus vuodatti Pyhän Hengen opetuslapsiensa päälle pyhän ehtoollisen jälkeen. Tästä seuraa ensimmäinen suuri kysymys, että mikä ero on Jumalan hengellä ja Pyhällä Hengellä? PYHÄ HENKI on sellainen, että sitä ei näy missään ja kuitenkin se on joka paikassa. Onko se ihmisen omatunto, joka panee elämään kaidalla tiellä? Vai pitääkö sitä lähteä miettimään Havukka-ahon tapaan, että se on jonkinlainen välikäsi, joka seilaa ihmisen ja Jumalan välissä. Taitaa olla parempi jättää nämä arvelut viisaimmille, koska usko on uskon asia, eikä sitä kannata alkaa miettimään järjen kanssa. USKONTO ON seurannut ihmisiä Aatamin ajoista alkaen ja sen varjolla on tehty paljon hyvää ja varsinkin pahaa. Uskontoa on viety miekan voimalla eteenpäin ja jokainen on oikeassa sekä tuomitsee toisen uskonnon vääräksi. Mihinkä joutuvat sellaiset ihmiset, jotka eivät ole kuulleet Jumalasta sanaakaan – siinä yksi iso kysymys? ON USKONTOJA, jotka kohtelevat naisia aivan hirveästi, vaikka nainen luotiin Aatamille elämänkumppaniksi, eikä orjaksi. Kyllähän Eeva on monessa talossa ottanut herruuden ja Aatamin on pitänyt heretä nöyräksi, että on saanut olla saman katon alla, mutta sehän on käärmeen syy. ARABIT JA juutalaiset ovat veljesten lapsia ja kuitenkin ovat aina tapelleet, eivätkä voi asua sovussa keskenään. KATOLILAINEN KIRKKO Paavien johdolla kokosi isoja armeijoita ristiretkilleen viemään uskontoa eteenpäin ja tappamaan viattomia ihmisiä. Se on uskontoa pahimmillaan. NYT UKRAINAN sota on vienyt huomion näistä rikkomuksista ihmisiä kohtaan, joita tapahtuu joka puolella. Kalle kielsi, etten saa kirjoittaa sodasta tai muuten hän ei sano enää päivää, mutta näistä ydinaseista tuntuu nyt Venäjä levittävän tietoa, että niitä tulisi Suomen alueelle. En usko, että kukaan haluaa niitä, koska sehän on kuin heiluttaisi lippua, että ampukaa tänne, ja ovat varmasti naapurin listalla ensimmäisiä kohteita, jotka tuhotaan. PANNAAN KUITENKIN kevennys. Karjalassa meni vanhempi rouva vastaanotolle pissavaivojen takia. Siellä sattui olemaan nuori kandi, joka ei olisi halunnut rueta tutkimaan ja arveli, että hän koettaa kyselemällä selvittää asian. Hän kysyi, että oletteko katsonut, että näkyykö mitään erikoista, johon rouva vastasi kipakasti: "Miten sie sinne katot, jos mie katon eestä, niin se on takana ja jos mie katon takkaa, se on eessä". Tämmöistä syksyä tällä kertaa, Paavo Kulju VUONNA 1929 Pauligin kahvipaahtimo alkoi valmistaa kahvia otsikon mukaisella nimellä. Siitä tuli varsin suosittu. Juuri tätä kahvia pidettiin niin sanottuna pyhäkahvina, jota tarjoiltiin vieraille. Monet väittivät sitä parhaaksi. VUONNA 1968 valmistui Vuosaareen Pauligin uusi kahvinpaahtimo. Ensimmäisen erän paahdon toimitti itse presidentti Kekkonen. Televisiomainoksessa sanottiin, että tämä kahvi on sitä Kekkosen sotkemaa. Kirjassa Havukka-ahon ajattelija kirjailija Huovinen viittaa tähän kahviin, kun Konsta Pylkkänen yritti tehdä sovintoa suututtamansa talon emännän kanssa. Konsta ruilautteli tupakkapitoisia sylkiklimppejä tuvan lattialle. Emäntä kimmastui siitä. OLEN ITSE ollut aina tykästynyt tähän Pauligin kahviin, jonka nimi on ollut vuodesta 1994 Presidentti. Kauppaan on paahtimo laskenut tummapaahtoisempia variantteja, mutta niistä en juurikaan pidä. Kokeillut olen, mutta aina palannut takaisin hienomakuiseen Arabica-lajikkeista valmistettuun sekoitukseen. KUN OLIN nuori, kotonani keitettiin kahvit arkipäivinä brasilialaisesta kahvista, joka oli halvempaa. Pyhäkahvina oli tuo Presidentin sekoitus. Sitä vietiin tuomisena kylään, kun haluttiin käyttäytyä hienovaraisesti ja olla kohtelias. ENNEN NYT vallitsevaa sekavaa aikaa kahvi oli niin edullista, että oli arveluttavaa antaa halpaa tuotetta emännälle vierailun yhteydessä. Oli vaikea päättää, olisiko kahvi korvattava kukilla. Kukat tuntuvat kyllä liian makealta tuomiselta maaseudulla. Rieska ja karjalanpiirakat tahi kalakukko ovat yhä arvossaan. KEKKONEN OSASI pelata taitavasti erityisesti ulkopolitiikassa. Hän piti läheiset välit Moskovaan ja rakensi siihen suuntaan vahvan luottamuksen. Presidentti piti mukanaan kauppamiehiä Moskovan matkoillaan. Syntyi valtavia tilauksia jalkine-, sukkaja vaateteollisuudelle. Kauppapolitiikka nosti meillä työllisyyden alalla huippuunsa. PRESIDENTTIMME OSASI pitää Suomenmaan erossa lähemmästä kanssakäymisestä Neuvostoliiton kanssa, vaikka sieltä ehdotettiin jopa yhteisiä sotaharjoituksia. Tästä syystä olin kauan aikaa kova kekkoslainen. Surin hänen sairastumistaan, erityisesti kuolemaansa. Presidentin hautajaislähetystä televisiosta seuratessa tuli silmiin kyyneleet monta kertaa. MUISTAN TAITAVAA maan isää aina, kun ostan Pauligin vihreän värisen kahvipaketin pieneen talouteeni. Esa Ovaskainen Vanha tohtori pohtii pakinoissaan maailman menoa. KÄVIN YHTEISKOULUA vuosina 1959–1968. Tykkäsin koulusta, koulussa oli aina kivaa. Siellä oli hyviä kavereita. Minua ei koskaan kiusattu, enkä kyllä oikeastaan nähnyt ketään kiusattavan. Ainoat lukuaineet, jotka kiinnostivat oikeasti, olivat eläinja kasvioppi keskikoulussa sekä biologia lukiossa. Voimistelu ja urheilu olivat aina arvosanoiltaan kymppi. Kaksi kymppiä rinnakkain välttävien arvosanojen keskellä oli komeaa katsottavaa. Olin niin ylpeä niistä. Taisin olla ainoa luokkamme pojista, jolla oli molemmista kympit. Ihan sama, mitä muut numerot olivat. KESKIKOULU MENI mukavasti. Ruotsi ja englanti olivat jatkuvasti nelosia, algebra ja geometria viitosia tai kuutosia. Luokka vaihtui suorittamalla ehdot. Syy ruotsin ja englannin nelosiin oli se, että luin ja opettelin ainoastaan sanat. Ne tosi hyvin. Myöhemmin, kun olin töissä Ruotsissa, voitin vetoja ruotsalaisten kanssa sanojen oikeinkirjoituksesta väiteltäessä – yksi jäi mieleen, skärseld = kiirastuli. Kielioppiin enkä tekstiin kajonnut – oli niin paljon muuta tekemistä, ei tainnut ollut aikaa. Joka kevät jännitin, tuleeko kolmas nelonen algebrasta ja luokalle jäänti. Ei tullut ja niinpä pääsin lukioon. Minä jännitin luokalle jäämistä, kun taas vaimoni Alli jännitti, saako lukuaineiden keskiarvoksi kympin. Keväällä aina taktikoin kahdessa viimeisessä algebran kokeessa: Mikäli sain kuutosen viimeistä edellisestä kokeesta, muka sairastuin ja olin pois viimeisestä kokeesta. Viitonen todistukseen oli taattu. LUKION EKALUOKAN jälkeen Komu Pekka sanoi minulle: En päästä sinua ehdoista läpi, sinun täytyy käydä ekaluokka uudelleen. Minä en siis ole koskaan jäänyt luokalle, minut on jätetty luokalle, tärkeä huomio. Ekaluokan tuplaamisen jälkeen tilanne ei yhtään parantunut. Pääsin kuitenkin toiselle luokalle ehdot suorittamalla. Alli Lavanko oli koitua kohtalokseni. Hän antoi minun kopsata matematiikan kotitehtävät. Kun Tikkasen Veikko huomasi, kuinka vähällä pääsin matematiikassa, jatkoimme yhdessä kotitehtävien kopioimista. Tietenkin viitosen saaminen kokeissa oli sitten arpapeliä. VUOTTA ENNEN kirjoituksia minusta tuli ekakertaa oikea oppilas. Kertasin ruotsin ja englannin kurssit ja kieliopin kunnolla alusta alkaen. Onneksi sanat olivat hallussa. Ruotsista minä kestoehtolainen kirjoitin pikkusta vaille ällän, taisi olla pistettä vaille, englannista kahta pistettä vaille C:n ja saksasta C:n. Reaalissa varmistin A:n. Olisin osannut vastata kaikkiin biologian ja maantiedon kysymyksiin, mutta kun tuolloin piti saada pisteitä myös muista reaaliaineista riittävästi, jotta pääsi läpi, keksin vastauksia historiasta ja uskonnosta suurimman osan ajasta. Minusta tuli ylioppilas, kyllä. Myöhemmin olen opettanut ruotsia ja englantia sekä antanut matematiikan yksityisopetusta lukiolaisille. KOULUSTA ON pelkästään hyviä muistoja. Koulu ei haitannut harrastuksia, niitä oli. Teinikunnassa olin kaikessa mukana. Järjestimme juhlia ja esitimme ohjelmia. Runoja lausuin Köpsinkoulun ekaluokasta lähtien vuodesta 1955. Opettaja Vera Römpötti sanoi ekaluokan syksyllä: paras lausuja pääsee lausumaan runon koulun joulujuhlassa. Hän valitsi minut. Siitä lähtien lausuin runoja vuosia. Olin varmaan 10-vuotias, kun lausuin täpötäydessä Pohdin talossa äitienpäiväjuhlassa pitkää runoa. Kuinka ollakaan, unohdin sanat. Seisoin suurella näyttämöllä orpona, katsoin sääliviä äitien kasvoja. Etupenkissä istui opettajani Raunio, hän ei uskaltanut katsoa minua ollenkaan. Seisoin pitkään, sanat tulivat mieleen ja jatkoin runon loppuun. Se oli kaameaa. Muistan vieläkin myötäelävien äitien kasvot. ESIINTYNYT OLEN koko ikäni. 10 vuotta Uudenkaupungin teatterissa. Ammattilaista ei saa lavalle, amatööriä ei saa lavalta pois. Minä olen amatööri. Työni olen tehnyt opettajana. Olen siinä ammatissa kertonut tuhansia tarinoita oppilaille. En ole ollut sanan varsinaisessa merkityksessä oikea opettaja, olen ollut erilainen. Kun valmistuin, päätin, että jos seison harmaata luokanseinää vasten karttakeppi kädessä, minut huomataan. Oikea opettaja ei erotu. Aikuisiällä olen toiminut ruotsin kielen tulkkina ystävyyskuntavierailuiden yhteydessä. Olen kaksikielinen. AINEKIRJOITUS OLI vaikeaa. Siitä ei tullut mitään. Yritin noudattaa opettajan antamaa 15 kohdan listaa. Listassa lueteltiin ohjeet, mitä hyvässä aineessa pitää olla. Ei olisi pitänyt keskittyä siihen listaan, mutta minä keskityin. Myöhemmin olen kirjoittanut paljon eri lehtiin, toiminut Väsmanlandin radion toimittajana Kungsör-Arboga-Köping alueella Ruotsissa. Tykkään kirjoittamisesta. PYHÄJÄRVEN LUKION opettajat onnistuivat tekemään minustakin stuidun, ylioppilaan, ja melko kelpo kansalaisen. Meitä tämmöisiä poikia on varmasti muitakin. PS. NUORIMMAN poikani opettaja ja erityisopettaja tulivat sanomaan minulle toisen luokan jälkeen: Ilari kannattaisi siirtää apukouluun. Hän ei selviä normaaliopetuksessa eikä opi mitään. Hämmästyin suuresti, koska en ollut huomannut hänessä mitään eroa vanhempiin veljiinsä nähden. En laittanut apukouluun, vaan otin omaan luokkaani valvovan silmän alle. Tänä päivänä hän on kauppatieteen maisteri ja pörssiyhtiön henkilöstöjohtaja. Kuinka moni lahjakas poika tai lapsi on aikanaan siirretty lapsellisuuttaan apukouluun – apukouluja ei tosin nykyään enää ole. Ilari, isän poika. Pojastahan polvi paranee. Tapio Lipsonen Kuhmo Hieman uskonnosta Presidentin sekoitus L ukijoilta P ittää sannoo Pyhäjärven yhteiskoulu, 60-vuotias Pyhäjärven lukio ja minä Ennen nyt vallitsevaa aikaa kahvi oli niin edullista, että oli arveluttavaa antaa halpaa tuotetta emännälle vierailun yhteydessä. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• V iikon varrelta 17 L iikkeellä EDUSTUSJOUKKUE ON kuluvalla kaudella pelannut kotiareenalla kolme peliä ja kerännyt niistä täyden yhdeksän pisteen potin. Sarjanelonen Ampparit voi kiittää viimeisimmästä voitostaan erinomaista alivoimapelaamistaan, kun raahelaiset pääsivät Pohdin ottamien 11:n kaksiminuuttisen ansiosta pelaamaan ruhtinaalliset 16:43 ylivoimalla lauantain pelissä. Raahelaisten ylivoima tylsyi Ampparien alivoiman käsittelyssä kerta toisensa jälkeen, saavuttaen vain yhden ylivoimamaalin kymmenellä yrittämällään. Isäntien ylivoima oli puolestaan tikissä sen jälkeen, kun vierasjoukkueen Vili Korkiakoski sai ulosajon ja suihkukomennuksen tarjoiltuaan poikittaisen mailan Ampparien Pekka Tikanmäen kasvoihin ensimmäisen erän lopulla. Toisen erän alussa Ampparit latoivat saamallaan viiden minuutin ylivoimalla kiekon kaksi kertaa Teräs-Kiekon verkkoon. Tilanne tulostaululla olikin jo 4-1, kun pelikello osoitti aikaa 23:19. RAAHE ONNISTUI vielä toisessa erässä kaventamaan tilanteeksi 4-2 alivoimalla, mutta tämän jälkeen Ampparimaalilla Veeti Huhtala ei enää antautunut. Viimeisen erän alussa Pohdin Samuel Isoniemi vei vierailijoilta kovimman kipinän kiritoiveista laukoen kiekon siniviivan jälkeen ranteella raahelaisten verkkoon. Pohti on nyt voittanut alkukauden kuudesta pelistään viisi, ja pitää menneen viikonlopun jälkeen edelleen vahvasti sijaa neljä sarjataulukossa. LAUANTAIN PELISSÄ Ampparien pistetehtailusta vastasivat Joona Laitila (2+1), Niklas Knuutinen (1+2), Rolle Ainasoja (1+1), Olli-Pekka Majava (0+2), Samuel Isoniemi (1+0), Antti Huotari ja Pekka Tikanmäki (0+1). Veeti Huhtalalle maalilla 28 torjuntaa (93,3%). AMPPARIEN PELIT jatkuvat tulevana lauantaina sarjaa hallinneen tappiottoman sarjakärjen Utajärven Urheilijoiden vieraana. PT PYHÄJÄRVI PÄÄSI tanssin merkeissä lämpimällä tavalla esille, kun Tanssin Talon Erkkosalissa valtakunnallisen Nuori Tanssi 2022 -tapahtuman katselmuksessa Maire ja Raimo Laakkonen kutsuttiin yleisön eteen vastaanottamaan ensimmäinen Mauno Viitalan muistotililtä myönnetty stipendi, jolla tästä eteenpäin kiitetään huomattavasta nuoren esittävän tanssin tukitoiminnasta. ME PYHÄJÄRVISET tiedämme syvällä sisimmässämme, että Maire ja Rami ovat vuosikymmenten ajan kuuluneet siihen melko pieneen joukkoon, joka on aina valmis auttamaan mitä moninaisimmissa pulmakohdissa ja tuen tarjoamisissa tutkailematta, mihin ryhmittymään tarvitsija kuuluu. Pyhäjärven tanssitoiminta ei olisi päässyt kehittymään parhaitten vuosiensa tasolle ilman heidän ja muiden vastaavien toimijain uskollista moniosaajan palkatonta ja osaavaa ”aina valmis” -toimintaa. Manu, Maire ja Rami -tiimi on 1980-luvulta lähtien ollut varsin tuttu samalla Suomen nykytanssin ammattilaistenkin piirissä. Sitä perinnettä tiimimme pitää yllä pienentyneinkin voimin, ja sille idealle rakentuu Lopintie 4:n Tanssiaitat-kokonaisuus. MONITAITOINEN, TOIMISSAAN tarkka ja nopea Maire on talkoovalmiuden rinnalla tasokas ompelija, joka ymmärtää tanssiliikkeen erikoisvaateet, sekä super-ajankäyttäjä – isojen hankkeitten aikana oman työnsä ohella kuukausien mittaisia urakoita. Tulokset ovat edelleen käytössämme ja kokoelmista lainattavissa. Ramin erikoisalaa ovat kummallisten sattumusten pelastustoimet korjaajan löytymisen, yöpymispaikkojen ja roudausten sekä muun vastaavan suhteen. Huippuesimerkkinä 4-tiellä matkaajan lauantai-iltana stopin tehneen auton pulmien ratkominen – kyydit, yöpymispaikka ja huippuna saunan jälkeen toimeen ryhtynyt osaaja. Selityksenä on kaikille tahoille aina valmis avunanto. Mitä parhainta PR-työtä. SIITÄ HENGESTÄ tanssimme eteneminen kiittää Pyhäjärven kuulua talkoohenkeä. Valitettavasti kuppikuntaisuus on jo vuosia kalvanut tuota yhteistä etuamme. Sitä tärkeämpi on nostaa esille Mairen ja Ramin kaltaiset toimijat – niin julkisen sanan, päättäjien kuin meidän kaikkien tuen seuraamuksista nauttivien. Kurjenpolvet ry, Taideosuuskunta Tanssiaitat ja valtakunnallinen Hereillä Tanssissa! ry toimijoineen onnittelevat lämpimästi talkooveteraaneja ja toivottavat uudet tulijat tervetulleiksi tähän tärkeään joukkoon, jonka lähitavoitteena on pysyvä nuoren tanssin esiintyvä ryhmä. Marketta Viitala Ampparit jatkoi Ampparit jatkoi puhdasta kotisaldoaan puhdasta kotisaldoaan Pyhäjärven Pohdin jääkiekon edustusjoukkue jatkoi tappiotonta kulkuaan kotipeleissä pohjoisen alueen III-divisioonassa. Viime lauantaina Ampparien vahvan kotipelaamisen sai kokea sarjassa toisena majaileva Raahen Teräs-Kiekko, kun keltamustat nappasivat vakuuttavan voiton lukemin 5-2. K ummipelaajan kommentti Pyhäjärven Sanomien kummipelaaja Leevi Tikka kommentoi pelitunnelmia. Hyvät oli fiilikset pelaamaan lähtiessä. Taas yksi hyvin treenattu viikko alla, niin mukavahan se oli lähteä pelaamaan. Peli oli hyvin rikkonainen, kun paljon tuli jäähyjä. Itse onnistuin oman pään pelissä tänään hyvin – parannettavaa jäi ehkä sitten kiekolliseen peliin. Pelin jälkeen oli hyvä tunnelma kopissa – mukavaahan se on, kun voittaa. Seuraavaan otteluun lähdetään tietenkin jatkamaan kovaa työntekoaja pelaamaan parasta peliämme. Iloiset terveiset Tanssin Talosta – tosin surureunuksin Ensimmäinen Mauno Viitalan muistotilin Nuoren tanssin taustatyön kiitosstipendi jaettiin Tanssin Talon valtakunnallisessa Vuoden Nuori Tanssi 2022-tapahtumassa syyskuun 10. päivä. Maire ja Raimo Laakkonen saajina ja Marketta Viitala Hereillä Tanssissa! ry edustajana kertasivat kokemusta Kurjenpolvet-tuvan portailla. Risto Alatalo HIIHDON SUOMEN Cupsarja käynnistyi viime viikonloppuna Vuokatissa, nyt jo 12. kerran. Pohti SkiTeam oli mukana vuosikausiin pienimmällä joukkueella. Lauantain sprintissä olivat mukana ainoastaan IiroMikko Harju ja vielä nuorten sarjaan lukeutuva Eemil Juntunen. Molemmat selvittivät tiensä karsinnasta jatkoon. Iiro-Mikko oli omassa alkuerässään kolmas, välieräpaikka jäi vain 0,5 sekunnin päähän, lopullinen sijoitus uransa paras 16:s. Eemil hiihti myös hyvin, karsinnassa hän oli kahdeksastoista, alkuerän sijoitus neljäs ja lopullinen sijoitus 18. KORKEANPAIKANLEIRILTÄ VASTA saapuneiden Pohti SkiTeamin maajoukkuemiesten poisollessa ja palautellessa leirirasituksia seuralla oli asettaa sunnuntain 3 x 9 km viestiin tällä kertaa vain kaksi joukkuetta. Avausosuudella 1ja 2joukkueemme hiihtivät vaihtoon peräkkäin, 2joukkueen Matias Hyvönen sijalla 12 ja heti perässä Eemil Juntunen sijalla 13. TOISELLA OSUUDELLA 1-joukkueen Juuso Mäkelä aloitti heti vahvan nousun sijoituksissa ja nosti 1-joukkueen vaihtoon tullessa sijalle 6. Juuso oli osuutensa toiseksi nopein, vain Puijon Joonas Sarkkinen kiersi osuuden 2,9 sekuntia nopeammin. 2-joukkueen nuori Jirka Oja suoriutui viestikasteestaan onnistuneesti, hän toi 2-joukkueen vaihtoon sijalla 20. ANKKURIOSUUDELLA JO lauantaina loistavasti sprintissä hiihtänyt Iiro-Mikko Harju jatkoi viikonlopun vahvoja hiihtoja ja toi 1-joukkueen maaliin kisan seitsemäntenä. 2-joukkuetta ankkuroinut Juho Halonen toi joukkueensa maaliin sijalla 19. Maaliin hiihti kaikkiaan 33 joukkuetta. POHTI SKITEAMIN kauden avausviikonloppua voidaan pitää torjuntavoittona. Viestissä päästiin iskuetäisyydelle Jämin ja Puijon joukkueita, ajatellen kauden seuraavia viestejä. SkiTeamin tavoitteena on olla keväällä kauden päättyessä viesti-cupin ykkönen! Seuraava viestikoitos on tammikuussa Tampereella SMhiihtojen pariviestissä. Muut kauden viestit ovat Vantaalla helmikuussa, 4x10 SMviesti huhtikuun 1. päivä Inarissa ja huhtikuun puolessa välissä kauden päättävä Suomen Cupin viesti Rovaniemellä. Näihin kaikkiin viesteihin Pohti SkiTeam saa parhaat hiihtäjänsä mukaan. SUOMEN CUPIN sarja jatkuu jo ensi viikolla Taivalkoskella. Siellä ovat ohjelmassa sprintti ja 15 km. Tulevana viikonloppuna SkiTeamin hiihtäjiä on mukana Oloksella, siellä annetaan kovassa kansainvälisessä seurassa näyttöjä Rukan maailmancupiin. Kauko Tikkanen Pohti SkiTeam selviytyi Suomen Cupin avauksesta kuivinjaloin Ismo Aaltonen Pohti SkiTeamista Suomen Cupin lauantain sprintissä Vuokarissa hiihtivät ainoastaan Eemil Jantunen (kuvassa) ja Iiro-Mikko Harju. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• 18 E lä unoha näitä K okouksia K okouksia Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS ke 16.11.2022 n. klo 12.15 kerhon päätyttyä seurakuntakeskuksessa, Oikotie 6 Sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Pyhäjärvenkylän osakaskunnan SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN syyskokous pidetään maanantaina 28.11.2022 klo 18 Pyhäsalmen nuorisotilojen kokoushuone (Asematie 4, alakerta) Esillä sääntöjen mukaiset asiat. Kokouksesta laadittu, tarkastettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävillä 5.12.2022–19.12.2022 Kaupungintalon ilmoitustaululla Hoitokunta SELÄNNE TIEDOTTAA AJANKOHTAISISTA MUUTOKSISTA: Selänteen vastaanotoille suositellaan ensisijaisesti olemaan yhteydessä sähköisten terveyspalveluiden avulla. Selänteessä on käytössä Omaolo-palvelu, Klinikpalvelu sekä laboratorion ja koronarokotusten ajanvaraukset. • Sähköiset palvelut löydät Selänteen nettisivuilta terveyspalveluista. • Sähköinen yhteydenotto kannattaa tehdä arkisin ennen klo 14, jolloin vastauksen saa saman päivän aikana. Klo 14 jälkeen jätettyihin yhteydenottoihin vastataan seuraavan arkipäivän aikana. • Omaolon kautta tuleviin kiireellisiin yhteydenottoihin vastaamme 2 tunnin sisällä. Omakannasta(Kanta. ) näet omat terveystietosi ja reseptit, voit pyytää reseptinuusimista sekä tallentaa elinluovutus ja hoitotahdon. Takaisinsoittopalvelu on edelleen käytössä, mutta takaisinsoittoaikaa ei enää anneta, vaan takaisinsoittopyyntöihin vastataan saman arkipäivän aikana. Yksi takaisinsoittopyyntö riittää! Omaolon terveystarkastus käytössä kaikilla Selänteen alueen asukkailla. Voit tehdä terveystarkastuksen, kun haluat kattavan raportin terveydentilastasi. Näet miten henkinen hyvinvointisi ja elintapasi vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja riskiisi sairastua. Terveystarkastus arvioi sairastumisriskejäsi sekä antaa sinulle arvion keskimääräisestä eliniän ennusteesta. Terveystarkastuksen ennusteet ovat tarkimmat 18-70-vuotiaille henkilöille, jotka eivät ole raskaana ja joilla ei ole todettu vakavaa sairautta, esimerkiksi sepelvaltimotautia tai syöpää. Kyselyn täyttämiseen on hyvä varata noin 10-15 minuuttia aikaa. Huomioi, että et voi toistaiseksi jättää lomakkeen täyttöä kesken vaan lomake tulee täyttää kerralla valmiiksi. Voit saada myös mahdollisuuden lähettää vastaukset ammattilaiselle ja ammattilainen on yhteydessä Omaolon kautta. Selänteen alueella vastaukset menevät sydän-/diabeteshoitajille. Pyhäjärven Liikkujat ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS to 24.11.2022 klo 17.00 Kohtaamispaikka, Potilaspolku 2 (yläympyräntalo). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. PIKKUJOULURUOKAILU kokouksen jälkeen Ilmoittautumiset 16.11. mennessä, Martti Jauhiainen 0400 581 643 soittaen tai tekstiviestillä (mainitse ruokarajoitukset). Mit is Omaishoitajat Ostosreissu Ylivieskaan/Kärkkäiselle la. 19.11.2022 . Teemme yhdessä Kehitysvammaisten Tuki Ry:n kanssa ostosreissun Ylivieskaan Kärkkäiselle 19.11.2022. Lähtö rautatieasemalta klo. 9.00 uimahallin kautta. Perillä olemme noin kolme tuntia. Omavastuu jäseniltä 10,ja ei jäseniltä 15,-. Omavastuut kerätään linja-autossa. Ilmoittautumiset 13.11.2022 mennessä Tuula Lehtomäelle puh. 050 3652102. SYYSKOKOUS 21.11.2022 klo 17.00 Muistiluotsin tiloissa (Palotie 1). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen juhlistamme omaishoitajien viikkoa täytekakku kahvittelun ja ohjelman merkeissä. Tervetuloa! Tervetuloa virikeiltaan ma 14.11. klo 17 (Huom. päivä) Muistiluotsin tiloihin, Palotie 2. Vieraana hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Jukka Tikanmäki. Pyhäjärven Eläkeläiset Tiistaisin klo 14.00.17.00 Heimolassa pelataan shakkia ja korttipelejä. Tervetuloa alan harrastajat tai muuten vain Keilahalli ke klo 13.-14.00.To klo 8.00 biljardia, Huom Joulumatkan ilmoituksessa oli virhe tilinumerossa FI 735 375 0340 019179 Tervetuloa HEIMOLAAN! Seniorit ry Mitä Pohde tuottaa pyhäjärvisille 1.1.2023 alkaen: to 17.11.2022 klo 13-14.30 Seurakuntakeskuksessa hyvinvointivaltuutettu Jouni Jussinniemi kertoilee pyhäjärvisten sote-palveluista. Tervetuloa mielenkiintoa herättävään tilaisuuteen. Toimintamme on kaikille avointa. Huomenna minä lähdensuurmusikaalin kantaesitys Kuopion kaupunginteatterissa to 15.12.2022 klo 12.00. Tarina 25-vuotiaasta Hildasta, joka lähtee unelmien Amerikkaan. Olemme varanneet 20 lippua. Suurmusikaali 14 hengen orkesterin ja yli 20 hengen kuoron voimin. Ohjaus ja suunnittelu Kari Heiskanen Varaa paikkasi 14.11.menn. Taimilta p.0500 285 478. (huom.aika!) Lippu ja bussikyyti 85 e.Maksu Pyhäjärven Seniorit tilille FI 41 537 503 200 51432. Huikeat arvostelut! Tänään ke 9.11 klo 12.00 Pyhäjärven Seniorit ry:n syyskokous Asematien nuorisotiloissa. Aloitetaan kahvittelulla klo 11.00. Biljardia pelaillaan keskiviikkoisin nuokkarilla klo 11-13.00 Martat Pikkujoulu on to 17.11. Pyhäjärven Kohtaamispaikalla klo 17.30. Herkutellaan ja seurustellaan! Muistakaa ilmoittautua pikaisesti, Kaisa 0405252813. Tervetuloa! Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry Biljardikerho ti ja pe klo 8-12 Asematien nuorisotila Keilailupiiri torstaisin keilahallilla, vuorot 12-13 ja 13-14 Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30 keskuskoulun liikuntasali Lentopallopiiri maanantaisin klo 16.30 Ikosen koululla Kuntosaliohjaus (Marko) ma 14.11 klo 12-13 uimahallin kuntosali Maksutonta digiohjausta Pyhäjärven kohtaamispaikassa keskiviikkoisin klo 13. Oma laite mukaan Kerho ke 16.11 seurakuntakeskuksessa. Ei jumppaa, kahvit 10.30. Klo 11 hartaushetki, jonka jälkeen Säästöpankki Optian sijoituspäällikkö Terttu Rissasen alustus ikääntyneiden pankkipalveluista. Pelataan bingoa pienin panoksin. Joulutervehdys-julkaisu jaossa. Kokouksen jälkeen syyskokous. Tervetuloa! Kotisivut: www.elakeliitto.fi /pyhajarvi Tervetuloa Pyhäjärven Yrittäjät ry:n SYYSKOKOUKSEEN 23.11.2022 klo 18 alkaen. Paikkana Vau!Haus. Käsitellään vuosikokousasiat. Lamminahon kyläyhdistyksen SYYSKOKOUS Torstaina 17.11.2022 klo 18.30 Hiisituvalla. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Sääntömääräinen MTK Pyhäjärven SYYSKOKOUS Perjantaina 11.11.2022 klo 10.00 alkaen Paikkana Pitokartano Verkkoranta Verkkorannantie 65, 86810 Pyhäjärvi Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Jokikylä-Ruhkala alueen KYLÄKOKOUS Jokikylän koululla su 13.11.2022 klo 13.00 Syyskokousasiat ja toiminnan suunnittelua yms. ajankohtaista... Tervetuloa kaikki kyläläiset kahvitarjoilu... SAK:N PYHÄJÄRVEN AMMATILLISEN PAIKALLISJÄRJESTÖN EDUSTAJISTON SYYSKOKOUS Tiistaina 29.11.2022 klo 18.00 Kaupungintalolla/Valtuustosalissa Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. KAHVITARJOILU! TERVETULOA ! HALLITUS PPKY SELÄNTEEN TERAPIAYKSIKÖN TAPAHTUMIA: Mielenterveysviikko (viikko 47) matalan kynnyksen palvelupisteissä mielenterveystyön ja kotikuntoutuksen työntekijät kertomassa toiminnasta Haapajärvellä ti 22.11.2022 klo 10-12 (kirjasto) Pyhäjärvellä ke 23.11.2022 klo 9-12 (Virkkulakodin ryhmätila) Reisjärvellä to 24.11.2022 klo 10-12 (Yhteisötila Vakka) Avoimet ovet Haapajärven terapiayksikössä pe 25.11.2022 klo 12.00-15.00 (kahvitarjoilu) Avoimet ovet ja Pyhäjärven mielenvireyskeskuksen 50 v kahvit to 24.11.2022 klo 12.00-15.00 Tervetuloa ! PYHÄJÄRVEN DEMARIT RY:N Sääntömääräinen syyskokous su 20.11.2022 klo 17.00 Kaupungintalolla hall.huone. Päätetään sääntöjen mukaisista asioista. Johtokunta PYHÄJÄRVEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY SYYSKOKOUS 21.11.2022 klo 17.00 Muistiluotsin tiloissa (Palotie 1). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen juhlistamme omaishoitajien viikkoa täytekakku kahvittelun ja ohjelman merkeissä. Tervetuloa ! Ilmoita kokouksestasi Pyhäjärven Sanomissa! Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• V iikon varrelta 19 E lä unoha näitä Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Ahola pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Faskiakäsittely Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8 -17, la-su suljettu puhelun hinta 1,25 €/puh +1,00 €/min +pvm PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0100 3020 Kelan tilaus 0800 93377 • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Matias Toivonen juhamatic oy juhamatic oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *Tietokoneet *huollot (kaikki merkit) *Älypuhelimet *Tabletit *Dronekuvaukset Pyhäjärven veneilykarttapalapelit !!!!! Pyhäjärven veneilykarttapalapelit !!!!! *jopa 90x60cm (taulu) alk . 30 ,Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntosali-ravintovalmentaja, PT, Marjut Ruotanen • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KINESIOTEIPPAUS • KUNTOSALI • SPINNING • KUNTOSALIVALMENNUS • RAVINTOVALMENNUS • PT-PALVELUT Laguksentie 1, p. 08-780 980 www.pyhasalmenfysio-sport.com Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi Kaikki LVI -työt ja tarvikkeet •Maaja ilmavesilämpöpumput •Ilmalämpöpumput 017 752667 0400 178964 LVI-KAINULAINEN OY SOITA! Haapajärvi – Haapavesi – Kärsämäki – Pyhäjärvi Asiantuntevaa lakipalvelua perheja perintöasiat kauppakirjojen laadinta kaupanvahvistukset lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT HAAPAJÄRVI lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 HAAPAVESI pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 PYHÄJÄRVI, KÄRSÄMÄKI pankkilakimies Tiina Klemetti 010 257 6573 KANNUS Hannele Nissilä 010 257 6519 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 Toimistonhoitaja/ toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Sonja Kähkönen 040 169 7350 sonja.kahkonen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 017 303 426 llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy www.pyhajarvensanomat.fi Asiakaspalvelu ja ilmoitukset Minna Montonen Myyntipäällikkö 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,18 e 1,46 e Muut sivut 0,98 e 1,22 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Perheilmoitukset (maks. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Avoinna KE-PE 9-13 MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45
• 20 E lä unoha näitä Lauantaina 12.11. klo 12-15 Puntarin kämpälle, tervetuloa! METSÄSTYSSEURA LOHVAN ERÄ Ry Kutsuu maanomistajat, kyläläiset, seuran jäsenet ja naapuriseurojen edustajat HIRVIPAISTILLE T orilla To 10.11. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTorstaina klo 13 Pyhäsalmen torilla VARPAISJÄRVEN KALAPISTEEN kalaherkut ja mykykeittoa p. 050 3818 559 Liput 10€ elokuvat@pyhasalmenvpk. PREY FOR THE DEVIL K16 LIPUT 8 euroa! PE 11.11. klo 18 SU 13.11. klo17 TO 17.11. klo 18 PE 18.11. klo 18 KULKUSET KULKUSET K7 PE 25.11. klo 18 PE 2.12. klo 18 LA 3.12 . klo 17 TO 8.12 . klo 18 1h38min IHMEELLINEN MAAILMA (Disney) K7 SU 27.11. klo 14 TO 1.12. klo 18 SU 4.12. klo 14 Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa Koulutus sekä testi ovat maksuttomia sis.hygieniaosaamistodistuksen Ilmoittautumiset 16.11. mennessä soittamalla, viestillä tai WhatsApilla puh.0408284911/Kaikki mahdollisuudet avoinna-hanke HYGIENIAPASSIKOULUTUS JA TESTI TIISTAINA 22.11.2022 KLO 10-16.30 KOKOUSTILA TUIKKEESSA ASEMATIE 4 (YLÄKERTA) Tuoreet, maankuulut Irene Partasen kukot ja piirakat Kuopiosta torstaina Kiuruveden torilla klo 9-12 ja Pyhäsalmen torilla 13-15. Tarvittaessa kotiinkuljetus. 040 5121 687 Kaikille tilaa Pyhäjärven vasemmiston ehdokkaat seurakuntavaaleissa 2022 6 7 5 O stetaan V uokralle Yksityishenkilönä ostaisin METSÄTILAN 10-100 ha. Pyhäjärven eteläosasta tai Pihtiputaan pohjoisosasta. Yhteydenotot: 0400 305310 Jari Stenberg Vuokralle tarjotaan saunallinen KAKSIO keskustasta. Lähellä palveluja. p. 040 5220 880 L ukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ PYHÄSALMEN TORILLA VIIMEISEN KERRAN TÄLLE SYKSYLLE HUOMENNA TO KLO 8-14 Suomalaiset huippumakeat talviomenat(lobo), tuoreet karpalot, puolukat, puolukkasurvokset, talvivalkosipulit, kaskinauriit yms.. UUDEN SADON hunajat 3prk 15e Saimaan suolasienet (haaparousku) shokkitarjous 10e kg prk Kaikki täysmehut/kuivatut marjarouheet 4kpl 20e Saimaan marjahillot 3isoa prk 20e Tervetuloa!!!! Seurakuntalaisten asialla Lauantaina 12.11. klo 14-17 Siimekseen, tervetuloa! NIINIMÄEN KORPIVEIKOT Ry Kutsuu maanvuokraajat, seuran jäsenet, kyläläiset ja naapuriseurojen edustajat HIRVIROKALLE Klo 17.00 alkaen juhlistamme seuran 60-vuotista taivalta kakkukahvin, musiikin ja muistamisien merkeissä. Tervetuloa! Tervetuloa ostoksille! Täytekakut, kahvikakut, kääretortut, pasteijat, karjalanpiirakat, pikkuleivät sekä tietenkin tuoreet pullat ja leivät! Isänpäiväherkut jättivalikoimasta Torstaina 10.11. Pyhäsalmen torilla klo 13.30-16.15 Maukas pullakassi! 25€/satsi Tuoreet hillopossut ! 1€/kpl OSTOSREISSU YLIVIESKAAN/KÄRKKÄISELLE LA 19.11.2022 Teemme yhdessä Kehitysvammaisten Tuki Ry:n kanssa ostosreissun Ylivieskaan Kärkkäiselle 19.11.2022. Lähtö rautatieasemalta klo 9.00 uimahallin kautta. Perillä olemme noin kolme tuntia. Omavastuu jäseniltä 10,ja ei jäseniltä 15,-. Omavastuut kerätään linja-autossa. Ilmoittautumiset 13.11.2022 mennessä Tuula Lehtomäelle puh. 050 3652102. Lue Pyhäjärven kuulumiset tuoreeltaan verkosta pyhajarvensanomat.fi Pipot, baskerit ja päähineet alk. 15,90€ Muistetaan lahjalla! Loppuviikon tarjous! Niccolein mustat housut -20% ALE (Norm. 79€ ja 89€) Kirjoneulesukat naisille 8,90 € Paljon värejä! Isälle Viskiarom ikonvehd it + bokseripa kkaus yht. 40€ Ihanan herkulliset Tallipihan suklaapuodin konvehdit! Hieno ja maukas lahjaidea! Tuliaiseksi, syntymäpäivälahjaksi ja tietenkin jouluun! Lahjakortti valitsemallesi summalle myös isälle! Fransan neulemekko 69,95€ (tumma vihreä ja lila) Joulukin lähestyy! JÄREÄÄ KUIVAA POLTTOPUUTA (45cm) 0400 577 337 Enimmäkseen koivua, seassa haapaa (n. 80/20%) Hinta sovitaan määrän mukaan. NOUTO / pienet määrät kuljetettuna 50km säteellä. MAKSU KÄTEINEN, MOBILEPAY, PIVO. Keskiviikko marraskuun 9. päivä 2022 N:o 45